Lounaissuunta, hyväksytty kaavaselostus (pdf, 21174kb)

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

Valkeakosken kaupunki

LOUNAISSUUNNAN OSAYLEISKAAVA

Selostus

161-C9768

20.8.2012

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus I 161-C9768

G:\KAAVA\Yleiskaavat_tekeillä\06_Lounaissuunnan oyk\10_Hyväksymisvaihe\Selostus\06_Lounaissuunnan_oyk_selostus_121018.doc

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO ................................................................................................................ 1

1.1 Osayleiskaavatyön tausta ja tarkoitus ................................................................. 1

1.2 Suunnitteluorganisaatio ..................................................................................... 1

1.3 Kaavaprosessin vaiheet ..................................................................................... 2

1.4 Tiivistelmä ....................................................................................................... 3

2 LÄHTÖKOHDAT .......................................................................................................... 4

2.1 Suunnittelualue ................................................................................................ 4

2.2 Suunnittelutilanne ............................................................................................ 4 2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ................................................. 4 2.2.2 Maakuntakaava .................................................................................... 4 2.2.3 Yleiskaavat .......................................................................................... 6 2.2.4 Strateginen alueidenkäyttöluonnos ......................................................... 8 2.2.5 Asemakaavat ....................................................................................... 9 2.2.6 Rakennusjärjestys ................................................................................ 9 2.2.7 Rakennuskiellot .................................................................................... 9

2.3 Väestö ja asuminen .......................................................................................... 9

2.4 Palvelut ........................................................................................................... 9

2.5 Työpaikat ........................................................................................................ 9

2.6 Maanomistus .................................................................................................... 9

2.7 Maisema .......................................................................................................... 9

2.8 Maa- ja kallioperä ............................................................................................ 10

2.9 Topografia ...................................................................................................... 10

2.10 Kasvillisuus ja eläimistö .................................................................................... 11

2.11 Arkeologia ...................................................................................................... 15

2.12 Rakennettu kulttuuriympäristö .......................................................................... 15

2.13 Liikenne. ........................................................................................................ 18

2.14 Teknisen huollon verkostot ............................................................................... 20

2.15 Turvallisuusriskit ............................................................................................. 21

2.16 Muut ympäristötekijät ...................................................................................... 21

3 KAAVAN TAVOITTEET ................................................................................................ 23

3.1 Yleiset tavoitteet ............................................................................................. 23

3.2 Muut tavoitteet................................................................................................ 23 3.2.1 Maanomistajien tavoitteet ..................................................................... 23 3.2.2 Osallisten tavoitteet ............................................................................. 23

4 SUUNNITTELUN VAIHEET ........................................................................................... 26

4.1 Tutkimukset ja selvitykset ................................................................................ 26 4.1.1 Aikaisemmin laaditut tutkimukset ja selvitykset ....................................... 26 4.1.2 Kaavoitustyön yhteydessä laaditut tutkimukset ja selvitykset .................... 26 4.1.3 Muu kirjallisuus ja selvitykset ................................................................ 26

4.2 Suunnittelun vaiheet ........................................................................................ 27

5 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS ....................................................................... 28

5.1 Tiedottaminen ................................................................................................. 28

5.2 Kaavoitusprosessi ja osallistuminen ................................................................... 29

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus II 161-C9768


5.3 Viranomaisyhteistyö ......................................................................................... 29

6 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS ........................................................................................ 30

6.1 Vaihtoehtojen kuvaus ja vertailu ....................................................................... 30 6.1.1 Kehityskuvat ....................................................................................... 30 6.1.2 Osayleiskaavaluonnos .......................................................................... 34 6.1.3 Osayleiskaavaehdotus .......................................................................... 35 6.1.4 Maisematarkastelu ............................................................................... 36

6.2 Osayleiskaavaehdotuksen aluevaraukset ja merkinnät ......................................... 38

6.3 Rakennetun kulttuuriympäristön arvot, kaavamerkinnät ja määräykset .................. 40 6.3.1 Kyläkuvallisesti arvokas alue ................................................................. 40 6.3.2 Maisemallisesti arvokkaat viljelyaukeat ................................................... 40 6.3.3 Paikallisesti arvokas rakennusperintö ..................................................... 40 6.3.4 Kiinteät muinaisjäännökset ................................................................... 40 6.3.5 Historiallisesti merkittävät tielinjat ......................................................... 41

6.4 Rakennuspaikat, kaavamerkinnät ja määräykset ................................................. 41

6.5 Osayleiskaavan vaikutukset .............................................................................. 41

6.6 Suhde maakuntakaavoitukseen ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ........ 46

7 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN ............................................................................ 49 LIITTEET:

1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio 3. Luonnosvaiheen palauteraportti 4. Ehdotusvaiheen palauteraportti 5. Hyväksymisvaiheen viranomaisneuvottelun muistio

LIITEAINEISTOT:

1. Lounaissuunnan osayleiskaavan liito-oravaselvitys. FCG, 2008 2. Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen rakennusinventointi, Vallon kylä- ja viljelymai-

sema teollisuustaajaman kupeessa, FCG, 2009 3. Arkeologinen inventointi, Mirkoliitti Oy, 2009 4. Maisemallinen tarkastelu, Valkeakosken kaavoitustoimi, 2011

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 1 (50) 161-C9768


VALKEAKOSKEN KAUPUNKI LOUNAISSUUNNAN OSAYLEISKAAVA

1 JOHDANTO

1.1 Osayleiskaavatyön tausta ja tarkoitus

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen tai sen osan yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Kaavoitettavalla alueella ei ole ranta-alueita lukuun ottamatta oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, jota voisi pitää ohjeena yksityiskohtaisemmalle maankäytön suunnittelulle.

Suunnittelun tarkoituksena on kartoittaa tulevan maankäytön mahdollisuudet Valkeakosken pitkän aikavälin kasvualueena sekä selvittää maankäytön vai-kutuksia.

Osayleiskaavassa käsitellään mm. seuraavia maankäytöllisiä kysymyksiä:

• keskustan taajama-asumisen laajenemisalueet • täydennysrakentamisen alueet • ajoneuvo- ja kevyen liikenteen pääverkko • julkisten palvelujen tarve ja sijainti • rantojen käyttö • rakennetun arvokkaan kulttuuriympäristön säilyttäminen • kiinteiden muinaisjäännösten suojelu • arvokkaan luonnonympäristön säilyttäminen • keskeisten virkistysalueiden ja –yhteyksien osoittaminen

1.2 Suunnitteluorganisaatio

Valkeakosken kaupungin edustajana työtä ovat ohjanneet kaavoituspäällikkö Harri Kuivalainen huhtikuuhun 2008 asti, kaavoituspäällikkö Kirsti Peill ja kaa-voitusarkkitehti Teija Mäkelä huhtikuuhun 2010 asti sekä rakennustarkastaja Sirpa Jokela yhdessä vs. kaavoituspäällikkö Teija Mäkelän kanssa huhtikuusta syyskuuhun 2010. Kaavan valmisteluvaiheen hyväksyy nähtäville kaupungin-hallitus. Kaavan ehdotusvaiheen hyväksyy kaupunginhallitus, ja valmiin kaa-van vahvistaa kaupunginvaltuusto.

Kaavoitusta ohjaa ohjausryhmä, jossa on mukana sekä kaupungin viranhalti-joita että kaupunginvaltuutettuja. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen ja varapuheenjohtajana kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Heikki Tyvi.

Osayleiskaavan suunnittelun on tehnyt konsulttityönä FCG Finnish Consulting Group Oy (myöhemmin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy), jossa työstä on vas-tannut luonnosvaiheessa suunnittelupäällikkö, arkkitehti Alf Lindström ja eh-dotusvaiheessa suunnittelupäällikkö, arkkitehti Helena Ylinen. Työryhmän muut jäsenet ovat olleet FM Katariina Pahkasalo, DI Sakari Mustalahti ja suunnittelija Pekka Seppänen. Kaavatyötä on valmisteluvaiheessa ollut teke-mässä myös FM Juha Mäkelä.



1.3 Kaavaprosessin vaiheet

Lounaissuunnan osayleiskaavan suunnittelutyö on käynnistynyt keväällä 2008.

Tavoitevaiheessa laadittiin lähtökohtakartoituksia ja muuta virikeaineistoa, jo-ta työstettiin alueellisissa tavoitetyöpajoissa yhteistyössä maanomistajien ja muiden osallisten kanssa:

• Työpaja 1, Vuohilahti 20.1.2009 • Työpaja 2, Säkkisaari 22.1.2009 • Työpaja 3, Valto 27.1.2009

Kuva 1. Kehityskuvia ja vaihtoehtoja pohdittiin työpajoissa.

Tavoitetyön pohjalta laadittiin suunnittelualueelle kolme kehityskuvaa. Kehi-tyskuvat ovat olleet nähtävillä syksyllä 2009. Saadun palautteen pohjalta laa-dittiin neljäs kehityskuva, josta työstettiin osayleiskaavan luonnos.

Kaavaluonnos asetettiin nähtäville syksyllä 2010, jolloin osallisilla oli mah-dollisuus lausua mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Viranomaisilta pyydettiin myös lausunnot. Luonnokseen saatiin 7 mielipidettä ja 14 lausuntoa, joihin laadittiin vastineet ja kirjattiin selvitystarpeita sekä kaavaan tehtäviä tarkis-tuksia. Palaute käsiteltiin osayleiskaavojen ohjausryhmässä.

Saadun palautteen perusteella täydennettiin maisemallisten vaikutusten selvi-tystä ja laadittiin osayleiskaavaehdotus. Ehdotus asetettiin nähtäville mar-raskuussa 2011. Siihen saatiin 10 lausuntoa ja 3 muistutusta.

Palautteen, viranomaisneuvottelun ja lisäselvitysten perusteella tehtiin kaa-vaan vähäisiä tarkennuksia. Kaava lähetettiin elokuussa 2012 kaupunginhalli-tukselle ja -valtuustolle hyväksymistä varten. Kaava hyväksyttiin kaupun-ginvaltuustossa (§ 84) 3.9.2012 ja kuulutettiin lainvoimaiseksi 18.10.2012.



1.4 Tiivistelmä

Työn tarkoituksena on tutkia suunnittelualueen mahdollisuudet Valkeakosken pitkän tähtäyksen kasvualueena. Erityisesti tutkitaan asuinrakentamisen mahdollisuuksia, vetovoimatekijöitä ja luonnetta.

Kaavan lähtökohtana on ollut selvittää kaupungin lounaissuunnan kasvusuun-nan kehityspotentiaalia ja reunaehtoja. Yleiskaavoituksella tulee myös kartoi-tettua niitä tekijöitä, jotka rajaavat asuinalueiden sijoittumista, mm. luonto- tai kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi.

Kaavassa on osoitettu uutta tai täydentyvää asutusta Valtoon, Haapasaareen ja Vuohilahteen. Lisäksi merkittävänä uutena asuinrakentamisen alueena on osoitettu Säkkisaari.

Vallossa yleiskaava vastaa taajamarakenteen täydentämistarpeeseen, jossa täydennysrakentaminen ja asuinalueen laajeneminen tukeutuvat olemassa olevaan infrastruktuuriin ja paikallispalveluihin. Samalla huolehditaan maise-marakenteen eheydestä.

Säkkisaareen on osoitettu uusi kaupunginosa, liikenteellisesti runsaan neljän kilometrin etäisyydelle keskustasta. Alueen sijainti ja mitoitus edellyttävät omien paikallispalvelujen järjestämistä. Rakenteen toteutuminen vaatii eri-tyistä hankesuunnittelua, jolla varmistetaan hallittu ja riittävän nopea toteu-tusaikataulu, asumisympäristön laatu ja infrastruktuurin kustannustehokas rakentuminen.

Haapasaareen ja Vuohilahteen on osoitettu mahdollisuuksia asemakaavoittaa rantaan tukeutuvaa pientalovaltaista rakentamista alueille, joille voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa on osoitettu lomarakentamis-ta ja vakituisia rakennuspaikkoja. Alueiden toteutuminen tukeutuu osittain Säkkisaaren rakentumiseen ja täydentää osaltaan Valkeakosken veden ääreen rakentamista.

Kaavassa on huomioitu olemassa olevat luonto- ja kulttuuriympäristöt sekä pyritty tukemaan näiden säilymistä tuleville sukupolville. Valkeakosken 130-tien eteläinen liittymä on huomioitu maisemallisena porttina kaupunkiraken-teeseen. Vallonjärven ja sen ympäristön monitahoisesti arvokkailla alueilla on yhdistetty kulttuuriympäristön ja luonnon vaaliminen virkistystoimintaan ja maisemarakennetta ylläpitäviin toimintoihin. Tavoitteena on tarjota kasvavalle väestölle korkeatasoisia virkistysmahdollisuuksia tavalla, joka ohjaa resursse-ja maiseman hoitamiseen ja maisemarakenteen ylläpitämiseen.

Eräille viljelykäytössä oleville alueille on osoitettu kehittämissuunta urheilua ja ulkoilua palvelevina, yksityisesti hoidettavina alueina. Maankäytön määräys-ten tarkoituksena on, että viljelykäytön jatkamisen edellytyksiä ei samalla heikennetä.

Yleiskaava korvaa vahvistuttuaan alueella voimassa olevat osayleiskaavat.



2 LÄHTÖKOHDAT

2.1 Suunnittelualue

Suunnittelualue, n. 636 ha rajautuu lännessä Vanajaveteen (Kärjenniemen-selkä), pohjoisessa Veijonlahteen Varsanhännän teollisuusalueeseen sekä koillisessa Yrjölän ja Raikkaan asemakaava-alueisiin. Etelässä suunnittelualu-een raja kulkee laajemman metsäisen selänteen poikki.

Kuva 2. Kaava-alueen sijainti.

2.2 Suunnittelutilanne

2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) muodostavat maankäytön suunnittelun ylimmän tason. Maankäyttö- ja raken-nuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion vi-ranomaisten toiminnassa. Osayleiskaava-alueelle ei kohdistu muita erityisiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita kuin maakuntakaavassa osoitetut. Tavoite edistää säästävää ja tiivistä taajamarakennetta on erityisen tarkaste-lun kohteena Säkkisaareen tutkitun uuden kaupunginosan osalta.

2.2.2 Maakuntakaava

Pirkanmaan maakuntavaltuuston 9.3.2005 hyväksymässä, valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassa (KHO vahv. 20.3.2008) maakuntakaavassa alue on pääosin ilman kaavamerkintöjä. Yrjölän alue sekä Vallon alue (Sääksmäentien itäpuoli) ovat taajamatoimintojen aluetta. Vallonjärvi on osoitettu luonnon-suojelualueeksi ja järven itäosat ovat Natura 2000 –verkoston aluetta. Alueen



halkaiseva maantie 130 on maakuntakaavassa merkitty seudullisesti merkit-tävänä. Alueen läpi kulkevat lisäksi maakaasulinja, sisävesiliikenteen laiva-väylä ja voimalinja.

Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja ase-makaavaa sekä muussa maankäytön suunnittelussa.

Kuva 3. Ote maakuntakaavasta. Kaava-alueen rajaus punaisella.



2.2.3 Yleiskaavat

Rakenneyleiskaava

Kaupunginvaltuuston 20.6.2005 vahvistamassa oikeusvaikutuksettomassa Valkeakosken rakenneyleiskaavassa Vallon itäpuoli ja nk. Haapasaaren alue on esitetty uusina asuinalueina (A). Muutoin suunnittelualue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) tai maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Suunnittelualueen pohjoispuolella on teollisuusalueita (TT) sekä varaus vaarallisia kemikaaleja käyttävälle laitoksel-le (T/kem). Myöhemmin rakenneyleiskaavaa on jatkettu laatimalla Säkkisaa-ren alueesta kaavataloudellinen ja laadullinen esiselvitys. Siinä Säkkisaari to-dettiin mahdolliseksi tulevaisuuden kasvusuunnaksi.

Kuva 4. Ote rakenneyleiskaavasta.



Rantojen osayleiskaava

Rantavyöhykkeellä on voimassa v. 1993 vahvistettu Valkeakosken rantojen osayleiskaava, jota sovelletaan oikeusvaikutteisena.

Kuva 5. Otteet rantaosayleiskaavasta ja Säkkisaaren ranta-asemakaavasta.



2.2.4 Strateginen alueidenkäyttöluonnos

Strateginen alueidenkäyttöluonnos 2030+

Osayleiskaavan laadinnan aikana Valkeakosken kaupungin maankäytön suun-nittelu ja maankäyttöä ohjaavat elimet ovat ottaneet käyttöön jatkuvan stra-tegiatyön välineen, jolla tarkastellaan maankäytön päälinjoja ja palveluraken-netta suhteessa väestönkasvun ja talouden näkymiin. Strateginen alueiden-käyttöluonnos tähtää noin 20 vuoden maankäytön kehityksen päälinjojen tar-kasteluun. Suunnitelmaa päivitetään jatkuvasti ja sitä täydennetään tarpeen mukaan erityistarkasteluilla, kuten alueellisilla liikenneverkkoselvityksillä tai laaja-alaisilla virkistys- tai liito-oravakartoituksilla.

Strategisen alueidenkäyttöluonnoksen karttatarkastelussa osayleiskaavan suunnittelualueelle on osoitettu kerrostalovaltainen asuinalue Säkkisaareen ja pientalovaltaista asuinaluetta Valtoon, Haapasaareen ja Vuohilahteen. Merkit-tävät väestönlisäykset on osoitettu Säkkisaareen (+1000) ja Valtoon (+1000), jota tarkastellaan osayleiskaavaa laajempana alueena. Vallonjärven ympäri on osoitettu tärkeä virkistysyhteys, joka yhdistää pohjois- ja eteläpuo-len ulkoilualueita.

Kuva 6. Strategisen alueidenkäyttöluonnoksen aluekartta.



2.2.5 Asemakaavat

Yrjölän alue sekä Vallon alueen pohjoisosat on asemakaavoitettu. Lisäksi Säk-kisaaressa on voimassa v. 2002 hyväksytty ranta-asemakaava.

2.2.6 Rakennusjärjestys

Valkeakosken rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2002.

2.2.7 Rakennuskiellot

Alueella ei ole rakennuskieltoja.

2.3 Väestö ja asuminen

Alue on harvaan asuttua. Pääosin rakennuskanta muodostuu maatiloista ja eri-ikäisistä omakotitaloista. Alueella ovat säilyneet nykypäiviin vanhat Nuka-rin ja Sipilän kantatalojen tilakeskukset sekä Uotila ja Heikkilä, joiden nykyi-set kylän itäpuolella olevan kyläpellon yhteydessä olevat asuintontit on perus-tettu 1900-luvun alkupuolella. Historialliseen maanviljelyyn liittyy edelleen Säkkisaaressa oleva Säkkisalon pieni tilakeskus. Kaava-alueella on lisäksi yk-sittäisiä 1900-luvun alun pientiloja, mm. Harjunlahti ja Nuutinmäki

Selkeän kerrostuman maisemaan muodostaa jälleenrakennuskausi, jota edus-tavat Vallon kylän itäisen viljelymaiseman jälleenrakennuskauden pienet omakotialueet sekä yksittäiset asuintontit ja –tilat, joita ovat mm. Loukko, Leola ja Tuomaala.

2000-luvun alkupuolella Valkeakosken taajaman jatkoksi kaavoitettiin Sääks-mäentien varrelle omakotitontteja.

2.4 Palvelut

Alueella ei ole varsinaisesti palveluja, vaan alue tukeutuu läheisiin kouluihin ja Valkeakosken keskustan palveluihin.

2.5 Työpaikat

Alueella toimii keskusjätevedenpuhdistamo. Muutoin alueen työpaikat ovat maatiloja.

2.6 Maanomistus

Alueella on sekä yksityisten että Valkeakosken kaupungin maanomistusta.

2.7 Maisema

Maisemallisesti koko Valkeakosken alueella vallitsee pääosin kaksi maisema-tyyppiä. Pohjoisessa ja koillisessa on maisema kumpareista, karua ja kalliois-ta. Etelässä Vanajaveden puolella taas aukeavat tyypilliset hämäläiset vilje-lysmaisemat vanhoine asutuksineen, järvenselkineen, rantapeltoineen, kata-jaketoineen ja lehtoineen. Metsää Valkeakosken maa-alasta on noin puolet, peltojen osuus jää alle kolmannekseen.

Lounaissuunnan kaava-alue sijoittuu Valkeakosken kaupunkitaajaman lou-naispuolelle, Mallasvedestä Vanajaveteen laskevan Apianvirran alajuoksulle. Laajoja vesialueita käsittävän kaava-alueen maisemaa leimaavat lukuisat lah-det, niemet ja saaret. Vesistöjen kannalta maisemallisesti merkittävin on



Apianvirran alajuoksun vuolteiden väliin jäävä Säkkisaari ja läheiset Haapa-saari ja Rauhaniemi. Vesistöjen ranta-alueet ovat pääosin metsän peittämiä. Vanhan asutuksen ja viljelymaisemien kannalta keskeisen Vallojärven ranta-alueita erottavat viljelymaisemasta vesijättömaalle syntyneet lehtipuumetsi-köt.

Alueen eteläreunaan ulottuu Sääksmäki-Tarttilan maisemakokonaisuus.

Kaavan valmisteluvaiheen aineiston pohjalta on tehty maisemaselvitys (liite-aineistona), jossa tarkastellaan rakennettaviksi osoitettujen alueiden vaiku-tusta maisemaan, etenkin rakennettuun kulttuuriympäristöön.

2.8 Maa- ja kallioperä

Kallioperä on pääosaksi kiillegneissiä, paikoittain esiintyy mm. gabroa ja me-tabasalttia.

2.9 Topografia

Suunnittelualue on korkeussuhteiltaan pääosin melko tasaista, osittain alavaa Vanajavedestä nousevaa maata (Vanajaveden normaalivedenpinta +79,4 m, tulvaraja +80,6 m). korkeimmat kohdat ovat Vallon kallioalueet n. +125 m ja Säkkisaaren laki (n. +90 m). Suunnittelualuetta ympäröivät kolmelta puolelta korkeat maastokohdat: heti suunnittelualueen etelärajalla kohoaa Harjunkallio +140,7 m, itäpuolella Jyräänmäki n. +108 m, kauempana itäpuolella Korkea-kangas n. +157 m ja pohjoispuolella Raksanmäki +132,4 m.

Kuva 7. Laserkeilausaineisto osoittaa Rauhaniemen kannaksen, Yrjö-län ranta-alueen ja suurimman osan Haapasaaresta hyvin alaviksi (tummat alueet), mikä rajoittaa alueiden käyttökelpoisuutta raken-nusmaana.



2.10 Kasvillisuus ja eläimistö

Valkeakoski sijoittuu eteläboreaaliseen lounaismaan kasvillisuusvyöhykkee-seen ja Etelä-Hämeen eliömaakuntaan. Valkeakoski sijaitsee lisäksi Etelä-Hämeen lehtokeskuksen alueella.

Alueella sijaitsee kolme luonnonsuojelualuetta sekä yksi Natura-alue:

• Puhdistamonniemen jalopuumetsikkö, rauhoitettu 9.3.2001 • Vallonjärven luonnonsuojelualue, rauhoitettu 31.3.1995 • Karhunkallion jalopuumetsikkö, rauhoitettu 16.10.2001 • Heikkilänmetsän Natura-alue

Kuva 8. Natura-alue (punainen rajaus) ja kolme suojelualuetta (sininen raja-us) (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2010).

Selvitysalueen luonnonympäristö on rantojen tuntumassa lehtomaista kangas-ta ja paikoin lehtoa, joissa kasvaa kuusi-lehtipuusekametsää ja lehtipuuvaltai-sia kuvioita. Rantametsät ovat pääasiassa iältään varttuneita tai vanhoja ja niissä kasvaa järeitä kuusia ja haapoja. Puusto on monin paikoin luonnontilal-taan hyvää, monilatvuksista ja suojaisaa. Erityisesti Rauhaniemen – Säkkisaa-ren alueet ovat puustoltaan monipuolisia ja alueilla kasvaa runsaasti vanhaa järeää lehtipuuta. Vallonjärven itäpuolella sijaitsee Heikkilänmetsän luonnon-suojelu- ja Natura-alue (FI0349007), joka on vanhaa kuusi- ja mäntymetsää sekä lehtomaista kuusivaltaista kangasmetsää. Natura-alueen liepeillä pellon-reunuksilla kasvaa niin ikään vanhaa kuusivaltaista lehtomaisen kankaan metsää. Vallonjärven länsirannalla, Isovuolteen itärannalla sekä Yrjölänlahdel-la rannoilla kasvaa vaihtelevan ikäistä lehtipuustoa kuten koivua sekä terva- ja harmaaleppää. Rantametsien harvennushakkuita on suoritettu Rauhanie-messä, Säkkisaaressa tien 130 itäpuolella sekä Tavaksenlahden – Vuohilah-den välillä.

Selvitysalueen eteläosissa Harjunkallion alueella maasto on karumpaa ja met-sät ovat mäntyvaltaisia. Metsäkasvillisuustyyppi vaihtelee alarinteiden tuo-reesta mustikkatyypin havupuukankaasta lakialueiden kuivaan puolukkatyypin



mäntykankaaseen, missä on myös pieniä kalliopaljastumia. Alueella on tehty hakkuita ja puusto on pääasiassa nuorta tai nuorehkoa.

Alueella on tehty liito-oravaselvitys (FCG, 2008). Alueella todettiin kolme liito-oravaesiintymää:

• Kalatonlahden liito-oravaesiintymä • Rauhaniemen liito-oravaesiintymä • Säkkisaaren liito-oravaesiintymä

Selvitysalueen liito-oravaesiintymät sijoittuvat Rauhaniemen–Säkkisaaren alueelle, missä on liito-oravan kannalta ihanteellisia metsiä. Liki vastaavaa metsää on myös Säkkisaaren kaakkois- ja itäpuolilla Haapasaaren–Vallonjärven ympäristöissä, mutta ilmeisesti Isovuolle, joka on kapeimmillaan 75 metriä, estää sillasta huolimatta liito-oravien levittäytymisen näille alueille. Liito-oravien pääasiallinen kulkusuunta Rauhaniemen–Säkkisaaren esiintymil-tä onkin todennäköisesti luoteeseen kohti Veijonlahtea, jonka länsipuolella on laaja liito-oravaesiintymä sekä pohjoiseen kohti Lotilanjärveä, jonka ranta-metsissä on useita liito-oravaesiintymiä.

Kuva 9. Liito-oravien esiintymät ja tärkeimmät ekologiset yhteydet (Lounais-suunnan osayleiskaavan liito-oravaselvitys, FCG 2008).



Suunnittelualueella on tehty myös kasvistoselvitys (Jorma Ahola, Markku Alanko) ja linnustoselvitys (Jorma Ahola, Markku Alanko 2007). Selvityksissä alue on jaoteltu seuraavasti:

Osa-alue 1. Harjunkallion pohjois-luoteisrinne Vuohilahden pellolta Valton Isoniitylle alue on lähinnä metsämaata, tuoreesta kangasmaasta aina lehtomaiseen kankaaseen. Puustoa on käsitelty paikoin harvennushakkuuna, ja osin siemenpuuasentoon jätettynä avohakkuuna. Val-taosalta kohde on vanhojen hakkuiden jäljiltä olevaa nuorta mänty-, kuusi- ja koivuvaltaista nuorta metsää, joillain alueen osilla jopa ylitiheää, mutta muu-tamin paikoin harvennettua. Linnustoltaan alue ei yllä mitenkään monipuoli-seksi lajistoltaan

Kuva 10. Kasvisto- ja linnustoselvitysten aluerajaukset (Ahola & Alanko 2007).

Osa-alue 2. Taavelinlahden alue Puntilantieltä lähtien suuripuustoista harvahkoa kuusivaltaista tuoretta kan-gasmetsää, aluspensastoa on niukasti. Tavaksenpellolta Tavaksenlahteen vie-vän ojan jälkeen biotooppi vaihtuu vain aluskasvillisuuden suhteen, pensas-kerroksen valtaa paikoin tiheänä viitana nuori pihlajakasvusto. Alueen metsä-osuuden puolivälissä on vanha maankaatopaikka, jonka ympäristössä run-saasti suurikokoisia haapoja, kuusia ja mäntyjä, aluskasvillisuus taikinamar-jaa, pihlajaa ja osin metsälauhaa ja nuokkuhelmikkää. Maankaatopaikan lai-teella alkaa mäntyvaltainen suopursukorpi, joka päättyy Tavaksentieltä Val-



lonjärven rantametsään vievään tiehen. Tästä pienen matkaa on haapaval-taista lehtoa, jonka jälkeen aina Vallonjärven laskujoen rantaan saakka viljel-tyä peltoa.

Osa-alue 3. Tavaksenniemi Rapolantien, Tavaksenlahden ja Isovuolteen väliin jäävä kaksiosainen niemi, jonka eteläinen osa on vain moreenimäen pullistuma Rapolantien kupeessa. Pääniemi on tasaleveä Tavaksenlahden puolelta tuoretta suuripuustoista kuu-sivaltaista metsämaata. Isovuolteen puolella niemen tyvellä niemen poikki kulkevalle sähkölinjalla ylitiheää nuorta kuusikkoa. Niemen kärkiosat terva-leppää kasvavaa rantalehtoa ja kärjen keskiosa harvennettua kuusitaimikko-rääseikköä. Linnustoltaan alue oli kartoitusaikaan hiljainen.

Osa-alue 4. Tavaksentien luoteispuolinen ranta-alue Alueella on tuoretta mm. kuusivaltaista kangasmetsää, viljelemättömiä pelto-tilkkuja, koivuvaltainen lehto, haapaa kasvava moreenikumpare, vesijättö-maata, nuorta koivua kasvavaa ruohostokorpea ja tuoretta kangasmaata. Linnusto alueella on monipuolista. Selvitysalueella on tavattu vaateliaita laje-ja, kuten luhtakerttunen, viitakerttunen, mustapääkerttu, satakieli ja puna-varpunen.

Osa-alue 5. Sipilän metsä Puntilantien Valton peltojen ja Mäentakasen pellon välinen kiilamainen mäki tuoretta kuusivaltaista kangasmaata, paikoin suuriakin puita länsipäässä Sipi-län tilan talousalue. Mäentakasen pellon ja Heikkilänmetsän luonnonsuojelu-alueen väliin jäävä metsäalue, joka ei kuulu luonnonsuojelualueeseen. Tämä alue rajoittuu Vallonjärven puolella järven rantametsän vanhaan metsittyvään peltolohkoon. Muu osa pelloista on viljeltyä. Asuinrakennusten piha-alueet jä-tettiin kartoituksen ulkopuolelle.

Osa-alue 6. Vallonjärven eteläpuolinen alue Vallonjärven eteläpuolinen Tavaksenpellon ympäröimä pienialainen metsikkö, joka rajoittuu Nukarin tilaan itäpuolelta. Vallonjärven koivua kasvavan ranta-luhdan reunasta nouseva kapea kuusta ja koivua kasvava tuoreen kangas-maan metsäniemeke.

Osa-alue 7. Heikkilänmetsän itäreuna Heikkilänmetsän itäreuna on luonnonsuojelualueen ulkopuolelle jäävä kapea kuusivaltainen tuoreen kangasmetsän kaistale aivan asuin- ja piharakennus-ten tuntumassa, pellonreuna-alueella kapea niittymäinen ruohottunut niitty-mäinen lehtipuuvyöhyke.

Suunnittelualueella sijaitsee myös Vallonjärvi. Vallonjärvi on noin kilometrin pituinen, matala ja hyvin rehevä pikkujärvi, joka on Vallonojan kautta yhtey-dessä Vanajaveteen. Vanajaveden säännöstelystä johtuu, että järven vesipin-ta-ala vaihtelee huomattavasti. Järven rehevyydestä ja mataluudesta johtuen sen ranta- ja vesikasvillisuus on monipuolinen. Monin paikoin järveä ympäröi tiheä koivuviita tai rantasaraikkoon rajoittuva pajupensaikko. Alueella kasvaa kaikkiaan kymmenkunta pajulajia, joukossa mm. harmalehtinen, Etelä-Suomessa harvinainen pohjanpaju (Salix lapponum).

Vallonjärven itärannalla sijaitsee ns. Heikkilänmetsän Natura-alue. Heikki-länmetsä muodostuu kahdesta puron erottamasta metsäalueesta. Pohjoisempi osa-alue on noin 70-vuotiaista kuusi-mäntyvaltaista metsää, eteläisempi osa pääosin lehtomaista, kuusivaltaista kangasmetsää. Puron varrella on kapealti puustoista suota. Alue on rauhoitettu yksityismaan luonnonsuojelualueeksi vuonna 1995. Alueella noudatetaan rauhoituspäätöksen määräyksiä. Suojelun toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulaki.



Yhdystien varrella sijaitsevalta soravarastoalueelta lähtevä, 2,2 km pitkä luon-topolku kiertää Vallonjärven itä- ja pohjoisrannalla. Alkumatkan polku kulkee tiheässä koivuviidassa ja rantapajukossa, sitten pitkospuissa rantasaraikossa, lopulta Vallonojan ylitettyään paikoin aarnikuusikossa, paikoin lehdossa.

2.11 Arkeologia

Mikroliitti Oy on tehnyt kaava-alueella arkeologisen inventoinnin vuonna 2009. Alueelta ei tunnettu ennestään muinaisjäännöksiä.

Alueella on yksi vanha kylätontti, Valto, joka suurimmaksi osaksi arkeologisel-ta kannalta tuhoutunut nykyisen asutuksen ja toimintojen alle. Pieni osa kylä-tontin liepeillä olevaa, 1756 kartalla tonttimaaksi merkittyä aluetta on ehjänä jäljellä. Alueella on mahdollinen kellarikuopan jäänne ja mahdollinen kiukaan tms. jäänne. Kyseessä lienee kylän liepeillä ollut mäkitupa-asutus tms. Inven-tointiraportissa ehdotetaan edellä mainittua säilynyttä aluetta harkittavaksi muinaisjäännökseksi. Sen lisäksi kiinteänä muinaisjäännöksenä rauhoitettua kylätonttia sijaitsee vuoden 1641 maakirjakartan perusteella nykyisen raken-nusryhmän kaakkoispuolella. Maakuntamuseon arvion mukaan alueella to-dennäköisesti sijaitsee muinaismuistolain suojaamia historiallisen kylätontin jäännöksiä.

Rauhaniemestä löydettiin modernin ajan mahdollinen asuinpaikan jäännös (kivissä porareiän jälkiä). Jokiniemestä merkittiin ennen sotia hylätyn pellon kivistä kerätty viljelyröykkiö. Muita muinaisjäännökseen viittaavia havaintoja ei löydetty.

2.12 Rakennettu kulttuuriympäristö

Kaavoituksen taustaselvitykseksi tehtiin touko- ja kesäkuussa 2009 rakenne-tun ympäristön inventointi (Lounaissuunnan rakennetun ympäristön inven-tointi, Vallon kylä- ja viljelymaisema teollisuustaajaman kupeessa, FM Jari Heiskanen, FCG 2009). Selvitys on liitteenä.

Valkeakosken kaupunkitaajamaan rajautuvan, Lounaissuunnan kaava-alueen maisema muodostuu pääosin vesistöistä, metsäalueista ja Vallon kylän kylä- ja viljelymaisemista. Alueelta on inventoitu ja arvotettu kuusi kohdetta ja li-säksi rajattiin Vallon kyläalue arvoalue.

Valkeakosken nykyisen kaupunkitaajaman alueella on sijainnut vain kolme, Valkeakosken, Leipiälän ja Ruuhijärven, keskiaikaista kylää. Vanhoista kylistä huolimatta nykyinen Valkeakosken taajama ei muodostanut keskiajalla asu-tuksen ja viljelyn kannalta keskeistä aluetta vaan alueen merkitys oli enem-män koskivoimassa, joka pyöritti vuosisatoja myllyjä ja 1870-luvulta alkaen myös teollisuutta. Valkeakosken keskiaikaisten kylien perinteinen taloista ja viljelymaisemista koostuva kulttuurimaisema on pääosin kadonnut Valkeakos-ken teollistumisen ja taajamarakentamisen yhteydessä. Nykyisen taajaman eteläreunalla sijaitseva ja vanhan agraarimaisemansa hyvin säilyttänyt Vallon kylä edustaa viimeistä kaupunkitaajaman lähiympäristössä sijaitsevaa viljely-maisemaa. Laajemmin tarkasteltuna kylän itäinen viljelymaisema liittyy Val-lonjokea ja historiallista Sääksmäentietä seuraavaan kapeaan viljelymaise-maan, joka kaakossa ulottuu aina Vanajaveden rantaan saakka, jossa sijait-sevat Sääksmäen keskeiset historialliset kohteet kivikirkko, Voipaalan karta-no, linnavuori ja Huitulan kylä.

Vallon kylän keskeisessä kulttuurimaisemassa on tapahtunut varsin vähän muutoksia. Ydinalueen muodostava vanha kylätontti lähimpine, selkeästi ra-jautuvine kyläpeltoineen on saanut hahmonsa jo keskiajan loppupuolella ja



1600-luvulla. Keskiaikaisella kylätontilla ovat säilyneet Nukarin ja Sipilän ta-lot. Samoin kylätonttien kaksijakoisuus on nähtävissä jo 1700-luvun kartois-sa. Näiden ulkopuolelle jäävä rakennettu ympäristö on varsin vähäistä ja sel-keästi rajautuvaa. Sääksmäentien varren peltomaisemaan siirtyneet Uotila ja Heikkilä edustavat historiallisten maanjakojen, Iso- ja uusjakojen muovaamaa maisemaa. Oman kerrostuman, joka liittyy läheisen Valkeakosken kasvuun sotien jälkeen, muodostavat Vallon kylän viljelymaiseman pienet omakotialu-eet.

Rauhaniemen, Säkkisaaren ja Haapasaaren alueet eivät muodosta rakennetun kulttuurimaiseman kannalta merkittävää aluetta. Rauhaniemen asutuksen jäänteillä ja Säkkisaaren torpan rakennuksilla on yksittäisinä kohteina jossain määrin lähinnä asutushistoriallista merkitystä. Haapasaaren säilyneellä vilje-lymaisemalla ja harvoilla 1900-luvun maatiloilla on lähinnä maisemallista merkitystä, joka rajautuu Vallojärven rantametsiköiden vuoksi selkeästi vain Haapasaarta koskevaksi.



Kulttuuriarvojen numeerinen luokittelu, I, II, III

Kiinteistöille on annettu arvoluokitus, joka perustuu kohteiden kulttuurihisto-riallisiin arvoihin, jotka muodostuvat rakennus-, ympäristö- ja historiallisista arvoista. Kiinteistöjen valinnassa ja luokittelussa painottuvat selvästi maise-man historialliset kiintopisteet, joita edustavat kylien kantatalot. Yleiskaavan näkökulmasta tärkeämpää on kohteen merkitys osana alueen rakennetun ympäristön ominaispiirteitä kuin sen rakennuskannan ulkoasun säilyneisyys tai muutokset.

Luokka I Erityisen merkittävät kohteet, suuri paikallinen arvo Luokka II Merkittävät kohteet Luokka III Maisemallisesti tai historiallisesti arvokkaat kohteet

Inventoidut kohteet, valintaperuste, arvoluokka • Sipilä, Vallon kylän kantatalo kyläkeskustassa, arvoluokka I • Uotila, Vallon kylän kantatalo, uusjaon tontti, arvoluokka I • Nukari, Vallon kylän kantatalo kyläkeskustassa, arvoluokka I • Koivuniemi, Huvila 1910-luku, arvoluokka II • Heikkilä, Vallon kylän kantatalo, uusjaon tontti, arvoluokka II • Säkkisalo, Pappilan torppa 1800-luvulta, arvoluokka III

Kuva 11. Kartta inventoiduista kohteista (Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen rakennusinventointi 2009).



Inventoidut alueet, valintaperuste, arvoluokka • Vallon kyläalue, ryhmäkylä, vanha kyläpelto, arvoluokka I

Kuva 12. Vallon kylä sijoittuu Vallonjärven eteläpuolelle (Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen rakennusinventointi 2009).

2.13 Liikenne.

Kaavoitettavan alueen poikki koillis-luoteissuunnassa kulkee seututie 130 (Vantaa–Riihimäki–Hämeenlinna–Valkeakoski–Tampere). Tie toimii moottori-tien (valtatie 3) rinnakkaistienä, jolle saatetaan ohjata moottoritien liikennet-tä, mikäli moottoritiellä tapahtuu vakavampi häiriö. Jotta moottoritien vara-reittinä toimiminen on mahdollista, tulee seututien välityskyvyn pysyä nykyi-sellään. Tämän lisäksi seututien 130 toimiminen erikoiskuljetusreittinä asettaa tielle ominaisuusvaatimuksia, joiden toteutuminen tulee varmistaa maankäy-tön ratkaisuissa.

Seututie 310 jatkuu Valkeakosken keskustan läpi Kangasalle. Sääksmäentie eli yhdystie 13941 sekä Viuhantie eli yhdystie 13943 palvelevat pääosin pai-kallisliikennettä. Sääksmäentien vartta seuraa kevyen liikenteen väylä.

Tällä hetkellä seututien 130 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) on noin 2200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tästä raskaan liikenteen osuus on noin 11 %.

Koko tieverkkoa koskevan maanteiden vuoden 2010 liikennemäärään, ras-kaan liikenteen osuuteen ja nopeusrajoitukseen perustuvan teoreettisen me-lutilanneselvityksen mukaan osayleiskaava-alueen kohdalla seututeiden 130 ja 310 liikenteen aiheuttama 55 dB:n päivämelun ohjearvon mukainen melu-alue ulottuu kaava-alueen kohdalla 40 - 80 metrin päähän maantiestä. Vas-taava melualue ulottuu Viuhantiellä (yhdystie 13943) ja Sääksmäentiellä (yh-dystie 13941) alle 40 metrin päähän maantiestä. Melun leviämisessä on otet-tava huomioon myös maastomuotojen sekä rakennusten ja muiden rakentei-den vaikutus, mutta myös vesistön melua edistävä vaikutus.



Alueiden kuivatus on hoidettava omalla maanteiden kuivatusjärjestelmästä ir-rallisella järjestelmällään tai alueelta tulevia kuivausvesiä on viivytettävä si-ten, etteivät maanteiden sivu- ja laskuojien sekä rumpujen vesimäärät kasva. Kuivatuksen mitoituksessa on huomioitava koko laajemman alueen aiheutta-mat hulevedet. Alueiden rakentaminen ja kuivatus eivät saa vahingoittaa maanteiden kuivatusta eivätkä rakenteita.

Kuva 13. Sääksmäentien vartta.

Kuva 6. Valkeakosken läheisyydessä on tehty maanteiden melualueiden kar-toitusta (Tiehallinto 2008).



2.14 Teknisen huollon verkostot

Alueella sijaitsee Roninkärjessä jätevedenpuhdistamo, joka vastaanottaa Val-keakosken kantakaupungin sekä Kärjenniemen-Koivuniemen alueiden jäteve-det.

Kuva 7. Keskusjätevedenpuhdistamo.

Kaava-alueen koillisosassa sijaitsee Palmunmäen sähköasema, josta jatkuvat 110 kV voimajohdot luoteeseen ja kaakkoon.

Yleiskaavassa esitetään Tavaksentien varrelle uutta kevyen liikenteen väylää, joka sivuaa Fingridin Palmunmäen sähköasemaa ja risteää 110 kV voimajoh-don kanssa. Kevyen liikenteen väylän tarkemmassa suunnittelussa on otetta-va huomioon sähköasema ja voimajohto. Voimajohtojen läheisyyteen sijoittu-vien ja niiden kanssa risteävien teiden, katujen sekä muiden liikennejärjeste-lyiden ja muun rakentamisen suunnitelmat tulee lähettää ennen rakennustöi-den aloittamista Fingrid Oyj:lle lausunnolle. (Lausuntopyyntö tulee lähettää osoitteeseen Fingrid Oyj, Risteämälausunnot, PL 530, 00101 Helsinki tai säh-köpostilla [email protected]).

Teiden ja katujen sekä muiden liikennejärjestelyjen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, mitä Liikenneviraston ohjeessa ”Sähköjohdot ja maantiet” (2011) esitetään.

M/VU-alueen osalta voimajohto ja sähköasema on otettava huomioon alueen tarkemmassa suunnittelussa. Voimajohdon rakennusrajoitusalueelle ei saa pystyttää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita. Voimajohto ja sähköasema saattavat rajoittaa joitain hevostenpitoon sekä urheiluun ja virkistykseen liittyviä toimintoja. Alueen suunnitelmista kannattaa pyytää Fingridistä risteämälausunto.



2.15 Turvallisuusriskit

Alueesta merkinnällä AK pohjoiseen noin 700 metrin päässä sijaitsee Bemis Valkeakoski Oy:n tuotantolaitokset. Lisäksi välillä on vesi-alue. Tuotantolai-toksen alue on merkitty merkinnällä TKEM. Kauempana sijaitsevat UPM-Kymmene Oyj Tervasaaren paperitehdas ja tämän alueella kemikaaleja varas-toivat Forchem Oy ja Movere Oy Valkeakosken logistiikkakeskus, jotka sijait-sevat yli kilometrin etäisyydellä osayleiskaavaan osoitetusta kerrostalovaltai-sesta asutuksesta (AK). Kauempana sijaitsevat UPM-Kymmene Oyj Tervasaa-ren paperitehdas ja tämän alueella kemikaaleja varastoiva Movere Oy Valkea-kosken logistiikkakeskus, jotka sijaitsevat yli kilometrin etäisyydellä samasta asutuksesta.

Hoitolaitoksia, joiden tyhjentäminen on vaikeaa poikkeustilanteissa, ei tulisi sijoittaa alle kilometrin etäisyydelle Bemis Valkeakoski Oy:stä, eikä kaavan alueelle ole tavoitteena sijoittaa tällaisia toimintoja.

Tampereen aluepelastuslaitoksen ensimmäisen pelastusyksikön toimintaval-miusaika lähes koko kaavoitettavalle alueelle on alle 6 minuuttia, mikä on riit-tävä suhteessa kaavoitettavan toiminnan aiheuttamiin riskeihin.

Kuva 16. UPM-Kymmenen tehdasalue.

2.16 Muut ympäristötekijät

Kaava-alueella sijaitsevat kaupungin jätevesien keskuspuhdistamo sekä UPM-Tervasaaren ja Avilonin tehtaiden jätevesien purkupaikat.



Kuva 17. Keskuspuhdistamon ja teollisuuslaitosten vesien purkupai-kat.

UPM Tervasaaren puhdistamon vesien ja jäähdytysvesien purkupaikat sijaitsevat siten, että vedet sekoittuvat Mallasvedestä tulevaan virtaukseen ennen Säkkisaarta. Sekoittumisen jälkeen vedet virtaavat Kärjenniemen selälle Säkkisaaren kummaltakin puolelta. Veden laatuluokka Säkkisaaren kohdalla on tällä hetkellä tyydyttävä, mutta tieto purkupaikoista saattaa olla viihtyvyyshaitta.

Purkuvesien lupaehdot ovat tiukentuneet kesällä 2009. Käytännön päästöt ovat pudonneet huomattavasti, johtuen tehtaiden vähäisestä käyntiasteesta. Alla esitetään tilastoja päästöistä verrattuina lupaehtoihin.

Mahdollinen Säkkisaaren asuttaminen ei aiheuta lisävaatimuksia Tervasaaren vesien käsittelylle.

Kuva 18. Esimerkki BOD (pistemäisen or-gaanisen aineksen) päästöistä. Häiriö- ja poikkeustilanteiden se-kä ohijuoksutusten päästöt lasketaan mu-kaan päästöihin. Raja-arvot (punainen viiva) eivät ylity, kun päästöt

kalenterikuukauden keskiarvoina kalenteri-päivää kohti alittavat raja-arvot.

Satama-alueen osalta on huomioitava, että mahdollisuus ruoppaus-, täyttö- tai muihin veden pohjaan vaikuttaviin toimenpiteisiin tulee selvittää Pirkan-maan ELY-keskukselta mahdollisten pilaantuneitten pohjasedimenttien takia.



3 KAAVAN TAVOITTEET

3.1 Yleiset tavoitteet

Työn tarkoituksena on tutkia ja osoittaa suunnittelualueen mahdollisuudet Valkeakosken pitkän tähtäyksen kasvualueena. Erityisesti tutkitaan asuinra-kentamisen mahdollisuuksia, vetovoimatekijöitä ja luonnetta. Osayleiskaavan tavoitteet muotoillaan kehityskuvien laatimisen yhteydessä kaavan ohjaus-ryhmässä, joka koostuu kaupungin viranhaltijoista sekä luottamusmiehistä.

Kaavan lähtökohtana on ollut selvittää kaupungin lounaissuunnan kasvusuun-nan kehityspotentiaalia, realistisuutta ja reunaehtoja. Yleiskaavoituksella kar-toitetaan myös niitä reunaehtoja, jotka rajaavat asuinalueiden sijoittumista, mm. luonto- tai kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi.

3.2 Muut tavoitteet

3.2.1 Maanomistajien tavoitteet

Erityisesti Säkkisaaren osalta maanomistaja on tehnyt useita maankäyttö-suunnitelmia, joissa on tutkittu maankäyttömahdollisuuksia Säkkisaaren alu-eella.

3.2.2 Osallisten tavoitteet

Yleisön tavoitteita kartoitettiin tammikuussa 2009 työpajoissa affinity dia-gram–menetelmällä, jossa tilaisuuteen osallistuneet määrittelivät tavoittei-taan, toiveitaan sekä huomioitavia reunaehtoja tai uhkakuvia osayleiskaavas-ta. Yksittäiset syötteet ryhmiteltiin sisällön mukaan ja ryhmät otsikoitiin yh-dessä. Seuraavassa ovat alueellisten tavoitetyöpajojen, Vuohilahti, Säkkisaari ja Valto yhteenvedot.

Vuohilahti

Ympäristöhaitat vähentyneet • rekkaliikenne vähentynyt huomattavasti • vesistön kuormitus vähenee, tehtaiden lakkautus

Rajat ja painopistealueet • Vallon alueen kehittäminen • nykyisen kunnallistekniikan hyödyntäminen / laajentaminen Vallon

alueella • kaavan raja Rautumajan risteykseen

Monimuotoisuus - rakennetaan monipuolisesti • asuintaloja ja pienrakentamista • tiiviitä rivi- ja kerrostaloalueita • alueen liiketontit? • muutama maamerkki

Virkistysalueet - Vallonjärvi kokonaan luonnonsuojelualueeksi • polttoaineen kylmäjakeluaseman takaisen metsäalueen säilyttäminen • valaistut ulkoilureitit • sienestysmahdollisuudet • hienot maaseutumaisemat • rantojen ja saarien käyttö virkistykseen • ei rivi- ja kerrostaloja rantaan

Kevyen liikenteen väylät • pyörätie Vuohilahteen • tiet ja liittymät, pyörätiet • valaistuja ulkoilureittejä



• Vallon suoralle kevyen liikenteen väylä tai pientareen levennys Vetovoimaa - mistä uutta vetovoimaan Valkeakoskelle?

• tarvitaan houkuttelevia tontteja asumiseen • Rantatontteja - tontteja paljon rannoille • vapaa-ajan asunnoille oikeus vakituiseen asumiseen

Kunnallistekniikka • Vuorelta valuvien vesimassojen ohjaus? • vedenpuhdistamo siirretään? • vesijohto ja viemäri • voimalinja siirretään? • nykyisen kunnallistekniikan hyödyntäminen

Säkkisaari

Luontoarvot - luontoarvoja omaavat alueet • Rauhaniemi selkeänä liito-oravan pesimäalueena jätettävä viher-

vyöhykkeeksi • liito-oraville tarpeeksi tilaa • alueen kasvisto ja linnusto monipuolista

Rannat ja virkistys • rannat mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön • monille mahdollisuus päästä rannan tuntumaan • rannoille laiturialueet • vapaita saaria ympäristössä (Veijonsaari, Kaira ym.) • Rauhaniemestä virkistysaluetta • virkistystarpeet Vallojärven ympäristöön • satama ja virkistysalueiden sijainnit?

Palvelut - kouluasiat • päiväkoti • palveluja liikerakentamista asutuskeskittymiin • työpaikat = teollisuus muualle

Kunnallistekniikka ja liikenne • 130 tien liittymät turvallisiksi • kunnallistekniikka yhdistettävissä haapasaaren ja vuohilahden kanssa,

joka laskee kustannuksia • kunnallistekniikka asukaskeskittymiin • viemäriverkosto? • kevyen liikenteen väylät?

Ympäristön muutos • talven hakkuut tehty hillitysti • ilma ei enää haise • vesistön kuormitus vähentynyt tehtaiden lakkautuksien myötä • raskas liikenne vähentynyt huomattavasti

Loma-asutus - rantayleiskaavaa ei ole tarkoitus muuttaa • Säkkisaaren mökkiläisten rauhan säilyttäminen • voi yhdistää loma- ja vakituisen asumisen • ei asumista Säkkisaareen • Säkkisaaren lounaispuolelle ei vakituista asutusta • Säkkisaaren lounaispuoli loma-asutukselle

Rajaus ja lähtökohdat ok • kaavan rajaus ok • rantayleiskaavaa ei ole tarkoitus muuttaa?

Asuinalueet rannalla • Säkkisaaren pohjois- ja itäosa rakentamiseen • monille mahdollisuus päästä rannan tuntumaan • mikäli asumista -> matalia ratkaisuja • maaston monipuolisuus tarjoaa hienot puitteet luonnonläheiselle kau-

punkimaisemalle ja asumiselle



• ranta-asuntoja kaivataan • vakituista asutusta voisi ajatella (Säkkisaaren) pohjoisosaan • omakoti- ja rivitaloasumista • kerrostaloja, joista hyvät maisemat

Vetovoima • jätevedenpuhdistamon ympäristöä ei asumiseen • näyteikkuna tulevaisuuteen • alueen onnistunut toteutus voi vaikuttaa myönteisesti koko kaupungin

imagoon • kaskenrajan kiviaita huomioitava Harjunkallion länsirinteellä • maisema- ja kulttuuritie • alue Rapolanharjun, Sääksmäen ja Visavuoren kulttuurimaiseman tun-

tumassa • hyvät liikenneyhteydet käydä kauempanakin töissä • maisema houkuttelee vakituiseen asumiseen • saari vesistön ympäröimänä luo edellytykset taajamakuvallisesti kor-

keatasoiselle asuinalueelle • sisävesireitin varrella hyvät yhteydet • maamerkkejä muitakin kuin tehtaiden piippuja • näkyvä sijainti kaupungin ja vesistön suuntaan • monille mahdollisuus päästä rannan tuntumaan

Valto

Kulttuuri ja imago • kulttuuri ja imago tärkeitä tekijöitä (Säkkisaari-Vuohilahti)

Koulutilat • tilojen riittävyys?

Liikenneturvallisuus / kevyt liikenne • 130-tie 60km/h, samoin yhdystie. • pyörätiet puuttuu • Suojateitä Sääksmäentien ylityskohtiin • kevyen liikenteen väylät tärkeitä kaikkialla

Ympäristömelu - ympäristömelu selvitettävä/huomioitava • suojavyöhykkeet säilytettävä

Virkistysalueet - yleinen uimapaikka • virkistystarpeet? Toteutunee riittävänä jos

Vallonjärven ympäristö säilyy • polku Rapolan harjulle? • eri asuinalueilta yhdyspolkuja Vallon luontopolulle

Asuminen • minkä tyyppistä? Pääosin omakoti-/rivitaloja (tiiviimmät ehkä yhdys-

kuntarakenteen kannalta edullisempi) • minne asumista? Taavetinlahdentie ok! • Säkkisaareen monipuolista rakentamista • rivitaloja • omakotitalotontteja • Valtoon omakotialueita ja rivitaloja • rakentamista Vallon asutusalueen ympäristöön • väljä asuminen • maaseutumaisuuden säilyminen

Ei asumista 130-tien varteen • ei asumista 130-tien varteen • minne ei asumista? 130-tien varsi on kunnallisverkon rakentamisen

osalta kallis! Kunnallistekniikka

• Vallon alueelle puuttuvat viemärit • viemäri ja vesijohto



4 SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Tutkimukset ja selvitykset

4.1.1 Aikaisemmin laaditut tutkimukset ja selvitykset

Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Tampereen seutukaavaliitto 1990.

Valkeakoski. Ympäristönsuojelun kokonaissuunnitelma 1992.

Valkeakosken typenoksidi-, hiukkas- ja haisevien rikkiyhdistepäästöjen le-viämislaskelmat. Ilmatieteen laitos 2005.

Valkeakosken luontokohteet. Nina Järvinen 1999.

Luontokohteet, selvitys. Kylmäkoski, Toijala, Valkeakoski, Viiala. Tampereen seutukaavaliitto D 85, 1987.

Säkkisaaren rantakaavan luontoselvitys (Ekotoni Ky 2000) sekä lintu- ja liito-oravaselvitys (Valkeakosken lintuharrastajat ry 2001)

Vuohilahti-Harjunkallio-Haapasaari-Heikkilän alue, kasvisto- ja linnustoselvitys 2007. Jorma Ahola, Markku Alanko.

Vuohilahden–Tavaksenlahden välinen ranta-alue Rapolantien länsipuolella, kasvikartoitus 2007. Jorma Ahola, Markku Alanko.

4.1.2 Kaavoitustyön yhteydessä laaditut tutkimukset ja selvitykset

Lounaissuunnan osayleiskaavan liito-oravaselvitys. FCG Suunnittelu ja tek-niikka Oy 2008.

Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen rakennusinventointi, Vallon kylä- ja vil-jelymaisema teollisuustaajaman kupeessa, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2009.

Arkeologinen inventointi, Mirkoliitti Oy, 2009.

Säkkisaaren ja Vuohilahden alueille maanomistajan toimesta tehdyt maan-käyttöluonnokset.

Maisemallinen tarkastelu, Valkeakosken kaavoitustoimi, 3D-Olli Oy, 2011.

4.1.3 Muu kirjallisuus ja selvitykset

Pirkanmaan maakuntaohjelma 2007-2010 (hyv. maakuntavaltuustossa 17.11.2006)



4.2 Suunnittelun vaiheet

• Kaavoituksen vireille tulo 02/2008 • Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 02.09.2008 • OAS asettaminen nähtäville 12/2008 • Alueelliset työpajat (3 kpl) 01/2009 • Kehityskuvien laatiminen 12/2008–03/2009 • Rakennetun ympäristön inventointi 05-09/2009 • Arkeologinen selvitys 08-09/2009 • Viranomaistyöneuvottelu 10/2009 • Kehityskuvien asettaminen nähtäville 10-11/2009 • Lausunnot kehityskuvista 03/2010 • Luonnoksen laatiminen 03-08/2010 • Luonnos nähtävillä 10-11/2010 • Palautteen käsittely 03-06/2011 • Viranomaistyöneuvottelu 04/2011 • Ehdotuksen laatiminen 07-10/2011 • Ehdotus nähtävillä 11/2011-01/2012 • Palautteen käsitteleminen 03-06/2012 • Hyväksymisvaiheen viranomaisneuvottelu 15.06.2012 • Hyväksymiskäsittely 08-09/2012

Selvitysten aikataulu: • Liito-oravaselvitys, FCG, 2008 • Arkeologinen inventointi, Mikroliitti, 2009 • Rakennusinventointi, FCG, 2009 • Maisemaselvitys, kaavoitustoimi, 2011



5 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS

5.1 Tiedottaminen

Nähtävillä oloista, yleisötilaisuuksista ja kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan paikallislehdessä, kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla.

Vireillepanovaihe. Osayleiskaavan vireilletulosta on kuulutettu paikallisleh-dessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillepanon yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupungintalolla näh-tävilläoloaikana sekä kaupungin kotisivuilla www.valkeakoski.fi. Kaavan ta-voitteista, tarvittavista selvityksistä ja arvioitavista vaikutuksista on 2.9.2008 järjestetty vireillepanovaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 §). Osallisilla on ollut mahdollisuus antaa mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmas-ta.

Kehityskuvavaihe. Alueen asukkaille ja maanomistajille järjestetyissä työpa-joissa on pohdittu yhdessä kaavan tavoitteita ja maankäytön vaihtoehtoja. Neljästä kehityskuvasta on tehty vertailut ja niitä on arvioitu seudullisesta nä-kökulmasta. Kehityskuvat olivat nähtävillä kaupungintalolla kaavoitustoimen ilmoitustaululla sekä kaupungin internetsivuilla 23.11.-11.12.2009. Osallisilla oli mahdollisuus antaa mielipiteensä laadituista kehityskuvista. Palaute on otettu huomioon ohjausryhmän päättäessä kaavaluonnoksen sisällöstä.

Luonnosvaihe. Suunnittelualueelle on laadittu kaavaluonnos, jossa otettiin kantaa mm. seuraaviin asioihin:

• Yhdyskuntarakenne: kasvusuunnat ja uudet alueet, täydennys- ja tii-vistämisrakentaminen

• Elinkeinot: aluevaraustarpeet • Asutus: sijainti, luonne, mitoitus ja aluevaraustarpeet • Palvelut: sijainti, aluevaraustarpeet • Liikennejärjestelmä: liikenneverkko, joukkoliikenne, yhteystarpeet, ke-

vyt liikenne • Teknisen huollon yhteydet ja aluevaraukset • Ekologiset yhteydet, suojelualueet, viheryhteystarpeet • Virkistysreitit ja -alueet • Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet

Kaavaselostuksessa on arvioitu, miten kaavaluonnos vastaa kaavalle asetettu-ja tavoitteita sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa (39 §) asetettuja yleiskaa-van sisältövaatimuksia.

Kaavaluonnosaineisto asetettiin julkisesti nähtäville 26.10.-3.11.2010 lehti-kuulutuksella. Aineisto oli nähtävillä myös kaupungin kotisivuilla. Luonnosvai-heessa järjestettiin avoin yleisötilaisuus 25.10.2010 ja kaavaluonnoksesta oli mahdollisuus jättää kirjallinen mielipide. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot. Saadut mielipiteet ja lausunnot käsiteltiin ohjausryhmässä 31.3.2011, joka antoi ohjeet kaavaehdotuksen laatimiselle.

Ehdotusvaihe. Luonnosaineistosta saadun palautteen perusteella laadittiin osayleiskaavaehdotus, jonka kaupunginhallitus hyväksyi. Kaavaehdotus pidet-tiin nähtävillä 29.11.2011-5.1.2012 lausuntojen antamista ja muistutusten tekemistä varten. Kaavaehdotuksesta pidettiin yleisötilaisuus 22.11.2011. Nähtävillä olosta tiedotettiin lehtikuulutuksella ja lehdistötiedotteella sekä kaupungin internet-sivuilla. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laa-dittiin vastineet ja niiden aiheuttamat osayleiskaavan tarkistukset. Yleiskaa-



vasta käytiin viranomaisneuvottelu ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen 15.6.2012.

Hyväksymisvaihe. Osayleiskaavaehdotuksen hyväksyy Valkeakosken kau-punginvaltuusto, jonka päätöksestä tyytymättömällä on mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen.

5.2 Kaavoitusprosessi ja osallistuminen

Osayleiskaavan valmistelussa varmistetaan kaikkien asukkaiden, maanomis-tajien, yritysten, järjestöjen, viranomaisten sekä muiden osallisten osallistu-mismahdollisuudet sekä kaavan tavoitteiden asetteluun että itse ratkaisujen muokkaamiseen ja kaavan vaikutusten arviointiin. Kaavoituksen kehityskuva-vaiheessa (kehityskuvien laadinta ja tavoitteiden asettelu) järjestettiin alueel-lisia työpajoja.

Varsinainen virallinen vuorovaikutus tapahtuu kehityskuvavaiheen, valmiste-luvaiheen ja ehdotusvaiheen nähtävilläpitojen, kuulutusten ja aktiivisen tie-dottamisen kautta.

MRL 62 §:n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumi-seen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän rakenneosayleiskaavatyön osallisia ovat:

• alueen maanomistajat ja asukkaat • kuntalaiset • paikallisyhdistykset • kaupungin hallintokunnat • Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus • Pirkanmaan liitto • Pirkanmaan maakuntamuseo • naapurikunnat • alueella toimivat verkkoyhtiöt • Turvatekniikan keskus Tukes

Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa.

5.3 Viranomaisyhteistyö

Osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 2.9.2008 Pirkanmaan ympäristökeskuksessa (nyk. Pirkanmaan ELY-keskus). Kokouk-seen oli kutsuttu Hämeen tiepiiri, Pirkanmaan maakuntamuseo ja Pirkanmaan liitto. Kaavaa on lisäksi käsitelty viranomaistyöneuvotteluissa Pirkanmaan ympäristö-/ELY-keskuksessa 15.10.2009 ja 19.4.2011. Hyväksymisvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Pirkanmaan ELY-keskuksessa 15.6.2012. Kutsuttuina olivat myös Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan maakuntamuseo.

Kaavan valmistelu- ja ehdotusvaiheessa viranomaisilta on saatu lausunnot.



6 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS

6.1 Vaihtoehtojen kuvaus ja vertailu

6.1.1 Kehityskuvat

Kaavatyön valmisteluvaiheessa pidettiin kolme alueellista maanomistajien ja muiden osallisten työryhmää, joissa käsiteltiin kaavan tavoitteita ja työlle ase-tettavia reunaehtoja. Työskentelyn ja aikaisemmin määriteltyjen tilaajan ta-voitteiden perusteella kehitettiin kolme kehityskuvavaihtoehtoa. Alustavia vaihtoehtoja käsiteltiin kaavan ohjausryhmässä 25.3.2009.

Alla esitetään tiivistetysti kehityskuvien sisältö ja vaikutukset.

1. Matala tehokkuus

Kuva 19. Matalan tehokkuuden kehityskuva.

Kehityskuva lähtee siitä, että lounaissuunta ei tulisi olemaan Valkeakosken varsinainen kehityssuunta. Nykyistä rakennetta on jatkettu Vallon suuntaan ja täydennetty vaillinaisesti rakentuneita reuna-alueita jatkamalla pientalora-kennetta. Samalla pyritään selkeyttämään avoimen maisematilan ja rakennet-tujen alueiden rajautumista.

Vallon alueelta, Vuohilahdesta, Haapasaresta, Säkkisaaresta ja Rauhaniemes-tä esitetään pieniä täydennysrakentamisen tai erillisrakentamisen kohteita. Suuri osa rakennuspaikoista sijoittuu lähelle rantaa, mutta ei kunnallisteknii-kan toiminta-alueelle. Vesihuolto olisi järjestettävä osittain kohdekohtaisesti.

Naakan koulun ohi pohjoisesta on tuotu virkistysreitti Vallonjärvelle. Reitti yh-tyy olemassa oleviin virkistyspolkuihin ja jatkuu Yrjölänlahden rannassa Kauppilanmäelle. Toisella suunnalla on esitetty ulkoilureitin jatkamista Sassin suuntaan puronvartta seuraten.



Uotilan ja Sipilän maatilakeskuksille on esitetty suojelumääräyksiä ja Vallon-järven luonnonsuojelualue on huomioitu. Maisemallisesti arvokkaita peltoau-keita on osoitettu Sääksmäentien molemmilta puolilta, Tavaksenpellolta ja Haapasaaresta.

Uusia kevyen liikenteen väyliä, venevalkamia tai muita suurempia investointe-ja ei esitetä, koska alueen rakentamispotentiaali ei kohdista tarvittavia voi-mavaroja alueelle. Esitys ei toisaalta kohdista sille mainittavasti uusia virkis-tystarpeita.

Suunnitelma tukeutuu olemassa olevaan rakenteeseen ja valmiina oleviin pal-veluihin, kuten Sassin kouluun.

Kehityskuvan keskeisenä ajatuksena on alueen asumisen maltillinen kehittä-minen, erillisrakentamisen paineiden purkaminen hallitusti ja suunnittelualu-een maisemallisten ja virkistysarvojen säilyttäminen.

Kehityskuva sisältää n. 130-180 uutta rakennuspaikkaa, mikä vastaa n. 260-400 uutta asukasta. Osa rakennuspaikoista ei todennäköisesti toteutuisi puuttuvien infrastruktuurin ja palvelujen vuoksi.

2. Vallon keskus

Kuva 20. Vallon keskus, tehokkaampi versio kehityskuvasta, jossa Vuohilahden suunnalla on kerrostalovaltaista rakentamista.

Kehityskuvan lähtökohtana on taajamarakenteen kasvattaminen voimakkaasti ja suunnitelmallisesti lounaissuuntaan Vallon alueelle. Sassin alueen pientalo-rakenne täydentyy reunavyöhykkeellä Sääksmäentien suuntaan. Tien lounais-puolella olemassa olevia pientaloalueita täydennetään ja laajennetaan huo-mattavasti. Pientalorakenne jatkuu Vuohilahden suuntaan saarekkeina, joiden väliin jätetään viherkäytävät.



Vuohilahden rantaan kantatien 130 molemmin puolin esitetään kerrostaloval-taista rakentamista, joka hyödyntää Vanajavedelle avautuvia näkymiä. Te-hokkaampi maankäyttö parantaa myös alueen infrastruktuurin rakentamisen kannattavuutta. Näkyvästi toteutettu kerrostalorakentaminen muodostaa taa-jamarakenteelle portin etelän suunnasta lähestyttäessä.

Valtoon on paikallisten kulkureittien varteen varattu palvelujen alue, jolle olisi mahdollista toteuttaa päiväkoti-, esikoulu-, kerho- ja muita lähipalveluja. Aluerakenteen täydellinen toteutuminen voisi mahdollistaa joidenkin kaupallis-ten palvelujen sijoittumisen (vähintään 1000 hengen asukaspohja).

Tämän lisäksi Haapasaareen ja Säkkisaareen esitetään ainoastaan nykyisten rakennuspaikkojen täydentämistä harkituilla rakennusryhmillä. Rakentamisen voimavarojen keskittyessä Vallon-Vuohilahden akselille muu osa suunnittelu-alueesta jää reserviin.

Pohjoissuunnasta on tuotu virkistysreitti Vallonjärvelle ja sen ohi Yrjölänlah-den ja Sassin suuntaan kuten matalan tehokkuuden vaihtoehdossakin. Ulkoi-lureittejä on tämän lisäksi jatkettu Vallonjärven ympäri ja Harjunkalliolle Sääksmäen suuntaan. Suurimmaksi osaksi reitit perustuvat olemassa oleville poluille, joiden teknistä tasoa ja kulutuskestävyyttä parannettaisiin mm. va-laistuilla ja esteettömillä osuuksilla. Uuden asutuksen mukanaan tuoma väes-tömäärän kasvu puoltaisi uuden venevalkaman perustamista mahdollisesti Kauppilanmäen rantaan, Vuohilahteen tai Tavaksenlahteen.

Tampereentien ja Tavaksentien varrelle esitetään uusia kevyen liikenteen väyliä, jotka mahdollistavat turvalliset yhteydet keskustaan ja ympäröiville alueille.

Maisemallisesti arvokkaina säilytettäviä peltoaukeita on osoitettu Sääksmäen-tien molemmin puolin ja Tavaksenpellolta, kuten matalan tehokkuuden vaih-toehdossa. Ne ovat kuitenkin edellistä pienempialaisia.

Vallonjärven ympäristöä ja varsinkin Haapasaaren läpi koilliseen suuntautuvaa virkistysreittiä esitetään selkeästi kehitettäväksi virkistys- ja elämyspalvelujen alueeksi, jolla maisemaa hoidetaan aktiivisesti. Luonnonsuojelualueella ja lin-tujärvellä tämä ei merkitsisi puuttumista maastoon tai kasvillisuuteen, mutta alueet muodostaisivat osan esteetöntä polkuverkostoa, joka mahdollistaa luontokokemuksen niin uusille käyttäjäryhmille kuin ikääntyvälle väestölle.

Sääksmäentien ja Tavaksentien välistä, huonosti kantavaa, mutta taajamaku-van kannalta tärkeää aluetta esitetään esimerkiksi ratsastuksen tukialueeksi, jolta voidaan johtaa ratsastusreittejä eri suuntiin. Päätavoite on alueen aktii-vinen ja maisemakuvaan sopiva virkistystoiminta, joka voi hyvin toimia yksi-tyisessä käytössä. Avoimena ja hoidettuna pidettävä alue liittyy Sääksmäen-tien maisemallisesti arvokkaiden peltoaukeiden sarjaan.

Uotilan ja Sipilän maatilakeskuksille esitetään suojelutavoitteita ja ympäröivän maisematilan hoitamista. Suunnittelualueella sijaitsee keskiaikainen Vallon kylätontti ja aluetta halkoo linjaukseltaan historiallinen Puntilantie, jotka on otettava huomioon tarkemmassa suunnittelussa.

Kehityskuvan keskeisenä tavoitteena on asutuksen määrätietoinen laajenta-minen Vallon ja Vuohilahden suuntaan saarekkeisena rakenteena, jonka to-teutus tapahtuu porrastetusti nykyisen taajamarakenteen reunasta edeten. Alueen toteutuksessa pyritään laadukkuuteen ja erityisesti vesistön ja ulkoi-lumahdollisuuksien monipuoliseen hyödyntämiseen. Alue muodostaa houkut-



televan asuinympäristön ja mieleenpainuvan sisääntulon Valkeakosken kau-punkiin.

Rajatun osa-alueen voisi toteuttaa asuntomessukohteena.

Kehityskuva sisältää yhteensä n. 1200-1300 uutta rakennuspaik-kaa/asuntoa, mikä vastaa n. 2000-2400 asukasta. Tiiviisti rakennetut ker-rostaloalueet nostavat kerrosalaa huomattavasti.

Ilman kerrostalorakentamista (jos kerrostalorakentaminen korvataan pienta-loilla) esitys sisältää n. 450-490 rakennuspaikkaa, mikä vastaa n. 950-1100 asukasta.

3. Pikku-Manhattan

Kuva 21. Pikku-Manhattan, jossa Säkkisaareen on osoitettu erittäin tehokasta kerrostalovaltaista rakentamista.

Suunnittelualueen kasvu on suunnattu lähes kokonaan Säkkisaareen. Sinne esitetään tiivistä, korkeatasoista kerrostaloaluetta, joka sisältää huomattavan korkeita rakennuksia. Alueen toteutuksen tulisi tapahtua melko tiiviillä aika-taululla, jotta kunnallistekniikan verkostokustannukset eivät liiaksi rasittaisi aluetta. Riittävän tiivis rakentamisaikataulu ja suunniteltu toteutusjärjestys parantavat alueelle tärkeän sisäisen toimivuuden saavuttamista.

Sääksmäentien tuntumaan on esitetty nykyisen pientalorakenteen täydentä-mistä Vallon suuntaan samaan tapaan kuin vaihtoehdossa Vallon keskus. Ra-kenne ei kuitenkaan etene Vuohilahden suuntaan, vaan pitäytyy jo aloitettu-jen alueiden täydentämiseen palvelujen ja kunnallistekniikan kannalta edulli-sella vyöhykkeellä.



Isovuolteen rantaan ja Vuohilahteen on esitetty erillisiä pientalorakentamisen ryhmiä, jotka on ajateltu täydentämään Säkkisaaren rakennussommitelmaa.

Suurta asukasmäärää varten tarvitaan saarelle julkisten ja kaupallisten lähi-palvelujen alue. Tiivis rakenne parantaa palvelujen saatavuutta ja tukee nii-den kannattavuutta. Vallon itäreunan rakentaminen taas tukeutuu olemassa oleviin palveluihin.

Virkistystarpeita varten Vallonjärven ympäristöön esitetään samantapaista virkistysreitistöä sekä virkistys- ja elämyspalvelujen aluetta kuin vaihtoehdos-sa Vallon keskus. Tämän lisäksi Rauhaniemi varataan lähivirkistysalueeksi. Säkkisaaren itärantaan esitetään asukkaiden käyttöön uutta venevalkamaa ja länsipuolelle uimarantaa.

Kantatielle 130 ja Tavaksentielle esitetään kevyen liikenteen väylien rakenta-mista. Säkkisaareen saataisiin todennäköisesti luoduksi toimivia joukkoliiken-neyhteyksiä. Pitkällä tähtäyksellä olisi mahdollista hyödyntää myös raidelii-kennettä, jos Valkeakosken-Akaan rataosuudelle tulisi henkilöliikennettä.

Maisemallisesti arvokkaat peltoaukeat on osoitettu Sääksmäentien ympäriltä ja Tavaksenpellolta samoin kuin Vallon keskuksessa. Säkkisaaressa erityisenä haasteena on rakentamisen yhdistäminen liito-oravan reviiriin. Tehdyt selvi-tykset osoittavat kuitenkin, että saari ei ole lajin menestymisen kannalta mer-kittävä alue tai läpikulkureitti, vaan luoteissuuntaan ulottuvan laajemman asuinalueen reunalla.

Kehityskuva sisältää yhteensä n. 1500-1800 uutta rakennuspaik-kaa/asuntoa, mikä vastaa n. 2600-3200 asukasta.

6.1.2 Osayleiskaavaluonnos

Kehityskuvista saatujen lausuntojen ja muun palautteen perusteella laadittiin vaihtoehtojen 2 ja 3 pohjalta yhdistelmä. Tämä toimi pohjana osayleiskaava-luonnokselle. Suunnitelma on aikaperspektiiviltään ja sisällöltään kaksinapai-nen. Osat täydentävät eri tasoilla toisiaan.

Valto

Suunnitelman yhtenä lähtökohtana on taajamarakenteen kasvattaminen suunnitelmallisesti lounaissuuntaan Vallon alueelle. Sassin alueen pientalora-kenne täydentyy määrätietoisesti muodostetulla reunavyöhykkeellä Sääksmä-entien suuntaan. Tien lounaispuolella olevia pientaloalueita täydennetään ja laajennetaan saarekkeina, joiden väliin jää viherkäytävät. Samalla muodoste-taan maisemallisesti hallittu taajamarakenteen reuna myös Sääksmäentien lounaispuolelle. Asutus tukeutuu olemassa oleviin lähipalveluihin ja liittyy vä-littömästi kunnallistekniseen verkostoon. Asemakaavoitettua aluetta voidaan laajentaa portaittain.

Taajamarakenteen kehitys rajataan lännessä niin, että Nukarin maatilakes-kuksen ja keskiaikaisen kylätontin maisemaa määrittävät elementit säilyvät ennallaan.

Alueelle voi sijoittua n. 310 uutta rakennuspaikkaa, mikä vastaa n. 750 uutta asukasta.



Haapasaari ja Vuohilahti

Haapasaaresta Vuohilahteen ulottuvalle ranta-alueelle on esitetty rivi muuta rakentamista täydentäviä tiiviin pientalorakentamisen saarekkeita. Niihin si-sältyy olemassa olevaa asuinrakentamista, joka samalla saataisiin kunnallis-tekniikan piiriin.


Säkkisaari

Saareen esitetään järvimaiseman osaksi sitoutuvaa tiivistä, korkeatasoista kerrostaloaluetta, joka sisältää teollisuuslaitosten savupiippuihin vertautuvia huomattavan korkeita rakennuksia (Pikku-Manhattan). Rakentamisen tehok-kuus ja suuri volyymi edellyttävät ja myös mahdollistavat poikkeuksellisen korkeatasoisen toteutuksen. Alueen rakentumisen tulisi monestakin syystä tapahtua melko lyhyessä ajassa. Riittävän tiivis rakentamisaikataulu ja suun-niteltu toteutusjärjestys parantavat alueelle tärkeän sisäisen toimivuuden saavuttamista.

Suurta asukasmäärää varten tarvitaan saarelle julkisten ja kaupallisten lähi-palvelujen alue. Tiivis rakenne parantaa palvelujen saatavuutta ja tukee nii-den kannattavuutta.

Alueelle voi alustavien maankäyttöhahmotelmien mukaan sijoittua n. 1900 uutta asukasta.

6.1.3 Osayleiskaavaehdotus

Osayleiskaavan luonnosvaiheessa saatujen lausuntojen ja mielipiteiden poh-jalta tarkistettiin kaavan tavoitteita, tarkennettiin ja täydennettiin aluevarauk-sia ja merkintöjä. Kaavan maisemallisista vaikutuksista laadittiin myös tarkas-telu, jossa maiseman kannalta ennalta arvioiden merkittävimmät uudet ra-kennusalueet mallinnettiin ja sijoitettiin kuvasovitteisiin sekä ilmasta että maantasosta nähtyinä.

Aluevarausten osalta merkittävä muutos luonnosvaiheen kaavasuunnitelmaan on Haapasaaren erillisten saarekkeiden yhdistäminen yhtenäiseksi asuntoalu-eeksi (A-1) Tavaksentien länsipuolelle. Alueen asemakaavoituksessa ja raken-tamisessa on otettava huomioon sen osittain alavan sijainnin vaikutus tulva-suojeluun, rakenteiden perustamiseen ja kunnallistekniikan rakentamiseen. Rakennettavan alueen varauksella on vaikutusta alueen kehitystavoitteisiin niin, että osa maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta, jolle voi sijoittaa urhei-lu- ja virkistyspalveluja (M/VU) muuttuu lähivirkistysalueeksi (VL).

Korventaustan alueella asuntoalueen (A) varausta on laajennettu Sääksmäen-tiehen saakka ja poistettu aikaisempi, maisemallisesti arvokasta peltoaluetta osoittava merkintä (MA). Samalla maisema-alueen raja on linjattu tien suun-taisesti.

Kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden, Sääksmäentien historiallisesti merkittävän tielinjan ja muinaismuistokohteiden merkintöjä on tarkistettu ja täydennetty. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu Hiukanmänty on merkitty kaavakarttaan.

Meluntorjunnan huomioiminen asemakaavasuunnittelussa on varmistettu Var-sanhännän teollisuusalueen osalta osoittamalla meluntorjuntatarve Säkkisaa-ressa ja Haapasaaressa myös rannan puolelle.



130-tien varren entisen polttoaineen jakeluaseman alueelle on osoitettu puh-distettava tai kunnostettava maa-alue sekä lähipalvelujen kohdemerkintä.

Kaavan määräysten muotoilua on monelta osin tarkennettu ja täydennetty.

6.1.4 Maisematarkastelu

Tarkastelu on laadittu Lounaissuunnan osayleiskaavan aineistoa täydentäväksi selvitykseksi. Kaavassa on osoitettu pientalovaltaisen asutuksen laajentumis-alueita lähinnä Vallon alueelle. Paikallisia, mutta maisemallisilta vaikutuksil-taan merkittäviä pientalovaltaisen rakentamisen aluevarauksia on osoitettu myös Vanajaveden ranta-alueelle Vuohilahteen ja Haapasaareen. Vallonjärven ympäristöä on käsitelty maisemallisesti arvokkaana alueena, jolla virkistys-käyttö, luonnonarvot ja kulttuurimaisema ovat pääosassa. Alueella on myös Valkeakosken eteläinen sisääntulo, joka määrittelee kaupungista välittyvää mielikuvaa.

Osayleiskaavaehdotuksessa Säkkisaareen on osoitettu tehokkaan kerrostalo-valtaisen asuinrakentamisen aluevarauksia, viher- ja virkistysalueita sekä pienvenesatama. Rakentaminen tulisi olemaan osittain korkeaa ja selvitykses-sä on tutkittu, miten se muuttaisi näkymiä järvelle, ympäröivään maisemaan, kaupungin keskustan suuntaan sekä kaukomaisemaan.

Kuva 22. Osayleiskaavassa osoitetut uudet rakennettavat alueet ja merkittä-vät peltoaukeat.

Tarkastelun johtopäätöksiä:

Säkkisaaren korkean kerrostalorakentamisen maisemallinen vaikutus ei mer-kittävästi kohdistu keskustaan eikä Vallon tai Vedentaan arvokkaisiin kulttuu-rimaisemiin, vaan rajoittuu Vanajaveden, etenkin Valkeakoskelle tulevan lai-vaväylän näkymiin. Siellä korkeat rakennusmassat vertautuvat Tervasaaren tehtaanpiippuihin, jotka kohoavat kaksinkertaiseen korkeuteen Vanajaveden



pinnasta. Alueen melko voimakkaat korkeusvaihtelut peittävät uuden raken-tamisen kaukomaisemassa.

Haapasaaren ja Vuohilahden rantamaisemiin osoitetut asuntoalueet muuttai-sivat toteutuessaan jonkin verran näkymiä vesistöön ja vastapäisille rannoille. Muutoksen vaikutusta vähentää, että rannat ovat jo nykytilanteessa osittain rakentuneet.

Kuva 23. Säkkisaaren korkeita kerrostaloja nähtyinä Vuohilahden ja Haapa-saaren suunnalta, etualalla maisemallisesti arvokas peltoalue, jonka näkymiä uusi rakentaminen ei selvityksen mukaan muuta lainkaan.

Valtoon osoitetut uudet asuntoalueet muuttavat kulttuurimaisemaa. Raken-nettaville alueille on muodostettava uudet, avointa peltomaisemaa ja Sääks-mäentien näkymiä rajaavat vyöhykkeet. Nämä on soitettu yleiskaavakartalla ja ne noudattavat pääosin maiseman luonnollisia elementtejä, kuten harjan-teita, notkoja ja metsäsaarekkeita. Uuden rakentamisen vaikutus maisemaan ja taajamakuvaan tulee kuitenkin olemaan merkittävä.



Kuva 24. Korventaustan peltoaukea, jolle asutus laajenee.

6.2 Osayleiskaavaehdotuksen aluevaraukset ja merkinnät

Kaavaluonnoksen asuinrakentamisen aluevarauksiin ei ehdotuksessa ole tehty merkittäviä muutoksia.

Valto

Suunnitelman tärkeänä lähtökohtana on taajamarakenteen kasvattaminen suunnitelmallisesti lounaissuuntaan. Sassin alueen pientalorakenne täydentyy kiinni Sääksmäentien. Aluetta on kasvatettu luonnosvaiheesta. Tarkemmalta maankäytön suunnittelulta edellytetään keinojen osoittamista, joilla muodos-tetaan viihtyisää ja suojattua asuinympäristöä tien itäpuolelle laskevaan maastoon samalla, kun muodostetaan selkeä taajama-alueen reuna kaupun-gin sisääntulosuuntaan. Keinoina voivat olla rakennusten sijoittelu, muotoilu, kerrosluvut (I½-II), puuston ja muun kasvillisuuden käyttö sekä maan muo-toilu.

Sääksmäentien länsipuolella olevia pientaloalueita täydennetään ja laajenne-taan. Samalla muodostetaan maisemallisesti hallittu taajamarakenteen reuna myös Sääksmäentien lounaispuolelle. Reunavyöhykkeen muodostaminen pe-rustetaan maaston antamiin lähtökohtiin. Asutus tukeutuu olemassa oleviin lähipalveluihin ja liittyy välittömästi kunnallistekniseen verkostoon. Asema-kaavoitettua aluetta voidaan laajentaa portaittain.

Taajamarakenteen kehitys rajataan lännessä niin, että Nukarin maatilakes-kuksen ja keskiaikaisen kylätontin maisemaa määrittävät elementit säilyvät häiriintymättöminä.




Haapasaari ja Vuohilahti

Haapasaareen on esitetty rantaan tukeutuva asuntoalue. Vuohilahteen ranta-alueelle on esitetty muuta rakentamista täydentäviä tiiviin pientalorakentami-sen saarekkeita. Alueisiin sisältyy olemassa olevaa asuinrakentamista, joka samalla saataisiin kunnallistekniikan piiriin.


Säkkisaari

Saareen esitetään järvimaiseman osaksi sitoutuvaa tiivistä ja monipuolista, korkeatasoista kerrostaloaluetta, joka sisältää muutamia huomattavan korkei-ta rakennuksia (Pikku-Manhattan). Korkeimmat tornit vertautuvat etelän suunnasta katsoen Tervasaaren korkeisiin tehtaanpiippuihin, vaikka jäävätkin niitä selvästi matalammiksi. Rakentamisen vaikutuksista kulttuurihistoriallisia arvoja sisältävään maisemakuvaan on tehty maisemallinen tarkastelu. Selvi-tyksen mukaan rakentamisella olisi olennaista vaikutusta lähinnä Vanajaveden Kärjenniemen selän ja rantojen näkymiin, mutta ei kaupungin keskustaan tai Vallon kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen viljelymaisemaan.

Rakentamisen tehokkuus ja suuri volyymi edellyttävät ja mahdollistavat poik-keuksellisen korkeatasoisen toteutuksen. Alueen olennaisen osan rakentumi-sen tulisi tapahtua melko tiiviillä aikataululla. Riittävän tiivis rakentamisaika-taulu ja suunniteltu toteutusjärjestys parantavat alueelle tärkeän sisäisen toimivuuden saavuttamista ja mahdollistavat markkinaehtoistenkin lähipalve-lujen perustamisen ja kannattavan toiminnan.

Alueen toteutumiselle välttämättömien lähtökohtien saavuttamiseksi tarkempi maankäytön suunnittelu on toteutettava hankesuunnitteluun tukeutuen, jossa kaupungilla on kumppanina riittävän vahva ja osaamisresursseiltaan moni-puolinen rakennusalan toimija. Saaresta on ensin laadittava tarkennettu yleis-suunnitelma ja toteutuksen vaiheistussuunnitelma. Tämän jälkeen voidaan edetä asemakaavoin vaihe kerrallaan. Tarkemman suunnittelun pohjaksi on tarpeen päivittää esim. liito-oravaselvityksiä jos yleiskaavaa varten laaditut selvitykset ehtivät sisällöltään vanhentua.

Suurta asukasmäärää varten tarvitaan saarelle julkisten ja kaupallisten lähi-palvelujen alue. Tiivis rakenne parantaa palvelujen saatavuutta ja tukee nii-den kannattavuutta. Palvelut on pyrittävä sijoittamaan niin, että ne tukevat toistensa käyttöä, esim. yhteiseen rakennukseen kevyen liikenteen pääreitille, lähelle julkisen liikenteen pysäkkejä ja muita liikennevirtoja. Palvelut voivat hyödyntää myös yhteisiä pysäköintipaikkoja.

Alueelle voi tarkistettujen maankäyttöluonnosten mukaan sijoittua 2.700-3.000 uutta asukasta. Kaupungin 1 % vuosittaisella väestönkasvulla alueen täyttymiseen kuluisi noin 13 vuotta. Sisäisen toimivuuden ja palvelujen kan-nattavuuden vuoksi kolmasosa väestötavoitteesta, eli n. 1.000 asukasta tulisi saavuttaa kohtuullisen nopeasti. Prosentin kasvulla, joka ohjautuisi Säkkisaa-reen tämä kestäisi n. 5 vuotta. Yleiskaavalla varaudutaan tilanteeseen, jossa Tampereen seutusuunnitelman ennustamasta seudullisesta väestönlisäyksestä vuoteen 2030 mennessä puolet (45.000 henkeä) olisi sijoitettava ympäristö-kuntiin ja Valkeakosken vetovoima pysyy hyvänä. Tällöin Valkeakosken väes-tönlisäykseksi oletetaan noin 9.000 henkeä. Säkkisaaren tyyppinen ratkaisu voisi osaltaan lisätä kaupungin vetovoimaisuutta uusille asukasryhmille.



6.3 Rakennetun kulttuuriympäristön arvot, kaavamerkinnät ja määräykset

6.3.1 Kyläkuvallisesti arvokas alue

Vallon kylän alue on merkitty kaavassa kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi.

6.3.2 Maisemallisesti arvokkaat viljelyaukeat

Vallon alueella on osoitettu maisemallisesti arvokkaat peltoalueet (MA). Alu-een säilyminen avoimena ja viljelykäytössä on kulttuurihistoriallisen jatku-vuuden ja maisemakuvan kannalta tärkeää. Mahdollinen maatalouteen liittyvä rakentaminen on pyrittävä sijoittamaan avoimen maisematilan reunaan ja puustoisille saarekkeille.

Sääksmäentien MA-alueiden rajausta on tarkistettu kaavaehdotuksessa ja katsottu, että asuinrakentaminen muodostaa maisemallisesti johdonmukai-simman rajan, kun se ulottuu kaava-alueen kaakkoisosassa tiealueeseen. Tämä edellyttää asemakaavoitukselta keinoja tien ja viereisen maanpinnan korkeustasojen sovittamiseksi toisiinsa.

6.3.3 Paikallisesti arvokas rakennusperintö

Paikallisesti arvokas rakennusperintö -merkinnällä on osoitettu kulttuurihisto-riallisesti arvokkaat rakennukset ja rakennetut kokonaisuudet, jotka on todet-tu rakennetun ympäristön selvityksessä (FCG 2009). Merkinnällä sr-1 on osoi-tettu seuraavat kohteet:

1. Sipilä, Vallon kylän kantatalo 2. Uotila, Vallon kylän kantatalo 3. Nukari, Vallon kylän kantatalo 4. Koivuniemi, Huvila 1910-luku 5. Heikkilä, Vallon kylän kantatalo

Merkinnällä sr-2 on osoitettu

6. Säkkisalo, Pappilan torppa 1800-luvulta

Merkinnällä S on osoitettu

7. Rauhaniemen historiallisen ajan jäännökset

Pisterasterilla on osoitettu

8. Paikallisesti arvokas Puntilantien vanha tielinja

Maatilakeskukset, joiden kulttuurihistoriallinen arvo edellyttää ympäristön säi-lyttämistä on merkitty AM/s. Niitä ovat kaavan alueella Nukari ja Uotila. Ra-kentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne siten, että uudisrakentaminen rakennustavaltaan ja sijainniltaan liittyy olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön.

6.3.4 Kiinteät muinaisjäännökset

Kaavakartalla kiinteänä muinaisjäännöksenä on osoitettu

1. Vallon historiallisen ajan kylätontti 2. Jokiniemen viljelyröykkiö 3. Kylätontin osa 1641 maakirjakartan perusteella 4. Sääksmäentien historiallista tielinjaa



6.3.5 Historiallisesti merkittävät tielinjat

Viivarasterilla on osoitettu Sääksmäentien käytössä oleva historiallisesti mer-kittävä tielinja. Tien maisemalliset ja historialliset ominaispiirteet tulee säilyt-tää. Tien linjaa, sen rakenteita ja päällysteitä sekä lähiympäristöä koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa.

6.4 Rakennuspaikat, kaavamerkinnät ja määräykset

Kaavakartassa on merkitty oikeusvaikutteisen rantojenkäytön osayleiskaavan mukaisesti voimassa olevat rakennuspaikat vapaa-ajan asuntojen ja vakituis-ten asuntojen osalta rantavyöhykkeellä.

1. vakituinen asuminen 2. loma-asunto 3. saunarakennus

6.5 Osayleiskaavan vaikutukset

Yhdyskuntarakenne ja yhdyskuntatalous

Valkeakosken kaupunki tukeutuu Helsingin–Tampereen kehityskäytävään ja mm. julkisen liikenteen reitteihin. Kaupunki kehittää elinkeinorakennettaan ja pyrkii säilyttämään työpaikkaomavaraisuuden. Tampereen suuntaan tapahtuu kuitenkin paljon pendelöintiä.

Kaupungin suosituin kasvusuunta on pohjoinen, josta on lyhin matka Tampe-reelle omalla autolla. Pohjoissuunnan uudet asuinalueet alkavatkin olla yhä etäämmällä Valkeakosken keskustan palveluista. Niihin verrattuna kasvun oh-jaaminen osayleiskaavan mukaisille alueille tiivistää Valkeakosken kaupunki-rakennetta.

Yhdyskuntarakenteen kehityksen kannalta osayleiskaavan aluevaraukset ovat osin kaksijakoisia. Erityisesti Vallon ja Sassin alueet jatkavat johdonmukaises-ti yhdyskuntarakenteen kasvua ja ovat kaavataloudellisesti kannattavia. Haa-pasaaren ja Vuohilahden alueet täydentävät nykyistä asutusta ja tarjoavat mahdollisuuksia hyödyntää järvien läheisiä houkuttelevia asuinalueita. Näillä alueilla on jo olemassa olevaa pysyvää asutusta, mutta asutuksen lisääntymi-nen vaatii infrastruktuurin parantamista.

Säkkisaaren liikenteellinen sijainti seudullisen tieyhteyden varrella on hyvä. Alue sijoittuu Holmin, Varsanhännän ja Piispantallin työpaikka-alueiden lähei-syyteen. Erityisesti saaren länsipuoli on kokonaan ”vapaa” Valkeakosken teol-lisuuden vaikutuksista.

Säkkisaaresta muodostuu toisaalta kaupunki- ja taajamarakenteesta irrallinen alue, joka muodostaa oman saarekkeensa. Alueen käyttöönotto edellyttää merkittäviä investointeja liittymiin, alikulkuihin ja kevyen liikenteen yhteyk-siin. Säkkisaaren alueella tai sen läheisyydessä ei ole palveluita. Mikäli alueel-le ei muodostuisi paikallispalveluita, olisivat palvelut saavutettavissa ensisijai-sesti vain omalla autolla, mikä lisäisi yksityistalouksien liikkumiskustannuksia. Samoin koulukuljetusten tarve lisäisi kaupungin kustannuksia.



Mikäli väestöpohja alueella nousee yli kahden tuhannen, tulee suunnitelmissa varautua kuusiryhmäiseen lähipäiväkotiin ja kuusiluokkaiseen lähialakouluun. Joka tapauksessa tulee varautua turvallisten liikennereittien rakentamiseen ja julkisen liikenteen järjestämiseen muualla sijaitseviin palveluihin. Niihin kuu-luvat edellisten lisäksi yläkoulun ja sitä ylemmän asteen koulutuksen palvelut.

Uudet omaleimaiset asuinalueet voivat houkutella ulkopaikkakuntalaisia Val-keakoskelle ja näin ollen parantaa pitkällä aikavälillä Valkeakosken houkutte-levuutta ja tukea väestönkasvua.

Aluevaraukset nykyisten maatilojen läheisyydessä pyrkivät turvaamaan maa-tilojen toimintaedellytykset tulevaisuudessakin ja mahdollistamaan uudet elinkeinot esimerkiksi virkistys- ja elämyspalvelujen tai ratsastuksen parissa.

Väestö, elinympäristö ja lähipalvelut

Osayleiskaava mahdollistaa monipuolisen väestön ikärakenteen, sillä osayleis-kaava sisältää mahdollisuuksia monentyyppisen asumisen sijoittumiselle. Vä-estönlisäys riippuu alueiden toteutuneisuudesta.

Merkittävimmät yhtenäiset virkistysalueet, suojelualueet sekä niiden väliset yhteydet on kaavassa osoitettu osana aluerakennetta. Aluevaraukset ovat oleellinen osa toimivaa yhdyskuntarakennetta edistäen osaltaan asuin- ja elinympäristöjen viihtyisyyttä keskittämällä ja ohjaamalla asukkaiden ulkoilun näille virkistykseen soveltuville alueille. Vaikutukset ovat myönteisiä sekä kansalaisten sosiaalisten olosuhteiden että terveyden kannalta. Toisaalta suo-sittuja virkistysalueita ympäröivien alueiden kuluminen saattaa lisääntyä.

Vallon alue jatkaa Valkeakoskelle tyypillistä pientalorakentamista. Alue tarjo-aa mahdollisuuksia viihtyisän elinympäristön luomiseen yleisesti halutussa pientalomaisessa ympäristössä. Alue myös sijoittuu suhteellisen lähelle Val-keakosken keskustaa, joten se ei vaadi erityisiä omia lähipalveluja vaan tu-keutuu keskustan palveluihin.

Haapasaaren ja Vuohilahden alueet tuovat mahdollisuuksia veden ääreen si-joittuvan, korkeatasoisen pientalorakentamisen toteuttamiseksi. Ne sijoittuvat niin, että edellytykset rantojen yleiseen virkistyskäyttöön eivät kavennu. Laa-dukkaasti toteutettuina kohteet muodostaisivat modernin kerrostuman Val-keakosken veden äärelle rakentuneeseen kulttuurimaisemaan.

Säkkisaarella on hyvät edellytykset taajamakuvallisesti korkeatasoisen ja viih-tyisän asuinalueen toteuttamiseen. Säkkisaaren alueen toteuttaminen voi to-dennäköisimmin parhaiten tapahtua hankekaavojen turvin, jolloin maankäyt-tösopimukset, tarvittavat markkinaselvitykset, rakentamisen laatuohjaus ja suunnitelmien toteutettavuus voidaan varmistaa yhteistyössä kaavoittajan ja hankkeeseen sitoutuvien rakennuttajien/rakennusliikkeiden kanssa. Rajatun osa-alueen voisi toteuttaa esimerkiksi asuntomessukohteena.

Alue sijaitsee sisävesiliikennereitin varrella, josta on yhteydet Hämeenlinnaan ja Tampereen suuntaan. Alueella on mahdollisuus rantarakentamiseen sekä omaan venesatamaan ja uimarantaan.

Säkkisaareen on kulkureitin varteen varattu lähipalvelujen alue päiväkoti-, esikoulu-, kerho- ja muita lähipalveluja varten. Aluerakenteen toteutuminen mahdollistaisi kaupallisten palvelujen sijoittumisen lähipalvelukeskukseen (vähintään 1000 hengen asukaspohja). Säkkisaaren alueella vesistö tarjoaa hyvät virkistysmahdollisuudet.



Maisemarakenne, kulttuurimaisema

Maisemallisesti arvokkaina säilytettäviä peltoaukeita on osoitettu Sääksmäen-tien molemmin puolin ja Tavaksenpellolta. Avoin peltomaisema supistuu Val-lon kohdalla, mutta Sääksmäentien varren historiallisestikin merkittävän vilje-lymaiseman luonteenpiirteet pyritään säilyttämään ja samalla selkiyttämään maisematilaa kehityksen kannalta johdonmukaisella tavalla. Toisin sanoen taajamarakenteen kasvun aiheuttamaa muutosta ei pyritä piilottamaan, vaan jatkamaan historiallista kehityslinjaa.

Uotilan ja Sipilän maatilakeskuksille esitetään suojelutavoitteita ja ympäröivän maisematilan hoitamista. Suunnittelualueella sijaitsee keskiaikainen Vallon kylätontti ja aluetta halkoo linjaukseltaan historiallinen Puntilantie, jotka on huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. Vallossa taajamarakenteen kehitys rajataan lännessä niin, että Nukarin maatilakeskuksen ja keskiaikaisen kylä-tontin maisemaa määrittävät elementit säilyvät ennallaan.

Järvimaisemaan on suunnitelmassa otettu tavanomaista aktiivisempi kanta. Säkkisaaren ”Pikku-Manhattan” sekä Haapasaaren-Vuohilahden rantamaise-mien rakentaminen muuttavat näkymiä järveltä. Tavoitteena on tuoda arvo-kas uusi kerrostuma Valkeakosken veden äärelle rakentuneeseen kaupunki-kuvaan.

Säkkisaareen tarkoitetut tornitalot vaikuttavat kaupungin profiiliin mm. Vana-javeden suunnasta laivaväylältä nähtynä. Rakennusten korkeus vertautuu taustalla kohoaviin teollisuuslaitosten savupiippuihin symboloiden muuttuneen ajan uutta ansaintalogiikkaa, kuten ”kansan suussa” syntynyt nimitys Pikku-Manhattan paljastaa. Toteutuessaan suunnitelmalla on vaikutusta myös kau-pungin imagoon ja henkiseen profiiliin.

Liikenne, liikenneturvallisuus, kevyt liikenne, vesiliikenne

Tampereentien ja Tavaksentien varrelle esitetään uusia kevyen liikenteen väyliä, jotka mahdollistavat turvalliset yhteydet keskustaan ja ympäröiville alueille. Säkkisaaren siltoja on tarkasteltava eriytettyjen kevyen liikenteen reittien toteuttamiseksi.

Suunnittelualueen kautta kulkee sekä lähi- että kaukoliikenteen bussireittejä. Varsinkin Säkkisaaren alue on helppo liittää Helsingin ja Tampereen suunnan julkisen liikenteen reitteihin.

Rautatieyhteys Toijalaan ei tällä hetkellä, eikä lähitulevaisuudessa palvele henkilöliikennettä. Säkkisaaren lähelle olisi kuitenkin helppo saada rautatielii-kenteen pysäkki jos lähijunaliikennettä saataisiin aikaan esim. liittyen kol-mannen raiteen rakentamiseen Tampereelle.

Säkkisaaren sivuitse kulkevalla laivaväylällä on merkitystä lähinnä matkailun kannalta. Saareen olisi mahdollista rakentaa laivaliikennettä ja sisävesimat-kailua palveleva laivalaituri palveluineen.

Satama-alueen osalta mahdollisuus ruoppaus-, täyttö- tai muihin veden poh-jaan vaikuttaviin satamarakenteisiin tulee selvittää Pirkanmaan Ely-keskuksen kanssa mahdollisten pilaantuneiden pohjasedimenttien takia.



Luonnon monipuolisuuden turvaaminen ja virkistysmahdollisuuksien tukeminen

Kaavassa on huomioitu tiedossa olevat luonnon erityisen arvokkaat kohteet. Alueella on havaittu mm. liito-oravia, joiden tärkeät elinympäristöt on kaava-kartassa osoitettu merkinnöin. Ekologiset käytävät on osoitettu jatkumaan katkeamattomina viheralueiden välillä, vaikkakin ne osin kulkevat myös asun-toalueilla. Näillä alueilla tulee tarkemmassa suunnittelussa turvata yksityis-kohtaisemmin ekologisten yhteyksien säilyminen.

Vallonjärven ympäristössä on pyritty turvaamaan luonnon monipuolisuus ny-kyisellä Natura- ja luonnonsuojelualueella sekä niiden välittömässä ympäris-tössä osoittamalla ympäröivät alueet pääosin virkistyskäyttöön. Vallonjärven ympäristö on jo nykyisin virkistyskäytössä.

Pohjoissuunnasta on tuotu virkistysreitti Vallonjärvelle, josta se haarautuu Yr-jölänlahden ja Sassin suuntaan. Ulkoilureittejä on lisäksi jatkettu Vallonjärven ympäri ja Harjunkalliolle Sääksmäen suuntaan. Suurimmaksi osaksi reitit pe-rustuvat olemassa oleville poluille, joiden teknistä tasoa ja kulutuskestävyyttä tulisi parantaa mm. valaistuilla ja esteettömillä osuuksilla.

Reittien suunnittelussa on huomioitava Vallonjärven luonnonsuojelualue, Na-tura-alue sekä Nukarin maatilakeskuksen historiallisesti ja maisemallisesti ar-vokas maisema. Ulkoilureitit liittyvät kevyen liikenteen verkkoon.

Vallonjärven ympäristöä ja varsinkin Haapasaaren läpi koilliseen suuntautuvaa virkistysreittiä esitetään selkeästi kehitettäväksi virkistys- ja elämyspalvelujen alueeksi, jolla maisemaa hoidetaan aktiivisesti. Luonnonsuojelualueella ja lin-tujärvellä tämä ei merkitsisi puuttumista maastoon tai kasvillisuuteen, mutta alueet muodostaisivat osan esteetöntä polkuverkostoa, joka mahdollistaa luontokokemuksen niin uusille käyttäjäryhmille kuin ikääntyvälle väestölle.

Sääksmäentien ja Tavaksentien välistä, huonosti kantavaa, mutta taajamaku-van kannalta tärkeää aluetta esitetään esimerkiksi ratsastuksen tukialueeksi, jolta voidaan johtaa ratsastusreittejä eri suuntiin. Päätavoite on alueen aktii-vinen ja maisemakuvaan sopiva virkistystoiminta, joka voi hyvin toimia yksi-tyisessä käytössä. Avoimena ja hoidettuna pidettävä alue liittyy Sääksmäen-tien maisemallisesti arvokkaiden peltoaukeiden sarjaan.

Heikkilänmetsän Natura-alue

Heikkilänmetsän Natura-alue sijoittuu luonnonsuojelualueelle. Luonnonsuoje-lualueen kaakkois- ja lounaispuolille on yleiskaavassa osoitettu maa- ja met-sätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Natura-alueen itäpuolella peltoaluetta, joka on yleiskaavassa osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi pel-toalueeksi. Natura-alue ja luonnonsuojelualue rajautuvat pohjoisosissa urhei-lu- ja virkistyspalveluiden alueeseen ja lännessä vesialueeseen. Näillä alueva-rauksilla on pyritty turvaamaan Natura-alueen nykytila.

Mahdollisesti kasvava luonnon virkistyskäyttö voi aiheuttaa häiriötä eläimistöl-le ja kasvillisuudelle. Lisäksi virkistyskäyttö voi lisätä luonnon kulumista Heik-kilänmetsän alueella. Kuitenkin jo nykyisin yhdystien varrella sijaitsevalta so-ravarastoalueelta lähtevä, 2,2 km pitkä luontopolku kiertää Vallonjärven itä- ja pohjoisrannalla ja koko Vallonjärven ympäristö on virkistyskäytössä.

Natura-alueen kaakkoispuolelle on suunniteltu sijoitettavaksi asuinaluetta. Tämä saattaa lisätä Heikkilänmetsän virkistyskäyttöä tai asuinalueelta voi mm. valua hulevesiä Natura-alueelle.



Yleiskaavan vaikutusten lieventämiseksi on mahdollista toteuttaa mm. seu-raavia toimenpiteitä:

1. läheisten asuinalueiden hulevesien johtaminen suunnitellaan asema-kaavoituksessa

2. ohjataan Natura-alueiden virkistyskäyttöä 3. parannetaan muiden maa- ja metsätalousalueiden sekä virkistysaluei-

den välisiä viheryhteyksiä.



6.6 Suhde maakuntakaavoitukseen ja valtakunnallisiin alueidenkäyttöta-voitteisiin

Maakuntakaava

Alue sijoittuu osin maakuntakaavan valkoiselle alueelle. Maakuntakaavassa ilman aluevarauksia oleville ns. valkoisille alueille ei ole osoitettu valtakunnal-lisesti, maakunnallisesti eikä seudullisesti merkittävää käyttötarkoitusta. Alu-eiden maankäytöstä päättäminen tapahtuu kuntatasolla. Kunta voi sijoittaa näille alueille paikallisia toimintoja. Maakuntakaavassa valkoisilla alueilla ei ole otettu kantaa rantarakentamiseen.

Kunnan vapautta sijoittaa näille alueille toimintoja rajoittaa hankkeen tai suunnitelman alueellinen merkittävyys. Kunta ei voi osoittaa valkoiselle alu-eelle seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävää toimintaa tai toimintoja, jotka haittaavat seudullisesti merkittävien toimintojen järjestämistä ilman maakuntakaavan muutosta. Suuret infrastruktuurihankkeet ja useamman kunnan asukkaita palvelevat laitokset ovat tyypillisiä esimerkkejä seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävistä hankkeista.

Alueelle sijoittuvaa rakentamista ei voi pitää maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävänä, kun alueelle sijoittuu lähinnä Valkeakosken kaupunkia palvele-vaa ja kaupungin palveluihin tukeutuvaa asutusta. Alueelle osoitettu raken-taminen ei myöskään estä tai vaikeuta maakuntakaavaan merkittyjen liiken-neyhteyksien tai teknisen huollon verkkojen toteuttamista ja ylläpitoa.

Muutoin osayleiskaava on maakuntakaavan mukainen.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja nii-den toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoi-tuksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Osayleiskaava-alueelle kohdis-tuvia erityisiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat maakuntakaa-vassa osoitetut energiahuollon johtoreitit. Tavoite edistää säästävää ja tiivistä taajamarakennetta on lisäksi otettu erityisen tarkastelun kohteeksi Säkkisaa-reen tutkitun uuden kaupunginosan osalta.

Kaupungin rakenneyleiskaavaa varten laadituissa yhdyskuntataloudellisissa aluevertailuissa tutkittiin vuonna 2004 vaihtoehtoisia uusia ja täydennettäviä asuinalueita. Vuonna 2006 täydennettiin vertailua tarkastelemalla Säkkisaa-ren kaavoitusedellytyksiä yhdyskuntataloudellisten ja laadullisten tekijöiden osalta ja vertaamalla aluetta aiemmin tarkasteltuihin seitsemääntoista aluee-seen. Työn yhteydessä päivitettiin aluevertailu keskeisiltä osiltaan. Säkkisaa-ren kohdalta tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoa (VE, VE2 ja VE3), jotka poikke-sivat toisistaan rakentamisen tehokkuuden suhteen. Vaihtoehdoista tehokkain tulee lähelle lounaissuunnan osayleiskaavassa käytettyä mitoitusta.

Tarkasteluissa ja vertailussa käytettiin samoja lähtöoletuksia ja yksikköhintoja kuin vuonna 2004. Kustannuslaskenta tehtiin käyttäen AVE - yhdyskuntata-loudellista laskentamallia. Tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia, mutta ei-vät kerro nykyhetken todellisia kustannuksia.



Kuva 25. Säkkisaaren alue (punainen nuoli) sijaitsee lähempänä keskustaa, verrattuna useimpiin uusiin kasvualueisiin.

Kuva 26. Kunnallistaloudelliset kustannukset, Säkkisaaren vaihtoeh-dot esitetty punaisella värillä.



Kuva 27. Kunnallistaloudelliset kustannukset asuntoa kohden, Säkki-saaren vaihtoehdot esitetty sinisellä värillä.

Vertailun yhteenvedossa Säkkisaaren kunnallistaloudelliset kustannukset to-dettiin alueista korkeimmiksi, johtuen tarvittavista investoinneista infrastruk-tuurihankkeisiin ja palveluihin sekä näiden käyttökustannuksista. Verrattaessa kustannustasoa asuntojen lukumäärään, Säkkisaari todettiin toisaalta edulli-seksi rakentaa. Tämä koski erityisesti tehokkainta vaihtoehtoa, jonka kunnal-listaloudelliset kustannukset jäivät selvästi muita alueita pienemmiksi, jakau-tuessaan suurelle asukasmäärälle.

Kunnallistaloudellisella edullisuudella on suora korrelaatio luonnonvarojen säästävään käyttöön ja se kuvaa hyvin yhdyskuntarakenteen kestävyyttä. Ta-louden ja luonnonvarojen käytön kannalta edullinen tiivis rakenne on kuiten-kin voitava saavuttaa tinkimättä terveellisyydestä, viihtyvyydestä ja elinym-päristön laadusta. Huonoksi koettua elämisen tasoa pyritään usein kompen-soimaan mm. ympäristöä rasittavilla huonoilla valinnoilla.

Säkkisaaren kehittäminen tiiviinä, korkeatasoisena, veden ympäröimänä asuinalueena vastaa tässä mielessä hyvin kestävän kaupunkirakentamisen vaatimuksia. Kun kaupungin suosituin kasvusuunta on pohjoinen ja pohjois-suunnan uudet asuinalueet ovat yhä etäämmällä Valkeakosken keskustan palveluista, niin kasvun ohjaaminen osayleiskaavan mukaisille alueille myös tiivistää Valkeakosken kaupunkirakennetta.

Säkkisaareen osoitettu tiivis rakenne parantaa väestön sijoittumista palvelu-jen suhteen. Samalla se mahdollistaa taajama-alueen vieressä suurempien yhtenäisten virkistys- ja luonnonalueiden säästämisen rakentamiselta. Lou-naissuunnan osayleiskaavassa on myös osoitettu Vallonjärven ympäristö yh-tenäiseksi rakentamattomaksi alueeksi luonnonsuojelua, kulttuuriympäristön suojelua ja virkistystä varten. Käyttäjien lisäys ympäröivillä alueilla lisää vir-kistysalueen tarvetta ja käyttöä. Samalla se kohdentaa voimavaroja ympäris-tön kehittämiseen.



7 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN

Yleiskaava ohjaa Vallon alueen asemakaavoitusta, joka etenee ripeällä aika-taululla.

Säkkisaaressa yleiskaava mahdollistaa asemakaavoituksen aloittamisen, kun kaupungin kasvunäkymät saavuttavat tason, jolla alue voi toteutua suunni-telmallisesti. Mikäli väestöpohja alueella nousee yli kahden tuhannen, tulee suunnitelmissa varautua kuusiryhmäiseen lähipäiväkotiin ja kuusiluokkaiseen lähialakouluun.

Haapasaaren ja Vuohilahden alueilla yleiskaava mahdollistaa alueiden järjes-tämisen asemakaavoittamalla tai rantojen osayleiskaavan mukaisen raken-teen jatkumisen.

Rajoituksia

M/VU-alueen osalta voimajohto ja sähköasema on otettava huomioon alueen tarkemmassa suunnittelussa. Voimajohdon rakennusrajoitusalueelle ei saa pystyttää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita. Voimajohto ja sähköasema saattavat rajoittaa joitain hevostenpitoon sekä urheiluun ja virkistykseen liittyviä toimintoja. Alueen suunnitelmista kannattaa pyytää Fingridistä risteämälausunto ([email protected]).

Teiden ja katujen sekä muiden liikennejärjestelyjen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, mitä Liikenneviraston ohjeessa ”Sähköjohdot ja maantiet” (2011) esitetään.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

Hyväksynyt:

Jani Sillanpää aluepäällikkö, FM, ins. AMK

Laatinut: ehdotusvaihe: Helena Ylinen suunnittelupäällikkö, arkkitehti SAFA YKS-305

luonnosvaihe: Alf Lindström suunnittelupäällikkö, arkkitehti SAFA Katariina Pahkasalo suunnittelija, FM



Documents

Lounaissuunta, hyväksytty kaavaselostus (pdf, 21174kb)