N:O 2/2004LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA1/20052/2011

Rouva Tellervo Koivisto on ollut Lounais- Suo-men Syöpäyhdistyksen eri hankkeiden suoje-lija yli kolmen vuosikymmenen ajan. – On ollut ilo olla mukana, hän sanoo.

On ollut ilo olla mukanaTellervo Koivisto

−Yhteys Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseen syntyi mieheni kautta, joka on syn-tyjään turkulainen. Presiden-tin puolisona minua pyydet-tiin suojelijaksi, kun yhdistys alkoi rakentaa ensimmäisiä hankkeitaan Hirvensaloon, Tellervo Koivisto muistelee.

Karinakodista Tellervo Koivisto toteaa, että se syntyi suureen tarpeeseen, joka on yhä olemassa. Saattohoitoko-teja ei Suomessa hänen mie-lestään ole vieläkään liikaa, varsinkin kun otetaan huomi-oon suomalaisten ikärakenne. Syövänhoidossa on saavutettu paljon, mutta kaikki eivät vie-läkään selviä taudistaan.

−Ehkä on niin että tällais-ten yksiköiden merkityksen ymmärtää parhaiten, jos niissä on ollut omaisia hoi-dettavana, rouva Koivisto miettii. Hänelle ja president-ti Mauno Koivistolle Kari-nakodin toiminta on tullut käytännössä tutuksi, sillä ko-dissa saateltiin aikanaan matkaan presidentin sisar. Pari on käynyt kodissa ta-paamassa myös presidentin lapsuuden ja nuoruuden ai-kaisia Turun-tuttavia.

Tellervo Koivisto uskoo, et-tä vapaaehtoistyön merkitys nyky-yhteiskunnassa korostuu. Hän arvelee, että varsinkin ne kansalaiset, joilla ei ole lähel-lään omaisia, joiden apuun he voisivat turvautua, ovat yhä tärkeämpi kohde avustustyölle. Vapaaehtoistoiminta näyttää saavan lisää painoarvoa myös sen kautta, että terveydenhuol-lossa kärsitään kiireestä ja henkilökuntapulasta.

–Silti olisi pidettävä selvänä se, mikä on yhteiskunnan ja ammatti-ihmisten tehtävä ja mikä voi kuulua vapaaehtois-työn piiriin. On myös muistet-tava, että vapaaehtoistyön pro-jektit voivat olla esimerkkinä viranomaisille hyvistä toimin-tatavoista, siksi niitä tarvi-taan. Vapaaehtoistyössä ei ole vain antajia ja vastaan-ottajia, Koivisto tähden-tää. −Onhan se niinkin, että vapaaehtoistyö tar-joaa ihmisille hyvin mielekästä ja palkitse-vaa tekemistä esimer-kiksi eläkkeelle siir-tymisen jälkeen.

Puhumalla parasTellervo Koivisto osoitti 1990-luvulla poikkeuksellista roh-keutta puhumalla jul-kisesti masennuksestaan ja siihen johtaneista syistä. Hänen puheenvuorojensa ar-vellaan vaikuttaneen paljon siihen, että depression leimaa-vuus on vähentynyt, ja ma-sennussairaudesta uskalle-taan keskustella nykyään avoimemmin. Sittemmin

myös jotkut syöpään sairas-tuneet julkisuuden henkilöt ovat myös kertoneet peittele-mättä sairaudestaan.

−Minusta näyttää, että ihmiset pystyvät pelostaan-kin huolimatta jo vapaam-min puhumaan syövästä. Se on hyvä, sillä kyse on kuiten-kin melko yleisestä taudista.

Kuusikymmenvuotista tai-valta juhlivalle Lounais-Suo-men Syöpäyhdistykselle Tel-lervo Koivisto lähettää lämpi-mät terveiset ja toivottaa yh-distykselle menestystä ja paljon uusia toimintaideoita.

– On ollut ilo olla mukana, hän sanoo. Yhteistyö voi hä-nen puolestaan jatkua. −Kyllä minä viimeksi vähän mietin, mitä se tarkoittaa, kun kävin siellä suojelijan tehtävissä ja Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tys r.y. lahjoitti minulle korun. Kysyin, että onko tämä merk-ki siitä, että nyt se on loppu. Mutta ei kai sentään, eiköhän minua taas pyydetä sinne.

Teksti: Liisa Koivula Kuva: Merja Ilpala

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat2 - 2011 - N:o 2

Lounais-Suomen SyöväntorjuntasanomatSeiskarinkatu 3520900 Turkupuhelin (02) 2657 666telefax (02) 2657 668Sähköposti: kari.ojala@lssy.fiPäätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. -Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f.Painos: 275.000Painopaikka: Turun SanomatSeuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2012

Kyseessä on syksyllä 2001 Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen tiloissa Meri-Karinassa kokoontunut ruoansulatus-kanavan syöpiä sairastavien ja heidän omaisten kuntoutus-kurssi. Alun perin ryhmässä oli 23 henkeä, joista 14 syöpäpo-tilasta. Toukokuinen tapaami-nen oli samalla kymmenvuotis-juhlatilaisuus.

Ruoansulatuselinten syöpi-en ennuste riippuu paljolti mis-sä kohtaa ruoansulatuselimis-töä kasvain sijaitsee. Ennuste ei kaikkien syöpien kohdalla ole hyvä. Yksilökohtaiset erot ovat suuria ja syövän kanssa voi elää antoisia vuosia – jopa vuosikymmeniä.

Toukokuisessa tapaamises-sa mukana oli kahdeksan, jois-ta neljä syöpää sairastanutta tai

sairastavaa. Saman verran oli läheisiä. Osa on ollut alusta alkaen mukana, osa matkan varrella uuden parisuhteen myötä ryhmään tulleita.

Nokialainen Helena Tyy-nismaa on ryhmästä ainoa, jo-ka on edelleen työelämässä. Hän ei ole kertonut sairaudes-taan tarkemmin työtovereille. Hän on myöntänyt, että hänellä on vaikeuksia ravinnon imey-tymisen kanssa.

- Täällä sen sijaan voi puhua kaikista itseään askarruttavista asioista. Tietää, ettei ole ongel-miensa kanssa yksin ja toiset ymmärtävät. Sen, joka ei sairas-ta ruoansulatuselimissä olevaa syöpää, on ehkä vaikea ymmär-tää, ettei toinen pysty syömään kuin pienen murusen kerralla tai miksi tämä joutuu käymään

alinomaa vessassa. Se hanka-loittaa elämää ja aiheuttaa myös ylimääräisi kustannuksia.

Tyynismaan lähipiirissä on myös muita syöpää sairastavia, joten myös heidän kanssaan aja-tuksia voi tarvittaessa vaihtaa.

Toisenlaisen asenteen oli ottanut Sisko Rumbin, joka avoimesti on kertonut, mitä hän sairastaa. Hänen diagnoo-sistaan on aikaa 13 vuotta.

- Minulle ei sovi se, että pi-täisin asioita sisälläni ja mureh-tisin. Ihmiset ovat suhtautuneet erittäin hyvin ja ymmärtäneet.

Yksi ryhmän puuhahenkilöis-tä Seppo Porkka puolestaan ker-too, jos joku kysyy. Avoimuus on hänenkin mielestään hyvä, mutta tyrkyttää ei omia tuntemuksiaan välttämättä tarvitse.

Meri-Karinassa järjestetään vuosittain useita eri syöpiä sai-rastaville ja heidän omaisilleen tarkoitettuja kursseja, joita Ke-la tukee. Useimmat kurssit ovat koolla vain kerran.

- Kun lähdimme syyskuussa 2001, ilmoitimme vahtimestaril-le, että tulemme uudestaan. Hän sanoi, että niin ne kaikki lupaa-vat. Kun parin vuoden kuluttua tulimme, muistutimme häntä. Hän vain totesi, että poikkeuk-siakin on, kertoo Seppo Porkka.

Jotain yhteisöllisyyttä ryh-mä tuntee, sillä eri puolilta Suomea olevat henkilöt ovat kokoontuneet myös muualla kuten Heinävedellä, Pajulah-dessa ja Ylihärmässä.

Heinävedellä asuva Pirjo Luostarinen lähti kurssille syö-pää sairastavan miehensä mu-kana. Osmo kuoli jo seuraava-na vuonna, mutta hän on yhä mukana.

- Ryhmäläiset pitivät yhteyt-tä Osmoon ja olen siitä erittäin kiitollinen. Se merkitsi hänelle paljon, kuten myös minulle.

Tapaamisten välillä yhtey-den pitäminen tapahtuu satun-naisesti puhelimitse tai joulu-korttien välityksellä. Mutta yhteenkuuluvaisuuden tunne on suuri. Ryhmäläisten mieles-tä tapaamiset todennäköisesti jatkuvat tulevaisuudessakin.

Ryhmäläiset ovat oiva osoi-tus siitä, että vaikean sairauden kanssa voi elää täysipainoista elämää. He haluavat kannustaa muitakin hakemaan vastaaville kursseille, jos vähänkään tuntee siihen tarvetta. Saman koke-neista henkilöistä voi saada ar-vaamatonta voimaa selviytyä.

Teksti: Timo Moberg Kuva: Jonny Holmén

Kuvassa kurssilaiset kymmenvuotistapaamisessa. Edessä oikealta Sisko Rumbin, Anja Porkka, Aarre Aal-tonen, Seppo Porkka, Kerttu Laakso, Timo Heikkilä, Helena Tyynismaa sekä Pirjo Luostarinen takarivissä oikealla.

Suomi voitti toisen maailmanmestaruuden jääkiekossa toukokuun puolivälissä.-Harmi, että kokoonnuimme vasta paria viik-koa myöhemmin, sanoo eläkkeellä oleva laiti-lalainen opettaja Seppo Porkka muiden myö-täilemänä. Kun ensimmäisen kerran kokoon-nuimme syyskuussa 2001, New Yorkin kak-soistorneja vastaan hyökättiin ja 2006 jänni-timme yhdessä Lordin voittoa Euroviisuissa.

Saman kokeneista saa tukea syövässäkin

Vaiherikas, hauska ja viihdyttä-vä ottelu päättyi tasapeliin 3-3.

Sykerö Teamin runkona pe-lasi tällä kertaa ÅIFK:n ikä-miesten Old Boys joukkue.

Sykeröläisten suurena vahvis-tuksena oli pieni mutta pippu-rinen, tuulennopea kärkipelaa-ja Nils Pohjanheimo.

Ottelun jälkeen syöpää sai-

rastavat lapset palkitsivat osan-ottajat perinteisillä SYKERÖ-mitaleilla. Kertyneet varat, 12.020 euroa lahjoitettiin Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden ker-ho Sykerön käyttöön. Varoista suurin osa tuli hyviltä yhteis-työkumppaneilta ja muutama sata euroa vielä portilta myy-dyistä lipuista. Saadulla raha-summalla pyritään järjestämään monenlaista helpotusta ja tukea sekä itse syöpälapsille ja – nuo-rille että heidän perheilleen.

Teksti: Heikki Kylliäinen Kuva: Mikko Pohjanheimo

Sykerö Teamin vahvistus Nils Pohjanheimo palkitsi muiden syöpälasten kanssa Zoomin hyväntahtoisia pelaajia.Palkitsemisvuorossa uutisankkuri ja dekkarikirjai-lija Matti Rönkä.

Lapsisyöpäpotilaille 12.020 euroa hyväntekeväisyysjalkapallo-ottelusta

Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita

Jos Jarmo Järviö olisi viettänyt merkkipäiväänsä tavanomaisen kaavan mukaan, kukkalaitteet olisivat epäilemättä täyttäneet kodin kaikki vaasit ja vielä äm-päritkin. Vieraita kävi päivän mittaan noin 80, vaikkei varsi-naisia kutsuja ollutkaan lähe-tetty.

Tieto avoimista ovista toi vi-siitille täydet tuvalliset ystäviä

ja kylänmiehiä. Metallityöväen-liiton toimitsijalla on jo työn puolesta paljon tuttuja, Sitä pait-si Järviö on ollut vuosia mukana Kaarinan kunnallispolitiikassa. Onnittelijoiden jonossa nähtiin monen järjestön väkeä.

Pienistä puroistaJarmo Järviö on ylen tyytyväi-

nen valitsemaansa lahjapoli-tiikkaan ja suosittelee samaa kaikille pyöreitä vuosia täyttä-ville.

- Jokainen voi valita mielei-sensä hyväntekeväisyyskoh-teen. Järviö tietää, että vähäi-setkin roposet ovat tervetullei-ta kolmannen sektorin kukka-roon

- semminkin kun lama kol-kuttelee taas ovella.

- Pienistä puroistahan ne suuret virrat muodostuvat, Jär-viö tuumaa.

Lainkaan mitätön ei kuiten-kaan ollut kaarinalaiskestien aikaansaama puro: eturauhas-syövän tutkimukseen ja hoi-toon kertyi noin 2 200 euroa.

Yhteiseksi hyväksiJärviön malli on omiaan paitsi edistämään yhteistä hyvää

myös vapauttamaan juhlavie-raat kiusallisilta valinnoilta. Päivänsankari puolestaan säästyy turhan krääsän vyöryl-tä.

- Keski-ikään ehtineellä yleensä on jo kaikki tarpeel-linen. Vieraiden hätäpäissään hankkimia koriste-esineitä voi olla vaikea sijoittaa val-miiseen huusholliin. Kukat ovat toki kauniita, mutta ylet-töminä määrinä ne syövät toistensa loiston - kunnes kuihtuvat, Järviö kiteyttää liki kaikille tutut tuntemuk-set.

Jos kerran mitään ei puu-tu, Järviön mielestä on pa-rempi panna lahjarahat hy-väntekeväisyyteen kuin pitää itsellä.

Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Minna Vaininen

Jarmo Juhani Järviöllä on antaa kaksi miehekästä neu-voa: lahjoita syntymäpäivärahat hyväntekeväisyyteen ja mene ajoissa tutkimukseen, jos vähänkään epäilet eturauhassyöpää.

Kaarinalaisen Jarmo Juhani Järviön kesä-kuisten 60-vuotispäivien vieraiden ei tarvinnut tuskailla, tullako taloon kukkakori tai vitsikäs kolpakko kainalossa. Isännän ääntä kuunnel-leet onnittelijat antoivat tavaralahjojen sijaan kukin vapaavalintaisen summan, joka jatkoi matkaansa syöväntutkimusta tukemaan. Ra-hojen korvamerkintä kieli, että päivänsankari on selättänyt eturauhassyövän.

Lahjavyöryn asemesta rahaa syöväntorjuntaanJarmo Juhani Järviö näytti esimerkkiä syntymäpäivän juhlijoille

Hyväntekeväisyysottelu syöpälasten hyväksi, järjestettiin Turun Urheilupuiston yläkentällä perjantaina 03.06.2011. Ottelussa pelasivat tv- julkkisten helsinkiläisseura Zoom ja turkulai-nen, otteluun varta vasten koottu Sykerö Team.Ottelun järjestivät jo 15.kerran Lounais-Suo-men Syöpäyhdistys r.y. ja Lounais-Suomen Syöpälasten Sykerön Kummit.

N:o 2 - 2011 - 3Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Kun puhutaan mielen lääkitse-misestä musiikilla, ei professo-ri Salminen kuitenkaan lähde kirjoittamaan lohdun tai rohke-uden reseptiä, ei edes kokeilu-mielessä. Hän toivoo jokaisen tekevän musiikkiin omat löytö-retkensä.

- On toki niin, että esimer-kiksi sairaudesta toipuvia ih-misiä kehotetaan joskus kuun-telemaan Bachia tai Mozartia, jotta he pääsisivät sitä kautta vähän helpottuneempaan ti-laan. Tunnelatauksia on ihmi-sessä kuitenkin hyvin monta sorttia, ja jokaisen ajatusmaa-ilma ja musiikkimaku ovat yk-silölliset, Salminen peruste-lee.

Hyvin vähälläkin saadaan toisinaan aikaan hyvin paljon.- Olen saanut paljon palautet-ta jopa pienistä kansanlaulu-tulkinnoista tai mitä yksin-kertaisimmista lauluista, että ne ovat helpottaneet kuulijan oloa huomattavasti, kertoo Salminen, jonka Turun kult-tuuripääkaupunkikesän ohjel-mistoon on kuulunut niin oopperaa kuin tanssimusiik-kia.

Hän huomauttaa, ettei ta-vallisen kuulijan odoteta oop-perassakaan olevan perillä sii-tä, missä mielentilassa Anton Bruckner aikanaan sävelsi kah-deksannen sinfoniansa. - Vaik-kei yhtään tietäisi mistä on kysymys, niin riittää jos on hy-vä olo kun lähtee konsertista pois. Se on se hyvä asia musii-kissa ja kaikessa taiteessa, että kaikki on koettavissa useista eri näkövinkkeleistä.

Kuusisataa versiota SarastroaSuomalainen oopperalaulaja ei ole, Salmisen omia sanoja lainaten, enää vuosiin vain seisonut rampissa laulamassa aariaa käsiään levitellen. Hän on musiikkiteatterin mo-niosaaja, jonka on tunnettava teoksen taustat ja tehtävä niis-tä oma tulkintansa. - Nuotit ovat samanarvoisia vain pape-rilla. Keitosta tehdään koko ajan, ja suola on siinä, että niin kauan kuin jatketaan, hae-taan myös uusia ilmaisumuo-toja sekä äänenkäytössä että kaikessa muussakin.

- Olen esittänyt Taikahuilun Sarastroa urani aikana lähes-tulkoon kuusisataa kertaa. Joka ainut kerta siitä on haettava uutta rutiinin välttämiseksi. Muutoin tämä olisi pelkkää koneellista tuotantoa, ja 45 vuoden jälkeen esiintyjä itse henkisesti jo hyvinkin sairas, hän hymähtää.

Salminen muistuttaa, että esittäjän kulloinenkin mielen-tila on pitkälti kuultavissa teoksista. Pyrkimystä täydel-lisyyteen hän kertoo vierasta-vansa, sillä se tekee lopputu-loksesta ikävystyttävän. - Täs-tä voi olla monta mieltä, mut-ta minusta perfektionismissa tunne lähtee karkuun tai sel-laista ei ole alun perinkään olemassa. Laskutikun kanssa ei synny kokonaisvaltaista tai-deteosta.

Muisto Muoniosta lämmittääOopperan kuninkaalla on il-miömäinen kyky ottaa haltuun-sa yleisö kuin yleisö. Avoi-muutta ja joustavuutta Salmi-nen pitääkin keskeisinä ele-mentteinä esiintyjän ja kuuli-joiden kohtaamisessa.

- Sitä pitää purra itseänsä johonkin, jotta semmoinen jän-nite löytyy. Jokaisessa esityk-sessä on erilaisia ihmisiä, joille täytyy aina antaa täysipainoi-nen kokemus, Salminen tuu-maa.

Maailman Metropolitania myöten valloittanut mahtibas-so muistelee edelleen lämmöl-lä ja arvostaen kaikkein pie-nimpienkin esiintymislavojen tunnelmaa. Sellaisten kuin Muonion ala-asteen juhlasali 1970-luvun puolivälissä.

- Kun Turussa puhutaan, että on pitkä matka tulla kaup-patorille ostamaan perunaa viiden kilometrin päästä, niin siellä tultiin neljänsadan kilo-metrin päästä yhtä konserttia varten. Ne astelivat teryleeni-puvussa ja hattu päässä sano-maan, että lauloit komeesti. Ei muuta. Mutta kun sen aistii, että ihminen on todella saanut siitä jotakin, niin se on parem-pi palkka kuin mikään muu, Salminen sanoo painokkaas-ti.

- Totta kai sitten Metropoli-tanista pitää saada muutakin palkkaa, mutta se on kokonaan toinen asia, hän lisää ja hymyi-lee ilkikurisesti.

Joulukuussa jälleen TurkuunSyöväntorjuntatyö on ollut lähellä Salmisen sydäntä yli kolmen vuosikymmenen ajan, ja kuningasbasson kii-reiseen syyskauteen mahtuu kaksi syöväntorjuntaa tuke-vaa konserttia kotimaan ka-maralla. 19. syyskuuta on toimittajalegenda Erkki Toi-vasen muistokonsertti Hel-singin uudessa Musiikkita-lossa, ja 16. joulukuuta Lou-nais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen, Pyhän Henrikin Ekumeenisen Taidekappelin Kannatusyhdistyksen ja Tu-run Tuomiokirkkoseurakun-nan yhteinen joulukonsertti Turun Tuomiokirkossa.

Turkulaisten lienee turha odotella, että Korppolaismäen kasvatti siirtäisi kirjansa pysy-västi takaisin kaupunkiin, var-sinkaan viime talven jälkeen. Tuolloin Salminen vietti poik-keuksellisen pitkän kylmän kauden maassa tehdessään Suomen Kansallisoopperan juhlavuoteen kaksi talvikauden produktiota. Kovat pakkaset ja loputon lumentulo tekivät teh-tävänsä.

- Silloin sanoin, että loka-kuun puolivälistä toukokuun alkuun tästä maasta pitää olla poissa. Lievän humoristisesti, mutta näin se kyllä on, hän to-teaa. - Kesällä mielelläni asui-sin täällä. Olenkin hakenut näiltä kulmilta sopivaa kesä-paikkaa.

Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Ulla Roine

Professori Matti Salminen on kansainvälisesti tunnetuin lounaissuomalaisen syöväntorjuntatyön kummi. Hän on antanut mittavan panoksen taisteluun syöpää vastaan yli 30 vuoden ajan. Hän on esiintynyt toistuvasti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hyväntekeväisyyskonserteissa ja lahjoittanut yhdistykselle 50 000 kappa-letta myyneen joululevyn.

Kuningasbasso Matti Salminen on 45-vuoti-sella urallaan kiertänyt maailman kaikki tunnetut oopperaestradit ja loihtinut kuuli-joidensa eteen vahvojen tunteiden koko kir-jon toivon lähteiltä aina musertavan synk-kyyden aallonpohjaan saakka. Lukematto-mat ihmiset ovat saaneet hänen esityksistään hyvän olon, moni epäilemättä myös voimaa vaikeuksien keskellä.

Oopperan kuningas on Auran rantamilla taas

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat4 - 2011 - N:o 2 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 - 2011 - 5

Maaherra piti professorin esitelmänMitään ylipuhumista ei tarvittu, vaan maaherra Härmä oli valmis professo-ri Aleksander Klossnerin kanssa kier-tämään kaikki läänin kunnat puhu-massa syöväntorjuntatyön tärkeydes-tä. Erään kerran, kun professori Klossner oli sairaana, niin maaherra sanoi kuulleensa tämän esitelmän jo pitkälti yli sata kertaa ja osaavansa sen ulkoa, joten hän piti sekä oman pu-heensa että professorin esitelmän.

Keräys tuotti 42,5 miljoonaa sen aikaista markkaaValtakunnallisen keräyksen tuottoa 42,5 miljoonaa sen aikaista markkaa, pidettiin erittäin hyvänä tuloksena. Erinomainen tulos, 10,8 miljoonaa markkaa saavutettiin Turun ja Porin läänissä. Keräysvaroilla hankittiin en-simmäiseksi ajanmukaiset sädehoidon antamiseen tarvittavat välineet Turun lääninsairaalaan ja osa rahoista varat-tiin Turun Radiumkotia varten.

Keräystä jatkettiin vielä vuonna 1951, jolloin saatiin kokoon 17,5 mil-joonaa markkaa. Osa varoista ohjattiin Turkuun, josta ostettiin asunto potilas-kotia varten. Näin Turku oli tullut jo vahvasti mukaan valtakunnalliseen syöväntorjuntatyöhön eikä hyvä kerä-ystulos suinkaan valunut yksinomaan pääkaupunkiseudun hyväksi.

Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto r.y. perustettiin 17.4.1951Näin aloitti toimintansa Turun osasto ja maamme ensimmäinen maakunnal-linen syöpäyhdistys, Suomen Syöpä-yhdistyksen alaosastona.

Vastaperustetun yhdistyksen yhte-nä tehtävänä oli Radiumkodin perus-taminen Turkuun. Tuohon aikaan turkulaiset syöpäpotilaat kävivät vielä Helsingissä saamassa sädehoitoa, jo-

ten tarve oman hoitopaikan saamisek-si oli ilmeinen. Kokonaisuutena syö-päpotilaiden hoito oli puutteellista. Kaupungilla oli vain kaksi huoneis-toa, joissa syöpäpotilaat asuivat ja joista heidät sitten lähetettiin hoidet-

taviksi lääninsairaalaan, jossa ei kui-tenkaan ollut yhtään sädehoitopaik-kaa.

Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto r.y. osti maaliskuussa 1951 ke-räysvaroilla 160 m2:n suuruisen, 4 huonetta, keittiön ja palvelijan huo-neen käsittävän huoneiston Humalis-tonkatu 13:sta.

Turun ensimmäinen ra-diumkoti toimi hankituissa tiloissa vuosina 1952-1955.Varsinaisen ennaltaehkäisevän syöpä-tutkimuksen ja sairauden hoidon ohel-la Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto r.y. kiinnitti huomiota eräisiin syöväntorjuntatyötä haittaaviin ongel-miin. Eräs niistä oli syöpää kohtaan tunnettu pelko ja ennakkoluulo. Näitä pelkoja voidaan vähentää tai koko-naan poistaa tehokkaalla valistustoi-minnalla.

Radiumkoti toimi Kauppias-kadulla vuosina 1956-61. Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto r.y. piti keskeisenä tehtävänään Radiumkotitoiminnan harjoittamisen. Osaston hallituksen mielessä olikin koko ajan suuremman huoneiston hankkiminen. Haave toteutui 14.11.1955, jolloin ostettiin suurempi huoneisto Kauppiaskatu 10:stä. Toi-minta uudessa Radiumkodissa alkoi vuoden 1956 tammikuussa. Uusi sai-raala käsitti kaksi huoneistoa yhteis-pinta-alaltaan noin 290 m2. Uusin ti-loihin sijoitettiin 24 potilaspaikkaa ja lisäksi klinikka naisten syöpätautien tutkimista varten.

Radiumkoti rakennettiin Vähä-Heikkilään vuonna 1961Syöpäsäätiö r.s. ehdotti vuonna 1958, että kaikki Radiumkodit siirtyisivät

Syöpäsäätiön ylläpitämiksi. Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto hy-väksyi ehdotuksen. Osasto joutui kui-tenkin avustamaan Radiumkotia vuo-sittain sovitulla summalla.

Uuden Radiumkodin suunnitteli-

jaksi kutsuttiin arkkitehti Veijo Kahra, jolla oli jo aikaisempaa kokemusta sairaalarakentamisesta. Suunnitelmis-sa oli rakentaa 54-paikkainen Ra-diumkoti.

Listakeräyksellä rahat uuteen RadiumkotiinNaisjärjestöt olivat jälleen asialla, kun alettiin hankkia uutta Radiumkotia Vähä-Heikkiläntielle. Maaherra Sylvi Siltanen kertoi keräyksestä näin: ” Ja niin me lähdimme taas keräämään. Kartta leikattiin palasiksi ja jokainen meistä sai palasen ja sanottiin, että tuossa on sinun alueesi. Keräyksen lopputulos on nähtävissä – siellähän se seisoo Vähä-Heikkiläntien kulmas-sa”.

Niin se seisoikin 50 vuotta mutta sitten purettiin vuosina 2010-2011 uudisrakennuksen tieltä.

Muutto Vähä-Heikkiläntien RadiumkotiinTurun kaupunki lahjoitti vuonna 1959 Vähä-Heikkiläntien tontin. Lahjoituk-sen edellytyksenä oli, ettei tontin hin-taa tarvitse maksaa niin kauan, kuin sitä käytetään sairaalatarkoituksessa. Uuteen Radiumkotiin potilaita otettiin vastaan vuoden 1961 heinäkuun alus-ta lukien. Uuteen Radiumkotiin tuli 54 potilaspaikkaa ja rakennukseen sijoitettiin lisäksi poliklinikka syövän varhaistoteamisen helpottamiseksi. Rakennuksen pinta-ala oli 2800m2.

Radiumkoti vihittiin käyttöön 6.8.1961 Tasavallan Presidentin ja Rouva Kekkosen kunnioittaessa tilai-suutta läsnäolollaan.

Radiumkodin laajennusSyöpäsairaiden hoitotarpeen lisäänty-essä todettiin melko pian potilaspaik-kojen riittämättömyys, mikä pakotti yhdistyksen ryhtymään sairaalan laa-jentamiseen. Laajennusosaan saatiin 28 uutta potilaspaikkaa, jonka jälkeen kokonaispaikkaluvuksi muodostui 78.

Kohdunkaulan syövän joukkotarkastus siirtyi Radiumkodin hoidettavaksiTammikuussa 1967 Turun kaupunki ja Turun Radiumkoti allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan koko Tu-run kaupungin harjoittama kohdun-kaulan syövän joukkotarkastustoi-minta siirrettiin 1.3.1967 lukien Ra-diumkodin hoidettavaksi.

Radiumkoti myytiin Turun yliopistolliselle keskussairaalalleLounais-Suomen Syöpäyhdistykselle Radiumkodin ylläpitäminen tuli huo-mattavan kalliiksi. Niinpä yhdistyk-sen hallitus oli valmis kesällä 1971 myymään sairaalan Turun yliopistol-liselle keskussairaalalle sen tarjo-amasta 2,4 miljoonan markan kaup-

pahinnasta. 1.7.1972 Radiumkoti lii-tettiin TYKS:n kuntainliiton omistuk-seen, mutta tehdyn vuokrasopimuksen mukaan Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen toiminta osittain jatkui Ra-diumkodissa vielä 30.6.1973 asti.

Radiumkodista KarinaanSuomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto lakkasi olemasta vuonna 1968, jolloin professori Lauri Rauramon ehdotuksesta otettiin käyttöön nimi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. – Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. , joka kirjattiin yhdistysrekisteriin 9.3.1970.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. osti Rakennusliike Mikko Lind-ström Co:lta tontin nro 17 Turun II kaupunginosan 14. korttelista. Samal-la päätettiin rakennuttaa mainitulle tontille poliklinikka-, laboratorio-, ja potilashotelli Rakennusliike Mikko Lindström Co:n esittämän alustavan kustannusarvion pohjalta.

Professori Lauri Rauramon joh-dolla alettiin toteuttaa uutta monitoi-mitalohanketta, jonka urakkasopimus allekirjoitettiin 20.4.1972. Tontille Itäinen Pitkäkatu 30 b suunnitellun rakennuksen kuutiotilavuus oli 6300 m3 ja kerrosala 2000 m2. Rakennuk-sen suunnitteli arkkitehti Veijo Kahra Rakennustyö annettiin Rakennustoi-misto Mitra Oy:lle.

Operaatio Punainen Sulka – varojen keräyksestä tukea monitoimitalo Karinan rakentamiseenSuomen Lions-liitto r.y:n vuonna 1972 toteuttaman valtakunnallisen Operaatio Punainen Sulka-keräyksen tuotto luovutettiin syöväntorjuntatyön edistämiseen. Lounais-Suomen Syö-päyhdistys r.y. viitoitti syöväntorjun-tayönsä kolme päälinjaa:

1. Valistus- ja tiedotustoiminta2. Ennaltaehkäisy ja varhais-

toteaminen3. Syöpään sairastuneen potilaan jälkitarkkailu ja kuntoutus

Yhdistyksen toiminnan laajeneminen edellytti organisaation uudistamistaLounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. piti vuoden 1986 aikana kolme yli-määräistä kokousta, joissa käsiteltiin yhdistyksen sääntömuutoksia, jotka hyväksyttiin yksimielisesti. Uusien sääntöjen mukaan yhdistys valitsee valtuuskunnan, jossa voi olla 20-100 jäsentä. Valtuuskunnan ensimmäi-seksi puheenjohtajaksi valittiin maa-herra Pirkko Työläjärvi ja varapu-heenjohtajaksi pankinjohtaja Jukka Mikkola.

Yhdistyksen asioita hoitaa valtuus-kunnan valitsema hallitus, johon kuu-luu yhdistyksen puheenjohtaja ja 17 muuta jäsentä.

Yhdistyksen toiminnan-johtajasta toimitusjohtajaYhdistyksen toiminnanjohtaja asema otettiin pohdintaan: yhdistyksen hal-litus asetti kokouksessaan 23.10.1986 työryhmän valmistelemaan toimin-nanjohtajan nimikkeen muuttamista toimitusjohtajan nimikkeeksi. Nimik-keen muutos vastasi paremmin yhdis-tyksen laajentunutta toimintaa ja toi-mitusjohtajan vastuuta asioista.

Työryhmä esitti näkemyksensä toi-minnanjohtajan nimikkeen muuttami-sesta toimitusjohtajaksi sekä ehdotuk-sensa toimitusjohtajan toimenkuvasta hallituksen kokouksessa 18.12.1986: toimitusjohtaja johtaa, valvoo ja koor-dinoi – toimitusjohtajan vastuulla – Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa ja vastaa yhdistyksen eri toimintojen taloudellisuudesta. Halli-tus päätti yksimielisesti muuttaa toi-minnanjohtajan nimikkeen toimitus-johtajaksi 18.12.1986 alkaen.

Lounais-Suomen Syöpä-sanomien nimi muuttui Lounais-Suomen SyöväntorjuntasanomiksiLounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. alkoi vuonna 1977 julkaista Lounais-Suomen Syöpäsanomat-nimistä leh-teä. Joidenkin mielestä nimi oli hie-man ”hätkähdyttävä”. Vuonna 1990 nimi muutettiin Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomiksi. Tänä päi-vänä lehti on vakiinnuttanut asemansa ja ilmestyy kahdesti vuodessa noin 270.000 kappaleen painoksina, joka jaetaan jokaiseen talouteen yhdistyk-sen toiminta-alueella.

Suunnitelma Syöpä- potilaiden sairauskassan perustamiseksiYhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala arveli vuonna 1996, että talou-dellisen tilanteen epävakaudesta ja yhteiskunnan tarjoamien sosiaali-etuuksien leikkausten johdosta avun-tarvitsijoiden määrä tulee ennestään kasvamaan. Tätä silmällä pitäen hän laati suunnitelman syöpäpotilaiden sairauskassan perustamiseksi.

”Kautta koko maan käytävään taisteluun syöpää vastaan tarvitaan jokaisen kansalaisen mukana oloa”

Tarkoituksena oli, että sairauskassan jäseniksi liittyisivät toisaalta alueen kunnat ja toisaalta yksityishenkilöt, jot-ka haluavat vakuuttaa itsensä syöpäsai-rauksien osalta. Kassan tarkoituksena oli määrättyjä etuuksia myöntämällä nopeuttaa syöpäpotilaiden hoitoonpää-syä, lisätä heidän mahdollisuuksia pääs-tä korkealuokkaiseen tutkimukseen ja hoitoon sekä tätä kautta parantaa syöpä-potilaiden elämänlaatua.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen hallitus hyväksyi suunnitelman ja Syöpäpotilaiden sairauskassan säännöt kokouksessaan 29.1.1998. Hallituksen päätös ei kuitenkaan paljoa merkinnyt, koska säännöt oli vielä hyväksyttävä Vakuutuskassojen yhdistyksessä sekä Sosiaali- ja terveysministeriössä, joka myöntää toimiluvan sairauskassalle. Sen jälkeen voidaan ryhtyä neuvotte-lemaan alueen kuntien kanssa, joten pitkästä prosessista oli kysymys.

Ajan mittaan ilmeni kuitenkin, et-tä Syöpäpotilaiden sairauskassahank-keen kanssa oltiin muutamia vuosia etuajassa. Yhteiskunta ei ollut kypsä toteuttamaan suunnitelmaa.

Syöväntorjuntatalkoot-kampanja loi perustan yhdistyksen toiminnan kehittämiselleLounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnisti 1.10.1977 Syöväntorjuntatal-koot-nimisen keräyskampanjan. Keräys toteutettiin lista-, lipas- ja puhelinkerä-yksenä. Keräykseen osallistui yhdistyk-sen oman jäsenistön ohella varusmiehiä ja tuhansia koululaisia koko yhdistyk-sen toiminta-alueelta. Keräyskampanja otettiin ihmisten keskuudessa myöntei-sesti vastaan, joten yhdistyksen johto päätti jatkaa keräystoimintaa.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyk-sen toiminta-alueella vuosina 1986-2010 suoritetut varainkeräykset tuot-tivat yhteensä 3.979.952,00 euroa, joka merkitsi toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen kannalta ratkaisevaa taloudellista perustaa.

Rahastot tukevat tutkimustaLempi ja Armas Koivurinnan lahjoi-tusvaroilla aloitti toimintansa vuonna 1969 Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto. Se oli ensimmäinen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhteyteen perustettu rahasto.

1990-luvun alussa Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen piirissä toimi-vat rahastot päätettiin siirtää Moikois-ten Syöväntutkimussäätiön yhteyteen. Rahastojen siirto hyväksyttiin toimin-tavuoden 1993 aikana. Moikoisten Syöväntutkimussäätiön rahastojen yhteinen pääoma vuoden 2010 lopus-sa oli 2,7 miljoonaa euroa.

Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. perustettiin vuonna 1989 tuke-maan taloudellisesti Varsinais-Suo-messa tehtävää syöpätautien tieteel-listä tutkimustyötä. Moikoisten Syö-väntutkimussäätiö r.s. ja sen yhtey-dessä toimivat rahastot ovat jakaneet vuosien 1990-2010 aikana väitöskir-ja-, tutkimus- tai matka-apurahoja

viidelle sadalle tutkijalle tai tutkimus-ryhmälle lähes 1,4 miljoonaa euroa.

Joukkotarkastuksella naisten yleisimpien syöpi-en varhaistoteamiseenRintasyöpä on naisten yleisin syöpä-muoto. Rintasyöpää ei voida ennalta ehkäistä mutta se on hoidettavissa, jos se havaitaan riittävän ajoissa.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja Turun kaupunki käynnistivät tammikuussa 1977 35-65-vuotiaille naisille tarkoitetun rintasyövän jouk-kotarkastuksen. Koko maassa seulon-ta aloitettiin vuonna 1987. Tutkimus liitettiin jo 20 vuotta toteutettuun koh-dunkaulan syövän joukkotarkastuk-seen, joka juuri Turussa oli pitkäaikai-sin ja laajin samalla paikkakunnalla suoritettu syövän seulontatutkimus. Tutkimukseen kutsuttiin vuosittain noin 6000 naista.

Toimina laajeni niin, että vuonna 1986 mammografiaseulontoja tehtiin yli 10000 naiselle 11 kunnassa ja vä-hitellen mukaan tuli Lounais-Suo-messa yli 40 kuntaa.

Kymmenen vuotta seulontatutki-musten aloittamisesta eli vuonna 1987 aloitettiin Turussa maamme laajin mammografiaseulonta. Turun kaupunki ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnistivät laajan mammografiaseu-rantaohjelman, joka kohdistui vuosina 1987-1989 kaikkiin 41-74-vuotiaisiin naisiin käsittäen yhteensä 32000 tarkas-tuksiin kutsuttavaa naista. Mammogra-fiaseulontatutkimukset olivat maksutto-mia ja tällä oli huomattava vaikutus osallistumisprosenttiin, joka nousi lä-helle 90 prosenttia.

Meri-Karina – vuosisadan hankeVuodesta 1984 lähtien Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksessä oli suunni-teltu uuden toimintakeskuksen raken-tamista palvelemaan lähinnä syöpäpo-tilaiden ja heidän läheistensä sekä lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutu-misvalmennus-, kuntoutus-, ja virkis-tystoimintaa.

Turun kaupunginvaltuusto päätti 13.5.1984 vuokrata Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle Hirvensalon kau-punginosasta Moikoisten Yksinäistalon tilasta 2,5 hehtaarin suuruisen alueen syöpäpotilaiden toiminta- ja palvelukes-kuksen rakentamista varten. Sopimuk-sen mukaan vuokrakausi alkoi 1.10.1986 ja jatkuu 30.9.2026 saakka.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. lähti toteuttamaan hanketta sillä edellytyksellä, että Raha-automaatti-yhdistys tukee sitä merkittävästi. Ra-kentamisen peruspääoman muodosti-vat yhdistyksen toimialueen koululai-set, jotka olivat vuosina 1984-1985 keränneet hanketta varten lähes 1,5 miljoona markkaa ja vuoden 1986 ”Kaikki syöpää torjumaan”-keräyksen tuotto oli niinikään päätetty ohjata Meri-Karinan rakentamiseen.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelu-keskus valmistui syyskesällä 1990 ja vihkiäistilaisuus järjestettiin 18.10.1990. Hankkeen suojelija, rouva Tellervo Koi-

visto totesi puheessaan, että ”yhteiskun-ta ei ole koskaan niin valmis, ettei va-paaehtoista syöväntorjuntatyötä tarvit-taisi. Tulevaisuudessa on täysin varmaa, että vapaaehtoinen työ ei ole ainoastaan taloudellisten aukkojen paikkaamiseen, vaan laajalle ulottuvaa terveyskasvatus-, tiedotus- ja muuta toimintaa”

Samanaikaisesti 40 potilaspaikkaa käsittävän syöpäpotilaiden toiminta- ja palvelukeskuksen kanssa yhdistys rakennutti 20 palveluvuokra-asuntoa aivan toimintakeskuksen välittömään läheisyyteen. Ennen kuin toiminta- ja palvelukeskus sekä palveluvuokra-asunnot olivat valmiit, oli rahaa tarvit-tu 27 miljoonaa markkaa.

Saattohoitokoti TurkuunSaattohoitokotihanke sai ratkaisevan sysäyksen maaherra Pirkko Työläjär-ven virkahuoneessa syksyllä 1989. Tällöin Kokoomuksen Naisten Sosi-aaliyhdistys r.y.:n Tuki lahjoitti Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistykselle 70.000 markkaa käytettäväksi saatto-hoitokotihankkeen edistämiseksi.

Tämän jälkeen saattohoitokoti-hanke eteni ripeästi. Vuoden 1990 maaliskuun alkuun mennessä oli sää-tiön peruspääoma, 500.000 markkaa jo kerätty kokoon.

Turun kaupunginvaltuusto päätti 5.10.1992 tontin vuokraamisesta Lou-nais-Suomen Saattohoitosäätiölle 31.12.2045 asti. 20-paikkaisen saatto-hoitokodin rakennuskustannukset oli-vat 10 miljoonaa markkaa, joista huo-mattava osuus kerättiin mm. myymäl-lä 500 markan hintaisia nimikkotiiliä. Raha-automaattiyhdistyksen avustus oli kuusi miljoonaa markkaa.

Rouva Tellervo Koivisto vihki saattohoitokodin 2.6.2004 Karinako-diksi.

Palveluasunnot IISamanaikaisesti Karinakodin kanssa eli kesäkuussa 1994 valmistui Meri-Karinaan palveluasuntojen toinen vaihe. Tämä käsitti kymmenen yksiö-tä, kuusi kaksiota ja neljä kolmen huoneen asuntoa. Valmistuneiden asuntojen pinta-ala oli 1026 m2 ja kus-tannukset noin kahdeksan miljoonaa markkaa.

Meri-Karinan toisen vaiheen laajennusMeri-Karinan toimintakeskuksen II-vaiheen laajennus valmistui huhti-kuussa 1997. Saman vuoden heinä-kuussa valmistui 20-paikkainen toipi-lasyksikkö.

Rouva Tellervo Koivisto vihki 19.3.1997 käyttöön Meri-Karinan toi-mintakeskuksen II-vaiheen laajennuk-sen ja toipilasyksikön. Valmistuneiden toimitilojen pinta-ala oli noin 1400 m2 ja kustannukset 17,5 miljoonaa markkaa. Raha-automaattiyhdistys avusti valmistuvia tiloja 5,5 miljoo-nalla markalla.

Meri-Karinan kokonaiskustannuk-set olivat vuoden 1997 loppuun men-nessä 62,5 miljoonaa markkaa. Meri-Karinan eri hankkeista saamien lah-

joitus- ja keräysvarojen osuus oli 28,5 miljoonaa markkaa. Näin merkittävä taloudellinen tuki osoittaa, miten tär-keäksi kansalaiset kokevat syöväntor-juntatyön.

Tehostetun palvelun koti – KarinarantaLounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen valmisteluvaliokunta päät-ti kokouksessaan 9.2.1999 esittää hal-litukselle tehostetun palvelunkodin rakentamista, joka käsittää 14 asun-toa, pinta-alaltaan 39,5-51 m2. Ra-kennuksessa on lisäksi palvelutiloja kuten terveydenhoitohuone, ruokasa-li, kirjasto, askarteluhuone, saunatilat ja pesula. Rakennus valmistui Meri-Karinan välittömään läheisyyteen vuoden 2000 kesäkuussa ja rouva Tel-lervo Koivisto vihki sen käyttöön 3.11.2000 antaen sille nimen Karina-ranta.

Asuntojen yhteinen pinta-ala on 562 m2 ja palvelutilojen 239 m2. Hankkeen kokonaiskustannukset oli-vat 12,3 miljoonaa markkaa, josta Raha-automaattiyhdistyksen osuus oli 3,1 miljoonaa markkaa. Loppuosa ra-hoitettiin Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen omilla varoilla.

Palveluasuntoja SaloonLounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ei tyytynyt rakentamaan vain Hir-vensaloon vaan suuntasi katseensa saloon. Yhdistyksen hallitus päätti keväällä 1999 ryhtyä syöpäjärjestö-kentässä ainutlaatuiseen hankkee-seen: kerhohuoneiston ja kahden-toista asunnon käsittävän palvelu-vuokratalon rakentamiseen Salon kaupunkiin. Hankkeen kokonaispin-ta-alaksi muodostui 612 m2. Kah-dentoista asuinhuoneiston pinta-alat vaihtelivat 35 m2:sta 41 m2:iin. Asuntohallitus myönsi hankkeelle 2,5 miljoonan markan lainan ja Ra-ha-automaattiyhdistys 1,0 miljoo-naan markan avustuksen raha-auto-maattivaroista.

Syöpäpotilaiden kotisaatto-hoitotoiminta maksulliseksiLounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnisti Turussa saattohoitovaiheen syöpäpotilaiden kotisairaanhoitotoi-minnan vuoden 1984 lopulla. Toimin-ta on kunnallista valvottua kotisai-raanhoitoa tukevaa. Sen tarkoituksena on mahdollistaa saattohoitopotilaan kotihoito silloin, kun potilas ja omai-set sitä haluavat.

EU-lainsäädännön mukaan Tu-run kaupunki on vuoden 2011 alus-ta lukien kilpailuttanut palliatiivi-sen- ja saattohoitovaiheen potilaille tarkoitetun palvelun. Raha-auto-maattiyhdistyksen taloudellinen tuki Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen harjoittamalle toiminnalle päättyi vuoden 2009 lopussa. Lainsäädän-nön mukaan Raha-automaattiyhdis-tyksen tuen saamisen edellytyksenä on se, että järjestön toiminta ei ai-heuta vähäistä suurempaa haittaa kilpailulle.

Vuoden 2011 alusta lukien Turun kaupunki on perinyt kotisaattohoidon palveluista maksut voimassaolevan kotihoidon maksutaulukon mukaan. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoitotoiminnan piirissä ol-leet syöpäpotilaat saivat yhdistyksen tuottamat kotisaattohoidon palvelut maksuttomasti.

Meri-Karinasta palvelukampusMeri-Karinan alueella on ollut vielä rakennusoikeutta käyttämättä lähes 2000 m2 ja aluetta tullaan kehittämään ns. palvelukampuksen suuntaan. Alu-eelle rakennetaan vuosina 2011-2012 28 uutta palveluasuntoa sekä saneera-taan Palveluasunnot I ja II sekä toimin-ta- ja palvelukeskuksen majoitushuo-neet. Lisäksi keittiö ja ruokasali ovat käyneet läpi perusteellisen uudistuksen. Alueelle syntyvien uusien palveluasun-tojen rakentamiseen on saatu investoin-tiavustusta 2,1 miljoonaa euroa. Asumi-sen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA). Uudisrakennuksen ja peruskor-jauksen karkeaksi hankinta-arvioksi on arvioitu 7,5 miljoonaa euroa.

Neuvontapalvelujen kehittäminenSyöpäsairaudet tulevat lisääntymään seuraavina vuosikymmeninä mitattu-na uusien syöpätapausten määrällä. Syöpärekisterin tietojen ja tutkimus-ten avulla on kuitenkin mahdollista luotettavasti arvioida, että syöpätapa-usten määrä lisääntyy kolmannekselle vuodesta 2000 vuoteen 2015 mennes-sä.

Uusien arvioiden mukaan vuonna 2015 todetaan sekä miehillä että naisilla runsaat 15.000 syöpää. Edellä mainittu-jen muutosten seurauksena niiden ihmis-ten määrä, joilla joko on ollut syöpä tai jotka parhaillaan sairastavat syöpää, tulee lisääntymään nopeasti. Noin joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään. Tämä tulee olemaan merkittävä haaste myös Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen tulevalle toiminnalle.

Lounais-Suomen Syöpä-yhdistys r.y. juhlii tänä vuonna kuudettakymme-nettä toimintavuottaanYhdistyksen perustehtävä on pysynyt hyvin voimassa ja yhdistyksen lähes 30.000:een noussut jäsenistö uskoo vakaasti kolmanteen sektoriin, kump-panuuteen ja vapaaehtoistoimintaan.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnassa on viime vuosikymmenellä tapahtunut huomattavia muutoksia: po-liklinikka- ja joukkotarkastustoiminnas-ta on luovuttu, kuntoutus- ja sopeutumis-valmennuskurssitoimintaa on merkittä-västi tehostettu ja yhteistyötä Turun Ammattikorkeakoulun kanssa lisätty. Lisäksi on huomioitava merkittävä ra-kennustoiminta ensisijaisesti Meri-Kari-nan alueella. Rakennus- ja palvelutoi-minnan tehostamisen kautta syöpäyhdis-tys pyrkii yhä tehokkaammin vastaamaan jäsenistön palvelutarpeisiin.

Tällaisella tekstillä kutsui maaherra Erkki Härmä turku-laisia järjestöjen ja talouselämän edustajia tammikuussa vuonna 1950 neuvotteluun Suomen Syöpäyhdistyksen valtakunnallisen varainkeräyksen järjestämiseksi.Syksyllä 1949 Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, professori Arno Saxén, pääsihteeri, FM Niilo Voipio ja sädehoitolaitoksen ylilääkäri, professori Sakari Musta-kallio olivat käyneet Turussa kertomassa keräyshankkees-ta sekä lääkärikunnalle että yleisölle. Heidän tarkoituk-sensa oli taivutella maaherra Erkki Härmä kampanjan yhdeksi keskeiseksi keulahahmoksi. Lähetystö oli varsin yllättynyt siitä, että maaherra Härmä oli hyvin valmis-tautunut keskusteluihin ja lukenut nopeasti kaiken, mitä syövästä oli yleistajuisesti suomeksi kirjoitettu.

Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osaston johtokunta vuonna 1953; is-

tumassa (vas.) talousneuvos Armas Koivurinta, maaherra Erkki Härmä

(puheenjohtaja), rouva Alli Vihavainen, pankinjohtaja T. Jääskeläinen ja

professori Aleksander Klossner sekä takana tohtori Helmer Kvist, profes-

sori Osmo Järvi, FM Maili Klingstedt-Huhtala, johtaja Levi Manteufel ja

lääninlääkäri Bertil Sourander.

Mikroskooppi on aina ollut sekä syöpälääkärin että syöväntutkijan tär-

keä työväline ja kudosnäytteiden oikea arviointi vaatii pitkäaikaista

harjaantumista ja opiskelua. Professori Osmo Järven johdolla käydään

saman pöydän ääressä läpi sarja numeroituja näytteitä ja jokaisella on

tilaisuus esittää kysymyksensä ja epäilynsä (kuva Yhtyneet Kuvalehdet

Oy:n kuva-arkisto, julkaistu 15.10.1955).

Arkkitehti Veijo Kahra (vas.) ja dosentti Lauri Rauramo juuri valmistu-

neen Turun Radiumkodin edessä.

Saattohoitokotihanke sai ratkaisevan sysäyksen maaherra Pirkko Työlä-

järven virkahuoneessa syksyllä 1989. Kuvassa (vas.) varatuomari Hillevi

Koponen, apulaiskaupunginjohtaja Ilkka Järvinen, kauppaneuvos Mat-

ti Koivurinta, maaherra Pirkko Työläjärvi, rehtori Kirsti Vähätalo, rouva

Anna-Liisa Karsten, ekonomi Ulla Purila ja toimitusjohtaja Kari Ojala.

”Yhteiskunta ei kuitenkaan edelleenkään ole niin valmis, ettei vapaaehtoista syöväntorjun-tatyötä tarvittaisi. Päinvastoin kehitys on kulkenut siihen suuntaan, että vapaaehtoistyön merkitys kasvaa yhä tulevaisuudessa.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä on pitkä ja voimallinen vapaaehtoisen syövän-torjuntatyön perinne. Siitä kiitän kaikkia osallisia ja toivon, että se elää vielä vuosien ja vuosikymmenienkin päästä. Ihmisestä tässä kaikessa on kuitenkin kysymys, ja ihmisten into ja panos ratkaisevat kehityksen suunnan.”

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtajan,kauppaneuvos Risto Korpelan tervehdys

”Men samhället är ännu inte så redo att frivilliga insatser för att bekämpa cancern inte behövs. Tvärtom har utvecklingen gått mot det hållet att frivilligarbete får en större betydelse i fram-tiden.”

”Sydvästra Finlands Cancerförening har en lång och stark tradition av frivillig cancerbekäm-pning. Det har vi alla delaktiga att tacka för och jag hoppas att frivilligverksamheten lever vidare i åratal framöver. Allt detta handlar ju om människan, och människors entusiasm och insatser är det som styr vilken riktning utvecklingen tar.”

Hälsning från kommerseråd Risto Korpela, ordförande för Sydvästra Finlands Cancerförening

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat6 - 2011 - N:o 2

TUE MAAKUNNALLISTA SYÖVÄNTUTKIMUSTOIMINTAA LAHJOITUKSELLAMOIKOISTEN SYÖVÄNTUTKIMUSSÄÄTIÖ r.s. Turun Seudun Op 571345-216162

TUE MAAKUNNALLISTA SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ LAHJOITUKSELLALOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y. Turun Seudun Op 571345-212054

Moikoisten Syöväntutkimus-säätiön juhla aloitettiin Pyhän Henrikin ekumeenisessa taide-kappelista, jossa kuultiin oop-peralaulaja Seppo Ruohosen ja konserttipianisti Jouni Some-ron upeita yhteisesityksiä. Oh-jelmassa oli niin virsiä kuin tunnettuja oopperasävellyksiä-kin.

Tilaisuus jatkui illalla Meri-Karinan toiminta- ja palvelu-keskuksen juhlatiloissa Turun Hirvensalon Kaistarniemessä. Siellä Moikoisten Syöväntut-kimussäätiö r.s. julkisti uuden kolmivuotisen apurahan saajan nimen. Apuraha myönnettiin nyt toista kertaa säätiön histo-riassa.

Ensimmäisen apurahan vuosiksi 2008-2010 sai LT Pia Vihinen, ja vuosiksi 2012-2014 apuraha myönnettiin LT Minna Koskenvuolle. Lastenlääkäri Koskenvuo on erikoistunut leukemialasten tutkimukseen. Apurahakaudellaan 2012 alka-en hän analysoi leukemialasten ja luuydinsiirron läpikäyneiden lasten sairastavuutta.

– Tämä on suuri kunnian-osoitus koko tutkimusryhmäl-

lemme, joka edustaa laajaa yhteistyötä eri keskusten, labo-ratorioiden, kliinisen työn ja perustutkimuksen välillä. Apu-raha edistää tutkimustyön jat-kuvuutta ja projektien läpivie-mistä, Koskenvuo kertoi kiitos-puheessaan.

Koskenvuon tutkimuksen keskiössä ovat hoidon jälkei-sen immuniteetin palautumi-nen, alttius virusinfektioille sekä hyytymis- ja vuotoriskit.

– Tutkimustyöllä on suuri merkitys taistelussa syöpätau-teja vastaan. Tuon oman korte-ni kekoon.

Historia kansien väliinJuhlassa esiteltiin Aleksi Raja-mäen kirjoittama historiikki Moikoisten Syöväntutkimus-säätiöstä. Projekti venyi liki sataan sivuun suunnitellusta parista kymmenestä.

– Historiikin laajuus kertoo paljon säätiön toiminnan mo-nipuolisuudesta. Asiakirjojen tutkiminen oli intensiivinen ja mielenkiintoinen projekti, Ra-jamäki pohti pitämässään pu-heessa.

Tilaisuudessa kuultiin myös säätiön entisen puheenjohtajan KTT h.c. Matti Koivurinnan kuvaus syöväntorjuntahistori-asta Varsinais-Suomen alueel-la. Se osoitti, että Turun seu-dulla on kiinnitetty syöväntor-juntaan poikkeuksellisen pal-jon huomiota.

– Lounais-Suomen Syöpä-yhdistykselle kävi suuri onni vuonna 1977, kun se sai toimi-tusjohtajakseen Kari Ojalan. Ojala oli aloiterikas, asiaansa uskova ja osasi pistää yhdis-tyksen talousasiat kuntoon.

– Potilastoiminta on tällä hetkellä erittäin hyvällä tolalla toiminta-alueellamme. Siitä saamme suureksi osaksi kiit-

tää vapaaehtoista syöväntor-juntatyötä. Se aloitettiin Suo-messa jo 75 vuotta sitten eli 1936, jolloin kerättiin rahaa nimenomaan syöpäpotilaiden hyväksi, Koivurinta muistut-ti.

Illan päätteeksi jaettiin kak-si merkittävää huomionosoi-tusta. Kauppaneuvos Risto Korpela luovutti kunniakirjat vuorineuvos Irja Ketosen muis-torahastolle sekä Lempi ja Ar-mas Koivurinnan lahjoitusra-hastolle. Rahastot ovat tehneet pitkäaikaista syöpätautien tie-teellisen tutkimuksen tukemis-työtä Lounais-Suomen alueel-la.

1,7 miljoonaa euroa syöpätutkimuksen tukemiseen Moikoisten Syöväntutkimus-säätiö r.s. perustettiin vuonna 1989 rahoittamaan Varsinais-Suomessa tehtävää syöpätau-tien tieteellistä tutkimustyötä.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distys r.y. ja Matti Koivurinnan säätiö r.s. perustivat keväällä 1989 Moikoisten Syöväntutki-mussäätiö -nimisen säätiön. Säädekirja allekirjoitettiin 17.3.1989.

Säätiö ja siihen sidotut ra-hastot ovat tehneet pitkäjän-teistä työtä alueen syöpätutki-muksen saralla. Vuosien aikana säätiö on toiminut yhteistyössä muun muassa Lounaissuoma-laisten Syöpäjärjestöjen, Turun yliopiston, Turun ammattikor-keakoulun, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Kansanter-

veyslaitoksen ja eri kaupunki-en yliopistollisten keskussai-raaloiden kanssa.

– Säätiö perustamisen yhte-nä perusteena oli Turussa toi-mivan yliopiston tutkimustyön tukeminen, vuoden 2009 lop-puun säätiön hallituksen pitkä-aikaisena puheenjohtajana toiminut Matti Koivurinta ker-too.

Moikoisten Syöväntutki-mussäätiön vuonna 1990 vah-vistettujen sääntöjen mukaan säätiö rahoittaa syöpätautien tieteellistä tutkimustyötä sekä tutkimushankkeita, joissa sel-vitetään syöpäpotilaiden ja heidän perheidensä psykososi-aalisia ja taloudellisia ongel-mia. Säätiö jakaa apurahoja sekä tukee taloudellisesti Meri-Karinan toiminta- ja palvelu-keskusta.

– Minulla on ollut ilo olla mukana jo pitkään Moikoisten Syöväntutkimussäätiön toi-minnassa. Mielestäni on ollut hyvin merkittävä ja kauaskan-toinen päätös perustaa Lou-nais-Suomen alueelle oma syöpätautien tieteellistä tutki-mustyötä tukeva säätiö, säätiön hallituksen puheenjohtaja Mik-ko Ketonen painottaa.

Avustusta viidellesadalle taholleSelkeiden tavoitteidensa myötä säätiön toiminta on ollut tulok-sellista. Säätiö ja sen yhteydes-sä toimineet 33 rahastoa ovat jakaneet vuosina 1990–2010 väitöskirja-, tutkimus- tai mat-ka-apurahoja viidellesadalle

tutkijalle tai tutkimusryhmälle yhteensä lähes 1,4 miljoonaa euroa. Kun siihen lisätään muut säätiön myöntämät avus-tukset ja tuet, kahdenkymme-nen vuoden aikana myönnetty-jen avustusten yhteissumma nousee lähes 1,7 miljoonaan euroon.

– Maakunnallisena toimija-na Moikoisten Syöväntutki-mussäätiö r.s. on joustava orga-nisaatio. Se voi ohjata apura-hoja huippuyksiköille, joiden tutkimustoiminnan tulokset hyödyttävät koko suomalaista syöpätutkimusta, Ketonen ker-too.

Moikoisten Syöväntutki-mussäätiön vuosittain jaka-masta rahasta noin puolet on maksettu tutkimusapurahoina. Säätiön ensimmäiset rahastot olivat vuorineuvos Irja Ketosen muistorahasto, talousneuvos Lempi Koivurinnan ja kauppa-neuvos Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto sekä Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syö-pärahasto.

Moikoisten Syöväntutki-mussäätiö r.s. tukee syöpää sairastavia myös psyykkisesti ja sosiaalisesti. Säätiö on tar-jonnut syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen ajankohtaista syö-pään liittyvää tietoa. Säätiö on 20-vuotisen toimintansa aikana järjestänyt useita luentotilai-suuksia sekä harjoittanut mo-nipuolista koulutus- ja julkai-sutoimintaa.

Teksti: Aleksi Rajamäki ja Joel Kanerva Kuvat: Joel Kanerva

Hallituksen puheenjohtaja Mikko Ketonen onnitteli Minna Koskenvuota apurahan saamisesta. Koskenvuo aloittaa työnsä Turussa vuoden 2012 alussa.

Moikoisten Syövän-tutkimussäätiö r.s. kokoontui juhlista-maan 20-vuotista tai-valtaan Meri-Kari-naan 6. päivänä tou-kokuuta. Ohjelmassa oli muun muassa kol-mivuotisen tutkimus-apurahan myöntämi-nen ja säätiötä koske-van historiikin julkis-taminen.

Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. 20 vuottaMerkittävä alueellinen syöväntutkimustyön tukija

– Isäni ja äitini olisivat tästä tunnustuksesta erittäin kiitollisia, KTT h.c. Matti Koivurinta liikuttui Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahastolle myönnetystä kunniakirjasta.

N:o 2 - 2011 - 7Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Minna Salakari valmistui sai-raanhoitajaksi ja työskennelty-ään potilastyössä kahdeksan vuotta, hän ryhtyi suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulu-tutkintoa (Master of Healthcare). Sen suoritettuaan hän kiinnostui yliopettaja Raija Nurmisen joh-tamasta tutkimus- ja kehittämis-hankkeesta Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku – kuntoutuksen tuloksellisuuden arviointi 2010–2011. Kyseessä on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun ammattikorkeakoulun TKI-projektin yhteishanke.

Hankkeessa selvitetään sekä laadullisen että määräl-lisen tutkimuksen keinoin useissa eri osatutkimuksissa syöpäkuntoutujien tilannetta ja elämänhallintaa sairauden eri vaiheissa. Tulokset jul-kaistaan myöhemmin tänä vuonna.

– Kiinnostuin tutkimuksesta ja haluan tarkemmin selvittää syöpäpotilaan elämänlaatua, tiedonsaannin ja hyvän hoito-polun merkitystä osana tämän elämänhallintaa. Tutkimus on käynnistymässä ja tarkoitus on saada osatutkimukset tehdyksi vuoteen 2015 mennessä, jol-loin ne voitaisiin julkaista kan-santerveystieteen väitöskirjana Turun yliopistossa, kertoo Minna Salakari.

Tutkimustyöhön tulee kui-tenkin pieni tauko, sillä Minna Salakarilla on edessään äitiys-loma.

Salakarin mukaan hän kes-kittyy rinta- ja eturauhassyöpä-potilaisiin. Kumpaankin syö-pään sairastuu vuosittain run-saat 4 000 suomalaista.

Jotain mielenkiintoisia ha-vaintoja on jo yhteishankkeen pohjalta nähtävissä.

– Ei ole yllättävää, että syö-päpotilaat kokevat usein oirei-den vähättelyä ennen kuin pää-sevät jatkotutkimuksiin. Sen jälkeen kun diagnoosi on tehty, he kaipaavat enemmän tietoa ja ennen kaikkea keskustelumah-dollisuutta asiantuntijan kans-sa. Mielenkiintoista on se, että pienissä terveyskeskuksissa asiat sujuvat nopeammin kuin suurissa.

Salakarin mukaan myös syöpädiagnoosista tiedottami-sessa on paljon puutteita. Tieto sairaudesta pitäisi antaa vas-taanotolla, mutta aivan liian usein potilaat kertovat saa-neensa tiedon puhelimitse.

– Moni muistaa tarkalleen minkä kaupan kahvihyllykön tai lihatiskin edessä hän oli, kun puhelin soi.

Tutkimuksella kohti parempaa elämän-laatuaMinna Salakaria kiinnostaa tarkemmin selvittää mitä tietoa ja missä vaiheessa syöpäpoti-laat tarvitsevat ja saavat sekä keneltä. On tärkeää selvittää, onko tietoa ajan tasalla ja oi-

kea-aikaista. Lisäksi tutkimus-kohteena on se, miten tämä kaikki vaikuttaa elämänhallin-taan koko syövänhoitoproses-sin aikana.

– Tätä on tutkittu vielä yl-lättävän vähän. Elämänlaadul-la tarkoitetaan sitä, millaiseksi ihminen elämänsä kokee. Täs-sä on suuri yksilöllisiä vaihte-luita. Lähes kaikilla syöpäpoti-lailla kuitenkin hoitojen haitta-vaikutukset ja pelko heikentä-vät elämänlaatua ainakin jos-sain vaiheessa.

Tietoa elämänlaadun koke-muksesta voidaan käyttää hoi-tojen suunnitteluun ja paranta-miseen.

– Parhaimmillaan syöpäpo-tilaiden hoitopolku parantaa heidän elämänlaatuaan, mutta tuottaa etuja myös yhteiskun-nalle. Hyvä hoitopolku, tiedon-saanti ja elämänlaadun paran-taminen voivat johtaa kustan-nustehokkuuden paranemiseen. Se voi vähentää myös liitän-näissairauksiin sairastumista. Tutkimustulos toivottavasti pa-rantaa tulevaisuudessa myös potilasohjausta ja neuvonnan laatua sekä kuntoutustoimintaa kaikissa syöpäpotilaita hoita-vissa sairaaloissa ja terveyden-huollon yksiköissä. Nyt erot valtakunnan eri puolilla ovat melko suuria, korostaa Minna Salakari.

Teksti ja kuva: Timo Moberg

Syöpäpotilaat tarvitsevat ja haluavat lisää tietoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa diagnoosin jälkeen. Näin ei valitettavasti lähes-kään aina tapahdu. Potilas hämmentyy ja joutuu epävarmuuden ti-laan, mitä tästä eteenpäin. Mitä minulle tapahtuu? Miten sairaus täs-tä etenee? Milloin pääsen hoitoon?

Syöpäpotilas kaipaa enemmän tietoa ja oireiden ymmärtämistä

Hankesuunnittelijana Turun ammattikorkeakoulussa työskentelevä Minna Salakari aikaa paneutua lähivuosina tarkemmin rinta- ja eturauhasyöpäpotilaiden kokemuk-siin tiedonsaannista ja -tarpeesta. Tavoitteena on tulevaisuudessa mahdollisesti luoda parempi hoitopolku sekä potilaalle että terveydenhuollon toimijoille.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat8 - 2011 - N:o 2

Syöpäkasvaimista saatavan tie-don ennustetaan kasvavan, kun uusi hybridilaite otetaan käyt-töön Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun yliopistol-lisen keskussairaalan yhteises-sä tutkimuskeskuksessa tämän vuoden lopulla. Kuvantamis-menetelmää on kehitetty Sak-sassa 15 vuoden ajan, ja se on nyt tulossa laajempaan käyt-töön.

Uutta menetelmää hyödyn-tävät laitteet yhdistävät PET- ja magneettikuvauksen. Etu ai-empaan nähden on potilaaseen kohdistuva pienempi säteilyan-nos ja pehmytkudoksen parem-pi erottelukyky.

Hybridilaitteen ennustetaan saavuttavan edistysaskelia en-nen kaikkea rinta- ja eturau-hassyöpien havainnoinnissa. Myös pään ja kaulan seudun syöpien kuvantamisessa hybri-dilaite on ollut lupaava.

Lisäksi PET-MRI-laitteen uskotaan saavan aiempaa tar-kempaa tietoa kasvaimen luon-teesta ja sen leviämisestä.

- Laite on kuitenkin uusi ja siitä on vähän kokemusta. Em-me voi tarkasti tietää, mitkä potilasryhmät siitä hyötyvät eniten, PET-keskuksen profes-sori Heikki Minn muistuttaa.

Minnin mukaan uutta laitet-ta pyritään testaamaan eri syö-päryhmien kuvantamisessa. Potilaskäytössä laitetta pääsevät

käyttämään etenkin ne ryhmät, jotka hyötyvät siitä eniten.

- PET-keskuksessa tunnem-me hyvin PET-kuvauksen, mutta magneettikuvauksen suhteen meillä riittää vielä pal-jon opiskeltavaa. Magneettiku-vaus on monimutkainen mene-telmä, joten uuden laitteen hyödyn optimointi voi viedä tovin, Minn painottaa.

Kallis laite säästää rahaa pitkällä aika-välilläUuden laitteen ennustetaan pa-rantavan syöpäpotilaiden elä-mänlaatua. Kun kasvaimen si-jainti tunnetaan yhä paremmin, se voidaan leikata aiempaa tarkem-min. Esimerkiksi eturauhasesta voidaan leikata vain osa, eikä ko-ko eturauhasta tarvitse poistaa.

- Kun syövän sijainti tunne-taan paremmin, epätarkkojen toimenpiteiden määrä vähenee. Syöpähoito on kallista, joten lyhyempi hoitoketju säästää huomattavia summia pitkällä aikavälillä , Minn kertoo.

Yksi selkeä etu laitteella on myös sen pienempi säteilyan-nos. Tämä mahdollistaa etenkin laajan käytön lapsipotilailla.

- PET-kuvausten säteilyan-nokset ovat pienentyneet ja niiden käyttö ei ylitä vuosit-taista taustasäteilyannosta. Ai-kuispotilaille ne ovat vaaratto-

mia ja vähäisen säteilyn vuok-si menetelmää voidaan käyttää yhä useammin lapsiin.

Hybridikuvauksessa hyö-dynnettävä magneettikuvaus ei taas sisällä ollenkaan radioak-tiivista ainetta. Menetelmän heikkoutena on kuitenkin, ettei se sovellu henkilöille, joilla on metallia kehossaan.

Suljetun paikan kammosta

kärsineet potilaat puolestaan hyötyvät uudesta laitteesta, sil-lä Turkuun tilattu kappale on avonaista mallia.

Laitteen merkitys selviää käytön myötäMinn uskoo, että uudet PET/MRI-hybridilaitteet edustavat tärkeää murrosta syövänku-

vantamisessa. Vaikka niiden tarkka lisäarvo on vielä kysy-mysmerkki, kyseessä on harp-paus eteenpäin.

- Syövänkuvantamiseen olemme käyttäneet PET-laitteita ja PET-tietokonetomografiaa. Ai-ka näyttää, miten uusi menetelmä auttaa syövän diagnosoinnissa. Laitteen käyttöönotossa on vah-vasti tutkimuksellinen asetelma,

jossa selvitämme menetelmän vahvuuksia ja heikkouksia.

Uusia PET/MRI-laitteita tuottaa tällä hetkellä kolme val-mistajaa maailmassa – Philips, Siemens ja GE. Turun PET-keskuksen hybridilaite on poti-laskäytössä laiteasennuksen jälkeen loppuvuonna 2011.

Teksti ja kuva: Joel Kanerva

Professorit Heikki Minn (vas.), Bernd Pichler (kesk.) ja Juhani Knuuti (oik.) esittelivät kuvantamismenetelmää lehdistötilaisuudessa toukokuussa 2011.

Turun PET-keskus on tehnyt maailmanlaajui-sesti harvinaisen laitehankinnan. Uuden syö-vänkuvantamisteknologian ennustetaan erot-tavan etenkin pehmytkudokset paremmin.

Hybridi yhdistää PET- ja magneettikuvauksen edutUudet hybridilaitteet edistävät syövän diagnosointia

Automaassa uusi FORD C-MAX -mallisto – nyt huippueduin!Viisi- vai seitsemänpaikkainen? Uusi Ford C-MAX mallisto on ainutlaatuinen yhdistelmä ajo-mukavuutta, monikäyttöisyyttä, tilaa ja innovatiivisia ominaisuuksia. Voimanlähteeksi voit valita huipputehokkaan, mutta vähäpäästöisen EcoBoost-bensiinimoottorin.Ford C-MAX -mallisto alk. 23.598,71 € (sis. toim.kulut 600 €) www.ford.fi

Ford C-MAX -mallisto alk. 23.598,71 € (autoveroton hinta 17.840 € + arvioitu autovero CO2-päästöilllä 154 g/km 5.158,71 €). Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein. Feel the difference

Täyden palvelun autotalot Raisio ja Turku

Bonusta jopa 5 % S-Etukortilla. Uuden auton ostosta kirjautuu 2000 euroa ja vaihtoauton ostosta 1000 euroa bonusostoja.

Automaa Raisio Nikkarinkatu 1 Automyynti 010 765 6760 Huolto/varaosat 010 765 6770

Automaa TurkuSatakunnantie 164Uudet autot 010 765 6810Huollon ajanvaraus 010 765 6860Varaosat 010 765 6840

Puheluhinnat Snt/puhelu Snt/min Kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,21 snt 5,9 sntKotimaan matkapuhelinverkoista 8,21 snt 16,9 snt Hinnat sis. Alv 23%

Automyynti palvelee ma klo 7-20, ti-pe klo 7-18, la klo 10–16huolto ma-pe klo 7-18, la klo 10–16

N:o 2 - 2011 - 9Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Sinikka Mönkäre, 64, jää vuonna 2012 eläkkeelle, mutta työt häneltä tuskin loppuvat. Mönkäre ounastelee, että hä-nen tiedoistaan ja taidoistaan saattaisi vielä olla iloa vapaa-ehtois- ja kansalaisjärjestö-työssä. Eikä hän puhu johtaja-pesteistä, vaan ihmisten autta-misesta heidän arjessaan. Sa-maa auttamisen tahtoa ja kykyä Mönkäre on tunnistanut ikäto-vereissaan. Hän sanoo silti, että Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen pitää katsoa pi-demmälle turvatakseen seuraa-vat 60 toimintavuotta.

– Me suurten ikäluokkien edustajat voimme tehdä osuu-teemme kansalaisjärjestöissä, mutta viimeistään meidän jäl-keemme järjestöjen pitää saada toimintaansa mukaan nuoria ihmisiä, Mönkäre toteaa.

Muuttuvat ajat ja uudet ih-miset vaativat uudenlaisia or-ganisaatiomalleja ja toiminta-tapoja, Mönkäre huomauttaa. Nuoret eivät ehkä halua istua kokouksissa, vaan heille voi olla luontevaa toimia vaikkapa sosiaalisen median kautta. −Si-

toutuminen vuosikymmeniksi yhden järjestön vapaehtoiseksi ei ehkä sekään ole enää nuor-ten juttu, vähän aikaa mukana oleminen voi olla osalle mie-lekkäämpää. Järjestöjen olisi hyvä luoda mahdollisuuksia ad hoc-osallistumiselle.

Tukena rinnallaSinikka Mönkäre on koulutuk-seltaan lääkäri ja on toiminut myös sosiaali- ja terveysminis-terinä. Syöpien määrän kas-vuennusteet eivät häntä yllätä.

−On selvä, että kun väestön elinikä pitenee, syöpätapausten määrä lisääntyy. Onneksi myös hoidot ovat kehittyneet niin, että entistä useampi selviää taudis-taan. Mutta kyllä sana syöpä he-rättää yhä pelkoa, hän aprikoi.

Mönkäre uskoo, että syöpä-järjestöjen ja -yhdistysten merki-tys sairastuneiden tukemisessa ja neuvonnassa kasvaa. Työhön tulee vaikuttamaan myös se, että uudet hoidot voivat pitää syöpiä kurissa, vaikka eivät niitä ehkä kokonaan paranna. Täten jou-kossamme elää tulevaisuudessa yhä enemmän lähimmäisiä, jotka sairastavat kroonista syöpää.

Sinikka Mönkäre korostaa vertaistuen merkitystä, mutta pi-tää myös järjestöjen ennaltaehkäi-sevää työtä korvaamattomana.

−Se on erittäin vaikuttavaa, ja sen voima kumpuaa siellä arjessa olemisessa, sen asian-tuntemuksesta. Kun yksi ihmi-nen kertoo toiselle, että juu kuule pystyin minäkin lopetta-maan tupakoinnin ja näin minä sen tein, sillä on vaikutusta.

Rikkokaa rajoja Erilaiset järjestöt ja yhdistyk-set ovat Suomessa itsenäisiä

toimijoita. RAY ei voi määrätä niitä, mutta sillä oikeus on lin-jata avustuspolitiikkansa. RAY avustaa eri järjestöjä vuosittain lähes 300 miljoonalla eurolla. Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen osuus potista on ollut vuosittain noin 183 000 euroa. Meri-Karinan synnyssä ja ra-hoittamisessa RAY:n rooli oli ratkaisevan tärkeä.

Avustukset ovat tiukassa, mutta yrittää kannattaa.

−Hyvät, uudet ideat otetaan aina huomioon. Kannustaisin jär-jestöihmisiä rohkeuteen ja rajojen rikkomiseen, sillä ilman sitä ei synny mitään uutta. Uuden syn-tymiseksi voidaan ottaa sekin riski, että hanke epäonnistuu!

−Tehokkuus- ja tuottavuus-vaatimukset kohdistuvat kui-tenkin myös meihin, ja jou-dumme jatkuvasti harkitse-maan, missä RAY-avustus olisi vaikuttavimmillaan. Perusteh-tävämme on suunnata varoja terveyden vahvistamiseen, on-gelmien ennaltaehkäisemiseen ja vaikeuksia kohdanneiden ihmisryhmien auttamiseen.

RAY tukee kokeiluhankkei-ta yleensä kolme vuotta, jonka jälkeen niiden pitäisi olla kyp-siä itsenäiseen elämään esi-merkiksi osana kunnallista terveydenhuoltoa.

Sinikka Mönkäre pitää ter-veenä ilmiötä, jossa samoilla alueilla toimivat järjestöt yh-distävät voimiaan. RAY jopa kannustaa tähän siten, ettei yh-distyminen automaattisesti leikkaa uuden toimijan avus-tuksia.

RAY ei häviäKun Suomeen sorvattiin ny-kyistä hallitusohjelmaa, vilahti valmisteluissa ajatus kolmen

suomalaisen rahapeliyhtiön, RAY:n, Veikkauksen ja FinnTo-ton, yhdistämisestä. Mönkäre oli silloin ja on yhä sitä mieltä, että yhdistämisaatos oli outo.

−Meillä on juuri uudistettu arpajaislaki, jolla on pidetty huolta muun muassa kuluttaja-suojasta ja siitä, että suomalais-ten peliyhtiöiden pelit eivät kil-

paile keskenään. Lainsäädäntö on meillä siis kunnossa. Lisäksi EU on lähettänyt lausuntokier-rokselle niin sanotun vihreän kirjan, jolla ollaan muotoilemas-sa eurooppalaista pelialan sään-nöstöä. Se on mielestämme me-nossa aivan oikeaan suuntaan eikä suomalainen ajattelutapa ole ristiriidassa sen kanssa.

RAY on 70 toimintavuodel-laan hieman Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä vanhempi. – RAY on suomalainen, sosiaali-nen innovaatio rahapeleissä ja se kestää hyvin EU-tarkaste-lun, Mönkäre kehuu.

Teksti:Liisa Koivula Kuva: RAY-arkisto

– Yhteiskuntamme ei pysty vastaamaan hy-vinvointihaasteisiin ilman kansalaisjärjes-töjä, sanoo Raha-au-tomaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Sinik-ka Mönkäre. Hän va-kuuttaa, että RAY jatkaa syöpäyhdistys-ten kaltaisten yhteisö-jen tukemista, mutta odottaa niiltä uusia ja rohkeita ideoita.

Hyviä ja rohkeita ideoita tuetaan ainaRAY:n Sinikka Mönkäre

Toimitusjohtaja Sinikka Mönkäreen mukaan muuttuvat ajat ja uudet ihmiset vaati-vat uudenlaisia organisaatiomalleja ja toimintatapoja.

Ajattelee muita.Automaattiset kaukovalot.

Ajattelee itseään.Aktiivinen pysäköintiavustin.

Ajattelee puolestasi, jotta voit nauttia ajamisesta.

Ajattelee sinua.Liikennemerkkien tunnistus.

Täysin uusi Ford Focus -mallisto alk. 21.994,36 € (autoveroton hinta 17.050 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 136 g/km 4.344,36 €). Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein.

TÄYSIN UUSI FORD FOCUS. Käynnistä enemmän kuin autosi. Alkaen 21.994,36 € (sis.toim.kulut 600 €)

Täyden palvelun autotalot Raisio ja Turku

Feel the difference

Bonusta jopa 5 % S-Etukortilla. Uuden auton ostosta kirjautuu 2000 euroa ja vaihtoauton ostosta 1000 euroa bonusostoja.

Automaa Raisio Nikkarinkatu 1 Automyynti 010 765 6760 Huolto/varaosat 010 765 6770

Automaa TurkuSatakunnantie 164Uudet autot 010 765 6810Huollon ajanvaraus 010 765 6860Varaosat 010 765 6840

Puheluhinnat Snt/puhelu Snt/min Kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,21 snt 5,9 sntKotimaan matkapuhelinverkoista 8,21 snt 16,9 snt Hinnat sis. Alv 23%

Automyynti palvelee ma klo 7-20, ti-pe klo 7-18, la klo 10–16huolto ma-pe klo 7-18, la klo 10–16

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat10 - 2011 - N:o 2

Yhdessä hyvä tulee.

Turun seudun parhaaksiTurun Seudun Osuuspankki tukee monin eri tavoin toimialueensa kehitystä sekä alueen asukkaiden hyvinvointia. Yhteistyössä paikallisten ihmisten, yritysten ja yhteisöjen kanssa rakennamme Turun seudusta entistäkin parempaa paikkaa asua ja yrittää.

Kannamme yhteiskuntavastuuta Turun seudulla osallistumalla merkit-tävästi mm. paikallisen koulutuksen, tutkimuksen, kulttuurin, liikunnan ja urheilun sekä järjestötoiminnan tukemiseen.

Toimimme monipuolisena yhteistyötahona ja luotettavana paikallisena kumppanina kaikissa toimialueemme kunnissa: Turussa, Kaarinassa, Liedossa, Länsi-Turunmaalla, Naantalissa, Raisiossa, Ruskolla ja Vehmaalla.

Turun Seudun Osuuspankki onnittelee pitkäaikaista yhteistyö-kumppaniaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä 60-vuotisjuhlavuonna

ja toivottaa menestyksekästä jatkoa yhdistyksen tärkeälle työlle!

N:o 2 - 2011 - 11Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Leila Lindströmin näppärissä käsissä valmistuu parhaillaan ruskea lapaspari, Palmikkoku-vioiset tumput päätynevät ai-kanaan lämmittämään jonkun kolme- tai nelivuotiaan kätösiä. Punaiset aikuiseen jalkaa so-pivat sukat kavereineen ovat enää viimeistelyä vailla.

Hyvissä ajoin alkavilla jou-luvalmisteluilla on pitkät pe-rinteet, Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen ompelukerhon myyjäiset ovat kuuluneet Tu-run joulunalusmenoihin jo kunniakkaat puoli vuosisataa.

Leila Lindström on tou-hunnut syöpäyhdistyksessä 15-16 vuotta.

- Olen mukana myös SPR:n

vapaaehtoistyössä. Nimikko-vanhukseni kuului myös syöpä-yhdistykseen. Hän houkutteli minutkin mukaan. Yritin kyllä vastustella. Pelkäsin etten jak-saisi enempiä vapaa-ajan rien-toja. Kävin ansiotyössä sekä hoidin kotia ja pieniä kaksostyt-töjämme, Lindström kertoo.

Mutta suostuttelija oli sit-keä. Ei aikaakaan, kun Lind-ström jo löysi itsensä ompelu-kerhon vetäjän paikalta. Tehtä-vä vain ”luisui laudalta” ilman juhlallisia äänestyksiä.

- Ompelukerho ei ole mi-kään virallinen poppoo, firma huolehtii asioistamme, kerää-miämme rahoja myöten, Lind-ström selvittää.

Tungosta ei oleVirallista tai ei, ompelukerhon kaikki tiedot on kirjattu jämp-tisti lihavaan mappiin. Jäseniä on tällä haavaa kirjoissa ja kansissa tasan kymmenen. Nuorimmat ovat seitsemän-kymppisiä, eikä uusia tulok-kaita ole ainakaan tungoksek-si asti.

- Ihmisiä ei taida enää täm-möinen kiinnostaa. Aina vain pitäisi olla hauskaa, Lindström pohtii ja huomauttaa samaan hengenvetoon, että ompeluker-hossa vasta hauskaa on.

Hän tunnustaa tosin välillä aikoneensa luopua leikistä. Ikää on kertynyt 80 ja rapiat, diabeteksen vammauttama aviomies tarvitsee paljon apua. Ja jossain välissä pitäisi ehtiä loihtia omillekin lapsenlapsille ja lapsenlapsenlapsille läm-mintä talveksi.

Lopettamisajatukset haihtu-vat aina, kun kerho kahden viikon välein kokoontuu.

- Jonkinmoinen kerä jokai-sella on mukana, mutta puik-koja enemmän kalkattavat kie-let, Lindström nauraa.

Kerhossa kerrotaan kuulu-miset, nauretaan, juodaan kah-vit ja kinutaan leipomisvuoro-laiselta reseptejä.

Muotinäytös, konsertti…Viisikymppisen tahti on vuo-sien saatossa hidastunut.

- Ne ne olivat hyviä myyjäi-siä, Lindström huikaisee muis-tellessaan Itäisen Pitkänkadun Karinan aikoja.

Nyttemmin myyjäiset ovat muuttaneet väljemmille vesille Turku-halliin, missä kättentöitä on myymässä monia järjestöjä.

- Silloin ennen pidettiin oi-kein muotinäytöskin, Lind-ström jatkaa muisteluaan

Ja onpa kerho kunnostautu-nut myös muun muassa kon-sertin järjestäjänä.

Tasavuosien kunniaksi on ojennettu ”firman” juhlissa shekki jollekulle lupaavalle tutkijalle.

- Tuntuu hyvältä, kun voi antaa rahaa hyvään tarkoituk-seen, Lindström sanoo.

Käsityö arvossaanJotta shekkejä olisi varaa luo-vuttaa vastakin, sukkien ja la-pasten, villamyssyjen ja kaula-liinojen olisi mentävä kaupak-si myyjäiskansalle. Mutta täl-läkin saralla on kilpailua, nuukailusta puhumattakaan.

- Moni vääntelee ja käänte-lee sukkaparia ja lupaa palata myöhemmin aisaan. Ei kuiten-kaan raatsi ostaa, vaikka suk-kien materiaali jo on lahjoitus-tavaraa, teemme kaiken omista langoista, Lindström kertoo.

- Mutta koskaanhan ei voi ennalta tietää, millaiset mark-kinat on luvassa. Valonpil-kahduksiakin on näkyvissä. Käsityön arvo jatkaa nousu-aan. Nuoretkin naiset pitävät

ompeluseuroja. Internet pur-suaa neuleblogeja. Pojatkin ovat innostuneet virkkamaan pipoja.

Mutta kyllä miehenalut kautta aikain ovat tarttuneet ompeluneulaan ja virkkuu-koukkuun, joskaan eivät vält-tämättä vapaaehtoisesti. Leila Lindsrön tuo hellästi näytille kodin kallisarvoisimman kä-sityöaarteen, Harry-siipan 1930-luvulla koulussa teke-män kanavatyön. Liinasen jokainen pisto on ojennukses-sa ja värit taiten valittu.

Teksti: Marja Myllyluoma Kuvat: Minna Vaininen ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen arkisto

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n ompelukerho kokouksessaan vuonna 1970. Kolmas oikealta rouva Elfrida Lithén, joka antoi alueellisesti merkittävän panoksen syöväntorjuntatyön hyväksi.

Elokuinen päivä on lämmin ja kesäinen, mutta turkulainen Leila Lind-ström neuloo täyttä päätä lapasia. Lindström ja muut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 50-vuotiaan ompelukerhon naiset tietävät, että jou-lumyyjäisten aika on käsillä tuossa tuokiossa.

Puikot kilisevät iloa ihmisiin ja killinkejä kassaanOmpelukerhon sukat ja lapaset lämmittäneet jo 50 vuotta

Leila Lindströmin kodissa viihtyisyyttä tuovat rakkaat käsityöt.

Uudet, täyteläiset Tarhurin

marjakeitot löydät kaupan kylmä-

hyllystä.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat12 - 2011 - N:o 2

Kun Eeva Nordman ja Aarre Auranen aloittivat lääkärinä 1950-1960-lukujen taitteessa, syöpää sairastaneista selvisi vain joka viides. Nykyisin kai-kista syöpäpotilaista kahdella kolmesta ei havaita syöpää vii-den vuoden seurannassa. Jois-sakin syöpätyypeissä jopa 80-90 % sairastuneista paranee. – Syövästä ei myöskään pitäisi puhua yksikössä, koska syövän lajeja on laskutavoista riippuen kymmeniä, jopa satoja ja kai-killa on omat ennusteensa ja hoitomahdollisuutensa, he muistuttavat.

Syövän parantuneiden hoi-totulosten takana on monta asiaa. Syövät todetaan nykyi-sin paljon varhemmin eli diag-nostiikka on parantunut.

– Sekä potilaat että lääkärit osaavat nyt epäillä tautia paljon aiemmin kuin ennen, jolloin tauti on paremmin hoidettavis-sa. Jos elimistöön ilmaantuu patti tai ylimääräisiä verenvuo-toja, niiden syyt on selvitettävä. Diagnoosin tekoa helpottavat sekä kehittyneet laboratorio-tekniikat että paremmat laitteet. Ihmisen kuvantaminen on otta-nut isoja harppauksia eteenpäin ja mammografia-, ultraääni-, tietokonetomografia- ja mag-neettitutkimuslaitteet ovat an-taneet uusia mahdollisuuksia löytää syöpä entistä varhem-min. Turussa isotooppilääketie-teestä kehittynyt PET-keskus avaa aivan uudenlaisia mahdol-lisuuksia elimistön aineenvaih-dunnan ja myös syövän kehit-tymisen seuraamiseksi, pohtii itsekin isotooppilääketietee-seen erikoistunut Nordman.

Kirurgin veitsi poistaa kasvaimenSyövässä solut alkavat levit-täytyä elimistöön ja muodosta-vat paikallisena kasvaimia tai

syövän edetessä etäpesäkkeitä. Alkuperäisen syöpäkasvaimen poistaminen elimistöstä on syövän varhaisin hoito. Valta-osassa syövistä – imukudos- ja verisyöpiä lukuun ottamatta – ensisijainen hoito onkin kirur-ginen. Dosentti, osastonylilää-käri Aarre Auranen toimi pit-kään TYKSin kirurgian klini-kan kontaktihenkilönä syöpä-tautien klinikan suuntaan ja osallistui hoidon suunnittelu-kokouksiin.

- Kirurgian leikkausmene-telmissä päälinjat olivat hallus-sa jo 1960-luvulla, hienosäätöä on tietenkin tapahtunut vuosi-en myötä, mutta parantuneet hoitotulokset ovat varmasti en-nen muuta varhaisen toteami-sen ja lääkehoidon kehittymi-sen ansiota. Suomessa on pi-detty valtakunnallista syöpäre-kisteriä vuodesta 1953, siihen on koottu tiedot kaikista tode-tuista syövistä ja niihin anne-tuista hoidoista. Näiden tieto-jen perusteella hoitolinjoja ja mm. leikkausskeemoja on voi-tu tarkistaa. Eri syöpien koh-dalla on määritelty miten leika-taan, esimerkiksi kuinka laa-jasti paikallisen kasvaimen li-säksi poistetaan ympäröivää

kudosta ja imusolmukkeita. Näitä linjauksia tarkistetaan koko ajan uuden tiedon perus-teella, selvittää Auranen.

Sädehoitoa ja lääk-keitä täsmäannoksinaJoukkotarkastusten aloittami-sella mm. papa-kokeilla koh-dunkaulan syövissä ja mam-mografioilla rintasyövissä on saavutettu hienoja tuloksia ja saatu sairastuneita hoitoon var-hemmin. Suuria muutoksia on tapahtunut myös hoidoissa:

- Hoidoissa käytettävät lait-teet ovat parantuneet valtavasti. Kun urani alussa ihmisen ke-hon syvimpiin kerroksiin vai-voin yllettiin röntgensäteillä, päästään nykyisillä kiihdytti-millä hoitamaan myös syvällä olevia syöpäkasvaimia ja tar-kasti. Esimerkiksi kobolttika-nuuna merkitsi edistystä, koska sillä radioaktiivista säteilyä voitiin kohdistaa syvälle eli-mistöön, kertoo Eeva Nord-man.

Solunsalpaajia, joita aiem-min kutsuttiin sytostaateiksi, ja muita lääkkeitä voidaan räätälöidä entistä tarkemmin potilaan tarpeisiin. Usein pa-

ras hoitotulos saavutetaan eri hoitomuotojen yhdistelmillä. Vaikka tautia ei pystyttäi-sikään täysin parantamaan, voi tehokas palliatiivinen eli oireita lievittävä hoito pysäyt-tää taudin etenemisen tai hi-dastuttaa sitä, jolloin potilas voi jatkaa elämäänsä lähes normaalisti.

Tärkeä asia syöpätautien kannalta on myös tupakoinnin vaarallisuuden tiedostaminen. Eeva Nordman on ollut väsy-mätön tupakkavalistaja. Nyt kun uusi tupakkalaki vie kau-poissa ja kioskeissa tupakka-tuotteet tiskin alle, hän lupaa nostaa tälle tärkeälle edistysas-keleelle lasin samppanjaa. Ky-seessä on todella iso asia. Nyt ei savukkeita enää ole tarjolla houkutukseksi lapsille jokaisen kassan vieressä.

Syövän hoito on tiimityötäNordman kiittää syövänhoi-don kehittymisessä myös hy-vää yhteistyötä syöpälääkä-reiden ja muiden erikoisalo-jen kanssa: kirurgien, korva-lääkärien, gynekologien, si-sätautien ja hematologian erikoislääkärien, lastenonko-logien ja radiologien kokoon-tuminen yhteisiin diagnos-tiikka- ja hoitopalavereihin on ollut ratkaisevan tärkeää. Jokaisen syövän varmistami-seksi tarvitaan aina myös pa-tologin suorittamaa kudos- tai solututkimusta.

- Turussa aloitettiin 1980-lu-vulla syöpäpotilaiden kantaso-luhoidot, joissa teimme läheis-tä yhteistyötä sisätautien pro-fessori Auli Toivasen työryh-män kanssa. Näistä hoidoista saatiin tärkeä uusi lisä syövän hoitoon, painottaa Nordman. – Ja mitään ei tietenkään olisi saatu aikaan ilman erinomaisia hoitajia ja klinikoiden muuta henkilökuntaa. Sädehoitojen kehittämisessä sairaalafyysi-koilla on ollut merkittävä osuus.

Potilas on ihminen tautinsa keskelläkin

Sekä Eeva Nordman että Aarre Auranen ovat oman lää-kärintyönsä ohella toimineet aktiivisesti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä sekä ter-veyskasvatustoimikunnan ”syöpätietolähettiläinä” että yhdistyksen hallinnossa vielä eläkevuosinaankin.

Aarre Aurasen mielestä po-tilaalla on oikeus saada mah-dollisimman hyvä kokonaisku-va tautinsa laadusta ja sen ke-hittymismahdollisuuksista. Edelleenkin maailmassa on

alueita, joissa syöpädiagnoosia ei kerrota potilaalle. Suomessa potilaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan pitkälle.

- Lääkäri ei aina välttämättä näe, kuinka potilas oikeasti ot-taa vastaan vakavan syöpädiag-noosiinsa, useinhan reaktio tulee vasta viiveellä. Tiedon-saanti on kuitenkin äärimmäi-sen tärkeää potilaalle, toteaa Auranen, joka on lääkärinä osallistunut ahkerasti alustaja-na syöpäyhdistyksen järjestä-mille sopeutumisvalmennus-kursseille ja ollut vastaamassa potilaiden ja heidän läheistensä kysymyksiin.

Eeva Nordman puhuu vankasti potilaan kohtaami-seen liittyvistä asioista. – Terveydenhuollon ammatti-laisten on suhtauduttava po-tilaaseen kunnioittavasti. Potilas ei voi olla kierrolla ”70-vuotias mummo”, vaan hän on ”rouva Virtanen”. Re-hellisen ennusteen kertomi-nen potilaalle ei saa tarkoit-taa toivon viemistä. Pienikin toivon kipinä saattaa auttaa potilasta jaksamaan. Suhtau-tuminen syöpäpotilaisiin on muuttunut paljon oman urani alkuajoista. Nykyisin ym-märretään jo aika hyvin, että

syöpäsairauksiin tulee suh-tautua niin kuin muihinkin tauteihin ja etenevään syö-pään kuin mihin tahansa krooniseen sairauteen, joka voi vaatia hoitoa ja seurantaa monta vuotta. Tai lyhyem-män ajan. Onneksi potilaat itsekin puhuvat nykyisin avoimemmin syövästä, aikai-semmin syöpään sairastu-mista peiteltiin. Potilaat saat-toivat jopa vaihtaa työpaik-kaa, etteivät työkaverit saisi asiaa selville, muistelee Nordman.

Syövän parantuneet hoito-tulokset ovat hieno asia. Syö-päprofessoria ilahduttaa kui-tenkin aina parantuneen ihmi-sen kohtaaminen. – Kun City-marketin kassalla entinen poti-las tulee, tarttuu käsivarteen ja toteaa ”hoiditte minua 30 vuot-ta sitten…”, tuntuu hyvältä. Eräs potilas, jonka levinnyttä syöpää hoidin myös kymmeniä vuosia sitten, soittaa minulle joka itsenäisyyspäivä. Nämä yhteydenotot lämmittävät, tun-nustaa Eeva Nordman.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuvat: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen arkisto

Syöpäkirurgia kuuluu useiden kirurgien työnkuvaan. Tyksin kirurgian klinikan osastonylilääkärin virasta eläkkeelle jäänyt Aarre Auranen leikkasi erityisesti rin-ta-, kilpirauhas- ja suolistokanavan syöpiä.

Syövästä selvitään yhä useammin

Professori Eeva Nordman erikoistui 1960-luvulla ensin röntgenlääkäriksi, sitten sädehoitoon ja myöhemmin vielä isotooppitutkimuksiin. Hän oli seitsemäs Suomes-sa rekisteröity syöpätautien ja sädehoidon erikoislää-käri, nykyisin syöpälääkäreitä on yli 150.

Syövän diagnostiikka ja hoito on edistynyt monella tavoin vii-meisten vuosikymme-nien aikana. Suurim-mat muutokset ovat tapahtuneet syöpä-diagnostiikassa ja lääkkeellisissä hoidois-sa, pohtivat emerita-professori Eeva Nord-man ja dosentti Aarre Auranen, jotka ovat hoitaneet syöpäpotilai-ta vuosikymmeniä.

60-vuotiasta Lounais-Suomen

Syöpäyhdistystä Onnitellen!

Purokatu 25, 20810 Turkupuh. (02) 511 3000faksi (02) 511 3030taina.niemela@tnoy.fi

Taina Niemelä Oykirjanpitotoimisto����������

���������������

�������������������������

N:o 2 - 2011 - 13Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 60-vuotisjuhlavuoden kuntatapahtumat

”Ilon korjuun iltamat”Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää yhdistyksen 60-vuotisen toiminnan johdosta terveyskasvatus- ja viihdetapahtumakiertueen ”Ilon korjuun iltamat” sekä viisi kirkkokon-serttia.

”Ilon korjuun iltamat” –kiertueella on asiantuntijalääkärin luento sekä viihdettä, josta vastaavat ”Förin äijä” Markku Heikkilä, viihdetaiteilija Hessu Hilander sekä Timo Rautalan orkesteri laulusolisteinaan Heidi Brunila ja Merja Lehtinen. Tilaisuuksien yhteydessä ter-veysnurkkaus sekä ilmainen kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. Sydämellisesti tervetuloa!

Lounais-SuomenSyöpäyhdistys r.y. täyttää kuluvanavuonna 60 vuottaja järjestää ajalla

13. – 17.11.2011viisi kirkkokonserttia

toiminta-alueensakunnissa.

Sunnuntaina 13.11.2011 klo 18.00Laitilan Pyhän Mikaelin kirkossa

Maanantaina 14.11.2011 klo 19.00Turun Mikaelin kirkossa

Tiistaina 15.11.2011 klo 19.00Someron kirkossa

Keskiviikkona 16.11.2011 klo 19.00Pöytyän kirkossa

Torstaina 17.11.2011 klo 19.00Taivassalon kirkossa

Esiintyjinä Reijo Ikonen,Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen

ja Ulla Lampela

TUOKIOSSA UUSI LOOK...KINNUNEN OY ON PALVELLUT ASIAKKAITAAN JO VIISI VUOTTA TURUN YDINKESKUSTASSA.

Peruukkialan asiantuntijamme

tarjoavat sinulle ainahenkilökohtaista palveluaviihtyisässä ympäristössä.

Erittäin laaja malli - ja värivalikoima on nyt myös sinun käytössäsi

Sinua palvelevatMari, Katja ja Miia

´Suosittelemme ajanvarausta`

MUUT LIIKKEET: ESPOO • JYVÄSKYLÄ • LAHTI • HELSINKI • OULU • KUOPIO

www.peruukki.net

Käyntiosoite: Yliopistonkatu 31 (Sisäpiha) Puh. 010 680 1080 AVOINNA: ark. 8. - 17.00la. 10. - 15.00

”Ilon korjuun iltamat” –tapahtumasarjan aikataulu:

Tilaisuuden ajankohta ja pitopaikka LuennoitsijaMaanantaina 19.9.2011 klo 18.00 Lääkintöneuvos Ritva VastamäkiSALO ”Syövän hoito tänään”Astrum-keskus, Salorakatu 2

Maanantaina 17.10.2011 klo 18.00 Emeritaprofessori Inkeri ElomaaFORSSA ”Tartu toivoon”Urheilutalo Feeniks, Opintie 4

Maanantaina 24.10.2011 klo 18.00 Professori Timo HakulinenUUSIKAUPUNKI ”Eriarvoisuus ja syöpä”Kulttuurikeskus Crusell, Kullervontie 11

Maanantaina 31.10.2011 klo 18.00 Emeritaprofessori Inkeri ElomaaLOIMAA ”Tartu toivoon”Konsertti- ja juhlatalo Heimolinna, Väinämöisenkatu 2

Keskiviikkona 9.11.2011 klo 18.00 Emeritaprofessori Inkeri ElomaaTURKU ”Tartu toivoon”Turun Konserttitalo, Aninkaistenkatu 9

Inkeri Elomaa

Ritva Vastamäki

Timo Hakulinen Merja Lehtinen

Heikki Hilander

Markku Heikkilä

Sairaanhoitajaksi ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (sairaanhoitaja) opiskelevat sekä hankkeessa mukana ole-vat asiantuntijat raportoivat Kansaneläkelaitoksen (Kela) tukemille ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n järjestä-mille kaksivaiheisille kuntou-tus- ja sopeutumisvalmennus-kursseille vuosina 2009–2010 osallistuneiden kuntoutujien ja heidän läheistensä kokemuksia opinnäytetöissään ja tutkimus-raporteissaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Yliopetta-ja, TtT Raija Nurminen, lehto-ri, TtT Tuija Leinonen, sairaan-hoitaja (YAMK) Minna Sala-kari, sairaanhoitaja (YAMK – opiskelija) Outi Kylä-Kaila ja sairaanhoitaja (YAMK) Pirkko Lämsä ovat koonneet kirjoituk-seen keskeisiä alustavia tutki-mustuloksia.

Alustavien tulosten mukaan voidaan todeta, että syöpähoi-topolun myönteiset kokemuk-set vahvistavat uskoa tulevai-suuteen. Kuntoutujat ja heidän läheisensä kuvaavat elämän-hallinnan fyysisenä, psyykki-senä ja sosiaalisena selviyty-misenä. Selviytymiskeinona kuntoutujille ovat tiedollinen tuki syöpäsairaudesta, läheis-ten psykososiaalinen tuki sekä

vertaistuki. Läheisten selviyty-miskeinoista vertaistuki sekä ystävät ovat merkittävimmät. Sopeutumis- ja valmennus-kursseilta saatu psykososiaali-nen ja tiedollinen tuki ovat tärkeitä, ja vertaistuki on mer-kittävin tuen muoto. Seuraa-vassa taulukossa esitellään alustavia tuloksia. Tutkimusai-neistoa tullaan analysoimaan tarkemmin kuntoutustoimin-nan kuntoutujalle ja läheisille saavutettujen hyötyjen näkö-kulmasta.

Kuntoutuksen mer-kitys syöpää sairas-tavan ja hänen lähei-sensä elämässäSyöpähoitopolun myönteiset kokemukset vahvistavat uskoa tulevaisuuteen Hoitopolun kokemuksiin vai-kuttavat hoitopaikka, hoitava taho, tiedon saaminen sekä hoidon eteneminen. Koettu hoitopolku vaikuttaa kuntou-tujan kurssille asettamiin ta-voitteisiin ja tuen tarpeeseen merkittävästi. Hoitopolun myönteiset kokemukset autta-vat elämässä eteenpäin ja vah-vistavat uskoa tulevaisuu-teen.

Elämänhallinta fyy-sistä, psyykkistä ja so-siaalista selviytymistä• Elämänhallintaan kuuluvat itsenäinen selviytyminen päi-vittäisistä toiminnoista ja mah-dollisimman normaalin elämän eläminen. • Elämän mielekkyys ja mah-dollisuus työntekoon sekä har-rastuksiin auttavat henkisen tasapainon ylläpidossa. • Elämänhallintaa heikentäviä tekijöitä ovat henkisen kuor-mittavuuden lisääntyminen sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ale-neminen.

o Psyykkinen terveydentila ko-ettiin fyysistä terveydentilaa paremmaksi. Suurin osa koki terveydentilansa tyydyttäväksi tai hyväksi, osa arvioi tervey-dentilansa huonoksi. Elämän-laatu oli alhaisin kantasolusiir-topotilailla, korkein lasten ja nuorten kursseille osallistu-neilla. o Suurta voimattomuuden tunnetta tai pahoinvoinnin kokemusta ei koettu. Koko-naan vuodelevossa olon tar-vetta ei esiintynyt. Kivun tunnetta ei pääsääntöisesti koettu, mutta rintarintasyöpä-kuntoutujilla kivut heikensivät fyysistä ja psyykkistä tervey-dentilaa. o Yleisesti kuntoutujat ja lä-heiset kokivat mielialan va-loisuutta ja positiivista suh-tautumista tulevaisuuteen uupuneisuudesta ja väsynei-syydestä huolimatta. Alaku-loisuutta tai surullisuutta ko-ettiin jonkin verran. Vaikka mieliala koettiin melko valoi-saksi ja hyväksi, muutama kuntoutuja ilmaisi tahtonsa kuolla.

Selviytymiskeinona lä-heisten psykososiaali-nen tuki ja vertaistuki• Läheisten läsnäolo ja ystävi-en yhteydenpito, mukana elä-minen ja empatia antavat voi-maa sekä uskoa tulevaisuuteen. • Vastuun jakaminen läheisten kanssa sekä konkreettisen tuen saaminen arjen toimintoihin korostuvat. • Fyysistä hyvinvointia ja elämän mielekkyyttä vahvis-tavia selviytymiskeinoja ovat liikunta, ulkoilu, harrastuk-set, kotityöt, opiskelu ja an-siotyö. • Yksilöllisiä tuen muotoja ovat vertaistuki, hengellinen tuki, psyykkisen torjunnan käyttäminen, huumorintaju ja positiivinen asenne.

Kursseilta saatu psy-kososiaalinen ja tiedol-linen tuki tärkeitä – vertaistuki merkittävinAlustavia kuntoutus- ja sopeutu-misvalmennuskurssien kehittä-misnäkökulmia • Psykososiaalinen tuki ja sen eri muodot, kuten asiantuntija-luen-not sekä pienryhmä- ja yksilö-keskustelut voimaannuttavat. • Syövän tiedollinen tuki tärkeää o Syöpään, syövän hoitoon ja ennusteeseen liittyvä luotettava ja ajantasainen sekä syöpäkuntou-tujan sen hetkiseen elämäntilan-teeseen liittyvä asiantuntijatieto o Keskustelumahdollisuudet asi-antuntijalääkäreiden kanssa lie-ventävät syöpäsairauteen ja sen uusiutumiseen liittyviä pelkoja ja syöpähoitopolun (syöpäepäi-ly, diagnoosi, hoito ja kuntoutus) aikana koettua ahdistusta. • Parisuhteeseen ja tunne-elä-mään liittyvä asiantuntijatieto, ravitsemukseen liittyvä tiedol-linen ja liikuntaan liittyvä mo-nipuolinen toiminnallinen tuki voimaannuttavat ja antavat realistista toivon tunnetta. • Vertaistuki merkittävin o Vertaisryhmässä tai vertaisen kautta kuultu toisten ihmisen todellisuus on tietyllä tavalla sa-mankaltainen, mutta kuitenkin ainutkertainen ja omakohtainen kokemus. Tämä tieto on kuntou-tujan ja läheisen omakohtaisesti sisäistettyä kokemustietoa, hil-jaista tietoa syövästä ja sen kans-sa elämisestä syöpähoitopolun eri vaiheissa. Tätä kokemustie-toa halutaan jakaa ja kuulla. o Vertaitukeen kuuluva koke-mustieto voimaannuttaa läheistä ja kuntoutujaa. Se antaa lähei-syyden ja inhimillisyyden koke-musta, antaa rohkeutta puhua sairaudesta avoimemmin sekä auttaa ymmärtämään omaa sai-rauttaan ja tilannettaan.

Alustavia kuntoutus- ja sopeutumisvalmen-nuskurssien kehittä-misnäkökulmia• Tietoa sekä yksilö- ja pari-suhdekeskusteluja seksuaali-suudesta ja syövästä; naiseu-desta, mieheydestä ja minäku-vasta sekä sukupuolielämästä ja parisuhteesta.

• Toimintakykyä ylläpitävää yksilö- ja ryhmäohjausta, mo-nimuotoisempia ja kuntoutujan voimavarat yksilöllisemmin huomioivia liikuntamuotoja.

• Tunne-elämää ja masen-nusta käsitteleviä pienryhmä- ja yksilökeskusteluja.

• Yksilö- ja pienryhmäkes-kustelujen lisääminen kurssi-toiminnasta vastaavien asian-tuntijoiden (sairaanhoitaja, lääkäri, psykologi, fysiotera-peutti) kanssa.

• Vertaistuen edelleen kehit-täminen.

• Kaksivaiheisen sopeutu-mis- ja valmennuskurssin toi-sen jakson ajallinen pidentämi-nen.

Kiitos osallistujille ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:lleTurun ammattikorkeakoulu Terve-ysala-tulosalue ja hankkeen toimi-jat kiittävät Lounais-Suomen Syö-päyhdistys ry:tä sekä erityisesti tutkimuksessa mukana olleita syö-päkuntoutujia, heidän läheisiään ja henkilökuntaa. Osallistumisenne on mahdollistanut tarkastella kun-toutus- ja sopeutumisvalmennus-kurssien merkitystä syöpäkuntou-tujille ja heidän läheisilleen sekä osoittaa kurssitoiminnan kehittä-misen kohteita. Tutkimus- ja kehi-tystyö jatkuu. Lopulliset raportit on saatavilla vuoden 2011 lopussa alla olevasta www-osoitteesta.

Kuvat: Janne Nurminen Minna Vaininen

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat14 - 2011 - N:o 2

Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen syöpäpotilaiden kuntoutuksen tuloksellisuutta kartoitta-vassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa saatujen tulosten mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n jär-jestämät sopeutumisvalmennuskurssit ovat olleet merkittävässä roolissa syöpää sairastavan ja hänen läheisen-sä selviytymis- ja sopeutumisprosessissa. Kuvassa tutkimuksen toteuttajista sairaanhoitaja (YAMK) Minna Salakari (vas.), yliopettaja Raija Nurminen ja lehtori Tuija Leinonen.

Syöpäpotilaiden ja kuntoutujien elämänhal-linnasta ja -laadusta, terveydentilasta, mieli-alasta, tavoitteista ja erityisesti heidän omista kokemuksistaan ja kehittämisehdotuksistaan tarvitaan tietoa, jotta kuntoutustoiminta koh-dentuisi yhä paremmin kuntoutujien ja läheis-ten tarpeisiin. Tätä kartoitustyötä on toteutet-tu syksystä 2010 lähtien Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen (LSSY) ja Turun ammattikor-keakoulun Terveysala-tulosalueen yhteistyönä. Tutkimus- ja kehittämishankkeen lähtökohta-na on kysymys: Ketkä hyötyvät ja miten syö-päpotilaan kuntoutuksesta?

Kuntoutuksen merkitys syöpää sairastavan ja hänen läheisensä elämässä”Luottavaisin mielin kohti tulevaisuutta – aina vaan eteenpäin!”

Voit tutustua SYÖPÄPOTILAIDEN HYVÄ HOITO(2010 – 2015) -hankkeeseen osoitteessa http://lssy-hanke.turkuamk.fi

Lisätietoja antavat:Raija Nurminen, TtT, yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu, GSM 044 907 4582, raija.nurminen@turkuamk.fi

Tuija Leinonen, TtT, lehtori Turun ammattikorkeakoulu, GSM 040 3550 415, tuija.leinonen@turkuamk.fi

Syöpäpotilaiden hyvä hoito (2011-2015)Syöpäpotilaiden kuntoutustoiminnan tuloksellisuuden arviointi- tutkimus- ja kehittämishanke

Tohtorikoulutettava Mervi Siekkinen toteaa merkittävän tuen muodon kuntoutus-jaksolla olevan vertaistuen. Vertaistuki on lisätukea, erityistukea ja henkistä tu-kea.

N:o 2 - 2011 - 15Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

- Tuloksellisuuden mittaami-seen nyt kohdistuva tutkimus- ja kehittämishanke ei mitätöi yhdistyksessä tehtyä aiempaa työtä. Lounais- Suomen Syö-päyhdistyksen toiminnassa on aina korostunut tahto ja pyrki-mys mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Vaateet kun-toutuskurssien tuloksellisuu-den osoittamiseen ovat kuiten-kin ajassamme kasvaneet. Tu-loksellisuuden tarkempi analy-sointi ja osoittaminen myös Kelalle lisää mielekkyyttä ke-hittää ja monipuolistaa käytös-sä olevia mittausmenetelmiä, tarkentaa FT Anneli Helminen, Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tys r.y.:n kuntoutuksen kehittä-mistyöryhmän sekä hallinnol-

lisen ohjausryhmän jäsen.

Kela on määritellyt käytettävät mittaritKela on määritellyt standardis-saan, minkälaisia asioita syöpä-kuntoutuksen vaikuttavuuden osoittamiseksi tulee mitata ja mitä mittareita arviointiin tulee käyttää. Pakollisia mittareita on neljä. Ne ovat kansainvälisesti tunnettuja ja paljon käytettyjä. FACT-G mittaa syöpään sairas-tuneen ihmisen elämänlaatua, RAND-36 terveydentilaa ja hy-vinvointia, RBDI on mieliala-mittari ja GAS:lla punnitaan tavoitteita, jotka syöpäpotilas on asettanut tervehtymiselleen diagnoosin saatuaan.

Kertynyt tieto ja koke-mus hankkeen jatku-vuuden tärkein perusta- Tutkimus- ja kehittämis-hankkeessamme haluamme laajentaa tiedonkeruuta poti-lailta ja heidän omaisiltaan heidän tavoitteistaan, koke-muksistaan ja tunteistaan. Yh-distyksen koko henkilökun-nalle ja erityisesti kurssien vetäjille on vuosien mittaan kertynyt arvokasta tietoa ja kokemusta. Näiden tietojen analysoinnissa on tutkimus- ja kehittämishankkeen jatkuvuu-den tärkein perusta, Helminen kiteyttää.

Tutkimus- ja kehittämis-hankkeemme on ensimmäinen laatuaan koko maassa. Vuo-teen 2015 jatkuvalla hankkeel-la rakennetaan tutkimustie-toon perustuvaa mallia kun-toutustoiminnan jatkuvan ke-hittämisen tueksi. Tutkimustu-lokset julkaistaan ja ovat siten tarvitsijoille käytössä, kokeil-tavissa ja uusinnettavissa. Tutkimustulokset siirtyvät myös opetukselliseen käyt-töön.

-Lounais- Suomen Syöpä-yhdistys r.y. on tämän tutki-mushankkeen myötä edelläkä-vijä oman kuntoutustoimintan-sa kehittäjänä yhdessä Turun AMK:n terveysalueen kanssa. Miksi se ei tulevaisuudessa voisi kehittyä pysyväksi syöpä-potilaiden kuntoutuksen tutki-mus- ja kehittämisyksiköksi, pohtii Helminen.

Kuva: Jarna Lindroos

Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku -hankkeen edetessä toiseen ja kolmanteen vaihee-seen Helminen peräänkuuluttaa tutkimusryhmään jatkuvasti täydentyvää moniam-matillista ryhmää. Tilaa ja aiheita riittää, painottaa FT Anneli Helminen, joka on työs-sään Kuopion sosiaali- ja terveysalan psykososiaalisen työn vastuualuejohtajana nähnyt, mitä moniammatillinen yhteistyö pitkäaikaissairaan hoitopolun ympärillä voi parhaimmillaan olla.

Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku -tutkimus- ja kehittämishankkeen tavoitteena on löytää me-netelmiä tuloksellisuuden arviointiin sopeutu-mis- ja kuntoutuskurssien jatkuvan kehittämi-sen tueksi. Vuonna 2010 käynnistyneen hank-keen ensimmäisessä vaiheessa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuntoutuksen kehittämis-työryhmä arvioi yhteistyössä Turun ammatti-korkeakoulun tutkimusryhmän kanssa par-haillaan käytössä olevia mittareita, joilla kun-toutuksen tuloksellisuutta yhdistyksessä arvi-oidaan. Tavoitteena on siirtyä elämänhallintaa ja -laatua mittavien mittareiden tietokonepoh-jaiseen käyttöön ja siten tarkentaa tulosten analysointia ja vertailua niin lyhyellä kuin pi-demmälläkin aikajaksolla. Ensimmäisessä vai-heessa muutos koskee erityisesti syöpäpotilaille kehitettyä FACT-G-elämänlaatumittaristoa.

Syöpäkuntoutujan elämänlaadun arviointi siirtyy tietokoneaikaan

Kaksi tapaa eliminoida ikävät asuntolainaan liittyvät yllätykset:

Tule käymään tai lue lisää osoitteessa www.säästöpankki.fi /liedonsp

KIINTEÄ KORKO TAI KORKOKATTO.

SÄÄSTÖPANKIN

KORKOSUOJAUS

Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Oripää | Paimio | Raisio | Turku

p. 010 430 900 *)

*) Puhelu kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh. + 5,95 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,04 snt/min. Sis. alv. 23 %.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat16 - 2011 - N:o 2 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 2 - 2011 - 17

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y. TIEDOTTAA

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) 2657 913 • avoinna maanantaisin klo 8.00-18.00, tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00

MATKAOHJELMA:Perjantai 23.12.2011Kokoontuminen Turun lentoasemalla klo 05.15. Lähtö klo 06.15 Finncomm Airlinesin lennolla AY 3964 Helsinkiin, jon-ne saavutaan klo 06.50. Helsingistä jatketaan Finnairin len-nolla AY 8601 klo 09.45 Gdanskiin, jonne saavutaan klo 10.40. Lentoasemalta ajo Gdanskin keskustaan, johon tutus-tutaan kävelykierroksella ennen majoittumista. Majoitusho-tellina toimii kolmen yön ajan Vanhan kaupungin keskustassa sijaitseva viiden tähden palvelut omaava Radisson Blu –hotel-li. Illallinen majoitushotellin lähellä sijaitsevassa ravintolassa.Jouluaatto, lauantai 24.12.2011Buffetaamiainen hotellissa. Aamupäivällä on vielä mahdolli-suus tutustua Gdanskin ostostarjontaan ja nauttia Vanhan kaupungin tunnelmasta. Ennen illallista osallistutaan Pyhän Marian kirkossa messuun. Pyhän Marian kirkko, jonka raken-taminen kesti yli 150 vuotta, on suurin eurooppalainen tii-lirakenteinen, uskonnollinen rakennelma. Kirkon goottilai-nen sisusta erityisen kauniine kristalliholveineen on koristeltu useilla täydellisillä keskiajan ja barokin mestariteoksilla. Jou-luaaton illallinen majoitushotellissa.Joulupäivä, sunnuntai 25.12.2011Buffetaamiainen hotellissa. Päivän aikana tehdään retki Gdy-niaan ja Sopotiin, joihon tutustutaan kiertoajelun yhteydessä sekä kävelykierroksilla. Joulupäivän illallinen hotel Rezydent Hotel Sopotissa.Tapaninpäivä, maanantai 26.12.2011Buffetaamiainen hotellissa. Ajo Gdanskin lentoasemalle, jos-ta Finnairin lento AY 8602 lähtee Helsinkiin klo 11.15. Hel-sinkiin saavutaan klo 14.10. Helsingistä jatketaan Finncomm Airlinesin lennolla AY 3957 klo 16.15 Turkuun, jonne saavu-taan klo 16.50.Matkalle mukaan voimassaoleva ehjä ulkomaanpassi tai virallinen voimassaoleva EU-henkilökortti, josta ilmenee myöntämis- ja voimassaolopäivät. Matkavakuutus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus sekä riittävän kattava peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen sekä huolehtia pe-

rusrokotusten voimassaolosta sekä tarvit-taessa MPR-rokotuksesta. Valuutaksi Puo-lan zloteja.Hotelli:Radisson Blu Hotel*****Ul. Dlugi Targ 19/Powroznicza, Gdanskpuh. +48-58325 4444www.radissonblu.comHotelli sijaitsee Vanhan kaupungin keskus-tassa. Hotellissa ravintola, baari, kuntoilu-huone ja sauna. Huoneita 134, joissa suih-ku/kylpy, WC, kahvin/teenkeittovälineet, TV, hiustenkuivaaja ja minibaari.Matkan hinta:jäsenet 740 euroaei-jäsenet 765 euroaLisämaksu yhden hengenhuoneesta 110 euroa.Hintaan sisältyy:* lentomatkat Finncomm Airlinesin lennoilla Turku- Helsinki-Turku* lentomatkat Finnairin lennoilla Helsinki-Gdansk-Helsinki* lentomatkoilla Helsinki- Gdansk-Helsinki välipala* linja-autokuljetukset ohjelman mukaan* 3 yön majoitus Radisson Blu Hotellissa 2 hengen huoneessa* 3 buffetaamiaista ja 3 illallista* sauna- ja kuntoiluosaston käyttö* retki Gdynia/Sopot* paikallisoppaan palvelut* Matkarin matkanjohtaja Leena Kortesalon palvelutIlmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) 2657 913

Yli tuhatvuotinen Gdansk on tänäkin päivänä tärkeä satamakaupunki. Gdanskissa elävät rinnakkain menneisyys ja nykyisyys. Vanha, mahtava merenkulku- ja hansakaupunki on myös solidaarisuusliikkeen synnyinsija. Museoiden ystävälle kaupungissa on paljon tarjot-tavaa ja aikaa voi viettää vaikka istuskellen Vanhan kaupungin kahviloissa tai viinilasillisel-la eivätkä ne verota kukkaronnyörejä kuin hieman. Gdanskin ohella vieraillaan Gdyniassa ja laulufestivaaleistaan tunnetussa Sopotissa. Laulufestivaalit ovat yksi arvostetuimmista kansainvälisistä laulukilpailuista Eurovision laulukilpailujen ohella. Gdanskista 25 kilomet-rin päässä sijaitseva Gdynia kutsuu itseään merenkulun pääkaupungiksi. Neuvostoaikana teollisuudestaan tunnettu kaupunki panostaa kuitenkin nyt matkailuun.

KOE ERILAINEN JOULU PUOLASSA

GDANSK, SOPOT JA GDYNIA 23. – 26.12.2011

MATKAOHJELMA:Perjantai 30.12.2011Lähtö linja-autolla klo 07.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Vaalimaalle, jossa rajamuo-dollisuuksien jälkeen siirrytään Viipuriin. Pyöreässä tornis-sa nautitaan keittolounas, jonka jälkeen ajo Pietariin. Ma-joittuminen kolmeksi yöksi Nevsky Prospektilla sijaitsevaan Park Inn –hotelliin. Illallinen hotellissa.Uudenvuodenaatto, lauantai 31.12.2011Buffetaamiainen hotellissa. Aamupäivällä ohjelmassa on kaupunkikierros, jonka aikana nähdään Pietarin keskeisim-mät nähtävyydet ulkoapäin: Kazanin katedraali, Iisakin kirk-ko, Rastrellin pylväät, Pietari Paavalin linnoitus, kesäpuu-tarha, Kirkko Veren päällä, Mlhailovskin palatsi, Taiteiden aukio, Palatsiaukio ja Talvipalatsi sekä Admiraliteetti. Ilta-päivällä palataan hotelliin. Vapaata aikaa. Uudenvuoden-juhla on suurin juhla Venäjällä ja sitä otetaan vastaan juh-lavissa merkeissä ja juhlapuvuissa Demidovin ravintolassa. Illallista syödään pitkän kaavan mukaan ja ohjelmassa on

lisäksi mm. musiikkia ja erilaisia tanssiesityksiä. Illallisen päätteeksi nautitaan hedelmiä ja shamppanjaa. Puolen yön aikaan palataan majoitushotelliin.Uudenvuodenpäivä, sunnuntai 01.01.2012Buffetaamiainen hotellissa. Aamupäivällä tutustutaan tar-kemmin Pietari Paavalin linnoitukseen ja Iisakin kirkkoon. Il-tapäivällä jää vapaata aikaa tutustua Pietariin omien mielty-mysten mukaan. Illallinen majoitushotellissa.Maanantai 02.01.2012Buffetaamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään ko-timatkalle. Ajoreitti kulkee Terijoen kautta Viipuriin, jossa mahdollisuus tehdä ostoksia. Viipurista ajo Kotkaan, jossa lounastauko. Kotkasta ajo Loviisan, Porvoon, Helsingin ja Salon kautta Turkuun, jonne saavutaan noin klo 20.00.Matkalle mukaan tarvitaan voimassaoleva, ehjä ulkomaan-passi, jonka tulee olla voimassa vielä kuusi (6) kuukaut-ta matkan jälkeen. Matkalle tarvitaan myös viisumi, jota varten tarvitaan kuukautta ennen matkaa A4 –kokoiselle paperille otettu valokopio passin henkilötietoaukeamas-

ta, vakuutusyhtiön antama todistus matkavakuutuksesta ja sen meneillään olevasta vakuutuskaudesta Venäjän vii-sumia varten, yksi värillinen tai mustavalkoinen passiva-lokuva (ei kolmea (3) kuukautta vanhempi) sekä viisumi-anomuskaavake täytettynä. Vakuutustodistuksessa tulee käydä ilmi vakuutusyhtiön lisäksi vakuutetun henkilötie-dot, vakuutusaika, joka kattaa matkan ajankohdan sekä maininta vakuutuksen kotiinkuljetuksen kulujen kattami-sesta. Rokotuksista suositellaan mm. hepatiitti-, jäykkä-kouristus-, kurkkumätä- ja poliorokotusta. Rokotukset kannattaa hoitaa hyvissä ajoin ennen matkaa. Tietoja ro-kotuksista omasta terveyskeskuksesta tai www.ktl.fi.

Park Inn –hotelli4 lit. A, Goncharnaya Street, 89, Nevsky Prospect 191036 St.Petersburg. Hotellissa 270 huonetta, joissa kaikissa mu-kavuudet ja Park Inn -ketjuun kuuluva sisustus. www.par-kinn.com/hotel-stpetersburg

Ravintola Demidov:www.rest-demidov.narod.ru/russian/index.htm

Matkan hinta:jäsenet 840 euroaei-jäsenet 865 euroaLisämaksu yhden hengen huoneesta 75 euroa.

Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset ohjelman mukaan* 3 yön majoitus Park Inn –hotellissa kahden hengen huoneessa

VUODENVAIHDE PIETARISSA 30.12.2011 – 02.01.2012

”KATRI-HELENA” –MUSIKAALIHELSINGIN KAUPUNGINTEATTERISSAPERJANTAINA 14.10.2011Tarinat alkavat elää omaa elämäänsä, elämäntarinatkin.Laulajan elämäntarina, sekin jonka hän on omakohtaisesti kokenut, kipeä-nä ja hellänä, sekin laajenee kansan tarinaksi, kansan fiktioksi, esitykseksi, näytelmäksi ilman totuutta tai elämänkuvittamista. Katri Helenan tarina on suomalainen, niin suomalainen että se on suuri tarina, se on osa kansakun-nan linjaa; syrjäkyliltä parrasvaloihin, tähtiin. Rooleissa Sanna Majuri, Sinik-ka Sokka, Lasse Pajunen, Sari Siikander, Heikki Sankari, Valtteri Tuominen, Katja Aakkula, Miikka Tuominen, Kari Arffman, Eija Vilpas, Sami Hokkanen ja Helena Haaranen.Matkaohjelma:Lähtö klo 16.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Hel-sinkiin, jossa Helsingin Kaupunginteatterissa seurataan ”Katri-Helena” –esitys-tä klo 19.00. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 23.30.Matkan hinta:jäsenet 78 euroa, ei-jäsenet 93 euroaHintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset * musikaalilippu * matkanjohtaja Hanna-Leena Laihosen palvelut

MAALAISJOULU ANTTOLANHOVISSA23. – 26.12.2011Mikkelin maalaiskunnassa Saimaan rannalla sijaitsevassa Anttolanhovissa voi viettää nautinnollisen joulunajan kiireettömästi. Aitoja maaseudun ma-kuja, liikuntaa oman maun mukaan, sisällä tai ulkona upeassa luonnossa. Matkaohjelma:Perjantai 23.12.2011Lähtö klo 08.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Forssan ja Lahden kautta Anttolaan, jossa majoitutaan kolmeksi yöksi Antto-lanhovin vuonna 2009 uusittuihin hotellihuoneisiin. Aatonaaton ohjelmassa tervetulotilaisuus, päivällinen, sauna- ja uintimahdollisuus, aatonaaton har-taushetki kotaravintolassa ja iltakahvit.Jouluaatto, lauantai 24.12.2011Aamiainen hotellissa. Sauna- ja uintimahdollisuus. Aamupäivällä metsän-eläinten ruokintaretki lähimaastossa sekä joulukuusen koristelua. Puolen päi-vän aikaan seurataan joulurauhan julistusta. Iltapäivällä ajo Anttolan kirk-koon jouluaaton hartauteen. Illalla jouluevankeliumi ja jouluillallinen sekä joulupukin ja –muorin tapaaminen. Joulupukki ja muori toivovat vieraiden tuovan oman lahjan mukanaan. Iltayöllä on vielä kinkkua tarjolla. Joulupäivä, sunnuntai 25.12.2011Aamuvirkut voivat nauttia kahvitarjoilusta ennen joulukirkkoon lähtöä. Klo 06.30 halukkaille kuljetus Anttolan kirkkoon. Kirkosta paluun jälkeen aamiai-nen ja sauna- ja uintimahdollisuus. Aamupäivällä sulatellaan joulukinkkua ja osallistutaan vesiliikuntaan. Lounas on katettu klo 13.00 – 16.00. Iltapäivällä jouluista ohjelmaa. Savusauna lämpiää halukkaille. Illan ohjelmassa iltakahvit sekä tanssia orkesterin tahdissa. Tapaninpäivä, maanantai 26.12.2011Herkkuaamiainen hotellissa. Ennen kotiinlähtöä rekiajelua, jonka jälkeen ajo Hollolaan, jossa ravintola Kunnantuvassa nautitaan joulupöydän antimista. Ruokailun jälkeen ajo Riihimäen ja Forssan kautta Turkuun, jonne saavutaan noin klo 19.00.Matkan hinta: jäsenet 495 euroa, ei-jäsenet 510 euroaLisämaksu yhden hengen huoneesta 75 euroa.Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset ohjelman mukaan* 3 yön majoitus Anttolanhovissa 2 hengen hotellihuoneessa* 3 aamiaista, 2 lounasta, päivällinen, jouluillallinen ja 2 kahvitarjoilua* ohjelman mukaiset tapahtumat Anttolanhovissa * linja-autokuljetukset Anttolan kirkkoon* matkanjohtaja Pirkko Hallanoron palvelut

”VASTANAINEET” HELSINGIN KAUPUNGINTEATTE-RISSA PERJANTAINA 21.10.2011Kolme pariskuntaa juhlimassa yhteistä hopeahääpäivää arvolleen sopival-la juhlaillallisella. Muistoissa palataan kultaiseen nuoruuteen ja tunnelma on kepeä. Vaivutaan nostalgisiksi ja muistellaan 25 vuoden takaisia häitä. Valokuvaaja on kutsuttu ikuistamaan hieno merkkipäivä. Mikä voisi pilata juhlatunnelman? Kuvaaja saapuu kyllä paikalle. Humalassa. Sitten saapuu nainen, joka on ollut hyvinkin läheisissä väleissä muutaman hääpäivää juh-livan herran kanssa. Lopulta saapuu jymy-yllätys. Nämä kolme nousukas-pariskuntaa, jotka vaalivat kulissejaan ja kiillottavat väsymättä julkisivuaan peläten pientäkin skandaalia, saavat kuulla juhlivansa turhaan. He eivät ole olleet neljännesvuosisataa naimisissa. Hei eivät ole olleet naimisissa lain-kaan! Onko onnenpotku vai painajainen, että 25 avioliittovuoden jälkeen palautuu äkkiarvaamatta takaisin sinkkumarkkinoille? Ainakin joutuu pun-nitsemaan uudelleen sellaisetkin lipsahdukset kuin: ”Jos en olisi naimisissa, niin…” J.B Priestleyn hillittömässä komediassa parisuhteen perimmäistä tar-koitusta hämmentävät Risto Kaskilahti, Sari Mällinen, Jari Pehkonen, Leena Uotila, Jouko Klemettilä ja Tiia Louste. Valokuvaajana revittelee Antti Litja. Koko sopan pääkokkina heiluu ohjaaja Mikko Kivinen.Matkaohjelma:Lähtö klo 16.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Hel-sinkiin, jossa Helsingin Kaupunginteatterissa seurataan ”Vastanaineet” –esitys-tä klo 19.00. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 23.30.Matkan hinta: jäsenet 63 euroa, ei-jäsenet 78 euroaHintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * teatterilippu * matkanjohtaja Anna van Breemen palvelut

Nyt on mahdollisuus ottaa vastaan Uusi vuosi Pietarissa, yli 300 vuotta vanhassa kaupungissa. Pietaria on rakastettu, ylistetty ja kirottu, mutta ketään se ei jätä kylmäksi. Pietarissa matkailijan ei tarvitse tun-tea oloansa yksinäiseksi; pääkadun varrella Nevski Prospektilla on ihmisiä kuten Pariisin tai Lontoon ka-duilla. Uudenvuoden matka alkaa Turusta ja reitti kulkee Salon, Helsingin, Porvoon, Loviisan ja Kotkan kautta Vaalimaalle, jolloin matkalle mukaan voi liittyä em. kaupungeista.

* 3 buffetaamiaista, 2 lounasta ja 2 illallista * kaupunkikierros Pietarissa * sisäänpääsymaksut * Uuden vuodenaaton juhlaillallinen ja ohjelma ravintola Demidovissa (250,00 euroa)* viisumi* matkanjohtaja Arja Frimanin palvelut

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat18 - 2011 - N:o 2

Tupakointi on alkoholin käy-tön ohella väestömme suurin yksittäinen terveysriski. Suo-men ASH:n (Action on Smo-king and Health) vuonna 2010 keräämän katsauksen mukaan joka toinen tupakoitsija kuolee ennenaikaisesti tupakoinnista aiheutuviin sairauksiin ja me-nettää 10–20 vuotta elämäs-tään. Suomalaisnaisista joka kuudes tupakoi päivittäin, mie-histä joka neljäs.

– Tupakoivan henkilön syöpäriski on merkittävästi suurempi kuin tupakoimatto-man. Arviolta 25–30 prosent-tia kaikista syövistä on enem-män tai vähemmän tupakan aiheuttamia, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin pääsihteeri, LT Matti Rauta-lahti kertoo.

Sauhuttelun ja syö-vän yhteys kiistatonKäypä hoito -suosituksen mu-kaan yhdeksän kymmenestä keuhkosyövästä todetaan tupa-koitsijalla. Suomessa sairastuu keuhkosyöpään vuosittain noin 2000 tupakoitsijaa.

– Tupakan on todettu lisää-vän myös muun muassa suun, haiman ja virtsarakon syövän määrää. Paras tapa ehkäistä oman ja perheenjäsenen sairas-tumisriskiä on tupakoinnin lo-

pettaminen, Rautalahti koros-taa.

Rautalahden mukaan syö-pävaara lisääntyy usein huo-mattavasti tupakoinnin ja jon-kin muun altistavan tekijän, kuten alkoholin ja asbestin, yh-teisvaikutuksesta.

– Sairastumisriski kasvaa sitä mukaa, mitä nuorempana tupakoinnin aloittaa, mitä enemmän päivittäin polttaa ja mitä pidempään tupakointi jat-kuu.

Syöpätautien lisäksi tupa-kan on osoitettu aiheuttavan kroonista keuhkoputken tuleh-dusta, keuhkolaajentumaa, ve-risuonten ahtautumista ja im-potenssia sekä vaikuttavan si-kiön kehitykseen.

Syöpätapaukset kertovat tupakan-käyttötavoista Miesten syöpätapaukset ovat vähenemässä, naisten puoles-taan lisääntymässä, mikä hei-jastelee tupakkatottumusten muutoksia. Suomessa keuhko-

syöpä on miesten toiseksi ja naisten neljänneksi yleisin syö-pämuoto.

– Naiset ovat historian saa-tossa altistuneet tupakan savul-le usein passiivisesti, sillä mie-het ovat olleet aktiivisia koti-polttajia. Viime vuosikymme-ninä miesten päivittäistupa-kointi on kuitenkin tasaisesti vähentynyt, naisten sitä vastoin aavistuksen lisääntynyt, Rauta-lahti kertoo.

Tupakkatottumusten ohella sukupuolittaiset erot näyttäisi-vät selittyvän hormonaalisilla tekijöillä.

– Naisten riski sairastua rauhasperäiseen keuhkosyö-pään on suurempi kuin miehil-lä. Tosin siinä tupakan osuus ei ole aivan niin selkeä kuin muissa keuhkosyöpätyypeissä, pääsihteeri sanoo.

Tavoitteena savuton Suomi Uusi tupakkalaki tähtää tupak-katuotteiden käytön loppumi-seen vuoteen 2040 mennessä.

Rautalahden mukaan tavoite on johdonmukainen lähtökohta laissa säädetyille rajoituksille.

– Lakimuutokset ovat osal-taan vaikuttaneet siihen, että suo-malaismiehet tupakoivat nykyään eurooppalaisittain aika vähän ja siihen, etteivät suomalaiset naiset

ole sitä koskaan kovin aktiivises-ti edes aloittaneet.

Vuoden 2010 lokakuussa voimaan tulleen lain toinen vaihe alkaa vuodenvaihteessa, jolloin tupakkatuotteiden esil-läpito kielletään vähittäis-myynnissä.

– Meidän tulee jatkossakin miettiä keinoja estää tupakoin-nin aloittamista ja auttaa tupa-koitsijoita lopettamaan, Rauta-lahti sanoo.

Teksti: Aleksi Rajamäki Kuva: Jouko Keski-Säntti

– Keuhkosyövän ylivoimaisesti tärkein riskitekijä on pitkäaikainen tupakointi, lää-käri Matti Rautalahti painottaa.

Tupakoinnin määrä on suorassa suhteessa syö-päriskin kasvuun. Laki piilottaa tupakkatuot-teet kaupan hyllyiltä vuodenvaihteessa.

Mammografiamahdollistaa rintasyövän varhaisen toteamisen

www.pulssi.fi

Pulssissa vastaanottavatsyöpälääkärit:Suvi HeikkiläRiikka HuovinenMinna Kankuri-TammilehtoHeikki MinnOuti PaijaSeppo Pyrhönen

Lääkärit ja röntgen: ma-pe 8–20, la 9–17, su 12–20Laboratorio: ma-pe 7–20, la 9–17, su 12–20Ajanvaraus puh. 2616 300

Tupakan esilläpitokielto voimaan vuonna 2012

Tupakoimattomuus on tehokkainta syövän ehkäisyäTupakkalaki tiukentuu asteittain• Uudentupakkalainensimmäinenvaihetulivoimaan 1.10.2010,jolloinmuunmuassakiellettiintupakka- tuotteidenhallussapitoalle18-vuotiailta.• Tupakkatuotteiden esilläpitoa myymälöissä ja tupakoivilletarkoitettujenhotellihuoneidenmäärää rajoitetaanvuoden2012alussa.• Tupakka-automaatitkielletäänvuoden2015alussa.

Lue lisää tupakkalainsäädännöstä osoitteesta http://www.suomenash.fi.

N:o 2 - 2011 - 19Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Pitkään jatkunut yskä ajoi raja-mäkeläisen Petri Tuutin keuhko-jen tähystykseen vuonna 2006. Tutkimuksissa havaittiin yllättäen pahalaatuisia solumuutoksia.

– Olin onnekas, kun kehittyvä syöpä todettiin niin varhaisessa vaiheessa. Ajattelin hengitysvai-keuksien johtuneen astmasta.

Keuhkosyöpädiagnoosia seurasi pian rankka sädehoito-jakso. Tauti näytti olevan voitet-tu, kunnes vuoden 2008 lopun kontrollikäynnillä havaittiin jäl-leen alkavan syövän merkkejä.

– Vasen keuhko päätettiin poistaa kokonaan. Lääkärit eivät olisi sitä mielellään tehneet, mutta he laskivat, että pärjään yhdellä keuhkolla astmasta huo-limatta. Poistoleikkauksesta jäi hermosärkyä, mutta lääkkeet onneksi tehoavat, Tuutti kertoo.

Asiat tärkeysjärjestykseenTuutti sai ennen leikkausta kaksi ohjetta: painoa kolmas-osa pois ja tupakka pannaan. Tuutti oli ehtinyt sauhutella yläasteikäisestä asti.

– Lääkärit olivat monesti kehottaneet minua lopetta-maan. Lopettamispäätös tuli nyt pakon edessä, vaikka vai-keaa se oli. Onhan se aikamoi-nen myrkky, siihen retkahtaa helposti uudelleen.

Parikymmentä kiloa painoa pudottanut Tuutti kertoo ole-vansa yksikeuhkoiseksi varsin hyvässä kunnossa.

– Kaksi rottweileria pitävät minut liikkeessä. Kova fyysinen rasitus ei luonnollisesti ole enää mahdollista, maratonia en pystyi-si juoksemaan, Tuutti nauraa.

”Ajatelkaa optimistisesti!”

Tuutilla on hymy herkässä, vaikka sairauden myötä hänen elämänsä korttipakka sekoitet-tiin täysin uusiksi.

– Kannattaa ajatella optimisti-sesti eikä vajota synkkyyteen. Perheen ja lähipiirin tuki on anta-

nut voimaa jaksaa eteenpäin, nel-jän pienen lapsen isä kiittelee.

Tuutti osallistui elokuun vaihteessa toiminta- ja palvelu-keskus Meri-Karinassa aikuis-ten syöpäpotilaiden perhekurs-sille, jolla käsiteltiin asiantunti-joiden johdolla syöpäsairauteen sekä fyysiseen ja henkiseen hy-vinvointiin liittyviä asioita.

– On hienoa, että Raha-au-tomaattiyhdistys tukee terveys-kasvatus- ja virkistystoimintaa, johon koko perhe voi osallis-tua. Kurssi tarjosi potilaille mahdollisuuden keskustella sairaudestaan muiden saman kokeneiden kanssa, Tuutti ke-huu.

Rajuista vastoinkäymisis-tään huolimatta Tuutin katse on vakaasti tulevaisuudessa. Hän käy säännöllisesti kuvaut-tamassa keuhkonsa. Tulokset ovat olleet puhtaat.

– Palasin töihin alkuvuon-na. Olen myös ajatellut jatkaa vero-oikeuden opintojani. Jos syöpä ei uusiudu, niin miksi en voisi elää hyvää elämää yhdel-läkin keuhkolla. Kunhan pysyn kaukana tupakasta.

Teksti ja kuva: Aleksi Rajamäki

Lähes 20 vuotta tupa-koinut Petri Tuutti, 43, luopui paheestaan keuhkosyövän vuoksi. Tuutin on nyt helpom-pi hengittää, vaikka hänellä on enää toi-nen keuhko jäljellä.

”Huumori ja perhe auttavat jaksamaan”Yksikeuhkoisena tuulta päin:

Turun Osuuskauppa

onnittelee 60-vuotiasta

Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä!

110 vuotta yhteistä matkaaVuonna 1901

perustetaan Wähäväkisten osuusliike.

Pian Raunistulaan avatun ensimmäisen osuus-

kaupan ovet käyvät tiuhaan. Kahvia, sokeria,

vehnäjauhoja, saippuaa... päivittäisen elämän

välttämättömät tuotteet nostellaan paperipus-

seihin punnitusta varten.

Hinta ja laatu tuotteissa on kohdallaan, onhan

osuuskauppa perustettu takaamaan jäsenilleen

laadukkaat tuotteet voittoa tavoittelematta.

Vuonna 2011

Kauppoja, ravintoloita, hotelleja, liikenne-

myymälöitä... Turun Osuuskaupan yli 100

toimipaikkaa palvelevat varsinaissuomalaisia

21 kunnan alueella.

Vuosien varrella moni asia on muuttunut, mut-

ta ydin toiminnassa on yhä sama. TOK pal-

velee omistajiaan laadusta ja edullisuudesta

tinkimättä.

Nyt meitä AsiakasOmistajia on jo yli 120 000.

AsiakasOmistajana juhlit koko vuodenTOKTOKTOKTOKTOKTOKTOKTOKTOK

TOK juhlii 110-vuotista taivaltaan tarjoamalla juhlaetuja

AsiakasOmistajille. Lisätietoja: tok.fi.

Petri Tuutti selätti keuhkosyövän perheensä tuella. Kuvassa isän sylissä kuopus Nino. Vieressä hymyilevät isosiskot Noona, Nana ja Nenna.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat20 - 2011 - N:o 2

Hyviä voimia ja erityisesti vä-littäviä, auttamishaluisia ihmi-siä tarvittiin, kun 11-vuotias, vakavasti sairas tyttö oli saata-va pikaisesti hoitoon totalita-ristisesta maasta, jossa yhteis-kuntajärjestyksen ”perustana oli lainmukaisuuden fiktio ja fiktion lainmukaisuus” kuten Rogatchi luonnehtii Julian vii-meistä elinvuotta käsitteleväs-sä kirjassaan Suomalainen perheeni. Oli vuosi 1988, kun ukrainalaissyntyinen neuvos-tokansalainen Rogatchi löysi perheensä keskeltä byrokraat-tista painajaista. Hän yritti saa-da tytärtään ulos silloisesta Leningradista ja hoidettavaksi ystävyyskaupunki Turkuun.

Vaikka Julialle oli jo hoito-paikka Tyksistä varattuna, oli sinne pääseminen kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Matkan varrella perhe joutui kohtaamaan useita ihmisiä, joista järjestelmä oli tehnyt lapsen kärsimykselle sokeita oman edun tavoittelijoita. Niin-pä syöpäsairaalan johtaja ei uskaltanut itsenäisesti kirjoit-taa suositusta pikkutytön hoi-toon ulkomailla, koska pelkäsi sen olevan liian rankkaa suur-vallan sairaanhoidon arvoste-lua. Osastolla lääkärit kielsivät hätääntyneitä vanhempia pyy-tämästä lääkkeitä, koska niitä ei ollut, apuhoitajat pihistivät sairailta lapsilta herkkuja ja lastensäätiön virkailija läksytti säälimättä äitiä, jonka olisi pi-tänyt keskittää voimansa kal-leimpansa saattohoitoon.

Julian viimeinen elinvuosi oli kuitenkin onnellinen. Hän sai viettää sen välittävien ih-misten keskellä.

Taide on terapiaaRogatchin kokemukset eivät ole tehneet hänestä kyynikkoa, vaan päinvastoin ihmisen, joka löytää valon pimeyden keskel-tä ja ymmärtää siinä piilevät voimavarat.

- Jos muistamme, että pime-ydessä on valoa, että esimerkik-si aurinko näyttää laskiessaan-kin hyvin kauniilta, meidän on helpompi elää, hän tuumaa.

Julian kuolinvuonna 1989 Inna ja hänen taiteilijamiehen-sä Michael Rogatchi käynnis-tivät tyttärensä muistoksi valon voimasta ammentavan Taiteel-la syöpää vastaan -hankeen, jonka osaksi tuleva Meri-Kari-nan-näyttelykin sijoittuu. Inna Rogatchin luonnon kauneuteen ja yksityiskohtiin keskittyvät teokset on tarkoitettu eräänlai-seksi taideterapiaksi vaikeassa elämäntilanteessa kamppaile-ville potilasperheille.

- Tämäntyyppinen taide on terapiaa, joka ei vaadi vahvoja ponnisteluja vaan vaikuttaa luonnollisella tavalla, antaa ih-miselle hyviä hetkiä, toivoa ja psyykkisiä lisävoimia, Rogat-chi pohtii. - Toivon valokuvie-ni antavan rauhaa ja iloa, hyviä emootioita, jotka ovat hirveän tärkeitä syöpäpotilaille ja hei-dän perheilleen.

Taidehyväntekeväisyyden jatkeeksi kirjalija-taiteilijapari perusti vuonna 2004 Inna ja Michael Rogatchin säätiön, jo-ka on auttanut syöpäpotilaiden lisäksi muun muassa orpolapsia ja Fukushiman katastrofin uhre-ja. Auttamisesta on tullut Ro-gatcheille elämäntapa.

Maailmanparantamisesta Inna Rogatchi ei kuitenkaan

halua puhua. - Parempi maail-ma on sosialistinen utopia, hän hymähtää. - Mutta meidän kak-sikkomme yrittää luoda jotakin uutta ja arvokasta taiteessa ja kirjallisuudessa, ja toisaalta antaa niin paljon apua tarvitse-ville kuin mahdollista.

Viha voidaan voittaaRogatchi on antisemitismiin ja muihin vihailmiöihin erikois-tunut kansainvälisen politiikan asiantuntija, joka pitää tiiviisti yhteyttä ihmisoikeuksia puo-lustaviin toisinajattelijaystä-viinsä niin Venäjällä kuin Kii-nassakin. Hän ei ole voinut tai halunnutkaan sulkea silmiään

yhteiskunnallisilta ongelmilta ja siltä, mitä viha, vaino ja vä-linpitämättömyys voivat pa-himmillaan saada aikaan.

Toisaalta hän tietää myös, ettei ihminen ole niiden äärellä voimaton.

- Olen individualisti ja us-kon, että ihminen voi voittaa järjestelmän. Jos järjestelmäs-sä on vihaa, ihmisillä on mah-dollisuuksia sen voittamiseen, Rogatchi sanoo painokkaasti.

Niille suomalaisille, jotka lietsovat rasistista vihaa, hän haluaa sanoa, että kukoistaes-saan viha ja suvaitsemattomuus murentavat sivistyneen yhteis-kunnan perustaa. Lapsiperheet puolestaan ovat vihan kitkijöinä

keskeisessä asemassa. - Ihmi-sen inhimillisyyden ydin syntyy perheessä. Perheiden tulisi vaa-lia humanistisia arvoja, oltiin poliittisesti sitten vasemmalla tai oikealla, hän painottaa.

Rogatchi toivoo, että nuo-rille tarjottaisiin aktiivisesti humanistisia esikuvia ja että tunnetut humanistit pyrkisivät itsekin puhuttelemaan nuoria. - Sellaiset kuin Vaclav Havel, Elie Wiesel tai Leonard Cohen, suomalaisista vaikkapa Martti Ahtisaari, professori Carl Öh-man, piispa Erik Vikström tai maaherra Pirkko Työläjärvi.

- Nuorten on ymmärrettävä, ettei vihan siivittämä väkivalta ole oikea keino vaikuttaa. Ih-

misten keskinäinen kunnioitus on tärkeää. Vihanvastainen yh-teiskunta toimii aina paremmin kuin maa, jossa vaino sallitaan, hän muistuttaa.

Armon ja ilon ikkunasta -valokuvanäyttely Meri-Kari-nassa (Seiskarinkatu 35) 15.12.2011-15.1.2012.

Näyttelyn päätyttyä kaikki työt lahjoitetaan Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen välityk-sellä Karinarannan ja Meri-Karinan asukkaille, Karinako-din saattohoitopotilaille sekä Tyksissä hoidettaville syöpäpo-tilaille.

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

- Elämässäni haluan olla suorasanainen, taiteessani en. Taiteen on oltava hienovaraista, jotta katsojalle jää tilaa omille tunteilleen ja ajatuksilleen, toteaa Inna Rogatchi, joka valmistelee parhaillaan myös viidettä kirjaansa. Kirjan nimi on Ihmisten yhteys ja se maalaa kuvaa vuosituhannen vaihteen maailmasta kansainvälisesti merkit-tävien ihmisten ja tapahtumien kautta.

Kun kirjalija-taiteilija Inna Rogatchi menetti pienen Julia-tyttärensä luusyövälle, hän omis-ti elämänsä hyväntekeväisyydelle. - Olimme kohdanneet niin paljon hyviä voimia, että se tuntui siunaukselta. Halusimme antaa koke-mamme hyvän takaisin, hän kertoo valmistel-lessaan Armon ja ilon ikkunasta -valokuva-näyttelyä turkulaisten syöpäpotilaiden ja hei-dän perheidensä iloksi toiminta- ja palvelu-keskus Meri-Karinaan.

Hyväntekeväisyydestä tuli elämäntapa

Yksilöllisesti sopiva proteesikorvaa rinnan menetetyn muodon

Balance Balance Contact Balance Individual

Koko- tai osaproteesi tulisi uusia noin kahden vuoden välein.

Amoena Boutiquessa tai www.amoena-online.fi verkkokaupassaon myynnissä erittäin laaja valikoima proteesirintaliivejä ja -uimapukuja.Lisätietoa proteeseista ja tekstiileistä saat osoitteessa www.amoena.fi tai Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäneuvonta-asemalta.

Säästävän rintasyöpäleikkauk-sen jälkeen jää usein kudos-puutos, joka alkaa näkyä ehkä vasta useamman vuoden jälkeen leikkauksesta.Valikoimassamme on useita eri mallisia ja kokoisia osaproteeseja tähän ongelmaan.

Bulevardi 30, 00120 HelsinkiPuh: 09-649 839

e-mail: info@amoena.fi www.amoena.fi

Myymälämme on avoinna ma – pe klo 10 – 17

TERVETULOA!Apteekkari ja koko henkilökunta

Lääkäriasema Mehiläinen

Linnan Apteekki, avoinna joka päiväma-pe klo 8-20, la 9-18, su 11-19

Pysäköinti P-louhi

NYT SAMAN KATON ALTAKAIKKI

TERVEYSPALVELUT

Avoinnajoka päivä

N:o 2 - 2011 - 21Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

—Ei ollut tullut mieleenikään, että kyseessä voisi olla kasvain. Järkytyin niin, että itku tuli.

Järkytys vaihtui nopeasti käytännön asioiden hoitami-seen. Kaitajärvi hoiti puheli-mitse työasiat ja pankkiasiat kuntoon. Hän soitti naapuril-leen, joka lupasi huolehtia ko-tiasioista kuten posteista.

Mutta ihmisen mieli ei py-sähdy, vaikka käytännön asiat on hoidettu. Vielä oli paljon kysyttävää ja mietittävää.

—Tietämättäni hoitaja oli kutsunut sairaalapappi Olli Heinosen luokseni. Se oli hoi-tajalta hienosti ajateltu. Heino-nen sanoi, että hän oli tullut kuuntelemaan minua, ja minä puhuin ja puhuin.

Naapuri tuli samaan aikaan katsomaan.

—Järkyttynyt naapurini kertoi minulle jälkeenpäin, että televisiosarjoissa pappi antaa aina viimeisen voitelun. Hän luuli papin olevan sen takia luonani.

Vaikeinta on kertoa omaisilleKaitajärvi korostaa, että syöpä-uutisen kuullut potilas pystyy järjestämään asioitaan, vaikka onkin järkyttynyt. Vaikea vaihe on, kun uutinen pitää kertoa omaisille, varsinkin omille van-hemmilleen ja lapsilleen. Olisi-ko silloin parempi, että uutisen kuulee joltakulta toiselta.

—Päätin itse kertoa äidille. Järjestin niin, että yksi siskoni on samaan aikaan paikalla, kun soi-tan äidille. Mutta kun soitin, äiti kysyi, olinko soittanut hänelle

viime yönä vai oliko se ollut un-ta. Olin yöllä murehtinut, miten kertoa hänelle. Telepatia toimi välillämme eli äiti tiesi asiani jo ennen kuin kerroin sen.

Pojalleen Kaitajärvi oli kir-joittamassa pitkää tekstiviestiä, kunnes hoitaja sanoi, että vaka-vasta sairaudesta ei voi pelkäs-tään tekstailla. Hän kuitenkin lähetti lyhyen viestin. Lopputu-los oli se, että poika lähti saman tien töistään äitiään katsomaan. Sairastunut haluaa varjella lä-heisiään ikävältä uutiselta, mutta mikä on oikea tapa. Pitää myös miettiä, kuinka monelle haluaa asiasta kertoa.

—Minulla on seitsemän si-sarusta, lisäksi ystävät, joten kyllästyin pian kertomiseen. Olin puhunut itseni puhtaaksi asiasta. Olin väsynyt selittä-mään sairauttani uudelleen ja uudelleen.

Leikkaushoito ja sädehoitoKaitajärven pään kasvain hoi-dettiin leikkaamalla ja sädehoi-dolla. Noin 2,5 senttimetrin kokoinen kasvain oli aivorun-gon päällä aivolisäkkeen ala-puolella. Kasvain oli kiinnitty-nyt muun muassa. vasemman silmän liikuttajahermon lihak-seen., mistä syystä vasemman silmän liike pysähtyi. Kasvain operoitiin nenän kautta mikro-kirurgisena leikkauksena.

—Leikkauksen inhottavin vaihe oli siitä herääminen. Kumpaankin sieraimeeni oli laitettu pitkät tamponit ja mi-nun piti hengittää suun kautta. Reidessä oli kipeä haava, siitä

oli otettu paikka-ainetta leik-kausalueelle.

Noin kuukausi leikkauksen jälkeen alkoi sädehoitovaihe. Kaitajärvi sai hoidon aikana kortisonia.

—Minulta menivät yöunet ja olin silti virkeä. Harrastan kirjoittamista. Kirjoitin tuona aikana satoja sivuja tekstiä.

—Nautin kotona olosta. Kävelin paljon ja kirjoittami-nen piti minut hyvällä mielellä, sain kerrankin kirjoittaa rau-hassa.

Kaitajärvi palasi töihin tou-kokuun 2010 alussa. Kasvai-men löytymisestä oli tuolloin kulunut neljä kuukautta. Hän on jatkuvassa kontrollissa.

—Ensimmäinen ja suurin järkytys oli tieto pään kasvai-mesta. Toinen järkytys oli se, että rintasyövällä on taipumus levitä luustoon. Selkärangassa-ni on etäpesäkkeitä. Minulta on sädetetty lannerankaa, niskaa ja pään aluetta.

Kirjoittaminen on avain toiseen maailmaanAnitta Kaitajärvi harrastaa kir-joittamista ja hän kuuluu Soh-

vankukat-kirjoittajaryhmään. Hän on julkaissut novelleja Varsinais-Suomen taidetoimi-kunnan kahdessa Reviiri-anto-logiassa. Tänä vuonna hänen novellinsa pääsi mukaan Kou-volan dekkaripäivien kilpailu-antologiaan. Kirjoituspöydän laatikosta löytyy muiden mu-assa keskeneräinen romaanikä-sikirjoitus Everybody knows, josta oheinen näyte.

”—Sun pitää jatkaa helmaa.Antero katsoo peiliin. Totta,

miten hän ei itse sitä huoman-nut.

—Pituus on plussaa kun on mies, mutta naisena liika on liikaa.

Antero maalaa peilin edes-sä huuliaan. Näitä huulia ha-luan suudella usein, Taina sa-noi ensi suudelman jälkeen. Huuleton mies, miten sä sen teet? Iiro tokaisee usein isäs-tään, kun Antero vihaisena imaisee huulet sisään.

Omasta mielestään suu on parasta mitä hänessä on. Hän on monesti nauranut kaverei-den överiksi menneitä rajauk-sia. Hän itse rajaa huulensa tarkasti ääriviivoja pitkin. Huolellisuutta vaatii alahuulen

syvä poikittainen juonne. Huu-lipunaa siihen pitää tököttää vähän reilummin kuin muualle, muuten se kerää kaiken värin ympäristöstä. Sun on pitänyt syntyä huulihalkiolapsena, mutta Luoja on viime metreillä muuttanut mielensä, Taina ir-vaili alussa.

Äidin puolelta olisi ollut tarjolla pitkät ja tuuheat ripset, mutta hän peri epäonnekseen isänsä tökötököt, kuten hän itse niitä manaa taistellessaan ir-toripsien kiinnityksen kanssa.

—Varsinaista töhräämistä, hän mutisee.

—Kiroa sinä vaan tökötö-köjäsi, irtoripsillä ne saa au-tettua, mutta mieti minun lau-tapakaroitani, ei naisellisuu-desta tietoakaan, sinulla sen-tään on kunnon peffa.

Vuosien kuntosaliharjoitte-lu on muotoillut Anteron paka-rat. Mekon alta ne pullistuvat esiin kiinteinä ja puolipallon muotoisina, kuin afrikkalaisel-la naisella.

—Nyt mekko pois, että eh-ditään, Leevi komentaa.

Antero surraa ompeluko-neella jatkeen mekon helmaan ja Leevi ottaa silitysraudan esille.

—Voisit ajella rintakarvat. Muuten sun pitää laittaa huivi, ettei kiharat heilu tuulessa.

—Ei ne sieltä näy. Toivotta-vasti Iiro ei ilmesty torille.

Antero ei halua satuttaa poikaansa. 17-vuotias on liian nuori ajattelemaan isänsä omi-tuisuuksia.

—Sehän jäi kotiin. Sun olisi pitänyt kertoa sille jo monta vuotta sitten. Taina on saanut sinut niin tossun alle, ettet vie-läkään uskalla tehdä vastoin sitä.

—En minä enää Tainaa ajattele. Mutta miten kerron pojalle?

—Istutat sohvaan ja sanot että on kerrottavaa.

—Ilmoitusluonteinen asia, vai?

—Vaikka niin.He nauravat, kun Leevi is-

tuu sohvalla ja killittää Ante-roa sieltä.

—Kerro isi salaisuutesi.—Ovikello soi. Mene avaa-

maan äläkä pilkkaa miestä pahassa paikassa.”

Teksti ja kuva: Pekka Remes Ote romaanikäsikirjoituksesta: Anitta Kaitajärvi.

Lietolaiselta Anitta Kaitajärveltä leikattiin päässä ollut rintasyövän etäpesäke tammikuussa 2010. Hän sai myös sädehoitoa. Kuvassa on naamio, jolla pää pidettiin liikkumattomana sädehoidon aikana.

Lietolainen Anitta Kaitajärvi, 59, muistelee vuoden 2009 marraskuuta, jolloin kohistiin sikainfluenssasta. Kaitajärvelle tuli silloin kuumetta, päänsärkyä, jäseniä särki ja silmät oirehtivat. Siis selvät sikainfluenssan merkit.Sen jälkeen tulivat paniikkikohtaukset. Myös käteen tuli oireita. Sihteerinä toimiva Kaita-järvi huomasi, että tietokoneen hiirtä käyttävä käsi ei toiminut normaalisti. Oireet pahenivat. Tammikuussa tuli taas kuume, vasemman sil-män liike pysähtyi ja kaikki näkyi kahtena. Kaitajärvi hakeutui jälleen lääkäriin.—Olin koko syksyn käynyt samalla lääkärillä. Hän lähetti verikokeeseen. Tulehdusarvot oli-vat koholla. Lääkäri totesi, että hän ei tiedä, mikä minulla on. Minut lähetettiin TYKSiin pään kuvaukseen, Kaitajärvi kertoo.TYKSin neurologian osastolla syy selvisi: ai-voissa oli kasvain. Kyseessä oli vuonna 1999 sairastetun rintasyövän etäpesäke. Itse asiassa etäpesäkkeitä oli niskasta lantioon saakka.

Rintasyövän etäpesäke oli järkytys

Monipuolinen ja muodinmukainenP E R U U K K I L I I K E

Laadukkaat monofi lament-peruukit antavat luonnollisen ilmeen

Eerikinkatu 9 B 20100 Turku Puh. 231 9277www.peruukkiliikehyvarinen.fi

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat22 - 2011 - N:o 2

SYÖVÄNTORJUNTATALKOOT-KAMPANJA tukee myös palveluasuntojen rakentamista syöpäpotilaille

NÄIN VOIT OSALLISTUASYÖVÄNTORJUNTATALKOOT

–KAMPANJAAN:

• osta oma nimikkotiilesi varustettuna hopeisella nimilaatalla (200 €)• kaiverruta nimesi uudisrakennuk- sen kunniatauluun (100 €) Myynti p. 2657 619 tai 2657 687• anna panoksesi lista- tai lipaskerääjälle kotiovellasi tai keräystempauksessa• talleta haluamasi lahjoitussumma Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Syöväntorjuntatalkoot –kampanjan tilille OP-Pohjola 571345-2505 Iban nr. FI96 5713 4520 0005 05

TOSHIBA TEC NORDIC AB Joukahaisekatu 6 20520 TURKUPuh. 010 568 5550

TERVETULOA VÄRI- DOKUMENTOINNIN MAAILMAAN

Lue lisää tulostus-, kopiointi- ja skannausratkaisuistammewww.toshiba.fi

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myönsi Meri-Karinan toi-minta- ja palvelukeskuksen uudisrakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten saneeraukseen Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle 2 060 805 euron suuruisen avustuksen sekä 3 994 495 euron korkotukilainan. Lisäksi yhdistys kerää hankkeeseen 1 135 000 euroa.

Rakennus- ja saneeraustyöt ovat jo käynnistyneet kuluvan vuoden kevääl-lä. Tavoitteena on toteuttaa entistä monipuolisempi ja turvallisempi palve-lukokonaisuus Turun Hirvensaloon.

Hanke tuo Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen yhteyteen 28 uut-ta palveluasuntoa, jotka valmistuvat helmi-maaliskuussa 2012. Laajennus- ja saneeraustoimet kohdistuvat Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuk-sen majoitus-, keittiö- ja ruokailutiloihin sekä alueella jo oleviin palvelu-vuokra-asuntoihin.

ARA on todennut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sekä aravalain että vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalojen korkotuesta annetun lain tarkoittamaksi yleishyödylliseksi yhteisöksi.

N:o 2 - 2011 - 23Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on koko 60-vuotisen toimintansa ajan noudattanut tark-kaa taloudenhoitoa. Taistelussa syöpää vastaan yhdistys on aina vedonnut kansalaisiin ja pyytä-nyt heitä osallistumaan toteutettuun keräykseen joko kerääjinä tai lahjoittajina. Tällä tavalla toi-

mien maahamme on saatu syöväntorjuntatyössä tarpeellisia laitoksia tai toimintamuotoja, jotka muuten olisivat toteutuneet vuosien viiveellä.Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kääntyi kolmen henkilön puoleen, joita syö-väntorjuntatyö yhdistää.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. suhtautuu myönteisesti julkiseen nettirekisteriin, josta lahjoittajat pystyvät tulevaisuudessa tarkista-maan keräysten laillisuuden ja kenties myös seuraamaan rahojen käyttöä.

- Syöpäjärjestöissä on reagoitu voimakkaasti huijauskeräyksiin, joissa syöpäpotilaita on käytetty hyväksi. Olemme olleet aktiivisesti yhteydessä poliisiin, jotta asiaan puututtaisiin. Tämä on hyvä keino tehostaa varainhankinnan läpinäkyvyyttä, yhdistyksen toimitusjoh-taja Kari Ojala sanoo.

Avoimuus lahjoitusvarojen käytössä kuuluu Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen keskeisiin toimintaperiaatteisiin. - Kun lahjoitus-rahalla tehdään jotakin, se myös kerrotaan julkisuuteen viranomais-raportoinnin ja sisäisen valvonnan lisäksi, Ojala summaa.

Hyväntekeväisyyskohteet valitaan usein sen mukaan, missä on suurin tarve. Lahjoittajien toivomukset otetaan huomioon.

- Siten vapaaehtoisjärjestöt myös yleensä pysyvät askeleen edel-lä viranomaisia, Ojala selittää. - Olemme etulyöntiasemassa, koska meillä on yhteistyökumppaneina kaikkien syövän hoitoon ja tutki-mukseen liittyvien alojen ihmisiä, eikä sidonnaisuuksia määrätyn-laiseen toimintaan ole. Toimintasektorimme on hyvin laaja, syöpää sairastavista vastasyntyneistä satavuotiaisiin saattohoitopotilaisiin.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. kannattaa keräysrekisteriä

Yleisölle suunnatusta verkkorekisteristä on lähivuosina mahdollista varmistaa, että varainhankintaa harjoittavalla avustusjärjestöllä on lainvoimainen keräyslupa. Jos rekisteri toteutuu täydessä laajuudes-saan, tallentuu siihen tarkat tiedot kunkin keräyksen tuotosta sekä siitä, miten lahjoituseurot on käytetty. Poikkeuksen muodostavat jatkuvat keräykset, joille ei ole määrätty takarajaa.Poliisihallituksen arpajaishallintopäällikkö Jouni Laiho kertoo, että julkisen rekisterin sisällöllinen laajuus riippuu varainkeruuta harjoit-tavien järjestöjen yhteistyöhalukkuudesta. Osa rekisterin valmistelun yhteydessä kuulluista avustusjärjestöistä on suhtautunut hankkee-seen epäilevästi, mutta Laiho uskoo asenteiden muuttuvan sitä mukaa, kun järjestöt ymmärtävät läpinäkyvyyden edut. - Läpinäkyvyys todennäköisesti edistää keräyksiin osallistumista, kun kansalainen tietää varmuudella mihin varat menevät. Meille tulee palautetta yleisöltä tähän liittyen, Laiho huomauttaa.Laiho pitää mahdollisena, että yleisörekisteri saadaan käyttöön vuo-den 2013 aikana. - Aikataulu riippuu kuitenkin siitä, miten poliisin määrärahat riittävät, hän muistuttaa.Lupahakemusten seulonta kiristyiLupahakemukset joutuivat viime vuoden alusta aiempaa tarkem-paan seulaan, kun yhden poliisipiirin rajat ylittävien keräysten lupa-harkinta siirtyi Poliisihallitukselle Etelä-Suomen lääninhallitukselta.- Havaitsimme, että aika vähäisillä selvityksillä ja huonosti perustel-luilla hakemuksilla oli annettu valtakunnallisia keräyslupia, Laiho kertaa.Ongelmallisiksi osoittautuivat uskonnolliset yhdyskunnat, joiden tarkoitus ei ole rahankeräyslain edellyttämällä tavalla yksinomaan yleishyödyllinen. Myös niiden järjestämät keräykset saattavat täh-dätä uskonnon harjoittamisen edistämiseen ja sielunhoitoon yleis-hyödyllisen tarkoituksen sijaan. Tällaiset järjestöt eivät täytä laissa määriteltyjä luvan saamisen edellytyksiä.- Kysymys on poliittisesta valinnasta. Halutaanko lakia muuttaa siten, että luovutaan luvan myöntämisen edellytyksenä olevasta yksin-omaisen yleishyödyllisyyden vaatimuksesta. Tätä asiaa tullaan tällä vaalikaudella todennäköisesti tarkastelemaan, Laiho toteaa.Keräyshuijarit ahtaalleRahankeräysrikoksen rangaistusasteikko koveni viisi vuotta sitten uudistuneen rahankeräyslain seurauksena. Samalla rikoksen mak-simirangaistus, joka ennen oli kuusi kuukautta vankeutta muuttui kahdeksi vuodeksi vankeutta. Keräyshuijausta, joka ennen täytti vain lievän petoksen tunnus-merkit, kohdellaan nyt törkeänä petoksena. Siksi se ei ole enää asianomistajarikos, jonka tutkiminen ja tuomitseminen kysyy hui-jatun omaa aktiivisuutta. Nykytilanteessa huijaria voikin odottaa ehdoton vankeusrangaistus teosta, jota ennen tuskin pidettiin ri-koksena. Siksi hovioikeus saattoi tuomita Syöpäsairaiden tuki ry -huiputuksen päätekijän kahden vuoden ehdottomaan vankeus-rangaistukseen. Keräysvilpistä narahtanut ei pääse enää kuin koi-ra veräjästä. JL

Julkinen verkkorekisteri tuo kerä-yskampanjat yleisön arvioitaviksi

Syöväntorjuntatyö yhdistää heitä

Varainhankinnan viranomaisvalvonta tiukentuu, kun pit-kään työstetty valtakunnallinen rahankeräysten valvonta-rekisteri tulee poliisin käyttöön ensi vuonna. Poliisihallitus valmistelee rekisteriin tulevaisuudessa myös yleisölle avoin-ta osiota, josta kuka tahansa voi tarkistaa lahjoituskohteen luotettavuuden.

Kari KaunismaaHallituksenpuheenjohtajaYritykseni Kaivon Liha Kau-nismaa Oy konsernin 43-vuoti-nen taival pitää sisällään liha-alan tukkuliiketoimintaa ja teollista tuotantoa. Työntekijöi-tä oli aluksi kaksi tai kolme, nykyisin noin kahdeksankym-mentä. Yhteiskuntavastuu on ollut kuvassa mukana alusta saakka.

Yritykselle esitettyjä avun-pyyntöjä on joskus vaikea kar-sia, niin moni on hyvällä asialla. Kaikkeen ei voi kuitenkaan osal-listua, ja yhteydenottoja tulee viikoittain. Nykyisin keskitym-me lapsiin ja veteraaneihin. En jää odottamaan lahjoituspyyntö-jä, vaan otan itse yhteyttä hyvän-tekeväisyyskohteisiin, joita yri-tyksemme haluaa tukea.

Tuki Lounais-Suomen Syö-päyhdistykselle on ollut itses-tään selvää jo 30 vuoden ajan. Se ei johdu siitä, että syöpää on ollut perhepiirissäkin. Syöpä herkistää aina, ja varsinkin sil-loin kun näkee lapsisyöpäpoti-laita. Molemmilla pojillani on samanlainen oikeudentaju. Toisen hädän ymmärtäminen on heille luonnostaan selvää.

Avunpyynnön esittäjä on nykyisin yhä useammin ulkoi-nen, palkattu firma. Soitto tulee tuntemattomasta numerosta, eikä lahjoittaja voi olla varma meneekö raha perille asti ja pal-jonko menee. Ensin on pankin jättömaksu ja huijarifirma voi sen jälkeen käyttää suuren osan summasta omiin kuluihinsa. Puolihuijareita on valtavasti. Siksi läpinäkyvyys on tärkeää.

Yrittäjä on erittäin kriitti-nen kaikenlaisia epämääräisiä keräyksiä kohtaan. Jo yhden pienen pettymyksen jälkeen oppii varmistamaan, että raha saavuttaa kohteensa eikä jää hulttioveljien taskuun. Tutun kohteen tukeminen on turvalli-nen tie, kun tietää vuosien ko-kemuksella minne apu menee.

Sointu HeinonenVapaaehtoinenvarainkerääjäOlin päättänyt, etten ikinä ker-jää tai kaupustele. Sitten itsel-leni tuli syöpä keväällä 1993. Kun vuosi sairastumiseni jäl-keen rappukäytävään tuli il-moitus, jossa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys etsi talooni lis-takerääjää, ajattelin että voin-han aina sen verran tehdä. Lo-pulta tulin kiertäneeksi kaikki asuinalueeni 14 taloa. Pian lis-ta vaihtui keräyslippaaseen ja siirryin rappukäytävistä mes-suille ja kaupungille.

Osallistun keräyksiin viisi tai kuusi kertaa vuodessa ja teen sen ilmaiseksi. Moni kat-soo tarkkaan, mikä lipas on kädessä. Ihmiset muistavat huijarikerääjät ja itseltänikin joskus varmistetaan, meneekö raha Syöpäyhdistykselle. Jo-kainen keräämäni kolikko läh-tee lyhentämättömänä syövän-torjuntatyöhön.

Enimmäkseen ihmiset suh-tautuvat keräyksiin myöntei-sesti. Varsinkin ihmiset, jotka eivät näytä hirveän varakkailta ulospäin, haluavat usein tehdä lahjoituksen. Myös nuoret aut-tavat aika paljon. Ne jotka ovat itse sairastuneet tai läheinen on

sairastunut, pysähtyvät mones-ti kertomaan siitä. Kyllä sieltä joskus kysymyksiäkin tulee, mutta jokainen syöpä on erilai-nen, joten paljon en voi neu-voa. Tukea voin kuitenkin aina antaa. Monesti olen kannusta-nut kyselijää tutustumiskäyn-nille toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinaan, lähtemään sin-ne vaikka kahville, jos paikka ei ole entuudestaan tuttu.

Tässä työssä täytyy olla kohteliaasti epäkohtelias. Tyr-kyttää lipasta kohteliaasti, vaikka onkin epäkohteliaasti keskeyttämässä toisten seurus-telua. Itsekseen seisova ei saa kerättyä mitään. Aina se läm-mittää, kun saa palautetta, että teet hyvää työtä ja on hienoa, kun vielä jaksat kiertää.

Iiris KultarintaKuukausi- lahjoittajaRyhdyin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuukausi-lahjoittajaksi, kun lähipiiriini kuuluva henkilö sairastui syö-

pään. Aloin tuolloin miettiä, miten voisin itse kantaa korteni kekoon syöväntorjuntatyössä ja kuukausilahjoittaminen tun-tui luontevalta. Siitä on jo vuo-sia. En edes muista tarkkaan kuinka monta.

Läheiseni parani, halusin kuitenkin edelleen jatkaa kuu-kausilahjoittajana erittäin tär-keän asian hyväksi. Syöpä on sittemmin koskettanut läheltä jo useamman kerran, vaikka olen itse siltä säästynytkin, ai-nakin vielä.

Nykyisin syöpä kuulostaa minusta melkeinpä kirosanalta. Se on viheliäinen sairaus, jo-hon tiedän monen menehty-neen. Toivon, että mahdolli-simman moni voitaisiin tutki-musta lisäämällä parantaa, tai löytää jopa keinoja ennaltaeh-käistä syöpää. En kuitenkaan pelkää tai mieti omaa sairastu-misriskiäni. Turha sellaisesta on etukäteen huolehtia.

Lahjoitussummani on tällä hetkellä 15 euroa kuukaudes-sa. Minulla ei ole erityistä toi-vetta siitä, kohdistetaanko ra-hoja uusien hoitomenetelmien tutkimiseen tai syöväntorjun-

taan erikoistuvien ammatti-laisten kouluttamiseen. Pää-asia on, että apu menee tärke-ään kohteeseen lyhentämättö-mänä.

Haluaisin tietenkin auttaa mahdollisimman monia, mutta kohteet on rajattava itselle tär-keisiin. Toinen kohde, johon lahjoitan säännöllisesti, on Medi-Heli. Haluan, että kopte-ri pysyy ilmassa, sillä koskaan ei tiedä, milloin sen apua joku meistä tarvitsee.

Suhtaudun hieman epäile-västi itselleni tuntemattomiin keräyskohteisiin. Avun perille-menoon lopulliseen avustus-kohteeseen ei voi aina luottaa vaikka haluaisikin. Yhdistyk-sen taustat kannattaa selvittää ennen lahjoituksen tekemistä: kuinka tunnettu yhdistys on kyseessä ja kauanko se on toi-minut. Pitkään toimineita ja tunnettuja yhdistyksiä pidän itse luotettavina.

Ryhtyessäni lahjoittajaksi pyysin yhdistyksestä tilinume-ron. Se hoitui helposti yhdellä puhelinsoitolla. Nykyisin tieto löytyy varmasti jo yhdistyksen nettisivuiltakin.

- On tärkeää, että yritysjohtaja tuntee sydämellään. Menestyksen myötä tulee valta ja vastuu, se on selvää, toteaa yritysjohtaja Kari Kaunismaa. Vapaa-ajallaan mies osallistuu hyväntekeväisyystempauksiin lentopallojoukkueensa Well-Parrat ry:n riveissä. Kuvaa varten hän pukeutui Sykerö Beach -tapahtuman paitaan. Sen turnauksiin osallistumalla joukkue on pelannut rahaa lapsisyöpäpotilasperheille jo yhdeksänä kesänä.

- Joskus ihmiset vähättelevät, että heillä on antaa vain pikkukolikoita. Silloin sanon, että pienistä kolikoista karttuu keräyslippaassa kokonaissumma, jolla saa paljon hyvää aikaan. Kukkaron pohjalla sentit eivät hyödytä ketään, sanoo vapaaehtois-työntekijä Sointu Heinonen.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat24 - 2011 - N:o 2

Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseilleMeri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT:Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) ...........................................................04.-08.06.2012 sekä 2.jakso .......................................................................................................................18.-19.02.2013 Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) ...........................................................16.-20.07.2012sekä 2.jakso ........................................................................................................................20.-21.02.2013 AIVO- JA SELKÄYDINKASVAINPOTILAAT:Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja läheiset (KELA) .......................................................07.-11.05.2012sekä 2.jakso ........................................................................................................................03.-04.12.2012 Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja läheiset (KELA) .......................................................27.-31.08.2012sekä 2.jakso ........................................................................................................................06.-07.03.2013ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT:Eturauhassyöpäpotilaat ja läheiset (LSSY, TYKS) .......................................................28.11.-03.12.2011Kurssi on tarkoitettu vain VSSHP:n potilaille ja läheisilleGYNEKOLOGISET POTILAAT:Gynekologiset syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ...............................................................16.-20.04.2012 sekä 2. jakso .......................................................................................................................07.-08.11.2012HEMATOLOGISET POTILAAT:Hematologiset syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ...............................................................19.-23.03.2012Hematologiset syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ...............................................................25.-29.06.2012Hematologiset syöpäpotilaat ja läheiset (TYKS) ...............................................................26.-30.09.2011Kurssi on tarkoitettu vain VSSHP:n potilaille ja läheisilleKantasolusiirtohoidetut potilaat ja läheiset (KELA) .........................................................19.-23.03.2012Kantasolusiirtohoidetut potilaat ja läheiset (KELA) .........................................................25.-29.06.2012IHOSYÖPÄPOTILAAT:Ihosyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) .................................................................................26.-30.03.2012 sekä 2. jakso .......................................................................................................................15.-16.10.2012KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT:Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja läheisille (KELA) ....................................................24.-28.10.2011sekä 2.jakso ........................................................................................................................03.-04.05.2012Parikurssi ikääntyneille pitkään syöpää sairastaneille (RAY) ............................................21.-25.11.2011Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja läheisille (KELA) ....................................................10.-14.04.2012sekä 2. jakso .......................................................................................................................05.-06.11.2012Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja läheisille (KELA) ....................................................02.-06.07.2012sekä 2. jakso .......................................................................................................................11.-12.02.2013Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja läheisille (KELA) ....................................................24.-28.09.2012 sekä 2. jakso .......................................................................................................................02.-03.04.2013Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja läheisille (KELA) ....................................................19.-23.11.2012 sekä 2. jakso .......................................................................................................................05.-06.06.2013KEUHKOSYÖPÄPOTILAAT:Keuhkosyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) .....................................................................28.05.-01.06.2012sekä 2. jakso .......................................................................................................................12.-13.12.2012KILPIRAUHASSYÖPÄPOTILAAT:Kilpirauhassyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ....................................................................13.-17.08.2012sekä 2. jakso .......................................................................................................................04.-05.03.2013LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET:Hoitojen päätyttyä –perhekurssi / SYLVA (KELA) ...........................................................17.-21.06.2012Lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutumisvalmennuskurssi (KELA) ...................................23.-27.07.2012sekä 2. jakso .......................................................................................................................04.-05.02.2013Lapsisyöpäpotilasperheiden viikonloppukurssi (LSSY, KELA) .......................................27.-29.07.2012Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (RAY, LSSY, TYKS) ....................................28.-30.12.2011 NUORET SYÖPÄPOTILAAT:Pärjää ilman vanhempia –kurssi 14 – 17-vuotiaille (KELA) .............................................11.-15.06.2012Nuoret 18 – 25-vuotiaat syöpäpotilaat (KELA) .................................................................11.-15.06.2012PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖPÄPOTILAAT:Pään- ja kaulanalueen syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ...................................................12.-16.11.2012 sekä 2. jakso .......................................................................................................................03.-04.06.2013RINTASYÖPÄPOTILAAT:Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) ....................................................................................09.-18.11.2011Kurssi on tarkoitettu vain VSSHP:n potilaille Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ...............................................10.-14.10.2011Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ...............................................21.-25.11.2011Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ...............................................05.-09.12.2011Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ...............................................16.-20.01.2012Työelämästä poissaolevat rintasyöpäkuntoutujat ja läheiset (KELA) ................................23.-27.01.2012Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ...............................................12.-16.03.2012Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ..................................................29.08.-02.09.2011Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) .......................................................17.-21.10.2011Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) .......................................................12.-16.12.2011Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ................................................. 27.02.-02.03.2012Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ...................................................... 23.-27.04.2012Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ...................................................... 21.-25.05.2012Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ...................................................... 20.-24.08.2012RUUANSULATUSKANAVAN SYÖPÄPOTILAAT:Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ...................................................05.-09.03.2012 sekä 2. jakso (työikäiset) ..................................................................................................17.-18.10.2012Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ...................................................10.-14.09.2012(työelämästä poissaolevat)SILMÄSYÖPÄPOTILAAT:Silmäsyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) .............................................................................22.-26.10.2012 sekä 2.jakso ........................................................................................................................07.-08.05.2013SUOLISTOSYÖPÄPOTILAAT:Ikääntyvät suolistosyöpäpotilaat ja läheiset (RAY) ...........................................................05.-09.09.2011 Suolistosyöpäpotilaat ja avanneleikatut sekä heidän läheisensä(LSSY, TYKS) ................09.-12.11.2011Kurssi on tarkoitettu vain VSSHP:n potilaille ja läheisilleSUUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT:Suunalueen syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ...................................................................12.-16.11.2012 sekä 2. jakso ..................................................................................................................... 03.-04.06.2013

UROLOGISET SYÖPÄPOTILAAT:Urologiset syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ................................................................30.07.-03.08.2012sekä 2. jakso .......................................................................................................................11.-12.02.2013MUUT KURSSIT:Taideterapiapainotteinen kurssi syöpäpotilaille (RAY) ................................................... 26.– 30.09.2011Metastasoitunutta (levinnyttä) syöpää sairastavat potilaat ja läheiset (RAY) .................. 04.– 08.11.2011Ikääntyneet pitkään syöpää sairastaneet ja läheiset (RAY) .............................................. 21.– 25.11.2011 Liikunnallisuuteen ohjaava kurssi syöpäpotilaille (yksilö)(RAY) ................................... 12.– 16.12.2011Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja läheisille (omarahoitusosuus) ............................... 31.10. – 05.11.2011Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja läheisille (omarahoitusosuus) ..................................... 21.– 25.05.2012AVOKURSSIT:Eturauhassyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) alkaen ................................................................ 11.04.2012 sisältää kahdeksan tapaamiskertaaRintasyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) alkaen ......................................................................... 18.09.2012 sisältää kahdeksan tapaamiskertaa

Edellä mainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäi-värahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkaku-lut korvataan.

MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSILLE MERI-KARINAAN?

Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoit-tamalle kurssille.

Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti:- oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai- Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku,puhelin 02-2657 610 (kurssitoimisto) tai 02-2657 666 (keskus)e-mail kurssi@lssy.fi, www.lssy.fi

Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikäryh-mittäin eri syöpäpotilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko potilaalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen). Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista.

Täytä Kelan hakemuslomake KU102. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoissa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta (www.kela.fi).Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä.

Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon kolme kuukautta ennen kurssin alkamisajankohtaa. Liitä hakemukseen epikriisi eli sairauskertomus tai lääkärin B-lausunto. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikrii-si tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana.

Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen kurssille. Kutsukirjeessä on selvitetty kurssiaika ja –paikka, alustava kurssiohjelma (kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoit-teet), Meri-Karinan ja oheispalveluiden esitteet, ohjeet saapumisesta, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennak-kotietokysely. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri- Karinan kurssitoi-mistoon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoit-teet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi.

SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA TUKEA ARKIPÄIVÄÄNKuntoutumisen tarveSyövän hoito valitaan ja suunnitellaan aina yksilöllisesti sairauden ja potilaan muiden yksilöllisten tekijöiden ja elämäntilanteen mukaan. Olennaisena osana hyvään hoitoon kuuluu kuntoutus. Myös kuntoutuksen tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti. Ihmisten kyky selviytyä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta on yksilöllinen. Tuen tarpeen määrään vaikuttavat sairauden ja hoitojen luonne sekä niiden aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset on-gelmat. Tärkeitä vaikuttavia tekijöitä ovat myös persoonallisuus, henkilökohtaiset kyvyt selviytyä kriisistä, elämäntilanne ja läheisten elämäntilanne sekä työelämään liittyvät kysymykset. Perheeltä, läheisiltä ja työtovereilta saadun tuen määrä vaikuttaa myös muun tuen tarpeeseen.

Elämänlaatua yksilöllisestiErilaisten syöpäyhdistyksen tarjoamien tukimuotojen avulla pyritään auttamaan potilaan selviytymis-tä takaisin terveen rooliin tai sairauden hallintaan. Tavoitteena on potilaan tilanteeseen nähden paras mahdollinen elämänlaatu. Syöpäyhdistys järjestää sopeutumisvalmennuskursseja, joiden toteuttamisesta vastaavat moniamma-tilliset työryhmät. Kursseja järjestetään sairaus- ja ikäryhmittäin kohdennettuna, yksilö-, pari- tai perhekursseina. Työmuotoina käytetään asiantuntijaluentoja, kyselytunteja, yksilö- ja ryhmäkeskus-teluja, fysikaalista kuntoutusta ja liikuntaa sekä erilaisia terapioita. Kurssiohjelmaan sisältyy syöpäsairauteen liittyvän tiedon syventäminen, hoidon vaikutuksista ker-tominen, henkinen tukeminen, terveysneuvonta ja arjessa selviytymisen tukeminen. Osanottajia kannustetaan itsenäiseen työskentelyyn oman elämänhallinnan ylläpitämiseksi. Lisäksi järjestetään virkistys- ja vapaa-ajanohjelmaa. Kurssiohjelmat toteutetaan huomioiden kuntoutuksen yleisten tavoitteiden lisäksi kuntoutujien yk-silölliset tarpeet ja tavoitteet.

Kursseille hakeutuminenKurssit ovat osanottajille maksuttomia. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Raha-auto-maattiyhdistys (RAY), Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (TYKS) sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. (LSSY). Hakulomakkeita (Kela, KU102) saa Kelan toimistoista, syöpäyhdistyksen toimipisteistä, sairaaloiden sosiaalityöntekijöiltä, syöpähoitajilta ja kuntoutusohjaajilta. Hakemus ja liitteet tulee lähettää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kurssitoimistoon. Hakuaika päättyy 3 kuukautta ennen kurssin alkua. Mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämän jälkeenkin. Kurssihakemuksen liitteenä tulee olla lääkärin lähete tai jäljennös viimeisestä hoitoselosteesta eli epikriisistä.

Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja läheisille suunnattua sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpään sairastunut ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanotta-jille maksuttomia. Hakuaika kursseille päättyy 3 kuukautta ennen kurssia, mutta mah-dollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämänkin jälkeen. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (Kela), Raha-automaattiyhdistys (RAY) sekä V-S Sairaanhoitopiiri (Tyks).Vuoden 2012 kurssien osalta rahoitus on ilmoituksen julkaisuhetkellä vielä avoin, joten pidätämme oikeuden muutoksiin. Alustavan suunnitelman mukaan seuraavat kurssit järjestetään Meri-Karinassa vuonna 2011-2012:

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA:Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU

Puhelin (02) 2657 610 tai 2657 666, telefax (02) 2657 618 ja e-mail kurssi@lssy.fi

N:o 2 - 2011 - 25Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

SYKERÖ-kerhon alkuna olivat vanhempien huolet ja pelot. Vanhemmat kaipasivat vertais-tukea ja mahdollisuutta puhua samassa tilanteessa olevien perheiden kanssa. Perheet ha-lusivat tietoa, tukea, rohkaisua ja neuvoja uudessa, oudossa ja pelottavassa tilanteessa. Kes-kustelumahdollisuuksia ei ol-lut, sillä perheet elivät karan-teenissa infektiovaaran takia.

Tilannetta ei myöskään hel-pota se, että valitettavan usein perheen ystäväpiiri vaihtuu, kun lapsi sairastuu vakavasti.

SYKERÖ sai omat tilat, joihin saattoi tulla vailla infek-tioiden pelkoa. Kerho järjesti kokoontumisia, asiantuntijalu-entoja, harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa.

Kolmessa vuosikymmenes-sä SYKERÖ on löytänyt toi-mintamuotonsa. Pienen lap-sisyöpäpotilaan hoito vie van-hempien voimavaroja. Niinpä SYKERÖ järjestää vanhem-mille liikuntaa, virkistystoi-mintaa ja keskustelutilaisuuk-sia. Kesällä ovat vuorossa koko perheen yhteiset illanvietot, teatteriesitykset sekä aina ko-vasti odotettu retki Muumi-maailmaan ja Väskin saareen, jotka ovat tuolloin suljettuina muilta kävijöiltä.

SYKERÖ järjestää myös omaa ohjelmaa 13–17-vuoti-aille syöpäpotilaille.

Toiminta vaati varoja. SY-KERÖ yhteistyökumppanei-neen järjestää muiden muassa konsertteja, hyväntekeväisyys-otteluja jalkapallossa ja pesä-pallossa sekä beach volley -turnauksen.

Parasta kiitosta ovat aktiiviset osallistujatNaantalilainen Tapani Ahlqvist toimii SYKERÖN toimikun-nan puheenjohtajana. Ahlqvis-tin perhe on ”sykeröveteraane-ja”, sillä he ovat olleet mukana toiminnassa vuodesta 2000 al-kaen.

— Tyttäremme Liina sai-rastui vuoden 2000 helmikuus-sa. Tuolloin 6-vuotiaalla tytöl-lämme todettiin aivokasvain (Medullo Plastooma Cerebel-li), Tapani Ahlqvist kertoo.

—Pian sen jälkeen sairaalan kuntoutusohjaajan opastuksella saimme Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen jäsenhakemuk-sen ja SYKERÖ-kerhon eduis-ta kertovan esitteen. Saman vuoden heinäkuussa olimme jo sopeutumisvalmennuskurssilla Liinan kanssa sädehoitojen jat-kuessa kurssin ajan.

Liinan aktiivisimmat hoidot päättyivät helmikuussa 2001. Jo tuolloin Ahlqvistit tulivat toimi-kuntaan mukaan rivijäseniksi. He halusivat antaa oman panoksen-sa, jotta varmistettaisiin Liinalle ja perheelle suunnattujen vapaa-ajantoimintojen eli SYKERÖN kerhotoiminnan jatkuminen.

—Vaimoni Reeta toimi ker-hon toimikunnan puheenjohta-jan tehtävissä viisi vuotta sekä äitikerhon vetäjänä kolme vuotta. Minä toimin sinä aika-na isäkerhon vetäjänä. Välillä olimme pari vuotta ”häviksis-sä” muissa hyväntekeväisyys- tehtävissä, mutta palasimme toimikuntaan tammikuussa 2010. Osamme vaihtuivat hie-man eli itse toimin puheenjoh-tajana ja vaimoni sihteerinä.

Ahlqvisteja motivoi toimin-taan halu antaa takaisin sitä hyvää mieltä, jota he saivat Lii-nan sairauden alkuaikoina, ja halu tarjota perheille vastapai-noa sairaalan arkipäiviin.

—SYKERÖLÄISET ovat avoimia ihmisiä, joten risut ja ruusut saa heti palautteena ja aina rakentavasti. Siksi sitä jaksaa aloittaa aina jotain uutta projektia. Töitä riittää ja tuntuu että vapaaehtoisia ohjelmien järjestäjiä tarvittaisiin aina jon-kin verran vielä lisää, mutta pärjäilty ollaan, ja parasta kii-tosta työstä on ollut se, että osallistujia on ollut paljon ta-pahtumissa ympäri vuoden.

SYKERÖLLÄ on monia toimintamuotoja, joista Tapani Ahlqvstin mielestä yksi tär-keimmistä on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palkkaama lastentarhanopettaja Anna-Lii-sa Pohjasen läsnäolo sairaalas-sa sekä yhdistyksen sairauden alkuaikojen antama merkittävä tuki monessa eri muodossa.

—Alun shokin jälkeen par-haimpia asioita meille olivat sopeutumisvalmennuskurssit, toimintapäivät, mahdollisuus uintiin ja taideterapiaan sekä tietysti retkipäivät.

Miten kolmen vuosikym-menen ikäistä SYKERÖÄ pi-täisi kehittää?

— SYKERÖ-kerhon toi-mintaa pitäisi omasta mielestä-ni kehittää siten, että yhä use-ampiin vakiintuneisiin tapahtu-miin löytyisi vakiojärjestäjiä oma-aloitteisesti. Silloin toimi-kunnan tehtävät keventyisivät merkittävästi ja toiminnalle saataisiin jatkuvuutta. Myös jäsenistön sähköpostiosoitteis-ton pitäisi olla enemmän ajan tasalla niin, että äkillisistäkin muutoksista ja uusista tapahtu-mista saataisiin nopeammin tietoa eteenpäin.

— Suhde emoyhdistykseen on toiminut erinomaisesti ja ilman SYKERÖ-kerhon suoje-lijaa, Kari Ojalaa, kerho tuskin tällaisenaan olisi voinut toimia jo yli 30 vuotta. Lounais-Suo-

men Syöpäyhdistyksen toimis-sa on mukana ollut vuosien varrella myös joukko pyyteet-tömiä vapaaehtoistyöntekijöi-tä, joita ilman toimintaa ei olisi näin laajana voinut ylläpi-tää. Meille 2000-luvun perheil-le tutuimmaksi on tullut Mais-si-täti eli Maissi Haapanen.

Ahlqvistin toiveena olisi, että SYKERÖLLE saataisiin kymmenvuotissuunnitelma, jonka avulla toimintaa voisi kehittää ja viedä eteenpäin kui-tenkin niin, ettei toiminta laa-jene liikaa.

—Suunnitelman avulla SY-KERÖ voisi keskittyä olennai-seen rönsyilemättä liikaa. Jos toiminta laajenee mahtiponti-sesti, niin silloin pitäisi ajatella jo r.y.:ksi muuttumista. Toisek-si suunnitelmalla voitaisiin antaa myös uskoa jäsenille toi-minnan jatkuvuuteen myös sen päivän jälkeen kun Kari Ojala jonain päivänä jää hyvin ansai-tuille eläkepäiville.

Minkälaista lapsisyöpäpoti-lasperheen elämä olisi, jos ei olisi Sykeröä?

— Voi olla että perheillä olisi joku muu taho, josta am-mentaa apuja, neuvoja tai ver-taistoimintaa mutta tuskin TYKSin alueella syöpiin sai-rastuneiden lasten tilanne olisi likikään näin hyvä ja valoisa kuin mitä se on juuri nyt. SY-KERÖN toiminta ei ole vain toimikunnan toimintaa vaan se koostuu yhä enemmän sen jä-senien toiminnasta ja hyvän asian puolesta toimimisesta.

Ilman SYKERÖÄ elämä olisi yksinäistäSomerolainen Makon perhe on ollut SYKERÖN toiminnassa mukana syksystä 2008 alka-en.

— Nyt kuusivuotias poi-kamme Mikael sairastui akuut-tiin lymfoblastileukemiaan (ALL) kolmevuotiaana loka-kuussa 2008. Kuulimme SY-KERÖN toiminnasta TYKS:n kuntoutusohjaaja Kristiina Poikela-Maunulta Mikaelin ensimmäisten sairaalapäivien aikana. Kristiinan suositukses-ta liityimme SYKERÖN jäse-niksi, Marjaana ja Matti Mako kertovat.

Makojen mielestä SYKE-RÖN ja Lounais-Suomen Syö-päyhdistyksen toiminta on ol-lut perheelle ensiarvoisen tär-keää vertaistuen, Meri-Kari-nassa järjestettyjen kurssien, retkien, luentojen sekä niiden kautta saatujen uusien ystä-vyyssuhteiden ansioista.

—Varsinkin Mikaelin sai-rauden alkuvaiheessa SYKE-RÖ ja sen toiminta tuntuivat ainoilta lohdullisilta ja eteen-päin vieviltä asioilta. Leukemi-aan ja syöpäsairauksiin yleensä liittyvä infektioherkkyys vai-kutti perheemme elämään ko-konaisvaltaisesti vähentäen mahdollisuuksia tavata ystäviä

tai ylipäätään elää normaalia elämää.

Mikaelin mielestä SYKE-RÖN toiminnassa parasta ovat retket, varsinkin tänä kesänä järjestetty retki Tuorlan plane-taarioon.

SYKERÖ ja sen järjestämät retket sekä tilaisuudet edusta-vat Makon perheelle turvallista ja odotettua mahdollisuutta käydä paikoissa, jotka muutoin jäisivät infektioriskin vuoksi kokematta.

— SYKERÖN avulla usei-siin kohteisiin voidaan järjestää oma, vain sykeröläisille varattu vierailuajankohta ilman infekti-oiden pelkoa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämät sopeutumisvalmennus- ja muut kurssit ja tilaisuudet ovat olleet perheellemme erittäin antoisia. Lapsilla on ollut mahdollisuus tavata muita samanikäisiä lapsia Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen tilaisuuksissa samalla, kun vanhemmat ovat kokoontu-neet vertaistuki- ja muihin ta-paamisiin tai luennoille.

— Tämä korostui varsinkin hoidon alkuvaiheessa, jolloin lapset eivät juuri muita lapsia tavanneet. Vanhemmille Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja SYKERÖ ovat voineet

tarjota erinomaisen foorumin, jossa raskaitakin kokemuksia voidaan käsitellä.

Makojen mielestä SYKE-RÖ voisi parantaa toimintaansa kehittämällä tiedotustoimin-taansa. Esimerkiksi jatkuvasti päivittävät SYKERÖN omat nettisivut olisivat tätä päivää.

Mikä on SYKERÖ-perhei-den vertaistuen merkitys per-heellenne?

—Erittäin tärkeä. Varsinkin hoidon alkuvaiheessa oli loh-dullista kuulla saman sairauden läpikäyneiden perheiden koke-muksia.

—Perheille, joissa on syö-pään sairastunut lapsi sanoi-simme, että pitäkää huolta toi-sistanne ja itsestänne. SYKE-RÖN toimintaan kanttaa eh-dottomasti osallistua.

Jos SYKERÖÄ ei olisi, oli-si lapsisyöpäpotilasperheen elämä yksinäistä.

—Omat murheet, joita ei saisi muille niitä ymmärtäville purkaa, olisivat monin verroin raskaampia. Samoin elämä oli-si vielä paljon eristyneempää ilman SYKERÖN järjestämiä tilaisuuksia ja retkiä.

Teksti ja kuvat: Pekka Remes

Somerolainen Makon perhe, Marjaana, Matti, Mikael ja Eliel, arvostaa SYKERÖN toimintaa sekä sen kautta syntyneitä uusia ystävyyssuhteita.

SYKERÖ tuotukea elämään

VIRKISTYS JA VERTAISTUKI KOKO PERHEELLE:• toimintapäivät Meri-Karinassa• retket ja tapahtumat• sauna- ja uintivuoro Meri-Karinassa LAPSILLE JA NUORILLE:• uimakoulut Meri-Karinassa• Sykeröparkki• Sykerönuoret• kirjastoyhteistyö Turun kaupungin lasten ja nuorten kirjaston kanssaVANHEMMILLE• vesijumppa Meri-Karinassa• äiti- ja isäkerhotTALOUDELLINEN TUKI:• avustus 420,- • hoitopäiväkorvaukset 3,- / vrk tai hoitokäynti• ruokailulipukkeet lounasravintola Mikroon (Tyks) lapsen hoitojen aikana• vanhempien yöpyminen Meri-Karinassa lapsen hoitojen aikana• alennusta ruokailuhinnoista Meri-KarinassaPSYKOSOSIAALINEN TUKI:• taideterapia• lastentarhanopettajatoiminta• sopeutumisvalmennuskurssit

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN EDUTlapsisyöpäpotilasperheille

Naantalilainen Tapani Ahlqvist on lapsisyöpä-potilasperheiden kerhon SYKERÖN toimikunnan puheenjohtaja.

SYKERÖN tämän kesän retkellä käytiin muiden muassa paimiolaisella Karppi-lam-men tilalla, jossa lapset pääsivät tutustumaan tilan eläimiin.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyö-päpotilasperheiden kerho SYKERÖ perustet-tiin 31 vuotta sitten vuonna 1980.Lapsisyöpäpotilaiden tilanne on muuttunut melkoisesti kolmessa vuosikymmenessä. Moni muistaa Mirja Pyykön ohjelman Lastenklini-kan Osasto kympistä vuodelta 1982. Tilanne oli sama koko maassa. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ei ollut omaa lasten syöpä-tautien osastoa, ei omaa poliklinikkaa eikä erikoislääkäriä 1980-luvun alussa.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat26 - 2011 - N:o 2

Rintasyöpä on länsimaisten naisten yleisin syöpätyyppi. Meistä suomalaisnaisista jo joka yhdeksäs sairastuu jossa-kin elämänvaiheessa rinta-syöpään. Sairastuneita on vuo-sittain noin 4500. Eipä siis ih-me, että kaikki tunnemme jonkun rintasyövän sairasta-neen, ellemme ole sitä itse lä-pikäyneet. Rintasyövän ennus-te on hyvä ja suurin osa sairas-tuneista paranee, mutta vaka-vasta sairaudesta toki on kyse.

Yksi ryhmä nuoremmille, kaksi vanhemmilleMeri-Karinassa kokoontuvat ryhmät on jaettu niin, että nuo-rille alle nelikymppisille on oma ryhmänsä ja yli nelikymp-piset kokoontuvat omaansa. Jälkimmäinen on tästä syksystä lähtien vielä jaettu kahteen, jot-ta ryhmien koko ei kasva liian suureksi. Jako nuorempien ja vanhempien ryhmiin on luonte-vaa siksi, että elämäntilanne kolmikymppisellä pienten las-ten äidillä on vallan toinen kuin ehkä jo eläkkeelle siirtyneellä vanhemmalla leidillä.

Ryhmiä vetävät torstai-iltaisin innostavat ammattilaiset Christi-na Berger ja Kirsi Kivioja-Viitala, jotka työskentelevät molemmat rintasyöpähoitajina Turun yli-opistollisen keskussairaalan Tyk-sin syöpätautien poliklinikalla. Kokeneilla hoitajilla on paljon tietoa rintasyövästä.

Lounais – Suomen Syöpä-yhdistyksessä vertaistukiryh-män aloitti aikanaan vapaaeh-toistyönä Syöpätautien polikli-

nikalla sairaanhoitajana työs-kennellyt ja nyt jo eläkkeellä oleva Kristiina Nikkanen.

- Pidämme syöpäpotilaiden hoidosta. Se vaatii, mutta myös antaa paljon. Voimme olla lä-hellä potilaita vaikeassa tilan-teessa. Vaikka ammatillinen ote täytyy säilyttää, ei voi olla kasvoton, vaan hoitajakin voi vaikeassa tilanteessa näyttää surunsa, Christina Berger ja Kirsi Kivioja-Viitala sanovat.

Huhujen sijaan tarvitaan tietoaKun nainen sairastuu rinta-syöpään, tiedonjano on valtava. Rintasyöpään kuten muihinkin syöpiin liittyy paljon ennakko-luuloja ja vääriä käsityksiä. Syövän kerran sairastaneella saattaa olla kova pelko siitä, että tauti uusii. Omaa hoitoaan on turha liian suoraviivaisesti verrata muiden saamaan hoi-toon, sillä jokaiselle hoito rää-tälöidään yksilöllisesti riippuen kasvaimen laadusta. Siksi on hyvä, että Lounais – Suomen Syöpäyhdistyksen vertaistuki-ryhmiä vetävät ammattilaiset, jolloin keskusteluissa voidaan leikata vääriltä huhuilta siivet.

Ryhmään voi lähteä mu-kaan missä vaiheessa sairaut-taan sitten onkin. Jos siltä tun-tuu, voi tulla mukaan heti alus-sa tai sitten, kun hoidot ovat jo pidemmällä tai ohitse. Kuiten-kin suositellaan, ettei vertaistu-kiryhmässä kävisi enää kaksi vuotta sairastumisen jälkeen, jotta kaikki akuutissa tilantees-sa olevat saisivat tukea. Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-

sellä on virkistystoimintaa sellaisille, joiden sairaudesta on jo pitempi aika.

Vertaistuki on arvokasta, mutta niin on myös oman tuki-verkon, ystävien ja omaisten tuki. Moni miettii, miten lähes-tyä sairastunutta.

- Ei välttämättä tarvitse sa-noa mitään, vaan riittää, että on läsnä ja kutsuu ystävänsä vaik-ka elokuviin tai syömään. Syyl-listäminen on turhaa, mutta on hyvä kysyä kuinka toinen voi, sanovat Kirsi ja Christina.

Vertaistuki voi olla kuiten-kin hyvä silloin, kun oma puhu-misen tarve on suuri eikä halua kovin pitkään kuormittaa ystä-viään murheistaan kertomalla. Ryhmässä samankin asian voi käydä monta kertaa läpi.

Nuorenkin tärkeää tutkia rinnatNuorelle syöpään sairastumi-nen on usein vielä raskaampaa kuin jo varttuneemmalle nai-selle. Vakava sairaus ei vain tunnu istuvan nuoruuteen. Sai-rauden kautta minäkuva muok-kautuu uudelleen. Mainoksissa ja tv-sarjoissa nuoren naisten ulkonäölle ja varsinkin rinnoil-le annetaan ylikorostunut mer-kitys. Osa nuorista torjuu syö-vän niin, ettei uskalla käydä

tutkimuksissa tai tutkia omia rintojaan. Mutta mitä pienem-pänä kasvain löytyy, sitä var-memmin sairaudesta paranee.

Rintasyöpäpotilaat kokoon-tuvat Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen Meri-Karinan toi-minta- ja palvelukeskuksessa. Keskusteluryhmiä on kolme. Ryhmien tarkoituksena on aut-taa sopeutumaan sairauden tuo-maan uuteen elämäntilantee-seen. Ryhmät ovat vertaistuki-toimintaa ja ne järjestetään yh-teistyössä Turun yliopistollisen

keskussairaalan syöpätautien poliklinikan kanssa. Ryhmiä vetävät sairaanhoitajat, rinta-syöpähoitajat Christina Berger ja Kirsi Kivioja-Viitala. Ryh-missä saa tietoa, neuvoja ja hen-kistä tukea. Niissä voi puhua aiheesta ja jakaa ajatuksia sa-massa elämäntilanteessa olevi-en kanssa. Siellä voi kuulla toisten kokemuksia ja tavata toisia rintasyöpäpotilaita. Ter-vetuloa mukaan ryhmiin !

Teksti ja kuva: Paula Heino

- Rintasyöpää on turha jäädä murehtimaan kotiin. Rintasyöpään sairastuneet ovat oman sairautensa asiantun-tijoita, joiden tuki voi olla korvaamattoman tärkeää, sanovat Kirsi Kivioja-Viitala (vas.) ja Christina Berger.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. tarjoaa rintasyöpäpotilaille mahdollisuuden keskus-tella rintasyövästä ja sen tuomasta elämän-muutoksesta omassa ryhmässä. Saman sairau-den läpikäyneet tsemppaavat toisiaan eteen-päin. Ryhmään kannattaa lähteä rohkeasti mukaan. Keskustelu lähtee keskustelijoiden omasta tarpeesta.

“Haluamme olla läsnä vaikeassa elämäntilanteessa”Christina Berger ja Kirsi Kivioja-Viitala

Rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmät kokoontuvatMeri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku,torstaisin klo 18-20:

• Nuortenrintasyöpäpotilaidenryhmäkokoontuu:13.10.,10.11.ja8.12.2011

• Yli40-vuotiaidenryhmätkokoontuvat:6.10.,3.11.ja1.12.2011

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessäsyksyllä 2011 käynnistyviä vertaistukiryhmiä

Iloa ja itsetuntemusta – virkistys- ja ren-toutusryhmä syövän sairastaneille naisille:Virkistys-jarentoutusillatkoostuvathen-kiseenhyvinvointiinjaitsetuntemukseenliittyvistäohjatuistakeskusteluistajahar-joituksistasekänaurujoogasessioista.Jo-kainenkertaonomakokonaisuutensa.RyhmäkokoontuuMeri-Karinantoiminta-japalvelukeskuksessa,osoitteessaSeiska-rinkatu35,Turku.Ryhmänohjaajanatoi-mii psykologi. Tervetuloa mukaan ryh-mään.Syksyn 2011 kokoontumiset:perjantaina 16.9.2011kello17.00-20.00perjantaina 30.9.2011kello17.00-20.00perjantaina28.10.2011kello17.00-20.00perjantaina11.11.2011kello17.00-20.00perjantaina25.11.2011kello17.00-20.00perjantaina 9.12.2011kello17.00-20.00

Ryhmä syöpään sairastuneiden puolisoilleSairastuminensyöpäänjahoidotverotta-vatmolempien; sairastuneen jahänenpuolisonsahenkisiävoimavaroja.Jaksami-sentukemiseksiLounais-SuomenSyöpä-yhdistys r.y. käynnistää sairastuneidenpuolisoilleomantuki- jakeskusteluryh-män,jokakokoontuusyksyn2011aikanakuusikertaaMeri-Karinantoiminta-japal-velukeskuksessa,Seiskarinkatu35,Turku.Ryhmänohjaajanatoimiipsykologi.Ryh-mätoteutuumikäliosallistujiaonvähin-täänviisi.Ilmoittautumiset

16.9.2011mennessä,vapaaehtoistoiminnankoordinaattorille,puhelin022657619.

Vanhemmuuden ja parisuhteen haasteet lapsiperheissä, joissa äidillä tai isällä on syöpäsairaus – keskusteluryhmäSyöpäänsairastuminenaiheuttaamonen-laisia tunteita jahaasteita lapsiperheenelämässäjaarjensujumisessa.Sairastumi-nenjahoitojaksotvaikuttavatmyöspari-suhteeseen.Vertaistukiryhmässävanhem-millaonmahdollisuusjakaakokemuksiajaajatuksiasekäsaadatukeatoisiltaan.Ryh-mäkokoontuuMeri-Karinantoiminta-japalvelukeskuksessa,Seiskarinkatu35,Tur-ku.Ryhmänohjaajana toimiipsykologi.Ryhmätoteutuumikäliosallistujiaonvä-hintäänviisi. Ilmoittautumiset16.9.2011mennessävapaaehtoistoiminnankoordi-naattorille,puhelin022657619.

Ryhmä läheisensä menettäneilleKeskusteluryhmässäonmahdollistapu-huatunteista,kutensurustajaikävästäjajakaa niitä toisten, saman kokeneidenkanssa.RyhmäaloittaakokoontumisensasyyskuussaMeri-Karinantoiminta-japal-velukeskuksessa,Seiskarinkatu35,Turku.Ryhmänohjaajinatoimivatsaattohoitoko-dinvastaavahoitajajapsykologi. Ilmoit-tautumiset16.9.2011mennessävapaaeh-toistoiminnankoordinaattorille,puhelin022657619.

Tervetuloa mukaan ryhmiin!

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ

Ari Lehtinen, Kurkisuonk. 8 20780 KaarinaPuh. (02) 251 5782, gsm 0400 521 876

Kenkäkauppa Alina

Uusikaupunki onKenkäkauppa Alinan koti.Tule kylään.Kylässä paljon kenkiä.

Alinenkatu 36, Uusikaupunkipuh. 844 3553 w

ww

.alin

a.fi

ARTO SOININEN TmiMuutot ja kuljetukset, muuttolaatikko-

vuokraus, myös pianon siirrot.Puh. 0400 525 906

E-mail:arto.soininen@kuljetus-soininen.fi

www.kuljetus-soininen.fi

FYSIO- JA LYMFATERAPIAALemuntie 41, 21270 Nousiainen

(02) 4317 360, gsm 0400 528 091

ERIKOISHAMMASTEKNIKKOJAAKKO LAINE

KELA-KORV. VETERAANEILLEHAMMASPROOTESI ONGELMIA?

KAUPPIASKATU 10 C20100 TURKU

PUH. (02) 233 6018

KAARINAN AUTOKOULU

Oskarinaukio 3 Kaarinawww.kaarinanautokoulu.fi

hemmo.sankari@kaarinanautokoulu.fi

Kaihdinliike SandbergNuppulantie 33, Turkupuh. (02) 276 9300

Katrineholminkatu 9, Salopuh. (02) 731 5415

www.kaihdinliikesandberg.fiTäydellistä palvelua v. 1973 alkaen

Yli 60 v. turkulaista puutarhakauppaa

KAUPPILANPUUTARHAKESKUS

Kaurakatu 43, 20740 TurkuPuh. (02) 2761500 fax (02) 2761544

Sidonta 2761507

KIINTEISTÖTOIMISTO

HANSA

KonepajaLaaksonen Oy

MYNÄMÄEN SILMÄASEMA

Mynäcenter23100 Mynämäki

puh. (02) 430 6088

KukkakimppuHelsingintie 5, 24100 Salo

(02) 733 3344, fax (02) 733 3534

www.saunarantti.fi

Pompen SaunaranttiKalastavankissankuja

21600 ParainenGSM 040 7365 751

Yrityksille ja perhejuhliin

N:o 2 - 2011 - 27Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

VTT:n tutkimusryhmän johtaja Johanna Ivaska kertoo, että löytö liittyy RAS-onkogeeniin, joka toimii monien eri syöpä-lajien syöpäsoluissa. ”Syöpä-geeni” RASin on jo pitempään tiedetty olevan vastuussa syö-päsolun nopeasta kasvusta.

Kaikkia solujen toimintoja ohjaavat valkuaisaineet eli prote-iinit. Tällaisia sääteleviä proteii-neja on myös syöpäsoluilla ja RASilla. Yksi niistä pystyy estä-mään RASa ja siten hillitsemään syöpäsolun kasvua. Ivaskan tut-kimusryhmän tutkijoiden Anja Main ja Stefan Veltelin mullistava havainto on, että tällä yhdellä pro-teiinilla onkin kaksoistehtävä, sillä kasvun lisäksi se voi jarruttaa myös syöpäsolun liikkumista.

−Tähänmennessä on ajateltu, että syöpäsolut säätelevät liikku-mista ja kasvua eri mekanismeil-la. Näin ei siis kuitenkaan ole.

Syöpäsolu tarvitsee liikkumi-seensa jalkoja ja käsiä, resepto-reita, joilla se tarttuu alustaansa ja liikkuu eteenpäin. Se ei hyl-kää käyttämiään liikkumisväli-neitä reitilleen, vaan kierrättää niitä: jalat ja kädet häviävät siel-tä, missä niitä ei enää tarvita ja putkahtavat esiin solun pintaan suunnassa, jonne se halua jatkaa matkaansa. Jos tämä mekanismi ei toimi kunnolla, solu ei pysty etenemään, mikä käytännössä tarkoittaa kyvyttömyyttä muo-dostaa etäpesäkkeitä.

Tieto, jonka mukaan yhden jarruttaja-molekyylin toimintaa voimistamalla voitaisiin estää sekä syövän leviämistä että kas-vua, on lääkekehitykselle tärkeä. Uusia, tätä mekanismia hyödyn-täviä lääkeaineita joudutaan kui-tenkin odottamaan kauan, vähin-tään kymmenen vuotta.

Teksti: Liisa Koivula Kuva: TS-arkisto

Kyky liikkua ja kasvaa hallitsemattomasti te-kevät syöpäsolusta tappavan vaarallisen. Turun yliopiston ja VTT:n tutkijat ovat nyt löytäneet mekanis-min, joka voi estää se-kä syöpäsolun kasvua että sen liikkumista.

Syöpäsolusta löytyi jarru

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskusSeiskarinkatu 35, 20900 Turkupuh. 265 7606

- veteraanikuntoutus- Kelan vaikeavammaisten kuntoutus- Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset- Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista

www.turunkuntokolmio.com

Esko Hirvinen fysioterapeutti • 0400 510 314 • esko.hirvinen@turunkuntokolmio.com

Yliopistonkatu 25 (kävelykadulla)p.(02) 2761 234 jaCm-Länsikeskus Markulantie 150p.(02) 2350 895

Liikkeestämme löytyy optikonja silmälääkärin tutkimukset

• Timo Haapala • Mohammed Al-Juhais

Cup AA – F

Kevään uudetproteesiliivit

www.anita.com

5705X Aura Kupit A A– C, 70 – 95

Fi_CA_Lounais_82x70_110211.indd 1 15.02.11 09:39

ASIANAJOTOIMISTO

BRANDER & MANNER OYKristiinankatu 3, 20100 Turku,puh. ........................................ 511 7000Telefax .................................... 250 3053

etunimi.sukunimi@brander-manner.fibm.office@brander-manner.fi

www.brander-manner.fi

Muut toimistot:HelsinkiPohjoisranta 4 A 1, 00170 HelsinkiRaumaIsoraastuvankatu 3, 26100 Rauma .......824 0618Telefax ..................................................824 0781

0440 212 220Marianna Lammervo

www.pirssi.netSairasajot myös laskutuksella

SALO

Turku: Satakunnantie 162Kaarina: Niemeläntie 2

Maalit, tapetit, laatat ja lattianpäällysteet – kaikki kodin sisustamiseen!

Professori Johanna Ivaska kertoo, että Turun yliopiston ja VTT:n tutkijat ovat nyt löy-täneet mekanismin, joka voi estää sekä syöpäsolun kasvua että sen liikkumista.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat28 - 2011 - N:o 2

JÄSENEDUT SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEENJäsenedut ovat voimassa heti jäseneksi liittymisen jälkeen.

JULKAISUT: •valtakunnallinen Syöpä-Cancer –lehti kuudesti vuodessa •Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kahdesti vuodessa •Jäsentiedote kerran vuodessa

ALENNUKSET: •Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen kuntoutus-, majoitus- ja ruokailumaksuista •Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista • jäsenalennusliikkeistä •turkulaisilta lääkäriasemilta

TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE: •hoitopäiväkorvaus (3 €/vrk tai kerta), mikäli on ollut hoidettavana syövän vuoksi sairaalassa tai poliklinikalla •syövän avohoitokulujen omavastuuosuuden korvaus (enintään 34 € vuodessa) • lympha-hoidosta korvaus 3 € käyntikerralta (enintään 30 € vuodessa) – korvaus on haettava sen kalenterivuoden puolella, jolloin hoito on suoritettu •korvaus solunsalpaaja- ja sädehoidosta (sarjahoito) 3 € käyntikerralta •nuorille (16 – 40-vuotiaille) syöpäpotilaille 170 € avustus heidän sairastuessaan syöpään tai taudin uusiutuessa • lapsisyöpäpotilasperheille 420 € avustus lapsen sairastuessa syöpään, taudin uusiutuessa tai lapsen menehtyessä

SOPEUTUMISVALMENNUS- YM. KURSSIT •Sopeutumisvalmennus- ja virkistyskurssit maksuttomasti tai pienellä omavastuuosuudella

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT TURUSSA, FORSSASSA,LOIMAALLA, UUDESSAKAUPUNGISSA JA SALOSSA: •ajanvarauksella syöpäpotilaille varhaisen tuen klinikka, psykologin ja lakimiehen vastaanotot, neuvontaa sosiaalipalveluista sekä ravitsemus- ja avanneneuvontaa •kaikille jäsenille luomihuoli- ja syövän perinnöllisyysneuvontaa, rintojen omatarkkailun opastusta sekä elämäntapaneuvontaa.

VOIT LIITTYÄ JÄSENEKSI •asiakaspalvelutoimistossamme, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku • internetsivullamme osoitteessa www.lssy.fi •puhelimitse 02 2657 913 •postittamalla alla olevan liittymislomakkeen

KUN SAIRASTUTSyöpädiagnoosi aiheuttaa ahdistusta. Yhdistys tarjoaa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tukea järjestämällä •ensitietokursseja •vertaistukea •arjen ystävä –toimintaa •majoituspalveluja hoitojen aikana

KUNTOUTUSTavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa sopivaa kuntoutusta ja helpotusta sairauden aihe-uttamaan muutostilanteeseen. Sopeutumisvalmennusta järjestetään sekä laitos- että avokuntoutuksena.

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAMaksuttomia neuvontapalveluja sekä apuvälineiden ja vertaistuen väli-tystä •Turussa Meri-Karinan syöpäneuvonta-asema, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin 02 2657 927 ajanvaraus ja puhelinneuvonta ma – pe klo 9 – 10 ja 13 – 14 •Forssassa Solukko, Siurilankatu 28, Forssa syöpäsairaanhoitajan vastaanotto, puhelin 050 577 7339 vertaistukihenkilöiden välitys, puhelin 050 577 7338 •Loimaalla Loimaan syöpäneuvonta-asema, Loimaan aluesairaala, Vapaudenkatu 12 B, Loimaa ajanvaraus ja puhelinneuvonta ma klo 13 – 14 sekä to-pe klo 9 – 10 •Salossa Salo-Karinan palveluasema, Helsingintie 52, Salo, puhelin 02 728 1670 avoinna perjantaisin klo 10 - 12 •Uudessakaupungissa Ystäväntupa, Alinenkatu 26, Uusikaupunki, puhelin 02 844 3600 avoinna ma ja la klo 10 – 13 sekä ti – pe klo 10 – 17

TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE •hoitopäiväkorvaus •avohoitokulujen korvaus •avustukset nuorille syöpäpotilaille ja lapsisyöpäpotilasperheille

PAIKALLISOSASTOTPaikallisosastot Forssassa, Loimaalla, Rannikkoseudulla, Salon ja Some-ron alueella, Turussa ja Uudessakaupungissa järjestävät syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen paikalliseen tarpeeseen vastaavia terveyskasvatus- ja virkistystilaisuuksia sekä retkiä ja matkoja.

VERTAISRYHMÄTVertaisryhmät perustuvat osallistujiensa omaan elämänkokemukseen, keskinäiseen tasa-arvoon ja solidaarisuuteen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukemiseen. Vertaistuki-ryhmään osallistuvat ovat tasavertaisia keskenään ja toimivat sekä tuki-joina että tuettavina. Yhdistys järjestää vertaistukiryhmiä •eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen • lapsisyöpäpotilasperheille •syöpäpotilaiden läheisille •miespuolisille syöpää sairastaville tai sairastaneille •naispuolisille syöpää sairastaville tai sairastaneille •nuorille 13 – 17-vuotiaille syöpää sairastaville tai sairastaneille •nuorille aikuisille 18 – 40-vuotiaille syöpää sairastaville tai sairastaneille •perheellisille syöpäpotilaille •rintasyöpäpotilaille •ruotsinkielisille syöpäpotilaille

TUKIHENKILÖ JA YSTÄVÄTOIMINTATukihenkilöt toimivat osana potilaan ja hänen läheistensä tukiverkostoa. Yhdistys kouluttaa tukihenkilöitä, joiden roolina on olla kokemusten jaka-jana, kuuntelijana, keskustelijana ja rinnalla kulkijana. Lisätietoja vapaaeh-toistyön koordinaattorilta, puhelin 02 2657 619.

VIRKISTYS JA LIIKUNTAYhdistyksen liikuntapalvelut, matkat ja retket sekä virkistyslomat ja juh-lapyhien vietot tarjoavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen keinoja ar-jen keventämiseen ja virkistäytymiseen. Niin Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Turun Hirvensalossa kuin paikallisosastotkin eri puolilla yhdistyksen toiminta-aluetta tarjoavat näitä virkistysmahdollisuuksia.

PALLIATIIVINEN JA SAATTOHOITOPalliatiivista ja saattohoitoa tarjotaan Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön Karinakodissa Turun Hirvensalossa. Ammattitaitoinen hoitohenkilökunta on koulutettu olemaan sekä potilaan että hänen läheistensä tukena. Myös vapaaehtoiset tukihenkilöt ovat olennainen osa Karinakodin toimintaa. Läheisensä menettäneet saavat vertaistukea ohjatussa ryhmässä.

Lisätietoja palveluistamme www.lssy.fi

JÄSENMAKSU VUODESSA 15 € – LIITY JO TÄNÄÄN!

Nimi: .................................................................................................

Lähiosoite: ...............................................................................................

P-toimipaikka: .................................................................................................

Tämä lomake palautetaan osoitteella:Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Itäinen Pitkäkatu 3020700 TURKU

Kansi−ilmoitusvedos

Y060527HAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTOHAUTAUSTOIMISTO

Linnankatu 9 TurkuLinnankatu 9 TurkuLinnankatu 9 TurkuLinnankatu 9 Turku23 23 23 5Kuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokauden23 23 23 523 23 23 523 23 23 523 23 23 523 23 23 5Kuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokaudenKuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokaudenKuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokauden23 23 23 5Kuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokauden

www.hautaustoimistosaarinen.fiwww.hautaustoimistosaarinen.fiwww.hautaustoimistosaarinen.fiTäydellistä hautauspalvelua yli 100 v.Täydellistä hautauspalvelua yli 100 v.Täydellistä hautauspalvelua yli 100 v.

Linnankatu 9 Turku

www.hautaustoimistosaarinen.fi

HAUTAUSTOIMISTO11.3.2009

✆ HAUTAUSTOIMISTO SAARINEN FONECTA70 × 63

Luettelot ja otsikotTURUN KELTAISET SIVUT (LOU)

ETUKANSI VS (1.8)

Ilmoitusvedoksen ja painotuotteen värit saattavat teknisistäsyistä johtuen poiketa alkuperäiskuvasta tai värimallista LEENAM

Joskus hienoinkin taideteos vaatii huolenpitoa.Oleellinen osa naisen terveitä elämäntapoja on säännöllinen käynti mammografi atutkimuksissa. Mehiläisessä tutkimus tehdään vaivattomasti ja nopeasti. Tulokset saat jo saman käynnin yhteydessä. Varaa aika tutkimukseen puh. (02) 414 0760.

mehiläinen turku, kauppiaskatu 8, 20100 turku • www.mehilainen.fi

ihminen on taideteos

N:o 2 - 2011 - 29Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Novartis,lääkealan rohkea edelläkävijä

Uusin tieto elämän puolesta– olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä

www.novartis.fi

Alfainterferonin käyttö levinneen munuaissyövän hoidossa alkoi vähetä, kun uudet täsmälääkkeet alkoivat tulla markkinoille. Uusi-en valmisteiden käyttö oli alfain-terferonia helpompaa, koska suu-rin osa niistä voidaan ottaa suun kautta, kun taas alfainterferoni on ihon alle pistettävä lääke.

Minna Kankuri-Tammilehto halusi selvittää, miten interferoni-hoito vaikuttaisi levinneen munu-aissyövän ennusteeseen, jos lää-kettä käytettäisiin tavallista pi-dempään. Yleensä potilaat olivat saaneet interferonia alle kuusi kuukautta, mutta Kankuri-Tam-milehto päätti kokeilla pitkään kestäviä, jopa 24 kuukauden al-fainterferonihoitoja. Hänen tutki-musryhmäänsä otettiin 117 levin-nyttä munuaisyöpää sairastavaa potilasta. Kukin potilas sai lääket-tä niin suurena annoksena, kuin pystyi hyvin sitä sietämään.

Pitkä aikalisä− Tauti pysyi ennallaan 42 pro-sentilla potilaista ja lisäksi 17 prosentilla etäpesäkkeet piene-nivät vähintään puoleen. Ha-vaitsimme, että alfainterferonin teho saattaa tulla näkyviin hy-

vin myöhään, jopa vasta yli vuoden kuluttua hoidon aloit-tamisesta. Tämä tieto oli uusi.

Merkittävää Kankuri-Tam-milehdon mukaan oli myös se, että hyvän hoitovasteen saanei-den potilaiden elinaika oli sel-västi muita pidempi.

−Ne potilaat, joilla etäpe-säkkeet pienenivät puoleen tai hävisivät alfainterferonihoidon aikana kokonaan, elivät keski-määrin 52 kuukautta. Tätä voi verrata siihen, että kaikkien tutkimuksessa mukana ollei-den potilaiden keskimääräinen elinaika oli 19 kuukautta Sil-loinkin, kun etäpesäkkeet py-syivät alfainterferonihoidolla ennallaan, potilaan ennuste oli valoisampi kuin ilman hoitoa.

Pitkäkään alfainterferonihoito ei paranna levinnyttä munuais-syöpää, mutta se voi antaa poti-laalle lisäaikaa. Seuraava tutki-musta vaativa kysymys on, mitä tuloksia saataisiin aikaan yhdis-tämällä interferonihoito käytössä oleviin täsmälääkkeisiin.

Herkästi leviävä Suomessa todetaan uusia mu-nuaiskudoksen syöpiä runsaat

700 vuosittain. Taudin ensisi-jainen hoito on sairastuneen munuaisen poisto, sillä säde-hoidosta tai solusalpaajista ei munuaissyövässä ole hyötyä. Munuaissyöpä lähettää kuiten-kin herkästi etäpesäkkeitä, mi-kä tekee siitä hyvin hankalan taudin. Potilailla on usein me-tastaaseja jo silloin, kun tauti todetaan. Kaikista munuais-syöpätapauksista 2/3 muuttuu etäpesäkkeikseksi jossakin vai-heessa. Levinnyt munuaissyö-pä on erittäin vakava sairaus.

−Suuri ongelma on, ettei mu-nuaissyöpään ole vielä hoitoa, jolla voisimme estää tätä taudin leviämistä ennen leikkausta tai leikkauksen jälkeen, Minna Kankuri-Tammilehto toteaa.

Ei kahta samanlaistaMunuaissyöpäpotilaan ennustetta ja elämänlaatua voidaan kuitenkin jo nyt parantaa valitsemalla hänen syöpäänsä mahdollisimman hyvin sopiva hoito. Valinta tehdään mo-nien eri seikkojen perusteella, joihin kuuluvat kasvaimen kudos- ja levinneisyysluokitus. Lääkärit ottavat harkinnoissaan huomioon potilaan muut sairaudet, aikaisem-

mat taudin hoidot ja eri lääkkeiden sivuvaikutukset. Myös potilaan omia toiveita kuullaan. Lopputu-lema voi olla, että kahdella näen-näisesti samanlaista munuaissyö-pää sairastavalla potilaalla hoito-suunnitelmat ovat erilaiset.

Minna Kankuri-Tammilehto kertoo, että tutkijoiden tavoit-teena on kehittää entistä tar-kempia keinoja, joilla ennustaa potilaiden tautien yksilöllisiä kulkuja. Munuaissyövässä kun todennäköisesti on useita eri ennusteellisia alaryhmiä, joista kukin vaatisi omansalaisen hoi-don. Kun nämä taudin alaryh-mien molekyylitason erot opi-taan tuntemaan, voidaan poti-laille räätälöidä entistä tehok-kaampia hoitoja. Kankuri-Tam-milehto löysi tutkimuksissaan kolme geneettistä tekijää, joi-den avulla näyttää olevan mah-dollista arvioida, kuinka toden-näköisesti potilaan munuais-syöpä kehittää etäpesäkkeitä. Tämänkaltainen tieto auttaa va-likoimaan suuren leviämisriskin potilaat, jolloin heidät voitaisiin ottaa tiiviiseen seurantaan.

Teksti: Liisa Koivula Kuva: Aleksi Rajamäki

Perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Minna Kanku-ri-Tammilehto suorittaa neurologista tutkimusta 4,5-vuotiaalle Vihtori-pojalle.

Vielä 2000-luvun alussa munuaissyövän hoitoon oli olemassa kaksi lääkettä, nyt niitä on valikoi-massa kahdeksan. −Munuaissyövässä voimme-kin jo puhua yksilöllisesti räätälöidystä hoidosta, toteaa syöpätautien ja perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Minna Kankuri-Tammilehto. Hän havaitsi väitöstutkimuksessaan, että perinteinen munuaissyöpälääke, alfainterferoni, on pitkään käytettynä tehokkaampi kuin on uskottu.

Tehoaa hitaasti mutta luultua paremminAlfainterferoni munuaissyövässä:

• 2-3%kaikistasyövistä• noin740uuttatapaustavuodessa• nykyisillähoidoillakaikistapotilaistaelossaviiden vuodenkuluttuanoin60%• riskiälisäävättupakointi,ylipaino,rakkulamunuaistauti, verenpainetauti,trikloroetyleenijajotkutperinnölliset oireyhtymät

Munuaissyöpä

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat30 - 2011 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y., Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelinkannatusyhdistys r.y. ja Turun Tuomiokirkkoseurakunta järjestävät perjantaina

16.12.2011 klo 19.00Hyväntekeväisyyskonsertin Turun Tuomiokirkossa

Matti Salminen jasuomalainen joulu

Konsertissa esiintyvät professori, oopperalaulaja Matti Salminen ystävineen.Säestyksestä vastaa Akademiska Orkestern kapellimestari Sauli Huhtalan johdolla.

Konsertin tuotto jaetaan puoliksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin hyväksi.Pääsylippuja á 25 euroa on saatavana 15.9.2011 alkaen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimistosta, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku,

puhelin 02 2657 913 ja Pyhän Henrikin ekumeenisesta taidekappelista, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin 02 2657 777.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen

60-vuotis-onnitteluvastaanotto

keskiviikkona 14.12.2011 klo 12 – 15Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku

Ajanvaraukset puhelin (02) 2657 602 / Arja Mäkilä

Suomen suurimmat JOULUMYYJÄISET

TURUN MESSU- JAKONGRESSIKESKUKSESSA

Sunnuntaina 4.12.2011 klo 11-18.Tuhansia joulumielellä liikkuvia ostajia, satoja myyjiä

Tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa: upeita yksilöllisiä kädentöitä,taidetta, vaatteita, jouluherkkuja ja – koristeita, hauskoja leluja –

melkein mitä tahansa. Ei kirpputoria.

Ravintola avoinna. Ilmainen pysäköinti. Linja-autokuljetukset (nro 100) Kauppatorilta.

Vapaa sisäänpääsy.Lahjaongelmiin ratkaisu yhdellä ostosreissulla.

Myyjät huomio!Myyntipaikkavaraukset

puhelin 2657 687 ja 2657 619

Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

PROTEESI-ASIAKAS

Ostaessasi meiltäRintaliivit, kokoliivit

tai uima-asunTeemme valitsemaasimalliin proteesitaskun

Eerikinkatu 6Kristiinankatu 10

TURKU

�������������������������������������

���������������������������������������� �����������������������

�� � ����������������

������ ��� �� ­������� ������� ��� ���

��­�� ����������������

�������������������

� ��������� ������� � ���� ������ � ��������������������������

A. PERTTALA ky

Täyden palvelunHAUTAUSTOIMISTO

ERKKI TOIVASEN MUISTOKONSERTTI HELSINGIN MUSIIKKITALOLLAMAANANTAINA 19.9.2011

”Täällä Erkki Toivanen, Lontoo” –sanat tulevat ensin mieleen, kun muistetaan Erkki Toivasta, pitkäaikais-ta Yleisradion toimittajaa ja ulkomaankirjeenvaihtajaa. Hän toimi Yleisradion Lontoon-kirjeenvaihtajana vuosina 1972 – 1982 ja Pariisin-kirjeenvaihtajana vuoteen 1987. Tämän jälkeen hän siirtyi Eurooppa-ai-heiden erikoistoimittajaksi ja jäi eläkkeelle vuonna 2001. Hän menehtyi vakavaan sairauteen 21.7.2011. Erkki Toivasen ystävät järjestävät muistokonsertin Helsingin Musiikkitalolla maanantaina 19.9.2011 klo 19.00. Matkari Oy/Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. haluaa ottaa osaa Erkki Toivasen ystävien järjestä-mään muistokonserttiin ja järjestää linja-autokuljetuksen Turusta. Konsertissa esiintyvät Soile Isokoski, Matti Salminen, Jorma Hynninen, Jaakko Kuusisto, Antti Siirala, Marita Viitasalo ja Ilkka Paananen sekä Marjatta Leppänen. Konsertissa järjestetään lipaskeräys Suomen Syöpäsäätiön toiminnan hyväksi.Matkaohjelma:Lähtö klo 16.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Musiikkitalossa seurataan klo 19.00 Erkki Toivasen muistokonserttia. Konsertin jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 23.00.Matkan hinta: jäsenet 25 euroa, ei-jäsenet 40 euroaIlmoittautumiset: Matkari Oy puh. (02) 2657 913

N:o 2 - 2011 - 31Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Esitämme kunnioittavat onnittelumme ja jatkuvan menestyksen toivotukset vireälle 60- vuotiaalle yhteistyökumppanillemme

Aurankunta

Forssankaupunki

Kaarinankaupunki

Kustavinkunta

Liedonkunta

Loimaankaupunki

Marttilankunta

Maskunkunta

Mynämäenkunta

Oripäänkunta

Pyhärannankunta

Pöytyänkunta

Raisionkaupunki

Ruskonkunta

Salonkaupunki

Sauvonkunta

Someronkaupunki

Taivassalonkunta

Tarvasjoenkunta

Uudenkaupunginkaupunki

Vehmaankunta

Paimionkaupunki

Jokioistenkunta

Turunkaupunki

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat32 - 2011 - N:o 2

Liitteistä lisää luettavaa.Turun Sanomien lisäksi tarjolla on monipuolista luet-tavaa. TS. kertoo viikon tv-ohjelmat sekä tapahtuma- ja menovinkit aina keskiviikkoisin. Lauantain Extrassa on upeita juttusarjoja, mielenkiintoisia henkilöjuttuja, ristikoita sekä tietoa kirjoista, näyttelyistä ja elokuvista. Oman lisänsä tuo yli kaksikymmentä kertaa vuodessa ilmestyvä Teema sekä Talous kerran kuussa.

Tilaa ja tutustu! 6 vk 30 euroa

Etusi 10 €. Kampanjatunnus JP30

2 kk la-su-lehdet 25 euroa Etusi 8 €. Kampanjatunnus LASU25

Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Sinulla on oikeus peruuttaa tilauksesi ilmoittamalla siitä Turun Sanomien asiakaspalveluun viimeistään 14 päivän kuluessa ensimmäisen lehden vastaanottamisesta. Kuluttajasuojalaki 6. luku 15 §.

Kustantaja: TS-Yhtymä Oy, PL 95, 20101 TURKU • Kotipaikka: Turku • Y-tunnus: 01419110 • Krek.nro: 072622.

Soita (02) 269 3400Ma–pe 8.15–16.30Kerro valitsemasi tilaus-vaihtoehdon kampanjatunnus.

SMKv

tilaa.ts.fi /stt

Tutustu!Vain

5 euroaviikossa.