Erkki Saari

LÄNSI-POHJAN HYVINVOINTIJÄRJESTELMÄ

JA -PALVELUT III -PROJEKTIN ARVIOINTI

LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 4/2008

2

JULKAISIJA – PUBLISHER

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu PL 504 94101 Kemi puh. +358 (0)10 38350 www.tokem.fi/kirjasto/julkaisut © Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja tekijä Taitto: Erkki Saari ISBN 978-952-9785-69-8 (pdf) ISSN 1236-0570

3

SISÄLLYS

KUVALUETTELO 4

TAULUKKOLUETTELO 4

LIITELUETTELO 5

TEKIJÄN ALKUSANAT 6

1 LÄNSI-POHJAN HYVINVOINTIJÄRJESTELMÄ JA -PALVELUT III (HYVI III) -PROJEKTIN TAUSTA JA TAVOITTEET 8

1.1 Projektin tausta 8 1.1.1 HYVI-, PERES- ja HYVI II-projekteissa toteutettu kehittämistyö 8 1.1.2 SOTEPI-projekti 14

1.2 Projektin tavoitteet 17 1.2.1 Kotihoidon, kotipalvelun ja avosairaanhoidon tukeminen

seudullisena yhteistyönä tietoteknisiä ratkaisuja ja saumatonta hoitoketjua hyväksikäyttäen 18

1.2.2 Sähköiset terveydenhuollon asiointipalvelut 19 1.2.3 Projektin arviointi 20

2 ARVIOINNIN TOTEUTUS 21 2.1 Arviointiasetelman täsmentämisen kiusallinen yksinkertaisuus 21

2.2 HYVI III-projektin arvioinnissa sovelletun asetelman täsmentäminen 25

2.3 Arvioinnin käytännön toteuttaminen 31 2.3.1 Teoreettismetodologiset lähtökohdat 31 2.3.2 Aineistojen keruu ja analysointi 36

3 ARVIOINNIN TULOKSET 39

3.1 HYVI III-projektin ohjausryhmälle tehdyn kyselyn saldo 39

3.2 KOHO-osaprojekti 55

3.3 OTSA-osaprojekti 77

4 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA SUOSITUKSIA 87

LÄHTEET 90

LIITTEET 93

4

KUVALUETTELO Kuva 1. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin aluetietojärjestelmän palvelut A. 13 Kuva 2. Sosiaali- ja terveyspiirin hallintomalli. 16 Kuva 3. Arvioinnin elementtejä. 23 Kuva 4. Arviointiasetelman viitekehys. 24 Kuva 5. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin aluetietojärjestelmän palvelut B. 26 Kuva 6. Triangulaation toteutuminen HYVI III-projektin arvioimisessa. 36 Kuva 7. Vastakohtien timantti. 38 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Monitahoarvioinnin prinsiipit. 32 Taulukko 2. Neljännen sukupolven arvioinnin keskeiset periaatteet ja

seurausväitteet. 33 Taulukko 3. HYVI III-kyselyn saaneet ja siihen vastanneet sekä kyselyn

vastausprosentti. 40 Taulukko 4. HYVI III-kyselyyn vastanneiden taustatiedot. 40 Taulukko 5. HYVI III-projekti tietohallinnon ja -tekniikan kehittäjänä. 42 Taulukko 6. HYVI III-projekti yhteistyön kehittäjänä. 43 Taulukko 7. HYVI III-projekti sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäjänä. 44 Taulukko 8. Käytetyn tietotekniikan soveltuvuus verkostotoimintaan ja

saumattomiin palveluketjuihin. 45 Taulukko 9. Julkisia verkkoyhteyksiä hyödyntävän ja tietoturvallisuuden takaavan

tietoverkon käyttäminen. 46 Taulukko 10. Asiakkaan tietosuojan takaavien tietojärjestelmien käyttäminen 47 Taulukko 11. Tietoverkon kapasiteetin ja nopeuden riittävyys tekstin siirtämiseen. 48 Taulukko 12. Tietoverkon kapasiteetin ja nopeuden riittävyys ei-liikkuvan kuvan

siirtämiseen. 49 Taulukko 13. Tietoverkon kapasiteetin ja nopeuden riittävyys liikkuvan kuvan

siirtämiseen. 50 Taulukko 14. Tietoverkon kapasiteetin ja nopeuden riittävyys äänen siirtämiseen. 51 Taulukko 15. HYVI III-kyselyssä tehdyt esitykset Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin

ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kehittämisestä. 52

Taulukko 16. HYVI III-kyselyssä tehdyt esitykset Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisestä. 53

Taulukko 17. KOHO-kyselyn saaneet ja siihen vastanneet sekä kyselyn vastausprosentti. 55

Taulukko 18. KOHO-kyselyyn vastanneiden taustatiedot. 56 Taulukko 19. Yhteistyöaukkojen ja tietojärjestelmien yhteensopivuuden

täydentäminen. 58 Taulukko 20. Kemin avosairaalamallin hyödyntäminen. 59 Taulukko 21. Kotihoidon työmenetelmien yhdenmukaistaminen ja laadun

parantaminen. 60 Taulukko 22. Kotihoidon tuottamisen helpottaminen. 61 Taulukko 23. Kotihoidon tuottamisen nopeuttaminen. 62 Taulukko 24. Kotihoidon perustumisen tietoon asiakkaan hoitotarpeesta lisääminen. 63

5

Taulukko 25. Kotipalvelun laadun parantaminen. 64 Taulukko 26. Kotipalvelun tuottamisen helpottaminen. 64 Taulukko 27. Kotipalvelun tuottamisen nopeuttaminen. 65 Taulukko 28. Kotipalvelun perustumisen tietoon asiakkaan palvelutarpeesta

lisääminen. 66 Taulukko 29. Avosairaalan avosairaanhoidon tuottaman kotihoidon laadun

parantaminen. 67 Taulukko 30. Avosairaalan tuottaman kotihoidon helpottaminen. 68 Taulukko 31. Avosairaalan tuottaman kotihoidon nopeuttaminen. 69 Taulukko 32. Avosairaalan tuottaman kotihoidon perustumisen tietoon asiakkaan

hoitotarpeesta lisääminen. 70 Taulukko 33. Aluepegasoksen kotihoitosovellus projektille asetettujen

kehittämistavoitteiden saavuttamisen edistäjänä. 71 Taulukko 34. Mobiilitekniikka projektille asetettujen kehittämistavoitteiden

saavuttamisen edistäjänä. 72 Taulukko 35. KOHO-osaprojektin projektina toteuttaminen. 73 Taulukko 36. KOHO-kyselyssä tehdyt esitykset Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja

sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisestä. 75

Taulukko 37. OTSA-kyselyn saaneet ja siihen vastanneet sekä kyselyn vastausprosentti. 77

Taulukko 38. OTSA-kyselyyn vastanneiden taustatiedot. 78 Taulukko 39. Sähköinen asiointipalvelu terveyspalvelujen saannin/käytön

helpottajana. 80 Taulukko 40. Sähköinen asiointipalvelu terveyspalvelujen saannin/käytön

mahdollistajana. 81 Taulukko 41. Sähköisen asiointipalvelun saavutettavuus ja helppokäyttöisyys. 83 Taulukko 42. OTSA-osaprojektin projektina toteuttaminen. 84 Taulukko 43. OTSA-kyselyssä tehdyt esitykset Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja

sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisestä. 85

Taulukko 44. Kyselyjen saaneiden ja niihin vastanneiden määrät sekä kyselyjen vastausprosentit. 87

LIITELUETTELO Liite 1. Tiivistelmä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä 2000-luvulla tehdystä sosiaali-

ja terveyspalvelujen kehittämisestä 93 Liite 2. Projektin ohjausryhmälle lähetty kyselylomake 94 Liite 3. KOHO-osaprojektin projektiryhmälle ja käyttäjille lähetty kyselylomake 97 Liite 4. OTSA-osaprojektin projektiryhmä ja -palvelun käyttäjille lähetty

kyselylomake 101

6

TEKIJÄN ALKUSANAT

Olen kokenut tämän HYVI III-projektin arvioinnin tekemisen varsin hektisenä ja mielenkiin-

toisena noin kolmen kuukauden aikana, jolloin olen saanut oppia taas kerran uudelleen sen,

kuinka totta ovatkaan laulun Ihme ja kumma kertosäkeen sanat:

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se

hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.1

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiset palvelut ovat vielä tänään ainakin itselleni ja uskon

niiden olevan myös monelle muulle ”pienelle kulkijalle” ihmeellisiä, hämmästyttäviä ja kum-

mastuttavia asioita, joihin ei tule kiinnittäneeksi huomiotaan ennen kuin joku tai jokin joko

kehottaa tai pakottaa sen tekemään. Näin minulle kävi, kun aloin tätä arviointia tehdessäni

miettiä, mitä ovat sähköiset palvelut ja olenko kenties itse käyttänyt niitä aikaisemmin sosiaa-

li- ja terveydenhuollon palveluja tarvitessani. Tämän arvioinnin jälkeen sitten tiedän ainakin

sen, että olen ehtinyt niitä jo käyttää, vaikka en ole sitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja

käyttäessäni joka kerta tiedostanutkaan.

Tämä HYVI III-projektin arvioinnin päättävä arviointiraportti etenee siten, että kuvaan luvus-

sa 1 arvioinnin kohteen eli HYVI III-projektin taustan ja tavoitteet. Luvussa 2 valotan

arvioinnin lähtökohdan muodostaneita teoreettis-metodologisia ratkaisuja ja kuvaan, miten

arviointi käytännössä toteutettiin. Luvussa 3 käyn läpi arviointia varten tehtyjen kyselyjen

avulla kerätyn aineiston ja sen analysoinnin perusteella saadut tulokset. Viimeisessä luvussa

esitän lyhyen kertauksen tämän arvioinnin tuottamien tulosten hyödyntämiseen liittyvistä

keskeisimmistä reunaehdoista ja esitän suosituksia, miten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja

sen jäsenkunnat voisivat jatkossa kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluja

osana sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujensa kehittämistä.

Kiitän Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan toimialajohtaja Leena Le-

väsvirtaa avarakatseisuudesta ja minua kohtaan osoittamasta luottamuksesta, kun tarjosit

mahdollisuutta tehdä tämä arviointi. Kiitän Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriä arvioinnin mah-

dollistamisesta, sillä ilman arviointipyyntöänne tämän arvioinnin tekeminen olisi jäänyt vain

teoreettiseksi kysymykseksi. Erityisesti kiitän HYVI III-projektin ”väkeen” kuuluneita Teller-

vo Alanärää, Kristiina Mattasta ja Janne Okkosta kärsivällisyydestä ja pitkämielisyydestä

1 Ks. http://users.tkk.fi/~jalam/home/lastenlauluja.htm#Ihme%20ja%20kumma Luettu 17.1.2008.

7

tämän arvioinnin toteuttamisen suhteen. Kanssanne on ollut helppoa ja hauskaa tehdä töitä

jaksaessanne uskoa ja vakuuttaa, että kyllä tästä urakasta selvitään, jos niin halutaan, ja kun

niin halutaan, niin kyllä tästä selvitään! Kiitän suuresti projektityöntekijänä ja tutkimusapulai-

sena toiminutta Jaana Ilmastia tärkeästä panoksesta arvioinnin valmistumisessa. Leena

Viinamäkeä kiitän pyyteettömästä avusta, jota olen saanut koko arviointiurakan ja erityisesti

tämän raportin kirjoittamisen aikana ja jota ilman urakasta selviämiseen eivät olisi riittäneet

vain työn tekeminen ja tuskan sietäminen kuten nyt on riittänyt. Kiitän myös Voitto Kuosmas-

ta elämänviisaudesta, joka on auttanut minua pitämään mielessä, mistä tämän arvioinnin

tekemisessä on kyse.

Olen arvioinnista vastaavana tutkijana vastuussa niin tässä raportissa esittämistäni tulkinnois-

ta kuin ratkaisuista, joita arvioinnin osalta on tehty sen jälkeen, kun arvioinnin toimeksianto

saatiin täsmennettyä. Niin näiden ratkaisujen kuin koko tämän arvioinnin tekemistä kuvaa

varsin osuvasti seuraava Pelle Miljoona & Avoimet ovet -yhtyeen Rakkaudesta elämään -

albumin Katsoin ajan peiliin -kappaleen2 viimeinen säkeistö:

Moni polttaa kynttilää suurimmalla liekillä

molemmista päistä ja keskeltä

ilman vihaa ilman sääliä

vaikeneminen on maailman palkka

puheita seuraa väkijoukon kivitys

mutta oikea elämä vasta sitten alkaa

mihin päättyy kylmä kyynisyys

ja toivo on vain yksi kuollut sana

ja voitto jotain jonka vain harva saavuttaa3

Kemissä Viljon päivänä 2008

Erkki Saari

2 Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Rakkaudesta_el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n Luettu 21,12008. 3 Ks. http://members.fortunecity.com/roelli/txt/rakkaudesta_elamaan.html Luettu 21.1.2008.

8

1 LÄNSI-POHJAN HYVINVOINTIJÄRJESTELMÄ JA -PALVELUT III (HYVI III) -PROJEKTIN TAUSTA JA TAVOITTEET

Tarkastelen tässä luvussa ensin Länsi-Pohjan hyvinvointijärjestelmä ja -palvelut III -projektin

(jatkossa HYVI III-projekti) taustaa ja tämän jälkeen projektin tavoitteita. Kuvaan näin tämän

arvioinnin kohteen toivoen sen helpottavan raportin lukijaa ymmärtämään, mitä tässä arvioin-

nissa arvioidaan ja miksi se tehdään. Näiden kokonaisvaltaisen arviointiajattelun ns.

peruskysymyksiin kuuluvien kysymysten selkiyttäminen edesauttaa arvioinnin kohteen ja läh-

tökohtien ymmärtämistä, mikä on edellytys myös sen ymmärtämiselle, miksi arviointi on

tehty niin kuin se on tehty (ks. Seppänen-Järvelä 2004, 26–27).

1.1 Projektin tausta

1.1.1 HYVI-, PERES- ja HYVI II-projekteissa toteutettu kehittämistyö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja sen jäsenkunnat (Kemin ja Tornion kaupungit sekä Kemin-

maan, Simon, Tervolan ja Ylitornion kunnat) pyrkivät jatkamaan HYVI III-projektissa 2000-

luvulla tekemäänsä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden kehittämistä (ks. liite 1.), jonka

alun voi ajoittaa vuoteen 2001, jolloin sairaanhoitopiirissä virisi halu selvittää valtakunnalli-

sessa ja alueellisessa keskustelussa esille noussutta kysymystä erikoissairaanhoidon ja

perusterveydenhuollon toiminnallisesta ja mahdollisesti myös hallinnollisesta yhteen liittämi-

sestä. Niiden ottamiin kehittämisen ensiaskeleisiin kuului ensinnäkin sosiaali- ja

terveysministeriön vt. ylijohtaja Jussi Huttusen johdolla keväällä 2001 järjestetty esitelmä- ja

keskustelutilaisuus, jossa suositeltiin, että ne selvittäisivät, mitä mahdollisuuksia niillä olisi

liittää näitä toimintoja yhteen. Sairaanhoitopiiri käynnistikin jo saman vuoden loppupuolella

sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana tämän suosituksen mukaisen selvitystyön, kuinka

sen alueella tuotettavat erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja terveydenhuoltoon liitty-

vät sosiaalipalvelut integroituivat toisiinsa. Työ valmistui kesäkuussa 2002 ja

sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus käsitteli sen tuloksia saman vuoden joulukuussa, jol-

loin se teki päätöksen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueen perusterveydenhuollon ja

erikoissairaanhoidon sekä terveydenhuoltoon liittyvien sosiaalipalveluiden integrointi -

projektin (jatkossa PERES-projekti) toteuttamisesta. (Junnila & Nykänen & Ripatti & Terä-

väinen 2005, 1–2; Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin … 2006.)

9

PERES-projektin, jonka ensimmäisen vaiheen oli määrä päättyä vuoden 2004 lopussa, käyn-

nistämisestä päättäessään Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallitus päätyi asiaa valmistelleen

projektiryhmän ehdotusten mukaisesti esittämään, että

• erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja kuntien sosiaalitoimen terveyttä ja toi-mintakykyä edistävien toimintojen integrointia lähdetään toteuttamaan toiminnallisen yhteistyön ja seudullisen verkostoitumisen pohjalta suunnittelematta tässä vaiheessa niiden hallinnollista yhdistämistä

• toiminnallinen verkostoituminen toteutetaan seitsemän kliinisen (päivystystoiminta, iäkkäät ihmiset, diabetespotilaat ja hammas-, äitiys-, kouluterveys- sekä työterveyshuol-to) ja kahden tukipalveluihin (tietohallinto ja hankintapalvelut) liittyvän ns. palvelulinjan avulla niin, että niitä muodostetaan myöhemmin lisää

• laaditaan toimintamalli, jonka mukaisesti palvelulinjat organisoidaan

• suunnitellaan seuraavien sairaanhoidollisten ja huollon tukipalveluiden keskittämistä seudullisesti ja erikseen määriteltävällä tavalla yhden palvelutuottajan toiminnaksi: la-boratorio-, kuvantamis-, apuväline-, lääkehuollon ja potilasasiamiespalvelu

• yhteistyön ja verkostoitumisen koordinoimiseksi perustetaan seudullinen terveyden-huollon neuvottelukunta ja

• palvelulinjojen organisoimiseksi niille jokaiselle muodostetaan johtoryhmä, jonka pu-heenjohtajalla on koordinointivastuu ja jossa on pääsääntöisesti yksi kunkin kunnan ja yksi järjestöjen edustaja. (Junnila & Nykänen & Ripatti & Teräväinen 2005, 2.)

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja sen jäsenkunnat ottivat erikoissairaanhoidon ja perustervey-

denhuollon parempaan integrointiin pyrkivän kehittämisen ensiaskeleita myös jo ennen

PERES-projektia toukokuussa 2001 käynnistämässään, STM:n 19.4.2001 ja 25.6.2002 teke-

mien päätösten mukaisesti vuosina 2001–2003 toteuttamassaan Hyvinvointijärjestelmä ja -

palvelut -projektissa (jatkossa HYVI-projekti), jota niiden lisäksi rahoittivat STM:n rahoitus-

päätöksellä EU ja valtio. Projektin tavoitteena oli luoda ja pilotoida käyttäjäystävällinen,

käytössä oleviin potilastietojärjestelmiin liitettävä ja saumatonta palveluketjua tukeva koko-

naisjärjestelmä, joka tehostaa ja nopeuttaa terveyskeskusten palveluja sekä takaa kaikille

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnille ja niiden asukkaille samanarvoiset terveyden-

huoltopalvelut. Sen tavoitteena oli rakentaa sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien

terveyskeskusten potilastietojärjestelmistä yksi toiminnallinen kokonaisuus ja liittää se Oulun

yliopistollisen sairaalan ja Lapin keskussairaalan potilastietojärjestelmiin. Se pyrki edistä-

mään tietotekniikkaa hyväksi käyttäen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien

siirtymistä organisaatiokeskeisistä terveyspalvelujen tuottamistavoista asiakkaan hoidon ko-

konaisvaltaiseen suunnitteluun, optimointiin ja hallintaan tehostamalla terveydenhuollon

organisaatioiden ja yksiköiden yhteistyötä ja luomalla niiden välille ns. saumaton hoitoketju.

10

Projektin käytännön toteutus jaettiin ns. projektiryhmille, joita olivat diabetes-, tietohallinto-,

hoito-ohjeisto- ja keskussairaalan sairauskertomus -ryhmät. (Junnila & Nykänen & Ripatti &

Teräväinen 2005, 2; Länsi-Pohjan hyvinvointijärjestelmä ja …2006, 3.)

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen maaliskuussa 2003 hyväksymä Sairaala palvelu-

verkoston osaksi -strategiaohjelma nivoi PERES- ja HYVI-projekteissa tehdyn

erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integrointia parantavaksi tarkoitetut kehittä-

mispyrkimykset yhdeksi kokonaisuudeksi. Ohjelman mukaan sairaanhoitopiirin

pyrkimyksenä oli olla vuoteen 2010 mennessä tunnustettu verkostoituneiden ja laadukkaiden

terveyspalveluiden osaaja, joka mittaa verkottumistaan ja siihen liittyvää osaamistaan sillä,

miten ns. palvelulinjat toimivat potilaiden, toimintaprosessien, henkilöstön ja talouden näkö-

kulmasta. Ohjelman sisältämässä seudullisen verkostoitumisen strategiassa

erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelut nähtiin kokonaisuutena, joka jäsentyi

lähi-, seudullisiin ja alueellisesti keskitettyihin eli ns. yhteispalveluihin. Sekä potilashoitoa an-

taviin kliinisiin että niitä tukeviin tukipalveluihin muodostettavilla palvelulinjoilla tarkoitettiin

organisaatiorajat ylittäviä, tietyn potilasryhmän hoito- tai tukitoimintojen koko logistiikkaket-

jun kattavia, yhteen sovitettuja, kunkin palvelulinjan koordinointiorganisaation ohjaamia

toimintoja. Palvelulinjojen hallinnan katsottiin olevan toiminnallista, ei hallinnollista, minkä

mukaisesti kunkin linjan johtoryhmän tuli sopia toiminnan seudullisista järjestelyistä organi-

saatioiden sitoutuessa omin päätöksin noudattamaan ryhmässä tehtyjä sopimuksia.

Tarkoituksena oli, että vuoden 2003 alusta lukien oli muodostettu seuraavat kliiniset palvelu-

linjat: seudullinen päivystystoiminta, iäkkäät ihmiset, diabetespotilaat, hammas-, äitiys-,

koulu- ja työterveydenhuolto sekä projektiin myöhemmin liitetty mielenterveystyön alueelli-

nen strategia. Tavoitteena oli myös selvittää, mitä mahdollisuuksia oli siirtää

sairaanhoitopiirin tuotettavaksi kaikki palvelut, jotka liittyivät sen tehtäviksi kokonaan jo siir-

tyneisiin tai siirtymässä olleisiin laboratoriotoimintaan, kuvantamiseen sekä apuväline- ja

lääkehuoltoon. Ohjelman teknologian realisointistrategian mukaan terveydenhuollon tekno-

logiaa ja tietotekniikkaa tuli suunnata aktiivisesti saumattoman hoitojärjestelmän tukemiseen

ja käyttöönottohankkeiden aiheuttamien toimintatapoihin liittyvien muutosten tehokkaaseen

toteuttamiseen. Tietoverkon ja -järjestelmien kehittämisen tavoitteeksi nähtiin sähköisen, ko-

ko seudun terveydenhuollon käsittävän, päivittäisessä potilastyössä hyödynnettävän

potilaskertomuksen luominen. Saumatonta hoitoa tukevaan tietoteknologiaan tuli jatkossa si-

sällyttää myös ajanvaraustoimintaa, palvelujen tilauksia, konsultaatioita, hoito-ohjelmia ja -

ohjeita, lähetteitä sekä palautetta koskevat osuudet. Lisäksi käyttöön tuli ottaa digitaalinen

11

kuvantaminen ja kuvien sähköinen siirto sekä arkistointi. Tarpeelliseksi nähtiin myös seudun

terveydenhuollon hallintaa ja johtamista palvelevan tietojärjestelmän rakentaminen ja erityi-

sen huomion kiinnittäminen tietotekniikan kehittämiseen liittyvien toiminnallisten ja

taloudellisten rationalisointihyötyjen realisoimiseen. (Junnila & Nykänen & Ripatti & Terä-

väinen 2005, 2–3.)

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja PERES- sekä HYVI-projektien rahoittajat päättivät tammi-

kuussa 2004 teettää arvioinnin, joka tuottaisi tietoa projektien tavoitteiden toteutumisesta ja

ehdotuksia niiden tulosten juurruttamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuot-

tamistapojen kehittämisen jatkamiseksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella. Sen tehneet

arvioijat katsoivat 23.3.2005 päivätyn raporttinsa suosituksissa, että kehittäminen oli edennyt

yhteistyövaiheeseen, josta oli vielä pitkä matka aitoon verkostoitumiseen. Samoin he katsoi-

vat, ettei verkostomainen toimintapa riitä takaamaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden

tuottamisen tehokkuutta ja sujuvuutta, sillä se edellytti etenemistä kohti yhteistä organisaatio-

ta, joka olisi joko terveys- tai sosiaali- ja terveyspiiri. Se, että kehittäminen etenisi sen

lähtökohdaksi otetun mukaisesti palveluita tuottavien organisaatioiden verkostoitumisen poh-

jalta, olisi heidän mukaansa edellyttänyt kehittämiseen osallistuvilta sitä, että he sopisivat

yhteisestä kehittämisstrategiasta ja kehittämisessä noudatettavista pelisäännöistä ja että kehit-

tämisessä liittouduttaisiin järkevästi esimerkiksi lähisairaanhoitopiirin kanssa. Sosiaali- ja

terveydenhuoltopalveluiden tuottamista tukevan tietoteknologian hyödyntämisen osalta ar-

vioijat suosittelivat ottaen huomioon potilastietojärjestelmien kansalliset kehittämistavoitteet,

sosiaali- ja terveysministeriön näkemykset, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin väestöpohjan ja

palveluketjujen toiveet, että siinä

• edetään Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin suunnitelman mukaisesti (HYVI ja PERES),

• otetaan periaatteeksi, että yhteen toimintoon on olemassa yksi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja laboratoriot kattava järjestelmä, joka liitetään kansallisiin palve-luihin ja aluearkistoihin ja jolla on ydintietomäärittelyjen mukainen sisältö ja

• huomioidaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen ratkaisut.

Tietoteknologian hyödyntämiselle ja siihen liittyvälle tietoturvan kehittämiselle asetettujen

kansallisten tavoitteiden näkökulmasta arvioijat suosittelivat Länsi-Pohjan aluetietojärjestel-

män kehittämistä niin, että sen puitteissa

• otetaan käyttöön ydintiedot rakenteistamalla järjestelmän sisältö tämän mukaisesti

• kehitetään asiakkaiden suostumusten hallintaa ja käyttäjien tunnistamista sekä alueellis-ta käyttäjähakemistoa

12

• tehdään työpöytäintegraatioita ns. miljoonapiirin (= sairaanhoitopiiriä laajemmalla) ta-solla toimiviin järjestelmiin

• rakennetaan liittymät kansallisiin palveluihin kuten e-resepti Kansaneläkelaitoksen re-septitietokantaan ja apteekkeihin ja

• tuotetaan CDA R2-rakenteisia potilasasiakirjoja ulkoiseen (miljoonapiirin tai valtakun-nan tason) arkistoon. (Junnila & Nykänen & Ripatti & Teräväinen 2005, 3, 63–66.)

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja sen jäsenkunnat jatkoivat PERES- ja HYVI-projekteja to-

teuttaen tekemäänsä saumattoman palveluketjun ja potilastietojärjestelmiensä yhdeksi

toiminnalliseksi kokonaisuudeksi yhdistämiseen pyrkinyttä kehittämistään STM:n 17.6.2004

tekemän päätöksen mukaisesti vuosina 2004–2006 toteuttamassaan Länsi-Pohjan hyvinvointi-

järjestelmä ja -palvelut II -projektissa (jatkossa HYVI II-projekti). Projektin tavoitteena oli

• sairaanhoitopiirin alueella asuvan väestön hyvinvointia edistävän saumattoman hoito-ketjun rakentamisen jatkaminen

• saumattoman hoitoketjun toteuttaminen kuntien ja sairaanhoitopiirin sopimalla työnjaol-la tietoteknisiä mahdollisuuksia hyväksikäyttäen

• sairaanhoitopiirin alueella virinneen palvelulinjoiksi koordinoidun organisaatiorajat ylit-tävän toiminnallisen yhteistyön tekeminen

• projektin jälkeisen ajan toimintaperiaatteista sopiminen vuonna 2005

• uuden yhteispäivystyksen toimintamallin mahdollistaminen tietoteknisin ratkaisuin

• kansalaisen neuvontapalveluiden käynnistämisen mahdollistaminen

• seudullisen hoitoon pääsyn ja jonojen hallinnan seurantajärjestelmän mahdollistaminen

• tietojärjestelmien kytkeminen tietoteknisesti Oulun yliopistollisen sairaalan ja Lapin keskussairaalan potilastietojärjestelmiin mahdollistaen näin niiden kanssa tehtävä toi-minnallinen yhteistyö, josta sairaanhoitopiirien hallitukset olivat sopineet vuonna 2003 käymissään neuvotteluissa. (Länsi-Pohjan hyvinvointijärjestelmä ja …2006, 4.)

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sekä STM:n päätöksellä EU:n ja valtion

rahoittama HYVI II-projekti käynnistyi sairaanhoitopiirin hallituksen päätöksellä 27.9.2004 ja

päättyi projektin ohjausryhmän päätöksellä 24.2.2006. Sen aikana saatiin toteutettua kuvan 1.

mukaiset aluetietojärjestelmän palvelut.

13

Kuva 1. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin aluetietojärjestelmän palvelut A.

Kuvassa ilman väriä esitettyjen palvelujen tuotannollinen käyttöönotto oli saatettu projektin

aikana päätökseen ja harmaalla esitettyjen käyttöönotto oli joko osittain toteutettu tai vireillä.

Projektin ohjausryhmä arvioi kokouksessaan 24.2.2006, että projekti oli saavuttanut merkittä-

vimmän osan tavoitteistaan. Sen mukaan projekti oli saanut aikaan Länsi-Pohjan

sairaanhoitopiirin alueella asuvan väestön hyvinvointia edistävien saumattomien hoitoketjujen

tietoteknisen alustan sekä nopeuttanut merkittävästi perusterveydenhuollon ja erikoissairaan-

hoidon välistä tiedonvälitystä aikaisempaan toimintamalliin verrattuna. Toiminnallisuuden

uudistamisessa ohjausryhmä arvioi projektin päässeen osin erittäin pitkälle, vaikka uudistami-

nen olikin jäänyt osittain kesken. Ohjausryhmä katsoi, että kuntien vaiheittain tapahtunut

ALUEELLINEN KUVANTAMINEN

Ylitornio

Tornio

Tervola

Simo

Keminmaa

Kemi

LPKS

LKS OYS

ESH-POTILASTIETO-JÄRJESTELMÄ

APUVÄ-LINELAINAUS

SEUDULLISET HOITO-OHJEET

ALUEELLINEN DIABETESPO-TILAIDEN HOITO

SILMÄN-POHJIEN KUVAUS

SÄHKÖINEN LÄHETEPA-LAUTE

LABORATO-RIOTIETOJEN KATSELU

YHTEISPÄIVYSTYS + AJANVARAUS SEUDULLINEN

NEUVONTA-PALVELU

kunta-ESKO

Esko Pegasos

ProWellness KuntoApu

Clinic Effica

Aluetietojärjestelmän palvelut

e-HOME Mobile

Lähde: Länsi-Pohjan hyvinvointijärjestelmä ja … 2006, 9.

14

projektin toimenpiteiden toteutukseen mukaan tuleminen oli johtanut siihen, että osa projektin

tavoitteiden toteutumisesta oli viivästynyt. Projekti oli sen mukaan kuitenkin onnistunut täyt-

tämään sitoumuksensa, koska sille asetettujen vielä saavuttamatta olevien tavoitteiden

toteutus oli vireillä. (Länsi-Pohjan hyvinvointijärjestelmä ja …2006, 16.)

HYVI III-projekti on pyrkinyt jatkamaan edellä mainituissa projekteissa tehtyä kehittämistä

syventämällä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien välistä toiminnallista integ-

raatiota tietoteknisiä ratkaisuja hyväksikäyttäen. Sen tuli noudattaa Oulun yliopistollisen

sairaalan erityisvastuualueelle (ERVA) hyväksyttyä tietohallintostrategiaa, jonka mukaan

ERVA:n tietohallinnon perustehtävä on alueellisen tietohallinnon koordinointi- ja ohjaus. Ke-

hittämistä ohjaavien strategisten toimenpiteiden nähtiin kytkeytyvän yhteisen tietoturvan,

tietoverkon ja infrastruktuurin, kansallisten palveluiden keskitetyn välityksen, yhteisen alue-

tietojärjestelmän, tietojärjestelmien yhteensopivuuden edistämisen ja yhteisten

tukipalvelumallien kehittämiseen. Tietohallinnon osalta projektin on tullut edistää sairaanhoi-

topiirin ja sen jäsenkuntien välistä yhteistyötä niin, että niiden tietojärjestelmien hankinta ja

käyttötoiminta voitaisiin keskittää suurempiin yksiköihin kustannussäästöjen ja korkeamman

laadun aikaansaamiseksi. Projektissa tehtävässä kehittämisessä on pitänyt ottaa huomioon

myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin toteuttama muu sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden

kehittäminen, mistä projektin hankesuunnitelma mainitsee erillisrahoituksella toteutettavan ja

käyttöönotettavan Länsi-Pohjan alueen radiologian kuvausjärjestelmän, joka mahdollistaa

sen, että sairaanhoitopiiri voi liittyä laajempaan RATU-lausuntokeskukseen, ja sairaanhoito-

piirin osallistumisen sekä valtakunnallisiin klusterihankkeisiin (KAISA, STMPEGASOS) että

Oulun yliopistollisen sairaalan Erva-Tieto- ja PERA-hankkeisiin. (Länsi-Pohjan sairaanhoito-

piirin kuntayhtymä 2006.)

1.1.2 SOTEPI-projekti

HYVI III-projektissa samoin kuin sitä edeltäneissä HYVI-, PERES- ja HYVI II-projekteissa

tehty kehittäminen on kietoutunut monin tavoin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsen-

kuntien välillä valmisteltuun uudistusmalliin, jonka toteuttamisen myötä suurin osa kuntien

sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon järjestämisvastuusta

siirtyisi tätä varten perustettavalle sosiaali- ja terveyspiirille (ks. liite 1.). HYVI III-projektin

käynnistyessä terveyspiirin, joka laajennettiin myöhemmin sosiaali- ja terveyspiiriksi, perus-

tamisen valmistelu oli edennyt taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon yhteistyötä

15

selvittäneeseen vaiheeseen. Tätä selvittelyä tehtiin osittain HYVI III-projektin kanssa pääl-

lekkäin toteutetussa Sosiaali- ja terveyspiirin perustaminen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin

kuntien alueelle -hankkeessa (jatkossa SOTEPI-projekti), joka pyrki selvittämään, mitä edel-

lytyksiä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on perustaa sosiaali- ja terveyspiiri.

SOTEPI-projektin ensimmäisestä vaiheesta (SOTEPI vaihe 1) julkaistussa raportissa tode-

taan, että vuonna 2005 käynnistyneen kunta- ja palvelurakennehankkeen myötä myös Länsi-

Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnat päätyivät pohtimaan sosiaali- ja terveyspalvelujen jär-

jestämistä seutukunnallisena yhteistyönä. Näiden pohdintojen perusteella Kemi-Tornio alueen

kehittämiskeskuksen seutuhallitus nimesi syksyllä 2005 asiaa valmistelleen työryhmän, joka

esitti käynnistettäväksi sosiaali- ja terveyspiirin perustamisen yksityiskohtaisen suunnittelun

linjaten selvityshankkeen rahoitushakemukseen sosiaali- ja terveyspiirin tavoitteiksi

1. kustannusten nousun hallitseminen, myöhemmässä vaiheessa myös kustannusten leik-kaaminen

2. tarkoituksenmukaisen palveluvalikoiman turvaaminen alueelle tehokkaasti ja taloudel-lisesti

3. varautuminen henkilöstön ikääntymiseen ja henkilöstön saatavuuden ongelmiin

4. henkilöstön osaamisen turvaaminen

5. varautuminen lisääntyvän vanhusväestön palvelutarpeisiin

6. palveluprosessien ja palvelulinjojen toimintojen yhteensovittaminen, osaoptimointien välttäminen

7. sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhtenä kokonaisuutena mahdollistaa ter-veyden edistämisen tavoitteiden toteuttamisen nykyistä paremmin

8. resursseja voidaan kohdentaa kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisemmin. (Ok-konen & Honkanen n.d., 3.)

Valmistetyöryhmän esitysten pohjalta käynnistynyt SOTEPI-projekti sai Sosiaali- ja terveys-

ministeriön myöntämän valtionavustuksen ajalle 1.1.2006–30.4.2007 ja jatkoaikaa 31.8.2007

saakka. Ministeriö on myöntänyt rahoituksen myös hankkeen 2-vaiheelle vuoden 2008 lop-

puun saakka asettaen rahoituksen saamisen ehdoksi kuitenkin, että Länsi-Pohjan

sairaanhoitopiirin jäsenkunnat tekevät ennen 2-vaiheen käynnistämistä päätöksensä sosiaali-

ja terveyspiiriin liittymisestä. Varsinaisesti SOTEPI-projektin 1-vaihe käynnistyi ohjausryh-

män kokouksella 21.6.2006 projektipäällikön ja -sihteerin aloittaessa työskentelynsä vuoden

2006 elokuun alussa. 1-vaiheesta julkaistussa loppuraportissa esitetään projektityöskentelyn

pohjalta syntynyt näkemys siitä, millä tavoin Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen kun-

tayhtymän (myöhemmin sosiaali- ja terveyspiiri) perustaminen, hallinto, omistajaohjaus,

rahoitus, henkilöstön asema sekä eri palvelut olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa. Kuvassa 2.

16

oleva sosiaali- ja terveyspiirin hallintomalli perustuu loppuraportissa esitettyyn sosiaali- ja

terveyspiirin organisaatiorakennetta hahmottavaan kuvioon. Näiden organisatoristen asioiden

lisäksi loppuraportissa tarkastellaan myös sitä, mitä keinoja käyttämällä sosiaali- ja terveys-

piiri voisi hillitä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta aiheutuvaa kasvavaa

menokehitystä. (Okkonen & Honkanen n.d., 3, 7.)

Kuva 2. Sosiaali- ja terveyspiirin hallintomalli.

Tätä arviointiraporttia kirjoitettaessa SOTEPI-projektin 2-vaiheen käynnistyminen on vaaka-

laudalla, sillä sosiaali- ja terveysministeriö on jäädyttänyt sen toteuttamiseen myöntämänsä

jatkorahoituksen ja pyytänyt Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskukselta lisäselvityksiä sekä

tarkennettua sosiaali- ja terveyspiiriä koskevaa hankesuunnitelmaa helmikuun 2008 loppuun

mennessä. Syynä sosiaali- ja terveysministeriön tekemälle päätökselle jäädyttää jatkorahoitus

ja pyytää lisäselvityksiä sosiaali- ja terveyspiirin perustamisesta on Länsi-Pohjan sairaanhoi-

Sotepi -hallintomalli

Kuntien yhteistoimintaelin

Valtuusto Hallitus Tarkastuslautakunta

Sotepin johtaja

Hallintopalvelut Perhepalvelut Yhteiset

terveyspalvelut Vanhusten palvelut

Hallintopalvelut: Henkilöstö- ja taloushallinto, seuranta ja suunnittelu, terveyden edis-täminen, tietohallinto, ravintohuolto, tekniset palvelut

Perhepalvelut: Äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvolat, kouluterveydenhoito, perheneuvola, lastensuojelu, sosiaalityö, vammaispalvelut, päihde-palvelut

Yhteiset terveyspalvelut: Perusterveydenhoidon vastaanotot, työterveyshuolto, hammashuol-to, lääketieteelliset tukipalvelut, kuntoutus

Operatiivinen erikoissairaanhoito, konservatiivinen erikoissairaan-hoito, mielenterveystyö, ensihoito ja päivystys

Vanhusten palvelut: Geriatrinen erikoissairaanhoito, tk-vuodeosastot, asumispalvelut, kotipalvelut

Lähde: Ruotsalainen 2007, 7; ks. myös Okkonen & Honkanen n.d., 7; Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2007b.

17

topiirin jäsenkuntien erilaiset kannanotot siihen, kuinka suuren osuuden nykyisin tuottamis-

taan sosiaali- ja terveyspalveluista ne ovat valmiita siirtämään perustettavan sosiaali- ja

terveyspiirin vastuulle. Kemi, Keminmaa ja Simo ovat valmiita luovuttamaan käytännössä

kaikki sosiaali- ja terveystoimen alaiset palvelut sosiaali- ja terveyspiirin hoidettavaksi. Sen

sijaan Tornio ja Tervola haluavat pitää sosiaalipuolen palvelut pääosin omassa hoidossaan ol-

len valmiita itse asiassa vain terveyspiirin perustamiseen. Ylitornio on vielä niitäkin

valikoivampi sen suhteen, mitä palveluita se on valmis siirtämään mahdollisesti perustettavan

piirin hoidettavaksi. (Hallitus suosittaa laajaa ... 2008; Kunnat omalla tahdillaan … 2008; Mi-

nisteriö jäädytti sosiaali- ja terveyspiirin … 2008; Ministeriö patistaa Meri-Lappia… 2008;

Paras-hanke edennyt verkkaisesti 2008; Paras-hanke etenee kaksitahtisesti 20008; Sosiaali- ja

terveyspiirin kohtalo … 2008; Sosiaali- ja terveyspiiristä vaikka…2008; Tavoitteena edelleen

laaja .. 2008.)

1.2 Projektin tavoitteet

HYVI III-projektin, jonka toteuttamista varten Lapin liitto myönsi 19.6.2006 Euroopan alue-

kehitysrahaston (EAKR) rahoitusosuuden avustuksen käyttöajan ollessa 1.6.2006–31.12.2007

(ks. Alanärä 2007a, 4; Alanärä 2007b, 3), hankesuunnitelman mukaan projekti käynnistettiin

suoraksi jatkoksi Länsi-Pohjan hyvinvointijärjestelmä ja palvelut II -projektille. Projektin ta-

voitteiksi asetettiin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien terveyskeskusten

yhteistyön kehittäminen niin, että siinä noudatettava uusi toimintamalli syventäisi tietotek-

niikkaa hyödyntäen eri toimintayksiköiden välistä integraatiota. Projektin tuli parantaa

sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden laatua ja poistaa eri toimintayksiköiden päällekkäisiä

toimintoja tehostaen näin sairaanhoitopiirin alueella asuvan väestön terveyspalvelujen saata-

vuutta ja hoitohenkilökunnan potilaan luvalla työssään käyttämän tiedon käytettävyyttä.

Hankesuunnitelmassa projektin tavoitteet on jaettu seuraaviin kolmeen päätavoitteeseen:

1. Kotihoidon, kotipalvelun ja avosairaanhoidon tukeminen seudullisena yhteistyönä tie-toteknisiä ratkaisuja ja saumatonta hoitoketjua hyväksikäyttäen,

2. Sähköiset terveydenhuollon asiointipalvelut ja

3. Projektin arviointi. (Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2006.)

Näitä päätavoitteita täsmentävien sovelluskohtaisten tavoitteiden mukaan HYVI III-projektin

tuli täydentää kuntien ja sairaanhoitopiirin tietojärjestelmien integraatiota ja yhteistyön auk-

koja, tukea hoitoprosessien sujuvuutta ja karsia toiminnallisia päällekkäisyyksiä.

Kehittämisen keskeisiksi osa-alueiksi määriteltiin kotihoitopalveluiden ja sähköisten tervey-

18

denhuollon asiointipalveluiden kehittäminen tietoteknisiä ratkaisuja hyväksi käyttäen. Sen tuli

myös valmistella sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon tukipalveluita terveyspiirin

suuntaan. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi käytettävän tietotekniikan tuli täyttää seuraavat

kansallisella tai erityisvastuualuetasolla sovittuja määrityksiä noudattavat vaatimukset:

1. Käytetään julkisia yhteyksiä hyödyntävää alueen suojattua terveydenhuollon tietoverk-koa, joka kapasiteetiltaan ja nopeudeltaan mahdollistaa tekstitiedon lisäksi myös kuvan, äänen ja liikkuvan kuvan siirron toimijoiden välillä ja jossa tietosuoja ja tietoturva on toteutettu (käyttäjien tunnistus, käyttöoikeudet, tietojen salaus).

2. Käytetään verkostotoimintaan ja saumattomiin palveluketjuihin soveltuvia tietojärjes-telmiä (yhtenäiset toimintatavat, standardoidut sanomarajapinnat).

3. Käytetään tietotekniikkaa ja -järjestelmiä, jotka soveltavat standardoituja menettelyta-poja hankkia asiakkaan suostumus ja sähköinen allekirjoitus sekä arkistoida tiedot. (Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2006.)

1.2.1 Kotihoidon, kotipalvelun ja avosairaanhoidon tukeminen seudullisena yhteistyönä tietoteknisiä ratkaisuja ja saumatonta hoitoketjua hyväksikäyttäen

Kotihoidon, kotipalvelun ja avosairaanhoidon tukemiseksi seudullisena yhteistyönä tietotek-

nisiä ratkaisuja ja saumatonta hoitoketjua hyväksikäyttäen tarkoitetun kehittämisen osalta

HYVI III-projektin tuli

• tukea tietoteknisiä ratkaisuja ja saumatonta hoitoketjua hyväksikäyttäen kotihoidon, ko-tipalvelun ja avosairaanhoidon järjestämistä seudullisena yhteistyönä

• parantaa kotihoidon laatua

• helpottaa ja nopeuttaa hoitohenkilökunnan päätöksen tekoa ja hoidon antamisen perus-teita (pitäisi olla kaiketi perusteltavuutta, ES) kotona ja hoitoyksiköissä

• yhdenmukaistaa alueellisesti kotihoidon työmenetelmät

• tukea tietoteknisin menetelmin avosairaanhoidon ja kotihoidon työtä

• laajentaa tietotekniikan käyttöä kotihoidon tuottamisessa sairaanhoitopiirin jäsenkunnis-sa siitä toteutetussa kokeilussa saatujen kokemusten mukaisesti

• palkata yhteinen asiantuntija koordinoimaan alueella tehtävää kotihoitotyötä ja takaa-maan kotihoitojärjestelmän joustava toiminnallinen käyttöönotto jokaisessa sairaanhoitopiirin alueella toimivassa hoitoyksikössä

• huomioida kehitystyössä myös kotihoitopalveluiden ja mahdollisuuksien mukaan mui-den sosiaalipalveluiden tukeminen

• mahdollistaa sekä vanhustyönä että sairaalasta kotiutettavien potilaiden kanssa tehtävä kotihoito koko sairaanhoitopiirin alueella aluePegasos-tietojärjestelmää ja mobiilitek-niikkaa hyödyntäen

• mahdollistaa kotihoitopalveluiden antamisessa tarvittavan tiedon saatavuus ja organi-saatiorajojen yli välittyminen. (Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2006; Alanärä 2007a, 4.)

19

Käytännössä HYVI III-projektin tuli kehittää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella tapah-

tuvaa kotihoitopalveluiden tuottamista laajentamalla Pegasos-potilastietojärjelmän

mahdollistamaa aluejärjestelmäkäyttöä eli aluepegasosta hyödyntävän kotihoitosovelluksen

(Pegasos. Kotihoito n.d.; Pegasos. Sosiaali- ja terveystietojärjestelmä n.d.; Potilastietojärjes-

telmä PEGASOS n.d.; ks. myös Walldén & Peltomäki & Martikainen 2007, 12–14) käyttöä

niin, että sitä käytettäisiin jokaisessa sairaanhoitopiirin jäsenkunnassa. Länsi-Pohjan sairaan-

hoitopiirin aluepegasokseen asennetun kotihoitosovelluksen käyttöä oli kokeiltu ennen HYVI

III-projektia Keminmaassa, Simossa ja Torniossa, jotka olivat osallistuneet yhdessä Kemi-

Tornion ammattikorkeakoulun ja sairaanhoitopiirin kanssa ammattikorkeakoulun koordinoi-

maan kotihoitohankkeeseen. Hankkeen rahoittamana hankitut ja sen aikana testatut sovellus ja

mobiililaitteet (gprs-yhteydellä varustetut kannettavat tietokoneet) mahdollistivat sen, että sai-

raanhoitopiirin alueella toimivat kotisairaanhoitajat ja kodinhoitajat pystyivät hakemaan

järjestelmästä potilasta koskevia ja kirjaamaan siihen potilaan hoitoa koskevia tietoja myös

kotikäyntien yhteydessä. Järjestelmään rakennettujen laajennettujen tietosuojamääritysten an-

siosta siihen tallennetut tiedot ovat käytettävissä jokaisessa sairaanhoitopiirin alueella

toimivassa kotihoitopalveluiden antamiseen osallistuvassa toimipisteessä niin, että tietojen

käyttö on turvallista. Kotihoitosovelluksen käytön laajentamisen nähtiin mahdollistavan myös

sen, että Kemin avosairaalamallin mukaista toimintaa alettaisiin hyödyntää koko sairaanhoi-

topiirin alueella. Projektin tavoitteiden toteuttamiseksi siihen tuli palkata sekä

kotihoitopalveluiden toimialan että aluePegasos-järjestelmän sisäistänyt koordinaattori, jonka

tuli vastata järjestelmäparametrien avaamisesta, tietosuojan luomisesta ja sairaanhoitopiirin

jäsenkuntien henkilökunnan avustamisesta kotihoitosovelluksen käyttöönotossa. (Länsi-

Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2006; Alanärä 2007a, 3–5.).

1.2.2 Sähköiset terveydenhuollon asiointipalvelut

Sähköisten terveydenhuollon asiointipalveluiden, joiden tarkoituksena on helpottaa terveys-

palveluiden saatavuutta asuinpaikasta tai ajasta riippumatta, kehittämiseksi HYVI III-

projektin tuli

• luoda ja kehittää alueelle sähköinen portaali, jonka avulla kansalainen voi asioida säh-köisesti terveydenhuollossa,

• pilotoida kehitetyn sähköisen asiointipalvelun toimivuutta alueen opiskelijaterveyden-huollon kanssa,

• testata omahoitoa luomalla ammattikorkeakoulun opiskelijoille portaali, mistä he voivat

20

o varata aikoja terveydenhoitajille tai lääkärille, o hakea laboratoriotuloksia omaan puhelimeensa, o tehdä kysymyksiä omasta terveydentilastaan opiskelijaterveydenhuollon henkilöstöl-

le ja o etsiä tietoa omaan terveyteensä liittyvistä asioista,

• saada käyttäjätuloksia sähköisen asiointipalvelun saavuttavuudesta ja käytettävyydestä alueen väestön omahoitoon,

• huomioida ja soveltaa mahdollisuuksien mukaan muissa vastaavissa hankkeissa saatuja kokemuksia ja

• kokeilla eri vaihtoehtoja, kuinka opiskelijat voivat kirjautua terveydenhuoltopalveluun. (Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2006; Alanärä 2007b, 4.)

Terveydenhuollon sähköisiä asiointipalveluita yhdessä opiskelijaterveydenhuollon kanssa ke-

hittääkseen projektissa oli tarkoitus käyttää pilottiryhmänä Kemi-Tornion

ammattikorkeakoulun opiskelijoita, joita oli alueella kaikkiaan noin 3000. Koska he opiskeli-

vat useassa ammattikorkeakoulun Kemissä ja Torniossa sijaitsevassa yksikössä ja heille

suunnattuja opiskelijaterveydenhuollon palveluita antaneet opiskelijaterveydenhoitajat pitivät

vastaanottojaan useassa Kemissä ja Torniossa sijaitsevassa toimipaikassa, uskottiin projektis-

sa siihen, että sähköisen asiointipalvelun kehittäminen parantaa huomattavasti opiskelijoiden

yhteydenottoa opiskelijaterveydenhuoltoon ja siten myös heidän sen kautta hankkimien palve-

lujen saatavuutta. Käytännössä projektissa mukana olleeseen pilottiryhmään kuuluneet

opiskelijaterveydenhuollon palveluita käyttäneet opiskelijat olivat joko ammattikorkeakoulun

tekniikan tai kaupan ja kulttuurin toimialan opiskelijoita. Kuten kotihoitopalveluiden kehittä-

misessä hyödynsi projekti myös tässä terveydenhuollon sähköisten asiointipalveluiden

kehittämisessä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin aluepegasosjärjestelmää, sillä kehittämisessä

pilottina ollut opiskelijaterveydenhuolto käytti potilastietojen kirjaamiseen perusterveyden-

huollon aluepegasosjärjestelmää (Pegasos. Kotihoito n.d.; Pegasos. Sosiaali- ja

terveystietojärjestelmä n.d.; Potilastietojärjestelmä PEGASOS n.d.; ks. myös Walldén & Pel-

tomäki & Martikainen 2007, 12–14). (Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2006;

Alanärä 2007b, 3–5.)

1.2.3 Projektin arviointi

Arvioinnin osalta HYVI III-projektin tuli teetättää projektin sisäistä eli ohjausryhmän ja to-

teuttajien tekemää itsearviointia tukevaksi ja täydentäväksi tarkoitettu ulkoinen arviointi, joka

selkeyttäisi projektissa saavutettuja tuloksia ja niiden käytettävyyttä. Tämän projektin tuloksia

ja toimenpiteiden vaikutuksia arvioivaksi tarkoitetussa ulkoisen arvioinnin lähtökohtana tuli

21

olla käyttäjätutkimus. Sen tuli selvittää, miten projekti oli saavuttanut asettamansa tulokset ja

miten siinä tehtyä kehittämistä olisi syytä jatkaa. Ajallisesti se tuli toteuttaa syksyllä 2007

niin, että sen tulokset olisivat projektin käytettävissä joulukuussa 2007, kun koko projektin oli

tarkoitus päättyä helmikuussa 2008. (Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2006;

Alanärä 2007a, 15; Alanärä 2007b, 14–15.)

2 ARVIOINNIN TOTEUTUS

Käsittelen tässä luvussa ensin yleisellä tasolla projektin kuten muunkin arvioinnin kannalta

keskeistä kysymystä, millaista arviointiasetelmaa soveltaen arviointi on syytä toteuttaa. Tä-

män jälkeen tarkastelen, miten ja millaista arviointiasetelmaa päädyimme soveltamaan HYVI

III-projektin arvioinnissa.

2.1 Arviointiasetelman täsmentämisen kiusallinen yksinkertaisuus

Pidän vastaamista kysymykseen, millaista arviointiasetelmaa projektin arvioinnissa on syytä

soveltaa, yhtä kiusallisen yksinkertaisena tehtävänä kuin vastaamista kysymykseen, miksi jul-

kista toimintaa pitää arvioida. Aivan kuten Evert Vedung (2003, 3) toteaa arvioinnin ja sen

tekemisen vaatimisen historiaa käsittelevässä Stakesin Työpapereita -sarjassa julkaistussa kir-

joituksessaan vaatimuksen julkisen toiminnan arvioimisesta perustuvan kiusallisen

yksinkertaiseen ajatukseen, jonka mukaan sille ei voi hankkia hyväksyntää vain vetoamalla

siihen käytettäviin huomattaviin taloudellisiin panostuksiin sekä jaloja periaatteita, hyviä tar-

koitusperiä ja korkeita tavoitteita julistaviin puheisiin, on projektia arvioitaessa syytä

huomata, ettei sen tekemistä ja siinä sovellettavan arviointiasetelman valintaa voi perustella

vain esimerkiksi toteamalla, että projektin arviointi tehdään, koska sille myönnetty rahoitus

edellyttää arvioinnin tekemistä. Projektia arvioitaessa on sen sijaan syytä miettiä ensin tarkas-

ti, miksi arviointi tehdään, ja siirtyä vasta sen selkiytymisen jälkeen pohtimaan, mitä

arviointiasetelmaa soveltaen arviointi pitäisi tehdä.

Siitä riippumatta, tekeekö projektin arviointia ulkopuoliset arvioijat vai projektin toteuttajat,

on arvioinnin toteuttamista varten tärkeää tehdä arviointi-/evaluaatiosuunnnitelma, joka voi

olla myös osa projektisuunnitelmaa. Tämä johtuu siitä, että se, mitä arvioinnilta odotetaan,

vaikuttaa siihen, miten arviointi suoritetaan ja millaista tietoa sitä tehtäessä kerätään. Koska

22

erilaisiin arviointitarpeisiin on syytä vastata eri tavoin, on tärkeää, että projektin arviointia

suunnitellaan vastaamalla joko jo projektin tai ainakin sen arvioinnin toteuttamisen alkuvai-

heessa seuraaviin kysymyksiin:

• Mihin arviointia käytetään?

• Miksi arviointia tehdään?

• Kuka tai ketkä sitä käyttävät?

• Mitä arvioinnilta odotetaan?

Tällöin on hyödyllistä pohtia myös itse projektin lähtökohtia kuten sitä, mistä aloite projektin

käynnistämiseen on tullut, minkä vuoksi projektia toteutetaan, millaisia intressitahoja projek-

tissa on mukana ja millaisessa toimintaympäristössä eli kontekstissa projektin toteuttaminen

tapahtuu. Näiden ja muiden samankaltaisten ns. peruskysymysten selkiyttäminen on osa ko-

konaisvaltaista arviointiajattelua ja se edesauttaa samalla myös projektissa tehtävän

kehittämisen tehokasta realisointia. (Seppänen-Järvelä 2004, 26–27.)

Projektin arviointia suunniteltaessa on tarpeen, että arviointi nähdään kokonaisuutena, eikä

tarkastelua rajata vain yhteen tai osaan projektin monista ulottuvuuksista tulkiten arviointi

esimerkiksi pelkästään projektin tuloksellisuuden, vaikuttavuuden tai toteuttamisprosessin su-

juvuuden arvioimisena. Parhaimmillaan projektin arviointi sisältää sekä projektin saavuttamia

tuloksia ja vaikutuksia koskevan ns. summatiivisen arvioinnin että projektin toteuttamisen ja

etenemisen sujuvuutta koskevan ns. formatiivisen arvioinnin. Vasta projektin kokonaisvaltai-

sen tarkastelun pohjalta tehdyn projektin perustilanteen selkiyttämisen jälkeen voidaan sen

arvioinnin suunnittelemisessa edetä vaiheeseen, jossa tarkennetaan arvioinnin toteuttamisstra-

tegian lähtökohdan muodostavat peruskysymykset, joihin arvioinnin halutaan vastaavan.

Tällaisia arvioinnin peruskysymyksiä ovat:

• Mitkä ovat kehittämistoimenpiteen vaikutukset?

• Saavuttiko toimenpide päämääränsä tai tavoitteensa?

• Kuinka kustannukset ja hyödyt suhtautuvat toisiinsa?

• Kuinka toimintatapaa voidaan parantaa?

• Voidaanko toimenpiteillä vastata tarpeisiin?

Osaan näistä peruskysymyksistä voidaan vastata prosessiarvioinnilla ja osaan esimerkiksi

projektin tuloksellisuus-, vaikuttavuus- tai tehokkuusarvioinnilla. Projektin arviointi pelkäs-

tään sen tulosten arviointiin keskittyen ilman jonkinlaista prosessiarviointia ei ole suositeltava

vaihtoehto, sillä projektin tulosten ymmärtämiseksi tarvitaan tietoa myös siitä, miten tulokset

on saavutettu. (Seppänen-Järvelä 2004, 27.)

23

Niitä monia ja moninaisia kysymyksiä, joihin projektin arviointia suunnittelevien on mietittä-

vä vastauksia, voidaan hahmottaa kuvan 1. avulla.

Kuva 3. Arvioinnin elementtejä.

Projektin arviointia suunnittelevien vastattavaksi asettuvat kysymykset liittyvät ensinnäkin

arvioinnin tekijään kuten siihen, kuka kerää arvioinnissa tarvittavaa tietoa ja tekee sen pohjal-

ta varsinaisen arvioinnin. Lisäksi heidän on löydettävä vastaus siihen, kuinka arviointi

tehdään vastaamalla esimerkiksi kysymyksiin, miten arviointikohde määritellään, mitä mitta-

puita eli kriteereitä ja mitä tiedonkeruutapoja arvioinnin teossa käytetään, miten ja keille

Arvioinnin tekijä (kuka?) Kuka kerää tietoa? Kuka antaa tietoa?

Toimivuus Kuka tekee arvion? Sisäinen/ulkoinen

Arvioitava kohde (mitä?) Esim. interventiot Projektiorganisaation toimivuus Kehittämisprosessin toteut-taminen Yhteistyö, kommunikaatio

Arviointiprosessi (miten?) Suunnittelu, sopimusten neuvottelu Kohteiden ja kriteerien määrit-telyt Tiedon keruu Ennakoiva/jälkikäteis/seuraava Menetelmät Käytännöt Johtopäätökset Raportointi Tiedon hyödyntäminen

Lähde: Seppänen-Järvelä 2004, 28.

24

arvioinnista ja sen tuloksista raportoidaan ja miten arvioinnin tuottamaa tietoa hyödynnetään.

(Seppänen-Järvelä 2004, 27.)

Kuvan 3. mukaisiin kysymyksiin vastaamalla voidaan projektin arviointia suunniteltaessa

täsmentää se, millaista arviointiasetelmaa soveltaen arviointi suoritetaan. Arviointiasetelmaan

kuuluvia elementtejä ja suhdetta toisiinsa voidaan hahmottaa seuraavalla Riitta Seppänen-

Järvelän (2004, 29) esittämällä alkujaan Colin Robsonin (2001, 123) laatimasta kuviosta

muokkaamalla kuvalla.

Kuva 4. Arviointiasetelman viitekehys.

Kuvan 4. esittämän arviointiasetelman viitekehyksen mukaan arvioinnin lähtökohtana ovat

arviointikysymykset siitä huolimatta, etteivät ne aina valkene täysin jo suunnitelmavaiheessa.

Osa niistä voi nousta esiin tai täsmentyä projektin toteuttamisen aikana ja jotkin niistä voi-

daan joutua myös hylkäämään, koska niihin ei pystytäkään vastaamaan. Viitekehyksen

sisältämä tarkoitus viittaa arvioinnin peruskysymyksiin kuten siihen, miksi arviointia tehdään.

Tämä tarkoitus määrittää pääasiassa sen, millaisiin arviointikysymyksiin arvioinnissa tullaan

arviointikysymykset

aineiston keruustrategia

menetelmät

tarkoitus projektin logiikka

Lähde: vrt. Seppänen-Järvelä 2004, 29.

25

vastamaan. Viitekehyksen sisältämä projektin logiikka viittaa projektissa tehtävän kehittämi-

sen taustalla oleviin olettamuksiin, miten eri asiat vaikuttavat toisiinsa. Arviointikysymykset

puolestaan vaikuttavat siihen, millaisia menetelmiä ja aineiston keruustrategiaa arvioinnissa

käytetään, mikä ratkaisee esimerkiksi sen, suoritetaanko aineiston/tiedon keruu systemaatti-

seen havainnointi-, kysely-, fokus-ryhmähaastatteluun tai joihinkin muihin

aineistonkeruutapoihin tai niiden yhdistelemiseen turvautuen. (Seppänen-Järvelä 2004, 29).

2.2 HYVI III-projektin arvioinnissa sovelletun asetelman täsmentäminen

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveys-

alan neuvottelut HYVI III-projektin arvioinnin lähtökodan muodostavista arvioinnin

elementeistä4 (ks. kuva 3.) ja arvioinnissa sovellettavan arviointiasetelman viitekehyksen osis-

ta (ks. kuva 4.)5 käynnistyivät alkusyksyllä 2007. Perustan näille neuvotteluille ja niissä

tehdylle arvioinnissa sovellettavan arviointiasetelman täsmentämiselle loivat luvussa 1. tar-

kastelemani projektin tausta ja tavoitteet. Neuvottelujen pohjan loi Länsi-Pohjan

sairaanhoitopiirin tekemä, 8.8.2007 päiväämä tarjouspyyntö, johon sisältyi varsinaisen tar-

jouspyynnön lisäksi tiivis kuvaus projektin taustasta ja tavoitteista. Tarjouspyynnössä HYVI

III-projekti todettiin käynnistetyn suoraksi jatkoksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jä-

senkuntien toteuttamalle HYVI II-projektille, joka oli puolestaan jatkanut Länsi-Pohjan

sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien jo vuona 2001 aloittamaa kehitystyötä, jonka tavoittee-

na oli koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueen kattavan saumattoman hoitoketjun

rakentaminen ja pilotointi. HYVI II-projekti oli omalta osaltaan kannustanut myös sitä työtä,

jota sairaanhoitopiiri ja sen jäsenkunnat olivat tehneet valmistellessaan uudistusmallia, jonka

toteutuminen siirtäisi niiden terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisvastuuta so-

siaali- ja terveyspiirille. Tarjouspyynnön mukaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja sen

jäsenkunnat olivat ottaneet vuonna 2001 aloittamansa kehittämistyön aikana käyttöön kuvan

5. mukaiset alueelliset toiminnot eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin aluetietojärjestelmän pal-

velut (Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin … 2007a).

4 Näitä kysymyksiä ovat: 1) kuka arvioi? 2) mitä arvioi? ja 3) miten arvio? 5 Näitä osia ovat: 1) arvioinnin tarkoitus ja sen mukaiset peruskysymykset, 2) projektissa tehdyn ke-

hittämisen taustalla olevien asioiden vuorovaikutusolettamusten mukainen projektin logiikka, varsinaiset vastattaviksi asetettavat 3) arviointikysymykset sekä niihin vastaamiseksi soveltuva 4) aineiston keruustrategia ja sen kanssa linjassa olevat 5) aineiston keruu- ja analysointimenetelmät.

26

Kuva 5. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin aluetietojärjestelmän palvelut B.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin tekemän 8.8.2007 päivätyn tarjouspyynnön mukaan HYVI

III-projektin arvioinnin tuli täyttää tiivistetysti seuraavat vaatimukset:

• Projektin arviointi selkeyttää projektissa saavutettuja tuloksia ja niiden käytettävyyttä.

• Projektin tuloksia ja toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan käyttäjätutkimuksella.

• Arvioinnin perusteella arvioinnin toimittaja antaa jatkotoimenpide-ehdotuksen sekä Ko-tihoidon, kotipalvelun ja avosairaanhoidon tukeminen seudullisena yhteistyönä tietoteknisiä ratkaisuja ja saumatonta hoitoketjua hyväksi käyttäen -osion että Sähköiset terveydenhuollon asiointipalvelut -osion osalta siten, että se kehittäisi alueen terveys-palveluja asiakaslähtöisesti.

ALUEELLINEN KUVANTAMI NEN

Ylitornio

Tornio

Tervola

Simo

Keminmaa

Kemi

LPKS

LKS OYS

ESH-POTILASTIETO-JÄRJESTELMÄ

APUVÄ-LINELAINAUS

SEUDULLISET HOITO-OHJEET

ALUEELLI-NEN

DIABETESPO-TILAIDEN

HOITO

SILMÄN-POHJIEN KUVAUS

SÄHKÖINEN LÄHETEPA-

LAUTE

LABORATO-RIOTIETOJEN

KATSELU

YHTEISPÄIVYSTYS + AJANVARAUS

kunta-ESKO

Esko Pegasos

ProWellness KuntoApu

Clinic Effica

Aluetietojärjestelmän palvelut

e-home Mobile

WM-DATA KLUSTERI CDAR2

ALUEEN SÄH-KÖISET

PALVELU

Lähde: Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin … 2007a

27

• Arviointi pitää suorittaa 1.9.2007–31.11.2007 välisenä aikana ja arvioinnin loppurapor-tin tulee olla sairaanhoitopiirin käytettävissä 31.12.2007 mennessä. (Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin … 2007a.)

Vastauksena Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriltä saamaansa 8.8.2007 päivättyyn tarjouspyyn-

töön Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala tarjoutui 13.8.2007

päivätyssä tarjouksessaan toteuttamaan HYVI III-projektin ulkoisen arvioinnin sekä tarjous-

pyynnössä että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin projektin rahoittajana toimivalta Lapin liitolta

saamat ohjeet täyttävällä tavalla. Tarjouksessa arviointi esitettiin suoritettavaksi siten, että

projektin tuloksia ja toimenpiteiden vaikutuksia arvioitaisiin toteuttamalla käyttäjätutkimus,

jossa tehtäisiin

• kotihoidon ja avosairaalan palvelujen käyttäjien haastatteluja,

• opiskelijaterveydenhuollon palvelujen käyttäjille suunnattava sähköposti- tai Webropol-kysely ja

• projektissa mukana olevien hoitohenkilökuntaan kuuluvien, arvioinnin tilaajan ni-meämien avainhenkilöiden ryhmähaastatteluja, joissa voidaan hyödyntää kehittävän työntutkimuksen ideoita ja jotka toteutetaan joko arvioinnin tilaajan osoittamissa tai vaihtoehtoisesti arvioinnin toimittajan tiloissa. (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 2007.)

Arvioinnista maksettava korvaussummaa piennettiin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Kemi-

Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan välisissä neuvotteluissa projektin ra-

hoittajana toimivalta Lapin liitolta saatujen ohjeiden mukaisesti, jotta ulkopuolisesta

arvioinnista maksettavan korvauksen osuus projektin koko rahoituksesta ei ylittäisi ns. pien-

hankinnalle asetettua kynnysrajaa. Näin menetellen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin oli

mahdollista hankkia arviointi ilman kilpailutusmenettelyä (Tellervo Alanärä, suullinen tie-

donanto 11.1.2008; Alanärä 2008). Tämän vuoksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja Kemi-

Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala sopivat, että arvioinnista maksettava

korvaus on hieman yli puolet (noin 54 %) summasta, jolla Kemi-Tornion ammattikorkeakou-

lun sosiaali- ja terveysala oli neuvottelujen aikaisemmissa vaiheissa esittänyt arvioinnin

toteutettavansa (Leena Leväsvirta 9.1.2008, suullinen tiedonanto; Heli Arola 11.1.2008, suul-

linen tiedonanto). Tarjouksen hyväksymis- ja sen arvioinnista tehdyn sopimuksen

muuttamispäiväksi voidaan tulkita 28.8.2007, jolloin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kun-

tayhtymän talousjohtaja hyväksyi ”HYVI III ulkoinen arviointi” -nimistä tavaraa koskevan

tilauksen tekemisen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalta (Länsi-

Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2007c).

28

Kun HYVI III-projektin arvioinnissa oli määrä siirtyä käytännön toteuttamisen vaiheeseen lo-

kakuussa 2007, jolloin aloitin työni siinä projektityöntekijä Jaana Ilmastin tavoin muiden

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla vastuullamme olleiden töiden

ohessa, oli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja

terveysalan elokuussa 2008 tekemään sopimukseen sisältyneitä arvioinnin toimeksiantoa ja

toteuttamissuunnitelmaa tarpeen täsmentää varsin oleellisella tavalla. Tämä johtui ensinnäkin

siitä jo luvussa 1.2.3 ilmi tulleesta syystä, että HYVI III-projektin hankesuunnitelmassa oli

arvioinnista vain kaksi mainintaa. Toinen niistä toteaa, että arviointi selkeyttää projektissa

saavutettuja tuloksia ja niiden käytettävyyttä, ja toinen, että projektin tuloksia ja toimenpitei-

den vaikutuksia arvioidaan käyttäjätutkimuksella (ks. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin

kuntayhtymä 2006).

Toiseksi arvioinnin toimeksiannon ja toteuttamissuunnitelman täsmentämisen tarve johtui sii-

tä, etteivät Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja

terveysala olleet sopineet arvioinnista käymissään neuvotteluissa riittävän tarkasti sitä, miten

arviointi toteutetaan. Kuten edellisestä luvusta käy ilmi eivät ne olleet sopineet mitään esi-

merkiksi siitä, kuinka monta kotihoidon ja avosairaalan palvelujen käyttäjää sekä projektissa

mukana olevaa hoitohenkilökunnan avainhenkilöä arviointia tehtäessä haastatellaan tai kuinka

monelle opiskelijaterveydenhuollon palvelujen käyttäjälle arviointia varten tehtävä sähköpos-

ti- tai Webropol-kysely lähetetään. Kolmanneksi arvioinnin toimeksiannon ja

toteuttamissuunnitelman täsmentämisen tarve johtui siitä, että arviointia koskevan tarjouksen

mukaan arvioinnin kohteena olivat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien tuot-

tamat sosiaali- ja terveyspalvelut, eivät Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien

sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen kehittämiseksi käyttöön ottamat sähköiset palvelut

kuten arvioinnin toimeksiantaja oli tarkoittanut. Neljänneksi arvioinnin toimeksiannon ja to-

teuttamissuunnitelman täsmentämisen tarve johtui siitä, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ei

voinut maksaa arvioinnista enempää kuin hieman yli puolet summasta, jolla Kemi-Tornion

ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala oli esittänyt arvioinnin toteutettavansa. Näin ol-

len arvioinnin toteuttamiseksi oli käytettävissä vain tutkijan kuuden viikon ja

tutkimusapulaisen kahden viikon työpanoksen mahdollistava resurssi (Kemi-Tornion ammat-

tikorkeakoulu 2007), mikä johti edellä mainittuun arvioinnin käytännön toteuttamisen

alkamiseen lokakuussa 2007.

29

HYVI III-projektin arvioinnin toimeksiannon ja toteuttamissuunnitelman täsmentäminen jat-

kui 19.10.2007, jolloin ”arvioinnin työrukkanen”6 piti arvioinnin toteuttamista käsitelleen

palaverin. Palaverissa kerrattiin arvioinnin tarjouspyynnön ja tarjouksen tekemiseen liittyneet

aikataulut ja arvioinnista tehdyn sopimuksen sisältö todeten, että Länsi-Pohja sairaanhoitopii-

rin arvioinnista Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalle maksama

korvaus tarkoitti sitä, että arvioinnin tekemiseen oli käytettävissä 240 tunnin työpanoksen

mahdollistavat resurssit. Palaverissa tarkennettiin myös arvioinnin kohteena olevan sen, miten

KOHO- ja OTSA-osaprojektit olivat saavuttaneet niille asetetut tavoitteet ja mitä ongel-

mia/kriittisiä pisteitä osaprojekteissa kokeiltavia sovelluksia käyttäneet näkevät niissä olevan

ja miten niitä voisi heidän mukaansa jatkossa poistaa. Palaverissa sovittiin arviointiaineiston

keräämisestä internetpohjaista kyselyä ja ryhmähaastattelua käyttäen osaprojektien koor-

dinaattoreiden lupautuessa toimittamaan kyselyä varten tarvittavat sähköpostiosoitteet ja

ryhmähaastatteluihin osallistuvien nimet. Palaverissa sovittiin myös arvioinnin toteuttamisen

alustava aikataulu, jonka mukaisesti arvioinnin alustavat tulokset olisivat käytettävissä HYVI

III-projektin ohjausryhmän joulukuun 2007 puolessa välissä pidettävässä kokouksessa ja ar-

vioinnin loppuraportti valmistuisi tammikuun 2008 loppuun mennessä. Palaverissa tehtyjen

sopimusten lähtökohtana oli pyrkimys toteuttaa arviointi niin pitkälle kuin mahdollista käyttä-

jätutkimuksena kuten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

sosiaali- ja terveysala olivat aikaisemmin sen toteuttamisesta sopineet. (Saari 2007a; Yhteen-

vetomuistio 2007.)

Arvioinnin toimeksiannon ja toteuttamissuunnitelman täsmentämiseen jouduttiin kuitenkin

palaamaan ”arvioinnin työrukkasen” 19.10.2007 pitämän palaverin jälkeen 25.–29.10.2007

käydyssä sähköpostikeskustelussa, jossa myös yksi ”työrukkaseen” kuulumaton Länsi-Pohjan

sairaanhoitopiirin edustaja esitti näkemyksensä siitä, miksi arviointi tehdään ja millaista pa-

lautetta sen pitäisi projektin toteuttajille tuottaa. Keskustelussa päädyttiin lopulta siihen, että

arvioinnin painopistettä muutetaan niin, että se ei olisi yksinomaan käyttäjänäkökulmaan pai-

nottuva käyttäjätutkimukseen perustuva arviointi projektissa käytettyjen, kokeiltujen ja

6 Työrukkaseen kuuluivat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan palveluksessa

olleet arvioinnista vastaava tutkija Erkki Saari ja tutkimusapulaisena toiminut projektityöntekijä Jaana Ilmasti sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin palveluksessa olleet HYVI III -projektin projek-tipäällikkö Tellervo Alanärä ja sen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien kotihoidon, kotipalvelun ja avosairaanhoidon seudullinen yhteistyö (jatkossa KOHO) -osaprojektin koordinaat-tori Kristiina Mattanen sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien opiskelijaterveydenhuollon sähköinen asiointi (jatkossa OTSA) -osaprojektin koordinaattori Janne Okkonen.

30

pilotoitujen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelusovellusten käytettävyydestä vaan

myös ns. päätöksentekonäkökulman huomioiva HYVI III-projektin tavoitteista liikkeelle läh-

tevä arviointi, miten projekti on saavuttanut tavoitteet, joita sille on asetettu. Tällainen

painopisteen muuttaminen perustui ensinnäkin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin puolelta esitet-

tyyn toiveeseen, että arvioinnissa saatavat tulokset antaisivat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin

ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä päättäville tahoille kuvan,

kuinka hyvin projekti on saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Toiseksi painopisteen muuttami-

nen perustui Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin puolelta esitettyihin näkemyksiin, että arviointi

tehdään projektin rahoittajien vaatimuksesta ja näiden luulisi olevan kiinnostuneita ulkopuoli-

sen arvioijan näkemyksistä, mitä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen liittyviä tuloksia

projekti on tuottanut. (Saari 2007b.)

Näin HYVI III-projektin arvioinnin toimeksiannon osalta päädyttiin lopulta siihen, että sen tu-

lee tuottaa ulkopuolisen arvioijan keräämään ja analysoimaan aineistoon perustuva arvio,

miten projekti on onnistunut saavuttamaan sille asetetut tavoitteet, ja antaa suosituksia, miten

projektissa jatkettua sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämistä on yli-

päätään syytä jatkaa. Arviointiin käytettävissä olevien resurssien rajallisuuden vuoksi sitä ei

voinut toteuttaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin puolelta esitetyn toiveen mukaisesti varsinai-

sena projektin prosesseja tarkastelevana (ks. Saari 2007b.) prosessiarviointina, sillä tämä olisi

edellyttänyt, että projektin arvioija olisi voinut olla sekä pidempään kuin arviointiin oli käy-

tettävissä aikaa että intensiivisemmin kuin se oli mahdollista mukana projektin ”arjessa”.

Arvioinnin tuottaman tiedon avulla projekti voi kuitenkin tehdä omia kehittämisprosessejaan

tarkastelevaa itsearviointia monipuolisemman tiedon varassa kuin tilanteessa, jossa sillä olisi

käytettävissään vain projektissa mukana olleiden ”arkitieto” (Järvelä-Seppänen 2004).

Arvioinnin toteuttamissuunnitelman osalta päädyttiin edellä olevan pohjalta puolestaan siihen,

että arvioinnissa tarvittava aineisto kerätään ensinnäkin kolme erillistä Webropol-kyselyä te-

kemällä. Yksi niistä sovittiin lähetettäväksi HYVI III-projektin ohjausryhmän jäsenille, toinen

KOHO-osaprojektissa kokeilukäytössä ollutta sähköistä palvelusovellusta käyttäneille ja osa-

projektin toteuttamista ohjanneen projektiryhmän jäsenille sekä kolmas OTSA-osaprojektissa

kokeilukäytössä ollutta sähköistä palvelusovellusta käyttäneille ja osaprojektin toteuttamista

ohjanneen projektiryhmän jäsenille. Toisena aineistokokonaisuutena sovittiin käytettävän se-

kä HYVI III-projektin toteuttamisen aikana tuotettua seurantamateriaalia kuten

projektisuunnitelmia ja seurantaraportteja että muuta relevanttia projektin valmistelua ja to-

31

teuttamista kontekstoivaa kirjallista materiaalia. Kolmanneksi aineistokokonaisuutena sovit-

tiin käytettävän arvioinnista vastaavan tutkijan projektista ja sen toteuttamisesta arvioinnin

aikana tekemiin havaintoihin perustuvaa ja muistiinpanoihinsa tallentamaa havaintoaineistoa

(ks. Alasuutari 2001, 65–86; Silverman 2001, 43–82; Puuronen 2007, 110–113).

2.3 Arvioinnin käytännön toteuttaminen

Kuten edellisestä luvusta on käynyt ilmi, käynnistyi HYVI III-projektin arvioinnin ns. käy-

tännön toteuttaminen varsinaisesti lokakuun 2007 puolessa välissä päättyen tämän raportin

valmistumiseen tammikuun 2008 puolessa välissä. Arvioinnista vastaavana tutkijana olen voi-

nut käyttää arvioinnin käytännön toteuttamiseen lopulta noin kahdeksan viikon työpanoksen,

minkä on mahdollistanut se, että Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala

jatkoi työsuhdettani tammikuun alussa lähes kolmella viikolla. Arvioinnin käytännön toteut-

taminen eteni seuraavassa esitetyllä tavalla.

2.3.1 Teoreettismetodologiset lähtökohdat

HYVI III-projektin arvioinnin käytännön toteuttamisen teoreettismetodologisina lähtökohtina

ovat olleet monitahoarviointi (Vartiainen 1994) ja neljännen sukupolven arviointi (Guba &

Lincoln 1989) sekä niiden kanssa yhteensopiva triangulaation (Denzin 1978) soveltamiseen

perustuva aineistonkeruustrategia. Monitahoarvioinnin perusperiaatteet (prinsiipit) ja tutki-

mukselliset lähtökohdat käyvät ilmi taulukosta 1. Niiden mukaisesti monitahoarviointi on ns.

middle range -arviointia. Tämä mikä tarkoittaa sitä, että sen mukaisesti tehtävässä arvioinnis-

sa voidaan sitoutua moniin erilaisiin tieteenfilosofisiin lähtökohtiin ja soveltaa kullekin

arvioinnille spesifejä teorioita ja tutkimustekniikoita. Monitahoarviointia luonnehtii kohdes-

pesifisyys, jonka mukaisesti sen tulokset ovat sovellettuun teoreettiseen näkökulmaan

perustuvia verraten rajatusti vain kulloinkin arvioitavaan kohteeseen päteviä arviointeja. Tu-

losten yleistämisessä on näin ollen oltava varovainen tarkistaen, että niitä ei hyödynnetä

mekaanisesti ”vain pinnalta katsoen samankaltaiselta näyttävän” kohteen arvioinnissa. Moni-

tahoarviointia soveltavissa arvioinneissa korostuu myös teoreettisuuden ja praktisuuden

ymmärtäminen tilannesidonnaisina ja laaja-alaisina termeinä, joiden sisällöt määritellään ar-

vioinnissa sovellettavaksi valitun spesifin, ei yhden ns. yleisen monitahoarvioinnissa

sovellettavan arviointiasetelman mukaisesti. (Vartiainen 2007, 171–172; ks. myös Saari

2007c, 16–17.)

32

Taulukko 1. Monitahoarvioinnin prinsiipit.

Prinsiippi Ominaisuus Tarkoitus Keskeinen sisältö

1. Konteks-tisidonnaisuus

Arviointikohdetta analysoidaan osa-na laajempaa kokonaisuutta.

Kuvata arviointi-kohdetta ja sen tilaa arviointipro-sessin alkaessa ja ymmärtää (yh-teiskunta)järjestelmän sen toimin-nalle asettamat reunaehdot.

Prinsiippi korostaa arvioinnin kontekstisidon-naisuutta, mikä tarkoittaa, että arvioinnissa suhteutetaan generaali ja spesifi toisiinsa. Gene-raali viittaa yleisiin tieteellisiin ja teoreettisiin tutkimusperiaatteisiin, spesifi ilmiön yksilölli-siin ja paikallisiin ominaisuuksiin. Tavoitteena on, että arvioinnissa sovelletaan yleisiä tutki-musperiaatteita spesifin ilmiön arvioimiseen niin, että ilmiön analysoinnin voi sanoa olevan kontekstisidonnaista.

2. Avain-ryhmien rooli

Avainryhmiä pi-detään arviointiprosessin keskeisenä tekijä-nä. Avainryhmien priorisointi ja po-tentiaalisten intressiristiriitojen ratkaiseminen on oleellista.

Kerätä ja analy-soida relevanttia informaatiota toiminnan toteut-tajina tai kohteena olevilta yksilöiltä ja ryhmiltä.

Prinsiippi korostaa avainryhmien roolia arvioin-nissa. Prinsiipin metodisen toteutumisen kannalta on tärkeätä, että arvioinnissa pohditaan avainryhmien motiiveja ja tarkoitusperiä sekä heidän välittämänsä tiedon luonnetta. Käytän-nöllisessä mielessä on tärkeää myös, että arvioinnissa kyetään identifioimaan sekä merkit-tävät avainryhmät että se informaatio, mitä eri avainryhmiltä on mahdollista kerätä.

3. Menetel-mien monipuo-lisuus

Käytetään sekä kvantitatiivisia et-tä kvalitatiivisia tutkimusmene-telmiä.

Soveltaa arvioin-tiasetelman ja -kohteen kannalta tarkoituksenmu-kaisimpia menetelmiä il-man, että avainryhmäkes-keisyys muodostaa estettä joidenkin mene-telmien soveltamiselle.

Prinsiippi painottaa kykyä soveltaa sekä kvalita-tiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Oletuksena on, että tutkimuksen luotettavuus ja sen tulosten hyödynnettävyys paranevat, kun siinä sovelletaan sekä kvalitatiivisia että kvanti-tatiivisia tutkimusmenetelmiä sen mukaan kuin se osoittautuu olevan tarpeen ilmiön tutkimises-sa. Tämä pätee myös kvalitatiivisen datan kvantifioimiseen niin, että osa kvalitatiivisesta aineistosta voidaan esittää myös kvantifioidussa muodossa, mikäli tutkimusasetelma ja tulosten raportointi edellyttävät näin tekemään.

4. Aineiston keruun monipuo-lisuus

Kerätään moni-puolista ja syvällistä arvioin-ti-informaatiota sovellettavan ar-viointiasetelman osoittamalla ta-valla.

Tuottaa pluralisti-nen käsitys arvioitavasta koh-teesta ja välttää liiallisia yksinker-taistuksia.

Tämä kiinteästi edelliseen liittyvä prinsiippi ko-rostaa arvioinnissa käytettävien aineiston keruu- ja analysointimenetelmien monipuolisuutta. Menetelmien monipuolisuus on arvioinnin kan-nalta oleellista, vaikka monitahoarvioinnissa korostetaankin avainryhmien informaation roo-lia. Tutkimusasetelmasta riippuen aineistoa on syytä kerätä esimerkiksi erilaisista dokumentti- ja tilastolähteistä, sillä vasta eri lähteistä kootun informaation analyyttinen yhdistäminen tekee arvioinnista monitahoisen ja tuottaa pluralistisen käsityksen arvioitavasta ilmiöstä.

5. Arviointi-kriteeris-tön muo-

Avainryhmien nähdään voivan osallistua arvioin-

Toimia julki-tuotuna arviointikehikko-

Tämä prinsiippi liittyy monitahoarvioinnin kes-keiseen lähtökohta-ajatukseen, jonka mukaan avainryhmät tuntevat arvioitavan ilmiön arvioi-

33

dostami-nen

tikriteeristön muotoilemiseen. Korostetaan, että kriteeristön tulee soveltua sekä teo-reettispainotteiseen että praktiseen analyysiin.

na, jonka avulla arviointiprosessis-sa voidaan esittää mahdollisimman relevantteja arvi-ointituloksia.

jaa paremmin. Siksi heidän pitää voida osallis-tua, tutkimusprosessista riippuen, myös arviointikriteereiden muotoilemiseen. Vielä tär-keämpää on kuitenkin, että arviointikriteeristöä käyttämällä päästään luotettavaan analyysiin ar-vioitavan kohteen toiminnasta. Siksi monitahoarvioinnin keskeisenä piirteenä pide-tään sitä, että siinä voidaan käyttää sekä teoreettisesti että praktisesti analysoivia kritee-reitä.

6. Arvolau-sekkeet

Konkretisoivat ja yksilöivät tutki-mustulokset selkeään muotoon sekä arvottavat toimintaa arvioin-tiprosessin näkökulmasta.

Parantaa tulosten omaksumista ja hyödynnettävyyt-tä.

Prinsiippi painottaa arviointiprosessin tuloksia konkretisoivien arvolausekkeiden merkitystä. Niiden avulla laajakin analyysi pitää kyetä ki-teyttämään sopivaan määrään informatiivisia kannanottoja. Samalla arvolausekkeet toimivat palautemekanismina, joka voi parhaimmillaan parantaa mahdollisuuksia hyödyntää arviointitu-loksia esimerkiksi silloin, kun arvioitavaa kohdetta pyritään kehittämään.

Lähde: Vartiainen 2007, 169–171; Saari 2007c. 15–16.

Neljännen sukupolven arvioinnin keskeiset periaatteet käyvät puolestaan ilmi taulukosta 2.

Taulukon esittämien periaatteiden mukaista arviointia luonnehtivaksi pääpiirteeksi voi kiteyt-

tää sen, että arviointi pyrkii tukemaan arvioitavan kohteen (toiminta, ohjelma, hanke jne.)

kehittämistä, eikä esittämään sen tarkkailemiseen rajoittuvaa ”lausuntoa”, onko sen toteutta-

misessa onnistuttu vai epäonnistuttu. Tähän arvioinnin tekijä pyrkii osallistumalla kohdetta

kehittävien toimijoiden kanssa jo kehittämisen aikana saavutettavissa olevan, arvioijan ja toi-

mijoiden yhteisesti hyväksymän ja aina muutoksen alaisen tulkinnan luomiseen arvioitavasta

kohteesta (Guba & Lincoln 1989).

Taulukko 2. Neljännen sukupolven arvioinnin keskeiset periaatteet ja seurausväitteet.

Periaate Seurausväite

1. Arviointi on prosessi, jossa arvioijat ja ”osan-ottajat” (stakeholders) yhdessä ja yhteistyötä tehden muodostavat (tai liikkuvat kohti) yksi-mielisesti hyväksymänsä arvioivan käsityksen arvioitavana olevasta kohteesta. Se ei välttä-mättä johda kumoamattomaan (ts. empiirisesti todistettavissa olevaan) tietoon (vaikka tätä voi tulla sivutuotteena)

A. Arviointi muokkaa todellisuutta.

B. Arvioinnin tuloksena muodostunut yksimieli-sesti hyväksytty arvioiva käsitys on jatkuvan muokkauksen (muutoksen) kohteena, jolloin sitä hiotaan, tarkennetaan ja tarvittaessa se korvataan toisella.

2. Arviointi on prosessi, jossa tiedon keruuta ja arviointia (tulkintaa) tehdään toisistaan erot-tamattomasti ja samanaikaisesti.

A. Mitään arvioinnin prosessin osaa ei voi toteut-taa arvovapaasti.

3. Arviointi on paikallinen prosessi. Sen tulokset A. Toisenlaisista tilanteista saatavia arviointitie-

34

riippuvat paikallisista olosuhteista, paikallisis-ta ”osanottajista” ja paikallisista arvoista, eikä niitä voi yleistää toisenlaisiin tilanteisiin.

toja ei voi sellaisenaan soveltaa paikallisiin olosuhteisiin, vaikka ns. sijaiskokemuksina niitä voi soveltaa tai niistä voi ottaa oppia.

4. Arviointi on sosiopoliittinen prosessi. Sosiaa-listen, kulttuuristen ja poliittisten tekijöiden huomioiminen on prosessin kannalta ensiar-voista sen sijaan, että niitä pidettäisiin arviointia häiritsevinä ja vääristävinä kiusan-kappaleina, ainakin niiden huomioiminen on yhtä tärkeää kuin arvioinnin teknisestä moit-teettomuudesta huolehtiminen.

5. Arviointi on opettamis-/oppimisprosessi. Ar-vioijat, asiakkaat, sponsoroijat ja muut ”osanottajat” kukin sekä opettaa toisia että op-pii toisilta; jotta kunkin olisi todella mahdollista muokata omia näkemyksiään (emic views) on kaikilla oltava valmius tällai-seen opettamiseen/oppimiseen.

6. Arviointi on jatkuva, toistuva, suuntaansa ha-keva prosessi, koska sen ”löydöt” ovat muodostettuja sosiaalisia käsityksiä, jotka ovat uudelleenmuokkaamisen kohteena. Arviointe-ja täytyy kaiken aikaa tehdä uudelleen ja ajanmukaistaa.

A. Hyvä arviointi esittää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia.

B. Hyvällä arvioinnilla ei ole ”luonnollista” pää-tepistettä.

7. Arviointi on kehittyvä prosessi. Sen yksityis-kohtaista toteuttamistapaa ei voi suunnitella etukäteen, sillä sen tarkentaminen (tai tarken-tamiset) riippuu ”osanottajilta” tulevista ”syötteistä” (vaatimuksista, toivomuksista jne.) ja sen osana toteutettavat toimenpiteet ovat toisiinsa kytkeytyviä.

A. Arviointi on prosessi, jonka tulokset ovat peri-aatteessa ennustamattomia

8. Arviointi on pikemmin vastuuta jakava kuin sitä jollekin osoittava prosessi.

9. Arviointi on prosessi, joka kietoo arvioijat ja ”osanottajat” hermeneuttis-dialektiseen suh-teeseen.

A. Arviointi on yhteinen prosessi siten, että ”osanottajaryhmillä” olevat emickäsitykset ja arvioijan arviointiin mukanaan tuomat etickäsitykset liittyvät siinä yhteen muodosta-en alati kehittymässä olevan emic/etic -käsitysten sekoituksen. Se pyrkii kohti yksi-mielisyyttä, mutta edellyttää vähintäänkin kilpailevien käsitysten selventämistä. Näin to-teutettu arviointi on toimintaa, jossa kaikki siihen osallistuvat oppivat.

B. Arviointi on yhteistyössä tehtävä prosessi si-ten, että useat ”osanottajaryhmät” kontrolloivat yhdessä arvioijan kanssa meto-dologiaan ja tulkintaan liittyvien päätöksien tekoa. Näin toteutettu arviointi on toimintaa, joka lisää kaikkien siihen osallistuvien mah-dollisuuksia vaikuttaa.

C. Arviointi on prosessi, jossa ei tehdä erottelua

35

perus- ja soveltavan tutkimuksen välillä. Näin tehtävä arviointi samanaikaisesti sekä auttaa ymmärtämään että selvittää, millaista toimin-taa tarvitaan.

D. Kunnolla suoritettava arviointi on prosessi, jo-ka edellyttää arvioijan olevan suorissa (fade-to-face) vuorovaikutustilanteissa yksittäisten ”osanottajien” kanssa; tehokasta arviointia ei voi toteuttaa arvioitavista kaukana pysytellen.

10. Suorittaessaan neljännen sukupolven arvioin-tia arvioijat toimivat monissa perinteisissä (mutta uudella tavalla ymmärretyissä) ja ei-perinteisissä arvioijan rooleissa.

A. Arvioija pysyy teknikkona, mutta on nyt inhi-millinen väline ja tiedon analysoija; kuvaajana, mutta on nyt historioitsija ja va-laisija; ja tuomarina, mutta on nyt oikeutta jakavan prosessin kapellimestari.

B. Arvioijasta tulee poliittinen työtoveri, näyttä-mömestari, todellisuuden muovaaja ja muutosagentti, joka ottaa näille kaikille kuu-luvaa vastuuta neljännen sukupolven arviointiprosessin tuloksista.

11. Arvioijalta edellytetään teknisen pätevyytensä lisäksi myös tiettyjä ihmissuhteisiin liittyviä ominaisuuksia. Ehkä tärkeimmät näistä ovat kärsivällisyys, nöyryys, avoimuus, joustavuus ja huumorintaju.

Lähde: Guba & Lincoln 1989, 263–264.

Kuva 6. hahmottaa HYVI III-projektin arvioinnissa suoritettua aineiston keruuta ja analysoin-

tia ohjannutta triangulaation soveltamiseen perustuvaa aineistonkeruustrategiaa. Sen

mukaisesti aineistojen keruussa ja analysoinnissa on pyritty siihen, että arviointia varten saa-

daan kerättyä projektin toteuttamisessa eri rooleissa mukana olleiden toimijoiden (HYVI III-

projektin ohjausryhmän jäsenet, KOHO-osaprojektin projektiryhmän jäsenet ja sovelluksen

käyttäjät sekä OTSA-osaprojektin projektiryhmän jäsenet ja sovelluksen käyttäjät) näkemyk-

siä, miten projekti on saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Näiden näkemysten pohjalta olen

pyrkinyt arvioinnista vastaavana tutkijana muodostamaan ”kokonaisarvion”, joka huomioisi

monipuolisemmin kuin vain jossain tietyssä roolissa projektin toteuttamisessa mukana ollei-

den toimijoiden näkemysten pohjalta tehty ”osa-arvio” projektin ja sen toteuttamisen

muodostaman kokonaisuuden (ks. Saari 2007c, 26–27; Viinamäki 2007, 175–178).

36

Kuva 6. Triangulaation toteutuminen HYVI III-projektin arvioimisessa.

Jotta tässä raportissa esittämäni arviointi perustuisi monipuoliseen, mahdollisimman koko-

naisvaltaiseen näkemykseen HYVI III-projektista ja sen toteuttamisesta, on arviointia varten

tarvitun aineiston keruussa ja analysoinnissa sovellettu etupäässä aineisto- ja menetelmätrian-

gulaation, mutta osin myös teoriatriangulaation piiriin kuuluvia ideoita (Viinamäki 2007,

180–185; ks. myös Denzin 1978). Niiden mukaisesti tehty aineistojen keruu ja analysointi on

edennyt seuraavassa luvussa esittämälläni tavalla.

2.3.2 Aineistojen keruu ja analysointi

Aineistotriangulaation ideoita noudattaen on arvioinnissa käytetty luvussa 2.2 käsittelemieni

sopimusten mukaisesti Webropol-kyselyillä kerättyä kyselyaineistoa, HYVI III-projektin to-

teuttamisen aikana tuotettua seuranta- ja muuta relevanttia projektin valmistelua ja

toteuttamista kontekstoivaa materiaalia sekä arvioinnista vastaavana tutkijana projektista ja

sen toteuttamisesta keräämääni havaintoaineistoa. Kyselyaineiston keräämisessä käytettiin

liitteiden 1–3 mukaisia lomakkeita, jotka arvioinnissa tutkimusapulaisena toiminut projekti-

työntekijä muokkasi Webropol-ohjelmalla arvioinnista vastaavan tutkijan antamien ohjeiden

ja muiden ”arvioinnin työrukkaseen” kuuluneiden lomakkeiden väliversioista antamien kom-

menttien pohjalta. Projektityöntekijä lähetti lomakkeet 21.10.2007 sähköpostiosoitteisiin,

jotka HYVI III-projektin projektipäällikkö sekä KOHO- ja OTSA-osaprojektien koordinaatto-

HYVI III -projektin ohjausryhmä

HYVI III-projekti KOHO -osaprojekti OTSA -osaprojektit

KOHO-osaprojektin projektiryhmä ja so-velluksen käyttäjät

OTSA-osaprojektin projektiryhmä ja so-velluksen käyttäjät

37

rit olivat toimittaneet minulle ja joiden oikeellisuuden olin tarkistanut heidän kanssaan ennen

kyselylomakkeiden lähettämistä. Koska arvioinnin aikataulu oli sen toteuttamiseen käytettä-

vissä olevan ajan vähäisyyden vuoksi todella (oikeammin liian) tiukka, oli kyselyjen

vastausaika rajattava kahteen viikkoon sen päättyessä jo 5.12.2007, eikä kyselyn varsinainen

toistaminen ollut mahdollista tutkimusapulaisen lähettäessä kuitenkin muistutussähköposti-

viestin kyselyn saaneille noin viikon päästä kyselyjen lähettämisestä. HYVI III-projektin

toteuttamisen aikana tuotetun seuranta- ja muun relevantin projektin valmistelua ja toteutta-

mista kontekstoivan materiaalin sekä projektista ja sen toteuttamisesta keräämäni

havaintoaineiston keruun aloitin arvioinnin alkaessa jatkaen sitä koko arvioinnin ajan. Näihin

aineistoihin kuuluvat:

1. HYVI III-projektin ”viralliset asiakirjat” eli projektin rahoitushakemuksen liitteenä ol-lut hankesuunnitelma ja KOHO- ja OTSA-osaprojektien projektisuunnitelmat

2. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien alueella PERES-, HYVI-, HYVI II- ja SOTEPI-projekteissa vuodesta 2001 eteenpäin tehtyä kehittämistä kuvaavat raportit

3. arvioinnista pidetyistä palavereista laaditut muistiot ja tutkijan näissä palavereissa te-kemät muistiinpanot

4. tutkijan arvioinnista etupäässä ”arvioinnin työrukkasen” muiden jäsenten, mutta myös arvioinnin toimeksiantajan (Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri) ja arvioinnin toteuttajan (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala) edustajien kanssa käymä sähköpostikeskustelu ja

5. tutkijan keräämät HYVI III- ja SOTEPI-projekteja sekä niihin liittyviä aiheita käsitte-levät sanomalehtiartikkelit.

Arviointia varten kerättyjen aineistojen trianguloimiseen perustuvassa analysoinnissa olen so-

veltanut kuvan 7. mukaista ihmisten suhtautumista johonkin asiaan kartoitettaessa

käytettäväksi tarkoitettua vastakohtien timanttia. Vaikka vastakohtien timantin käyttöä esitte-

levän Seppänen-Järvelän (2006, 61) mukaan sitä käytetään ihmisten välitöntä (face-to-face)

vuorovaikutusta sisältävissä tilanteissa esimerkiksi siten, että timantti piirretään fläppitaululle

ja henkilöt sijoittavat itsensä johonkin sen ruutuun kertoen muille valintansa perusteet, voi si-

tä soveltaa myös kyselyssä saatuja vastausten tai erilaisten tekstien analysoimisessa. Tällöin

tutkija voi sijoittaa kyselyn vastukset tai teksteissä ilmi tulevat ihmisten mielipiteet jotakin

asiaa kohtaan vastakohtien timantin eri ruutuihin. Näin tutkija saa käsityksen siitä, kuinka

moni kyselyyn vastaaja sijoittaisi vastauksensa perusteella itsensä timantin eri ruutuihin ja

mitkä tekstit tai tekstien osat osoittavat tekstin kirjoittajan sijoittavan itsensä mihinkin timan-

tin ruutuun. Tällainen aineiston analysointi tuo tarkastelun yleisemmälle tasolle kuin kyselyn

vastausten tai tekstin/tekstien osien toisistaan irrallisina aineiston osina tarkasteleminen.

38

Kuva 7. Vastakohtien timantti.

HYVI III-projektin arviointia varten kerätyn kyselyaineiston analysointi vastakohtien timantin

avulla edellytti, että tallensin kyselyjen vastausajan päättymiseen eli 5.12.2007 mennessä saa-

dut vastaukset kolmeksi SPSS-tiedostoiksi. Tein tällöin myös tallentamieni tietojen

tarkistukset korjaten niistä löytämäni virheet, jotta kyselyaineistoihin jäisi mahdollisimman

vähän vastausten huolimattomasta tallentamisesta aiheutuvia virheitä, ja muuttujamuunnok-

set, jotka olivat kyselyaineistojen analysoimisen kannalta tarpeen (ks. Alkula & Pöntinen &

Ylöstalo 1994, 145–156). Käsittelin vaihtoehtokysymyksiin annetut vastaukset kuvailevan ti-

lastotieteen menetelmin tekemällä kuhunkin kysymykseen annettujen vastausten suorat

jakaumat osoittavat frekvenssiajot (ks. Ahola 2007, 68–70; ks. myös MOTV n.d.). Niiden tu-

lokset siirsin Excel-ohjelmaan, jolla laadin kuhunkin kysymykseen annettujen vastausten

suorat jakautumat esittävät taulukot 5.–14., 19.–35. ja 39.–40. Näissä taulukoissa olevat vas-

tausten suorat jakaumat analysoin kyselyaineiston lopullisessa analyysissa vastakohtien

Toisaalta/toisaalta

Vastakohtien timantti

Näkee asiassa kielteisiä puolia ja

uhkia −

Näkee asiassa myönteisiä puolia ja mahdollisuuksia

+

Ei vahvoja mielipiteitä Neutraali

suhtautuminen +−0

Lähde: Seppänen-Järvelä 2004, 61.

Ambivalenssi: paljon myönteistä ja paljon kielteistä

39

timantin (ks. kuva 7.) avulla sijoittaen kuhunkin kysymykseen eri vastausvaihtoehtojen mu-

kaisesti vastanneet timantin ruutuihin kunkin kyselyn tuloksia käsittelevässä luvussa

kuvaamallani tavalla. Avokysymyksiin annetuista vastauksista muodostin teorialähtöistä sisäl-

lönanalyysiä (Sarajärvi & Tuomi 2002, 116–119) ja laadullisen aineiston kvantifiointia sekä

teemoittelua (Eskola & Suoranta 1998, 165–182) soveltaen teemat, joiden mukaisiin luokkiin

vastaukset tai niiden osat sijoittuivat. Teemoittelun ja niiden luokittelun perustana käytin pro-

jektimuotoisesta kehittämisestä ja työskentelystä esitettyjä teoreettisia ja käsitteellisiä

viitekehyksiä (ks. Silfverberg 1996; Arnkil & Erikson & Arnkil 2000; Rissanen 2002). Nämä

teemat ja niiden mukaisiin luokkiin sijoittuvat vastaukset tai niiden osat kokosin taulukoiksi

15.–16., 36. ja 43., joihin tiivistämäni tulokset esittelen kunkin kyselyn tuloksia käsittelevässä

luvussa. Sekä vaihtoehto- että avokysymysten analysoinnissa hyödynsin myös HYVI III-

projektia kontekstoidessani käyttämääni etnografisen ja tapaustutkimuksen ideoiden mukai-

sesti keräämääni ja analysoimaani projektin tuottamaa ja muuta sen toteuttamisesta kertovaa

materiaalia, jota hankin ”silmät ja korvat auki sekä mieli avoinna kulkevana” tutkijana tilan-

teissa, joissa projektia arvioidessani olen tehnyt yhteistyötä muiden projektia ja sen arviointia

toteuttaneiden kanssa (Alasuutari 2001, 65–86; Silverman 2001, 43–82; Puuronen 2007; 110–

113; ks. myös Hammersley 1992; Stake 1995).

3 ARVIOINNIN TULOKSET

Esitän tässä luvussa HYVI III-projektin arviointia varten toteutettuun kolmeen kyselyyn (ks.

liitteet 1.–3.) saatujen vastausten analyysit tarkastellen kunkin kyselyn vastauksia omassa ala-

luvussaan. Esitän aluksi kyselyjen ns. perustiedot (kyselyn saaneiden ja siihen vastanneiden

määrä ja kyselyn vastausprosentti) ja niihin vastanneiden taustatiedot. Tämän jälkeen käsitte-

len kyselyissä esitettyihin HYVI III-projektin toteuttamista arvioiviin sekä Länsi-Pohjan

sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkokehittämistä koske-

neisiin kysymyksiin saatujen vastausten analyysit.

3.1 HYVI III-projektin ohjausryhmälle tehdyn kysely n saldo

Ohjausryhmälle tehdyn kyselyn (ks. liite 2.) ns. perustiedot käyvät ilmi taulukosta 3.

40

Taulukko 3. HYVI III-kyselyn saaneet ja siihen vastanneet sekä kyselyn vastausprosentti.

Kyselyn saaneet (N) 15

Kyselyyn vastanneet (N) 9

Kyselyn vastausprosentti (%) 60,0

Kysely lähettiin 15:lle ohjausryhmän jäsenelle, joista siihen vastasi 9 kyselyn vastausprosen-

tin ollessa 60,0.

Ohjausryhmälle tehtyyn kyselyyn vastanneiden taustatiedot käyvät ilmi taulukosta 4.

Taulukko 4. HYVI III-kyselyyn vastanneiden taustatiedot.

Taustatieto N %

Nainen 4 44,4

Mies 4 44,4 Sukupuoli

Ei vastausta 1 11,1

30–39 vuotta 1 11,1

40–49 vuotta 2 22,2

50–59 vuotta 5 55,6 Ikä

Ei vastausta 1 11,1

Opistoasteen tutkinto 3 33,3

Ammattikorkeakoulu 1 11,1

Yliopisto 4 44,4

Korkein ammatillinen koulu-tus

Ei vastausta 1 11,1

LPSHP 3 33,3

LPSHP:n jäsenkunta 3 33,3

Lapin TE-keskus, teknologian kehittämisosasto 1 11,1 Organisaatio, jossa on työssä

Ei vastausta 2 22,2

Johtotason tehtävä 3 33,3

Projektihenkilöstön tehtävä 2 22,2

Asiantuntijatehtävä 2 22,2 Ammatti- tai tehtävänimike

Ei vastausta 2 22,2

YHTEENSÄ 9

Kyselyyn vastasi yhtä monta naista ja miestä yhden vastaajan sukupuolen jäädessä epäselväk-

si. Iältään vastaajissa oli eniten ikäryhmään 50–59-vuotiaat, toiseksi eniten ikäryhmään 40–

41

49-vuotiaat ja vähiten ikäryhmään 30–39-vuotiaat kuuluvia yhden vastaajan iän jäädessä epä-

selväksi. Vastaajissa oli eniten yliopistotutkinnon, toiseksi eniten opistoasteen tutkinnon ja

vähiten ammattikorkeakoulututkinnon korkeimpana ammatillisena koulutuksenaan suoritta-

neita yhden vastaajan suorittaman korkeimman ammatillisen koulutuksen jäädessä

epäselväksi. Vastaajien työssäolo-organisaatiota kokevaan kysymykseen antamien vastausten

luokittelun perusteella heissä oli eniten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä tai jossakin sen jä-

senkunnassa työssä olevia yhden vastaajan ollessa töissä Lapin TE-keskuksessa ja kahden

vastaajan työssäolo-organisaation jäädessä epäselväksi. Vastaajien ammatti- tai tehtävänimik-

keiden luokittelun perusteella heissä oli eniten johtotason ja toiseksi eniten sekä

projektihenkilöstön että asiantuntijatehtävissä työskenteleviä kahden ammatti- tai tehtä-

vänimikkeen jäädessä epäselväksi.

Ohjausryhmälle tehdyn kyselyn ensimmäisen kysymyspatteriston kysymyksiin, joissa

vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten HYVI III-projekti oli saavuttanut sille asetetut ns. ylei-

set sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistavoitteet, annettujen vastausvaihtoehtojen

mukaisesti jakautuneiden vastausten suorat jakaumat käyvät ilmi taulukoista 5.–7. Jatkan näi-

hin kysymyksiin saatujen vastausten analysointia tulkitsemalla, että kysymyspatteristossa

annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti vastanneet voi sijoittaa vastakohtien timantin (ks.

kuva 7.) mukaisiin ruutuihin seuraavalla tavalla:

• ”täysin samaa mieltä” vastanneet näkivät, että projekti oli onnistunut hyvin kysytyn asi-an toteuttamisessa

• ”samaa mieltä” tai ”eri mieltä” vastanneet suhtautuivat ambivalentisti (toisaal-ta/toisaalta) tavalla siihen, oliko projekti onnistunut hyvin vai huonosti kysytyn asian toteuttamisessa, koska he eivät vastanneet selkeämmin kantaansa osoittavasti olevansa joko ”täysin samaa mieltä” tai ”täysin eri mieltä” asun suhteen

• ”täysin eri mieltä” vastanneet näkivät, että projekti oli onnistunut huonosti kysytyn asi-an toteuttamisessa

• ”en osaa sanoa” vastanneilla tai vastaamatta jättäneillä (”ei vastausta”) ei ollut vahvaa mielipidettä tai he suhtautuivat neutraalisti siihen, oliko projekti onnistunut hyvin vai huonosti kysytyn asian toteuttamisessa.

42

Taulukko 5. HYVI III-projekti tietohallinnon ja -tekniikan kehittäjänä.

HYVI III-projekti on …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 3 4 1 0 0 1 9 vienyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sosi-aali- ja terveydenhuollon tietohallinnon tukipalveluita terveyspiirin suuntaan % 33,3 44,4 11,1 0,0 0,0 11,1 100,0

N 2 5 1 0 0 1 9 vienyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsen-kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon tukipalveluita terveyspiirin suuntaan % 22,2 55,6 11,1 0,0 0,0 11,1 100,0

N 3 5 0 0 0 1 9 parantanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä ja sen jäsenkuntien terveyskeskuksissa käy-tössä olevan tietotekniikan yhteensopivuutta toisiinsa % 33,3 55,6 0,0 0,0 0,0 11,1 100,0

Edellä kuvaamaani vastausten ”tulkintakaavaa” soveltaen taulukon 5. suorien jakaumien voi

tulkita kertovan ensinnäkin, että kolmasosa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistu-

neen hyvin tavoitteessaan viedä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveydenhuollon

tietohallinnon tukipalveluita terveyspiirin suuntaan. Yli puolet heistä suhtautui tämän tavoit-

teen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen projektin kyllä vieneen

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon tukipalveluita

terveyspiirin suuntaan pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Reilulla kymme-

nesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa

mielipidettä. Toiseksi taulukon jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu viidesosa kyselyyn

vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan viedä Länsi-Pohjan sairaanhoi-

topiirin jäsenkuntien tietohallinnon tukipalveluita terveyspiirin suuntaan. Kaksi kolmasosaa

heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen

projektin kyllä vieneen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien tietohallinnon tukipalve-

luita terveyspiirin suuntaan pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Reilulla

kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen

vahvaa mielipidettä. Kolmanneksi taulukon jakaumien voi tulkita kertovan, että kolmasosa

kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan parantaa Länsi-

Pohjan sairaanhoitopiirissä ja sen jäsenkuntien terveyskeskuksissa käytössä olevan tietotek-

niikan yhteensopivuutta. Yli puolet heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan

43

väitteeseen ambivalentisti katsoen projektin kyllä parantaneen Länsi-Pohjan sairaanhoitopii-

rissä ja sen jäsenkuntien terveyskeskuksissa käytössä olevan tietotekniikan yhteensopivuutta

pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Reilulla kymmenesosalla heistä ei ollut

tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

Taulukko 6. HYVI III-projekti yhteistyön kehittäjänä.

HYVI III-projekti on …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 1 5 0 0 2 1 9 parantanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien terveyskeskusten välistä yhteis-työtä % 11,1 55,6 0,0 0,0 22,2 11,1 100,0

N 0 4 1 0 3 1 9 poistanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jä-senkuntien alueella tuotettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen liittyviä pääl-lekkäisiä toimintoja % 0,0 44,4 11,1 0,0 33,3 11,1 100,0

Taulukon 6. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että reilu kymmenesosa kyse-

lyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan parantaa Länsi-Pohjan

sairaanhoitopiirin jäsenkuntien terveyskeskusten välistä yhteistyötä. Yli puolet heistä suhtau-

tui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen projektin

kyllä parantaneen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien terveyskeskusten välistä yh-

teistyötä pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kolmasosalla heistä ei ollut

tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi tau-

lukon jakaumien voi tulkita kertovan, että yli puolet kyselyyn vastanneista suhtautui

ambivalentisti väitteeseen, että projekti on poistanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsen-

kuntien alueella tuotettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen liittyviä päällekkäisiä

toimintoja, katsoen projektin kyllä tehneen sitä pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän

pitkälle. Reilulla kahdella viidesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan

väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

44

Taulukko 7. HYVI III-projekti sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäjänä.

HYVI III-projekti on …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 2 3 0 0 3 1 9 parantanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien alueella asuvan väestön terveys-palvelujen saatavuutta % 22,2 33,3 0,0 0,0 33,3 11,1 100,0

N 3 4 0 0 1 1 9 parantanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien alueella tuotettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua % 33,3 44,4 0,0 0,0 11,1 11,1 100,0

N 3 4 0 0 1 1 9 parantanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien alueella tuotettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen liittyvien hoi-toprosessien sujuvuutta % 33,3 44,4 0,0 0,0 11,1 11,1 100,0

N 3 4 0 0 1 1 9 parantanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien eri hoitoyksiköissä toimivan hoitohenkilökunnan työssään tarvitseman tie-don käytettävyyttä potilaan luvalla % 33,3 44,4 0,0 0,0 11,1 11,1 100,0

Taulukon 7. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että reilu viidesosa kyselyyn

vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan parantaa Länsi-Pohjan sairaan-

hoitopiirin jäsenkuntien alueella asuvan väestön terveyspalvelujen saatavuutta. Kolmasosa

heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen

projektin kyllä parantaneen alueella asuvan väestön terveyspalvelujen saatavuutta pääsemättä

tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Reilulla kahdella viidesosalla heistä ei ollut tämän

tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon ja-

kaumien voi tulkita kertovan, että kolmasosa kyselyyn vastanneista katsoi projektin

onnistuneen hyvin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien alueella tuotettavien sosiaali-

ja terveyspalvelujen laadun ja niiden tuottamiseen liittyvien hoitoprosessien sujuvuuden sekä

eri hoitoyksiköissä toimivan hoitohenkilökunnan työssään tarvitseman ja potilaan luvalla

käyttämän tiedon käytettävyyden parantamisessa. Reilu kaksi viidesosaa heistä suhtautui näi-

hin väitteisiin ambivalentisti katsoen projektin kyllä parantaneen Länsi-Pohjan

sairaanhoitopiirin jäsenkuntien alueella tuotettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ja

niiden tuottamiseen liittyvien hoitoprosessien sujuvuutta sekä eri hoitoyksiköissä toimivan

hoitohenkilökunnan työssään tarvitseman potilaan luvalla käyttämän tiedon käytettävyyttä

45

pääsemättä näissä asioissa kuitenkaan riittävän pitkälle. Reilulla kymmenesosalla heistä ei ol-

lut näiden tavoitteiden saavuttamista arvioivien väitteiden suhteen vahvoja mielipiteitä.

Ohjausryhmälle tehdyn kyselyn toisen kysymyspatteriston kysymyksiin, joissa vastaajia

pyydettiin arvioimaan, miten HYVI III-projektissa hyödynnetty tietotekniikka oli täyttänyt

sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisessä käytettävälle tietotekniikal-

le asetetut vaatimukset, annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisten vastausten suorat

jakaumat käyvät ilmi taulukoista 8.–14. Jatkan tässä näihin kysymyksiin saatujen vastausten

analysointia tulkitsemalla, että kysymyspatteristossa annettujen vastausvaihtoehtojen mukai-

sesti vastanneet voi sijoittaa vastakohtien timantin mukaisiin ruutuihin samalla tavalla kuin

edellisen kysymyspatteriston kysymyksiin vastanneet.

Taulukko 8. Käytetyn tietotekniikan soveltuvuus verkostotoimintaan ja saumattomiin pal-veluketjuihin.

HYVI III-projektissa hyödynnetty tieto-tekniikka on täyttänyt vaatimuksen, jonka

mukaan käytössä on …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 4 4 0 0 0 1 9 terveydenhuollon tietoverkko, joka soveltuu verkostotoimintaan ja saumattomiin palvelu-ketjuihin (yhtenäiset toimintatavat ja standardoidut sanomarajapinnat) % 44,4 44,4 0,0 0,0 0,0 11,1 100,0

N 3 2 2 0 1 1 9 tietojärjestelmät, jotka soveltuvat verkosto-toimintaan ja saumattomiin palveluketjuihin (yhtenäiset toimintatavat ja standardoidut sa-nomarajapinnat) % 33,3 22,2 22,2 0,0 11,1 11,1 100,0

Taulukon 8. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että reilu kaksi viidesosaa ky-

selyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan, että sen hyödyntämä

terveydenhuollon tietoverkko on verkostotoimintaan ja saumattomiin palveluketjuihin sovel-

tuva. Samoin reilu kaksi viidesosaa heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan

väitteeseen ambivalentisti katsoen tietoverkon olevan joltain osin verkostotoimintaan ja sau-

mattomiin palveluketjuihin soveltuva ja joltain osin niihin soveltumaton. Reilulla

kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen

vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kolmasosa

kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan, että sen hyödyntämät

46

tietojärjestelmät ovat verkostotoimintaan ja saumattomiin palveluketjuihin soveltuvia. Reilu

kaksi viidesosaa heistä suhtautui väitteeseen ambivalentisti katsoen tietojärjestelmien olevan

joltain osin verkostotoimintaan ja saumattomiin palveluketjuihin soveltuvia ja joltain osin nii-

hin soveltumattomia. Reilulla viidesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista

arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

Taulukko 9. Julkisia verkkoyhteyksiä hyödyntävän ja tietoturvallisuuden takaavan tieto-verkon käyttäminen.

HYVI III-projektissa hyödynnetty tieto-tekniikka on täyttänyt vaatimuksen, jonka

mukaan käytössä on …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 3 4 1 0 0 1 9 julkisia verkkoyhteyksiä hyödyntävä tervey-denhuollon tietoverkko % 33,3 44,4 11,1 0,0 0,0 11,1 100,0

N 5 3 0 0 0 1 9 tietoturvallisuuden takaava terveydenhuollon tietoverkko % 55,6 33,3 0,0 0,0 0,0 11,1 100,0

N 3 4 0 0 1 1 9 terveydenhuollon tietoverkko, jonka tietotur-vallisuus on taattu % 33,3 44,4 0,0 0,0 11,1 11,1 100,0

N 4 3 0 0 1 1 9 terveydenhuollon tietoverkko, joka takaa asi-akkaan tietosuojan säilymisen % 44,4 33,3 0,0 0,0 11,1 11,1 100,0

Taulukon 9. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että kolmasosa kyselyyn vas-

tanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan, että sen käytössä on julkisia

verkkoyhteyksiä hyödyntävä terveydenhuollon tietoverkko. Yli puolet heistä suhtautui tämän

tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen projektissa kaiketi käy-

tetyn julkisia verkkoyhteyksiä hyödyntävää terveydenhuollon tietoverkkoa. Reilulla

kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen

vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kyselyyn

vastanneiden suhtautumisesta projektin onnistumiseen tavoitteessaan, että sen käytössä on tie-

toturvallinen terveydenhuollon tietoverkko, on vaikea tehdä yksiselitteistä päätelmää. Tämä

johtuu heidän tietoverkon tietoturvallisuutta arvioivaan kahteen väitteeseen antamista ristirii-

taisista vastauksista. Ensimmäiseen niistä saatujen vastausten mukaan yli puolet kyselyyn

vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan, että sen käytössä on tietotur-

van takaavaa tietoverkko, kolmasosan heistä suhtautuessa tämän tavoitteen saavuttamista

arvioivaan väitteeseen ambivalentisti ja reilulla viidesosalla ei ollut vahvaa mielipidettä tämän

47

tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen. Toiseen edellä mainituista kahdesta ky-

symyksestä saatujen vastausten mukaan kolmasosa kyselyyn vastanneista katsoi projektin

onnistuneen hyvin tavoitteessaan, että sen käytössä on tietoturvan takaava tietoverkko, reilun

kahden viidesosan suhtautuessa tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambi-

valentisti ja reilulla viidesosalla ei ollut vahvaa mielipidettä tämän tavoitteen saavuttamista

arvioivan väitteen suhteen. Kolmanneksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että

reilu kaksi viidesosaa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoittees-

saan, että sen käytössä on asiakkaan tietosuojan säilymisen takaava terveydenhuollon

tietoverkko. Kolmasosa heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen

ambivalentisti katsoen projektissa käytetyn terveydenhuollon tietoverkon kaiketi takaavan

asiakkaan tietosuojan säilymisen. Reilulla kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen

saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

Taulukko 10. Asiakkaan tietosuojan takaavien tietojärjestelmien käyttäminen

HYVI III-projektissa hyödynnetty tieto-tekniikka on täyttänyt vaatimuksen, jonka

mukaan käytössä on …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 3 3 0 1 1 1 9 tietojärjestelmät, joiden käytön perustana on standardoitu menettelytapa asiakkaan suos-tumuksen hankkimisesta siihen, että hänen tietojaan saa välittää Länsi-Pohjan sairaan-hoitopiirin eri jäsenkuntien eri hoitoyksiköiden kesken

% 33,3 33,3 0,0 11,1 11,1 11,1 100,0

N 2 4 0 1 1 1 9 tietojärjestelmät, joiden käytön perustana ovat standardoidut menettelytavat asiakasta koskevien tietojen arkistoinnissa % 22,2 44,4 0,0 11,1 11,1 11,1 100,0

Taulukon 10. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että kolmasosa kyselyyn

vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan, että sen hyödyntämän tietojär-

jestelmien käytön perustana on standardoitu menettelytapa hankkia asiakkaan suostumus

siihen, että hänen tietojaan saa välittää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin eri jäsenkuntien eri

hoitoyksiköiden kesken. Kolmasosa heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista ar-

vioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen projektissa hyödynnetyn tietojärjestelmien käytön

perustana kaiketi olevan standardoitu menettelytapa hankkia asiakkaan suostumus siihen, että

hänen tietojaan saa välittää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin eri jäsenkuntien eri hoitoyksiköi-

den kesken. Reilu viidesosa heistä katsoi, että projekti oli onnistunut huonosti tavoitteessaan,

48

että sen hyödyntämän tietojärjestelmien käytön perustana on standardoitu menettelytapa

hankkia asiakkaan suostumus siihen, että hänen tietojaan saa välittää Länsi-Pohjan sairaanhoi-

topiirin eri jäsenkuntien eri hoitoyksiköiden kesken. Reilulla viidesosalla heistä ei ollut tämän

tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon

suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu viidesosa kyselyyn vastanneista katsoi pro-

jektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan, että sen hyödyntämien tietojärjestelmien käytön

perustana ovat standardoidut asiakasta koskevien tietojen arkistoinnissa noudatettavat menet-

telytavat. Reilu kaksi viidesosaa heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan

väitteeseen ambivalentisti katsoen projektissa hyödynnettyjen tietojärjestelmien käytön perus-

tana kaiketi olevan standardoidut asiakasta koskevien tietojen arkistoinnissa noudatettavat

menettelytavat. Reilu viidesosa heistä katsoi projektin onnistuneen huonosti tavoitteessaan,

että sen hyödyntämien tietojärjestelmien käytön perustana ovat standardoidut asiakasta kos-

kevien tietojen arkistoinnissa noudatettavat menettelytavat. Reilulla viidesosalla heistä ei ollut

tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

Taulukko 11. Tietoverkon kapasiteetin ja nopeuden riittävyys tekstin siirtämiseen.

HYVI III-projektissa hyödynnetty tieto-tekniikka on täyttänyt vaatimuksen, jonka

mukaan käytössä on …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 4 3 0 0 1 1 9 terveydenhuollon tietoverkko, joka kapasitee-tiltaan mahdollistaa tekstitiedon siirtämisen toimijoiden välillä % 44,4 33,3 0,0 0,0 11,1 11,1 100,0

N 4 3 0 0 1 1 9 terveydenhuollon tietoverkko, joka nopeudel-taan mahdollistaa tekstitiedon siirtämisen toimijoiden välillä % 44,4 33,3 0,0 0,0 11,1 11,1 100,0

Taulukon 11. suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu kaksi viidesosaa kyselyyn vas-

tanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteissaan, että sen hyödyntämän

terveydenhuollon tietoverkon kapasiteetti ja nopeus mahdollistavat tekstitiedon siirtämiseen

toimijoiden (eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuol-

topalveluita tuottavien eri yksiköiden) välillä. Kolmasosa heistä suhtautui ambivalentisti

näiden tavoitteiden saavuttamista arvioiviin väitteisiin katsoen projektissa hyödynnetyn ter-

veydenhuollon tietoverkon kapasiteetin ja nopeuden kyllä mahdollistaneen tekstitiedon

siirtämisen toimijoiden (eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella toimivien sosiaali- ja ter-

49

veydenhuoltopalveluita tuottavien eri yksiköiden), mutta ei riittävän hyvin. Reilulla viides-

osalla heistä ei ollut näiden tavoitteiden saavuttamista arvioivien väitteiden suhteen vahvoja

mielipiteitä.

Taulukko 12. Tietoverkon kapasiteetin ja nopeuden riittävyys ei-liikkuvan kuvan siirtämi-seen.

HYVI III-projektissa hyödynnetty tieto-tekniikka on täyttänyt vaatimuksen, jonka

mukaan käytössä on …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 3 3 0 0 2 1 9 terveydenhuollon tietoverkko, joka kapasitee-tiltaan mahdollistaa ei-liikkuvan kuvan siirtämisen toimijoiden välillä % 33,3 33,3 0,0 0,0 22,2 11,1 100,0

N 2 4 0 0 2 1 9 terveydenhuollon tietoverkko, joka nopeudel-taan mahdollistaa ei-liikkuvan kuvan siirtämisen toimijoiden välillä % 22,2 44,4 0,0 0,0 22,2 11,1 100,0

Taulukon 12. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että kolmasosa kyselyyn

vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan, että sen hyödyntämän tervey-

denhuollon tietoverkon kapasiteetti mahdollistaa ei-liikkuvan kuvan siirtämiseen toimijoiden

(eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita

tuottavien eri yksiköiden) välillä. Kolmasosa heistä suhtautui ambivalentisti tämän tavoitteen

saavuttamista arvioivaan väitteeseen katsoen projektissa hyödynnetyn terveydenhuollon tieto-

verkon kapasiteetin kyllä mahdollistaneen ei-liikkuvan kuvan siirtämisen toimijoiden (eli

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuot-

tavien eri yksiköiden), mutta ei riittävän hyvin. Reilulla kolmasosalla heistä ei ollut tämän

tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon

suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu viidesosa kyselyyn vastanneista katsoi pro-

jektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan, että sen hyödyntämän terveydenhuollon tietoverkon

nopeus mahdollistaa ei-liikkuvan kuvan siirtämisen toimijoiden (eli Länsi-Pohjan sairaanhoi-

topiirin alueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuottavien eri yksiköiden)

välillä. Reilu kaksi viidesosaa heistä suhtautui ambivalentisti tämän tavoitteen saavuttamista

arvioivaan väitteeseen katsoen projektissa hyödynnetyn terveydenhuollon tietoverkon nopeu-

den kyllä mahdollistaneen ei-liikkuvan kuvan siirtämisen toimijoiden (eli Länsi-Pohjan

sairaanhoitopiirin alueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuottavien eri yksi-

50

köiden), mutta ei riittävän hyvin. Kolmasosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista

arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

Taulukko 13. Tietoverkon kapasiteetin ja nopeuden riittävyys liikkuvan kuvan siirtämiseen.

HYVI III-projektissa hyödynnetty tieto-tekniikka on täyttänyt vaatimuksen, jonka

mukaan käytössä on …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 1 3 2 0 2 1 9 terveydenhuollon tietoverkko, joka kapasitee-tiltaan mahdollistaa liikkuvan kuvan siirtämisen toimijoiden välillä % 11,1 33,3 22,2 0,0 22,2 11,1 100,0

N 1 3 2 0 2 1 9 terveydenhuollon tietoverkko, joka nopeudel-taan mahdollistaa liikkuvan kuvan siirtämisen toimijoiden välillä % 11,1 33,3 22,2 0,0 22,2 11,1 100,0

Taulukon 13. suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu kymmenesosa kyselyyn vas-

tanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteissaan, että sen hyödyntämän

terveydenhuollon tietoverkon kapasiteetti ja nopeus mahdollistavat liikkuvan kuvan siirtämi-

sen toimijoiden (eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella toimivien sosiaali- ja

terveydenhuoltopalveluita tuottavien yksiköiden) välillä. Yli puolet heistä suhtautui ambiva-

lentisti näiden tavoitteiden saavuttamista arvioiviin väitteisiin katsoen projektissa

hyödynnetyn terveydenhuollon tietoverkon kapasiteetin ja nopeuden kyllä mahdollistaneen

liikkuvan kuvan siirtämisen toimijoiden (eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella toimivi-

en sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuottavien yksiköiden) välillä, mutta ei riittävän

hyvin. Kolmasosalla heistä ei ollut näiden tavoitteiden saavuttamista arvioivien väitteiden

suhteen vahvoja mielipiteitä.

51

Taulukko 14. Tietoverkon kapasiteetin ja nopeuden riittävyys äänen siirtämiseen.

HYVI III-projektissa hyödynnetty tieto-tekniikka on täyttänyt vaatimuksen, jonka

mukaan käytössä on …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 2 2 2 0 2 1 9 terveydenhuollon tietoverkko, joka kapasitee-tiltaan mahdollistaa äänen siirtämisen toimijoiden välillä % 22,2 22,2 22,2 0,0 22,2 11,1 100,0

N 2 2 2 0 2 1 9 terveydenhuollon tietoverkko, joka nopeudel-taan mahdollistaa äänen siirtämisen toimijoiden välillä % 22,2 22,2 22,2 0,0 22,2 11,1 100,0

Taulukon 14. suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu viidesosa kyselyyn vastanneis-

ta katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan, että sen hyödyntämän terveydenhuollon

tietoverkon kapasiteetti ja nopeus mahdollistavat äänen siirtämiseen toimijoiden (eli Länsi-

Pohjan sairaanhoitopiirin alueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuottavien

yksiköiden) välillä. Reilu kaksi viidesosaa heistä suhtautui ambivalentisti näiden tavoitteiden

saavuttamista arvioiviin väitteisiin katsoen projektissa hyödynnetyn terveydenhuollon tieto-

verkon kapasiteetin ja nopeuden riittävän kyllä mahdollistaneen äänen siirtämisen toimijoiden

(eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita

tuottavien yksiköiden) välillä, mutta ei riittävän hyvin. Kolmasosalla heistä ei ollut näiden ta-

voitteiden saavuttamista arvioivien väitteiden suhteen vahvoja mielipiteitä.

Ohjausryhmälle tehdyn kyselyn kahtena viimeisenä kysymyksenä esitettyihin avokysy-

myksiin, joilla selvitettiin vastaajien käsityksiä, miten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen

jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja tulisi jatkossa kehittää, annetut vastaukset

käyvät ilmi taulukoista 15.–16. Esitän niissä kuten teen myöhemmin alaluvuissa 3.1 ja 3.2

KOHO- ja OTSA-osaprojektien toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja niiden

projektiryhmien jäsenille tehdyissä kyselyissä viimeisenä olleisiin avokysymyksiin annettuja

vastauksia tarkastellessani esittämissäni taulukoissa teorialähtöisen sisällönanalyysin sekä ai-

neiston teemoittelun ja kvantifioinnin mukaisesti luokittelemani vastaukset niin, että kaikki

taulukon pohjana olevaan kysymykseen annetut vastaukset ovat mukana taulukossa esiintyen

52

joko yhden teeman alla tai usean teeman alle jaettuna.7 Aineiston kvantifioinnin idean mukai-

sesti voidaan taulukoiden teemoja vastaavien asioiden huomioimista pitää Länsi-Pohjan

sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen jatkokehittämisen kannalta sitä tär-

keämpänä mitä useammassa vastauksessa kyseiseen teemaan/asiaan on viitattu. Tämä

viittausten määrä käy ilmi taulukoissa olevista Yhteensä -laatikoista.

Taulukko 15. HYVI III-kyselyssä tehdyt esitykset Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jä-senkuntien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kehittämisestä.

Teema Vastaukset (tai niiden osat) ja niiden määrä yhteensä

1. Perusinfra • Palvelu tulisi olla tasa-arvoista koko shp:n alueella • Palvelujen tarjonnasta tulee karsia tarpeettomat ja tarkoituksenmukaisettomat

päällekkäisyydet pois.

Yhteensä: 2

2. Yhteistyö • Jatkaa projektien jälkeenkin säännöllisiä tapaamisia ja yhdenmukaistaa käy-täntöjä ja ylläpitää hyvää yhteistyötä …

• … Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyön lisääminen ... • Sosiaali- ja terveyspiirin perustaminen mahdollisimman nopeasti ja mahdolli-

simman laajana • … Perustetaan sosiaali- ja terveyspiiri. • Perustaa mahdollisimman nopeasti sosiaali- ja terveyspiiri, jolloin sama toimi-

ja olisi rekisterinpitäjänä ja tiedon siirto mahdollistuisi ...

Yhteensä: 5

3. Kustannus/ hyöty-arviointi

• … Toimintaa tulee tehostaa siten, että alueella voidaan tulevaisuudessakin tuottaa ja taata palvelujen saatavuus sekä käytettävyys, alueellisesta maksuky-vyn alentumisesta huolimatta (tulevaisuudessa työssäkäyvän väestön määrä on alhaisempi, kuin sairastavien ja eläkkeellä olevien). Tästä johtuen palvelujen tarve lisääntyy ja maksajien määrä puolestaan laskee.

• Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon prosessit yhdenmukaistetaan mahdollisuuksien mukaan ja päällekkäisyydet poistetaan. Siten voimavaroja vapautuu varsinaiseen hoitotyöhön. Kuntien sosiaalihuollon prosessit yhden-mukaistetaan ja päällekkäisyydet poistetaan …

• … Puhumattakaan järkevästä hoidonporrastuksesta ja sujuvista hoitoketjuista!

Yhteensä: 3

4. Koulutuksen järjestäminen

• … Henkilökuntaa tulisi jatkuvasti kouluttaa myös atk-ohjelmien käyttöön ja muutoksiin.

7 Näissä ja vastaavissa alaluvuissa 3.2 ja 3.3 avokysymysten analysoinnin tulokset esittävissä taulu-

koissa esiintyviä tekstiosuuksia ennen ja jälkeen olevat kolme pistettä (…) ilmaisevat, että kyseinen tekstiosuus on kyselyssä annetun vastauksen osa. Kolme pistettä ennen tekstiosuutta ilmaisee, että vastaus alkaa ennen tekstiosuutta, ja kolme pistettä tekstiosuuden jälkeen, että vastaus jatkuu teks-tiosuuden jälkeen.

53

(ml. ATK:n käyttö)

Yhteensä: 1

Taulukon 15. mukaisiin teemoihin jakamani vastaukset tai niiden osat olen poiminut kuudesta

kysymykseen Miten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja tervey-

denhuoltopalveluja tulisi mielestänne jatkossa kehittää? saadusta vastauksesta kolmen

vastaajan (N = 9) jättäessä vastaamatta tähän kysymykseen. Saatujen vastausten perusteella

tärkeimmiksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuol-

topalvelujen jatkokehittämisessä huomioitaviksi asioiksi/teemoiksi nousevat yhteistyö ja

kustannus/hyöty -arviointi. Näitä teemoja esille ottaneet vastaajat korostivat, että Länsi-

Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kehittä-

misen kannalta on tärkeää kyetä lisäämään sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien

organisaatioiden ja niiden tuottamisesta päättävien tahojen välistä yhteistyötä, mihin voitaisiin

päästä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspiirin perustamisella, ja poistaa sosiaali- ja terveyspalve-

lujen tarjonnassa olevat päällekkäisyydet, jotta niiden tuottaminen olisi mahdollisimman

tehokasta.

Taulukko 16. HYVI III-kyselyssä tehdyt esitykset Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jä-senkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisestä.

Teema Vastaukset (tai niiden osat) ja niiden määrä yhteensä

1. Perusinfra • … Nopeat yhteydet kaikkiin kuntiin ja ky:n niin, että kansallisen arkiston käyttö on mahdollista, nopeaa ja sujuvaa.

• Mobiilit palvelut eivät vielä ole mahdollisia koko alueella. Tietoliikenneon-gelmat vaivaavat vielä, jotta mobiilit laitteet toimivat moitteettomasti ja henkilökunta niitä "jaksaa" käyttää (hitaus).

Yhteensä: 2

2. Kustannus-/ hyötyarviointi

• Palvelut rakennetaan Länsi-Pohjaan seudullisina tai mieluiten kansallisena, ei-kä kuntien omintakeisina ratkaisuina. Tämä mahdollistaa palvelujen markkinoinnin ja kustannustehokkuuden. Otetaan käyttöön niitä palveluja, jotka erilaisissa piloteissa hyväksi todetaan.

• … Niiltä osin, missä voidaan työkaluksi ottaa sähköinen asiointi, koskeepa tämä sitten sisäisiä tai ulkoisia asiakkuuksia, tulee se toteuttaa mahdollisim-man pian ja turhia "pähkäilemättä". Tämä on välttämätöntä, huomioiden tuleville vuosille ajoittuvat tehokkuusvaatimustavoitteet.

• … joiden (palvelukokonaisuuksien, ES) tarkoituksena tulisi olla toiminnan te-hostaminen, jolloin saavutettaisiin säästöjä, tehokas resurssien käyttö ja käytönsuunnittelu, lyhyemmät hoitojonot, hoitotakuun varmempi toteutumi-nen, joustavat toimintaympäristöt ja prosessinohjauksen helpottuminen. Edellinen kokonaisuus edellyttää kokonaisvaltaista suunnittelua, koskien koko

54

palveluntuotannon prosessia ja siihen käytettäviä resursseja. Yksittäisten osa-alueiden "viilaaminen" ei tuota kokonaistaloudellista ratkaisua, vaan kaikkien prosessin vaiheiden mahdollinen uudelleen tarkastelu on tarpeen. ...

Yhteensä: 3

3. Palve-lun/sovelluksen käytön laajen-taminen

• Sähköinen asiointi tulisi olla mahdollista yhtenä palvelukanavana kaikilla sek-toreilla!

• Ylläpitokoulutuksia käyttäjille, tiedotteita suurelle yleisölle ja sähköistä asi-ointia monipuolistaa.

Yhteensä: 2

4. Rajapinnat • Asiakasrajapinnassa olisi paljon mahdollisuuksia, joita on jo aloitettukin kehit-tämään. Asiakkaiden/potilaiden sähköiset palvelut ovat tulevaisuutta ...

• Palvelujen tasoja on kaksi: sisäiset toiminnot eli organisaation sisäisiin asiak-kuuksiin perustuvat. Toisen tason muodostaa organisaation ja asiakkaiden (potilaiden) välinen asiointi. Molemmissa tapauksissa puhutaan rajapinnoille muodostettavista palvelukokonaisuuksista, …

Yhteensä: 2

Taulukon 16. mukaisiin teemoihin jakamani vastaukset tai niiden osat olen poiminut kuudesta

kysymykseen Miten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja tervey-

denhuollon sähköisiä palveluja tulisi mielestänne jatkossa kehittää? saadusta vastauksesta

kolmen vastaajan (N = 9) jättäessä vastaamatta tähän kysymykseen. Saatujen vastausten pe-

rusteella tärkeimmäksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sähköisten

sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen jatkokehittämisessä huomioitavaksi asiaksi/teemaksi

nousee kustannus/hyöty -arviointi. Tämän teeman esille ottaneet vastaajat korostivat, että

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sähköisten sosiaali- ja terveydenhuolto-

palvelujen kehittämisessä on tärkeää tiedostaa niihin liittyvät mahdollisuudet lisätä palvelujen

tuottamisen kustannustehokkuutta, mikä helpottaisi muun muassa säästöjen saavuttamista hoi-

totakuun toteutumista. Myös vastauksista löytyneet perusinfraan liittyneet viittaukset on syytä

mainita tässä yhteydessä, sillä vastaajat viittasivat siihen jo edelliseen kysymykseen vastates-

saan. Tämän teeman esille ottaneet vastaajat korostivat, että sähköisten sosiaali- ja

terveydenhuoltopalvelujen kehittämisen kannalta on tärkeää se, että sairaanhoitopiirin kaik-

kiin jäsenkuntiin saadaan nopeat tietoliikenneyhteydet.

55

3.2 KOHO-osaprojekti

KOHO-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projektiryhmän

jäsenille tehdyn kyselyn (ks. liite 3.) ns. perustiedot käyvät ilmi taulukosta 17.

Taulukko 17. KOHO-kyselyn saaneet ja siihen vastanneet sekä kyselyn vastausprosentti.

Sovelluksen käyttäjät Projektiryhmän jäsenet Yhteensä

Kyselyn saaneet (N) 93/97 10 103/107

Kyselyyn vastanneet (N) 20 6 26

Kyselyn vastausprosentti (%) 21,5/20,6 60 25,2/24,3

Kysely lähetettiin 93 osaprojektissa käytettyä KOHO-sovellusta käyttäneelle ja 10 projekti-

ryhmän jäsenelle henkilökohtaisiin työ- tai yksityiskäytössä oleviin sähköpostiosoitteisiin.

Sen lisäksi kysely lähetettiin henkilökohtaisen työ- tai yksityiskäytössä olevien sähköpos-

tiosoitteiden, joihin kysely olisi voitu lähettää, puuttumisen vuoksi kahteen Tornion

kaupungin kotisairaanhoidon ja kotipalvelun työntekijöiden käytössä olevaan ns. yhteissäh-

köpostiosoitteeseen, jotta myös heidän oli mahdollista vastata kyselyyn. Näin ollen kysely

lähetettiin yhteensä 107 sähköpostiosoitteeseen. Kyselyyn vastaisi vain 20 sovelluksen käyttä-

jää ja 6 projektiryhmän jäsentä eli yhteensä 26 henkilöä. Koska siitä, kuinka monelle

vastaajalle edellä mainitut yhteissähköpostiosoitteet antoivat mahdollisuuden vastata kyse-

lyyn, ei ollut tietoa, oli kyselyn vastausprosentin laskeminen niin sovelluksen käyttäjien kuin

kaikkien osaprojektin toteuttamiseen osallistuneiden osalta käytännössä mahdotonta. Taulu-

kossa 17. olevista vastausprosenteista on siten todellinen (eli kyselyyn vastanneiden osuuteen

sen saajista perustuva) vain projektiryhmän jäsenten osalta ilmoitettu 60,0 %. Sovelluksen

käyttäjien osalta taulukkoon laskettu suurempi vastausprosentti (21,5 %) on saatu jakamalla

kyselyyn vastanneiden sovelluksen käyttäjien määrä niiden kyselyn saaneiden sovelluksen

käyttäjien määrällä, joiden henkilökohtainen työ- tai yksityiskäytössä ollut sähköpostiosoite

oli tiedossa. Vastaava pienempi vastausprosentti (20,6 %) on saatu jakamalla kyselyyn vas-

tanneiden sovelluksen käyttäjien määrä niiden sähköpostiosoitteiden määrällä, joka on saatu

vähentämällä kaikkien niiden sähköpostiosoitteiden määrästä, joihin kysely lähetettiin, kyse-

lyn saaneiden projektiryhmäläisten määrä. Kaikkien osaprojektin toteuttamiseen

osallistuneiden osalta taulukkoon laskettu suurempi vastausprosentti (25,2 %) on saatu jaka-

malla kyselyyn vastanneiden määrä niiden kyselyn saaneiden määrällä, joiden

henkilökohtainen työ- tai yksityiskäytössä oleva sähköpostiosoite oli tiedossa. Vastaava pie-

56

nempi vastausprosentti (24,3 %) on saatu jakamalla kyselyyn vastanneiden määrä niiden säh-

köpostiosoitteiden määrällä, joihin kysely lähetettiin.

KOHO-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projektiryhmän

jäsenille tehtyyn kyselyyn vastanneiden taustatiedot käyvät ilmi taulukosta 18.

Taulukko 18. KOHO-kyselyyn vastanneiden taustatiedot.

Taustatieto N %

Nainen 22 84,6

Mies 0 0,0 Sukupuoli

Ei vastausta 4 15,4

20–29 vuotta 2 7,7

40–49 vuotta 10 38,5

50–59 vuotta 11 42,3 Ikä

Ei vastausta 3 11,5

Ammatillinen kurssi 1 3,8

Ammattikoulututkinto 10 38,5

Opistoasteen tutkinto 8 30,8

Ammattikorkeakoulututkinto 4 15,4

Korkein ammatillinen koulu-tus

Ei vastausta 3 11,5

Kunta 10 38,5

Kunnan sosiaalipalvelut 7 26,9

Kunnan terveyspalvelut 5 19,2 Organisaatio, jossa on työssä

Ei vastausta 4 15,4

Toimistohenkilöstön tehtävä 2 7,7

ATK-henkilöstön tehtävä 1 3,8

Sosiaalialan suoritustason tehtävä 7 26,9

Sosiaalialan johtotason tehtävä 6 23,1

Terveysalan suoritustason tehtävä 2 7,7

Terveysalan johtotason tehtävä 3 11,5

Ammatti- tai tehtävänimike

Ei vastausta 5 19,2

Kotihoidon työntekijä 8 30,8

Kotipalvelun työntekijä 8 30,8

Avosairaanhoidon työntekijä 1 3,8

Projektiryhmän jäsen 6 23,1

Rooli, jossa ollut mukana projektissa

Ei vastausta 3 11,5

YHTEENSÄ 26

57

Kaikki sukupuolensa ilmoittaneet kyselyyn vastanneet olivat naisia neljän vastaajan sukupuo-

len jäädessä epäselväksi. Iältään vastaajissa oli eniten ikäryhmään 50–59-vuotiaat, toiseksi

eniten ikäryhmään 40–49-vuotiaat ja vähiten ikäryhmään 20–29-vuotiaat kuuluvia kolmen

vastaajan iän jäädessä epäselväksi. Vastaajissa oli eniten ammattikoulututkinnon, toiseksi eni-

ten opistoasteen, kolmanneksi eniten ammattikorkeakoulututkinnon ja vähiten ammatillisen

kurssin korkeimpana ammatillisena koulutuksenaan suorittaneita kolmen vastaajan suoritta-

man korkeimman ammatillisen koulutuksen jäädessä epäselväksi. Vastaajien työssäolo-

organisaatiota koskevaan kysymykseen antamien vastausten luokittelun perusteella heissä oli

eniten kunnan muissa kuin sosiaali- tai terveyspalveluissa, toiseksi eniten kunnan sosiaalipal-

veluissa ja vähiten kunnan terveyspalveluissa työssä olevia neljän vastaajan työssäolo-

organisaation jäädessä epäselväksi. Vastaajien ammatti- tai tehtävänimikkeiden luokittelun

perusteella heissä oli eniten sosiaalialan suoritustason, toiseksi eniten sosiaalialan johtotason,

kolmanneksi eniten terveysalan johtotason, neljänneksi eniten joko terveysalan suorittavan ta-

son tai toimistohenkilöstön ja vähiten ATK-henkilöstön tehtävissä työskenteleviä viiden

ammatti- tai tehtävänimikkeen jäädessä epäselväksi. Vastaajissa oli eniten kotihoidon työnte-

kijän tai kotipalvelun työntekijän, toiseksi eniten projektiryhmän jäsenen ja vähiten

avosairaalan työntekijän roolissa osaprojektissa mukana olleita kolmen vastaajan roolin jää-

dessä epäselväksi.

KOHO-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projekti-

ryhmän jäsenille tehdyn kyselyn ensimmäisen kysymyspatteriston kysymyksiin, joissa

vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten osaprojekti oli saavuttanut sille asetetut ns. yleiset so-

siaali- ja terveyspalvelujen kehittämistavoitteet, annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti

jakautuneiden vastausten suorat jakaumat käyvät ilmi taulukoista 19.–20. Jatkan näihin kysy-

myksiin saatujen vastausten analysointia samoin kuin edellisessä alaluvussa tulkitsemalla, että

kysymyspatteristossa annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti vastanneet voi sijoittaa vas-

takohtien timantin (ks. kuva 7.) mukaisiin ruutuihin seuraavalla tavalla:

• ”erittäin hyvin” vastanneet näkivät, että projekti oli onnistunut hyvin kysytyn asian to-teuttamisessa

• ”hyvin” tai ”huonosti” vastanneet suhtautuivat ambivalentisti (toisaalta/toisaalta) tavalla siihen, oliko projekti onnistunut hyvin vai huonosti kysytyn asian toteuttamisessa, koska he eivät vastanneet selkeämmin kantaansa osoittavasti joko ”erittäin hyvin” tai ”erittäin huonosti”

• ”erittäin huonosti” vastanneet näkivät, että projekti oli onnistunut huonosti kysytyn asi-an toteuttamisessa

58

• ”en osaa sanoa” vastanneilla tai vastaamatta jättäneillä (”ei vastausta”) ei ollut vahvaa mielipidettä tai he suhtautuivat neutraalisti siihen, oliko projekti onnistunut hyvin vai huonosti kysytyn asian toteuttamisessa.

Taulukko 19. Yhteistyöaukkojen ja tietojärjestelmien yhteensopivuuden täydentäminen.

KOHO-osaprojekti on …

Erit-täin

hyvin

Hy-vin

Huo-nosti

Eri-täin huo-nosti

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 0 11 0 1 11 3 26 täydentänyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveyshuol-lon välisessä yhteistyössä olevia aukkoja % 0,0 42,3 0,0 3,8 42,3 11,5 100,0

N 2 13 1 0 7 3 26 täydentänyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä ja sen jäsenkunnissa käytettävien sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteen-sopivuutta toisiinsa % 7,7 50,0 3,8 0,0 26,9 11,5 100,0

Taulukon 19. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että yli kaksi viidesosaa ky-

selyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on täydentänyt

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveyshuollon välisessä yh-

teistyössä olevia aukkoja katsoen sen kyllä niitä täydentäneen pääsemättä tässä asiassa

kuitenkaan riittävän pitkälle. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi osaprojektin onnistu-

neen huonosti tässä tavoitteessaan. Yli puolella heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista

arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tul-

kita kertovan, että kolmastoistaosa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin

tavoitteessaan täydentää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien käyttämien sosi-

aali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensopivuutta. Yli puolet heistä suhtautui

tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen projektin kyllä

täydentäneen näiden tietojärjestelmien yhteensopivuutta pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan

riittävän pitkälle. Lähes neljällä viidesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista ar-

vioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

59

Taulukko 20. Kemin avosairaalamallin hyödyntäminen.

KOHO-osaprojekti on …

Erit-täin

hyvin

Hy-vin

Huo-nosti

Eri-täin huo-nosti

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 1 1 0 0 21 3 26 hyödyntänyt Kemin avosairaalamallia

% 3,8 3,8 0,0 0,0 80,8 11,5 100,0

N 1 1 0 1 20 3 26 laajentanut Kemin avosairaalamallin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kattavaksi toimin-tamalliksi % 3,8 3,8 0,0 3,8 76,9 11,5 100,0

Taulukon 20. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että kahdeskymmeneskuu-

desosa kyselyyn vastanneista katsoi osaprojektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan hyödyntää

Kemin avosairaalamallia. Sama määrä heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista ar-

vioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen osaprojektin kyllä hyödyntäneen Kemin

avosairaalamallia pääsemättä tässä asiassa kuitenkin riittävän pitkälle. Reilulla yhdeksällä

kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen

vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kahdes-

kymmeneskuudesosa kyselyyn vastanneista katsoi osaprojektin onnistuneen hyvin

tavoitteessaan laajentaa Kemin avosairaalamalli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kattavaksi

toimintamalliksi. Sama määrä heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väit-

teeseen ambivalentisti katsoen osaprojektin kyllä laajentaneen Kemin avosairaalamallin

soveltamista pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Sama määrä heistä katsoi

myös, että osaprojekti oli onnistunut huonosti tässä tavoitteessaan. Lähes yhdeksällä kymme-

nesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa

mielipidettä.

KOHO-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projekti-

ryhmän jäsenille tehdyn kyselyn toisen kysymyspatteriston kysymyksiin, joissa vastaajia

pyydettiin arvioimaan, miten osaprojekti oli saavuttanut sille kotihoidon osalta asetetut kehit-

tämistavoitteet, annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti jakautuneiden vastausten suorat

jakaumat käyvät ilmi taulukoista 21.–24. Jatkan näihin kysymyksiin saatujen vastausten ana-

lysointia samoin kuin edellä tulkitsemalla, että kysymyspatteristossa annettujen

vastausvaihtoehtojen mukaisesti vastanneet voi sijoittaa vastakohtien timantin (ks. kuva 7.)

60

mukaisiin ruutuihin ohjausryhmälle tehdyn kyselyn ensimmäisen kysymyspatteriston kysy-

myksiä analysoidessani esittämälläni tavalla (katso sivu 40).

Taulukko 21. Kotihoidon työmenetelmien yhdenmukaistaminen ja laadun parantaminen.

KOHO-osaprojekti on kotihoidon osalta …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 2 11 0 0 9 4 26 yhdenmukaistanut Länsi-Pohjan sairaanhoi-topiirin jäsenkunnissa käytössä olevia kotihoidon työmenetelmiä % 7,7 42,3 0,0 0,0 34,6 15,4 100,0

N 7 12 0 0 4 3 26 edistänyt sitä, että kaikissa Länsi-Pohjan sai-raanhoitopiirin jäsenkunnissa on otettu käyttöön yhteinen ja yhdenmukainen aluepe-gasoksen kotihoitosovellus % 26,9 46,2 0,0 0,0 15,4 11,5 100,0

N 10 2 0 2 9 3 26 parantanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien tuottaman kotihoidon laatua % 38,5 7,7 0,0 7,7 34,6 11,5 100,0

Taulukon 21. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että kolmastoistaosa kyse-

lyyn vastanneista katsoi osaprojektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan yhdenmukaistaa Länsi-

Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa käytössä olevia kotihoidon työmenetelmiä. Reilu

kaksi viidesosaa heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambi-

valentisti katsoen osaprojektin kyllä yhdenmukaistaneen niiden käytössä olevia kotihoidon

työmenetelmiä pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Puolella heistä ei ollut

tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon

suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu neljäsosa kyselyyn vastanneista katsoi osa-

projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan edistää sitä, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin

jokaisessa jäsenkunnissa on otettu käyttöön yhteinen ja yhdenmukainen aluepegasoksen koti-

hoitosovellus. Vajaa puolet heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan

väitteeseen ambivalentisti katsoen osaprojektin kyllä edistäneen kotihoitosovelluksen käyt-

töön ottamista jokaisessa sairaanhoitopiirin jäsenkunnassa pääsemättä tässä asiassa

kuitenkaan riittävän pitkälle. Vajaa kuudesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista

arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Kolmanneksi taulukon suorien jakaumien voi

tulkita kertovan, että lähes kaksi viidesosaa kyselyyn vastanneista katsoi osaprojektin onnis-

tuneen hyvin tavoitteessaan parantaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien tuottaman

kotihoidon laatua. Kolmastoistaosa heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan

61

väitteeseen ambivalentisti katsoen osaprojektin kyllä parantaneen sairaanhoitopiirin jäsenkun-

tien tuottaman kotihoidon laatua pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Sama

määrä heistä katsoi myös osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Vajaalla

puolella heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista koskevan väitteen suhteen vahvaa mie-

lipidettä.

Taulukko 22. Kotihoidon tuottamisen helpottaminen.

KOHO-osaprojekti on kotihoidon osalta …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 0 10 3 1 9 3 26 helpottanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohen-kilökunnan asiakkaan kotona tuottamaa kotihoitoa % 0,0 38,5 11,5 3,8 34,6 11,5 100,0

N 0 10 1 1 11 3 26 helpottanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohen-kilökunnan hoitoyksiköissä tuottamaa kotihoitoa % 0,0 38,5 3,8 3,8 42,3 11,5 100,0

Taulukon 22. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että puolet kyselyyn vastan-

neista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on helpottanut Länsi-Pohjan

sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohenkilökunnan asiakkaan kotona

tuottamaa kotihoitoa katsoen osaprojektin kyllä helpottaneen sen tuottamista pääsemättä tässä

asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi osaprojektin

onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Lähes puolella heistä ei ollut tämän tavoitteen saa-

vuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien

jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu kaksi viidesosaa kyselyyn vastanneista suhtautui

ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on helpottanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jä-

senkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohenkilökunnan hoitoyksiköissä tuottamaa kotihoitoa

katsoen osaprojektin kyllä helpottaneen sen tuottamista pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan

riittävän pitkälle. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti

tässä tavoitteessaan. Reilulla puolella heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan

väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

62

Taulukko 23. Kotihoidon tuottamisen nopeuttaminen.

KOHO-osaprojekti on kotihoidon osalta …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 0 5 5 3 10 3 26 nopeuttanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohen-kilökunnan asiakkaan kotona tuottamaa kotihoitoa % 0,0 19,2 19,2 11,5 38,5 11,5 100,0

N 0 6 3 2 10 5 26 nopeuttanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohen-kilökunnan hoitoyksiköissä tapahtuvaa kotihoitoa % 0,0 23,1 11,5 7,7 38,5 19,2 100,0

Taulukon 23. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että lähes kaksi viidesosaa

kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on nopeuttanut

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohenkilökunnan asiak-

kaan kotona tuottamaa kotihoitoa, katsoen osaprojektin kyllä nopeuttaneen sen tuottamista

pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Reilu kymmenesosa heistä katsoi osa-

projektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Puolella heistä ei ollut tämän tavoitteen

saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien ja-

kaumien voi tulkita kertovan, että reilu kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista suhtautui

ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on nopeuttanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jä-

senkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohenkilökunnan hoitoyksiköissä tuottamaa kotihoitoa,

katsoen osaprojektin kyllä nopeuttaneen sen tuottamista pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan

riittävän pitkälle. Kolmastoistaosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä ta-

voitteessaan. Reilulla puolella heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen

suhteen vahvaa mielipidettä.

63

Taulukko 24. Kotihoidon perustumisen tietoon asiakkaan hoitotarpeesta lisääminen.

KOHO-osaprojekti on kotihoidon osalta …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 0 12 0 2 9 3 26 lisännyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jä-senkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohenkilökunnan asiakkaan kotona tuot-taman kotihoidon perustumista tietoon asiakkaan hoitotarpeesta

% 0,0 46,2 0,0 7,7 34,6 11,5 100,0

N 0 12 0 2 9 3 26 lisännyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jä-senkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohenkilökunnan hoitoyksiköissä tuotta-man kotihoidon perustumista tietoon asiakkaan hoitotarpeesta

% 0,0 46,2 0,0 7,7 34,6 11,5 100,0

Taulukon 24. suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että lähes puolet kyselyyn vastanneista

suhtautui ambivalentisti niin väitteeseen, että osaprojekti on lisännyt Länsi-Pohjan sairaanhoi-

topiirin jäsenkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohenkilökunnan asiakkaan kotona tuottaman

kotihoidon perustumista tietoon asiakkaan hoitotarpeesta, kuin väitteeseen, että osaprojekti on

lisännyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohenkilökun-

nan hoitoyksiköissä tuottaman kotihoidon perustumista tietoon asiakkaan hoitotarpeesta,

katsoen osaprojektin kyllä lisänneen niin kotona kuin hoitoyksiköissä tapahtuvan kotihoidon

tuottamisen perustumista tietoon asiakkaan hoitotarpeeseen pääsemättä näissä asioissa kuiten-

kaan riittävän pitkälle. Kolmastoistaosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti näissä

tavoitteissaan. Miltei puolella heistä ei ollut näiden tavoitteiden saavuttamista arvioiviin väit-

teisiin vahvoja mielipiteitä.

KOHO-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projekti-

ryhmän jäsenille tehdyn kyselyn kolmannen kysymyspatteriston kysymyksiin, joissa

vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten osaprojekti oli saavuttanut sille kotipalvelun osalta ase-

tetut kehittämistavoitteet, annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti jakautuneiden

vastausten suorat jakaumat käyvät ilmi taulukoista 25.–28. Jatkan näihin kysymyksiin saatu-

jen vastausten analysointia samoin kuin edellä tulkitsemalla, että kysymyspatteristossa

annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti vastanneet voi sijoittaa vastakohtien timantin (ks.

64

kuva 7.) mukaisiin ruutuihin ohjausryhmälle tehdyn kyselyn ensimmäisen kysymyspatteriston

kysymyksiä analysoidessani esittämälläni tavalla (katso sivu 40).

Taulukko 25. Kotipalvelun laadun parantaminen.

KOHO-osaprojekti on kotipalvelun osalta …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taust

a

Yh-teen-

sä

N 0 8 0 2 12 4 26 parantanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien tuottaman kotipalvelun laatua % 0,0 30,8 0,0 7,7 46,2 15,4 100,0

Taulukon 25. suoran jakauman voi tulkita kertovan, että lähes kolmasosa kyselyyn vastan-

neista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on parantanut Länsi-Pohjan

sairaanhoitopiirin jäsenkuntien tuottaman kotipalvelun laatua, katsoen osaprojektin kyllä pa-

rantaneen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien tuottaman kotipalvelun laatua pääsemättä tässä

asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kolmastoistaosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen

huonosti tässä tavoitteessaan. Reilulla kolmella viidesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen

saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

Taulukko 26. Kotipalvelun tuottamisen helpottaminen.

KOHO-osaprojekti on kotipalvelun osalta …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 0 6 2 2 12 4 26 helpottanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan henki-lökunnan asiakkaan kotona tapahtuvaa kotipalvelua % 0,0 23,1 7,7 7,7 46,2 15,4 100,0

N 2 7 2 1 10 4 26 helpottanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan henki-lökunnan toimipisteissä tapahtuvaa kotipalvelua % 7,7 26,9 7,7 3,8 38,5 15,4 100,0

Taulukon 26. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että lähes kaksi viidesosaa

kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on helpottanut

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan hoitohenkilökunnan asi-

akkaan kotona tuottamaa kotipalvelua, katsoen osaprojektin kyllä helpottaneen sen

65

tuottamista pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kolmastoistaosa heistä kat-

soi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Reilulla kolmella viidesosalla

heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kolmastoistaosa kyselyyn vas-

tanneista katsoi osaprojektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan helpottaa Länsi-Pohjan

sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan henkilökunnan toimipisteissä tapahtu-

vaa kotipalvelua. Reilu kolmasosa heistä suhtautui ambivalentisti tämän tavoitteen

saavuttamista arvioivaan väitteeseen katsoen osaprojektin kyllä helpottaneen kotipalvelua

tuottavan henkilökunnan toimipisteissä tapahtuvaa kotipalvelun tuottamista pääsemättä tässä

asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi osaprojektin

onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Reilulla puolella heistä ei ollut tämän tavoitteen

saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

Taulukko 27. Kotipalvelun tuottamisen nopeuttaminen.

KOHO-osaprojekti on kotipalvelun osalta …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 0 5 3 1 12 5 26 nopeuttanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan henki-lökunnan asiakkaan kotona tuottamaa kotipalvelua % 0,0 19,2 11,5 3,8 46,2 19,2 100,0

N 0 7 2 1 12 4 26 nopeuttanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan henki-lökunnan toimipisteissä tuottamaa kotipalvelua % 0,0 26,9 7,7 3,8 46,2 15,4 100,0

Taulukon 27. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että lähes kolmasosa kyse-

lyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on nopeuttanut Länsi-

Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan hoitohenkilökunnan asiakkaan

kotona tuottamaa kotipalvelua, katsoen osaprojektin kyllä nopeuttaneen sen tuottamista pää-

semättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi

osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Lähes kahdella kolmasosalla heistä ei

ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen vahvaa mielipidettä. Toiseksi tau-

lukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu kolmasosa kyselyyn vastanneista

suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on nopeuttanut Länsi-Pohjan sairaanhoi-

66

topiirin jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan hoitohenkilökunnan toimipisteissä tuottamaa ko-

tipalvelua, katsoen osaprojektin kyllä nopeuttaneen sen tuottamista pääsemättä tässä asiassa

kuitenkaan riittävän pitkälle. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi osaprojektin onnistu-

neen huonosti tässä tavoitteessaan. Reilulla puolella heistä ei ollut tämän tavoitteen

saavuttamista arvioivaan väitteeseen vahvaa mielipidettä.

Taulukko 28. Kotipalvelun perustumisen tietoon asiakkaan palvelutarpeesta lisääminen.

KOHO-osaprojekti on kotipalvelun osalta …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 1 10 0 1 10 4 26 lisännyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jä-senkunnissa kotipalvelua tuottavan henkilökunnan asiakkaan kotona tuottaman kotipalvelun perustumista tietoon asiakkaan palvelutarpeesta

% 3,8 38,5 0,0 3,8 38,5 15,4 100,0

N 1 9 0 1 11 4 26 lisännyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jä-senkunnissa kotipalvelua tuottavan henkilökunnan toimipisteissä tuottaman koti-palvelun perustumista tietoon asiakkaan palvelutarpeesta

% 3,8 34,6 0,0 3,8 42,3 15,4 100,0

Taulukon 28. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että kahdeskymmeneskuu-

desosa kyselyyn vastanneista katsoi osaprojektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan lisätä

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan henkilökunnan asiak-

kaan kotona tuottaman kotipalvelun perustumista tietoon asiakkaan palvelutarpeesta. Lähes

kaksi viidesosaa heistä suhtautui väitteeseen ambivalentisti katsoen osaprojektin lisänneen ko-

tipalvelua tuottavan henkilökunnan asiakkaan kotona tuottaman kotipalvelun perustumista

tietoon asiakkaan palvelutarpeesta pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kah-

deskymmeneskuudesosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan.

Reilulla puolella heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen

vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kahdes-

kymmeneskuudesosa kyselyyn vastanneista katsoi osaprojektin onnistuneen hyvin

tavoitteessaan lisätä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan

henkilökunnan toimipisteissä tuottaman kotipalvelun perustumista tietoon asiakkaan palvelu-

tarpeesta. Reilu kolmasosa heistä suhtautui väitteeseen ambivalentisti katsoen osaprojektin

kyllä lisänneen kotipalvelua tuottavan henkilökunnan toimipisteissä tuottaman kotipalvelun

67

perustumista tietoon asiakkaan palvelutarpeesta pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän

pitkälle. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä

tavoitteessaan. Lähes kolmella viidesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista ar-

vioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

KOHO-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projekti-

ryhmän jäsenille tehdyn kyselyn neljännen kysymyspatteriston kysymyksiin, joissa

vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten osaprojekti oli saavuttanut sille avosairaalan avosai-

raanhoidon tuottaman kotihoidon osalta asetetut kehittämistavoitteet, annettujen

vastausvaihtoehtojen mukaisesti jakautuneiden vastausten suorat jakaumat käyvät ilmi taulu-

koista 29.–32. Jatkan näihin kysymyksiin saatujen vastausten analysointia samoin kuin edellä

tulkitsemalla, että kysymyspatteristossa annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti vastan-

neet voi sijoittaa vastakohtien timantin (ks. kuva 7.) mukaisiin ruutuihin ohjausryhmälle

tehdyn kyselyn ensimmäisen kysymyspatteriston kysymyksiä analysoidessani esittämälläni

tavalla (katso sivu 40).

Taulukko 29. Avosairaalan avosairaanhoidon tuottaman kotihoidon laadun parantaminen.

KOHO-osaprojekti on avosairaalan osalta …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 0 3 0 0 19 4 26 parantanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaanhoidon tuottaman ko-tihoidon laatua % 0,0 11,5 0,0 0,0 73,1 15,4 100,0

Taulukon 29. suoran jakauman voi tulkita kertovan, että reilu kymmenesosa kyselyyn vastan-

neista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on parantanut Länsi-Pohjan

sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaalan avosairaanhoidon tuottaman kotihoidon laatua,

katsoen osaprojektin kyllä parantaneen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaalan avosai-

raanhoidon tuottaman kotihoidon laatua pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle.

Lähes yhdeksällä kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan

väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

68

Taulukko 30. Avosairaalan tuottaman kotihoidon helpottaminen.

KOHO-osaprojekti on avosairaalan osalta …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 0 1 0 1 20 4 26 helpottanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaanhoidon kotihoitohen-kilökunnan asiakkaan kotona tuottamaa kotihoitoa % 0,0 3,8 0,0 3,8 76,9 15,4 100,0

N 0 2 0 1 19 4 26 helpottanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaanhoidon kotihoitohen-kilökunnan hoitoyksiköissä tuottamaa kotihoitoa % 0,0 7,7 0,0 3,8 73,1 15,4 100,0

Taulukon 30. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että kahdeskymmeneskuu-

desosa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on

helpottanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaalan avosairaanhoidon koti-

hoitohenkilökunnan asiakkaan kotona tuottamaa kotihoitoa, katsoen osaprojektin kyllä

helpottaneen sen tuottamista pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kahdes-

kymmeneskuudesosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan.

Reilulla yhdeksällä kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan

väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kerto-

van, että kolmastoistaosa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että

osaprojekti on helpottanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaalan avosai-

raanhoidon kotihoitohenkilökunnan hoitoyksiköissä tuottamaa kotihoitoa, katsoen

osaprojektin kyllä helpottaneen sen tuottamista pääsemättä tässä kuitenkaan riittävän pitkälle.

Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tavoitteessaan

helpottaa avosairaalan avosairaanhoidon kotihoitohenkilökunnan hoitoyksiköissä tapahtuvaa

kotihoidon tuottamista. Lähes yhdeksällä kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen

saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

69

Taulukko 31. Avosairaalan tuottaman kotihoidon nopeuttaminen.

KOHO-osaprojekti on avosairaalan osalta …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 0 2 0 1 19 4 26 nopeuttanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaanhoidon kotihoitohen-kilökunnan asiakkaan kotona tuottamaa kotihoitoa % 0,0 7,7 0,0 3,8 73,1 15,4 100,0

N 0 1 0 1 20 4 26 nopeuttanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaanhoidon hoitohenkilö-kunnan hoitoyksiköissä tuottamaa kotihoitoa % 0,0 3,8 0,0 3,8 76,9 15,4 100,0

Taulukon 31. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että kolmastoistaosa kyse-

lyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on nopeuttanut Länsi-

Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaalan avosairaanhoidon kotihoitohenkilökunnan

asiakkaan kotona tuottamaa kotihoitoa, katsoen osaprojektin helpottaneen sen tuottamista

pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä kat-

soi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Lähes yhdeksällä kymmenesosalla

heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kahdeskymmeneskuudesosa

kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on nopeuttanut

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaalan avosairaanhoidon kotihoitohenki-

lökunnan hoitoyksiköissä tuottamaa kotihoitoa, katsoen osaprojektin kyllä nopeuttaneen sen

tuottamista pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kahdeskymmeneskuu-

desosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Reilulla

yhdeksällä kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen

suhteen vahvaa mielipidettä.

70

Taulukko 32. Avosairaalan tuottaman kotihoidon perustumisen tietoon asiakkaan hoitotar-peesta lisääminen.

KOHO-osaprojekti on avosairaalan osalta …

Täy-sin sa-

maa miel-

tä

Sa-maa miel-

tä

Eri miel-

tä

Täy-sin eri

miel-tä

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 0 3 0 0 19 4 26 lisännyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jä-senkuntien avosairaanhoidon kotihoitohenkilökunnan asiakkaan kotona tuottaman kotihoidon perustumista tietoon asiakkaan hoitotarpeesta

% 0,0 11,5 0,0 0,0 73,1 15,4 100,0

N 0 2 0 0 20 4 26 lisännyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jä-senkuntien avosairaanhoidon kotihoitohenkilökunnan hoitoyksiköissä tuot-taman kotihoidon perustumista tietoon asiakkaan hoitotarpeesta

% 0,0 7,7 0,0 0,0 76,9 15,4 100,0

Taulukon 32. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että reilu kymmenesosa ky-

selyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on lisännyt Länsi-

Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaalan avosairaanhoidon kotihoitohenkilökunnan

asiakkaan kotona tuottaman kotihoidon perustumista tietoon asiakkaan hoitotarpeesta, katsoen

osaprojektin kyllä lisänneen sen perustumista tietoon asiakkaan hoitotarpeesta pääsemättä täs-

sä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Lähes yhdeksällä kymmenesosalla heistä ei ollut

tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi tau-

lukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kolmastoistaosa kyselyyn vastanneista

suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on lisännyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopii-

rin jäsenkuntien avosairaalan avosairaanhoidon kotihoitohenkilökunnan hoitoyksiköissä

tuottaman kotihoidon perustumista tietoon asiakkaan hoitotarpeesta. Reilulla yhdeksällä

kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen

vahvaa mielipidettä.

KOHO-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projekti-

ryhmän jäsenille tehdyn kyselyn viidennen kysymyspatteriston kysymyksiin, joissa

vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten osaprojektissa hyödynnetty aluepegasoksen kotihoito-

sovellus ja mobiilitekniikka ovat edistäneet projektille asetettujen kehittämistavoitteiden

saavuttamista, annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti jakautuneiden vastausten suorat ja-

71

kaumat käyvät ilmi taulukoista 33.–34. Jatkan näihin kysymyksiin saatujen vastausten ana-

lysointia samoin kuin edellä tulkitsemalla, että kysymyspatteristossa annettujen

vastausvaihtoehtojen mukaisesti vastanneet voi sijoittaa vastakohtien timantin (ks. kuva 7.)

mukaisiin ruutuihin tämän kyselyn ensimmäisen kysymyspatteriston kysymyksiä analysoides-

sani esittämälläni tavalla (katso sivu 55).

Taulukko 33. Aluepegasoksen kotihoitosovellus projektille asetettujen kehittämistavoittei-den saavuttamisen edistäjänä.

KOHO-osaprojektissa hyödynnetty …

Erit-täin

hyvin

Hy-vin

Huo-nosti

Erit-täin huo-nosti

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 0 8 2 0 12 4 26 aluepegasoksen kotihoitosovellus on mahdol-listanut vanhustyön potilaiden kotihoidon koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella % 0,0 30,8 7,7 0,0 46,2 15,4 100,0

N 0 6 1 1 14 4 26 aluepegasoksen kotihoitosovellus on mahdol-listanut sairaalasta kotiutettavien potilaiden kotihoidon koko Länsi-Pohjan sairaanhoito-piirin alueella % 0,0 23,1 3,8 3,8 53,8 15,4 100,0

N 0 2 3 2 15 4 26 aluepegasoksen kotihoitosovellus on mahdol-listanut tiedon saatavuuden yli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien organi-saatiorajojen % 0,0 7,7 11,5 7,7 57,7 15,4 100,0

Taulukon 33. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että lähes kaksi viidesosaa

kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojektissa hyödynnetty

aluepegasoksen kotihoitosovellus on mahdollistanut vanhustyön potilaiden kotihoidon koko

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella, katsoen sen kyllä tuoneen lisää mahdollisuuksia

vanhustyön potilaiden kotihoitoon, mutta ei mahdollistaneen sitä koko Länsi-Pohjan sairaan-

hoitopiirin alueella. Reilulla kolmella viidesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen

saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien ja-

kaumien voi tulkita kertovan, että reilu neljäsosa kyselyyn vastanneista suhtautui

ambivalentisti väitteeseen, että osaprojektissa hyödynnetty aluepegasoksen kotihoitosovellus

on mahdollistanut sairaalasta kotiutettavien potilaiden kotihoidon koko Länsi-Pohjan sairaan-

hoitopiirin alueella, katsoen sen kyllä tuoneen lisää mahdollisuuksia sairaalasta kotiutettavien

potilaiden kotihoitoon, mutta ei mahdollistaneen sitä koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin

alueella. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi, että osaprojektissa hyödynnetty aluepe-

gasoksen kotihoitosovellus on mahdollistanut sairaalasta kotiutettavien potilaiden kotihoidon

72

koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella erittäin huonosti. Reilulla kolmella viidesosalla

heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

Kolmanneksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että lähes viidesosa kyselyyn

vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojektissa hyödynnetty aluepe-

gasoksen kotihoitosovellus on mahdollistanut tiedon saatavuuden yli Länsi-Pohjan

sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien organisaatiorajojen, katsoen sen kyllä lisänneen mah-

dollisuuksia tiedon saamiseen yli organisaatiorajojen, mutta ei mahdollistaneen sitä

täydellisesti. Kolmastoistaosa heistä katsoi, että osaprojektissa hyödynnetty aluepegasoksen

kotihoitosovellus on mahdollistanut tiedon saatavuuden yli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja

sen jäsenkuntien organisaatiorajojen erittäin huonosti. Lähes kolmella neljäsosalla heistä ei

ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

Taulukko 34. Mobiilitekniikka projektille asetettujen kehittämistavoitteiden saavuttamisen edistäjänä.

KOHO-osaprojektissa hyödynnetty …

Erit-täin

hyvin

Hy-vin

Huo-nosti

Erit-täin huo-nosti

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 0 1 1 2 18 4 26 mobiilitekniikka on mahdollistanut sairaalas-ta kotiutettavien potilaiden kotihoidon koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella % 0,0 4 4 8 69 15 100

N 0 1 3 2 16 4 26 mobiilitekniikka on mahdollistanut tiedon saatavuuden yli Länsi-Pohjan sairaanhoitopii-rin ja sen jäsenkuntien organisaatiorajojen % 0,0 3,8 11,5 7,7 61,5 15,4 100,0

Taulukon 34. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että kolmastoistaosa kyse-

lyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojektissa hyödynnetty

mobiilitekniikka on mahdollistanut sairaalasta kotiutettavien potilaiden kotihoidon koko Län-

si-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella, katsoen sen kyllä tuoneen lisää mahdollisuuksia

sairaalasta kotiutettavien potilaiden kotihoitoon, mutta ei mahdollistaneen sitä koko Länsi-

Pohjan sairaanhoitopiirin alueella. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi, että osaprojek-

tissa hyödynnetty mobiilitekniikka on mahdollistanut sairaalasta kotiutettavien potilaiden

kotihoidon koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella erittäin huonosti. Yhdellätoista kol-

mastoistaosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen

vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kaksi

kolmastoistaosaa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojektis-

sa hyödynnetty mobiilitekniikka on mahdollistanut tiedon saatavuuden yli Länsi-Pohjan

73

sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien organisaatiorajojen, katsoen sen kyllä lisänneen mah-

dollisuuksia tiedon saamiseen yli organisaatiorajojen, mutta ei mahdollistaneen sitä

täydellisesti. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi, että osaprojektissa hyödynnetty mo-

biilitekniikka on mahdollistanut tiedon saatavuuden yli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen

jäsenkuntien organisaatiorajojen erittäin huonosti. Reilulla kolmella neljäsosalla heistä ei ollut

tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

KOHO-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projekti-

ryhmän jäsenille tehdyn kyselyn kuudennen kysymyspatteriston kysymyksiin, joissa

vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten osaprojektin projektina toteuttaminen on tukenut sille

asetettujen kehittämistavoitteiden saavuttamista, annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti

jakautuneiden vastausten suorat jakaumat käyvät ilmi taulukosta 35. Jatkan näihin kysymyk-

siin saatujen vastausten analysointia samoin kuin edellä tulkitsemalla, että

kysymyspatteristossa annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti vastanneet voi sijoittaa vas-

takohtien timantin (ks. kuva 7.) mukaisiin ruutuihin tämän kyselyn ensimmäisen

kysymyspatteriston kysymyksiä analysoidessani esittämälläni tavalla (katso sivu 55).

Taulukko 35. KOHO-osaprojektin projektina toteuttaminen.

KOHO-osaprojektissa …

Erit-täin

hyvin

Hy-vin

Huo-nosti

Erit-täin huo-nosti

En osaa sa-noa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 0 9 1 0 11 5 26 on pyritty tukemaan Länsi-Pohjan sairaanhoi-topiirin jäsenkuntien avosairaanhoidon ja kotihoidon välistä yhteistyötä yhdessä SO-TEPI-vanhuspalvelut työryhmän kanssa % 0,0 34,6 3,8 0,0 42,3 19,2 100,0

N 1 11 5 2 4 3 26 on annettu riittävästi koulutusta aluepegasok-sen kotihoitosovelluksen käyttämiseen % 3,8 42,3 19,2 7,7 15,4 11,5 100,0

N 3 8 5 0 6 4 26 toiminut yhteinen asiantuntija (koordinaatto-ri) on taannut aluepegasoksen kotihoitosovelluksen joustavan toiminnallisen käyttöönoton jokaisessa Länsi-Pohjan sai-raanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien toimipisteissä

% 11,5 30,8 19,2 0,0 23,1 15,4 100,0

Taulukon 35. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että lähes kaksi viidesosaa

kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojektissa on pyritty tu-

kemaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaanhoidon ja kotihoidon välistä

74

yhteistyötä yhdessä SOTEPI-vanhuspalvelut työryhmän kanssa, katsoen siinä kyllä osittain

näin tehdyn, mutta ei riittävässä määrin. Reilulla kolmella viidesosalla heistä ei ollut tämän

tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon

suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kahdeskymmeneskuudesosa kyselyyn vastanneis-

ta oli sitä mieltä, että osaprojektissa on annettu riittävästi koulutusta aluepegasoksen

kotihoitosovelluksen käyttämiseen. Lähes kaksi viidesosaa heistä suhtautui tähän väitteeseen

ambivalentisti katsoen osaprojektissa kyllä annetun koulutusta aluepegasoksen kotihoitoso-

velluksen käyttämiseen, mutta ei riittävästi. Kolmastoistaosa heistä katsoi, että

aluepegasoksen kotihoitosovelluksen käyttämiseen osaprojektissa annettu koulutus on riittä-

nyt erittäin huonosti. Reilulla neljäsosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista

arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Kolmanneksi taulukon suorien jakaumien voi

tulkita kertovan, että reilu kymmenesosa kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että osaprojek-

tissa toiminut yhteinen asiantuntija (koordinaattori) on taannut aluepegasoksen

kotihoitosovelluksen joustavan toiminnallisen käyttöönoton jokaisessa Länsi-Pohjan sairaan-

hoitopiirin ja sen jäsenkuntien toimipisteessä. Lähes puolet heistä suhtautui tähän väitteeseen

ambivalentisti katsoen osaprojektissa toimineen koordinaattorin kyllä olleen takaamassa alue-

pegasoksen kotihoitosovelluksen joustavaa toiminnallista käyttöönottoa jokaisessa Länsi-

Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien toimipisteessä, mutta ei riittävästi. Lähes kahdel-

la viidesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa

mielipidettä.

KOHO-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projekti-

ryhmän jäsenille tehdyn kyselyn viimeisenä kysymyksenä esitettyyn avokysymykseen,

jolla selvitettiin vastaajien käsityksiä, miten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkunti-

en sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja tulisi jatkossa kehittää, annetut vastaukset

käyvät ilmi taulukosta 36. Esitän taulukossa teorialähtöisen sisällönanalyysin sekä aineiston

teemoittelun ja kvantifioinnin mukaisesti luokittelemani vastaukset samalla tavalla kuin tein

alaluvussa 3.1 olevissa taulukoissa 15.–16. HYVI III -projektin ohjausryhmälle tehdyn kyse-

lyn kahteen viimeiseen kysymykseen saatuja vastauksia käsitellessäni (katso sivut 49–50).

Aineiston kvantifioinnin idean mukaisesti voidaan taulukon teemoja vastaavien asioiden

huomioimista pitää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sähköisten sosiaali- ja terveydenhuolto-

palvelujen jatkokehittämisen kannalta sitä tärkeämpänä mitä useammassa vastauksessa

kyseiseen teemaan/asiaan on viitattu. Tämä viittausten määrä käy ilmi taulukoissa olevasta

yhteensä lokerosta .

75

Taulukko 36. KOHO-kyselyssä tehdyt esitykset Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jä-senkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisestä.

Teema Vastaukset (tai niiden osat) ja niiden määrä yhteensä

1. Perusinfra • … Toimipisteissä ei koneita. Henkilökunta ei päässyt harjoittelemaan ohjel-maa ...

• … ja nopeampia mobiiliyhteyksiä. Lisää mobiililaitteita. • … laitteita ei ole saatu käyttöön ja mitään ei voi tässä arvioida. • Pegasoksessa olisi vielä paljon kehitettävää ennen kuin se tuo sen helpotuksen

työntekijälle mihin sillä on pyritty, esim. itse pegasokseen pääseminen on tur-han monimutkaisen tien takana. Jos virheitä sattuu, ei välttämättä osata korjata niitä. Pegasoksesta olisi hyvä olla olemassa selkeä ohjevihko, missä neuvotaan kaikista tarvittavista asioista. Se olisi hyvänä tukena tilastoimisen aikana.

• Pegasos-koho -ohjelma on kehitetty terveyden/sairaanhoidon kautta, ohjelma ei oikein ole toimiva sosiaalipuolella (vrt. esim. ProConsona HOX! saman oh-jelmistotalon ohjelma). Kehitettävää on vielä paljon, jotta koho on palvelee todella myös kotipalvelua.

• … Mobiililaitteiden käyttö vähäistä, koska hitaus estää ohjelman hyödynnet-tävyyden kentällä. Kotihoito ohjelma on helpottanut asiakkaiden palveluiden seurantaa, kaikki toimijat kotihoidossa näkee asiakkaan saamat palvelut. Hyvä ohjelma kun kaikki oppivat käyttämään, kehitettävää on vielä!!!

• Yhteisen ohjelman käyttö LPKS:n kaikilla osastoilla, jotta asiakkaan tieto saa-daan heti käyttöön ...

Yhteensä: 7

2. Yhteistyö • … Ohjausryhmän kokouksiin ei ole tullut tai kutsuttu lpks:n osastolta yhtään kertaa ketään - mikä on yhteistyö tässä osin.

• Emme ole saaneet tietoa projektista etukäteen ollenkaan. Todella surullista. Olisin ottanut kiinnostuneena vastaan tietoa.

• … Tiedonkulkua parantaa. • … lisää vielä tiedon kulkua erihoitoyksiköiden välillä! • … Länsi-Pohjan keskussairaalan kanssa yhteistyötä kotihoito-ohjelman puit-

teissa niin, että esim. kotiutuvan potilaan lääkitykset ja hoito-ohjeet saataisiin reaaliajassa kotihoidon työntekijöiden tietoon ja hyödynnettäväksi.

Yhteensä: 5

3. Koulutuksen järjestäminen palveluja käyt-täville työntekijöille

• Koulutusta lisää. • Tarvittaessa lisää koulutusta … • Kotipalvelu tarvitsee joko alueelle tai kuntiin oman pääkäyttäjän, koska oh-

jelma on laaja ja varsinkin käyttöönoton jälkeen tuki/lisäkoulutusta tarvitaan erittäin paljon …

• Lisää koulutusta … • … Koulutusta enemmän, jotta koko kotihoito-ohjelman hyöty voitaisiin ottaa

käyttöön … • Kotihoidon henkilöstön koulutus alkoi liian myöhään, lomakausi vielä lisäsi

hitautta … Koulutukset vieläkin kesken. • … Kotihoidon koulutuksia alettiin järjestämään loma-aikana, jolloin väkeä ei

ollut sinne laittaa, joten koulutukset venyy edelleenkin ...

76

• … , siitä koulutus oli hyvä.

Yhteensä: 8

4. Projekti (tavoit-teet, ajoitus, tiedotus yms. projektin toteut-tamiseen liittyneet asiat)

• Projekti alkoi liian myöhään / vain 1 vuosi aikaa … Projekti liian lyhyt ja ta-kapainotteinen.

• Meillä pegasos tulee käyttöön vasta 1.12.2007 … • Olemme vasta "sisäänajovaiheessa" aluepegasoksen käytössä. Kehittäminen ja

ohjelman tuomat edut selviävät vasta, kun ohjelmaa on käytetty jonkin aikaa. • Jos jatkossa sähköinen viestintä on tämän kyselyn tasoista, se on parempi jät-

tää tekemättä. Kyselyssä käsitteet ja ohjeet sekavat, kuka on vanhustyön potilas kotihoidossa (meillä ei ainakaan sellaisia ole!), ja ovatko kaikki meidän asiakkaat ennen jääneet sairaalaan kun ei ole tätä projektia ollut kotiuttamisen tukena?

• Haluaisin kysyä, onko tämän kyselyn kysymykset suhteessa projektin tavoit-teisiin?, Mikä on avosairaalamalli: ambulanssi antaa iv:t ja ottaa labrat kotona? - Pitääkö hyödyntää laajasti jos ksh muuten toimii ... Kyselyssä käy-tetty lisäksi KOHO-sanaa - ymmärtääkö kaikki mitä se tarkoittaa …

Yhteensä: 5

5. Ei osaa sanoa • En osaa sanoa, ensimmäisen kerran luin tämän tyylistä tekstiä. Tuttua oli pe-gasos.

Yhteensä: 1

Taulukon 36. mukaisiin teemoihin jakamani vastaukset tai niiden osat olen poiminut 12:sta

kysymykseen Miten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien tulisi jatkossa kehit-

tää sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujaan? saadusta vastauksesta 14 vastaajan

(N = 26) jättäessä vastaamatta tähän kysymykseen. Saatujen vastausten perusteella tärkeim-

miksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sähköisten sosiaali- ja

terveydenhuoltopalvelujen jatkokehittämisessä huomioitaviksi asioiksi/teemoiksi nousevat

perusinfra ja koulutuksen järjestäminen sähköisiä palveluja käyttäville työntekijöille. Näistä

teemoista ensimmäisen esille ottaneet vastaajat korostivat, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopii-

rin ja sen jäsenkuntien sähköisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kehittämisen

kannalta on tärkeää, että kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja tuottaviin toimipistei-

siin hankitaan riittävä määrä riittävän tehokkaita ja nopeita sähköisten palvelujen tuottamiseen

tarvittavia koneita, laitteita ja mobiiliyhteyksiä ja että sähköisten palvelujen tuottamiseen tar-

vittavia ohjelmia/sovelluksia kehitetään helppokäyttöisemmiksi, varmatoimisemmiksi ja

paremmin myös sosiaalipalvelujen tuottamiseen soveltuviksi niiden ollessa nyt terveyden-

/sairaanhoidon näkökulmasta kehitettyjä. Toisen teeman esille ottaneet vastaajat korostivat

77

sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen edellyttävän riittävän koulutuksen jär-

jestämistä niin uusia palveluja/sovelluksia käyttöönotettaessa kuin niiden jo käytössä ollessa

painottaen samalla tarvetta räätälöidä koulutus koulutettavien työtehtävien mukaan ja järjestää

se kouluttaviksi tuleville työntekijöille sopivina ajankohtina huomioiden esimerkiksi heidän

loma-aikansa.

3.3 OTSA-osaprojekti

OTSA-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille sovelluksen käyttä-

jille ja projektiryhmän jäsenille tehdyn kyselyn (ks. liite 4.) ns. perustiedot käyvät ilmi

taulukosta 37.

Taulukko 37. OTSA-kyselyn saaneet ja siihen vastanneet sekä kyselyn vastausprosentti.

Sovelluksen käyttäjät Projektiryhmän jäsenet Yhteensä

Kyselyn saaneet (N) 71 12 81

Kyselyyn vastanneet (N) 12 8 20

Kyselyn vastausprosentti (%) 16,9 66,7 24,7

Kysely lähetettiin 71 osaprojektissa pilotoitua sovellusta käyttäneelle ja 12 projektiryhmän jä-

senelle eli yhteensä 81 osaprojektin toteuttamiseen osallistuneelle henkilölle. Heistä vastasi

siihen vain 12 sovelluksen käyttäjää ja 8 projektiryhmän jäsentä eli yhteensä 20 henkilöä. Ky-

selyn vastausprosenteiksi muodostui näin ollen sovelluksen käyttäjien osalta 16,9 %,

projektiryhmän jäsenten osalta 66,7 % ja kaikkien osaprojektin toteuttamiseen osallistuneiden

osalta 24,7 %.

OTSA-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projektiryhmän jä-

senille tehtyyn kyselyyn vastanneiden taustatiedot käyvät ilmi taulukosta 38.

78

Taulukko 38. OTSA-kyselyyn vastanneiden taustatiedot.

Taustatieto N %

Nainen 14 70,0

Mies 5 25,0 Sukupuoli

Ei vastausta 1 5,0

20–29 vuotta 7 35,0

30–39 vuotta 4 20,0

40–49 vuotta 6 30,0

50–59 vuotta 2 10,0

Ikä

Ei vastausta 1 5,0

Ammattikoulututkinto 3 15,0

Opistoasteen tutkinto 7 35,0

Ammattikorkeakoulututkinto 2 10,0

Yliopistotutkinto 4 20,0

Korkein ammatillinen koulu-tus

Ei ammatillista koulutusta 4 20,0

K-TAMK/henkilöstö 5 25,0

K-TAMK/opiskelija 7 35,0

LPSHP 2 10,0

Kunnan terveyspalvelut 2 10,0

Organisaatio, jossa on työssä

Ei vastausta 4 20,0

Opiskelija 7 35,0

Opettaja 2 10,0

Opetusta tukeva henkilö 2 10,0

Opiskelijaterveydenhuollon henkilö 2 10,0

Projektin henkilöstöä 3 15,0

Ammatti- tai tehtävänimike

Ei vastausta 4 20,0

Opiskelija, joka on toiminut pilottiryhmän jäsene-nä

5 25,0

Opiskelija, joka on toiminut asiantuntijana pilotis-sa

3 15,0

Opiskelijaterveydenhuollon työntekijä, joka on toiminut asiantuntijana pilotissa

3 15,0

Projektiryhmän jäsen 8 40,0

Rooli, jossa käyttänyt säh-köistä asiointipalvelua

Ei vastausta 1 5,0

Kauppa ja kulttuuri 2 10,0

Tekniikka 3 15,0

Sosiaali- ja terveys 4 20,0

Toimiala, jonka opiskelijana käyttänyt sähköistä asiointi-palvelua

Ei vastausta 11 55,0

YHTEENSÄ 20

79

Kyselyyn vastanneissa oli selvästi enemmän naisia kuin miehiä yhden vastaajan sukupuolen

jäädessä epäselväksi. Iältään vastaajissa oli eniten ikäryhmään 20–29-vuotiaat, toiseksi eniten

ikäryhmään 40–49-vuotiaat, kolmanneksi eniten ikäryhmään 30–39-vuotiaat ja vähiten ikä-

ryhmään 50–59-vuotiaat kuuluvia yhden vastaajan iän jäädessä epäselväksi. Vastaajissa oli

eniten ammattikorkeakoulututkinnon, toiseksi eniten yliopistotutkinnon ja vähiten opistoas-

teen tutkinnon korkeimpana ammatillisena koulutuksenaan suorittaneita neljän vastaajan

ollessa ammatillista koulutusta suorittamattomia. Vastaajien työssäolo-organisaatiota koske-

vaan kysymykseen antamien vastausten luokittelun perusteella heissä oli eniten Kemi-

Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoina olevia, toiseksi eniten Kemi-Tornion ammatti-

korkeakoulussa ja kolmanneksi eniten niin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä kuin sen

jossakin jäsenkunnassa työssä olevia kahden vastaajan työssäolo-organisaation jäädessä epä-

selväksi. Vastaajien ammatti- tai tehtävänimikkeiden luokittelun perusteella heissä oli eniten

opiskelijoiksi itsensä ilmoittaneita, toiseksi eniten osaprojektin henkilöstöön kuuluvia ja kol-

manneksi eniten joko opettajan, opetusta tukevan henkilöstön tai opiskelijaterveydenhuollon

tehtävissä työskenteleviä neljän ammatti- tai tehtävänimikkeen jäädessä epäselväksi. Vastaa-

jissa oli eniten projektiryhmän jäsenenä, toiseksi eniten pilottiryhmän opiskelijajäsenenä ja

kolmanneksi eniten joko opiskelijaterveydenhuollon työntekijänä tai opiskelijana pilotissa

asiantuntijana osaprojektissa kehitettyä sähköistä palvelua käyttänyttä tai siinä mukana ollutta

yhden vastaajan roolin jäädessä epäselväksi. Osaprojektissa kehitettyä sähköistä asiointipalve-

lua Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijana käyttäneistä neljä oli sosiaali- ja

terveysalan, kolme tekniikan ja kaksi kaupan ja kulttuurin toimialan opiskelijaa.

OTSA-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projekti-

ryhmän jäsenille tehdyn kyselyn ensimmäisen kysymyspatteriston kysymyksiin, joissa

vastaajia pyydettiin arvioimaan siinä kehitetyn opiskelijaterveydenhuollossa pilotoidun säh-

köisen asiointipalvelusovelluksen toimintaa, annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti

jakautuneiden vastausten suorat jakaumat käyvät ilmi taulukoista 39.–41. Jatkan näihin kysy-

myksiin saatujen vastausten analysointia samoin kuin edellä tulkitsemalla, että

kysymyspatteristossa annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti vastanneet voi sijoittaa vas-

takohtien timantin (ks. kuva 7.) mukaisiin ruutuihin KOHO-kyselyn ensimmäisen

kysymyspatteriston kysymyksiä analysoidessani esittämälläni tavalla (katso sivu 55).

80

Taulukko 39. Sähköinen asiointipalvelu terveyspalvelujen saannin/käytön helpottajana.

OTSA-osaprojektissa kehitetty sähköinen terveydenhuollon asiakaspalvelu …

Erit-täin

hyvin

Hy-vin

Huo-nosti

Erit-täin huo-nosti

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 3 11 1 0 4 1 20 on helpottanut opiskelijoita saamaan tarvit-semiaan terveyspalveluita asuinpaikasta riippumatta % 15,0 55,0 5,0 0,0 20,0 5,0 100,0

N 1 12 1 0 4 2 20 on helpottanut opiskelijoita saamaan tarvit-semiaan terveyspalveluita vuorokauden ajasta riippumatta % 5,0 60,0 5,0 0,0 20,0 10,0 100,0

N 1 12 1 0 5 1 20 on helpottanut opiskelijoita saamaan tarvit-semiaan terveyspalveluita viikonpäivästä riippumatta % 5,0 60,0 5,0 0,0 25,0 5,0 100,0

Taulukon 39. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että reilu seitsemäsosa kyse-

lyyn vastanneista katsoi, että osaprojektissa pilotoitu sähköinen asiointipalvelu on helpottanut

opiskelijoita saamaan tarvitsemiaan terveyspalveluita asuinpaikasta riippumatta. Kolme vii-

desosaa heistä suhtautui ambivalentisti tähän palvelua arvioivaan väitteeseen katsoen sen

kyllä helpottaneen opiskelijoita saamaan tarvitsemiaan terveyspalveluita, mutta ei täysin

asuinpaikasta riippumatta. Neljäsosalla heistä ei ollut tämän palvelua arvioivan väitteen suh-

teen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että

kahdeskymmenesosa kyselyyn vastanneista katsoi, että osaprojektissa pilotoitu sähköinen asi-

ointipalvelu on helpottanut opiskelijoita saamaan tarvitsemiaan terveyspalveluita

vuorokauden ajasta riippumatta. Lähes kolmasosaa heistä suhtautui ambivalentisti tähän pal-

velua arvioivaan väitteeseen katsoen sen kyllä helpottaneen opiskelijoita saamaan

tarvitsemiaan terveyspalveluita, mutta ei täysin vuorokaudenajasta riippumatta. Kolmasosalla

heistä ei ollut tämän palvelua arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Kolmanneksi

taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kahdeskymmenesosa kyselyyn vastan-

neista katsoi, että osaprojektissa pilotoitu sähköinen asiointipalvelu on helpottanut

opiskelijoita saamaan tarvitsemiaan terveyspalveluita viikonpäivästä riippumatta. Lähes kol-

masosa heistä suhtautui ambivalentisti tähän palvelua arvioivaan väitteeseen katsoen sen kyllä

helpottaneen opiskelijoita saamaan tarvitsemiaan terveyspalveluita, mutta ei täysin viikonpäi-

västä riippumatta. Neljäsosalla heistä ei ollut tämän palvelua arvioivan väitteen suhteen

vahvaa mielipidettä.

81

Taulukko 40. Sähköinen asiointipalvelu terveyspalvelujen saannin/käytön mahdollistajana.

OTSA-osaprojektissa kehitetty sähköinen terveydenhuollon asiakaspalvelu …

Erit-täin

hyvin

Hy-vin

Huo-nosti

Erit-täin huo-nosti

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 6 12 0 0 1 1 20 on mahdollistanut sen, että opiskelija on voi-nut asioida sähköisesti terveydenhuollossa % 30,0 60,0 0,0 0,0 5,0 5,0 100,0

N 6 8 0 0 5 1 20 on mahdollistanut sen, että opiskelija on voi-nut varata aikoja terveydenhoitajille % 30,0 40,0 0,0 0,0 25,0 5,0 100,0

N 5 9 0 0 5 1 20 on mahdollistanut sen, että opiskelija on voi-nut varata aikoja lääkärille % 25,0 45,0 0,0 0,0 25,0 5,0 100,0

N 4 8 0 0 7 1 20 on mahdollistanut sen, että opiskelija on voi-nut etsiä tietoa omaan terveyteensä liittyvistä asioista % 20,0 40,0 0,0 0,0 35,0 5,0 100,0

N 1 3 2 1 12 1 20 on mahdollistanut sen, että opiskelija on voi-nut hakea laboratoriotuloksia omaan puhelimeensa % 5,0 15,0 10,0 5,0 60,0 5,0 100,0

N 6 12 0 0 1 1 20 on mahdollistanut sen, että opiskelija on voi-nut tehdä kysymyksiä omasta terveydentilastaan opiskelijaterveydenhuol-lon henkilöstölle % 30,0 60,0 0,0 0,0 5,0 5,0 100,0

Taulukon 40. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että vajaa kolmasosa kyse-

lyyn vastanneista katsoi, että osaprojektissa pilotoitu sähköinen asiointipalvelu on

mahdollistanut sen, että opiskelija on voinut asioida sähköisesti terveydenhuollossa. Kolme

viidesosaa heistä suhtautui ambivalentisti tähän palvelua arvioivaan väitteeseen katsoen sen

kyllä mahdollistaneen opiskelijalle sen, että hän asioi sähköisesti terveydenhuollossa, teke-

mättä sitä kuitenkaan täysin mahdolliseksi. Kymmenesosalla heistä ei ollut tämän palvelua

arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tul-

kita kertovan, että lähes kolmasosa kyselyyn vastanneista katsoi, että osaprojektissa pilotoitu

sähköinen asiointipalvelu on mahdollistanut sen, että opiskelija on voinut varata aikoja ter-

veydenhoitajille. Kaksi viidesosaa heistä suhtautui ambivalentisti tähän palvelua arvioivaan

väitteeseen katsoen sen kyllä mahdollistaneen opiskelijalle se, että hän varaa sähköisesti ajan

terveydenhoitajille, tekemättä sitä kuitenkaan täysin mahdolliseksi. Lähes kolmasosalla heistä

ei ollut tämän palvelua arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Kolmanneksi taulukon

suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että neljäsosa kyselyyn vastanneista katsoi, että osa-

projektissa pilotoitu sähköinen asiointipalvelu on mahdollistanut sen, että opiskelija on voinut

82

varata aikoja lääkärille. Vajaa puolet heistä suhtautui ambivalentisti tähän palvelua arvioivaan

väitteeseen katsoen sen kyllä mahdollistaneen opiskelijalle sen, että hän varaa sähköisesti ajan

lääkärille, tekemättä sitä kuitenkaan täysin mahdolliseksi. Lähes kolmasosalla heistä ei ollut

tämän palvelua arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

Neljänneksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että viidesosa kyselyyn vastan-

neista katsoi, että osaprojektissa pilotoitu sähköinen asiointipalvelu on mahdollistanut sen,

että opiskelija on voinut etsiä tietoa omaan terveyteensä liittyvistä asioista. Kaksi viidesosaa

heistä suhtautui ambivalentisti tähän palvelua arvioivaan väitteeseen katsoen sen kyllä mah-

dollistaneen opiskelijalle sen, että hän etsii tietoa omaan terveyteensä liittyvistä asioista,

tekemättä sitä kuitenkaan täysin mahdolliseksi. Samalla määrällä heistä ei ollut tämän palve-

lua arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Viidenneksi taulukon suorien jakaumien

voi tulkita kertovan, että kahdeskymmenesosa kyselyyn vastanneista katsoi, että osaprojektis-

sa pilotoitu sähköinen asiointipalvelu on mahdollistanut sen, että opiskelija on voinut hakea

laboratoriotuloksia omaan kännykkäänsä. Neljäsosa heistä suhtautui ambivalentisti tähän pal-

velua arvioivaan väitteeseen katsoen sen kyllä mahdollistaneen opiskelijalle sen, että hän

hakee laboratoriotuloksia omaan kännykkäänsä, tekemättä sitä kuitenkaan täysin mahdolli-

seksi. Kymmenesosa heistä katsoi, että palvelu ei ole mahdollistanut opiskelijoille

laboratoriotulosten hakemista omaan kännykkäänsä. Lähes kahdella kolmasosalla heistä ei ol-

lut tämän palvelua arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Kuudenneksi taulukon

suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että vajaa kolmasosa kyselyyn vastanneista katsoi, et-

tä osaprojektissa pilotoitu sähköinen asiointipalvelu on mahdollistanut sen, että opiskelija on

voinut tehdä kysymyksiä omasta terveydentilastaan opiskelijaterveydenhuollon henkilöstölle.

Kolme viidesosaa heistä suhtautui ambivalentisti tähän palvelua koskevaan väitteeseen kat-

somalla palvelun mahdollistaneen sen, että opiskelija tekee kysymyksiä omasta

terveydentilastaan opiskelijaterveydenhuollon henkilöstölle, tekemättä sitä kuitenkaan täysin

mahdolliseksi. Kymmenesosalla heistä ei ollut tämän palvelua arvioivan väitteen suhteen

vahvaa mielipidettä.

83

Taulukko 41. Sähköisen asiointipalvelun saavutettavuus ja helppokäyttöisyys.

OTSA-osaprojektissa kehitetty sähköinen terveydenhuollon asiakaspalvelu …

Erit-täin

hyvin

Hy-vin

Huo-nosti

Erit-täin huo-nosti

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 7 7 1 0 4 1 20 on helppo saavuttaa

% 35,0 35,0 5,0 0,0 20,0 5,0 100,0

N 3 11 3 0 1 2 20 on helppokäyttöinen

% 15,0 55,0 15,0 0,0 5,0 10,0 100,0

Taulukon 41. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että reilu kolmasosa kyse-

lyyn vastanneista katsoi, että osaprojektissa pilotoitu sähköinen asiointipalvelu on helppo

saavuttaa. Kaksi viidesosaa heistä suhtautui ambivalentisti tähän palvelua arvioivaan väittee-

seen katsoen sen kyllä olevan helppo saavuttaa, mutta ei täysin ilman rajoituksia. Neljäsosalla

heistä ei ollut tämän palvelua arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulu-

kon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu seitsemäsosa kyselyyn vastanneista

katsoi, että osaprojektissa pilotoitu sähköinen asiointipalvelu on helppokäyttöinen. Seitsemän

kymmenesosaa heistä suhtautui ambivalentisti tähän palvelua arvioivaan väitteeseen katsoen

sen kyllä olevan helppokäyttöinen, mutta ei täysin ongelmaton käyttää. Seitsemäsosalla heistä

ei ollut tämän palvelua arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

OTSA-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projekti-

ryhmän jäsenille tehdyn kyselyn toisen kysymyspatteriston kysymyksiin, joissa vastaajia

pyydettiin arvioimaan, miten osaprojektin projektina toteuttaminen on tukenut sille asetettujen

kehittämistavoitteiden saavuttamista, annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti jakautunei-

den vastausten suorat jakaumat käyvät ilmi taulukosta 42. Jatkan näihin kysymyksiin saatujen

vastausten analysointia samoin kuin edellä tulkitsemalla, että kysymyspatteristossa annettujen

vastausvaihtoehtojen mukaisesti vastanneet voi sijoittaa vastakohtien timantin (ks. kuva 7.)

mukaisiin ruutuihin KOHO-kyselyn ensimmäisen kysymyspatteriston kysymyksiä ana-

lysoidessani esittämälläni tavalla (katso sivu 55).

84

Taulukko 42. OTSA-osaprojektin projektina toteuttaminen.

OTSA-osaprojektissa …

Erit-täin

hyvin

Hy-vin

Huo-nosti

Erit-täin huo-nosti

En osaa sanoa

Ei vas-taus-

ta

Yh-teen-

sä

N 2 8 2 1 5 2 20 on kokeiltu erilaisia opiskelijoiden kirjautu-misvaihtoehtoja tarjolla olevien palveluiden välillä % 10,0 40,0 10,0 5,0 25,0 10,0 100,0

N 5 9 1 1 2 2 20 on annettu riittävästi koulutusta sähköisen terveydenhuollon asiointipalvelun pilotti-ryhmään kuuluneille % 25,0 45,0 5,0 5,0 10,0 10,0 100,0

N 6 5 2 0 5 2 20 toiminut yhteinen asiantuntija (koordinaatto-ri) on edistänyt sähköisen terveydenhuollon asiointipalvelun joustavaa toiminnallista käyttöönottoa % 30,0 25,0 10,0 0,0 25,0 10,0 100,0

Taulukon 42. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että kymmenesosa kyselyyn

vastanneista katsoi, että osaprojektissa on kokeiltu erilaisia opiskelijoiden kirjautumisvaih-

toehtoja tarjolla olevien palveluiden välillä. Puolet heistä suhtautui ambivalentisti tähän

projektin toteuttamista arvioivaan väitteeseen katsoen ja samalla epäröiden, että siinä on ko-

keiltu näitä kirjautumisvaihtoehtoja. Kahdeskymmenesosa heistä katsoi, että osaprojektissa ei

ole kokeiltu erilaisia opiskelijoiden kirjautumisvaihtoehtoja tarjolla olevien palveluiden välil-

lä. Reilulla kolmasosalla heistä ei ollut tämän projektin toteuttamista arvioivan väitteen

suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että

neljäsosa kyselyyn vastanneista katsoi, että osaprojektissa on annettu riittävästi koulutusta

sähköisen terveydenhuollon asiointipalvelun pilottiryhmään kuuluneille. Puolet heistä suhtau-

tui ambivalentisti tähän projektin toteuttamista arvioivaan väitteeseen katsoen ja samalla

epäröiden, että siinä on annettu riittävästi koulutusta pilottiryhmään kuuluneille. Kahdes-

kymmenesosa heistä katsoi, että osaprojektissa ei annettu riittävästi koulutusta pilottiryhmään

kuuluneille. Viidesosalla heistä ei ollut tämän projektin toteuttamista arvioivan väitteen suh-

teen vahvaa mielipidettä. Kolmanneksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että

vajaa kolmasosa kyselyyn vastanneista katsoi, että osaprojektissa toiminut yhteinen asiantun-

tija (koordinaattori) on edistänyt sähköisen terveydenhuollon asiointipalvelun joustavaa

toiminnallista käyttöönottoa. Reilu kolmasosa heistä suhtautui ambivalentisti tähän projektin

toteuttamista arvioivaan väitteeseen katsoen ja samalla epäröiden, että siinä toiminut koor-

dinaattori on edistänyt sähköisen terveydenhuollon asiointipalvelun joustavaa toiminnallista

85

käyttöönottoa. Samoin reilulla kolmasosalla heistä ei ollut tämän projektin toteuttamista ar-

vioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

OTSA-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projekti-

ryhmän jäsenille tehdyn kyselyn viimeisenä kysymyksenä esitettyyn avokysymykseen,

jolla selvitettiin vastaajien käsityksiä, miten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkunti-

en sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja tulisi jatkossa kehittää, annetut vastaukset

käyvät ilmi taulukosta 43. Esitän taulukossa teorialähtöisen sisällönanalyysin sekä aineiston

teemoittelun ja kvantifioinnin mukaisesti luokittelemani vastaukset samalla tavalla kuin tein

alaluvussa 3.1 olevissa taulukoissa 15.–16. HYVI III-projektin ohjausryhmälle tehdyn kyse-

lyn kahteen viimeiseen kysymykseen saatuja vastauksia käsitellessäni (katso sivut 44–50).

Aineiston kvantifioinnin idean mukaisesti voidaan taulukon teemoja vastaavien asioiden

huomioimista pitää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sähköisten sosiaali- ja terveydenhuolto-

palvelujen jatkokehittämisen kannalta sitä tärkeämpänä mitä useammassa vastauksessa

kyseiseen teemaan/asiaan on viitattu. Tämä viittausten määrä käy ilmi taulukoissa olevasta

yhteensä lokerosta .

Taulukko 43. OTSA-kyselyssä tehdyt esitykset Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jä-senkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisestä.

Teema Vastaukset (tai niiden osat) ja niiden määrä yhteensä

1. Perusinfra • Haluaisin, että sivuston kaikki ominaisuudet toimisivat kaikilla selaimilla. Esim. Internet Explorerilla toimii kyllä kaikki ominaisuudet, mutta Mozilla Fi-refoxilla taas eivät. Mozilla Firefoxia kuitenkin uusin osa nuorisosta käyttää nykyään ja yhä useampi vanhempikin tietokoneen käyttäjä.

• … Muuten hyvä terveydenhuoltopalvelujärjestelmä, siltä osin mitä ehdin olla mukana.

Yhteensä: 2

2. Yhteistyö • … Tiedottamisessa kehittämistä sekä asiakas- että vastaajapuolelle.

Yhteensä: 1

3. Koulutuksen järjestäminen (ohjelman käyt-täjät)

• Enemmän koulutusta, opastusta ja aikaa, että kaikkia toimii moitteettomasti. • Koulutukset olleet hyviä kun ne saatiin alkuvaikeuksien jälkeen toimimaan …

Yhteensä: 2

4. Palve-lun/sovelluksen

• Sähköinen asiointi tulisi ottaa käyttöön palvelukanavana terveyspalveluihin kaikilla sektoreilla

86

käytön laajen-taminen

• Jotain tämän tyyppistä asiointia sähköisesti voisi olla ainakin kirjallisesti suo-jatussa ympäristössä. Tällä hetkellä opiskelijat käyttävät paljon sähköpostia tähän tarkoitukseen.

• Pilotoitua palvelukanavaa tulisi kehittää edelleen, koskemaan työterveyshuol-toa, hammashuoltoa ja näiden palvelujen saatavuutta. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota ajanvarauksen ja ajan peruuttamiseen sekä samalla jonojen "tiivis-tämiseen ja pakkaamiseen" seudullisesti tuotettavien palvelujen tuottamisessa. Virtuaalista asiakaspalvelua ja vastaanottotoimintaa tulee kehittää edelleen ja sen saatavuutta tulee lisätä sekä kohderyhmää laajentaa pilotoidusta.

• Sopia yhteinen palvelu jäsenkuntien kesken, joka mahdollistaisi opiskeluter-veydenhuollon kehittämisen ja kehittymisen nykyisestä ahdingosta. Sähköisen asioinnin avulla opiskelijoilla olisi mahdollisuus saada palvelua. Tämä edellyt-tää kuitenkin henkilöitä hoitaman tätäkin asiaa. Kone ei yksinään korvaa inhimillistä kontaktia. Tarvitaan kuntien yhteistä panostusta ja he voisivat pal-kata yhdessä 3–4 terveydenhoitajaa hoitamaan opiskeluterveydenhoitoa Länsi-pohjan alueella. Sama kehittämistyö voisi koskea kaikkea muutakin tervey-denhoitoa, erityisesti kuitenkin ennaltaehkäisevää työtä.

• Idea hyvä, vaatii varmaan kehittelyä. Ei saa olla liian monimutkainen, jotta käyttäminen helppoa, varsinkin jos systeemiä halutaan laajentaa muille ryh-mille. Itse hoitaisin kyllä kaiken mahdollisen näin. Säästyy omaa ja hoitohenkilökunnan aikaa. Ei voi kuitenkaan olla itsetarkoitus, joskus on käy-tävä vastaanotollakin.

Yhteensä: 5

5. Projekti (tavoit-teet, ajoitus, tiedotus yms. projektin toteut-tamiseen liittyneet asiat)

• Pilottiaikaa tulisi jatkaa, tähän asti saatu vielä vähän kokemusta palvelusta • Kilpailutus ja sen kautta tuotantoympäristöön siirtyminen. kuitenkin olisi hyvä

säilyttää olemassa oleva dynaaminen kehittämisote: asioita ei aina kannata ot-taa valmiina vaan rohkeasti lähteä kokeilemaan – niin kuin nyt on tehty.

Yhteensä: 2

Taulukon 43. mukaisiin teemoihin jakamani vastaukset tai niiden osat olen poiminut yhdek-

sästä kysymykseen Miten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien tulisi jatkossa

kehittää sähköisiä terveydenhuoltopalvelujaan? saadusta vastauksesta 11 vastaajan (N = 20)

jättäessä vastaamatta tähän kysymykseen. Saatujen vastausten perusteella selvästi tärkeim-

mäksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sähköisten sosiaali- ja

terveydenhuoltopalvelujen jatkokehittämisessä huomioitavaksi asiaksi/teemaksi nousee palve-

lun/sovelluksen käytön laajentaminen opiskelijaterveydenhuollon lisäksi myös muille

sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreille. Tätä teemaa esille ottaneet vastaajat korostivat, että

sähköinen asiointi olisi syytä ottaa käyttöön kaikilla terveyspalvelujen sektoreilla sen sekä

asiakkaille että työntekijöille tuoman ajansäästön vuoksi ottaen samalla kuitenkin huomioon,

etteivät koneet hoida ilman ihmistä ketään, minkä vuoksi myös sähköiset palvelut toimivat

vain riittävän ihmistyövoiman ollessa niitä käyttämässä.

87

4 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA SUOSITUKSIA

Tässä luvussa esittämieni johtopäätöksien ja suositusten taustalla on luvussa 2.2 käsittelemäni

HYVI III-projektin arvioinnin lopullinen toimeksianto, joksi muodostui Länsi-Pohjan sai-

raanhoitopiirin ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan alun perin

tekemistä sopimuksista hieman poiketen se, että arvioinnin tulee

1. tuottaa ulkopuolisen arvioijan keräämään ja analysoimaan aineistoon perustuva arvio, miten projekti on onnistunut saavuttamaan sille asetetut tavoitteet ja

2. antaa suosituksia, miten projektissa jatkettua sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämistä on ylipäätään syytä jatkaa.

Toimeksiannon kohtaan 1. olen vastannut niin kuin se on arviointiin käytettävissä olevien re-

surssien rajallisuus huomioiden ollut mahdollista luvussa 3 käsitellessäni HYVI III-projektin

ohjausryhmälle sekä KOHO- ja OTSA-osaprojektien toteuttamiseen osallistuneille tehtyjen

kyselyjen tuloksia vastuun näistä tuloksista tehtävistä johtopäätöksistä kuuluessa HYVI III-

projektille ja sen toteuttajille. Arvioinnin tuottamaa tietoa HYVI III-projekti ja sen toteuttajat

voivat hyödyntää esimerkiksi omia kehittämisprosessejaan tarkastelevassa itsearvioinnissa

monipuolistamaan siinä tarvittavaa tietoa niin, ettei sen tekeminen tapahdu liian kapeaksi jää-

vän tietopohjan varassa.

Arvioinnin tuottaman tiedon hyödyntämisen suhteen on tarpeen korostaa tässä vielä kerran

edellä mainittujen kyselyjen avulla saadun tiedon reunaehdoista, joista keskeisin on kyselyjen

matalat vastausprosentit.

Taulukko 44. Kyselyjen saaneiden ja niihin vastanneiden määrät sekä kyselyjen vastauspro-sentit.

KYSELYT

HYVI III KOHO OTSA

Sovelluk-sen käyt-

täjät

Projekti-ryhmän jäsenet

Yhteensä Sovelluk-sen käyt-

täjät

Projekti-ryhmän jäsenet

Yhteensä

Kyselyn saaneet (N) 15 93/97 10 103/107 71 12 81

Kyselyyn vastanneet (N) 9 20 6 26 12 8 20

Kyselyn vastausprosentti 60,0 21,5/20,6 60 25,2/24,3 16,9 66,7 24,7

Varsinkin sähköisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tuottamisessa projektissa hyö-

dynnettyjä sovelluksia käyttäneiden osalta jäivät vastausprosentit niin mataliksi, että KOHO-

88

ja OTSA-kyselyjen tuloksia voi pitää vain hyvin suuntaa-antavina. Myös HYVI III-kyselyn

vastausprosentti on varsin matala, kun huomioidaan kyselyn kohdejoukko ja sen rooli koko

projektin ohjausryhmänä. (Taulukko 44.) Mataliksi jääneiden vastausprosenttien ohella tekee

kyselyjen avulla saadut tulokset vain suuntaa-antaviksi se, että ne jouduttiin toteuttamaan ar-

viointiin käytettävissä olevan ajan niukkuuden vuoksi aivan liian nopealla aikataululla. Tämä

näkyy niin kyselyjen vastausajan (kaksi viikkoa) kuin niissä käytettyjen lomakkeen laatimis-

ajan lyhyytenä. Esimerkiksi lomakkeiden laatiminen jouduttiin tekemään niin kiireellä, ettei

niitä laadittaessa voitu juurikaan noudattaa ohjeita, joita sähköpostia ja internetiä hyödyntäen

toteutettavien kyselyjen teosta on annettu (esim. Dillman 2000). Tämän vuoksi lomakkeisiin

jäi jopa selviä kirjoitus- ja kysymysten toistamiseen liittyneitä virheitä puhumattakaan muista

selkeän kyselylomakkeen laatimisesta annettujen ohjeiden vastaisista ratkaisuista, joihin ei

olisi tarvinnut syyllistyä, jos lomakkeiden laatimiseen olisi ollut mahdollista käyttää enem-

män aikaa kuin siihen oli tällä kertaa.

HYVI III-projektin arvioinnin lopullisen toimeksiannon kohdan 2. mukaisina Länsi-Pohjan

sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen ke-

hittämistä koskevina suosituksina voi tämän arvioinnin nojalla esittää:

1. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämiseen tulee varata riittävästi aikaa, jotta kehittämisen pohjana oleva hyvä idea ei vesittyisi käytet-tävissä olevan ajan vähäisyyden aiheuttaman kiireen vuoksi. Vuodessa ei kehitetä juuri mitään, kahdessa ehkä jo jotain, mutta kolmessa päästään al-kuun, josta on hyvä jatkaa eteenpäin.

2. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittäminen edellyttää sekä määrältään että teholtaan riittäviä laitteita ja nopeudeltaan riittäviä tieto-liikenneyhteyksiä. Ilman riittävää määrää riittävän hyvin toimivia laitteita ja riittävän nopeita tietoliikenneyhteyksiä sähköiset palvelut eivät toimi niin kuin niiden pitäisi. Jos sähköiset palvelu eivät toimi joko edellä mainituista tai jos-tain muista syistä johtuen niin kuin niiden pitäisi, ei niitä käytetä, ellei siihen ole olemassa ulkoista pakkoa. Ulkoisen pakon vuoksi tapahtuva sähköisten palvelujen käyttäminen ei kuitenkaan ole niiden kehittämisen kannalta suotava vaihtoehto, koska pakko lisää sitä muutosvastarintaa, jota sähköisten palvelu-jen kehittäminen jo muutenkin kohtaa samaan tapaan kuin, minkä tahansa muun asian kehittäminen.

3. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittäminen edellyttää koulutusta, jota järjestettäessä tulee muistaa, että koulutuksen pitää kyetä pe-rehdyttämään sähköisiä palveluita käyttävät työntekijät palvelujen käyttämiseen työntekijöinä ja että koulutusta järjestetään työntekijöille, joiden osallistuminen koulutukseen edellyttää muun muassa sijaisjärjestelyitä, jotta työntekijöillä olisi todellinen mahdollisuus osallistua koulutukseen (ks. Veik-kolalainen & Hämäläinen 2006). Ilman osaavaa työntekijää ja hänen jatkuvaa

89

lisäkoulutustaan toimivatkaan laitteet ja tietoliikenneyhteydet eivät kykene auttamaan yhtään asiakasta silloin, kun hän tarvitsee muutakin apua kuin vain tietoa omaan elämänlaatuunsa vaikuttavista ”yleisistä asioista”.

4. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittäminen edellyttää sekä sen tiedostamista että siitä tiedottamista, mitä ja miksi kehitetään, koska näistä asioista tietämättömien kehittämisen käytännössä toimeenpanevien työntekijöiden sitoutuminen kehittämiseen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Siksi HYVI III-projektissa tehdyn kehittämisen kannalta olisi ollut tarpeen tiedostaa ja tiedottaa enemmän kuin siinä näytettiin tehdyn esimerkiksi kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja niiden yhdistämiseen perustuvan kotihoidon (esim. Perälä & Grönroos & Sarvi 2006; Ikonen & Julkunen 2007) sähköisen asioinnin ja palvelujen tuottamisen (esim. Pajukoski 2004; Ruotsalainen 2006; Tammisalo 2007) ja alueellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen (esim. Pekurinen & Junnila & Idänpää-Heikkilä & Wahlbeck 2006) kehittämisen suhteen menossa olevista hankkeista ja niissä tehtävästä kehitystyöstä. Kehittäminen, jossa ei tiedetä ja tiedoteta, mitä ja miksi kehitetään, on joko mihinkään tähtäämätöntä ja johta-matonta tai johonkin muuhun kuin haluttuun suuntaan tähtäävää ja johtavaa puuhastelua, johon todellista kehittämistä tekemään sitoutuvat kyllästyvät ja vain kehittävinään olevat ovat tyytyväisiä saadessaan jopa jonkun maksamaan näennäisistä innovaatioistaan, joita he keksivät milloin yhdestä milloin toisesta asiasta palaten uudestaan ja uudestaan entisiin innovaatioihin, koska heille lii-ke on kaikki kaikessa, liikkeen päämäärä ei mitään.

5. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittäminen edellyttää, että kehittäminen juurrutetaan siihen ajallis-paikalliseen kontekstiin, jossa ke-hittämistä tehdään. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittäminen on ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehit-tämistä ja sitä määrittää näin ollen se, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä edetään (ks. liite 1.). Esimerkiksi Länsi-Pohjan sai-raanhoitopiirin jäsenkuntien väliset näkemyserot sosiaali- ja terveyspiirin perustamisen tarpeesta, aikatauluista ja laajuudesta ovat asioita, joiden rat-keamatta oleminen vaikuttaa siihen, mitä sähköisten palvelujen kehittämisen suhteen ollaan todella valmiita tekemään. Siksi tämän sähköisten palvelujen kehittämisen ajallis-paikalliseen kontekstiin vaikuttavan asian joko tahaton tai tarkoituksellinen taka-alalle jääminen HYVI III-projektissa tehdyssä kehittä-mistyössä tuntuukin oudolta.

6. Edelliseen läheisesti liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelu-jen kehittämisen edellytys on sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittäminen, eikä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen toisistaan erillään tehtävä tai vain toisten kehittämiseen keskittyvä kehittäminen riitä. Nyt kehittämistä leimaa liiallinen painottuminen terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämiseen, jotta voitaisiin puhua aidosti sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisestä. Ti-lanteen korjaaminen edellyttää sen selvittämistä, mitä palveluja eri organisaatioiden halutaan kehittävän.

90

LÄHTEET

Alkula, Tapani & Pöntinen, Seppo & Ylöstalo, Pekka 1994. Sosiaalitutkimuksen kvantita-tiiviset menetelmät. WSOY, Porvoo & Helsinki & Juva.

Ahola, Anja 2007. Lomaketutkimusprosessi. Teoksessa Viinamäki, Leena & Saari, Erkki (toim.) Polkuja soveltavaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki, 47–72.

Alanärä, Tellervo 2007a. Projektisuunnitelma. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien kotihoidon, kotipalvelun ja avosairaanhoidon seudullinen yhteistyö. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ky. Projektisuunnitelma. Lpshp ja kunnat kotihoito. 15.3.2007/Versio1.0.

Alanärä, Tellervo 2007b. Projektisuunnitelma. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien opiskelijaterveydenhuollon sähköinen asiointi. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ky. Projektisuunnitelma. Lpshp ja kunnat opiskelijath. 15.3.2007/Versio1.0.

Alanärä, Tellervo 2008. Tellervo Alanärän 12.1.2008 klo 15.48 Erkki Saarelle lähettämä sähköpostiviesti. Tulostettu 13.1.2008. Saatavilla tutkijalta.

Alasuutari, Pertti 2001. Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Gaudeamus Kirja, Helsinki.

Arnkil, Tom Erik & Erikson, Esa & Arnkil, Robert 20 04. Palveluiden dialoginen kehittä-minen kunnissa: sektorikeskeisyydestä ja projektien kaaoksesta joustavaan verkostointiin. Stakes, Raportteja 253. Helsinki.

Denzin, Norman K. 1978. The Research Act. A Theoretical Introduction to Sociological Methods. Second Edition. McGraw-Hill Inc., New York.

Dillman, Don A. 2000. Mail and Internet Surveys. The Tailored Design Method. Second Edi-tion. John Wiley & Sons, Inc., New York et. al.

Guba, Egon G. & Lincoln, Yvonna S. 1989. Fourth Generation Evaluation. SAGE Publica-tions, Newbury Park & London & New Delhi.

Hallitus suosittaa laajaa sosiaali- ja terveyspiiriä 2008. Pohjolan Sanomat 25.1.2008, 3.

Hammersley, Martyn 1992. What`s Wrong With Ethnography? Methodological Explora-tions. Routledge, London.

Okkonen, Tiina & Honkanen, Pekka n.d. SOTEPI LOPPURAPORTTI (1.8.2006 – 31.8.2007). Esitys Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän toimintojen järjestämisestä. Tulostettu 6.12.2007 http://www.kemi-tornio.fi/joomla/component/option,com_docman/task,cat_view/gid,47/Itemid,33/

Ikonen, Eija-Riitta & Julkunen, Seija 2007. Kehittyvä kotihoito. Edita, Helsinki.

Junnila, Marjaliisa & Nykänen, Pirkko & Ripatti, Si nikka & Teräväinen, Ritva 2005. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri. PERES- ja HYVI-projektien tulosten arviointi. STAKES. Alue- ja kuntapalvelut. Kehittämisselvityksiä 15/2005.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 2007. Tarjous Hyvinvointijärjestelmä ja -palvelut III hankkeen arvioinnista, 13.8.2007.

Kunnat omalla tahdillaan sosiaali- ja terveyspiiriin? 2008. Pohjolan Sanomat 24.1.2008, 1.

Länsi-Pohjan hyvinvointijärjestelmä ja palvelut II. Loppuraportti 2006. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Kemi.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2006. Hankesuunnitelma. Länsi-Pohjan hy-vinvointijärjestelmä ja -palvelut III.

91

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2007a. Tarjouspyyntö. Hyvinvointijärjes-telmä ja -palvelut hankkeen arviointi, 8.8.2007.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2007b. Viitattu 5.12.2007 http://www.lpshp.fi/www/web/index.php?id=647

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2007c. Tilaus Nro 4752.

Ministeriö jäädytti sosiaali- ja terveyspiirin jatk orahat 2008. Pohjolan Sanomat 11.1.2008, 1.

Ministeriö patistaa Meri-Lappia laajaan sosiaali- ja terveyspiiriin 2008. Pohjolan Sano-mat 15.1.2008, 5.

MOTV n.d. Menetelmäopetuksen valtakunnallinen tietovaranto. http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/index.html. Viitattu 21.1.2008

Pajukoski, Marja 2004. Sähköinen asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lainsäädännön rajat ja mahdollisuudet. Stakes, Raportteja 283. Helsinki.

Paras-hanke edennyt verkkaisesti 2008. Pohjolan Sanomat 19.1.2008, 6.

Paras-hanke etenee kaksitahtisesti 2008. Pohjolan Sanomat 25.1.2008, 4.

Pegasos. Kotihoito n.d. Tulostettu 16 12.2007 http://www.wmdatanovo.fi/wmwebb/Services/files/Pegasos%20kotihoito.pdf

Pegasos. Sosiaali- ja terveystietojärjestelmä n.d. Tulostettu 16.12.2007 http://www.wmdata.fi/wmwebb/Services/files/Pegasos%20sosiaali%20ja%20terveystietoj%C3%A4rjestelm%C3%A4.pdf

Pekurinen, Markku & Junnila, Marjaliisa & Idänpää-H eikkilä, Ulla & Wahlbeck, Kris-tian 2006. Terveyspiiri. Eräs alueellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen malli. Stakes, Helsinki.

Perälä, Marja-Leena & Grönroos, Eija & Sarvi, Anu 2006. Kotihoidon henkilöstön työ ja hyvinvointi. Stakes, Raportteja 8/2006. Helsinki.

Potilastietojärjestelmä PEGASOS n.d. Tulostettu 16.12.2007 http://wmdata.fi/wmwebb/Services/files/Pegasos_yleisesite2005.pdf

Puuronen, Jorma 2007. Etnografinen tutkimus. Teoksessa Viinamäki, Leena & Saari, Erkki (toim.) Polkuja soveltavaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki, 101–120.

Rissanen, Tapio 2002. Projektilla tulokseen – projektin suunnittelu, toteutus, motivointi ja seuranta. Kustannusosakeyhtiö Pohjantähti, Jyväskylä.

Robson, Colin 2001. Käytännön arvioinnin perusteet. Opas evaluaation tekijöille ja tilaajille. Tammi, Helsinki.

Ruotsalainen, Pekka 2006. Suositukset terveydenhuollon asiakastietojen tietoturvalliselle sähköiselle arkistoinnille. Usean toimintayksikön yhteinen käyttäjän ja käyttöoikeuksien hallinta – periaatteet ja suositukset. Stakes, Raportteja 4/2006. Helsinki.

Ruotsalainen, Martti 2007. SOTEPI. Sosiaali- ja terveyspiiri. 16.11.2007. Martti Ruotsalai-nen. Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry. Martti Ruotsalaisen 5.12.2007 sähköpostin liitetiedostona lähettämä PowerPoint -esitys.

Saari, Erkki 2007a. Erkki Saaren 24.10.2007 klo 9.36 Jaana Ilmastille, Kristiina Mattaselle, Tellervo Alanärälle ja Janne Okkoselle lähettämä sähköpostiviesti. Tulostettu 9.1.2008. Saatavilla tutkijalta.

Saari, Erkki 2007b. Erkki Saaren 29.10.2007 klo 17.42 Tellervo Alanärälle, Jaana Ilmastille, Kristiina Mattaselle ja Janne Okkoselle lähettämä sähköpostiviesti. Tulostettu 9.1.2008. Saatavilla tutkijalta.

92

Saari, Erkki 2007c. Kokonaisarvioinnin tavoitteet, lähtökohdat ja toteuttaminen, Teoksessa Rautiainen, Tanja, & Saari, Erkki & Pruikkonen, Anu & Tompuri, Helena & Keskitalo, Tuulikki & Mölläri, Anne-Maria: Laadukkaita sisältöjä ja oppimisen tukea. Lapin kor-keakoulujen etä- ja virtuaaliopetuksen kehittämishankkeen kokonaisarviointi. Rovaniemen ammattikorkeakoulun julkaisusarja C 16. Rovaniemi. Saatavissa sähköisenä http://www.ramk.fi/?newsid=3919&deptid=12605&showmodul=&languageid=3&news=1, 1–46.

Silfverberg, Paul 1996. Ideasta projektiksi – projektisuunnittelun käsikirja. Edita, Helsinki.

Tammisalo, Tero 2007. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden tietoturvan hallin-nointi. Periaatteet ja menetelmät. Stakes, Raportteja 5/2007. Helsinki.

Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustan-nusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.

Seppänen-Järvelä, Riitta 2004. Prosessiarviointi kehittämisprojektissa. Opas käytäntöihin. FinSoc Arviointiraportteja 4/2004. Stakes, Helsinki. Tulostettu 10.1.2008 http://groups.stakes.fi/NR/rdonlyres/2C41CB87-6134-4C94-8D1B-46CD906C3B33/0/Arviointiraportteja4_04.pdf

Silverman, David 2001. Interpreting Qualitative Data. Methods for Analysing Talk, Text and Interaction. Second Edition. SAGE Publications, London & Thousand Oaks & New Del-hi.

Sosiaali- ja terveyspiirin kohtalo vaakalaudalla 2008. Pohjolan Sanomat 11.1.2008, 6.

Sosiaali- ja terveyspiiristä vaikka maan mallikappale 2008. Pohjolan Sanomat 15.1.2008, 1.

Stake, Robert E. 1995. The Art of Case Study Research. Sage Publications, Thousand Oaks & London & New Delhi.

Tavoitteena edelleen laaja sosiaali- ja terveyspiiri 2008. Pohjolan Sanomat 24.1.2008, 3.

Vartiainen, Pirkko 1994. Palveluorganisaatioiden tuloksellisuusarviointi, teoriat ja käytäntö. Päivähoitoon, erityisesti päiväkoteihin kohdistuva monitahoarviointi. Acta Wasaensia N:o 40. Hallintotiede 2. Vaasan ylipisto, Vaasa.

Vartiainen, Pirkko 2007. Monitahoarvioinnin periaatteet ja prosessit. Teoksessa Viinamäki, Leena & Saari, Erkki (toim.) Polkuja soveltavaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki, 152–172.

Vedung, Evert 2003. Arviointiaalto ja sen liikkeelle panevat voimat. FinSoc Työpapereita 2/2003. Stakes, Helsinki. Tulostettu 10.1.2008 http://groups.stakes.fi/NR/rdonlyres/F7399132-E3E2-4A16-BA63-59646A044C38/0/tp2_03.pdf

Veikkolainen, Marja & Hämäläinen, Päivi 2006. Sosiaali- ja terveyshuollon henkilöstön tieto- ja viestintätekniikan koulutus- ja oppimateriaalitarve ja koulutuksen kehittämisen haasteet. Stakes, Raportteja 9/2006. Helsinki.

Viinamäki, Leena 2007. Triangulatiivisen tutkimusasetelman soveltamismahdollisuudet. Te-oksessa Viinamäki, Leena & Saari, Erkki (toim.) Polkuja soveltavaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki, 173–197.

Walldén, Sari & Peltomäki, Suvi & Martikainen, Susanna 2007. Tampereen kaupungin Pegasosjärjestelmän käytettävyystutkimus murtumapotilaan hoitoketjussa. Tietojenkäsit-telytieteiden laitos. Tampereen yliopisto. B-2007-3. Tampere. Tulostettu 16.12.2007 http://www.cs.uta.fi/reports/bsarja/B-2007-3.pdf

Yhteenvetomuistio 2007. Jaana Ilmastin ”arvioinnin työrukkasen” 19.10.2007 pitämästä pa-laverista laatima muistio. Saatavilla tutkijalta.

93

LIITTEET Liite 1. Tiivistelmä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ssä 2000-luvulla tehdystä so-

siaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä

Kevät 2001 � STM:n vt. ylijohtajan johdolla järjestetty esitelmä- ja keskustelutilaisuus, jossa suosi-teltiin, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja sen jäsenkunnat selvittävät mahdollisuuksia liittää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintoja yhteen.

2001–2003 � HYVI-projekti (käynnistyi toukokuussa 2001).

Vuoden 2001 loppu–kesäkuu 2002 � Selvitys Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella tuotettavien erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja terveydenhuoltoon liittyvien sosiaalipalvelujen integ-roitumisesta toisiinsa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus käsitteli selvitystä joulukuussa 2002 tehden päätöksen PERES-projektin toteuttamisesta.

Vuoden 2002 loppu–vuoden 2004 loppu � PERES-projekti. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus päätti projektin toteuttamisesta joulukuussa 2002. Projektin ensimmäi-sen vaiheen suunniteltiin päättyvän vuoden 2004 lopussa.

Maaliskuu 2003 � Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi Sairaala palve-luverkoston osaksi -strategiaohjelma, joka nivoi PERES- ja HYVI-projekteissa tehdyt kehittämispyrkimykset yhdeksi kokonaisuudeksi.

Tammikuu 2004–maaliskuu 2005 � PERES- ja HYVI-projektien arviointi. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja projektien rahoittajat päättivät arvioinnin teet-tämisestä tammikuussa 2004 ja arviointiraportti valmistui maaliskuussa 2005.

Syyskuu 2004–helmikuu 2006 � HYVI II-projekti.

2005 � PARAS-hanke käynnistyi.

Tammikuu 2006–elokuu 2007 � SOTEPI-projektin 1-vaihe.

Kesäkuu 2006–joulukuu 2007 � HYVI III-projekti.

2008 � SOTEPI-projektin 2-vaihe. STM on myöntänyt rahoituksen vaiheen toteuttamiseen vuoden 2008 loppuun saakka, mutta vaiheen toteut-taminen ei ole käynnistynyt.

94

Liite 2. Projektin ohjausryhmälle lähetty kyselylomake

95

96

97

Liite 3. KOHO-osaprojektin projektiryhmälle ja käyt täjille lähetty kyselyloma-ke

98

99

100

101

Liite 4. OTSA-osaprojektin projektiryhmä ja -palvel un käyttäjille lähetty kyse-lylomake

102

103