Maatalouden verotus Ajankohtaista verovuoden 2015 verotukseen€¦ · Maatalouden verotus – Ajankohtaista verovuoden 2015 verotukseen . Sisältö 1. ... ja maksut 2. Maatilaa koskevia

Maatalouden verotus –

Ajankohtaista verovuoden 2015

verotukseen

Sisältö

1. Tiedonhaku

Tietojen löytyminen vero.fi sivulta,

veroilmoituksen täytön ohjeita sekä

ennakkoratkaisun hakeminen ja maksut

2. Maatilaa koskevia vero-ohjeita vuodelta

2015-2016

3. Maatilaa koskevaa oikeuskäytäntöä

vuodelta 2015

19.1.2016

Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 2

Tiedonhaku

www.vero.fi

Tiedotteet, ohjeet ja kannanotot

Vero.fi on tiedote- ja tietovarasto

• Etusivulla Ajankohtaista ja linkit yleisimmin

käytetyille sivuille

• Maa- ja metsätaloutta harjoittaville on oma

sivu: Maatalousyrittäjä ja metsänomistaja

• linkkejä keskeisiin kohtiin

• Maatalousverotus

o Aihepiirin syventävät vero-ohjeet on koottu tälle sivulle.

• tiedotteita ajankohtaisista asioista AJANKOHTAISTA

Maatalousyrittäjä tai metsänomistaja – Et saa enää

postitse paperista kausiverolomaketta

19.1.2016


http://www.vero.fi/fi-FI

http://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Maatalousyrittaja_ja_metsanomistaja

http://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Maatalousyrittaja_ja_metsanomistaja

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Maatalousverotus

http://www.vero.fi/fi-FI/content/38340/8152





Maatalousyrittäjä ja metsänomistaja

• OHEISMATERIAALIA

Esitys- ja opetusmateriaalit

mm. 2- ja 2C-veroilmoituksen täytön ohjausta

• Veroilmoituslomakkeet ja täyttöohjeet

• Veroilmoitus – maatalousyrittäjä

• 2 Maatalouden veroilmoitus (3002)

• 2C Metsätalouden veroilmoitus (3043)

19.1.2016






http://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Maatalousyrittaja_ja_metsanomistaja/Veroilmoitus__maatalous




http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Lomakkeet/Henkiloasiakkaiden_lomakkeet/2_Maatalouden_veroilmoitus_3002(10900)

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Lomakkeet/Henkiloasiakkaiden_lomakkeet/2C_Metsatalouden_veroilmoitus_3043(10917)

Esimerkki: Maatilan sukupolvenvaihdos

• Maatilan sukupolvenvaihdos

Yleistä sukupolvenvaihdoksesta

Linkki Verohallinnon ohjeeseen Syventävä vero-

ohje –kohdassa (jos sivulla linkki vanhaan

ohjeeseen, niin ohjeen oikeassa yläreunassa linkki

”Uudempi versio”)

oMaatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa

o Antopäivä: 8.9.2015, Diaarinumero: A84/200/2015

oVarojen arvostamista perintö- ja

lahjaverotuksessa koskevan Verohallinnon

ohjeen päivittäminen

o Antopäivä: 14.12.2015, Diaarinumero: A182/200/2015

19.1.2016


http://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Maatalousyrittaja_ja_metsanomistaja/Maatilan_sukupolvenvaihdos

http://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Maatalousyrittaja_ja_metsanomistaja/Maatilan_sukupolvenvaihdos/Maatilan_sukupolvenvaihdos_verotuksessa(38265)

http://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Maatalousyrittaja_ja_metsanomistaja/Maatilan_sukupolvenvaihdos/Varojen_arvostamista_perinto_ja_lahjaver(38931)






Esimerkki: Maatilan sukupolvenvaihdos

Maatilasta luopuja - ilmoita tiedot

Verohallintoon

Maatilan jatkaja - Ilmoita tiedot Verohallintoon

Ennakkoratkaisuhakemus - maatilan

sukupolvenvaihdos

• Ennakkoratkaisu- ja

poikkeuslupahakemuksen tekeminen ja

siihen annettava päätös

• Perustietoa aiheesta

oSaatelomake ja palautusosoite

oMaksutaulukko

oVerohallinnon maksulliset palvelut

19.1.2016
















http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Perinto_ja_lahjaverotus/Ennakkoratkaisu_ja_poikkeuslupahakemukse(27656)







http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Asiakkaan_oikeudet_ja_velvollisuudet/Verohallinnon_maksulliset_palvelut/Hinnasto_Verohallinnon_maksullisista_pal(39006)

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Asiakkaan_oikeudet_ja_velvollisuudet/Verohallinnon_maksulliset_palvelut

Ennakkoratkaisun maksut

• Verohallinnon suoritteiden maksullisuus

Verohallinnon suoritteiden maksullisuus

• Antopäivä: 22.12.2015

Diaarinumero: A215/200/2015

Hinnasto Verohallinnon maksullisista palveluista

(8.1.2016)

oEnnakkoratkaisut

19.1.2016


http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/Verohallinnon_suoritteiden_maksullisuus(27654)


http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Asiakkaan_oikeudet_ja_velvollisuudet/Verohallinnon_maksulliset_palvelut/Hinnasto_Verohallinnon_maksullisista_pal(39006)#1Ennakkoratkaisut

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Asiakkaan_oikeudet_ja_velvollisuudet/Verohallinnon_maksulliset_palvelut/Hinnasto_Verohallinnon_maksullisista_pal(39006)#1Ennakkoratkaisut

Maksuasetuksen muutos 1.1.2016

• Ennakkoratkaisujen päätösmaksut nousevat

noin 10 %

• Samaan asiakokonaisuuteen kuuluvat useat

ennakkoratkaisut puoleen hintaan

• Ennakkoratkaisu = sitova päätös yksilöityyn

kysymykseen

• Päätösmaksun lisäksi käsittelymaksu 110 €, jos

• hakemus on niin puutteellinen, että Verohallinto

pyytää asiassa vähäistä enemmän lisäselvitystä

• Pelkkä käsittelymaksu, jos ennakkoratkaisua ei

anneta

19.1.2016

9 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista

19.1.2016

10

Ennakkoratkaisujen

päätösmaksuja 2016

Yksittäinen

ennakkoratkaisu

Ennakkoratkaisu

asiakokonaisuuden osana

perintö- ja lahjavero

kiinteistövero

varainsiirtovero

385 € 192,50 €

maatalouden tai

elinkeinotoiminnan

tuloverotus

TAI

hakijana muu kuin

luonnollinen henkilö, kp,

yhteisetuus, yhtymä

(hakijana esim. osakeyhtiö

tai osuuskunta)

1.145 € 572,50 €

muu tuloverotus ja hakijana

luonnollinen henkilö, kp,

yhteisetuus, yhtymä

385 € 192,50 €

arvonlisävero 230 € 115 €

ennakkoperintä, sotu 130 € 65 €

lähdevero 230 € 115 €

yli 30 h selvitystyö 2.290 € yhteensä enintään

Verohallinto Maatalouden ajankohtaista

Hallinto-oikeuden päätöksestä

oikeudenkäyntimaksu 1.1.2016

• Ennakkoratkaisua koskevista valituksista aina

• Myös muista verovalituksista, ellei hallinto-

oikeus muuta verotuspäätöstä

muutoksenhakijan eduksi

• Maksu hallinto-oikeudessa 250 €, korkeimmassa

hallinto-oikeudessa 500 €

• Sovelletaan, jos valitus on tullut vireille 1.1.2016

tai myöhemmin

• Tuomioistuinmaksulaki 1455/2015

19.1.2016


http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151455

Maatilaa koskevia vero-ohjeita

vuodelta 2015-2016

• Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta.

• yksi tai useampi rekisterikiinteistö, joita hallinnoidaan yhdessä ja ne muodostavat taloudellisen kokonaisuuden

• Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta sekä sellaista erikoismaataloutta taikka maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä.

• Saman verovelvollisen eri maatilojen maatalouden puhtaat tulot lasketaan yhteen ja ne yhdessä muodostavat maatalouden tulolähteen.

• Verotuskäytännössä pinta-alarajana 2 hehtaaria

• vähäisempikin pinta-ala riittää, jos kiinteistö on osa maatilakokonaisuutta ja sillä harjoitetaan maa- tai metsätaloutta.

• Maatalouden harjoittamisena pidetään vakaassa tulonhankkimistarkoituksessa maatilalla harjoitettua maa- tai metsätalouteen liittyvää toimintaa

19.1.2016

Maatila verotuksessa


Maataloudenharjoittaja

• luonnollinen henkilö

• yrittäjäpuolisot

• kuolinpesä

• miten hallinto?

• leski

• oma omistus, yhteisomistus, hallintaoikeuden

käyttö

• verotusyhtymä

• yhtiö (periaatteessa myös osuuskunta)

19.1.2016


• Leski voi ottaa testamentilla saamansa omaisuuden

hallintaoikeudella vastaan ja voi määrätä hallinnan

pituuden tai se on jo testamentissa määrätty

• Elinikäinen hallinta: Vuotuinen tuottoarvo kerrotaan

ikäkertoimella

• Määräaikainen hallinta: Vuotuinen tuottoarvo pääomitetaan

8 %:n korkokannan mukaan hallinta-ajalle

• Määräaikaisen hallinnan arvo ei voi olla elinikäistä

suurempi.

• Leski voi käyttää PK 3:1a §:n mukaista oikeuttaan

• Asunto (vahva oikeus) tai koko pesä (heikko oikeus)

• Koko pesän käytöstä voidaan leskeä verottaa vain, jos

ositus on tehty

19.1.2016

15

Hallintaoikeus


Verovelvollisen ikä Luku, jolla vuositulo kerrotaan

alle 44 vuotta 12

44–52 vuotta 11

53–58 vuotta 10

59–63 vuotta 9

64–68 vuotta 8

69–72 vuotta 7

73–76 vuotta 6

77–81 vuotta 5

82–86 vuotta 4

87–91 vuotta 3

92 tai enemmän 2

19.1.2016


Ikäkertoimet / Elinikäinen hallintaoikeus

Ikäkerroin määräytyy nuoremman puolison mukaan

19.1.2016


Hallintaoikeus

Kertoimet, määräaikainen hallinta

Vuosien

luku

Pääoma

-arvo

Vuosien

luku

Pääoma

-arvo

Vuosien

luku

Pääoma

-arvo

1 0,93 11 7,14 21 10,02

2 1,78 12 7,54 22 10,20

3 2,58 13 7,90 23 10,37

4 3,31 14 8,24 24 10,53

5 3,99 15 8,56 25 10,67

6 4,62 16 8,85

7 5,21 17 9,12

8 5,75 18 9,37

9 6,25 19 9,60

10 6,71 20 9,82

• Oikeudesta luopuminen ilman vastiketta katsotaan lahjaksi.

• Luopumisesta saatu korvaus verotetaan luovutusvoittona

• Asuminen voidaan siirtää toisaalle suunnilleen samanarvoisena etuutena

19.1.2016

18

Hallintaoikeudesta luopuminen


19.1.2016


Verohallinnon yhtenäistämisohje

• Yhtenäistämisohjeessa esitetään arviointiperusteet, joita

käytetään muun selvityksen puuttuessa arvioitaessa

vähennyskelpoisia määriä tai menoista poistettavia

vähennyskelvottomia eriä

• Lähtökohtana pidetään menojen selvittämistä tositteiden

ja muiden todennettavien seikkojen perustella

• Tätä arviointiohjetta käytetään todellisen määrän ollessa

vaikeasti selvitettävissä

• Arvioidut määrät eivät sisällä arvonlisäveron osuutta

• Koko ohje on saatavissa osoitteessa www.vero.fi

Etusivu > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2016

http://www.vero.fi/

Yksityisauton maatalouskäyttö

• Auto kuuluu yksityisvaroihin, kun minkään

tulonhankkimistoiminnan ajot eivät ylitä 50 prosenttia

• Maatalouden ajokulut vähennetään joko todellisten

kulujen mukaan tai lisävähennyksenä.

• Pidä ajopäiväkirjaa, josta selviää

• kokonaiskilometrit / vuosi

• ajon alkamis- ja päättymisaika

• ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä

tarvittaessa ajoreitti

• matkan pituus

• ajon tarkoitus

• Asunnon ja maatilan väliset matkat ovat yksityisajoja

• ilmoita esitäytetyllä veroilmoituslomakkeella

19.1.2016



Lisävähennys

• Maatalouden ajokuluista tehdään

lisävähennys ajopäiväkirjan tai muun

luotettavan selvityksen mukaan.

• 0,44 € / km / vuosi 2015 (0,43 € vuosi 2016)

• Aina selvitettävä auton

kokonaiskilometrimäärä

• Säännöllisesti toistuva ajo voidaan

ilmoittaa esim. 1 krt / vko

• km x kertojen määrä / vuosi

• Maataloudenharjoittajan lisävähennys

19.1.2016


http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Ennakkoperinta/Verohallinnon_paatos_verovapaista_matkak(35223)


Maatalouden kulut vähennetään todellisten kulujen mukaan (ei

lisävähennystä), jos käytössä on

• luontoisetuauto

• kulut palkaksi luetun edun määrän km-kohtaisen arvon

mukaan

• esim. työnantajan luontoisetuauto / vapaa autoetu

6.600 e/v (edun arvoa ei ole tarkistettu todellisten

yksityisajojen tai työajojen perusteella)

• etu 0,37 e / km (6.600 e / 18.000 km)

• vähennys 0,37 e / km

• leasingauto

• hallintaoikeusauto

19.1.2016


Yksityisauto maatalousyhtymän tai

kuolinpesän käytössä

• Yhtymä tai kuolinpesä voi maksaa osakkaan (lesken osalta katso seuraava sivu) yksityisauton maatalousajoista

• matkalaskun perusteella 0,44 € / km

• vähennetään yhtymän tai kuolinpesän palkkausmenoina

• osakkaan verovapaata kustannusten korvausta

• Jos verotusyhtymä tai kuolinpesä ei ole korvannut osakkaalle matkakuluja • vähennetään auton todelliset kulut tai 0,25 €/km

verotusyhtymän tai kuolinpesän verotuksessa

• Asunnon ja maatilan väliset matkat ovat yksityisajoja • vähennetään osakkaan esitäytetyllä veroilmoituksella • yhtymä tai kuolinpesä ei voi korvata verovapaasti

19.1.2016


Lesken yksityisauto kuolinpesän

käytössä

• Kuolinpesä ei voi maksaa leskelle verovapaita kulukorvauksia.

• Kuolinpesän veroilmoituksella vähennetään lesken oman auton todelliset kulut tai 0,44 € / km (lisävähennys)

19.1.2016


Opinto- ja koulutusmatkakulut

• Vähennyskelpoisia ovat yleensä

• maatalousnäyttelyt kotimaassa

• pääsyliput, matkakulut, päivärahat henkilöiltä, joille tuloa

yrityksessä jaetaan

• Muut opintomatkat voivat olla osittain vähennyskelpoisia.

• Vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on, että matkalta

saadut tiedot ovat hyödynnettävissä verovelvollisen

harjoittamassa maataloudessa

• matkan tarkoituksen ja ohjelman tulee liittyä tilan

tuotantosuuntaan.

• ulkomaanmatkojen osalta edellytykset harvoin täyttyvät

• Vähennyskelvottomia ovat mm.

• peruskoulutus, ammattiin tähtäävä koulutus tai yleissivistävä

koulutus

19.1.2016


Päivärahat maatalousverotuksessa

• Tilapäisestä työmatkasta aiheutuneiden

ylimääräisten elantokustannusten vähentämisen

edellytykset:

• tulonhankkimiseen tai säilyttämiseen liittyvä matka, jonka

kohteesta ja kestoajasta on tehty kirjaukset muistiinpanoihin

• matka ulottuu vähintään 15 km etäisyydelle asunnosta

• yli 6 tuntia kestäneestä matkasta osapäiväraha (18 € (2015))

• yli 10 tuntia kestäneestä matkasta kokopäiväraha (40 € (2015))

• Matkustus- ja majoittumiskulut saat vähentää

tositteisiin perustuen erikseen.

19.1.2016


19.1.2016


Työhuonevähennys maataloudessa

• Ensisijaisesti todelliset menot + poisto

• Aktiivitiloilla maataloudessa arviolta 410 €/v

Työhuonevähennys metsätaloudessa

• Ensisijaisesti todelliset menot + poisto

• Jos selvitystä todellisista kuluista ei ole, mutta harjoitetun

metsätalouden laajuus ja työhuonetilan tarve huomioon ottaen

kuluja voidaan katsoa syntyneen, arvioituna kuluna voidaan muun

selvityksen puuttuessa vähentää palkansaajan satunnaisten

sivutulojen työhuonevähennyksen mukainen määrä (205 €/v)

Ei moninkertaisia vähennyksiä! • Kaikissa tulolähteissä ja tulolajeissa myönnettyjen työhuonevähennysten

yhteismäärä voi olla enintään 820 euroa verovuodessa, jos verovelvollinen

ei esitä selvitystä suuremmista kustannuksista.

19.1.2016


Vähäinen viljely

• hyvin pienimuotoinen (yleensä alle 3 ha)

viljely, joka on jatkuvasti tappiollista,

katsotaan harrastustoiminnaksi

• ei vakaata tulonhankkimistarkoitusta

• uusi toiminta saattaa olla alkuvuosina

tappiollista, mutta silti voi olla vakaa

tulonhankkimistarkoitus, jolloin kulut saa

vähentää

19.1.2016

29

Harrastusluonteinen toiminta

• ei vakaata ansiotarkoitusta

• toiminta jatkuvasti tappiollista

• toiminta ei oikeuta vähentämään arvonlisäveroja

arvonlisäverotuksessa

• tappiota ei voida vahvistaa, mutta menot

otetaan huomioon, jos sama

harrastustoiminta tuottaa myöhemmin

tuloja

• tehtävä harrastustoiminnasta

muistiinpanot tuloista ja menoista


30

Maatalouden lopettaminen

• Jos maataloustoiminta on kokonaan lopetettu tai toimintaa ei voida enää pitää vakaassa ansiotarkoituksessa harjoitettuna toimintana.

• Varaukset luetaan lopettamisvuoden veronalaiseksi tuloksi.

• Yksityistalouteen jätetyn maatalouden käyttöomaisuuden alkuperäinen hankintameno tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta luetaan veronalaiseksi tuloksi.

• Korjaukset tehtävä myös arvonlisäverotukseen. • Arvonlisäveron maksu käyttöomaisuuden myynnistä ja

yksityiskäyttöönotosta sekä muistettava kiinteistöinvestointien tarkistusmenettely

• Kesken vuotta toimintansa lopettava, vuosimenettelyssä oleva arvonlisäverollinen antaa ilmoituksen lopettamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden yleisenä eräpäivänä

• Esim. alv-kausi loppuu 30.9, ilmoitus annetaan sähköisesti 12.11. tai paperisena 7.11.

19.1.2016


31

Maatalouden lopettaminen

• Omaisuudesta, jolla ei ole enää tulonhankkimis- tai muuta käyttöä, voidaan tehdä kertapoisto.

• Esim. salaojat, käyttökelvottomat koneet ja rakennukset

• Lopettamisvuoden jälkeen omaisuuden myyntiin sovelletaan luovutusvoiton verottamista koskevia säännöksiä.

• Jos yksityiskäyttöön siirtoa ei ole tehty verotuksessa, sovelletaan maatalous-toiminnassa käytetyn käyttöomaisuuden myyntiin edelleen maatilatalouden tuloverolakia.

19.1.2016


32

Maataloustoiminnan lopettamisen jälkeen

saadut tulot ja vähennettävät kulut

• esim. vuokratuloa ja tukituloja

• näihin tuloihin kohdistuvat menot saa vähentää • mm. vuokratun omaisuuden tai tukitulojen kunnossapitovelvoitteen

edellyttämät kunnossapitomenot (KHO 18.5.1998 t. 937). Myös kunnossapidossa tarvittavien koneiden ja talousrakennuksen poistot saa vähentää.

• jos pellot on vuokrattu kunnossapitoa vastaan, ei erillisiä kuluja voi vähentää

• jotta maatalouden harjoittaminen (esim. PerVL 55 §, TVL 48 §) voidaan osoittaa, olisi syytä näissä tilanteissa nimenomaisesti sopia vastavuoroisesta korvauksesta ja tehdä lasku

19.1.2016


Maatalouden nettovarallisuus

• Tilatukioikeus

• Viljelijälle myönnettyä tilatukioikeutta ei lueta maatalouden

nettovarallisuuteen

• Erikseen hankittu luetaan, mikäli hankintamenon poistamatonta

osuutta on vuoden lopussa jäljellä • yleensä vähennetään vuosimenona, joten poistamatonta hankintamenoa ei ole

• Osuuskuntien osuudet

• velvoiteosuuksien lukumäärä x osuuden verotusarvo

• vapaaehtoiset osuusmaksut luetaan nimellisarvosta

• osakeyhtiöllä osuuskunnan osuuden arvo on maksetun

osuusmaksun määrä

• osuusmaksuvelka on maatalouden velkaa

• Teurastamon myöntämää ns. eläinluottoa ei lueta velaksi maatalouden

nettovarallisuutta laskettaessa

19.1.2016


19.1.2016


Maa-ainesmyynnit ja substanssipoisto

• Maa-aineksesta myyntitulona saadut luovutushinnat ja

muut vastikkeet ovat veronalaista pääomatuloa (TVL),

jos toiminta ei muodosta erillistä elinkeinotulolähdettä

• Tulonhankkimiskustannukset ovat pääomatulosta

vähennyskelpoisia

• Niitä ovat esimerkiksi suoalueen ojitus- ja raivausmenot

sekä soranottoluvista ja suunnitelmista aiheutuneet

menot. Nämä menot vähennetään vuosimenoina niiden

maksuvuonna.

19.1.2016


Maa-ainesmyynnit…

• Maa-aineksen jalostamisen ja kuljetuksen

osuus tulosta voi olla maatalouden tuloa

jalostamisesta ja kuljetuksesta aiheutuneet kulut ovat

maatalouden tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä

johtuvia maatalouden vähennyskelpoisia menoja

Jos maa-aineksen ottoalueelta on muodostunut metsän

hankintamenon perusteella metsävähennyspohjaa, tai

vastikkeetta saadun maa-ainesalueen metsän mukana on tullut

metsävähennyspohjaa, poistetaan alueen osuus verovuoden

lopun metsävähennyspohjan perusteena olevasta metsän

hankintamenosta sinä vuonna, jona alue on otettu maa-

ainesalueena käyttöön. Samalla alue lakkaa olemasta metsää

ja siirtyy kiinteistöverotuksen piiriin.

Ks. Kiinteistöverolain soveltamisohje 22.5.2015, nro A68/200/2015

19.1.2016


Substanssipoisto

• Maa-ainesalueen hankintameno on

substanssipoistona verotuksessa pääomatulosta

tulonhankkimismenona vähennyskelpoista

• soran- ja hiekkapaikan, kivilouhoksen, turvesuon ja muun

sellaisen omaisuuden hankintamenosta poistetaan kunakin

verovuonna käytettyä ainesosamäärää vastaava osa

• hankintamenon määrittämisessä lähdetään maa-ainesalueen

alkuperäisestä hankintamenosta, mikä on tarvittaessa

arvioitava koko tilan ostohinnasta

• vastikkeettomissa saannoissa maa-ainesalueen

hankintahintana käytetään perintö- tai lahjaverotuksessa

käytettyä arvoa

• Tulossa erillinen ohje Maa-ainestulojen verottamisesta

• Jos toiminta palvelee maataloustoimintaa

välillisesti, on se maatalouden sivutuloa.

• Esim. maatilamatkailu, eräpalvelut, kotileipomotoiminta,

omien tuotteiden jatkojalostus

• Jos yrityksellä on itsenäinen taloudellinen,

toisesta yrityksestä riippumaton tarkoitus, on

kyse elinkeinotoiminnasta.

• Esim. tavaraliikenne kuorma-autolla, maansiirtotyöt

erillisellä kalustolla

• Jos maatalous on lopetettu, ei esim. maatalouden

käytössä olleilla koneilla harjoitettu koneurakointi voi

enää olla maatalouden tuloa, vaan se on elinkeinotuloa.

19.1.2016

Maatalouden muu toiminta



• Maatalouden sivutulona verottaminen edellyttää maatilaa ja

maatalouden tai metsätalouden harjoittamista maatilalla

• Toiminnan laajuutta on verrattava maatalouteen.

• Jos sivutoiminta paisuu varsinaista maataloutta merkittävästi laajemmaksi,

sitä voidaan verottaa elinkeinotulona.

• Jos maatilalla harjoitettu toiminta on luonteeltaan ja

toiminnoiltaan samanlaista kuin muualla

elinkeinotoimintana harjoitettava toiminta, tulisi

maatilallakin harjoitettua toimintaa verottaa samoin

perustein eli elinkeinotulona.

• Mikäli harjoitetun toiminnan todetaan olevan elinkeinotoimintaa, ohjataan

elinkeinoharjoittaja yleensä kuluvaa vuotta seuraavan vuoden alusta

siirtämään toiminta elinkeinotuloverolain piirin.

19.1.2016


Maatalouden sivuansiotoiminnassa käytetään

hyväksi tilan luontaisia edellytyksiä:

• jalostetaan ja myydään oman tilan tuotteita

• hyödynnetään maatalousrakennuksia ja -koneita

• oman perheen työpanos on palkattua merkittävämpi

• eläinten ruokintaan käytetään pääasiassa oman tilan

tuotteita

• ei sijoiteta paljon uutta pääomaa (lomamökit

poikkeus)

• toimintaa ei organisoida maatilataloudesta erilliseksi


39

19.1.2016


Tuloverotuksen säädösmuutos

HE 31/2015

• Asuntovelan korkovähennyksen määrää alennettaisiin asteittain siten, että vuonna 2016 vähennyskelpoinen määrä olisi 55 prosenttia, 45 prosenttia vuonna 2017, 35 prosenttia vuonna 2018 ja 25 prosenttia vuonna 2019.

• Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio olisi jatkossa vähennyskelpoinen myös muista pääomatuloista.

• Luovutustappiot vähennettäisiin edelleen ensisijaisesti omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaan kuin voittoa kertyy. Jos verovelvollisella ei olisi luovutusvoittoja tai ne eivät riittäisi koko luovutustappion vähentämiseen, voitoista vähentämättä jäänyt osuus vähennettäisiin puhtaan pääomatulon määrästä ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä.

• Luovutustappioita ei jatkossakaan otettaisi huomioon pääomatulojen alijäämää vahvistettaessa. Tappioiden perusteella ei siten myönnettäisi ansiotulojen verosta tehtävää alijäämähyvitystä.

• Muutos koskisi luonnollisten henkilöiden ja kotimaisten kuolinpesien verotusta.

• Voimaan 1.1.2016

19.1.2016


Verohallinnon ohjeita • Korkojen vähentäminen henkilöverotuksessa

(23.10.2015) Ränteavdrag i personbeskattningen

(23.10.2015)

• 5.2 Verovapaaseen tuloon kohdistuvat korkomenot • Kuten edellä ohjeen kohdassa 3.3 on todettu, ovat TVL 58 §:n 1 momentin

mukaan veronalaisen tulon hankintaan kohdistuvien velkojen korot

vähennyskelpoisia. Tuloverolain 18 § 2 momentin mukaan yhteisetuuden

osakkaan veronalaisena tulona ei pidetä hänen saamaansa osuutta

yhteisetuuden tulosta. Siten yhteisetuuden osuuden, esimerkiksi

yhteismetsäosuuden, hankkimiseen otetun velan korko ei ole

vähennyskelpoinen osuuden hankkijan verotuksessa.

• Jos velka kohdistuu yhteismetsäosuuden hankinnan lisäksi yhteismetsäosuuden

sisältävän kiinteistön hankintaan ja tällä kiinteistöllä harjoitetaan esimerkiksi

maa- tai metsätaloutta, katsotaan velan korosta vähennyskelvottomaksi osuus,

joka vastaa yhteismetsäosuuden käyvän arvon osuutta koko kiinteistökaupan

kaikkien omaisuuserien käyvästä arvosta.

• Ks. tästä tarkemmin kohdassa Verohallinnon kannanottoja:

Yhteismetsäosuuden hankkimisvelan koron vähennyskelpoisuus (22.9.2015)

Rätten att dra av ränta på skuld för förvärvande av samfälld skog (22.9.2015)

19.1.2016


http://vero.fi/fi-FI/content/38558/9806

http://www.vero.fi/sv-FI/content/38559/9806






Verohallinnon ohjeita

• Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa

(11.9.2015) Beskattning av generationsväxling i

fråga om gårdsbruksenheter (11.9.2015)

• Korkein hallinto-oikeus antoi 24.10.2014 vuosikirjaratkaisut KHO:2014:154 ja

KHO:2014:155. Ratkaisujen johdosta on päivitetty ohjeen kohtaa 2.1.4. sekä

muita kohtia, joissa oli käsitelty ns. erillislahjoja. Ratkaisuissa oli kysymys siitä,

voidaanko erillisillä kauppakirjoilla tehdyt luovutukset katsoa yhdeksi

luovutukseksi kaupan lahjanluontoisuutta määritettäessä.

19.1.2016









Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa

(17.10.2014 ja päivitys 8.9.2015)

• Muutos tai tarkennusta aiempaan: • Erityisesti 2.1.1 Mikä on vastiketta eli kauppahintaa

• asumisoikeuden arvo arvoa alentavaa; valo ja lämpö vastiketta

• 2.3 Myyjän ja ostajan tulojen ja menojen verovuosi (tarkennettu verotuksen kohdistumista eri verovuosille)

• luovutusvoiton verotus = kaupantekovuosi

• maatalouden irtaimen tuloverotuksen erät = maksuvuosi (myyjä), käyttöönottovuosi (ostaja) voivat olla eri verovuosina

• Jos maatilakaupan kauppahinta maksetaan useassa erässä, ensin kertyy irtaimen omaisuuden kauppahintaosuus (KHO:1986-B-II-539).

• Jos osa kauppahinnasta maksetaan siirtyvinä velkoina, vaihtona tai syytinki- tai muina velvoitteina, niiden osuus kauppahinnasta kertyy kaupantekopäivänä.

19.1.2016


Maatilan spv-ohjeen päivitys 2015

• Siviilioikeudellisesti erillisiä luovutuksia voidaan

verotuksessa käsitellä yhtenä luovutuksena silloin,

• kun ne koskevat samaa toiminnallista ja taloudellista

maatilakokonaisuutta ja

• niillä on asiallinen ja ajallinen yhteys.

• Luovutukset katsotaan tällöin yhdeksi luovutukseksi

kaikissa verolajeissa (lahjavero, tulovero,

varainsiirtovero).

• KHO:2014:154 ja KHO:2015:155

• Mm. maitokiintiöitä ja tilatukioikeuksia koskenut ns.

erillislahjakäytäntö päättyi 30.9.2015

19.1.2016


Maatilan spv-ohjeen päivitys 2015

• Perintö- ja lahjaveron spv-huojennus (PerVL 55 §)

koskee myös karjaa ja tuotevarastoja (KHO:2014:185)

• Spv-huojennukseen liittyvä maksuajan pidennys 10

vuotta (1.1.2015 )

• Pieniä selvennyksiä ja täydennyksiä,

• maa- ja metsätalouden harjoittaminen päättyy, kun hallinta

siirtyy

• syytinkiasuntoon kohdistuvia korkoja ei vähennetä

• yhteismetsäosuuteen kohdistuvia korkoja ei vähennetä

19.1.2016



Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa

Yhteislahja. Usealle henkilölle voidaan antaa yhteinen lahja. Jos

lahjakirjassa on nimenomaan mainittu, että kyseessä on yhteislahja, verotus toimitetaan yhteissaantona. Myös lahjanluonteisen kaupan lahjaosuus verotetaan yhteislahjana, jos kauppakirjassa on nimenomaan ilmaistu, että mahdollinen lahja on tarkoitettu yhteislahjaksi. Jos lahja on nimenomaan määrätty yhteislahjaksi, asiaan ei vaikuta se, että asiakirjaan on merkitty saajien pääluvun mukaiset määräosat. Aiheesta on julkaistu Verohallinnon kannanotto.

19.1.2016



• Varojen arvostamista perintö- ja

lahjaverotuksessa koskevan

Verohallinnon ohjeen päivittäminen

(18.12.2015) Uppdatering av

Skatteförvaltningens anvisning Värdering

av tillgångar i arvs- och

gåvobeskattningen (18.12.2015)

• Maatilan osalta erityisesti luvut 3 ja 4.

• Päivitetty pellon ja metsän maakunnalliset

keskimääräiset hehtaarihinnat

19.1.2016


























• Omaisuuteen kohdistuvat vahingon- ja

vakuutuskorvaukset (22.12.2015) Skadestånd och

försäkringsersättningar för skada på egendom

(22.12.2015)

• Tässä ohjeessa käsitellään omaisuuteen kohdistuvia vahingon-

ja vakuutuskorvauksia, niiden veronalaisuutta ja veronalaisen

korvauksen tulolajia henkilöverotuksessa.

• Ohjeen kohtia 2.6 ja 2.7 on päivitetty. Kohdan 2.6 sisältöä on

muokattu päätöksen KHO:2015:169 perusteella. Kohdassa 2.7

on täsmennetty eroa luovutusvoittoon lisättävän korvauksen ja

verovapaan vahingonkorvauksen välillä.

19.1.2016













19.1.2016

49

Tulossa myöhemmin / päivitys vireillä

• Maa-aineksista saatavat tulot

• Maatalouden nettovarallisuus

verotuksessa

• Toimintamuodon muutos osakeyhtiöksi

• Yritystoiminta, tulonhankkimistoiminta ja

harrastustoiminta henkilöverotuksessa


19.1.2016


Tietolähteitä

• www.vero.fi

• veroilmoitusten täyttöohjeet

• syventävät ohjeet

• maa- ja metsätalouden verotus 020 697 016

• arvonlisäverotus 020 697 014

• kausiveroilmoitukset 020 697 066

• sähköinen asiointi (Katso- ja Tyvi-palvelu) 020 697 040

• verotili 020 697 056

• verotoimistot

• www.palkka.fi

• www.ytj.fi

• www.finlex.fi

http://www.finlex.fi/

Maatilaa koskevaa oikeuskäytäntöä

vuodelta 2015

Esille nostettavia oikeustapauksia Kiinteistöverotus

KHO:2015:90

Kiinteistöverotus - Metsä - Metsätalouden harjoittaminen -

Golfkenttä

• Korkein hallinto-oikeus otti asiassa huomioon kiinteistöjen

käyttötarkoituksen ja sijainnin. Yhtiön katsottiin harjoittaneen

metsätaloutta. Kiinteistöverolain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa

tarkoitetuksi metsäksi katsottiin metsälohkot, jotka sijaitsivat

golfkentän ulkoreunalla ja jotka eivät sijainniltaan olleet osa

varsinaista golfkenttäaluetta. Metsäksi ei katsottu metsälohkoja,

jotka sijaitsivat varsinaisen golfkenttäalueen sisällä golfväylien

välissä.

• Kommentti (MK): Tässä päätöksessä on käyty rajanvetoa eri

toimintokokonaisuuksien välillä. Toimintokokonaisuus voi muodostua

kiinteistöverotuksen piiriin kuuluvasta kokonaisuudesta ja muista toiminnallisista

kokonaisuuksista, jotka eivät kuulu kiinteistöverotuksen alle. Mitä voi kuulua

erilliseen metsämaatilakokonaisuuteen ja millä perustein.

19.1.2016


Maatalouden verotus

Itä-suomen hallinto-oikeus 11.12.2015 nro 15/1606/1

Maatalouden verotus – Maatilan alueen vuokratulo – Golf-kenttä

• Asiassa on kysymys siitä, onko verovelvollisen tiloistaan vuokraamasta

määräalasta saama vuokratulo maatalouden tulolähteeseen kuuluvaa tuloa vai

tuloverolain mukaan verotettavaa pääomatuloa. Asian ratkaisuun vaikuttaa se,

muodostavatko verovelvollisen omistamat tilat maatilatalouden tuloverolain 2

§:ssä tarkoitetun itsenäisen taloudellisen yksikön, jolla harjoitetaan maa- tai

metsätaloutta.

• Verovelvollinen on vuokrannut omistamistaan tiloista lähinnä peltoalueita S

Golf Oy:n käyttöön. Vuokrattu alue on yhteensä noin 45 hehtaaria.

Vuokrasopimuksen ulkopuolelle on jäänyt tilojen pinta-alasta noin 26 hehtaaria,

jolla verovelvollisen on verovuoden 2009 verotuksessa vahvistetut

metsätalouden pääomatulot huomioon ottaen katsottava harjoittaneen

metsätaloutta ansiotarkoituksessa.

• Koska puheena olevien tilojen alueella on harjoitettu metsätaloutta, on kyse

maatilatalouden tuloverolain 2 §:ssä tarkoitetusta itsenäisestä taloudellisesta

yksiköstä eli maatilasta, jolla harjoitetaan metsätaloutta.

19.1.2016


Maatalouden verotus

Itä-suomen hallinto-oikeus 11.12.2015 nro 15/1606/1

Maatalouden verotus – Maatilan alueen vuokratulo – Golf-kenttä

• Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO:1996-B-514 katsonut,

että tilan osasta saatua vuokratuloa on pidettävä maatalouden tulolähteessä

verotettavana tulona siinäkin tapauksessa, että tilaan on kuulunut yksinomaan

metsämaata.

• Hallinto-oikeus toteaa, että maatilatalouden tuloverolain 5 §:n 1 momentin 9

kohdassa ei edellytetä, että tilalla harjoitettaisiin varsinaista

maataloustoimintaa.

• Hallinto-oikeus toteaa, että omaisuuden perintöverokohtelu tai omaisuuden

kuuluminen kiinteistöverotuksen piiriin ei sinällään osoita omaisuuden

kuulumista tiettyyn tulolähteeseen.

• Näin ollen verovelvollisen Saimaa Golf Oy:ltä verovuodelta 2009 saamaa

vuokratuloa on pidettävä maatalouden tulolähteen tulona, vaikka

verovelvollinen ei ole harjoittanut varsinaista maataloutta. Koska vuokratulo on

saatu metsätaloutta harjoittavan maatilan osasta, on vuokratulo verovelvollisen

maatalouden veronalaista tuloa verovuodelta 2009.

19.1.2016


Tuloverotus

KHO:2015:47

Tuloverotus – Kiinteistön määräosan myynti – Metsävähennys – Kuolinpesä – Perintö – Maatalousyhtymä – Metsäkiinteistö – Yhtymän osakkaan vaihtuminen

• Puolisoiden muodostaman verotusyhtymän toisen puolison kuollessa vuonna 2008 yhtymän osakkaaksi oli tullut kuolleen puolison kuolinpesä, jonka osakkaina olivat puolisoiden kolme lasta. Yhtymässä oli viisi metsäkiinteistöä, joista yhden metsän puoliosuuden kuolinpesän osakkaat myivät vuonna 2011. Tämän metsäkiinteistön metsävähennyspohja oli käytetty jo perinnönjättäjän elinaikana.

• Asiassa oli kysymys siitä, tuliko kuolinpesän verotuksessa luovutusvoittoon lisätä yhtymässä käytettyjä metsävähennyksiä ja miten luovutusvoittoon lisättävä määrä laskettiin.

• Korkein hallinto-oikeus katsoi, kun otettiin huomioon, että verotusyhtymässä metsävähennykset tehtiin yhtymän tasolla, että yhtymän osakkaan myydessä kiinteistön murto-osan luovutusvoittoon tuli lisätä yhtymässä käytetyt muutkin kuin vain kysymyksessä olevan kiinteistön hankintamenon perusteella saadut metsävähennykset, kuitenkin enintään tuloverolain 46 §:n 8 momentissa säädetty 60 prosenttia hankintamenosta.

• Luovutusvoittoon voitiin kuitenkin lisätä vain ne metsävähennykset, jotka yhtymässä oli käytetty kuolinpesän osakkuusaikana.

19.1.2016


Verotusyhtymän metsäverotus Yhteisomistuksen purku.

Verotus erillään kullakin omistajalla tai uusina yhtyminä

yhteisomistukseen jäävillä tiloilla (saattaa olla myös

yhtymän jatkoa) muutoshetkestä. Jakosopimus tai

hallinnanjakosopimus tai jakotoimitus. Sopimushetki tai

jakohetki muutoshetkenä.

Verotus metsätaloudesta verotusyhtymänä. Vain

samoin omistusosuuksin omistetut metsätilat

voivat kuulua samaan yhtymään (VH:n tulkinta).

Yksin omistettua metsätilaa EI voida verottaa

verotusyhtymässä (VH:n tulkinta).

Verotus erikseen omista

tiloista muutoksen-

tekohetkeen saakka.

Tilojen omistus

yhteisomistukseen.

31.12

.

31.12

.

31.12

. 31.12

.

Osakkaan

kuollessa tilalle

tulee kuolinpesä

ja/tai leski ja/tai

jaon jälkeen

perillistaho.

Lesken asema:

-perintö

-testamentti

-hallinta

-omistus

-lakiin perustuva

hallinta: kp lesken

hallinnassa, ellei

jakovaadetta

19.1.2016


Puolisoiden metsäverotus

Puolisoverotus

31.12. 31.12. 31.12. 31.12.

Oma tila X

Yhteinen tila Z

Oma tila Y

Oma tila H

Oma tila M

A

B

A

B

19.1.2016


Puolisoiden metsäverotus

Puolisoverotus

31.12;

1.1.

31.12. 31.12. 31.12.

Oma tila X

Yhteinen tila Z

Oma tila Y

Oma tila H

Oma tila M

A

B

A

B

Puolisoiksi Muutostilanteet: Yhteisomistustila

hankitaan

Puoliso-

verotus

päättyy

erotilanteessa

Ero tai

pson kuolema

Yhteisomistus

päättyy Kuolinvuoden

jälkeinen aika

31.12. 31.12.

Puoliso-

verotus alkaa 1.1.

1 2 3 4 5 6 7 19.1.2016


Tuloverotus

KHO:2015:167

Tuloverotus – Sukupolvenvaihdoshuojennus – Yhteismetsäosuuden luovuttaminen – Metsätalouden harjoittaminen – Kiinteä omaisuus

• Puolisot olivat vuonna 2009 myyneet tyttärelleen ja tämän aviopuolisolle yhteismetsäosuuksia, jotka liittyivät vuonna 2003 myytyyn metsäkiinteistöön.

• Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yhteismetsäosuuksien luovuttajat olivat harjoittaneet luovutetuilla yhteismetsäosuuksilla metsätaloutta siten kuin verovapaita luovutusvoittoja koskevassa tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetaan. Luovutusvoitto oli verovapaata tuloa.

• Kommentti (MK):

• KHO:n päätös vastaa Verohallinnon noudattamaa tulkintaa ja ohjausta.

19.1.2016


Metsätalouden verotus

KHO 2.4.2015/888

Tuloverotus - Metsävähennys - Osakeyhtiön

perustama yhteismetsä - Yhteismetsän oikeus

metsävähennykseen

• Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut

keskusverolautakunnan ennakkoratkaisua, jonka mukaan

osakeyhtiö on yhteisö, jolla ei ole tuloverolain 55 §:n

mukaan oikeutta metsävähennyksen tekemiseen, minkä

vuoksi myöskään yhteismetsällä ei ole oikeutta tehdä

metsävähennystä kiinteistöosakeyhtiön yhteismetsään

liittämän metsäkiinteistön hankintamenon perusteella.

19.1.2016


Tuloverotus

KHO:2015:46

Tuloverotus – Maa-aineksen hankintamenon

poistaminen – Yhteismetsä – Metsätilojen

omistusoikeus

• Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vähennysten oikean

kohtaantumisen kannalta poisto-oikeuden myöntäminen

yhteismetsälle olisi perusteltua.

• Poisto-oikeuden myöntäminen muulle kuin maa-ainesten

ottopaikan omistajalle edellyttäisi kuitenkin sitä, että asiasta

olisi säädetty laissa.

• Kun otettiin huomioon myös se, että laissa ei ollut

säännöksiä yhteismetsälle myönnettävän poisto-oikeuden

vaikutuksesta osakkaan luovutusvoiton verotukseen, ei

poisto-oikeuden katsottu voivan siirtyä yhteismetsälle

19.1.2016


Tuloverotus

Hämeenlinnan HAO 23.10.2015 15/0595/1

Tonttivarasto ranta-asemakaavan alueella – Maa- ja metsätalouteen kuuluva omaisuus – Tosiasiallinen käyttö – Sukupolvenvaihdoksen luovutusvoiton verovapaus

• Tontteja on pidetty maa- ja metsätalouteen kuulumattomana maa-alueena, koska ne

sijaitsevat ranta-asemakaava-alueella ja niillä on rakennusoikeutta. Lisäksi verovelvollinen oli vuosina 1999 – 2007 myynyt samalta tilalta viisi rantatonttia. Rantatonttien hintaa ei ollut määritelty kauppakirjassa ja Verohallinto oli arvioinut sen.

• Hallinto-oikeus katsoi luovutuksen verovapaaksi myös rantatonttien osalta. Tuloverolain sukupolvenvaihdosluovutuksen verovapaus on rajoitettu koskemaan vain varsinaisia tulonhankkimistoimintaan liittyviä luovutuksia. Tässä yhteydessä maa-alueiden kuuluminen tulonhankkimistoimintaan on ratkaistava lähtökohtaisesti niiden tosiasiallisen käytön perusteella. Omaisuuden arvostusratkaisu taikka omaisuuden kuuluminen kiinteistöverotuksen piiriin ei sinällään osoita omaisuuden käyttötarkoitusta tai sen kuulumista tiettyyn tulolähteeseen.

• Kommentti (MK):

• Verotuskäytännöstä poikkeava ratkaisu. Eri mieltä olleen jäsenen kanta vastaa verotuskäytäntöä. Tapauksesta valitettanee KHO:een.

19.1.2016


Metsätalouden verotus

Helsingin hallinto-oikeus 5.6.2015 nro 15/0644/6 (ei julkaistu)

Metsätalouden rakennus – Huoltorakennus – Vapaa-ajan asunto – Pääasiallinen käyttö – Metsätalouden laajuus

• T:lla on Verohallinnon rekisterin mukaan vuonna 1992 valmistuneet taukotupa 37 m2 ja työkaluvaja 24 m2, vuonna 2000 valmistunut talousrakennus 72 m2 sekä vuonna 2012 valmistunut huoltorakennus57 m2. Metsää T:lla on noin 185 hehtaaria.

• Hallinto-oikeus toteaa, että kysymyksessä oleville huoltorakennuksille saattaa sinänsä olla tarvetta myös metsätaloudessa. Toisaalta kysymyksessä olevaa vuonna 2012 valmistunutta rakennusta yhdessä autokatoksen kanssa on mahdollista käyttää myös vapaa-ajan majoittumiseen.

• Kun otetaan huomioon asiassa esitetty selvitys puunmyyntitulojen vähäisyydestä, sekä T:n ja hänen perheenjäsentensä itse suorittaman työn osuudesta suhteessa ulkopuolisen työn osuuteen, hallinto-oikeus katsoo, ettei tilalla olevia vuonna 2012 valmistuneita rakennuksia näissä olosuhteissa voida pitää pääasiallisesti metsätalouden käytössä olevina, eikä niistä aiheutuneita menoja siten ole pidettävä metsätalouteen kohdistuvina. Tästä syystä oikaisulautakunnan päätös on kumottava ja Verohallinnon toimittama verovuoden 2012 verotus on saatettava voimaan.

• Kommentti (MK):

• HAO:n päätös vastaa Verohallinnon noudattamaa tulkintaa ja ohjausta.

19.1.2016


Perintö- ja lahjaverotus

Vaasan HAO 16.06.2015 nro 15/0271/1

Lahjavero - Sukupolvenvaihdos - Veronhuojennus - Maatilakokonaisuus - Metsätilat

• Ratkaistavana oli kysymys, voidaanko noin 235 - 580 kilometriä päätilalta sijaitsevat metsätilat lukea samaan tilakokonaisuuteen siten, että voidaan soveltaa perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksia.

• Edellytyksenä sille, että erilliset tilat tai niiden osat voidaan katsoa samaan maatilaan kuuluviksi, on se, että ne ovat yhdysviljelyksessä ja että ne muodostavat itsenäisen taloudellisen yksikön.

• Hallinto-oikeus katsoi, että maatilan muodostumista useasta eri kiinteistöstä ei voida arvioida pelkästään tilojen pinta-alojen ja tilojen välisten etäisyyksien perusteella, vaan kokonaisharkintana huomioon ottaen myös tilanpidon jatkajien työskentely maanviljelyssä ja metsänhoidossa, oman maatalous- ja muun kaluston käyttö metsätalouden hyväksi sekä muut yhdysviljelyä osoittavat seikat. Siinä tapauksessa, että päätila lähitiloineen muodostaa harjoitetun maa- ja metsätalouden kannalta huomattavan keskittymän, voidaan kauempanakin olevia metsätiloja pitää tilakokonaisuuteen kuuluvina.

• Kun otettiin huomioon metsätilojen koot ja niiden poikkeuksellisen pitkät etäisyydet päätilaan ja toisiinsa sekä tilanpidon jatkajien työpanoksesta esitetty selvitys, ei voitu katsoa, että kyseiset tilat olisivat yhdysviljelyksessä X:n kunnassa sijaitsevan päätilan kanssa ja siten liittyisivät päätilalla harjoitettuun maatalouteen siten, että ne muodostaisivat maatilakokonaisuuden sen kanssa. Huojennukseen ei ollut oikeutta pelkkien metsätilojen osalta.

19.1.2016


Perintö- ja lahjaverotus Itä-Suomen hallinto-oikeus 2.7.2015 nro 15/0913/1

Perintöverotus – PerVL 55 ja 56 § huojennus –

Maatalouden harjoittaminen – Maatalouden harjoittamisen

jatkaminen

• Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n veronhuojennusta koskevan

säännöksen tavoitteena on muun muassa maatilojen

sukupolvenvaihdosten edistäminen ja tilanpidon jatkajan aseman

parantaminen.

• Veronhuojennuksen saamisen edellytykseksi ei ole säädetty, että

luovuttajan olisi välittömästi ennen luovutusta tullut harjoittaa

tilalla maataloutta tai että sitä olisi harjoitettu hänen lukuunsa.

Säännöksessä mainitulla toiminnan jatkamisella tarkoitetaan

luovutuksensaajan toimintaa. Luovutuksen kohteena tulee

kuitenkin olla maatilatalouden tuloverolaissa tarkoitettu maatila.

19.1.2016


Itä-Suomen hallinto-oikeus 2.7.2015 nro 15/0913/1

• Peltopinta- alan suhteellisella osuudella tilan kokonaispinta-

alasta ei ole ratkaisevaa merkitystä, vaan suhteellisen pienetkin

peltoalat ovat oikeuskäytännössä tuoneet tilat metsineen perintö-

ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitetun huojennuksen piiriin.

• Mainitussa lainkohdassa tarkoitetun jatkamisedellytyksen

täyttyminen ei edellytä, että maataloutta harjoitetaan

päätoimisesti, vaan huojennus saatetaan myöntää myös

sivutoimiselle viljelijälle.

• Myöskään luovuttajan harjoittaman maatalouden tuloksen

vähäisyydellä tai jopa tappiollisuudella ei sinänsä ole katsottu

olevan ratkaisevaa merkitystä.

19.1.2016



• Valittajan ja hänen poikiensa 5.1.2012 perintönä saamilla

tiloilla on metsää noin 172 hehtaaria ja yhdellä tiloista

peltoa 1,6 hehtaaria. Pellon osuus tilojen kokonaispinta-

alasta on siis hyvin pieni. Vallitsevan oikeuskäytännön

mukaan tällä ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä

veronhuojennusten kannalta.

• F-tilan RN:o 6:12 on näissä oloissa katsottava peltopinta-

alansa puolesta olevan perintö- ja lahjaverolaissa

tarkoitettu maatila. Valittaja on myös saattanut

uskottavaksi, että hän tulee harjoittamaan perityillä

tiloilla maa- ja metsätaloutta.

19.1.2016



• Kuten edellä on todettu, ei veronhuojennuksen saamisen edellytykseksi ole säädetty, että luovuttajan olisi välittömästi ennen luovutusta tullut harjoittaa tilalla maataloutta tai että sitä olisi harjoitettu hänen lukuunsa.

• Hallinto-oikeuden käsityksen mukaan on huojennuksen saamisen kannalta merkitystä kuitenkin myös sillä, miten pitkä aika on kulunut tilalla harjoitetun maa-talouden päättymisestä, olipa sitä harjoittanut kuka tahansa, sekä sillä, mitä toimenpiteitä on varsinaisen maatalouden harjoittamisen jälkeen mahdollisesti kohdistunut tilalla olevaan maatalousmaahan.

• B on asiakirjojen mukaan lopettanut maatalouden harjoittamisen vuonna 2005. B:llä ei ole selvitetty ainakaan vuoden 2005 jälkeen olleen maatalouden tukituloja eikä tuloja pellon vuokraamisesta. Asiakirjoissa ei ole selvitystä myöskään siitä, että F-tilalla sijaitsevaa 1,6 hehtaarin maatalousmaata olisi B:n omistusaikana muutoinkaan pidetty viljelykelpoisina vastaista maatalouden harjoittamista varten.

19.1.2016



• Kun otetaan huomioon, että maatalouden harjoittaminen F-tilalla oli päättynyt sanotulla tavalla useita vuosia ennen omistusoikeuden siirtymistä ja kun tilan peltojen kunnossapidosta luovuttajan omistusaikana vastaista maatalouskäyttöä varten ei ole esitetty selvitystä, on tilan käytön maatalouden harjoittamiseen katsottava lakanneen lopullisesti siten, ettei kyseessä ole katsottava olleen perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu maatila enää siinä vaiheessa, kun omistusoikeus on siirtynyt nykyisille omistajille. Valittajan tilalla harjoittamassa maataloudessa ei siten voi myöskään olla kyse sanotun momentin 2 kohdassa tarkoitetusta maatalouden harjoittamisen jatkamisesta. Näin ollen sukupolvenvaihdosta koskevia huojennussäännöksiä ei voida soveltaa nyt kyseessä olevaan perintösaantoon.

Kommentti (MK):

• HAO:n päätös vastaa Verohallinnon noudattamaa tulkintaa ja ohjausta. Päätöksessä on hyvin perusteellisesti ja selkeästi tuotu esille PerVL 55 §:n soveltamisedellytyksiä.

19.1.2016


Kiitos!

19.1.2016


Documents

Maatalouden verotus Ajankohtaista verovuoden 2015 verotukseen€¦ · Maatalouden verotus – Ajankohtaista verovuoden 2015 verotukseen . Sisältö 1. ... ja maksut 2. Maatilaa koskevia