Helsinki International Hostel

Otto Poikolainen, Essi Puhakka, Sanna Räikkä, Ville Sistonen,

Tuomas Törmänen

Liiketoimintasuunnitelma

Matkailun koulutusohjelma

BES1RM001

Tiivistelmä

9.5.2012

Matkailun Koulutusohjelma

TekijätOtto Poikolainen, Essi Puhakka, Sanna Räikkä, Ville Sistonen, Tuomas Törmänen

Ryhmä tai aloitusvuosi2011

Liiketoimintasuunnitelman nimiHelsinki International Hostel

Sivu- ja liitesivumäärä72 + 21

Ohjaaja tai ohjaajatJohanna Heinonen

Tämä työ koskee Porvoon matkailun koulutusohjelman 2. lukukauden tehtävänantoa, jossa tehtävä on laatia liiketoimintasuunnitelma matkailualan yritykselle. Liikeideanamme on perustaa hostelli Helsingin keskustaan.

Helsinki International Hostel on nuorekas hostelli Helsingin Ruoholahdessa. Hostelissa on 15 huonetta ja 62 sänkypaikkaa. Pääkohderyhmämme on niin ulkomailta kuin Suomestakin Helsinkiin tulevat nuoret aikuiset, jotka etsivät edullista majoitusta. Kilpailuvalttimme muihin hostelleihin verrattuna on loistava asiakaspalvelu sekä yhteisöllisyyteen panostaminen.

Tämä liiketoimintasuunnitelma sisältää alkuperäisen yritysidean, siitä tehdyt ulkoiset ja sisäiset analyysit, joissa pohdimme hostellimme toiminnan käynnistyksen edellytyksiä niin mikro- kuin makroympäristönkin kannalta. Tämä osio sisältää mm. kilpailuanalyysin, asiakassegmentoinnin sekä riski- että SWOT-analyysin.

Liikeidean täsmennys-osiossa täydennämme alkuperäistä liikeideaa tekemämme tutkimuksen perusteella.

Toimenpide-osiossa pohdimme markinnoinnin 5 p:tä yritystoimintamme näkökulmasta ja selvitämme, mitä ne tarkoittavat käytännössä.

Lopuksi esittelemme kannattavuuslaskelmamme, josta ilmenee investointien määrän sekä se, mistä me tulemme saamaan

Tiivistelmä

9.5.2012

Matkailun Koulutusohjelma

kyseisen rahan. Laskelmista selviää myös, onko yritystoiminta kannattavaa.

AsiasanatLiiketoimintasuunnitelma, hostelli, Helsinki, yritysanalyysi, kannattavuus, rahoitus

Abstract

9.5.2012

Degree Programme in Tourism

AuthorsOtto Poikolainen, Essi Puhakka, Sanna Räikkä, Ville Sistonen, Tuomas Törmänen

Group or year of en-try 2011

The title of thesisHelsinki International Hostel

Number of pages and appendices72 + 21

SupervisorsJohanna Heinonen

This report is about an assignment we got in University of Ap-plied Sciences Porvoo Campus’ 2nd semester of the degree pro-gramme in tourism. Our assignment was to create a business plan for a company that works on the field of tourism. Our busi-ness idea was to found a hostel in the centre of Helsinki.

Helsinki International Hostel is a youth hostel located in Hel-sinki’s Ruoholahti. In the hostel there are 15 rooms and 62 beds. Our main segment is both foreign and Finnish young adults that look for an affordable accommodation. Our competi-tive advantages compared to Helsinki’s other hostels are good customer service and investing in creating a social atmosphere, where our customers feel comfortable in and can make new friends.

In the business plan we discuss about our original business idea, internal and external analysis and how they affect our business activity. This part includes for example competition analysis, customer segmentation and SWOT-analysis.

We also define our original business plan based on the research we have done during the semester.

In the operations-section we discuss the 5 P’s of marketing, which are product, price, physical distribution, promotion and people.

In the end we present our profitability calculations, which show the amount of invests we need and where the money comes

Abstract

9.5.2012

Degree Programme in Tourism

from. From there you can also see whether or not our business is profitable and realistic to execute.

Key wordsBusiness plan, hostel, Helsinki, business analysis, profitability

Sisällys1 Johdanto....................................................................................1

2 Yritysidea..................................................................................4

2.1 Mitä?....................................................................................4

2.2 Kenelle?...............................................................................5

2.3 Miten?..................................................................................5

2.4 Millä imagolla?....................................................................6

3 Sisäiset analyysit......................................................................7

3.1 Organisaatio........................................................................7

3.2 Henkilöiden osaaminen, tieto-taito......................................7

3.3 Taloudelliset resurssit.........................................................7

3.4 Teknologia ja kalusteet........................................................8

3.5 Suunnitellut tuotteet...........................................................8

3.6 Markkinointikanavat............................................................9

3.7 Markkinointiviesti................................................................9

3.8 Hinnoitteluperiaatteet.........................................................9

3.9 Sidosryhmät ja verkostot...................................................10

4 Ulkoiset analyysit....................................................................11

4.1 Mikroympäristö.................................................................11

4.1.1 Helsingin kilpailutilanne...............................................................11

4.1.2 Kilpailuroolit ja kilpailutyypit.......................................................11

4.1.3 Kilpailusta yleisesti.......................................................................12

4.1.4 Kilpailun perusstrategiat, neljä kulmakiveä, kilpailuroolit sekä kilpailutyypit käytännössä.........................................................................13

4.1.5 Kustannejohtajuus strategiana.....................................................13

4.1.6 Differointi strategiana...................................................................14

4.1.7 Keskittyminen strategiana............................................................14

4.1.8 Kilpailuroolit ja kilpailutyypit käytännössä...................................14

4.1.9 Kysyntä.........................................................................................15

4.1.10 Ostokäyttäytyminen......................................................................15

4.1.11 Demografiset tekijät.....................................................................16

4.1.12 Sosiaaliset tekijät..........................................................................16

4.1.13 Psykologiset tekijät.......................................................................16

4.1.14 Kuluttajan ostopäätösprosessi......................................................17

4.1.15 B2B-ostopäätösprosessi................................................................17

4.1.16 B2C vs. B2B..................................................................................18

4.1.17 Segmentointi.................................................................................19

4.1.18 Tyyppisegmentointi.......................................................................19

4.1.19 Asiakassuhdesegmentointi............................................................19

4.1.20 Asiakkuuden eri vaiheet...............................................................19

4.1.21 Hankintavaihe...............................................................................20

4.1.22 Haltuunottovaihe..........................................................................20

4.1.23 Kehittämisvaihe............................................................................20

4.1.24 Säilyttämis/päättymisvaihe...........................................................20

4.1.25 Yhteenveto ostokäyttäytymisestä..................................................20

4.1.26 Asiakkaiden tarpeet ja halut.........................................................21

4.2 Makroympäristö................................................................22

4.2.1 Politiikka.......................................................................................22

4.2.2 Taloudellinen tilanne....................................................................23

4.2.3 Yhteiskunta...................................................................................24

4.2.4 Toimialan rakenne........................................................................24

4.2.5 Toimialan tilanne..........................................................................25

4.2.6 Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta 28.4.2006/308...............27

4.2.7 6 § Matkustajailmoitus ja matkustajatiedot..................................27

4.2.8 7 § Matkustajarekisteri.................................................................28

4.2.9 12 § Pakkokeinot...........................................................................29

4.2.10 Tupakkalaki 13.8.1976/693..........................................................29

4.2.11 Pelastuslaki 29.4.2011/379...........................................................30

4.2.12 Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38.................................................31

4.2.13 Elintarvikelaki 13.1.2006/23.........................................................31

4.2.14 Laki liikehuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/482......................31

4.2.15 Säännöt, jotka koskevat liiketoimintaamme.................................32

4.2.16 Alkoholilainsäädäntö.....................................................................33

4.2.17 Teosto...........................................................................................33

4.2.18 Yritysvakuutus..............................................................................33

4.2.19 Lakisääteinen tapaturmavakuutus................................................34

4.2.20 Varausjärjestelmä.........................................................................34

4.2.21 Teknologia ja markkinointi...........................................................34

4.2.22 Maksujärjestelmä..........................................................................35

4.2.23 Eettiset ja ekologiset tekijät.........................................................36

4.2.24 Väestö, kulttuurit ja trendit..........................................................36

4.2.25 Riskianalyysi.................................................................................38

4.2.26 SWOT-analyysi..............................................................................40

5 Liikeidean täsmennys.............................................................43

5.1 Mitä?..................................................................................43

5.2 Kenelle?.............................................................................44

5.3 Miten?................................................................................44

5.4 Millä imagolla?..................................................................45

5.5 Yritysmuoto: Osakeyhtiö....................................................46

5.6 Tulevaisuuden suunnitelmat..............................................47

6 Toimenpiteet...........................................................................48

6.1 Tuote..................................................................................48

6.1.1 Brändi...........................................................................................49

6.1.2 Tuotantoprosessi...........................................................................49

6.2 Hinta..................................................................................50

6.2.1 Hinnoittelu ja katteet....................................................................50

6.2.2 Alennukset ja maksuehdot............................................................51

6.2.3 Kulurakenne ja budjetointi...........................................................51

6.2.4 Kannattavuus................................................................................51

6.2.5 Hinta kilpailukeinona....................................................................52

6.2.6 Hinnoittelu ja laskutusprosessi.....................................................52

6.3 Saatavuus..........................................................................52

6.3.1 Jakelutiet.......................................................................................52

6.3.2 Logistiikka....................................................................................53

6.3.3 Yhteistyökumppanit......................................................................54

6.3.4 Toimitilat.......................................................................................55

6.3.5 Myyntiprosessi..............................................................................55

6.4 Henkilöstö ja organisaatiot................................................55

6.4.1 Henkilöstösuunnitelma.................................................................56

6.4.2 Henkilöstöpolitiikka......................................................................56

6.4.3 Henkilöstöjohtaminen...................................................................57

6.5 Viestintäratkaisut..............................................................58

6.5.1 Profilointi & yrityksen ilme...........................................................58

6.5.2 Sisäinen & ulkoinen viestintä.......................................................58

6.5.3 Teorian soveltaminen Helsinki International Hostelliin...............59

6.5.4 Internetmarkkinointi.....................................................................60

7 Kannattavuus ja rahoitus........................................................61

7.1 Investoinnit ja tase............................................................61

7.2 Kiinteät kustannukset........................................................62

7.3 Palkkakustannukset...........................................................63

7.4 Myynti................................................................................63

7.5 Tulosvertailu......................................................................64

8 Aikataulutus............................................................................66

9 Yrityksen vastuuhenkilöt ja organisaatio................................67

10 Tavoitteet ja niiden seuranta...............................................69

11 Yhteenveto...........................................................................70

Lähteet.........................................................................................71

12 Liitteet..................................................................................78

12.1 Liite 1 Aikataulu..............................................................78

12.2 Liite 2 Vastuunjako.........................................................81

12.3 Liite 3 Kannattavuuslaskelmat........................................82

1 Johdanto

Liiketoimintasuunnitelma on yksi Matkailun koulutusohjelman

toisen lukukauden tehtävänannoista ja sen tekeminen on edellytys

Matkailun liiketoiminnan rakentaminen BES1RM001, Tiedon

tuottaminen ja välittäminen COS1RM001, Servicesvenska för

turistbranchen SWE1RM101 ja Matkailuoikeus osana

toimintaympäristöä LAW1RM101- moduulien suorittamiselle.

Liiketoimintasuunnitelmalla tarkoitetaan tarkoittaa yrityksen

toiminnan kokonaisuuden suunnitelmaa (Etälukio 2012).

Liiketoimintasuunnitelman runko koostuu yritysideasta,

taustoista, tavoitteista ja strategisista päätöksistä, yritysmuodon

määrittelystä, toimintasuunnitelmasta, budjetoinnista, vastuista,

aikatauluista sekä tavoitteiden seurannasta.

Raportin ensimmäisessä osiossa esitellään Helsinki International

Hostel –yritysidea, sen arvolupaukset, asiakassegmentit,

toteutuskanavat, pääaktiviteetit, mahdolliset yrityskumppanit ja

resurssit.

Yritysidea -osiossa kerromme tärkeimmät tiedot yrityksestämme.

Osiossa käydään läpi syitä yrityksemme tarpeelle, kenelle

tuotteemme on suunnattu ja millä imagolla pyrimme tarjoamaan

tuotettamme kuluttajille. Sisäisissä analyyseissä kerromme,

minkälaisia resursseja yrityksellämme on ja mitä resursseja tulee

hankkia menestyvää liiketoimintaa varten. Sisäisissä analyyseissä

käymme läpi esimerkiksi henkilöstön määrän, heidän tietotaidon,

koulutuksen ja muut vaadittavat taidot. Rahoitussuunnitelmamme

käy ilmi myös sisäisissä analyyseissämme.

Liiketoimintasuunnitelmassamme kerromme myös tulevaisuuden

1

suunnitelmistamme, tavoitteistamme sekä strategisista

päätöksistämme.

Ulkoisissa analyyseissä käymme läpi vallitsevaa kilpailutilannetta

majoitusalalla tällä hetkellä. Kerromme myös miten toimimme

kilpailuympäristössämme ja mitkä ovat taktiset valintamme

kilpailutilanteessamme. Käymme ulkoisissa analyyseissä myös

läpi, minkälainen kysyntä vallitsee alueella, jossa tulemme

harjoittamaan majoitustoimintaamme. Kerromme myös

asiakkaistamme, mitä he arvostavat ja minkälainen on heidän

ostokäyttäytyminen. Lait, asetukset ja luvat käydään läpi myös

liiketoimintasuunnitelmamme ulkoisissa analyyseissä.

Vakuutuksemme ja teknologia käydään läpi ulkoisissa

analyyseissämme. Teknologia on keskeisessä osassa

liiketoiminnassamme ja täten se onkin tärkeä osa analyysejämme.

Riskianalyysi on viimeinen osio analyyseissämme. Siinä käymme

läpi mahdolliset riskit, joita saatamme kohdata

liiketoiminnassamme. Käymme myös läpi, miten voimme

ennaltaehkäistä näitä riskejä ja niistä muodostuvia uhkia.

Yritystoimintasuunnitelman lopussa olevassa liitteessä on

aikataulumme projektin toteuttamisesta, josta käy ilmi aikataulu

ja deadlinet. Aikataulu selkeyttää työntekoa sekä auttaa

suunnittelemisessa. Se helpottaa myös projektin kokonaiskuvan

ymmärtämistä.

Liiketoimintasuunnitelmamme tuo esiin useista eri näkökulmista

toimintatapamme yrityksenä ja mitkä ulkoiset ja sisäiset tekijät

vaikuttavat toimiympäristössämme.

2

Viidennessä luvussa täsmennämme liikeideaamme analyysiemme

pohjalta. Kerromme miten ja miksi olemme päätyneet ideaamme

luoda yhteisöllinen hostelli. Täsmennyksistä käy myös ilmi, miten

konseptimme toimii käytännössä ja miten perustelemme

toimintatapamme hostellin ylläpitämisessä. Kohderyhmä, jolle

tarjoamme ensisijaisesti tuotettamme, on myös täsmennetty

viidennessä osiossa liiketoimintasuunnitelmassamme. Imago ja

brändi, johon pyrimme vaikuttamaan, on myös käsitelty tässä

osiossa: perustelemme, miksi emme välttämättä pyri olemaan

edullisin hostellimajoitus vaihtoehto matkustajille.

Yritysmuotomme on osakeyhtiö. Teorian kautta perustelemme

valintamme ja selitämme, miksi tämä vaihtoehto on kannattavin

meille. Viidennen luvun lopussa käsittelemme myös yhtiömme

tulevaisuuden näkymiä ja tavoitteita alalla. Tässä sivuutamme

myös meidän henkilöstömme henkilökohtaisia tavoitteita

osakeyhtiön osakkaina.

Toimenpiteet kertovat tuotteestamme, hinnoittelustamme,

tuotteemme saatavuudesta, viestinnästä sekä henkilöstöstämme

täsmennetysti. Kerromme, kuinka kehitämme palveluamme ja

tuotettamme ja mitä pyrimme tuottamaan asiakkaillemme.

Tuotantoprosesseissa kerrotaan, kuinka tarjoamme tuotteen

asiakkaillemme. Mitä ovat toimenpiteet, jotta saamme tuotettua

palvelumme asiakkaallemme ja miten itse varausprosessi

tapahtuu, ovat muutamia kysymyksiä, joihin tuotantoprosessi osio

vastaa. Kerromme täsmällisesti, kuinka palvelu tarjotaan

asiakkaalle aina asiakkaan saapumisesta asiakkaan lähtöön

saakka. Hinnoittelussa kerromme, miten olemme päätyneet

hintaluokkaan, joka meillä on käytössä ja miten ja milloin

tarjoamme alennusta. Käsittelemme jakelutiet, joiden avulla

saamme yrityksemme tunnetummaksi. Logistiset ratkaisut ovat

3

myös läpikäytynä toimenpide osiossamme. Tärkeimmät

yhteistyökumppanimme, kuten SRM on läpikäytynä myös tässä

osiossa ja selitämme, kuinka yhteistyö muiden yritysten ja

yhteisöjen kanssa hyödyttää meitä. Toimitilamme, jossa tulemme

toteuttamaan liiketoimintaamme, on myös kuvattuna ja

perustelemme myös, miksi olemme päätyneet vuokraamaan

toimitilan yrityksellemme, emmekä aio ostaa toimitilaa.

Henkilöstörakenteemme ja sen hallinta on myös toimenpiteet

osion lopussa. Se kertoo yrityksemme rakenteesta ja

alihankkijoista. Toimenpiteet osio

liiketoimintasuunnitelmassamme sisällyttää vielä osion, joka

kuvaa toimintamme viestinnällisiä ratkaisuja. Käymme lävitse

miten ja millä volyymilla markkinoimme yritystämme. Osiossa

kerromme myös miksi jotkin viestintäkanavat ovat tehokkaampia

markkinoinnissamme kuin toiset.

Kannattavuus ja rahoitus kertovat yrityksemme taloudellisesta

puolesta tarkasti. Läpi käytyjä asioita ovat alkuinvestoinnit, joita

yrityksemme vaatii alkuun päästääkseen. Kiinteät kustannukset,

joita syntyy liiketoiminnassamme, ovat käsiteltynä

kannattavuudessa. Tämä sisältää myös markkinoinnista syntyvät

kustannukset. Kerromme myös, kuinka paljon tuotettamme tulee

myydä, jotta toimintamme on kannattavaa ja saamme menomme

katettua.

4

2 Yritysidea

Ensimmäisessä osiossa esittelemme liikeideamme. Liikeidea on

yksityiskohtainen, tarkka asiakirja, jossa määritellään tavoitteet ja

keskeiset strategiat yritystoiminnalle. Liikeidea koostuu siitä,

mitä me teemme, miten, kenelle ja millä imagolla eli tuote,

asiakkaat, toimintatapa ja mielikuva. Siitä selviää myös, miten

yritystä markkinoidaan, tuotetaan ja miten sillä tehdään rahaa.

(Tapio Rissanen 2006, 218.)

2.1 Mitä?

Matkailubisneksen nostaessaan päätään lamasta kansainvälisesti,

myös Suomen matkailumäärät ovat kasvussa. Suomeen, sekä

erityisesti Helsinkiin tulee yhä enemmän ja enemmän

matkailijoita niin ulkomailta kuin muualta kotimaastakin. Samalla

myös majoituspaikkojen tarve lisääntyy. Suurien tapahtumien,

kuten urheilukilpailujen tai konserttien aikaan majapaikat ovat

täynnä ja kysyntä on kova. Kaikki eivät voi, tai halua maksaa

kalliista hotellihuoneesta ja hostellitarjonnan Helsingin seudulla

ollessa hyvin suppea, on vaikeaa löytää edullista majoitusta.

(Helsingin Sanomat 2011; MEK 2011.)

Me vastaamme kysyntään tarjoamalla edullista ja viihtyisää

hostellimajoitusta.

Helsinki International Hostel tarjoaa pääkaupunkiseudulla

edullista majoitusta hyvien kulkuyhteyksien varrella

ympärivuotisesti. Konseptimme kulmakivi on ihmisläheisyys ja

yhteisöllisyys. Yrityksen visiona on erinomaiseen asiakaspalveluun

panostamalla saada asiakkaat viihtymään, palaamaan uudestaan

sekä levittämään sanaa. Pyrimme luomaan asiakkaisiin

henkilökohtaisen suhteen ja näyttämään heille, että välitämme

5

heistä, sillä ilman asiakkaita ei meitäkään ole. Pyrimme myös

luomaan hostelliin tietynlaista ilmapiiriä, jossa on mukava niin

työskennellä, kuin olla asiakkaanakin. Korostamme

yhteisöllisyyttä ja sitä, että hostellissa majoittuva väki saa

mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä ja solmia läpi elämän

kestäviä ystävyyssuhteita.

Ulkomailta tulevat nuoret matkustajat etsivät kokemuksia ja

kokemuksista parhaimpia ovat juuri uusien ystävyyssuhteiden

solmiminen ja uusin ihmisiin tutustuminen. Suomen hostelleissa

tai hotelleissa tämä ei ole mahdollista, sillä perinteisesti ihmiset

oleskelevat omissa oloissaan täällä. Meillä tämä on mahdollista

yhteisien tilojen sekä henkilökunnan panostuksen ansiosta.

Pyrimme luomaan puitteet sosiaaliselle kanssakäymiselle.

2.2 Kenelle?

Ensisijainen kohderyhmänne on niin ulkomailta kuin

kotimaastakin Helsinkiin matkustavat nuoret aikuiset, jotka

etsivät edullista majoitusta pääkaupunkiseudulta sekä

mahdollisuutta tutustua uusiin ihmisiin. Tietenkin myös

muunikäiset ovat tervetulleita, mutta pääsääntöisesti

kohdistamme markkinointimme juuri nuoriin aikuisiin. Meille voi

tulla yksin tai keskisuuren ryhmän kanssa, sillä tarjoamme 15

huonetta, jotka vaihtelevat pienestä 2 hengen huoneesta suuriin,

8 sängyn makuusaleihin.

2.3 Miten?

Pyrimme hankkimaan lainan, jolla vuokraamme tai ostamme

toimitilan hostellikäyttöön Helsingin alueelta. Hostellissa tulee

6

olemaan 15 erikokoista huonetta, kahden hengen huoneista

suuriin 8 sängyn makuusaleihin.

Markkinointi alkaa kuukausia ennen avaamista, jolla pyrimme

siihen, että ihmiset tietävät meistä jo ennen avajaisia.

Markkinointi tapahtuu suurilta osin internetin välityksellä,

sosiaalisessa mediassa, sekä puskaradiossa. Perinteisen

markkinoinnin keskitämme liikenteen solmukohtiin, kuten lento-

sekä juna-asemille, sekä ammattikorkeakouluihin, yliopistoihin,

lukioihin sekä ammattikouluihin. Hostellitoiminnan aloittamisen

jälkeen pyrimme vaalimaan jo syntyneitä asiakassuhteita, sekä

kasvattamaan tietoisuutta ihmisten parissa.

Olemme asiakkaiden kanssa vuorovaikutuksessa vielä vierailun

jälkeenkin juuri sosiaalisessa mediassa, meidän omilla facebook

sekä youtube -sivuilla, jossa vastailemme asiakkaiden kysymyksiin

sekä kerromme kuulumisia. Avajaispäivän pyrimme ajoittamaan

jonkin suuren tapahtuman kanssa samaan aikaan, jolloin

Helsinkiin tulee paljon turisteja ja majoituksen kysyntä on

korkeimmillaan. Näin saamme heti kättelyssä talon täyteen sekä

yritystoiminnan rullaamaan.

Tuottomme tulee muodostumaan makuupaikkojen myynnistä,

jonka hinta on noin 30 euroa yö yhdestä sängystä.

2.4 Millä imagolla?

Tavoitteenamme on olla ajan hermolla oleva nuorekas hostelli,

josta huokuu se, että henkilökunta sekä asiakkaat nauttivat

olostaan hostellissa. Imagoa kanavoidaan eteenpäin sosiaalisen

median kautta, sekä omien kotisivujen avulla. Tärkeimpiä

arvojamme ovat ihmisläheisyys ja kansainvälisyys.

7

8

3 Sisäiset analyysit

Sisäisessä analyysissä eli yritysanalyysissä keskitytään

yritystoiminnan kehittämiseen ja yrityksen nykytilan

kartoitukseen sekä tulevaisuuden strategioihin (Rissanen 2007,

20).

Yrityksen sisäisiä tekijöitä mm. ovat strategiat, markkinointi,

organisaatio, resurssit, johtaminen ja päätöksenteko ja päämäärät

(Bergström & Leppänen 2009, 94).

3.1 Organisaatio

Hostellin ydinhenkilökunta koostuu meistä viidestä hostellin

perustajajäsenestä, jotka työskentelevät hostellissa

täyspäiväisesti. Työaika on 8 tuntia päivässä, viitenä päivänä

viikossa. Kun tarkoituksena on pitää hostellia auki 24 tuntia

vuorokaudessa, tarvitsemme päivittäin 3 henkilöä

työskentelemään vastaanotossa. Vastaanottohenkilön lisäksi

hostellissa työskentelee myös niin sanottu isäntä tai emäntä, joka

pitää huolta asiakkaiden viihtyvyydestä.

Ulkoistamme kirjanpidon kirjanpitoyritykselle sekä ostamme

siivouspalvelut erilliseltä siivousyritykseltä. Työntekijöiden tulee

kuitenkin huolehtia yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä.

3.2 Henkilöiden osaaminen, tieto-taito

Henkilökuntamme tulee olla sosiaalisia ja ulospäin

suuntautuneita, sillä hostellimme menestys on henkilökunnan

onnistumisesta kiinni. Heidän tehtävänään on luoda tunnelma ja

ilmapiiri, jossa asiakkaat viihtyy. Sujuva kielitaito on myös

välttämättömyys ja meiltä löytyykin englannin, ruotsin, saksan,

9

ranskan ja espanjan puhujia. Tämän lisäksi työntekijöiden tulee

myös osata varausjärjestelmien käyttö sekä olla hyviä

asiakaspalvelijoita.

3.3 Taloudelliset resurssit

Jotta voimme aloittaa liiketoiminnan pyörittämisen, tarvitsemme

rahaa investointeihin kaiken kaikkiaan 90 000 euroaa. Oma

henkilökohtainen panostuksemme yritykseen on 3000 euroa per

perustajajäsen, josta saamme 15 000 euron sijoituspääoman.

Kun yritys työllistää vähintään 5 henkilö, on mahdollista ottaa

Finnveralta pienlaina tai pientakaus matalalla korolla.

Pienyrittäjälainaa on mahdollista saada 35 000 euroa. (Finnvera

2011.) Loput 40 000 euroa koostuu pankkilainasta tai

mahdollisista yksityisten rahoittajien sijoittamasta rahasta.

Työ- ja elinkeinokeskuksesta on mahdollista hakea starttirahaa,

joka on yrittäjän henkilökohtaista rahaa ja joka kuluu elämisen

kustannuksiin. (Työ- ja Elinkeinotoimisto 2011.)

3.4 Teknologia ja kalusteet

Meidän tulee hankkia kaikki tarvittavat laitteet ja kalusteet, sillä

meillä ei ole olemassa ennestään mitään, mitä voisimme sijoittaa

yritykseen. Tarvitsemme muun muassa huoneisiin sängyt ja muut

kalusteet, kuten pöydät ja säilytyslokerot. Keittiöön tarvitsemme

kaikki keittiökalusteet. Yhteisiin tiloihin tarvitsemme sohvia,

pöytiä, hyllyjä sekä television.

Hankimme myös kassakoneen, maksupäätteen sekä 4

tietokonetta, joista kaksi on varattu työkäyttöön ja toiset kaksi

10

asiakkaille yhteisiin tiloihin. Tarvitsemme myös langattoman

internet-järjestelmän asiakkaiden käyttöön sekä

kulunvalvontajärjestelmän.

Ostamme alkuun kaikki välttämättömät tavarat, jotka maksamme

lainarahalla. Mahdollisuuksien mukaan sijoitamme

liiketoiminnasta saatavia voittoja uusiin kalusteisiin, esimerkiksi

ostamalla televisioita huoneisiin.

3.5 Suunnitellut tuotteet

Tuotteemme on sänkypaikka hostellissa. Yksi sänkypaikka maksaa

30 euroa, johon sisältyy ilmainen aamupala. Aamupala on hyvin

yksinkertainen ja se koostuu puurosta, kahvista, teestä ja leivästä.

Tuotteemme on suunnattu nuorille aikuisille, jotka etsivät

edullista majoitusta Helsingistä. Kilpailustrategianamme on

panostus yhteisöllisyyteen ja asiakaspalveluun, jolla pyrimme

erottumaan kilpailijoistamme. Haluamme tarjota paikan, jossa

asiakas viihtyy ja voi samalla tutustua uusiin ihmisiin sekä saada

sisäpiiritietoa Helsingin kaupungista.

3.6 Markkinointikanavat

Markkinointiin käytämme sosiaalista mediaa,

hakukoneoptimointia, lehtimainoksia liikenteen solmukohtia, sekä

Hostelling International ja Suomen Retkeilymajajärjestön

verkostoa, johon pääsemme liittymällä SRM:ään. Myös erilaiset

matkailuesitteet ovat tärkeä markkinointikanava.

Liikenteen solmukohdilla tarkoitamme lentokenttiä ja juna-

asemia, joissa jaamme lehtisiä ihmisille ja kiinnitämme julisteita

11

seinille. Pyrimme näin saavuttamaan kohderyhmämme paikoista,

joissa he liikkuvat.

Sosiaalisessa mediassa pidämme blogia sekä käytämme facebook-

sivuja, twitteriä ja omia nettisivuja mainostusta ja

vuorovaikutusta varten. Hakukoneoptimoinnilla pyrimme siihen,

että nettisivumme ovat mahdollisimman korkealla esimerkiksi

Googlen haussa.

Lehtimainonta keskittyy lähinnä ilmaisjakelu lehtiin ja

budjetointimme mukaan meillä on varaa mainostaa lehdissä 2-3

mainosta kuukaudessa. Henkilökohtainen myyntityö on myös

markkinointia.

3.7 Markkinointiviesti

Markkinointiviestimme on se, että olemme nuorekas hostelli,

meillä on hyvä ilmapiiri ja tarjoamme majoitusta edulliseen

hintaan. Kilpailijoista erotumme yhteisöllisyyttä korostamalla.

Hostellimme on myös turvallinen ja siisti.

3.8 Hinnoitteluperiaatteet

Pyrimme pitämään hintamme samassa hintahaarukassa kuin

kilpailijamme, ehkä hieman korkeampanakin differointistrategian

takia. Petipaikan hinta tulee olemaan noin 30 euroa yöltä ja

hintaan sisältyy aamupala. Kesällä sesonkiaikaan hintoja voi

mahdollisesti nostaa ja talvella hiljaisempina aikoina alentaa.

3.9 Sidosryhmät ja verkostot

Tavoittelemiamme sidosryhmiä ovat Helsingin kaupunki,

Helsingin matkailutoimi sekä Suomen Retkeilymajajärjestö, joiden

12

kautta saamme lisää näkyvyyttä. SRM:n kautta pääsemme myös

kansainväliseen hostelliverkostoon, josta voi myös varata

huoneita. Myös mahdolliset yhteistyökumppanit ulkomailta ovat

mahdollisia, jotka kertoisivat meistä Suomeen lähteville

turisteille. Voisimme myös tehdä yhteistyötä erilaisten yritysten

tai yhdistysten kanssa suurien tapahtumien aikaan. Esimerkkinä

tällaisesta yhteistyöstä voisi olla yhteistyö jonkun festivaali-

tapahtuman kanssa. Esimerkiksi sellainen järjestely, että heidän

festivaalilipulla saisi hostellistamme sänkypaikan alennettuun

hintaan. Alennus voisi olla noin 5 – 10 %.

13

4 Ulkoiset analyysit

Ulkoisissa analyyseissä tehdään analyysi ulkoisista liiketoimintaan

vaikuttavista tekijöistä. Ulkoisissa analyyseissa pohditaan

yrityksen asemaa markkinoilla, sekä analysoidaan kilpailijoita

sekä kilpailutilannetta, toimintaympäristöä sekä toimialan tilaa.

(Koskinen Consulting 2012.)

Tässä osiossa raporttia pohdimme niin mikro-, kuin

makroympäristön vaikutuksia liiketoimintaamme.

4.1 Mikroympäristö

Mikroympäristöllä tarkoitetaan yrityksen toimintaan vaikuttavia

lähiympäristön tekijöitä, joihin yritys itse voi vielä vaikuttaa

jonkin verran. (Joensuun yliopisto taloustieteet 2012a).

Mikroympäristön piiriin kuuluvat kilpailutilanne, sen analysointi,

asiakkaiden tarpeet, halut, ostokäyttäytyminen sekä kysyntä.

4.1.1 Helsingin kilpailutilanne

Helsingissä oli vuonna 2008 yli 50 hotellia ja PK-seudulla

yhteensä yli 70. Kaiken kaikkiaan näissä hotelleissa on noin 8 000

hotellihuonetta Helsingissä. Hotellien käyttöaste on hieman alle

70 %. (Visit Helsinki 2008.)

Helsingissä on tällä hetkellä 6 hostellia jotka kuuluvat Suomen

retkeilymajajärjestöön sekä 2 SRM:ään kuulumatonta hostellia.

Hostellien käyttöaste on noin 80 % ja kesällä kysyntä

majoituksesta on kova. Talvella on hieman kovempi kilpailu.

(Kokko, H. 2.3.2012.)

14

4.1.2 Kilpailuroolit ja kilpailutyypit

Liiketoimintasuunnitelmaa laatiessa on tärkeää pohtia

kilpailutilannetta, kilpailun lajeja sekä kilpailurooleja niin yleisesti

kun omankin yrityksen roolia. Yritysten täytyy pohtia sitä, mikä on

heidän roolinsa markkinakilpailussa sekä kilpailun tilannetta.

Yrityksillä on yleensä erilaisia kilpailurooleja. Rooleja ovat

markkinajohtaja, haastaja, seurailija sekä erikoistuja. (Joensuun

yliopisto taloustieteet 2012a.)

Markkinajohtajalle ominaista on olla alan tai alueen suurin yritys,

joka on markkinoinnin suunnannäyttäjä ja jolla on arvostettuja

brändejä sekä hyvä imago. (Joensuun yliopisto taloustieteet

2012a.)

Haastajan tyypilliset tunnusmerkit ovat taas näkyvä, voimakas

markkinointi. Se toimii hyökkäävästi, luo alalle kilpailua

esimerkiksi edullisilla tarjouksilla sekä lanseeraa markkinoille

uutuuksia. Haastaja yrittää saada parempaa jalansijaa

markkinoista sekä mahdollisesti viedä markkinajohtajan ja

muiden samankokoisten yritysten markkinaosuutta.

Seurailijalle tai jäljittelijälle tyypillistä on hidasliikkeisyys, sekä

jäykkyys, eikä yleensä pysty vastaamaan kilpailuun kovin hyvin.

Se yrittää jäljitellä markkinajohtajan tuotteita ja sillä on usein

huono valikoima eikä sen tuotteissa ole omaperäisyyttä.

(Joensuun yliopisto taloustieteet 2012a.)

Erikoistujalle tyypillistä on omaleimainen toimintatapa, joka

panostaa jonkin tietyn asiakassegmentin palveluun eikä lähde

15

kilpailemaan markkinajohtajan kanssa suurista massoista.

(Lahtinen-Isoviita 2001, 31 ; Bergström & Leppänen 2003, 50.)

Erilaisia kilpailutyyppejä ovat monopoli, oligopoli sekä polyponi.

Monopoli tarkoittaa sitä, että markkinoilla on vain yksi toimija,

joka hallitsee kaikkea alan toimintaa ja jonka tuotteet ovat

korvaamattomia. Monopolista esimerkkinä on esimerkiksi Alko

Oy, jolla on yksinoikeus väkevien alkoholijuomien myyntiin.

Oligopoli tarkoittaa sitä, että markkinoilla on muutamia toimijoita

ja polyponi puolestaan sitä, että markkinoilla on useita yrityksiä.

(Koulutusalan tieto- ja materiaalipalvelun verkkoaineiston

markkinointisuunnitelman teko-opas 2012.)

4.1.3 Kilpailusta yleisesti

Yritysideamme ollessa hostelli voisi kuvitella, että kaikki

majoitusalan yritykset ovat kilpailijoitamme. Se ei kuitenkaan ole

totta, sillä me emme kilpaile esimerkiksi hotellien kanssa

samoista asiakkaista. Jo hotellien ja hostellien hintaerot

tarkoittavat sitä, että tavoitellut asiakasryhmät ovat aivan

erilasia. Hotelleihin hakeutuvat pääsääntöisesti vanhemmat ja

paremman maksukyvyn omaavat ihmiset, kun taas

nuorisohostellimme kohderyhmä on juuri nuoret aikuiset, jotka

haluavat edullisempaa majoitusta eivätkä ole niin vaativia

asumisolojen suhteen.

Meidän kannalta on tärkeää, että yritys valitsee

markkinakilpailuun itsellemme sopivan areenan. Emme tule

mitenkään tule selviytymään kaikki kaikkia vastaan -tyylisestä

mittelöstä, vaan on järkevämpää valita yksi osa-alue, mihin

panostamme ja minkä ansiosta voimme saavuttaa pysyvän

kilpailuedun. (Rissanen 2007, 35.)

16

Emme voi eikä meidän kannata käyttää monta strategiaa, vaan

panostaa yhteen, sillä moneen asiaan panostaminen voi johtaa

siihen, että emme saavuta millään osa-alueella kilpailuetua

kilpailijoihimme nähden. Jäämme niin sanotusti puolitiehen ja

olemme vain keskinkertainen yritys.

4.1.4 Kilpailun perusstrategiat, neljä kulmakiveä,

kilpailuroolit sekä kilpailutyypit käytännössä

Ollessamme aloittelevia yrittäjiä, on tärkeää valita oikeanlainen

strategia liiketoimintaa varten. Tässä osiossa pohdimme

edellisessä osiossa esittelemiämme strategioita ja kulmakiviä

hostellitoiminnan näkökulmasta. Pohdimme, mikä strategia sopisi

parhaiten yrityksemme käyttöön ja sitä, mitä edellä esittelemäni

teoria tarkoittaa käytännössä.

4.1.5 Kustannejohtajuus strategiana

Kustannejohtajuus, toisin sanoen hintakilpailuetu, tarkoittaisi sitä,

että pystyisemme luomaan tuotteemme alhaisempaan hintaan

kuin kilpailijamme ja siten saamaan keskiarvoa paremmat voitot

(Porter 1985, 26-27). Hostellin kannalta tämä tarkoittaa sitä, että

kaikissa kuluissa olisi säästettävä ja ja laadusta hieman tingittävä.

Alhaisten kustannusten ansiosta meidän olisi mahdollista pitää

myös hieman kilpailijoitamme alhaisempia hintoja. Hintojemme

ollessa lähellä kilpailijoitamme, mutta menojen ollessa

alhaisempia, tuottaisi yritys paremmin kuin kilpailijamme.

Hostellin tuotantokustannuksista karsminen voisi tarkoittaa

esimerkiksi henkilökunnassa, kalustuksessa sekä

asiakaspalvelussa säästämistä.

17

4.1.6 Differointi strategiana

Differointi hostellitoiminassa tarkoittaa sitä, että meidän

tuotteellamme on sellaista lisäarvoa, josta asiakas on valmis

maksamaan (Porter 1985, 28). Konseptimme ollessa

asiakasläheinen ja yhteisöllinen hostelli ajattelimme valitsevamme

differointistrategian ennen kuin tiesimmekään käsitteestä. Juuri

tämä yhteisöllisyys ja laadukas asiakaspalvelu erottaisi meidät

muista alan kilpailijoista. Aikomuksenamme on pyytää hieman

keskimääräistä korkeampaa hintaa juuri sillä perusteella, että

asiakaspalvelumme on kilpailijoitamme parempaa.

4.1.7 Keskittyminen strategiana

Keskittyminen olisi kuitenkin luultavasti paras strategia

yrityksellemme. Jo alussa päätimme, että keskitymme juuri

nuoriin, niin suomalaisiin kuin ulkomaalaisiin aikuisiin. Mielestäni

siis differointipainotteinen keskittymisstrategia olisi paras

toimintatapa. Emme edes yritä hotellien markkinoille, joilla on

omat kohderyhmänsä. Me pyrimme tavoittamaan kohderyhmälle

sosiaalisessa mediassa sekä sieltä, missä nuoret aikuiset

oleskelevat eli korkeakouluilta. Luomme heihin siteen ja

keskitymme pelkästään heihin saavuttaaksemme kilpailuedun

juuri tällä segmentillä. Kun tietoisuus meistä kasvaa ihmisten

parissa ja he tietävät, minkälaista meidän hostellissamme on, he

tulevat valitsemaan hostellimme majapaikakseen, vaikka se ei

olekaan kaikista halvin vaihtoehto. Hinnoittelumme tulee

kuitenkin olemaan linjassa muiden kilpailijoiden kanssa.

4.1.8 Kilpailuroolit ja kilpailutyypit käytännössä

Meidän ei kannata kilpailla samoista asiakkaista

markkinajohtajien kanssa, sillä resurssimme eivät riitä siihen.

18

Meidän kannattaa valita erikoistujan rooli, joka keskittyy tiettyyn

asiakassegmenttiin. Meidän tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että

ensisijainen kohderyhmämme on nuoret aikuiset, jotka ovat

pienellä budjetilla liikenteessä.

Helsingissä kilpailutyyppinä vallitsee tällä hetkellä polyponi, jos

hotellitkin otetaan huomioon. Hotelleja on nimittäin noin 50. Jos

kuitenkin ajatellaan kilpailutyyppiä pelkkien hostellien kesken,

kilpailutyyppinä vallitsee oligopoli, sillä hostelleja on vain

kahdeksan.

4.1.9 Kysyntä

Helsingissä on olemassa yhteensä 50 hotellia ja vain 8 hostellia.

Majoituspaikkoja kyllä löytyy, mutta alhaisemman budjetin

matkustajille tarjontaa ei ole kovinkaan runsaasti. Suomen

Retkeilymajajärjestön mukaan Helsingin hostellien käyttöasteet

vaihtelevat sesonkien ja hostellien mukaan, mutta keskimääräinen

käyttöaste on noin 80 %, eli kysyntää hostelleille on. Yleinen

käyttöaste kaikille Helsingin majoitusliikkeille on hieman alle 70

%. (Kokko, H. 2.3.2012.)

SRM:n hostellivastaava Henna Kokko kertoo myös sähköpostitse

tekemässä haastattelussamme, että hänen mielestään Helsingistä

puuttuu juuri ”kansainvälinen” hostelli, jonka pääkohderyhmänä

ovat ulkomaalaiset low-budget matkailijat. Tälläkin hetkellä

Helsingin hostellien asiakaskunnasta 76 % on ulkomaalaisia, jotka

odottavat hostellilta edullisuuden lisäksi yhteisöllisyyttä ja hyvää

”fiilistä” ja sitä, että hostellissa on mahdollisuus tutustua muihin

matkustajiin.

Kysyntä kesäaikana Helsingissä on erityisen kova ja Helsingistä

onkin todella vaikeata löytää edullista majoitusta kesäisin, joten

19

kysyntää suunnittelemallemme hostellille varmasti olisi. Talvella

kilpailu on tietenkin kovempaa, mutta Helsingin hostellien

keskimääräisen käyttöasteen ollessa niinkin korkea, kun 80 %,

pitäisi asiakkaita riittää talvisinkin. (Kokko, H. 2.3.2012.)

4.1.10 Ostokäyttäytyminen

Ostopäätökseen vaikuttavat kaksi päätekijää: ulkopuoliset ja

henkilökohtaiset ominaisuudet. Henkilökohtaisia ominaisuuksia

ovat demografiset, sosiaaliset ja psykologiset tekijät. Nämä

yhdessä muodostavat elämäntyylin, joka vaikuttaa ostajan ajan- ja

rahankäyttöön. Ulkopuolisia tekijöitä ovat yhteiskunta, kulttuuri,

normit, ympäristö. Ostokäyttäytymiseen vaikuttavat myös

ostohalu ja ostokyky sekä ostotavat. Ostohalun herättävät tarpeet

ja motiivit. Ostohaluun vaikuttavat psykologiset tekijät kuten

arvot, asenteet ja tarpeet sekä sosiaaliset tekijät, kun taas

ostokykyyn vaikuttavat käytettävissä olevat varat, tulot, säästöt,

hinnat, luotonsaanti ja maksuehdot. Lisäksi ostokäyttäytymiseen

vaikuttavat markkinoinnilliset tekijät, kuten brändit, hinta, laatu,

design, tunnettavuus, itse tuote, esillepano, lisäpalvelut yms..

Myös elinympäristöllä, kuten laeilla, talouden suhdanteilla,

yritysten markkinoinnilla ja kauppatavalla on vaikutuksia.

(Bergström & Leppänen 2003, 99–100.)

4.1.11 Demografiset tekijät

Demografisia eli väestötieteellisiä tekijöitä ovat muun muassa ikä,

sukupuoli, siviilisääty, uskonto, etnisyys, kieli ja asuinpaikka.

(Solomon, 2006, 9). Demografisiin tekijöihin kuuluvat myös

ammatti, tulot, sosiaaliluokka, koulutus, asuminen, perheen koko

ja – muoto sekä elämänvaihe (Bergström & Leppänen 2003, 60 ).

20

4.1.12 Sosiaaliset tekijät

Ostokäyttäytymiseen vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä tutkitaan

viiteryhmien kautta: kuinka yksilö toimii sosiaalisissa ryhmissä ja

miten se vaikuttaa päätösten tekemisiin (Bergström & Leppänen

2003, 109). Jokainen ihminen kuuluu useisiin viiteryhmiin.

Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi perhe, työ- ja vapaa-ajan kaverit,

sosiaaliluokka ja idolit. Ryhmät voidaan jakaa ensisijaisiin ja

toissijaisiin. Erityisesti perhe vaikuttaa voimakkaasti kuluttajan

käyttäytymiseen. Lisäksi kulttuurilla, alakulttuurilla ja

sosiaaliluokalla on merkitystä, sillä niistä on muodostunut

kuluttajan persoona ja perusta arvoille, asenteille, malleille ja

toimintatavoille. ”Kuluttaja kuuluu moneen erilaiseen ryhmään.

Hänen asemaansa kussakin ryhmässä kuuluu rooli ja status. Rooli

koostuu niistä tehtävistä, joita hänen ympärillään olettavat hänen

hoitavan. Kukin rooli antaa esittäjälleen statuksen, joka heijastaa

yhteiskunnan roolille antamaa arvostusta. Sekä rooli ja status

vaikuttavat kuluttajan käyttäytymiseen.” (Joensuun yliopisto

taloustieteet 2012b.)

4.1.13 Psykologiset tekijät

Psykologisia tekijöitä ovat persoonalliset tarpeet (Maslow’n

hierarkia), tavat, kyvyt ja toimintamuodot (Bergström &

Leppänen 2003, 101). Näihin vaikuttavat itsetuntemus,

persoonallisuus ja elämäntyyli (Solomon, 2006, 9). Lisäksi

motivaatio, havaitseminen, oppiminen, uskomukset ja asenteet

vaikuttavat ostokäyttäytymiseen (Joensuun yliopisto taloustieteet

2012b). Persoonallisuus selittää muun muassa brändilojaalisuutta,

esineeltä haluttuja hyötyjä sekä käyttötilannetta. ”Persoonallisuus

muodostuu mm. biologisesta taustasta, perusluonteesta,

temperamentista, älykkyydestä, lahjakkuudesta, oppimiskyvystä,

21

arvoista, asenteista, kiinnostuksen kohteista, maailmankuvasta ja

elämänkokemuksista.” (Joensuun yliopisto taloustieteet 2012b.)

4.1.14 Kuluttajan ostopäätösprosessi

Kuluttajan ostopäätösprosessi on viisiosainen. Ensimmäinen vaihe

on ongelman tunnistaminen, esimerkiksi tarve tietylle esineelle

tai palvelulle. Sen jälkeen kuluttaja hankkii informaatiota ja

vertailee ja arvioi vaihtoehtoja. Neljäs vaihe on ostopäätös, jota

seuraa jälkiarviointi ja markkinointi. Kuluttajan

ostopäätösprosessiin vaikuttavat henkilökohtaiset tekijät, kuten

persoonallisuus, kokemukset, motivaatio ja asenne sekä ryhmän

vaikutus, kuten sosiaaliluokka, kulttuuri, viiteryhmät ja perhe.

Lisäksi tilannetekijöillä, kuten sosiokulttuurisilla, teknologisilla,

taloudellisilla ja poliittisilla syillä on vaikutusta, kuten myös itse

tuotteella, hinnalla ja jakelulla. (Hirvonen 2010, 1.)

Ongelman tunnistaminen jaetaan kahteen eri osaan: tapahtuman

vuoksi tiedostettuun tarpeeseen sekä rutiininomaisiin,

funktionaalisiin, tavallisiin tarpeisiin kuten ruokakaupassa käynti.

Myös psykologiset vaikuttimet vaikuttavat ostopäätökseen, jolloin

ratkaisuna saattaa olla nopea impulssiostos. (Hirvonen 2010, 1.)

Arviointia seuraava ostopäätös voi tapahtua eri kanavien kautta:

internetissä, puhelimessa, konkreettisesti myymälässä jne.

Ostopäätös ei kuitenkaan välttämättä ole vaihtoehtojen arvioinnin

lopputulos vaan se voi olla myös nopea impulssiostos.

Ostotapahtumaan vaikuttavat mm. asiakaspalvelu ja helppous.

Ostopäätösprosessi päättyy jälkikäteisarviointiin, jossa kuluttajan

etukäteisoletukset ovat vastakkain saatujen kokemusten kanssa.

Tästä saattaa seurata kognitiivista dissonanssia, kuten

negatiivisia mielleyhtymiä ja kilpailevia tuotteita saatetaan pitää

22

parempina. Siksi jälkimarkkinointi on tärkeää, jotta asiakkaalta

saadaan tietoa tuotekehittelyä varten sekä hänet saadaan

ostamaan tuotetta uudelleen. (Hirvonen 2010, 3.)

4.1.15 B2B-ostopäätösprosessi

B2B on organisaatioiden välistä kauppaa (business to business).

Organisaatiot voivat olla kaupallisia yrityksiä, valtiollisia tai

kunnallisia elimiä tai instituutioita. Niiden ostotoiminta on

ammattimaista ja tarkkaan suunniteltua. Yritykset ostavat

tuotteita myydäkseen niitä edelleen tai tuottaakseen ja

markkinoidakseen uusia tuotteita. (Hirvonen 2010, 8.)

4.1.16 B2C vs. B2B

Alla olevassa kuvassa on eritelty yritysten välisen kaupan (B2B) ja

yritykseltä kuluttajalle välisen kaupan (B2C) eroavaisuuksia.

23

Kuvio 1 B2B vs. B2C ostokäyttäytyminen (Hirvonen, S. 2010)

24

4.1.17 Segmentointi

Segmentointi on kohderyhmäajattelua. Sillä tarkoitetaan

asiakasryhmien profiloimista ja jakamista eri ostoryhmiin.

Segmentointi on yksi markkinoinnin päästrategioista ja sen

tarkoitus on markkinoinnin tehostaminen ja näin tuoton

kasvattaminen kohderyhmän tarpeiden ja toimintatapojen

tuntevalla asiakaslähtöisellä markkinoinnilla. Segmentointi

etenee kolmen vaiheen mukaan. Ensimmäinen vaihe on

segmenttien määrittely, seuraava kohdesegmenttien valinta ja

viimeinen tarjonnan erilaistaminen eli differointi.

Segmentointi voidaan jakaa kahteen eri tasoon:

tyyppisegmentointiin ja asiakassuhdesegmentointiin. (Joensuun

yliopisto taloustieteet 2012a.)

4.1.18 Tyyppisegmentointi

Tyyppisegmentoinnilla pyritään kuvaamaan mahdollisimman

tarkasti tyypillisimmät piirteet kohderyhmästä ja sen

ostokäyttäytymisestä. Näitä ominaispiirteitä ovat mm.

sosiodemografiset tiedot, ikä, sukupuoli, perheen elinvaihe ja

harrastukset. Näillä tiedoilla pyritään selvittämään kohderyhmän

käyttötarpeita. (Joensuun yliopisto taloustieteet 2012a.)

4.1.19 Asiakassuhdesegmentointi

Asiakassuhdesegmentointi eroaa tyyppisegmentoinnista siinä,

että sen perustana toimii ostamisen merkitys ja asiakassuhde.

Asiakkaat voidaan segmentoida esimerkiksi asiakassuhteen

syvyyden, kehittymisasteen tai kannattavuuden mukaan.

(Joensuun yliopisto taloustieteet 2012a.)

25

4.1.20 Asiakkuuden eri vaiheet

Asiakassuhteen elinkaaressa on alkuvaihe, ostovaihe ja

kulutusvaihe (Lampikoski, Suvanto 1995, 282). Asiakkuus alkaa

uudesta asiakkaasta ja päättyy asiakassuhteen säilyttämiseen tai

”entisiin asiakkaisiin” eli asiakassuhteen päättymiseen (Selin &

Selin 2005, 124). Asiakassuhdetta voidaan määritellä myös

kehittymisasteen, asiakaskannattavuuden tai ostotiheyden tai -

määrän mukaan (Joensuun yliopisto taloustieteet 2012a).

”Asiakassuhde: yrityksen tavoitteena on asiakastyytyväisyys sekä

pitkäkestoinen ja kannattava asiakkuus; tämä tarkoittaa sitä, että

asiakas ostaa yritykseltä säännöllisesti, on mielellään sitoutunut

yrityksen asiakkaaksi ja suosittelee yrityksen tuotteita muille.”

(Joensuun yliopisto taloustieteet c).

4.1.21 Hankintavaihe

Hankintavaiheessa pyritään saamaan uusia asiakkaita

markkinoinnilla tai esimerkiksi hinnan alennuksilla.

4.1.22 Haltuunottovaihe

Asiakkuus katsotaan alkaneeksi, kun asiakas on tehnyt

ensimmäisen ostopäätöksensä. Todennäköisesti asiakkuus alkaa

yksittäisostosta. Tähän ryhmään kuuluvat myös satunnais- eli

pienasiakkaat. Asiakkaita pyritään sitomaan yritykseen

tarjouksilla, yhteydenpidolla ja suoramarkkinoinnilla.

4.1.23 Kehittämisvaihe

Luottamuksellista vuorovaikutusta yrityksen ja asiakkaan välillä:

asiakkaalla on päätäntävaltaa yrityksen kehittämisessä ja

26

tehostamisessa. Yksilöityä markkinointia tarjotaan. Pyritään

saamaan kanta-asiakkaita eli suurasiakkaita.

4.1.24 Säilyttämis/päättymisvaihe

Pyritään säilyttämään jo saavutettu asiakkuussuhde. Asiakkaat

kannattavia ja yritys tuntee asiakkaansa. Asiakkuus voi päättyä

nopeasti tai pikkuhiljaa.

4.1.25 Yhteenveto ostokäyttäytymisestä

Tehtävänämme oli selvittää miten ostokäyttäytyminen ja sen

muutokset asiakkuuden eri vaiheissa vaikuttavat yritystoiminnan

suunnitteluun.

Asiakkaan ostokäyttäytymisen ja siihen vaikuttavien tekijöiden

tietäminen ja tunnistaminen on oman yrityksemme kannalta

tärkeää, jotta ymmärrämme asiakkaan roolin markkinoinnin

strategia- ja suunnitteluprosesseissa. Tämä auttaa meitä

pohtiessamme yrityksen asiakaskunnan arvoja ja odotuksia ja

miten vastata näihin odotuksiin ja kohdistaa markkinointi

erityisen tehokkaasti kohderyhmällemme. Ostokäyttäytymisen

tunteminen auttaa myös meitä muovaamaan yrityksen tuotteita ja

imagoa vastaamaan asiakkaiden toiveita. Yrityksemme

tavoitteena on luoda pysyviä kanta-asiakassuhteita ja

asiakasuskollisuutta niin kuluttajista kuin muista yrityksistäkin

valitsemalla oikeanlainen asiakassegmentti ja tutustumalla heidän

ostopäätösprosesseihinsa.

27

4.1.26 Asiakkaiden tarpeet ja halut

Ensisijaiset syyt, miksi hostelli valitaan yöpymispaikaksi hotellin

sijaan, ovat sen hinta ja sijainti. Hostelli mielletään yleensä

hotellia halvemmaksi vaihtoehdoksi, mitä se usein juuri onkin.

(Kokko, H. 3.2.2012.)

Lisäksi hostelleilla on usein keskenään kova kilpailu asiakkaista ja

hostellit yrittävätkin erottua toisistaan. Useilla internetin

foorumeilla sekä blogeissa on keskusteltu runsaasti siitä, mikä

tekee hyvän hostellin. Kirjoittajien yleinen mielipide on

suunnilleen sama ja linjassa sen kanssa, mitä me olemme

ajatelleet. Ensin luettelen tärkeimmät asiat, jotka ovat

ehdottomasti oltava kunnossa ja sen jälkeen muut, ei niin tärkeät

asiat, mutta kuitenkin sellaiset jotka lisäävät viihtyvyyttä.

Puhtaus on selkeästi numero yksi ja epäsiisteys hostellissa voi

helposti tehdä yöpymisestä epämiellyttävän kokemuksen.

Saniteettitilojen, petien, makuuhuoneiden sekä muidenkin tilojen

tulee olla puhtaita sekä niitä pitää siivota jatkuvasti. Myös

Porvoon Retkeilymajan pyörittäjän mukaan siisteys on todella

tärkeää asiakkaille.

Sängyissä tulee olla tyynyt ja petivaatteet ja sänkyjen pitää olla

hyvät. Lakanat eivät ole pakollisia mutta ovat plussaa. Hostellissa

tai hostellin lähettyvillä tulisi olla myös mahdollisuus pestä

pyykkiä.

Luonnollisesti myös turvallisuus on tärkeää. Kun ihmiset jakavat

huoneitaan ventovieraiden kanssa, täytyy tuntea olonsa

turvalliseksi sekä täytyy olla mahdollisuus tavaroiden

säilyttämiseen lukollisessa kaapissa. Kaapin tulisi olla maksuton,

28

kuten muidenkin peruspalveluiden, sillä jokaisesta pikkuasiasta

rahastaminen jättää pahan maun asiakkaan suuhun.

Keittiö on todella tärkeä, sillä se, että valitsee hostellin

majoitusmuodokseen tarkoittaa sitä, että matkailija on matkalla

pienellä budjetilla. Itse tehty ruoka kaupasta ostetuista raaka-

aineista on aina halvempaa kuin ravintolaruoka. Keittiössä tapaa

myös muita ihmisiä, josta pääsemme sulavasti seuraavaan

aiheeseen.

Yhteinen huone on tila, jossa hostellin asukkaat tapaavat toisiaan

ja viettävät aikaa yhdessä jutellen, katsellen televisiota tai tehden

milloin mitäkin. Yksi tärkeimmistä syistä hostellissa

majoittumiseen on pienen budjetin lisäksi muiden ihmisten

tapaaminen

Ei niin tärkeitä, mutta yleistä viihtyvyyttä sekä asiakkaan

tyytyväisyyttä lisäävät tekijät maksavat hostellin pitäjälle extraa.

Tällaisia palveluita ovat ilmainen internetyhteys kannettavien

tietokoneiden omistajille, ilmaiset liinavaatteet, vuorokauden

ympäri oleva vastaanotto sekä ilmainen aamupala.

4.2 Makroympäristö

Makroympäristöllä taas tarkoitetaan laajempaa kontekstia,

yrityksen ympärillä olevaa maailmaa, joka vaikuttaa yrityksen

toimintamahdollisuuksiin ja päätöksen tekoihin. (Joensuun

yliopisto taloustieteet 2012a.) Makroympäristö vaikuttaa

yrityksen mahdollisuuksiin, uhkiin, rajoitteisiin ja haasteisiin

Makroympäristöön kuuluvat poliittinen ja yhteiskunnallinen

ympäristö, taloudellinen ympäristö, teknologinen ympäristö,

ekologinen ympäristö, ekologinen ympäristö, demografinen 29

ympäristö, sosiokulttuurinen ympäristö ja kansainvälinen

ympäristö. (Bergström & Leppänen 2009, 50). Tässä osiossa

käsittelemme politiikan, taloudellisen tilanteen, yhteiskunnan,

toimialanrakenteen ja tilan, lakien, teknologian sekä trendien

vaikutusta yritystoimintaamme. Lisäksi pohdimme riskejä ja

teemme SWOT-analyysin.

4.2.1 Politiikka

Poliittinen ympäristö vaikuttaa yrityksen perustamiseen ja sen

pyörittämiseen suuresti, sillä se sisältää lait, asetukset ja

säännökset, jotka määrittävät ja/tai rajoittavat oman yrityksemme

toimintaa. Myös normisto, yleiset käyttäytymissäännöt, ohjaavat

yritystämme. Niin paikalliset, alueelliset, kansalliset ja globaalit

päätökset vaikuttavat Helsingin kunnallispolitiikasta maailmalla

vallalla oleviin poliittisiin suuntauksiin asti, sillä

asiakaskuntamme koostuu sekä suomalaisista että

kansainvälisistä asiakkaista. Suomalaisena yrityksenä meitä

koskevat EU-jäsenenä myös EU-säädökset ja erilaiset

kansainväliset sopimukset. (Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu

2006.) Lisäksi vaikutusta on myös sillä, millaista poliittista

ideologiaa senhetkinen eduskunta ajaa, esimerkiksi suositaanko

yrittäjyyttä ja millainen on verotus (esimerkiksi sen suuruus ja

mahdolliset verohelpotukset) ja näin ollen sillä on merkitystä

myös yritystoimintaamme. (Poliittinen ympäristö.) Yleisen,

valtakunnallisen lainsäädännön lisäksi meitä koskee myös

toimialakohtainen lainsäädäntö. Politiikan lisäksi myös erilaiset

ryhmittymät kuten ammattiyhdistykset ja työehtosopimus

määrittävät yrityksemme henkilöstön työaikoja ja tehtäviä yms..

(Markkinoinnin tiivistelmä).

30

4.2.2 Taloudellinen tilanne

Yritykseemme vaikuttaa se, millainen on yleinen taloudellinen

tilanne Suomessa tällä hetkellä (inflaatio tai deflaatio, lama) sekä

millaiset taloudelliset näkymät ovat omalla toimialallamme.

Tutkimusten mukaan Suomen taloustilanne on kääntymässä

nousuun taloudellisen laskukauden jälkeen (Taloussanomat 2012).

Myös kansainvälisellä taloustilanteella ja sen kehityksellä on

vaikutusta liiketoimintaamme. Lisäksi myös sijaitsemamme

alueen tulotaso, elinkustannukset ja säästämisaste vaikuttavat.

(Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu 2006.)

Pääkaupunkialueella hintataso on korkeampi, mutta myös tulot

ovat paremmat, joten oletettavissa on, että kuluttajilla on

käytettävissä olevia tuloja. Yritykseen vaikuttavia taloudellisia

muuttujia ovat alueen tulotason lisäksi alueen talouden rakenne

ja työllisyys, sekä työttömyys. Työttömyys ja tulojen jakautuminen

epätasaisesti yksilöiden ja ryhmien välillä sekä

maailmanlaajuisesti ja politiikka, joka johtaa siihen, vaikuttavat

merkittävästi ostovoimaan ja sen kykyyn.

Myös valuuttaratkaisuilla ja -kursseilla on merkitystä. Euron tilan

ollessa heikko tällä hetkellä talouskriisistä johtuen ja yleisen

taloustilanteen ollessa epävarma on haasteita myös

yrityselämässä. Nämä kaikki vaikuttavat markkinoiden

ostovoimaan ja näin koko taloudelliseen ympäristöön ja siihen,

onko meillä asiakkaita tai onko asiakkailla edes varaa yöpyä

hostelleissa tai matkustella ylipäätään. Myös kapitalistisen

talousjärjestelmän vaikutukset ovat nähtävissä päätöksenteossa ja

toiminnassa. Tarjoamalla pääkaupunkiseudulla tasokasta, mutta

hieman halvempaa majoitusta kuin hotellit, voisimme olettaa että

yrityksellämme olisi asiakkaita Euroopan huonosta taloudellisesta

tilanteesta huolimatta, varsinkin Helsingin ollessa Suomen liike-31

elämän keskus. Lisäksi matkailusektori on osoittanut kasvua

taloustilanteesta huolimatta joten hostellille olisi kysyntää.

4.2.3 Yhteiskunta

Yhteiskunnan rakenne ja yhteiskuntaluokat sekä niiden

kuluttajakäyttäytyminen vaikuttavat yrityksemme toimintaan.

Näiden lisäksi myös yhteiskuntapolitiikka ja ympäröivä

yhteiskunta määrittävät siinä asuvien asenteita, uskomuksia,

normeja ja arvoja. Nämä voivat vaikuttaa esimerkiksi

ekologisuuteen suhtautumista ja synnyttää trendejä. Yrityksemme

voi hakea yhteiskunnalta saatavia palveluja ja tukia ja näin hyötyä

yhteiskunnasta. (Markkinointitalous ja matkailun taloudelliset

vaikutukset 2005.) Yritystoiminnalla voi olla sosiaalisia tai

ekologisia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan. (Muroma

2007, s 56.)

4.2.4 Toimialan rakenne

Toimialat luetellaan Tilastokeskuksen ylläpitämässä Toimialat

2008 toimialaluokituksessa. Toimialat 2008-luokitus perustuu

EU:n toimialaluokitukseen NACEen. Hostellitoiminta voidaan

Tilastokeskuksen toimialaluokituksen perusteella sijoittaa omaan

luokkaansa varsin helposti ja tarkasti. Yleisluokista Hostellit

kuuluvat majoitus- ja ravitsemisalaan. Tähän ryhmään kuuluvat

vielä kaikki majoitusliikkeet, ravintolat, kahvilat, baarit,

pitopalvelut ym. Majoitusluokituksen alle kuuluvat hotellit ja

vastaavat majoitusliikkeet, lomakylät ja retkeilymajat,

leirintäalueet ja matkailuvaunualueet sekä muu majoitus. Näistä

hostellit kuuluvat hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet osioon.

Tämä toimialaosio jakautuu kahteen eri ryhmään, joita ovat

ensimmäisenä hotellit ja toisena motellit, matkustajakodit ja

32

vastaavat majoitusliikkeet. Näistä hostellit kuuluvat

jälkimmäiseen luokitukseen. (Tilastokeskus 2011.)

Motellit, matkustajakodit ja vastaavat majoitusliikkeet

luokitukseen kuuluu lyhytaikaiset pääasiassa matkailijoille

tarkoitettu majoitus. Lyhytaikaisella tarkoitetaan, että

majoitusliikkeessä käytetään vuorokausi- tai viikkotaksoitusta.

Majoituksen taso ei kuitenkaan vastaa hotellien tasoa, vaikka

luonteeltaan siihen on kuitenkin verrattavissa. Tämän toimialan

majoitusliikkeet tarjoavat asiakkailleen päivittäisen siivouksen ja

vuoteiden sijauksen, mutta tämän lisäksi kuitenkin vain vähän

muita lisäpalveluita. Majoitusta tarjotaan kalustetuissa huoneissa.

Tämän luokituksen alle kuuluvat hostellien lisäksi myös motellit,

matkustajakodit sekä hospitsit. (Tilastokeskus 2011.)

Hostellit eroavat toimialaluokituksessa retkeilymajoista ja

lomakylämajoituksesta huonepalveluineen. Hostelleissa kuitenkin

on aina jonkinlainen siivous- ja petauspalvelu, mitä taas ei

retkeilymajoissa ole. Hotelleihin verrattuna taas palveluita on

huomattavasti vähemmän. (Tilastokeskus 2011.)

Hostellimme kuuluu edellä mainittuun luokitukseen, koska

tarjoamme pääasiassa matkailijoille tarkoitettua edullista

majoitusta, jonka taso ei kuitenkaan vastaa hotellien majoitusta,

vaikka onkin luonteeltaan siihen verrattavissa. Veloitamme myös

sänkypaikoista lyhytaikaista taksaa. Tässä tapauksessa siis

veloitamme tietyn hinnan yhdeltä yöltä, eikä esim. kuukaudelta.

Hostellissamme ei myöskään ole huonepalvelua, emmekä tarjoa

erilaisia lisäpalveluita, kuten kokoustiloja tai pesulapalveluja.

Toimialallemme tyypillisesti hostellissamme on kuitenkin

33

päivittäinen huoneiden siivous ja vuoteiden sijaus, sekä

majoitusta tarjotaan kalustetuissa huoneissa.

4.2.5 Toimialan tilanne

Matkailun viimeaikainen kehitys Suomessa on ollut positiivista.

Tämän myötä majoitustoiminnan kysyntä ja kokonaismyynti on

kasvanut hieman. Matkailu- ja ravintola-alan vuoden 2011 tammi-

syyskuun kokonaismyynti oli 4,5 prosenttia korkeampi verrattuna

edellisvuoteen ja palveluiden kysyntä nousi noin 3,5 prosenttia.

(MaRa 2012.)

2000-luvulla matkailu- ja ravintola-alaan vaikutti suuresti vuoden

2009 syvä taantuma. Tämä vaikutti niin majoitus- ja

ravintolaliikkeiden määrään, asiakasmääriin kuin myös tulokseen.

Taantuman jälkeen kasvu on kuitenkin lähtenyt taas varovaisesti

liikkeelle lisääntyneen matkustamisen ja rahankäytön

seurauksena.

Majoitustoimintaa viime vuosina kovasti hallinnut trendi on

ketjuuntuminen. Isot ketjut hallitsevat nykypäivänä yli puolta

hotellikapasiteetista ja myös muut alan majoitusliikkeet kuten

hostellit ja retkeilymajat ovat alkaneet seuraamaan tätä trendiä.

Ketjuuntumisella alan yritykset pyrkivät saavuttamaan samoja

etuja kuin hotelleilla. Suurempien ketjujen etuja ovat esimerkiksi

markkinointiosaaminen sekä valmiit jakelutiet. Yhtenä

esimerkkinä voidaan ottaa vaikkapa Suomen Retkeilymajajärjestö,

johon kuuluu 53 majoitusliikettä ympäri Suomen. (Suomen

Retkeilymajajärjestö 2012.)

Helsingissä hostelleilla on varsinkin kesäisin kova kysyntä ja

vuotuisella tasollakin niiden käyttöaste on noin 80 %. Tällä 34

hetkellä kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Varsinkin

kansainvälisille matkustajille suunnattua matalan hintaluokan

majoitukselle riittäisi kysyntää. (Kokko, H. 2.3.2012.) Yleisestikin

Helsingin majoitusalalla menee hyvin. Vuonna 2011

majoitusliikkeiden yöpymismäärät nousivat 5,5 % edellisvuodesta

ja määrältään se oli kaikkien aikojen ennätysvuosi. Varsinkin

ulkomaalaisten matkailijoiden osuudet kasvoivat

majoitustilastoissa. Eniten kasvua tapahtui Venäjältä, Saksasta,

Yhdysvalloista ja Japanista tulevissa matkustajamäärissä.

(VisitHelsinki 2012.)

Helsingin majoitusliikkeiden käyttöaste pysyi vuonna 2011 lähes

samana kasvaen hienoisesti edellisvuoteen verrattuna. Vuodesta

2009 oli kuitenkin tultu reippaasti ylöspäin. Yöpymisen keskihinta

nousi noin eurolla edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2011

majoitusmyynnin arvo nousi lähes vuoden 2009 syvää taantumaa

edeltäneeseen 2008 vuoden arvoon. Helsingin majoitusliikkeiden

määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana kahdella

majoitusliikkeellä. Majoitusliikekannan rakenne on kuitenkin

muuttunut; hotellien määrä on noussut ja muun majoituksen

määrä vähentynyt. Karkeasti ottaen majoituskapasiteetin määrä

on noussut vuodesta 2004 vuoteen 2009 varsin nopeasti, jonka

jälkeen kasvu on pysähtynyt ja lähtenyt hienoiseen kasvuun

vuoden 2011 aikana. (VisitHelsinki 2012.)

Tällä hetkellä majoitusalalla menee verrattain hyvin ja kasvua

tapahtuu jonkin verran koko ajan. Varsinkin Helsingin seudun

majoitusliikkeillä vaikuttaa olevan hyvät ajat menossa. Niin

yöpymismäärien kuin majoituskapasiteetinkin lisääntymisen

perusteella voisi olettaa, että juuri nyt olisi suhteellisen

turvallinen aika perustaa uusi majoitusliike Helsingin seudulle.

35

Tähän saattaa kuitenkin olla tulossa muutos jo nyt kuluvan

vuoden aikana. Matkailu- ja ravitsemisalan kehityksen

ennakoidaan pysähtyvän jo vuonna 2012. Pääasiallisena syynä

tähän on eurokriisi, joka saa ihmiset tarkkailemaan

rahankäyttöään ja karsimaan sitä ensimmäisenä mm.

matkustamisesta. Nähtäväksi jää, kuinka alemman hintaluokan

majoitusliikkeet pärjäävät tulevassa kilpailussa. (VisitHelsinki

2012.)

Edellä mainittujen tietojen perusteella voisi päätellä, että tällä

hetkellä Helsingin majoitusliikkeillä menee hyvin. Tämä tietää

hyvää hostellimme perustamista ajatellen. Ainoastaan

majoitusliikkeiden jakauman rakennemuutos viimeisen kymmenen

vuoden aikana on huolestuttavaa luettavaa. Hotellien osuus on

kasvanut ja muiden majoitusliikkeiden määrä vähentynyt.

Hostelleille kuitenkin riittää kysyntää käyttöasteesta päätellen ja

lisääntyvien ulkomaalaisten matkustajien myötä kysyntä tulee

vain kasvamaan. Uskoisimme, että hostellillamme siis tulee

olemaan oma paikkansa auringossa, mikäli pääsemme SRM-

ketjuun mukaan sekä pystymme profiloitumaan

suunnittelemallamme tavalla markkinoilla

4.2.6 Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta

28.4.2006/308

5 § Asiakasvalintaoikeus ja järjestyksen turvaaminen

”Majoitus- ja ravitsemistoiminnan harjoittajalla ja liikkeen

henkilökunnalla on oikeus evätä asiakkaaksi pyrkivältä pääsy

liikkeeseen, jos siihen on järjestyksenpidon tai liikkeen toiminta-

36

ajatuksen vuoksi perusteltu syy.” (Laki majoitus- ja

ravitsemistoiminnasta)

Hostellimme henkilökunnalla on siis oikeus poistaa toimitiloista

mahdolliset häiriötekijät, mikäli hostellin toiminnalle aiheutuu

merkittävää häiriötä. Lisäksi hostellillamme on oikeus turvata

järjestys toiminnalle järjestyksenvalvojilla. Finlexin sivuilla

mainitaankin: ” Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi

majoitus- ja ravitsemistoiminnan harjoittaja voi asettaa

liikkeeseen ja sen välittömään läheisyyteen järjestyksenvalvojista

annetussa laissa (533/1999) tarkoitettuja järjestyksenvalvojia.”

4.2.7 6 § Matkustajailmoitus ja matkustajatiedot

“Majoitustoiminnan harjoittaja on vastuussa siitä, että

matkustajasta tehdään ilmoitus (matkustajailmoitus).

Ryhmämatkalle osallistuvista matkustajista voidaan tehdä

yhteinen matkustajailmoitus. Ilmoituksesta on käytävä ilmi

majoitustoiminnan harjoittajan toiminimi, yritys- ja yhteisötunnus

sekä majoitusliikkeen käyntiosoite.”

Hostellimme täytyy huolehtia siitä, että matkustajista jotka

saapuvat hostelliimme tulevat ilmoitetuksi. Meidän tulee myös

huomioida tässä ryhmämatkailijoiden erilainen käytäntö.

”Majoitustoiminnan harjoittajan tai liikkeen henkilökunnan on

majoittumisen yhteydessä varmistettava matkustusasiakirjasta tai

muulla luotettavalla tavalla todennettava matkustajan

henkilöllisyys tai, jos matkustajista on laadittu 1 momentissa

tarkoitettu yhteinen matkustajailmoitus, ainoastaan ryhmämatkan

johtajan henkilöllisyys.”

37

Hostellimme tulee olla selvillä matkustajien tai matkustajaryhmän

henkilöllisyydestä tai henkilöllisyyksistä.

4.2.8 7 § Matkustajarekisteri

”Majoitustoiminnan harjoittaja voi pitää automaattisen

tietojenkäsittelyn avulla tai manuaalisesti 6 §:n 1 ja 2 momentissa

tarkoitetuista matkustajatiedoista rekisteriä

(matkustajarekisteri).”

Meidän tulee pitää matkustajatiedoista rekisteriä. Sitä käytetään

hyödyksi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi

sekä rikosten ennalta ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi sekä

tilastojen laatimiseen.

8 § Matkustajatietojen luovuttaminen poliisille sekä

matkustajailmoitusten ja -tietojen säilyttäminen ja hävittäminen

Majoitustoiminnan harjoittajan tulee salassapitosäännösten

estämättä toimittaa ulkomaalaisia koskevat matkustajatiedot

viivytyksettä sen Helsingin alueen kihlakunnan poliisilaitokselle,

voimme myös halutessamme toimittaa kyseiset matkustajatiedot

sähköisesti.

Matkustajatiedot tulee säilyttää rekisterissä yhden vuoden ajan

niiden merkitsemisestä, minkä jälkeen ne on hävitettävä.

9 § Matkustajatietojen luovuttaminen muille viranomaisille

Olemme myös poliisin lisäksi velvollisia luovuttamaan

matkustajatietoja

1) Rajavartiolaitokselle38

2) Tullilaitokselle

3) Pelastuslaitokselle

4) Terveydensuojeluviranomaiselle

4.2.9 12 § Pakkokeinot

Jos laiminlyömme velvollisuuksiamme, poliisilaitoksella on oikeus

asiasta tiedon saatuaan velvoitettava meidät määräajassa

täyttämään velvollisuutemme.

Jos emme noudata velvoitteitamme, poliisilaitos voi asettaa uuden

velvoitteen ja sen tehosteeksi asettaa uhkasakon.

Jos majoitustoiminnastamme aiheutuu kohtuutonta haittaa

asuinympäristölle tai vakavaa häiriötä yleiselle järjestykselle ja

turvallisuudelle, poliisilaitos voi antaa meille varoituksen.

4.2.10 Tupakkalaki 13.8.1976/693

4 LUKU: Maahantuonti, hallussapito, myynti ja muu

luovuttaminen sekä mainonta (20.8.2010/698): 7 §

(20.8.2010/698)

“Pakkauksen vähimmäiskoko on 30 grammaa irtotupakkaa, 20

savuketta tai 10 pikkusikaria.”

Meidän tulee noudattaa tupakkalain 7. pykälän mukaisia

ohjeistuksia tupakointituotteiden myymisestä. Erityisesti

liiketoimintaa suoremmin koskee 8 § (20.8.2010/698), jossa

mainitaan tupakkatuotteiden mainonnasta. Emme voi mainostaa

tupakointituotteita edes epäsuorasti tai tupakointituotteeseen

viittaavalla tavalla. 8 a § (22.12.2011/1438) pykälässä mainitaan,

39

ettemme saa käyttää mainostamistarkoituksessa

tupakointituotteiden merkkejä tai logoja. 8 b § (22.12.2011/1438)

mukaan saamme kuitenkin tarjota asiakkaalle katsottavaksi

kuvaston, jossa on painettuna kuvasto eri tupakointituotteista.

10 § (20.8.2010/698) mukaan emme saa myydä emmekä muutoin

luovuttaa tupakkatuotteita alle 18-vuotiaille.

5 LUKU: Väestön suojaaminen ympäristön tupakansavun

aiheuttamilta terveyshaitoilta (19.8.1994/765)

Majoitustoimintaamme liittyen 13 § (20.8.2010/698) mainitaan,

että tupakoinnin saa sallia enintään yhdessä kymmenestä hotellin

tai muun majoitusliikkeen asiakkaiden majoitushuoneesta.

Kuitenkin huoneiden lukumäärästä riippumatta tupakointi

voidaan sallia kolmessa huoneessa.

4.2.11 Pelastuslaki 29.4.2011/379

3 luku: Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja

haltijan velvollisuudet

3. luvussa 9 § Rakennusten palo- ja poistumisturvallisuus osoittaa,

kuinka meidän yrityksemme tulee pitää rakennuksemme ja sen

ympäristö sellaisessa kunnossa, että

1) tulipalon syttymisen vaara on vähäinen;

2) rakennuksessa olevat ihmiset voidaan sujuvasti poistumaan

rakennuksesta mahdollisen tulipalon tai muun onnettomuuden

sattuessa;

3) pelastustoiminta on tulipalon sattuessa mahdollista;

4) pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon

40

10 § mukaan rakennuksen omistajan ja haltijan sekä

toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava, että

uloskäytävät ja kulkureitit niille pidetään kulkukelpoisina ja

esteettöminä. 11 § mainitsee, että meidän tulisi omalta osaltamme

pitää huolta siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja

muut kulkuyhteydet pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä. 12 §

mainitaan laitteiden kunnossapidosta, jotka ilmaisevat

paloa, hälytystä tai muuta onnettomuutta. Lisäksi

poistumisreittien opasteet tulee olla näkyvillä, sammutuskalustot

ja pelastustyötä helpottavat laitteet helposti saatavilla. 15 §

mukaan hostellillamme tulee olla pelastussuunnitelma, jonka

mukaan toimimme onnettomuustilanteen sattuessa, lisäksi siitä

käy ilmi esimerkiksi, kuinka ennaltaehkäisemme tapahtumia ja

ylläpidämme turvallisuutta.

17 § kerrotaan palovaroittimista. Toiminnanharjoittajalla on

vastuu palovaroittimista.

4.2.12 Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38

2 luku (29.8.2008/561) Markkinointi ja menettelyt

asiakassuhteessa

1 § mainitaan, että harjoittamamme markkinointi ei saa olla hyvän

tavan vastaista, eikä siinä saa olla kuluttajan kannalta

sopimatonta menettelyä. 2 § mukaan emme saa loukata

markkinoinnillamme ihmisarvoa taikka poliittista tai uskonnollista

vakaumusta. Syrjintää ei myöskään ole sallittua käyttää

mainonnassamme. Terveydelle haitallisien asioiden käyttäminen

mainonnassa on myös kiellettyä.

41

Lisäksi mainontamme tulee olla tunnistettavaa, emmekä saa

antaa tuotteestamme totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa

tietoa.

4.2.13 Elintarvikelaki 13.1.2006/23

2 luku Elintarvikkeita, elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä,

elintarvikehuoneistoja ja alkutuotantopaikkoja koskevat

vaatimukset

9 § ja 11 § koskevat erityisesti majoitustoimintaamme. Näissä

pykälissä säädetään, kuinka elintarvikkeita tulee käsitellä,

kuljettaa ja säilyttää asianmukaisesti. Lisäksi 27 § mainitaan, että

helposti pilaantuvien tuotteiden käsittelijöillä on oltava tarvittava

osaaminen hygieeniseen työskentelyyn.

4.2.14 Laki liikehuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/482

3 § mainitaan vuokrasopimuksen kestosta. Vuokrasopimus on

voimassa toistaiseksi, jollei muuta ole sovittu tai sovita.

Määräaikainen vuokrasopimus päättyy sen

voimassaoloajan umpeuduttua. 15 § Liikehuoneiston hallintaan

saaminen ja sen viivästyminen osoittaa, että

vuokranantajamme on pidettävä huoneisto vuokralaisen saatavilla

sinä päivänä, jona vuokralaisella on oikeus saada se käyttöönsä.

19 § Korjaus- ja muutostyöt sekä hoitotoimenpiteet –pykälän

mukaan emme saa suorittaa ilman vuokranantajan lupaa muuta

korjaus- tai muutostyötä tarkoitetun puutteellisuuden

korjaamiseksi. Lisäksi vuokranantajallamme on oikeus suorittaa

välittömästä hoitotoimenpide tai korjaus- tai muutostyö, jota ei voi

vahinkoa aiheuttamatta siirtää.

20 § mukaan vuokranantajallamme on oikeus päästä

liikehuoneistoomme viivytyksettä sopivana aikana huoneiston

42

kunnon tai hoidon valvomista varten. 23 § Vuokralaisen vastuu

liikehuoneiston vahingoittumisesta mainitsee, kuinka meidän

tulee vuokralaisina huolehtia huolellisesti vuokrahuoneistosta.

Emme kuitenkaan ole vastuussa vuokranantajalle tavanomaisesta

kulumisesta, joka tapahtuu vuokrahuoneiston käytöstä

liiketoiminnassamme.

4.2.15 Säännöt, jotka koskevat liiketoimintaamme

Yhteispohjoismaiset hotellisäännöt on otettu käyttöön kaikissa

viidessä Pohjoismaassa. Pohjoismainen lainsäädäntö antaa

hotellin asiakkaalle ja hotellille vapauden sopia huoneen

luovuttamisen ehdoista, kun tämä normaalisti tapahtuisi hotellin

vahvistaessa varauksen.

Pohjoismaisten hotellisääntöjen nojalla asiakkaan tekemä varaus

on sekä hotellia että asiakasta sitova hotellin tai varauskeskuksen

vahvistettua varauksen. Tämä edellä mainittu sopimus voidaan

tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Puhelintilauksissa toimii puhelu

vahvistuksena. Hotelli voi varauksen sitovuuden edellytyksenä

vaatia varaus- tai etukäteismaksua.

Jos varaus on tehty määrätyksi ajaksi, tämä sitoo molempia

osapuolia. Mikäli varaus on tehty suurin piirtein ilmoitetuksi

ajanjaksoksi, katsotaan sen olevan voimassa lyhyimmän

ilmoitetun ajanjakson. Varaus, joka on tehty epämääräiseksi

ajanjaksoksi, on voimassa klo 12 saakka tuloa seuraavana

päivänä, jonka jälkeen sitä pidennetään aina yksi vuorokausi

kerrallaan.

Ellei toisin sovita, varattu huone on asiakkaan käytettävissä kello

14 lähtien tulopäivänä ja se on luovutettava kello 12.00 43

lähtöpäivänä. Saapuessaan asiakkaan on annettava lain

edellyttämät tai hotellin muutoin tarvitsemat henkilötiedot.

Tilattua huonetta pidetään varattuna asiakkaalle kello 18 asti

tulopäivänä, ellei myöhemmästä ajankohdasta ole erikseen

sovittu.

Sopimus hotellihuoneen varauksesta on molempia osapuolia

sitova. Korvausta on maksettava, mikäli jompikumpi osapuoli

rikkoo sopimuksen. Mikäli majoitustoiminnanharjoittajalle on

muodostunut erityisiä kustannuksia tilauksen johdosta, asiakkaan

tulee korvat nämä kulut kokonaisuudessaan. Huoneen

käyttämättä jättämisestä on yksityisten asiakkaiden osalta

erityisiä korvauksia. Yleissäännöissä mainitaan esimerkiksi, että

asiakkaalla ei ole korvausvelvollisuutta, mikäli hän peruuttaa

hotellivarauksensa tuloa edeltävänä päivänä viimeistään kello 18

mennessä. Mikäli hotellihuone peruutetaan edellä mainittua

ajankohtaa myöhemmin, eikä hotelli saa järjestettyä

hotellihuonetta toiselle asiakkaalle, on asiakkaalla velvollisuus

maksaa vuorokauden hinnan. Asiakas, joka on varannut

hotellihuoneen esimerkiksi 5 yöksi ja jättää kokonaan saapumatta

hotelliin, on velvollinen maksamaan yöpymisistä, mutta enintään

kolmen yön edestä.

Tämän lisäksi Pohjoismaisissa hotelli säännöissä on mainittu

muun muassa hotellin muista vastuista asiakasta kohtaan ja

päinvastoin. (Turisti 2007.)

4.2.16 Alkoholilainsäädäntö

Enintään 4,7 % alkoholia sisältävien juomien anniskeluluvat

myöntää lääninhallitus ja sitä vahvempien juomien Sosiaali- ja

terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV).

44

Majoitusliikkeemme voi myydä omien tuotteidemme lisäksi

samoja tuotteita kuin kioskit ja huoltoasemat (Kilpailuvirasto

2012).

4.2.17 Teosto

Mikäli majoitustiloissamme soitetaan taustamusiikkia,

yrityksemme tulee hankkia luvat musiikin käyttämiseen Teostolta.

Esimerkki hinnoittelusta on seuraava: hostellissamme, jossa olisi

6 – 15 huonetta, hinta olisi 25,29 euroa per kalenterikuukausi.

Mikäli soitamme musiikkia vain majoitustilamme yleisissä tiloissa,

maksu yhdeltä soitinlaitteelta olisi 11,43 euroa kuukaudessa.

(Teosto 2007.)

4.2.18 Yritysvakuutus

Yritysvakuutuksella tarkoitetaan omaisuuden ja toiminnan

vakuutusta, joka on erityisesti tarkoitettu yrittäjävetoisille ja

muille pienille ja keskikokoisille yrityksille. Voimme vakuuttaa

omaisuutemme joko täydestä arvosta tai omaisuuden arvoon

perustuen. Vahinkoriskit, jotka useimmiten uhkaavat

meidänkaltaista omaisuutta ovat esimerkiksi tulipalot,

putkistovuodot, rikosvahingot sekä rikkoutumiset. Lisäksi

pystyisimme hankkimaan yritystoiminnallemme esimerkiksi

keskeytys- ja vastuuvakuutukset sekä oikeusturvavakuutuksen.

4.2.19 Lakisääteinen tapaturmavakuutus

Koska tulevan yrityksemme tärkein voimavara on oma

henkilöstömme, siitä on pidettävä hyvä huoli kaikin keinoin. Tätä

varten on olemassa lakisääteisiä vakuutuksia yrityksellemme.

Nämä ovat tarkoitettu työtapaturmien, ammattitautien ja

45

kuoleman varalta, lisäksi meillä olisi myös mahdollisuus vakuuttaa

työntekijämme myös heidän vapaa-ajallaan. Lisäksi voisimme

vielä liittää työttömyys- ja ryhmähenkivakuutuksen esimerkiksi.

4.2.20 Varausjärjestelmä

Käytämme hostellissamme pääasiallisesti online-

varausjärjestelmää. Pystymme hyödyntämään tämän osalta

Suomen Retkeilymajajärjestön online-varausjärjestelmää, jonka

kautta pystyy varaamaan majoitusta lähes kaikista SRM:ään

kuuluvasta Suomessa toimivasta hostellista. Tähän

varausjärjestelmän haittapuolena on välitysmaksu, jonka SRM

ottaa jokaisesta varauksesta. Tämän kanavan kautta kulkee

kuitenkin niin suuri osa potentiaalisia asiakkaitamme, että

varausjärjestelmään kuuluminen tulisi olemaan meidän

yrityksellemme järkevin vaihtoehto. (Suomen Retkeilymajajärjestö

2011.)

Toinen tärkeä kanava varauksien vastaanottamiseen on

sähköposti tai vaihtoehtoisesti yrityksemme kotisivuilla toimiva

online-viestipalvelu. Puhelimen välityksellä emme ota vastaan

varauksia ja ohjaammekin asiakkaita käyttämään sähköpostia.

Tietenkin yrityksellämme on myös puhelinpalvelu, mutta sitä

käytetään pääasiassa asiakasneuvontaan ja muihin tiedusteluihin.

Varausjärjestelmää on helpompi hoitaa, mitä harvempia kanavia

pitkin niitä tulee.

4.2.21 Teknologia ja markkinointi

Nykyaikana majoituspalveluiden markkinointi tapahtuu

pääasiassa teknologian avulla. Uskomme tavoittavamme

kohderyhmämme parhaiten juuri online-kanavien kautta.

46

Yrityksemme omat kotisivut tulevat mahdollistamaan

yrityksemme perustietojen jakamisen ympäri maailmaa verrattain

vähäiseen hintaan. Suuri etu markkinoinnissa tulee olemaan myös

Suomen Retkeilymajajärjestön jakelukanavat. SRM kuuluu

maailmanlaajuiseen Hostelling International hostellijärjestöön,

joka taas on mitä ilmeisimmin suuressa osassa kansainvälistä

markkinointiamme. (Suomen Retkeilymajajärjestö 2011.)

Nykyajan sosiaalinen media on mullistanut yrityksien

markkinoinnin ja imagonluomis- mahdollisuudet. Sosiaalisen

median avulla pienelläkin yrityksellä on mahdollisuus tavoittaa

suuria ihmisryhmiä. Rahallisia resursseja sosiaalinen media ei

vaadi paljoa, mutta sen käyttäminen pitää osata. Mikäli sitä

käyttää väärällä tavalla, se voi osoittautua liiketoimintaa suuresti

haittaavaksi asiaksi.

Sosiaalisen median käyttö tulee olemaan isossa osassa

yrityksemme markkinoinnissa ja tiedotuksessa. Pyrimme

perustamaan ainakin oman Facebook-sivun yrityksellemme ja

mahdollisesti käyttää myös hyväksi Youtube ja Twitter- palveluita.

Facebookin välityksellä tarjoamme reaaliaikaisia kuulumisia

hostelliltamme ja kerromme mahdollisista tapahtumista sekä

tarjouksista. Tavoitteena on luoda vuorovaikutussuhde

mahdollisiin asiakkaisiin ja hostellissamme jo vierailleisiin

matkailijoihin. Pyrimme luomaan heille henkilökohtaisen suhteen

yritykseemme ja sen henkilökuntaan, jolloin yrityksestämme

muodostuisi asiakkaillemme kuin toinen koti.

4.2.22 Maksujärjestelmä

Suurin osa yrityksemme asiakkaista saapuu Helsinkiin ulkomailta

tai kauempaa Suomesta, joten majoituksen varausmaksut sekä 47

muut maksut pitää pystyä toimittamaan internetin välityksellä.

Tähän tarkoitukseen on olemassa maksujen vastaanottopalveluita

tarjoavia yrityksiä, jotka tarjoavat luottokortilla maksettaessa

maksukorttien varmennus-, vastaanotto- ja tilityspalveluita.

Tällaisten palveluiden mahdollistaisi yrityksellemme online-

maksupalveluiden turvallisuuden ja helppouden. Haittapuolena

näiden palveluiden ostamisessa on tietenkin niiden maksullisuus.

(Luottokunta 2010.)

Tämäntyyppistä palvelua tarjoaa Suomessa ainakin Luottokunta,

joka on Suomen johtava korttimaksamisen palveluyhtiö.

Tehdessämme sopimuksen Luottokunnan kanssa asiakkaamme

pystyisivät maksamaan meille monilla Visan ja MasterCardin

luottokorteilla sekä mahdollisesti myös American Expressillä.

Luottokunta tarjoaisi meille myös maksupalveluihin liittyvää

ohjeistusta sekä turvallisen rahojen vastaanottopalvelun.

Luottokunnan kautta pystyisimme hankkimaan myös

maksupäätteet yrityksemme tiloihin ja mahdollisuuden

vastaanottaa siis myös korttimaksuja siellä. (Luottokunta 2010.)

4.2.23 Eettiset ja ekologiset tekijät

Matkailu on erittäin nopeasti kasvava liiketoimi. Tämän hetken

trendejä sen osalta ovat eettisyys ja ekologisuus, mikä ilmenee

muun muassa erilaisten ns. ”green hotellejen” olemassaolona ja

lentoyhtiöiden pyrkimyksestä saada imagoaan

ympäristöystävällisemmäksi. Eettinen ja ekologinen matkailu ei

kuitenkaan ole pelkästään lentomatkustamista, vaan enemmän

vaikuttaa matkailijan jättämä jalanjälki kohdemaassa. Suomessa

matkailun ongelmana ei ole onneksi luonnonvarojen kuihtuminen,

kuten monissa kehitysmaissa. Myös luonnon turmeleminen ja

roskaaminen ja epäkunnioitus paikallista kulttuuria kohtaan ovat 48

myös matkailun tuomia ongelmia. Emme tule todennäköisesti

kohtaamaan samanlaisia matkailun ongelmia kuin esimerkiksi

Aasian ja Afrikan maat, mutta meidän tulee huomioida, kuinka

eettiset ja ekologiset kysymykset vaikuttavat hostellimme

toimintaan. Meidän kohtaamiamme haasteita ovat muun muassa

ihmisten ekologisen ajattelun kasvu, lentolippujen hintojen nousu

ympäristöpäästöjen vähentämiseksi ja hintojen nousu.

Lentolippujen hintojen noustessa saatamme kohdata laskun

asiakasmäärissä, kun ihmisten matkustusinto vähenee. Samalla

myös ulkomaalaisten turistien määrä pienenee.

(Kuningaskuluttaja 2006.)

Meidän tulee myös huomioida, että useat ihmiset suosivat

vähäpäästöisiä kulkuneuvoja, kuten junia. Lisäksi edulliselle

majoitukselle on aina kysyntää Suomessa. Hostellimme eroaa

monikansallisista hotelliketjuista ja tämä kiehtoo

omatoimimatkailijoita, joille todennäköisesti eettisyys ja

matkailun omatoimisuus on tärkeää. Pyrimme siihen, että

toimimme ympäristöä kunnioittaen ja haluamme välittää tämän

viestin asiakkaille.

4.2.24 Väestö, kulttuurit ja trendit

Matkailutulot ja -määrät ovat kasvaneet tasaiseen tahtiin noin 50

vuodessa. Matkailu työllisti noin 200 miljoonaa henkilöä vuonna

1999. Matkailualan on odotettu nousevan vuosittain noin 3 %, ja

se merkitsee noin 5,5 miljoonaa uutta työpaikkaa vuosittain.

Maailman suurimpia matkailumaita ovat rikkaat länsimaat, joihin

kuuluu 17 Euroopan valtion lisäksi USA, Kanada ja Japani. Näiden

maiden osuus matkailukulutuksesta on noin 82 %. Pesrässä

tulevat niin sanotut BRIC-maat. Näitä ovat Brasilia, Venäjä, Intia

ja Kiina. On myös huomattava, että matkailu rikkaista 49

teollisuusmaista on yleensä suunnattu köyhempiin maihin.

(Suomen matkatoimistoalan liitto ry 2009.)

Matkailun kehittäminen jollain alueella aiheuttaa sosiaalisia ja

kulttuurisia vaikutuksia, jotka vaikuttavat paikallisväestön

elämään. Matkailun tuomat muutokset näkyvät

väestörakenteessa, työllisyydessä, luonto- ja kulttuurikohteiden

ylläpidossa ja elintasossa. Taloudellinen kehitys yhteiskunnassa

tekee matkailun yhä useammille eri kulttuureille mahdolliseksi.

Eri kulttuurien sekoittuessa suvaitsevaisuus kasvaa, kun

tutustutaan erilaisiin kulttuurisiin tapoihin ja uskomuksiin. (Kepo,

2003). Pyrimme siihen, että joka kulttuurin edustajat kokevat

olevansa tervetulleita hostelliimme.

Haasteita oman yrityksemme kannalta on myös väestörakenteen

muutos. Euroopassa väestö vanhenee nopeammin kuin uutta

syntyy lisää. Tämä vähentää tietysti hostellin kysyntää, sillä

yleistyksenä voidaan sanoa, että yleensä hostellien asiakkaita ovat

nuoret matkaajat. Lisäksi väestön rikastuminen antaa haasteita,

sillä ihmisten vaurastuessa, majoituksen hinta ei ole oleellinen

asia. Toisaalta myös epävarmat taloudelliset näkyvät lisäävät

budget-majoituksen kysyntää, ja tästä esimerkkinä couchsurfing-

kaltaiset sivustot sekä liftaaminen ja kimppakyydit.

Reppureissaajien kesken on yleistä etsiä esimerkiksi Internetistä

mahdollisia kyytikavereita automatkoille bensa- ja matkakulujen

minimoimiseksi. Hostellimme aikoo perustaa ilmoitustaulun, jossa

yöpyjät saavat ilmoittaa ja kysellä matkustuskavereita. Aiomme

olla ensisijaisesti reppureissaajien hostelli.

Helsinki on kasvava kansainvälinen kaupunki ja erilaiset

kulttuuritapahtumat lisäävät Helsingin matkailuvetovoimaa. Tämä

50

tuo luonnollisesti yöpyjiä hostelliimme ja yritämme tehdä

yhteistyötä tapahtuman järjestäjien kanssa.

Luulemme, että hostellillamme on erinomaiset mahdollisuudet

kohdata tulevaisuuden tuomat haasteet. Seuraamme trendejä ja

olemme ekologisesti valveutuneita. Pystymme tarjoamaan

matkailijoille, mitä he haluavat. Tarjoamme matkailijoille

autenttista lomaa edulliseen hintaan.

4.2.25 Riskianalyysi

Riski on vahinkotapahtuman uhka. Riskianalyysissä luokitellaan

riskit kahteen eri ryhmään: liiketaloudellisiin riskeihin ja

vahinkoriskeihin. Näin pyritään saamaan kokonaiskuva riskeistä

ja ennaltaehkäistä niitä. Liiketaloudelliset riskit otetaan

liikevoiton saamiseksi ja vahinkoriskit taas toteutuessaan

aiheuttavat taloudellista vahinkoa. Liiketaloudellisia riskejä ovat

tekniset, sosiaaliset, taloudelliset, poliittiset ja henkilöstöriskit.

Vahinkoriskejä ovat omaisuusriskit, tietoriskit, henkilöriskit ja

toimintariskit. (Berg 1993, 24–25.)

Omaisuusriskejä yritystoiminnassamme ovat koneiston

virhetoiminta, esimerkiksi varausjärjestelmämme virheellinen

toiminta tai sen vahingoittuminen kokonaisuudessaan. Lisäksi

omaisuusriskeihimme voidaan lukea sijoitetun omaisuutemme

menettäminen esimerkiksi konkurssin muodossa. Seuraus olisi

vakava, mutta epätodennäköinen harjoittamassamme

toiminnassa. Tämä tietysti riippuu siitä, minkälaisesta

omaisuudesta on kyse: konkurssin seuraukset ovat huomattavasti

vakavammat kuin varausjärjestelmämme epätoiminta.

Omaisuusriskiä voimme ennaltaehkäistä ylläpitämällä

51

varausjärjestelmämme toimintaa ja henkilökuntamme tulee olla

koulutettu varausjärjestelmien sujuvaan käyttämiseen.

Kenties merkittävimmät riskit hostellitoiminnassamme ovat

henkilöriskit, koska henkilöstö on meidän toiminnassamme

avainasemassa ja ilman toimivaa asiakaspalvelua emme ole sitä,

mitä yritämme imagomme kautta saavuttaa liiketoiminnassamme.

Henkilöriski voi tapahtua esimerkiksi työntekijän sairastumisen

kautta tai väliaikaisen vajauksen ilmetessä henkilökunnassa.

Henkilökunnan tietotaidon vanhentuminen on myös yksi

henkilöriski, jonka saatamme kohdata yrityksessämme. Riski on

mahdollinen ja seuraus vakava. Riskiä voimme ehkäistä pitämällä

huolta henkilöstömme hyvinvoinnista. Voimme myös esimerkiksi

vakuuttaa työntekijämme myös siten, että vakuutus ulottuu

heidän vapaa-ajallekin.

Riskinämme on myös tuotekehityksen kautta ilmenevät riskit.

Mikäli kohdistamme uuden tuotteen (palvelun) hostellissamme

väärin, on siihen investoitu aika ja raha käytetty epätehokkaasti.

Riskin todennäköisyys on epätodennäköinen ja seuraus

haitallinen, koska luotamme yrityksessämme sosiaalisen mediaan

ja ”puskaradion” luotettavuuteen. Tätä riskiä pystymme

välttämään suunnittelemalla markkinointimme ja ajoittamalla sen

hyvin. Lisäksi hajauttaminen markkinointikanavissa ja

markkinointiin suunnatussa rahamäärässä voi vähentää riskiä.

Tietoturvariskit ovat merkittävä riski meidän

yritystoiminnallemme. Hostellissa on lain nojalla pidettävä

arkistoa matkustajista ja pidettävä nämä tiedot helposti saatavilla

ja järjestyksessä. Mikäli arkistointiimme tai tietojen

tallentamiseen kohdistuu riskejä, seuraukset voivat olla

52

pahimmillaan mittavat ja todennäköisyys on mahdollinen. Riskiä

voimme välttää kouluttamalla henkilökuntamme käyttämään

varausjärjestelmiämme sujuvasti ja kouluttaa heidät myös

toimimaan oikein vikojen ilmetessä. Myös sähköisen

talletusjärjestelmän nykyaikaisena pitäminen edesauttaa

laitteiston toimintaa.

Ajoitusriski voi ilmentyä yritystoiminnassamme siten, että jokin

muu majoituspalvelu aloittaa toimintansa samaan aikaan kuin

meidän hostellimme ja täten emme saavuta myyntitavoitetta,

vaikka markkinointiimme olisikin panostettu huolellisesti.

Kohdistusriski liittyy yritykseemme siten, että markkinoinnissa

jää epäselväksi kenelle tuotteemme on tarkoitettu ja että

imagomme ei välity kuluttajalle mainonnassamme.

Todennäköisyys on epätodennäköinen ja seuraus haitallinen,

koska markkinointikanavamme eivät ole kalliita. Hyvällä

suunnittelulla ja tavoitteiden selvänä pitäminen kaikille toimijoille

auttaa näiden riskien minimoimisessa.

Toteutusriski tarkoittaisi yrityksessämme sitä, että

henkilökuntaan kuuluvat työntekijät eivät sisäistä omaa rooliaan

ja merkitystään yhteisössämme ja täten toimivat työssään tavalla,

jota heiltä ei odoteta. Se, että pystymme yrityksen sisällä

ennaltaehkäisemään tätä riskiä on tärkeää, jotta pystymme

säilyttämään yhteisössämme kannustavan, motivoivan ja virheet

sallivan työympäristön. Riski on mahdollinen ja seuraus vakava.

Toteutusriskiä voimme välttää siten, että työnjako yrityksen

sisällä on tehty kaikille selväksi ja kaikille painotetaan, että

jokaisen työpanosta arvostetaan yhtä paljon.

53

Matkailun kehittäminen jollain alueella aiheuttaa sosiaalisia ja

kulttuurisia vaikutuksia, jotka vaikuttavat paikallisväestön

elämään. Matkailun tuomat muutokset näkyvät

väestörakenteessa, työllisyydessä, luonto- ja kulttuurikohteiden

ylläpidossa ja elintasossa. Taloudellinen kehitys yhteiskunnassa

tekee matkailun yhä useammille eri kulttuureille mahdolliseksi.

Eri kulttuurien sekoittuessa suvaitsevaisuus kasvaa, kun

tutustutaan erilaisiin kulttuurisiin tapoihin ja uskomuksiin. (Kepo

2003.) Pyrimme siihen, että joka kulttuurin edustajat kokevat

olevansa tervetulleita hostelliimme.

Haasteita oman yrityksemme kannalta on myös väestörakenteen

muutos. Euroopassa väestö vanhenee nopeammin kuin uutta

syntyy lisää. Tämä vähentää tietysti hostellin kysyntää, sillä

yleistyksenä voidaan sanoa, että yleensä hostellien asiakkaita ovat

nuoret matkaajat. Lisäksi väestön rikastuminen antaa haasteita,

sillä ihmisten vaurastuessa, majoituksen hinta ei ole oleellinen

asia. Toisaalta myös epävarmat taloudelliset näkyvät lisäävät

budget-majoituksen kysyntää, ja tästä esimerkkinä ovat

couchsurfing-kaltaiset sivustot sekä liftaaminen ja kimppakyydit.

Reppureissaajien kesken on yleistä etsiä esimerkiksi Internetistä

mahdollisia kyytikavereita automatkoille bensa- ja matkakulujen

minimoimiseksi. Hostellimme aikoo perustaa ilmoitustaulun, jossa

yöpyjät saavat ilmoittaa ja kysellä matkustuskavereita. Aiomme

olla ensisijaisesti reppureissaajien hostelli.

Helsinki on kasvava kansainvälinen kaupunki ja erilaiset

kulttuuritapahtumat lisäävät Helsingin matkailuvetovoimaa. Tämä

tuo luonnollisesti yöpyjiä hostelliimme ja yritämme tehdä

yhteistyötä tapahtuman järjestäjien kanssa.

54

Luulemme, että hostellillamme on erinomaiset mahdollisuudet

kohdata tulevaisuuden tuomat haasteet. Seuraamme trendejä ja

olemme ekologisesti valveutuneita. Pystymme tarjoamaan

matkailijoille, mitä he haluavat. Tarjoamme matkailijoille

autenttista lomaa edulliseen hintaan.

4.2.26 SWOT-analyysi

SWOT on yleisesti käytetty yritystoiminnan nelikenttäinen

analysointimenetelmä. SWOT tulee sanoista Strengths, Weakness,

Opportunities, Threats ja sillä selvitetään yrityksen vahvuuksia,

heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Ulkoisia mahdollisuuksia ja

vahvuuksia tulee hyödyntää ja vahvistaa, heikkouksia korjata ja

ulkoisia uhkia torjua. (Pk-rh 2009.)

VAHVUUDET HEIKKOUDET

- Sijainti

- Hinta

- Palvelu

- Yhteisöllisyys

- Trendikkyys

- Kilpailukykyisyys

- Teknologia (helppo

lentolippujen saatavuus yms.)

- Liikenneyhteydet

- Helppous

- Kuuluminen SRM-järjestöön

- Alkuresurssien puute

- Kokemattomuus

- Tilojen kalleus

- Yhteistyökumppaneiden vähyys

- Ei vakiintunutta asiakaskuntaa

- Pääkaupunkiseudun korkeat

hinnat

55

- Talouden noususuhdanne

- Viisumivapaus

- Yrittäjyyttä suosiva politiikka ja

päätökset

- Autenttisuustrendi

- Teknologian kehitys

- Helsinki design pääkaupunki

- Nuorten matkustus nousussa

- Talouden laskusuhdanne/lama

- Hintojen nousu

- Työttömyys

- Väestön rakenne

- Riskit

- Hostellin käyttöaste talvella

- Lentokenttäliikenne

- Lakisääteiset velvoitteet

- Ilmastonmuutos

MAHDOLLISUUDET UHAT

Kuvio 2 SWOT-Analyysi

Uhkia ovat muun muassa ilmastonmuutos ja siitä johtuva ihmisten

lisääntyvä ekologinen tiedostaminen ja sen kautta esimerkiksi

lentomatkailun boikotoitu. Uhkia ovat myös yleisten hintojen

nousu, lama, työttömyys ja väestön ikärakenne, jolloin oma

kohderyhmämme, nuoret aikuiset ovat vähemmistöä, sillä Suomen

väestö koostuu lähinnä suurista ikäluokista. Nuorten matkustajien

määrä on kuitenkin kokoajan nousussa, joten ikärakenteen

muutos ei ainakaan välittömästi vaikuta toimintaamme.

Jos politiikka johtaa hintojennousuun ja työttömyyteen, ei

ihmisillä ole varaa matkustella, eikä meillä ole asiakkaita.

Pyrimme torjumaan näitä uhkia pyrkimällä ekologisuuteen ja

markkinoimalla yritystämme edullisena hostellina. Pyrimme myös

vaikuttamaan hostellin käyttöasteeseen talvella luomalla

vakioasiakkaita sekä markkinoimalla hostelliamme myös hyvänä

vaihtoehtona talvikohteeksikin sekä ottamalla esimerkiksi

luokkaretkeläisiä, rakennustyöntekijöitä ja muita työmatkalaisia

hostelliimme.

56

Mahdollisuuksia ovat mm. viisumivapaus Venäjän ja Suomen

välillä joka mahdollistaisi suuret asiakasmäärät Suomeen.

Venäjältä tulee jo nyt suurin osa Suomeen tulevista matkailijoista

ja viisumivapaus kiihdyttäisi matkustusvirtoja entisestään. Myös

teknologian kehitys ja sen valjastaminen käyttöön ovat kasvavia

trendejä ja myyntivaltteja. Helsingin vaikutus World Design

pääkaupunkina, sekä osuus muissa mahdollisissa

maailmanlaajuisissa projekteissa näkyy turistimäärien kasvuna ja

on mahdollisuus meidän yrityksellemme. Myös kaikki konsertit, ja

muut suuret tapahtumat ovat mahdollisuuksia saada hostellimme

täyteen. Suurten tapahtumien aikaan majoitusta, edullisesta

puhumattakaan, on todella vaikea löytää.

57

5 Liikeidean täsmennys

Tässä osiossa täsmennämme alkuperäistä liikeideaamme

tekemiemme tutkimusten perusteella. Lisäksi perustelemme

lopullisen yritysmuodon sekä pohdimme tulevaisuuden

suunnitelmia.

5.1 Mitä?

Helsinki international Hostel, johon olemme saaneet idean omilta

ulkomaanmatkoilta, on luotu vastaamaan edullisen

hostellimajoituksen kysyntään Helsingissä. Tarjoamme hinta-

laatusuhteeltaan erinomaista kansainvälistä hostellia Helsingin

Ruoholahdessa, joka sijaitsee Helsingin keskustan läheisyydessä.

Lisäksi olemme auki ympärivuotisesti. Hostellin sijainti on meille

tärkeä ja siksi hostelli sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella

kantakaupungissa. Hostellista onkin lyhyt matka niin metro – kuin

raitiovaunupysäkille.

Konseptimme kulmakivi on ihmisläheisyys ja yhteisöllisyys sekä

hyvä ilmapiiri. Haluamme, että meidän hostellivieraat saavat

samanlaisia ikimuistoisia kokemuksia ja ystävyyssuhteita, joita me

itse olemme saaneet omilla matkoillamme. Pyrimme siihen, että

erinomainen asiakaspalvelu saa asiakkaat palaamaan uudestaan

ja levittämään sanaa eteenpäin. Mottomme kuuluu, että ilman

asiakkaita ei meitäkään olisi. Lisäksi pyrimme siihen, että

hostellin työskentelyilmapiiri on avoin ja mukava.

Koko Suomen ja etenkin Helsingin matkailumäärät ovat kasvussa

ja majoituspaikoilla on etenkin kesällä kova kysyntä. Helsinki

Hostellimme on luotu nuorille, sekä ulkomaalaisille että

kotimaisille matkailijoille, jotka haluavat yöpyä edullisesti. Suuret 58

kulttuuri- ja urheilutapahtumat ovat arkipäivää Helsingissä ja

Helsinki on myös tämän vuoden Design Capital. Olemme

vakuuttuneita, että edullinen hostellimme on tervetullut

vaihtoehto Helsingin suppeaan hostellitarjontaan.

5.2 Kenelle?

Kohderyhmämme ovat nuoret aikuiset, jotka etsivät halpaa

majoitusta pääkaupunkiseudulta. Alun perin määrittelimme

kohderyhmäksemme suomalaiset ja ulkomaalaiset matkustajat.

Yrityshaastatteluista selvisi, että useimpien hostellien tärkeimmät

asiakassegmentit ovat erityisesti ulkomaalaiset, nuoret ja ryhmät.

Suomen retkeilymajan hostellivastaava Henna Kokon mukaan

Helsingin hostellien asiakaskunnasta noin 76 % on ulkomaalaisia

ja näistä suurin osa on venäläisiä, virolaisia, saksalaisia ja

ranskalaisia. Näin ollen kohdistamme markkinointimme erityisesti

heille. Tutkimuksien mukaan ulkomaalaiset matkailijat odottavat

hostellilta yhteisöllisyyttä ja "hyvää fiilistä" ja sitä että

hostelleissa on mahdollisuus tutustua muihin reissaajiin ja tätä

juuri tarjoamme. Myös työmatkalaiset ovat tärkeä kohderyhmä ja

tarjoamme myös heille majoitusta. Hostellimme on suunnattu

erityisesti 18–30-vuotiaille.

5.3 Miten?

Helsinki International hostel on asiakkaasta huolen pitävä,

yhteisöllinen, nuorekas ja trendikäs hostelli, joka tarjoaa

kohtuullisen hintaista majoitusta Helsingin keskustassa. Me

tarjoamme asiakkaillemme uutta ja erilaista vaihtoehtoa

majoittumiselle. Pyrimme välittämään liiketoiminnassamme

asiakkaalle tunteen, että pyrimme ennen kaikkea olemaan

yhteisöllisyyttä vaaliva ja mukavan, välittömän ilmapiirin omaava

59

henkilökunta, joka on kaiken lisäksi ammattitaitoista. Tämä näkyy

ulospäin asiakkaalle hostellissamme yhteistentilojen hyvänä

ylläpitona sekä nuorekkaan henkilökunnan aktiivisena

osallistumisena siihen, että teemme kaikkemme

asiakasviihtyvyyden luomiseksi.

Hostellimme tarjoaa asiakkaille erilaisia majoittumisvaihtoehtoja.

Toimitilat vuokraamme Helisngin Ruoholahdesta. Huoneita on

erikokoisia, mutta sänkypaikan hinta pysyy kutakuinkin samana

huoneesta riippumatta. Huoneita on 15 kappaletta, joista kolme

on 8 hengen dormitoreja. Loput huoneet jakautuvat siten, että

kahden hengen huoneita on 5 ja neljän hengen huoneita 7.

Yhteensä siis 62 makuupaikkaa.

Markkinointisuunnitelmamme ei ole analyysien jälkeen

muuttunut. Markkinointimme aloitamme aikaisin ennen

hostellitoiminnan käynnistämistä ja siten, että jokin suuri

yleisötapahtuma olisi juuri samaan aikaan Helsingissä, kun me

olisimme valmiina aloittamaan toimintamme hostellina. Saamme

näin todennäköisesti hostellin täyteen heti alkumetreillä.

Markkinointiviestimme kielii myös siitä, että pyrimme olemaan

nuorekas ja yhteisöllinen yritys. Käytämme markkinoinnissamme

sosiaalisia medioita ja pyrimme tätä kautta myös erottumaan

eduksemme muista konservatiivisemmista majoitusyrityksistä

Helsingin alueella.

Pyrimme myös säilyttää ajankohtaisuutemme ja

mielenkiintoisuutemme toimintatapojemme kautta. Yhteisöllisyys

on asia, joka on osa hostellitoimintaa, mutta yhteisöllisyyden

parhaimmat puolet liiketoiminnan edistämisessä ei ole

60

useimmissa tapauksissa osattu ottaa käyttöön tehokkaasti

hostelleissa Helsingissä.

5.4 Millä imagolla?

Lähdimme liikkeelle hostellimme suunnittelussa siitä, että

yhteisöllisyys, edullisuus ja kansainvälisyys tulevat olemaan

yrityksemme perustuskiviä ja pyrimme niiden vahvaan

näkyvyyteen imagossammekin. Nämä arvot eivät ole muuttuneet,

vaan enemmänkin vain vahvistuneet ajan myötä. Tämän

tyyppiseen imago-tavoitteeseen päädyimme omien

kokemuksiemme ja kanssaopiskelijoidemme ajatusten pohjalta.

Suurimpina syinä tietyn hostellin valinnalle ja siitä pitämiselle on

yleensä ollut edullisuus ja paikan yhteisöllisyys, sekä tunnelma.

Suomen retkeilymajajärjestön hostellivastaavalta Henna Kokolta

saimme vahvistuksen, että Helsingin seudulla olisi tarvetta juuri

tämän tyyppiselle edulliselle ja kansainväliselle hostellille.

Tavoitteenamme on imago, johon liittyy yllä olevien

ominaisuuksien lisäksi mielikuvana nuorekkuus, turvallisuus,

aitous ja helppous. Pyrimme rakentamaan imagoamme

markkinointimme välityksellä ja sosiaalisessa mediassa. Loppujen

lopuksi imagomme rakentaminen alkaa kuitenkin hostellissamme

ja sen luovat henkilökunta ja matkustajat itse. Jos hostellissamme

on kansainvälinen ja yhteisöllinen mukava tunnelma, jonka

matkaajat huomaavat, niin luultavasti imagomme alkaa

muodostua samanlaiseksi.

5.5Yritysmuoto: Osakeyhtiö

Osakeyhtiö on yritysmuoto, jossa perustajat vastaavat yhtiön

velvoitteista vain sijoittamallaan pääomapanoksella. Osakeyhtiö

61

on siis luonnollinen oikeushenkilö, joka vastaa omista

velvoitteistaan. Osakeyhtiö syntyy eli saavuttaa luonnollisen

oikeushenkilön aseman silloin, kun patentti- ja rekisterihallitus

merkitsee sen kaupparekisteriin. Alkuosakepääomaa on

perustettaessa sijoitettava vähintään 2500€. Osakeyhtiö

perustetaan tekemällä kirjallinen perustamissopimus. Tässä

sopimuksessa pitää tulla ilmi ainakin sopimuksen päivämäärä,

osakkeenomistajat, osakkeiden jakautuminen, osakkeiden

merkintähinta, osakkeen maksuaika, hallituksen jäsenet sekä

tilintarkastajat. Osakeyhtiön hallinnon muodostavat yhtiökokous,

hallitus ja toimitusjohtaja. (Yrittäjät 2012a.)

Tämän yhtiömuodon suuri etu meidän kannalta on rajoitettu

vastuu. Tämä perustuu siihen, että osakeyhtiö on itsessään

oikeushenkilö, joka vastaa itse omista velvoitteistaan. Tämä

tarkoittaa sitä, että mikäli yrityksemme joutuu rahallisiin

vaikeuksiin, ei meidän tarvitse vastata veloista henkilökohtaisella

omaisuudellamme. Tässä vaiheessa menetämme vain

sijoittamamme pääoman ja tarvittaessa yhtiö hakeutuu

konkurssiin. (Yrittäjät 2012a).

Perustettaessa osakeyhtiötä jokainen perustajajäsen sijoittaa

yritykseen pääomaa, kuitenkin yhteensä vähintään 2500€. Tämän

perusteella jakautuu osakkeidenomistus. Meidän yrityksemme

perustajajäseniä on viisi henkilöä ja olettaen, että osakkeet

jaetaan tasan, on omistusprosentti jokaisella henkilöllä 20 %.

Tämän johdosta meistä ei tule vielä lain silmissä yrittäjiä, koska

saadakseen yrittäjä- nimikkeen, pitää omistusprosentti olla

vähintään 30 %, tai puolison kanssa yhteensä 50 %. Tällöin

olemme kaikki vain osakkaita yrityksessä, mikä taas takaa meille

sosiaaliturvan. Mikäli joku joukostamme haluaa luopua omasta

62

osuudestaan, yrityksen toimintaa pystytään jatkamaan

normaalisti. Lopettava osakas vain myy oman osakepääomansa

lopuille jäsenille. (Yrittäjät 2012b.)

Osakeyhtiön hyvä puoli meidän kannalta on myös voitonjako.

Osakeyhtiössä jokainen saa palkkaa riippuen tekemänsä työn

määrästä ja yrityksen tekemä voitto jaetaan osakkeenomistajien

kesken, kun taas esim. avoimessa yhtiössä yrityksen tuotot

jaetaan tasan osakkaiden kesken, riippumatta tehdyistä

työmääristä. (Yrittäjät 2012a). Avoimen yhtiön kaltainen tasajako-

systeemi ei ole omiaan ylläpitämään sopuisaa kanssaelämistä

osakkaiden kesken.

5.6 Tulevaisuuden suunnitelmat

Ensimmäisen toimintavuoden aikana yrityksemme pyrkii ns.

ihmisten huulille, eli pääsemään matkaajien ja

pääkaupunkilaisten tietoisuuteen ja saamaan paljon näkyvyyttä

Helsinkiin matkaavien keskuudessa. Markkinoinnillisesti tämä

tulee olemaan aktiivista aikaa. Meidän on heti alussa pyrittävä

tuomaan yrityksemme imago esiin mahdollisimman selkeästi, sillä

jälkeenpäin sitä on vaikea enää muuttaa. Tulostavoitteenamme on

jäädä jonkin verran plussan puolelle. Tavoitteenamme on myös

oppia oman yrityksen pyörittämisen salat ja tehdä mahdollisesti

hyödyllisiä yhteistyökumppanuuksia esimerkiksi erilaisten

tapahtumien tai vaikkapa koulujen kanssa. Ensimmäisen

toimintavuoden aikana tulemme myös huomaamaan

tavoitteidemme saavuttamiseen tarvittavat resurssit ja

toimintatavat. Toiminnan aloittamisen jälkeen saamme tarkempaa

tietoa asiakassegmenteistämme ja toimivimmista

markkinointikeinoista ym. joiden pohjalta pystymme tehostamaan

ja tarvittaessa myös muuttamaan toimintatapojamme.63

Viiden vuoden päästä yrityksemme on saavuttanut vahvan aseman

Helsingin edullisten majoitusvaihtoehtojen ykkösenä. Imagomme

on vakiintunut ja vahvasti esillä. Tavoitteemme on, että

kysyttäessä pääkaupunkiseudun asukkaalta tai internetin

matkustussivustoilta neuvoa edullisen majoituksen löytämiseen

Helsingissä, niin meidän hostellimme tulisi ensimmäisenä ja

parhaana vaihtoehtona esille. Viiden vuoden toiminnan jälkeen

teemme huomattavaa voittoa ja olemme pystyneet hankkimaan

hostellillemme kaikki tarvittavat kalusteet ja muutenkin

sisustamaan tilat haluamallamme tavalla. Hostellimme on

saavuttanut tarvittavan näkyvyyden ja yhteistyökumppanit, jotta

pystymme osallistumaan aktiivisesti Helsingin

kulttuuritapahtumiin ja mahdollisesti järjestämään itsekin pieniä

tapahtumia. Tässä vaiheessa tulee myös viimeistään

ajankohtaiseksi toiminnan laajentamisen arviointi.

64

6 Toimenpiteet

Tässä osiossa käsittelemme 5P:tä, jotka tulevat englanninkielen

sanoista product, price, phyiscal distribution, promotion ja

people. Ne tarkoittavat tuotetta, hintaa, saatavuutta, viestintää ja

henkilöstöä.

6.1 Tuote

Tuotekehitysstrategiamme on ollut differointi, eli luomme

tuotteeseemme tiettyä lisäarvoa, jota tuomme esiin kilpailuetuna.

Emme siis lähde perustamaan hostellia, jonka ainoa strategia on

olla halvempi kuin suurin osa muista. Olemme päätyneet tähän

strategiaan, koska ottaessamme selvää Helsingin

majoitustilanteesta ja vertaamalla sitä maailmalla vallitsevaan

hostellivalikoimaan, huomasimme täältä puuttuvan kyseisenlaisen

hostellin. Lähdimme kehittämään ideaa omien mielikuviemme

pohjalta ja hankimme lisätietoa mm. tilastokeskuksen sivuilta ja

monilta muilta internet-sivuilta, sekä haastattelemalla Helsingin

ja Porvoon hostellien toimijoita. Saimme myös SRM:ltä paljon

oleellista tietoa. Tuotekehityksemme jatkuu toiminnan

aloittamisen jälkeen seuraamalla asiakaspalautteita, seuraamalla

yrityksemme myyntiä, sekä seuraamalla alan trendejä ja

suuntauksia.

Yrityksemme tarjoama ydintuote on edullinen majoitus

Helsingissä. Tuote on siis sänkypaikka, jonka hintana on 30

euroa. Hintaan sisältyy ilmainen aamupala sekä liinavaatteet.

Majoitus, joka on ennen kaikkea siisti, turvallinen ja edullinen.

Tuotteemme lisäetuina ovat yhteisöllinen ja kansainvälinen

tunnelma, hyvä sijainti, palvelu ja aitous, jotka yhdessä

ydintuotteen kanssa muodostavat kokonaisuuden. Muita 65

tuotteemme lisähyötyjä ovat mahdolliset kaupunkikierrokset ja

erilaiset yhteiset tapahtumat hostellissamme. Hostellissa tulee

olemaan myös viihtyisä oleskelutila, joka on itsessään lisähyöty ja

se antaa mahdollisuuden paremmalle tunnelmalle.

Tuotteemme luodaan hankkimalla käyttöömme sopivat toimitilat

pääkaupunkiseudulta ja perustamalla sinne majoitusliike.

Yrityksen perustamiseen hankimme tarvittavat resurssit

sijoittamalle itse 15 000 euroa ja lainaamalla loput 75 000 euroa.

Yrityksen henkilökunta ylläpitää majoitustoimintaa ja luo edellä

mainittua lisäarvoa tuotteeseen.

6.1.1 Brändi

Brändi tarkoittaa mielikuvien kokonaisuutta, jonka yrityksen

asiakkaat ja muut sidosryhmät liittävät tiettyyn tuotemerkkiin.

(Taloustutkimus 2012.) Yrityksemme brändi-tavoite on

turvallinen, siisti edullinen ja nuorekas majoitusliike, jonne on

helppo mennä. Brändi syntyy asiakkaiden kokemusten

perusteella, nettisivujemme ja toimitilojemme perusteella.

Yrityksellämme on jo oma logo ja lyhenne HIH, joka ilmenee myös

logossamme. Logossamme on kuvattuna hymyilevä suu ja sen yllä

HIH. Tämän tyyppisellä logolla yritämme luoda kuvan

yrityksemme avoimuudesta ja tunnelmasta ja tuoda lyhennettä

esille.

6.1.2 Tuotantoprosessi

Tuotteemme tuotantoprosessi alkaa asiakkaan löytäessä tiedon

hostellistamme. Tämä tulee tapahtumaan mitä todennäköisimmin

hostellimme omilla nettisivuilla, Hostelling International

sivustolla, sosiaalisen median kautta taikka ihan puskaradion

66

välityksellä. Nämä kanavat vakuuttavat mahdollisen asiakkaan

valitsemaan meidän hostellimme majapaikaksi. Tämän jälkeen

tapahtuu huonevaraus. Asiakas lähettää hostellillemme

sähköpostia tai varaa vuodepaikan tai huoneen SRM:än

varauspalvelun välityksellä. Tällöin Hostellimme saa tiedon

varauksesta ja välittää asiakkaalle edelleen vahvistuksen, sekä

maksuehdot. Tässä tapauksessa varausmaksu suoritetaan

internetin välityksellä, jolloin käytämme maksujen

vastaanottopalveluita tarjoavaa yritystä apuna.

Tuotantoprosessin seuraava vaihe on asiakkaan saapuminen

hostelliimme. Tätä ennen henkilökunta on huolehtinut, että

kyseinen huone on varmasti vapaana asiakkaan saapuessa ja

siivooja on siivonnut huoneen ja vaihtanut tarvittavat petivaatteet

ja pyyhkeet. Asiakkaan saapuessa hostelliin

vastaanottovirkailijamme toivottaa hänet tervetulleeksi ja tekee

normaalit vastaanottotoimet. Majoituksen loppusumma

maksetaan viimeistään tässä vaiheessa vastaanottovirkailijalle.

Sitten asiakkaalle kerrotaan ajankohtaiset kuulumiset mm.

Helsingin ja hostellin mahdollisista tapahtumista. Tällä tavalla

asiakas pääsee mahdollisimman helposti ja nopeasti menoon

mukaan.

Asiakkaan majoittuessa hostellissamme hostellin henkilökunta

pitää huolta alueiden siisteydestä, sekä yleisestä turvallisuudesta.

Huoneet käydään siivoamassa kerran päivässä. Tällä toiminnalla

majoitustuotteeseemme tuodaan mukaan siisteys ja turvallisuus,

jotka ovat erittäin tärkeitä elementtejä. Hostellimme tietynlaisilla

sisustusratkaisuilla, sekä henkilökunnan osallistumisella

tuotteeseen pyritään luomaan lisäarvona yhteisöllisyyttä ja

tunnelmaa. Sisustusratkaisuina mainittakoon vaikkapa viihtyisä

67

oleskelutila, jossa on pelejä ja sohvia. Televisio on sijoitettu eri

tilaan, jottei sen katsominen hiljennä oleskelutilaa. Myös isot

ruokailupöydät luovat yhteisöllisyyttä, sillä niissä eri ihmiset

joutuvat istumaan samassa pöydässä.

Asiakkaan lähtiessä hostellistamme vastaanottovirkailija hoitaa

normaalit toimenpiteet vastaanottotiskillä ja kysyy miten

asiakkaan vierailu on sujunut. Lopussa hän toivottaa asiakkaalle

hyvää matkaa. Tämän jälkeen huone siivotaan ja valmistellaan

valmiiksi seuraavia matkustajia varten.

Koko prosessin ajan yrityksemme talousasioista vastaava henkilö

on kanavoinut majoitustuloja yrityksen menoihin mahdollistaen

näin hostellin toiminnan. Käytännössä tämä siis tarkoittaa

palkkojen maksua, vakuutuksia, vuokraa ja muita juoksevia

menoja.

6.2 Hinta

Tässä osiossa käsittelemme tuotteemme hintaa ja sitä, mistä se

muodustuu.

6.2.1 Hinnoittelu ja katteet

Hinnoittelemme niin, että pystymme maksamaan kulut ja

pyrimme lisäämään tuottavuutta pikku hiljaa. Lähtökohtana

hinnoittelulle on niin sanottu OKA-hinnoittelu (plus-miinus-nolla),

jonka jälkeen päätetään haluttu kate markkinatilanteen, tuotteen

ainutlaatuisuuden, kysynnän ja yrityksen tavoitteiden pohjalta.

(Lahtinen, Isoviita & Hytonen 1995, 13.)

68

Hinnoittelemme hostellin hinnan niin, että peruspaketti maksaa

tietyn verran ja lisäpalvelut nostavat hintaa. Hostellissa

yöpymisen hinta tulee olemaan 30 euroa sängystä. Kesäaikaan

hinta on korkeampi kuin talvella. Hintaan sisältyy mannermainen

aamupala, johon kuuluu puuroa, kahvi ja leipää. Tarjoamme

hostellissamme myös muutamia kahden hengen huoneita, joista

maksetaan huoneen mukaan. Kahden hengen huoneen hinta on

60 euroa yöltä ja kesäaikaan nostaisimme hintaa noin 70 - 80

euroon.

Hinnoitteluperiaatteemme tulee olemaan hintadifferointi eli

hinnoittelu perustuu kysyntään. Kesällä hintamme nousee

kysynnän takia, mutta talvella laskemme hostelliyön hintaa.

Aiomme myös noudattaa hintakilpailuetua, mikä tarkoittaa sitä

että pystymme luomaan tuotteen alhaisempaan hintaan kuin

kilpailijamme ja siten saamaan paremmat voitot. (Lahtinen,

Isoviita & Hytonen 1995, 18-23.)

6.2.2 Alennukset ja maksuehdot

Päätämme ensin tuotteen perushintatason ja harkitsemme

hinnanmuutoksen mahdollisuutta ja myyntiperiaatetta. Sen

jälkeen määrittelemme alennukset ja maksuehdot. Aiomme

kuulua SRM:ään eli Suomen retkeilymajajärjestöön. Asiakkaat

maksavat tullessaan hostellille sisäänkirjautumisen yhteydessä

joko käteisellä tai kansainvälisillä maksukorteilla. Internetistä

varattaessa perimme etukäteismaksun eli ns. depositin. SRM:än

hostellikortin omistavat henkilöt saavat sänkypaikasta 10

prosentin alennuksen.

69

6.2.3 Kulurakenne ja budjetointi

Meidän on tehtävä realistinen arvio tuloista ja menoista, niin että

tulot ovat laskettu alakanttiin ja menot yläkanttiin. Tästä

muodostuu budjetti. Lisäksi on myös huomioitava, että

kustannuksiin lasketaan myös muut kuin tuotannolliset kulut.

Kuluiksi luemme muun muassa henkilöstön palkat, tilan

vuokrauksen ja ylläpidon. Pyrimme karsimaan hostellin

tuotantokustannuksista, mikä tarkoittaa esimerkiksi

henkilökunnassa, kalustuksessa ja asiakaspalvelussa säästämistä.

Pyrimme kustannejohtajuuteen eli siihen, että pidämme kulumme

alhaalla ja hinnoittelun normaalin kieppeillä ja saamme täten

paremmat voitot kuin kilpailijat. (Porter 1985, 26-27).

6.2.4 Kannattavuus

Pyrimme jatkuvaan kannattavuuteen ja kasvuun, jotta

yritystoimintanne pysyy elossa. Tuottomme tulevat olemaan

enemmän kuin menomme. Pidämme hintamme alhaalla, mutta

emme aio olla halvempia kuin kilpailijamme. (Porter 1985, 26-27).

Helsingin hostellien hintataso on Hostelwordin mukaan noin 26

eurosta ylöspäin per sänky. (Hostelworld 2012.)

Kustannejohtajuusstrategian takia emme aio olla halvempia vaan

hinnoittelemme hostellimme samanhintaiseksi.

6.2.5 Hinta kilpailukeinona

Hostellitoiminnassa differointi tarkoittaa sitä, että tarjoamme

perustuotteen lisäksi jotain sellaista, mistä asiakkaat ovat valmiita

maksamaan (Rissanen 2007, 74). Kilpailijoitamme ovat kaikki

pääkaupunkiseudun hostellit ja retkeilymajat. Emme aio alentua

70

alhaisempaan hintatasoon kuin kilpailijamme, vaan tarjoamme

samanhintaista majoitusta lisäpalveluilla, jotka sisältyvät hostellin

hintaan. Meillä on vahva usko, että tarjoamme autenttisuus, avoin

yhteisöllisyys ja rento ilmapiiri saavat kuluttajat valitsemaan

meidät kilpailijoiden sijaan.

6.2.6 Hinnoittelu ja laskutusprosessi

Hostelliyön hinta tulee olemaan noin 30-35 euroa yöltä. Tämä

sisältää siis yhden hengen yöpymisen. Kahden hengen ns. private

room:eista asiakas maksaa noin 60-70 euroa huoneelta. Kumpikin

hinta sisältää mannermaisen aamupalan. Asiakas maksaa

kirjautuessaan hostelliin, mutta pieni deposit on kerätty

internetvarauksen yhteydessä. Meillä hyväksytään kaikki

kansainväliset maksukortit ja käteinen. Pyrimme myös sähköiseen

laskutusprosessiin ja aiomme ulkoistaa tilintarkastuksen.

6.3 Saatavuus

Eräs markkinoinnin kilpailukeinoista on saatavuus. Yritysten

asiakkaille saatavuutta on se, kuinka helposti he saavat yritykseen

yhteyden. (Viitala & Jylhä, 2007, 124.)

Tässä osiossa pohdimme jakeluteitä, logistisia ratkaisuja,

yhteistyökumppaneita, toimitiloja sekä myyntiprosessia.

6.3.1 Jakelutiet

Jakeluteillä tarkoitetaan asiakkaan asiointi – ja ostokanavia, eli

miten tieto yrityksestä kulkee asiakkaan luo. Asiointikanavia

konkreettisen tuotteen myynnille ovat esimerkiksi

vähittäisliikkeet, postimyyntiluettelo, valmistajalta ostaminen ja

71

sähköinen kauppapaikka, eli verkkomyynti. (Viitala & Jylhä 2007,

124.)

Palveluyritysten tuote eroaa konkreettisen tuotteen myynnistä,

sillä palvelu on hajutonta ja mautonta eikä tuotteen omistajuus

vaihdu kaupassa. Palvelut ovat prosesseja jotka koostuvat

toiminnoista. Palvelutuote syntyy lopullisesti vasta asiakkaan

käytössä, liittyy palvelujen tuottamiseen ja markkinointiin

lupauslogiikka, mikä tarkoittaa sitä, että palvelun markkinointi on

mielikuvien, odotusten ja lupausten myyntiä. (Viitala & Jylhä

2007, 130.)

Tyypillisimpiä markkinointikanavia palveluyritykselle ovat suorat

yhteydenotot asiakkaisiin, avoimien ovien päivät,

asiakastilaisuudet, myyntikirjeet, suoramarkkinointi, mainonta

erikoislehdissä, esitteet, itse kirjoitetut artikkelit sekä jäsenyydet

erilaisissa sidosryhmissä. (Viitala & Jylhä 2007, 132.)

Hostellimme kannalta parhaimpia vaihtoehtoja ovat suorat

yhteydenotot asiakkaisiin, esitteet, itse kirjoitut artikkelit sekä

itse kirjoitetut artikkelit. Suora yhteydenotto asiakkaisiin

tarkoittaa suoramarkkinointia määritetylle

asiakassegmentillemme, joka on nuoret aikuiset, paikoissa missä

he liikkuvat, eli liikenteen solmukohdissa, sekä kouluissa. Itse

kirjoitetut artikkelit ovat käytännössä meidän itsemme

kirjoittamia blogeja ja uutisia blogien muodossa sosiaaliseen

mediaan sekä kotisivuillemme. Sidosryhmillä tarkoitetaan

käytännössä SRM:n ja Helsingin matkailutoimen kanssa

tekemäämme yhteistyötä, josta myöhemmin kohdassa

yhteistyökumppanit. Esitteellä tarkoitetaan esitteiden jakoa sekä

SRM:n ja Helsingin kaupungin matkailuesitteissä mainostamasta.

72

6.3.2 Logistiikka

Logistiikalla tarkoitetaan materiaalien ja niihin liittyvien

pääomien ja informaation virtaa yritykseen, yrityksessä ja

yrityksestä ulos (Viitala & Jylhä 2007, 163).

Yrityksemme ollessa palveluyritys, joka myy makuupaikkoja, ei ole

kovinkaan suurta tarvetta materian liikuttamiselle, muutoin kuin

yritystä perustettaessa tarvittavien esineiden toimittaminen

toimitilaan sekä mikäli kun tarjoamme aamupalaa, niin

aamupalatarpeiden kuljetus ja varastointi. Aamupalatarvikkeiden

toimittaminen toteutuu siten, että tilaamme tukusta raaka-aineet

ja varastoimme ne asianmukaisesti omavalvontasuunnitelman

mukaan.

6.3.3 Yhteistyökumppanit

Hostellimme tulee kuulumaan Suomen Retkeilymajajärjestöön.

SRM:ään liittyminen vaatii liittymismaksun sekä vuotuisen

jäsenmaksun, joka muodostuu yöpymisten mukaan provisiona.

SRM:n jäsenyydestä on hostellille paljon hyötyä, sillä hostelli voi

SRM:n kautta mainostaa kohtuullisen edullisesti, hostelli pääsee

esille hostellit.fi sekä hihostels.com internet-sivuistoille. Hostelli

pääsee esille myös Hostelling Internationalin esitteissä. (Suomen

Retkeilymajajärjestö 2012.)

Jotta hostelli voi liittyä SRM:ään, on hostellin täytettävä tietyt

ehdot. Tällaisia ehtoja ovat vähintään 40 vuodepaikkaa, yhteiset

tilat asiakkaille kuten esimerkiksi asiakaskeittiö ja

kokoontumistila. (Suomen Retkeilymajajärjestö 2012.)

73

SRM:ään liitytään täyttämällä sähköinen liittymishakemus tai

lomakkeen lähettäminen postitse. SRM:n edustaja ottaa hostelliin

yhteyttä ja tarkastaa hostellin vieraillessa. Mikäli hostelli täyttää

vaaditut kriteerit pyydetään hostellia toimittamaan perustiedot

SRM:lle jolloin SRM käsittelee hakemuksen seuraavassa

kokouksessa. Kun hakemus hyväksytään hostelli ja SRM

allekirjoittavat yhteistoimintasopimuksen ja SRM toimittaa

hostellille aloituspaketin, jossa on mm. logot ja salkolippu.

(Suomen Retkeilymajajärjestö 2012.)

Pyrimme myös yhteistyöhön Helsingin kaupungin matkailutoimen

kanssa, jotta pääsisimme Helsingin matkailusivuille sekä

esitteisiin.

Muita mahdollisia yhteistyökumppaneita ovat paikalliset baarit ja

yökerhot, joiden kanssa harrastamme asiakkaiden ohjausta

toistensa luo. Meidän puolelta tämä tapahtuu käytännössä siten,

että suosittelemme ja ohjaamme asiakkaitamme tiettyihin

paikkoihin ja yhteistyökumppanimme puolestaan maksavat tai

mainostavat puolestaan meitä.

6.3.4 Toimitilat

Hostellimme tulee sijaitsemaan Helsingin Ruoholahdessa,

Salmisaaren liikuntakeskuksessa. Kiinteistö on 500m2 kokoinen ja

siellä on jo valmiiksi teollisuuskeittiö, joten meidän ei tarvitse

rakennuttaa sitä erikseen. Kiinteistön omistaja remontoi toimitilat

hostellitoimintaan soveltuvaan käyttöön, eikä siitä aiheudu meille

lisäkustannuksia. Hostellissa tulee olemaan 15 huonetta, joista 5

on kahdenhengenhuoneita, 7 neljänhengenhuoneita sekä 3 suuria,

8 hengen dormitoreja. Kiinteistö sijaitsee myös lähellä

Ruoholahden metroasemaa, sekä linja-autopysäkkiä.74

Toimitila on vuokrattava, sillä meillä ei ole resursseja uuden

rakennuttamiseen tai ostamiseen. Lisäksi rahalliset riskit ovat

vuokratessa paljon pienemmät kuin kiinteistön ostamisessa,

emmekä tarvitse niin paljon alkuinvestointeja, kuin mikäli

ostaisimme kiinteistön. Toimitilan hankinnassa voimme hakea

tukea Helsingin kaupungilta ja perustella tarvetta edulliselle

majoitukselle juuri nuorille matkaajille.

6.3.5 Myyntiprosessi

Myyntiprosessi toimii siten, että asiakas varaa makuupaikan joko

hostellit.fi tai hihostels.com internet-sivuilta, soittamalla tai

tulemalla paikanpäälle. Makuupaikkaa varattaessa asiakkaalla on

myös mahdollisuus tilata lisäpalveluja, kuten aamiaisen ja

lakanat. Asiakkaan tehdessä varauksen, menee varaus

tietokantaamme ja osaamme varautua asiakkaan tuloon ja

valmistella kaiken.

6.4 Henkilöstö ja organisaatiot

Yrityksen yksi tärkeimmistä voimavaroista on sen työntekijät eli

henkilöstö, sillä se tuo yritykseen mm. asiantuntemusta (Etälukio

2012). Organisaatiolla tarkoitetaan yrityksen rakennetta ja sitä,

miten yrityksen eri osat vaikuttavat toisiinsa.

Organisaatiomuotoja ovat sukulaisuuteen perustuva,

instituutioihin perustuva, vapaisiin markkinoihin perustuva ja

verkostoihin perustuva organisaatiomuoto, sekä näiden erilaiset

sekamuodot, hybridit. Organisaation sidosryhmiä ovat rahoittajat,

henkilöstö ja omistajat. Lisäksi organisaation ulkopuolisia

sidosryhmiä ovat muun muassa asiakkaat, yhteistyökumppanit,

viranomaiset ja media. Sidosryhmillä tarkoitetaan kaikkia tahoja,

75

joiden kanssa on tekemisissä. Sidosryhmät ovat organisaation

toiminnan edellytys. (Viitala & Jylhä 2007, 230.)

6.4.1 Henkilöstösuunnitelma

Yritystämme pyöritetään aika pienellä henkilökunnalla ja

ideanamme on tarjota yhteisöllistä, ihmisläheistä asiakaspalvelua,

jossa me hostellin perustajina olemme jatkuvassa

kanssakäymisessä asiakkaittemme kanssa, kuin ”yksi

asiakkaista”, joten yrityksemme ei ole tarkoitus olla kovin

hierarkkinen, vaan organisaatiomuotomme on vapaisiin

markkinoihin ja verkostoihin perustuva.

Organisaatiorakenteemme noudattaa pien- ja keskisuuren

yrityksen rakennetta, jossa yrittäjät osallistuvat tiivisti

toteutettavaan työhön ja hierarkia on matala. Henkilöstömme

koostuu ydinhenkilöstöstä, johon kuuluu viisi ihmistä eli me,

Sanna, Essi, Ville, Otto ja Tuomas. Myös jonkinnäköisiä

alihankkijoita tai liitännäishenkilöstöä saattaa kuulua

yritykseemme, esimerkiksi siivouspalvelut ja kirjanpitopalvelut

ostamme alan yrityksiltä. Voimme myös käyttää

vartiointipalveluita ja alkoholi- ja tupakkatuotteidenhankintaan

liittyviä alihankkijoita. Vuokratyöntekijöitä emme käytä.

6.4.2 Henkilöstöpolitiikka

Henkilöstöstragia on joukko henkilöstöön liittyvä linjauksia, jossa

määritellään kuinka yritys aikoo huolehtia, että

liiketoimintastrategiaa on toteuttamassa juuri oikeanlainen

joukko ihmisiä. Siinä määritellään esimerkiksi

henkilöstövoimavaroja koskevat tavoitteet sekä osaamiseen ja

hyvinvointiin liittyvät tavoitteet. Samalla siinä päätetään miten

tavoitteet aiotaan saavuttaa. (Viitala & Jylhä 2007 221.)

76

Henkilöstöstrategiaa totetutaan henkilöstöpolitiikan avulla.

Henkilöstöpolitiikka koostuu periaatteista, jotka koskevat muun

muassa seuraavia asioita: työntekijöiden määrä ja laatu,

rekrytointi, osaamisen ylläpito ja kehittäminen, sekä henkilöstön

kannustus ja palkitseminen. (Viitala & Jylhä 2007, 211.)

Ydinhenkilökunta vastaa kaikista töistä, mutta jokaiselle kuuluisi

omat vastuualueensa. Kaikki toimisivat niin perustyöläisinä

vastaanotossa, jonka lisäksi jokaisella on oma vastuualueensa.

Tuomas on hostellivastaava, Sanna markkinointivastaava, Ville

kehitysvastaava, Otto talousvastaava ja Essi ICT- ja

tekniikkavastaava.

6.4.3 Henkilöstöjohtaminen

Henkilöstön asema on muuttunut 1900-luvun toiminnasta. Silloin

henkilöstön roolina oli toimia tuotantokoneiston osana. Nykyään

ei enää riitä, että työntekijä suorittaa annettuja ohjeita

luotettavasti, vaan hänen on pyrittävä laadun, tehokkuuden sekä

luotettavuuden lisäksi kehittämään itseään. Enää henkilöstöä ei

pidetä ryhmänä mekaanisia suorittajia, vaan joukkona osaajia.

Tähän on syynä yritysten monimutkaisempi ja nopeasti muuttuva

tapa toimia. Henkilöstön osaamisen on pysyttävä kehityksen

vauhdissa. (Viitala & Jylhä 2007, 220.)

Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan yrityksessä olevaa

tehtäväkokonaisuutta, jossa huolehditaan siitä, että yrityksellä on

riittävä, osaava ja hyvinvoima henkilöstö. Henkilöstö on yrityksen

tärkein voimavara, eikä sitä tule laiminlyödä, vaan siihen tulee

panostaa vähintäänkin yhtä paljon kuin markkinointiin ja

tuotantoteknologiaan. (Viitala & Jylhä 2007, 220.)77

Aiomme panostaa sisäiseen johtamiseen ja

henkilöstövoimavarojen eli hyvien työntekijöiden rekrytoimiseen,

säilyttämiseen ja motivoimiseen. Henkilöstön kannustaminen

toimii yhtenä kilpailuvalteistamme. Lisäksi huolehdimme

henkilöstön perehdyttämisestä organisaation yleisiin

menettelytapoihin ja varmistamme, että henkilöstöllämme on

tarvittava osaaminen ja koulutus. Erityisesti aiomme panostaa

sisäiseen markkinointiin, joka edistää luottamusta, antaa vastuuta

ja kannustaa hyvään itsetuntoon ja motivoi näin työntekijöitä joka

näkyy tuottavuudessa ja työnjäljessä. Myös tiedotukseen,

työntekijöiden tyytyväisyyteen, terveyteen ja sitoutumiseen

pyritään investoimaan. Henkilöstöjohtamisen tulee johtaa

hyvinvoivaan ja tulokselliseen työympäristöön. Noudatamme myös

lakia, TES:iä, maksamme vakuutus- ja eläkemaksuja sekä

järjestämme työterveyshuoltomahdollisuuden työntekijöillemme.

Myös ennakonpidätysten ja sosiaaliturvamaksujen tilittäminen

verottajalle kuluu meille työnantajana. (Heinonen, J.

Liiketoimintasuunnitelma toimenpiteet).

6.5 Viestintäratkaisut

Yrityksissä on kaikkialla jatkuvasti viestintää: sitä on tekstein

sekä puheena, henkilökohtaisesti tai viestinten välityksellä, sekä

virallisissa ja epävirallisissa verkostoissa. Ilman viestintää

organisaatioita ei olisi olemassa. Yrityskuva ei muodostu

ainoastaan viestinnän kautta vaikka se onkin yksi

merkittävimmistä seikoista, jotka vaikuttavat yrityskuvan

muodostumiseen. Yrityskuva onkin kahtiajakoinen: aina on

olemassa yrityksen tavoittelema kuva eli profiili sekä toteutunut

kuva eli imago. Lisäksi eritellään myös yrityksen identiteetti eli

78

yrityksen persoonallisuus eli mitä yritys todella on. (Kortetjärvi-

Nurmi, Kuronen & Ollikainen 2003, 100.)

6.5.1 Profilointi & yrityksen ilme

Profilointi on suunnitelmallista, jatkuvaa ja pitkäjänteistä

toimintaa, jolla pyritään viestinnän keinoin vaikuttamaan

sidosryhmien mielikuviin yrityksestä, profiloinnissa määritellään

yrityksen niin kutsutut perussanomat, joita hallitusti ja

johdonmukaisesti välitetään eri kanavia pitkin. Eri sidosryhmille

voidaan viestiä painottamalla eri asioita profiloinnissa.

Perussanoma on kuitenkin aina sama viestinnässä esimerkkinä

Nokian ”Connecting People”. Identiteetin ulkoisiin tunnuksiin sen

sijaan kuuluu esimerkiksi rakennukset, tuotteet, palvelut, nimi ja

liikemerkki. Yrityksen ilme muodostuu kaikesta siitä, mitä

yrityksestä näkyy ulospäin esimerkiksi piha-alueet, työtilojen

ulkonäkö, henkilöstön pukeutuminen. Jopa kirjekuoret, esitteet,

käyntikortit ja liikelahjat voidaan lukea yrityksen ilmeeseen

vaikuttaviin tekijöihin. Viestinnän suunnittelu ja tavoitteiden

asettaminen pohjautuvat strategiseen, taktiseen ja operatiiviseen

suunnitteluun kuten itse liiketoimintaa suunniteltaessa. Tällä

tarkoitetaan viestintästrategian suunnittelua, sidos- ja

yhteistyöryhmien määrittelyä, toimintaohjeiden laatimista.

Operatiivisen viestinnän suunnitteluun kuuluvat

vuosisuunnitelman ja talousarvion laatiminen. (Kortetjärvi-Nurmi,

Kuronen & Ollikainen 2003, 110.)

6.5.2 Sisäinen & ulkoinen viestintä

Yrityksen viestintä voidaan havainnoida useista eri näkökulmista.

Yrityksen viestintä on vuorovaikutussuhteiden laaja verkosto, joka

liittää toimijat ja toiminnot yhteen. Samalla yrityksen viestintä on

79

viestintätoimi, jolla on selkeä vastuualue ja omat tulostavoitteet.

Lisäksi yrityksen viestintä on johtamisen olennainen osa, jonka

tavoitteena on osaamispääoman vaaliminen ja kasvattaminen.

Viestinnän tehtävänä yrityksen sisällä johtamisessa ja

päätöksenteossa on luoda ja tuoda esille yrityksen missio, visio ja

arvot. Viestinnällä pyritään myös asettamaan yleiset tavoitteet,

sillä delegoidaan, koordinoidaan, motivoidaan ja annetaan

palautetta. Tämä onkin suurin osa johtajien työajasta.

(Kortetjärvi-Nurmi, Kuronen & Ollikainen 2003, 120.)

Tiedottamisella on luotaustehtävä, arviointitehtävä sekä

viestintätehtävä. Luotaustehtävällä tarkoitetaan olennaisten

ulkoisten ja sisäisten muutosten kehityssuuntien tunnistamista.

Arviointitehtävällä tarkoitetaan toiminnan ja viestinnän

suunnittelussa muutossignaalien huomioimista.

Viestintätehtävällä taas tarkoitetaan pitkäjänteistä yrityskuvan

kehitystä sekä ulkoisen ja sisäisen viestinnän toimenpiteitä.

(Kortetjärvi-Nurmi, Kuronen & Ollikainen 2003, 110.)

Yrityksen sisäisen tiedottamisen kanavia ovat esimerkiksi esimies-

alaiskeskustelut, osasto- tai yksikkökokoukset, verkostot,

tiedotustilaisuudet, koulutustilaisuudet, mahdollinen sisäinen

radio, televisio tai puhelin, sähköposti, intranet. Ulkoiseen

tiedottamiseen yrityksillä on sen sijaan uutisten kertominen,

yhteiskunta- ja sidosryhmäsuhteiden hoitaminen,

markkinointiviestinnän tukeminen, kriisitiedottaminen, Internet-

sivut sekä tuotetiedottaminen. Yrityksen sisäisellä ja ulkoisella

viestinnällä eli tiedottamisella motivoidaan henkilöstöä

tulokselliseen työskentelyyn sekä tehdään tuote tunnetuksi,

uutisoidaan tapahtumista ja annetaan oikea ja ennen kaikkea

luotettava kuva sidosryhmille. Ihanteellista olisi luoda

80

pitkäjänteinen yrityskuva informoinnin ja profiloinnin avulla.

Viestinnän tehtävänä on myös vaikuttaa tuotantoon,

markkinointiin ja myyntiin. Viestintää käytetään yritystoiminnassa

hyödyksi myös rekrytoitaessa ja perehdyttäessä. (Kortetjärvi-

Nurmi, Kuronen & Ollikainen 2003, 130.)

6.5.3 Teorian soveltaminen Helsinki International

Hostelliin

Liiketoiminnassamme on hyvä suunnitella

markkinointiviestintämme siten, että voimme informoida tulevia

asiakkaita hostellimme olemassaolosta ja samalla edistää

myyntiämme. Eli ulkoisen viestintämme tulee olla

tulostavoitteellista, mutta samalla asiakkaiden tunteisiin ja

järkeen vetoavaa mainontaa. Myynninedistävää viestintää

suoritamme sosiaalisessa mediassa, suurien yleisötapahtumien

yhteydessä esimerkiksi ”feissareita” käyttäen. Pyrimme myös

pääsemään Srm:n jäseneksi heti hostellin perustamisvaiheen

jälkeen, jotta varmistamme parhaimman mahdollisen näkyvyyden

markkinoilla. Myynninedistämistä yrityksellemme on tietysti myös

asiakkaan tekemä mainostaminen, kun asiakas kertoo vaikkapa

hyvästä palvelustamme ja ammattitaitoisesta henkilökunnasta

eteenpäin. On myös otettava huomioon, kuinka myynnillisesti

positiivinen vaikutus voi olla liiketoiminnallemme, jos esimerkiksi

jokin paikallinen ilmaislehti haluaa tehdä liiketoiminnastamme

artikkelin lehteen tai lyhyen videotaltioinnin.

6.5.4 Internetmarkkinointi

Yritystoiminnassamme käytämme ”cost per click”-mainontaa,

jossa maksamme vain klikkauksista, jotka kohdentuvat meidän

mainokseemme. Tätä ansaintakeinoa käyttämällä, voimme kerätä

81

arvokasta tietoa asiakkaistamme ja pystymme jatkossa

kohdentamaan markkinointimme ja mainontamme parhaimmalle

mahdolliselle asiakasryhmälle myynnin kannalta. Saamme myös

tehostettua mainontaamme, sillä mainoksemme pääsevät niille

kuuluville paikoille ja asiakkaille. Pystymme kategorisoimaan

mainoksiamme, jotta ne kohdentuvat mahdollisimman tehokkaasti

asiakkaille.

Internetmarkkinointiin liittyen markkinoimme myös Facebookissa

ja Google-hauissa. Facebookin kautta saamme kohdennettua

mainoksiamme sopiville kohderyhmille, jotta maksimoimme

tuloksemme. Google-hauissa voimme mainostaa tuotettamme

myös tarkennettuna. Mainokset näkyvät vain heille, ketkä etsivät

hakusanoilla kuten ”halpa”, ”edullinen”, ”majoitus”, ”hostelli”.

Mainostustapaa kutsutaan nimellä ”Search engine marketing”.

Yrityksemme mainostaa myös omien Internetsivujen kautta.

Internetsivuillamme on tietoa ajankohtaisista tapahtumista,

erikokoisten huoneiden ja makuupaikkojen hintatiedot sekä

yleistä tietoa hostellista ja hostellihuoneiden varustetasosta.

Internetsivuillamme on myös selkeät ohjeet, kuinka matkaajat

löytävät vaivattomasti hostellillemme. Lisäksi sivuiltamme käy

ilmi yleiset ehdot, jotka koskevat liiketoimintaamme.

82

7 Kannattavuus ja rahoitus

Tässä osiossa käsittelemme yrityksemme kannattavuutta sekä sen

rahoitusta. Tästä osiosta käy ilmi, kuinka paljon rahaa

tarvitsemme yritystoiminnan käynnistämiseen sekä sen

pyörittämiseen. Erittelemme niin kiinteät kuin muuttuvat kulut,

sekä alkuhankintoihin tarvittavat investoinnit ja rahoituslähteet.

7.1 Investoinnit ja tase

Voidaksemme käynnistää yritystoimintamme, tarvitsemme

alkuinvestointeja kaiken kaikkiaan 88 73 euroa. Tästä summasta

omaa pääomaamme on 15 000 euroa. Loput 75 000 euroa

rahoitamme lainarahalle, josta 35 000 euroa lainaamme

Finnveralta ja 40 000 euroa joko pankilta tai yksityisiltä

rahoittajilta. Kokoamme siis 90 000 euron alkupääomapotin, josta

1200 euroa jää kassareserviksi.

Tarvitsemme 48 750 euroa itse investointeihin ja loput 37 000

euroa tarvitsemme käyttöpääomaksi, josta maksamme

yritystoiminnan kuluja alkuvaiheessa. Kalusteisiin rahaa menee

28 300 euroa, tarkempi erottelu näkyy oheisesta kuviosta.

83

Kuvio. 4 Kalusteiden erittely

Elektroniikkaan sekä muuhun tarvitsemme rahaa 20 450 euroa.

Se kattaa muun muassa kulunvalvonnan järjestämisen, atk-

ohjelmat, langattoman verkon asennuksen sekä tietokoneet.

Investoinnit näkyvät kokonaisuudessaan oheisessa kuviossa.

RAHAN TARVE (IN-VESTOINNIT)1. Puh,fax,kopio, kulun-valvonta 8 4002. Atk koneet&ohj. 4 5003. Tuotantokon&lait 4 3504. Kalusteet 28 3005. Markkin. invest. 2 2006. Kaupparek.mak. 3507. .Muut yhteensä 0 48 1008. Alkuvarasto 1 0009 .Kassareservi 2 62310.Käyt.pääoma yht. 37 009

11.YHTEENSÄ 88 731Kuvio 5. Investoinnit

84

Kalusteet erittelyNimi Uusi

sängyt 62kpl1550

0telkkari 1000yöpöytiä 40 kpl 400säilytyskaappi 6kpl 3900sohvia 5kpl 2500kaikki muu 2000Jääkaappi 1000muut keit-tiökalusteet 2000

Yhteensä2830

0

7.2 Kiinteät kustannukset

Yrityksemme kiinteät kulut tarkoittavat kaikkia menoeriä, jotka

toistuvat kuukausittain. Näistä menoeristä ylivoimaisesti suurin

on kiinteistömme vuokra ja seuraavaksi markkinointikulut.

Kiinteistömme vuokraan arvioimme menevän noin 13 000 euroa

kuukaudessa. Arvio tehtiin 500 neliön kiinteistölle 25€

neliöhinnalla. Tämä summa vastaa jotakuinkin Helsingin

keskustan hintoja. Jätehuoltoon arvioimme menevän 500€ ja

siivoukseen 600€, koska ostamme siivouspalvelut toiselta

yritykseltä. Markkinointikulumme arvioimme olevan noin 2500€

kuukaudessa. Tämä summa koostuu hakukoneoptimoinnista, sekä

mahdollisista lehtimainoksista. Hakukoneoptimointi tarkoittaa

mainontaa, jossa maksamme yrityksemme kotisivujen

muokkauksesta sellaisiksi, että ne näkyvät mahdollisimman

korkealla etsittäessä esim. Googlesta vastaavanlaista yritystä.

(Noframe 2012) Mainostamme myös mahdollisesti säännöllisesti

esim. Metro-lehdessä, jossa yksi mainos maksaa noin 800€.

(Metro-Vartti 2012) Yrityksemme ulkoistettu kirjanpito vie myös

noin 400€ kuukausittain. Yrityksemme loput kiinteät kulut

koostuvat vakuutuksista, huoltomaksuista, toimistomaksuista,

puhelinmaksuista ja pankkikuluista. Nämä menoerät ovat

kuitenkin selvästi pienempiä.

7.3 Palkkakustannukset

Laskujemme mukaan yrityksemme ympärivuorokautinen

pyörittäminen on mahdollista, mikäli työntekijöitä on vähintään

viisi henkilöä. Ryhmässämme on jo ennestään tarvittava määrä

henkilöitä, joten emme tarvitse alkuun lisää työvoimaa. On

kuitenkin mahdollista, että joudumme hankkimaan lisää

85

työntekijöitä, mikäli koemme sen tarpeelliseksi. Viiden henkilön

työskennellessä 8 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa 14

euron tuntipalkalla palkkakulumme tulevat olemaan noin

213000€ vuodessa. Tähän summaan sisältyy palkkojen sivukulut,

jotka ovat 62 % palkasta. Sivukuluihin lukeutuu työntekijän

vakuutukset, eläkerahat ja lomarahat. Palkkakulut ovat

yrityksemme suurin toistuva menoerä noin 18000€

kuukausittaisella määrällään.

€/kk 1 1 kk/V Vuosi- Sivukulut Sivukulut

Hlö Nimike €/t t/pv p/vko vko/V palkka % vuodessa

1 Essi 14 8 5 47 26320 62 % 16318,4

2 Sanna 14 8 5 47 26320 62 % 16318,4

3 Otto 14 8 5 47 26320 62 % 16318,4

4 Tuomas 14 8 5 47 26320 62 % 16318,4

5 Ville 14 8 5 47 26320 62 % 16318,4

YHT 131600 81592

Kuvio 6. Palkat

7.4 Myynti

Yrityksemme myynti koostuu myydyistä hostelliöistä sekä

myydyistä aamupaloista. Majoitustoimintaamme ohjaavat hinnat

ja vaatimukset käyttöasteen suhteen. Hostellissamme

sänkypaikan hinnaksi valittiin 30 euroa yötä kohden. Tämä hinta

myös sisältää arvonlisäveron, joka on 9 prosenttia. Sänkypaikkoja

hostellissamme on yhteensä 62. Liiketoimintamme on

kannattavaa, mikäli käyttöasteemme on vuoden ympäri vähintään

75 prosenttia. Helsingissä kaikkien majoitusliikkeiden käyttöaste

oli 69,5 prosenttia vuonna 2011 ja hostelleilla 80 prosenttia.

Vuorokauden aikana 75 prosenttia tarkoittaa, että 46,5 sänkyä on

vuokrattuna jokaisen vuorokauden aikana ja koko vuoden aikana

86

vuokrauksia tulee yhteensä 16972,5 kappaletta. Aamiainen

maksaa 2 euroa jokaista sänkypaikkaa kohden.

Sänkyjen myyntimäärän

ollessa 16973 vuosi tasolla

30 euron kappale hinnalla,

kokonaismyynti vuoden

aikana on 509 175 euroa.

Tästä summasta, kun

vähennetään

arvonlisäverotus,

liikevaihtomme on vuoden

aikana 467 133 euroa. Kun

aamupala maksaa 2 euroa

jokaista vuokrattua

sänkypaikkaa kohden,

kokonaisostot koko vuoden

aikana on yhteensä 33 945

euroa. Netto-ostot koko vuoden aikana on 30 040 euroa, tämä

saadaan, kun kokonaisostoista vähennetään arvonlisävero, joka

on yhteensä 3905 euroa. Näin ollen myyntikatteeksemme

muodostuu vuoden aikana 437 093 euroa. Myyntikate on

prosentuaalisesti 93,57 prosenttia.

Yrityksemme myynnin ollessa kriittisessä pisteessä

myyntitarpeemme on 465 150 euroa, samassa tilanteessa

liikevaihtomme olisi 467 133 euroa ja tällöin erotukseksi jää

+1 983 euroa.

Kommentit:

Sänky, 30euroa/vrk. sis. Alv.9% sänkypaikkoja 62, käyttöaste 75%

87

(Vuosimyynti) sänky

My-määrä, yksikköä 16973

Yksikköhinta , sis.alv € 30

Kokonaismyynti € 509175

-alv € 42042

= Liikevaihto € (alv 0%) 467133

Ostot/yksikkö sis alv € 2

Kokonaisostot € 33945

-alv € 3905

Netto-ostot (alv 0%) 30040

Myyntikate € 437093

Myyntikate % 93,57 %

Prosenttiosuus

myk:sta 100,00 %

Myyntikate € / tunti 0,00

Valmistustunnit / yksikkö 0,00

Valmistustunnit yhteensä 0Kuvio 7. Myynti

46,5 sänkyä vuokrattu/vrk ja vuodessa vuorokausia 365, eli vuokrauksia

16972,5 vuodessa.

Ostot ovat aamiaistarvikkeet/sänkypaikka 2€ päivässä.

Kuvio 8. Kommentit myynnistä

7.5 Tulosvertailu

Kriittisellä pisteellä tarkoitetaan tunnuslukua, joka osoittaa

yrityksen toiminta-asteen, jossa yrityksen voitto on nolla ja jossa

kokonaistuotto on yhtä suuri kuin kokonaiskustannukset, eli

kokonaiskatetuotto on täsmälleen kiinteiden kustannusten

suuruinen. (Taloussanomat 2012.)

HERKKYYSANALYYSI KRP

100 % 95 % 90 % 80 % 70 %

MYYNTITARVE(alv 0%) 465 150 465 150 465 150 465 150 465 150

100

%

LIIKEVAIHTO (alv 0%) 467 133 443 776 420 420 373 706 326 993

EROTUS 1 983 -21 374 -44 730 -91 444 -138 157

Kuvio 9. Kriittinen piste

Jotta saamme liiketoimintamme tasapainoiseen alkuun, on meidän

käyttöpääomamme oltava yhteensä 37 009 euroa.

Kassareservimme tulee näillä edellä mainituilla myyntimäärillä ja

myyntisummilla olemaan 2 623 euroa. Yrityksemme alkuun

saamiseksi rahoitustarpeemme on 88 731 euroa. Tämä summa

siis sisältää kaikki alussa tehtävät välttämättömät investoinnit.

Rahoitusta alussa tarvitsemme 90 000 euroa.

Tasever-

tailu

Käyttöpääoma yht- 37 009

88

eensä

Käyttöpääoman korjaus

Kassare-

servi 2 623

Investoinnit yhteensä = rahoitustarve 88 731

Rahoitus yhteensä 90 000

Kassareservi/lisärahoitustarve 1 269

Kuvio 10. Tasevertailu

89

8 Aikataulutus

Tänä vuonna, eli vuonna 2012 aikomuksenamme on kartoittaa

tietoa yritystoiminnasta, sekä hostellin pyörittämisestä.

Tarkoituksena on myös oppia Helsingin majoitusmarkkinoista

mahdollisimman paljon ja tehdä tutkimusta tulevista

suuntauksista. Vuoden aikana suoritamme opintojamme

normaalisti, hankkien tällä tavalla vankkaa pohjaa

tulevaisuuttamme ajatellen.

Vuonna 2013 aloitamme toimipaikkamme etsimisen. Tässä

prosessissa meidän pitää olla yhteydessä moniin tahoihin, kuten

Helsingin kaupunkiin ja Suomen retkeilymajajärjestöön, jotta

saamme parhaan mahdollisen kiinteistön toimintaamme varten.

Tänä vuonna keskitymme verkostoitumiseen toden teolla.

Yrityksemme perustajajäsenet pyrkivät verkostoitumalla

hankkimaan tietoa ja lisäämään tulevan yrityksemme mainetta eri

toimijoiden keskuudessa.

Vuosi 2014 tulee olemaan kiireistä aikaa. Silloin tarkoitus olisi

viimeistään löytää tuleva toimipaikkamme ja tehdä siitä

vuokrasopimus. Tämän vuoden loppupuolella teemme

osakeyhtiömme perustamissopimuksen ja ilmoituksen

kaupparekisteriin. Avaamme yrityksellemme myös pankkitilin ja

haemme Finnveralta pienlainaa. Samaan aikaan vuoden 2014

syksyllä valmistumme koulusta, jonka jälkeen pystymme

keskittymään kokonaan yrityksemme perustamiseen. Vuoden

2014 syksyllä pyrimme saamaan kartoitettua ja kilpailutettua

tarvitsemamme palvelut muilta yrityksiltä, kuten vaikkapa

siivouspalvelut, sekä kirjanpitopalvelut.

90

Vuoden 2015 keväällä aloitamme markkinoinnin täydellä teholla.

Talven ja alkukevään aikana toimitilamme olisi tarkoitus sisustaa

haluamallamme tavalla ja sinne asennetaan tarvitsemamme

elektroniikka, kuten hälytysjärjestelmä, sekä maksupäätteet.

Hostellimme avataan vuoden 2015 kevään/kesän aikana.

91

9 Yrityksen vastuuhenkilöt ja organisaatio

Yrityksen yksi tärkeimmistä voimavaroista on työntekijät eli

henkilöstö. Henkilöstön luonne vaikuttaa paljon yrityksen

organisaatiomuotoon. Eri organisaatiomuotoja ovat muun muassa

sukulaisuuteen perustuva, instituutioihin perustuva, vapaisiin

markkinoihin perustuva ja verkostoihin perustuva sekä erilaiset

sekamuodot eli hydridit. Organisaation sidosryhmiä ovat muun

muassa omistajat, yhteistyökumppanit ja asiakkaat. Ulkopuolisia

sidosryhmiä ovat yhteistyökumppanit, viranomaiset ja asiakkaat.

Sidosryhmiä ovat siis kaikki tahot, joiden kanssa yritys on

yhteistyössä ja ne ovat yrityksen toiminnan edellytys. Yrityksen

menestys perustuu myös henkilöstön ammattitaitoon ja

motivaatioon sekä henkilöstö vaikuttaa myös yrityksen

riskienhallintaan. Etenkin pienessä yrityksessä riskit kasvavat,

kun henkilöstön määrä on rajallinen. (Viitala & Jylhä 2007, 230.)

Yrityksemme rakenne eli organisaatio noudattaa

pienyritysrakennetta ja jossa yrittäjät osallistuvat tiiviisti

toteutettavaan työhön. Hostellin vastuuhenkilökunta koostuu

meistä viidestä hostellin perustajajäsenestä ja me

työskentelemme hostellissa täyspäiväisesti. Yrityksemme ei ole

kovin hierarkinen vaan jokainen työntekijä vastaa omasta

vastuualueestaan. Yrityksessämme vallitsee horisontaalinen

työnjako. Hostellimme tarjoaa yhteisöllistä, ihmisläheistä

asiakaspalvelua, jossa hostellin työntekijät ovat jatkuvassa

vuorovaikutuksessa asiakkaisiimme. Ydinhenkilökunnan lisäksi

hostellissamme työskentelee muutama osa-aikainen työntekijä,

kuten siivooja. Ennen yrityksen perustamista aiomme myös

hankkia erilaisia alihankkijoita tai liitännäishenkilöstöä. Olemme

92

harkinneet muun muassa vartiointipalveluita, tilintarkastusta.

Vuokratyöntekijöitä emme ole ajatelleet palkata yritykseemme.

Tuomas Törmänen on hostellimme hostellivastaava. Otto

Poikolainen on yrityksen sihteeri ja vastaava taloushallinnossa.

Ville Sistonen on yrityksemme kehittämispäällikkö. Sanna Räikkä

on markkinointipäällikkö. Essi Puhakka on yrityksen ICT- ja

teknologiapäällikkö.

Huolimatta titteleistä, jokainen hostellin työntekijä vastaa

tasapuolisesti työvuoronsa aikana hostellin perusylläpidosta.

Työkuvaan kuuluu muun muassa asiakaspalvelua vastaanotossa,

aamupalan valmistaminen aamulla, ylläpito, varausten

vastaanotto ja yrityksen blogin päivittäminen.

Yrityksen johtaminen jakaantuu kolmeen osaan, jotka ovat

asioiden johtaminen, henkilöiden johtaminen ja itsensä

johtaminen. Panostamme sisäiseen johtamiseen ja asiantuntevien

työntekijöiden rekrytoimiseen, motivoimiseen ja säilyttämiseen.

Henkilöiden perehdyttäminen on erityisen tärkeää ja haluamme

varmistaa, että henkilöstöllä on tarvittava osaaminen ja koulutus.

(Heinonen, J. Liiketoimintasuunnitelma toimenpiteet).

93

10 Tavoitteet ja niiden seuranta

Tavoitteita voidaan seurata useilla eri mittareilla, jotka yritys itse

valitsee. Seurannan tulee olla jatkuvaa ja tapahtua pitkällä

tähtäimellä. Heti, jos joku osa-alue ei toimi, täytyy ryhtyä

toimenpiteisiin ongelman korjaamiseksi.

Tavoitteitamme ovat asemamme vahvistaminen Helsingin

majoitusmarkkinoilla. Asiakkaiden tyytyväisyyttä ja

kilpailuvalttimme onnistuneisuutta (yhteisöllisyys) seurataan

asiakaspalautekyselyllä.

Kannattavuutta seurataan kirjanpidosta, jossa tarkastelleen mm.

myyntituottojen, katteen, omavaraisuusasteen sekä menojen

määrää. Tavoitteena on alkuun tehdä yritystoiminnasta

kannattavaa ja kolmen vuoden jälkeen kun olemme saaneet lainat

maksettua takaisin, tavoittelemme jo voittoa. Tulevalla voitolla

voimme tehdä lisäinvestointeja yritykseemme.

94

11 Yhteenveto

Toisen lukukauden tehtävänantomme liiketoimintasuunnitelman

rakentamisesta on ollut haastava, mutta opettavainen. Lukukausi

on ollut työntäyteinen, sillä liiketoimintasuunnitelman

kirjoittaminen on ollut aikaa vievää ja on vaatinut todella

yksityiskohtaista perehtymistä yritystoiminnan eri osa-alueisiin.

Lukukauden aikana on ollut paljon asioiden toistoa ja motivaatio

on vaihdellut ajan mittaan.

Koko lukukausi on ollut itseopiskelupainotteista ja siinä on

korostunut ryhmätyöskentelytaitojen merkitys. Ryhmämme on

kuitenkin toiminut hyvin yhteen ja ryhmän jäsenet ovat

täydentäneet toisiaan. Ryhmätoiminnassamme on vielä

kehitettävää, mutta olemme oppineet paljon kärsivällisyyttä ja

tekemään kompromisseja. Aikataulutus ei toteutunut kaikin osin.

Kaiken kaikkiaan olemme oppineet paljon liiketoiminnasta ja

yrityksen perustamisesta. Ideamme on toteuttamiskelpoinen ja

laskelmien mukaan kannattava, mutta päädyimme loppujen

lopuksi siihen, että emme jatka sen kehittelyä symbiossa. Tässä

elämäntilanteessa, tällä kokemusmäärällä ja verkostojen

riittämättömyydellä liikeidea ei ole realistinen vaan liian

haasteellinen. Tutkimuksien mukaan tällaiselle hotelli-yritykselle

selvästi olisi kysyntää.

95

Lähteet

Aedu. Markkinoinnin toimintaympäristöt. Luettavissa:

http://www.aedu.sakky.fi/opinnet/markkinointi/1toimymp.htm.

Luettu: 1.3.2012.

Berg, K. 1993. Yrityksen riskienhallinta. 2. Painos. Helsinki.

Tekijä ja Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy.

Bergström, S. & Leppänen, A. 2003. Yrityksen

asiakasmarkkinointi. 9. – 10. Painos. Helsinki. Edita Prima Oy.

Eduskunta. Eduskunta säätää lait. Luettavissa:

http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/selko/lainsaadan

to.htx. Luettu: 1.3.2012.

Equinox Consulting 2010. Analyysit. Luettavissa:

http://equinoxconsulting.fi/analyysit.html#oy. Luettu: 9.2.2012.

Etälukio. Yrityksen henkilöstö ja asiakkaat.

Luettavissa: http://www2.edu.fi/yrittajyysvayla/?page=230.

Luettu: 15.4.2012.

Finnvera 2011. Käyttöpääoma. Luettavissa:

http://www.finnvera.fi/Kehittaeminen-ja-kasvu/Loeydae-ratkaisuja-

kasvun-rahoitustarpeisiin/Kaeyttoepaeaeoma. Luettu: 9.2.2012.

Helsingin Sanomat 2011. Kotimaan matkailu.. Luettavissa:

http://www.hs.fi/talous/Matkailuala+on+toipumassa+taantumasta

/a1305550467503. Luettu: 27.1.2012

96

Heinonen, J. Liiketoimintasuunnitelma toimenpiteet. Henkilöstö ja

organisaatiot. Luettavissa:

http://elearn.haaga-helia.fi/moodle/file.php/7289/Jonnan_matskut/

toimenpiteet.pdf. Luettu: 16.4.2012.

Hirvonen, S. 2010. Markkinoinnin perusteet. Luettavissa:

http://wanda.uef.fi/taloustieteet/opiskelu/SHirvonen/Luento2.pdf.

Luettu: 6.2.2012.

Hostelworld 2012. Luettavissa:

http://www.hostelworld.com/search?search_keywords=Helsinki

%2C+Finland&country=Finland&city=Helsinki. Luettu:

14.4.2012.

Joensuun yliopiston taloustieteet 2012a. Markkinoinnin

kilpailukeinot 2012. Luettavissa:

http://www.joensuu.fi/taloustieteet/markkinointi/kuluttajamarkkin

ointi/kul4main.htm#keinot. Luettu: 5.3.2012.

Joensuun yliopiston taloustieteet 2012b. Segmentointi.

Luettavissa:

http://www.joensuu.fi/taloustieteet/markkinointi/kuluttajamarkkin

ointi/kul3.htm. Luettu: 6.2.2012.

Joensuun yliopisto taloustieteet 2012c. Kuluttajat ja organisaatiot

ostajina. Luettavissa:

http://www.joensuu.fi/taloustieteet/markkinointi/kuluttajamarkkin

ointi/kul2.htm. Luettu: 9.2.2012.

Joensuun yliopisto taloustieteet 2012d. Markkinointi ja sen

toimintaympäristö. Luettavissa:

97

http://www.joensuu.fi/taloustieteet/markkinointi/

kuluttajamarkkinointi/kul1.htm. Luettu: 9.2.2012.

Kepa 2003. Kuinka istuvat yhteen matkailu ja eettisyys.

Luettavissa: http://www.kepa.fi/uutiset/2846. Luettu: 92.2012.

Kokko, H. 3.2.2012. Hostellivastaava. Suomen

Retkeilymajajärjestö.

Kortetjärvi-Nurmi, Kuronen & Ollikainen. 2003. Yrityksen

viestintä. Edita Prima Oy. Helsinki.

Koulutusalan tieto- ja materiaalipalvelun verkkoaineiston

markkinointisuunnitelman teko-opas 2012 Markkinointi.

Luettavissa:

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/markkinointisuunnitelma/

pages/kilpailu.htm.

Luettu 5.3.2012.

Kuningaskuluttaja 2006. Lomamatkallakin voi tehdä eettisiä

valintoja. Luettavissa:

http://www.kuningaskuluttaja.yle.fi/node/620. Luettu: 1.3.2012.

Lahtinen, J., Isoviita, A. & Hytonen, K. Markkinoinnin

kilpailukeinot. 1995. Kokkola.

Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta. Luettavissa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060308. Luettu

28.2.2012.

98

Lampikoski, K., Suvanto, P. & Vahvaselkä, I, 1995. Markkinoinnin

menestystekijät. 1.-2. Painos. Weilin+Göös. Porvoo.

Liiketoimintasuunnitelma, edu. Henkilöstö ja

organisaatiosuunnitelma. Luettavissa:

http://www04.edu.fi/liiketoimintasuunnitelma/index2.asp?

mida=4&fail=toimintaympariston_analyysi.htm. Luettu:

16.4.2012.

Luottokunta 2010. Kauppiassopimus. Luettavissa:

http://www.luottokunta.fi/fi/vastaanottopalvelut/aloita_maksujen_v

astaanotto/kauppiassopimus. Luettu: 7.3.2012.

MaRa Ry 2012. Matkailu- ja ravintola-alan kehitysnäkymät.

Luettavissa: http://www.mara.fi/files/suhdanne12012_1.pdf.

Luettu 5.3.2012.

Marketing Profs 2012. What is Customer Segment. Luettavissa:

http://www.marketingprofs.com/Faqs/showfaq.asp?

ID=91&CatID=4. Luettu: 3.2.2012.

Markkinoinnin tiivistelmä 2012. Markkinointi ympäristö.

Luettavissa: users.tkk.fi/psiikaah/Markkinointi/Markkinoinnin

%20tiivistelm%e4-1.doc. Luettu: 1.3.2012.

Markkinointi ja sen toimintaympäristö 2012. Markkinointi.

Luettavissa:

http://www.joensuu.fi/taloustieteet/markkinointi/kuluttajamarkkin

ointi/kul1.htm. Luettu: 1.3.2012.

99

Markkinointitalous ja matkailun taloudelliset vaikutukset 2005.

Savonlinna. Diat 43-50. Matkailuyritysten toimintaympäristö.

Luettavissa: lipas.uwasa.fi/~mjm/Luennot0210.ppt Luettu:

1.3.2012.

MEK 2011. Matkailun kehitys –katsaus. Luettavissa:

http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/%28pages%29/Matkailun_k

ehitys_-katsaus. Luettu: 27.1.2012.

Metro-Vartti. 2012. Mainostaminen.

Luettavissa: http://www.metro-vartti.fi/page.do?

pid=9&sid=1&parent=9. Luettu 2.5.2012.

Muroma, M. 2007. Markkinointi liiketoiminnan kentässä.

Luettavissa: http://www.slideshare.net/makedaman/marketing-in-

finnisg. Luettu: 1.3.2012.

Noframe. 2012. Hakukoneoptimointi.

Luettavissa: http://www.noframe.fi/hakukoneoptimointi.htm.

Luettu 2.5.2012.

Pk-rh, 2009. Liiketoiminnan nelikenttäanalyysi SWOT.

Luettavissa: http://www.pk-rh.fi/riskilajit/liikeriskit/liiketoiminnan-

nelikenttaanalyysi-swot/. Luettu: 7.3.2012

Poliittinen ympäristö 2012. Poliittinen ympäristö. Luettavissa:

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/markkinointisuunnitelma/min

ipages/poliitinen_ymparisto.htm. Luettu: 1.3.2012.

Porter, M. 1985. Kilpailuetu. Weilin+Göös. Espoo.

100

Rissanen, T. 2007. Kilpailu Markkinoilla. Kustannusyhtiö

Pohjantähti. Vaasa

Rissanen, T. 2006. Uutta virtaa yritykseen. Kustannusyhtiö

Pohjantähti. Vaasa.

Solomon, M., Bamossy, G., Askegaard, S. & Hogg, M. 2006. Con-

sumer Behaviour A European Perspective. 3. painos. Great

Britain: Prentice Hall.

Suomen matkatoimistoalan liitto ry (SMAL) 2009. Matkailu ja

talous. Luettavissa: http://www.smal.fi/index.php?439. Luettu

2.3.2012.

Suomen Retkeilymajajärjestö. Hostellit Suomessa. Luettavissa:

http://www.hostellit.fi/hostellit-suomessa.aspx. Luettu. 5.3.2012.

Suomen Retkeilymajajärjestö 2012. Miten SRM hostelliksi.

Luettavissa: http://www.hostellit.fi/miten-srm-hostelliksi.aspx.

Luettu: 15.4.2012.

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu 2006. Toimintaympäristön

analysointi. Luettavissa:

http://www2.amk.fi/mater/kauppa_ja_talous/paatoksent_apuvalin/t

ehtaevae_4_ympaeristoeanalyysi_12621.html. Luettu: 1.3.2012.

Säästöpankki 2012. Leasingrahoitus. Luettavissa:

https://www.saastopankki.fi/leasing. Luettu: 9.2.2012.

101

Taloussanomat 2012. Pörssi – taloussanakirja. Luettavissa:

http://www.taloussanomat.fi/porssi/sanakirja/termi/kriittinen+pist

e/0. Luettu: 2.5.2012.

Taloussanomat 2012. Suomen talous kasvoi 3,7 % vuonna 2010.

Luettavissa:

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/01/31/suomen-

talous-kasvoi-37-prosenttia-vuonna-2010/201222109/12. Luettu:

1.3.2012.

Taloustutkimus 2012. Tuotteet ja palvelut. Luettavissa:

http://www.taloustutkimus.fi/tuotteet_ja_palvelut/tuotekuva_brand

i/. Luettu: 14.4.20120.

Teosto 2008. Taustamusiikki majoitustilassa. Luettavissa:

http://www.teosto.fi/fi/taustamusiikki_majoitustilassa.html. Luettu

27.2.2012.

Tilastokeskus 2008. Toimialaluokitukset. Luettavissa:

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/i.html.

Luettu: 5.3.2012.

Turisti 2007. Pohjoismaiset hotellisäännöt. Luettavissa:

http://dwww01.morning.fi/majoitus/hotellisaannot.html#yleiset.

Luettu: 6.3.2012.

Työ- ja elinkeinotoimisto 2011. Starttiraha. Luettavissa:

http://www.mol.fi/mol/fi/04_yrittaminen/05_starttiraha/index.jsp.

Luettu: 9.2.2012.

102

Viitala R & Jylhä, E. 2007. Liiketoimintaosaaminen. Edita.

Helsinki.

Visit Helsinki 2011a. Helsingin matkailutilastot. Luettavissa:

http://www.visithelsinki.fi/fi/ammattilainen/tutustu-helsinkiin/tutki

muksia/helsingin-matkailutilastot. Luettu: 5.3.2012.

Visit Helsinki 2008. Pääkaupunkiseudun matkailun

toimialaraportti. Luettavissa:

http://www.visithelsinki.fi/sites/visithelsinki.fi/files/files/Tutkimuks

et/paakaupunkiseudun_matkailun_toimialaraportti_2002-

2008.pdf. Luettu: 1.3.2012

Visit Helsinki 2011b. Markkinaraportti. Luettavissa:

http://www.visithelsinki.fi/sites/visithelsinki.fi/files/files/Tilastot/

FI/helsinki1211.pdf. Luettu: 5.3.2012.

Yrittäjät 2012a. Osakeyhtiö. Luettavissa:

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yritystoiminnanabc/

yritysmuodot_ja_liiketoiminta/osakeyhtio/. Luettu: 7.5.2012

Yrittäjät 2012b. Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa? Luettavissa:

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yrittajaihmisena/

yrittajan_tyottomyysturva/kuka_on_yrittaja_tyottomyystutyotto/.

Luettu: 7.5.2012

103

12 Liitteet

12.1 Liite 1 Aikataulu

Pyrimme tapaamaan kaksi kertaa viikossa koko ryhmänä ja

työstämään liikeideaamme koulun jälkeen.

Vko 3

Ma 16.1. Yritysprojektin esittely

Ti 17.1. Ryhmäytyminen, vierailuluento yrittäjyydestä

Pe 20.1. Matkamessut 2012, yritysidean hahmottelua

Vko 4

Ma 23.1. Yritystoiminnan luento, yritysidean kehittäminen

Ti 24.1. Ryhmädynamiikka luento

Ke 25.1. Business canvas -kirjoittaminen

To 26.1. Suullisen esityksen pitämistä koskeva luento, business

idean kirjoittaminen, PowerPointin, logon ja mainoslauseen

valmistelu, englanninkielisen myyntipuheen laatiminen

Pe 27.1. Ajanhallinta luento, Business canvas ja business idea

palautus, yritysesseeaiheiden jako

Vko 5

Ma 30.1. Yritysidean esittely, Elevator Pitch myyntipuheen

pitäminen englanniksi (Essi, Otto, Sanna ja Ville esittelevät),

vertais- ja itsearviointi

Ti 31.1. Kokous klo 10–14

To 2.2. Yrityshaastattelu luento

Pe 3.2. Yritysesseiden palautus

Vko 6

Ma 6.2. Sisäisten analyysien vierihoito, vierihoidot104

To 9.2. Suullisen esitystaidon luento

Pe 10.2. Esseesirkus, yrityshaastattelujen yhteenveto

Vko 7

Ma 13.2. Sisäisten analyysien esitykset, haastattelu, ulkoisten

analyysien tietoisku luento

To 16.2. Sisäisten analyysien ja SWOT työstöä

Vko 8

Hiihtoloma

Vko 9

27.2. Ulkoisten analyysien vierihoidot

Vko 10

Ma 5.3. Ulkoisten analyysien vierihoidot, erityisesti laki

Ti 6.3. Luento velasta ja velan vakuuksista

To 8.3. Ulkoiset analyysit ja SWOT tehtävän palautus

Vko 11

Ma 12.3. Ulkoisten analyysien esittely ja esitelmä, liikeidean

täsmennys, yritysmuoto, segmentti ja tavoitteet luento

Vko 12

Intensiiviviikko

22.3. Liikeidea, yritysmuoto, segmentti ja tavoitteet osion

palautus

Vko 13

Ma 26.3. Täsmennetyn liikeidean esittely paneeli, toimenpiteiden

tietoisku luento

105

To 29.3. Yritysessee 2 palautus

Pe 30.3. Esseesirkus

Vko14

Ma 2.4. Vierihoito toimenpiteistä

Ti 3.4. Kokous klo 10–12

Vko15

Ti 10.4. Olika åtgärder esityksen työstöä

To 12.4. Olika åtgärder esityksen työstöä

Pe 13.4. Olika åtgärder på svenska luento

Vko16

Ma 16.4. Olika åtgärder palautus

Ti 17.4.- Pe 20.4. Opintoretki Ruotsiin

Vko17

Ma 23.4. Åtgärger på svenska esitys, Harri Kari luento

To 26.4. Vierihoito

Pe 27.4. Vierihoito

Vko18

Ma 30.4. Kokous klo 10–15

To 3.5. Neuvottelutaidon koe

Pe 4.5. Vastuut ja aikataulut luento, kannattavuusesitykset

Vko19

Pe 11.5. Liiketoimintasuunnitelmien työstöä

Vko20

Ma 14.5. Lopulliset esitykset ja lehdistötilaisuus

106

Ti 15.5. Yhteinen palautetilaisuus

107

12.2 Liite 2 Vastuunjako

Ryhmässämme on viisi henkilöä. Päätimme, että emme nimitä

erillistä sihteeriä tai puheenjohtajaa, vaan otamme kaikki

vastuuta projektin onnistumisesta. Vaihtelemme viikoittain

kirjoitustehtäviä, sekä pyrimme jakamaan tehtävät tasaisesti.

Kenenkään ei tarvitse pelätä sitä, että jokin tehtävä on liian

vaikea, vaan pyrimme tekemään yhteistyötä kysymyksiä

herättävissä aiheissa. Raporttien osiot, kuten esseet, kirjoitamme

kukin omatoimisesti ja kokoaminen tapahtuu yhdessä.

PowerPoint-esityksiä sekä esitysten kulkua pohdimme myös

yhdessä

Pääsääntöisesti kuitenkin pyrimme tekemään kaiken yhteistyössä

koululla. Kokoonnumme kahtena edeltä sovittuna päivinä viikossa

työstääksemme yritystoimintaamme ja välttääksemme töiden

kasaantumisen kotiin.

108

12.3 Liite 3 Kannattavuuslaskelmat

Käytössä olevat muuttujat:as.nimias.osoite

as.puhelinas.sähköposti

konsulttinimipuhelinsähköpostipäivämäärä

25.4.2012Sanna Räikkä, Essi Puhakka, Otto Poikolainen, Tuomas TörmänenVille Sistonen

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAAN

LIITTYVÄT LASKELMAT

AsiakasNimi Sanna Räikkä, Essi Puhakka, Osoite Otto Poikolainen, Tuomas TörmänenPuhelin Ville SistonenSähköposti Käyttö-

kieli:Konsultti suomiNimi Harri KariPuhelin 0207569543Sähköposti harri.kari@yrittajakeskus.fi

Päivämäärä 25.4.2012

Yhtiömuoto OsakeyhtiöPrh-maksu 350 €

Päätoimiala Motellit ja muut majoitusliikkeet

Käynnit

© Uudenmaan TE-keskus 2005

Programming: Jussi Aikala, TE-keskus/Uusimaa

Comman Comman

109

110

25.4.2012 Sanna Räikkä, Essi Puhakka, Harri Kari Otto Poikolainen, Tuomas Törmänen0207569543 Ville Sistonen

ALOITTAVA TASERAHAN TARVE (INVESTOINNIT) RAHAN LÄHTEET Korko Laina-aika (v)

0. Kiinteistöt ja maa-alueet 01. Vuokratakuu 0 Pankkilaina 40000 5,0 % 5

2. Remontti 0 Finnvera 35000 5,0 % 5

3. Puh,fax,kopio 8 400 Muu laina 0 5,0 % 5

4. Atk koneet&ohj. 4 500 VIERAS PO YHT. 75 000

5. Tuotantokon&lait 4 350 Osakepo rahana 15 0006. Kalusteet 28 300 Osakepo apporttina 07. Tarvikkeet 0 Muu oma po rahana 08. Auto 0 Muu oma po app:na 09. Mallit, protot ym 0 Yritystuet 010.Markkin. invest. 2 200 OMA PO YHT. 15 000

11.Kaupparek.mak. 35012.Muut yhteensä 013.Alkuvarasto 1 00014.Kassareservi 2 62315.Käyt.pääoma yht. 37 00916.YHTEENSÄ 88 731 YHTEENSÄ 90 000

KUSTANNUSRAKENNE / MYYNTITARVE ("Tuloslaskelma")KUUKAUSITILIKAUSI 12

17.Oma nettopalkka(tarve) 0 018.+ Lainojen lyhennys 667 8 00018a.- Poistot -949 -11 388 19.= Tulot verojen jälkeen 949 11 38820.+ Verot 24,50 % 0 021.= Bruttotulo(tarve) 949 11 38822.+ Lainojen korot 296 3 55023.= Käyttökate(tarve) 1 245 14 93824.Kiinteät kulut (alv 0%) 0 025. +Palkat ja palkkiot 10 967 131 60026. +Henkilösivukulut 6 799 81 59227. +Muut henkilöstösivukulut (Yrittäjän YEL) 0 028. +Kiinteistökulut 13 760 165 12229. +Kone-,laite-, ja kalustokulut 130 1 56130. +Kuljetus- ja huolintakulut 0 031. +Ajoneuvokulut 0 032. +Matkakulut 0 033. +Myynti ja markkinointikulut 2 033 24 39034. +Edustuskulut 0 035. +Tutkimus- ja kehittämiskulut 122 1 46336. +Asiantuntijakulut 325 3 90237. +Vakuutukset 320 3 84038. +Hallintokulut 407 4 87839. +Muut liiketoiminnan kulut 163 1 95140.Kiinteät (25-39) yhteensä (alv 0%) 35 025 420 30041.=Myyntikate(tarve) (23+40) 36 270 435 23842.+Aineet&tarvikkeet (-ALV) 2 493 29 91244.=LIIKEVAIHTO(TARVE) 38 763 465 15045.+ALV edelliseen 9,00 % 3 489 41 86446.KOKONAISMYYNTI(TARVE) 42 251 507 014

kk viikko päivä tuntiMYYNTITARVE EUROA PER 42251 9713 1943 243Aikamäärittelyt 1v = 12 kk 1vko = 5 pv

1kk = 4,35 vko 1pv = 8 h

111

25.4.2012Harri Kari Sanna Räikkä, Essi Puhakka, 0207569543 Otto Poikolainen, Tuomas Törmänen Ville Sistonen

INVESTOINNIT = RAHAN TARVE

Nimike UUSI APPORTTI YHTEENSÄ POISTO

Kiinteistö 0Maa 0Muuta 00. KIINTEISTÖT JA MAA-ALUEET 0 0 0 7 % 0

Remonttitarpeet 0* työ 0Muuta 02. REMONTTI YHTEENSÄ 0 0 0 0

Puhelin&gsm 400 400Fax 0Kopiokone 0kulunvalvonta 8000 80003. PUHELIN...YHTEENSÄ 8400 0 8400 8400

atk koneet 0atk ohjelmat 2000 2000langaton järj. 2500 25004. ATK YHTEENSÄ 4500 0 4500 4500

tietokone 4kpl 4000 4000

kassakone 300 300

maksupääte 50 50Asennus 0Muuta 0Koneet & kal. erittely 0 05. TUOTANTOKON & LAITT. YHTEENSÄ4350 0 4350 4350

telkkariKalusteet erittelyKalusteet erittely 28300 06. Kalusteet yht 28300 0 28300 28300

7. Tarvikkeet 0 0

8. Auto 0 0

9. Mallit, protot ym 0 0

Käyntikortit 100Esitteet 100internetsivut domain 1000Kyltit 1000MessustandiSuorapostitusMuutaMARKKINOINTI-INVEST. YHT. 2200 2200

12.Muut yhteensä 0 0

13.Alkuvarasto 1000 1000

KAIKKI INVEST. YHTEENSÄ 48750 0 48750 45550 -11 388

UUSI APPORTTI YHTEENSÄ POISTO 25 %112

25.4.2012Harri Kari Sanna Räikkä, Essi Puhakka, 0207569543 Otto Poikolainen, Tuomas Törmänen Ville Sistonen

KIINTEÄT KUSTANNUKSET

Tilikauden pituus -> 12 kk kk VUOSI KTÖPO

Palkat vieraille 10 967 Valitse ALV:n 131 600 10 967

palkan sivukulut 6 799 alhaalta osuus 81 592 6 799

Työntekijöiden kiinteät palkat 17 766 oikea osto- 213 192 17 766

Oma nettopalkkatarve ALV- hin- 0 0

Oma vero 24,00 % 0 kanta nasta 0 0

Yrittäjäeläkkeen perusteena oleva palkkasumma

YEL-vakuutus -> 22,50 % 0,0 0 0

Vuokrat m2*€ 500 25 € 12 500 0% 0 150 000 12 500

Sähkö/lämpövesi 450 23% 84 5 400 450

Jätehuolto seka 716 bio 295 500 23% 93 6 000 500

Siivous 600 23% 112 7 200 600

KIINTEISTÖKULUT 14 050 290 168 600 14 050

Korjaukset, huollot, ohj.päivitykset 100 23% 19 1 200 100

Laitteisto 23% 0 0 0

Ohjelmistojen täydennys 60 23% 11 720 60

Huollot ym 23% 0 0 0

KONE-,LAITE JA KALUSTOKULUT 160 30 1 920 160

Kuljetukset 23% 0 0 0

Huolinta 23% 0 0 0

KULJETUS JA HUOLINTA 0 0 0 0

Matkakulut 0% 0 0 0

Matkaliput 9% 0 0 0

Majoitus 9% 0 0 0

Muut 9% 0 0 0

YHTEENSÄ 0 0 0 0

Myynti ja markkinointi 23% 0 0 0

Mainonta 2 500 23% 467 30 000 2 500

Messut 23% 0 0 0

Myynnin edistäminen 23% 0 0 0

Muut 23% 0 0 0

YHTEENSÄ 2 500 467 30 000 2 500

Edustus 23% 0 0 0

Amm.lehdet,-kirjall. 9% 0 0 0

Koulutus 150 23% 28 1 800 150

Muuta 23% 0 0 0

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKULUT 150 28 1 800 150

ASIANTUNTIJAKULUT mm kirjanpito 400 23% 75 4 800 400

Vahinko- ym. vakuutukset 120 0% 0 1 440 120

Tapaturmavakuutukset 0% 0 0 0

Vastuuvakuutukset 100 0% 0 1 200 100

yritysvakuutus 100 0% 0 1 200 100

VAKUUTUKSET YHTEENSÄ 320 0 3 840 320

Puhelin 200 23% 37 2 400 200

Tietoliikenne 100 23% 19 1 200 100

Toimistokulut 200 23% 37 2 400 200

Muut 23% 0 0 0

HALLINTOKULUT YHTEENSÄ 500 93 6 000 500

Auton vakuutukset 0% 0 0 0

Auton käyttökulut 23% 0 0 0

AJONEUVOKULUT 0 0 0 0

Muut kiinteät kulut 23% 0 0 0

23% 0 0 0

posti- ja pankkikulut 100 23% 19 1 200 100

Muut 100 23% 19 1 200 100

MUUT KIINTEÄT KULUT YHTEENSÄ 200 37 2 400 200

YHTEENSÄ 36 046 1 021 432 552 36 046

Alla olevat eivät tule jäämään näkyviinYEL 1 -3 18

22,50 % 2 -2 1216,88 % 3 -1 6

4 0 75 1 86 2 9

3 10111314151617

Alv-kanta // string23%13%9%0%

113

114

25.4.2012Harri Kari Sanna Räikkä, Essi Puhakka, 0207569543 Otto Poikolainen, Tuomas Törmänen Ville Sistonen

TYÖNTEKIJÖIDEN PALKAT

€/kk 1 1 kk/V Vuosi- Sivukulut SivukulutHlö Nimike €/t t/pv p/vko vko/V palkka % vuodessa1 Essi 14 8 5 47 26320 62 % 16318,42 Sanna 14 8 5 47 26320 62 % 16318,43 Otto 14 8 5 47 26320 62 % 16318,44 Tuomas 14 8 5 47 26320 62 % 16318,45 Ville 14 8 5 47 26320 62 % 16318,46 0 35 % 07 0 35 % 08 0 35 % 09 0 35 % 010 0 35 % 0

YHT 131600 81592

kk 12 vuosi tilikausiPALKAT 10967 131600 131600SIV.KUL 6799 81592 81592

YHTEENSÄ 17766 213192 213192

Kilometrikorvauslaskuri

km 0 0,45 0,00

115

25.4.2012 Otto Poikolainen, Tuomas TörmänenHarri Kari 0207569543 Sanna Räikkä, Essi Puhakka, Ville Sistonen

MYYNTIBUDJETTI 1 Tuote 1 Tuote 2 Tuote 3 Tuote 4 Tuote 5 Tuote 6 Tuote 7 Tuote 8 Yhteensä HUOMAUTUKSIA

(Vuosimyynti) 0 0 0 0 0 0 0 0

My-määrä, yksikköä 18000 0 0 0 0 0 0 0Yksikköhinta , sis.alv € 0 0 0 0 0 0 0 0Kokonaismyynti € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 = Liikevaihto € (alv 0%) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Ostot/yksikkö sis alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 Kokonaisostot € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Netto-ostot (alv 0%) 0 0 0 0 0 0 0 0 0Myyntikate € 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 40 t/vkoMyyntikate % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0 % 47 vkoaProsenttiosuus myk:sta 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 1880 tuntia/vMyyntikate € / tunti 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä käytetty Jäljellä tValmistustunnit/yksikkö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 1880Valmistustunnit yht. 0 0 0 0 0 0 0 0 Jäljellä päiviä 235

Tuote 9 Tuote 10 Tuote 11 Tuote 12 Tuote 13 Tuote 14 Tuote 15 Tuote 16 Yhteensä HUOMAUTUKSIA

(Vuosimyynti) sänky 0 0 0 0 0 0 0

My-määrä, yksikköä 16973 0 0 0 0 0 0 0Yksikköhinta , sis.alv € 30 0 0 0 0 0 0 0Kokonaismyynti € 509175 0 0 0 0 0 0 0 509175 -alv € 42042 0 0 0 0 0 0 0 42042 = Liikevaihto € (alv 0%) 467133 0 0 0 0 0 0 0 467133 Ostot/yksikkö sis alv € 2 0 0 0 0 0 0 0 Kokonaisostot € 33945 0 0 0 0 0 0 0 33945 -alv € 3905 0 0 0 0 0 0 0 3905Netto-ostot (alv 0%) 30040 0 0 0 0 0 0 0 30040Myyntikate € 437093 0 0 0 0 0 0 0 437093Myyntikate % 93,57 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 94 %Prosenttiosuus myk:sta 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

Myyntikate € / tunti 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä käytetty Jäljellä tValmistustunnit / yksikkö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 0 1880Valmistustunnit yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 0 Jäljellä päiviä 235

116

Harri Kari 0207569543 Sanna Räikkä, Essi Puhakka, Ville SistonenMYYNTIBUDJETTI 1(Vuosimyynti)

Tuotenimi Tuote 1 Tuote 2 Tuote 3 Tuote 4 Tuote 5 Tuote 6 Tuote 7 Tuote 8 Alv yhtTuotenimi

My-määrä, yksikköäYksikköhinta , sis.alv € Valitse alv-kanta -> 9% 0% 0% 23% 23% 23% 23% 23% -alv € 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Ostot/yksikkö sis alv € Valitse alv-kanta -> 13% 23% 23% 23% 23% 23% 23% 23% -alv € 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Valmistustunnit/yksikkö

Tuotenimi Tuote 9 Tuote 10 Tuote 11 Tuote 12 Tuote 13 Tuote 14 Tuote 15 Tuote 16Tuotenimi sänky

My-määrä, yksikköä 16973Yksikköhinta , sis.alv € 30,00 Valitse alv-kanta -> 9% 23% 23% 23% 23% 23% 23% 23% -alv € 2,48 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 42041,97Ostot/yksikkö sis alv € 2,00 Valitse alv-kanta -> 13% 23% 23% 23% 23% 23% 23% 23% -alv € 0,23 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 3905,18Valmistustunnit/yksikkö

Kommentit:Sänky, 30euroa/vrk. sis. Alv.9% sänkypaikkoja 62, käyttöaste 75%46,5 sänkyä vuokrattu/vrk ja vuodessa vuorokausia 365, eli vuokrauksia

Työtunteja viikossa 40 16972,5 vuodessa.Viikkoja vuodessa 47 Ostot ovat aamiaistarvikkeet/sänkypaikka 2€ päivässä.

117

25.4.2012 Sanna Räikkä, Essi Puhakka, Harri Kari Otto Poikolainen, Tuomas Törmänen0207569543 Ville Sistonen

TULOSVERTAILU JA KRIITTINEN PISTE

HERKKYYSANALYYSI KRP100 % 95 % 90 % 80 % 70 %

MYYNTITARVE(alv 0%) 465 150 465 150 465 150 465 150 465 150 100 %LIIKEVAIHTO (alv 0%) 467 133 443 776 420 420 373 706 326 993EROTUS 1 983 -21 374 -44 730 -91 444 -138 157

Tasevertailu

Käyttöpääoma yhteensä 37 009Käyttöpääoman korjaus

Kassareservi 2 623

Investoinnit yhteensä = rahoitustarve 88 731Rahoitus yhteensä 90 000Kassareservi/lisärahoitustarve 1 269

ALOITTAVA TASE

RAHAN TARVE (INVESTOINNIT) kk RAHAN LÄHTEET Korko Aika (v)

0.Kiinteistöt ja maa-alueet 0 Pankkilaina 40 000 5,0 % 5

1. Vuokratakuu 0 0 Finnvera 35 000 5,0 % 5

2. Remontti 0 Muu laina 5,0 % 5

3. Puh,fax,kopio 8 400 VIERAS PO YHT. 75 0004. Atk koneet&ohj. 4 500 Osakepo rahana 15 0005. Tuotantokon&lait 4 350 Osakepo apporttina 06. Kalusteet 28 300 Muu oma po rahana7. Tarvikkeet 0 Muu oma po app:na 08. Auto 0 Yritystuet9. Mallit, protot ym 0 OMA PO YHT. 15 00010.Markkin. invest. 2 20011.Kaupparek.mak. 350 Käyttöpääoman korjaus

12.Muut yhteensä 0 48 100 0

13.Alkuvarasto 1 000 Kassareservi/rahoitustarve14.Kassareservi 2 623 1 26915.Käyt.pääoma yht. 37 009

16.YHTEENSÄ 88 731 YHTEENSÄ 90 000 Täytyy mennä tasan

118