HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden

kehittäminen

Kaarina, Turku, Raisio, Parainen ja Kemiönsaari

Marjo Oinonen

projektipäällikkö

Kaarinan kaupunki

Yhteiskunta oireilee - Hyvinvoiva lapsi ja nuori –

hanke ennaltaehkäisee ja korjaa

Länsi-Suomen KASTE II-ohjelmasta rahoituksen saanut Hyvinvoiva

lapsi ja nuori hankkeen taustalla on kuntien tarve saada nykyisillä

resursseilla vaikuttavampi lasten ja nuorten palvelujärjestelmä, jolla

ehkäistään ongelmien syntymistä ja syvenemistä sekä korjataan jo

syntyneitä ongelmia.

Alue: Kaarina, Turku, Raisio, Parainen ja Kemiönsaari

Kaarinan kaupunki toimii isäntäkuntana

Hanke sai KASTE II-avustusrahaa 1 400 000 euroa vuosille 2013-

10/2015

Kokonaisbudjetti on 1 870 000 euroa

Miksi kehitämme juuri lasten ja nuorten palveluita?

Lastensuojeluilmoitusten huikea lisäys

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärän kasvaminen

Kiireellisten sijoitusten lisääntyminen

Lasten ja nuorten psykiatrisen laitoshoidon kasvu (etenkin13-17v)

Nykyinen palvelujärjestelmä ei kykene vastamaan vanhoin

toimintaperiaattein kasvaneeseen palvelutarpeeseen!

Hankealue ja lastensuojelun indikaattoreita

Kna 7379, R 5019, Tku 27 933, P 3247, K 1202 = 44 780

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä

väestöstä

2010 2011 2012

Kaarina 0,9 1 1,2

Turku 1,9 2 1,9

Raisio 1,3 1,3 1

Parainen 0,4 0,6 0,6

Kemiönsaari 0,8 0,9 1

Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä

2010 2011 2012

Kaarina 751 735 755

Turku 5 142 5 866 5 970

Raisio 263 484 459

Parainen 258 210 285

Kemiönsaari 88 73 115

Lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleet 0-17-v

2010 2011 2012

Kaarina 7,0 7,3 7,1

Turku 8,9 8,9 8,7

Raisio 6,2 7,0 7,7

Parainen 3,4 5,9 5,1

Kemiönsaari 2,2 5,2 8,7

THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

2005 - 2013

Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Lskl,

thl v2012

Mihin hankkeen painopiste?

Kuvio 2: Palvelutasot (Lähde: Rimpelä, 2012)

Hyvinvoiva lapsi ja nuori

Edistetään oppilas-

ja opiskeluikäisten

psykososiaalisen

hyvinvoinnin

tukemista

palvelurakenteita ja -

prosesseja

muuttamalla

Kehitetään

erityispalveluiden

prosesseja

tukemaan

peruspalveluja

Muodostetaan lasten ja

nuorten palvelut

palvelukokonaisuudeksi

perhekeskustyön avulla

Alle kouluikäisten palvelut

Rakenteet ja kokonaisuudet

Ehkäistään lasten

ja nuorten

ongelmien

syvenemistä ja

tuetaan tervettä

kehitystä ja

kasvua

organisoimalla

palveluja

uudelleen

Ytimet:

Verkostoituminen

Dialogisuus

Voimavaralähtöisyys

Osallisuus

Monialaisuus

Yhdyspinnat

Nopeasti ja lähelle

Yhteinen arvopohja

Kehitetään

Monialaista

johtajuutta

Haasteet: Sos.- ja terv.huollon palvelurakenteen

uudistaminen, kuntien eri rakenteet, palvelut, kulttuurit

Yhteiskunnalliset muutokset, taloudelliset tekijät

johtajuuden muutokset, sitouttaminen, osaksi strategiaa

Tavoitteilla pyritään seuraavaan:

Lisätään palveluiden saatavuutta ja nopeutta

Lisätään palvelutuotannon moniammatillisuutta

Parannetaan dialogisuutta

Parannetaan lapsen, nuoren ja perheen osallisuutta ja

voimavaralähtöisyyttä

Edistetään palveluiden saamista lapsen ja nuoren omassa kasvu- ja

kehitysympäristössä

Vahvistetaan peruspalveluita ja ehkäisevää työotetta

Kehittäminen on yhteistoiminnallista.

Luodaan monialaiseen johtajuuteen malli

Avainsanat: nopeus, läheisyys, saatavuus

= KORJAAVIEN PALVELUIDEN TARVE VÄHENEE

Pohdintaa

Kuka saa ja kenelle annetaan ja millä tavoin, siirtymäkohdat

Nykytilan kuvaus, rakenne, analysointi ja puuttumisen kohdat

Sitouttaminen ja johtaminen

Koko perheen huomioiminen palveluissa, tuki ja auttaminen

Ennaltaehkäisystä ja varhaisesta tuesta hyvinvoinnin lisäämiseen ja

vanhemmuuden tukemiseen

Dialogisuus, asiakaslähtöisyys, osallisuus ja voimavaralähtöisyys

Perheet yhteisiä ja auttaminen kaikkien asia

Järjestöt pysyvästi kumppaneina

Hyvinvoiva lapsi ja nuori -toimeenpano

ICDP –ohjelman levittäminen ja juurruttaminen, Dialogisuus toimintatapana

Sähköiset palvelut ja kanavat

Ennaltaehkäisevä ja universaalitoiminta:

Alkaen jo odotusajasta kaikille

Avoin toiminta (järjestöt, kunnat, vanhemmat itse)

Vertaisryhmät, ryhmät (perhevalmennus, masuvauva, isäryhmät,

ryhmäneuvola)

Valistus, luennot, lomakkeisto (Arki rullaamaan, Vanhemmuuden

teemaillat, Nuoren sosiaalinen hyvinvointi ja kehitys)

Ystäväperhe, kaveritoiminta

Osallisuus, kuntalaisten aktivointi

Yhteisöllisyyden vahvistaminen (Vauhdilla aikuisuuteen,

ryhmäyttämisen tuki)

Laajojen terveystarkastusten ja kouluterveyskyselyiden hyödyntäminen

Perhekeskus toiminnan kehittäminen

Hyvinvoiva lapsi ja nuori -toimeenpano

Varhainen tuki

Peruspalveluiden rikastuttaminen erityisosaamisella

Perhetyö ja erilaiset tukikäynnit

Puheterapian erityisosaamisen jalkauttaminen

Konsultaatio

Vanhemmuuden tuen ryhmätoiminnat (ICDP, Viikariryhmä, Maitobaari,

Voimaa sirkuksesta)

Intensiivinen tuki

Erityisen jalkautuvan ja verkostoituvan tuen mallit

Konsultaatio mallit

Ryhmätoiminnot (Art, Mieliala -ryhmät)

Apu kouluun pääsemättömille

Perhekeskustyö vanhemmuuden tukena

Lapsiperheiden palveluissa tarvitaan ennaltaehkäisevää ja varhaisen

tuen toimintamalleja.

Hankkeella haetaan alueelle yhteistä rakennetta.

Tarkoituksena muodostaa alle kouluikäisten lasten palveluista

verkostoitunut palvelukokonaisuus.

Ehkäistään ongelmien vaikeutumista ja erityispalvelujen tarvetta ja

samalla kustannusten kasvua.

JULKISET PALVELUT PERUSTANA

YHDESSÄ JÄRJESTÖJEN

KANSSA

Ratkaisut löytyvät varhaisessa vaiheessa ja

yhdessä tekemällä!

Learning cafe

1. Miksi perhekeskus kannattaa rakentaa? Kenelle perhekeskus on

suunnattu?

2. Mitä tavoitellaan perhekeskuksella? Mitä hyötyä perhekeskuksesta on

kunnalle/palvelujen johdolle, työntekijöille ja asiakkaille?

3. Mitä palveluja ja toimijoita perhekeskukseen kuuluu kunnassanne? Millä

tavalla perhekeskustoiminnan koordinaatio, ohjaus ja tiimityö on

järjestetty?

4. Miten perhekeskuksista saadaan pysyvää toimintaa?

5. Miten johdetaan perhekeskuksen monialaista toimintaa ja mitä

edellyttää?

Miksi perhekeskus kannattaa rakentaa? Kenelle

perhekeskus on suunnattu?

Kaikille: perheet, lapset, nuoret, aikuiset, myös työntekijät

Yhteinen toimitilat hyödyt ja haasteet; keskusrakennus satelliitti periaatteella

alueille

Avun saannin helpottuminen (perheellä monia pulmia -> ammattilaiset saatavilla

samasta paikasta, perhe ei tiedä, mitä palveluja voi saada -> ammattilainen voi

auttaa, yhdessä toteuttaminen esim. puistotoiminnan hyödyntäminen, kun

vanhemmat saavat yhdessä, saavutettavuus parantunut, asiakkaiden

osallistuminen parantanut, mitä kuntalaiset haluavat? –tieto paremmin

saatavilla), yhteisöllisyys, vertaistuki, sukupolvien välinen kohtaaminen,

vertaistuki työntekijälle

Palveluverkosto asiakkaan ympärille, palveluista tietoisuuden lisääminen

työntekijöiden keskuudessa, asiakas soittaa aina oikeaan numeroon

1. Esteetön palvelumuoto: asiakkaille ja työntekijöille (verkostomainen)

2. Kaikille

3. Asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen

Mitä tavoitellaan perhekeskuksella? Mitä hyötyä

perhekeskuksesta on kunnalle/palvelujen johdolle,

työntekijöille ja asiakkaille?

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja hyvinvoinnin edistäminen

varhaisessa vaiheessa ja 2) yhteinen arvomaailma (kunta, johto,

asiakkaat) ja johdon sitoutuminen

1) Palvelut asiakaslähtöisiä: palvelut kohtaavat asiakkaiden tarpeet,

luodaan palveluita, joita lapsiperheet tarvitsevat, palveluiden oikea-

aikaisuus

Järjestöjen ja kuntien työskentely rinta rinnan perheiden auttaminen

Kunnan hyvä brändi -> houkuttelee lapsiperheitä

Työntekijä: helpottaa, motivoi, lisää osaamista, 3) kohdataan ihminen

ihmisenä -> luo turvaa asiakasperheille, uskallus, vastuunottaminen

Asiakas: luukuttaminen jää pois, palvelukokonaisuus,

kokonaisvaltainen palvelu, vertaistuki, hyvinvointi ja varhainen tuki,

asiakkaalle sama tieto joka paikasta, yhteisöllisyys

Mitä palveluja ja toimijoita perhekeskukseen kuuluu

kunnassanne? Millä tavalla perhekeskustoiminnan

koordinaatio, ohjaus ja tiimityö on järjestetty? Kaikissa mukana: nvla, varh.kasv (Turussa, Paraisilla ja Kemiönsaarella

yhteistyökumppanina tai perhepäivähoidon tt, avoin varhaiskasvatus) kapene, ehkäisevä

perhetyö, järjestöt (Marakatti, perhetalo Oskariina, Mll:n Piikkiö, Piispanlähde, Folkhälsan

perhekahvila)

Raisio: osin keskitetty, osin verkostomainen, Pyydä apua –sähköinen nappi Raisiossa

Turku: verkostoituva peruspalveluissa (erityispalvelut keskitetty), Marakatti, Torin kulma

Parainen: Ankkuri yhden katon alla, perhekeskuksella oma ohjausryhmä, koordinaattori

Kaarina: verkostomainen, koordinaattori ennaltaehkäisevälle työlle, ehkäisevä tiimi

suunnitteilla, perhevalmennus,

Kemiönsaari: verkostoituva, ryhmätoiminnot

ICDP –arvopohja (Parainen ja Kemiönsaari) ja dialogisuus yhteisenä arvopohjana

1. Paikalliset olosuhteet ja tarpeet -> yhden katon alla tai verkostoituva

2. Kunnan toiminta ytimenä, kumppanuudella lisäarvoa

3. Vastataan asiakkaiden palveluiden tarpeeseen (mitä ja miten)

Tiimityö: suunnittelu yhdessä monialaisesti, määritelty tavoite ja aikaa työskentelylle

Miten perhekeskuksista saadaan pysyvää

toimintaa?

Paljon eri toimijoita: 1) yhteistyö eritasoisten johdon välillä toimii, horisontaalinen johto

Lakisääteisten palveluiden täydentäjänä järjestöjen palvelut (ennaltaehkäisevät palvelut,

vapaaehtoispalvelut, perhekahvilat, varhainen tuki, myös korjaava tuki), järjestöjen

sisäänkirjoittaminen perhekeskus malleihin kumppaneina

Mahdollistaminen esim. työajat ja edellytykset

Johdolla tietoisuus erityistaidoista, osaaminen

Palvelut rakennetaan asiakkaiden kanssa yhteistyössä ja asiakkaat mukana kehittämisessä

Yhteinen valtakunnallinen malli

Käytännön organisointi ja koordinointi yhdessä

Jatkuva kehittäminen

Ryhmätoimintojen kautta resurssit parempaan käyttöön, vertaistuki

2) Dialogi johdon ja työntekijöiden välillä: kohtaaminen ja ymmärrys, myös asiakkaiden

kanssa

Toiminta budjetoitu, kaikki, joita koskettaa mukana suunnittelussa sitoutumisen kannalta

3) Yhteinen tavoite, termistö, arvot, välineet

Vastuun ja työn jakaminen

Osaamisen lisääminen ja kouluttautuminen

Markkinointi

Perhekeskus osana strategiaa esim. hyvinvointisuunnitelmissa, toiminta- ja

taloussuunnitelmissa -> vastuu virkamiehillä eli esittelijä vie poliitikoille

Miten johdetaan perhekeskuksen monialaista

toimintaa ja mitä edellyttää?

Suunnittelu yhdessä johto, toimijat ja kansalaiset

Monialaisen johtajuuden tukena 1) riittävän hyvä strategia ja

toimintaohjeistukset (yhteneväisiä valtakunnallisesti),

hyvinvointisuunnitelmat: tavoitteet, indikaattorit ja suunnitelma

Hyvä johtaja: monen alan tuntemus, 2) kokonaisvaltainen näkemys

lapsen, nuoren ja perheen asioissa, rohkea, avarakatseinen, luottamus,

yhteinen 3) yhteinen kieli, yhteinen arvopohja

Yksi johtaja, yksi budjetti, kumppanuusjohtaminen vs. monialaisesti

johdettu

Ohjausryhmä johtajuuden tukena

Yksi perhekeskus, josta satelliitteja alueille

Miten perhekeskusta lähdetään viemään eteenpäin

kunnissa?

Kysely kuntalaisille – asiakkaiden näkökulma, mitä tarvitaan

Esimiehillä tieto, sitoutuminen, jotta varmistavat, että työ viedään

eteenpäin -> markkinointi, päätökset mukaan lähtemisestä

Näkemys ja sisältö siitä, mitä myydään: konkretia: kuvaus

palvelukokonaisuudesta, tavasta tehdä yhdessä niin työntekijöiden kuin

asiakkaiden kanssa

Kartoittaminen: mitä jo on valmiina, valmiin hyödyntäminen, mukana

oleminen, yhdessä suunnitteleminen, toisten työn tuntemisen

lisääntyminen, arvostuksen lisääminen

Strategisissa tavoitteissa sisäänkirjoitettuna myös yhteistyö

kumppaneiden -> osaksi normaalia toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin,

turvataan olemassaolo

Päättäjille ja poliitikoille tietoon