Upload
others
View
3
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
1 24.3.2017
Perheneuvolatyön tulevaisuus
Hanne KalmariPsL, erikoispsykologihankepäällikkö/ Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaSTM
2 24.3.2017
Perheneuvolatyön perusta
Sosiaalihuoltolaki
SHL 2014 26§ Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan
lapsen hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kasvun edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseksi sekä lapsiperheiden suoriutumisen ja omien voimavarojen vahvistamiseksi
Kasvatus- ja perheneuvontaan sisältyy lasten kasvuun ja kehitykseen, perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin liittyvää arviointia, ohjausta, asiantuntijaneuvontaa ja muuta tukea
Toteutetaan monialaisestisosiaalityön, psykologian ja lääketieteen sekä tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden kanssa.
SHL 1982 19§ Kasvatus- ja perheneuvonnalla
tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa.
3 24.3.2017
SHL 2014 soveltamisopas (päivitetty 12/2016) Kasvatus- ja perheneuvonta on sosiaalihuollon palvelu, jota
toteutetaan moniammatillisesti > sovelletaan sosiaalihuollon lainsäädäntöä ja asiakaskirjaukset sosiaalihuollon asiakasrekisteriin.
Asiakkailla oikeus omatyöntekijään ja oikeus saada palvelutarpeensa arvioiduksi
Perheneuvolassa voidaan antaa myös terveydenhuoltoon kuuluvia palveluita sosiaalihuoltolain mukaisen kasvatus- ja perheneuvonnan rinnalla.
Terveydenhuollon säännöksiä ja siten myös hoitotakuuta koskevia säännöksiä on sovellettava perheneuvolassa siltä osin, kuin siellä toteutetaan lasten- ja nuorisopsykiatrista hoitoa.
4 24.3.2017
SOTE-palveluiden massiivinen mullistus: Sote-uudistus, valinnanvapaus, Lape…
SOTE
Valinnan-vapaus
LAPE
5 24.3.2017
SOTE-reformin sisältö ja tavoitteet Ihmisten oikeus riittäviin ja laadultaan hyviin sosiaali- ja
terveyspalveluihin toteutuu
Yhdenvertaisuus palveluissa paranee
Terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat
Kustannusten kasvun taittaminen (3mrd)
6 24.3.2017
Uusi työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä sekä sote-uudistus muuttavat toimintaympäristöä
7
KUNNAT Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä.
• Osaaminen ja sivistys• Terveys ja hyvinvointi• Liikunta ja kulttuuri• Nuorisotoimi• Paikallinen elinkeinopolitiikka• Maankäyttö ja rakentaminen
MAAKUNNAT • Sosiaali- ja terveydenhuolto• Pelastustoimi• Ympäristöterveydenhuolto• Aluekehittäminen• Alueiden käytön
ja rakentamisen ohjaus
• Työ- ja elinkeinopalvelut• Liikennejärjestelmäsuunnittelu
ja joukkoliikenteen alueellinensuunnittelu
• Maaseudun kehittäminenja lomituspalvelut
VALTIO • Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys• Perusoikeuksien turvaaminen
ja arviointi
• Turvallisuustehtävät• Valtakunnalliset ja kv-tehtävät• Yleinen edunvalvonta
Valinnanvapaus sote-palveluissa• Valinnanvapaus parantaa palveluihin pääsyä Valinnanvapauden luoma kilpailu tehostaa
toimintaa ja parantaa laatua Valinnanvapaus vahvistaa
itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta Valinnanvapaus on keino monipuolistaa
julkisesti järjestettyä palvelutuotantoa Valinnanvapauden kautta kyetään
hyödyntämään laajemmin yksityissektorin osaamista koko väestön palveluissa
8 24.3.2017
Mitä valintoja asiakas voi tehdä 1.9.2019? Lähde:alueuudistus.fi
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE):Kohti lasten, nuorten ja perheiden parempaa hyvinvointia
Hanne Kalmari15.3.20171
Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on johtamisen , yhteensovittamisen ja kohtaamisen haasteita
3/24/2017 Etunimi Sukunimi11
Palvelut ovat hajautuneet monelle sektorille ja moneen toimipisteeseen.
Palvelut on järjestetty pääosin hallintokunta- ja organisaatio-lähtöisesti.
Asiakastiedot ovat hajautuneet lukuisiin asiakirjoihin ja rekistereihin.
12 24.3.2017
LAPE-MUUTOSOHJELMAN ODOTETUT TULOKSET 2019–2025
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitavoitteet:
– Lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisuus on lisääntynyt, eriarvoisuus vähentynyt sekä erilaisuus ja monimuotoisuus on opittu ottamaan huomioon.
– Lasten, nuorten ja perheiden omat voimavarat, elämänhallinta, autetuksi tulemisen sekä osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemukset ovat vahvistuneet.
Palvelujärjestelmä ja kustannukset
– Maakunnassa ja sen alueella sijaitsevissa kunnissa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut on sovitettu yhteen lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi.
– Oikea-aikainen palveluiden saatavuus on parantunut, palveluiden painopiste on siirtynyt kaikille yhteisiin palveluihin, ennaltaehkäisyyn sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon.
– Lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattihenkilöiden osaamista ja työvälineitä on uudistettu muutosta tukeviksi.
– Kansallinen ohjaus, lainsäädäntö ja johtaminen on uudistettu tukemaan lapsi-, nuori- ja perhelähtöistä muutosta eri ministeriöiden yhteistyönä.
– Kustannusten kasvun taittuminen ja kääntyminen laskuun.
13 24.3.2017
Miten sote ja LAPE liittyvät toisiinsa Sotessa on kyse palvelujen järjestämisen ja tuotannon
rakenteesta ja rahavirroista sekä tuottajien ja asiakkaiden roolin muutoksesta.
Lapessa on kyse lasten, nuorten ja perheiden palveluiden sovittamisesta yhteen asiakaslähtöisesti, palveluiden painopisteen siirtämisestä kaikille yhteisiin sekä varhaisen tuen ja hoidon palveluihin sekä lasten oikeuksiin ja tietoon perustuvan toimintakulttuurin vahvistamisesta palveluissa ja päätöksenteossa.
Ihmisten oikeutta hyvinvointipalveluihin ohjaavat sote- ja opetus- ja kulttuurisektorin sisältölait.
15 24.3.2017
Miten valinnanvapaus ja Lape suhtautuvat toisiinsa?
- palvelukokonaisuudet?− palveluiden integroiminen asiakaslähtöisesti?− valinnanvapaus perhetasolla?− lasten (12v!) valinnanvapaus?
Viestintä: STM, OKM ja THL sekä maakunnalliset muutoshankkeet
LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA 2016–2018
Kansallinen kehittämistyö
2016 2017
• Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuuri > tietopohjan vahvistaminen, yhteinen teoreettinen perusta ja lapsikäsitys
• Kansallinen ohjaus, lainsäädäntö ja johtaminen > lapsi - ja perhepolitiikan hallinnonalarajat ylittävän verkostojohtamisen kehittäminen, maakunnan ja kunnan uuden rajapinnan edellyttämän ohjauksen kehittäminen
• Toimivat rakenteet ja käytännöt järjestöjen ja srk:n kanssa tehtävälle yhteistyölle maakunta- ja kuntatasolla
• Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen
Maakunnallisen ja kansallisen muutostyön
valmistelu
Koulutustarpeiden kartoittaminen ja täydennys-koulutusten toimeenpano-suunnitelman laatiminen
LAPEn hankesuunnitelma > teemakohtaiset toimenpidesuunnitelmat sekä tiivistelmät
Valtionavustushakemukset/HakujulistusHakuaika 1.9.–4.11.2016• tuki- ja verkostoitumis-
seminaarit• verkkoklinikatPäätökset 12/2016
Työpajaprosessit syksy 2016 > mallinnoksiasuunnitelmien perusteella:a) matalan kynnyksen
palvelut/verkostob) erityistason
palvelut/verkostoc) toimintakulttuuri (2017)
Ohjausryhmä + jaostot
Maakunnallisen kehittämistyön tuki, seuranta ja arviointi:• muutosagentit• kuntien ja maakuntien Lape-ryhmät ohjaavat ja koordinoivat muutostyötä kunnan ja
maakunnan sisällä• muutostyötä tukeva koulutus ja valmennus• yhteiskehittäminen, vertaisoppiminen, oppimisverkostot
Kansallisesti johdettu arviointi käynnistyy 2017 alussa ja muodostaa pohjan johtopäätöksille
Toimintakulttuurin muutos
Perhekeskustoimintamalli
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitoslapsen/nuoren hyvinvoinnin tukena
Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen
Maa-kunnallinen muutostyö
Johtopäätökset ja VN:n linjaus
jatkosta. Kehittämistyö
jatkuuMuutosagentit
(18+1)päätökset sekä
valmennus
Tieteellinen neuvosto
20192018
LAPE-muutosohjelmanhanke- ja projektisuunnitelmat
3/24/2017 Etunimi Sukunimi17
LAPE on toimeenpano-ohjelma! Hankesuunnitelma julkistettiin huhtikuussa 2016 Teemakohtaisesti valmistellut projektisuunnitelmat
muodostavat LAPEn toimeenpanosuunnitelman Projektisuunnitelmissa on kuvattu, kuinka kunkin
kehittämiskokonaisuuden toimeenpano toteutetaan joko maakunnallisissa muutosohjelmissa tai kansallisena kehittämistyönä. Projektisuunnitelmissa kuvattujen toimintamallien ja
palvelumallinnosten kehittäminen jatkui syksyllä 2016 työpajaprosesseissa, joihin myös hankesuunnitelmia valmistelevat hakijat osallistuivat.
Lapen maakunnallinen muutostyö
LAPE - maakunnallisen kehittämistyön kokonaisuus
Lapsen oikeuksiin ja
tietoon perustuva toiminta-kulttuuri (STM)
10 maakuntaa + pks
Perhekeskus-toimintamalli
(STM)17 maakuntaa + pks
Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena
(OKM )12 maakuntaa + pks
Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen (STM)15 maakuntaa + pks
Matalan kynnyksen palveluiden verkostointi
Erityistason palveluiden verkostointi
Millaisille hankkeille valtionavustusta haettiin? hankkeille, jotka edistävät muutosohjelman tavoitteita ja
kohdistuvat yhteen tai useampaan sen kehittämiskokonaisuuksista:– Toimintakulttuurin muutos– Matalan kynnyksen palveluiden verkostoiminen
perhekeskustoimintamallin mukaisesti– Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin
tukena– Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen
jokaisesta maakunnasta sekä pääkaupunkiseudulta tuli kärkihankkeelle yksi hankekonsortion laatima valtionavustushakemus (19 hankekokonaisuutta).
hankekonsortion on oltava monitoimijainen. Se voi koostua kunnista tai kuntayhtymistä, järjestöistä, seurakunnista ja yrityksistä
lasten, nuorten ja vanhempien osallisuutta kehittämistyössä edellytettiin
Maakunnallisen kehittämisenkokonaisuus 2017-2018
Lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva toimintakulttuuri (lapsiystävällinen kunta/maakunta)
Perhekeskustoimintamalli – matalan kynnyksen palvelut
Varhaiskasvatus/koulu/oppilaitokset lasten hyvinvoinnin tukena (matalakynnys)
Erityis- ja vaativimmat palvelut (ml. lastensuojelu, erikoissairaanhoito)
LAPE valtionavustukset-> jokaisen maakunnan kanssa käyty neuvottelut tammikuunaikana, koska kaikki saivatrahoitusta vähemmän kuin hakivat, korjattu puutteita.
Maakunta Rahoitussumma
PK-seutu 2 300 000Pirkanmaa 1 500 000Varsinais-Suomi 1 500 000Muu Uusimaa 1 400 000Etelä-Karjala 1 100 000Pohjois-Pohjanmaa 1 100 000Pohjois-Savo 1 100 000Keski-Suomi 1 000 000Satakunta 950 000Etelä-Pohjanmaa 900 000Keski-Pohjanmaa 900 000Lappi 900 000Kanta-Häme 750 000Etelä-Savo 700 000Pohjois-Karjala 700 000Päijät-Häme 700 000Kainuu 500 000Kymenlaakso 500 000Pohjanmaa 500 000YHTEENSÄ 19 000 000
Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen:Perhekeskustoimintamalli
24.3.2017 Etunimi Sukunimi23
Kehittämiskokonaisuus sisältää:1. Perhekeskustoimintamallin luomisen
o Palvelujen kokonaisuuso Ydintehtävät ja sisältöo Toimintaperiaatteet ja toimintatavato Organisoiminen, johtaminen ja toiminnan yhteensovittaminen
2. Toimintamallin osana kehitettäväto Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamineno Erotilanteen palveluiden kehittäminen lapsen etua, sovinnollisuutta
ja toimivaa yhteistyövanhemmuutta edistäviksio Näyttöön perustuvien varhaisen tuen ja hoidon sekä
vanhemmuustaitojen ohjaamisen työkalupakkien käyttöönottoo Turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten sekä heidän
perheidensä matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen
Perhekeskustoimintamalli
3/24/2017 Etunimi Sukunimi24
Vanhemmuuden ja parisuhteentuen palveluiden kehittäminen
24.3.2017
Etunimi
Sukunimi 25
Tavoitteet: Parantaa vanhemmuuden ja parisuhteen taitoja Vahvistaa vanhemmuuden ja parisuhteen tukea Parantaa vanhemmuuden ja parisuhteen tuen palveluiden
kattavuutta ja alueellista yhdenmukaisuutta Parantaa palveluiden tunnettuutta erityisesti sähköisten
palveluiden osalta Kehittää palveluiden integraatiota ja palveluiden sisältöjä
tavalla, joka huomioi molempien vanhempien ja huoltajien tarpeet moninaisissa perheissä
Ottaa käyttöön toimintakäytäntöjä, jotka edistävät sekä asiakkaiden että työntekijöiden osallisuutta ja vuorovaikutteista kohtaamista
Työmenetelmien uudistaminen: näyttöön perustuvien menetelmien kansallisen tason implementaatio
Erotilanteen palveluidenkehittäminen
24.3.2017
Etunimi
Sukunimi 26
Tavoitteet: Läpileikkaavana tavoitteena yhteistyövanhemmuus Vahvistaa oikea-aikaista tukea lapsille ja vanhemmille
erotilanteessa ja sen jälkeen, huomioiden perheiden monimuotoisuus ja lapsen näkökulma
Erotilanteen palvelujärjestelmän selkeys, alueellinen yhdenmukaisuus ja saavutettavuus (sekä kohtaamiseen perustuvat että verkossa tarjottavat palvelut)
Kriisiavun ja neuvonnan sekä palveluohjauksen turvaaminen erotilanteessa; lasten ja vanhempien kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisen vahvistaminen
Ottaa käyttöön toimintakäytäntöjä, jotka edistävät sekä vanhempien että lasten osallisuutta
Työvälineiden uudistaminen: Vanhemmuussuunnitelma!
Perheneuvolatyön tulevaisuus -yhteenvetoa Vahvistetaan asemoitumista ja sisältöä SHL:n mukaisena
sosiaalipalveluna Kuuluu perhekeskustoimintamallin mukaiseen matalan
kynnyksen palvelukokonaisuuteen Perheneuvola tarjoaa moniammatillista erityisosaamista lapsen
kasvun ja myönteisen kehityksen edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseksi ja lapsiperheiden voimavarojen vahvistamiseksi
Lape vahvistaa myös perheneuvoloiden ammattilaisten osaamista ja työmenetelmiä
Lape toteuttaa kansallisen tason työpajaprosessin kasvatus- ja perheneuvonnan sisällön, tavoitteiden ja työmenetelmien määrittelemiseksi ja yhteisen työnäyn löytämiseksi perheneuvoloille.
27 24.3.2017
Mistä lisää tietoa LAPEsta?
24.3.2017
Etunimi
Sukunimi 28
LAPEn omat verkkosivut http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut
Seuraa Ajankohtaista-sivuahttp://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/ajankohtaista
Esitteet, hanke- ja projektisuunnitelmat sekä maakuntakierroksen esityksethttp://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/materiaalit
24.3.2017 Etunimi Sukunimi29
24.3.2017 Etunimi Sukunimi30
Kiitos!#lapemuutos
stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut