N:O 2/2004LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA1/20051/2010

- Voisi yleistää, että meillä kai-killa on todennäköisesti pieniä syöpäsoluja, joita ei vielä ha-vaita. Niiden syntyminen eli-mistössä on hyvin tavallinen tapahtuma, biolääketieteen professori Pirkko Härkönen myöntää.

Elimistöä voisi verrata mo-nimutkaiseen ja tehokkaaseen jätteenkäsittelylaitokseen, jolla on useita hienostuneita käytän-töjä sekalaisen ongelmajätteen kuten esimerkiksi syövän esi-asteiden ja syöpäsolujen tuho-amiseen.

Keinoja on syytäkin olla paljon, sillä syöpäsoluja on monenlaisia, kuten sellaisia, jotka jakautuvat kiivaasti, sel-laisia, jotka leviävät tehok-kaasti ympäristöönsä, ja sitten sellaisia, joiden tuhoaminen on aivan erityisen hankalaa. Ta-vallisesti elimistö kuitenkin tietää, mitä niille kuuluu teh-dä.

- DNA-tasolla solun jakau-tumisen yhteydessä on hyvin tehokkaat menetelmät, joilla elimistö korjaa esimerkiksi syöpää synnyttävien aineitten ja säteilytyksen aiheuttamia virheitä. Mikäli niitä ei kuiten-kaan saada tässä vaiheessa kor-jattua, hävittää ohjelmoitu so-lukuolema viallisen solun. Jos sekään ei auta, syöpäsolun kimppuun käyvät immuuni-puolustuksen erilaiset meka-nismit, kuten tappaja- ja syöjä-solut. Lisäksi myöskin solujen lähiympäristö, siis elimistön kudokset, pystyvät monin ta-voin pysäyttämään syövän, Härkönen luettelee.

Härkösen tutkimassa pros-tata- eli eturauhassyövässä ar-vioidaan noin kymmenesosan kasvainten esiasteista ja pienis-tä kasvaimista lähtevän kasva-maan ja leviämään, loput eli-mistö selättää omin avuin.

Androgeenireseptori erehtyy eturauhassyövässäYli kaksi vuosikymmentä syö-pätutkimusta tehneen Härkö-sen turkulainen tutkimusryhmä pyrkii selvittämään, miten eli-mistö toimii solu- ja kudosta-solla, kun uusiutunut syöpä tavoittelee lisää elintilaa me-tastaaseja eli etäpesäkkeitä muodostamalla. Ryhmä on keskittynyt edenneen syövän säätelymekanismeihin prosta-ta- ja rintasyövässä, joissa syö-vän synty on vahvasti estrogee-ni- ja androgeenihormonien säätelemää.

- Pienet ja liukkaasti liikku-vat hormonit tunkeutuvat solu-kalvon ja soluliman läpi tu-maan, kiinnittyvät resepto-reihinsa ja käynnistävät niiden aktiivisuuden, josta seuraa mo-nenlaisia tapahtumia, Härkö-nen selkiyttää.

Jätteidenkäsittelylaitokses-sa reseptorit olisivat kuin työn-tekijöitä, jotka normaalitilan-teessa käynnistävät ja vievät päätökseen tarkkaan säädellyt toimenpiteet, joilla haitalliset tekijät erotellaan hyödyllisistä ja tehdään ympäristölleen vaa-rattomiksi.

Miesten prostatasyövässä androgeenireseptori on josta-kin syystä erehtynyt tehtävis-tään ja käynnistää haitalliset toiminnot, solun jakaantumi-sen tai invaasiokyvyn, ja alkaa ylläpitää niitä. Näin syöpä pää-see kehittymään.

Tutkijat ovat pitkään tien-neet, että androgeeniresepto-reilla on keskeinen rooli pros-tatasyövän synnyssä. Tyypilli-sesti eturauhasen syöpää hoi-detaankin poistamalla andro-geenihormonit tai estämällä niiden toiminta, mikä merkit-see potilaalle lääkkeellistä tai kirurgista kastraatiota. Hiljat-tain tutkijat ovat kuitenkin teh-neet uusia kiinnostavia löytö-jä.

- Nyt tiedämme, että andro-geenireseptori on oleellinen syövän jokaisessa vaiheessa. Levinneessä syövässä se voi kuitenkin käynnistyä ilman käynnistäjää eli ilman hormo-niakin, muilla mekanismeilla. Seuraava kysymys on se, mitkä tekijät kasvua ja leviämistä sil-loin säätelevät.

Peli ei ole menetetty etäpesäkkeissäkäänHärkönen kertoo, että syövän etäpesäkkeiden muodostumis-ta ja kasvua säätelevistä teki-jöistä tiedetään toistaiseksi varsin vähän. Osittain nämä mekanismit voivat olla kotoi-sin siitä kudoksesta, johon syöpäsolut ovat karanneet. Siitä hänenkin ryhmänsä on kiinnostunut.

Syöpäbiologian asiantuntija kuitenkin vakuuttaa, ettei eli-mistö ole syövän voimaton uhri vielä siinäkään vaiheessa, kun kasvain on onnistunut muodostamaan etäpesäkkeitä. Kehon oma kamppailu syöpä-soluja vastaan on edelleen ak-tiivista ja hyvin tärkeää.

- Ei ole lainkaan yksiselit-teistä, että jos syöpäsolut pää-

sevät jostakin syystä leviä-mään, niin ne sitten ilman muuta riehaantuisivat. Näin ei läheskään aina tapahdu. Etäpe-säkkeissäkin syöpäsolut voivat kuolla tai yksinkertaisesti py-sähtyä ja jäädä paikoilleen. Yleensä kyse ei ole siitä, että ne olisivat itse kykenemättö-miä kasvamaan, vaan kasvun estääkin ympäröivä kudos, Härkönen sanoo.

Hoidot tukevat elimistön omaa kamppailuaHärkönen muistuttaa, että sairau-den edetessä elimistö tarvitsee yhä enemmän ulkopuolista apua. Havaittavissa olevat tuumorit har-voin enää pysähtyvät itsekseen.

- Usein kuitenkin sekin riit-tää, kun hoidoilla saadaan poistetuksi riittävä määrä vää-

rin toimivia soluja. Elimistö hoitaa pitkälti loput. Ulkoisella interventiolla on tietysti merki-tystä, mutta elimistön omalla prosessilla on kenties aivan rat-kaiseva ja vielä paljon suurem-pi merkitys, hän pohtii.

- Syöpäbiologin näkökul-masta voisi sanoa, että syövän syntymekanismit, niiden kul-kua ennustavat merkkiaineet ja menetelmät, jotka auttavat hoi-

don valinnassa, sekä kohden-netut syövän hoidot ovat yhä avainasemassa. Mutta yhtä lailla avainasemassa on oppia ymmärtämään niitä mekanis-meja, joilla elimistö vastustaa syövän etenemistä ja kasvua. Niitä prosesseja on hyvin tär-keä oppia tukemaan.

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Turun yliopiston solubiologian professori Pirkko Härkösen tutkimusryhmä pyrkii tunnistamaan todennäköisim-min leviävät syöpämuodot ja tuottamaan metastasoinnin eli etäpesäkkeiden muodostuksen mekanismeista tietoa, jonka varassa uusia, tehokkaita hoitoja voidaan kehittää. - Kiitos yhteistyön monien muiden tutkimus-ryhmien kanssa olemme pystyneet yhdistämään tekniikoita ja tietämystä, joilla voidaan tutkia esimerkiksi tiettyjä metastasoitumismekanismeja uusista näkökulmista, professori Härkönen tuumaa.

Elimistö selättää syöpäsolut monin keinoinTerveyttään vaaliva saattaa tuntea heikotusta kuullessaan, että jokaisen keski-ikäisen ihmi-sen elimistöstä löytyy suurella todennäköisyy-dellä pikkuruisia syöpäsoluja. Valtaosa meistä ei saa kuitenkaan koskaan tietää kantaneensa syöpää kappaleen matkaa mukanaan.Professori Pirkko Härkönen Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta kertoo sen johtuvan siitä, että elimistö useimmiten poistaa ongel-man ennen kuin se ehtii ilmoittaa itsestään. Ihmiskehon omat puolustuskeinot ovat toipu-misen kannalta avainasemassa vielä taudin uusiutuessakin, hoitojen rinnalla.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat2 - 2010 - N:o 1

Järjestöt ovat yksi yhteiskuntaa koossa pitävä voima. Niiden ydintä ovat vaikut-tamistoiminta, vertais- ja vapaaehtoistoiminta, asiantuntijuus sekä erilaisten palvelujen kehittäminen ja tarjoaminen. Yhdistystoiminnalla on poikkeuksellisen suuri merkitys Suomessa ihmisten kannalta.

Järjestöjen rooli on muuttunut 1990-luvun lopulta lähtien erityisesti palvelun-tuottajana. Muutos kytkeytyy EU:n sisämarkkinasääntelyyn ja siihen, että jäse-nistön oikeuksien valvonnan tarve on kasvanut. Vuosina 2004-2008 sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan painopiste siirtyi selvästi kansalaisjärjestötoimin-taan, asiantuntijuuteen ja vaikuttamiseen.

Palvelumarkkinoiden kehittämisessä järjestöillä ei ole erityisasemaa suhteessa yrityksiin. Järjestöt ovat tämän sisäistäneet. Palvelumarkkinoiden kehittämisin-nossa uhkaavat unohtua järjestöjen toiminnan muut puolet, vertais- ja vapaaeh-toistoiminta ja perinteinen kansalaisjärjestötoiminta. Jopa niitäkin yritetään tuotteistaa ja kilpailuttaa.

Järjestöissä tilanne on synnyttänyt epävarmuutta. 18 sosiaali- ja terveysjärjes-töä on yhtiöittänyt toimintaansa. Osa järjestöistä on vähentänyt palvelujen tuot-tamista. Tällä on merkitystä järjestöille ja ennen kaikkea niille ihmisille, joiden erityiset tuen ja palveluiden tarpeet ovat järjestöjen varassa. Järjestöjen roolin muutos on merkinnytkin jo palveluita ilman jääneitä ihmisiä. Uusia yrityksiä ei olekaan syntynyt riittävästi kattamaan vastuuta.

Jos järjestöt pakotetaan toimimaan tavaratuotannon ehdoilla, jotakin oleellista suomalaisen yhteiskunnan perustasta hävitetään. Julkisen vallan tulee varmistaa järjestöille hyvät toimintaedellytykset ja vaalia suomalaisen kansalaisyhteiskunnan perinteitä. Sen voi tehdä loukkaamatta muiden toimijoiden tilaa ja oikeuksia.

Järjestöjen arvokas toiminta turvattava

Riitta SärkelätoiminnanjohtajaSosiaali- ja terveys-turvan keskusliitto ry

Mammografiamahdollistaa rintasyövän varhaisen toteamisen

www.pulssi.fi

Pulssissa vastaanottavatsyöpälääkärit:Suvi HeikkiläRiikka HuovinenMinna Kankuri-TammilehtoHeikki MinnOuti PaijaSeppo Pyrhönen

Lääkärit ja röntgen: ma-pe 8–20, la 9–17, su 12–20Laboratorio: ma-pe 7–20, la 9–17, su 12–20Ajanvaraus puh. 2616 300

Soita numeroon 010 430 900

– eli kun huolehtiva pankkisuhde alkoi jo ensitreffeillä.

Pistäydy siis osoitteessa liedonsp.fi tai käy konttorissamme ja me huolehdimme lopusta.

Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Oripää | Paimio | Raisio | Turku

Puhelun hinta kiinteästä verkosta 8,21 snt/puhelu + 5,9 snt/min.,matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 16,90 snt/min. Hinnat sis. alv. 22 %.

Organisationer är en sammanhållande kraft i samhället. Deras väsentligaste funktion handlar om påverkans- och frivilligarbete, verksamhet med likställda, sakkunskap samt utveckling och erbjudande av olika tjänster. Föreningsverksam-het har mycket stor betydelse för människor i Finland.

Sedan slutet av 1990-talet har organisationernas roll förändrats i synnerhet när det gäller att leverera tjänster. Förändringen hänger dels ihop med regleringen av EU:s inre marknad och dels med att behovet av att bevaka medlemmarnas rättighe-ter har blivit större. Under åren 2004-2008 blev organisationernas verksamhet klart fokuserad på medborgarorganisationers verksamhet, sakkunskap och påverkan.

Vid utveckling av servicemarknaden har organisationerna ingen särställning i förhållande till företagen. Detta har organisationerna tagit till sig. När man ivrar för att utveckla servicemarknaden, glömmer man lätt de andra sidorna av orga-nisationernas verksamhet, dvs. arbetet med likställda, frivilligarbetet och med-borgarorganisationernas traditionella verksamhet. Även dessa försöker man produktifiera och konkurrensutsätta.

Inom organisationerna har detta gett upphov till osäkerhet. 18 social- och häl-soorganisationer har bolagiserat en del av sin verksamhet. Några av organisatio-nerna har börjat leverera färre tjänster. Detta har betydelse för organisationerna och framför allt för de människor vars speciella behov av stöd och tjänster är i händerna på organisationer. Förändringen av organisationernas roll har redan medfört att människor har blivit utan tjänster. Det finns ännu inte tillräckligt med nya företag för att täcka ansvaret.

Om organisationerna tvingas att fungera på varuproduktionens villkor, förstörs något av det grundläggande i det finländska samhället. Den offentliga makten bör säkra organisationerna goda verksamhetsmöjligheter och slå vakt om det finländska medborgarsamhällets traditioner. Detta kan göras utan att ge andra aktörer mindre utrymme eller kränka deras rättigheter.

Riitta SärkeläverksamhetsledareCentralförbundet för Socialskydd och Hälsa rf

Organisationernas värdefulla verksamhet bör säkerställas

Lounais-Suomen SyöväntorjuntasanomatSeiskarinkatu 3520900 Turkupuhelin (02) 2657 666telefax (02) 2657 668Sähköposti: kari.ojala@lssy.fiPäätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. -Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f.Painos: 275.000Painopaikka: Turun SanomatSeuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2010

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2010 - 3

Kannustusrahasto syöpää sairastaneille nuorilleLasten- ja nuortenohjaaja Maissi Haapanen, tutum-min Maissi-täti, on työsken-nellyt lapsisyöpäpotilasper-heiden ja murkkujen hyvin-voinnin puolesta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä kolmen vuosikymmenen ajan. Maissi-tädin 80-vuo-tisjuhlan kunniaksi yhdis-tyksen huomaan perustettiin nuorten syöpäpotilaiden kannustusrahasto.

- Rahasto myöntää tukea syöpää sairastaneille nuorille, jotka yrittävät itse sisulla ja sydämellä parantaa omaa elä-määnsä, Haapanen kertoo.

Sairaus on aiheuttanut osalle lapsista ja nuorista hen-kisiä tai fyysisiä vaurioita. Maissi painottaa, että monilla heistä on kuitenkin hyvinkin selkeitä tavoitteita sen suh-teen, mitä he haluaisivat elä-mässään tehdä.

- Tuen on määrä auttaa nuoria pääsemään näissä tavoitteissaan eteenpäin, Maissi kiteyttää.

Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen kautta jokaisel-la on mahdollisuus tukea syöpää sairastaneita nuoria heidän opiskeluissaan ja harrastuksissaan tekemällä lahjoituksen Lasten- ja nuortenohjaaja Maissi Haa-pasen kannustusrahastoon tilille: TOP 571345-213052.

Maissi-tädin 80-vuotis-juhlarahastoon on ker-tynyt tähän mennessä varoja yhteensä 4 200 euroa. Lasten- ja nuor-tenohjaaja Maissi Haa-panen sai Lapsisyöpä-potilasperheiden kerho Sykerön 30-vuotisjuh-lassa onnitteluja hoita-miltaan lapsilta.

- Lasten syöpätautien hoito on yhteistyötä niin hoitotieteen kuin lääketieteellisten erityisalojen ja kaikkien tukitoimintojen välillä. Kolmannen sektorin rooli näiden alojen kehittämisessä ja [Syke-rön] tapauksessa ennen kaikkea perheiden ja lasten hyvinvoinnin takaajana on äärimmäisen tärke-ää, kiteytti kaikille Turun seudun lapsisyöpäpotilasperheille tuttu Salmi Sykerön 30-vuotisjuhla-puheessaan.

Salmi totesi Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen ja sen siipien suojassa toimivan Syke-rön vaikuttaneen Turun yliopis-tollisen keskussairaalan lasten syöpä- ja veritautien osaston oloihin ja henkilökuntaraken-teeseen esimerkiksi herättele-mällä vallanpitäjiä sekä lahjoit-tamalla Turkuun syöpä- ja veri-tautien tutkimusjohtaja-lääkärin määräaikaisen viran, jonka sai-

raanhoitopiiri sittemmin vaki-naisti erikoislääkärin virkana. Yhdistys on antanut tukensa myös allogeenisten kantasolu-siirtohoitojen aloittamiseksi Turussa. Kyse on tärkeästä syö-pähoitojen muodosta, jota voi-daan nykyisin Suomessa antaa lisäksi vain Helsingissä.

Edelleen Salmi huomautti yhdistyksen tukevan syöpätau-tien tutkimusta Moikoisten Syöväntutkimussäätiön kautta ja edistäneen hoitoon olennai-sena liittyvää kansainvälistä yhteistyötä lääkäreille ja tutki-joille kohdistamillaan matka-apurahoilla. - Kansainvälisen yhteistyön myötä meillä on mahdollisuus saada kaikkein paras ajankoh-tainen tieto hoitokeinoista ja tehdä omaa kunnollista kliinistä tutkimusta. Meistä suurin osa on viettänyt lyhyempiä tai pi-

tempiä aikoja ulkomaisissa kes-kuksissa, joista on saatu suoria kontakteja ja mahdollisuuksia konsultoida ongelmatapauksis-sa, muistutti Salmi, jonka mu-kaan hoitotulosten kehityksen tulevaisuus lasten syöpätaudeis-sa näyttää edelleen lupaavalta.

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Professori Salmi on vaikuttanut järjes-tötoiminnassa vuo-sia Suomen Syöpä-yhdistyksen val-tuuskunnan, Moi-koisten Syöväntut-kimussäätiön halli-tuksen ja pienen Sykerö-kerhonkin toimikunnan jäse-nenä.

Professori Toivo T. Salmi:

Kansalaisjärjestöt tukevat lasten syöpähoidon kehitystäSuomessa noin 150 lasta sairastuu syöpään vuosittain. Se, että kaikki yliopistosairaalat pystyvät tarjoamaan täysipainoista lasten syöpähoi-toa, on Tyksin osastonylilääkärin virasta eläköityneen professori Toi-vo T. Salmen mukaan vaatinut määrätietoista työtä kaikilta lapsipo-tilaiden parissa työskenteleviltä, kansalaisjärjestöt mukaan lukien.

Lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerhon toimikunnassa noin viisitoista vuotta vaikutta-neiden Liisa ja Gustaf Rönn-holmin sairaalamuistot kolmen vuosikymmenen takaa ovat py-säyttävää kuultavaa.

Lastentautien poliklinikalla pienten leukemiapotilaiden isät

ja äidit yrittivät väistellä fluns-saisia lapsia samaan aikaan, kun osastolla kehotettiin varo-maan infektioita. Ne olivat hengenvaarallinen uhka sytos-taattihoitojen heikentämälle lapselle.

Omaa lasten syöpätautien erikoislääkäriä ei myöskään

ollut, ja hoitohenkilökunta per-heiden ympärillä vaihtui tihe-ään.

- [Lapsen sairaudesta] ei us-kaltanut puhua juuri kenenkään muun kuin lääkäreiden ja hoita-jien kanssa. Tuntui pahalta, kun nämäkin ihmiset vaihtuivat, ja keskustelu piti avata aina uu-destaan, Gustaf selittää.

Tyksin osastonhoitaja Ulla Blumbergin kannustamana Liisa rohkaistui etsimään tiloja, joihin pienten syöpäpotilaiden vanhem-mat voisivat kokoontua puhu-maan huolistaan ja peloistaan. Soitto Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalalle pisti pyörät pyörimään.

Ei enää erakkoelämää- Kari puhui professori Tuo-mas Peltosen ja lastenlääkäri Toivo T. Salmen kanssa. Siinä aukeni heti yhteisymmärrys, kertoo Liisa, joka oli aiemmin hieman arkaillut Peltosta, oli-han nuori äiti yöpynyt osastol-la kieltojen vastaisesti ja tältä salaa.

Sykerön toiminta pyörähti käyntiin huhtikuussa 1980, ja perheet saivat paljon muutakin kuin kokoontumistilat. Uusi poti-laskerho merkitsi aiemmin hyvin eristynyttä elämää viettäneille lapsille ja heidän vanhemmilleen yhteisiä kokoontumisia, asian-tuntijaluentoja, pienten harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa sekä ret-kiä ja leirejäkin. Toisin sanoen kokonaisen vertaistuen ja yhdes-säolon maailmaa ilman pelkoa henkeä uhkaavista infektioista.

- Saimme elämyksiä ja turval-lista yhdessäoloa. Leireillä ja matkoilla vanhemmilla riitti pu-humista, itkemistä ja nauramista aamutunneille saakka. Perheiden ja henkilökunnan yhteiset leikit, kilpailut ja luova toiminta olivat rentouttavia, Liisa hymyilee.

Hän korostaa, että koko per-heeseen kohdistuva tuki on ollut kullanarvoista myös potilaan sisarusten kannalta. Liisa ker-too olleensa tyttärensä sairastut-tua niin shokissa, että voimat tämän kaksi vuotta vanhemman veljen huomioimiseen olivat aluksi olemattomat. Ilman vä-littävien ihmisten tukea perhe olisi ollut pulassa.

- Se, että perheet saavat tukea myös sisarusten huomioimiseen, on tosi tärkeää. Olen kiitollisena seurannut, miten aikuiset lapseni nyt huomioivat ja kuuntelevat omia lapsiaan, hän miettii.

Painavaa asiaa päättäjilleRönnholmit muistuttavat, että Sykerön kautta vanhemmat saivat tuotua lapsisyöpäpoti-lasperheiden tarpeita myös päättäjien tietoon. Niin silloin-kin, kun 80-luvun alussa bus-silastillinen sykeröläisiä kii-ruhti viemään viestiään Arka-dianmäelle, lääkärien ja van-hempien säikähdettyä vallanpi-täjien suunnitelmia keskittää lasten syöpähoidot Helsinkiin.

- Pelko tuli siitä, että hoidon siirtyessä etäälle vanhemmat olisivat menettäneet mahdolli-suuksia tukea ja rohkaista las-

taan esimerkiksi syömään kun-nolla, mikä on tärkeää, ettei tä-män kunto laske. Lisäksi ne, jotka kantavat huolta lapses-taan, eivät ole maailman parhai-ta autoilijoita, Gustaf tiivistää bussiretkueen tuntemukset.

Rönnholm tietää mistä pu-huu, olihan mies monet kerrat mukana autossa, kun hänen uu-punut vaimonsa ajoi mitään huo-maamatta päin punaisia. Liisa-kin ihmettelee, ettei pahempaa päässyt sattumaan, vaikka sai-raalalle lähdettiin aamukuudelta ja kotiin palattiin keskiyön tietä-millä. Onneksi matka kodin ja sairaalan välillä oli lyhyt.

Vahva yhteistyö potilasper-heiden ja asiantuntijoiden kes-ken sai median ja päättäjät ym-märtämään, että lasten syöpätau-tien hoitoa tuli kehittää kaikkien yliopistosairaaloiden alueella. Sylva ry:n silloisena puheenjoh-tajana Gustaf Rönnholm valittiin edustajaksi sosiaali- ja terveys-ministeriön lasten leukemiahoi-don järjestelemiseksi asettamaan toimikuntaan.

Omalle osastolleSuotuisat tuulet alkoivat puhal-taa sairaalamaailmassa. Lasten syöpä- ja veritaudit saivat pian oman osastonsa ja poliklinik-kansa infektiopotilaista eril-lään. Vanhemmat sisustivat sinne lahjoitusvaroin kodin-omaisuutta. Osastolle ja poli-klinikalle saatiin omat sairaan-hoitajat sekä lasten syöpätau-tien erikoislääkärin virka, jota Topi Salmi alkoi hoitaa.

Rönnholmit painottavat, että hoitohenkilökunnan pysyvyys oli henkisesti merkittävä asia sillä se antoi tilaa vahvan luot-tamussuhteen kehittymiselle.

- Olihan niitä muitakin hy-viä lääkäreitä, mutta kriisivai-heissa sain suuren luottamuksen Topiin. Kun hän oli jonkin ai-kaa Amerikassa, kirjoitin hänel-le kirjeitä, joissa raportoin ja kyselin tilanteestamme, muiste-lee Liisa.

Jokainen tiedonmuru on huojentavaSykerön ja sairaalan yhteistyö saa Rönnholmeilta paljon kii-tosta. - Asiantuntijaluennot an-toivat paljon tietoa sairaudesta ja sosiaaliasioista, psykologista tukea ja luottamusta elämään. Niissä tilaisuuksissa pääsi pu-humaan ja kysymään asioista, joista ei lapsen hoidon aikana pystynyt puhumaan. Se oli to-della tärkeää, pohtii Liisa.

Gustaf muistuttaa, että jo-kainen tiedonmuru merkitsee huojennusta lapsisyöpäpoti-laan perheessä, jossa epäilyk-set ja pelot ovat koko ajan läs-nä. - Moni vanhempi syyttää itseään täysin turhaan erilaisis-ta asioista. Jokaiselle perheel-le tulee kysymyksiä, että mistä syöpä voi aiheutua. On tärkeää kuulla, ettei se tule yhdestä ra-vintoaineesta tai muustakaan yksittäisestä tekijästä. Taustan monimutkaisuus hyvin laaja.

Teksti ja kuvat: Jarna Lindroos

Sykerön perustajajäsenet, vuosia lapsisyöpäpotilastoi-mintaa kehittäneet Liisa ja Gustaf Rönnholm arvostavat sairaalan ja potilasperheiden yhteystyötä. Meri-Karinaan Sykerön 30-vuotispäiville saapuneiden Rönnholmien mu-kaan lapsipotilaiden vanhempia kohdellaan nykyisin hoi-toryhmän voimavarana. - Sairaala huomioi, että vanhem-mat tietävät paljon, ja heitä kuunnellaan, Liisa kiteyttää.

Liisa ja Gustaf Rönnholmin yksivuotiaan tyt-tären leukemiaa hoidettiin Tyksissä kolme vuosikymmentä sitten. Tuolloin lasten syöpä-taudeilla ei ollut omaa osastoa, poliklinikkaa eikä erikoislääkäriä. Vanhemmat yöpyivät ki-puilevan lapsen rinnalla salaa, ja mahdollisuu-det pelkojen purkamiseen olivat harvassa. Siitä alkoi Sykerön tarina.

Tiivis yhteistyö sairaalan kanssa on Sykerön toiminnan perustaLapsisyöpäpotilasperheiden kerho täytti 30 vuotta

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat4 - 2010 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen Turun seudun paikallis-osasto lahjoitti 5 000 euroa kotisaattohoitotoiminnan tuek-si. Koko paikallisosaston joh-tokunta seisoi yksimielisesti päätöksen takana, mutta pu-heenjohtaja Terttu Yli-Tolp-pa-Kerrolalle toiminta on erityisesti sydäntä lähellä hen-kilökohtaisen kokemuksen vuoksi. 13 vuotta sitten hänen oma äitinsä valitsi kotikuole-man. - Se oli ensimmäinen ker-ta, kun jäin kuolevan ihmisen

kanssa kahden. Mitään sellais-ta ei kuitenkaan päässyt tapah-tumaan, mistä hoitajat eivät olisi jo kertoneet. Heiltä sai myös neuvot, joiden avulla näi-hin tilanteisiin saattoi varautua, Yli-Tolppa-Kerrola kertoo.

Hoitaja vieraili kotona aina tarvittaessa, ja hänellä oli äidille sekä tämän läheisille riittävästi aikaa. Yli-Tolppa-Kerrola toteaa, että kotisaattohoidon ammatti-taitoisen henkilökunnan ansiosta neljä tytärtä saattoivat toteuttaa äitinsä tahdon viettää viimeiset

hetkensä omassa kodissaan niin, että se tuntui turvalliselta heistä kaikista.

Paikallisosasto riensi koti-saattohoitoryhmän avuksi syksyllä, kun selvisi, että Ra-ha-automaattiyhdistys oli lo-pettamassa yhdistyksen koti-saattohoidon avustuksen vuo-den 2010 alusta. Varat paikal-lisosasto keräsi perinteiseen tapaan tarmokkaan Ahkerat Kertut -kerhonsa käsityö-myynnillä sekä arpajaisia jär-jestämällä.

Tartu haasteeseen! Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n Turun seudun paikallisosasto kutsuu kaikki Turun alueen yhdistykset mukaan tukemaan yhdistyksen vuodesta 1984 jatkunutta kotisaattohoitotyötä, jotta toiminta säilyisi jatkossakin osaavissa käsissä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisosaston edustajat matkanjohtaja Maija Lehmus (vas.), puheenjohtaja Terttu Yli-Tolppa-Kerrola ja varapuheenjohtaja Leila Leino luovuttivat 5.000 euron lahjoituksen yhdistyksen puheenjohtajalle, kauppaneuvos Risto Korpelalle.

Ammattilainen evästää kotona kuolevaa omaisineen tuntemattoman äärellä

Harva 21. vuosisadan ihminen olisi valmis puhdistautumaan elohopealla, kaunistautumaan lyijymaalilla tai varustautumaan kodin hyönteisjahtiin DDT:llä, vaikka kaikki tuo on johonkin maailmanaikaan normaalia ol-lutkin. Lounais-Suomessa on päätetty, että myös tupakan, jo-ka sisältää 55 varmuudella syö-pää aiheuttavaa ainetta, olisi viimein aika jäädä hulluuksien historiaan. Konemestari Esko Rintala ja tupakkavieroitushoi-taja Margetta Lotila perustivat Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tys r.y.:n ja SATASET-verkos-ton tuella tuhkakuppimuseon, jonka vihki käyttöön emerita-professori Eeva Nordman jou-lukuussa toiminta- ja palvelu-keskus Meri-Karinassa.

Nordman on tehnyt väsy-mätöntä tupakanvastaista työtä jo neljän vuosikymmenen ajan. Häntä eivät vastapuolen jupi-nat terveysfasismista hätkäh-

dytä. - Olen ihan mielelläni terveysfasisti silloin kun on kyse lasten suojelemisesta tur-halta, riippuvuutta aiheuttaval-ta myrkyltä, hymähtää tuhansia tupakan uhreja lääkärinuransa aikana nähnyt syöpätautien ammattilainen.

Tupakanvastustus on lastensuojeluaNordmanille savuttomuustyö on siis ensisijaisesti lastensuo-jeluasia. Valtaosa säännöllisesti tupakoivista aikuisista hankkii nikotiiniriippuvuutensa teini-iässä, jolloin tupakan myrkyt kylvävät myös eniten haittaa kehittyvään elimistöön.

Nuorten tupakoinnissa on havaittu pientä mutta selkeää vähenemistä viime vuosina. - Moni nuori haluaa ja onnistuu-kin lopettamaan tupakoinnin. Itse asiassa lopettamisen halu ja tarve alkaa näkyä erilaisten tut-

kimusten mukaan jo muutaman vuoden kuluttua tupakoinnin aloittamisesta, huomautti ylilää-käri Matti Rautalahti Tuhka-kuppimuseon vihkiäisissä.

Suomalaiset ovat tupakkalakkokansaaEduskunnan perustuslakivalio-kunta pohtii parhaillaan, voi-daanko uuden tupakkalain tar-koituspykälään kirjata tavoitet-ta, jonka mukaan Suomi muut-tuisi savuttomaksi vuoteen 2040 mennessä. Jos tavoite tuntuu mahdottomalta, kannat-taa muistaa, että suomalaiset ovat ansiokasta tupakkavieroi-tuskansaa. Miesten tupakointi on pudonnut 60 vuodessa liki 80 prosentista 24 prosenttiin.

- Missään muualla ei ole pystytty vähentämään ketjutu-pakointia yhtä suurella harppa-uksella, kannusti Rautalahti puheessaan.

Savuton törmää elinympä-ristössään tuhkakuppiin yhä harvemmin, mutta nähtäväksi jää, kuinka nopeasti siitä tulee kapine, joka outoudessaan äl-

listyttää katsojaa. Jo nyt Meri-Karinan tuhkakuppimuseossa on esineitä, jotka edustavat mennyttä maailmaa aivan sel-keästi. Yksi niistä on pienin

lapsensormin muotoiltu savi-kuppi, joka on tarkoitettu lah-jaksi tupakoivalle vanhem-malle. Rakkaudella, pitkää ikää?

Tuhkakupit museoitiin Meri-Karinassa

Marraskuussa tasavallan presi-dentti myönsi Tyksin korva-, nenä- ja kurkkutautien ylilää-käri Kalle Aitasalolle profes-sorin arvonimen, minkä mies itse kuittaa sanoen vaatimatto-masti olevansa uuttera työ-mies.

Tuskin kuka tahansa ahkera-na tunnettu kaveri kuitenkaan pysyisi Aitasalon vauhdissa. Uransa aikana hän on esimer-kiksi kotiuttanut menestyksek-käästi Tyksin pään ja kaulan alueen tuumorikirurgiaan mik-rovaskulaaritekniikan, joka so-veltuu kudossiirreleikkauksissa suurtenkin kasvainten poiston jälkeiseen kasvonosien uudel-leenrakentamiseen. Tämänlaa-tuisia leikkauksia hän on toteut-

tanut yli neljäsataa ja ollut Tu-russa ensimmäisenä valjasta-massa bioaktiivisen lasin kliini-seen käyttöön. Siinä sivussa mies on julkaissut pitkälti tois-tasataa tieteellistä artikkelia.

Työuransa kokonaan Tyk-sissä tehnyt Aitasalo kokee ai-na saneensa pyrkimyksilleen esimiesten ja työtoverien tuen. Vain klinikan pienissä matka-määrärahoissa olisi parantami-sen varaa kliinikosta, joka on aina ollut aktiivinen hakemaan täydennyskoulutusta kansain-välisiltä kentiltä.

Aitasalo käy ulkomailla myös luennoimassa sekä tar-vittaessa avustamassa vaikeita leikkauksia, sillä alan huippu-osaaminen on Euroopankin

mittakaavassa harvassa. Sama toimii toki toiseenkin suun-taan. Lisäksi maan sisällä yh-teistyö muihin yliopistosairaa-loihin on pään ja kaulan alu-een syövissä sairaalamaail-mallekin poikkeuksellisen tiivistä.

Kestävyysjuoksijaksi tun-nustautuvalla professorilla on tähän mennessä takanaan 12 maratonia. Harrastusvalinta ei ole yllättävä, sillä pitkänmat-kanjuoksija tarvitsee tiettyjä samoja ominaisuuksia kuin ki-rurgi, jolta saattaa vierähtää kokonainen työpäivä yhden mutkikkaan leikkauksen paris-sa. - Sitkeyttä, sitkeyttä, sitke-yttä. Ja hyviä hermoja, Aitasa-lo itse tuumaa hymyillen.

Professori Kalle Aitasalon haave ja hänen työryhmänsä tavoite on onnistua tekemään biomateriaalista toimivia ylä- ja alaleukoja korvaamaan luusiirteet. - Tarkoitus on, että biomateriaali hajoaa hiljalleen vuosien kuluessa ja tilalle kasvaa normaali luu. Otsaontelotäytössä tavoite on jo saavutettu. Leuan korjausleikkauksen tarvitsee kuitenkin moni, sillä suusyöpä on hänen potilaittensa yleisin tauti.

Professorin arvonimi myönnettiin ylilääkäri Aitasalolle

Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita

Antiikkia, antiikkia? Konemestari Esko Rintala ja tupakkavieroitushoitaja Margetta Lotila (keskellä) ovat museoineet tuhkakupit. Museon vihki käyttöön emeritaprofes-sori Eeva Nordman, joka kutsui jo kolme vuosikymmentä sitten Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen liittymään mukaan tupakanvastaiseen kampanjointiin.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat keksineet haus-kan tavan lähentää eri alojen opiskelijoita ja tukea samalla lapsiin liittyvää hyväntekeväi-syyttä - he bilettävät. Tänä vuonna opiskelijakekkereiden tuotto 4155 euroa ilahduttaa lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerhon lapsia.

Ida Lehtonen on ekaluok-kalainen, jonka lempiaine kou-lussa on matematiikka. Vapaa-ajallaan Ida tykkää esimerkiksi pelata konsolipelejä ja käydä uimassa. Aivokasvaimen vuok-si urhea tyttönen on käynyt läpi kahdeksan pään alueen leikka-usta.

- Ida on sairastanut puolet elämästään. Lähes kaikki hä-

nen tuttavansa ovat syöpälap-sia. Infektioriskin vuoksi oli-simme viettäneet varsin suljet-tua elämää, jos Sykeröä ei olisi, huokaisi Idan äiti Minna Leh-tonen.

Vuoden alusta Idan ei ole enää tarvinnut pelätä infek-tioita, ja se näkyy. Lahjoi-tustilaisuudessa tyttö haas-tatteli reippaasti opiskelijoi-ta näiden lempiasioista ja olisi mielellään lähtenyt El-ba ry:n hallituksen puheen-johtaja Mikko Hietalan mu-kana elintarviketekniikan luennolle.

Ammattikorkeaopiskelijat ovat järjestäneet Ystävät yh-dessä -bileitä on vuodesta 2003 lähtien.

- Kävijämäärät ovat kasva-neet vuosi vuodelta. Tänä vuonna oltiin jo tuhannen paik-keilla. Lippuja ostavat kanna-tusmielessä nekin, jotka eivät pääse paikalle, Hietala kertoi. Myös ravintoloitsijat ovat ol-leet juonessa mukana ja tulleet usein vastaan järjestelykustan-nuksissa.

Tempauksen järjestivät tra-denomi-, restonomi-, esten-omi-, insinööri-, bio- ja elintar-viketekniikan, kestävän kehi-tyksen, terveys- ja sosiaalialan, Taideakatemian, auto- ja kulje-tustekniikan ja muotoilun opis-kelijoiden sekä International Action Club ESN - IAC:n opis-kelijayhdistykset ja opiskelija-kunta - TUO.

Opiskelijayhdistysten puheenjohtajat Heikki Heinonen (vas.), Mikko Hietala ja Henna Lampo kohtasivat Ystävät yhdessä -lahjoitustilaisuudessa Sykerö-kerhon tomeran edustajan, Ida Lehtosen. Lahjoituksella lapsisyöpäpotilaat saavat muun muassa kaik-kien potilaiden kunnolle sopivan pelikonsolin ja ikiomat bileet - totta kai!

Juhliminen tekee hyvää

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2010 - 5

- Kuolemasta puhumista mie-lellään kartellaan, koska sen peruuttamattomuuteen sisältyy voimakkaita tunnelatauksia. Ja on helpompaa keskustella nuo-ruudesta ja elämästä kuin van-huudesta ja elämän päättymi-sestä. Kuolemasta vaikenemi-nen on kuitenkin elämän päät-tymisen kieltämistä, pohti do-sentti Jouko Viljanto avates-saan Hyvä kuolema -juhlase-minaaria Meri-Karinassa.

Hyvän kuoleman rakennus-puita oli kokoontunut pohti-maan salintäydellinen terveys-alan ammattilaisia.

Hyvän kuoleman vastakoh-ta voi olla ennenaikainen, odottamaton, kivulias tai väki-valtainen kuolema. Hyvä kuo-lema on aina sidoksissa aika-kauteen ja yhteiskuntaan, jossa elämme, kulttuuriin, uskon-toon, elämisen filosofiaan sekä terveyden ja sairaanhoidon ta-soon. Se voi olla erilainen kuo-levalle itselleen tai hänen lä-heisilleen tai ympäröivälle yhteiskunnalle.

Ihmiset elävät entistä van-hemmiksi, siksi yleisin kuole-ma onkin vanhan ja raihnaisen ihmisen kuolema. Iän myötä elämään on tullut myös erilai-sia, pahanlaatuisiakin sairauk-sia, jotka tuovat elämän loppu-miseen omat mausteensa.

- Kuolevan henkilön tulee saada säilyttää ihmisarvonsa viimeiseen saakka. Eettisten näkökohtien huomioon ottami-nen kuoleman lähestyessä myötävaikuttaa siihen, että se-kä kuoleva henkilö itse että hänen läheisensä voivat kokea elämän päättymisen hyvänä kuolemana, tiivisti Viljanto.

Kirjallisen hoitotahdon, jossa jokainen voi kertoa kuin-ka kuolemansa hetkellä toivoo toimittaman, kirjaa nykyisin entistä useampi suomalainen.

Kuolema valmistaa meitä, tahdomme tai emme- Kuolema on suuri elämän mysteeri, joka uhkaa elämää. Se voi tuntua suurelta loukkauksel-ta, jonka edessä lääkärit sano-vatkin ”menettäneensä poti-laan”. Kuoleman, samoin kuin vanhuuden kieltäminen, on se-kin kuolemaan valmistautumis-ta. Nykyihmisen on vaikeaa tajuta, että kuolemaa ei voi koh-data ymmärtämällä vaan vain elämällä sitä kohti, pohti rovas-ti ja kirjailija Hilkka Olki-nuora puheenvuorossaan.

Usein kuoleman lähesty-mistä myös kierrellään ja riis-tetään ehkä niin kuolevalta mahdollisuus valmistautua kuolemaansa tietoisesti. - ”Hy-vä kun pappi tulee, tiedän nyt kuoleman olevan tulossa, vaik-ka kukaan ei suostu siitä mi-nulle puhumaan…”, lausuu moni elämänsä viime taipaleel-la oleva potilas sairaalassa.

”Elämä ja kuolema eivät ole vastakohtia. Syntymä ja kuole-ma ovat, Niiden välissä on yh-teisen elämän aika, matkalla salaisuudesta salaisuuteen.

Elämän merkityskysymys ei ole niinkään vastauksien löytymistä kuin salaisuuksiin suostumista. Elämän käänne-kohtien perinteet ja rituaalit kokoavat meidät yhteen koke-maan tämä jaettu salaisuus ja lähtemään taas vähän lohdutet-tuina arkeen. ”

Jakaisitko kuolemani?- Suurin lahja läheiselle voi olla kuolemisen jakaminen hä-

nen kanssaan. Läheisen kuole-ma käynnistää meissä usein myös oman kuolemamme poh-dinnan. Konkreettisten asioi-den ratkaiseminen on myös valmistautumista kuolemaan, siitä kai kertovat kuolinvaattei-den ompelu tai arkkujen raken-taminen. Oman muistojuhlan suunnittelu voi sekin olla toi-miva keino kuoleman kohtaa-miseen valmistautuvalle, Olki-nuora summaa.

”Moni kuoleva näkee läh-dön hetkellä jonkun tulevan vastaan. Kukaan muu ei tulijaa näe, mutta lähtijän ilmeestä näkee, että koskaan noutaja ei ole paha, ja usein hän näyttää olevan myös tuttu. Vaikka tai-vaaseen pääsy onkin Herran kädessä, rajan yli on mahdol-lista kulkea käsi kädessä.”

- ”Pahalta äkkikuolemalta meitä varjele…”, toivoo suo-malainen, mutta läheisen kivu-liaan kuoleman todistaminen vasta vaikeaa on. Ja meissä monessa asuu paljon kuolemi-sen pelkoa.

”Kuoleman pelkoa on mon-ta lajia. On kivun, itsemäärää-misoikeuden menettämisen ja nöyryytyksen pelkoa. On pelko jälkeen jäävien jaksamisesta. On kauhu tuonpuoleisen koh-talosta. On tämänpuoleinen suru siitä, että tulee muistetuk-si eri ihmisenä kuin mitä oli.

Viisas on se, joka varautuu pohtimalla, millaiset lähtöjuh-lat tahtoo. Ja kertoo sen myös sukulaisille, jotka eivät millään haluaisi kuulla: Ethän sinä nyt vielä…! Mutta kaikki valmis-teltu on rakkautta. Tarpeeksi vaikeaa tulee olemaan muuten-kin.”

Kaikki meistä eivät kohtaa armollista loppua ja saattami-nen voi olla läheiselle helvet-tiä. Kuolevan kaikkia kipuja ei aina voida lievittää ja moni jää kuolemansa hetkellä yksin, vaikka toisin luvataan.

”…Ja tuskat sulkevat ihmi-sen omaan maailmaansa, jol-loin hän ei elä kuolemaansa asti. Kiitollisuus elämästä muuttuu vihaksi, toivo toivot-tomuudeksi. Läheiset ovat aja-telleet istuvansa vierellä, ku-martuvansa lähelle, puhuvansa kaiken puhumatta jääneen, saattavansa yli rajan. Sen si-jaan he istuvat jäykkinä ja kömpelöinä, rakkaudestaan amputoituina, mielessään yksi ainoa ajatus ja sitäkin he hä-peävät: ”Anna tämän jo lop-pua.”

Elämämme ei ole täydellis-tä, kuinka kuolemammekaan voisi sitä olla. Jostain löytyy lohtua näissäkin tilanteissa, joillekin se on lapsuuden virsi-en värisevää voimaa, toisille kynttilän sytyttämistä kuole-valle ja kuolleelle. Elämän, rakkauden ja valon liekki on tärkeä.

Suruharso on yksi kuole-man ja surun ulkoinen merkki. Se on merkki surusta, yksi yri-tys selittää kuolemaa ja pyyntö ”auta minua, tule lähelle, mut-ta älä liian lähelle…”

Lainaukset:- Hilkka Olkinuora: Nyt,

aina. Pieni katumusoppi. Tam-mi 2009

- Hilkka Olkinuora - Jaakko Vuorenmaa: Surun vuosi. Kir-japaja 2009.

”Kun mitään ei ole tehtävissä on paljon tehtävissä”Mitä lääkäri ja terveydenhoi-don ammattilaiset voivat tehdä elämän lopussa?

- Emme voi aina hoitaa sairautta, mutta voimme viestittää kuolevalle, että pidämme hänestä huolen. Palliatiivisen hoidon pää-määrä on antaa potilaan elää mahdollisimman hyvin kunnes kuolema saapuu. Kuolevan kanssa selvite-tään rauhallisessa paikassa mitä hän tietää, haluaa ja pelkää eniten. Terveyttä tai täydellistä kivuttomuutta emme voi luvata, mutta toi-vottavasti paremman olon. Kuolevalle ei saa valehdella, mutta kaikkea ei tarvitse ker-toa. Jossitteluun ei pidä sor-tua. Odotettu kuolema vaka-vaan tautiin on yleensä rau-hallisempi kuin väkivaltai-nen kuolema televisiossa, lääkäri Christel Pakarinen jakoi kokemuksiaan.

Potilaan loppua varten tulee tehdä suunnitelma tulevasta. Sit-ten kun ollaan siinä vaiheessa, toimitaan näin. Elämän lopussa ajalla ei ole pituutta, on vain laa-tua - pieniä kauniita asioita yh-dessä läheisten kanssa. Kuoleva ei halua olla ruma, vaan haluaa tuoksua hyvältä, että läheisten on hyvä tulla hänen lähelleen. Kuolevan ruokkiminen on huo-lenpitoa, rakkautta ja yhdessä-oloa. Ruoka ei ole enää kalorei-ta, vaan nautinto.

- Potilaat, joita olen hoitanut kuoleman hetkellä, ovat opetta-neet minulle paljon siitä, kuinka olisi pitänyt hoitaa. On tärkeää, että me hoitavat ihmiset pysäh-dymme kuoleman edessä ja pu-humme siitä mikä oli hyvää, ja mikä oli vaikeaa. Ja mietimme millä tavalla olisi voitu tehdä toi-sin. Ja hyväksymme myös sen, että joskus voimme vain epäon-nistua, vaikka kuinka yrittäisim-me, toteaa Christel Pakarinen.

Kuolevalla oikeus uskontonsa mukaisiin kuoleman rituaaleihin Rukouselämä valmistaa orto-doksin kuolemaan, totesi Ou-

lun piispa, metropoliitta Pan-teleimon joka kertoi ortodok-sien kuolemaan liittyvistä pe-rinteistä.

- Ortodoksit uskovat, että maanpäällinen elämä on val-mistautumista ikuiseen elä-mään. Rukouselämä aamu- ja iltarukouksineen yksin ja per-heen kanssa on tätä valmistau-tumista. Ihmisellä on oikeus elää päivänsä loppuun saakka tietämättä kuolemansa hetkeä, mutta aktiivisesti kuolemaansa valmistautuen, myös sairaalas-sa. Ortodoksi voi tuoda sairaa-laan mukaansa matkaikonin, jonka äärellä voi rukoilla. Omaiset rukoilevat kuolevan äärellä rauhaa vainajan sielulle, joka on menossa paikkaan, jos-sa ei ole kipua.

- Kuolemaansa lähestyvälle tulisi järjestää mahdollisuus tavata pappi keskusteluja ja ripittäytymistä varten vielä sil-loin, kun hän on riittävästi voi-missaan. Pappi voi tällöin tar-jota pyhän ehtoollisen, joka on tarkoitettu voimavaraksi elä-välle ihmiselle. Sen tarjoamis-ta ei siis pitäisi viivyttää niin pitkälle, ettei kuoleva enää kykene siihen osallistumaan. Ortodoksille ehtoollisen voi tarjota vain ortodoksinen pap-

pi. Kuoleman hetkellä pappi lukee rukouksen sielun rauhal-liseksi siirtymiseksi tuolle puolen viimeistä henkäystä odoteltaessa.

Kuoleman tultua vainaja saatellaan arvokkaasti ja rak-kaudella. Omaiset ovat puke-massa vainajaa mukana tuo-tuihin kuolinvaatteisiin, juhla-pukuun. Sen jälkeen pappi tulee sairaalaan tai sen kappe-

liin pitämään muistopalveluk-sen.

- Uskonsa mukaiset kuole-maa valmistavat rituaalit ovat vainajan oikeus ja hänen muis-tonsa parasta kunnioittamista, niihin tulisi olla jokaisella tar-vitsevalla mahdollisuus, painot-taa metropoliitta Panteleimon.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuvat: Jarna Lindroos

Elämä on kuolemista, tiivisti iskelmärunoilija Juice Leskinen. Kuo-leman kohtaaminen on vaikea ja monisyinen asia niin kuolevalle kuin hänen lähellään oleville - sekä läheisille että ammattilaisille.

Linnan Apteekin lääkeneuvonta palvelee

joka päivä klo 8-22 numerossa 275 0441Lääkkeiden hintatiedot: www.linnanapteekki.fi

TERVETULOA!Apteekkari ja koko henkilökunta

Lääkäriasema Mehiläinen

Linnan Apteekki, avoinna joka päiväma-pe klo 8-20, la 9-18, su 11-19

Pysäköinti P-louhi

NYT SAMAN KATON ALTAKAIKKI

TERVEYSPALVELUT

Avoinnajoka päivä

ASIANAJOTOIMISTO

BRANDER & MANNER OYKristiinankatu 3, 20100 Turku,puh. ........................................ 511 7000Telefax .................................... 250 3053

etunimi.sukunimi@brander-manner.fibm.office@brander-manner.fi

www.brander-manner.fi

Muut toimistot:HelsinkiPohjoisranta 4 A 1, 00170 HelsinkiRaumaIsoraastuvankatu 3, 26100 Rauma .......824 0618Telefax ..................................................824 0781

HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKOnoudettavissa

liikkeestämme veloituksetta.Avustamme myös vihkon täyttämisessä.

Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Hämeenkatu 1Puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen Puh. 231 4557

HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy

Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys

Elämme, siis kuolemme

Metropoliitta Panteleimon.

Rovasti Hilkka Olkinuora

Lääkäri Christel Pakarinen

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat6 - 2010 - N:o 1

Kodin ja perheen

vakuutukset

Joko sinä saat vakuutusyhtiöstäsi

viiden tähden laskuja?

On mukava saada lasku, joka on jo maksettu OP-bonuksilla.

Yhä useammat Osuuspankin asiakkaat maksavat esimerkiksi kotivakuutuksensa

pankkiasioinnistaan saamillaan bonuksilla. Sitä kutsutaan keskittäjän eduksi.

Tutustu osoitteessa op.fi/bonus tai tule käymään.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2010 - 7

TERVETULOA MUKAAN MATKATOIMISTO MATKARIN MATKOILLE

MATKAOHJELMA:Maanantai 30.8.2010Lähtö klo 13.00 Orto-doksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Tur-ku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Fin-nairin lomalento AY 2751 Ateenaan lähtee klo 17.00. Ateenaan saavutaan klo 20.35. Kuljetus hotelli Za-foliaan, jonne majoitutaan kahdeksi yöksi.Tiistai 31.8.2010, AteenaAamiainen hotellissa. Päi-vän aikana tutustutaan Ateenaan kaupunkikierrok-sella, jonka aikana nähdään mm. Parlamentti, Akate-mia, Stadion, Yliopisto sekä kierroksen kohokohtana py-sähdytään Akropolis-kuk-kulalla. Ateenan Akropolis on tunnetuin antiikin Krei-kan linnavuorista. Akropo-lilla tutustutaan Partheno-nin, Erektheionin, Athene Niken ja Propylaian temppeleihin. Päivän aikana tauko Plakassa, Ateenan vanhassa kaupungissa. Päivällinen majoitushotellissa. Keskiviikko 1.9.2010, Ateena-Meteora-KalambakaAamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen matka jatkuu kohti Kalam-bakaa ja Meteoran luostaria. Me-teoran luostari sijaitsee kaupungin ulkopuolella ja aikoinaan alueel-la oli 24 luostaria, joista vielä kuu-si on jäljellä. Meteorassa vieraillaan kahdessa luostarissa. Matka jatkuu Kalambakaan, jossa majoitutaan yhdeksi yöksi hotelli Amaliaan. Päi-vällinen hotellissa. Päivän ajomatka noin 350 km.Torstai 2.9.2010, Kalambaka-Kastoria-KorcaAamiainen hotellissa. Päivän en-simmäinen kohde on Kastoria, jo-ka sijaitsee 620 metrin korkeudessa merenpinnasta. Kastoria on tun-nettu turkkureistaan ja nahkatak-kien tekijöistä, nykyisin näitä vers-taita on toiminnassa noin 3000. Seuraavaksi tehdään veneretki (sää-varaus) Prespa-järvellä. Ennen Al-baniaan siirtymistä käydään katso-massa Achillioksen rauniot. Illaksi saavutaan Albanian Korcaan, jos-sa majoitutaan yhdeksi yöksi hotelli Regencyyn. Illallinen paikallisessa ra-vintolassa Boboshtican kylässä. Päivän ajomatka noin 210 km.Perjantai 3.9.2010, Korca-Berat-VloraAamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen matka jatkuu Oh-rid-järven rannalla sijaitsevan Pogradecin kautta kohti Be-ratia. Pysähdytään Elbasanin linnoituksella, jonka alun pe-rin rakensivat roomalaiset 300 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Iltapäivällä saavutaan Beratiin, jossa aikaa esim. ruokailuun. Beratissa kaupunkikierros ja vierailu vanhas-sa kaupungissa ja tunnetun ikonimaalari Onufrin museos-sa. Täältä jatketaan Vloraan. Matkalla tauko Apollonian muinaiskaupungissa, jossa pieni kaupunkikierros. Vlorassa majoitutaan yhdeksi yöksi hotelli Pavarsiaan. Illallinen nau-titaan kaupungin korkeimmalla kohdalla sijaitsevassa nä-köalaravintolassa. Päivän ajomatka noin 330 km.Lauantai 4.9.2010, Vlora-Sarande-ButrintiAamiainen hotellissa. Matka etenee etelään Joonian me-ren kaunista rannikkoa mukaellen ja käydään aina 1025 metrin korkeudessa. Ensimmäinen pysähdys Llogaran kansallispuistossa, jonka jälkeen matka etenee tyypilli-sessä välimerellisessä maisemassa. Toinen pysähdys Ali Pashan linnoituksella. Alkuiltapäivästä saavutaan Saran-dan kaupunkiin, jossa aikaa esim. ruokailuun. Iltapäiväl-lä vieraillaan Butrintissa, joka on yli 2500 vuotta vanha rauniokaupunki ja harvinainen arkeologinen kokonaisuus amfiteattereineen, palatseineen ja antiikin ajan rakennuk-sineen. Butrintissa majoitutaan yhdeksi yöksi hotelli But-rintiin. Illallinen paikallisessa rantaravintolassa. Päivän ajomatka noin 160 km.Sunnuntai 5.9.2019, Sarande-Kakabiá-PatrasAamiainen hotellissa. Tämän päivän reitti vie takaisin Kreikkaan ja Patrasiin. Raja ylitetään Kakabiássa ja Jooni-an meri ylitetään Rio-Antirion suurta siltaa pitkin Patrasin puolelle. Iltapäivällä omaa aikaa. Majoittuminen yhdeksi yöksi Patras Palaceen. Päivällinen hotellissa. Päivän ajo-matka noin 230 km.Maanantai 6.9.2010, Patras-Korintin kanava-AteenaAamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen matka jatkuu kohti

Ateenaa Korintin kanavan kaut-ta. Kanavalla tauko ja lounas. Päivän ajomatka noin 230 km. Illansuussa saavutaan Ateenan lentoasemalle, josta Finnairin lomalento AY 2752 lähtee Hel-sinkiin klo 21.25. Helsinkiin saavutaan klo 01.05 (7.9.). Kuljetus Turkuun, jonne saavu-taan noin klo 03.30.

Matkalle mukaan voimassa-oleva ulkomaanpassi, jon-ka tulee olla voimassa vielä kuusi (6) kuukautta matkal-ta paluun jälkeen. Matkal-le vaaditaan kaiken kattava matkavakuutus. Hotellit:Hotelli Zafolia****87-89, Alexandras Av. 114 74 Ateena, Kreikkapuh. +30 210 6449 002Hotelli sijaitsee Ateenan his-toriallisessa keskustassa. Ho-tellissa ravintola, aulabaari,

uima-allasbaari, 151 huonetta, jois-sa ilmastointi, TV, tallelokero, puhe-lin ja internet, hiustenkuivaaja, WC, suihku/kylpy. Hyperlinkki http://www.zafoliaho-tel.gr www.zafoliahotel.grHotelli Amalia****Theopetra, Kalambaka, Kreikkapuh. +30 2432072 216Hotelli sijaitsee kauniilla paikalla, Meteoran kallioiden läheisyydes-sä. Hotellissa ravintola, aulabaari, uima-allas, 171 huonetta, joissa il-mastointi, TV, puhelin, WC, suih-ku/kylpy. Hyperlinkki http://www.amalia.gr www.amalia.grHotelli Regency***Rr. Ismail Qemali Nr. 7, Korca, Al-baniapuh. +355 82 243867Hotellista kauniit näkymät Korcan kaupunkiin ja ympäröiviin vuoristoi-

hin, ravintola, baari, 18 huonetta, joissa ilmastointi, TV, puhelin, WC, suihku. Hyperlinkki http://www.regencyal-bania.com www.regencyalbania.comHotelli Pavarsia***puh. +355 4 2235 688Skele prane Portit, Vlora, AlbaniaHotelli sijaitsee lähellä keskustaa ja meren rantaa. Hotellissa ravintola, baari, 30 huonetta, joissa ilmastoin-

ti, TV, minibaari, WC, suihku. Hyperlinkki http://www.albania-hotel.com www.albania-hotel.comHotelli Butrinti****Rr. Butrinti, Saranda, Albaniapuh. +355 4 2235 498Hotelli sijaitsee meren lähellä. Hotellissa ravintola, baari, uima-allas. Huoneissa ilmastointi, TV, tallelokero, internet, hiustenkuivaaja, WC, suihku. Hyperlinkki http://www.hotelbutrinti.com www.hotelbut-rinti.comHotelli Patras Palace****Othonos Amalias, 15, Patras, Kreikkapuh. +30 2610 623 131Hotelli sijaitsee Patrasin keskustassa. Hotellissa 63 huo-netta, joissa ilmastointi, TV, puhelin, hiustenkuivaaja, mi-nibaari, WC, suihku. Hyperlinkki http://www.patraspalace.com www.patraspa-lace.com

HISTORIALLINEN KREIKKA JA USKOMATTOMAN HURMAAVA ALBANIA 30.8. – 6.9.2010

Tällä matkalla tutustutaan Balkanin niemimaan Kreik-

kaan, jonka kaupungit ja saaret ovat vuodesta toiseen

suosittuja matkakohteita suomalaisille. Maan monipuo-

linen luonto ja sen kauneus, pitkä rantaviiva, ympäri-

vuotinen lämpö, turvallisuus ja herkullinen ruoka hou-

kuttelevat turisteja ympäri maailman. Nähtävyyksiä

riittää arkkitehtuurin ja antiikin rakennusten muodos-

sa. Maan pääkaupungista Ateenasta löytyy kulttuuripe-

rimää ehkä enemmän kuin mistään muualta maailmas-

sa. Toinen tutustumiskohde, 3,5 miljoonan asukkaan

Albanian tasavalta Adrian- ja Joonianmeren rannalla,

lienee vielä tuntematon kohde suomalaisille. Rajanaa-

pureina Montenegro, Makedonia, Kreikka, Kosovo ja

Serbia. Lännessä Albania rajoittuu Välimereen. Vierai-

lu Albaniaan sen avatessa hiljalleen rajojaan on harvi-

naislaatuinen kokemus. Albaanit toivottavat vierailijan

sydämellisesti tervetulleeksi tutustumaan maansa näh-

tävyyksiin. Tällä kiertomatkalla tutustutaan Kreikassa

Ateenaan, Meteoraan, Kalambakaan, Kastoriaan, Ka-

kabiáan, Patrasiin sekä Korintin kanavaan. Albaniassa

kohteina ovat Korca, Berat, Albanian Rivieralla Vlora

ja Sarande.

Matkan hinta:jäsenet 1620 euroaei-jäsenet 1645 euroaLisämaksu yhden hengen huoneesta 240 euroa.

Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset Turku-Helsinki-Vantaa-Turku

* lentomatkat Finnairin lomalennoilla Helsinki-Ateena-Helsinki

* linja-autokuljetukset Kreikassa ja Albaniassa ohjelman mukaan

* 7 vuorokauden majoitus ohjelmassa mainituissa hotelleissa

* 7 aamiaista, lounas, 3 päivällista ja 3 illallista

* rajanylitysvero Albaniaan* sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan

* paikallisoppaiden palvelut Ateenassa ja Meteorassa

* paikallisoppaan palvelut Albaniassa

* Matkarin matkanjohtajan palvelut

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:

Matkari Oy puh. (02) 2657 913

Matkanjohtaja: Minna Saarinen

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT:Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) 2657 913

avoinna maanantaisin klo 8.00-18.00, tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00

”ARSENIKKIA JA VANHOJA PITSEJÄ”HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERISSAVAPUNAATTONA, PERJANTAINA 30.4.2010”Arsenikkia ja vanhoja pitsejä” saa ensi-iltansa Helsingin Kaupungin-teatterin suurella näyttämöllä maaliskuussa ja se on todellinen mustan huumorin riemuvoitto. Esko Roine, Asko Sarkola ja Santeri Kinnunen näyttelevät pääosia Neil Hardwickin ohjaamassa herkullisessa komedi-assa, jossa herttaisten mummeleiden, Esko Roine ja Asko Sarkola, pitä-mässä matkustajakodissa ei kaikki olekaan aivan niin viatonta kuin voisi toivoa. Peräti kahdesti filmatussa maailman menestysnäytelmässä mu-kana myös mm. Mikko Kivinen, Jari Pehkonen ja Jouko Klemettilä.Matkaohjelma:Lähtö klo 14.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Tur-ku. Ajo Helsinkiin, jossa kolmen ruokalajin myöhäinen lounas ravin-tola Mamma Rosassa. Ruokailun jälkeen seurataan Kaupunginte-atterissa ”Arsenikkia ja vanhoja pitsejä” –esitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 24.00.Matkan hinta:jäsenet 118 euroaei-jäsenet 133 euroaHintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset* kolmen ruokalajin lounas* teatterilippu* matkanjohtajan palvelutIlmoittautumiset ja lisätiedot:Matkari Oy puh. (02) 2657 913Matkanjohtaja:Aiju von Schöneman

”PUHDISTUS” TAMPEREEN TEATTERISSA LAUANTAINA 8.5.2010”Puhdistus” on Finlandia- ja Runeberg –palkinnoilla palkitun kirjaili-ja Sofi Oksasen vaikuttava draama Viron lähimenneisyydestä. Vuonna 1992 Viro elää itsenäistymisen alkutaivalta. Maaseudulla leskirouva Alii-de Truu löytää talonsa pihalta tuupertuneen nuoren Zaran, joka kertoo paenneensa väkivaltaista miestään. Kohtaaminen nostaa vanhan nai-sen mieleen repivät muistot menneisyydestä, jolloin hän itse oli nuori. Samalla kun ”Puhdistus” avaa suomalaisille Viron vaiettua historiaa, se on loisteliaasti kirjoitettu tarina epätoivoisesta rakkaudesta, petokses-ta, syyllisyydestä, häpeästä ja sovituksesta. Näy-telmällä kirjailija antaa äänen sodan, neuvostoterrorin ja sor-ron uhreille.Matkaohjelma:Lähtö klo 11.30 Ortodoksi-sen kirkon luota, Yliopistonka-tu 19, Turku. Ajo Tampereel-le, jossa Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämöllä seurataan klo 14.30 ”Puhdistus” –esitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 19.30.

Matkan hinta:jäsenet 58 euroaei-jäsenet 73 euroa

Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset* teatterilippu* matkanjohtajan palvelut

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:

Matkari Oy puh. (02) 2657 913

Matkanjohtaja:Hanna-Leena Laihonen

HELENE SCHJERFBECKIN JALANJÄLJILLÄ TAMMISAARESSA LAUANTAINA 22.5.2010Tämä päivä vietetään taiteilija Helene Schjerfbeckin (1862-1946) jalan-jäljillä Tammisaaressa. Helene Schjerfbeck oli yksi Suomen arvostetuim-pia modernistisia kuvataiteilijoita ja hänen teostensa saama huomio on ollut jatkuvasti nousussa viime vuosina. Draamallisella opastuskierrok-sella saadaan kuulla taiteilijan elämästä ja maalauksista, tutustua Län-si-Uudenmaan maakuntamuseossa Helene Schjerfbeck –nurkkaukseen, kesänäyttelyyn ”Puutarhan lumo” ja Porvaristaloon. Matkaohjelma:Lähtö klo 8.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Tammisaareen, jossa aamupäiväkahvit ennen opastuskierrokselle lähtöä. Kierros alkaa Länsi-Uudenmaan maakuntamuseosta ja jatkuen 1700 –luvulta olevaan Porvaristaloon, jonka eri huoneet edustavat kus-tavilaisuutta, biedermeieria ja uusrokokoota. Ruokailu ravintola Svens-ka Klubbenissa. Viimeiseksi käydään Raaseporin linnan raunioilla ja Ta-lomuseossa. Lähtökahvit Linnanvoudin Tuvalla ennen lähtöä Turkuun. Päivän aikana on kävelyä; hyvät jalkineet mukaan. Turkuun pala-taan noin klo 17.30.Matkan hinta:jäsenet 89 euroaei-jäsenet 104 euroaHintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset* 2 kahvitarjoilua ja lounas* sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan* matkanjohtajan palvelutIlmoittautumiset ja lisätiedot:Matkari Oy puh. (02) 2657 913Matkanjohtaja:Maija Parmanen

Vuoden 2010 matkaesitteemmeon ilmestynyt.

Saatavana Matkari Oy:n toimistosta

Vuoden 2010 matkaesitteemmeon ilmestynyt.

Saatavana Matkari Oy:n toimistosta

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat8 - 2010 - N:o 1

AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT:Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) .................................... 07.06. – 11.06.2010sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA)Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) .................................... 19.07. – 23.07.2010sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA)Vanhemmuutta tukeva kurssi nuorille syöpäpotilailleja heidän perheilleen (RAY)........................................................................ 26.07. – 30.07.2010

AIVO- JA SELKÄYDINKASVAINPOTILAAT:Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ................ 23.08. – 27.08.2010sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA)

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT:Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) ..................... 29.11. – 04.12.2010Ikääntyvät eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) ................. 28.06. – 02.07.2010

GYNEKOLOGISET POTILAAT:Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........................ 06.04. – 10.04.2010sekä jatkokurssi (KELA) ............................................................................. 20.09. – 21.09.2010

HEMATOLOGISET POTILAAT:Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........................ 19.04. – 23.04.2010Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........................ 05.07. – 09.07.2010 Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (TYKS) ........................ 27.09. – 01.10.2010Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ................................. 19.04. – 23.04.2010Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ................................. 05.07. – 09.07.2010

IHOSYÖPÄPOTILAAT:Ihosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........................................... 22.03. – 26.03.2010sekä jatkokurssi (KELA) ............................................................................. 22.09. – 23.09.2010

KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT:Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) ............... 27.09. – 01.10.2010Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) .............. 16.08. – 20.08.2010sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA)Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) .............. 25.10. – 29.10.2010sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA)Parikurssi ikääntyneille pitkään syöpää sairastaneille (RAY) .................... 07.12. – 11.12.2010

KEUHKOSYÖPÄPOTILAAT:Keuhkosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ................................... 24.05. – 28.05.2010sekä jatkokurssi (KELA) ............................................................................. 03.11. – 04.11.2010

KILPIRAUHASSYÖPÄPOTILAAT:Kilpirauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............................. 09.08. – 13.08.2010sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA)

LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET:Hoitojen päätyttyä –perhekurssi / SYLVA (KELA) .................................... 20.06. – 24.06.2010Lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutumisvalmennuskurssi (KELA) ............ 12.07. – 16.07.2010sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA)Lapsisyöpäpotilasperheiden viikonloppukurssi (LSSY) ............................. 16.07. – 18.07.2010Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (RAY, LSSY, TYKS) ............. 27.12. – 29.12.2010

NUORET SYÖPÄPOTILAAT:Pärjää ilman vanhempia –kurssi 14 – 17-vuotiaille (KELA) ...................... 14.06. – 18.06.2010 Nuoret 18 – 25-vuotiaat syöpäpotilaat (KELA) .......................................... 14.06. – 18.06.2010

PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖPÄPOTILAAT:Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............ 04.10. – 08.10.2010sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA)

RINTASYÖPÄPOTILAAT:Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) ............................................................. 13.11. – 22.11.2010Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........ 03.08. – 07.08.2010Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........ 10.05. – 14.05.2010sekä jatkokurssi (KELA) ............................................................................. 01.11. – 02.11.2010Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........ 13.09. – 17.09.2010Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........ 22.11. – 26.11.2010Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ................................ 26.04. – 30.04.2010 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ................................ 31.05. – 04.06.2010 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ................................ 18.10. – 22.10.2010

RUUANSULATUSKANAVAN SYÖPÄPOTILAAT:Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............ 01.03. – 05.03.2010sekä jatkokurssi (KELA) ............................................................................. 02.08. – 03.08.2010 Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............ 06.09. – 10.09.2010

SILMÄSYÖPÄPOTILAAT:Silmäsyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ....................................... 30.08. – 03.09.2010sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA)

SUOLISTOSYÖPÄPOTILAAT:Ikääntyvät suolistosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) .................... 06.09. – 10.09.2010Suolistosyöpäpotilaat ja Avanneleikatut sekä heidän läheisensä (LSSY, TYKS) ........................................................................... 08.11. – 11.11.2010

SUUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT:Suunalueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............................ 04.10. – 08.10.2010sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA)

UROLOGISET SYÖPÄPOTILAAT:Urologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) .............................. 28.06. – 02.07.2010sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA)

MUUT KURSSIT:Oikea ote melontaan ja elämään – kurssi syöpäpotilailleja heidän läheisilleen (RAY) ....................................................................... 03.08. – 07.08.2010Taideterapiapainotteinen kurssi syöpäpotilaille (RAY) .............................. 15.11. – 19.11.2010Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (omarahoitusosuus) .... 17.05. – 23.05.2010Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (omarahoitusosuus) .... 11.10. – 17.10.2010

AVOKURSSIT:Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) alkaen ............... 08.04.2010 klo 16 – 21sis. kahdeksan tapaamiskertaaRintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) alkaen ....................... 14.09.2010 klo 16 – 21sis. kahdeksan tapaamiskertaa

ENSITIETOKURSSIT:Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (TYKS) alkaen ....... 21.09.2010 klo 18 – 21sis. kaksi tapaamiskertaaSyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (TYKS) alkaen ............................... 26.10.2010 klo 18 – 21sis. kaksi tapaamiskertaa

Edellä mainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentulotur-vana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omai-sille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan.

KURSSI ROHKAISEE KYSELEMÄÄN Sopeutumisvalmennuskurssilla luennoi useita asiantuntijoita, mm. syöpätautien erikoislääkäri. Luentojen loppuun asiantuntijat varaavat yleensä aikaa kurssilaisten esittämille kysymyksille. Po-tilaan hoitoon luennoitsija ei voi ottaa suoraan kantaa, mutta hän voi rohkaista potilasta ottamaan yhteyttä omaan hoitoyksikköönsä. Yksi kurssien tärkeimmistä anneista on kurssilaisten keskinäinen kohtaaminen ja vertaistuki. Keskustelu muiden saman kokeneiden kanssa antaa rohkeutta sairauden käsittelyyn. Tällöin mieltä askarruttavia kysymyksiäkin on helpompi esittää. Sopiva ajankohta kurssille osallistumiseen on hyvin yksilöllinen. Heti diagnoosin saatuaan ei kuitenkaan kannata kurssille hakeutua, sillä tiedon vastaanottaminen onnistuu paremmin, kun akuutti sairastumisen kriisi on ohi.

MITEN PÄÄSET SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE MERI-KARINAAN?

1. Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille.2. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, puhelin 02-2657 610 (kurs-sitoimisto) tai 02-2657 666 (keskus), kurssi@lssy.fi, www.lssy.fi3. Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista.4. Täytä Kelan hakemuslomake KU102. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoi-mistoissa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta (www.kela.fi). Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä.5. Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon kolme kuukautta ennen kurssin alkamisajankohtaa. Liitä hakemukseen epikriisi eli sairauskertomus tai lääkärin B-lausun-to. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana.6. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen, jossa on selvitetty mm. kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henki-lökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely.7. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri-Karinan kurssitoimistoon. Ennak-kotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssioh-jelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi.

Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA:Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus,

Seiskarinkatu 35, 20900 TURKULounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n toimisto,

Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 TURKUPuhelin (02) 2657 610 tai 2657 666, telefax (02) 2657 618 ja e-mail kurssi@lssy.fi

Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua sopeutumis- ja kuntoutuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Hakuaika kursseille päättyy 3 kuukautta ennen kurssia, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämänkin jälkeen. Seuraavat kurssit järjestetään Meri-Karinassa vuonna 2010 (pidätämme oikeuden muutoksiin):

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2010 - 9

Vapaaehtoistyössä edistät oma-si lisäksi koko yhteiskunnan onnea ja hyvinvointia. -Suomi pysyy yhteisöllisenä, yhteis-kunnan rattaat pyörimässä ja yhteinen hyvä voimissaan, An-ne Birgitta Pessi listaa. Vapaaehtoistyötä tutkinut ja aiheesta hiljan Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen väelle esitelmöinyt Pessi vakuuttaa, että Suomi on kaikkea muuta kuin vapaaehtoistyön kehitys-maa; olemme päin vastoin to-dellista auttajakansaa.

Kutsu ystäviäVapaaehtoistyön suosio peräti yllätti tutkijan. Kolmannes suomalaisista on sen jo löytä-nyt. Puolet kansasta mielisi mukaan - kunhan vain tietäisi, miten ja missä. Pessi kannustaa asiaan jo vih-

kiytyneitä kutsumaan rohkeas-ti ystäviä mukaan antoisaan, kaikkia osapuolia palkitsevaan toimintaan.

Uhrautumista ei kukaan odota -Tämän päivän vapaaehtois-työhön kuuluu ja saa kuulua ilo, Pessi korostaa. Vallankin pikkuhiljaa eläköi-tyville suurille ikäluokille va-paaehtoistyö tarjoaa oivallisen väylän tappaa aikaa mielek-käästi ja hyödyllisesti. Varttu-neella puolestaan on antaa tiedoistaan, taidoistaan ja elä-mänkokemuksestaan toisille-kin.

PätkätyönäkinErityisen ilonpilkahduksen vapaaehtoistyön maailmaan

tuovat nuoret. Pessi haastaa järjestöt ideoimaan uusia, nuoria innostavia toiminta-malleja. -Nuoria kiinnostavat tätä ny-kyä varsinkin terveet elämän-tavat ja hiljentyminen, hän vinkkaa. -Trendinä on nyt peh-meä elämä. Kiire on vanhanai-kaista.

Kiireisellekin löytyy toki paikka vapaaehtoistyön maailmasta. Pessi heittää ilmaan ajatuksen ”pätkävapaaehtoisuudesta”. Ih-minen käyttäisi vaikkapa yhden päivän tai illan vuodesta oman ja yhteisen onnen rakentamiseen.

Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Minna Vaininen

Vapaaehtoistyöstä iloa ja pitkää ikää

Suuren surun kannoilla tulivat arjen huolet. Miten jaksaa yk-sin kolmen pienen lapsen kans-sa, miten saada aika riittämään, kun työssäkin on käytävä?

- Ei tämän ikäpolven mies kylläkään uusavuton ole, per-heen isä huomauttaa. -Mutta kun vuorokaudessa on vain 24 tuntia. Usein pitää jatkaa päi-vää yöstä, että saa kaiken vält-tämättömän tehdyksi.

-Pienikin apu on tässä rul-janssissa kullanarvoista. On hie-noa tietää, että joku on valmis tulemaan hätiin pyyteettömästi. Onhan tässä olemassa omaakin verkostoa, mutta täytyy varoa vaivaamasta ystäviä liikaa.

HenkireikäInkeri Lehtonen on viime syk-systä asti käynyt perheen luona parisen kertaa kuussa. -Pienoi-nen henkireikä yksinhuoltajaisän arjessa, hän luonnehtii rooliaan. Käynneillään hän leikkii ja askartelee lasten kanssa, jotta isä voi hetkeksi irrottautua

omien tekemistensä pariin. Suursiivoukset ja muut rankat huushollihommat eivät Lehto-sen ohjelmaan kuuluu. -Mutta pieniä kotiaskareita ja järjeste-lemisiä kyllä toimittelen.

Halu auttaaAiemmin muun muassa SPR:n ystävätoiminnassa mukana ollut Inkeri Lehtonen tekee vapaaeh-toistyötä omien sanojensa mu-kaan yksinkertaisesti siksi, että haluaa auttaa. -Auttamishalun on lähdettävä omasta sisimmästä, siksi olen vähän arka houkuttele-maan muita mukaan. Nykyiseen, rakkaaksi käynee-seen tehtäväänsä Lehtonen päätyi Lounais-Suomen Syöväntorjun-tasanomien ilmoituksen myötä. Vetoomus kolahti heti. Lehtonen jätti lähipiirin varoittelut omaan arvoonsa ja hakeutui vapaaeh-toistyön kursseille. Eikä ole katu-nut päätöstään. - Mieskin toppuutteli, että älä mene, käy varmaan liian raskaak-si. Ystävät ovat ihmetelleet, miten

sinä jaksat, etkö ole saanut tar-peeksesi lapsista, aikanaan viittä pienempää sisarusta kaitsenut ja elämäntyönsä pienten parissa tehnyt nainen nauraa.

Perhe pärjääNiin paljon iloa ja rikkautta kuin ”oma” perhe tarjoaakin, Lehtonen toivoo, ettei saman-laista asetelmaa tulisi enää kos-kaan vastaan. -On niin väärin, että pieniltä lapsilta viedään äi-ti. On helpompi hyväksyä, että

täältä lähdetään ikäjärjestykses-sä. Kuitenkin tämä minun per-heeni pärjää, Lehtonen uskoo. -Lapset ovat iloisia ja reippaita. Isä on toimelias ja osaavainen ja pitää kodin kunnossa.

Lopuksi Lehtonen toteaa: Kaikki nämä perheet, jotka suu-ren menetyksen ja surun jälkeen jatkavat vahvasti ja positiivises-ti elämää eteenpäin ovat todel-lisia arjen sankareita.

Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Minna Vaininen

Tule meille arjen avuksi

Jos haluat elää kauan ja onnellisena, lähde mukaan vapaaehtoistyöhön, kiteyttää teologi-an tohtori, dosentti Anne Birgitta Pessi Hel-singin yliopiston tutkijakollegiumista.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:ssä vapaaehtoistoimin-ta on omasta halusta ja kiinnostuksesta tehtävää palkatonta työtä, jota vapaaehtoiset tekevät vapaa-aikanaan. Toiminnan lähtökohtana on halu olla vaikuttamassa oman yhteisön toi-mivuuteen ja kokemus siitä että, tekee mielekästä ja tarpeel-lista työtä lähimmäisten ja lähiympäristön hyväksi. Yhdis-tyksen vapaaehtoiset edustavat suurta määrää erilaista tietoa, taitoa ja osaamista.

Vapaaehtoisena voi toimia oman kiinnostuksen mukaan joko jossakin tietyssä, yksittäisessä tehtävässä tai osallistua useampaan eri toimintaan. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. tarjoaa vapaaehtoisilleen koulutuksen, virkistys- ja luen-totilaisuuksia ja vakuutuksen vapaaehtoistyöhön.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toteuttaa vuoden 2010 aikana RAY:n rahoittamana ”Vapaaehtoistyöntekijöi-den motivointi ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen” -pro-jektia. Tavoitteena projektissa on kehittää vertaistukitoimin-taa yksilö- ja ryhmämuotoisina toimintoina sekä lisätä ver-taistukitoiminnasta tiedottamista.

TalkootoimintaLounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n Meri-Karinan toimin-ta- ja palvelukeskuksessa järjestetään keväisin ja syksyisin perinteiset pihatalkoot. Seuraavat pihatalkoot ovat ma 3.5 ja ti 4.5.2010, alkaen kello 9.00. Tervetuloa haravoimaan ja siistimään pihaa!

Muuhun erilaiseen talkootoimintaan voi osallistua ympä-ri vuoden: Nikkarointiin, keittiö- ja kahvitustoimintaan, myyjäisiin, keräystoimintaan jne.

Vapaaehtoistoiminta

Nyt kaipaamme ystäviä Arjen apureiksi. Etsimme Lounais- Suomen alueelta vapaaehtoisia mukaan auttamaan syöpäsai-rauden kanssa kamppailevia perheitä sairauden aikana tai silloin, kun toipuva perhe yrittää sopeutua takaisin normaa-lielämään.

Ystävä kulkee perheen rinnalla. Hän on perheen seurana esimerkiksi harrastuksissa, kirjastossa, kaupassa tai kävelyl-lä. Arjen apua kaivataan perheissä, joissa syöpää sairastavan äidin tai isän aika kuluu hoidoissa käynteihin ja lepoon. Ar-jen apuri huomioi lapsen maailmaa olemalla heidän kans-saan, lukemalla ja leikkimällä sekä auttamalla muutoin per-heen arjessa.

Arjen apu -toiminta on arvokasta vapaaehtoistyötä - Oli-sitko Sinä kiinnostunut tulemaan mukaan tähän tärkeään toimintaan? Tehtävään valituille tarjoamme tueksi kaiken osaamisemme ja järjestämme koulutuksen.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset seuraavaan, syksyllä 2010 järjestettävään koulutukseen: Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tys r.y., koordinaattori Minna Vaininen, puhelin 2657 619 tai minna.vaininen@lssy.fi.

Tervetuloa mukaan Arjen apuri -toimintaan

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku, Vapaaehtois- ja ystävätoiminnan peruskoulutuspäivän lau-antaina 17.4.2010, sekä tukihenkilö- ja vertaistukihenkilö-koulutuksen lauantaina 24.4.2010.

VAPAAEHTOIS- JA YSTÄVÄTOIMINNAN PERUSKOULUTUS 17.4.2010klo8.30 Tulokahvit tarjolla9.15 Tervetuloa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n vapaaehtoistoiminnan esittely - Miksi, Mitä, Missä, Miten?10.00 Vapaaehtoisena toimiminen - Periaatteet, käytännön asiat, oma jaksaminen11.00 Lounas12.00 Syöpä sairautena - Syöpää sairastavan ihmisen kohtaaminen13.00 Iltapäiväkahvi13.30 Talkootyö - Vapaaehtoisten puheenvuoro14.30 Ystävätoiminta - Vapaaehtoisten puheenvuoro15.30 Todistusten jako ja koulutuksen päätös

TUKIHENKILÖ - JA VERTAISTUKIHENKILÖ-KOULUTUS 24.4.2010 klo8.30 Tulokahvit tarjolla9.15 Tervetuloa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n vapaaehtoistoiminnan esittely10.00 Tukihenkilö- ja vertaistukihenkilötoiminnan periaatteet ja käytäntö11.00 Tukihenkilötoiminnan erityiskysymyksiä - Syöpä - Kriisi, vaikutukset, tunteet, läheiset, arki - Vaitiolo ja luottamus - Hankala tilanne, miten toimin - Vaikea kysymys - mitä teen12.00 Lounas13.00 Saattohoidon tukihenkilönä toimiminen14.00 Tukihenkilön omat voimavarat ja jaksaminen15.00 Iltapäiväkahvi, keskustelua15.30 Todistusten jako ja koulutuksen päätös

Tiedustelut ja koulutuksiin ilmoittautuminen 31.3.2010 mennessä; koordinaattori Minna Vaininen p. 2657 619, minna.vaininen@lssy.fi.

Tervetuloa vapaaehtois- toiminnan kursseille

Anne Birgitta Pessin mukaan vapaaehtoistyö on kaikkia osapuolia palkitsevaa toimintaa.

Inkeri Lehtonen avustaa lapsiperhettä kodin pienissä askareissa.

Turkulaiseen perheeseen odotetaan mieluisaa vierasta. Vapaaehtoistyöntekijä Inkeri Lehto-nen tulee pitämään seuraa lapsille, jotta isä pääsee asioilleen kaupungille. Äitiä ei perhees-sä enää ole; hän on menehtynyt syöpään.

21

KesämatkatKAHDEKSAN LOSSIN KIERROS TIISTAINA 16.6.2009 Matkan aikana saadaan ihailla saaristomaisemia ja tutuiksi tulevat myös eri saaristokunnat ja saariston elämä.

Matkaohjelma

Lähtö klo 8.00 Ortodoksisen kir-kon luota, Yliopistonkatu 19, Tur-ku. Ajo läpi kauniin saariston reittiä Taivassalo, Kustavi, Iniö, Houtskari, Korppoo, Nauvo ja Parainen, linja-autolla, yhteysaluksilla, losseilla ja

Matkan hinta:jäsenet 48 euroaei-jäsenet 62 euroa

Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset* yhteysalusmaksu* 2 kahvitarjoilua ja lounas* matkanjohtajan palvelut

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:Matkari Oy puh. (02) 2657 913

Matkanjohtaja:Leena Kortesalo

yli lukuisten siltojen. Päivän aikana saadaan kuulla saariston omaleimai-sesta elämästä, menneisyydestä ja nykypäivästä. Hyvät jalkineet mu-kaan sekä sään mukainen vaatetus. Paluu Turkuun noin klo 19.30.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskusSeiskarinkatu 35, 20900 Turkupuh. 265 7606

TÄLLÄILMOITUSKUPONGILLA

MAALIS-HUHTIKUUNTARJOUS

ILMAINEN HOITOKERTA10-KERRAN

HOITOSARJAN ALOITTANEILLE.

Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turkupuh. 265 7944- avattu uusi toimipiste Karinankulmassa!

Kakskerta, Keikkulantie 33, 20960 Turku puh. 0400 510 315

Esko Hirvinen fysioterapeutti0400 510 314

Juha Karppanen fysioterapeutti050 550 9369

Pasi Vesa kuntohoitaja0400 510 315

- lymfaterapia- veteraanikuntoutus- Kelan vaikeavammaisten kuntoutus- Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset- Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskusSeiskarinkatu 35, 20900 Turkupuh. 265 7606

- lymfaterapia- veteraanikuntoutus- Kelan vaikeavammaisten kuntoutus- Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset- Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista

Esko Hirvonenfysioterapeutti0400 510 314

Juha Karppanenfysioterapeutti050 550 9369

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat10 - 2010 - N:o 1

Kulunut vuosi on merkinnyt Karri Elolle löytöretkeä, jon-ka mittaan hän on oppinut pal-jon itsestään, puolisostaan, lapsistaan ja ystävistään. - Olen ruvennut suhtautumaan vaikei-siinkin asioihin vähän ren-nommin. Ennen olin tyypilli-nen suomalainen murehtija, Karri luonnehtii.

Vuoden mittaan Karri on tullut sinuksi myös ainaisen seuralaisensa avannepussin kanssa - todennut, ettei kapis-tus rajoita elämää millään ta-valla. Syödä saa vapaasti. Pus-sinvaihdot ja muut päivittäiset rutiinit sujuvat siinä kuin ham-paidenpesukin.

Karri osallistui viime syk-synä yhdessä avovaimonsa Lii-san kanssa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sopeutumis-valmennuskurssille. Hän totesi, ettei avanne-elämään totuttelu käy varsinkaan ikäihmiseltä välttämättä tuosta vain. Vähän yli viisikymppinen Karri pys-tyi rohkaisemaan hämmenty-neitä kurssikavereitaan ja sai puolestaan itse arvokasta tietoa arjen varalle.

- Kurssilla vallitsi loistava henki. Asiantuntijoiden esitys-ten ja omien kokemusten poh-jalta käytiin paljon kivoja kes-kusteluja, Karri kertoo.

Hän tunnustaa lähteneensä Meri-Karinaan pitkin hampain, mutta olisi nyt valmis toiseen ja kolmanteenkin kurssiviik-koon.

”Elämä katkesi”Karri Elon syöpä tuli sattumoi-sin ilmi muiden tutkimusten lomassa toissa syksynä. Mo-nenlaisia hankalia ja kivuliaita suolistovaivoja Karrilla oli ol-lut jo vuosikaudet, mutta syö-pää eivät olleet parhaatkaan spesialistit osanneet epäillä.

Syöpädiagnoosin sai mies, jonka hemoglobiini oli 165 ja

joka edellisenä päivänä oli ve-tänyt kymmenen kilometrin lenkin ja juossut matkasta puo-let. Paksunsuolen ja peräsuolen yhtymäkohdasta löytyi kahden ja puolen tulitikkuaskin kokoi-nen kasvain. Karri Elo kiittelee ratkaisevan tähystyksen ja leik-kauksen tehnyttä sekä jatko-kontrollista huolehtivaa kirur-gia Arto Rantalaa, samoin Tyksin syöpätautien klinikan osastoylilääkäriä Raija Rista-mäkeä. - He ovat kaiken aikaa pitäneet upeasti maan pinnalla ja ajan tasalla.

Myös muu hoitoväki saa Karrin varauksettomat kehut.

Ripeästi laadittu hoitosuun-nitelma tähtäsi kasvaimen ku-tistamiseen leikkauskelpoisek-si. Seitsemän viikon sädehoito onnistui tavoitteessa. Mutta yhtä helvettiä se jakso oli. Ta-vallista rankempi kuuri uutta teholääke kapesitabiinia ei oloa helpottanut. Mieli muuttui kumman itkuiseksi ja jalka-pohjista kuoriutui iho, niin että jokainen askel oli tuskaa.

- Sinä syksynä elämä katke-si. Pelkäsin kaikkea mahdollis-ta ja mietin, että mitä järkeä tässä kaikessa on, Karri kuvaa. - Vessassakäynnit olivat sitä luokkaa, että ilmaisullani oli-sin voittanut flamenco-laulu-kilpailut.

Lohduttaja EspanjastaMiltei täsmälleen vuosi sitten tapahtunut leikkaus piti Karrin sairaalassa kaksi ja puoli viik-koa tavallisen puolentoista vii-kon sijaan.

- Kasvaimen paikalle jäi valtava kraateri, joka alkoi ke-rätä nestettä, Karri selvittää.

Kotiuduttuaan Karri päätyi vielä puolivuotiseen kemotera-piaan. Nyt hän käy taas töissä kitaransoiton opettajana Turun seudun musiikkiopistossa. Ja

hämmästelee iloisesti, ettei elo toissa syksynä katkennutkaan.

Karri Elo toteaa tulleensa terveeksi sairauden myötä. Toi-pumista on edesauttanut suures-ti se, että hän on pitkin matkaa ollut tarkoin selvillä missä mil-loinkin mennään. Asioita pimit-tävää hoitohenkilökuntaa ei hänen kohdalleen ole osunut.

Kun oli vaikeinta, Liisa-siippa, lapset Severi ja Sonja rohkaisivat ja kannustivat. Hengessä mukana olivat myös ystävät, opettajakollegat, oppi-laat. Ja vallan mainiosti ajoitti tulonsa Canelita, espanjalainen löytökoira. ”Pikkukaneli” ja perheeseen jo entuudestaan kuulunut Peppi-koira ovat ol-leet suureksi lohduksi.

Haikarakin tuttu näkyPian jalkeille päästyään Karri Elo löysi tiensä takaisin luon-toon. - Ei muuta kuin pusseja ja juotavaa tarpeeksi mukaan ja menoksi, Karri rohkaisee kaik-kia avanneihmisiä.

Luonto on aina ollut hänel-le rakas. Ensimmäiset innosta-jat olivat Eino-vaari ja Turun Klassikon luontokerho.

Valokuvauksesta linturet-keilijä-Karri kiinnostui digika-meroiden tultua markkinoille. En jaksaisi touhuta kinofilmin kanssa, äkkipikainen kun olen.

Alkuun Karri kuvasi vain lintuja.

- Pari kolme tuntia kyttää-mässä seistyäni totesin, että tämä ei ole kivaa. Huomasin, että luonnossa on valtavasti muutakin kuvattavaa. Täytyy vain pitää silmänsä auki ja osa-ta katsoa tarpeeksi lähellekin.

Varsinaista mieliaihetta Kar-rilla ei ole. Häntä viehättää luon-non kiertokulku, kuinka maisena muuttuu vuodenajasta toiseen. Kesä-heinäkuu voi olla valoku-vaajan kannalta tylsää aikaa. Vedet nyt ovat siniset, mutta lin-nut pysyvät piilossa. Mutta sit-tenpä tulevatkin hyönteiset.

Enimmät kuvansa mökki-saarelta Iniöstä tai muualta

Länsi-Turunmaan kolkista otta-nut Paraisten mies on metsissä ja niityillä samotessaan oppinut tekemään tarkkoja havaintoja vaikkapa ilmastonmuutoksesta ja rehevöitymisestä.

- Jos 1970-80-luvulla näki Suomessa haikaran, se oli suu-ri ihme. Nyt muitakin suuria lintuja kuten hanhia ja joutse-nia tapaa usein.

- Hyvin paljon maisemaa muuttavat merimetsot. Minulla ei ole niitä vastaan mitään, vaikka monet niitä vihaavatkin. Fiksuja, älykkäitä otuksia ne ovat.

Ei ihmisiä - ainakaan vieläKarri Elon kymmenien tuhan-sien otosten kokoelmaan sisäl-tyy niin siipiään läpsyttävien joutsenten reviiritaisteluita, lä-hietäisyydelle uskaltautunei-den hirviemän ja vasan uteliai-ta ilmeitä kuin herkkiä kukan-nuppuja tai harvinaisia apollo-perhosia, joita esiintyy vain

kahdessa paikassa Suomen-maata.

Paraisten kalkkikaivokselta tai Iniön kallioilta otettuihin kuviin Karri on järjestänyt lin-tujen näkemän värityksen. Katsoja alkaa helposti toivoa, että oisinko lintu pieni, kun noin ihania värejä aistisin.

Valkoisia lumi- ja jäänäky-miä on ikuistettu pilvin pimein, onhan tämä talvi ollut oikea valokuvaajan unelma.

- Kohteita on piisannut kyl-lästymiseen asti, Karri toteaa.

Viime aikoina Karri Elo on alkanut laajentaa aihepiiriään muuallekin kuin luontoon, siitä esimerkkinä mainiot otokset Turun Tall Ships´ Race -tapah-tumasta. Ihmisiä Karri ei kuu-lemma uskalla kuvata ainkaan vielä.Kaikissa valokuvissaan Karri Elo pyrkii maalaukselli-suuteen. Kuvia on esillä kevään mittaan Meri-Karinassa, Turun Hirvensalossa.

Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Karri Elo

Elon tiellä on luonto lähellä

Purokatu 25, 20810 Turkupuh. (02) 511 3000faksi (02) 511 3030taina.niemela@tnoy.fi

Taina Niemelä Oykirjanpitotoimisto

Yksilöllisesti sopiva proteesikorvaa rinnan menetetyn muodon

Balance Balance Contact Balance Individual

Koko- tai osaproteesi tulisi uusia noin kahden vuoden välein.

Amoena Boutiquessa tai www.amoena-online.fi verkkokaupassaon myynnissä erittäin laaja valikoima proteesirintaliivejä ja -uimapukuja.Lisätietoa proteeseista ja tekstiileistä saat osoitteessa www.amoena.fi tai Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäneuvonta-asemalta.

Säästävän rintasyöpäleikkauk-sen jälkeen jää usein kudos-puutos, joka alkaa näkyä ehkä vasta useamman vuoden jälkeen leikkauksesta.Valikoimassamme on useita eri mallisia ja kokoisia osaproteeseja tähän ongelmaan.

Bulevardi 30, 00120 HelsinkiPuh: 09-649 839

e-mail: info@amoena.fi www.amoena.fi

Myymälämme on avoinna ma – pe klo 10 – 17

Paraislaisella Karrilla on osuva sukunimi: Elo. Jokseenkin tasan vuosi sitten avanneleik-kauksen läpikäynyt mies tuntee olevansa van-kemmin elossa ja terveempi kuin koskaan. Voimia antavat läheisten ihmisten lisäksi luon-to ja sen isot ja pienet ihmeet, joita Karri ikuistaa uutterasti kamerallaan. Tulokset ovat kevään mittaan nähtävissä Turun Meri-Kari-naan ripustettavassa myyntinäyttelyssä.

14.3.2010 saakka Raision työväenopiston grafiikan linjan näyttely15.3.-11.4.2010 Ulla Jaakolanvainion muistonäyttely (ikoninäyttely)12.4.-2.5.2010 Karri Elon luontovalokuvanäyttely

Kevään taidenäyttelyt Meri-Karinassa

Kun Karri Elo painuu kameran kanssa luontoon, lähtee pieni löytökoira Canelita usein kaveriksi. - Se on utelias ja elä-väinen, mutta osaa myös kunnioittaa kuvauskohteita, Karri kertoo. Taustalla yhteisen kuvausreissun saalis Iniöstä.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2010 - 11

Novartis,lääkealan rohkea edelläkävijä

Uusin tieto elämän puolesta– olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä

www.novartis.fi

Miten henkilö voi turvata, että hän saa haluamaansa hoitoaHenkilö voi ilmaista hoitotah-tonsa sen tilanteen varalta, ettei hän kykene myöhemmin päätöksen tekemiseen esimer-kiksi vakavan sairauden, tapa-turman, onnettomuuden tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Henkilö voi il-maista hoitotahtonsa vapaa-muotoisesti esimerkiksi häntä hoitavalle lääkärille, lähisu-kulaiselle tai lähiystävälleen. Jopa suullinenkin hoitotahto on sinänsä pätevä, mutta to-dellisen tahdon varmistami-nen on syytä tehdä kirjalli-sesti ja todisteellisesti.

Hoitotahdon voi tehdä missä iässä tahansa ja jopa nuoren täysin terveen henki-lön on syytä harkita hoito-tahdon tekemistä esimerkik-si siltä varalta, ettei mahdol-lisen onnettomuuden sattu-essa enää kykene ilmaise-maan itseään.

Suullisesti annettu hoito-tahto on syytä kirjauttaa esi-merkiksi potilaskertomuk-

seen. Kirjallisen hoitotahdon

voi puolestaan laatia vapaa-muotoisesti tai käyttää erilaisia valmiiksi painettuja kaavakkei-ta, joita henkilö voi tarpeellisin osin täydentää. Erilaiset yhdis-tykset ja järjestöt ovat laatineet valmiita kaavakkeita, joiden ot-sikkona on ”Hoitotestamentti”, ”Hoitotahtotestamentti” tai ”Hoitotahto”.

Hoitotestamenttimuotoisis-sa asiakirjoissa on vielä todis-tajien osalta otettu määritelmä, jossa todistajat todistavat hen-kilön tehneen hoitotestamentin terveessä ja täydessä ymmär-ryksessä, vapaasta tahdostaan ja käsittäen täysin sen merki-tyksen. Tällainen todistelu-määräys on sinänsä tarpeeton, sillä henkilön hoitotahto on vapaamuotoisenakin sitova ja pätevä. Muutenkin on syytä välttää otsikoita ”Hoitotesta-mentti” tai ”Hoitotahtotesta-mentti”, koska ne viittaavat testamenttiin, joka tehdään kuoleman varalta ja joka on tiukan määrämuotoinen ja edellyttää testamentintekijältä riittävää ymmärrystä testamen-tin sisällöstä.

Mikäli hoitotahto tehdään kirjallisesti, sen voi otsikoida esimerkiksi sanoilla ”Hoito-tahto” tai ”Hoitotahtomäärä-ys”. Tällaiseen asiakirjaan on syytä ottaa myös vähintään yk-si, mieluimmin kaksi todista-jaa, jotka voivat tarvittaessa todistaa henkilön tehneen hoi-totahdon. Hoitotahtomääräyk-sessä ei tarvitse olla erillistä mainintaa siitä, että henkilö on tehnyt hoitotahdon terveessä ja täydessä ymmärryksessä. To-distajiksi kannattaa kuitenkin

ottaa lähiomaisten sijasta ulko-puolisia henkilöitä mahdollis-ten ristiriitaisuuksien välttämi-seksi. Ellei hoitotahtoa ole kirjattu esimerkiksi potilasker-tomukseen, henkilön on syytä kertoa jollekin läheiselleen laa-tineensa hoitotahdon ja sen, missä sitä säilytetään, jotta henkilön tahto voidaan myö-hemmin toteuttaa.

Henkilö voi myös aina ku-mota hoitotahdon, muuttaa sitä tai tehdä uuden hoitotahdon. Tällöin on tärkeää, että vanha hoitotahtomääräys tulee todis-teellisesti peruutetuksi.

On huomattava, että myös alaikäinen lapsi voi potilaslain 9 §:n mukaan päättää hoidostaan, mikäli hän ikänsä ja kehitys-tasoonsa nähden kykenee siitä päättämään. Lapsella on myös oikeus kieltää terveydentilaansa

ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen.

Alaikäisen tai muun oikeus-toimikelvottoman henkilön huoltajalla tai laillisella edusta-jalla ei ole oikeutta kieltää poti-laan henkeä tai terveyttä uhkaa-van vaaran torjumiseksi annet-tavaa tarpeellista hoitoa. Sään-nös antaa lasta hoitavalle lääkä-rille mahdollisuuden tehdä lapselle sellaisia hoitotoimenpi-teitä, joita tarvitaan lapsen elä-män pelastamiseksi, vaikka lapsen vanhemmat esimerkiksi vakaumuksellista syistä kieltä-vät tietynlaisen hoidon.

Hoitotahto voi olla hyvin-kin yksityiskohtainen. Suosit-telen kuitenkin suhteellisen lyhyttä ja yksinkertaista mallia, jonka sisältö voidaan toteuttaa välittömästi tilanteen niin vaa-tiessa.

Hoitotahto voi helpottaa elämän loppumetreilläVaratuomari Martti Brander:

HoitotahtomääräysMinä (nimi ja henkilötunnus) olen laatinut tämän

hoitotahdon siltä varalta, että joutuisin tilaan,

jossa en enää kykene ilmaisemaan hoitoa koskevaa tah-

toani.

Määrään, että jos minä vakavan sairauden, tapaturman,

onnettomuuden tai vanhuuden heikkouden tai muun syyn

vuoksi menetän oikeustoimikelpoisuuteni, minua hoi-

dettaessa ei saa käyttää keinotekoisesti elintoimin-

tojani ylläpitäviä hoitomuotoja, mikäli lääketieteel-

lisesti arvioiden niihin ei ole selkeitä perusteita.

Minulle saadaan antaa tehohoitoa vain, jos se lääke-

tieteellisesti arvioiden johtaa elämäni pitkittymiseen

ilman keinotekoisesti ylläpidettäviä hoitomuotoja.

Mikäli minulle aloitettu hoito osoittautuu tehotto-

maksi, siitä on heti luovuttava. Minulle on aina an-

nettava riittävä oireenmukainen hoito ja lääkitys

riippumatta niiden vaikutuksesta elinaikaani.

Elämääni ei saa missään olosuhteissa keinotekoisesti

pitkittää.

Paikka ja aikaAllekirjoitusNimen selvennys

Todistus:Todistamme, että yllä mainittu henkilö on omakätises-

ti allekirjoittanut tämän hoitotahtomääräyksen ja il-

moittanut sen olevan hänen vakaa tahtonsa.

Paikka ja aika yllä mainitut.

Allekirjoitus Allekirjoitus

Nimen selvennys Nimen selvennys

Osoite: Osoite:

Hoitotahto voisi olla seuraavan sisältöinen

Varatuomari Martti Branderin mukaan hoitotahdon voi tehdä missä iässä tahansa ja jopa nuoren täysin ter-veen henkilön on syytä harkita hoitotahdon tekemistä esimerkiksi siltä varalta, ettei mahdollisen onnetto-muuden sattuessa enää kykene ilmaisemaan itseään.

Potilaslain 6. pykälässä säännellään potilaan itsemääräämisoikeus häntä koskevasta hoidos-ta. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tie-tystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteis-ymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.Potilaslain 8. pykälässä säännellään kiireellisestä hoidosta. Potilaalle on annettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi saada selvitystä. Jos potilas on aikaisem-min vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa, potilaalle ei kuitenkaan saa antaa sellaista hoitoa, joka on vastoin hänen tahtoaan.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat12 - 2010 - N:o 1

Automaa - asiakasomistajan autokauppa

Automaa palvelee ma-pe klo 7-2 0 ja la klo 10-16.

Automaa Raisio Peugeot Nikkarinkatu 1 Automyynti 010 765 6760 Huolto/varaosat 010 765 6770

Talven 2010 menestysuutuudet odottavat testiäsi Peugeot-liikkeissä. Uusi Peugeot 3008 -crossover yhdistää usean autoluokan parhaat ominaisuudet. Uusi Peugeot 5008 -tila-auto tarjoaa puolestaan huikeaa käytännöllisyyttä: se muuntuu hetkessä kompaktista kaupunkiautosta jopa 7-paikkaiseksi matka-autoksi.

Peugeot 3008 hinta alkaen 18.290 € + arvioitu autovero 5.678 €, kokonaishinta 23.968 € + toimitus kulut 600 €.CO2-päästöt 165 g/km, keskikulutus 7,1 l /100 km.

Peugeot 5008 hinta alkaen 18.950 € + arvioitu autovero 6.043 €, kokonaishinta 24.993,67 € + toimitus kulut 600 €.CO2-päästöt 169 g/km, keskikulutus 7,3 l/100 km.

MEDIA ON UUTUUDET JO TESTANNUT. NYT ON SINUN VUOROSI.

”Peugeot lunasti lupaukset. Peugeot lupaa uuden 5008-tila-autonsa tarjoavan esimerkillistä ajetta-vuutta ja muunneltavuutta.”Ilta-Sanomat 31.12.2009

”Lisää nollia, lisää tilaa. Peugeot on tuonut markkinoille kaksi mainiota mallia: 3008:n ja 5008:n. Molemmat ovat monikäyttöisiä. Mitä enemmän nollia automallin nimessä, sitä enemmän tilaa.”Gloria tammikuu 2010

”Peugeot on onnistunut luomaan ajettavuudeltaan parhaan tuotteensa ikinä.”Ilta-Sanomat 8.5.2009

”Auto on todellinen makupala.”Pohjalainen 4.5.2009

E 169 g/km E 165 g/km

MMEEDDIIAA O

Lounais-Suomen Syöpäyh-distys panostaa jatkossakin syöpähoidon laadukkuutta ylläpitävään kehittämis- ja tutkimusyhteistyöhön. Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen puheenjohtaja, kauppa-neuvos Risto Korpela muis-tutti tervehdyspuheessaan, että kuluvana vuonna Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen piirissä aloitti toimintan-sa uusi kuntoutuksen kehittä-mistyöryhmä, joka on käsi-tellyt kokouksissaan syöpä-kuntoutuksissa käytettäviä työ- ja toimintakyvyn arvi-ointimenetelmiä.

Turun ammattikorkeakou-lun Terveysala-tulosalueen kanssa yhdistys on solminut yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on toteuttaa laaja tutkimushanke vuosina

2010-2012. Hanke pureutuu kuntoutuksen vaikuttavuu-teen, palliatiiviseen ja saatto-hoitoon sekä potilaan pol-kuun, joka sisältyy kansalli-seen syöpäsuunnitelmaan.

Mitaleja syöväntorjunnassa ansioituneilleTilaisuudessa jaettiin seuraa-vat mitalit:

Emäntä Kaarina Ylhäi-selle luovutettiin tasavallan presidentin myöntämä Suo-men Valkoisen Ruusun Ritari-kunnan mitali kultaristein. Ylhäisen ainutlaatuisen pitkä-aikainen ja tuloksellinen syö-väntorjuntatyö on jatkunut jo yli kolme vuosikymmentä.

Marttilan koulu palkittiin Lauri Rauramo -mitalilla saa-

vutuksistaan Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen Syö-väntorjuntatalkoot-kampan-jassa, jossa oppilaitokset, niiden opettajat ja oppilaat ovat vuosittain keränneet merkittäviä summia syövän-torjuntatyön hyväksi.

Järjestyksessä kahdeksas Matti Koivurinta-mitali myön-nettiin emeritaprofessori Auli Toivaselle, joka on tehnyt merkittävän vapaaehtoistyön Lounaissuomalaisten Syöpä-järjestöjen piirissä.

Viidelle ansioituneelle lounaissuomalaiselle syö-väntorjuntatyön tekijälle luovutettiin Suomen Syöpä-yhdistyksen ansiomitali. Ho-peisen ansiomitalin saivat kaupunginjohtaja Reijo Lindqvist Salosta, projekti-johtaja Pentti Päivike ja professori Toivo T. Salmi Turusta sekä pronssisen an-siomitalin yliopettaja Hele-na Ahanen Salosta ja teks-tiiliartesaani Nina Tuomisto Länsi-Turunmaan kaupun-gista.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys panostaakehittämis- ja tutkimusyhteistyöhön

Lounaissuomalainen Syöväntorjuntapäivä:

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Moikoisten Syöväntutkimussäätiön perinteistä Lounaissuoma-laista Syöväntorjuntapäivää vietettiin Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa Turussa jo 32. kerran viime joulukuussa.

Turun yliopiston patologian lai-toksen johtajan, professori Olli Carpénin mukaan patologin tut-kimusmenetelmät ovat suurilta osin samankaltaisia kuin 1940-60-luvuilla, jolloin Osmo Järvikin työskenteli diagnostii-kan parissa. Perustyöhön kuu-luu edelleen kudoksen mikro-skooppinen tutkimus, jonka pohjalta diagnoosi syntyy. Toi-saalta neulanäyte tai kudosleike kertoo ammattilaiselle nykyään paljon muutakin.

- Yhä tärkeämpään osaan on noussut taudin käyttäytymisen ennustaminen sekä arvio siitä, miten kasvain reagoi erilaisiin hoitoihin, totesi Carpén juh-laesitelmässään.

Taudin profilointi tarkentuu alatiProfessori Olli Carpénin mu-kaan patologin työnkuvan laa-jentuminen on seurausta siitä, että syövän perustutkimus on

tuonut runsaasti tietoa syövän syntymekanismeista ja syöpä-solujen kasvua ylläpitävistä viestijärjestelmistä. Tieto on johtanut uusien syövän täsmä-lääkkeiden kehittämiseen ja laajaan hoitovaihtoehtojen ar-senaaliin. Diagnostiikan kehit-tämistyö ja syövän hoidon räätälöinti muuttuu yhä haasta-vammaksi.

Carpén muistutti, että diag-nostiikan kehittämisen pää-määränä on parempien hoito-tulosten ohella taloudelliset säästöt. - Jos voisimme tunnis-taa esimerkiksi sadasta paksu-suolisyöpäpotilaasta ne, jotka todella hyötyvät uusista täsmä-hoidoista, olisi kustannusvai-kutus koko patologian labora-torion vuosibudjetin luokkaa, hän luonnehti.

Suomeenkin kansal-linen syöpäkeskus?Carpén muistutti, että syövän kokonaiskuvan monimutkais-tuessa tarvitaan useiden erilais-ten tutkimusyksiköiden teho-kasta yhteistyötä. Hän tähden-si, että maailmalla tarpeeseen on vastattu muodostamalla suuria syöpäkeskuksia, jotka ohjaavat alan tutkimusta ja hoi-toa perustutkimuksen, kliinisen tutkimuksen, liike-elämän ja kolmannen sektorin tietotaitoa yhdistellen.

- Tällaisia niin sanotusti kai-kenkattavia syöpäkeskuksia on luotu Yhdysvaltoihin ja moniin Euroopan maihin. Ne ovat liit-toutuneet keskenään, jakavat tietoa, houkuttelevat rahoitusta ja osallistuvat yhteisiin tutki-mushankkeisiin, kuvailee Car-pén, joka on Kansallinen Syö-päkeskus -hankkeen suunnitte-luryhmän jäsen Suomessa.

On kulunut vuosi siitä, kun Suomen Syöpäinstituutin sää-

Professori Olli Carpén tavoittelee Suomeen kansallista syöpäkeskusta.

Maallikolle patologin ammatti tuo tavallisesti mie-leen lähinnä sairaalan kellarikerroksessa suoritet-tavat ruumiinavaukset, mutta todellisuudessa yli 99 prosenttia ammattikunnan tutkimista näytteis-tä on peräisin elävistä potilaista. Syöpädiagnoosin edellytyksenä on patologin arvio, jonka pohjalta hoitoratkaisuja tehdään, joten patologi toimii tär-keänä osana syöpäpotilaan hoitoa suunnittelevaa asiantuntijaryhmää. Ammattia harjoitti aikanaan myös itse Osmo Järvi, jonka nimeä kantavalla mi-talilla professori Olli Carpén palkittiin tutkimuk-sellisista ansioistaan Lounaissuomalaisen Syövän-torjuntapäivän juhlassa.

Patologi mikroskooppeineen on tulevaisuudessakin syöpädiagnostiikan peruspilaritiö teki aloitteen kansallisen syöpäkeskuksen saamiseksi maahamme. Carpénin mukaan kotimainen hanke on vahvassa myötätuulessa.

- Sosiaali- ja terveysminis-teriön valtiosihteeri [Terttu Savolainen] on ollut tässä ak-tiivinen, ja toivottavasti saam-me rahoitusta tulevalla halli-

tuskaudella. Tavoitteena on saada asia esille seuraavien hallitusneuvottelujen yhtey-dessä.

Carpén pitää keskusta kes-keisenä suomalaisen syövän-torjuntatyön tulevaisuuden kannalta.

- Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa on muutaman vuo-

den ollut omat kansalliset syö-päkeskuksensa. Keskukset ovat muodostaneet yhteistyöorgani-saation, joka esimerkiksi toimii äänitorvena EU:n suuntaan. Jos Suomi ei pääse tähän kuvi-oon mukaan, meidän mahdol-lisuutemme olla tutkimuksen ja hoidon eturintamassa heik-kenevät, hän arvioi.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2010 - 13

Saila Kauhanen etsii tutkimus-työssään parhaita keinoja medul-laarisen kilpirauhaskarsinooman ja muiden hormonia erittävien syöpien löytämiseksi elimistöstä. Vaikka kyseessä olisi levinnyt syöpä, on taudin kirurgisesta hoi-dosta ennusteen kannalta merkit-tävästi hyötyä jopa sen levinnees-sä vaiheessa. Siksi, tutkija selittää, on tärkeää löytää kuvantamisme-netelmä, jonka avulla pystytään mahdollisimman tehokkaasti et-simään elimistössä piileskelevät tautipesäkkeet.

Turun PET-keskuksessa Kauhanen vertaa kymmenisen vuotta turkulaisten käytössä ol-leen 18F-DOPA-merkkiaineen tehoa perinteisesti PET-kuvauk-sissa käytetyn 18F-FDG-merk-kiaineen vastaaviin, sekä vielä muiden kuvantamismenetelmi-en, magneettikuvauksen, tieto-konetomografian ja ultraääni-tutkimuksen tuloksiin.

- Alustavat tulokset viittaavat

siihen, että DOPA-menetelmä on ollut näistä paras. Se siis näyttäisi antavan parhaan kartan siitä, missä sitä tautia on, Kauha-nen kertoo, ja lisää, että syynä DOPA:n saatavuuteen vain Tu-russa on sen valmistamisen han-kaluus. Erityisasemastaan turku-laisten on kiittäminen Åbo Aka-demin tekemää kehittämistyötä.

Koska neuroendokriiniset kasvaimet ovat melko harvi-naisia, on potilaita kerätty Tur-kuun kuvattavaksi myös Hel-singistä, Porista ja Oulusta. Kuvantamiset joudutaan toista-maan useita kertoja taudin eri vaiheissa, mikä verottaa tutki-muskassaa. Siksi apurahat ovat Kauhasen mukaan avuksi.

Ammattitaitoinen työympäristö motivoi tutkijaaKauhasen mielestä tutkimus on antoisaa erityisesti siitä syystä, että mahdollisuuksien kirjo on valtava. PET tarjoaa nimittäin runsaasti mahdollisuuksia eri-

laisten merkkiaineiden käyttöön erilaisissa kasvaintyypeissä.

- Se tarjoaa aikamoisen väli-neen, etenkin kun tekee tutki-musta kansainvälisestikin todel-la menestyneessä Turun PET-keskuksessa. Se on erittäin am-mattimainen ympäristö tehdä tutkimusta, ja vieläpä aika uutta tutkimusta myös kansainvälises-ti ajatellen. On ollut rikkaus olla siellä, sanoo Kauhanen, joka työskentelee professori Pirjo Nuutilan ohjauksessa.

Kauhasen seuraavaa tutki-muskenttää lienevät aivan uu-det merkkiaineet, jotka voivat hänen mukaansa toimia joissa-kin tautiryhmissä DOPA:akin tehokkaammin.

- Ne ovat somatostatiiniresep-torimerkkiaineita, sellaisia gal-liumleimattuja somatostatiinire-septorianalogeja, sanoo hän tote-avaan sävyyn.

Mitäkö ne ovat? - Ne ovat tu-levaisuutta, sanoo Kauhanen ja hymyilee.

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Tutkimustyön lisäksi LT Saila Kauhanen har-joittaa vatsaelinkirur-gin ammattia Tyksin kirurgian klinikalla ja hoitaa kotona vajaan vuoden ikäistä Otto-poikaansa. - Tehok-kuus on selkeästi kas-vanut kun aikataulu ei ole enää vapaa, Lou-nais-Suomen Syövän-torjuntapäivän juhlas-sa apurahan vastaan-ottanut Saila Kauha-nen tuumaa.

Lääketieteen tohtori Saila Kauhanen tutkii Turun PET-keskuksessa, kannattaako 18F-DO-PA-merkkiainetta käyt-tää neuroendokriinisten, hormonia erittävien kas-vainten jäljittämiseen. Hän on yksi niistä 22 lahjakkaasta nuoresta tutkijasta, joille Lou-naissuomalaiset Syöpä-järjestöt jakoivat apura-hoja Lounaissuomalai-sen Syöväntorjuntapäi-vän juhlassa. Apurahat ovat hyödyksi, sillä tut-kimuksiin kuluu rahaa.

Saila Kauhanen etsii tehokkaita merkkiaineita syövän jäljittämiseksi

Automaa - asiakasomistajan autokauppa

Automaa Turku FordSatakunnantie 164Vaihtoautot 010 765 6820Uudet autot 010 765 6810Huollon ajanvaraus 010 765 6860Varaosat 010 765 6840

Ford Focus Trend Design erottuu muotoilullaan ja varustelullaan.

Feel the difference

Ford Focus Trend Designissa on vakiona kineettinen muotoilu ja vastustamaton varustelu:• Urheilulliset istuimet • Bluetooth ääniohjauksella • Vakionopeudensäädin • Kaksoisautomaattinen ilmastointi • 16” kevytmetallivanteet • Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella (diesel-mallit)

Ford Focus Trend Design -mallisto alkaen 19.860,82 € (+ toim.kulut 600 € =20.460,82 €)*autoveroton hinta 16660,- + arv.autovero 5302,97 yht. 21962,97 + toim.kulut 600,- = 22562,97 CO2-päästöt 169 g

FordFocus Trend Design -malliston autoveroton hinta alk. 15.300 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 159 g/km 4.560,82 €. Hintaan lisätään toim.kulut 600 €. CO2-päästöt 115-189 g/km, EU-yhdistetty kulutus 4,4-8,0 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. www.ford.

E 159 g/km

Automaa palvelee ma-pe klo 7-2 0 ja la klo 10-16.

VÄITÖSKIRJA-APURAHAT:

M.Sc Johanna Björk 3.000 € Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto

FM Henri Blomster 3.000 € Elvi ja Emil Heikkilän lahjoitusrahasto 1.500 € Aili ja Toivo Kivirinteen muistorahasto 1.500 €

Patologian EL, HLL Pia Boström 3.000 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 3.000 €

FM Pekka Heikkilä 3.000 € Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto 3.000 €

LL Eija Korkeila 3.000 € Irja Ketosen muistorahasto 3.000 €

FM Anu Kukkonen-Macchi 3.000 € Aina ja Helli Keskitalon muistorahasto 1.500 € Mauno ja Gulla Korpivaaran muistorahasto 1.500 €

FM Emilia Peuhu 3.000 € Arja ja Antti Koivurinnan rahasto 1.500 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto 1.500 €

FM Anton Sandqvist 3.000 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 3.000 €

FM Kati Tarkkonen 3.000 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 3.000 €

FM Johanna Tuomela 3.000 € Sylvi Pietilän muistorahasto 1.500 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto 1.500 €

FM Riitta Vahakoski 3.000 € Martti ja Mikael Ruolan rahasto 1.500 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 1.500 €

EL Riitta Varpe 3.000 € Irja Ketosen muistorahasto 3.000 €

FM Karoliina Vuoriluoto 3.000 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 3.000 €

FL Zhou Qi 3.000 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 3.000 €

TUTKIMUSAPURAHAT:LT Marika Grönroos 5.000 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 5.000 €

LL Saila Kauhanen 3.000 € Irja Ketosen muistorahasto 3.000 €

Dosentti Päivi Lähteenmäki 10.000 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 5.000 € Sykerö-rahasto 5.000 €

LT Marjut Rintala 5.000 € Lauri Rauramon muistorahasto 1.500 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto 3.500 €

MD, PhD Bendardaf Riyad 5.000 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 5.000 €

EL Jari Sundström 2.500 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 2.500 €

LT Esko Veräjänkorva 5.000 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 5.000 €

KOLMEN VUODEN TUTKIMUSAPURAHA:LT Pia Vihinen (yhden vuoden osuus) 25.000 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto

MATKA-APURAHAT:LT Outi Hirvonen 600 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. 600 €

Dosentti Pirjo Immonen-Räihä 1.000 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. 1.000 €

FT Suvi-Katri Leivonen 1.200 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. 1.200 €

FL Mirja Nurmio 700 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. 700 €

Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle 4.000 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 4.000 €käytettäväksi terveydenhuollon ammattihenkilöille matka-apurahoina

KOLMEN VUODEN MÄÄRÄRAHA: (yhden vuoden osuus): Meri-Karinan 25.000 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. 25.000 €alueen terveydenhuollon yksiköiden lääkärityövoiman lisääminen

YHTEENSÄ: 135.000 €

Lounaissuomalaiset Syöpärahastot myönsivät yhteensä 135 000euroa tutkimusapurahoja, väitöskirja-apurahoja ja matka-apurahoja.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat14 - 2010 - N:o 1

Uudet,raikkaat Tarhurin

täysmehut löydät kaupan kylmä-

hyllystä.

Syöpäjärjestöjen neuvottelu-päivillä korostui useaan ottee-seen viesti siitä, että taloudelli-nen taantuma tulee vaikutta-maan järjestöjen tulevaan toi-mintakauteen heijastuessaan niin rahoittajiin ja varainhan-kintaan kuin toiminnan laajuu-teen ja syöpäpotilaitten arkeen-kin. Kauppaneuvos Arto Ar-vonen painotti, että järjestöjen on parannettava kustannuste-hokkuuttaan.

- Ryhmässä on kustannus-tehottomuutta, koska meillä teetetään samoja tehtäviä pääl-lekkäin monessa paikassa. Ta-loushallinnon puolella on vaik-ka kuinka paljon toimintoja, jotka pitäisi keskittää yhteen paikkaan järjestöjen sisällä tai sitten ostaa ne ulkoa, jolloin saadaan tehokkuutta aikaan. Päällekkäisyyteen ei ole talou-dellisesti eikä laadullisesti va-raa, Arvonen tähdensi.

Tarvetta ”kuntauudistukselle”Toiminnan tehostamisen ja sel-kiyttämisen tarve, sekä organi-saatiorakenteen yksinkertaista-misen ja yhtenäistämisen vält-

tämättömyys sisältyivät jo edellisen toimintakauden 2005-2010 järjestöstrategiaan. Stra-tegian toteutumista arvioineen järjestövaliokunnan työryhmän jäsenenä Arvonen totesi, että tavoitteet ovat jääneet toteutu-matta yhteisen päätöksenteko-mallin puuttuessa.

Tilaisuudessa esiteltiin nel-jä vaihtoehtoista organisaatio-uudistusta, jotka tarjoavat eri-asteisia mahdollisuuksia pää-töksenteon yhtenäistämiseen. Päädyttiin niistä mihin hyvän-sä, on uudistuksen toteuttami-nen vaikeaa. Suomalaisessa syöpäjärjestökentässä vallitsee kansainvälisesti katsottuna hy-vin poikkeuksellinen tilanne: keskusorganisaatio Suomen Syöpäyhdistykseen kuuluu kuusitoista hyvin itsenäistä jä-sentä, joilla kaikilla on omat päätöksentekoprosessinsa, toi-minnanjohtajansa ja tavoitteen-sa.

- Meillä on eri kokoisia yk-siköitä, maakunnallisia yhdis-tyksiä ja valtakunnallisia poti-lasyhdistyksiä, joilla on erilai-set henkilöstöä koskevat ja ta-loudelliset edellytykset. Niitä on vaikea käsitellä kokonai-

Järjestökenttä katsoo, että Syöpäjärjestöjen on aika pistää organisaatiorakenteensa uusik-si. Syöpäpotilaiden kannalta on tärkeää, että järjestöt pystyvät tarjoamaan entistä tehok-kaampaa ja tasalaatuisempaa palvelua maan joka kolkassa. Ongelmaksi muodostuu se, mi-ten uudistus toteutetaan ja kuka toimii aloit-teentekijänä. Organisaatiouudistus nousi kes-keiseksi aiheeksi Syöpäjärjestöjen valtakun-nallisilla neuvottelupäivillä, joita Lounais-Suomen Syöpäyhdistys isännöi tammikuussa. Paikalle saapui satakunta syöväntorjuntatyön ammattilaista eri puolilta maata.

Syöpätyön ydintoiminta kohentuu kun tukitoimien päällekkäisyyksistä päästään eroonSyöpäjärjestöjen valtakunnalliset neuvottelupäivät:

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) totesi Syöpäjärjestöjen valtakunnal-lisilla neuvottelupäivillä, että suomalainen terveydenhoito on laadukasta ja terveydenti-lamme on monien osoittimien mukaan kohentunut. Silti ei pidä unohtaa, että samalla so-sioekonomiset terveyserot ovat pääosin säilyneet ennal-laan tai jopa kasvaneet. Hys-sälä muistutti, että suomalai-nen terveyspalvelujärjestelmä on rakennettu universalismin periaatteella - samat laaduk-kaat palvelut koko kansalle.

- Edessämme on runsaasti haasteita ja tavoitteita. Syövän-hoidosta tulee saada viiveet pois ja pullonkaulat todettua sekä hoidettua. Henkilöstön riittä-vyys on turvattava ja rakennet-tava oikea työnjako. Ala on saatava houkuttelevaksi ja pidet-tävä sellaisena, jotta taataan in-nokkaat, oppivat työntekijät. Hoidon porrastaminen, keskit-täminen ja hajauttaminen on mietittävä. Uudet tehokkaat hoi-tomuodot on saatava nopeasti

käyttöön, mutta ne on myös ar-vioitava tarkkaan. Uusi teknolo-gia on käytettävä hyväksi niin sädehoidossa kuin sähköisessä tiedon jakamisessa, ministeri listasi ja painotti lopuksi myös syövän ennaltaehkäisyn ja seu-lontatutkimusten merkitystä.

Sosiaali- ja terveysministeri pohti syövänhoidon tulevia haasteita

Syöpäjärjestöjen valta-kunnallisille neuvottelu-päiville saapunut ministe-ri Liisa Hyssälä lausui, että Suomi on taloudellisesta taantumasta huolimatta rikas maa. - Meillä on hoi-tohenkilökuntaa, niin lää-käreitä kuin sairaanhoita-jia kansainvälisessä ver-tailussa runsaasti. He ovat tehneet erinomaista työtä. Edelleen tarvitaan osaamista ja kehityksen nopeaa seuraamista. Näil-lä edellytyksillä pystym-me hoitamaan syöpää oikea-aikaisesti, vaikutta-vasti, tasa-arvoisesti ja tehokkaasti myös vuonna 2020, hän sanoi.

suutena, pääsihteeri Harri Vertio eritteli.

- Kuntauudistuksessa on ollut kyse tismalleen samanlai-sesta ongelmasta kuin meillä: Miten saada yhtenäistä päätök-sentekoa ja toimintaa aikaan, kun keskushallinnon organi-saation oikeudet käskeä tai tuottaa yhteistä palvelua kai-kille puuttuvat. Valtionhallin-nossa on todettu jo ajat sitten, että kuntia on ihan liikaa. Se on hyvin epätaloudellista toimin-taa hyvin erikokoisissa yksi-köissä, ja ongelmat ovat ident-

tiset, hän vertasi.Vertio uskoi, että uudistuk-

sen myötä syöpäpotilaille voi-daan paremmin taata toimin-nan laatu ja toivottavasti myös vaikuttaa sen määrään.

- Hyödyn pitää näkyä poti-laan päässä. Jos se ei tuota mi-tään, ei uudistukseen kannata ryhtyä, hän totesi.

Motivaatiota löytyy mutta ongelmia onVaihtoehtoiset organisaatio-mallit käsitellään jäsenjärjes-

töjen yhteisellä foorumilla, jonka jälkeen järjestövalio-kunta tarttuu kevään kuluessa ehdotuksiin, ja selvittää, mit-kä niistä ovat toteutuskelpoi-sia.

Ratkaisu tulee olemaan herkkää tasapainottelua ohjat-tavuuden ja jäsenjärjestöjen alueellisen itsenäisyyden välil-lä. Eräs ongelmista on se, kuka uudistuksessa toimii liikkeelle-panevana voimana.

- Järjestöt odottavat sitä keskusjärjestöltä, mutta meillä ei ole käskyvaltaa. Voimme

vain tehdä ehdotuksia, totesi Vertio, joka kaikesta huolimat-ta uskoo, että ratkaisuun tul-laan pääsemään.

- Vaikuttaa siltä, että aika on nyt sille kypsä. Kaikilla järjestöillä näyttäisi olevan halua yhteistoimintaan, Vertio totesi neuvottelupäivien päät-teeksi. Hän muistutti, että me-nee kuitenkin vuosia, ennen kuin 30 vuotta vanha rakenne muuttuu. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2010 - 15

- Se ei suinkaan tarkoita, että sairastumissyy keuhkosyöpään olisi masennuksessa. Enem-mänkin se voi kertoa siitä, ettei masentunut jaksa riittävästi huolehtia itsestään ja hyvistä elämäntavoista. Osa syövistä-hän olisi estettävissä elämänta-voilla ja oikealla ravinnolla.

Näin sanoo psykiatrian eri-koislääkäri ja lääketieteen toh-tori Jukka Kärkkäinen, joka työskentelee vuoden alusta Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitok-sella sosiaali- ja terveyspalvelu-järjestelmän kehittäminen ja ohjaus -yksikön päällikkönä.

Masennus ei ole väestöta-solla lisääntynyt. Sen sijaan masennuspohjaiset työkyvyt-tömyyseläkkeet ovat kasvussa. Se lienee merkki työelämän aiheuttaman stressin kasvusta, joka lisää uupumusta ja lopulta saattaa johtaa masennukseen.

- Jatkuvat organisaatiomuu-tokset muun muassa lisäävät tätä stressiä. Jos ihminen jou-tuu olemaan pitkään pois ma-sennuksen takia, niin riski työ-kyvyttömyyseläkkeelle ajautu-misesta varmasti kasvaa.

Riskipotilaille varhaista tukeaKärkkäisen mukaan moniin kroonisiin sairauksiin liittyy myös masennusta. Näin on myös syövän kohdalla. Jo diagnoosivaiheessa asiaan pi-täisi kiinnittää enemmän huo-miota.

- Meillä syövänhoito on kansainvälisestikin erittäin korkealla tasolla. Yhä useampi paranee joko kokonaan tai pys-tyy elämään syövän kanssa vuosia täysin normaalia elä-mää. Mutta liian vähän kiinni-tetään huomiota syövän aihe-uttamiin psykososiaalisiin on-gelmiin.

Sairastuminen vakavasti ai-heuttaa henkistä painetta. Osa ei tarvitse hoitoa, mutta jo keskus-telu asiantuntijan kanssa voi tuoda apua. Tärkeintä olisi tun-nistaa mahdollisimman varhain ne henkilöt, joille ammattiavusta olisi hyötyä. Tämä ei koske vain syöpiä, vaan muitakin vakavia, usein henkeä uhkaavia tauteja.

- Periaatteessa jokaisen lää-kärin perusvalmiuksiin kuuluu

masennuksen tunnistaminen. Sen vuoksi on outoa, ettei siihen kiinnitetä riittävästi huomiota.

Masennus voi iskeä myö-hemminkin sairauden kuluessa. Mitä pitemmälle sairaus etenee ja jatkuu, sitä suuremmaksi kas-vaa myös riski masennukseen.

- Lääkärin olisi hyvä hoidon kestäessä kysellä tarkemmin myös potilaan henkistä vointia. Se auttaisi myös syöpähoitojen läpiviemisessä.

Mikäli potilas on masentu-nut, se heikentää hänen sitou-tumistaan hoitoon. Potilas ei jaksa yhtä hyvin hoitoja ja toi-saalta saattaa laiminlyödä niitä. Näin hoitotulos ei ole paras mahdollinen.

Arkeen kiinni osa-aikatyölläMikäli potilas joutuu pitkälle sairaslomalle, niin työelämään palaaminen saattaa aiheuttaa henkistä painetta. Miten työn-antaja suhtautuu pitkään pois-saoloon, miten työkaverit otta-vat vastaan? Ne kysymykset varmasti pyörivät päässä. - Sen

vuoksi syöpäpotilaankin pitäisi pyrkiä palaamaan työhön mah-dollisimman pian akuutin vai-heen jälkeen.

Jukka Kärkkäisen mukaan osasairauspäiväraha voisi olla yksi keino nopeampaan työhön paluuseen. Vuoden vaihteessa ehdot muuttuivat siten, että jo yhdeksän sairauspäivän jälkeen tämä voi olla mahdollista. Aiem-min sairauspäiviä piti olla vähin-tään 60.

Toistaiseksi Suomessa on suhtauduttu asiaan musta-val-koisesti. Joko työntekijä on täy-sipainoisesti työkykyinen tai sitten hän on sairauslomalla.

- Esimerkiksi moni mielenter-veyspotilas haluaisi tehdä työtä pienemmällä työpanoksella, mut-ta ymmärrän että työnantaja ha-luaa silloin jotain taloudellista kompensaatiota. Myös syöpäpo-tilaat voisivat tehdä työtä voimi-ensa mukaan. Näin alennettaisiin kynnystä palata työhön ja vältet-täisiin myös riskiä syrjäytyä.

Teksti: Timo Moberg Kuva: Jukka Kärkkäisen arkisto

Masennus voi heikentää syöpähoitojen tulosta

Uudet, täyteläiset Tarhurin

marjakeitot löydät kaupan kylmä-

hyllystä.

KAUPPAA JO VUODESTA 1913LIHATUKKU

VIKTOR ELO OYAutokatu 12 Oriketo

puh. 238 5340, fax 276 4959viktor.elo.oy@pp.inet.fi

OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTAPALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT,

EINEKSET, RAAKAPAKASTEET SEKÄSIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA.

KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN.

- Suomessa syövänhoito on kansainvälisestikin erittäin korkealla tasolla. Syövän aiheuttamiin psykososiaalisiin ongelmiin kiinnitetään kuitenkin liian vähän huomio-ta, toteaa yksikön päällikkö Jukka Kärkkäinen.

Pitkään on keskusteltu masennuksen ja syö-vän yhteydestä. Pitä-vää näyttöä siitä, että masennus aiheuttaisi syöpää, ei kuitenkaan ole. Viitteitä sairastu-misriskin kasvusta sen sijaan on muun muas-sa miesten keuhkosyö-vän osalta 1990-luvulla tehdyssä tutkimukses-sa. Sen mukaan ma-sennus nostaisi sairas-tumisriskin jopa kol-minkertaiseksi.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat16 - 2010 - N:o 1

Rintasyöpä - vertaistukihenkilötoimintaVertaistukihenkilö kuuntelee ja auttaa oman kokemuk-sensa kautta. Toiminnan periaatteena on keskinäinen luottamus ja tasavertaisuus. Vertaistukihenkilö on Lou-nais - Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n kouluttama vapaa-ehtoinen.

Lounais - Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n rintasyöpäpoti-laiden vertaistukihenkilöillä on oma sairauskokemus ja heillä on pitkä kokemus vertaistukijana toimimisesta. Ver-taistukea on mahdollista saada yksilöllisesti tai ohjatussa keskusteluryhmässä.

Yksilöllisesti on mahdollista saada vertaistukihenkilö Lounais - Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n tukihenkilövälityk-sen kautta. Vertaistukihenkilöksi pyritään löytämään aina mahdollisimman hyvin tuettavan tilannetta ja tarpeita vas-taava tukihenkilö. Vertaistukihenkilö tapaa tuettavaa sovi-tussa paikassa, vierailee tuettavan luona hoitolaitoksessa tai on yhteydessä tuettavaan puhelimitse. Vertaistukitoimin-ta voi olla kertaluonteista tai se voi kestää pidempään tilan-teesta ja tuen tarpeesta riippuen.

Vertaistukihenkilövälitys, puhelin 02 - 2657 619.Keskusteluryhmä kokoontuu Meri - Karinan toiminta-

ja palvelukeskuksessa joka kolmas torstai klo 17.30. Lin-ja - auto nro 54 tunnin välein Kauppatorin kulmalta Ee-rikinkadulta Meri - Karinaan. Keskusteluryhmässä voi tuoda esille omia sairauden mukanaan tuomia tunteita ja ajatuksia sekä jakaa niitä toisten saman kokeneiden kans-sa. Keskusteluryhmään voi tulla mukaan myös vain kuun-telemaan. Ryhmän ohjaajina toimivat Tyksin rintasyöpä-hoitajat.

PuhelintukihenkilötoimintaVertaistukea on mahdollista saada myös puhelimitse maa-nantaisin klo 17.00 - 19.00 ja keskiviikkoisin klo 10.00 - 13.00 (ei kesäaikana). Päivystävän puhelintukihenkilön tiedot saa soittamalla numeroon 2657 666.

Ryhmä läheisensä menettäneilleLounais - Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnistää kes-kusteluryhmän syöpään menehtyneiden läheisille. Ryhmässä on mahdollista keskustella omista tunteista, kuten surusta ja ikävästä ja jakaa niitä toisten saman kokeneiden kanssa. Ryhmä aloittaa kokoontumisensa syyskuussa 2010 Meri - Karinan toiminta- ja palvelu-keskuksessa. Kokoontumiset toteutetaan kuukausit-tain, syyskuun 2010 ja toukokuun 2011 välisenä aika-na. Ryhmän ohjaajana toimii psykologi. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmä toteutuu, mikäli ilmoittautujia on vähintään viisi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ryhmään 23.4.2010 mennessä, puh. 02 - 2657 619.

Ryhmä syöpään sairastuneille nuorille aikuisille Lounais - Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnistää syö-pään sairastuneille nuorille aikuisille suunnatun kes-kustelu- ja tukiryhmän. Ryhmä on tarkoitettu äskettäin sairastuneille. Ryhmän sisältö kehittyy osallistujien tarpeiden ja toiveiden suuntaisesti. Osa ryhmäkerroista voi sisältää myös alustuksia toivotuista aiheista ja asi-oita voidaan käsitellä ja tuoda esille lisäksi erilaisten toiminnallisten menetelmien (esimerkiksi valokuvate-rapia, kuvataideterapia ) avulla. Ryhmä kokoontuu syyskuun 2010 ja toukokuun 2011 välisellä ajalla kuu-kausittain Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukses-sa. Ohjaajana toimii terveydenhoitoalan ammattihen-kilö. Alustuksista ja toiminnallisista ryhmistä vastaavat alan asiantuntijat. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmä toteutuu, mikäli ilmoittautujia on vähintään viisi. Tiedustelut ja ilmoit-tautumiset 23.4.2010 mennessä, puh. 02 - 2657 619.

Ryhmä syöpään sairastuneiden puolisoilleSairastuminen syöpään ja hoidot verottavat molempien; sairastuneen ja hänen puolisonsa henkisiä voimavaroja. Jaksamisen tukemiseksi Lounais - Suomen Syöpäyhdis-tys r.y. käynnistää syöpään sairastuneiden puolisoille oman keskustelu- ja tukiryhmän. Ryhmä kokoontuu syyskuun 2010 - toukokuun 2011 välisenä aikana kuu-kausittain Meri- Karinan toiminta- ja palvelukeskukses-sa. Ryhmän ohjaajana toimii psykologi. Ryhmään mah-tuu 10 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmä toteutuu, mikäli osallistujia on vähintään viisi. Lisätie-dot ja ilmoittautumiset ryhmään 23.4.2010 mennessä, puh. 02 - 2657 619.

Tukihenkilö - ja vertaistukihenkilötoimintaTuki- tai vertaistukihenkilö vierailee tuettavan luona, on puhelinyhteydessä tai tapaa tuettavaa sovitussa paikassa. Tukihenkilö on sairauden kokemisen ja siitä aiheutuneiden tunteiden ja arkielämän asiantuntija. Vertaistukihenkilöllä on omakohtainen kokemus syöpäsairaudesta. Toiminta on luottamuksellista. Tuki- ja vertaistukihenkilöille järjeste-tään peruskoulutus, lisäkoulutusta ja mahdollisuus työnoh-jaukseen Lounais - Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n toimes-ta. Tervetuloa mukaan toimintaan!Lisätietoa Lounais- Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n vapaa-ehtoistoiminnasta p. 02 - 2657 619 tai 2657 666.

Sari Mäki uskoo, että olisi ai-kanaan säästynyt monelta tur-halta murheelta, jos olisi voi-nut vaihtaa kokemuksia toisen nuoren syöpäpotilaan kanssa. Päivi Virtanen puolestaan sai epävirallista vertaistukea heti sairaalaan päästyään. Virtanen päätti antaa hyvän kiertää. Ja Mäki tekee kaikkensa, ettei kukaan joutuisi olemaan yhtä eksyksissä kuin hän oli liki kuusi vuotta sitten.

Päätöstensä vakuudeksi nai-set kävivät hiljan rintasyövän vertaistukikurssin ja odottavat jännittyneinä ensimmäistä kut-

sua potilaan luokse. Uusia syö-pätapauksia ilmaantuu ihan varmasti. Mäkikin tietää nyt, ettei ole maailmankaikkeuden ainoa nuori rintasyöpäpotilas.

- Voi kun silloin sairastues-sa olisi saanut toiselta pienten lasten äidiltä neuvoja ja vink-kejä. Äitihän kuitenkin kantaa suurimman vastuun lapsista. Sairaus kääntää monet perus-asiatkin uuteen kuosiin. Mäki aprikoi, ettei vertaistukihenki-lön iällä ole niin kauheasti merkitystä. Olennaisempaa on, että hän on samassa elämänti-lanteessa tuettavansa kanssa.

SelviytyjätSari Mäki kertoo omasta para-nemisprosessistaan, että kaikki sujui loppujen lopuksi hyvin. Mutta psyyke tuli pahasti jäl-jessä. Nyt Mäki tuntee olevan-sa selviytyjä, sinut syövän kanssa.

- Haluan olla elävä esimerk-ki siitä, että syövästä voi pääs-tä yli.

Teinien äiti Päivi Virtanen sairasti syöpänsä pari vuotta sitten. Leikkauspöydälle hän joutui kolmeen kertaan. Sairaa-lareissuihin sisältyi onnekkaita sattumuksia. Kun Mäen huone-tovereiksi oli osunut varttu-neempia naisia, Virtanen jakoi huoneen ikätovereiden kans-sa.

- Jo ennen kuin minut oli kärrätty leikkaussaliin, oli pu-helinnumerot ja meiliosoitteet vaihdettu, Virtanen nauraa.

Uusilta ystäviltä sai kullan-arvoista käytännön tietoa.- Yhdelle tuli sytostaateista sellainen ja sellainen olo - ja toiselle myös. Oli huojenta-vaa kuulla, että muillakin voi olla samanlaista kuin itsellä. Ettei olekaan yksin tunte-muksineen. Ja että moni pe-lottavalta tuntuva juttu kuu-luukin asiaan.

Tyly maailmaSekä Sari Mäki että Päivi Vir-tanen kertovat kiitollisina saa-

neensa läheisiltään upeaa tu-kea ja kannustusta pitkin mat-kaa. - Mutta aina sitä joutuu miettimään, kuinka paljon raaskii kuormittaa ystäviä ja perhettä, Mäki sanoo. - Niin ja vain saman läpikäynyt tietää täsmälleen, miltä toisesta tun-tuu. Ehkä jo puolikkaasta lau-seesta, Virtanen lisää. Naiset tietävät, ettei itse sairaus vält-tämättä ole ainoa kestettävä. Maailma voi olla uskomatto-man tyly; syövällä on yhä mystistä ja hirmuista mainetta jäljellä. Osa ystäväpiiristä saattaa vaihtua, kuten Sari Mäelle kävi. Kerrankin näin yhden tuttavan lymyävän kau-passa hyllyjen takana, ettei tarvitsi nähdä naamatusten. Moni karttaa syöpäpotilasta siksikin, ettei tiedä mitä sa-noa. Hyvänen aika, ei niiden sanojen niin väliä ole. Pääasia, ettei häivy tiehensä, naiset painottavat.

Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Minna Vaininen

Yhteistä kokemusta on hyvä jakaa

Selviytymiskokemusta on hyvä jakaa eteenpäin. Päivi (vas.) ja Sari haluavat jakaa omia kokemuksiaan toimi-malla vertaistukihenkilöinä. Samassa elämäntilanteessa olleet tukijat voivat antaa vaikkapa käytännön vinkke-jä taudin kanssa jaksamiseen.

Vertaistukihenkilöksi voi ruveta vaikkapa siksi, että itse on jää-nyt tukea paitsi eikä halua samaa kohtaloa muille. Tai siksi, että on tukea saanut ja osaa antaa sille ar-voa.

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ

Kenkäkauppa Alina

Uusikaupunki onKenkäkauppa Alinan koti.Tule kylään.Kylässä paljon kenkiä.

Alinenkatu 36, Uusikaupunkipuh. 844 3553 w

ww

.alin

a.fi

ARTO SOININEN TmiMuutot ja kuljetukset, muuttolaatikko-

vuokraus, myös pianon siirrot.Puh. 0400 525 906

E-mail:arto.soininen@kuljetus-soininen.fi

www.kuljetus-soininen.fi

KAARINAN AUTOKOULU

Oskarinaukio 3 Kaarinawww.kaarinanautokoulu.fi

hemmo.sankari@kaarinanautokoulu.fi

TURUNLUKKO

Yli 60 v. turkulaista puutarhakauppaa

KAUPPILANPUUTARHAKESKUS

Kaurakatu 43, 20740 TurkuPuh. (02) 2761500 fax (02) 2761544

Sidonta 276 1507

KASKENMÄEN KUKKAKaskenkatu 120700 Turku

puh. (02) 231 6282Av. ma-pe 9-17, la 9-14, su 12-15

KukkakimppuHelsingintie 5, 24100 Salo

(02) 733 3344, fax (02) 733 3534

Kerttulantie 4 RaisioPuh. 438 3380

RAISION APTEEKKI

ERIKOISHAMMASTEKNIKKOJAAKKO LAINE

KELA-KORV. VETERAANEILLEHAMMASPROOTESI ONGELMIA?

KAUPPIASKATU 10 C20100 TURKU

PUH. (02) 233 6018

FYSIO- JA LYMFATERAPIAALemuntie 41, 21270 Nousiainen

(02) 4317 360, gsm 0400 528 091

KIINTEISTÖTOIMISTO

HANSA

KaskenApteekki

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2010 - 17

Monipuoliset peruskanavat, laaja

valikoima maksullisia lisäkanavia

sekä varma ja nopea internet-yhteys

– kaikki samasta verkosta.

Tee hyvä, edullinen ja tulevaisuuteen

tähtäävä ratkaisu kotisi hyväksi.

TV JA RADIO

1. Peruskanavat / TVTv: YLE TV1, YLE TV2, YLE Teema, YLE FST5, MTV3, Nelonen, Nelonen HD, LIV, TurkuTV, Sub, SuomiTV, Nelonen Sport, BBC World News, JIM, Deutsche Welle, TV5MONDE, TV7, Iskelmä, The Voice / TV Viisi, MTV, Inspiration, World Fashion, Russia Today, Al Jazeera English, Eurosport (kiinteistökohtainen)Radio: YLE Puhe, Ylen Klassinen, YLE Mondo. Lisäksi yli 20 analogista radiokanavaa.

2. Tilaus-tv-kanavatYli 80 kanavaa elokuvia, sarjoja, urheilua, piirrettyjä, dokumenttejä, tiedettä, historiaa. Lisäksi teräväpiirtokanavat: CANAL+ Film HD, CANAL+ Sport HD, Discovery HD, Animal Planet HD Eurosport HD, MTV HD, Rush HD, Silver HD, SVT HD, TV1000 HD ja Viasat Sport HD

INTERNET

3. KaapelilaajakaistaNopea ja varma internet- yhteys.Viisi nopeutta 100 Mbit:iin asti

HUOLTOPÄIVYSTYS JOKA PÄIVÄklo 9–22 puh. 478 0800

KAIKKITIETOPALVELUTKAAPELIVERKOSTA

TURUN JA KAARINAN ALUEILLA

Turun Kaapelitelevisio Oy Kauppiaskatu 5 • Puh. (02) 478 0800 Avoinna: ma 9–18 ti–pe 9–17 la 9–14 • www.turunkaapelitv.fi

HALUAISITKOsinä, ystäväsi tai tuttavasi liittyä

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen JÄSENEKSI?

VOIT LIITTYÄ henkilökohtaisen käynnin yhteydessä yhdistyksen toimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku puhelimitse (02) 2657 913 postittamalla liittymislomakkeen

JÄSENMAKSU VUODESSA 15 € - LIITY JO TÄNÄÄN!

Nimi: __________________________________________________

Lähiosoite: __________________________________________________

Postitoimipaikka: __________________________________________________

Tämä lomake palautetaan osoitteella:LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y.Itäinen Pitkäkatu 3020100 TURKU

KATSO JÄSENEDUT KÄÄNTÖPUOLELTA

JÄSENMAKSU VUODESSA 15 € (LIITY JÄSENEKSI JO TÄNÄÄN!)MEDLEMSAVGIFT 15 € PER ÅR (BLI MEDLEM REDAN I DAG!)

Nimi/Namn:_________________________________________________________________

Lähiosoite/Näradress:__________________________________________________________

Postitoimipaikka/Postadress:____________________________________________________

Tämä lomake palautetaan osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 TURKUDenna blankett bedes returnera till Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.,Österlånggatan 30, 20700 ÅBO

LOUHISAAREN KARTANON KAHVILA

Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINENpuh. 02-431 2515

Avoinna: KLO 10.30–17.00Äitienpäivästä elokuun loppuun

Turku: Satakunnantie 100Kaarina: Niemeläntie 2

Maalit, tapetit, laatat ja lattianpäällysteet – kaikki kodin sisustamiseen!

Klaukkala: Kuonomäentie 2Tuusula: Koskenmäenpolku 1 Klaukkala: Kuonomäentie 2Tuusula: Koskenmäenpolku 1 Klaukkala: Kuonomäentie 2

Mitä tulee työterveyshuollon jälkeen?Eläkkeelle siirtyessäsi työterveyshuolto lakkaa, tarve huolehtia terveydestä ei. Tapiolan uusi Terveysturva-vakuutus takaa säännölliset terveystarkastukset 65–74-vuotiaalle. Ja nopean pääsyn leikkaushoitoon.

Lisätietoja 55plus-palveluistamme ja ajanvaraus Tapiola Selko -keskusteluun 01019 5100 ma–pe 8–20. Ajanvaraus myös tapiola.fi /aika P

alve

lun

tarjoa

ja K

eski

näin

en H

enki

vaku

utus

yhtiö

Tapi

ola

Klaukkala: Kuonomäentie 2Tuusula: Koskenmäenpolku 1 Klaukkala: Kuonomäentie 2Tuusula: Koskenmäenpolku 1 Klaukkala: Kuonomäentie 2

Mitä tulee työterveyshuollon jälkeen?Eläkkeelle siirtyessäsi työterveyshuolto lakkaa, tarve huolehtia terveydestä ei. Tapiolan uusi Terveysturva-vakuutus takaa säännölliset terveystarkastukset 65–74-vuotiaalle. Ja nopean pääsyn leikkaushoitoon.

Lisätietoja 55plus-palveluistamme ja ajanvaraus Tapiola Selko -keskusteluun 01019 5100 ma–pe 8–20. Ajanvaraus myös tapiola.fi /aika P

alve

lun

tarjoa

ja K

eski

näin

en H

enki

vaku

utus

yhtiö

Tapi

ola

:ukruT 0021 614 )20( .hup ,B 6 utaknikireE

Pal

velu

n ta

rjoa

ja K

eski

näin

en H

enki

vaku

utus

yhtiö

Tapi

ola

18

Matkan hinta:jäsenet 76 euroaei-jäsenet 90 euroa

Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset* lounas* sisäänpääsymaksut ja opas-

tukset ohjelman mukaan* paikallisoppaan palvelut* matkanjohtaja palvelut

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:Matkari Oy puh. 2657 913

Matkanjohtaja:Pirkko Hallanoro

Kevätmatkat

Matkaohjelma

MERITEATTERIA ITÄISELLÄ SUOMENLAHDELLA JA MERIKESKUS VELLAMO KOTKASSA LAUANTAINA 23.5.2009 Kotkan uusi, valtavan yleisösuosion ja useita palkintoja saavuttanut Merikeskus Vellamo kohoaa jykevänä maamerkkinä Kotkan kantasa-tamassa. Sen hyökyaallon muoto ja julkisivumateriaalit tekevät siitä poikkeuksellisen rakennuksen. Sisäänsä se kätkee Suomen Merimu-seon, Kymenlaakson Museon sekä merenkulun tietokeskuksen. Vel-lamon satamalaiturista lähdetään meriretkelle keskelle kauneinta itäi-sen Suomenlahden saaristoa Ruotsin kuningas Kustaa III:n johdolla. Huumorilla höystetty monologi yhdistyy elävällä tavalla merihistorian tapahtumapaikoille Ruotsinsalmen meritaistelun maisemiin.

Lähtö klo 8.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Kotkaan, jossa nautitaan kah-vit Merimuseon kahvila-ravintola Laakongissa. Kahvihetken jälkeen tutustutaan museoihin. Suomen Merimuseon perusnäyttely herättää värikkäästi eloon Suomen merenku-lun historian ja esineistön. Kymen-laakson museo kertoo elämänma-kuisia tarinoita virran varrelta. Klo

15.00 saaristolaiva Wellamo lähtee risteilemään itäiselle Suomenlahdel-le. Kuningas Kustaa III:n roolissa opas viihdyttää yleisöä sekä näyttää ainutlaatuisen multimediaesityksen. Merimatka päättyy Villa Kärkisaa-reen, jossa nautitaan noutopöydän antimista. Villa Kärkisaari on van-ha perhehuvila 1910-luvulta veden äärellä, keskellä lumoavaa luontoa. Turkuun saavutaan noin klo 21.00.

Matkan hinta:jäsenet 129 euroaei-jäsenet 143 euroa

Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset * kahvi- ja lounastarjoilu* sisäänpääsymaksut ja

opastukset ohjelman mukaan

* risteily saaristolaiva Wel-lamolla

* roolioppaan palvelut* matkanjohtajan palvelut

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:Matkari Oy puh. (02) 2657 913

Matkanjohtaja:Maija Parmanen

Eerikinkatu 920100 Turkupuh. 231 9277

Uudet hienot, muodikkaat peruukkimallitPeruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi.Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin.

Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeen tuotavat peruukkimallistot.Hetitoimituksessa laaja varasto.

Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples,Henri Margu, Natural Image, Wig,Raquel Welch, Hairline

Ma-To 10-17 Pe 10-16, la sulj.

Monipuolinen ja muodinmukainenP E R U U K K I L I I K E

Laadukkaat monofi lament-peruukit antavat luonnollisen ilmeen

Raquel Welch European CollectionRaquel Welch

Nykyaikaiset muodikkaat mallit Laadukas kestävä materiaali Omat pesu- ja hoitotuotteet

Ma-To 10-17 Pe 10-16Eerikinkatu 9 B 20100 Turku Puh. 231 9277

Neuvonta, opastus ja kampaamopalvelut

Wiklundin viereinen valopiha

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat18 - 2010 - N:o 1

Iso-Heikkiläänuusi viihtyisä kerrostalo– palveluita naapurista

As Oy Pikku-Heikki on 28 asunnon ra-

kenteilla oleva kerrostaloyhtiö, jonka eri-

koisuus on sen sijainti: lyhyt yhdys käytävä

mahdollistaa halutessasi esimerkiksi

ateria-, siivous- ja hoitopalveluja suoraan

Iso-Heikin palvelutalosta kotiisi.

Rauhallinen, vehreä alue sijaitsee

Iso-Heikkilässä, kolmen kilometrin ja

hyvien yhteyksien päässä Turun kes-

kustasta. Läheltä löytyvät kauppa ja

apteekki. Tyylikkäiden, laadukkaasti

rakennettujen asuntojen suunnitte-

lussa on huomioitu myös turvallisuus

ja esteettömyys.

Arvioitu valmistumisaika on joulukuu

2010.

MYYNTI- VELATONHUONEISTOT HINTA ALK. HINTA ALK.

2h+kk 40,5 m2 56.450 117.200

2h+kk 43,0 m2 64.200 128.700

2h+kk 50,0 m2 67.400 142.400

2h+k 53,5 m2 58.250 138.500

2h+k 58,5 m2 75.650 163.400

OSOITE: Iso-Heikkiläntie 5 A, 20200 Turku

PIKKU-HEIKKI

Ihannekoti vaikka eläkeikää lähestyville!

www.hartela.fi

Matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 5,9 snt/min (alv 22 %)

MYYNTI: Hartela Kiinteistömyynti Oy Läntinen Rantakatu 53, Turkupuhelin 010 561 2100, asuntomyynti.turku@hartela.fi

...Drive-in apteekki

Onneksi on...

Itsehoitotuotteista bonukset S-etukortilla

Pyhän Henrikin Apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja drive-in -palvelupisteestä käsin. Arkisin kello 9-20 ja lauantaisin 9-17Puhelin (02) 275 2150 • Fax (02) 275 2160

Yhteistyössä AboaPharm Oy

Emeritaprofessori Auli Toiva-nen palkittiin Lounaissuoma-laisen Syöväntorjuntapäivän tilaisuudessa viime joulukuus-sa Matti Koivurinta -mitalilla mittavasta työstään lääketie-teen ja erityisesti hematologi-sen syöväntutkimuksen hyväk-si.

- Se on taiteellisesti hieno mitali - puhumattakaan kunni-asta, jota suuresti arvostan, Auli Toivanen sanoo tyytyväi-senä.

Neljäkymmentä vuotta lää-ketieteen tutkimusta on ura, josta kannattaakin olla tyyty-väinen. Auli Toivanen on saa-nut olla mukana keskeisenä tekijänä immunologian valta-vassa harppauksessa 1960-lu-vun lähestulkoon nollapistees-tä tähän päivään.

Eläinlääkärin tytär Salossa kasvuikänsä asuneel-le uran valinta oli selvä jo lap-sena.

- Isäni oli eläinlääkäri, äiti sairaanhoitaja. Me lapset saim-me olla paljon mukana isän työs-sä, ja silloin kiinnostuin biologi-asta ja auttamisen ajatuksesta. Isästä eläinlääkintä ei ollut nai-sen työtä - ja niin minä lähdin Turkuun lukemaan lääkäriksi

Samalta vuosikurssilta löy-tyi myös Paavo Toivanen.

Nuoret valmistuivat yhdessä, menivät naimisiin ja saivat vä-hitellen viisi lasta.

- Aluksi työskentelimme bak-teriologian ja serologian laitok-sella Eero Mustakallion johdolla. Kävi selväksi, ettei ollut hyvä että aviopari työskenteli samalla laitoksella, ja minä siirryin sisä-tautien klinikalle. Teimme Paa-von kanssa silti tiivistä yhteistyö-tä. Paavo oli teoreetikko, minä kliinikko: sillä tavalla pystyimme yhdistämään teorian käytäntöön, Auli Toivanen muistelee.

Hän pahoittelee, etteivät nykypäivän kliinikot juuri enää ymmärrä mitä tutkijat puhuvat. Teoria on liiaksi etääntynyt käytännön lääkärintyöstä.

- Siinä välissä tarvitaan ”tulkkeja”, jotka ymmärtävät molempia puolia. Minä olin sellainen tulkki...

Sisätautien klinikalla vielä apulaisprofessorina toimiessaan Toivanen kävi joka päivä mik-robiologian laitoksella juomas-sa päiväkahvit. Hän sanoo sitä kielikylvyksi: niin molempien laitosten edustajat oppivat ym-märtämään toistensa kieltä ja toimintaa.

Sisäsiittoisia kanoja Vuonna 1969 Toivaset väitte-livät ja saivat tilaisuuden liittyä R.A. Goodin tutkimusryhmään

Yhdysvaltojen Minneapolisiin. - Tulimme sinne juuri kun

he olivat tehneet ensimmäisen luuytimensiirtonsa pienelle po-jalle. Meidän tehtäväksemme tuli tutkia kananpoikien kanta-soluja ja sitä, miten saatua tie-toa voisi soveltaa ihmislääke-tieteessä.

Tutkimusten kantasolut piti saada sisäsiittoisista kanakan-noista. Ilmiö on sama kuin siir-rännäisillä yleensä: luovuttajan pitää olla kudostyypiltään mahdollisimman samanlainen kuin saajan, jotta keho ei hylji siirrännäistä.

Tutkimusmateriaali piti siir-tää Suomeen, jonne Toivaset palasivat tutkimustyötään jatka-maan. He lähettivät Suomeen hedelmöitetyt kananmunat, joista sitten kuoriutui Suomen ensimmäiset kantasolukoe-eläimet. Professorit Eero Mus-takallio ja Heikki Arvilommi järjestivät niille tilat Tuorlan kartanosta, joka silloin vielä kuului Turun yliopistolle.

- Me kokosimme ison tutki-musryhmän ja jatkoimme tutki-muksiamme. Sitten saimme Baselin Nobelin palkinnoistaan tunnetusta immunologiainstituu-tista kutsun 50 huippututkijan joukkoon. Muutimme Sveitsiin viiden lapsemme ja apulaisen kanssa. Kun tulimme takaisin, oli aika aloittaa luuytimen siirrot leukemiapotilailla.

Hirvittävän iso haaste Toivaset saivat tukea lastenkli-nikan professorilta Tuomas Peltoselta, joka kannusti heitä uskaltamaan.

- Haaste oli hirvittävän iso. Kukaan ei vielä osannut tek-niikkaa, ei edes ulkomailla, Auli Toivanen tunnustaa.

- Siihen aikaan kaikki leu-kemiapotilaat kuolivat. Mitään menetettävää ei oikeastaan ol-lut.

Toimenpiteet suunniteltiin ja tehtiin laajassa yhteistyössä sädehoitoklinikan, lastenklini-kan, sisätautiklinikan ja mikro-biologian laitoksen kesken.

Kaksi ensimmäistä siirtoa on-nistui ja työtiimi sai rohkeutta jatkaa työtään. Auli Toivanen ko-kee, että onnistuminen vaikutti kaikkeen muuhunkin hoitoon:

- Kaikki ikään kuin nytkäh-ti eteenpäin. Luuytimen siirrot opettivat meidät tarttumaan uusiin haasteisiin.

Yhteistyötä tarvitaanEmeritaprofessori Toivanen toi-voo, että samantapainen ennak-koluuloton into tarttuisi tänään-kin kantasolututkijoihin ja klii-nikoihin.

- Hoitoa pitäisi laajentaa muuhunkin kuin leukemiaan. Se soveltuisi muihin vaikeisiin au-toimmuunisairauksiin: esimer-kiksi reumatologisessa LED-sairaudessa voitaisiin samalla tavalla tyhjentää sairas luuydin ja siirtää sen tilalle tervettä.

Ongelmana on Toivasen mainitsema spesialistien väli-nen kielitaidottomuus: reuma-tologit pelkäävät kantasolutut-kijoita, ja kantasolututkijat ei-vät osaa reumatutkijoiden kieltä.

- Ratkaisu on yhteistyössä. Meidän tutkimustamme edisti esimerkiksi sädehoito-opin professori Eeva Nordman, jo-ka tuli meidän luoksemme ky-symään, miten solusalpaajat haittaavat immuunipuolustus-ta. Ryhdyimme selvittämään sitä. Istuin kerran viikossa Nordmanin kansliassa: hän opetti minulle syöpäsairautta,

minä hänelle immunologiaa ja sisätauteja.

Sitä kautta Auli Toivanen sai kontaktin myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseen, jonka asiantuntijana hän toimii vieläkin.

Muuten hän on jättänyt tut-kimustyön.

- Se oli valtavan hauskaa, mutta nyt sen aika on ohi. Tein tutkimusta niin täysillä, etten ala sitä nyt eläkkeellä vääntä-mään pikkusormellani. Kaikki tai ei mitään...

- Minulla on vielä lääkärin-vastaanottoni ja sen ohessa ai-kaa isolle perheelleni ja itselle-ni. Tiede oli elämäni suola; sokerit ovat pohjalla, Auli Toi-vanen nauraa.

Hänen äänessään on vapau-den sointi.

Teksti: Eva Latvakangas Kuva: TS arkisto

Emeritaprofessori Auli Toivanen on osa suomalaisen kantasolututkimuksen suurta tarinaa. Jos vähän kär-jistää, kaikki alkoi siitä kun hän miehensä Paavon kanssa toimitti kotiin erän hedelmöitettyjä kanan-munia palatessaan yhteiseltä Yhdysvaltain tutkimus-jaksolta - varmaan kallisarvoisimpia munia, mitä tä-hän maahan on ikinä tuotu. Niistä lähti kehitys, joka osaltaan edisti sitä , että leukemiaan sairastuneista suo-malaisista jo 80 prosenttia paranee sairaudestaan.

Kantasolututkimuksen ytimessäLähikuvassa emeritaprofessori Auli Toivanen

Kliinikko ja teoreetikko, aviopari Auli ja Paavo Toivanen opettelivat aikoinaan ym-märtämään toistensa ammattikieltä. Auli Toivasen mukaan teorian ja käytännön sekä myös eri alojen spesialistien välinen kielitaidottomuus on tämän päivän on-gelma, jonka ratkaísu on yhteistyössä.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2010 - 19

Ensimmäinen kohtaamiseni Tuula Vainikaisen kanssa on jäänyt elävästi mieleen. Siitä on yli kymmenen vuotta ja olin Terveyden edistämisen kes-kuksen palveluksessa.

Turkuun tulin Lääkäripäivil-le ja siellä pidettiin tiedotustilai-suutta. Aihetta en enää muista, mutta infon pitäjää muistan tarkkailleeni kunnioittavasti: tarmokas, vaaleatukkainen ja ystävällisesti hymyilevä nainen kävi kysymässä, olenko saanut kaiken haluamani. Hän esitteli paikalla olevat asiantuntijat ja huolehti, että kaikki saivat kah-vipöydän antimista.

Nainen olisi varmaan muut-tunut kynäksi ja lehtiöksi tar-vittaessa. Tiedotustilaisuus oli myös menestys: toimittajia oli paljon ja aiheet kiinnostavia. Tuollaisia kaikkien tiedottajien pitäisi olla, mietin mielessäni.

En silloin ymmärtänyt, että olin törmännyt ainutkertaiseen

yksilöön, Vainikaisen Tuu-laan.

Tuula Vainikainen on var-masti herättänyt samanlaisia tuntoja muissakin, koska voi nyt ansiolistaansa lisätä Vuo-den tiedetoimittaja 2010 –pal-kinnon, 5 000 euroa. Tiedetoi-mittajien liitto, joka tunnustuk-sen antaa, kokoaa yhteen noin tuhat tiedeviestinnän ammatti-laista Suomessa.

Tuula Vainikainen (s.1958) asuu Raisiossa ja on koulutuk-seltaan filosofian maisteri, joka opiskeli pääaineenaan yleistä historiaa. Hän aloitti työuransa Turun yliopistossa opintosih-teerinä, mutta siirtyi pian tie-dotustehtäviin, ensin Turun yliopistolliseen keskussairaa-laan ja myöhemmin Turun yli-opiston tiedottajaksi ja tiedo-tuspäälliköksi. Vuodesta 2000 hän on tuottanut tekstejä ja pal-veluja oman yrityksensä, Vies-tintäpalvelu Tuula Vainikaisen kautta. Suomalaisen Lääkäri-seuran Duodecimin ja erikois-lääkäriyhdistysten tuottamien Käypä hoito -suositusten tie-dottamisesta hän on vastannut vuodesta 2001 alkaen. Vaini-kainen on myös kysytty kou-luttaja ja sparraaja erilaisissa viestinnän kehityshankkeissa. Syöpäjärjestöissä hän on kou-luttanut mm. Syöpä-Cancer –lehden toimitusta.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksessä hän tekee viestinnän asiantuntijatöitä ja antaa arvo-kasta panostaan vapaaehtoisena. Tuula Vainikainen on myös tuttu Syöpä-Cancer –lehden lukijoil-le: hänen artikkeleitaan on leh-dessä säännöllisesti ja usein ne

myös kilpailevat lehden parhaas-ta jutusta, kuten henkilökuva Toivo T. Salmesta.

Tuula Vainikainen on myös Lapsen maailman toimitusneu-voston jäsen (1991 alkaen), Sy-dänliiton viestintätoimikunnan jäsen (2004 alkaen) ja Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomi-en toimitusneuvoston puheen-johtaja (2005 alkaen). Lista lehdistä, jotka ovat julkaisseet hänen tekstejään, on liian pitkä tässä jutussa kirjoitettavaksi.

Vuoden tiedetoimittajaksi valinnan perusteina oli Tuula Vainikaisen monipuolisuus. Hän on toimittajana jämpti ja luotet-tava. Mutta myös tiedottaja, joka pystyy suunnittelemaan laajan kokonaisuuden ja pitämään lan-gat käsissään yksityiskohtia myöten. Tuula Vainikainen oli keskeinen hahmo, kun Syöpä-säätiö juhlisti 60-vuotista taival-taan ja järjesti Syöpätutkimuk-sen päiviä eri puolella Suomea.

Vainikaisen viimeisin alueval-taus on tietokirjailijan ammatti. Hän on kirjoittanut artikkeleita terveydenhuollon ammattilaisten oppikirjoihin, kaksi tietokirjaa, sairaalahistoriikin ja potilasop-

paita. Vuoden 2009 syksyllä il-mestyi kirja Äidit ja aikuiset tyt-täret matkalla ymmärrykseen (WSOY), joka käsittelee äitien ja aikuisten tyttärien suhteita. Vaini-kainen halusi selvittää, miksi tuo ihmissuhde on niin erityinen ja haastava. Hän peilaa siinä tutki-joiden näkemyksiä äiti-tytär-suhteen monista puolista aikuis-ten tyttärien omiin kokemuksiin.

Tämän lisäksi Tuula Vaini-kainen pitää säännöllisesti yh-teyttä ystäviinsä ja kollegoihin-sa verkon välityksellä. Face-book –ystäviä on ympäri Suo-mea. Ehtiipä hän pitää omaa blogiakin. Vainikainen on myös tuttu näky ammatillisissa järjes-töissä ja aktiivi Lääketieteen toimittajat ry:n ja Suomen Tie-detoimittajain liitto ry:n jäsen.

Viestintäyrittäjyyden, perheen ja kirjoittamisen yhdistäminen ammatiksi on vaativa tehtävä. - Tieto ei lisää tuskaa vaan auttaa hälventämään sitä, tiivisti Vaini-kainen missionsa puhuessaan tammikuun lopussa Syöpäjärjes-töjen valtakunnallisilla neuvotte-lupäivillä Meri-Karinassa.

Teksti: Satu Lipponen

Tuula Vainikaiselle Vuoden tiedetoimittaja -palkinto

Tiedeviestinnän moniottelija ehtii moneksi

Tuula Vainikainen on Vuoden tiedetoimitta-ja 2010. Palkinnon hä-nelle toi poikkeukselli-sen monipuolinen ura viestinnän ammatti-laisena, joka ei kaihda vaikeitakaan tehtäviä. Lisäksi Tuula on mo-nelle myös hyvä ystä-vä: vilkas ja seuralli-nen toimittaja on tuttu näky alan ammattijär-jestöjen tapaamisissa.

Jos alhainen korkotasomiellyttää, siitä kannattaapitää kiinniOttamalla nyt esimerkiksi asuntolainaasi Korkokatonpääset eroon korkojen nousuriskistä. Ja mikäli korotlaskevat, saat hyödyn täysimääräisenä itsellesi. Kysylisää Nordeasta, äläkä murehdi turhaan. Lisätietojasaat Nordean Asiakaspalvelusta 0200 3000(pvm/mpm) ma–pe 8–20, konttorista tai osoitteestanordea.fi.

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Teemme sen mahdolliseksi

nordea.fi

TAKSIPALVELUA– sairasmatkat (laskutamme suoraan Kelaan) – työmatkat ja huvimatkat

SOITA Marianna 044 7240 240 Mikko 0400 212 200 www.pirssi.net

LE

IKK

AA

TA

LTE

EN

✁– SALON TALOUSALUEELLA –

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat20 - 2010 - N:o 1

Olipa kerran Liina-tyttö Naanta-lista, joka sairastui vuonna 2000 pahanlaatuiseen aivokasvai-meen (Medulloblastooma cere-belli). Liina saatiin leikattua ja hoidettua parhaalla mahdollisel-la tavalla, mutta silti jälkiseuraa-mukset näkyvät hänen osaami-sessaan loppuelämän ajan.

Liina oli sairastuessaan kuu-sivuotias, nyt kuudentoista, ja täynnä niitä samoja ajatuksia, joita jokaisella teinillä on: Onko

minusta johonkin? Olenko muiden mielestä normaali tai miksei minusta ole mi-hinkään?

Miten tytön itsetun-toa voisi jollakin lailla

vahvistaa ja antaa onnistu-misen tunteita? Tämän ajatuk-sen saattelemana isällä ja äi-dillä mietintämyssy hyrräsi pitkään. Hieman yli vuosi sitten heräsi ajatus lehtien ja-kamisesta omalle asuntoalu-eellemme. Pienessä lähiös-sämme, kahden kilometrin päässä Naantalin keskustasta, on 38 postilaatikkoa. Se olisi Liinan koordinaatiolle sopiva työalue. Alueelle ei jaettu il-maisjakelulehtiä lainkaan, ja myös joulunajan mainokset jäivät aina saamatta.

Soitin läpi Turun kaksi suu-rinta ilmaisjakelulehden toimi-tusta ja pyysin Liinalle tällaista sosiaalista työtä. Sain hieman tylyn vastauksen: Ette kuulu jakelualueeseemme! Naantalin keskustaan lehdet ja mainokset kuitenkin jaetaan.

Huomasin kaupan eteises-sä vielä yhden ilmaisjakelu-lehden, Kaupunkiuutiset. Otin yhteyttä heihin, ja me-nimme Liinan kanssa myös käymään, koska puhelimitse vastaanotto oli erittäin myön-teinen. Niinhän siinä sitten kävi, että Liina sai työsopi-muksen lehtien jakamisesta omaan lähiöömme. Heidän sanontansa ”Kaikki lukijat ovat meille tärkeitä” sai tuul-ta siipiensä alle.

Sen jälkeen on ollut huomat-tavissa, että Liina on tuntenut it-sensä tärkeämmäksi kuin ennen ja kokenut kuuluvansa johonkin. Hän saa selkeästi sitä ”ruokaa” itsetunnolleen, jota jokainen teini tarvitsee, jotta tuntee olevansa kokonainen, terve ihminen.

Tämän tekstin tarkoitukse-na on herättää mietteitä ja aja-tuksia siitä, miten me jokainen saatamme pystyä pienillä teoil-la auttamaan nuorta, jonka elä-mänkuva on saanut kolauksen. Elämä on raakaa ja raadollista, mutta pieniä ilonpilkahduksia-kin on mahdollista nähdä, kun oikein pinnistetään.

Tapani Ahlqvist - Sykerön toiminnassa touhuava Liinan isä

Kaupunkiuutisten päätoimittaja Mika Leinosen rekrytointipäätös oli Liina Ahlqvistille iso juttu.

Sosiaalinen työ vahvistaa syövän sairastaneen nuoren itsetuntoa

S-EtukorttiS-Förmånskort

MEIKÄLÄINEN MAIJATURUN OK 1240 123456

43184318 7101 2345 6789

Hyvä tuottaaAsiakasomistajuus tuntuu jokapäiväisessä elämässäsi

nautintoina, etuina ja palveluina.

S-Etukortilla maksaessasi saat Bonusta yli 2000 S-ryhmän

ja yhteistyökumppaneiden bonustoimipaikasta.

Ja voit vielä saada maksutapaetuakin.

Joten kannattaa liittyä asiakasomistajaksi vaikkapa

lähimmässä S-ryhmän toimipaikassa tai netissä, josta

löydät lisätietoja osoitteessa www.s-kanava.fi

www.tok.fi

SSOSUUR-SEUDUNOSUUSKAUPPA

www.sso.fi

Hoitotoiveista pitää puhua Journal of Clinical Oncologyssa julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin, kuinka hyvin syöpäpotilaiden elämän loppuvai-heen hoito vastasi heidän toiveitaan. Toiveenmukaista hoitoa sai 68 prosenttia potilaista. Toiveenmukaisen hoidon toteutu-minen oli todennäköisempää niiden kohdalla, jotka olivat tietoisia tilansa vakavuudesta, sekä niiden keskuudessa, jot-ka olivat keskustelleet asiasta lääkärinsä kanssa.

Robotti leikkaa yhä useamman potilaan Suomessakin Leikkausrobotti on osoittautunut hyväksi eturauhassyöpä-leikkauksissa erityisesti potilaiden toipumisen kannalta. Hyksin urologian professori Kimmo Taari pitää toipumisno-peutta hämmästyttävänä. Robotti myös mahdollistaa leikka-usten keskittämisen. Taari tähdentää, että toimenpiteitä pitää keskittää, jotta tulokset saadaan paremmiksi. Yhdysvalloissa robottiavusteiset leikkaukset ovat buumi, mutta Suomessa kirurgit ovat varovaisempia. Taarin mukaan kyseessä ei ole ylivoimainen leikkausmenetelmä. ”Taitavissa käsissä avo-leikkaustulokset ovat yhtä hyviä”, hän sanoo.

Syöpävaaralliset aineet tunnistetaan teollisuudessa - puutteitakin on Valtakunnallinen kemikaalivalvontahankkeessa kiinnitettiin huomiota erityisesti kemikaaliriskien hallintaan ja henkilö-kohtaisten suojainten käyttöön. Hanke kohdistui viime vuonna syöpä-, perimä ja lisääntymisvaarallisten CMR-ai-neiden käyttäjiin ja valmistajiin. Hankkeessa havaittiin, että syöpävaaralliset aineet tunnistetaan teollisuudessa varsin hy-vin ja niiden käyttöä on pyritty vähentämään. Myös työnte-kijöiden suojainten käyttöä valvotaan. Sen sijaan puutteita havaittiin kemikaalien varastoinnissa ja kemikaaliriskien hallinnassa. Työsuojeluhallinnon seuraavassa kemikaalival-vontahankkeessa valvotaan tehostetusti työpaikoilla käytet-täviä herkistäviä aineita.

LUKIJAKIRJE

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2010 - 21

MP-PILATES PERUSKURSSI MERI-KARINASSA

lauantaina 27.3.2010 ja sunnuntaina 28.3.2010 klo 9.30 – 12.00

PilatesBalanssi järjestää suuren suosion saavuttaneen MP-Pilateksen peruskurssin Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35, Turku.

MP-Pilates on kehonhallintamenetelmä, jonka avulla saavutat terveemmän selän, litteämmän vatsan ja uljaamman ryhdin! MP-Pilateksella syvät vatsalihakset vahvistuvat ja lihastasapaino paranee. MP-Pilates sopii kaikille, jotka haluavat oppia tuntemaan kehonsa ja nauttimaan liikunnasta. Ennakkotietoja/-taitoja ei tarvita, aloitamme alkeista.Ohjaajana toimii kokenut Method Putkisto – Pilates-

ohjaaja Minna Sutela, joka on koulutukseltaan liikuntaan erikoistunut luokanopettaja (www.pilatesbalanssi.fi).

Peruskurssin hinta syöpäpotilaille on 70 euroa, yhdistyksen jäsenille 75 euroa ja muille 85 euroa. Kurssille osallistuu max. 12 henkilöä.

ILMOITTAUTUMISET 19.3.2010 MENNESSÄ

henje.hyppanen@lssy.fi 02-2657 669/Henje Hyppänen-Joutsa

minna@pilatesbalanssi.fi 040-7202599/Minna Sutela

Joskus hienoinkin taideteos vaatii huolenpitoa.Oleellinen osa naisen terveitä elämäntapoja on säännöllinen käynti mammografi atutkimuksissa. Mehiläisessä tutkimus tehdään vaivattomasti ja nopeasti. Tulokset saat jo saman käynnin yhteydessä. Varaa aika tutkimukseen puh. (02) 414 0760.

mehiläinen turku, kauppiaskatu 8, 20100 turku • www.mehilainen.fi

ihminen on taideteos

LUOTETTAVAA ISÄNNÖINTIÄKIINTEISTÖPISTE VUORI OY

Rauhankatu 7, 20100 TURKUPuh. (02) 277 2600, Faksi (02) 277 2620

Aukioloajat arkisin klo 8.00–16.00

www.kiinteistopistevuori.com ISA

NYT KANTA-ASIAKKAAKSI! Liity Skanssin Apteekin kanta-asiakkaaksi, ja saat pysyviä alennuksia tuotteista, terveys- ja lääketietoa, kohdistettuja tarjouksia sekä ajantasaista tietoa uutuuksista.

Olemme avoinnaarkisin 9–21 lauantaisin 9–18 avoinna myös sunnuntaisinPuh. 02 214 6100

Möller tupla100 kaps norm. 16,92 e

NYT 10,00 e

Aco 150 ml norm. 10,42 e/150ml, 69,47 e/l

NYT 7,50 e (50 e/l)

Sana-sol500 ml norm. 9,35 e/500ml, 18,70 e/l

NYT 7,50 e (15 e/l)

www.skanssinapteekki.fi

Liittyminen on helppoa ja mak-sutonta ja kanta-asiakkuus toimii kätevästi KELA-kortin avulla. Et tar-vitse erillistä kanta-asiakaskorttia. Tule Skanssin apteekkiin kysymään lisää ja täytä samalla hakemus, niin se saadaan rekisteröityä sa-man tien. Muista ottaa KELA-kortti mukaan.

Maaliskuun kanta-asiakasedut

Keskittämisalennus karttuu portaittainAlennus määräytyy kalenterivuosittain ja koko perheen ostokertymän mukaan. Sen piiriin kuuluvat vapaakaupan tuotteet ja reseptilääkkeiden omavastuuosuudet. Mitä enemmän keskität asiointia Skanssin apteekkiin, sitä paremmat edut saat.

PROTEESI-ASIAKAS

Ostaessasi meiltäRintaliivit, kokoliivit

tai uima-asunTeemme valitsemaasimalliin proteesitaskun

Eerikinkatu 6Kristiinankatu 10

TURKU

Irene Kuusimäki:Matkalla uuteen minuuteen

Uudistettu painos kirjasta, johon rintasyö-vän sairastanut ja siitä toipunut nainen on

kerännyt tuntemuksiaan ajalta diagnoosista toipumiseen.

Kirja on myynnissä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen aulassa, osoitteessa Seis-karinkatu 35, Turku. Myynnin tuotto käyte-tään kokonaisuudessaan Lounais-Suomen

Syöpäyhdistyksen hyväksi.ISBN 978-951-98508-8-7

2. painos, 2009Hinta 12 euroa

TUESYÖVÄN-TORJUN-TATYÖTÄ!

Tili:TOP 571345-212054

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat22 - 2010 - N:o 1

Asunnot ja tarjottavat palvelutKarinaranta ja Meri-Karinan palveluasunnot sijaitsevat luonnonkauniissa ympäristössä meren rannalla Turun Hirvensalossa. Meri-Karinan palveluvuokra-asunnot ovat rivita-lohuoneistoja. Karinarannan tehostetun palvelun kodin asunnot sijaitsevat kahdessa kerroksessa ja suurimmassa osassa huoneistoja on merinäköala. Asukkaat sisustavat huoneistonsa itse. Varsinkin Karinarannan asuntoja suunniteltaessa on otettu huomi-oon esteetön liikkuminen apuvälineitä käytettäessäkin.

Meri-Karinassa asukkaille on tarjolla ruokalan sekä itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien parturi-kampaajan, kosmetologi-jalkahoitajan ja fysikaalisen kuntoutuslaitok-sen palvelujen lisäksi myös sauna- ja allasosasto. Lisäksi asukkailla on mahdollisuus ostaa mm. siivouspalveluja.

Meri-Karinan palveluasukkaille tarjotaan maksuttomia terveydenhuoltopalveluja, joista huolehtiitoimintakeskuksen hoitohenkilökunta. Viikoittaisella vastaanotolla he suorittavat pieniä terveydenhuollon toimenpiteitä, kuten verenpaineen ja verensokerin mittausta, ompe-leiden poistoa ja haavasiteiden vaihtoa sekä tilanteen arviointia esimerkiksi lääkärin vastaanotolle lähettämistä varten. Lääkärin vastaanotto on kerran viikossa.

Karinarannan asukkaille laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma. Hoito on ympärivuo-rokautista ja sen toteuttamisesta vastaa lähi- ja sairaanhoitajista koostuva hoitohenki-lökunta. Myös lääkäripalveluja on saatavissa. Hoidon lisäksi Karinarannassa huolehdi-taan asukkaiden ravinto-, siivous- ja vaatehuoltopalveluista sekä viriketoiminnasta. Karinarannan yhteisiä tiloja ovat aulan seurustelu- ja ruokailutilat, takkahuone, virike- ja viherhuone, saunaosasto sekä luonnonkauniit ulkoterassit vapaa-ajan viettoa varten. Huoneistoissa on olohuoneen ja alkovin lisäksi tarvittavin tukikahvoin invavarustettu wc/kylpyhuone sekä baarikeittiö. Kaikissa tiloissa on turvahälyttimet ja lisäksi asukkail-la on käytössään turvarannekkeet.

PalveluideologiaLounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palveluasunnoissa pyritään kokonaisvaltaiseen hoitoon, jonka tarkoituksena on luoda asukkaille olosuhteet elää hyvää elämää iän ja avuntarpeen kasvaessa. Asukkaita rohkaistaan omatoimisuuteen ja korostetaan heidän omaa osaamistaan. Lähtökohtana on aina asukkaiden omat toivomukset elämisen valinnoissa. Jokainen voi elää oman aikataulunsa mukaan silloin, kun se ei loukkaa talon muita asukkaita.

Karinarannan tehostettu palveluasuminen tukee ja edistää itsenäistä selviytymistä siten, että ehkäistään asukkaan siirtymistä raskaampiin hoitomuotoihin. Henkilökunta pyrkii olemaan myös tiiviissä yhteistyössä omaisten kanssa.

Talous ja maksukäytännötKaikkiin vuokriin sisältyy lämmitys, sähkö ja vesi sekä puhelimen perusmaksu. Hoito-maksu peritään erillisen hoitosuunnitelman mukaisesti.

Karinarannan asukkaille ja niille asukkaille, joille on tehty erillinen hoitosuunnitelma, lähetetään lasku kuukausittain jälkikäteen. Laskuun on eritelty vuokran, hoidon ja ra-vintopalveluiden osuus. Lisäksi erikseen laskutetaan lääkkeet sekä puhelimen käytös-tä aiheutuvat kulut.

Asukkaan kotikunta tai Kansaneläkelaitos voivat osallistua asumis- ja hoitokustannuk-siin maksamalla asukkaalle esimerkiksi asumis- tai hoitotukea.

Asukas saattaa olla myös oikeutettu verohuojennukseen kotitalousvähennykseen oi-keuttavan hoiva- ja hoitotyön osalta. Tällaisella hoiva- ja hoitotyöllä tarkoitetaan asiak-kaaseen tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvaan henkilöön kohdistuvaa huolenpitoa ja hoitoa.

Palvelujen piiriin hakeutuminenPalvelujen piiriin haluava tai hänen läheisensä voi ottaa yhteyttä alla oleviin puhelin-numeroihin. Hänelle lähetetään asuntohakemus, jonka palautettuaan ohjeiden mu-kaisesti täytettynä ja liitteineen häneen tullaan ottamaan yhteyttä sopivan asunnon löydyttyä. Tarvittaessa yhdistyksen sairaanhoitaja kartoittaa asiakkaan tilanteen ja var-mistaa oikean tasoisen hoidon saatavuuden.

Lisätietoja Toimitusjohtaja Kari Ojala, puhelin (02) 2657 601Sihteeri Arja Mäkilä, puhelin (02) 2657 602Lähiesimies Satu Heino, puhelin (02) 2657 765Henkilöstö- ja hallintosihteeri Henje Hyppänen-Joutsa (02) 2657 669

MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUSTARJOAA ASUMIS- JA HOITOPALVELUJAPalvelurivitalohuoneistojaSeiskarinkatu 35, Turku17 kpl yksiöitä (n. 40 m²)4 kpl kaksioita (n. 50 m²)vuokra 9,07 e/ m²/kk

PalvelurivitalohuoneistojaSeiskarinkatu 30, Turku10 kpl yksiöitä (40 m²)6 kpl kaksioita (50 m²)4 kpl 3 h + k + s (81,5 m²)vuokra 9,86 e/ m²/kk

Tehostetun palvelun koti KarinarantaSeiskarinkatu 35 E, Turku13 kpl kaksioita (39 m²)1 kpl kaksioita (51 m²)vuokra 490,00 e/kk (39 m²)hoitomaksu hoitoisuusluokituksen mukaan 1 130 - 3 003 e/kkravintopalvelut 300,00 e/kkturvapuhelin sisältyy vuokraan

Kenelle palvelut on tarkoitettu- syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen- pitkäaikaissairaille- vammaisille- terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai - muiden viranomaisten osoittamille palvelujen tarvitsijoille

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus sijaitsee luonnonkauniissa merellisessä ympäris-tössä Turun Hirvensalossa. Keskus tarjoaa syöpäpotilaille ainutlaatuisen palveluympäristön, jossa järjestetään sopeutumisvalmennusta, kuntoutusta ja virkistystä sekä asumispalve-luja. Meri-Karinan ohella alueella sijaitsee tehostetun palvelun yksikkö Karinaranta sekä 40 rivitalohuoneistoa.

Tehostetun palvelun koti Karinaranta- Palvelukodissa on 9 yksityispaikkaa sekä 5 Turun kaupungin ostopalvelupaikkaa terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai muun viranomaisen osoittamille palvelun- tarvitsijoille.- Hoito on ympärivuorokautista. Lisäksi talosta löytyvät lääkäripalvelut.- Asukkaaksi otetaan myös muita pitkäaikaissairaita kuin syöpäpotilaita.- Kaikki Karinarannan huoneistot ovat kaksioita, joissa on huomioitu esteettömyys.- Asumiseen sisältyvät asukkaiden ravinto-, siivous- ja vaatehuoltopalvelu sekä viriketoiminta.- Karinarannan oma keittiötyöntekijä valmistaa aamupalan ja kahvipullat, pääateriat tehdään Meri-Karinan keittiössä.- Kaikissa tiloissa on turvahälyttimet ja lisäksi asukkailla on käytössään turvarannekkeet- Asukaspaikkaa voi hakea täyttämällä asuntohakemuksen liitteineen.

Karinaranta

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat24 - 2007 - N:o 2

Kaarina Pöyhönen-Siimes-mäki, 79, ja Seppo Siimesmä-ki, 72, muuttivat Meri-Karinanvastavalmistuneelle palvelu-asuntoalueelle ennen kaikkiamuita, virallisen muuttopäivänaattona.

- Sairastuin vakavaan ast-maan eikä talossamme olluthissiä. Hän ei jaksanut enääkantaa minua ja kauppakasse-ja yhtä aikaa portaita ylös,Pöyhönen-Siimesmäki sanooja katsoo silmät nauraenomaishoitajamieheensä, jokahuitaisee kädellään hyväntuu-lisesti.

- Alue oli pelkkää aukeaakun tulimme. Luonto on kas-vanut ympärille, omenapuu ontäyttänyt tontin, jatkaa Pöyhö-nen-Siimesmäki mietteliäästi.Muutosta on kulunut yli kol-metoista vuotta.

Meri-Karina oli avioparilletuttu jo ennen muuttoa. Pöyhö-nen-Siimesmäki oli sairastu-nut syöpään kaksikymmentävuotta aiemmin ja hänen mie-hensä tunnettiin Syöpäyhdis-tyksen vapaaehtoisten pitkäai-kaisena talkoopäällikkönä.

Tekemistä riittääSeppo Siimesmäki on toi-

minut naapuruston epäviral-lisena puuseppänä ja huolto-miehenä alusta alkaen. Meri-Karinasta löytyy eläkkeellejääneen koneenrakennustek-nikon loihtimia astiakaappe-ja, lapsiportteja ja televisio-pöytiä. Rivitaloja ympäröiväpensasaita on miehen aikaan-saannosta samoin kuin suurinosa pariskunnan kodikkaankaksion huonekaluista. Viimeaikoina vaimo on jarrutellut,jotta Sepon sydän saisi johiukan lepoa. Uusille teki-jöille olisi naapurustossa ky-syntää.

Meri-Karinan hoito- ja lii-kuntapalvelujen käyttö on jää-nyt vähiin. Siinä missä Siimes-mäki viihtyy verstaalla, hänenvaimonsa nauttii kodin rauhas-ta. Entinen myyjä ja nykyinenisoisoäiti harrastaa lukemista,kirjoittamista sekä kreikankieltä. Ruokailu- ja kuntoutus-mahdollisuuksia pariskuntakäyttää toisinaan, naapurissasijaitsevan kappelin konsert-

teihin tulee lähdettyä aina sil-loin tällöin.

Risuja tulee pitkän asumis-kokemuksen myötä olohuo-neen mahdottomalle tuuletusik-kunalle. Pöyhönen-Siimesmäkinäyttää kädestä pitäen, mitenmahdoton vanhan naisen onavata se reumaattisin sormin.

Asumisen turvallisuus saaalkuperäisasukkailta kiitosta.Sitä tuo kotisairaanhoidon te-hokkuus, sohvapöydälle sijoi-tettu turvapuhelin ja Ka-rinarannan ympärivuorokauti-nen päivystys. Sekä tietenkinvälittävät naapurit.

- Naapuri vahtii naapuriaan,katsoo syttyykö aamulla valot.Jos ei syty, niin selvitetään on-ko siellä matkustettu vai sairas-tuttu. Yleensä kaikki ilmoitta-vatkin matkoistaan, Siimesmä-ki kuvailee rivitalon tapoja.

On perjantai ja kello lähes-tyy kolmea. Ihailemme vieläyhdessä pihan mustikkapuskiaja sitten on aika päästää Sepposaunamajurin hommiin.

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus

Tehostetun palvelun kotiKarinaranta löytyy Meri-Ka-rinan välittömästä läheisyy-destä. Sen asukkaat ovat ikä-ihmisiä, jotka eivät voi enääasua yksin, koska tarvitsevatapua arjen kulkuun. Lisäksiheidän terveydentilansa vaatiiympärivuorokautista valvon-taa.

Sairaanhoitaja SanteriLemmetyinen on työskennel-lyt Karinarannassa pian kuu-den vuoden ajan. Hän on pal-velukodin vakituinen hoitaja,joka on ollut mukana melkeinpalvelukodin perustamisestaasti.

- Tämä työ lähtee ihmises-tä. Tuntuu hyvältä, kun pystyyauttamaan vanhaa ihmistä jahelpottamaan hänen oloaan,määrittelee Lemmetyinen em-pimättä tärkeimmän asiantyössään.

Asukkaiden arki rakentuuyhteisten ruokailujen ympäril-le, muuten aikataulun voisuunnitella vapaasti. Lemme-tyisen mukaan iäkkäimmätkaipaavat usein aterioiden vä-lillä omaa rauhaa ja viihtyvät

paljon itsekseen asuintilois-saan. Nuoremmat ovat haluk-kaampia seurustelemaan kes-kenään ja hyödyntävät myöstaksikorttejaan käymällä kau-pungilla ystävien kanssa kah-vittelemassa.

Vipinää talossaKahdesti viikossa taloon

tulee vipinää, kun toimintate-rapeutti saapuu paikalle. Va-paaehtoistyöntekijä käy vii-koittain, ja aika ajoin rutiinitkatkaisee Meri-Karinan tutunfysioterapeutin, parturi-kam-paajan tai kynsihoitajan vierai-lu. Talon sauna lämpiää aina-kin kahdesti viikossa ja asun-tojen tuntumasta löytyvät yh-teiset seurustelutilat sekä ul-koiluterassit.

Hoitajilla pitää kiirettä ta-lon viidentoista asukkaankanssa, mutta välillä on sen-tään aikaa jutustelulle. Lem-metyistä ikäihmisten muistelutmiellyttävät.

- Siinä kyllä historiankirjatmuuttuvat todeksi, kun mel-kein satavuotias kertoo näh-

neensä Mannerheimin tai Paa-vo Nurmen juoksun. On hie-noa kuulla tarinoita siitä, mitäelämä oli 60 tai 90 vuotta sit-ten. Jutut ovat välillä aika hur-jia, hän hymyilee.

"Tämä on minun kotini"

Kun Anja Valtonen, 73,muutti Karinarantaan neljävuotta sitten, paikka ja hoitajatolivat valmiiksi tuttuja, sillähänen edellinen kotinsa oli pa-rinsadan metrin päässä sijait-seva Meri-Karinan palvelu-vuokra-asunto.

Muutto tuli ajankohtaiseksiheikentyneen terveyden myö-tä. Ympärivuorokautinen turvaja henkinen tuki ovat tulleetValtoselle entistä tärkeämmik-si nyt, kun hän toipuu sydän-kohtauksesta ja rintasyöpähoi-doista.

- Täällä on kaikki meillevalmiina. Käyn yläkerrassasyömässä. Siivooja tulee ker-ran viikossa ja hän on lämminihminen, jolla on tiukasta aika-taulusta huolimatta aina hetkiaikaa asukkaiden ylimääräisil-le asioille. Talo huolehtii ap-teekkiasioista ja lääkeannos-tuksista, mikä on hyvä kun lää-kitystä on paljon. Ja kukatkinkasteltiin kun olin sairaalassa,Valtonen luettelee.

Valtonen on tehnyt kaksios-taan viihtyisän omilla kauniillaantiikkihuonekaluillaan, muis-toesineillään, läheistensä valo-kuvilla ja maalauksilla. Merel-le antava parveke on yhtä väri-loistoa, siellä kukoistavat mo-net myöhäiskesän kukatkrysanteemista samettiruu-suun.

- Olen alusta asti mieltänyt,että tämä on minun kotini, kunsuljen oven, painottaa Valto-nen, joka kertoo molempienpoikiensa vastustaneen aluksiäidin muuttoa palvelukotiin.

- He pelkäsivät minun lai-tostuvan, mutta nyt he ovatmyöntäneet kauniisti olleensaväärässä.

Teksti ja kuva:Jarna Lindroos

Meri-Karinan alueen asumis- ja hoitopalvelut esittäytyvät

Anja Valtosta miellyttää Karinarannan henkilökunnanja asukkaiden välitön suhtautuminen toisiinsa. "Henki-lökunnalla on kiireen keskelläkin paljon annettavaa.Ne pienet teot merkitsevät", tuumaa talon nuorin asu-kas. Sairaanhoitaja Santeri Lemmetyinen kuului kalus-toon jo Valtosen muuttopäivänä.

Karinarannassa tehdään ihmiskeskeistä työtä

- Olethan kanssani vielä kauan, lausahtaa Kaarina Pöyhönen-Siimesmäki aviomie-helleen hellästi ja varmistaa, että tämän liivin vetoketjut ovat kiinni. Takana on 40vuotta yhdessäeloa, joista viimeiset 13 vuotta Meri-Karinan palveluvuokra-asun-nossa.

Alkuperäisasukkaat arvostavat turvallisuutta

Karinaranta

Uudisrakennus

Meri-Karinan palveluvolyymia on suunniteltu lisättäväksi rakentamalla toimintakeskuksen yhteyteen seitsemän tehostetun palvelun asuntoa ja 20 palveluvuokra-asuntoa käsittävä uudisrakennus, jonka arvioitu valmistumisajankohta on keväällä 2011. Uudisrakennuksen myötä pyritään turvaamaan asiakkaille saumaton palvelukokonaisuus ja turvaamaan kullekin asukkaalle tarpeen mukainen apu.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 - 2010 - 23

Ole huoletta. Me autamme. www.if.fi Puh. 010 19 15 00

Tiina Valtanen,riskiasiantuntija

Jonottamatta parasOdottaminen turhauttaa, etenkin lääkärijonossa. If Henkilöstön Sairaanhoitovakuutus mahdollistaa nopean pääsyn laadukkaaseen hoitoon ja pienentää näin yrityksesi sairauspoissaolokuluja. Lue lisää If Henkilöstön Sairaanhoitovakuutuksesta osoitteessa if.fi tai soita 010 19 15 00.

Pitkäpellonkatu 220900 Turku

ma–pe 9–19, la 9–15Puh. (02) 284 4666Fax. (02) 284 4669

Lääkehoidon kokonaisuudenarviointi lähelläsi

www.hirvensalonapteekki.fi

HIRVENSALONA P T E E K K I

Apteekilla oma kanta-asiakasohjelma

- KYSY LISÄÄ!

Turku

MeriKarina

TUOKIOSSA UUSI LOOK...KINNUNEN OY ON PALVELLUT ASIAKKAITAAN JO KOLME VUOTTA TURUN YDINKESKUSTASSA.

Peruukkialan asiantuntijamme tarjoavat sinulle

aina henkilökohtaista palvelua viihtyisässä

ympäristössä.

Käyntiosoite: Yliopistonkatu 31 (Sisäpiha) Puh. 02- 250 2233 AVOINNA: ark. 8. - 17.00

Erittäin laaja malli - ja värivalikoima on nyt myös sinun käytössäsi

Sinua palvelevatMari, Katja ja Miia

´Suosittelemme ajanvarausta`

MUUT LIIKKEET: ESPOO • JYVÄSKYLÄ • LAHTI • HELSINKI • OULU

www.peruukki.net

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat24 - 2010 - N:o 1

Ota yhteyttä tilaajapalveluumme ts.tilaajapalvelu@ts.fi tai soita maksutta 0800 122 422 ma-ke, pe 8.15-16.30, to 8.15-18.00.

TS Plus on uusi yhdistelmätuote, joka sisältää Turun Sanomat -paperilehden sekä verkossa luettavan TS Digilehden (ns. näköislehti).Muuta voimassa oleva tilauksesi TS Plussaksi vain 3 euron lisähintaan/kk.

www.ts.fi

TSS Pluus on uuuusi y

Vain3

lisähinta/kk

UUTTA!Vaihda tilaus TS Plussaan