Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
LAATUKUVAUS
Laatukuvauksen merkitys Kumppaniksi ry:lle
Kumppaniksi ry on kuntien omistama yhdistys, joka tuottaa nuorille ja muille
työttömille työnhakijoille valmennuspalveluja toiminta-avustussopimusten
määrittelemältä pohjalta. Toiminta on enenevässä määrin suuntautumassa tilaaja-
tuottajamalliin. Palveluja myydään Kelalle, työvoimahallinnolle, sosiaalitoimelle,
sairaaloille sekä vakuutusyhtiöille. Kela on tällä hetkellä ainoa palvelun ostaja, joka
vaatii toimijoilta oman standardinsa noudattamista.
Jatkossa Kela ja muut palvelun ostajat tulevat tietyillä siirtymäajoilla vaatimaan
kaikilta palveluntuottajilta laatujärjestelmän ja sen sertifioinnin/auditoinnin. Tehty
laatukuvaus on pohjatyötä laatujärjestelmän rakentamisessa.
Tokikaan laatukuvaus ei ole itsetarkoitus eikä sitä tehdä tässä vaiheessa vain siksi,
että laatujärjestelmiä tullaan jatkossa palvelujen tuottajalta vaatimaan, vaan siksi että
näemme tätä kautta pystymme parantamaan toiminnan vaikuttavuutta ja
vahvistamaan palvelujen tilaajien sekä asiakkaiden luottamusta toimintaamme.
Samalla selkeytämme omien työntekijöidemme työnkuvaa ja vastuita. Laatukuvaus
toimii osaltaan myös johtamisen työkaluna.
Laatukuvauksen avulla pystymme siis paremmin täyttämään palvelulle asetetut
vaatimukset ja odotukset, olipa kyse sitten asiakkaista, palvelun tilaajista, koko
toiminnan hallinnoijista tai meistä itsestämme.
1 JOHDANTO 1
2 TOIMINTA-AJATUS 1
2.1 Visio 2
2.2 Arvot 2
2.3 Toimintaperiaatteet 2
3 KÄSITTEET 3
4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3
4.1 Sosiaalisen työllistämisen toimiala 3
4.2 Työllistymisen monipalvelukeskus 3
5 TYÖPAJA 4
5.1 Määritelmä lainsäädännössä 4
6 MENETELMÄT 4
6.1 Työvalmennus 4
6.2 Yksilövalmennus 5
6.3 Ryhmävalmennus 5
6.4 Starttivalmennus 5
7 KOHDERYHMÄT 5
7.1 Lääkinnällinen kuntoutus 5
7.2 Kelan mielenterveyskuntoutujat 6
7.3 Kuntouttava työtoiminta 6
7.4 Palkkatuki 6
7.5 Kuntoutuja 6
8 PROSESSIKUVAUKSET 7
9 VALMENNUS TUOTTEET 19
9.1 Terveysvalmennus 19
9.2 Yksilövalmennus 19
9.3 Työvalmennus 20
10 VALMENNUS PALVELUT 21
11 LYHYET KUVAUKSET TUOTTEISTA 21
11.1 Starttipajatoiminta 21
11.2 Yksilövalmennus 22
11.3 Kompassi 22
11.4 Terveysvalmennus 22
11.5 Ryhmätoiminta 23
11.6 Työnhakukoulutus 23
11.7 Kuntouttava työtoiminta 23
11.8 Työhönvalmennus 23
11.9 Työssä suoriutumisen arvioinnin 24
11.10 Valmennustuotteiden sisällön kehittäminen. 24
12 VALMENNUKSEN KULKU KUMPPANIKSI RY:SSÄ 24
13 PEREHDYTTÄMINEN 26
14 TIETOJEN KÄSITTELY JA TIETOSUOJA 28
15 PÄIHDESÄÄNNÖT 29
15.1 Päihteiden käyttöön puuttumisen malli kumppaniksi ry:ssä 29
15.1.1 Yleistä 29
15.1.2 Ennaltaehkäisevä toiminta 29
15.1.3 Hoitoon hakeutuminen ja hoitoonohjaus voivat tapahtua
seuraavasti: 30
15.1.4 Hoitosopimus ja hoitosuunnitelma 30
15.1.5 Ajankäyttö 30
15.1.6 Puuttuminen 31
15.1.7 Yhteistyötahot 32
16 TASA-ARVO 32
16.1 Kumppaniksi ry:n tasa-arvosuunnitelma 33
16.1.1 Johdanto 33
16.1.2 Mitä tasa-arvo on? 33
16.1.3 Tavoite 34
16.1.4 Tasa-arvo johtamisessa ja esimiestyössä 35
16.1.5 Tasa-arvo työhönotossa 35
16.1.6 Työsuhteiden välinen tasa-arvo 36
16.1.7 Sukupuolten välinen tasa-arvo 36
16.1.8 Tasa-arvo eri-ikäisten välillä 37
16.1.9 Tasa-arvoinen palkkapolitiikka 37
16.1.10 Tasa-arvoa käsittelevää lainsäädäntöä 38
16.1.11 Miesten ja naisten sijoittuminen eri tehtäviin Kumppaniksi
ry:ssä 39
17 MÄÄRITELMÄT 40
17.1 Valmentautuja 40
17.2 Lähettävä taho 41
17.3 Yhteyshenkilö 41
17.4 Valmennus 41
17.5 Valmennusjakso 42
18 KUMPPANIKSI RY:N TYÖSUOJELUN TOIMINTASUUNNITELMA
2008 – 2009 44
18.1 Yleistä 44
18.2 Tavoitteet 45
18.2.1 Työsuojelun toimintaohjelman päivittäminen 45
18.2.2 Ennaltaehkäisevän kuntoutuksen tarvekartoitus ja
mahdollisuus 45
18.2.3 Koulutus 45
18.2.4 Riskien kartoitus 45
18.2.5 Vaarojen kartoitus/katselmus 46
18.2.6 Tyky-suunnitelman laatiminen ja toiminnan kehittäminen 46
18.3 Yritys / toimipaikka / toimipiste 46
18.4 Työsuojeluvastuun jakautuminen 46
18.5 Työsuojeluorganisaatio 47
18.6 Työterveyshuolto 48
18.6.1 Järjestämistapa 48
18.6.2 Yhteyshenkilö 48
18.6.3 Lakisääteiset tehtävät 48
18.6.4 Lakisääteisten tehtävien lisäksi työterveyshuollon
toimintaan kuuluvat asiat 49
18.7 Yrityksen sisäiset turvallisuusohjeet 49
18.7.1 Palontorjunta 49
18.7.2 ATEX-direktiivi 49
18.7.3 Ensiapu 49
18.7.4 Toiminta väkivalta- ja uhkatilanteissa 50
18.7.5 Toimintaohjeet onnettomuuden sattuessa 51
18.7.6 Yksintyöskentelyohjeet 51
18.7.7 Lajitteluohjeet 52
18.7.8 Erityistoimia aiheuttavat työmenetelmät 52
18.7.9 Kemikaalit ja niiden hävittäminen 52
18 Työympäristön kuvaus ja kehittämistarpeet 52
18.1.1 Työolojen seurantakohteet 54
18.2 Työsuojeluasioiden huomioon otto yhdistyksen toiminnassa 56
18.2.1 Suunnittelu-, kehittämis-, hankintatoimi 56
18.2.2 Menettelytavat 56
18.2.3 Perehdyttäminen 56
18.2.4 Tiedotus- ja koulutus 57
18.3 Toimintaohjelman seuranta ja ylläpito 58
19 Kehittämistoiminta 59
19.1 VAT 60
19.2 Valmentajien koulutus 60
1
1 JOHDANTO
Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnalla toimiva kuntien omistama yhdistys,
jonka tavoitteena on kuntouttaa ja valmentaa työmarkkinoille niitä ihmisiä, jotka ovat
syystä tai toisesta jääneet työllistymisen valtavirran sivuun. Näiden ihmisten
auttamiseksi ja integroimiseksi uudelleen työelämään käytetään menetelminä työ-,
yksilö- ja terveysvalmennusta sekä koulutusta. Näiden menetelmien tapauskohtainen
sovittaminen ja muuttaminen valmentautujien tarpeita vastaavaksi edellyttävät
käytettäviltä menetelmiltä ja niiden soveltamiselta joustavuutta. Valmennuksen
tuloksellinen toteuttaminen edellyttää ammattimaista otetta kaikkeen tapahtuvaan
toimintaan. Tämä koskee niin johtamista, tukiorganisaation toimintaa kuin itse
varsinaista pääasiaa, eli valmennustoimintaa.
Valmennuskokonaisuuteen kuuluu kussakin tilanteessa tarvittava verkostoyhteistyö.
Verkoston tarve on kahtaalla. Sen turvin voidaan valmentautujalle tarjota ne hänen
tarvitsemansa palvelut jotka ovat hänen kuntoutusprosessissaan kulloinkin
ajankohtaisia. Valmennusjakson jälkeen valmentautuja tarvitsee usein samaa
verkostoa joko työllistymiseen tai koulutukseen pääsyyn. Tämän laajan ja
monipuolisen, useita eri viranomaistahoja kattavan verkoston tunteminen ja sen
kanssa työskentely on oleellinen osa valmennusta.
Tämän dokumentin tarkoituksena on kuvata niitä menetelmiä ja toimintatapoja joita
Kumppaniksi ry tässä valmennustyössä käyttää.
2 TOIMINTA-AJATUS
Kumppaniksi ry on Kajaanin kaupungin, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon ja Vaalan
kuntien omistama yhdistys, joka tarjoaa valmennus ja kuntoutuspalveluja työttömille
työnhakijoille.
2
Kumppaniksi ry:n toimintaperiaatteena on panostaa laatuun, kaikissa toiminnan osa-
alueissa. Yhdistyksen toiminta perustuu arvoihin, joista työyhteisössä on yhteisesti
sovittu. Näiden arvojen pohjalta on määritelty visio, johon yhdistyksen toiminnalla
pyritä
2.1 Visio
Kumppaniksi ry on seutukunnallisesti merkittävä ja ammattitaitoinen organisaatio
työhön ja koulutukseen tähtäävässä valmennuksessa / kuntoutuksessa. Tätä työtä se
toteuttaa yhteistyössä alueen viranomaisten ja muiden kuntoutustoimijoiden kanssa.
Organisaationa se pystyy muuttumaan ja mukauttamaan toimintaansa
valmentautujien tarpeiden ja omistajatahojen asettamien tavoitteiden mukaisesti.
2.2 Arvot
Kumppaniksi ry:llä noudatetaan toiminnassa seuraavia arvoja:
Avoimuutta ja yhteistyötä
Vastuullisuutta työstä, asiakkaista ja työtovereista
Yksilön kunnioittamista ja erilaisuuden hyväksymistä
2.3 Toimintaperiaatteet
Kumppaniksi ry:llä noudatetaan seuraavia toimintaperiaatteita koko toiminnassa:
Laadukkuutta kaikissa toiminnan osa-alueissa: valmennuksessa, toteutettavissa
asiakastöissä ja hallinnossa.
Organisaation toiminnan läpinäkyvyyttä kaikilla osa-alueilla
Yksilön tarpeet ja mahdollisuudet huomioivaa koulutuksen ja valmennuksen
yhteensovittamista siten, että asiakkaalle muodostuu selkeä reitti tavoitteena olevaan
päämäärään.
3
Moniammatillisessa työskentelyssä käytetään työ- ja yksilövalmentajan lisäksi
kunkin asiakkaan tilanteeseen sopivaa yhteistyöverkostoa. Kaiken toiminnan tulee
edistää asiakkaiden kuntoutumista ja sijoittumista normaaliin koulu- tai työelämään.
Kumppaniksi ry on toimintaperiaatteeltaan läpikulkupaikka, jossa työskentelyaikana
asiakkaan tavoitteet tarkentuvat. Tavoitteena on, että kun kuntoutus- tai
valmennusjakso Kumppaniksi ry:llä päättyy, on asiakkaalla seuraava, hänen sen
hetkisten voimavarojensa mukainen sijoittumispaikka selvillä.
3 KÄSITTEET
Seuraavassa on esitetty niitä keskeisiä valmennustoiminnassa käytettäviä käsitteitä,
jotka on nimetty Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:n ja Vates-säätiön yhteistyönä
syksyllä 2005 julkaisemassa ”Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet” –
kirjasessa. Luettelossa on mukaan vain ne keskeiset käsitteet jotka liittyvät
Kumppaniksi ry:n valmennustoimintaan.
4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ
4.1 Sosiaalisen työllistämisen toimiala
Yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työllistäville ja / tai
heidän työllistymismahdollisuuksiaan / toimintakykyään parantaville tai ylläpitäville
erityistyöllistämisen yksiköille, työllistymistä tukeville projekteille ja sosiaalisille
yrityksille. Sosiaalisen työllistämisen toimialaan kuuluvat sosiaalisista yrityksistä ne,
joiden toiminnan tavoitteisiin nimenomaan kuuluu heikossa työmarkkina-asemassa
olevien henkilöiden työllistäminen.
4.2 Työllistymisen monipalvelukeskus
Laajaa vammaisten tai pitkäaikaissairaiden / muuten heikossa työmarkkina-asemassa
olevien henkilöiden työllistämispalveluiden valikoimaa useissa toimipisteissä,
4
huomattavalla volyymillä ja usein maantieteellisesti yhtä kuntaa laajemmalla alueella
tuottava organisaatio. Monipalvelukeskuksen tuottamia työllistämispalveluita voivat
olla mm. työsuhteinen työllistäminen, eri kohderyhmille suunnattu työtoiminta ja
ennen kaikkea muu valmentava ja kuntouttava toiminta. Tuotannollinen työkeskus,
sosiaalinen yritys, työpaja, työtoimintayksikkö jne. voivat olla työllistymisen
monipalvelukeskuksen erillisiä toimintayksiköitä.
5 TYÖPAJA
5.1 Määritelmä lainsäädännössä
Työpajalla tarkoitetaan sosiaalista yhteisöä, jossa työskentelyn ja siihen liittyvien
ohjaus- ja valmennuspalvelujen avulla pyritään parantamaan ensisijaisesti pitkään
työttömänä olleiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten valmiuksia hakeutua
koulutukseen, työhön tai yrittäjäksi.
TPY – Vates työryhmän kuvaus.
Työpaja on erityistyöllistämisen yksikkö, joka tarjoaa eri-ikäisille asiakkaille
(valmentautujille) mahdollisuuden saada tukea työ- ja yksilövalmennuksen keinoin.
Työpaja voi olla työllistymisen monipalvelukeskuksen erillinen toimintayksikkö tai
kokonaan erillinen yksikkö. Työpajojen kohderyhmä painottuu muuten heikossa
työmarkkina – asemassa oleviin henkilöihin.
6 MENETELMÄT
6.1 Työvalmennus
Työhönvalmennus on kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan
suunniteltua ja tavoitteellista työn (tuotannollinen toiminta) avulla tapahtuvaa
yksilön työkyvyn edistämistä. Toiminnan vastuuhenkilö voi toimia esimerkiksi
työvalmentajan nimikkeellä.
5
6.2 Yksilövalmennus
Yksilövalmennuksen tehtävänä on tukea valmentautujan toimintakykyä ja vahvistaa
kokonaisvaltaisesti arjenhallintaa. Auttaa kuntoutujaa koulutus- ja työuran
suunnittelussa sekä motivoida häntä ottamaan vastuuta omasta elämästään. Käsite
liittyy työpajatoimintaan, jota toteutetaan lähinnä työpajoissa.
6.3 Ryhmävalmennus
Ryhmävalmennus on vertaisryhmissä toiminnallisin menetelmin tapahtuvaa arki-,
työelämä ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä.
6.4 Starttivalmennus
Työpajatoiminnan (prosessin) ensimmäinen vaihe, jonka avulla tuotetaan heikossa
työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä kiinnittymään tavoitteelliseen toimintaan.
Starttivalmennuksessa korostuvat yksilövalmennuksen menetelmät.
7 KOHDERYHMÄT
7.1 Lääkinnällinen kuntoutus
Ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka tarvitsevat erityistukea työllistyäkseen. Henkilöt
joiden diagnosoitu vamma, sairaus tai vajavuus pidempiaikaisesti estää tai haittaa
merkittävästi työllistymistä ilman tukea. Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään
parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista
toimintakykyä sekä tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä
suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. Lääkinnällinen kuntoutus liittyy
sairauden tai vamman hoitoon kiinteästi. Kuntoutus voidaan aloittaa kevyesti, jakson
loppua kohden päivien ja tuntien määrää lisäten.
6
7.2 Kelan mielenterveyskuntoutujat
Ryhmään kuuluvat työllistymisen näkökulmasta ne henkilöt, joiden työkyky ja
ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti sairauden, vian tai vamman takia heikentyneet
tai joilla on lähivuosina työkyvyttömyyden uhka. Ryhmään valittavilla kuntoutujilla
on ensisijainen työkykyä alentava ja työllistymistä vaikeuttava sairaus on aina
psyykkinen sairaus. Tämän lisäksi kuntoutujalla voi olla muitakin sairauksia.
Työllistymiseen he tarvitsevat toisten tukea ja apua.
7.3 Kuntouttava työtoiminta
Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille henkilöille.
1) pitkäaikaistyötön työttömyyttä 500 päivää ja toimeentulotukea 12kk. 2) Nuori
työttömyyttä yli 8kk ja toimeentulotuki 4kk. Kuntouttava työtoiminnan
tarkoituksena on parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Tavoitteena on
esisijaisesti löytää työvoimahallinnosta asiakkaalle sopiva palvelukokonaisuus.
Toisena tavoitteena on parantaa toimintaan osallistuvien asiakkaiden
elämänhallintakykyä ja saavuttaa asiakkaalle oikein kohdentuvia
jatkosuunnitelmaratkaisuja. Työllistymisongelmien taustalla voi olla mm. heikko /
”väärä” koulutus, vähäinen / ”väärä” työkokemus, asenne ongelmat, velka- yms.
ongelmat tai heikko kielitaito (maahanmuuttajat).
7.4 Palkkatuki
Kohderyhmänä tilapäisesti työttömänä olevat ammattitaitoiset tai pitkän
työkokemuksen omaavat asiakkaat, joilla työttömyyttä noin 1-2 vuotta.
7.5 Kuntoutuja
Kuntoutuja on oman kuntoutuksensa aktiivinen osallistuja ja hänellä on halu parantaa
kuntoutusprosessin avulla omaa työ- ja toimintakykyään. Työllistämispalveluiden
käyttäjäasiakas.
7
8 PROSESSIKUVAUKSET
Työvalmennusyksikössä tehtävä valmennustoiminta voidaan ajatella prosessiksi
jossa valmentautuja pyrkii siirtymään lähtötilanteestaan yhdessä asetettuun
tavoitetilaan. Koska ihmiset ovat kaikki yksilöitä, on myös tämä prosessin sisältämät
aktiviteetit voitava muokata (painottaa) tarvittaessa yksilön tarpeiden mukaiseksi.
Yksilöllisyyden huomioiminen on aina haaste, etenkin kun käytössä olevat resurssit
ovat rajalliset. Yksilöllisyyteen pyritään sekä tuotteilla, jotka kertovat karkealla
tasolla mitä kokonaisuus pitää sisällään, että jakamalla valmennusprosessi eri osa-
alueisiin joiden kunkin sisältöä voidaan kehittää ja muokata kulloisenkin tarpeen
mukaan.
Kumppaniksi ry:n valmennustoiminta (prosessi) jakautuu neljää eroteltavaan
valmennuksen osa-alueeseen:
terveysvalmennukseen
yksilövalmennukseen
koulutukseen
työvalmennukseen
Työprosessien kuvaamisen tavoitteena on selkeyttää Kumppaniksi ry:llä
kuntoutuspalveluina tuotettavia palveluja ja pyrkiä parantamaan työntekijöiden
suunnitelmallisuutta omassa työotteessaan. Työntekijät kykenevät toimimaan selvän
ja tunnistettavan prosessin puitteissa. Prosessien kuvaaminen auttaa lisäksi oman
työn kehittämiseen, tutkimiseen ja arviointiin.
Prosessien kuvaamisen hyötyjä ovat:
palvelut tulevat näkyväksi
tehdyt kuvaukset / palvelupolut auttavat kuntoutujia ymmärtämään
palvelukokonaisuuksia
kuvaukset selkeyttävät ja tehostavat käytäntöjä ja tukevat moniammatillista
yhteistyötä
Alla on kuvattuna Kumppaniksi ry:n palvelujen prosessit ennen valmennuksen alkua
ja tapahtumat varsinaisen valmennuksen aikana.
8
9
10
11
12
13
Kumppaniksi ry:n palvelutarpeen kartoituksen
toimintakuvaus
Valmentautujalla asiakassuhde
lähettävään tahoon
Yhteydenotto Kumppaniksi ry:hyn
Alustava keskustelu arvioinnin toteuttamisesta
Lähettävä taho, asiakas, yksilövalmentaja
Alkukartoitus - motivaatio - palvelutarpeen arvioinnin oikea-aikaisuus - lähettävän tahon antamat tavoitteisiin vaikuttavat tiedot. - tavoitteet -palvelutarpeen arviointi suostumus tietojen tallentamiseen ja luovuttamiseen
Aktiviteetit ennen varsinaisen palvelutarpeen arvioinnin aloittamista
Kumppaniksi ry:llä aloitetaan alustava sijoitussuunnittelu - soveltuvat pajat / työt - koulutustarve - ym.
Asiakkaat joilla on erityisiä vaikeuksia työllistyä
Alustavan keskustelun perusteella mahdollisesti tarvittavien henkilökohtaisten osoittimien laatiminen
Sopimus palvelutarpeen arvioinnin toteuttamisesta Kumppaniksi ry:llä
14
Palvelutarpeen kartoitus
Tulohaastattelu (valmentautuja ja yksilövalmentaja) - tavoitteiden kirjaus - yleisperehdyttäminen Kumppaniksi ry:hyn - valmentautujan toteuttama itsearviointi (VAT)
Työskentelyjakso - pajatyöskentely valitulla pajalla - henkilökohtainen ohjaus - yksilövalmentajan ohjauspalaverit 1-2 kertaa viikossa - päivittäinen ohjaus tarpeen
Jakson arviointi (VAT) - itsearviointi - valmentajien tekemä arviointi Yhteenveto - palautekeskustelu (asiakas, yksilövalmentaja, lähettävän tahon yhteyshenkilö) - arvioinnin tulos
Tukityö pajalla Tukityö muualla
terveyden tilan kartoitus
Lääkinnällinen kuntoutus
Koulutus Kuntouttava työtoiminta
Työssä suoriutumisen arviointi
Ammatinvalinnan ohjaus
Muut työvoimapoliittiset toimet
Eläke
Työhönvalmennus
15
Kumppaniksi ry:n yksilöllisen työhönvalmennuksen toimintakuvaus
Valmentautujalla asiakassuhde KAKS:n
Mt-yksikköön
Yhteydenotto Kumppaniksi ry:hyn
Alustava keskustelu valmennuksen toteuttamisesta
Alkukartoitus - motivaatio - valmennuksen oikea-aikaisuuden arviointi - lähettävän tahon antamat valmennuksen tavoitteisiin vaikuttavat tiedot (mm. päihdeongelma, fyysiset rajoitteet, työhistoria, koulutus) - tavoitteet - ammatilliset / koulutukseen liittyvät - arjenhallinnalliset - tehdään esitys työhönvalmennuksen aloittamisesta - suostumus tietojen tallentamiseen ja luovuttamiseen
Asiakastarpeen mukaan koottu moniammatillinen työryhmä
(KAKS) Työryhmä käsittelee valmentautujan tilannetta - valmentautujan taustat ja tavoitteet - alkukartoituksessa saadut tiedot
Työhönvalmennuksen aloittaminen Kumppaniksi ry:llä
Valmennusprosessin aktiviteetit ennen varsinaisen työhönvalmennuksen aloittamista
Kumppaniksi ry:llä aloitetaan alustava sijoitussuunnittelu - soveltuvat pajat / työt - koulutustarve - ym.
Mielenterveysyksikön asiakkaat joiden kuntoutumisprosessia voidaan edesauttaa työssä tapahtuvalla henkilökohtaisesti räätälöidyllä kuntoutuksella
Tutustuminen Kumppaniksin toimintaan ja pajoihin
Päätös aloituksesta ja KAKS:n maksusitoumus laadinta
16
17
18
19
9 VALMENNUS TUOTTEET
9.1 Terveysvalmennus
Terveysvalmennuksen tarkoitus on varmistaa että valmentautujan terveydelliset
edellytykset suoriutua valmennusjaksosta toteutuvat. Työjakson alussa toteutetaan
terveystarkastus jonka aikana selvitetään valmentautujan terveys sekä mahdolliset
työjakson toteuttamista estävät tai rajoittavat tekijät. Terveysvalmennuksessa
kannustetaan oman terveyden ja toimintakyvyn ylläpitoon.
9.2 Yksilövalmennus
Yleisperehdyttäminen, jonka aikana valmentautujalle annetaan perustiedot ja kuvaus
Kumppaniksi ry:n toiminnasta, noudatettavista periaatteista, työajoista,
yhteystiedoista, tiloista, tietojen tallentamisesta ja käsittelystä ja muista
valmennuksen aikana tarvittavista tiedoista.
Yksilövalmennus toimii koko pajajakson ajan valmentautujan tukena niin
arjenhallinnan kuin henkilökohtaistenkin asioiden käsittelyssä. Valmennus tukee
työssä suoriutumista ja auttaa valmentautujaa tarvittaessa viranomaisverkoston
luomisessa sekä jatkopolkujen löytämisessä joko koulutukseen tai työelämään.
Yksilövalmennuksen työvälineitä ovat:
Tulohaastattelu, jonka tavoitteena on valmennusprosessin suunnittelu yhdessä
valmentautujan kanssa sekä valmennuksen aikana tarvittavien perustietojen
kerääminen ja yhteisten tavoitteiden asettaminen.
Sijoitussuunnittelu, jonka tavoitteena on löytää valmentautujan tavoitteisiin sopivin
työpaikka yhdessä työvalmentajien kanssa.
20
Prosessin aikainen valmennus, käsitellä ja ratkaista ja kaikkia niitä valmentautujien
ongelmia, jotka estävät tai haittaavat integroitumista työelämään tai koulutukseen.
Valmennusjakson päättymisen valmennus, joka sisältää jatkosuunnitelmien
tekemiset, työ- tai koulutuspaikan hakemisen, erilaiset yritys ja koulutuspaikka
vierailut ym. aktiviteetit, joilla pyritään helpottamaan siirtymistä pajan ulkopuolelle.
Valmennukseen liittyvä koulutus vaihtelee eri tuotteiden välillä. Esimerkiksi
starttipajatoimintaan liittyy valmentavaa koulutusta, jonka tavoitteena on antaa
valmiuksia työjaksoa varten. Työjaksoon voi liittyä ammattitaidon parantamiseen
liittyvää koulutusta (esim. tulityökurssi, työturvallisuuskorttikoulutus).
Peruskoulun kanssa toteutetulla yhteistyöllä on voitu kouluttaa niitä henkilöitä jotka
ovat oppivelvollisuusiän ylittäneet ja syystä tai toisesta heillä ei ole peruskoulun
päättötodistusta.
9.3 Työvalmennus
Työvalmennuksen tavoitteena on antaa valmentautujalle ne tarvittavat taidot joita
pajalla työskentelyssä tarvitaan. Työjakson alussa siihen kuuluu perehdyttäminen
osastoon, sen henkilöihin, koneisiin, materiaaleihin ja työtapoihin. Työjakson aikana
annetaan valmennusta kunkin työvaiheen suorittamiseen, oikeiden työmenetelmien ja
välineiden käyttöön. Lisäksi työvalmennukseen kuuluu palautteen anto. Valmennusta
tapahtuu koko työjakson ajan ja tavoitteena on kannustaa valmentautujaa
kehittämään omia taitojaan.
Työ- ja yksilövalmennuksen kesken tapahtuvaa parityöskentelyä kehitetään siten,
että kunkin valmentautujan sekä ammatilliset valmiudet että sosiaaliset edellytykset
siirtyä työmarkkinoille tai koulutukseen paranevat.
Tähän prosessiajatteluun kuuluu myös valmennussuunnitelman tekeminen.
Suunnitelma voi olla, riippuen valmentautujan tilanteesta, joko yksityiskohtaisempi
tai ylimalkaisempi kuvaus tulevasta jaksosta. Suunnitelma pitää sisällään tavoitteita
sekä sitä kuinka tavoitteisiin pyritään ja seurantatieto tavoitteiden saavuttamisesta.
21
10 VALMENNUS PALVELUT
Valmennuspalvelujen tuotteistamisella on kaksi päämäärää, ensiksi kuhunkin
tuotteeseen liittyvien prosessien tehostaminen ja kehittäminen. Koska kaikki
valmentautujat eivät käytä samalla lailla prosessin eri osia, on prosessien
kehittämistyössä huomioitava nämä eri tuotteiden ”painoarvot”.
Toiseksi, palvelutuotetta ostavan asiakkaan näkökulmasta tuotekuvaus on oleellinen
tieto kun palvelun soveltuvuutta omien asiakkaiden tarpeisiin tutkitaan.
Tarkemmat tuotekuvaukset ovat erillisissä tuotekuvauksissa.
Näitä tuotteita ovat mm:
Starttipaja
Yksilövalmennus
Kompassi / mt. kuntoutus
Terveysvalmennus
Ryhmätoiminta
Työnhakukoulutus
Kuntouttava työtoiminta
Työhönvalmennus
Työssä suoriutumisen arviointi
11 LYHYET KUVAUKSET TUOTTEISTA
11.1 Starttipajatoiminta
Starttipajatoiminta on tarkoitettu 17 – 28-vuotiaille työ- tai opiskelupaikkaa vaille
jääneille nuorille. Jakso kestää vähintään 1 kk ja pidemmistä jaksoista keskustellaan
lähettävän tahon ja valmentautujan kanssa. Tavoitteena on vahvistaa valmentautujan
itsetuntoa ja tuntemusta siten, että siirtyminen opiskelemaan tai työelämään on
mahdollista. Starttivalmennus painottuu yksilövalmennukseen, mutta jakson aikana
annetaan myös koulutusta sekä ohjataan ja autetaan jatkopolkujen suunnittelussa.
22
11.2 Yksilövalmennus
Yksilövalmennus tuotteena on kohdennettu työharjoittelijoille, työkokeilijoille,
palkkatukityöntekijöille, työelämävalmennuksessa oleville ym. valmentautujille jotka
tarvitsevat tukea työ- tai harjoittelujaksosta suoriutumisessa. Tuki voi kohdistua
myös työpaikan hakuun, asiointiin viranomaisten kanssa tai muuhun
palveluneuvontaan kohdistuvaan ohjaukseen. Valmennusta annetaan kunkin
yksilöllisten tarpeiden mukaan koko työjakson ajan.
11.3 Kompassi
Kompassi on mielenterveyskuntoutujien kuntoutusprosessiin liittyvä
työharjoittelujakso, jonka aikana on mahdollista kokeilla omaa jaksamistaan sekä
kokeilla erilaisia työtehtäviä ja kehittää omia arjenhallinnan taitoja. Toimintaan
liittyy sekä yksilö- että työvalmennusta ja jatkopolkujen suunnittelua.
11.4 Terveysvalmennus
Terveysvalmennus on tukiprosessi, jonka tarkoitus on selvittää valmentautujan
yleinen terveydentila ja varmistaa että valmentautujalla ei ole mitään sellaista vaivaa
tai sairautta, joka estää valmennusjakson toteutumisen. Terveysvalmennuksen aikana
voidaan selvittää myös mahdollinen kuntoutustarve ja edellytykset palata takaisin
työelämään. Tähän osaan kuuluu myös valmentautujan kannustaminen ja ohjaaminen
vastaamaan omasta terveydestään ja tarvittaessa ohjaaminen lääkärille, tai akuutissa
päihdeongelmassa A-klinikalle.
23
11.5 Ryhmätoiminta
Palvelu on tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille, joilla on arjenhallinnallisia ongelmia.
Palveluun sisältyy koulutusta sekä työ- ja yksilövalmennusta. Jakson tavoitteet
asetetaan alussa valmentautujan kanssa yhteistyössä ja toteutumaa seurataan mm.
valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmän avulla. Valmennuksen tavoitteena on
tukea valmentautujaa jatkosuunnitelmien teossa ja toteuttamisessa.
11.6 Työnhakukoulutus
voi olla osa muuta valmennusprosessia. Tällä koulutuksella päivitetään ja lisätään
asiakkaan valmiutta hakea työpaikkaa. Koulutuksen sisältöä voidaan räätälöidä
asiakkaan / ryhmän tarpeiden mukaisesti.
11.7 Kuntouttava työtoiminta
Kuntouttava työtoiminta on työttömän asiakkaan tilanteen, kunnon ja kykyjen
perusteella järjestettyä tavoitteellista toimintaa, joka perustuu asiakaslähtöisyyteen ja
yksilöllisyyteen. Kuntouttava työtoiminta voi liittyä muihin
valmennusaktiviteetteihin osana pidempiaikaista kuntoutumisprosessia.
Kuntouttavassa työtoiminnassa noudatettavat tavoitteet on laadittu
aktivointisuunnitelmassa. Tavoitteena on että asiakkaan potentiaali työmarkkinoille
tai koulutukseen siirtymiseen kasvaa. Osana kuntouttavaa työtoimintaa ja sen
tavoitteita voivat olla asiakkaan sosiaalisten – ja arjen taitojen kehittäminen.
11.8 Työhönvalmennus
Työhönvalmennus on vajaakuntoisille tai muuten vaikeasti työllistettäville
henkilöille kohdennettu palvelu. Sen on yksilövalmentajan henkilökohtaisesti
antamaa tukea ja ohjausta, jonka tavoitteena on etsiä asiakkaalle työpaikka avoimilta
työmarkkinoilta.
24
11.9 Työssä suoriutumisen arvioinnin
Työssä suoriutumisen arvioinnin tavoitteena on selvittää asiakkaan suoriutumiskyky
määritellyissä mahdollisimman normaaleissa työtehtävissä. Arvioinnissa
huomioidaan sekä asiakkaan yksilölliset että lähettävän tahon tarpeet ja tavoitteet.
Arvioinnin tekevät työ- ja yksilövalmentajat ja tämän lisäksi asiakas suorittaa
itsearvioinnin. Arvioinnin rakenne noudattaa WHO:n ICF- toimintakyvyn,
toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä luokitusta.
ICF -luokituksen osa-alueiden vuorovaikutussuhteet (Stakes 2005)
11.10 Valmennustuotteiden sisällön kehittäminen.
Valmennustuotteiden sisältöjä kehitetään lähettävien tahojen kanssa yhteistyössä.
Kehittämistyöllä pyritään siihen että tarjotut palvelut vastaavat lähettävien tahojen
tarpeisiin ja samalla valmennusjakso voidaan integroida siihen palvelupalettiin joka
kullakin viranomaistaholla on asiakkailleen tarjottavana ja käytettävissä.
12 VALMENNUKSEN KULKU KUMPPANIKSI RY:SSÄ
Valmennus Kumppaniksi ry:llä etenee yksilöllisesti kuntoutujan tarpeen mukaan.
Valmentautujan sijoitussuunnittelu toteutetaan yhteistyössä lähettävän tahon,
25
valmentautujan ja Kumppaniksi ry:n valmentajien kanssa. Sijoitukseen vaikuttavat
valmentautujan henkilökohtaisen alan kiinnostus, hänen aiempi työhistoriansa ja
myös mahdollinen uuteen toimialaan tutustuminen.
Sijoitussuunnittelussa otetaan kantaa myös siihen mikä olisi oikea
valmentautumisjakson pituus ja käydään läpi valmentautumisjakson tavoitteita.
Valmennusjakso aloitetaan yleisperehdyttämisellä, jonka tavoitteena on antaa
yleiskuvaus ja perustiedot valmennusjaksosta. Yleisperehdytykseen liittyy myös
tulohaastattelu jonka yhteydessä kartoitetaan ja tarkennetaan myös valmentautujan
henkilökohtaisia tavoitteita.
Valmentautujan aloittaessa työskentelyn valitsemallaan pajalla, toteuttaa
asianomaisen pajan työvalmentajan pajakohtaisen perehdyttämisen. Valmentautujalle
tarjotaan mielekästä työtä tehtäväksi ja tuetaan häntä siten, että hänen sosiaaliset ja
ammatilliset valmiutensa kehittyisivät. Tavoitteena on tukea kuntoutujaa siten, että
siirtyminen työmarkkinoille tai koulutukseen on mahdollista.
Voimaantumista ja valmennuksen oikein kohdistamista varten Kumppaniksi ry:llä on
käytössä valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä. Tämä järjestelmä perustuu ICF /
BPS – mallin mukaiseen ajatteluun jossa valmentautujan itsearvioinnin ja
valmentajien työssä tai koulutuksessa tapahtuneisiin havaintoihin perustuvien
arvioinnin avulla saadaan valmentautujan työssä suoriutumisen taso havainnollisesti
esille. Näitä havaintoja käytetään palautekeskusteluissa apuna kun valmentautujan
kanssa käydään läpi kulunutta työjaksoa, sen tapahtumia, tavoitteiden toteutumista ja
mahdollisesti uusien tavoitteiden asettamista.
Valmennuksen tavoite on jatkopolun löytyminen joko työhön tai koulutukseen. Tätä
varten yksilövalmentajat työskentelevät valmentautujan kanssa yhteistyössä koko
valmennusjakson ajan. Tässä työssä hyödynnetään jo olemassa olevia
yhteistyöverkostoja tai tarvittaessa luodaan myös tapauskohtaisesti uusia.
26
13 PEREHDYTTÄMINEN
Perehdytys tarkoittaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla työntekijä
perehdytetään tuleviin työtehtäviinsä, välittömään työympäristöönsä sekä yrityksen
tavoitteisiin ja toimintaperiaatteisiin. Hyvin hoidetun perehdytyksen avulla autetaan
työntekijää omaksumaan mahdollisimman tarkoituksenmukaiset työ- ja
toimintatavat.
Perehdyttäminen Kumppaniksi ry:ssä toteutetaan kahdessa eri vaiheessa.
Yleisperehdyttämisen suorittaa joko yksilö- tai työvalmentaja käyttäen apunaan
perehdyttämiskansiota. Yleisperehdytyksen yhteydessä Käydään läpi Kumppaniksi
ry:n toiminta yleensä, yleiset työ- ja toimintatavat ym.
Osasto ja työkohtaisen perehdyttämisen toteuttaa asianomaisen pajan työvalmentaja.
Tässä perehdytyksessä käydään läpi paja ja työkohtaisten suojavälineiden käyttö,
esitellään paja yleisesti sekä perehdytetään koneiden ja laitteiden oikeaan ja
turvalliseen käyttöön.
13.1 Perehdytyskansio
1. Kumppaniksi ry; työnantajan esittely opastettu
Organisaatio pääpiirteissään
Lyhyt historiikki
2. Henkilökunta; koko talo opastettu
Hallinto- ja toimistohenkilökunta
Yksilövalmentajat
Työvalmentajat
3. Talo- ja tilaesittely opastettu
Sosiaali- ja taukotilojen esittely; vaatteiden säilytystilat ja pukukaappi
27
Eri osastojen esittely
Liikennejärjestelyt ja pysäköintipaikat
Opastus tupakkapaikoille
4. Työsuojelu ja työterveyshuolto opastettu
Hätäkytkimien sijainnit
Kulkureitit onnettomuuden sattuessa
Avun hälyttäminen
Ensisammuttimet
Ensiapukaapin sijainti
Toimiminen sairastapauksissa
Sairauslomakäytäntö
Päihteidenkäyttöön puuttumisen malli Kumppaniksi ry:ssä
Toiminta väkivalta- ja uhkatilanteessa
Valmennustietojen käsittely ja suostumus tietojen luovuttamiseen
Työturvallisuuslaki
Kumppaniksi ry:n tasa-arvosuunnitelma
5. Palkanmaksukäytäntö opastettu
Maksupäivä
Tilinumero
Kilometrikorvaukset ja päivärahat
Palkkasihteerin yhteystiedot
verokortti
28
Allekirjoitetaan, kun kaikki yllä olevat kohdat on käyty läpi
Perehdyttäjän allekirjoitus Perehtyjän allekirjoitus
Aika ja paikka:
14 TIETOJEN KÄSITTELY JA TIETOSUOJA
Tietojen käsittelyn yleisperiaate on että kaiken tiedon tallentamiseen ja käsittelyyn
hankitaan valmentautujan suostumus jo silloin kun valmennussuhdetta aloitetaan.
Tämä koskee sekä työsuhteisia että ei työsuhteisia valmennussuhteita. Tietojen
käsittelyssä noudatetaan henkilötietolain periaatetta että valmentautujalla on oikeus
nähdä häntä koskevat tiedot. Tästä myös informoidaan yleisperehdytyksen aikana.
Tietojen tallentamiseen oikeuttava suostumus on liitteenä ”Suostumus tietojen
tallentamiseen ja vaihtamiseen.”
KUVAUS VALMENNUSTIETOJEN KÄSITTELYSTÄ KUMPPANIKSI RY:LLÄ
Kumppaniksi ry toimii Kajaanin seutukunnan alueella ja tuottaa valmennus- ja
työllistämispalveluja alueen kunnille, eri viranomaistahoille sekä muille
kuntoutuspalveluja tarvitseville tahoille. Tässä työssä noudatetaan valmentautujien
henkilötietojen tallentamisen ja luovuttamisen suhteen lakia kuntoutuksen
asiakasyhteistyöstä (497/2003) sekä henkilötietolakia (523/99).
Valmennustietoja käsittelevät dokumentit ovat:
Kuvaus valmennustietojen käsittelystä Kumppaniksi ry:llä
Suostumus tietojen tallentamiseen ja vaihtamiseen
Asiakas- ja valmennusrekisterin tietosisältö
Ilmoitus tietosuojavaltuutetulle
Rekisteriseloste
29
15 PÄIHDESÄÄNNÖT
Kumppaniksi ry:llä on päihteiden käytön suhteen nollatoleranssi. Käytössä ovat
yhteisesti luodut ja koko henkilöstön hyväksymät päihdepelisäännöt.
Päihdepelisääntöjen ajankohtaisuus tarkastetaan vuosittain.
15.1 Päihteiden käyttöön puuttumisen malli kumppaniksi ry:ssä
15.1.1 Yleistä
Päihteiden (alkoholi, huumeet ja lääkkeet) väärinkäyttö on huomattava
terveydellinen ja sosiaalinen ongelma, joka aiheuttaa monenlaisia haittoja sekä työ-
että yksityiselämässä. Päihteiden käyttö työpaikalla tarkoittaa tilannetta, jossa
työntekijä todetaan olevan työaikana päihtyneenä tai krapulassa.
Puuttumalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa todettuihin haittoihin tuetaan
päihdeongelmaisen hoitoon hakeutumista ja hoitotapahtumaa.
Päihdehuoltoon liittyvät keskustelut ja tukitoimenpiteet ovat täysin luottamuksellisia.
Asiat, joita niissä käsitellään, kuuluvat salassapitovelvollisuuden piiriin.
15.1.2 Ennaltaehkäisevä toiminta
Päihdeohjelmaan perehdytys tapahtuu heti valmennussuhteen alussa. Päihteettömästä
ilmapiiristä luodaan keskusteleva ja turvallinen. Työkykyä ylläpitävä toiminta ja sen
kehittäminen koskee koko työyhteisöä. Lisäksi tuetaan terveellisiä vapaa
ajanviettoharrastuksia.
30
15.1.3 Hoitoon hakeutuminen ja hoitoonohjaus voivat tapahtua seuraavasti:
Asianomainen tunnistaa itse päihteiden mahdollisen ongelmakäytön ja pyrkii
omaehtoisesti hakemaan apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
keskustelemalla esimiehen tai työvalmentajan tai yksilövalmentajan kanssa. Ellei
henkilö itse hakeudu hoitoon, on esimiehen/työvalmentajan ohjattava
päihdeongelmainen hoitoon antamalla hänelle hoitokehotus (ks. puuttumisen tasot).
Hoitoonohjauksen käytännöstä antaa lisätietoja työterveyshuolto.
Mikäli hoidossa olevan työntekijän tai valmentautujan työsuhde on joutumassa
vaaraan, tulee esimiehen tai työvalmentajan neuvotella hoitopaikan kanssa.
Jos työpaikalla todetaan, että hoitomuoto ei tuota tulosta, on asiasta ilmoitettava
hoitopaikkaan. Hoitoja koskevien tietojen antamisesta sovitaan aina asianomaisen
henkilön kanssa. Hoitoonohjauksen käytännöstä antaa lisätietoja työterveyshuolto.
15.1.4 Hoitosopimus ja hoitosuunnitelma
Hoitosopimus (tehdään Kumppaniksi ry:ssä) tehdään aina, kun hoitoon ohjattavan
päihdeongelmaisen työsuhde on vaarassa. Hoitosopimus on molempia osapuolia
velvoittava asiakirja, jonka tavoitteena on hoitosuunnitelman tukeminen ja
toteuttaminen. Hoitosuunnitelma (tehdään hoitopaikassa) on yksilökohtainen ja siinä
määritellään hoitojaksot ja hoitomuodot. Hoitosuunnitelma tulee antaa esimiehen ja
työterveyshuollon tietoon.
15.1.5 Ajankäyttö
Työaikana tapahtuviin päihdehuollon aiheuttamiin hoitokäynteihin on hankittava
työvalmentajan tai esimiehen suostumus. Mikäli hoitokäyntejä ei voida järjestää
työajan ulkopuolella, on ne sallittava työaikana.
31
15.1.6 Puuttuminen
Päihteiden käyttö todennetaan joko alkometrin avulla esimiehen tai työvalmentajan
toimesta tai virtsa- tai verikokein. Puhallutuksessa ja verikokeessa on mukana oltava
todistaja. Mikäli henkilö kieltäytyy testeistä, asia käsitellään päihtymistapauksena.
Päihteen takia työstä poissaolopäivä on palkaton eikä henkilöllä ole myöhemmin
työpäivän suhteen korvausoikeutta.
Ensisijaisesti päihdeongelmaan puuttuu lähin esimies tai työvalmentaja, joka ohjaa
työntekijän tai valmentautujan työterveyshuoltoon. Työkaverin epäillessä
päihtyneenä työskentelyä, otetaan yhteys aina lähimpään esimieheen tai
työvalmentajaan. Mikäli häntä ei tavoiteta, otetaan yhteys yksilövalmentajaan.
Puuttumisen tasot:
Vakituisessa työsuhteessa olevat (esimiehet / valmentajat / toimistotyöntekijät
1. Kirjallinen varoitus ja hoitoonohjaus: kopio kirjallisesta varoituksesta
työterveyshuoltoon (työterveyshoitaja Tanja Hukkanen / Lääkärikeskus
Materna) ja hoitoonohjaus.
2. Työsuhteen purkaminen: Jos työssä ilmenee hoitotoimenpiteistä
huolimatta päihteiden käyttöä, on työnantajalla oikeus irtisanoa tai purkaa
työsuhde voimassa olevien työehtosopimusten sekä työlainsäädännön
perusteella.
32
15.1.7 Yhteistyötahot
Kumppaniksi ry:n valmentajien yhteistyöverkostoon kuuluvat kulloisenkin tarpeen
mukaan: A-klinikka, sosiaalitoimi, työterveyshuolto, kriminaalihuoltolaitos, poliisi ja
koulut. Vaalassa päihdetapaukset hoidetaan yhteistyössä terveyskeskuksen kanssa.
16 TASA-ARVO
Kumppaniksi ry:llä noudatetaan tasa-arvoista toimintatapaa, joka takaa jokaisen
ihmisen yhtäläisiä mahdollisuuksia tehdä valintoja, kehittyä työssään sekä tulla
kohdelluksi ja palkituksi siinä ilman asenteellisia tai rakenteellisia rajoituksia, jotka
johtuvat sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta tai muusta henkilöön liittyvästä.
Valmentautujat:
1. Suullinen huomautus: suullisesta huomautuksesta ohjataan
yksilövalmentajan luokse.
2. Kirjallinen varoitus: Kirjallisen varoituksen jälkeen valmentautuja
ohjataan yksilövalmentajan luokse ja sitä kautta tehostettuun seurantaan
(hoitoonohjaus). Mikäli valmentautuja kieltäytyy hoitoonohjauksesta,
seurauksena on valmennussuhteen purkaminen.
3. Valmennussuhteen purkaminen: Jos työssä ilmenee hoitotoimenpiteistä
huolimatta päihteiden käyttöä tai valmentautuja ei käy sovitussa
hoitopaikassa, on työnantajalla oikeus irtisanoa tai purkaa valmennussuhde
voimassa olevien työehtosopimusten sekä työlainsäädännön perusteella.
33
16.1 Kumppaniksi ry:n tasa-arvosuunnitelma
16.1.1 Johdanto
Perustaa tasa-arvotyölle löytyy monista säädöksistä aina perustuslakia myöten.
Varsinainen velvoite toimenpiteiden jouduttamiseksi naisten ja miesten tasa-arvon
toteutumisen suhteen on kirjattu tasa-arvolain 6 a §:ään, jonka mukaan vähintään 30
hengen työpaikoille on laadittava suunnitelma tasa-arvon edistämiseksi. Myös
työsopimuslaki, laki kunnallisesta viranhaltijasta ja yleissopimus
yhteistoimintamenettelystä sisältävät yleisiä tasa-arvoa käsitteleviä säädöksiä.
Kumppaniksi ry:n tasa-arvosuunnitelmassa tasa-arvoasioita käsitellään
mahdollisimman laajasti. Tavoitteiden lisäksi valmistelussa on otettu huomioon
myös seurannan toteutumisen tapa ja vastuullinen taho. Tasa-arvosuunnitelman
käytännön toteuttamisesta huolehtivat esimiehet. Tasa-arvon toteutumisen seuranta
kuuluu koko työorganisaatiolle.
16.1.2 Mitä tasa-arvo on?
Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että ihmiset ovat erilaisuudestaan huolimatta samanarvoisia.
Samanarvoisuus ei tarkoita samankaltaisuutta. Henkilöstön tasa-arvoinen kohtelu on
osa nykyaikaista työelämää. Tasa-arvoisessa työyhteisössä jäsenten asema,
työtehtävät, palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot määräytyvät osaamisen, työhön
sitoutumisen, virka- ja työehtosopimusten sekä organisaatiossa yhteisesti sovittujen
pelisääntöjen perusteella.
Tasa-arvoisen kohtelun ymmärtäminen laajempana kuin sukupuolten välisenä tasa-
arvona luo pohjaa asenteiden ja ilmapiirin muutokselle, jossa arvostetaan erilaisuutta
ihmisen henkilökohtaisten ominaisuuksien lisäksi. Organisaatiossa tehtävien
päätösten tulee perustua koko henkilöstön huomioivaan tasapuoliseen kohteluun,
ellei jokin perusteltu, hyväksyttävä syy toisin edellytä.
34
Tasa-arvon edistäminen on paitsi työnantajan velvollisuus myös sen edun mukaista.
Tuloksellinen tasa-arvotyö lisää työntekijöiden työmotivaatiota ja työssä viihtyvyyttä
sekä vaikuttaa myönteisen työnantajakuvan syntymiseen.
16.1.3 Tavoite
Tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on ohjata työorganisaatiotamme toimimaan
lakien vaatimusten mukaisesti. Tasa-arvon edistäminen on kytkettävä selkeästi
Kumppaniksi ry:n toiminta-ajatukseen ja tulostavoitteisiin. Tavoitteena on, että
Kumppaniksi ry työnantajana toteuttaa ja arvioi suunnitemallisesti tasa-arvoisen
kohtelun periaatteiden toteutumista kaikilla työelämän alueilla. Jos olemassa olevat
olosuhteet ja päätökset estävät tasa-arvon toteutumisen, niitä muutetaan.
Tässä yhteydessä tasa-arvo käsitetään laajana kokonaisuutena niin, että tasa-arvoisen
kohtelun periaate ulottuu:
Tasa-arvoon johtamisessa ja esimiestyössä
Tasa-arvoon työhönotossa
Työsuhteiden väliseen tasa-arvoon
Työnsisältöjen ja työolosuhteiden kehittämiseen
Sukupuolten väliseen tasa-arvoon
Eri-ikäisten työntekijöiden väliseen tasa-arvoon
Tasa-arvoiseen palkkapolitiikkaan
Työntekijöiden tasapuoliseen kohteluun riippumatta hänen poliittisista,
uskonnollisista, kulttuurillisista, yhdistystoiminnallisista ym. mielipiteistään, elleivät
ne oleellisesti vaikuta hänen työn tekemiseensä.
Työntekijän, joka kokee tulleensa syrjityksi jonkin em. syyn vuoksi, tulee saada
halutessaan selvitys työnantajalta menettelyn perusteista. Työntekijällä on
mahdollisuus vedota syrjinnän kieltävään lainsäädäntöön, jonka perusteella
työnantaja voidaan tuomita suorittamaan lain rikkomisesta työntekijälle hyvitystä ja
mahdollista vahingonkorvausta.
35
16.1.4 Tasa-arvo johtamisessa ja esimiestyössä
Avoimuus, hyvä työilmapiiri ja henkilöstön tasapuolinen kohtelu ovat johtamisen
keskeisiä arvoja. Avoin työilmapiiri ja me-henki luo hyvän pohjan tehdä työtä.
Esimiehen tulee puuttua ristiriitatilanteisiin ja syrjintään riittävän ajoissa. Ongelmien
ratkaisussa auttavat työterveys- ja työsuojeluhenkilöstö, työsuojeluviranomaiset ja
luottamusmiehet.
Esimiestyö perustuu siihen, että tehdyt päätökset ja annetut ohjeet eivät aseta
henkilöstöä eriarvoiseen asemaan ammatti- tai koulutustaustan, sukupuolen tai muun
näihin verrattavan seikan vuoksi. Erimielisyydet selvitetään työsuojeluorganisaation
avulla.
Jokainen työntekijä käy vuosittain esimiehensä kanssa kehityskeskustelun, jossa
sovitaan työ- ja tulostavoitteet sekä kouluttautumisesta ja osaamisen kehittämisestä.
Kehityskeskustelujen yhteydessä selvitetään työntekijöiden urakehityshalukkuus,
jota tuetaan koulutus- ym. kehittymismahdollisuuksia järjestämällä.
Säännöllisesti pidettävissä työpaikkakokouksissa käsitellään työyhteisöä koskevia
asioita sekä seurataan tasa-arvon toteutumista työpaikalla.
16.1.5 Tasa-arvo työhönotossa
Avoimeksi tulevien työtehtävien sisältö, pätevyysvaatimukset ja valintakriteerit
määritellään niin, että ne sopivat tosiasiallisesti sekä miehille että naisille, ellei
työpaikan toiminnallinen luonne muuta vaadi. Ilmoitus avoimesta työpaikasta
laaditaan niin, ettei siitä synny mielikuvaa, kummalle sukupuolelle tehtävä on
tarkoitettu. Työhaastatteluissa työntekijältä kysytään hänen terveydentilaansa vain
työntekijän työturvallisuuden varmistamiseksi ko. tehtävässä. Raskauteen ja
perhesuunnitteluun liittyvät kysymykset eivät ole sallittuja (L609/86 & 8). Kaiken
kaikkiaan vaaditaan hyväksyttävä syy, jos ansioituneinta hakijaa ei valita.
Työnantajan tehtävä on osoittaa, että tällainen syy on olemassa.
36
16.1.6 Työsuhteiden välinen tasa-arvo
Työsopimuslain mukaan ilman perusteltua syytä määräaikaisiin ja osa-aikaisiin
työntekijöihin ei saa soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin vakituisiin ja
kokoaikaisiin työntekijöihin. Kumppaniksi ry:n tavoitteena on, että riippumatta
työsuhteen kestosta kaikki työntekijät ovat samanarvoisia palkkauksen, koulutukseen
osallistumisen, henkilöstöetuuksien ym. kohtelun osalta. Myös sijaisten palkkaus
tulee olla tehtävien vaativuutta vastaava. Esimiehet harkitsevat, missä määrin ns.
vakituiset sijaiset tarvitsevat työssään työnantajan kustantamaa ammatillista
täydennyskoulutusta. Työpaikoilla huolehditaan siitä, että työnjako ja työajat
vakituisten ja määräaikaisten kesken ovat tasapuolisia sekä siitä, että työyhteisöä
koskevat asiat tulevat tilapäisenkin henkilöstön tietoon.
Työyhteisön työhyvinvointiohjelmassa sovittuihin toimenpiteisiin voivat myös
osallistua määräaikaiset työntekijät ja sijaiset esimiehen ja koko työyhteisön
harkinnan mukaan. Esimiehet huolehtivat työpaikkatasolla siitä, että työntekijöiden
tasapuolinen kohtelu toteutuu työsuhteiden luonteesta riippumatta.
16.1.7 Sukupuolten välinen tasa-arvo
Naisten ja miesten oikeudet ja velvollisuudet ovat lakien mukaan samanlaiset.
Työtehtävien sisältöihin tulee vaikuttaa siten, että työssä oppimisen ja
lisäkoulutuksen kautta vähemmistönä olevaa sukupuolta rohkaistaan ja kannustetaan
ottamaan vastaan vastuullisia tehtäviä. Esimiesvalinnoilla pyritään tietoisesti
korjaamaan esimiesasemassa esiintyviä sukupuolivääristymiä.
Henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelmat laaditaan siten, että ne tukevat tasa-
arvon edistämistä suunnitelmallisesti. Koulutus tulee nähdä henkilöstön osaamisen
kehittämiskeinona, joka palvelee myös tulevia työtehtäviä ja uralla etenemistä.
Koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä otetaan huomioon naisten ja miesten
erilaiset koulutustarpeet ja mahdollisuudet osallistua koulutukseen esimerkiksi
työtehtävien luonteen tai perhetilanteen vuoksi. Sijaisjärjestelyt eivät saa olla esteenä
37
koulutukseen pääsemisessä eivätkä naiset ja miehet saa olla eriarvoisessa asemassa
maksettaessa ylityökorvauksia, päivärahoja ja koulutuskustannuksia.
16.1.8 Tasa-arvo eri-ikäisten välillä
Kumppaniksi ry:n tavoitteena on pitää työntekijät ikään katsomatta työhön
motivoituneina, tuloksellisesti työskentelevinä. Työntekijöiden kokonaisvaltaiselle
hyvinvoinnille on tärkeää, että he kokevat saavansa oikeudenmukaista ja tasapuolista
kohtelua.
Työnantajan tulee ottaa huomioon työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet mm.
työvuoroja järjesteltäessä ja vapaiden antamisessa. Työnantajan on turvattava, että
ainakin lain takaamat mahdollisuudet käyttää pienten lasten vanhemmille
tarkoitettuja sairaan lapsen hoito- ja perhevapaita toteutuvat käytännössä.
Ikääntyvällä työntekijällä on monia iän ja kokemuksen tuomia vahvuuksia, jotka on
mielekästä siirtää nuoremmille työntekijöille.
Työyhteisön salliva suhtautuminen eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien
työntekijöiden yksilöllisiin työolojen räätälöinteihin on monesti kannatettavaa.
Joustavilla työ- ja sijaisjärjestelyillä huolehditaan siitä, että perhepoliittisista vapaista
ja ikääntymisestä johtuvista rajoitteista ei aiheudu muiden työntekijöiden työn
rasittavuuden lisääntymistä.
16.1.9 Tasa-arvoinen palkkapolitiikka
Kumppaniksi ry:n tavoitteena on, että jokaisen työntekijän palkkaus määräytyy
tehtävien vaativuuden, osaamisen, vastuun ja työn kuormittavuuden perusteella niin,
että samasta tai yhtä vaativasta työstä maksetaan samansuuruinen tehtäväkohtainen
palkka.
Samapalkkaisuusperiaate koskee kaikkia palkanosia erikseen. Esimerkiksi
henkilökohtaisten palkanlisien ja tulospalkkioiden perusteiden soveltaminen ei saa
38
olla sukupuolen mukaan syrjivää. Miesten ja naisten palkoista ammattiryhmittäin
tehdään palkkavertailu joka toinen vuosi.
16.1.10 Tasa-arvoa käsittelevää lainsäädäntöä
Suomen perustuslaki
6 § 1 mom. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
6 § 2 mom. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan
sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,
terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta
1 § Lain tarkoitus.
Tämän lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten
ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa
erityisesti työelämässä.
4 § Viranomaisen velvollisuus edistää tasa-arvoa.
Viranomaisen tulee edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja
suunnitelmallisesti erityisesti muuttamalla niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon
toteutumista.
6 § Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa.
Jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa
tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.
39
Tasa-arvon edistämiseksi työnantajan tulee ottaen huomioon käytettävissä olevat
voimavarat ja muut asiaan vaikuttavat seikat:
toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä;
edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda
heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen;
kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille ja helpottaa
naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista; ja
huolehtia mahdollisuuksien mukaan siitä, ettei työntekijä joudu sukupuolisen
häirinnän tai ahdistelun kohteeksi.
6a § Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi.
Jos työnantajan työsuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään
30 työntekijää, työnantajan on sisällytettävä vuosittain laadittavaan henkilöstö- ja
koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan toimenpiteet naisten ja
miesten tasa-arvon toteutumisen jouduttamiseksi työpaikoilla.
Työsopimuslaissa (2 luku 2 §) on vastaavat määräykset työsopimussuhteessa
olevista.
Rikoslaki käsittelee työsyrjintää 47 luvun 3 §:ssä.
Lisäksi Suomea sitovat Euroopan Unionin jäsenenä EU:n tasa-arvodirektiivit ja EY:n
tuomioistuimen päätökset
16.1.11 Miesten ja naisten sijoittuminen eri tehtäviin Kumppaniksi ry:ssä
Toimihenkilöt ja työntekijät 24.2.2010 Palkkakartoitus
(M = miehet, N = naiset.)
miehet naiset yht. miehet naiset yht.
toimistotyöntekijä 0 2 2
projektityöntekijä 1 0 1
työvalmentaja 10 4 14 2345,94 €
yksilövalmentaja 1 3 4
40
kouluttaja 0 0 0
atk-henkilöstö 0 1 1
kuntoutusohjaaja 0 0 0
työterveydenhoitaja 0 0 0
sähköasentaja 0 0 0
yhdistelmätuki-
työntekijät
35 28 63 38,79 € / pv 38,79 € / pv 833,99 €
yhteensä 48 39 87
Ylemmät toimihenkilöt
toiminnanjohtaja 1 0 1
kehittämispäällikkö 1 0 1
yhteensä 2 0 2
Suurimmassa osassa ammattiryhmiä miesten tai naisten lukumäärä on liian pieni
(alle 5 henkilöä), jotta palkkavertailua voi suorittaa ilman, että yksityisen henkilön
palkkatiedot ilmenisivät. Yhdistelmätukityöntekijöillä palkkaluokka ja työaika ovat
samat.
17 MÄÄRITELMÄT
17.1 Valmentautuja
Kumppaniksi ry:ssä valmentautuja-käsitteellä tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka ovat
tulleet eri lähettävien tahojen kautta tukityö-, harjoittelu-, työkokeilu-, työkunnon
kartoitus- tai muulle niitä vastaavalle määräaikaiselle työjaksolle Kumppaniksi ry:lle.
Valmentautuja-käsite kattaa seuraavat käsitteet:
Kuntoutuja, kuten se määritellään laissa ”Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä”
(497/2003) 3§:ssä
Asiakas, kuten se on määritelty laissa ”Laki julkisesta työvoimapalvelusta”
(1295/2002) 1 osan kohta 7§ (Määritelmät).
41
Rekisteröity, kuten se määritellään Henkilötietolain (523/99) 3§ (Määritelmät)
kohdassa 5.
17.2 Lähettävä taho
Lähettäväksi tahoksi kutsutaan niitä viranomais-, koulutus-, kuntoutus-, tai muita
tahoja joiden kautta valmentautujat ohjautuvat Kumppaniksi ry:n toiminnan pariin.
17.3 Yhteyshenkilö
Yhteyshenkilöksi kutsutaan:
Lähettävän tahon nimeämää henkilöä, joka toimii valmentautujan yhteyshenkilönä ja
jolla on oikeus saada valmentautujaa koskevia tietoja, kuten niistä on säädetty laissa
”Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä” 2 luvun 10§:n 2 momentissa.
Kumppaniksi ry:n valmentautujasta vastuussa olevaa yksilö- tai työvalmentajaa.
17.4 Valmennus
Kumppaniksi ry:llä valmennuksella tarkoitetaan kokonaisuutta joka muodostuu:
Yksilövalmentajan antamasta sosiaalisesta ja arjenhallinnan tuesta
Työvalmentajan antamasta työhönohjauksesta, -opastuksesta ja työnjohdosta
Erilaisista koulutuksista joilla parannetaan valmentautujan ammatillisia, sosiaalisia ja
psyykkisiä valmiuksia.
Terveysvalmennuksesta jolla pyritään auttamaan ja ohjaamaan valmentautujaa
vastaamaan omasta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestään
42
17.5 Valmennusjakso
Kumppaniksi ry:n valmennusjakso muodostuu:
Kaksivaiheisesta perehdyttämisestä jossa ensimmäisessä vaiheessa valmentautuja
perehdytetään Kumppaniksi ry:n yleiseen toimintaan, määritellään valmentautujan
tavoitteita sekä mahdollinen yhteistyö eri viranomaisten kanssa. Toisessa
perehdyttämisen vaiheessa valmentautuja perehdytetään sen pajan töihin jossa hän
työjaksonsa suorittaa. Varsinaisesta työjaksosta jonka aikana valmentautujalla on
käytössään tarvitsemansa työ-, yksilö- ja terveysvalmennuksen sekä
koulutuspalvelut.
Valmennustoiminta voidaan rinnastaa lain ”Laki julkisista työvoimapalveluista” 6
luvun 13§ sisältöön, kuitenkin ilman laissa mainittua vajaakuntoisuus-käsitettä.
Valmentautuja on henkilö, jonka elämäntilanteeseen Kumppaniksi ry:n toteuttama
valmennusjakso valmentautujan ja lähettävän tahon näkemyksen mukaan sopii.
17.6 Suostumus tietojen tallentamiseen
Jotta valmennustyötä voidaan toteuttaa ja sen edistymistä seurata sekä turvata
valmentautujan oikeudet, edellyttää se valmentautujan henkilötietojen sekä
valmennuksen edistymistä koskevien tietojen tallentamista.
Näiden tietojen tallentamiseen pyydetään perehdytyksen ensimmäisessä vaiheessa
valmentautujan suostumus. Perehdyttämisen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu myös
tietosuojalain mukainen informointi tietojen käyttämisestä sekä omien tietojen
tarkistamismahdollisuudesta.
Suostumus sisältää erikseen:
Suostumuksen tietojen tallentamiseen
Tietojen vaihtamiseen Kumppaniksi ry:n valmennushenkilöstön välillä
Tietojen luovuttamisen lähettävän tahon yhteyshenkilölle
Tietojen saanti
43
Valmentautujaa koskevat henkilötiedot saadaan ensisijaisesti valmentautujalta.
Lähettävältä taholta tietoja voidaan saada valmentautujan lähettävälle taholle
antaman suostumuksen perusteella.
Valmennuksen vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti tavoitekeskustelujen,
itsearvioinnin ja valmentajien suorittamien arviointien avulla. Tiedot tallennetaan
valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmään josta ne voidaan tulostaa ja siten
tarkastella valmennuksen edistymistä.
Valmennustietojen tallentaminen:
Valmentautujan henkilötiedot sekä tietoja valmentautumisen edistymisestä
tallennetaan Kumppaniksi ry:n käytössä olevaan valmennuksen arvioinnin
tukijärjestelmään. Järjestelmän tietoryhmät ovat seuraavat:
Valmentautujan henkilötiedot
Syventävät tiedot
Tavoitetiedot
Yleiset terveystiedot (ei sisällä työterveyshuollon potilastietoja)
Arviointijärjestelmän tuottamat tiedot
Nämä on kuvattu tietosuojavaltuutetulle toimitetussa asiakas- ja valmennusrekisterin
tietosisältö–kuvauksessa.
Valmennustietojen luovuttaminen
Valmennuksen aikana kerättävät arviointitiedot ovat ensisijaisesti valmentautujan
itse itselleen antamaa sekä valmentajan valmentautujalle antamaa ulkopuolista
palautetta valmennuksen edistymisestä. Näitä tietoja käytetään perusteina kun
valmennuksen vaikuttavuutta ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan.
Mikäli valmennustietoja luovutetaan lähettävän tahon lain ”Laki kuntoutuksen
asiakasyhteistyöstä” 2 luvun 10§ mukaan määritellyn yhteyshenkilölle, pyydetään
tästä tietojen luovuttamisesta erikseen suostumus valmennustyötä aloitettaessa.
44
Lisäksi valmentautujalla on oikeus saada nähtäväkseen häntä koskeva luovutettava
tieto.
Palkkatuella työllistettyjen työntekijöiden VAT-valmennuksen arvioinnin käyttö ja
tarkoitus
Kumppaniksi ry:llä käytössä olevan Valmennuksen Arvioinnin Tukijärjestelmän
(VAT) tarkoitus on auttaa ja helpottaa Kumppaniksi ry:llä valmennus- tai työjaksolla
olevien henkilöiden jatkosijoittumista.
Arvioinnin tarkoitus on antaa tietoa sekä valmentautujalle itselleen, että valmentajille
niistä vahvuuksista tai mahdollisista rajoitteista, joita valmentautujalla on. Tätä tietoa
haetaan sekä valmentautujan tekemän työssäsuoriutumisen itsearvioinnin että
valmentajien tekemien havaintojen perusteella. Tätä tietoa voidaan hyödyntää
esimerkiksi silloin, kun yhdessä työnetsijän kanssa haetaan mahdollisia,
valmentautujaa kiinnostavia työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta.
Kaikki se tieto, mitä arvioinnista saadaan, on luottamuksellista. Tietoa ei luovuteta
ulkopuolisille tahoille, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.
Arvioinnissa ei ole kysymys ”kouluarvostelusta”, vaan kaikki arviointiasteikolla
olevat vaihtoehdot ovat tässä mielessä samanarvoisia. Arvioinnin tarkoitus on antaa
myös valmentautujalle itselleen tietoa siitä, millaisiin asioihin kannattaa kiinnittää
huomiota omien työelämävalmiuksien parantamiseksi.
18 KUMPPANIKSI RY:N TYÖSUOJELUN TOIMINTASUUNNITELMA
2008 – 2009
18.1 Yleistä
Kumppaniksi ry:n työsuojelutoimikunta toimii yhteistoimintaelimenä
työsuojeluasioissa. Työsuojelutoiminta on jokapäiväistä normaalia työtoimintaa,
jossa työsuojelu on yksi osa-alue. Työsuojelutoimikunta laatii työsuojelusuunnitelma
45
aina kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Tämän lisäksi suunnitelmaan lisätään asioita, jotka
nousevat esille ja joilla on merkitystä työsuojelun toimivuuden ja turvallisuuden
kanssa.
18.2 Tavoitteet
18.2.1 Työsuojelun toimintaohjelman päivittäminen
Työsuojelun toimintaohjelma päivitetään ja siihen kirjataan kaikki työhön ja
turvallisuuteen liittyvät ohjeistukset. Toimintaohjelmaa tullaan käyttämään
työturvallisuuden perehdytyksessä.
18.2.2 Ennaltaehkäisevän kuntoutuksen tarvekartoitus ja mahdollisuus
Selvitetään henkilöstön ennaltaehkäisevän kuntoutuksen tarve ja kartoitetaan tarjolla
olevat mahdollisuudet. Tarvittaessa käytetään työterveyshuollon osaamista apuna.
18.2.3 Koulutus
Työsuojeluhenkilöstölle järjestetään työsuojelukoulutusta, joissa käsitellään
ajankohtaisia työturvallisuuteen liittyviä asioita. Henkilöstölle ja valmentautujille
järjestetään työturvallisuus-, tulityö- ja ensiapukoulutusta tarpeen mukaan.
Lisäksi kartoitetaan mahdollinen koulutus henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi.
18.2.4 Riskien kartoitus
Riskien arviointi suoritetaan jokaisella pajalla työvalmentajien ja
työsuojeluhenkilöstön toimesta. Kartoitetaan kaikki mahdolliset tunnistettavissa
olevat riskit ja arvioimme ne. Riskien kartoitusta tullaan käyttämään perehdytyksen
apuvälineenä. Riskien arviointi on ennakoivaa työturvallisuutta. Vain tunnistamalla
riskit, niihin voidaan varautua.
46
18.2.5 Vaarojen kartoitus/katselmus
Työsuojeluhenkilöstö tulee kiertämään kaksi kertaa vuodessa kaikki Kumppaniksi
ry:n pajat. Katselmuksessa käydään läpi pajojen työhön ja työturvallisuuteen liittyviä
puutteita ja parannusehdotuksia. Ensisijaiset puutteet tullaan korjaamaan viipymättä.
Eri työpisteiden tekniset parannusehdotukset tehdään tarkastuskierroksilla ja
pohditaan niiden tarpeellisuus kyseisten pajojen valmentajien kanssa.
18.2.6 Tyky-suunnitelman laatiminen ja toiminnan kehittäminen
Tyky-suunnitelma tullaan laatimaan yhdistykselle ja se sisällytetään osaksi
työsuojelutoimikunnan toimintaan.
Sotkamossa 24.3.2009
Jukka Tuikka
Työsuojelupäällikkö
18.3 Yritys / toimipaikka / toimipiste
Kumppaniksi ry
18.4 Työsuojeluvastuun jakautuminen
Toiminnanjohtajalla on kokonaisvastuu työsuojelusta
Kaikille kuuluu yleinen vastuu omasta ja muiden turvallisuudesta
Työsuojelupäällikkö vastaa yhteistoiminnasta ja sen kehittämisestä, hankkii
työsuojelua koskevat säännökset ja tiedottaa niistä
47
Työsuojeluvaltuutetut perehtyy työsuojelua koskeviin säännöksiin yms. sekä
osallistuu työpaikan työsuojelua koskeviin tarkastuksiin. Hänen tulee edistää ja
kehittää työsuojelua..
Työvalmentajat vastaavat omilla osastoillaan työturvallisuudesta ja heillä on
työsuojelullinen vastuu toiminnasta ja sen kehittämisestä. Työvalmentajat ovat
velvollisia ilmoittamaan työsuojelutoimikunnalle, jos jokin toiminta tai työtapa
muuttuu ja se vaikuttaa olennaisesti työturvallisuuteen
Henkilöstö on vastuussa omasta työturvallisuudestaan ja turvallisuusohjeiden
noudattamisesta. Henkilöstö toimii työohjeiden mukaisesti, käyttää työssä tarvittavia
suojaimia/välineitä ja hoitaa niitä oikeaoppisesti. Sattuneista vaara/
läheltäpititilanteista, tapaturmista työoloissa, työntekijä ilmoittaa välittömästi
esimiehelleen. Myös työvälineissä ja laitteissa ilmenneet puutteet ilmoitetaan
välittömästi esimiehelle.
18.5 Työsuojeluorganisaatio
Työsuojelupäällikkö
Jukka Tuikka
Tehtävänimike ja toimipiste
työvalmentaja, Sotkamo
Työsuojeluvaltuutettu
Esa Jääskeläinen
Tehtävänimike ja toimipiste
työvalmentaja, atk-paja, Kajaani
Työsuojeluasiamiehet
Arvo Mustonen
Mikko Koivu
Jaana Vilka
Maija-Liisa Karppinen
Toimialue
Vaala
Vuolijoki
Sotkamo
Ristijärvi
48
Työsuojelutoimikunnan jäsenet
Työantajan edustajat
Markku Niskanen
Jukka Tuikka
Työntekijöiden edustajat
Antti Korhonen
Esa Jääskeläinen
Merja Haverinen
Keijo Martikainen
Sari Rissanen
Eira Sirviö
18.6 Työterveyshuolto
18.6.1 Järjestämistapa
Lääkärikeskus Materna Oy
Lönnrotinkatu 14
87100 KAJAANI
puh. (08) 632 0750
18.6.2 Yhteyshenkilö
Markku Niskanen
18.6.3 Lakisääteiset tehtävät
Lakisääteisiä tehtäviä ovat: työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, toimenpide-
ehdotusten tekeminen, neuvonta ja ohjaus, vajaakuntoisen työntekijän työssä
selviytyminen, työkykyä ylläpitävä toiminta, ensiapuvalmius ja tapaturmien ehkäisy.
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma.
49
18.6.4 Lakisääteisten tehtävien lisäksi työterveyshuollon toimintaan kuuluvat
asiat
Sairaanhoito.
18.7 Yrityksen sisäiset turvallisuusohjeet
18.7.1 Palontorjunta
Tulitöiden teko on kielletty muualla paitsi vakituisilla tulityöpaikoilla. Tilapäisiin
tulitöihin vaaditaan aina tulityölupa ja voimassa oleva tulityökortti. Tulityöluvan
myöntää kiinteistön omistaja tai pelastussuunnitelmassa nimetty henkilö/henkilöt.
Poistumistiet ovat asianmukaisesti merkatut ja alkusammutuskalusto on hankittu.
Alkusammutuskoulutusta järjestetään aina tarvittaessa. Tupakointi on sallittu
ainoastaan niille varatuissa paikoissa. Tupakointipaikat sijoitetaan vähintään 10 m
päähän kiinteistöistä.
Perehdytyksessä otetaan huomioon paloturvallisuuteen liittyvät asiat. Myöhemmässä
vaiheessa lisätään liitteiksi pelastussuunnitelmat kiinteistöistä ja pajakohtaiset
turvallisuussuunnitelmat.
18.7.2 ATEX-direktiivi
Direktiivi koskee Kumppaniksi ry:ssä Kajaanin ja Sotkamon työpajaa. Näille pajoille
on laadittu konsultin ja työvalmentajien toimesta räjähdyssuojausasiakirjat.
18.7.3 Ensiapu
Eri osastoilla on tarvittavat ensiapukaapit, joiden sisällöistä vastaavat kyseisten
tilojen valmentajat tai pajojen johtajat.
Hätäensiapukoulutusta järjestetään tarpeen vaatiessa, toteutetaan yhdessä
työterveyshuollon kanssa. Lisäksi metsätöitä tehtäessä huolehditaan töihin
50
tarvittavista ensiapuvarusteista. Henkilökohtainen sekä työmaakohtainen varustus
(työvalmentaja).
18.7.4 Toiminta väkivalta- ja uhkatilanteissa
Työpaikan väkivallan uhalla tarkoitetaan ihmisten työssään kokemaa fyysisen
väkivallan uhkaa, joka ilmenee esimerkiksi sanallisena tai aseellisena uhkauksena,
huutamisena, tönimisenä ja liikkumisen estämisenä. Huumeiden käytön
lisääntyminen sekä väkivallan raaistuminen ja arvaamattomuus vaikeuttavat
uhkatilanteita.
Työturvallisuuslain 27 pykälän mukaan työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan
uhka, työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja
väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Tällöin
työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat
asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai – laitteet sekä mahdollisuus avun
hälyttämiseen.
Tällaista työtä ja työpaikkaa varten työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet,
joissa ennalta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja
toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteiden vaikutukset työntekijän turvallisuuteen
voidaan torjua tai rajoittaa. Tarvittaessa on tarkistettava turvallisuusjärjestelyjen ja –
laitteiden toimivuus.
Työnantajaan tai työtoveriin kohdistuva väkivalta tai väkivallalla uhkaaminen on
työlainsäädännössä katsottu niin vakavaksi rikkomukseksi, että se on peruste purkaa
työsuhde välittömästi ilman irtisanomisaikaa.
Vaaratilanteita varten on laadittu menettelytapaohjeet, joita jokaisen tulee noudattaa.
Kohdatessasi työtehtävissä aggressiivisen / päihtyneen / huumeen vaikutuksen
alaisen henkilön toimi seuraavasti:
51
Säilytä ystävällisyytesi
Kuuntele ja myötäile
Älä väitä olevasi oikeassa
”Älä kaiva verta nenästäsi”
Kämmenpuolet näkyvissä on rauhoittava ele
Karkuun pitää ja saa mennä
Älä vähättele avun tarvettasi
Pyydä apua riittävän ajoissa
Käytä hätänumeroa 112 tarvittaessa
Uhkaavan tilanteen jälkeen älä jää yksin, vaan hae keskusteluapua työtovereilta.
Väkivalta- ja uhkaustilanteen jälkeen tulee aina tehdä kirjallinen raportti, joka
toimitetaan työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelupäällikölle. (kaavakkeita saa
intranetistä työvalmentajan kautta sisäinen tapaturmailmoitus)
Työsuojelupäällikkö: Jukka Tuikka puh: 044 7100 345
työsuojeluvaltuutetut: Esa Jääskeläinen puh: 044 7100 340
työsuojeluvaravaltuutettu: Merja Haverinen puh: 044 7100 793
18.7.5 Toimintaohjeet onnettomuuden sattuessa
Jokaisen pajan ja toimipisteen ilmoitustaululla on toimintaohje onnettomuuden
sattuessa. Tämä ohjeistus käydään myös valmentautujan kanssa perehdytyksessä
läpi.
18.7.6 Yksintyöskentelyohjeet
Yksintyöskentely on kielletty täysin metsä- ja rakennuspajoilla. Muilla pajoilla
välittömässä läheisyydessä on oltava muita henkilöitä.
52
18.7.7 Lajitteluohjeet
Jätteet lajitellaan niihin kuuluviin astioihin (kemikaalit, ongelmajäte, sekajäte,
palavajäte ja biojäte)
Työvalmentajat kertovat perehdytysohjelmassa.
18.7.8 Erityistoimia aiheuttavat työmenetelmät
Henkilönostoissa käytetään ainoastaan niihin tarkoituksiin sopivia laitteita.
Työvalmentajat huolehtivat nostotöiden turvallisesta suunnittelusta, toteutuksesta ja
asianmukaisesta putoamissuojuksesta.
Trukilla tehtäviin nostoihin laaditaan Vuolijoen pajalla oma perehdytyssuunnitelma.
Tikas- ja telinetyöskentelystä on laadittu oma ohjeistuksensa.
18.7.9 Kemikaalit ja niiden hävittäminen
Jokaisessa toimipisteessä on oltava kemikaaliluettelo esiintyvistä kemikaaleista ja
niiden määrästä. Käyttöturvallisuustiedotteet on oltava työntekijöiden nähtävillä.
Kemikaaleja esiintyvissä työmenetelmissä käytetään asianmukaisia suojaimia.
Käytetyt kemikaalijätteet pakataan astioihin ja toimitetaan niille varattuihin astioihin.
Jätteitä ei varastoida sisätiloissa.
Maalien ja lakkojen säilytyspaikka on niille varattu metallinen metallikaappi.
18 Työympäristön kuvaus ja kehittämistarpeet
Kumppaniksi ry tarjoaa pitkäaikaistyöttömille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille
sekä nuorille tuetun mahdollisuuden oman elämän tilanteen sekä
työllistymisedellytysten parantamiseen työn ja koulutuksen avulla.
53
Toiminnassa painottuu valmennettavan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet sekä
toiveet, voimavarat ja osaamisalueet. Tavoitteena on parantaa yksilökohtaisesti
työvalmennettavien arjenhallintaa ja sijoittumista työelämään.
Tavoitteena on myös tiivis verkostoyhteistyö tahojen kanssa sekä Kumppaniksi ry:n
sisällä muun valmennukseen osallistuvan henkilöstön kanssa. Kumppaniksi ry:llä on
työtoimintana erimuotoista pajatoimintaa: atk-, elämys-, metalli-, metsätyö-, puu-,
rakennus-, siivous- ja kahvio-, tekstiili- sekä toimistopaja. Toiminnan
monimuotoisuus asettaa omat haasteensa työn turvalliselle tekemiselle.
Kumppaniksi ry:ssä työskentelee päivittäin 24 vakinaista henkilöä ja n.80-120
valmentautujaa. Yhdistyksessä on laadittu oma tasa-arvo suunnitelmansa.
Lääkärikeskus Maternan tekemä työpaikkaselvitys luo perustan terveystarkastuksille
ja tyky-toiminnan suunnittelulle. Pyritään seuraamaan ja arvioimaan eri työpisteiden,
työyhteisön ja työntekijöiden työkykyä säännöllisin väliajoin. Tavoitteena on
terveyden säilyttäminen sekä työ- ja toimintakyvyn tukeminen.
Kumppaniksi ry:n Kajaanin pajalla järjestetään tyky-toimintaa siten, että kaikilla
työntekijöillä on mahdollisuus osallistua kerran kuussa yhteiseen, kahden tunnin
mittaiseen liikuntahetkeen. Muissa toimipisteissä on omat tyky-
liikuntasuunnitelmansa.
Edellä mainitun lisäksi Kumppaniksi ry:ssä järjestetään kaksi kertaa vuodessa tyky-
päivä (keväällä ja syksyllä), johon kaikkien toimipisteiden työntekijöillä on
mahdollisuus osallistua. Noina päivinä Kumppaniksi ry:n työpajat ovat suljettuina.
Tyky-toimintaa varten on olemassa tyky-työryhmä, johon kuuluu henkilöstön
edustajia. Tyky-ryhmän tehtävänä on suunnitella kaikkien yhteisten tapahtumien
ohjelma ja aikataulut.
Riskinarvioinnit on suoritettu jokaisella pajalla ja osastolla Kumppaniksi ry:n
henkilöstön toimesta. Kaksi kertaa vuodessa (toukokuu ja marraskuu) suoritetaan
työsuojelupäällikön ja -valtuutettujen toimesta vaaranarvioinnit jokaisella pajalla ja
54
osastolla. Tältä pohjalta laaditaan kullekin pajalle ja osastolle oma vuosittainen
työsuojelullinen kehittämissuunnitelma.
18.1.1 Työolojen seurantakohteet
Seurataan yli 9 päivän sairaus poissaoloja ja pyritään selvittämään yhdessä
työterveyshuollon kanssa, onko työoloissa tekijöitä, jotka aiheuttavat sairaus
poissaolojen kertymistä tiettyihin työpisteisiin tai tietyntyyppisistä syistä.
Työterveyshuollon kautta saadaan tilastot, mutta niitä ei vaitiolovelvollisuuden
vuoksi tarpeettomasti yksilöidä.
Kaikista tapaturmista työssä ja työmatkalla täytetään sisäinen tapaturmailmoitus,
joka lähetetään viipymättä kirjallisena työsuojelupäällikölle. Tapaturmat käydään
läpi työsuojelutoimikunnassa.
Kaikki läheltäpiti tilanteet, ilmoitetaan kirjallisena viipymättä työsuojelupäällikölle
(sisäinen tapaturma ilmoitus). Läheltä pititilanteet käydään läpi
työsuojelutoimikunnassa.
Kaikki väkivalta- ja uhkatilanteet ilmoitetaan kirjallisena (sisäinen tapaturma
ilmoitus) viipymättä työsuojelupäällikölle. Väkivalta- ja uhkatilanteet käydään läpi
työsuojelutoimikunnassa.
Riskit tullaan kartoittamaan kaikilla osastoilla ja ympäristö kunnissa. Tavoitteena on
kyetä ennakoimaan ja tunnistamaan työssä esiintyvät vaarat. Riskit arvioidaan aina
uudelleen mikäli olosuhteet muuttuvat, esimerkiksi jonkin korjaustoimenpiteen,
rakentamisen tai koneen hankinnan vuoksi.
Riskienarvioinnin kautta saadut parannusehdotukset pyrimme suorittamaan
mahdollisimman pikaisesti.
Vaaranarvioinnin teemme kaksi kertaa vuodessa, jossa tarkastetaan yleisesti
työolosuhteidemme ja toimintatapojemme puutteet/korjaukset erillisellä
55
arviointilomakkeella. Lomakkeeseen kirjatut asiat ovat osa seuraavaksi
vuodeksi/vuosiksi laadittavaa kehittämisohjelmaa/työsuojelu suunnitelmaa.
Lomakkeeseen kirjataan suoritettavat korjaukset/puutteet vastuu henkilöineen ja
aikatauluineen.
Kehittämisohjelmaa valvoo työsuojelupäällikkö/toiminnanjohtaja.
Hyvän työilmapiirin kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi on tärkeää, että henkilöstö
viihtyy työssään ja voi vaihtaa ajatuksia keskenään. Tämä vaikuttaa myönteisesti
koko työyhteisön hyvinvointiin. Kumppaniksi ry:ssä järjestetään muutaman kerran
vuodessa henkilöstöpalavereja, joissa käydään läpi ajankohtaisia asioita ja joissa
henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda esille ongelmakohtia yhdessä ratkaistavaksi ja
niiden lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua keväisin ja syksyisin
järjestettävään henkilöstön tyky-päivään, jossa kokoonnutaan yhdessä viettämään
aikaa mukavan tekemisen merkeissä. Kaikille yhteiset tyky-päivät järjestetään niin
ikään kaksi kertaa vuodessa.
Kumppaniksi ry:ssä työntekijöiden hyvinvointia arvioidaan valmennuksen
tukijärjestelmän avulla. Henkilöstölle tehdään kerran 4:sä vuodessa kysely, jossa
tiedustellaan henkilöstön hyvinvointia. Työntekijöiden ja henkilöstön hyvinvointia
pyritään lisäämään tyky-toiminnan avulla.
Fyysinen kuormitus Kumppaniksi ry:n toiminnassa on pajakohtaista ja se otetaan
huomioon pajan perehdyttämisessä. Työ- ja yksilövalmentajilla on mahdollisuus
hakeutua Kelan järjestämään kuntoutukseen.
Psyykkinen kuormitus koskee lähinnä vakituista henkilöstöä ja sitä pyritään
vähentämään koulutuksen ja työnohjauksen avulla.
56
18.2 Työsuojeluasioiden huomioon otto yhdistyksen toiminnassa
18.2.1 Suunnittelu-, kehittämis-, hankintatoimi
Tavoitteena on voimavarojemme mukaan edistää työpaikkamme turvallisuutta ja
terveellisyyttä sekä työntekijöidemme työkykyä ja -vireyttä ylläpitävää toimintaa.
Hyvään turvallisuusjohtamiseen kuuluu työntekijöiden ammattitaitoon integroitu
työturvallisuus ja vaaratilanteiden ennakoiminen. Kaiken perustana käytetään
toteutettua riskienarviointia. Jo tunnistettuihin riskeihin on helpompi varautua.
Tapaturmien ehkäisyn tavoite on ennaltaehkäistä tapaturmia mm. kehittämällä
teknistä turvallisuutta ja työtapoja.
Työturvallisuuteen, työterveyteen ja työkykyyn liittyvät tekijät tulee ottaa huomioon
työtiloja suunniteltaessa ja uudistettaessa, hankittaessa työvälineitä ja kalusteita sekä
muissa työoloihin vaikuttavissa muutostilanteissa. Nämä asiat selvitetään käyttäjien
kanssa yhteistyössä.
Työsuojelusuunnitelma laaditaan Kumppaniksi ry:ssä kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Suunnitelmaa voidaan päivittää tarpeen vaatiessa. Uusin suunnitelma on aina
työsuojeluohjelman liitteenä.
18.2.2 Menettelytavat
Työvalmentajat ottavat yhteyden työsuojelupäällikköön ja -valtuutettuihin ja
yhteistyössä arvioidaan toiminnasta aiheutuvat riskitekijät ja päätetään
toteutussuunnitelma. Toteutuksen vastuuhenkilöinä ovat kyseisen pajan
työvalmentajat ja työsuojelupäällikkö.
18.2.3 Perehdyttäminen
Jokainen uusi henkilö tai työtehtävää vaihtava henkilö perehdytetään työtehtäviin ja
paikkaan työsuojelun näkökulmasta.
57
Valmentautujat perehdytetään työvalmentajien toimesta AINA aloittaessaan
valmennusjakson jollakin Kumppaniksi ry:n pajoista.
Valmentajat huolehtivat toimipisteissä, että riittävä ammattitaito ja työn hallinta
sisältävät myös sen, että työtehtävät suoritetaan turvallisesti ja sekä työhön liittyvät
riskit tunnistetaan.
Valmentajien on huomioitava valmennettavien erilainen työkyky ja -taito, jotta
työtehtävien hoitamisesta ei aiheudu vaaraa tekijälle ja työyhteisölle.
Perehdytys toteutetaan kirjallisen pajakohtaisen perehdytyskansion mukaan, jonka
allekirjoittavat sekä perehdyttäjä että perehdytettävä.
18.2.4 Tiedotus- ja koulutus
Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut koulutetaan työsuojelutehtäviin,
erikseen järjestettävillä työsuojelukursseilla. Valmentautujilla on mahdollisuus saada
työturvallisuuskortti- ja tulityökorttikoulutus yhdistyksen toimesta.
Henkilöstölle ja valmentautujille järjestetään alkusammutuskoulutusta ja
hätäensiapukoulutusta. Pajojen vetäjille järjestetään EA1-koulutus ja
työturvallisuuskorttikoulutus
Kaikki työsuojelutoimikunnan kokouksen pöytäkirjat ja työsuojeluohjelman liitteet
löytyvät intrasta. Lisäksi työsuojelupäällikkö ilmoittaa ajankohtaisista
työsuojeluasioista ja lakimuutoksista.
Työvalmentajien velvollisuus on huolehtia, että valmentautujat saavat riittävästi
tietoa työsuojelullisista asioista.
58
18.3 Toimintaohjelman seuranta ja ylläpito
Seurannasta ja ylläpidosta huolehtivat työsuojelupäällikkö ja työsuojelutoimikunta.
Ohjelma päivitetään aina, kun jokin asia olennaisesti muuttuu (uusi kone,
toimintatapa/muoto ym.)
Valmennuksen vaikuttavuuden arviointi
Kumppaniksi ry:llä on käytössä valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä.
Menetelmän kehittämistyössä on huomioitu WHO:n tekemä ICF-luokitus ja sen
edellyttämät tietorakenteet ja käsittelysäännöt. Menetelmää käytetään auttamaan
valmennuksen kohdentamisessa kunkin valmentautujankannalta oleellisiin aisoihin.
Menetelmää voidaan käyttää myös yleisen työssä suoriutumisen arvioinnin
välineenä. Tällöin tuotettu dokumentaatio on siirrettävissä ja yhdistettävissä muihin
ICF -luokituksen mukaisesti tehtyihin tutkimuksiin. Valmennuksen vaikuttavuuden
arvioinnissa on kolme eri tasoa joiden teko- ja dokumentointi taso riippuu siitä mihin
saatuja tuloksia käytetään. Itse arviointitapahtumassa noudatetaan aina samoja
sääntöjä.
Näistä keskeisiä ovat:
Mikäli arvioitavasta tekijästä voidaan ulkopuolisena arvioida vain rajoitteen
olemassa olo, valmentajat eivät voi käyttää edistävän tekijän skaalausta.
Mikäli arvioitavasta osoittimesta ei ole havaintoa, osoitin jätetään arvioimatta.
Osa osoittimista on sellaisia joita ulkopuolinen ei voi havainnoida (esim. vapaa-
aikana jaksaminen) jätetään osoitin arvioimatta.
Dokumentointitason mukaisesti jaoteltuna arviointitasot ovat seuraavat:
Valmennuksen tueksi toteutettu arvio, jota käytetään rutiininomaisesti palaute ja
tavoitekeskustelujen tukena. Arvioinnin tuloksia ei luovuteta kolmannelle
osapuolelle ilman voimassaolevaa sopimusta.
59
Valmentautujien jatkosijoittumista seurataan Kumppaniksi ry:llä välittömästi
valmennusjakson päättymisen jälkeen. Pitkäaikaisseuranta on aloitettu vuonna 2009
päättäneiden osalta.
Palaute ja tuotteiden kehittäminen:
Valmennuksen vaikuttavuudesta kerätään palautetietoa valmentautujilta,
yhteistyökumppaneilta ja omasta organisaatiosta, havainnot voivat olla pitkältä
ajanjaksolta. Työssä suoriutumisen arviointi joka on tehty jonkin tietyn (esim.
fyysisen) rajoitteen tai rajoitteiden vaikutuksen selvittämiseksi työssä
suoriutumisessa. Arviointi edellyttää toteutettujen töiden dokumentointia ja lisäksi
arviointiraportin ja sen liitteiden toimittamista tilaajalle.
19 Kehittämistoiminta
Työyhteisön jatkuvan kehittämisen ja kouluttautumisen lisäksi tarvitaan usein
erillisiä kehittämishankkeita ns. tapahtumasarjoja, jonka avulla pyritään
vaikuttamaan työyhteisön toimintatapoihin. Organisaation kehittämisen toteutustavan
muutosta voidaan kuvat niin, että perinteisestä asiantuntija ja menetelmäkeskeisestä
työtavasta ollaan siirtymässä kohti asiakas- ja prosessikeskeistä toimintatapaa missä
ulkopuolisten osaajien/konsulttien asema korostuu.
Kun missio vastaa kysymykseen ”miksi olemme olemassa” ja visio siihen ”mikä
halutaan olla” antaa strategia välineitä siihen kuinka nykytilasta päästään kohti
visiota. Kumppaniksi ry strateginen suunnittelu poikkeaa normaalia liiketoimintaa
harjoittavan pk-yrityksen vastaavasta suunnittelusta siten, että kun yritystoiminnassa
käytetään liiketoiminta-ajatusta toiminnan ydinajatuksena, sosiaalisen yhteisön
suunnittelu lähtee sisällöllisestä toiminta-ajatuksesta. Sisällöllisen
suunnitteluprosessin tehtävä on pääosin sama kuin liiketoiminta-ajatuksessa.
Sisällöllisen toiminta-ajatuksen lisäksi sosiaalisen yhdistyksen tulee muodostaa
selkeä liiketoiminta-ajatus, jonka avulla se tuottaa ne työtehtävät, jotka tukevat
sosiaalisen toiminta-ajatuksen toteutumista.
60
Tiimien muodostaminen on myös yksi työyhteisön kehittämisen perusta, jossa
osaaminen on keskeisessä asemassa. Osaamisen lisäksi tiimipalaverit toimivat myös
eräänlaisena keskustelufoorumina työilmapiiriin liittyvissä asioissa jossa asioista
pyritään keskustelemaan avoimessa, kehittävässä ja kannustavassa ilmapiirissä.
Ensisijaisena tarkoituksena näissä on ollut organisaation toiminnan kehittäminen ja
tehostaminen sekä tähän liittyen työelämän myönteistä kehittämistä.
Kumppaniksi ry:n toimintaa on viimevuosien aikana kehitetty siten, että
organisaation kyky ja valmius toimia monipuolisena työhön valmennuksen ja
kuntoutuksen yksikkönä on parantunut huomattavasti. Tämä on saavutettu
kehittämällä sekä työskentelyolosuhteita että kuntoutuksen työkaluja.
Valmennuspalvelujen tuotteistamista on jatkettu ja niitä kehitetään edelleen
lähettävien tahojen ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Palvelujen tuotteistamisen
tarkoitus on mahdollistaa tilaaja – tuottaja toiminta niiden palvelujen osalta missä se
on tilaajan kannalta mielekästä.
19.1 VAT
VAT (Valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) on osoittautunut toimivaksi
menetelmäksi tuottaa valmennuksessa / kuntoutuksessa tarvittavaa tietoa. Tätä tietoa
hyödynnetään sekä päivittäisessä valmennustyössä, että asiakkaiden kuntoutumisen
edistymisen seurannassa asiakastyöryhmissä. Lisäksi tietoa tuotetaan lähettäville
tahoille lisätueksi heidän omille kuntoutus- tai muille aktiviteeteille. VAT
ohjelmistoja on tilattu vuoden 2009 loppuun mennessä yhteensä 19 eri
organisaatioon.
19.2 Valmentajien koulutus
Vuoden 2009 aikana on tuettu valmentajien omaehtoista kouluttautumista sekä
mahdollistamalla opiskelua työaikana että tukemalla opintoihin liittyvien
opinnäytetöiden tekemistä Kumppaniksi ry:n toimintaympäristöstä. Vuoden 2010
ensimmäisellä vuosipuoliskolla toteutetaan Kumppaniksi ry:n valmentajille
61
kuntoutuksen perusopetusjakso. Koulutus käsittää yhteensä kahdeksan
lähiopetuspäivää sekä itseopiskelua työn ohessa.
Tavoitteena koulutuksella on, että kaikki valmentajat ymmärtävät työhön
kuntoutusprosessin samalla tavoin ja lisäksi pystyvät työssään soveltamaan
annettavia ”työkaluja”. Kumppaniksi ry:n näkökulmasta koulutus vahvistaa edelleen
organisaation osaamista ja kykyä tehdä laadukasta työtä. Lisäksi koulutuksen
tavoitteena on helpottaa kuntoutuksessa ja valmennuksessa käytettävän kielen
ymmärtämistä.