KeskiMWim MaalisWn 5 p. 1879:H;a 9.Tilaushinta: jalamispailoissa Hämeenlinnassa koko wuobelta 3 markkaa, puolelta wuödelta lm. 75 p. ja neljännes 1markka; Hämeenlinnan postikonttorissa

/iilokowuodelta 3m. 52 ip., puolelta wuodelta 2 m. 1 p. ja neljännekseltä 1m.,13p.; muissa pöstikonttoteissakolo wnooelta 3 markkaa, 9? p. puolelta wuobelta 2 m. 27 p. janeljännekseltä 1 m. 28 p. — Kuulutuksia ja ilmoituksia otetaan lehteen 10 pennistä pieneltä riwiltä. — lakamispaikat: lehden kirjapaino, kaupungin kirjakauppa jaherra

?Strömberg'inpuoti. — Toimittajat: K.Blomstedt (wastuunalainen), K. ErwaSt, Ab. Malin. ,' !

'c

I:nä Rutonspäiivänä saarnaa:Suomalaisen ja ruotsalaisen puolip. saarnan

pastori Appelqwist. ,',

Suomalaisen ahti-saarnan t:lo 5 j. P. p.prön^asti Boisman.

I:sta Bljndagen ll^ 12 swenst Gudstjenst.

Kuolleita kaupungista helmikuulla:7 .ft. porwarintytär Hedda Katharina Hi-dön,Btt,w^; 12 p. ruokakauppias Grönberin

lapsi Amanda Kristina, ? w.;l3p. ewersti-luutnantti Faworinin waimo Gusttawa Wil»Helmina, 57 w.; 19 p työmies Kaarle Hen»rikssonin lapsi Ida Wilhelmina, 1w., työ-mies Kaarle Kustaa Gustafssonin lapsiBerndtWilhelm, 2 kuuk.; 22 p/ kanttori Richterintytär Alma Ulrika, 25 w., porwarinleöki Ul-rika Wilhelmina Helenius, 6? w.; 2tt nimis-miehen leskirouwa Amanda Grönholm, 40w.; 28 p. Wilhelmina Sainin lapsi JohanKasper, 1 w.

Awioliittoon kuulutettuja Vanajassa:Harwialan kartanon kuski Anshelm Ahl-qwift ja kartanon emännöitsijä Helena SofiaLindfors.

Kuollut.

noista selwästi,että tuon komitean toimiei mitenkään saata ulottua muuhun,kvin niihin muutoksiin sekä jo olewicnetta wastedcs perustettawicn. koulujenluku-järjestyksessä,:, jotka kentiesi!woisi-roat parantaa sitä waillinaisetsi ,huo^mattua toisen kotikielen taitoa, jokakou-luamme muka haittaa. Jos siis onsyytäehdoittelemaan jotakin wiiwyttclcmistti,niin koko tuo komitea paljoa pikemminsaisi toistaiseksi olla työhönsä ryhty-mättä, olletikkin koska jo ensi kesänätöiwottawasti hhtywä opcttajakokousepäilemättä tulee täta' kysymystä juur-tajaksain, käsittelemään, jonka kauttaHallituksellakin on olewa mainio tilai-suus; kuulla^ mitä todellakin asinnym-märtäwäisct ja:kokeneet henkilöt asiassamiettiwät. . Tama tämmöinen wiiwy-tys on mielestämme sitä tärkeämpikin,jos siinä huhussa on perää, että aiot-taisiin ryhtyä niin perinpohjaisiin jaseurauksiltansa arwaamattomiin muutok-siin jo ennestäänkin ehtimiseen muute-tussa ,koulu-laitoksessamme, kuin ettälatina, tuo kielten kieli, taukoaisi ole-masta kielitieteellisen opetuksen perustee-na ja lykättäisiin koulun korkeammilleluokille. Qvod Deus omen avertat!

Ilmoitetaan

vauhalliseSti nukkui kuoleman uneen hel-mikuun 22 p., 24'/, wuoden ijiissä, su-tulfl ja kaipaukseksi wanhalle isälle, 4:lle»veljelle I:lle sisarelle ja sukulaisille.

ettii^seurakunnan kanttorin, Gustaf Wil-l helm Richter'in ja hänen waimo-

wainajansa tytär, .Alma Ulrika,

Kaikuja Hämeestä koulu-asiassa.

Maassamme on sitten monta aikaakansaluokka olemassa, joka wastahakoi-suudella katselee ja kohtelee jokaista, joskuinkakin hyödyllistä ja luonnollistamuutosta, minkä tuo alkuansa harwa-lutuinen waan,päiwä päiwältä taajen-nut.kansallispuolue sitkeällä johdonmu-kaisuudella ja wastuksista huolimattayrittämistänsä yrittää. Tämä turhan-päiwäiuen wastustus on nyt täas sur-kealla tawalla tullut näkymiin, kun onkoetettu laimentaa sitä jaloa intoa, jollamaamme sekä itä- että länsi-osassa onryhdytty toimeen uusien suomalaistenkoulujen aikaan saamiseksi. Milloinmi-täkin syytä esiin tuomalla kiirehtiwätsekä Wiipurin että Porin ruotsalaisetäänenkannattajat selittämään koko asianliian wärhain iiostctuksi. Vaikeaa onkuMlin/ ymmärtää, mitä näillä tem-puilla oikeastaan tarkoitettaneen;aina-kin on warmaa, ettei ne alkajlllensakunniata tuo^ Sillä eihän tämä kou-lupunhch jota nyt yli koko maamme

tuwaisesti waikuttämaan niihin suoma-laisiin perheisiin, jotka olisiwat tahtoneet waan koulujen puutteen takia eiwätole saattaneet hankkia lapsillensa korke-ampaa simistystä; sillä ascwelwollisuus-laki astuu woimaansa jo w. 1881,jota wastoin kysymyksen-alaiset uudetoppilaitokset onnellisimmassakaan tapa-

uksessa ei saata lähettää esikoisiansayliopistoon ennenkuin w. 1887. Näinollen sopii kysyä: onko syytä, onko oi-keutta kylmäkiskoisesti ehdottelemaan,että kaikki yritykset suomalaisten yksi-tyiskoulujen aikaansaamiseen toistaiseksijääkööt siksensä"? Ei suinkaan; nyt to-dellakaan ei auta wiipyminen. Koskeiwaltion puolelta wielä ole kuulunut mi-tään, niin täytyy luottaa yksityistentoimeliaisuuteen. Sentähden kiitos jakunnia niille miehille, jotka tehokkaastiowat ryhtyneet tämän tärkeän asian toi-meenpanoon! Se seikka ei Maikuta en-sinkään mitään, että tuo huhunmainit-sema koulukomitea piakkoin tulee kokoon-tumaan, jonka päätöksiä muka olisiodot-taminen, ennenkuin uusien koulujen pe-rustamiseen ryhdytään. Suuriruhti-naallemme jättämässä anomuskirjassan-sa lausuwat Säädyt nimenomaan sen pe-riaatteen, että suomalaisiinseutuihin pe-rustettakoon suomalaisia ja ruotsalaisiinruotsalaisia kouluja, ja että suuremmis-sa kaupungeissa setä muissakin paikois-sa maatamme, missä molempia .kieliäpuhutaan, ylläpidettäköön kumpaakinlaija kouluja. Tätä periaatetta nou-dattaen 'owat he .'myöskin selwästiilmoittaneet, mihinkä kaupunkeihin suo-malaisia opistoja on perustaminen.Siis tässä suhteessa minkään komiteanneuwöja ei suinkaan tarwitse odottaa.Waan koska wiime waltiopäiwillä mo-nelta taholta se waatimus oli tehty,

maamme kaikissa täydellisissä opis-toissa semmoinen toisen kotimaisen kie-len taito olisi oppilaille hankittawa,että he kykenisiwät sitä esteettömästipuheessa ja.kirjallisesti käyttää, ja kunsitä wastoin maan opettajain puoleltaM epäilyksiä^ lausuttu, olisiko semmoi-nen tarkoitusperä koulullemme hyödylli-nen, taikka edes mahdollinenkaan saawu-tettawaksi,niin Säädyt itseeiwät tahto-neet ryhtyä näihin aineen yksityisseik-koihin, waan jättiwät Hallituksen huo-leksi, asianymmärtäwiä henkilöitä kuul-tuansa, tutkia mitkä toimet parahitelsjohdattaisivat säätyjen mainitseman tar-koituksen penlle". Seuraahannäistä sa»

— Anniskelu-yhtiön wuosikokou?-sessa päätettiin käyttää yhtiön wiimewuonna saadut woitot seuraamalla ta-walla: osake-pää-omalle korkoja mt 399;wara-rahastoon 300 mk; kuume-tauti-la-saretin-rahästoon 2,000 mk; kansakoulu«huoneen rakentamista Marten .2,000 mk;mapaa

-ehtoiselle palosammutuskunnalle

600 mk; sille koululle, jonka kaupunginmuutamat mallaS-säätyiset nuoret naisetjo ornat muutamia muofia pitäneet kun^nossä palwelus-piikoja Marten 100 ml;kansan -tajuisten luentojen pitämistäMarten 250 .mk; salakapakkam {jämittä*mista Marten 530 mk 77 p. — gettonkoko moitto oli 6,179 m! 77 p. Tule-maksi muodetsi malittun johtokuntaan:lehtori Gadd, maisteri Famön, ja yli-apettdja Erwast, marajäseniksi läänin-maamittäri BorgenftrLm ja tohtori Sucks-dorff. . Tilin tarkastajitst malittiin toh-tori Bonsdorff ja lehtori Blomstedt, ma«ra-tarkastajiksi maisteri Hilrdh ja kaup-pias Grönfors. / .; [[ .;

— Fnennoita soitannon Histo-riassa on alkanut .taöns^itaä:maisteriMartin

'WegeliuS.[ Ensimmäinen 'luen-^

to oU »ilme lauantaina;luulioita \clinoin. 'i'.:: ' : ' ' /'^ ''/'' /''— Zsittajaisei antaa Hämeenlin-nassa neitltämän kuun 12 pinä.

hartahimmilla onncntoiwotuksilla seura-taan, ole mitään muutamain yksityis-ten oikkuja, eikä se ole eilispäiwän nos-tamaa, waan sew takana seisoo kokoSuomen kansa yhtenä miehenä' ja jomonta monituista wuotta on kysymyssuomalaisten koulujen perustamisesta Pi-dettynä todellisena elämänehtona kansal-liselle kehkeämisellemme. Eisiinä kyllin,että kansamme luja tahto tässä suhtees-sa selwimmällä tawalla ilmautui niissäuseissa, kaikille Säädyille, jätetyissä .ano-,muksiösa, jotka toinen toistansa ponte-wammasti waatiwat enemmän suoma-laisia kouluja; ei siinä kyllä, että talon-poikaissäätymme, alttiudella joka muu-salla wrhaan hakenee, wertaistansa, tä-män tarkoituksen perille päästäkseen ai-wan pakotta otti kantaakfcnsa ne tuntu-wat maksut, mitkä uusi karttapaperi-

,asetus heille tuottaa; owathan Säädytilahuttawalla yksimielisyydellä jo päät-täneet, että. tähän toimeen on mitä pi-kimmin ryhdyttäwä, ja myös määrän-neet siihen tarpeelliset warattin. Jatämän päätöksen suomalaisten koulujenpikaisesta perustamisesta, joka tehtiinasewelwollisuuteen suostumisen ehdoksi,on Suuriruhtinaamme jo wahwistanut.Jo tämänkin olisi mielestämme pitänytwitkailemiseen kehoittajille näyttää, ettähe pönnlstelewat ja wiisastelewat aiwanturhaan. Mutta sitä paitsi on toinenwieläkin pätewämpi syy kiiruhtamiseen.Asewelwollisuuslakl on Säätyjen tahdonmukaisesti saanut armollisen wahwis-tuksen ja siinä laissa myönnetään, ku-ten tunnettu, melkoinen helpoitus niille,jotka oppikouluissamme owat suoritta-neet täydellisen alkeiskursin/ Joka, wci-hänkin aattelee sitä suhdetta, mikä suo-malaisen ja ruotsalaisen wäestön,kes-ken wallitsee maassamme, jossa edellisseen kuuluu osaa ja jälkimäiseen Vsosa koko wäkiluwusta, helposti huomaa,kuinka paljoa suurempi osa asewelwolliVsuuden tuottamasta taakasta tulechisuomalaisten kannettawaksi, kuinruotsa-laisten. la'silloin wasta ilmestyykin,mikä ääretön epäkohta on siinä, ettänykyänsä maassamme löytyy neljäsuomalaista waan yksitoista ruotsa-laista oppikoulua, koska sen mukaanyksi koulu tulee 22,000 ruotsalaisenwaan 400,000 suomalaisen osaksi. Tä-mä, kauhea, epätasaisuus tulee sittekin^waikkakaikti nyt hankkeilla ölewatsuoma-laiset koulut jo syksynä alkamatkintointansa) monena! lvuotena kyllin tun-

, - ,>>.","__. .. !.,.^',.-

>. ... 5,H . , . ,

ftjffßßH 'Bffil flßßßflfiJU ' H«B ' Hni BBHal " HbBB ' ,HiHiaw ¦¦ ;SHH HKI ¦ HHbHihß HiHm ? Hw

länieenlinnaii ;kaiipii|gista

&h)

— Snomen yleisen meijerinäyt-telyn toimikunta ilmoittaa ettänäyt-telyä koskemia' ilmoituksia mästaan ote-taan maaliskuun 15 päimään asti jUu-denmaan ja Hämeen läänien -maanmil-jelysseuran toimistossa Hesingissä. /-- Feäterihnönetta aiotaan perus-taa Tampereelle, jota' marten miime Hel-init. 22 p. pidettiin kokous, jossa Malit-tiin komitea asiaa malmistamaan. ,— Faskiaismarkkinoista Fam»pereella lausuu T.,,S:i: tuskin muosikym-meneen on naillä markkinoilla

'niin pal-

jon kansaa häärännyt kuin miime tiistai-na.' Rahaa? oli mähän^taMaraa run-saasti monen /monituista laatua,niinkuinMiljaa, maakutosia kankaita,maamiljelys-kapineita, huonekaluja, astioita) turkuk-sia, Milloja j. n. e. — Rukiista saatiin22 m.) ohrista 18, kauroista 11/ her-neistä 18-19 m. tynnyriltä. Sianliha

7-8 m./ lampaan 6— 7>. leh-män 4—5, Moi 11; kalat: siiat 5— 6,silakat 1: 20 leimiskä, millanaula 1 m.— parhaimmista työhemosistapyydettiin200' m/, maan sängen' Harmat niitä os^timat.- Hymistä' ajohewosistä tarjottiinniin pilkkahintaa/ useimmista noin;400markkaa, että kauppa ,ei tahtonut miten-tään luonnistua.—

Mötfin ja Norjan konsuliilmoittaa että Ruotsissa' on' tehty'samatmääräykset ruttoa mastaan kuin Saksassaja ItämallaSsa; joita määräyksiä' nouda-

märtänee, että on mahdollistä muuttaaihmiseni äänen wärähdyksiä koneefen> jon-ka Värähdyksiä taas uudelleen saattaa il-man maltaan antaa ja sitten ääntä sä-melineen, sointuineen etäällekin lähettää.Tuommoisena äänen kannattajana on tuotunnettu Edisonin keksimä telefoni, E-dison on äskettäin keksinyt yhtä merkilli-sen koneen fonografin. Telefoni lau-suu mitalille sanotaan, fonografi kirjoit-taa lausutun ijä( 'lukee z tirjöitianlänsa!Kone "on"Marsin yksinkertainen."Ajatel-kaa edessänne oleman pieni tahko, jotasaattaa kääntää ympäri ja joka samallakulkee edestatäisin.s,TaHo^peitetään pa-perilla; siihen

'fonografi kirjoittaa. Kir»

joituskone on pieni, tonni, jonka toistapäätä hieno tnetallilemy sulkee. Lemyynon tiinnitetty pieni neulanen. Kun suupidetään, likellä tormea ja siihen jotainlausutaan, joutuu lemy ja siis myösneu-lanen märähdytsiin. Tahkoon, jota sa-malla käännetään, neula painaa pieniäsymennyksiä, jotka tarkoin! tuwaawat sä-welten luontoa. Tuo paperi plltluineenon tamalliseen kirjoitukseen merrattama.Kun paperi pannaan samanlaiseen fono-grafiin, olkoonpa se missä hymänsä, jasillä menetellään kuten äsken mainittiin,panemat,nuo symennykset neulan ja siismyös metallilemyn Märähtämään. Näi-tä märähdytsiä ilma konnaan johtaa.Kone lausuu samat sanat, ehkäpä mahaheikommin ja hiukan kimeällä äänellä.Tuskin saattaa aamistaa, mitä tulemai-suutta tuolla,keksinnöllä mahtaa olla, kos-ka se jo ensi koetusajallansa todellahäm-mästyttää.— AöyräKysymys. .Asetus kan-sakoulu-toimen järjestämisestä SuomenSuuriruhtinaanmaassa11 päimältä tou«kokuuta 1866, ILuku 17 8 säätää:

inspehtorilla ja kansakou-lun johtokunnalla on postirahan mapausmirka kirjoillansa". Kuitenkin tapchtuimiime kuun kuluessa, kun allekirjoittajajätti sisään H—n vostikonttoriin eräänmaltioamun hakemuksenKoulu-ylihallituk'selle, että, ehkä allekirjoittaja teki siitämiittauksen sääntöön, otettiin sanotuistapapereista postirahaa 40 penniä. Kunsamat paperit tulimat ylihallitukselta ta-kasin allekirjoittajalle, aiwan samanlai-silla osoitteilla postimapauden suhteen, eiHelsingin postikonttori ollut ottanuttaanmitäänpostimaksua. Kuuluukohan sanot-tu postimapaus main pääkaupunkiin?! —

Kansakoulujohtokunnan esimies.!

—Uengosta kerrotaan, että susia

siellä on tamattomasti. Etenkin nyt,kun niiden kiima-aika on, liikkuu niitätamallista enemmin, omatpa mielä hy-min rohkeitakin. Menneellä miikolla ha»tyytti seiseman sutta miestä, joka oliheinässä. Kirmeellä puolusti' tämä itse-änsä ja pääsi siten pulasta. ,— AakennuswarastoLappalais-taloa warten. Hämeenlinnan lääninkumernörin tekemästä esityksestä on^ keis.senati 14 p:nä helmikuuta 1879 sallinutLopen seurakunnan jäsenten perustaa,met-säntuotteita myymällä Kittilän lappalais,talonmetsästä loentaan kylässä,rakennus-rahaston mainittua taloa marten ehdollakumminkin, että metsän-talous sillä loh-.kolla, josta myöminen tulee tapahtumaan,järjestään ja hakkuu ? siitä toimitetaanmetsänhoitajan R. Montellin . tetämänehdotuksen mukaan sekä sillä lähemmällämääräyksellä, että metsän kaupasta saadutrahat hoidetaan kappalaistalonirakennus-rahastona ja tili niistä tehdäänniinkuinkirkonwaroista ylipäänsä on säädetty.— Auollut^ Assessori Turun tuc-miokapitulissä,, prowasti ja filos,malsteriK.,I.Helander kuoli miime tuörstai»na 63 muoden ijäSsä.

Viime helmikuun 27 p:nä kuoli keuh-kotautiin Tuuloisten kappalainen KarlGustaf Wallenins. Vainaja oli syn-tynyt Hollolassa m. 1839 ja papiksi wl-hitty w^ 1864.. ,"- ZWälän seurakunta on kir-konrakennustansa warten hleisistä warois-

—Suomen Kouluopettajaiu

Menstonikassan joytokuntaalt wa-litsi Hämeenlinnan alkeisopiston opetta-jatLehteri Arrhenius'en. . ."6'äänellä.Rehtori Reuter'in . * .f6] fTohtori Tigerstedt'in Jy:.;5 f'" /Tohtori Krook'in. .** .5 fRehtori Bärlund'in... 5 ,Tohtori Jahnssonin. . . 2 „Lehtori Amnellin.... 1— Kerrotaan että lääninhallituson kumonnut kaupungin maltuusmiestentekemäns Päätöksen mäkemäin juomain(rommin) ' konjakin, arakin, punsin) wä-hittäin-myymisasiassa. Syynä siihensanotaan oleman että maltuusmiehet oli-wat supistaneet alhaisemman määrän,yh-teen ! kannuun, maikka .asiaa koskemisfalainsäännöissä tämä alhaisin määrä ,onV4kannua, eikä tunnilla muka olisikaanmitään Maltaa tehdä sääntöjä muistamääristä, kuin 5 kannusta ja puolestatuopista. Se käsitystapa lienee jotenkinyleinen^ mutta mielestämme se ei ole ai-man asetuksen mukainen. Kun § 55 m.1873 annetussa miina-asetuksessa sisälsirajoituksia palomiinan myymiselle, niinkaupunlein- kaikilla kauppioilla edelleen olimalta puolituopittain jaella yllämai-nittuja mätemiä juomia, josta seuraukse-na oli että kaupungeissa kukin moi saa-da .nuijansa" mistä maan.tahtoi. Wä-kemäin juomain määrin käyttäminen oliennen Miime maltiopäimiä herättänytyleistä mielipahaa ja sanotuilla maltio-päimillä olikin anomusehdoituksia miina-seikoista 13 kappaletta, joista juuri se,mikä koski konjakkia, rommia y. m., pi-dettlm niin tärkeänä että wältiopäiwäinalkupuolella säätyjen anomus meni hal-litukselle ja syksyvuolella saatiin jo ar-mollinen esitys. Anomusehdoitutsen te-kijät ja Talousmaliokunnan jäsenet sekäsäätyjen enemmistö näkymät asiaa katso-neen silta kannalta, että rommin myymi-selle olisi saätama järjestystä ja rajoi-tutsia^ Kaupungin kunnat saimatkin it-sellensä näiden hienompain juomainsuh-teen,saman oikeuden, jonka 1873 muo-den miinaasetus heille pälomiinan myy-misestä ennestään salli, eroituksella ai-noastaan että näitä juomia saattaa myy-dä tumallisessa kauppa.puodissa, kun mii-naa sitä mastoin ei saa myydä muunkauppakamaran kanssa yhdessä. — Ehkäjotkut mäittänemät, että palomiinalletaanei saa muita rajoituksia panna, kuin 5kannua ja puoli tuoppia^ me puolestam-me emme moi niitä rajoituksia käsittäämuuten, kuin että kunnat eimät ole mah-dollisia antamaan lupaa, myydä miinaaMahemmissä määrissä, kuin puoli tuop-pia, maan moimat rajoitukseksi määrätäesim..kannun,tahi kaksi. Hämeenlinnananyiskelu-yhtiön mähittäin myynti-oikeuson myös ollut supistettuna kannuun jasiinä mielestämme .M mältuusmiehillätäysi syy rajoittaa rommin y.m^ myyntimyös kannuun. Tosin M siinä kohdenmuistutettu, että anniskelu«yhtiö ei olluthakenut itselleen oikeutta. Mahemmissämiiä^issä; myydä;maan.koska ne kaup-'piaat,. joille kannun-kauppa suotiin, ei»w,ät ole siitä watittane.et,, niinonhan'asiakatsottama siltä kannalta,,ett'eiwät he ha-luakkaan .nuija-kauppaä" enään.harjoit-taa.ja tyytymät Maltuusmieste» määrää-mään , kannuun. Lääninhallituksella eisiis, mlelestämme,"ollut syytä kumotakaupunkitunnän, tekemää, päätöstä.

' ',1.. ^,. , , , ,/, ' ^ —^n..lir-/!s*s&*s': ¦ Herra SamsonKAbenhomMa^n,täällä .'moniathd päivoinä

näyttänyt 'tuota merkillistä Amerikassa:äskettäin Keksittyä:uutta \puhekonetta (fo-no rafia),, Kuten. ';,tiedetään syntyyääni'' jpärähdyksistä, jöitä ilma ihmisenfomaanj.ip^bdttai >;Olkoonpa kone^ jos-'ta värähdykset *

alkunsa saamat,' 'mitä"hh-wänsä> .joko soittokone- tahi.ihmisen kult-ku,,:ainatm _malmen.ilma.wärähtää was-taan samalla tawalla kuin sdittokoneenkieli.tahi tullun ääni-helani Tästä ym-

ztetaan tämän 'maaliskuun,4 p:stä alkain^FSiltä,') joka 5Suomesta tulee Ruotsiin,Maaditaän-Norjan konsulin tai marakon-sulin taikka^asianomaiM miraston to-distus, ettei 'matkustajllHmiimeksi kulu-neitten 20 Paimän kuluessa ole ollut ru-ton', saastuttamassa paikassa.— GeinäM jaWlkien knljetns-maksoissa rautatiellä on myönnetty 50

.prosentin alennus.- Kurunmäkimiinanmnynti- ja- anniskeluyhtiön moitto miime muodel-ta tekee 35 tuhatta markkaa.— Sirjassisuntia. Suomen Ti-lastollisesta Toimistosta on ilmestynyt:^?.Suomenmaan Virallinen^TilaH«' s^to. 11. Kolmas jakso: Minen kat-saus Suomen taloudelliseen tilaan-muo-sina '1871— 1875"^— Suomalaisen operan hymäksiPidettiin Iywästylässä nnime:,kuun' 19p::arpajaiset^ jotta K. S:nmukaan tuot-timat noin 900 marlkaa. -„.,. &.-*

r!

— Fulipalo Fampereella, (miibestänä muonna) öli taas 'wiime'helmit!'26p:nä;malloillaan kauppias.I.V.Blomintalossa, jonka manhempi '' osuus joutuiturmion' omaksi.' Sämmutuskuntäin ah«

"erät ponnistukset, paksulla lumimaipalla'

peitetyt katot ja tyyni ilma esti mälkeän'

tälläkin kertaa toisiin rakennuksiin pääse-mästä... ,^,^.,. ,,,, ,,„, ^,' ,.„„,.'¦'¦—. suomalaisuuden seura Fam^ipereella;'päätti,, T. S. mukaan kolouk- "

sessaan miime : helmikuun 22 p. antaa50 markkaa luentojen, pitämistä martenmaaseuduilla: Lempäälässä, Pirkkalassa, :Vlöjärmellä' ja Teiskossa. ;:i

— Kansanwalistusseura piti wii'me tuorstaina muosikokouksensa Helsin- .gissä. Saapumille oli: tullut, sanooS., main parikymmentä henkeä. Johto-kunnan esimies, professori Cleme, alottikokouksen puheella, jossa hän huomautti'kansanmalistusseuran tarkoituksesta ja loisilmäyksen sen'waikutukseen'näinä ensimuö-sina. — Tämän i jälkeen luettiin muosi-kertomus, jostar tähän M:bldin mukaan -otamme seuraamia ilmoituksia: painostaon muoden kuluessa seuran kustannuksel-la ilmestynyt, .Venäjä",' I:sn:o XV).Ruumiin elimistä" (XVI)/:2Be«:roisia Suomessa (XVII) WenäjäII';(XVIII),, kaikki sekä suomen ettaruotsin kielellä. Suomalaisen \ painoksensuuruus on 6,000 kappaletta, ruotsalai-fen> 1,500. Paitsi 'sitä on uusi, 6,000kappaleen suuruinen painos W aä nrif fiStoolintarinöila* tullut painosta. ;painettavana on parasta katta kumilla jmärustettu kirja,nimeltä .Kirjapainos- 5ta -, josta jo 2 arkkia on ladottuniSeuran asiamiesten luku, on nykyään45Ö^joistä tuskinNpublet lähettääneet wuosimaksut^'wiime>>wuodelta. —Iymäskulässä miime suwena pidetyssäyleisessä kokouksessa ehdoteltiiti muutamiamuutoksia seuran säännöissä, jotta halli-, 'tus miime tammik.! 18 p. on wahwlsta«;:ihut.,,Tärkeimmät muutokset,omat siinä,että seuran.työmuost tästä,lähin luetaan'kalenoeri-wuoden mukaan sekä! ettei seu-ran johtokunta olefi melmollinen feuranjäsenille ' jakamaan $"" kaikkia :painattamia;kirjojansa.

—;Seuran ;ainaisten jäsenten ;

luku , on " nykyjään 203; w. 1874—75oli 4,346, jäsentä;. 1875-76 5,191/jäs., 1876— 7? 4,158 jäs.

— Kassan;:tila osoittaa "säästöä

'' 'muoden ? alussa '

ä6;514^m.-9^.'-' W] ''^:r.nih\ >tti<rti»).^Johtokuntaan«tulemaksi wuotta.walit-

tiin|puheenjohtajaksi .professori,Cleme jajäseniksi professorit Hjelt, Hallsten 'ja«Yrjö Koskinen,. tohtori Ignatius ja leh- ;

tori Krohn' sekä märajäsenitsi tohtoriPe^ '

ränder ¦ ja maisterit Almberg ja Roth-iften.^ ' ¦'. iti? ItöiiiJsj ,^^/

Viimeiseksi luettiin myöskm,Hami-,Inan .ja Turunhaara-osasto jcn!emäf.»seuralle lähettämät muosikertomukset, joistaemme tilan muoksi ! kuitenkaan saata !an- f

itaa1' empiä tietoja;';Olkoon tässä kui-Itenfih mainittu iettä i molemmat haara-iosastot^hymälla menestyksellä edis-

ta'saanut 80,000 markan suuruisen kuo-letuslainan. "

7' '

V-- Hlutosta on näinä aifoina muu-tamissa sanomalehdissä pidetty paljon me-lua jauseinkin julkisuuteen laskettutuksia, jotka omat olleet Mallanperättömiä.Niinpä tuo äskettäinlemitetty huhueräästäruton kohtauksestaPietarissa on hawaittuperättömäksi, sillä rutoksi luultu kohtausolikin Mallan tqista tautia. Sopima-^tonta sonNmielestäinm^ Mä?,ennenjaan- -huhujen nöjllssa rumiltaan- hätätet- lloa soittamaan ja huutamalla .rutto lä-hestyy, rutto lähestyy" säikäyttämään ylei-— Komitea. Sen anomuksen joh-dosta, jonka säädyt asemelmoUisuuta hy-waksyessaän wiime waltiopäiwillä tekiwät,että nimittäin' komitea asetettaisiin^ joka,mäkansimerön '

kormaämiseksi uudella ' we-rolla maasta ja muusta omaisuudesta,saisi toimekseen antaa lausuntoa tähänkoskemista asioista, kuuluu sellainen ko-mitea .nyt tulleen.asetetuksi.. Sen 12 ja-,senestä tietää Hbl. mainita seuraamat:professori L. Mechelin ' (puheenjoht.).kanslianeumos Liljenstrand, professoriUtjö Koskinen, kammarijunkkari Taube,kauppaneumos Lindblom, enf. puhemiesSlotte ja ent., maltiopäimämies Heger-ström.— Isnruyjelmin rahasto. Korois-ta niiltä märoiltä, jotka Itä-Siperianapanaasitilain hoitaja^ waltioneuwos K^H. F. Furuhjelm-wainaja eläisään testa»mentin kauta oli antanut Suomen, mal-tiowaraston käytettämiksi, on keis. senatitämän helmikuun 12 p:nä antanut Vii-purin ja Mikkelin läänien maanmiljelys-seuroille 500 markkaa kummallekin, pa-rannettujen maanmiljelyskalujen ostami-.seksi, mitkä ,mainituissa lääneissä an-netaan semmoisille kunnille, jotta ottamatpitääksensa niitä maksutta näytteillä kir-konkylissä. ' > '

i— paikallansa. Ilm. kertoo: Vii-

purin lääninhallitus lähetti taannoinParikkalan kunnan asioita koskeman ruot-sintlelisen' mälipäätökfen sanotun kunnanhallitusmiehille. Saatuansa mokoman pa-perin käsiinsä, käärimät kunnan ensimie-het sen jäleen kokkoon ja lähettimät sentakaisin lääninhallituksen suomennettamak-si, ilmoittaen, ettei, he semmoista kieltäymmärrät Tietääksemme päätös kohtalääninhallituksessa suomennettiinkin. Tä-tä esimerkkiä sopii kaikkein kuntahallitus-ten noudattaa, sillä jota lääninhallituk-sessa on marsttuisia palkatulta kielenkään-täjiä. ,

: Sontoofeen tämän kuun 1 p:nä tulleetsähkölennätin sanomat ilmoittamat' ettaAfghanistanin khaani :Shir Ali on kuol-lut., :'?»?i ,n^'^tt.^ h

'n: ''¦ ^:'^

Sanomiin", ,mutta jospa niin olisikin,eihän toinenkaan kerta!ole pahennukseksi,ja siis tartun nyt, lujasti siitä makuutet-tuna, kynääni. V

Mutta .alku tappaa", sanotaan janiin oli juuri nytkin käydä, kun kaikeksionneksi satuin luomaan silmäni tuohonmuhkeaan kansakouluumme tuolla,asema-huoneen

-wieressä. ? Siellä on nyt wiltas

elämä. Ihdeksäitäkymmentä lästa naut<tii siinä opetusta jaettuina kahteen osas-toon: poika- ja tyttö-touluun/ Wiimelukukaudella' oliwat ne wielä yhdessä,mutta tämän lukukauden alussa! wirtasiniin paljon opin-haluamia sinne, että olipalko jakaa,ne' kahteen osaan,s .Poikiaopettaa makinainen opettaja, ja kaksi seu-rakuntamme mällässäätyisistä tytöistätarjousimat jalomielisesti kyllä opettajat-tariksi tyttökouluun,' kunnes ehditään saa-da! siihenkin 'matinainen. Nyt jatkamathe!Mirkaansa siten,, että eri .henkilölläheistä on > eri.opetus-aineensa. ;

- Muu-ten' koulu-rakennuksestamme olisi mainit-tawana, ett'ci fe, waikta päältäpäin kyl-läkin komea, oikein wastaa tarkoitustan-sa^ mutta minkätähden kostea asiaan, jo-ta enää woi parantaa.

MukamuudeSta toki muistuu mieleeniLempoisten rautatie-asemav Me< kuu-lumme nimittäin myöskin niitten onnel-listen joukkoon, joitten ei tarmitse tal-mella rypöä,aiman pitkiä matkoja lumi-kinoksissa eikä loan aikana mudassa, jostahdomme jonnekin pidemmälle 'matkus»taa. Helpolla pääsemme junaan, jossameturi mie meidät, nopeasti Kuokkalankosken tienoilta, maikka» Rooman muisto»rikkaille kukkuloille Tiberin rannoilla. —Eitä tuokaan mukawuus wielä tylliksi.Siellä, . asemalla, on myöskin^ posti-Konttoon, . jota . lennättelee kirjeitämmemaailman ääriin asti ja taritsee meil-le, sanomamme, ennenkuin < ne^ tuskinomat ehtineet kuimäksi tulla: 'siis todelli-sesti' „tuoreita"uutisia. Ia hymin näyt-tääkin, että luntalaisemme omat ymmär-täneet käyttää, etujansa mainitussa suh-teessa,,sillä sanomia sekä suomalaisia ettäruotsalaisia tulee tänne monelta taholtamaatamme. Erittäinkin omat HämeenSanomat ja Suomettaret lukuisat.^ Kir-jemaihto on myöskin wilkas.

nemen loulioon.

! Lutusioja entisen ajanon täällä>! tawan'mukaisesti jo pidettykolme ia maaliskuun alussa ryhdytääntaas siihen toimeen. (Laskiais-wiitollapidettiin joutoaikaa). — Lumi-pyryt, jot-ka wanhan tawan mukaan omat jonkin-moisessa yhteydessä edellisten kanssa ei-wät;myöskään ole antaneet kaipauksellefiaa.

' Lunta onkin jo tullut täälläkin,että 'puolikin pusaisi. Se on tahtonuttutkia tiet ja tanhuat pääsemättömiksi ta«riten samassa teitten kunnossa pitäjillenutteraa ponnistusta. — la, lumi«tinok«sissa taidan' myöskin löytää tuon niinmonelta etsityn syyn, mintähden meidänlyhytaikainen ja pieni, mutta muuten hu«vainen, lauluseuramme jo kuuluu men^

täneet simistyksen ' lewittämistä luku-salien peruätackcilla^ ja 'kansantajuistenluentojen toimittamalla. Haminan haa-ra-osasto on kaupungin likipitäjiin pe-rustanut 8 lukusalia ja itse kaupungissasaanut toimeen, anniskelu-yhtiön jaeläinsuojelusseuran.^ ' I- leytaan pajn^ ja rottinki-teosten walmistamista warten onHelsingissä hiljakkoin perustanut hra W.v. Wright. .. ...:....,> .- Kruunun wcifafv teifiijenation metfä^otto^dnituffen' kautta kruununpuistoksi ostanut

'Nousiaisten (-ja',Mynä-

mäen pitäjissä Turun 'ja" Porin lääniämetsämaata, .edellisessä -.pitäjässä'' 405tynnyrin 'alaa) ti,Boo

'martan hinnasta^ja jälftmäiftöfä IM lja'i£2l Knttyrinalaa 4,100,markan hinnasta.— Kuömalamelr opera1Jkffin-gissä näytteli helmik. 27. p:nä miimei-sen kerran., tällä näytäntökaudella. Esi-tettiin kohtauksia operoista »Faust",cia" ja ;Trubaduri"^' Ihastus, sanooU. S., oli yleinen!' t!Kukkäsmihtoja sai-wat kaikki etämimmät laulajat, nimittäinneiti Lagermarck sekä hratNamratil,Holm ja'D ah 11,l 1,- ja hra Namratil li-säksi laakeriseppeleen/jota seurasi kultai-fet kellonmitjat; ja kun näytäntä oli päät-tynyt euijleifö moinut olla esiin pyytä-mättä teaterin nerokasta johtajaa, tohtoriBergbomia, ja häntä kaikumilla elätöön-huudoillä 'kunnioittamatta.' ' Operan jä-seniltä ja :apulaisilta sai ;tohtori Berg-bom kauniin all>um'in, joka sisälsi kaik-kien laulajien muotokumat, sekä komeankuktasmihton.,

MätinäHelsingin -kirjeestä, helmik. ?27p:ltä^ joka sisältää silmäyksen suomalaisenoperan nyt päättyneesen näytäntökauteen,otamme tähän seuraamia ilmoituksia:Operan näytännöt alkoimat miimekulu-neen syyskuun 26 .p. ja omat siis kes-täneet miisi kuukautta. Sillä aikaa onannettu 55 näytäntöä fja< konsertti —— Operan koko mäestö on tehnyt yh-teensä noin 60 henkeä, joisla 20 orkes-terin jäsentä. Näistä omat kaikki suo-malaisia^ paitsi herra Navratil (tsekkiläi-nen) sekä 6 orkesterin jäsentä, joista 5on saksalaista ja Itsekkiläinen.

Kerskailematta, lausuu Matti, woineesanoa, että maikka suomalaisen operannyt päättynyt näytäntökausi on

-ollut ta»

wallista lyhempi, se kuitenkin sekä an-nettujen operain sisällyksen että taiteili-jain lukumäärän ja telmollisuudett puo-lesta" on ollut entisiä etemämpi. Kun-nia siitä tulee etupäässä operan innok-kaalle jal taitamallee johtajalle, tohtoriKaarlo Vergbomille, mutta myöskinorkesterin, johtajille sekä yksityisille taitei-lijoille ja muille operan jäsenille, jotkakaikki yksimielisesti ja moimainsa mukaanowat työtä tehneet tämän nuoren kansal-lisen «taidelaitoksemme hywätsi.

— .Suo-malaisen§ teaterin johtokuunan päätöksenmukaan on aikomus wastatin antaa ope-ranäytäntöjä,'samatenkuin tänäkinmuon-na, waan lyhyemmän aitaa wuodesta,josta on se etu että tappio tulee wä-hemmätsi ja että puhe-osasto silloin moi-pi olla kauemman aikaa Helsingissä, sil-lä, armelee Matti) sekä taiteelliselta ettätaloudelliseltakin kannalta katsottuna, eiliene sille termeellistä, että se suurimmanosan wuotta oleskelee milloinsiinä millointässä maaseutu-kaupungissa. /

Useammat operan taiteilijoista joko joowat''!taltta pian lähtewät pidemmilleopinto- ja täidematkoille ulkomaalle.— hintaPorissakuu-luu yttntyneen 1 markasta 50> pennistä

m:laan 75 penniin. .

Mikellaizta.Eräässä kaupungissa, jonkanimeä em«

me ujoudesta tahdo mainita, kerran as-tua teputteli pitkin katua pieni mies, jo-ka oli warustettu tawällista suuremmal-la haistin-koneella. 'Kuten ainakin^oli,hän symiin ajatuksiin waipuneena. Ei-

lsiis ollenkaan huomannut ennenkuinMaj häwytönroikale, herättääkseenhiin-'ta unelmistansa ja näköä fummeksuen,jotenkin! kowästi tarttui tuohon hänenetemään , jäseneensä! huudahtaen: ,mitäkello on?' Nytpä heräsikin pikku mies.unelmistaan kohta.. ja >paiskasi samassa^mahtaman suu-tillikan kysyjälle, wasta-ten »ihoissaan: nyt >se löi< Yksi,ija«jos ,wielä sormielet miisaria,! niin se lyöpi:katst heti paikalla".' > .f^^ <

,Dlä wielä iloitse, kuulkaamme ensinmitä äiti sanoo"./.Kyllä äitin wuoksi sopiiOmastasiRouma, hätää laitan kaikki matta-

kuntoon". Eipä kulunutmontakaan tuntia,ennenkuinTuominen perheineen olimatkal-la. Reki luisti, kulkuset kilistivät jaheijoo!eteenpäin mentiin kunnes jouduttiin kau-punkiin Maarian ,koti portaitten eteen.Neitsyt tuli omea aukaisemaan, ilmoittaenettä' herra Wuorio wielä oli poissa wir«kä« toimissaan ja rouma jossakin kokouk-sessa. Wieraatmeniwät'sisälle. Pienityttönen seisoi huöueessä, ja nähtyänsäheidät . lausui , ,lapsi:, äiti poissa, ,isäpoissa",, ja parkasi! itkemään, maan Il-mari ,otti. lapsen syliinsä/

'

nosti häntäkorkealle,sekä wei hänen sitten Tuomiselle.Näin joutui tyttösylistä syliin, tullen si-ten! tyydyletytsi— mutta,nyt kuului pie«nemmän, lapsen maiteroiminen, ja tuopakostirouma Tuomisen hellään sydämmeen;hän riensi toiseen kamarim,wakahisen luosekä rupesisitä miihdyttämään^ ,Lapsen»hoi-taja toipienokaisellemaitoa.. Röumamais-toi' tuotaja sanoi sitte: tämä on hapan-ta,,^ onko lapsi sitä saanut?" .

,On, kyllä maar se pian.happanee, kunsitä aina tarmitsee panna kakalle lämpe«nemään", mastasi tyttö, ja meni mattöihinsä.. Nyt tuli Maaria kotia ja ter-mehti iloisesti omaisiansa. Nähtyäänrouma Tuomisen oleman lasten kamarissariensi hän sinne äitiään syleilemään, maanpurskahti samassa itkuun. «Mitä tuotietää?" kysyi äiti.

" ', .

?,Niin, nähdessäni teitä en saattanutolla itkemättä, sillä muistinpa, kuinkahausta meidän oli kotona; täällä mainaina on kurutta ja rauhatointa. Tuskinjoutuu mihinkään henkiseen elämään, kunon noita lapsiakin jo noin monta. LoStoisen on taashuutaa, ja

onkelwollisen ruoan puutteessa,maito on hapanta; katso, ettei lapsi sem-moista saa! Lämmitä wain sen werran,mitä' hän kerralla tarmitsee, ja pidä puh«taät astiat"., l niitä palkollisia tekemään mitäkäskee — itse olen poissa monta tuntia.Minä. iolen perustanut ompelu-yhtiön,jossa ommellaan waate-apua köyhille lap-sille — annanpa wielii tyttö-koulussamuutamia tuntia niissä.aineissa, joitaenimmän harrastan". > >' '

! kaikki koulu-tunnit, pane toimeenompelu-yhtiöt, mutta ,ompele sinä kotona,sillä lasten pienenä .ollessa on äitin hel-ma heille paras suoja".

,Minä en ikinä saata uumuttaa itseäm jotapäimäisen elämän yksi-toikkoisuu-teen,i!maan tahdonpa myös,elää henkistäelämää". Maarian puhuessa oli Tuomi-nen tullut,kamariin;) hän katsoi surulli-sesti tytärtään ja lausui:

) ,2j3pi;? parka! paljon olemme si-nun kasmatuksessasi laimiin lyöneet,koskaemme ole opettaneet sinua ymmärtämään,että kodissa on naisella lamea lyö-ala.Jos oikein käsittäisit melmollisuuksias, tie-täisit ' myöskin^ että sinulla (fobi6[afi onkylläksi' waihtelewaä työtä;r^ jota päiwäsaat tutkia niitä''eri luonteita, joitä huv-ue-tunnassasi löytyy,,sekä ajatella mitenheitä parasiten' onnelliseksi moisit saattaa.Tuo on perheen-emännän kallis ja wai?!ea tehtämä; mutta kun hän työssäänonnistuu,! ken l on. -häntä onnellisempi?Hän . on. kodon sydän, johon kaikki tur-maa, sekä palkolliset että' lapset; ainoas-taan hänelle perheen-isäntäkin ilonsa jahuolensa' uskoo".

Maaria puhui jotakin miehen ja wai«mon yhdenlaisista oikeuksista, maan sa-massa tuli hanen miehensä kotia? Wuo-tio..nähtamästi iloitsi appensa ja anop-pit^fasulosta, 'puristi? meljellisesti Ilma-rin kättä, kysyi Toinilta, montako kanan-poikasta hänellä oli, ja lausui sitten wai«mollensa:,Noh Maariaseni!omatko mie-raaMme saaneet kahmia?"', ,Ei wielä, mtot piiat omat niin hi-taat^ ¦"¦-¦-- «'!" f^A; Kémft nic

MlllljeuduiNll.—«Lempäälä, 28 p:nä helmikuuta.

En muista mannaan, onko miela kirjoi-tettu mitään seurakunnastamme /Hämeen

Mummon kertomuksia.(Jatkoa n:o 3).

! Oli taitoinenpäiwä. Tammikuun pak-kanen painot jää-kuktia' alkunoille japuutseisoiwat Harmaisina. Tuominen kamelilattialla,:; ja;puhaltaen samupilmiäipii-pustansa seisahtui, hav ; tuon tuostakinakkunan ääreen. Mitä katselet?' kysyiJounia, Hm, luontoa'lmain, ja", sitäkatsellessani ajattelin,.että nytpä reki,hy-min luistaisi' —

entä- jos tekisimmehäisen .humlmatkan kaupunkiin, sillä tah-toisinplai nöhdii, wielätö Maarialle^äitinhuolet" {a emännän toimet raskahilta tun-tulvat, wai onko

-hän niihin ,jo perehty-

nyt"^ /' '' '

Toini taputteli iloissaan käsiänsä jahuudahti Ilmarille:Myt, meikla, pää-semme Maaria 'sisaren luo!" !

"

(latk.)

,Toimita nyt, ystämäni jouluun —oikeinpa se minullektin hymalta n:.n6tuisi,sillä' muistathan, i.eine aamulla.en-nättänyt malmiiksi wlla, ennenkuinminunjo täytyi rientää,nurkani toimiin".

Punastuen meni Maaria työMin, jamuutaman hetken perästä tuotiin kahmia;mutta.päiwällinen, — se nyt ei milloin-kaan kolmekajahusta oli kuulunut seinä-kellosta, sil-loin Wuorio lewottomaöti. lattialla kä-melten katseli tawan z takaa ruotafsaliinpäin, waan nytpä wihdoin kastettiinpäi-mälliselle. Siinä nyt oli pöydässä yhtäkutakin lajia, mutta ensiksikin tilö-hailitoliwllt ihan happamat.: Maaria hätään-tyi sja sanoi neitsyelle: .Mitenkä täm-möisiä olet pöytään tuonut? niimäthänomat pahentuneita!.

.Kaskipa roumä minua ottamaan kilo«hailia eikä - niitä parempia ollut. Kunkala-astia on pidetty lämpimässä työtkökonttuorin nurkassa, niin ihmettäkö se,että omat hapantuneet". ,,, , , <

z,Wie nämät kohta pois äläkä enääntoiste jätä kaloja lämpimään^ . ,

> ,Ei niitä .minun aikanani sinne olepantu,,entinen piika net jo jätti", sanoityttö ja läksi kyötkiin., ,

..Oikein on harmillista, kun taattä saanom huonoja palkollista", walitti Maa-ria.

' ' " '- >", ;',

> Niin, meillä on siinä kohden,ollutpaljo Vastahakoisuuksia", sanoi Wuorioj.^tuo on jo kolmas tänä wuonna -> mut-ta!jättäkäämme.tämä puhe huonoista päl'kollisista se ei ole mitään,hauskaa.Maaria hywä! anna tänne mahan pais-tia —

ah :liemi on komin karmasta, ihanpohjaan palanutta!"— i v

Metsässä.Hei, weiktoni,pois salon helmoihin

Nyt astelemaan ilomielin!Salo synkkä on, ilo kuitenkinSen oksilla soi humu-kielin.,Siell' lähde läiktywtl luikertaa, ,Ia sammal wuoria werhostaa.Salomaa, salomaa, salomaa

—Kas siell' 010 mieluisaal

Hei, weikkoset, eespäin astelemaanNyt kuuselan kaitoja teitä!Hei, laulaen matka se joutuu maan,Hawulinna jo sulkewi meittl. MKas metsola on sulo-werhossaan, ,'Kuin morsio palmikot irröillaaV^,. °

Salomaa, salomaa, salomaa—

Kas siell' elo riemuisaa!

Alkomalllta.

säästöpankki ottaa pa-noksia neljän prosentin korkoa

ja kolmen kuukauden ylössanomisaikaawastaan rahamääristä, jotka eiwät nousepäälle 3,000 markan, ja kuuden kuukau-den ylössanomisaikaa wastaan suurem-mista rahanmääristä. Pankkitunnitowat:keskiwutkoisin 5^6 ja lauwantaisin kello6—7 ehtoolla. Hämeenlinnasta 4 p.tammikuuta 1879^

julkisessa huutokaupassa/ joka tiistainatämän kuun 11p:nä täälläpidetään,

tarjotaan enimmän maksamalle mäkientyhjentäminen kiwikasarmeissa ja wanhankaupungin rakennulsissa, ja on urakta-miehen welwollisuutena puhtaana pitäämakit^.ja poistorjata tunkiokasat mainit-tujen rakennusten pihoilta sen mukaankuin huutokaupassa ,likemmin> määrätään.Hämeenlinnan mäankönttorista maalis-kuun 3p. 1879. ' -

F. W. Schrey.E. von Ammondt.

Huutokauppa.

K. Z. Ailpinen.

«Vapaalla huutokaupalla myydään la-nqkkalan Irjalassa keskimiitkonaensi maa-liskuun 12 p:nä kello 9:stä e. p. p. he-wosia, lehmiä/ lampaita, wiljaa, peru-noita, rehua, 1 ruuhi, 1 wene, kalanpyydyksiä, 2 wiskuria y. m. Janakkala24 p. helmik. 1872. >

Ostaa micfilftttii.HonkaplNkkujaP«IVostetaan setä täällä että Tnrengin, Ryt-tylän ja' Kuurilan asemilla. Hinnastasaa sopia loh. Gust. Grönfors'inkanssa.

lPcllawan sicmemä iljypruukiin,ostaa loh. Gust. Grönfors.3NWumllNll.

Tampereen hylyin tunnettuja tattohuopa-tehtaan teoksia myy tehtaanhintoihinJoy. Gust. Grönfors.

/Eläimen luita ostaa Hämeenlinnassaja Janakkalan Wähä-Hiittisissä

Carl Allon.

E. von ArnmÖndt.= F. W. Schrey.

Genom auktion, soni tisdagen,den 11 innevarande mars här-

städes förrättas, utbjudes åt denmestbetalando tömningen af latri-nerna tillstenkasernérna och gam-melstadsbyggnaderna med skyldig-het för entreprenörenatt, på sätt,vid auktionen närmare kommeratt bejstäinmas, renhållä latrinernaoch "undanskaffa ,

'sopnögar från

gårdsplanerna till förenämda bygg-nader. Tavastehus landskontor,den3 mars 1879. '¦".

I;Sociétetshuset försaljes frän tors-i dagen den 6 mars till lör-

/,: j :"}»] ¦¦] dag afton:. v ,/.." ;., ' ]_ :(Å !

--;.---. ett ftmijjjrr/iin \Yw\

INDUSTRIENS UNDERVERK.Enda och oförlikneliga

UIEEBIÅ!af akta amerikansk christor.

Den enda som kan jemföras med> guld genom arbetets finhet

och metallens godhet,. hvilken aldrig för-'

ändras.:Denna kostbara ked,

som vi önskagörabekant och spri-da öfver hela verlden, och hvarsverkliga värde är 6 mark, säljosEidcr,'eriligt ordres, till det ringaoch fabelaktiga priset

l:j| ¦;;;2:'F:mk,''';.'";:::-för att hela verlden må komma i,! tillfälle att döma dcrom.|Dessutom erhåller hvar och enr

som köper vår vackra kedja, tillskänks en låda innehållande Sexartiklar nomIigen: : " ; <:1) En försilfrad fingerborg. . ,- ;s2) Ett par manschettknappar; ;i>i j3) Ett par örhängen. j:i;: ; n4) En vanlig ring. z-5) En halskedja. . :;'¦6) Ettvackertkors ellermedaljong.j Våra agenter aro förpligtade att

öfverlemna dessa saker till hvarjeköpare af kedja. ;¦.¦,¦¦¦¦¦ ,:j

| v ; ' Agent för Finland:' '

L. HlMLlll.l.r.Carl Allén.

1/reaturs ben uppköpasiTavaste-¦*- hus och på Lill-Hiittis i Ja-nakkalHHl^H^^^^^^^^^^H

zx^ Kattopelliä., ... ,

ttsttunan tlasia, wallosta ja puoliwal»A. Utta, myy ;

34 Gnst. Grönfors.Oalviariä,

myyMuikun mätiä, Taimenta

lohGust. Grönfors. WnWrjllstoKirjastonhoitaja.

pidetään awoinna keskiwiikkosin ja lauan-taisin kello l2—l päiwällä. ,. . .

3lmoiluksta.N>ouwasseuran 4:tä tilattuailtahuwia«/^- wietetään keskiwiittona maaliskuun5 p:nä seurahuoneessa tavalliseen aikaan- Riikan Pyl-pellawan slemenia

myy 3oh/ Gust.Hlöufors.Huom. Pätewäl takausta ivastaan m

tunnetuille ostajille annetaan myös lvelatsi.Heinon siemeniämyy 3oh. Guft. Grönfors.

Hämeen hewois-ystäwäin toimikunta ko-kountuu Itordininrawintolassa lau-

wantamä enfi maaliskuuni8päiws-nä kello 5 j.p. p. Färkeät afiat.

Kaupungin valtuusmiehet ja ,lisäwal«tuusmiehet' kutsutaan "tämän kautta

kokoukseen raatihuoneessa perjantaina tä-man^kuun 7 p. kello 7 ehtoolla ratkai-sttnaan kysymystä maan ,luowutulsestaSairiolla rautatien tarpeesen, jonka jäl-keen tawallinen waltuusmiesten kokouspidetään lausunnon Antamista wartenkauppias Nomoschiloffin ja tehtaittaDollinhakemuksiin saada myydä palöwiinaakan-nuttain. Hämeenlinnasta 4 p. maalis-kuuta 1879^

' '

Toimelseen saanut:A. W. Lindgren.

liiifiiuifi!(U.S.1kerta, s'p. r.),< < , '

il^telä-Hämeen Maalaisseuran osas-tojen esimiehiä pyydetään täten

osakkaitten jäsenmaksoja tänne lähettä-mään. Wanajasta 4 p. maaliskuuta

I.Heikkilä.

Hukan- ja heinänilemenläI.Molander'in siemenkaupasta Viipu-rista saadaan täällä

KarlMe'en'ilta.Hnom.- Heinänsiementen hintaa

on wiime wuoden,runsaan tulon tähdenmelloiststi alennettu.'

Osasto "<s>ftineenUnnaofa/ '1879.Suomalaisen Kirjallisuuden Seur.kirjapaino,

I.Erlander.D:Lindel.F. Lllndelin.C. Doll.

9 v. v. Vllldera,

j. Höwartioita kalnl)noneessa.i.N. w. 6p. O. Saxclin.' !" iEd. Sundel." , 7p. O. Wickström. A.Rydman.

> . Bp. Hj. Sundel. O. Sirön^

„ „ 11 P.'l^ Forsman!„ „ 12 p. C. Lim6n.

Seurahuoneessa myydään ainoas-taan enst tuorstaista lauantai-

iltaan.

TodellisuudtnWerrattoman hWät ja halwat

Ihme.

l||||||||fitodellisesta Spanian kristorista-ainoa, jjota woipi werrata kultaan työnj hienouden, ja aineen hywyyden tah^,^

den, joka el milloinkaan spa-^.^,!hennu.

Förstärkta Stadsfullmäktige kal-«^ las härmedelstitill sammanträ-det rådhuset fredagen den 7 den-nes'.:kl. 7. o. m. för att . besluta ifrågan om afträdande af mark iSairio körkornvägens behof, hvarrefter vanligt stadsfullmäktiges sam-,inanträdé' hålles, föratt afgifva ut-låtande iangående handlanden No-voschilofEi' och uspritfabrikantenI>ölls;ansökningar att få försäljabranvin till" belopp af hminst enkanna. Tavastehus 'den 4 mars1879.

"Enligt uppdragA. W, Lindgren.

BLOM- och GJRISFRÖfrån I.Molanders fröhandel i'^Vi-bprg erhålles härstädes hos

Carl Nilson."

OBS, Prisen å gräsfrö,ge-nom färlidet års rika skörd, be-tydligt nedsatta.

99:, 30, 100:ltS123:

— 100:ItaJ206: 50. 100:ltll.139: — 100:Itd.

DStajat.'Kurssit.

Suomen Pantti^ Maalislnnn lPäiwil.Myyjät.

»ontoo 25: 22.Pariisi 100:

—Hampuri 123: 70.Amsterdam.... 208:

—Tukholma ....139: 80.

Huom.

walmistetttujaHDMäluujauhoja Helsingin luujauhöteh--täasta saadaan tehtaan hintoihin

Karl All6en'ilta.,alennettu.

M?aänantaista tämän helmikuun 24p:täonMimeswuoden takseeraus-luettelö

nähtäwänä kaupungin raatihuoneessa nel-jätoista päiwää äsken 'mainitusta päi-wästä, josta' sekäsiitä, että takseerautseentyytymättömän tulee vuhewältansä menet-'tämisen uhalla wiiton kuluessa sanottuinneljäntoista Päiwän lopusta antaa mais-träatiinkirjalliset muistutuksensa sitä was-taan, tämän kautta tieto annetaan. Hä-meenlinnasta helmikuun 22 P. 1879.

Takseerausauttakunnän puolesta:,'. "A. Viktor Appelqwist.

från Helsingfors Benmjölsfabriker-hålles till fabrikspris hos ;

'¦'¦' i ¦'" "¦=¦-¦¦ ¦-.:^! iCarl, Alleen,..JObs Priset nedsatt. ; j >

flngprépcircfäöt öénmjöC

tehtaan teoksia saahaan tehtaan hintoihin. i . Karl All6en'ilta./

maksamat oikeastaan kuusi,.(6) marklaa,waan myydään nyt eriskummallisen hal-walla hinnalla > '/; . ! >

3 markkaa.

huomatkaa!

;' Sitä paitsi fetalt .jokainen/ joka 'os-taa; nämät kauniit' kellonverät, lahjaksikuusi kaunista

'kalua/ nimittäin: ; ; '

» ;1) Hopeainen fingerpori. . ' !

s2), Pari toreeta naM: ¦/

w i3) fart lomarentaita. /¦ 4) Kihlasormus. J; '!' '

! 5) . Kanlaivitsat.'

!! ' "

,< !6) tons risti eli metaljongi.

Mnsuluksia.

E. von Ammondt.F. W..Schrey.

julkisessa uralkahuutokaupatzsa, joka<^ täällä pidetään kestiwiikkona. tämänkuun 26 p:nä, tarjotaan wähimmän waa»tiwan hantittawatfl 150 syltä männyn-ja kuusen-sekaisia halkoja' sekä 30 leiwis-lää talikynttilöitä90:nen Onegan jaltary-kymentin tarpeeksi. Hämeenlinnan maan-konttorista maaliskuun 3 p:nä 1879. STOCKHOLMS SUPERFOSFAT

fabriks tillverkningar erhålles tillfatirikspris hos ;CarV Alléen.Qiemen-perunoita I.Molanderin sie-t^ menkaupasta WiipuriSsa saadaan! i /.i, Karl Allanilta.

OariSE2P* Utsädes.poteter frånI.Mo-landers fröhandeliWiborg oriini-A. Viktor Appelqvist.

Ifrån måndagen den 34 innévaran-> f de februari finnes den försistli-det år upprättade taxeringslängdentillgänglig istadens rådhus underfjorton dagar från sagde dag,hvil-ket samt att den med taxeringenmissnöjde eger, vid talans förlust,inom on vecka efter utgången afförenämnde Horton dagar "skriftli-ga:anmärkningar deremot tillma-gistraten ingifva, härigenom till-kännagifves, Tavastehus, den 22februari 1879. . /

På taxeringsnämndens vägnar:

E. von Animöndt!" F. W; Schrey.

Medelst offentlig entreprenad auk-tion, som härstädes förrättas

onsdagen den 26 dennes, utbjudesåt den minstfordrande leveransenaf 150 famnar tall- och granblan-dad ved samt 30 lispund talgljusför90:deOnegainfanterirégementetsbehof. Tavastehuslandskontor,den3 mars 1879.

NU INKOMMET.

IVINHANDELN.

Chocölådé, sockrad.'jYalensia Russin. '

Smyrna Fikon.Rysk Konfekt.

Diverse Delikatesser.| . Direkte Importerade Viriér,

loh tokun ta.