Ajankohtaista Varsinais-Suomesta

Kuntajohdon neuvottelupäiväMauno Koivisto –keskus TurkuMauno Koivisto keskus, Turku

15.5.2012

Maakuntajohtaja Juho SavoMaakuntajohtaja Juho Savo

Si ältöSisältö

Maakunnan tila 3-14Edunvalvonnan kärkihankkeet 15-34

Liikennepoliittinen selonteko 19-25Liikennepoliittinen selonteko 19-25Kuntauudistus 35-46Maankäyttö/suunnittelu 47-51Rakennepolitiikka 2014+ 52-56

2

M k tilMaakunnan tila

3

Väestökehitys kunnissa i 1996 2011vuosina 1996 – 2011(muutos‐%)

Väestönkasvu on hidastunut Turun ympäristökunnissa. Turku kasvaa pitkästä aikaa.

Kehitys näkyy hyvin rakennuslupatilastoissa:Omakotitalorakentaminen vähentynyt ja kerrostalorakentaminen kasvanut.

Lähde: Tilastokeskus

R k l t j l it t t tRakennusluvat ja aloitetut asunnot Varsinais-Suomessa ajalla 1996.1 – 2012.2

Lähde: Tilastokeskus

5

Väestökehityksen osatekijätVäestökehityksen osatekijät Varsinais-Suomessa ajalla 1987-2012*

Maahanmuutto oli ennätyksellisen suurta vuonna 2011 V-S:ssa ja koko maassa. Vuosittaisen väestönkasvun pitäisi olla vähintään 2500 henkeä vuodessa jotta päästäisiin maakunnan tavoitteisiin ja jopa 3000 henkeäpäästäisiin maakunnan tavoitteisiin ja jopa 3000 henkeä vuodessa, jotta päästään rakennemallin tavoitteisiin.

Lähde: Tilastokeskus

6*Vuoden 2012 luku on ajalta huhtikuu 2011 – maaliskuu 2012

Työttömyysasteen kehitys

15

Työttömyysasteen kehitys (12 kk l iukuva keskiarvo)

Varsinais-Suomen seutukunnissa vuosina 1991 – 2012 (maalis)

13

14

15

11

12

Salon seutu 10,6

8

9

10 Turun seutu 9,8V-S 9,4Koko maa 9,4

6

7

8Vakka-Suomi 7,5Loimaan seutu 7,1

4

5

miku

uhti

kuu

äkuu

kaku

umi

kuu

htiku

uäk

uuka

kuu

miku

uhti

kuu

äkuu

kaku

umi

kuu

htiku

uäk

uuka

kuu

miku

uhti

kuu

äkuu

kaku

umi

kuu

htiku

uäk

uuka

kuu

miku

uhti

kuu

äkuu

kaku

umi

kuu

htiku

uäk

uuka

kuu

miku

uhti

kuu

äkuu

kaku

umi

kuu

htiku

uäk

uuka

kuu

miku

uhti

kuu

äkuu

kaku

umi

kuu

htiku

uäk

uuka

kuu

miku

u

Turunmaa 5,4Luku alueen perässä on työttömyysasteen 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työnvälitystilasto (Tilastokeskuksen Altika-tietokanta)

7

Tamm Hu

hHe

inLo

kTa

mm Huh

Hein

Lok

Tamm Hu

hHe

inLo

kTa

mm Huh

Hein

Lok

Tamm Hu

hHe

inLo

kTa

mm Huh

Hein

Lok

Tamm Hu

hHe

inLo

kTa

mm Huh

Hein

Lok

Tamm Hu

hHe

inLo

kTa

mm Huh

Hein

Lok

Tamm Hu

hHe

inLo

ktam

mHu

hHe

inLo

ktam

m

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Työttömyysaste maaliskuussa 2012

Työttömien määrän muutos (%)maalis 2010 – maalis 2012

Pitkäaikaistyöttömät

60001200 T

Pitkäaikaistyöttömät V-S:n seuduilla 1991 – 2012 (maalis)

4500

5000

5500

900

1000

1100

n seu

dut

TurunmaaSalon seutuVakka-SuomiLoimaan seutu

3500

4000

4500

700

800

900

utuen ja

Turu

nmaa

n

Turun seutu (oikea y-akseli)

2000

2500

3000

400

500

600

Turu

n seu

n, Va

kka-

Suom

e

1000

1500

2000

200

300

400

Salon

, Loim

aan

0

500

0

100

miku

utik

uuäk

uuak

uumi

kuu

tikuu

äkuu

akuu

miku

utik

uuäk

uuak

uumi

kuu

tikuu

äkuu

akuu

miku

utik

uuäk

uuak

uumi

kuu

tikuu

äkuu

akuu

miku

utik

uuäk

uuak

uumi

kuu

tikuu

äkuu

akuu

miku

utik

uuäk

uuak

uumi

kuu

tikuu

äkuu

akuu

miku

utik

uuäk

uuak

uumi

kuu

tikuu

äkuu

akuu

miku

u

Lähde: Työnvälitystilasto (Tilastokeskuksen Altika-tietokanta)

9

Tamm Hu

hHe

in ä Loka

Tamm Hu

hHe

in ä Loka

Tamm Hu

hHe

in ä Loka

Tamm Hu

hHe

inä Loka

Tamm Hu

hHe

inä Loka

Tamm Hu

hHe

inä Loka

Tamm Hu

hHe

in ä Loka

Tamm Hu

hHe

in ä Loka

Tamm Hu

hHe

in ä Loka

Tamm Hu

hHe

inä Loka

Tamm Hu

hHe

inä Loka

Tamm Hu

hHe

inä Loka

Tamm

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

N i t öttö i l k ää ä ( ll 25 ti t)Nuorisotyöttömien lukumäärä (alle 25-vuotiaat) V-S:n seuduilla 1991 – 2012 (maalis, liukuvat keskiarvot)

3000 600 S l

2250

2500

2750

450

500

550

aa

SaloLoimaaVakka-SuomiTurunmaa

1750

2000

2250

350

400

450

utuuomi

ja Tu

runm

a

Turku (oikea y-akseli)

1000

1250

1500

200

250

300

Turu

n seu

oimaa

, Vak

ka-S

u

500

750

1000

100

150

200

Salo,

Lo

0

250

0

50

mmiku

uuh

tikuu

einäk

uuLo

kaku

umm

ikuu

uhtik

uuein

äkuu

Loka

kuu

mmiku

uuh

tikuu

einäk

uuLo

kaku

umm

ikuu

uhtik

uuein

äkuu

Loka

kuu

mmiku

uuh

tikuu

einäk

uuLo

kaku

umm

ikuu

uhtik

uuein

äkuu

Loka

kuu

mmiku

uuh

tikuu

einäk

uuLo

kaku

umm

ikuu

uhtik

uuein

äkuu

Loka

kuu

mmiku

uuh

tikuu

einäk

uuLo

kaku

umm

ikuu

uhtik

uuein

äkuu

Loka

kuu

mmiku

uuh

tikuu

einäk

uuLo

kaku

umm

ikuu

uhtik

uuein

äkuu

Loka

kuu

mmiku

u

Käyrät kuvaavat 12 kuukauden liukuvia keskiarvojaLähde: Tilastokeskus, työnvälitystilasto (Altika-tietokanta)Käyrät kuvaavat 12 kuukauden liukuvia keskiarvojaLähde: Tilastokeskus, työnvälitystilasto (Altika-tietokanta)

10

Tam H H e L

Tam H He L

Tam H H e L

Tam H H e L

Tam H He L

Tam H H e L

Tam H H e L

Tam H He L

Tam H H e L

Tam H H e L

Tam H He L

Tam H H e L

Tam

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Liikevaihdon kehitys ajalla 2000 1 2011 9Liikevaihdon kehitys ajalla 2000.1 – 2011.9Varsinais-Suomessa ja koko maassa (trendi)

Lähde: TEM:n toimiala-online palvelu

11

Henkilöstömäärän kehitys yrityksissä Varsinais Suomessa (trendi)Henkilöstömäärän kehitys yrityksissä Varsinais-Suomessa (trendi)ajalla 2000.1 – 2011.9

Lähde: TEM:n toimiala-online palvelu

12

Liikevaihdon kehitys Varsinais Suomessa (trendi)Liikevaihdon kehitys Varsinais-Suomessa (trendi)ajalla 2000.1 – 2011.9

Lähde: TEM:n toimiala-online palvelu

13

Teollisuuden vientiliikevaihdon kehitys (trendi)Teollisuuden vientiliikevaihdon kehitys (trendi) Varsinais-Suomessa ja koko Suomessa

ajalla 2000.1 – 2011.9

Lähde: TEM:n toimiala-online palvelu

14

EK:n tuore suhdannebarometri povaa hieman heikompia aikoja Lounais-Suomeen kuin koko maahan

Lounais-Suomi:

15

Varsinais-Suomen d l kä kih kk tedunvalvonnan kärkihankkeet

20132013Maakuntahallitus, helmikuu 2013

16

V lt ti 8 V i i SValtatie 8 – Varsinais-Suomen ja Satakunnan tärkein liikennehanke

• Turku–Pori-yhteysvälihankkeen toteuttamisen tulee sisältyä Liik lii i l kLiikennepoliittiseen selontekoon 2012.

• Rakentaminen tulee aloittaa 2013 ja saattaa kokonaisuudessaan loppuun koko 180 milj. euron hankkeen osalta hallituskauden aikana.

• Elinkaari- tai muu jälkirahoitusmalli on mahdollinen osassa yhteysväliäon mahdollinen osassa yhteysväliä.

17

Espoo–Lohja–Salo -ratalinja

• Turun ja Helsingin välinen rantarata on elinkaarensa loppupuolella. R li j k j ää äRatalinjan matkustajamäärät ovat kuitenkin jatkuvasti kasvaneet. Radan kunto on pidettävä yllä.

• Espoo-Lohja-Salo -oikoradan maakuntakaavoitus on käynnissä. Valtion tulee varautua ratalinjan jjatkosuunnitteluun ja pikaiseen toteuttamiseen.

• 2013 talousarvioon on varattava2013 talousarvioon on varattava määräraha yleissuunnitelman laatimiseksi maakuntakaavojen mukaiselle ratalinjalle.

18

mukaiselle ratalinjalle.

Tuki valtion budjetista tarpeellinen Turun joukkoliikenteen kehittämiselle

• Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen edistäminen on kirjattu tapahtuvaksi valtion budjettimäärärahoin.kirjattu tapahtuvaksi valtion budjettimäärärahoin.

• Turun kaupunkiseudulle tulee kohdentaa suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukea valtion budjettimäärärahoista vuoden 2013 talousarviossabudjettimäärärahoista vuoden 2013 talousarviossa.

• Tuen tavoitteena on joukkoliikenteen edellytysten j y ytukeminen runkolinjastoa kehittämällä ja laatimalla pikaraitiotien yleissuunnitelma.

19

Tilanne toukokuussa 2013

• Sisältyy liikennepoliittiseen selontekoon:selontekoon:• Valtatie 8 – Varsinais-Suomen

ja Satakunnan tärkein l k h kliikennehanke

• Turun joukkoliikenteen kehittäminen

• Ei mukana selonteossa:• Ei mukana selonteossa:• Espoo–Lohja–Salo -ratalinja

20

Liikennepoliittinen selontekoLiikennepoliittinen selontekohallituskaudella 2012-15 käynnistettävät hankkeet

• E18 Hamina–Vaalimaa (240 M€)• E18 Vaalimaan rekkali ikenteen odotusalue 25 M€• Vt 3 Tampere –Vaasa (Laihian kohta) 20 M€• Vt 5 Mikkelin kohta 20 M€• Vt 6 Taavetti–Lappeenranta 90 M€pp

• Vt 8 Turku–Pori 100 milj. €• Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset 85 M€• Riihimäen kolmioraide 10 M€• Ylivieska–I isalmi–Kontiomäki-ratayhteyden parantaminen 90 M€• Ylivieska–I isalmi–Kontiomäki-ratayhteyden parantaminen 90 M€• Rauman meriväylä 20 M€• Mt 101 Kehä I :n parantaminen (valtion osuus*) 35 M€• Helsinki–Riihimäki-rataosan kapasiteetin l isääminen 150 M€• E 18 Kehä II I :n kehittäminen (valtion osuus*) 110 M€• E 18, Kehä I I I :n kehittäminen (valtion osuus*) 110 M€• Raakapuuterminaalit 40 M€• Vt 22 Oulu–Kajaani 45 M€• Vt 4 Rovaniemen kohta 25 M€*

MAL h k k k i d ( l i k 30 30 M€) 30 M€• MAL-hankekokonaisuudet (valtio, kunnat 30+30 M€) 30 M€• Tie -, meri- ja rautatiel i ikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen 90 M€• Helsingin ratapihan toiminnall inen parantaminen 100 M€• Kaivosyhteyksien kehittäminen ja el inkeinopoli itt isesti tärkeät hankkeet,

ää ää ik

21

päätetään erikseen• Luumäki-Imatra-kaksoisraide ja yhteyden parantaminen Imatralta Venäjän

rajal le (kustannusarvio 380 M€), suunnittelu 10 M€

MAL-hankeohjelma

S l j k ki d MAL i i k• Selonteossa ja kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksessa• Laaditaan aiesopimuksen allekirjoituksen jälkeen• Kohdennetaan pieniin kustannustehokkaisiin liikenneverkon• Kohdennetaan pieniin kustannustehokkaisiin liikenneverkon

kehittämistoimiin• Jotka edistävät erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn

sekä liikenneturvallisuuden edellytyksiäsekä liikenneturvallisuuden edellytyksiä

• Rahoitus 10 milj. € (valtio 50%, kunnat 50%)• Valtion rahoitus vuosina 2014-15

• Valmisteluvastuu kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyölläK k i ih i l i t l• Kaksivaiheinen valmistelu

1. Valintakriteeristö2. Hankeohjelma

22

Kehittämisohjelma 2016–2022, suunnittelukohteetsitoudutaan seuraavien kärkihankkeiden toteutukseen (noin 1 300 M€):• Pisara-rata, Helsinki (750 M€)• Helsinki–Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 2.vaihe (200 M€)• Luumäki–Imatra kaksoisraide (380 M€)

• Helsingin seudun liikennejärjestelmä (700 M€)

• Mt 101, Kehä I:n parantaminen

• Muiden kaupunkiseutujen hankkeet (300 M€)

• Tampereen ja Turun• E18 Kehä III:n kehittäminen• Metropolialueen pienet

kustannustehokkaat hankkeet (KUHA)Pääkaupunkiseudun metrohankkeet

• Tampereen ja Turun raitiotie- ja lähijunaliikenne (valtion avustus 30% pikaraitiotie,

• Pääkaupunkiseudun metrohankkeet (valtion avustus 30 %)

• Espoon kaupunkirata• Muun päätiestön ja rataverkon

parantaminen (200 M€)

50% lähijuna)• Kaupunkiseutujen MAL-

hankekokonaisuudet( lti 50 %)p ( )

• Bioenergia- ja raakapuukuljetusten turvaaminen

• Hyvinkää–Hanko-rataosan sähköistysM ääti tö t i

(valtion osuus 50 %)• Muut kaupunkiseutujen hankkeet

(kohteet tarkentuvat)• Liikenteen ohjauksen investoinnit (100

23

• Muun päätiestön parantaminen (kohteet tarkentuvat)

• Muun rataverkon parantaminen (kohteet tarkentuvat)

j (M€)

Kehittämisohjelma 2016–2022, suunnittelukohteet

Suunnitteluohjelman muut kohteet (noin 2 200 M€)• Keskeisten pääväylien (tie, rata, vesi)

parantaminen (900 M€)parantaminen (900 M€)• Vt 3 Tampere–Vaasa-yhteysväli• Vt 4 Jyväskylä–Oulu-yhteysväli• Vt 4 Oulu–Kemi-yhteysväli• Vt 5 Mikkeli–Juva-yhteysväli• Vt 9 Tampere–Orivesi-yhteysväliVt 9 Tampere Orivesi yhteysväli• Vt 12 Lahden eteläinen kehätie• Vt 12 Lahti–Kouvola-yhteysväli

K l K tk /H i t• Kouvola–Kotka/Hamina-rataosan palvelutason parantaminen

• Ratapihojen parantaminen

24

• Kokkolan meriväylä

Kehittämisohjelma 2016–2022, suunnittelukohteet

25

”Tässä raportissa esitetään Liikennepoliittisen selonteon päätökset li ikenneverkon

kehittämisestä 2012-2022”, Liikennevirasto

Valtatie 8 Turku–Pori, yhteysväli 210 M€

Tavoitteet

• Määritellä 100 M€• Määritellä 100 M€hankesisältö

Al it lt• Aloitusvaltuus v.2013 talousarviossa

26

Telakkateollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen Varsinais-Suomessa

• Klusterin kilpailukyvyn osana tulee kansalliset tuki- ja

h i jä j l i ää j k irahoitusjärjestelyt pitää jatkuvasti muuttuvalla eurooppalaisella tasolla.

• Osaaminen varmistetaan vahvistamalla alan koulutusta ja tutkimusta maakunnassa.

• Rakennemuutostoimialan erityistoimet on kohdistettava riittävän vaikuttavasti maakuntaanriittävän vaikuttavasti maakuntaan.

• Klusterin yritysten toiminnalle globaaleilla markkinoilla on

tt t itt k hittä i t ki

27

annettava tarvittava kehittämistuki.

Salon seudun rakennemuutostuki

• Erityistukia tarvitaan ainakin vuosina 2012 ja 2013.

• Uuteen Nokia Oyj:n 1000 henkilön irtisanomiseen on osattu varautua, joten resurssit koulutukseen ja muihin työllistämistoimenpiteisiin ovat

• Uusien työpaikkojen luominen alueelle on pitkäjänteisen politiikan

joten resurssit koulutukseen ja muihin työllistämistoimenpiteisiin ovat olemassa.

alueelle on pitkäjänteisen politiikan takana ja vaatii myös valtion erityispanostusta (menestyksekästä mallia on löydettävissämallia on löydettävissä Uudestakaupungista).

• EU:n erityisrahoitus muutokseen TEM:n työn allaTEM:n työn alla.

• Tehtaan toiminnan muu jatko riippuvainen Nokian strategisista

28

ratkaisuista ja markkinoista.

Tasokorotus tarpeellinen Itämeri-sitoumusten täyttämiseksi

• Itämeri-sitoumuksen tavoitteidenItämeri sitoumuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja Itämeren suojelua edistävien toimenpiteiden toteuttamiseksi valtion budjettiin tarvitaan tasokorotusvaltion budjettiin tarvitaan tasokorotus Itämeri-momentin määrärahoihin.

• Maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseksi tulee ympäristötoimenpiteisiinvähentämiseksi tulee ympäristötoimenpiteisiin kohdennettavia toimia/tukia suunnata erityisesti Saaristomeren valuma-alueiden vesiensuojelutoimenpiteisiin (TEHO+ -hankevesiensuojelutoimenpiteisiin (TEHO+ -hanke ym.).

• Asutuskeskusten jätevesien käsittelyä tulee k ki ä ällä kä i l iiparantaa keskittämällä käsittely suuriin

yksiköihin. Keskittämistä edistetään panostamalla valtion vesihuoltotyönä tehtäviin sii to iemä ihankkeisiin

29

siirtoviemärihankkeisiin.

Maakunnan kehittämisresursseja kasvatettava

M k k hittä i h tt• Maakunnan kehittämisrahan osuutta pienennettiin vuoden 2012 budjetissa valtakunnallisesti n. 75 % (n.18 milj. eur) edellisvuodesta.edellisvuodesta.

• Maakunnan kehittämisraha on tärkeä elementti maakuntaohjelman toimintalinjojen toteuttamisessa ja vuodentoimintalinjojen toteuttamisessa ja vuoden 2013 budjetissa rahoituksen taso tuleekin palauttaa ennalleen.

• Vuoden 2013 budjetissa Varsinais-SuomenVuoden 2013 budjetissa Varsinais Suomen osalta ohjelmiin sitomattoman maakunnan kehittämisrahan tulee olla 1,5 miljoonaa euroa.

30

Yliopistojen rahoitus turvattava

OKM di t li i t j h it lli• OKM uudistaa yliopistojen rahoitusmallia vuodesta 2013 alkaen.

• Uudessa mallissa on mukana ministeriön ja jyliopiston välisissä neuvotteluissa sovittava strategisen rahoituksen osio (10 %), jonka riittävä määrä tulee turvata TY:lle ja ÅA:lle.

• TY:n ja ÅA:n rahoitus kansainvälisesti kilpailukykyisinä tutkimusyliopistoina tulee kokonaisuudessaan varmistaa myös jatkossakokonaisuudessaan varmistaa myös jatkossa.

• Turun AMK on valmistellut Kupittaan kampushankkeen vuosina 2012–2013 t ht itt l t OKM lltapahtuvaa suunnittelua varten OKM:lleKupittaan kampuksen toiminnallinen suunnittelu -hankehakemuksen, jonka rahoitus tulee turvata

31

rahoitus tulee turvata.

Maakunnalle tärkeät koulutusalat terävämmin huomioon

• Maakuntien liitot vastaavat OKM:n koulutuksen ja tutkimuksenMaakuntien liitot vastaavat OKM:n koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (KESU) liittyvästä alueellisesta valmisteluprosessista koulutuksen aloittajapaikkojen osalta.

• Varsinais-Suomen liitto korostaa maakunnalle tärkeiden koulutusalojen ja aloituspaikkojen merkitystä (mm metalliala kulttuuri sote) ja erityisestialoituspaikkojen merkitystä (mm. metalliala, kulttuuri, sote) ja erityisesti aikuiskoulutuksen aloituspaikkatarpeita rakennemuutoksen näkökulmasta sekä nuorisoasteen aloituspaikkojen kasvutarpeita toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa.

• Koulutuksen aloituspaikkojen tulee turvata alueen erityisalojen koulutus- jaKoulutuksen aloituspaikkojen tulee turvata alueen erityisalojen koulutus ja työvoimatarpeet.

• Koulutuspaikkamäärittely tulee toteuttaa nykyistä aluelähtöisemmin

• Nuorten yhteiskuntatakuun liittyvät toimet täysimääräisesti käyntiin 2013 y y y yalusta – myös Varsinais-Suomen hoidettava osuutensa – MYR:nkoulutusjaosto koordinoi

• Varsinais-Suomessa tavoitteena tehostaa koulutustarve-ennakoinnin verkostoyhteistyötä – pilotti käynnistymässä syksyllä 2012y y p y y y y

32

KESU 2011 2016 sisältö:KESU 2011-2016 sisältö: Koulutuspaikkamäärien osalta korkeintaan tyydyttävä tulos

OKM n esit s lo nais annikon (VS ja Satak nta)• OKM:n esitys lounaisrannikon (VS ja Satakunta) II asteen ammatillisen nuorisoasteen koulutuspaikkamääriksi 2012-2016 vastaa psuurinpiirtein KESU-kauden 2008-2012 keskimääräistä koulutuspaikkamäärää ao. alueelle (huom:OKM todennut olevan perusteltuja syitä painottaa kokoalueelle (huom:OKM todennut olevan perusteltuja syitä painottaa koko lounaisrannikon osalta Varsinais-Suomea II asteen ammatillisen nuorisoasteen koulutuspaikoissa)

• OKM:n esitys yliopistojen osalta maakunnan y y p jesityksen mukainen

• Ammattikorkeakoulutasolla koulutuspaikkamääräsupistukset merkittäviä kokokoulutuspaikkamääräsupistukset merkittäviä koko maassa, myös Varsinais-Suomessa kriittisiä supistuksia

33

T bi k t i k lli tiTurun biokuvantaminen kansallisesti merkittävä osaamisen keskittymä

• Turun bioklusteri on kansallisesti johtava alan osaamiskeskittymä, jonka perusrungon muodostavat Turun yliopisto, Åbo Akademi ja alueen elinkeinoelämä. Sen perusrahoitus on pidettävä kunnossa.

• Turku BioImaging -yhteistyöverkosto valittiin kansalliselle tutkimusinfrastruktuuritiekartalla vtutkimusinfrastruktuuritiekartalla v. 2009 – jatko tiekartalla sekä OKM:nrahoitusta saavana tahona tulee varmistaavarmistaa.

• Turku BioImaging -yhteistyöverkosto tarvitsee myös rahoitusta edetäkseen

l i E Bi I ieurooppalaisessa Euro-BioImaging-infrastruktuurihankkeessa.

34

Kehitysvammahuollon tuki- ja osaamiskeskusstatus Varsinais-Suomeen

• Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri tavoittelee valtakunnallista kehitysvammahuollon tuki- ja osaamiskeskusstatusta.

hi l i i i äil ä iKehitysvamma-alan erityisosaamisen säilyttäminen erityishuoltopiirissä on tärkeää.

• Tuki- ja osaamiskeskusstatuksia on valtakunnallisesti suunniteltu jmyönnettäväksi neljästä viiteen.

• Kehitysvammahuollon tuki- ja osaamiskeskus tulee perustaa Varsinais Suomeen ja osoittaa sille tarvittavat resurssitVarsinais-Suomeen ja osoittaa sille tarvittavat resurssit.

35

K t di tKuntauudistus

36

Ajankohtaista kuntauudistuksesta

K t t t l t 13 4 ä• Kunnat antaneet lausuntonsa 13.4. mennessä

• Alustava yhteenveto lausunnoista esiteltiin 10.5. (HALKE)• analyysi valmistuu viikolla 21yy

• yhteenveto ja analyysit pohjaksi kuntarakennelakia valmistelevalle työryhmälle

• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen j y p yväliraportti valmistuu 31.5.2012

• l isäaikaa STM:n työryhmälle ei ainakaan toistaiseksi ole myönnetty, raporttia tarvitaan kuntauudistuksen jatkon linjaamisessa

• Varsinais-Suomen liitto järjestää kuntien SoTe-väelle kutsutilaisuuden 6.6.2012, jossa mm. puhuja STM:stä kertomassa selvityksestä

• Kuntauudistuksen jatkosta tehdään poliittinen linjaus k äkkesäkuussa

37

38

Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden k ti k k t liit k t t tt i t t ö h ä

Varsinais-Suomen kuntien lausunnot kuntauudistuksesta

Kylläkuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta?

Kyllä 21 % (6 kuntaa)

Kyllä21 %

Ei79 %Kyllä 21 % (6 kuntaa)

Ei 79 % (22 kuntaa)

Myönteisiä olivat:

79 %

Myönteisiä olivat:1. AURA; valmis selvitykseen Pöytyän kanssa. Myös muiden Auranmaan 4 kunnan (Tarvasjoki,

Marttila, Koski TL ja Oripää), mikäli kunnista löytyy vapaaehtoista tahtoa.2. LOIMAA; Kuntarakenteen perustuminen työssäkäynti- ja asiointialueisiin on lähtökohtaisesti oikea.

Loimaan kaupunki ei esitä muita liitosvaihtoehtoja mutta kaupungilla on valmius selvittää myösLoimaan kaupunki ei esitä muita liitosvaihtoehtoja, mutta kaupungilla on valmius selvittää myös muita vaihtoehtoja. Kuntaliitoksiin ei tule ryhtyä ilman kuntien yhteistä näkemystä selvityksen ja mahdollisen liitoksen tarpeellisuudesta.

3. NOUSIAINEN; lähinaapureiden kanssa vapaaehtoisuuden perustalta.4. PÖYTYÄ; Auran ja Pöytyän välinen yhdistymisselvitys on käynnissä.4. PÖYTYÄ; Auran ja Pöytyän välinen yhdistymisselvitys on käynnissä.5. RUSKO; mikäli tarkasteltavana ovat kuntien kustannustehokkuuden ongelmat eikä pelkät

liitoskysymykset. Tarkastelualue tulisi olla Turun seutu tai Varsinais-Suomi.6. TARVASJOKI; ensisijaisesti Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kesken

(Tarvasjoki, Lieto, Marttila, Koski TL) ja toissijaisesti kokoonpanolla Tarvasjoki, Lieto, Marttila, Koski

39

(Tarvasjoki, Lieto, Marttila, Koski TL) ja toissijaisesti kokoonpanolla Tarvasjoki, Lieto, Marttila, Koski TL, Aura, Pöytyä, Paimio ja Sauvo.

Varsinais-Suomen kuntien lausunnot kuntauudistuksestaOlisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään

i i t iö kä i tä ää j k t t it iministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen?

Kyllä 25 % (7 kuntaa)

Kyllä25 %

Ei75 %Kyllä 25 % (7 kuntaa)

Ei 75 % (21 kuntaa)

Myönteisiä olivat:1. LAITILA; koskien Rauman Uudenkaupungin ja Laitilan kaupunkien sekä Pyhärannan kunnan1. LAITILA; koskien Rauman, Uudenkaupungin ja Laitilan kaupunkien sekä Pyhärannan kunnan

muodostamaa selvitysaluetta (ml. mahdollisia muita halukkaita kuntia).2. LOIMAA; Loimaan kaupungilla on valmius osallistua selvitystyöhön ja kuntajakoselvityksen

ehdotuksen valmisteluun yhteistyössä kuntajakoselvittäjän ja muiden kuntien kanssa. Kuntajakoselvityksiin ei tule kuitenkaan ryhtyä mikäli kunnilla ei ole yhteistä näkemystä ja tahtoaKuntajakoselvityksiin ei tule kuitenkaan ryhtyä, mikäli kunnilla ei ole yhteistä näkemystä ja tahtoa selvityksen tarpeellisuudesta. Mahdollisten kuntajakoselvitysten ja kuntaliitosten valmistelun tulee perustua kuntien yhteiseen tahtoon ja mahdolliset kuntaliitokset tulee toteuttaa vapaaehtoisina.

3. PAIMIO; koskien Turun kuntajakoselvitysaluetta. Samalla Paimion kaupunki katsoo, että osana tätä on selvitettävä Paimion kaupungin, Sauvon ja Marttilan kuntien sekä ent. Piikkiön kunnan alueista sekäselvitettävä Paimion kaupungin, Sauvon ja Marttilan kuntien sekä ent. Piikkiön kunnan alueista sekä mahdollisesti näihin rajautuvista alueista muodostettava uusi kunta.

4. PYHÄRANTA; koskien Raumaa, Uuttakaupunkia, Laitilaa ja Pyhärantaa. Mahdollisesti myös Eurajokea.5. SALO; Salo on valmis neuvotteluihin.6. TURKU; Turun mukaan selvitys tulee käynnistää koko esitetyllä selvitysalueella.

40

6. TURKU; Turun mukaan selvitys tulee käynnistää koko esitetyllä selvitysalueella.7. UUSIKAUPUNKI; erityinen kuntajakoselvitys voitaisiin työryhmän esityksen mukaisesti toteuttaa

Vakka-Suomen alueella, jolloin se koskisi työryhmän esityksessäkin mainittuja kuutta kuntaa (Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa).

Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat l ll t lli i ?

Varsinais-Suomen kuntien lausunnot kuntauudistuksesta

K lläalueellanne tarpeellisia?

Kyllä 18 % (5 kuntaa)Ei 82 % (23 kuntaa)

Kyllä 18 %

Ei82 %

Ei 82 % (23 kuntaa)

Myönteisiä olivat:1 KEMIÖNSAARI; Den nordligaste delen av Kimitoön hör i dag till Salo stad Det vore naturligt att hela1. KEMIÖNSAARI; Den nordligaste delen av Kimitoön hör i dag till Salo stad. Det vore naturligt att hela

ön Kimitoön, skulle ha naturliga gränser och höra till samma kommun.2. LOIMAA; Työryhmän ehdotuksen mukaan Ypäjän asemanseutu suuntautuu asioinniltaan selvemmin

Loimaaseen kuin Forssaan. Tämän vuoksi kuntaliitos Loimaaseen voisi työryhmän ehdotuksen mukaan olla perusteltu Loimaan kaupungilla on valmius selvittää ko osaliitosta jos Ypäjän kunta pitää sitäolla perusteltu. Loimaan kaupungilla on valmius selvittää ko. osaliitosta, jos Ypäjän kunta pitää sitä tarkoituksenmukaisena.

3. PAIMIO; Entisen Piikkiön kunnan alueen sisällyttäminen mukaan Paimion ym. selvitykseen.4. SOMERO; Salon kaupungista tulisi liittää Uusi-Hirvelä ja Hirvelä Someron kaupunkiin.5 TURKU; Mikäli selvityksen lopputuloksena päädytään muuhun kuin yhden kunnan muodostamaan5. TURKU; Mikäli selvityksen lopputuloksena päädytään muuhun kuin yhden kunnan muodostamaan

kokonaisuuteen katsomme, että osakuntaliitokset ovat mahdollisia. Mahdolliset osakuntaliitokset voivat tulla kyseeseen, koska Turun alueen keskustaajama on levittäytynyt seitsemän eri kunnan alueelle. Osakuntaliitoksilla voitaisiin myös tukea muiden muodostuvien kaupunkien profiloitumista, toiminnallisuutta elinvoimaisuutta ja yhtenäisyyttä

41

toiminnallisuutta, elinvoimaisuutta ja yhtenäisyyttä.

Miten tästä eteenpäin?

• Arvioni tilanteesta 05/2012:

• Kuntarakenneuudistus jumittuu odottamaan• Kuntarakenneuudistus jumittuu odottamaan

• Sos. ja terveystoimen järjestämisesityksiäj y j j y• Kuntavaaleja• Kunttarakennelakiesityksiä• Kuntien valtionapulainsäädännön uudistusesityksiä• Kuntalain uudistusta ja siinä erityisesti uutta linjausta

kunnan tehtävistäkunnan tehtävistä

• Maakuntakohtainen selvityshenkilö/-ryhmä voisi edistää asiaa

42

Maakuntakohtainen selvityshenkilö/ ryhmä voisi edistää asiaa

Mitä pitäisi tehdä? (1/3)

• 1. Kunnan tehtävät tulisi määritellä pikaisesti uudelleen

• ratkaisu kunnan kokoon/asukasmäärään (min.)• ratkaisu kunnan taloudellisiin resursseihin (min.)( )• pääkaupunkiseudulle mahdollista määritellä ihan oma

”metropolihallinto/-rakenne erillisellä laillak ikki t k t l i ii i ä• kaikki muut kunnat saman lain piirissä

43

Mitä pitäisi tehdä ? (2/3)

• 2. Kaikki ne alueelliset palvelu- suunnittelu- ja hallintotehtävät, joiden hoitamiseen yksittäinen kunta ei sovellu tulee antaa aluehallinnonkunta ei sovellu tulee antaa aluehallinnon tehtäväksi

• tätä varten maakunnan liitoista ja maakunnallisista kuntayhtymistä muodostetaan aluehallinnon II porras

t lit• suorat vaalit• suoraan osuus veroista

44

Mitä pitäisi tehdä ? (3/3)

• 3. Aluehallinnon tehostamiseksi sen osaksi voidaan siirtää myös huomattava osa nykyisten ELY-keskusten tehtävistäkeskusten tehtävistä

• ministeriöiden suorassa ohjauksessa nyt olevat j yaluekehitys- ja viranomaistoiminnat sopisivat osaksi uutta aluehallintoa

• merkitsee kuntien ja valtion tehtävien yhdistämistä yhteen• merkitsee kuntien ja valtion tehtävien yhdistämistä yhteen uuteen viranomaiseen, jolla on alueelta saatu legitiimi asema

45

MK-hallitusten pjt 29.2.2012: (1/2)

• ”Maakuntien liittojen pohjalta muodostetaan organisaatio, joka lakisääteisesti vastaa:

• MAL-järjestelmien suunnittelun ja toteutuksen lisäksi kuntaa laajemman alueen elinkeino-, työllisyys-, maahanmuutto-, EU-, energia-, ympäristö-, luonnonvarapolitiikoista. Kunnilla mahdollisuus siirtää niihin myös muita alueellisesti järjestettäviä tehtäviä ja y j j jsuurta väestöpohjaa vaativia palveluja.”

46

Puheenjohtajat 29.2.2012: (2/2)

”K k ä li i k l j l• ”Kysymyksessä olisi kuntaa laajemman alueen yhteistoiminnan kaikki toimialat kattava aluekehitys- ja suunnitteluorganisaatio, joka näin ollen vastaisi myös ylikunnallisista palvelurakenteiden suunnittelusta ja päätöksenteosta alueellaan. Tähän rakenteeseen on sovitettava myös valtion aluehallinto ja sen tehtävät.” y j

• MOT!

47

M kä ttö/ itt lMaankäyttö/suunnittelu

48

Hyväksytyt maakuntakaavat ympäristöministeriössä

• Loimaan seudun, Turunmaan, Turun seudun kehyskuntien ja Vakka-Suomenmaakuntakaavat• 19 valitusta• vahvistuspäätös kesän jälkeen

• Salo-Lohja oikoradan vaihemaakuntakaavaj• 6 valitusta• vahvistuspäätös mahdollisesti jo kesän aikanavahvistuspäätös mahdollisesti jo kesän aikana

49

Tuulivoimavaihemaakuntakaava

• Luonnos nähtävillä 7.5. – 15.6.2012• Tuulivoimaloiden alueita kaavaluonnoksessa on

ht ä 24 k l j k ht it 17 k lyhteensä 24 kpl ja kohteita 17 kpl• Lausunnot 15.6.2012 mennessä

Ehd t ähtä ill j l k• Ehdotus nähtäville joulukuussa• Valtuustokäsittely kesäkuussa 2013

YLEISÖTILAISUUDET10.5. Uusikaupunki23.5. Parainen6.6. Salo

6 K ö

50

7.6. Kyrö

Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035

51

Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035

H äk PARAS hj h ä ä 20 3 2012• Hyväksytty PARAS-ohjausryhmässä 20.3.2012• Maakuntahallitus hyväksyi 23.4.2012 rakennemallin

”hyödynnettäväksi seuraavassa maakuntakaavan yödy että ä s seu aa assa aa u ta aa atarkistuksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa”

• Käsittely alueen kunnissa vielä keskenM k t k t ki t• Maakuntakaavan tarkistus• maankäytön, liikenteen ja palveluiden vaihemaakuntakaava• kaupan palveluverkkoselvitys, ministeriön opas tulossa syksylläp p y , p y y• virallinen käynnistys ministeriössä olevien kaavojen

vahvistuspäätösten jälkeen• YM:n ohjekirje kaupan siirtymäsäännöksistä kuntiin 4 4 2012• YM:n ohjekirje kaupan siirtymäsäännöksistä kuntiin 4.4.2012

• MAL-aiesopimus: määräaika kuntien hyväksynnälle 11.6.2012

52

R k litiikk 2014Rakennepolitiikka 2014+

53

Uuden rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelu

HALKE äätö j li j k t 23 3 2012HALKE:n päätös ja linjaukset 23.3.2012• Uudistuksen yleisenä tavoitteena pysyvien

vaikutusten saavuttaminen ja hallinnonvaikutusten saavuttaminen ja hallinnon keventäminen• Yksi aluelähtöinen, molemmat rahastot (EAKR + ESR) ( )

sisältävä ohjelma, rahastokohtaiset toimintalinjat• Pääsääntönä alueellinen hanketoiminta• Toiminta kohdennetaan harvempiin painopisteisiin• Toiminta kohdennetaan harvempiin painopisteisiin,

selkeiden tulostavoitteiden asettaminen• Mahdollista rahoittaa valtakunnallisia toimia• Tuensaajien ja ohjelmahallinnon hallintotaakkaa

vähennetään

54

RR-ohjelmien hallinnointi 2014-2020

R h itt ji ( älittä i ä t i i li i ä) ELY k k k t j• Rahoittajina (välittävinä toimieliminä) ELY-keskukset ja maakunnan liitot • ELY-keskukset (15) rahoittajina ESR-hankkeissa ja EAKR-( ) j j

hankkeissa• Maakunnan liitot (18) rahoittajina kuntalähtöisissä EAKR-

hankkeissa (hankkeissa, joissa merkittävä ( , jkuntarahoitusosuus)

• Mahdollista valmistelun yhteydessä vielä lisätä välittäviä toimielimiä (TEKES? Finnvera?)toimielimiä (TEKES?, Finnvera?)

• Maakunnan yhteistyöryhmän roolin korostuminen ja aseman vahvistuminen• Velvoittavat hankelausunnot alueellisista hankkeista• Maakuntaohjelmien vaikuttavuus paranee

55

Ohjelmien alueellinen valmistelu käynnistynyt kahdellaOhjelmien alueellinen valmistelu käynnistynyt kahdella suuralueella

Itä j P hj i S i l• Itä- ja Pohjois-Suomi omana alueenaan • Etelä- ja Länsi-Suomi omana alueenaan• Etelä- ja Länsi-Suomen osion valmistelua johtaa Päijät-j j j

Hämeen liitto (Mari Kuparinen) tukenaan edustajat 4 maakunnan liitosta ja yhdestä ELY-keskuksesta• Valmistelutyöryhmää täydennetään kaupunkiosion y y y p

valmistelun yhteydessä ES ja LS suurten kaupunkien edustajille (2 hlöä)

• Kaikista maakunnista ja ELY-keskuksista nimetty j yyhteyshenkilöt

• Kumppanuusperiaate toteutetaan pääosin MYR:ien kautta • MYR:n käsittely alueellisesta suunnitelmastaMYR:n käsittely alueellisesta suunnitelmasta

luonnosvaiheessa ja lopullinen alueellisen suunnitelman hyväksyminen

56

Valmistelu jatkuu…

Ohj l l i t l k di i j itt ht• Ohjelmavalmistelua koordinoi ja sovittaa yhteen kumppanuusperiaatteen mukaisesti alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE)Ohj l l i ällölli i k ( i• Ohjelman alustavat sisällölliset painotukset (temaattiset tavoitteet ja investointiprioriteetit) parhaillaan käsittelyssä

• Lopulliset sisällölliset peruslinjaukset HALKE:n käsittelyyn kesäkuussa 20122012

• TEM vastaa lopullisen ohjelmaehdotuksen laatimisesta ja yhteensovittamisestaOhj l hd t kä it llää HALKE j h äk tää• Ohjelmaehdotus käsitellään HALKE:ssa ja hyväksytään valtioneuvostossa

• Lopullisen hyväksymispäätöksen tekee komissio virallisten neuvottelujen jälkeen (viimeistään 6 kk kuluessa ohjelman toimittamisesta )

57

Kiitos yhteistyöstä

- näissä riittää vielä tekemistä!