Upload
others
View
5
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Liiketoimintasuunnitelma
T:mi Kulturellis
Kulttuurin markkinointi- ja suunnittelupalvelu
Ulla Viskari-Perttu
31.3.2012
HUMAK
Kulttuurituotannon koulutusohjelma
Yrittäjyys ja tuotteistaminen 2/2
Lehtori Kari Pirinen
2
SISÄLLYS
1. YRITYKSEN YLEISKUVAUS JA MARKKINA-ANALYYSI 3 1.1.Yleiskuvaus 3 1.2. Markkina-analyysi 3 2. TOIMINTA-AJATUS 5 2.1. Liikeidea 5 2.2 Tuotekuvaus 5 3. YHTIÖMUOTO JA NIMI 7 3.1. Oikeudet ja vastuut 7 3.2. Yrittäjän tausta ja kokemus 8 3.3. Yritystoimintaa tukeva koulutus 10 4. MARKKINOINTISUUNNITELMA 11 4.1. Asiakkaat ja markkina-alue 11 4.2. Kilpailijat 11 4.3. Markkinointi 12 4.4. Sosiaalinen media 12 4.5. Visuaalinen ilme 12 4.6. Kuvaus myynnin organisoinnista 12 4.7. Ydinosaamisen kuvaus 13 5. RAHOITUSSUUNNITELMA 14 5.1. Pääoma ja lainat 14 5.2. Starttirahoitus 14
6. PERUSTAMIS- JA KATELASKELMAT 15
6.1. Perustamis- ja katelaskelmat 15 6.2. Kannattavuuslaskelma ja liikevaihto 16 7. PERUSTAMISASIAKIRJAT 18 8. RISKIANALYYSI 19 8.1. SWOT- analyysi 19 9. TULEVAISUUDEN VISIO 21 9.1. Yleiset henkilöstöasiat 21 9.2 Ostopalvelut 21 9.3. Ammattitaitovaatimukset yrityksessä 21 9.4. Tulevaisuuden visio 21 9.5. Arvio hankkeesta 22
3
1. YRITYKSEN YLEISKUVAUS
T:mi Kulturellis. Kulttuurin markkinointi- ja suunnittelupalvelu.
1.1.Yleiskuvaus
Kulturellis on tuore kulttuurin verkostomyyntipalvelu. Kulturellis ymmärtää asiakkaan
vähäiset resurssit markkinointiin ja antaa mahdollisuuden jatkuvaan näkyvyyteen ja
edistää kulttuuritoimijan omaa myyntityötä, edullisesti mutta tehokkaasti.
Markkinoinnin lisäksi Kulturelli myös visio ja räätälöi asiakkaan toiveet tapahtuman
suunnittelusta tuotantoon.
Kulturelli on yhden naisen yritys, mutta verkosto Kulturellis´in takana on suuri.
Yritystä luotsaa kulttuurituottajaksi pian valmistuva media - ja palvelualan
ammattilainen, joka on toiminut alalla jo toistakymmentä vuotta, ja omaa valmiin
verkoston pääkaupunkiseudun kulttuuri-, matkailu- ja viestintäalan organisaatioissa.
Näitä suhteita ja vankkaa kokemusta hyödyntäen, Kulturellis välittää asiakkaalleen
sekä näkyvyyttä, mutta myös potentiaalisia asiakkaita yritys-, järjestö-, ja julkiselta
sektorilta.
1.2. Markkina-analyysi
Kulttuurituotannon – ja markkinoinnin toimialan tulevaisuus on lupaava.
Yhteiskuntamme on muutoksessa, ja luovasta taloudesta odotetaan uutta
kasvuveturia globalisoituneessa maailmassa. Kulttuuriosaamisen ja luovuuden
merkitys globalisoituvilla markkinoilla perustuu talouden ja yhteiskunnan
demateriaalisaatioon, joka tarkoittaa tulevaisuuden talouden perustuvan
aineettomimpiin markkinoihin. Näihin markkinoihin sisältyvät mm. tieto, taito, luovuus,
kokemukset, sosiaalinen pääoma ja uudentyyppiset asiakassuhteet. Erilaiset
palveluratkaisut nousevat merkittävään asemaan.
Suomen valtio on edistämässä kulttuuriteollisuutta osaksi liiketaloudellista toimintaa.
Yksityisellä sektorilla ei ole vielä läheskään hyödynnetty kulttuuritoiminnan kaikkia
mahdollisuuksia liike-elämässä. Luovien alojen yrittäjyyden kehittämis-
4
strategia 2015-työryhmän raportissa määritellään keskeiseksi luovien alojen
yrittäjyyden kehittämisessä yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Kun yksittäisten
yritysten toimintakyky vahvistuu, ne parantavat koko toimialan ja sitä kautta myös
maan talouden kilpailukykyä. Yritysten kilpailukyvyn parantamisen edellytyksenä on
suomalaisen toimintakentän yhteistyö. Luovien alojen yrittäjien hyvän
substanssiosaamisen lisäksi Suomeen tarvitaan yhä vahvempaa tuottaja- ja
manageri-osaamista. Yrittäjyyteen liittyvää osaamista ja poikkitieteellisyyttä tulee
vahvistaa.
5
2. TOIMINTA-AJATUS
Yritys perustetaan kulttuurin- ja markkinoinnin toimialalle. Toimiala on käytännössä
uudenlainen, koska yritys ei toimi pelkästään kulttuuri- ja viestintäalalla, vaan
työskentelee myös tehokkaasti liike-elämässä markkinoinnin, asiakaspalvelun ja
myyntityön rajapinnassa. Yritys toimii välittäjäorganisaationa kulttuuritoimijoiden ja
asiakkaiden välillä. Yritys hyödyntää osaamisensa ja verkostot kulttuuri-, matkailu- ja
viestintäalalla, ja yhdistää näistä tiedoista ja taidoista uudenlaisen kulttuurin
markkinointipalvelun. Yrityksen tavoitteena on työllistää taiteilijoita ja tuottaa
elämyksiä asiakkaille sekä helpottaa asiakkaiden ja kulttuurin kohtaamista, ts.
kulttuurin saavutettavuutta.
2.1. Liikeidea
Yritys tarjoaa asiakkaille suunnittelu-, markkinointi- ja tiedotusapua tuotteidensa
myymiseen. Palvelu välittää asiakkaiden valmiit tuotteet potentiaalisille ostajille
keskitetysti. Ostajat ovat myös yrityksen asiakkaita tuotantoketjun toisessa päässä.
Yritys palvelee siis kahdenlaisia asiakkaita, kulttuuria myyviä ja ostavia asiakkaita.
Yritys on jo verkostoitunut ostavien asiakkaiden parissa eli kanta-asiakassuhde on
syntynyt. Tätä verkostoa yritys kasvattaa aktiivisesti tarjoamalla katalogin kautta
tietoa, ideoita ja palvelua ostaville asiakkaille, eli kulttuurin kuluttajille. Tässä
liiketoimintasuunnitelmassa asiakkaat jaetaan kulttuuritoimijoiksi ja kulttuurin
kuluttajiksi.
Yritys tuotteistaa markkinoinnin myyntipalveluksi, ja myy erilaisia
markkinointipaketteja asiakkaille. Yrityksen toimialaan kuuluu myös konsultoimista
sekä tapahtumien tuottamista.
2.2 Tuotekuvaus
Yrityksen ydintuote on myyntipalvelun sähköinen katalogi. Kulttuuritoimija -asiakas
ostaa katalogiin oman profiilin, johon linkitetään myös asiakkaan omat nettisivut.
Kulturellis markkinoi asiakkaiden kulttuurituotteita ja palveluita potentiaalisille
kuluttajille keskitetysti ja tehokkaasti. Tukituotteena Kulturellis tarjoaa
kulttuuritoimijoille näkyvyyttä ja verkostoitumismahdollisuuksia katalogin kautta.
6
Asiakkaat saavat katalogin kautta tietoa muista alan toimijoista ja heidän
tuotteistansa. Katalogi toimii myös uutispalveluna ja se nostaa aktiivisesti alan
tapahtumia blogisivulle. Lisäpalveluna yritys tarjoaa yhteisöille ja yksityisille myös
räätälöityä kulttuuritapahtumien suunnittelu- ja tuotantopalvelua.
Kulttuurimyyntipalvelu antaa lisäarvoa kulttuuritoimijan omaan markkinointiin sekä
toimii asiakkaan verkostoitumispalveluna. Asiakas saavuttaa myyntipalvelun
asiakkaana jatkuvaa näkyvyyttä työllensä ja voi keskittyä itse sisällön tuotantoon.
Sähköisessä katalogissa voidaan tiedottaa jo hyvissä ajoin tulevista projekteista,
ennen varsinaisen markkinointikampanjan aloittamista. Tulevaisuudessa sähköinen
katalogi saattaa jopa alentaa kokonaismarkkinointikustannuksia. Hinta on edullinen
suhteessa näkyvyyteen.
Tuote on kilpailukykyinen ja valmis markkinoille heti. Tuotteella tulee olemaan
kysyntää vielä viidenkin vuoden kuluttua. Yritys tarjoaa ammattitaitoista markkinointi-
ja viestintäpalvelua, moniammattilaisen asiantuntijan kokemuksella. Yritys on helposti
lähestyttävä ja joustavampi kuin muut markkinointitoimistot. Lisäksi yritys tarjoaa
kattavan mediaverkoston asiakkaan käyttöön.
7
3. YHTIÖMUOTO JA NIMI
T:mi Culturellis. Kulttuurin myynti- ja tuotantopalvelu.
3.1. Oikeudet ja vastuut
Yrittäjä työskentelee yrityksessä yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Hän vastaa
yrityksen toimista ja yrityksen edustamisesta yksin. Yrittäjä vastaa koko
omaisuudellaan yritystoiminnassa syntyneistä velvoitteista. Yrittäjä saa yrityksen
tuottaman voiton itsensä ja perheensä käyttöön.
Yritysmuoto Toiminimi Yrityksen omistaja Ulla Viskari-Perttu
Titteli, nimike Kulttuurituottaja AMK
Vastuualue Yrityksen johtaminen, markkinointi ja asiakassuhteet
Koulutus Kulttuurituottaja AMK
Työkokemus alalta työkokemus on lueteltu kohdassa yritystiedot.
Syntymävuosi 1974
Omistusosuus yrityksessä (%) 100%
Yhteystiedot
Sukunimi Viskari-Perttu
Etunimi Ulla
Osoite Säynetie 14
Postinumero ja –toimipaikka 01360
Kotikunta Vantaa
Puhelin 050-5883082
Ammattinimike ja tutkinto Kulttuurituottaja
Sähköpostiosoite [email protected]
8
3.2. Yrittäjän tausta ja kokemus
Alan työkokemus
Media-assistentti, Suomen Lähetysseura 10/2010 –
Työtehtävät ja vastuualueet: Maailman Kauneimmat Joululaulut TV-konsertin järjestelyt ja
valokuvaus (YLE). Maailma Kylässä - festivaalin ohjelman suunnittelu, toteutus ja tiedotus
(Kepa). TV-spottien tuotantokoordinointi (Tasaus-kampanja 2011). Kuvapankin suunnittelu ja
toteutus uusille verkkosivuille.
Tv-tuotantosihteeri, Kirkon Tiedotuskeskus 10/2009 - 10/2010
Työtehtävät ja vastuualueet: Kolmen Vartin Kirkko 2010 TV-ohjelman tuotantokoordinointi ja
esiintyjien palkkiot. TV-lähetysten tekstitys, evl.fi -verkkosivujen päivitys ja muut sihteerin
tehtävät.
Kulttuurituottajaharjoittelija, Vantaan kulttuuripalvelut, 09/2008 - 12/2008
Työtehtävät ja vastuualueet: Tapahtumatuotantojen koordinointi: Monikulttuurinen
itsenäisyyspäivä, taiteilijatapaaminen Kulttuurikuppi ja Vantaan Lucia-kulkue. Tutustuminen
Pessi- ja Toteemi-lastenkulttuuritaloihin ja toimintaan. Tutustuminen apurahahakemuksien
käsittelyyn.
Kuvaussihteeri, YLE Tiedeohjelmat 12/2001 - 12/2003
Työtehtävät ja vastuualueet: Tiedefoorumi, Puhutaan Tieteestä ja T-magneetti-ohjelmien
tuotantokoordinointi.
Kuvaussihteeri, Antiikkia, antiikkia -ohjelma, Tarinatalo. 05/2001 - 08/2001
Arviointitilaisuuksien järjestäminen 12:lla paikkakunnalla, yhteydenpito ohjelman esiintyjiin,
tapahtuman tuotantokoordinointi ja yleisön opastus, kuvaushuomioiden merkintä ja
materiaalin loggaus.
Tuotantoassistentti, Pohjantähti - Elokuva. 09/1998 - 08/2000
Työtehtävät ja vastuualueet: TV-mainoselokuvien monipuoliset assistentin työt, kuten
kuvausjärjestelyt ja työnäytteiden koostaminen. Ohjaajina mm. Markku Pölönen, Klaus Härö,
Olli Saarela ja Aleksi Mäkelä.
9
Kuvaussihteeri-projekteja
Mannerheimin lastensuojeluliiton juhlagaala (MTV3) 2000, ohjaajan avustaminen
Pelistä pois-lyhytelokuva (yhteistyössä Tampereen AMK:n kanssa) 2001
Piirpauke-yhtyeen musiikkivideo (Ruoholahden kulttuuriyhdistyksen/Ylen yhteistyöhanke) 1998
Koulutus
Kulttuurituottaja
Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kauniainen
08/2011 –
Kulttuurituotannon opintoja 52 op
Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsinki
01/2008 - 05/2009
Media-assistentti, TV-tuotanto ja -tekniikka, kuvaussihteeri
Adultan radio- ja televisio-opisto, Tuusula
08/2000 - 11/2001
Av-alan perustutkinto, musiikkivideokurssi
Radio- ja televisio-instituutti/Ruoholahden Kulttuuriyhdistys
03/1998 - 10/1998
Ylioppilas, Käpylän iltalukio
09/1996 - 05/1998
Hotellivirkailija, Espoon hotelli- ja ravintolaoppilaitos
08/1993 - 05/1995
Muu työkokemus
Risteilymatkojen myyjä, Royal Line, kesätyö. 05/1997 - 08/1997
Vastaanottovirkailija, Seaside Hotelli, kesätyö. 05/1996 - 10/1996
Tarjoilija, Kurhaus Alpenblick, Sveitsi, talvikausi. 11/1995 - 04/1996
10
3.3. Yritystoimintaa tukeva koulutus
Kulttuurituottaja AMK
Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kauniainen
Koulutus tarjoaa valmiudet toimia kulttuurialan ja luovan alan yrittäjänä.
Kulttuurituotannon koulutusohjelmasta valmistuu osaajia taide- ja
kulttuuriorganisaatioiden, kulttuuritapahtumien, kulttuuri- ja taideprojektien sekä
produktioiden tuotannollisiin tehtäviin.
Kulttuurituottaja on taiteen ja talouden osaaja ja organisaattori, jolta edellytetään
kykyä verkostoitua, viestiä ja kehittää omaa työtään niin kotimaassa kuin
kansainvälisissäkin toiminta-ympäristöissä. Kulttuurituottajalla on valmius tehdä
toimialarajat ylittävää yhteistyötä kulttuuri- ja taidetoiminnan edistämiseksi.
Ammattitaidon perustan muodostavat kulttuurin toimintaympäristön tuntemus,
tuottamisprosessin hallinta ja liiketaloudellinen osaaminen. Keskeisiä sisältöjä
kulttuurin ja taiteen tuntemuksen lisäksi ovat tuotantosuunnittelu, projektijohtaminen,
talous ja rahoitus, yrittäjyys, viestintä ja markkinointi. Opinnot on suunniteltu niin, että
opiskelija voi syventää osaamistaan ja vahvistaa yksilöllistä ammattitaitoaan koko
opintojensa ajan. Työelämään kytkeytyvässä tutkimus- ja kehitystyössä opiskelija
arvioi ja kehittää kulttuurialan toimintamalleja.
11
4. MARKKINOINTISUUNNITELMA
4.1 Asiakkaat ja markkina-alue
Asiakkaita ovat pääkaupunkiseudun pienet ja keskisuuret vapaan kentän
kulttuuritoimijat kuten teatterit, tanssiryhmät, musiikkiryhmät, kuorot, festivaalit,
sirkusryhmät ja muut esiintyvät taiteilijaryhmät. Heitä on arviolta n. 2000 toimijaa.
Yritys palvelee tuotantoketjun toisessa päässä kulttuurin kuluttajia. Kuluttajat ovat
toinen asiakasryhmä. Sellaisia ovat yritykset, matkailukeskukset, ravitsemusliikkeet,
yhteisöt, tapahtumat ja julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta myös
yksityishenkilöt. Verkosto on jo osittain olemassa, ja toiminnan kehittyessä yritys
laajentaa verkostoaan varsinkin suurten pääkaupunkiseudun yritysten pariin.
Potentiaalisia kulttuurin kuluttajia on pääkaupunkiseudulla n. 1,3 miljoonaa ihmistä.
Asiakkaat sijaitsevat pääkaupunkiseudun kaupungeissa sekä kehyskunnissa.
Kaupunkeja ovat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Kehyskuntia ovat Kerava,
Järvenpää, Tuusula, Sipoo, KIrkkonummi, Nurmijärvi ja Vihti. Asikkaat kilpailevat
näkyvyydestä, myös keskenään. Asiakkaat arvostavat joustavaa ja tehokasta
myyntipalvelua sekä uusia, entistä parempia markkinointivälineitä omien
asiakkaidensa tavoittamiseksi.
4.2. Kilpailijat
Kilpailevia yrityksiä samoista markkinoista ja asiakaskohderyhmistä ovat esimerkiksi
verkostopalvelu Arsnet (Turku) sekä Loisto Kulttuuripalvelut (Helsinki). Kilpailevia
tuotteita ovat lisäksi OmaKaupunki.fi, www.kulttuuriakaikille.info, Kaupunkien ja
kuntien kulttuuripalveluiden sivustot. Myös asiakkaiden omat nettisivut ja oma
markkinointi. Lisäksi kaikki kulttuurialan yritykset ja toimijat, jotka markkinoivat
tuotteitaan itse tai keskitetysti esim. lippuvälittäjien kautta. Esimerkiksi Live Nation ja
EastWay. Isot konsernit ovat kilpailijoita, koska ne kilpailevat tarjonnallaan kulttuurin
kuluttajan huomiosta.
Samanlaista osaamista on mainos- ja viestintätoimistoilla sekä matkatoimistoilla,
mutta em.palvelukonsepti on laajempi. Kulttuurin myyntipalvelu on erikoistunut juuri
kulttuuritoimijoiden markkinointiin ja asiakkaiden kulttuurituotteiden välittämiseen.
12
Julkisella sektorilla (kaupungit ja kunnat) on samanlaista tiedotuspalvelua
kulttuuritoimijoille, mutta se pitää sisällään vain yhdenalueen kulttuuritoimijoiden
tarjonnan ja on suppeampi.
4.3. Markkinointiympäristö
Yrityksen liikeideaa ja tuotetta markkinoidaan asiakkaille henkilökohtaisesti
suoramarkkinoinnin keinoin (sähköposti, puhelinsoitto). Kun asiakas on kontaktoitu,
seuraava askel on sopia tapaaminen eli myyntiesittely asiakkaan luokse. Koska
ydintuotetta voidaan esitellä verkossa, esittely voidaan järjestää myös
epävirallisimmissa tapaamispaikoissa,kuten tapahtumissa ja lounastapaamisilla.
Asiakkaan kanssa sovitaan markkinointitoimenpiteistä ja kartoitetaan asiakkaan
kohdeyleisö. Tapaamisen jälkeen yritys tekee tarjouksen asiakkaalle. Yrityksen
palvelukonsepti lanseerataan myös sosiaalisessa median verkostoitumispalveluissa.
4.4 Sosiaalinen media
Yritykselle perustetaan yhteisösivusto Facebook sekä Linkedln-palveluihin sekä
avataan tili Twitteriin. Yrityksen nettisivuilla on myös blogi ja uutisosio. Asiakas
voi ostaa blogiin ja uutisnostoihin näkyvyysostoja.
4.5. Visuaalinen ilme
Yrityksellä on logo ja yrityksen nettisivuilla oma visuaalinen ilme. Logo näkyy
yrityksen käyntikorteissa sekä kirjelomakkeissa ja -kuorissa. Markkinointi-
kustannukset koostuvat nettisivuston perustamisesta sekä markkinointimateriaalin
painattamisesta. Kustannukset eritellään liiketoimintasuunnitelman laskurit-osiossa.
4.6. Kuvaus myynnin organisoinnista
Yritys myy omaa palveluansa asiakkaille. Yritys toimii kulttuurialan välittäjäyrityksenä
eli markkinoi kulttuuritoimijan tuotetta kulttuurin kuluttajalle. Ostetusta tuotteesta
yritys saa provisiopalkkion.
13
Yrityksen palvelu perustuu henkilökohtaiseen myyntityöhön. Lisäksi yritys luo ja
vahvistaa tunnettuuttaan markkinoilla olemalla mukana esittelemässä toimintaansa
erilaisilla messuilla ja verkostoitumistapahtumissa. Myös asiakkaille järjestetään
verkostoitumistapaamisia. Myynnin kasvaessa myyntityöhön saatetaan tarvita
lisäresursseja.
4.7.Ydinosaamisen kuvaus
Yritys hyödyntää monipuolisen osaamisensa ja verkostot kulttuuri-, matkailu- ja
viestintäalalla, ja yhdistää näistä tiedoista ja taidoista kulttuurialan yrityksen.
Yrityksen tavoitteena on työllistää taiteilijoita ja tuottaa elämyksiä asiakkaille sekä
helpottaa asiakkaiden ja kulttuurin kohtaamista, ts. kulttuurin
saavutettavuutta.
Yrittäjän osaaminen ja sen kehittäminen on yrityksen toiminnan edellytys. Yrittäjä
osallistuu aktiivisesti alan koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksiin. Yrittäjä pyytää
asiakkailta säännöllisesti palautetta työstään ja järjestää tilaisuuksia, joissa
yhteistyötä voidaan kehittää.
14
5. RAHOITUSSUUNNITELMA
5.1. Pääoma ja lainat
Yrittäjä rahoittaa yrityksen omalla sekä vieraalla pääomalla sekä mahdollisesti
julkisella tuella. Yrityksen perustamista rahoittaa yksityinen henkilö. Henkilö lainaa
2000,- nettisivuston perustamiseen. Laina-aika on 2 vuotta, korko määräytyy pankin
viitekoron mukaan.
5.2 Starttirahoitus
Yritys hakee Starttirahaa ajalle 1.9.2012 – 1.3.2013. Tuki on 31,23 euroa/päivä.
(mol.fi). Tuella on tarkoitus rahoittaa yrityksen käynnistämisvaihe eli asiakasrekisterin
rakentaminen.
Yritys täyttää starttirahan myöntämisen edellytykset:
- Hakijalla arvioidaan olevan riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan.
- Perustettavalla yrityksellä on edellytykset kannattavaan toimintaan.
- Yritystoimintaa ei ole aloitettu ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty.
- Starttirahan saaja ei saa samaan aikaan muuta valtionapua omiin
palkkakustannuksiinsa eikä työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea.
- Yritystoiminta ei käynnistyisi ilman myönnettävää starttirahaa.
- Starttiraha ei vääristä alan kilpailutilannetta.
- Hakijalla on yrittäjäkokemusta tai yrittäjätoiminnassa tarvittavaa koulutusta.
- Koulutusta voidaan järjestää myös tukijakson aikana. (mol.fi)
15
6. PERUSTAMIS- JA KATELASKELMAT
6.1. Perustamis- ja katelaskelmat
€
1. Investoinnit
Tuotantoon liittyvät laitteet ja kalusteet
5000
Puhelin, tietotekniikkalaitteet ja -ohjelmistot yms.
500
Markkinointikulut; käyntikortit, ilmoittelu yms.
50
Muut investointiluonteisten hankintojen kulut
200
Investoinnit yhteensä
5750,00
2. Pääoman tarve
Kulut ennen toiminnan aloittamista
5750
Ensimmäisten toimintakuukausien kulut
500
Käyttöpääoman tarve yhteensä
6250,00
16
3. Rahoitus
Lainat yhteensä
3000,00
Starttiraha
3700,00
Rahoitus yhteensä
6700,00
6.2. Kannattavuuslaskelma ja liikevaihto
1. Käyttökatetarve
Tavoitetulos
22000,00
Tulot verojen jälkeen
22 000,00
Verot
6 500,00
Rahoitustarve (br. tulot)
28 500,00
Käyttökatetarve 1
28 500,00
17
2. Kiinteät kulut (ilman arvonlisäveroa ALV)
Kirjanpito
500
Puhelin, posti
600
Matkakulut
1000
Kiinteät kulut yhteensä 2
2 100,00
Kokonaismyynti/laskutus
Myyntikatetarve 1+2
30 600,00
Liikevaihto
30 600,00
Arvonlisävero (ALV 23% edelliseen)
7 038,00
Kokonaismyynti/laskutus
37 638,00
18
7. PERUSTAMISASIAKIRJAT
Yksinoikeus toiminimeen saadaan rekisteröimällä toiminimi. Toiminimi yksilöi
haltijansa yrityksen erottumaan muista yrityksistä. Toiminimen kaupparekisteriin
ilmoittaminen tapahtuu perustamisilmoituslomakkeella. Perustamisilmoituslomakkeet
ovat yhteisiä verohallinnolle ja Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisterille.
Rekisteröintiin perustuva yksinoikeus toiminimeen on voimassa siitä päivästä, jona
perustamisilmoitus on saapunut rekisteriviranomaiselle.
Y3 on toiminimen perustamisilmoituslomake. Yrittäjä vastaa itse ilmoituksen
tekemisestä. Yksityisen elinkeinonharjoittajan perusilmoituksen käsittelymaksu on 65
euroa ja se maksetaan etukäteen. Kuitti liitetään ilmoituksen mukaan.
Ilmoituksella yritys ilmoittautuu kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisterin
ja ennakkoperintärekisteriin.
Yritys on arvonlisäverollinen. Yritys lisää ALV:n palvelun hintaan, jonka tilittää kerran
kuukaudessa valtiolle. Vastaavasti yritys vähentää ostettujen arvonlisällisten
tuotteiden ostot verotuksessaan.
19
8. RISKIANALYYSI
Tuotteeseen kohdistuvia mahdolliset riskeja ovat Kysynnän heikkous ja uskollisen
asiakaskunnan vähäisyys, kulttuurialan toimintaympäristöjen ennakoimaton muutos
tulevaisuudessa, resurssien riittävyys kannattavan liiketoiminnan
ylläpitämiseksi. Onko asiakkaan kulttuurituote tarpeeksi myyvä? Tuotteen riskien
pienentäminen vaatii sekä oman että asiakkaiden tuotteiden jatkuvaa analysointia ja
alan kehityksen seuraamista.
8.1. SWOT-analyysi
1. Yrityksen vahvuudet (S)
Yrityksen vahvuutena on tuore liikeidea ja innostunut sekä ammattitaitoinen yrittäjä.
Vahvuuksia ovat kulttuuri- ja liiketoiminta-alan tuntemuksen yhdistäminen sekä
olemassa olevat verkostot.
2. Yrityksen heikkoudet (W)
Yrityksen heikkoudet ovat yrittäjän kokemattomuus yrittäjänä sekä pieni pääoma
toiminnan aloittamiseksi.
3. Yrityksen mahdollisuudet (O)
Verkostoitumismahdollisuudet ovat hyvät. Uudenmaan alueella on monia
kulttuuritoimijoita, matkailukeskuksia ja ravitsemusliikkeitä jotka tarvitsevat lisää
asiakkaita toimintansa ylläpitämiseksi tai kasvattamiseksi.
Talouden mittari niin eurooppalaisella kuin suomalaisellakin tasolla osoittavat luovien
toimialojen voimakkaan kehityksen viime vuosina. Yritysten määrä, niiden liikevaihto
ja työllisyyden määrä on kehittynyt myönteisesti. Kun perinteisillä toimialoilla
kasvukäyrät osoittavat alaspäin, niin luovilla toimialoilla suunta on kasvava.
20
4. Yrityksen uhat (T)
Yrityksen uhat ovat kasvava kilpailu sekä talouden taantuma. Julkisen sektorin
kulttuuritoimijoiden valtion tukea vähennetään nimenomaan teatterialalla sekä
alan oppilaitoksissa. Tämä uhka on samalla mahdollisuus alan yrittäjämäiseen
kasvuun ja alalle tulevaan uuteen tilaan, kun potentiaalisten kilpailjoiden määrä
vähenee.
21
9. TULEVAISUUDEN VISIO
9.1. Yleiset henkilöstöasiat
Yritys ei palkkaa ulkopuolista työvoimaa ensimmäisen toimivuoden aikana. Yrityksen
ensimmäisen toimivuoden jälkeen työvoimatarve kartoitetaan uudelleen
ensimmäisen vuoden tuloksen ja resurssien riittävyydeen/riittämättömyyden
perusteella.
9.2 Ostopalvelut
Yritys ostaa nettisivun ja domainin. Yrityksen nimä kantava domain on vapaa. Yritys
kilpailuttaa eri nettisivujen valmistajayrityksiä parhaillaan.
Yritys hankkii kirjanpitopalvelun ostopalveluna Rouva Kaisa Koskisen tilitoimistosta.
Kirjanpito tarkkailee maksuliikennettä ja laskee lopputuloksen tilinpäätökseen.
Kirjanpidon tuottamat kannattavuuden ja vakavaraisuuden tunnusluvut ohjaavat
toimintaa siihen suuntaan, että yrittäjä voi ansaita entistä enemmän. Liiketapahtumia
ovat tulot, menot sekä rahoitustapahtumat. Tositteet numeroidaan ja viedään
kirjanpitoon. Kirjanpidon keskeisiä työkaluja ovat päiväkirja ja pääkirja. Yritys hankkii
kirjanpidon ammattilaiselta, koska näin vapautuu enemmän aikaa markkinointityön
tekemiseen.
9.3. Ammattitaitovaatimukset yrityksessä
Vaatimukset ovat alan korkeakoulututkinto ja kokemus kulttuurialan- sekä myyntityön
parista, asiakasystävällisyys, vuorovaikutustaidot, kiitettävä suomenkielen taito sekä
hyvät atk-taidot. Kulttuurialan osaajia on markkinoilla riittävästi. Alan koulutusta
karsitaan, mutta yritys luottaa siihen, että yritys houkuttelee kokeneita kulttuurialan
osaajia töihin. Rekrytointia tehtäessä tulee huomioida osaajan moitteeton tausta,
motivaatiotaso työhön sekä lähitulevaisuuden näkymät ja toiveet.
9.4. Tulevaisuuden visio
Tulevaisuudessa kulttuurin ja liike-elämän yhdistyvät erilaisissa
välittäjäorganisaatiossa. Kulturellis on tällainen innovatiivinen välittäjäyritys.
22
Välittäjäorganisaation tehtävänä on edistää kontakteja yrityselämän sekä taide- ja
kulttuuritoimijoiden välillä. Uudenlaisia organisaatioita, innovaatioita ja yrittäjyyttä
tarvitaan luovan talouden vetureiksi, joita julkinen talous vakaasti tukee.
Kulttuurituottajan näkökulmasta luova talous on haasteellinen pelikenttä, jossa
rohkeilla pelinavauksilla ja yhteistyöllä saavutetaan pitkällä tähtäimellä hyvinvoinnin
sekä kestävän kehityksen tavoite. Kulttuurialan yrityksillä on kysyntää, ja ne voivat
myös olla kasvuyrityksiä. Kasvuyrittäjyydessä vaaditaan pitkälle vietyä liikeidean
hiomista, tuotteistamista ja markkinointia, verkostoitumista ja sekä tuotteen että
yrityksen kehittämistä ja kilpailukyvyn nostamista.
Kulturellis ei tavoittele kuuta taivaalta, sen kannukset ovat tukevasti maassa kiinni.
Pitkäjänteisellä työllä Kulturellis-yrityksellä on kuitenkin loistavat mahdollisuudet
kasvaa markkinoilla tunnetuksi ja luotettavaksi kultturialan markkinoini- ja
myyntiorganisaatioksi. Yrityksen tavoitteena on ensimmäisen vuoden aikana tehdä
itseään näkyväksi ja rakentaa vakaa asiakaspohja, jota se lähtee seuraavina vuosina
rohkeasti kasvattamaan. Kasvu mahdollistaisi yrityksen yhtiömuodon uudelleen
arvioinnin ja mahdollisesti lisätyövoiman hankkimisen.
9.5. Arvio hankkeesta
Liiketoimintasuunnitelman ulkopuolella oleva arvio hankkeesta:
Liiketoimintasuunnitelmaa tehdessäni havaitsin vielä perustavanlaatuisia kysymyksiä
idean toimivuudesta. Miten yritys toimii agenttina ja kuinka provisio määräytyy?
Sähköisen katalogin liikeidea on selvä, mutta kokonaismarkkinointipalvelua ja
tuoteideoita tulee vielä pohtia ja kehittää. Liiketoimintasuunnitelman tekeminen auttoi
havaitsemaan haasteita ja laittamaan idean realistiseen kehykseen.