Maito ja Me 3/2013

Maito ja Me3 /2013

Teemana ruokinta ja hyvinvointi

Edustavat rehunäytteet näytteenotto palvelulla

Varmista umpilehmien syöntikyky

Hyvinvoiva lehmä tuottaa

YHTEISTYÖSSÄMEIJEREIDEN

KANSSA

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

Edelläkävijän ratkaisutkannattavaan tuotantoon

MYYNTI:MEIJEREIDEN

TUOTTAJAPALVELUT

Uutta Suomessa:Vaihtoehto alkuperäisille

LACnännikumeja valmistetaan eri tuotenimillä vuosittain yli kaksi miljoonaa kappaletta

ja niitä käytetään yli 60 maassa. Uusi edistyksellinen kumilaatu mahdollistaa

LACnännikumille vakuuttavat laskennalliset kestävyysarvot:

3000 lypsykertaa ja 1000 käyttötuntia.

LACnännikumit sarjan ohjehinta (sis.alv 24%) 24€

Meijereiden syysmarkkinoilla nyt tutustumishintaan.

Katso markkinakirjeestä!

LAC-nännikumi numero 20 – Vaihtoehto SAC nro 15020 (Uniflow).Tuotenumero 23020020

ø 25 mm

ø 13,5 mm ø 20 mm

300 mm

ø 25 mm

ø 13,5 mm ø 22 mm

300 mm


ø 26 mm

ø 20 mm ø 22 mm

315 mm

Testaa LACnännikumien soveltuvuus omalle karjallesi.

LAC-nännikumi numero 28 – Vaihtoehto DeLaval nro 9990008-80 (ja vanhempi 964008-80) Tuotenumero 23020028

Maito ja Me

3 /2013

s.30 s.40

25. vuosikerta Julkaisija Valio Oy Toimitus PL 10, 00 039 Valio, puh. 010 381 121, faksi 010 381 2069, [email protected] Päätoimittaja Aino Murtomaa-Niskala, puh. 010 381 2045, [email protected] Assistentti Aija Me-riläinen, puh. 010 381 2044, aija.merilä[email protected] Taitto Päivi Liikamaa, [email protected] Tilaukset ja osoitteen�muutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja Me, PL 650, 00 043 Edita, puh. 020 450 00, [email protected] Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, puh. (09) 278 7711, faksi (09) 278 7890, [email protected] Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja Me ilmestyy 4.12.2013.

PalsTaTPääkirjoitus ............................................................................................. 4Ajankohtaista .................................................................................. 5Uutiset .......................................................................................... 6–9Me maidontuottajat ....................................................................... 12Työ kevyeksi ........................................................................................ 13Eläinlääkäri .......................................................................................... 14Kysy asiantuntijalta ......................................................................... 15Nasevasti terveydenhuollosta .................................................. 43Koneklinikka ........................................................................................ 48Valion koekeittiöstä ........................................................................ 62Brysselistä ........................................................................................... 65Uutta Valiolta ...................................................................................... 66Riitan aamulypsy .............................................................................. 69Hallituksen puheenvuoro ............................................................ 70

TEEMa: RuokinTaEdustavat näytteet rehunäytteenottopalvelulla ............. 16Ummessaolokauden ruokinta .................................................. 18Oikealla ruokinnalla tuotostavoitteisiin ................................ 23Muuntogeeniset rehut kiellettyjä Valioryhmässä ............ 24Tekniset ruokintavirheet .............................................................. 27Lehmät laitumelle robottipihatosta ....................................... 28

TEEMa: HyVinVoinTiOngelmakohtiin pyritään aina löytämään ratkaisu ......... 30Lehmä kertoo totuuden ............................................................... 32Vasikan terveys: raikas ilma ja kuivitus ykkösasioita ....... 34Navettapalosta uuteen alkuun ................................................... 36

MuuT aiHEETValion hallintoneuvosto ................................................................ 10Maatalousyhtymä on hyvä toimintamalli yhteistyökykyisille osakkaille ...................................................... 38Miten tulkita utaretulehdustestin tuloksia? ........................ 40Asemalypsy sujuvaksi .................................................................... 44Kustannusrakenteen tuntemus auttaa kehittämään kannattavuutta ..................................................... 50Tapasimme valvontaeläinlääkäri Sakari Wirenin .............. 53Kolmen korjuun taktiikalla tuloksia .......................................... 55Ennätysyleisö saattoi lehmiä laitumelle ............................... 57Valiomaito näkyi Farmarissa ...................................................... 58Farmarin retkikohteena robottipihatto................................. 60

s.12

www.valio.fi/maitojame

Kansi Matti ja Ulla Hälikkä ja Marja Jalo-Ryynänen rehunäytteiden otossa. Kuva: Marja Seppälä

KUVA: AiNO MURTOMAA-NiSKALA

KUVA: TAiNA VOUTiLAiNEN KUVA: REiJO JOKiVUORi

YHTEISTYÖSSÄMEIJEREIDEN

KANSSA

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

Edelläkävijän ratkaisutkannattavaan tuotantoon

MYYNTI:MEIJEREIDEN

TUOTTAJAPALVELUT

Uutta Suomessa:Vaihtoehto alkuperäisille

LACnännikumeja valmistetaan eri tuotenimillä vuosittain yli kaksi miljoonaa kappaletta

ja niitä käytetään yli 60 maassa. Uusi edistyksellinen kumilaatu mahdollistaa

LACnännikumille vakuuttavat laskennalliset kestävyysarvot:

3000 lypsykertaa ja 1000 käyttötuntia.

LACnännikumit sarjan ohjehinta (sis.alv 24%) 24€

Meijereiden syysmarkkinoilla nyt tutustumishintaan.

Katso markkinakirjeestä!


ø 25 mm

ø 13,5 mm ø 20 mm

300 mm

ø 25 mm

ø 13,5 mm ø 22 mm

300 mm


ø 26 mm

ø 20 mm ø 22 mm

315 mm

Testaa LACnännikumien soveltuvuus omalle karjallesi.

LAC-nännikumi numero 28 – Vaihtoehto DeLaval nro 9990008-80 (ja vanhempi 964008-80) Tuotenumero 23020028

4 Maito ja Me 3/2013

Pääkirjoitus

Syksyn satoa

Hyvä satovuosi tuo helpotusta maitotilo-jen talouteen. Säilörehu korjattiin mää-rältään ja laadultaan pääosin kohtuulli-

sena. Viljan hinta halpenee maailmalla saatu-jen runsaiden satojen ansiosta. Toki tuotanto-panosten hinnoissa on myös nousuja, mutta rehun merkitys maitotilan taloudessa on huo-mattava, koska ruokintakustannus on suurin tekijä maidon tuotantokustannuksessa.

Tuotantopanosten hinnat elävät omaa elä-määnsä, mutta omalla tekemisellä voi aina vai-kuttaa tulokseen. Suunnitelmallinen ruokin-ta hyödyntää olemassa olevat rehut mahdolli-simman tehokkaasti ja optimoi panos–tuotos-suhteen. Neuvonnalla on tähän hyvät työkalut ja palvelu kaikkien saatavilla.

***Valioryhmän järjestämät Laitumellelasku-tilai-suudet keräsivät yli kymmenentuhatta kävijää maitotiloille todistamaan eläinten riemukas-ta marssia kevätlaitumelle. Tapahtumat saivat runsaasti julkisuutta myös tiedotusvälineis-sä. Farmari-maatalousnäyttelyn retkikohteik-si lupautuneet maitotilat esittelivät käytännön maidontuotantoa sadoille vieraille. Navettojen avajaiset keräävät ammattiväen lisäksi paikka-kuntalaisia toteamaan paitsi nykyaikaisen nave-tan mukavuuksia myös maatilayrityksen talou-dellista merkitystä alueen elinvoimalle.

Näiden tapahtumien järjestäjät tekevät tär-keää työtä koko elinkeinon hyväksi. Avaamalla ovia lisätään tietoa ja luodaan luottamusta suo-malaiseen, laadukkaaseen maidontuotantoon.

***Kohta tämän lehden ilmestymisen jälkeen Vali-on hankintaosuuskuntien hallinto ja johto kokoontuu Valiokokoukseen. Valiokokous on keskustelu- ja informaatiotilaisuus, jossa omis-tajat saavat tilannekatsauksen Valion toimin-nasta ja tulevista näkymistä. Kokous ei päätä asioista, mutta laajentaa vuorovaikutuspintaa ja pohjustaa yhteistä näkemystä Valion ja omis-tajien välillä. Omistajavaltaa Valiossa käyttävät hallitus ja hallintoneuvosto, joista jälkimmäi-sen esittelemme tässä numerossa.Hyvää syksyä!2. lokakuuta 2013

Aino Murtomaa-NiskalaPäätoimittaja

Maito ja Me 3/2013 5

V anhan sanonnan mukaan lypsävälle lehmäl-le on annettava talon parhaat eväät. Tämä viisaus pitää edelleen paikkansa siinä suh-

teessa, että maitotila elää maidosta ja lisämyynti-tuloja saa vain tuottamalla lisää maitoa. Jos kuiten-kin halutaan maksimoida tilan taloudellinen tulos, ei tämän vanhan sanonnan noudattaminen välttä-mättä enää riitä.

Kuluva vuosi on nimetty ruokinnan teemavuo-deksi ja sen ainoa tavoite on luoda maitotiloille mahdollisuuksia hankkia lisäeuroja suunnitelmal-lisella ruokinnalla. Tämä tarkoittaa sitä, että mai-dosta saatavan myyntitulon ja ruokintakustannuk-sen erotus maksimoidaan kunkin tilan olosuhteis-sa ja käytettävissä olevilla rehuilla.

Analysoi, suunnittele ja toteuta; siinä onnistu-neen ruokinnan kulmakivet. Nämä suunnitelmal-lisen ruokinnan periaatteet ovat ne vanhat tutut, mutta käytössämme on entistä paremmat työka-lut toteuttaa niitä.

Uudessa KarjaKompassi-työkalussa yhdistyy ensimmäistä kertaa aiemman ruokinnan tulokset saumattomasti uuteen ruokinta-

suunnitelmaan. Ja mikä parasta, yhdistäminen voi-daan tehdä aidosti tilakohtaisesti.

Keskeisessä roolissa on ruokinnan seuran-nan päivälaskelma, jonka avulla päästään kiinni jokaisen tilan maidontuotannon ytimeen. Se ker-too paitsi ruokinnan taloudellisen tuloksen hyvin yksinkertaisella tavalla, myös sen, mitkä ovat parannettavat asiat.

Maitotuotoksen takana olevat päätekijät ovat eläinaines, olosuhteet, hoito ja ruokinnan taso. Päivälaskelmassa voidaan riittävän tarkasti erot-taa ruokinnan vaikutus erillisenä muista tekijöis-tä. Tämän edellytyksenä on se, että maitotuotosta mitataan säännöllisesti ja tilan käyttämät perusre-hut on aina analysoitu huolellisesti. Näillä periaat-teilla uuden ruokinnan onnistunut suunnittelu on jo puoliksi tehty ja voidaan tehokkaasti panostaa kehitettäviin asioihin.

Uusien työkalujen lisäksi myös ProAgri-an ruokinnansuunnittelun palvelut ovat uudistuneet. Maitotiloilla on valittavanaan

kolme eri laajuista palvelupakettia sen mukaan, millainen on tilan kulloinenkin tarve. Uudistus on tervetullut, koska tarve tilojen välillä ja saman tilan sisälläkin eri aikoina vaihtelee paljon.

Erityisen hyvää uudessa toimintamallissa on se, että ruokinnan asiantuntijat voivat entistä helpom-min verkottua internetissä toimivien työkalujen

kautta toisiinsa. Tämän seurauksena kaikilla mai-totiloilla sijainnista riippumatta on samat ruokin-nan huippuosaajien palvelut käytössään.

Lopuillaan oleva satokausi on ollut sääolo-suhteiltaan edellistä suopeampi. Silti säilö-rehun tuotannon kannalta olosuhteet ovat

tila- ja aluekohtaisesti kovasti vaihdelleet. Alkuke-sän lämpöaalto näkyy ensimmäisen nurmisadon hieman keskitasoa alhaisempana D-arvona. Toi-nen sato kärsi joillain alueilla kuivuudesta, mutta helpotusta tuo suotuisa loppukesä mahdollistaen kolmannen niiton.

Näin ollen tiloilla on laadultaan monenlaisia säi-lörehueriä varastossa. Siis viimeistään juuri nyt on aika toteuttaa suunnitelmallisen ruokinnan ensim-mäinen perusedellytys ja lähettää kaikista rehueris-tä näytteet maitoauton mukana rehulaboratorioon analysoitavaksi. Analyysin kustannus on mitätön siitä satuun hyötyyn verrattuna. Ilman perusre-hujen laatutietoja ei mikään ruokintasuunnitelma johda toivottuun tulokseen.

Toivotan kaikille Valiolaisille maitotiloille suunni-telmallista ja menestyksekästä sisäruokintakautta.

Ajan- kohtaista

Analysoi, suunnittele ja toteuta

Analyysin kustannus on mitätön siitä saatuun hyötyyn verrattuna.

Juha NousiainenAlkutuotantojohtaja

Valio Oy

KUVA: MARJA SEPPäLä


Uutiset

l Valio on tehnyt hyvää tulosta vuoden ensimmäiset kahdeksan kuukautta huoli-matta talouden synkistä näkymistä.

”Kun muistetaan, että Valio ylsi viime vuonna ennätystulokseen ja ainakin vie-lä alkusyksystä maitokate on edellisvuotta edellä, on syytä olla tyytyväinen”, toimitus-johtaja Pekka Laaksonen sanoo. Hän muis-tuttaa kuitenkin, että henkseleiden pau-kutteluun ei ole varaa. ”Vasta vuoden vii-meiset kuukaudet näyttävät, mihin tulos lopullisesti asettuu.”

Tuottajahinnassa Valion onnistuminen markkinoilla näkyy pitkällä tähtäyksellä. Valion tavoite on tilittää maidosta vakaata ja kestävällä pohjalla olevaa hintaa. Valio nosti elokuussa maidon hintaa osuuskun-nille kahdella sentillä. Se on Laaksosen mukaan markkinoilta jo ansaittu. Lopul-linen tulos tulee maksuun jälkitilissä sen mukaan, paljonko tilitettävää kertyy.

Maidontuottajalle vakaa hintataso mer-kitsee varmuutta talouden ja investointi-en suunnittelussa. Maatila ei elä kvartaali-taloudessa, vaan yritystä hoidetaan ja kehi-tetään pitkäjänteisesti.

Haastavat näkymätValion tehtävä on hakea markkinoil-ta maidontuottajan tuottamalle maidol-le mahdollisimman suuri arvo. Koko ajan pitää pystyä parempaan, mikä Laakso-sen mukaan on haastavaa, koska kilpailu kiristyy jatkuvasti ja taloustilanne muut-taa kuluttajien ostokäyttäytymistä.

Suomi tarpoo syvässä taantumassa ja Valio menettää markkinoita kotimaassa. Korvaavaa myyntiä on haettava ulkomailta.

Osaltaan Valion tulosta on kannatellut teollisuustuotteiden, lähinnä jauheiden, hyvä hinta. Nyt jauheiden maailmanmark-kinahinnoissa alkaa näkyä rapautumista. Laaksonen toteaa investointien Euroopas-sa kohdistuneen erityisesti herajauheiden jalostukseen ja tähtäimessä ovat Kiinan kasvavat markkinat. Kasvava kilpailu jau-hemarkkinoilla tulee vaikuttamaan myös Valion liiketoimintaan. Valio on merkittä-

Uudistumisesta on pidettävä huoltaJatkuva uudistuminen on kasvun edellytys, sanoo Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen. Yrityksen on kehityttävä, mutta ylivelkaantumista varoen. Tarkkaa taloudenpitoa tarvitaan koko Valioryhmässä.

vä demineralisoitujen herajauheiden toi-mittaja Kiinaan.

Kotimaassa Valio on menettänyt suuret määrät perusmaitojen myyntiä, kun Kil-pailu- ja kuluttajaviraston takaama kate-turva kilpailijoille pakotti Valion nosta-maan perusmaitojen hintaa. Maitoa jou-dutaan nyt myymään heikompaa katetta tuottavana jauheena.

Ilonaiheita ovat onnistumiset omassa tekemisessä. Esimerkkinä Laaksonen mai-nitsee laktoosittomien Valio Eila™ tuottei-den menestyksen Ruotsissa, vaikka lak-toosittomille markkinoille on tullut useita kilpailijoita. Menestys osoittaa, että Vali-on tuotteet ovat hyviä ja kilpailukykyisiä kovassakin markkinassa.

”Luomun piristyminen pitkän hiljaisen kauden jälkeen nostaa odotuksia ja Valio Plus® maidoissa näyttää olevan potentiaa-lia menestyskonseptiksi maitokategorias-sa”, hän sanoo.

investoinneilla kiire Valion tulos tulee omista merkki- ja lisä-arvotuotteista. Laaksosen mukaan perus-maitojen ja voin myynnillä päästään noin 30 snt/kg maitotuottoon, mutta 40 snt/kg maitotuotto edellyttää lisäarvoa tuoteva-likoimaan.

Maitovalmisteiden tuonnin lisääntyes-sä valiolaisen maidon kotimaan käytöstä jää yli reilut 35 prosenttia maidon proteii-nista ja yli 40 prosenttia maitorasvasta. Ne on myytävä ulkomailla ja mahdollisimman jalostettuina tuotteina, jotta niistä saadaan myös rahaa. Siksi jalostusarvon nosto on välttämätöntä, jos maidon tuottajahinta halutaan pitää nykyisellään tai tavoitellaan nykyistä korkeampaa hintaa.

Ongelmakohdaksi on muodostunut val-mistuskapasiteetin puute. Esimerkiksi rah-kan valmistuslinjat eivät pysty täyttämään kysynnän kasvua. Kiireellisiä investointi-tarpeita on erityisesti Seinäjoen ja Turen-gin tehtailla, joissa uutta kapasiteettia tar-vitaan lisäarvotuotteiden valmistukseen.

”Ruotsi ja Venäjä ovat varteenotettavia markkinoita lisäarvotuotteille, vaikka niis-sä on otettava huomioon valuuttakurssi-riski, joka voi viedä kannattavuutta”, Laak-sonen toteaa.

Hän muistuttaa Valion olevan pieni toi-mija kansainvälisillä markkinoilla. Mei-jerialalla toimivista suuryrityksistä Nest-len viime vuoden kasvu oli yhtä suuri kuin Arlan koko liikevaihto ja Unileverin kas-vu kolme kertaa Valion liikevaihdon ver-ran. Nämä monikansalliset yritykset teke-vät tulosta nimenomaan erikoistuotteilla, joita kuluttajat monissa maissa haluavat ostaa. Tässä kehityksessä Valion on pystyt-tävä pysymään mukana.

uudistuminen jatkuuMaitotilojen tilanteeseen kohtuullinen rehuvuosi ja viljan hinnan lasku tuonevat hieman helpotusta, Laaksonen arvioi. Se ei poista tarvetta tarkalle taloudenpidolle. Yritystä pitää kehittää, mutta ylivelkaan-tumista varoa. Investoinnit pitää laskea ja lasketuttaa omien resurssien ja lähtökoh-tien mukaan.

Hän viittaa Etelä-Euroopan maiden pelottavaan esimerkkiin. Velkojen takai-sinmaksun aika tulee aina eteen.

Valio tekee oman osansa luomalla tuote-valikoimallaan arvoa ja sitä kautta kansain-välisesti vertaillen korkeaa tuottajahintaa maidolle. Laaksosen mukaan Valion kone ei ole hyytymässä talouden synkistä näky-mistä huolimatta, mutta työtä on tehtävä lujasti. Koko ajan on mentävä eteenpäin ja pidettävä huolta siitä, että uudistuminen jatkuu, hän sanoo.

p Valio on tehnyt hyvää tulosta alku-vuoden aikana. Kilpailukyvyn säilyttä-minen jatkossa edellyttää jalostusar-von nostoa Valion tuotteis tossa, Pekka Laaksonen sanoo.


lysTikki

Eipä hoksaa susi eikä karhukaan, missä kohtaa meikätyttö piilee. Turvallista syksyä kaikille!

Erikoismaitojen valmistusta Tampereelle lValio Oy rakentaa Tampereen mei-

jeriin erikoismaitojen valmistuslinjat, jotka kaksinkertaistavat erikoismai-tojen tuotantokapasiteetin. Nyt eri-koismaitoja valmistetaan vain Valion Jyväskylän meijerissä. Erikoismaitoja ovat muun muassa Valio Plus™ maidot ja Valio Eila® Laktoositon maitojuoma.

Tampereelle tulee kaksi uutta val-mistuslinjaa, joista ensimmäinen ote-taan käyttöön ensi vuonna ja toinen vuonna 2015. Nykyiset pakkauslinjat korvataan neljällä uudella. Investointi maksaa reilut 30 miljoonaa euroa ja se turvaa myös maitojen viennin kas-vun Venäjälle.

Juustotehtaat juhlivat pyöreitä vuosia lValion Joensuun juustola juhlii tänä

vuonna 30-vuotista toimintaansa. Joensuussa valmistetaan kolmannes Valion juustoista. Tehtaan vuosituo-tanto on noin 25 miljoonaa kiloa juus-toharkkoja, kuluttajapakattuja juus-toja, tuorejuustoja ja maitojauheita. Päätuotteita ovat Valio Polar® juusto, Valio Salaneuvos® juusto ja Valio Viola® tuorejuusto.

Valion Vantaan tehdas on toiminut 40 vuotta. Tehdas valmistaa Valion sulatejuustot, ja siellä pakataan ja kypsytetään Valion muita juustoja. Vantaalla valmistetaan muun muassa Suomen suosituin sulatejuusto Valio Koskenlaskija®, joka on kuulunut suo-malaisten ruokapöytiin jo 80 vuotta.

l Valio Oy Seinäjoen tehtaalla rakennetaan lisää kapasiteettia rahkan valmistukseen. Investointi toteutetaan kahdessa vaihees-sa ja sen arvo on reilut 36 miljoonaa euroa.

Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan saneerattavaan tilaan uusi rahkantuotan-tolinja, joka on tarkoitus ottaa käyttöön alkuvuodesta 2014.

Toisessa vaiheessa rakennetaan uusi tuotevarasto, palautuvan materiaalin käsittely ja pesukeskus. Uudisrakennuk-

sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2015 aikana. ”Investointi kaksinkertaistaa tuo-tantokapasiteetin nykyisestä ja mahdol-listaa tuotteiston kasvun lähimarkkinoil-la Ruotsissa ja Venäjällä”, Valion Seinäjoen tehtaanjohtaja Timo Panula sanoo.

Proteiinituotteiden suosio on kasvatta-nut erityisesti Valio Seinäjoen valmistami-en Valio pehmeän maitorahkan, Valio PRO-feel® proteiinirahkan ja Valio Eila® kreikka-laisen jogurtin kysyntää.

Valio Plus Akatemia™ jakaa stipendejä nuorille urheilijoille lValio perusti keväällä Valio Plus Akatemia™ ohjel-

man kannustamaan nuoria liikunnan, urheilun ja ter-veiden elämäntapojen pariin. Ohjelman kummeja ovat Sami Hyypiä, Kiira Korpi, Joel Pohjanpalo ja Teemu Selänne.

Valio Plus Akatemia™ tukee nuoria urheilijoita jaka-malla stipendejä alle 18-vuotiaille yksilöurheilijoille, joukkueille ja koululaisille lajiin katsomatta. Elokuussa päättynyt stipendien haku tuotti valtaisan määrän, yli 700 hakemusta. Stipendien saajat julkaistaan loka-kuun aikana verkkosivuilla valio.fi/valioakatemia.

p Nuoret jalkapalloilijat pääsivät Valio Plus Akatemia™ ohjelman kummien, Sami Hyypiän ja Joel Pohjanpalon oppiin ohjelman julkistustilaisuudessa.

Valio investoi rahkan valmistukseen

Uutiset

VALTRA N163 DIRECT

MAAILMAN VAHVIN PORTAATON4-SYLINTERINEN

Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi

171 HV SUOMALAISTA HUIPPUOSAAMISTA JÄRKEVÄÄN HINTAAN.

Kysy lisää!

VALTRA N163 DirectHinta alkaen 84.000,- alv. 0%

3.OSTETUINTRAKTORIMALLISUOMESSA 2013–––––– TRAFI ––––––

VAL_N_163D_H+H_210x297_13.indd 1 17.9.2013 11.00


Uutiset

Marko Puhto Pohjolan Maidon toimitusjohtajaksi lMaatalous- ja metsätieteiden

maisteri Marko Puhto on nimi-tetty Osuuskunta Pohjolan Mai-don toimitusjohtajaksi 1. 1. 2014 alkaen.

Pohjolan Maidon nykyinen toimitusjohtaja, talousneuvos Markku Hukkanen jää eläkkeelle vuoden 2013 lopussa.

Marko Puhto toimi Keski-Pohjan Juustokunnan toimi-tusjohtajana syyskuusta 2002 alkaen. Juustokunnan yhdisty-essä Pohjolan Maitoon vuoden 2007 alussa hänestä tuli Pohjo-lan Maidon varatoimitusjohtaja. Osuuskunnan toimiensa lisäksi hän on toiminut Valion Toho-lammin tehtaan tehtaanjohta-jana vuodesta 2005.

yrityspäivät marraskuussaValioryhmä järjestää maitotilojen yritys-päivät 25.–26. marraskuuta 2013 Helsin-gissä. Päivien esitykset käsittelevät maito-sektorin tulevaisuuden näkymiä ja taloutta sekä Valion strategiaa ja toimintapolitiik-kaa maitomarkkinoilla.

Tarkemmat tiedot ohjelmasta löytyvät Valmasta lähempänä tilaisuutta. Ilmoittau-tumiset omaan osuuskuntaan. Paikat täy-tetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

uudet tuottajat ValiollaPerinteinen uusien maidontuottajien tutustumistilaisuus on Valion pääkontto-rissa Helsingissä 16.–17. tammikuuta 2014.

Uusien tuottajien tilaisuudessa käydään läpi omistajuuden merkitystä Valioryh-mässä sekä Valion liiketoimintaa, strate-giaa ja tuotekehitystä. Toisen päivän aiheet keskittyvät oman osuuskunnan asioihin. Päivien aikana on myös hyvä tilaisuus tutustua kollegoihin ympäri maata.

Omasta osuuskunnasta tulee kutsu äskettäin sukupolvenvaihdoksen tehneil-le yrittäjille. Lisätietoa saa osuuskunnasta. Mukaan mahtuu 100 ensimmäistä ilmoit-tautunutta.

Valion navettaseminaariValio on järjestänyt vuosittain neuvojil-le ja rakennussuunnittelijoille suunnatun navettaseminaarin, jossa on esitelty alan uusinta tutkimusta ja käytäntöjä sekä koti-maisin että ulkomaisin asiantuntijavoi-min. Ensi vuonna navettaseminaari ava-taan myös maidontuottajille.

Seminaari sopii erityisesti yritystään kehittäville tiloille. Se järjestetään 12.–13. helmikuuta 2014 hotelli Airport Rantasi-pissä Vantaalla. Tarkemmat tiedot tulevat lähempänä tilaisuutta Valmaan. Lisätieto-ja voi kysyä myös omasta osuuskunnasta.

l Valio Oy on maidontuottajien omista-ma yritys ja maidontuottajat omistajina myös päättävät, ohjaavat ja valvovat Vali-on toimintaa. Seuraavalla aukeamalla esit-telemme Valion hallintoneuvoston, jonka 27 jäsenestä 23 edustaa maidontuottajia.

Maidontuottajien omistus Valiossa toteutuu käytännössä osuuskuntien kaut-ta. Maidontuottajat ovat osuuskunnan jäseniä ja ovat sijoittaneet osuuskuntaan osuuspääomaa. Osuuskunnat ovat puoles-taan Valion osakkaita.

Valion yhtiöjärjestys määrittää omistaji-en edustuksen Valion hallinnossa ja hallin-non tehtävät. Osakkaat valitsevat edustajan-sa Valion hallintoneuvostoon Valion yhtiö-

kokouksessa. Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on kolme vuotta kerrallaan.

Yhtiöjärjestyksen mukaan Valion hallin-toneuvoston tehtävä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hal-lintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituk-sen jäsenet ja hallituksen puheenjohtajan.

Hallintoneuvosto ohjeistaa hallitusta yhtiötä koskevissa laajakantoisissa ja peri-aatteellisesti tärkeissä asioissa sekä päät-tää yhtiön toiminnan huomattavaa supis-tamista tai laajentamista koskevista asi-oista tai yhtiön organisaation olennaises-ta muuttamisesta. Hallintoneuvosto antaa yhtiökokoukselle lausuntonsa tilinpäätök-sestä ja tilintarkastuskertomuksesta.

Valion hallintoneuvosto kokoon-tuu puheenjohtajan kutsusta niin usein kuin asiat vaativat tai hallitus sitä pyytää. Lisäksi hallintoneuvoston jäsenet seuraa-vat Valion toimintaa, tulosta ja kehitystä yhtiökokouksessa sekä Valioryhmän mai-donhankintaosuuskunnille järjestettävis-sä Valiokokouksissa.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat Valion hal-lituksen kokouksiin.

Valion hallintoneuvoston maidontuot-tajajäsenet käyttävät merkittävää omista-javaltaa Valioryhmässä, sillä he toimivat poikkeuksetta myös oman osuuskuntan-sa hallinnossa.

Valioryhmä järjestää tuottajille yhteisiä tapahtumia

Maidontuottajat päättävät Valiossa

Valio ja osuuskunnat järjestävät valiolaisille maidontuottajille yhteisiä tapahtumia, joissa käydään läpi maitosektorin ja Valioryhmän näkymiä. Tilaisuudet tarjoavat myös erinomaisen mahdollisuuden ajatusten vaihtoon kollegojen ja Valioryhmän johdon kanssa. Tervetuloa kuulemaan ja vaikuttamaan!

VALTRA N163 DIRECT

MAAILMAN VAHVIN PORTAATON4-SYLINTERINEN

Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi

171 HV SUOMALAISTA HUIPPUOSAAMISTA JÄRKEVÄÄN HINTAAN.

Kysy lisää!

VALTRA N163 DirectHinta alkaen 84.000,- alv. 0%

3.OSTETUINTRAKTORIMALLISUOMESSA 2013–––––– TRAFI ––––––

VAL_N_163D_H+H_210x297_13.indd 1 17.9.2013 11.00


Jarno Kämäräinen, 45 v.Maitoaho avoin yhtiö, kolme osakasta, KiuruvesiLypsylehmiä noin 160Nuorkarjaa Maitoahon navetassa 50, muualla hiehoja kasvamassa 50Viljelyala 270 haOsuuskunta ItäMaidon hallituksen puheen-johtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010

Katariina Lampela, 51 v. Keski-Rötkösen tila, TervolaLypsylehmiä 64, nuorta karjaa 103, sonnit kasvatetaan itse Viljelyala 120 haPohjolan Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012.

Hannu Latomäki*,57 v.Seinäjoki, Valio Seinäjoen tehdas MateriaalivastaavaMeijerialan Ammattilaiset MVLValion hallintoneuvos-tossa vuodesta 2008

Marketta Laukkanen, 56 v.Retulammen tila, Tohmajärvi Lehmiä 35 ja nuortakarjaa 75 Viljelyala 85 ha Osuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012

Tapio Lehto*, 56 v.Seinäjoki, Valio Seinäjoen tehdasTuotepakkaajaSuomen Elintarvike-työläisten Liitto SEL ryValion hallinto-neuvostossa vuodesta 2013

Jari Hekkala, 44 v.Särkelän tila, KalajokiLypsylehmiä 70, nuorkarjaa 60 Viljelyala 75 haOsuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen Valion hallinto-neuvostossa vuodesta 2012

Hannu Kainu, 62 v.Kauniston tila, yhtymänä vaimon ja veljen kanssa, KyyjärviLypsylehmiä 46, nuorkarja 35–40Viljelyala 65 haOsuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen puheenjohtaja, Osuuskunta Normilkin hallituksen puheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 1997

Raimo Kielenniva, 52 v.Teerimäen tila, KärsämäkiLypsylehmiä 33, nuorkarjaa 30Viljelyala 85 haOsuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2004

Esa Kotala, 48 v.Kotalan tilaLapuaLypsylehmiä 40, nuorkarjaa 50Viljelyala 80 haOsuuskunta Maitosuomen hallituksen puheen-johaja , Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010

Valion hallintoneuvosto

Kyösti Anttila, 53 v.Luopajärven tila, JalasjärviLypsylehmiä 41, nuor-karjaa ja lihakarjaa 55Viljelyala 62,5 haOsuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen,Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2005

Jan de la Chapelle, 60 v.Lindön tila yhtymänä pojan kanssa, RaaseporiLypsylehmiä 150, uusi navetta valmistuu lokakuussa 2013Viljelyala 226 haOsuuskunta Länsi-Maidon hallintoneuvoston puheenjohtaja,Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2009

Anu Fräntilä- Riihonen, 39 v.Riihiahon tila, KeuruuLypsylehmiä 52, nuorkarjaa 60Viljelyala noin 140 haOsuuskunta Maitosuomen hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2008

Jukka Hakkarainen, 51 v.Männistön tila, ValtimoLypsylehmiä 38, nuorkarjaa 42, lihanautoja 36Viljelyala 88 haOsuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen,Valion hallintoneuvos tossa vuodesta 2013

Arto Heikkinen, 37 v.Peltolan tila, PyhäntäLypsylehmiä 65 ja nuorkarjaViljelyala 84 haOsuuskunta Itä Maidon hallituksen jäsen,Valion hallinto-neuvostossa vuodesta 2013 alkaen


Anne Nykänen, 47 v.Jakolan tila, MikkeliLypsylehmiä 80, nuorkarjaa 80Viljelyala 80 haOsuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsenValion hallinto neuvos-tossa vuodesta 2011

Mauri Penttilä, 56 v.Penttilän tila, maatalousyhtymänä,VesilahtiLypsylehmiä 60 ja nuorkarjaViljelyala 70 haOsuuskunta Länsi-Maidon hallituksen puheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2001

Jaakko Rouhiainen, 58 v.Hallintoneuvoston varapuheenjohtajaPiispalan tila, JuvaLypsykarjaa 50, nuorkarjaa 45Viljelyala 70 haOsuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2001

Päivi Saarentola*, 56 v.Helsinki, Valio PitäjänmäkiMarkkinointipäällikkö teollisuusmyynnissäYlemmät toimihenkilötValion hallinto-neuvostossa vuodesta 2011

Anneli Santa-aho, 61 v.Harjunpään tila, LempääläLypsylehmiä 20 ja nuorkarjaViljelyala noin 20 haOsuuskunta Länsi-Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2007

Pekka Lestinen, 53 v.Nisuslahden tila, SysmäLypsylehmiä 55, nuorkarjaa 30Viljelyala 116 haOsuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 1998

Pirjo Louhevirta*, 56 v. Sauvo, Valio Turku MyyntiedustajaAmmattiliitto PROValion hallinto-neuvostossa vuodesta 2010, aiemmin Valion hallintoneuvoston jäsenenä vuosina 2002–2004

Veikko Matikainen, 61 v.Pohjolan tila, Kouvola Tila yhtymänä vaimon ja veljen kuolinpesän kanssa. Poika Harri on tulossa yhtymän osakkaaksi veljen osuudella. Maito tuotetaan yhteistyössä naapuritilan kanssa Pohjolan tilan navetassa. Lypsylehmiä 60–65, joista noin 2/3 omia ja 1/3 naapuritilan lehmiä.Nuorkarjaa 50–55 (omat ja naapuritilan)Viljelyala 40 ha (naapuritilan ala 30 ha)Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010

Timo Neuvonen, 53 v.Luukkolan tila maatalousyhtymänä vaimon, pojan sekä hänen vaimonsa kanssa, Parikkala Lypsylehmiä 90, nuorkarjaa 90 Viljelyalaa hallinnassa 100 ha sekä sopimusalaa 50 ha Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012

Pentti Santala , 58 v.Hallintoneuvoston puheenjohtajaPellon tila, KauhajokiLypsylehmiä 70, nuorkarjaa 100Viljelyala 100 haOsuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen, Osuuskunta Normilkin hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 1997

Risto Sonninen, 47 v.Peräniemen tila, MaaninkaLypsylehmiä 37, nuorkarjaa noin 40Viljelyala 79,5 haOsuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010

Pentti Suokannas, 50 v.Simolan tila, AskolaLypsylehmiä 85, vasikat, hiehot ja lihamullit 150Viljelyala 220 ha, josta omaa 140 haOsuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen puheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2008

Päivi Ylä-Outinen, 50 v.Aution tila yhtymänä Katri-sisaren kanssa, LappeenrantaLypsylehmiä 30, nuorkarja kasvatetaan muuallaViljelyala 42 haOsuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2008

*Valion henkilökunnan edustaja


ME MaidonTuoTTajaTValioryhmässä on 7661 maidontuottajaa. Mika Rundgren ja Tiina Norrman ovat Osuuskunta Pohjolan Maidon tuottajia.

Mika Rundgren ja Tiina Norrman

uMaidontuotanto ja maatilamatkailu pitävät Tiina Norrmanin ja Mika Rundgrenin kiireisinä. Apulaisina askareissa hyörivät Alma-Sofia ja Almiina.

PErhE Mika Rundgren 46 v., Tiina Norr-man 36 v., Alma-Sofia 6 v. esikoululainen ja Almiina 3 v. Mika Rundgren toimi aiem-min yli 20 vuotta lomittajana ja Tiina Norr-man johtavana lomittajana. Molemmilla on maatalousalan koulutus. TilA Koivusaajon tila Lapissa, Kolarin kunnan eteläisimmässä kylässä Kallionie-messä, on isännän kotitila. Sukupolven-vaihdos tehtiin 2008. Tila sijaitsee luon-nonkauniilla paikalla Tornionjoen varres-sa. Uusi asuinrakennus tehtiin muutaman sadan metrin päähän navetasta ja tilakes-kuksesta, jossa isännän äiti edelleen asuu. NAVETTA 1950-luvun lopulla rakennettu parsinavetta, jota on useaan otteeseen kor-jattu ja laajennettu. Suoraviivainen pohja-kaava ja yhdessä tasossa olevat tilat ovat mahdollistaneet muutokset ja koneista-misen. Lietelantaan siirryttäessä kuiva-lantalan paikalle rakennettiin nuorkarja-tilat. Navettaan tuli 1973 putkilypsy toise-na tilana Kolarissa. KArJA 25 lypsylehmää sekä eläkeläinen. Nuorkarjaa 30 päätä, joista 10 lihasonnia. Karjan keskituotos on 11 800 kiloa. Huippu-lehmistä kertovat tulokas-, kellokas- ja 50- ja 100-tonnarikunniakirjat, joita on tuvas-sa seinän täydeltä. Maito herutetaan hyväl-lä, yksilöllisellä hoidolla sekä säilörehulla, täysrehulla ja lisukkeena kuivaa heinää. Kesällä eläimet laiduntavat. Pihakarsinassa maata tonkii neljä kesä-

possua. Matkailijoiden ilona on poroper-he aituuksessa. iKiMUiSTOiSET lEhMÄT Korkeatuo-toksisen karjan huiput ovat satatonnarit Liekki, Pipsa ja Rusina. Jokaiselle on jär-jestetty juhlat ja satatonnarikunniataulun lisäksi muistona on isäntäväen juhlan kun-niaksi teettämät satatonnaripaidat.

Eläkeläismamma Tupsu oli aikanaan lauman johtajalehmä. Määrätietoinen ja luonteikas Tupsu on emännän lemmikki ja nauttii nyt virallisia eläkepäiviä navetassa. Sitä ei enää siemennetä.

Lapin Karjakerho palkitsi huikean vuo-situotoksen, 18 376 kiloa maitoa, vuonna 2011 lypsäneen Ynnä-lehmän Lapin Kello-kas 2012 -palkinnolla. Tuotos syntyi leh-män ensimmäisellä tuotoskaudella.KArJANJAlOSTUS Jalostusneuvojan vuosittain tekemä jalostussuunnitelma on pohjana isäntäväen päätöksille. Tavoittei-ta ovat mm. hedelmällisyys, hyvä rakenne, luonne ja helppolypsyisyys. Nopea lypsy säästää vetimiä eikä tyhjälypsyä tule. Kaksi korkeatuottoista lehmää lypsetään kaksil-la lypsimillä, koska yksi kone ei pysty iso-ja utareita lypsämään. VilJElYSSÄ 27 hehtaaria, kaikki nur-mella. Pellot ovat silmänkantaman sisäl-lä. Urakoitsija korjaa säilörehun paalei-hin. Normaalisti saadaan kaksi satoa. Pari kertaa on korjattu kolmattakin satoa. Kui-vaa heinää ostetaan. Urakoitsijan palve-

luita käytetään myös lietteen levityksessä.lOMAMÖKiT Matkailijoille vuokrataan neljää lomamökkiä ja matkailuvaunupaik-koja ympäri vuoden. Lisäksi on mökkejä kesäkäytössä. Maatilamatkailuyritys Jout-tensuvannon Loma sijaitsee mahtavalla paikalla Tornionjoen rannalla. Monista lohenpyytäjistä on tullut kanta-asiakkai-ta, jotka saapuvat vuodesta toiseen kokei-lemaan kalaonneaan. Talvimatkailijoille moottorikelkka- ja latureitit ovat aivan vie-ressä. VAPAA-AiKA Lypsykarja, maatilamat-kailuyritys ja perhe pitävät sekä Mikan että Tiinan kiireisinä. ”Onneksi meillä on pit-kään ollut sama hyvä lomittaja, jolle kar-jan voi täysin luottaa.” Muutaman päivän lomareissuja on tehty esimerkiksi Kuusa-moon ja Pohjois-Lappiin. TUlEVAiSUUS Maidontuotanto ja maa-tilamatkailu täydentävät toisiaan ja pysy-vät jatkossakin tilan toimintamallina. Tila-kaupan ja uuden asuinrakennuksen raken-tamisen jälkeen mennään toistaiseksi näis-sä puitteissa. Lomamökeissä ja navetassa riittää pientä remonttia. Tavoitteena nyt on saada koko karja, 25–28 lehmää, hyvään tuotokseen, Mika Rundgren sanoo.

Tilaan ja matkailuyritykseen voi tutus-tua: www.koivusaajonlomamajat.com

Teksti ja kuva Aino Murtomaa-Niskala


Työ kEVyEksi

lTutkija Marja Kallioniemi Maa- ja elintarvi-ketalouden tutkimuskeskuksesta on syys-kuussa julkaistussa väitöskirjassaan Työ-hyvinvointi maatiloilla selvittänyt stressin esiintymistä ja oireita päätoimisilla maata-lousyrittäjillä.

Tutkimuksen mukaan sosiaaliset suh-teet maatiloilla vaikuttavat merkittävästi stressin esiintymiseen. Myös työhön liitty-vän tukiverkoston vähäinen käyttö ja epä-selvä työnjako kuluttavat voimavaroja. Ihmissuhteiden vaikutus hyvinvointiin maa-tilalla korostuu, kun työpaikka ja koti ovat samassa.

Ihmissuhteet eivät ole itsestään selvyyk-siä, vaan vaativat hoitoa ja huolenpitoa. Hyviin ihmissuhteisiin kuuluvat keskinäi-nen kunnioitus, toisen mielipiteen arvos-tus ja kuunteleminen. Kuuntelemisessa on olennaista olla läsnä ja asettua toisen ihmi-sen asemaan. Ystävyys on arkipäivän ylelli-syyttä, jota kannattaa vaalia.

Monet tutkimukset osoittavat myös, että ihminen kokee itsensä sitä terveemmäksi,

mitä enemmän hänellä on sosiaalista pää-omaa. Sosiaalista pääomaa kasvattavat sosiaaliset suhteet, yhdistystoiminta, luot-tamustoimet ja yhteisöllisyys. Sosiaalisen pääoman yhteys koettuun terveyteen säi-lyy, vaikka muiden terveyteen vaikuttavien tekijöiden kuten iän, sukupuolen ja pitkäai-kaisen sairauden vaikutukset vakioidaan.

Ihminen tarvitsee läheisyyttä ja hyväk-syntää voidakseen hyvin. Ihmissuhteet ilonaiheineen ja vaikeuksineen kutsuvat kehittymään ihmisinä ja yrittäjinä. Vuoro-vaikutuksen kautta kuulumme yhteisöön, joka vaikuttaa käyttäytymiseemme ja yri-tystoimintaamme. Erityisesti vaikeassa elämäntilanteessa tarvitsemme ympäril-lemme tuttuja ihmisiä. Ystävän kanssa ilo kaksinkertaistuu ja suru puolittuu. Maata-lousyrittäjä hyötyy laajasta ihmissuhdever-kostosta myös liiketaloudellisesti uusien ideoiden ja näkökulmien myötä.

Kallioniemen tutkimuksen mukaan pää-toimiset maatalousyrittäjät kokivat vähem-män stressiä kuin työikäinen väestö kes-

kimäärin. Joka neljäs koki kuitenkin voi-mattomuutta ja väsymystä ja joka viides unettomuutta. Väsymys, unettomuus ja voimattomuus olivat lisääntyneet aiem-paan kyselyyn verrattuna.

Jokainen maatalousyrittäjä voi poh-tia mielessään syitä muita vähäisempään stressin kokemukseen. Johtuuko se yrit-täjän sitkeydestä ja ammatin tarjoamista myönteisistä puolista, esimerkiksi eläinten hoitotyön palkitsevuudesta ja työn itse-näisyydestä. Vai onko syynä ruuan tuotta-misen tärkeys ja merkitys, joka on omassa arvostuksessa korkealla ja nousussa myös yleisesti. Päivittäiset ruokaohjelmat tele-visiokanavilla kertovat ruuan merkityksen kasvusta.

Sosiaaliset verkostot hyvinvoinnin tukena

Palstalla Melan työturvallisuus-yksikön asiantuntijat kirjoittavat maatalouden työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista.

Sirpa HavuPalvelupäällikkö

Mela

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

Karjasi haluaa tuoretta rehua useita kertoja päivässäKarkearehuautomaatio - väkirehut kioskeista

• säästää työtä ja aikaa• helppokäyttöinen, rehun kulutuksen raportointi ruo-kintaryhmittäin• jaettu rehu aina tuoretta ja siten maittavaa• kahdella säilörehulla oikea ruokinta myös ummessa-oleville ja nuorkarjalle• rehunjaon punnitus varmistaa häiriöttömän ruokinnan• jakokertojen lisäys lypsyryhmälle lisää tutkitusti syöntiä ja maitotuotosta• Pellon Warma vuosihuoltoturva

Feedline S-type Automaattinen säilörehun ruokintajärjestelmä

Eläinlääkäri

Tällä palstalla eläinlääkäri Susanna Peiponen vastaa lukijoiden kysymyksiin lypsykarjan terveydestä. Lähetä kysymyksesi Maito ja Me -lehden toimitukseen osoitteella [email protected] tai Maito ja Me, PL 10, 00 039 Valio tai puh. 010 381 2045.

lKuvaamiesi oireiden perusteella epäi-lisin ensimmäisenä suussa olevaa ongel-maa. Syljen valuminen viittaisi suun vai-vaan, joka selittäisi huonon syömisen ja laihtumisen. Antibiooteilla hoidetun vasi-kan piristyminen viittaisi tulehduksen ole-van oireilun takana. Vasikoilla voi esiintyä eri syistä johtuvia suun tulehduksia. Oirei-levien vasikoiden suu tulisi tarkistaa, mikäli uusia tapauksia ilmenee. Oma eläinlääkäri voi tarvittaessa rauhoittaa vasikan, jotta suun kunto päästään tarkastamaan kun-nolla ja silmämääräisesti arvioimaan mah-dollista aiheuttajaa.

Mekaaniset ja kemialliset syyt voivat aiheuttaa suun limakalvoille haavaumia. Rehun ja juottorehun laatu on hyvä tarkis-taa. Hampaiden puhkeaminen voi altistaa vasikoita suun alueen tulehduksille. Tar-tunnalliset sairaudet voivat olla myös suu-tulehdusten takana. Mikäli epäillään tar-tunnallista suutulehdusta, on tärkeää muistaa tartuntapaineen pienentämi-nen vasikkaryhmässä hyvällä hygienialla. Sairastuneet vasikat tulee ottaa erilleen ja juottaa eri tutista. Juottoastiat ja tutit tulee pestä ja desinfioida hyvin.

Suomessa yhtenä vaihtoehtona tartun-nalliseksi syyksi voisi tulla kyseeseen kuo-lioiva suutulehdus eli nekrobasilloosi. Nek-

Sairastuneen vasikan suu haisee pahalle.

Mikä vaivaa vasikoita? lMuutamilla vasikoillamme on ollut omi-

tuisia oireita. Suurin osa vasikoista kas-vaa normaalisti. Vasikat ovat olleet reip-paita syntyessä ja kasvaneet hyvin alkuun. Sairastuneet vasikat ovat alka-neet laihtua muutaman kuukauden iässä. Näillä on myös valunut sylkeä suusta ja syönti on ollut huonoa. Ripulia vasikoilla ei ollut. Yksi vasikoista meni niin heik-koon kuntoon, että se hoidettiin anti-bioottikuurilla. Lääkitys tepsi ja vasikka piristyi. Ongelma tuntuisi kuitenkin jatku-van toisilla vasikoilla. Miten saisimme rat-kaistua tilanteen?

robasilloosi on ollut aiemmin harvinainen Suomessa, mutta tartunnallisten sorkka-sairauksien yleistymisen myötä myös vasi-koiden sairastumisia tavataan useammin.

Sorkkavälin ajotulehduksen aiheutta-jabakteerin tiedetään aiheuttavan vasi-koille suutulehdusta. Bakteeri pesiytyy suun limakalvojen haavaumiin aiheuttaen limakalvojen tulehduksen. Lisäksi voidaan nähdä turvotusta ja paiseita poskien alu-eella. Sairastuneiden vasikoiden suu hai-see tyypillisesti pahalle. Joskus oireilu voi levitä nielun alueelle aiheuttaen yskää ja hengitysvaikeuksia. Tällöin voi vasikoilla olla myös kuumetta. Tartunta voi levitä vasikasta toiseen.

Antibiootti- ja kipulääkehoito on oirei-leville vasikoille tarpeen, mikäli epäillään nekrobasilloosia. Yleensä oireilu sorkka-välin ajotulehduksessa aikuisilla naudoilla on selvästi havaittavissa äkillisinä ontumi-sina. Tämä vaihtoehto on hyvä pitää mie-lessä varsinkin, jos tilallanne on ollut ontu-matapauksia.

Kysy asiantuntijalta

Maidon- ja rehuntuotannon asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyk-siin. Lähetä kysymys Maito ja Me -lehden toimitukseen os. [email protected], Mai-to ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2045. Tällä kertaa kysymykseen vastaa Valion neuvontaeläinlääkäri Laura Kulkas.

Miten käytännössä mitataan hiehon kasvu? lMiten käytännössä mittaan vasikan

ja hiehon kasvun? Mistä tiedän, kuinka nopeasti vasikan/hiehon tulee kasvaa ja paljonko vasikan/ hiehon tulee missäkin iässä painaa?

lNuorkarjan kasvua on tutkittu vuosikym-meniä, mutta vasta aivan viime aikoina on saatu tieteellisesti todistettua näyttöä siitä, että mitä paremmin vasikat ja hiehot kasvavat – kuitenkaan lihomatta liikaa – sitä paremmin ne lypsävät lehmänä. Toisin sanoen on järkevää kasvattaa nuorkarjaa hyvin, jotta saa hyvin lypsäviä lehmiä.

Suositeltava kasvutavoite vasikoille ja hiehoille on vähintään 800 g/pv. Vasi-koille tämä merkitsee 7–8 litraa maitoa tai

Hiehojen paino mitataan helpoiten rin-nanympärysmittanauhalla. On olemassa tarkoitukseen kehitettyjä mittanauhoja, joista paino on luettavissa heti mittauk-sen yhteydessä. Tavallistakin nauhaa voi käyttää ja katsoa esim. ProAgrian taulu-kosta vastaava paino. Tavoitepainoa las-kettaessa voi päiväkasvutavoitteena käyt-tää 0,8–1 kiloa.

Hiehon päiväkasvu, kg =hiehon paino, kg – syntymäpaino (n. 40 kg)

ikä (elinpäivien lukumäärä)

Hiehoille on vaikea antaa tarkkaa ruo-kintasuositusta, koska rehustusmahdolli-suudet ovat tiloilla erilaiset. Sopivan ruo-kintatason voi varmistaa arvioimalla päi-väkasvun esimerkiksi ryhmästä hiehoja. Silmämääräisestikin kokeneet karjanhoita-jat osaavat arvioida kasvun riittävyyttä.

Vartuttuaan hiehot tuppaavat lihomaan liikaa, mikäli ruokinta on liian runsasta. Eri-tyisesti heikosti tiinehtyvät hiehot ehti-vät lihoa, koska tiinehtymisen viivästyessä hieho vanhenee ja syö paljon. Lihavuus kostautuu poikimisen yhteydessä heikom-pana maksan toimintana ja heikompana vastustuskykynä, joten lihavuudesta on haittaa eläinten terveydelle.

vastaavaa maitojuomaa päivässä. Ravin-toa voi antaa enemmänkin, koska lisära-vinto menee vasikoilla kasvuun, eikä liha-via vasikoita ole nähty. Myös juomalta vie-roitettuja vasikoita voi ruokkia reippaasti. Vapaa korsirehuruokinta ja sopiva väki-rehu takaavat hyvän kasvun.

Energian lisäksi erityisen tärkeää kasvulle on sopiva määrä valkuaista. Ravinnon val-kuaispitoisuuden tulisi olla noin 16–17 pro-senttia (kaura/ohra noin 10 %). Kaupalliset vasikkaväkirehut ovat erinomaisia koos-tumukseltaan, joten niitä kannattaa syöt-tää. Korvikkeena voi käyttää myös kauraa/ohraa ja lehmien valkuaistiivisteitä tai jopa lehmien valkuaispitoista täysrehua.

Vasikoiden kasvua mitataan harvem-min, koska mittanauhat eivät oikein siihen sovellu ja harvalla lypsytilalla on vaakoja. Pyöreä, kiiltäväkarvainen, virkeä vasikka, jolle todella annetaan tarpeeksi ruokaa, on paras osoitus hyvästä kasvusta.

Hiehojen tulisi myös kasvaa vähin-tään 800 g/pv, jotta ne ovat riittävän isoja (vähintään noin 350 kg) siemennettäväksi (13)–14 kk iässä. Tällöin ne sopivalla ruo-kinnalla ovat myös tarpeeksi kookkaita poikimaan ja syömään riittävästi ensik-kona. Hiehon päiväkasvun laskemiseksi tarvitaan hiehon paino.

Nurmiviljelyn lajikevalinnalla on suuritaloudellinen merkitys maidontuotannossaNurmiviljelyyn kannattaa valita lajike, jolla voidaan nostaa lehmän maitotuotosta. NuuttiBOR -timotein sulavuus on erittäin korkea ja se laskee hitaasti korjuun viivästyes-sä. NuuttiBOR on myös satoisa ja talvenkestoltaan erinomainen.Meiltä myös laadukas InkeriBOR -nurminata sekä uusi KarolinaBOR -ruokonata.

Laskelman lähtötiedotLehmien lukumäärä ..........................................................................................................120Maidon tuottajahinta, 8/2013 Valio. ...........................................................................0,45 eur /litraOhran hinta, vko 37/2013, Altia Oyj ............................................................................150 eur /1000 kgTäysrehun hinta tilalle toimitettuna, Raisioagro 9/2013 .....................................315 eur/ 1000 kgRypsirouheen hinta tilalle toimitettuna, Raisioagro 9/2013 ..............................315 eur / 1000 kgSisäruokintakauden pituus .............................................................................................275 vrkD-arvotNuuttiBOR .................................................................................................................................68,0Muu lajike ..............................................................................................................................66,0

Nuutin laadun aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo vuodessa 14 850€Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 2,0 %-yksikköä Nuuttia alhaisempi, päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa —> lisäkustannus

Lisätuotto maitotuotoksen kautta ................ 124 euroa / lehmä ....... 14 850 euroa / lypsykarjaLisäkustannus viljan hinnan kautta .............. 121 euroa / lehmä ....... 14 474 euroa / lypsykarjaLisäkustannus täysrehun hinnan kautta...... 173 euroa / lehmä ....... 20 790 euroa / lypsykarja

D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu MTT:n kotieläintutkimuksen ruokintakokeisiin. Teoreettisessa esimerkkilaskel-massa säilörehu on tehty puhtaasta timoteinurmesta. Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia.

ww

w.jip

s.fi

NuuttiBOR -timotein lisätuotto

NuuttiBOR

-timotei onsulavuudeltaanmarkkinoiden

parhaimpialajikkeita

ww

w.p

elto

siem

en.f

i


Ruokinta s. 16–29

ProAgria Etelä-Suomen Kymen-laakson aluetoimistoon hankit-tiin reilu vuosi sitten akkupo-rakoneella toimiva rehukaira. Hyvät kokemukset kannustivat

hankkimaan toisen kairan tänä vuonna. ”Ensin jaettiin Artturi-rehunäytepus-

seja, sitten kairattiin käsikairalla ja nyt porakone helpottaa näytteenottoa”, kuvaa kotieläinasiantuntija Marja Jalo-Ryynänen näytteenoton kehittymistä. Hänen asiakas-tiloistaan 15 prosenttia käyttää näytteenot-topalvelua hyväkseen.

Palvelusta hyvät kokemuksetUlla ja Matti Hälikän liki 60 lehmää ja nuorkarja syövät vuodessa noin 1 200 säi-lörehupaalia. Matti Hälikän mukaan heillä on nyt kymenlaaksolaisittain harvinainen tilanne: ”hyvien rehusatojen ja kohdalleen osuneiden sateiden ansiosta nurmirehua on varastossa puolentoista vuoden tarve.”

Ensimmäisen sadon määrää kasvat-ti hyvin säilynyt kevätkosteus sekä riittä-vät sateet. Isännän mukaan nuorimmilta nurmilta saatiin paras sato. Myös toisen sadon määrä oli tilalla normaali. Nurmire-hut korjataan kaikki paaleihin, ja varastoi-daan korjuulohkojen reunoille.

Rehunäytteiden otto koettiin ennen hankalaksi. Tämän takia tyydyttiin aiem-min pääasiassa syöttönäytteisiin ruokin-tapöydältä. Tavallista käsikairaakin on kokeiltu, mutta isännän mukaan näytteen-otosta paalirehuista ei tullut mitään.

ProAgrian näytteenottopalvelu on nyt käytössä toista kesää ja kokemukset ovat positiiviset: ”Näytteet jäisivät ottamatta ilman ulkopuolista palvelua”, toteavat Ulla ja Matti Hälikkä.

Raija Tamminen

Edustavat näytteetrehunäytteenottopalvelullaUlla ja Matti Hälikällä Kou vo lan Valkealassa on ProAgrian rehu näytteen otto palvelu käytössä toista kesää. ”Näytteet jäisivät ottamatta ilman ulkopuolista palvelua”, he sanovat.

Rehunäyt teenotto palveluProAgrian asiantuntija ottaa rehunäytteen nurmikasvustosta, karholta tai valmiista rehusta� Kasvavasta nurmesta korjuuaikanäyte tai laidunnäyte� Nurmikarholta tai rehukuormista säilörehun teon aikaan raaka-ainenäyte � Valmiista säilörehusta paalista, rehusiilosta tai aumasta rehunäyte� Otamme myös näytteitä heinistä, kokoviljasäilörehusta, viljoista ym.Lisätietoja: Kotieläinasinatuntija, ProAgria

Ämpäri, sakset, teippirulla, tussi, kui-vausliina, akkuporakonekaira, rehunäy-tepusseja, rehuteippi ja saappaat jalkaan – siinä ovat emännän ja neuvojan näyt-teenottovarustus. Mikäli kaikki näytteet otetaan kerralla, lohkoja, joilla kierretään ottamassa näytteet, kertyy reilut 10 kap-paletta.

Näytteenottosuunnitelma tehdään puhelimessa ja tarkentaen vielä paikan päällä. Yhdellä näytteenottoreissulla kuluu aikaa vajaat puoli päivää, ja kokoon saa-daan 11–12 näytettä, mikä kattaa tilan kaik-ki säilörehut. Varsinainen näytteenotto on ripeää, mutta lohkolta toiselle kulkemi-seen kuluu aikaa.

u Ulla ja Matti Hälikkä rehunäyt teiden otossa. Nurmen kova kasvu ai-heutti korjuuaikanäyt-teiden oton aikaistumi-sen toukokuun lopulle. Tulokset kertoivat säilö-rehunurmen valmistu-van Kaakkois-Suomessa heti kesäkuun alussa.

Tänä kesänä tehtiin kevätrehuista oma näytteenottokierros elokuun puolivälissä ja kesäsadot kairataan myöhemmin loka-kuussa. Yksi akku riittää paalien tai siilo-rehun tiukkuudesta riippuen 7–13 osanäyt-teen kairaukseen.

Edustavat näytteetNäytteenoton helppous vaikuttaa rehu-näytteiden edustavuuteen eli otetaan enemmän osanäytteitä. ”Akkuporakoneella toimivan kairan pieni tilavuus myös ohjaa tähän”, mainitsee Marja Jalo-Ryynänen.

Hälikällä tämä tarkoittaa neljää osa-näytettä 35 kevätpaalin lohkolta. Märempiä kesänäytteitä kairattaessa huomataan ais-tinvarainen ero edellisiin rehunäytteisiin.

Osanäytteet kootaan ämpäriin ja sii-tä muovipussiin. Pussista puristellaan ilmat pois, ja ilmastointiteippiin merki-tään pikamerkinnät pussin tunnistamisek-si. Paaleihin poratut reiät teipataan rehu-teipillä tiiviiksi jälleen. Varsinaiset rehu-näytesaatekortit täytetään näytekierrok-sen lopuksi navetan toimistossa.

Kivennäisnäytteet otetaan kauempana olevalta Saviston lohkolta tänä vuonna, suunnittelevat emäntä ja neuvoja. ”Kiven-


REhukoodi 07063 07063 07063

Rehunimi Nurmisäilörehu, kevätsato, paalattu

Nurmisäilörehu, kevätsato, paalattu

Nurmisäilörehu, kevätsato, paalattu

Näytetunniste Pyöröpaali Pyöröpaali Pyöröpaali

Näytteenottopäivä 9. 8. 2013 9. 8. 2013 9. 8. 2013

Muut tiedot Lyöttinen etu Lyöttinen perä Lyöttinen keski

koostumus tulos tulos tulos

Kuiva-aine, g/kg 442 280 320

D-arvo, g/kg ka 702 640 650

Raakavalkuainen, g/kg ka 183 148 167

Kuitu, g/kg ka 508 589 539

Sulamaton kuitu, g/kg ka 56 99 86

Tuhka, g/kg ka 82 74 94

Korjuuajankohdan merkitys rehun sulavuuteen

Rehuanalyysitulokset paljastavat korjuuajankohdan merkityksen: Lyöttinen etu -lohko korjattiin 10.6. ja perä- ja keskilohkot reilu viikkoa myöhemmin. Rehun sulavuus eli D-arvo laski 702:sta 640:een g/kg ka.

Näytteenottopalvelulla korjuu aika kohdalleen �Kotieläinasiantuntija Tiina Nauk-

karisella on kolmen kevään koke-mus korjuuaikanäytteiden otta-misesta Parikkala–Rautjärvi–Ruo-kolahti -alueelta. Hän kiinnostui korjuuaikanäytteiden ottami-sesta halutessaan osoittaa vilje-lijöille, miten aikaisin rehunkorjuu oikeasti pitäisi aloittaa.

Nurmen kasvu yllätti kuiten-kin kokeneenkin neuvojan tänä vuonna. Kesäkuun 4. päivälle suunniteltu korjuuaikanäytteiden ottokierros piti aikaistaa edelliselle viikolle. Yhden päivän aikana otet-tiin korjuuaikanäytteet 17 tilalta.

Näytteiden otto oli ripeää: etu-käteen oli isäntäväen kanssa sel-vitetty lohkot, joilta näytteet otet-tiin, joten neuvojalla oli saatekor-tit valmiiksi täytettynä. Pääosa säilörehun korjuusta ajoittui näillä tiloilla 5.–7. kesäkuuta.

Tiina Naukkarisen mukaan tila-kohtaiset korjuuaikatulokset ovat hyvä lisä alueen Artturi-tulosten rinnalle. Kaikki viljelijät eivät seuraa aktiivisesti Artturi-korjuuaikapal-velua netissä, vaan neuvojan vinkit ja suositukset rehuntekoon ovat paikallaan.

Näytteenottopalvelussa näytteet pyritään ottamaan kattavasti syksyllä. Tilan väki täydentää itse tarvittaessa näytteenottoa: Hälikällä otetaan syöttönäytteitä vain, jos ilmenee ongelmia. Näytteenottopalvelus-sa mukana olevat tilat ottavat muita enem-män näytteitä ja useammista rehueristä.

Kirjoittaja on palvelupäällikkö, Nurmi-ryhmä, Pro-Agria Etelä-Suomi.

Kuva: Marja Seppälä

näisnäytteitä otettiin pari vuotta sitten runsaasti, mutta Savisto on jäänyt väliin”, Ulla Hälikkä muistaa. Nurmet ovat pää-osin heinäkasvinurmea. Neuvoja ehdot-taa yhden kivennäisanalyysin ottamista joka sadosta.

”Kun oikea rehu on syötössä oike-aan aikaan, tila hyötyy aina”, pohtii Mar-ja Jalo-Ryynänen ajaessamme tilalta pois.

p Tiina Naukkarinen keräsi korjuu-aikanäytteet 17 tilalta yhden päivän aikana.

Kuva

: ari

na

Kari


Lehmien tuotospotentiaali on nykypäivänä hyvä heti ensik-kokaudesta lähtien. Eläinaines-ta on jalostettu määrätietoisesti kymmeniä vuosia, samoin väki-

rehut kehittyvät vuosi vuodelta tuottavim-miksi. Kotoisista rehuista säilörehun laatu ja määrä vaihtelee tilakohtaisesti.Lisäksi eläinten olosuhteita kohennetaan perus-korjaamalla vanhoja navetoita sekä raken-tamalla uusia pihattonavettoja.

Lehmien tuotostasot ovat siitä huoli-matta pysyneet viimeisen viiden vuoden aikana lähes samoina. Lehmien koko on kasvanut kuten tuotospotentiaali, mutta tuotos ei nouse. Tuotokseen vaikuttavia tekijöitä on useita ja yksi tärkeimpiä teki-jöitä on lehmän syöntikyky.

umpeuttaminenKorkeatuottoisten lehmien saaminen umpeen on haaste, ja se vaatii suunnitel-mallisuutta. Useat lehmät menevät liian-kin aikaisin umpeen tai hyvin nopeasti, kun rehuannoksia vähennetään. Näiden lehmien umpeuttamisessa ei ole haasteita.

Kanadassa kävin tilalla, jossa oli 350 leh-mää, keskituotos oli noin 11 000 kiloa, poi-

maitovirrat täysilleummessaolokauden ruokinnalla

Minna Norismaa

Lehmien syöntikyky on tärkeimpiä tuotokseen vaikuttava tekijöitä. Ummessaoloaikana syöntikykyä voidaa ylläpitää ruokinnallisin keinoin.

kimavälin ollessa alle 400 päivää, keskipoi-kimakerrat olivat yli kolmen ja solut mei-dän E-luokassa. Isäntä kertoi laittavansa lehmät umpeen 30 kilon päivätuotoksesta. Kysyimme, miten ihmeessä tämä onnistui.

Suuressa yksikössä lehmät siirret-tiin umpiosastolle melko energiaköyhäl-le appeelle. Uusi lauma, uusi rehustus ja laumasta erottaminen stressaa lehmiä. Tämän lisäksi lehmille laitettiin tarvitta-essa umpituubit ja orbesil-tuubit. Tilalla ei ollut ongelmia umpeenlaiton suhteen ja utareterveys oli hyvä. Umpeuttamisen onnistumiseksi ruokinnan ja lauman muu-tos olivat avaintekijöitä tällä tilalla.

Jokaisella on hyviä käytäntöjä umpeut-tamisesta ja hyvistä käytännöistä kannat-taa ottaa oppia, ja miettiä miten itse voi soveltaa vastaavia käytäntöjä.

Umpeuttamisen onnistumiseksi väki-rehuruokinta tulee lopettaa viikkoa kah-

ta aikaisemmin ennen harvennetun lyp-syn aloittamista. Hyvällä säilörehulla leh-mät lypsävät yllättävän paljon ja pitkään, mutta harva lehmä lypsää 30 kilon päivä-tuotoksia ilman väkirehuja umppareiden karkearehulla. Pelkkä olki-vesi-kuuri ei ole hyväksi eläimelle ja vettä ei saa koskaan rajoittaa miltään eläinryhmältä.

Ruokinnan ”köyhdyttäminen” pitää aloittaa hyvissä ajoin, joskus jopa 3–4 viik-koa ennen harvennettua lypsyä. Utareiltaan terve lehmä jätetään umpeen, kun maito-tuotos on 10–15 kiloa päivässä. Parhaimmat lehmät jäävät umpeen 20 kilon maitotuo-toksesta ilman ongelmia, umpeutusproses-si täytyy olla suunniteltu tapahtuma.

Bakteerimääritysnäytteet on syytä ottaa kaikilta niiltä lehmiltä, joilla solupitoisuus on lypsykaudella ollut jossain vaiheessa yli 200 000 tai ovat sairastaneet utaretu-lehduksen.

Lähde: MTTSyöntiin vaikuttavat tekijät

säiLöREhuN syöNtiiNdEksiD-arvoKäymisasteKuiva-ainepitoisuusKuitupitoisuusSatoKasvilaji

VäkiREhuN syöNtiiNdEksi

MääräKoostumus

- valkuainen + HVO- rasva

- kuitu

muut tEkijätTarjolla olevan rehun määräSyöntiaika ja -tila

LämpötilaYm.

totEutuVa REhujEN

syöNti

?

ELäimEN omiNaisuudEtKokoIkäLypsykauden vaihe

Tuotantokyky

p Vapaa lypsävien säilörehu. Energian saanti ylittyy 130–150 %, herumiskauden syöntikyky on heikompi kuin rajoitetulla ruokinnalla.

p Umppareilla on vapaasti tarjolla myöhempään korjattua karkearehua. Energian tarve täyttää tarpeet, yliruokintaa ei ole.


Ruokinta

Ruokinnan suunnittelu tärkeääHyvän tuotoksen takana on hyvällä ruo-kahalulla ja korkealla syöntipotentiaalilla varustettu lehmä – toki hyvän karjasilmän omaavien hoitajien lisäksi. Ummessaolo- sekä tunnutuskauden ruokinnat vaikuttavat lehmän herumiskauden syöntimaksimiin.

Herutuskauden ruokinnan onnistumi-nen alkaa jo loppulypsykaudella, silloin pyritään välttämään lehmien lihomis-ta eli kuntoluokan nousua. Normaalipi-tuinen ummessaolokausi on noin kahdek-san viikkoa, jolloin lehmät eivät useinkaan ehdi lihomaan liikaa, mikäli poikimavä-li on 365–400 päivää. Lihominen tapah-tuu yleensä loppulypsykaudella ja etenkin niillä lehmillä, joilla poikiminen viivästyy tavoitellusta vuoden poikimavälistä.

Hyvän hedelmällisyyden ja tiinehtymi-sen taustalla on onnistunut ummessaolo-kauden ruokinta. Siten vältetään poikima-välin venyminen ja useiden tuotannollisten sekä terveydellisten ongelmien syntyminen.

Ummessaolokauden ruokintaa ei usein ole suunniteltu, vaan sitä toteutetaan rutii-ninomaisesti vailla tavoitetta. Ummessa-olokauden ruokinnoista on tehty koti-maassa ja ulkomailla useita tutkimuksia, joissa on tutkittu miten erilaiset energia-

määrät vaikuttavat poikimisen jälkeiseen syöntikykyyn. Kaikissa tutkimuksissa on saatu samansuuntaiset tulokset: runsas energiaruokinta vähentää poikimisen jäl-keistä, eli herutuskauden, syöntikykyä.

Lypsylehmien vapaa säilörehun syön-ti lisää energiansaantia huomattavasti, jopa 150 prosenttia tarpeesta. Umpilehmän rehustuksen energiaväkevyys saisi olla 9–9,5 MJ/kg ka, kun vapaalla hyvällä säilö-rehulla energiaväkevyys on 11–11,7 MJ/kg ka.

Normaalin ummessaolokauden aika-na lihomista ei välttämättä ehdi tapah-tua, mutta syöntikyky heikkenee jo täs-säkin ajassa vahvalla ruokinnalla. Kuka-pa sitä olisi innokas syömään, kun mahas-sa on kylläinen ja täyteläinen olotila. Tule-van syöntihalukkuuden lehmä osoittaa jo ennen poikimistaan. Mikäli ruokahalu heikkenee paria päivää ennen poikimista, säilyy se yhtä heikkona poikimisen jälkeen-kin ja päinvastoin.

kome vaihtoehtoaMiten ummessaolokauden ruokintaa kan-nattaa toteuttaa? Perusedellytys onnistu-neelle herutuskaudelle on erottaa umpileh-mät erilleen lypsävistä, joko omaan osas-toon tai omaksi ryhmäksi. Periaatteessa

ruokinnan toteuttamisvaihtoehtoja on kol-me. Vaihtoehto yksi on tehdä ummessa ole-ville ja tiineille hiehoille myöhempään kor-jattua vähäenergistä karkearehua.

Umpparirehu korjataan noin kaksi viik-koa lypsylehmien pääsadon jälkeen, riip-puen kasvilajeista. Tarvittaessa ruokintaa täydennetään väkirehu/valkuaisrehutäy-dennyksellä, kivennäiset kuuluvat auto-maattisesti kaikkiin vaihtoehtoihin. Umpi-lehmän ruokinnassa sopiva raakavalkuai-sen määrä on 120–130 g/kg ka. Umpileh-mille sopivaa karkearehua on aina vapaas-ti tarjolla, jolloin lehmillä sekä hiehoilla on kokoajan purtavaa ja tekemistä.

Liian myöhään korjattu karkearehu voi olla hyvin valkuaisköyhää (raakavalkuai-nen alle 100 g/kg ka), mikä lisää ruokinta-kustannuksia ja hankaloittaa kivennäis-ruokinnan onnistumista, sillä rypsivalmis-teet sisältävät paljon fosforia.

Vaihtoehdon etuna on pötsimikrobiston sekä -papilliston pysyminen tuotantovai-hetta vastaavana väkirehuruokinnan ansi-osta. Tunnutuskauden väkirehuruokinta voi olla hyvinkin lyhytaikaista tai sitä ei ole ollenkaan, mikäli väkirehuja on ollut tar-jolla koko ummessaolokauden ajan. Pöt-simikrobit ovat siten tottuneet väkirehui-hin, mikäli ne ovat samoja, joita syötetään herumiskaudella (esim. seosrehuruokinta).

Toinen vaihtoehto on antaa hyvää lyp-sävien säilörehua erittäin rajoitetusti. Lypsävien säilörehumäärä on pieni ja leh-mät ehtivät syödä tämän energiatarvet-ta vastaavan rehuannoksensa navettatöi-den ohessa, eli pöytä on jo tyhjä navetas-ta lähdettäessä.

Energian tarve täyttyy rajoitetulla säi-lörehumäärällä ja lehmien käyttäytymi-nen saattaa muuttua joutoaikana. Kun leh-millä ei ole tekemistä (purtavaa) ruokin-

darvo mj Rv NdF Ca F mg

Myöhäinen säilörehu 600 9,6 100–120 660 3,8 2,2 1,5

Kokovilja sr. (ohra)* 640 9,9 100 500 2,0 2,5 1,3

Heinä 630 9,0–9,9 100–140 630 3,0 3,6 1,2

Olki 430 6,0 40 830 2,8 1,0 1,0

Lypsävien nurmi sr. 680–700 11,0–11,5 130–160 520–580 3,8–6,0 3,2 1,7

50 % apilaa sr. 640 10,2 170 480–520 9,0 2,4 2,2

Karkearehujen rehuarvoja Lehmien syönnin kehitys ummessaoloaikana

-10 -8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10 12 14 16

28

24

20

16

12

8

4

* Korjuuaste. Energian osuus voi olla suurempi riippuen jyvien osuudesta.

Viikkoa poikimisesta

Lähd

e: D

ougl

as, 2

006

Lähd

e: M

TT

Kuiva-aineen syönti, kg/pv

p Lypsävien säilörehua tarvetta vastaavasti. Rehukasa kertoo kuinka pienestä määrästä tarve täyttyy, ruokintapöytä on suurimman osan päivästä tyhjänä.

uu

Ulkomaisessa tutkimuksessa paras syöntikyky on saavutettu 80 % tarpeesta olevalla umpikauden ruokinnalla.

Vapaasti ruokitutRajoitetusti, 80 % tarpeesta ruokitut


ta-aikojen välillä, voi häiriökäyttäytymi-nen lisääntyä, kuten kielen pyöritys, veden läträäminen, toisten häiriköinti ja kalus-teiden pureskelu. Kielen pyöritys on merk-ki liian vähäisestä karkearehusta. Toimin-to saa aikaan samaa mielihyvähormonia kuin lehmän syödessä, jonka vuoksi leh-mä alkaa toistamaan tätä liikettä. Rajoi-tettu ruokinta voi olla parempi vaihtoeh-to kuin vapaa umpparien säilörehun saan-ti, mikäli häiriökäyttäytymistä ei esiinny haitaksi saakka.

Tässä vaihtoehdossa tunnutuskauden ruokinnan kesto on noin kolme viikkoa, sillä pötsimikrobisto ei ole ”tottunut” väki-rehujen hyödyntämiseen. Tunnutuskau-den ruokintaan lisätään pikkuhiljaa samo-ja väkirehuja, mitä lehmät tulevat saamaan poikimisen jälkeen.

Kolmas vaihtoehto on antaa lypsävien säilörehua edellä mainitusti ja lisätä ruo-kintaan olkea, jolloin lehmillä on tekemis-tä ruokinta-aikojen välissä. Pihattonave-toissa rajoitetussa ruokinnassa vahvimmat eläimet syövät eniten ja heikoimmat jäävät niukalle rehustukselle. Rajoitetun ruokin-nan toteuttaminen on erittäin haasteellista mahdollisen häiriökäyttäytymisen ja lau-mahierarkian vuoksi.

Yleinen toimintatapa on antaa umppa-reille liikaa lypsävien säilörehua, minkä vuoksi herumiskauden syöntimaksimit jäävät toteutumatta, hedelmällisyys heik-kenee ja poikimiset viivästyvät.

kivennäisruokinnan toteutus Ummessaolokauden kivennäistarve poik-keaa merkittävästi lypsykauden tarpees-ta. Usein ummessaolokaudella lehmät saavat lypsävien säilörehusta liikaa kal-siumia, fosforia ja kalia. Vastaavasti liian vähän magnesiumia ja natriumia sekä vita-miineista d- ja e-vitamiinia.

Väärät kivennäissuhteet, ylisaannit tai puutteet lisäävät riskiä sairastua poikimi-sen aikaan. Ruokinnan epätasapaino näkyy mm. solujen nousuna, utaretulehduksi-na, poikimahalvauksina, syömättömyyte-nä sekä juoksutusmahasairauksina. Nämä voidaan ennaltaehkäistä oikeanlaisella ruokinnalla ja oikeilla rehuvalinnoilla.

Boluksien käyttö ei poista kivennäisruo-kinnan tarvetta. Esimerkiksi kivennäisbo-luksesta, josta kivennäiset imeytyvät kuu-den viikon ajan, lehmä saa mm. magne-siumia 80 milligrammaa. Umpilehmän (550 kg) magnesiumin minimitarve on kuiten-kin 18 g/päivä ja kuuden viikon tarve on 756 g. Bolukset ovat erinomaisia hivenaine- ja vitamiinitäydennyksiä, mutta kivennäis-ruokinta tulee toteuttaa esimerkiksi nuo-luvati-tuotteilla tai kivennäisvalmisteilla.

Kirjoittaja on ProAgria huippuosaaja erityisala-naan lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi ja työskentelee ProAgria Pohjois-Karjalassa

Puh. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli • viljavuuspalvelu@eurofi ns.fi

Aika ottaanäytteitä?Etumme MTK-jäsenille- 5 % viljavuustutkimuksesta viljoille ja perunalle (PT + Cu, Zn, Mn)- 5 % laajasta lanta-analyysistä- 10 % laajasta juomavesitutkimuksesta- 10 % rehuvilja-analyysistä (NIT)

Sähköiset palvelut www.viljavuuspalvelu.fi • Tilauslaari > tilaus- ja karttatoiminnot• Tuloslaari > tulosarkisto

Aika ottaanäytteitä?Etumme MTK-jäsenille- 5 % viljavuustutkimuksesta viljoille ja perunalle (PT + Cu, Zn, Mn)- 5 % laajasta lanta-analyysistä- 10 % laajasta juomavesitutkimuksesta- 10 % rehuvilja-analyysistä (NIT)

Sähköiset palvelut www.viljavuuspalvelu.fi • •

Acetona-rehut sisältävät energiaa muodossa, joka nostaa veren sokeripitoisuutta. Niiden ainut- laatuinen koostumus ja mekanismi antavat jokaiselle lehmälle sopivat pelimerkit tuotoskauden alkuun.

www.agrimarket.fi • www.suomenrehu.fi

Acetona DryStrong

Acetona EnergyPower

Acetona Energy Liuos

Acetona Energy -ratkaisuilla veren sokerit kohdilleen!


Ruokinta

s yöntiin vaikuttaa mm. eläinai-nes, rehun laatu ja koostumus sekä ympäristötekijät. Hyvä-kään ruokintasuunnitelma ei tuota haluttua tulosta, jos leh-

mät eivät saa riittävästi rehua. Syönnin esteiden poistaminen on ruo-

kintasuunnitelman lisäksi erittäin tärkeä asia ruokinnan toteuttamisessa. Kaikille eläimille tulee olla riittävästi ruokintatilaa ja ruokintapöydällä aina riittävästi rehua tarjolla.

syöntiin vaikuttavia tekijöitäRehun laadun ja koostumuksen vaikutus-ta syöntiin on tutkittu laajan, yli tuhat nur-misäilörehuruokintaa käsittävän suoma-laisen tuotantokoeaineiston, tuotosvaste-aineiston, analysoinnin perusteella. Ana-lysoinnilla on pystytty määrittämään mm. väkirehun määrän ja laadun sekä säilöre-hun laadun vaikutuksia syöntiin.

Väkirehun syöntiin vaikuttaa mm. mää-rä ja valkuaislisä. Lisättäessä väkirehua vapaalla säilörehuruokinnalla, kilon väki-

rehulisä lisää kokonaissyöntiä noin puo-li kiloa. Vaikutus pienenee korkeammil-la väkirehumäärillä, sillä säilörehun syön-ti ja sulavuus alenee. Valkuaisrehujen tuo-tantovaikutus perustuu sekä lisääntynee-seen OIV:n saantiin että syöntiin.

Rehun ohella lehmille tulee olla myös vettä riittävästi saatavilla. Vettä kuluu mai-donmuodostukseen 3–4 litraa maitokiloa kohden, joten lehmän vedentarve on sadan litran luokkaa päivässä. Veden merkitys korostuu lämpimillä ja erityisesti helle-jaksoilla.

syöntiindeksiSäilörehulla on keskeinen merkitys syön-tiin, onhan sitä useimmiten noin puolet rehuannoksessa. Säilörehun ominaisuuk-sista syöntiin vaikuttaa kuiva-aine, sula-vuus, kuitu, käymislaatu, erityisesti käy-mishappojen määrä, säilörehun sato, sekä palkokasvien ja kokoviljasäilörehun osuu-det.

Tuotosvasteaineiston analysoin-tiin perustuva Artturi-säilörehuanalyy-sin syönti-indeksi vie näiden vaikutukset käytännön ruokintasuunnitelman tasolle. Indeksi kuvaa säilörehun syöntipotentiaa-lia. Syönti-indeksin perusluku on 100. Jos syönti-indeksi on < 100, säilörehun laatu rajoittaa syöntiä, kun taas syönti-indeksin ollessa > 100, syöntipotentiaali on perusre-hua parempi. Kun säilörehua on vapaasti tarjolla, yksi piste merkitsee noin 0,1 säilö-rehun kuiva-ainekilon syönnin muutosta.

Jos säilörehu on perusrehua huonom-paa, syönti-indeksi on 90, säilörehun syön-

Oikealla ruokinnalla tuotostavoitteisiin Syönti on keskeisin maito-tuotokseen vaikuttava tekijä. Jotta tuotostavoitteeseen päästään, on tärkeää suunnitella rehuanalyyseihin perustuva oikea ruokinta.

Päivälaskelma – työkalu ruokinnan onnistumisen seurantaan

Mikko Korhonen

�Kun tuotostavoitteen mukainen ruokinta on suunniteltu ja sitä toteutetaan, kan-nattaa tavoitteeseen pääsemistä seurata. Tämä tarkoittaa käytännössä toteutu-neen syönnin ja maitomäärän mittaamista ja sen vertaamista suunnitelmaan. Seu-rannalla voidaan havaita jo pienemmät-kin poikkeamat ja reagoida ajoissa, jolloin saadaan säästöä ruokintakustannuksissa ja vältytään isommilta ongelmilta tuotok-sessa tai eläinten terveydessä. Karkeana ohjeellisena arvona voidaan pitää sitä, että maitoa tulee noin puolitoista kiloa syötyä kuiva-ainekiloa kohden.

Päivälaskelma kuuluu osana neuvonnan ruokinnanohjauspalveluihin, mutta sen voi tehdä, vaikkei palvelut olisikaan käytössä. Laskelma tulisi tehdä vähintään 3–4 kertaa vuodessa, mutta parhaan hyödyn saa, kun sen tekee joka kuukausi. Ruokinnanohja-uspalvelun yhteydessä päivälaskelmaa käytetään myös ns. vakiotuotoksen laske-miseen. Vakiotuotos kertoo karjan tuotos-potentiaalin keskimääräisellä perusruokin-nalla. Vakiotuotosta ja havaittua tuotosta vertaamalla voidaan päätellä, onko paran-nettavaa ruokinnassa vai karjan hoidossa, olosuhteissa, terveydessä tai perimässä.

Päivälaskelma tarkoittaa syönnin ja mai-tomäärän mittaamista joko yhden päivän aikana tai pidemmällä jaksolla. Rehunku-lutuksen saa punnitsemalla ruokintapöy-dälle jaettavan ja sieltä poistettavan rehun määrän. Lisäksi pitää ottaa raportti kios-keista, robotilta, asemalta tai kiskoruok-kijoiden jakamista väkirehumääristä. Jos käytössä ei ole jatkuvaa maitomäärän mit-tausta, päivittäisen maitomäärän saa sel-ville hakukerran tankkimaidon määrästä. Päivälaskelman voi myös yhdistää tuotos-seurantanäytteiden ottamisen yhteyteen.

ti vähenee noin kilon kuiva-ainetta päiväs-sä, mikä vaikuttaa ravintoaineiden saan-tiin ja maitotuotokseen.

Jotta syönti ja maitotuotos voidaan yllä-pitää samalla tasolla, tarvitaan lisää väki-rehua. Tässä tapauksessa kokonaissyön-nin ylläpitäminen vaatisi noin kaksi kiloa lisää väkirehua. Vastaavasti jos säilörehun syönti-indeksi on perusrehua parempaa, lehmät syövät sitä enemmän, jolloin voi-daan vähentää väkirehun määrää.

Artturi-säilörehuanalyysin tuloksissa on hyödyllistä yksittäisten säilönnällisen laadun ja sulavuuden lisäksi ottaa tarkas-teluun myös syönti-indeksi. Koska syön-ti-indeksiin vaikuttaa myös sato, palko-kasvien ja kokoviljan määrä, oikean tulok-sen saamisen kannalta on tärkeää täyttää rehun saatekortin tiedot oikein, esim. pal-kokasvipitoinen/kevät tai jälkisato.

mitä navetassa tapahtuu?Se mitä jokainen voi tehdä ilman mitään laskelmia, analyysejä tai lukuja, on silmä-määräinen navetan ja eläinten havainnoin-ti. Mitä lehmät tekevät, onko ruokintapöy-dällä rehua ja kuinka nopeasti se siitä hävi-ää, missä lehmät makaavat, lämpiäväkö rehut, syrjitäänkö joitakin eläimiä, mikä on eläinten kuntoluokka? Nämä omilla ”karjasilmillä” tehdyt havainnot ovat erin-omainen työväline ruokinnan onnistumi-sessa kohti tavoitteita.

Syönti on yhtä kuin maitotuotos. Sen varmistamiseksi kannattaa tehdä työtä.

Kirjoittaja on kehityspäällikkö Valion Alkutuotan-nossa.

Acetona-rehut sisältävät energiaa muodossa, joka nostaa veren sokeripitoisuutta. Niiden ainut- laatuinen koostumus ja mekanismi antavat jokaiselle lehmälle sopivat pelimerkit tuotoskauden alkuun.

www.agrimarket.fi • www.suomenrehu.fi

Acetona DryStrong

Acetona EnergyPower

Acetona Energy Liuos

Acetona Energy -ratkaisuilla veren sokerit kohdilleen!


Ruokinta

Valion hallitus on kieltänyt muuntogeenisten rehuaines-ten (GMO) käytön lypsykarjan rehuissa. Lypsykarjalla tarkoi-tetaan Valioryhmään kuuluvi-

en maitotilojen lehmiä, hiehoja ja lehmä-vasikoita. Päätöksen tukena on mm. Suo-men Gallup Elintarviketiedon tutkimus, jossa selvitettiin kuluttajien mielipiteitä geenimuuntelusta vuonna 2009. Yli puolet vastanneista (55 %) ei hyväksy muuntogee-nisten rehujen käyttöä maatiloilla.

Suomessa muuntogeenisistä rehuraaka-aineista vapaan maidontuotannon mah-dollistaa nurmisäilörehuruokinta, jota täy-dennetään rypsi- tai rapsirouheella. Muu-alla Euroopassa lypsykarja ruokitaan ylei-sesti soijarouheella ja maissisäilörehul-la, jolloin rehuketju on huomattavasti vai-keampi pitää geenimuuntelusta vapaana.

säilytä rehukuitit viiden vuoden ajanValion maitoketjun jokainen osapuoli on sitoutunut jäljitettävyyden periaatteeseen. Maidontuottajalle tämä tarkoittaa sitä, että tilalla käytettävien rehujen ja lannoittei-den alkuperän on oltava jäljitettävissä.

Jäljitettävyys todistetaan ostokuiteilla ja rehujen vakuustodistuksilla, joita on rehu-lain mukaan säilytettävä tilalla viiden vuo-den ajan rehuerän käytöstä laskien. Laki-vaatimus on myös Valio-maidon laatuket-jun minimivaatimus.

aukoton laatuketju takaa tuotteiden turvallisuudenMaidontuottajan on varmistettava, ettei lypsykarjan rehu sisällä kiellettyjä rehuai-neita. Kiellettyjä rehuja ovat antibioot-tia tai muuta lääkeainetta sisältävä rehut, homeiset rehut, pilaantuneet tai muu-toin voimakkaan hajuiset rehut, kalajau-ho, liha-luurehujauho, muille eläinryhmil-le tarkoitetut rehut, torjunta-ainejäämiä sisältävät rehut, Eläintautien torjuntayh-distyksen (ETT) positiivilistan ulkopuoli-set kaupalliset rehut sekä muuntogeeni-set rehut ja rehuaineet (lukuun ottamatta rehun lisäaineita, kuten vitamiineja).

Kun rehuketju tuotannosta tilalle on aukoton ja dokumentoitu, voidaan vahin-gon sattuessa toteuttaa nopeita toimen-

�Valion maahantuoma ja markkinoima Startti Mysli on turvallinen valinta vasi-koiden ensirehuksi. Nimensä mukai-sesti tuote on karkeaa samaan tapaan kuin ihmisille tarkoitetut myslit.

Startti Mysli sisältää kypsennet-tyjä raaka-aineita kuten soijaa, mais-sia, vehnää ja rapsia. Lisäksi tuote sisäl-tää kivennäis- ja hivenaineet sekä vasi-koiden tarvitsemat vitamiinit. Mysli on vasikoille maittavaa ja mieluista syötä-vää. Myslin käytöllä vasikoiden mahaon-gelmat juoton aikana vähenevät ja vasi-koiden etumahat kehittyvät märehti-jälle tyypilliseen suuntaan.

Mysli-tyyppisiä rehuja ei valmisteta Suomessa, eikä myöskään kaikkia mys-lin raaka-aineita saa Suomesta. Vali-olle Startti Myslin valmistaa Schaumann Agri GmbH Saksasta. Valiolle ehdo-ton edellytys on, että tuotanto on täy-sin gmo-vapaata, ja tästä on olemassa tehtaalta saatu todistus.

Schaumann Agri:lla on käytössään useita rehutehtaita Saksassa ja Itäval-lassa. Useamman tehtaan tuotanto-malli mahdollistaa sen, että osalla teh-taista käytetään vain ja ainoastaan gmo-vapaita raaka-aineita. Pienemmät rehualan toimijat joutuvat mitä luulta-vimmin käyttämään samassa tehtaassa sekä gmo- että gmo-vapaita raaka-aineita, tällöin kasvaa myös riski rehun gmo-kontaminaatiosta. Tätä riskiä Valio ei halua ottaa.

Mysli valmisteita hankkivan tuotta-jan on syytä varmistaa tuotteen gmo-vapaus tuotteen myyjältä. Startti Mys-lin etiketissä lukee. Tuote ei sisällä kom-ponentteja geneettisesti muunnellusta soijasta. Tämä on lupaus ja tae siitä, että tuottaja saa todella gmo-vapaan tuotteen.

Tuomo LinnakallioKirjoittaja on vasikanrehujen myyntipäällikkö Valiossa.

Muuntogeenisten rehujen käyttö on kiellettyä Valioryhmässä

piteitä ja rajata vahingot pienemmäksi. Näin taataan Valion tuotteiden turvalli-suus kuluttajalle.

suomessa nautarehujen gmoriski on pieniValio Alkutuotanto selvittää vuosittain ETT:n positiivilistalle kuuluvien rehualan toimijoiden muuntogeenisten ainesten käyttöä. Toistaiseksi ei ole käynyt ilmi, että rehuvalmistajat käyttäisivät Valionryhmän kieltämiä muuntogeenisiä ainesosia nau-tarehuissa.

Ulkomailta tuotavien vasikoiden mys-lityyppisten alkukasvatusrehujen sisältä-mä maissi ja soija saattavat kuitenkin lisä-tä rehuketjun gmo-riskiä. Suurin osa Suo-meen tuotavasta muuntogeenisestä rehu-raaka-aineesta on soijaa, joka käytetään sikojen ja siipikarjan rehuna.

Evira vastaa muuntogeenisten rehujen valvonnasta Valvonta on painottunut EU:ssa hyväk-syttyjen muuntogeenisten rehukasvien ja

niistä valmistettujen rehujen merkintöi-hin ja jäljitettävyyteen. EU:n rehulainsää-dännön mukaisesti rehutuotteeseen pitää merkitä ”sisältää gm-peräistä raaka-ainet-ta”, jos se sisältää raaka-ainetta, jossa on muuntogeenistä materiaalia enemmän kuin 0,9 prosenttia.

Suomessa muuntogeenisten rehujen val-vonta on osa tavanomaista rehujen valvon-taa, josta vastaa Eviran rehujaosto. Rehualan toimijoita valvotaan muun muassa tarkas-tuskäynnein, rehujen pakkausmerkintöjen tarkastuksella ja rehunäyttein.

Rehuvalvonnan tuloksista (2011) käy ilmi, että yhtään lainsäädännön vastaista, merkintärajan ylittävää rehua ei ole todet-tu (14 näytettä), mutta 65 prosentissa tutki-tusta näytteistä löytyi pieniä, merkintära-jan alittavia määriä muuntogeenistä aines-ta. Tällöin valmistajan on tehtävä selvitys siitä, että sekaantuminen ei ole tahallista.

Muuntogeenisen aineksen tunnista-miseen käytetty PCR-tekniikka perustuu DNA-analyysiin ja se on erittäin tarkka havaitsemaan vieraita lajikkeita.

Heidi Huttunen

Startti Mysli on gmovapaata

�Lainsäädäntö luo pohjan elintarvikkeiden laadulle ja kuluttajien luottamukselle. Laatu toteutuu elintarvikeketjun toimijoiden oma-valvonnalla ja yhteistyöllä.

Lainsäädännössä ja elintarvikealan yritysten laatujärjestel-missä on yhteisenä piirteenä elintarvikeketjun läpinäkyvyys ja jäl-jitettävyys. Rehut ja ruokinta vaikuttavat eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, maidontuotantoon, maidon koostumukseen sekä mikrobiologiseen ja aistinvaraiseen laatuun. Valioryhmässä on määritelty Hyvät ruokintaperiaatteet, jotka ovat Valion arvojen mukainen tavoitetila.

Valioryhmän hyvät ruokintaperiaatteet: �Lypsylehmien, hiehojen ja vasikoiden ruokinnassa perusperiaat-

teena on lajinmukaisuus. Ruokinnan perustan muodostaa märeh-tivillä eläimillä hyvälaatuinen nurmirehu. Päivittäisessä rehuan-noksessa tulee olla vähintään 40 prosenttia kuiva-aineesta kar-kearehuja. Ruokinnan tulee kuitenkin ensisijaisesti mahdollistaa normaali pötsikäyminen, jolloin väkirehun määrä on suhteutet-tava karkearehun sulavuuteen. Rehua ja puhdasta vettä tulee olla aina eläinten saatavilla. �Ruokinnan tulee turvata eläimille normaali syöntikäyttäytymi-

nen, maidontuotanto, kasvu, kuntoluokka, terveys sekä lisäänty-mistoiminnot. �Laiduntamista suositellaan silloin, kun olosuhteet sen sallivat. �Rehujen tulee olla laadultaan rehulain ja asetusten mukaisia,

eivätkä ne saa aiheuttaa riskiä eläinten ja ihmisten terveydelle eikä maidon laadulle. Rehujen säilönnässä, varastoinnissa ja ruo-kinnassa tulee noudattaa yleisesti hyväksyttyjä hyviä työtapoja ja menetelmiä sekä Maidon laatukäsikirjan (2012) ohjeita. �Pilaantunutta rehua tai vettä ei saa antaa eläimille. Ruokinnassa

ei saa käyttää eläinten jätteitä eikä talousjätteitä. Kiellettyjä rehuja ovat lihaluu- ja kalajauho, sekä kaikki eläinperäinen materiaali, jota ei ole rehuksi yleisesti hyväksytty. Ruokinnassa ei saa käyttää voi-makkaan hajuisia rehuja, jotka voivat aiheuttaa haju- tai makuvir-heitä maitoon. Lisäksi huolehditaan siitä, että eläimet eivät saa syödäkseen rehutarkoitukseen sopimatonta materiaalia, mikä voi aiheuttaa vaaraa eläimelle ja maidon laadulle. �Muuntogeenisten rehujen ja rehuaineiden käyttö, lukuun otta-

matta rehun lisäaineita, ei ole sallittua. �Lypsykarjalle syötetään vain koostumukseltaan ja alkuperältään

tunnettuja naudoille tarkoitettuja rehuja. Muille eläinlajeille tarkoi-tetut rehut on varastoitava ja käsiteltävä siten, että sekaantumi-sen vaaraa ei ole. Kotoisten säilöttyjen rehujen koostumus ja laatu analysoidaan ennen ruokintaa. Ostorehujen alkuperä ja valmista-jan takaama koostumus on oltava karjanomistajan tiedossa. �Kaupallisia rehuseoksia voidaan ostaa vain toimittajilta, jotka

ovat ETT:n positiivilistalla. �Nautojen ruokinnassa pyritään ottamaan huomioon niiden tuo-

tantovaiheen mukainen ravintoaineiden tarve. Ruokintasuunni-telma tulee tehdä vähintään kerran vuodessa, mutta se suosi-tellaan tehtäväksi aina kun syötettävät rehuerät muuttuvat tai tuotannossa tapahtuu muita oleellisia muutoksia. Jos tilalla on käytössä ProAgrian ruokinnanohjauspalvelu, ruokintasuunnitelma tulisi tehdä vähintään neljä kertaa vuodessa. Ruokintasuunnitel-man tulee perustua hyväksyttyihin ruokintasuosituksiin.

Heidi HuttunenKirjoittaja on laatuasiantuntija Valion Alkutuotannossa.

Laatukäsikirja tutuksi

Ruokinnan turvallisuus on tärkeä osa Valiomaidon laatuohjelmaa

K-MAATALOUSK-MAATALOUSK-MAATALOUSwww.k-maatalous.fi

alv 0% + toim.kulut20.570,-

Murska W-Max 10 ja 20 myllyt•Soveltuu kaikille rehuviljoille sekä puintikosteana

että kuivana•Myös seosviljalle, herneelle ja härkäpavulle•Kapasiteetit 10-60 tn/h

Murska W-max 10 F(ilman elevattoria tai baggeria)

Nautakarjan à la carten ykkönen

Purkukuljetin edessä, takana oljen syöttökanava lietsolle.

Sähköhydraulinen ohjaus.

Avattava kivikouru.

JF VM B M seosrehuvaunut olkipuhaltimella UUTUUS! Apesekoitus ja -rehunjako sekä oljen puhallus samalla koneella•Olkisilppurin käyttöönotto hydraulisesti suoraan traktorin ohjaamosta•Tilavuudet 10 – 45 m3 •Vakiona mm. langaton vaaka, oljen syöttökela olkilietsolle,

sähköhydraulinen ohjaus•Lisäksi JF VM tutut ominaisuudet: Feed Manager vaakalaitteisto, mo-

duulirakenne vaunussa, erikoisteräksen käyttö, JF Impuls -sekoitus

Uusi W-litistys-tekniikka - Täydellinen

litistystulos !

Murska työnäytös Nurmi13 tapahtumassa.

•

•

•

•

•

•••

• •

www.pelma.fi

PELMA OY, KANGASALA, puh. 020 755 1220, www.pelma.fi, markkinointi: yhteistyömeijerit ja maatalouskaupat


Ruokinta ja terveys

Pötsin toiminnalla on ratkaise-va merkitys lehmän ruoansu-latukselle. Kaikki tekijät, jot-ka aiheuttavat häiriöitä pötsin mikrobien toiminnassa, joh-

tavat ongelmiin. Tavallisimpia syitä ovat liika väkirehu (maks. 15 kg/pv), liian suu-ret kerta-annokset (maks. 3 kg/kerta), lii-an nopea väkirehun lisäys poikimisen jäl-keen tai appeen sekoitus- ja lajittumisvir-heet. Nämä ovat teknisiä ruokintavirheitä.

Väkirehujen määrään vaikuttaa pal-jon säilörehun koostumus. Säilörehun D-arvolla (sulavan orgaanisen aineen mää-rä) on tärkeä merkitys kuinka paljon väki-rehuja voi syöttää. D-arvo 690–700 g/kg ka on optimaalinen taso. Jos arvo on mata-lampi, voidaan sulavan orgaanisen aineen määrää hieman korvata nostamalla väkire-humäärää ja päinvastoin.

Väkirehut sisältävät paljon helposti liu-kenevia hiilihydraatteja, joita pötsimikro-bit muuntavat haihtuviksi rasvahapoik-si. Nämä laskevat pötsin pH:ta muutaman tunnin sisällä ravinnon syönnistä.

Jos pH laskee alle 5,5 alkavat mikrobit voida huonosti ja samoin lehmä. Ravinteet eivät enää pilkkoudu ja imeydy normaalis-ti. Seurauksena ovat usein erilaiset ravin-nepuutokset, ainakin energiavaje. Huo-nosti sekoittunut ape voi lajittua, jolloin lehmät pääsevät valikoimaan väkirehuval-taiset osat. Liikaa sekoitettu = pilkottu ape taas vähentää pureskelua ja siten syljen eri-tystä, mikä vähentää puskuritoimintoa ja lisää pötsin happamoitumisen riskiä.

hapan pötsi Hapan pötsi on yllättävän tavallista erillis-ruokinnassa alkulypsykaudella. Sitä esiin-tyy myös piilevänä. Aperuokinnassa ris-ki on pienempi, jos appeen koostumus on tarpeeksi karkea, mutta ape on kuitenkin sekoittunut riittävän hyvin.

Pihatoissa ahtaus ja/tai niukka ruokin-tapöytätila voi johtaa suhteelliseen väkire-hujen yli syöntiin, kun lehmä (usein ensik-ko) ei pääse syömään riittävästi korsirehua. Myös väkirehumyllyn aiheuttama viljan

liian suuri lajittuminen ydinosaan ja kuo-riosaan on joskus aiheuttanut ongelmia.

Oireina ovat ruokahaluttomuus ja löy-sä uloste. Väkirehujen vähentäminen ja/tai säilörehun laadun (maittavuuden) ja/tai appeen korjaaminen auttavat tilannet-ta. Ruokinnan korjaus ja pötsin happoja neutraloivat aineet auttavat paranemista.

sorkkakuume Pötsin happamoituminen johtaa pötsimik-robien kuolemaan ja hajoamiseen. Mikro-bien sisältämiä yhdisteitä imeytyy veren-kiertoon. Jotkut niistä voivat vaurioittaa pienten hiussuonien seinämiä ja aiheuttaa martosorkan alueen tulehduksen, jota kut-sutaan sorkkakuumeeksi.

Sorkkakuume on tavallisinta ensikoilla, erityisesti syksyisin, kun poikimiseen liit-tyvä ruokinnan muutos tapahtuu samaan aikaan, kun eläin otetaan pehmeältä pellol-ta betonille seisomaan. Kova seisomisalus-ta lisää riskiä sairastua. Vertymät anturois-sa ovat vahva viite sorkkakuumeongelmis-

ta, joita esiintyy usein myös piilevänä. Klii-ninen sorkkakuume aiheuttaa pitkäkes-toisen kivuliaan vaivan sorkkiin ja se on merkittävä hyvinvointiongelma karjois-samme. Hoitona ovat kipulääkkeet ja mah-dollisesti kortisoni. Jatkoseurauksena ovat usein anturahaavaumat.

Sorkkakuumeen ennaltaehkäisyyn kan-nattaa panostaa, koska tauti on ensinnäkin erittäin kivulias ja lisäksi aiheuttaa merkit-täviä taloudellisia tappioita vähentyneen maitotuotoksen kautta.

VedinkuoliotautiEnsikkojen vedinkuoliotaudin aiheuttaa todennäköisesti sama prosessi kuin sork-kakuumeen eli vetimen hiussuonten vau-rioituminen. Histopatologiset muutokset viittaavat siihen.

Vedinkuoliotaudissa vetimeen tulee rakkula, vedin mustuu ja alkaa mädäntyä pois. Tauti on tyypillinen ensikoilla muu-tama viikko ennen poikimista ja muutama viikko poikimisen jälkeen. Ennaltaehkäisy väkirehuruokintaa hillitsemällä on poista-nut ongelman monilta tiloilta.

juoksutusmahan laajentuma ja siirtymäJuoksutusmahan laajentuma ja siirtymä (dislokaatio) on usein alkulypsykaudel-la seurausta liiasta väkirehuruokinnasta. Väkirehuja annetaan liikaa tai liikaa suh-teessa säilörehun D-arvoon.

Taustalla on usein hapan pötsipilaantu-ma. Tämä voi myös johtua siitä, että esi-merkiksi ensikko ei pääse/uskalla mennä syömään tarpeeksi korsirehua/apetta piha-tossa ahtauden ja/tai vähäisen ruokinta-pöytätilan takia, seurauksena suhteelli-nen väkirehujen ylisyönti. Pötsi on tällöin usein huonosti täyttynyt, mikä antaa tilaa juoksutusmahan siirtymiselle.

Syvärunkoisilla lehmillä on havaittu ole-van suurempi riski sairastua eli tauti voi olla jonkin verran perinnöllinen rakenteen periytymisen kautta.

Oireina ovat ruokahaluttomuus ja löysä uloste. Ruokahaluttomuus voi olla vaihte-levaa (vasemmalle kiertynyt) tai lähes täy-dellistä (oikealle kiertynyt). Nopea leik-kaus, jossa juoksutusmaha kiinnitetään oikeaan kohtaan, pelastaa usein eläimen. Tapauksen yhteydessä on aina syytä poh-tia mahdollisia syitä ja korjata ruokintaa tai muita altistavia olosuhteita. Kirjoittaja on neuvontaeläinlääkäri Valion Alkutuo-tannossa.

Ruokinta ja lehmien terveys: tekniset ruokintavirheetTekniset ruokintavirheet kuten virheet rehujen jaossa tai virheellinen fysikaalinen rakenne voivat olla monen sairauden syy. Näiden ruokintavirheiden korjaaminen saattaa vaatia salapoliisityötä, sillä tekijät eivät välttämättä selviä kertakatsomisella. Laura Kulkas

Kaikki häiriöt pötsin toiminnassa johtavat ongelmiin.

p Sopivan karkeasta ja hyvin sekoittu-neesta appeesta eläimet saavat väkirehun tasaisina annoksina.

Kuva

: ain

o M

urt

oM

aa

- niS

Kala

•

•

•

•

•

•••

• •

www.pelma.fi

PELMA OY, KANGASALA, puh. 020 755 1220, www.pelma.fi, markkinointi: yhteistyömeijerit ja maatalouskaupat


L ehmät alkoivat nuuhkia kevään tuloa, kun kennoseinät avat-tiin ja raikas tuuli pääsi puhal-tamaan eläinhalliin. ”Pienestä pitäen laiduntamaan tottuneet

eläimet kaipaavat ulos, vaikka pihattokin tarjoaa raitista ilmaa ja liikkumisvapaut-ta”, Sari Korkatti toteaa.

Robottipihatto valmistui elokuussa 2012. Oman karjan lisäksi pihattoon muut-tivat karjanpidon lopettaneen naapuriti-lan lehmät. Loppukesän ja syksyn lehmät laitettiin kerrallaan laitumelle 4–5 tunnin ajaksi päivittäin. Nyt käytössä on laidun-portti, joka antaa luvan ulospääsyyn lyp-syllä käyneille lehmille. Laitumelta sisään lehmät pääsevät vapaasti.

”Navetassa on koko ajan apetta tarjol-la. Tuoreen kevätnurmen makuun pääs-seet lehmät vieroksuvat herkästi edelli-sen kesän säilörehua, mutta ape maistuu paremmin”, Korkatit sanovat.

Laidunalaa on 20–30 hehtaaria tilakes-kuksen ympärillä. Alkukesästä nurmi kas-vaa vauhdilla ja osa alasta korjataan säilö-rehuksi ja käytetään loppukesällä laitume-na. ”Aitojen laitto työllistää, mutta toisaal-ta ruokinta ja puhdistustyö navetassa hel-

pottuu”, sanoo Reijo Korkatti. Muoviset aitatolpat ja mönkijä peräkärryineen hel-pottavat aitojen asentamista.

Ensimmäisinä ulos lähtevät nuoret eläi-met vanhasta navetasta. Ensikertalaisia opetetaan laitumelle aitauksessa, jonka sisäpuolella on sähköpaimen. Näin eläimet tottuvat pysymään lankojen sisäpuolella.

korkeatuottoinen karjaKeskituotos on reilut 10 800 kiloa, rasvaa keskimäärin 4,2 ja valkuaista 3,6 prosent-tia. Pitoisuutta on jalostettu ja Korkattien kokemuksen mukaan aperuokinta lisää säilörehun syöntiä ja pitoisuuksia. Kor-keatuottoisesta ja kestävästä karjasta on tullut myös kaksi satatonnaria.

Ruokinta suunnitellaan analysoidun säilörehun pohjalle. Ape sekoitetaan isän-nän mukaan ”loivaksi” säilörehusta, litis-tetystä viljasta ja puolitiivisteestä. Appees-ta saatava vilja-tiivisteannos lasketaan 2 + 2 kiloksi lehmää kohti. Robotti jakaa lypsyl-lä kävijöille Benemilk Blackia kuusi kiloa.

”Kun kivennäiset ovat appeessa, niin ne tulevat myös syödyiksi”, Reijo Korkat-ti toteaa. Apetta tehdään kolme eri seosta: lypsylehmille, ummikoille ja nuorkarjalle.

Lypsyrobotin tuottamia tietoja seura-taan tarkasti ja poikkeamien syyt selvite-tään heti. OCC-solulaskuria Korkatit pitä-vät välttämättömänä. Solujen noustessa

Lehmät laitumelle robottipihatosta Torniolaisten Sari ja Reijo Korkatin lypsykarja käy laitumella robottipihatosta. teksti ja kuvat Aino Murtomaa-Niskala

Laidunnus onnistuu hyvin �Laitumelle lähtijöitä vah-

tiva älyportti toimii Korkattien mukaan hyvin. Se päästää ulos vain lypsetyt lehmät eikä robotin työtahti pääse notkahtamaan. Lypsykertoja tarkkaillaan robotin tiedoista. Ne ovat pysyneet nor-maalissa 2,6–2,7 kerrassa, Sari ja Reijo Korkatti kertovat.

Jotkut lehmät käyvät joka päivä ulkona, jotkut eivät juuri lainkaan. Laitumella on usein parisenkymmentä lehmää ker-rallaan, mikä lisää mukavasti väljyyttä navetassa. Ruokin-taa ei laidunkaudella juuri muu-teta. Navetassa tarjolla on loivaa apetta ja robotilla väkirehu. Leh-mille ei ole laitumella tarjolla vettä, vaan ne tulevat itse navet-taan juomaan ja lypsylle.

Parhaat laitumet on varattu lypsäville. Umpinaiset ja iän mukaan ryhmitelty nuorkarja lai-duntavat omilla lohkoillaan. Leh-mät poikivat laitumelle, poikivat hiehot otetaan navettaan tark-kailtaviksi.

Parhaat laitumet pihaton takana ovat lypsylehmien käytössä. Nuorkarja ja umpinaiset laiduntavat maantien puoleisilla lohkoilla omissa ryhmissään. Takana näkyy tilakeskus.


eläin otetaan välittömästi tarkasteluun. ”Lisäksi lehmiä pitää ’lukea’ koko ajan. Kii-mat ovat helposti havaittavissa, kun nave-tassa vain ollaan riittävästi”, he sanovat. Kiimatarkkailussa Sari Korkatin semino-logitaustasta on hyötyä. Hän siementää toimiluvalla.

Käytössä on lajiteltu siemen, joten leh-mävasikoita on riittänyt myytäväksikin. Pääosa lehmistä on holsteineja, ayrshiren osuus vähenee. Lisäksi on yksi jersey. Kar-jassa on useita sonninemiä. ”Tarkoitukse-na on genomitestata kaikki eläimet”, Sari Korkatti kertoo.

kennoseinät ja avautuva harjaPihatto on teräsrunkoinen Connex-halli avautuvalla harjalla ja kennoseinillä. Koke-mukset ensimmäisestä talvesta ovat hyviä. Lämpötila pysyi plussalla ja navettailma

�Sari ja Reijo Korkatti, Pohjolan Maito ja Valio järjestivät kevään 2013 pohjoi-simman Laitumellelasku-tapahtuman. Talkoissa oli mukana oma väki van-haa emäntää myöten sekä paikallisia yhteistyökumppaneita.

Nurmessa näkyi vasta ensimmäi-siä viitteitä vihertymisestä, mutta leh-mät tungeksivat innoissaan ulos. Reilut parisataa vierasta oli saapunut todis-tamaan kevätlaitumelle lähtöä, jonka huippukohta oli lehmien kirmaaminen navetan päädystä.

Useat vieraista eivät olleet koskaan käyneet navetassa ja niinpä monia

kiinnosti nähdä, miltä navetta sisältä näyttää. Se selvisi helposti avoimista seinistä kurkistelemalla. Avara ja valoisa eläinhalli oli lähes tyhjillään ja lypsyrobotti väliaikaisesti työttömänä lehmien lähdettyä ulos, mutta lantaro-botti jaksoi puunata ritilöitä puhtaaksi.

Aurinkoinen kevätpäivä sai vieraat viihtymään pihapiirissä. Lapset pää-sivät poniajelulle, ja islanninhevonen Vappu, suomenhevonen Ruuvalo ja shetlanninponi Bella olivat muutenkin ihmeteltävinä ja ihasteltavina. Monen-laiset maatilan koneet kiinnostivat pie-niä ja vähän isompiakin poikia.

Ruokinta

kuivana kovillakin pakkasilla. Kolmerivi-sessä pihatossa lypsää VMS. Ape jaetaan ruokintapöydälle traktorivetoisella vaunul-la. Eläinpaikkoja on 80, lypsyssä 63 lehmää.

Parsipedit kuivitetaan kutterilla. Ritilä-käytävä pysyy kuivana ja lehmät puhtaina. Ruokintakäytävällä ritilän päällä on kumi-matto. Hallin toisessa päädyssä on iso vii-lennyspuhallin, joka liikuttaa ilmaa hel-teellä ja vähentää loppukesällä vaivaavi-en polttiaisten rynnäkköä navettaan. Piha-ton pitkä sivu on peltoaukealle, josta tuu-lee mukavasti, mikä osaltaan vähentää iti-koiden määrää navetassa.

Säilörehu paalataan suhteellisen kuiva-na. Se täyttää pötsit hyvin. ”Paalikorjuu onnistuu isännän työpanoksella ja siinä saa sulavan ja kortisen rehun helposti ero-teltua eri eläinryhmiä varten”, Reijo Kor-katti perustelee.

Omaa ja vuokrattua viljelyalaa on 115 hehtaaria, josta nurmella 90 hehtaaria. Nurmen uudistuksessa kasvatetaan ohraa, josta saadaan myös olkia poikimakarsi-naan.

yritystä viedään eteenpäinKorkatit viljelevät emännän kotitilaa Tor-nion Könölässä nyt viidettätoista vuotta. Sari Korkatti toimi aiemmin seminologi-na, Reijo Korkatti rahtasi rekkakuormia Eurooppaan. Lapset Rea, Rebekka ja Ras-mus ovat koululaisia.

Töitä tehdään pääasiassa omin voimin. Apuna on kausityötekijöitä sekä harjoit-telijoita. ”Kokemus ansiotyöstä edesaut-taa näkemään oman yrittäjyyden arvon”, Korkatit sanovat. ”Maatila on yritys, jos-sa aina pitää mennä eteenpäin. Tässä teh-dään töitä itselle.”

Pohjoisin Laitumellelasku-tapahtuma

p Leikkimielisellä tehtäväradalla pääsi kokeilemaan käsin lypsyä.

p Reilun vuoden kokemuksella Sari ja Reijo Korkatti ovat tyyty-väisiä uuteen pihattoon. Robotin tuottamat tiedot täydentävät isäntäväen ”karjasilmää” suuren karjan hallinnassa.

p Navetasta pääsee ulos älyportista, jolta heltiää laidunlupa, kun lehmä on käynyt lypsyllä. Jotkut lehmistä jäävät hiekalle, useimmat jatkavat laitumelle. Takaisin navettaan voi mennä vapaasti.


Mika ja Jaana Timonen ostivat Seppälän tilan Mikan van-hemmilta loppuvuodesta 1999. Silloin tilalla oli käy-tössä vuonna 1976 raken-

nettu 24-paikkainen parsinavetta. Timo-set kertovat laatineensa erilaisia navetta-suunnitelmia parsinavetan laajennukses-ta alkaen. Peltoala rajoitti laajennussuun-nitelmia. Siksi yhden robotin eläinmäärä oli maksimi, kun päätös navetan rakenta-misesta tehtiin.

Timoset kertovat päätyneensä uuteen navettaan, koska halusivat saada kaikki eläimet saman katon alle. Oman hyvin-voinnin ja ergonomian kannalta robotti-lypsy oli heille selvä valinta. Erillisruokin-ta tuntui varmalta ja tutulta ratkaisulta kaikkien muutosten keskellä. ”Eläinmää-rän kolminkertaistuessa ja siirryttäessä automaattilypsyyn opettelemista oli ihan riittävästi”, toteaa Mika Timonen.

Omasta ja karjan hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu Mika ja Jaana Timosen tilan arkipäivään. Heidän mielestään työn pitää olla sellaista, että sitä pystyy tekemään eläkeikään asti. Navetan olosuhteisiin kiinnitetään huomiota koko ajan ja jos ongelmakohtia löytyy, niihin pyritään löytämään ratkaisu.

Ongelmakohtiin pyritään aina löytämään ratkaisu

Teksti ja kuvat Taina Voutilainen

Puhtaat parret ja käytävät Alun perin navettaan tehtiin kuivalanta-järjestelmä lähinnä ympäristökysymysten takia; osa tilan pelloista sijaitsee pohjave-sialueella. Timosten lypsylehmänavetas-sa kuivalantajärjestelmä ei toiminut. Kui-viketta kului liikaa. Nyt on käytössä liete-lantajärjestelmä ja raapat.

Timosten mielestä navetan käytävien pitää olla puhtaat. Raapat kulkevat parin tunnin välein. Muuten lanta nousee par-siin ja lypsyhygienian kanssa tulee ongel-mia: kone pesee vetimet aina samalla taval-la ottamatta huomioon niiden likaisuutta.

Kaikilla navetan makuupaikoilla karsi-noista parsiin on parsimatot tai parsipe-dit. Käytävämatot kaikille lantakäytävil-le on hankittu vähitellen: betonikäytävän liukkaus aiheutti jopa tapaturmia.

”Me pidimme mattoja parempana vaih-toehtona kuin lantakäytävän pinnan uri-tusta”, sanovat Timoset.


Hyvin�vointi

SePPälän tila�Mika ja Jaana Timonen, Kitee�Lehmiä n. 70�VMS-robottipihatto otettu käyttöön v. 2007�Peltoala 65 ha, kaikki nurmella, säilörehua korjataan lisäksi reilulta 20 hehtaarilta�Erillisruokinta, täysrehuruokinta�Keskituotos 8 500 kg�Ei palkattua vakituista työvoimaa�Peltopuolella hyödynnetään urakointia�Säilörehun korjuu tilojen yhteistyönä, kolme osakasta�Urakoitsija korjaa säilörehun noukinvaunulla ja tekee lannanlevityksen�Neljä lasta, Elias 16 v., Sofi 14 v., Henri 11 v. ja Stiina 5 v.

Tosin matot lisäävät sorkanhoidon tar-vetta. Kaikkien lehmien sorkat hoidetaan kahdesti vuodessa. Ontuvat ja muut sork-kaongelmaiset eläimet käsitellään lisäksi tarpeen mukaan.

Kuivikkeena Timoset käyttävät kutterin-purua tai kutteri-turveseosta. Koko karjan parret puhdistetaan ja kuivitetaan kunnol-la kerran päivässä. ”Se on oma homman-sa, varsinkin käsin tehtäessä, mutta fik-sua laitetta ei ole vielä eteen tullut”, sanoo Mika. ”Kuivitus ja puhdistus kannattaa tehdä kunnolla riittävän usein utaretuleh-dusriskin minimoimiseksi. Kasvualustoja ei saa jäädä.”

Kaksirivisen riittävä ruokintatilaRuokintapöytämetrejä kaksirivisessä piha-tossa on riittävästi. Lisäksi niskapuomi on siirretty oksalla etuesteen ohi. Niskapuo-min korkeutta voidaan säätää. Mika Timo-sen mielestä lehmien syöntitila voisi olla vieläkin avarampi.

Lehmien kuntoluokat ovat kohdillaan, mikä kertoo ruokinnan onnistumisesta ja sen seurannasta. Myöskään ummessa ole-vat lehmät eivät ole liian lihavia, vaikka karjassa on molempia rotuja. Kuntoluok-kien seuranta alkaa jo vasikkaiästä.

”Mittaamme kasvavien eläinten elopai-noja ja arvioimme kuntoluokkia maitoti-laneuvojan kanssa. Kasvujen seuranta jäi-si tekemättä, jos emme kuuluisi tuotosseu-rantaan”, sanovat Timoset kiitellen maito-tilaneuvojaansa Minna Norismaata.

tMika, Jaana, Stiina ja Henri Timonen tervehtimässä laiduntajia. Kuvasta puuttuvat Elias ja Sofi.

Hoidettavat erilleenJos mahdollista, Timoset ottavat poikivan lehmän karsinaan 1–2 viikkoa ennen poiki-mista. Riskiä lehmäosastoon poikimisesta ei heidän raappalantakäytävänavetassaan oteta. Hoidettavat lehmät pyritään pitä-mään hoitokarsinoissa, jossa niiden huo-mioiminen ja käsittely on helpompaa kuin varsinaisessa lehmäosastossa.

Timosilla on kokemus tarttuvasta sork-katulehduksesta navetan valmistumisen jälkeen. ”Epidemia laantuu eläinten osta-misen loputtua”, he kertovat. Tervesork-kaisilta eläimet nyt näyttävätkin, vaikka Timoset arvelevat, ettei tulehduksen aihe-uttaja ole navetasta kadonnut.

Timoset käyttävät eläinlääkärin palve-luja aktiivisesti. Terveydenhuoltokäynnin lisäksi eläinlääkäri mm. nupouttaa vasikat ja tekee kaikki tiineystarkastukset. ”Seu-rannassa hyödynnämme robotin lehmä-kalenteria aktiivisesti. Perinteinen navetta-päivyri ei ole enää käytössä. Kahden kalen-terin systeemissä toinen jäisi helposti päi-vittämättä”.

Pikkuvasikoille suojaa ja lämpöäVastasyntyneet vasikat aloittavat elämän-sä navettatilaan kiinteälle alustalle sijoite-tuissa igluissa, joissa käytetään runsasta olkikuivitusta. ”Iglussa on muuta navet-taympäristöä huomattavasti lämpimäm-pää”, sanoo Jaana, ”erityisesti talviaikaan ero on huomattava”.

Ryhmäkarsinaan Timoset toteuttivat eläinten hyvinvointituen ehtojen mukai-sen laajennuksen: hoitokäytävä poistettiin ja kiinteää makuualustaa lisättiin. Talvel-la ryhmäkarsinaan rakennetaan välilaipio pressun avulla ja lisätään säteilylämmitin.

Jatkuvaa kehittämistäOlosuhteisiin Seppälän tilan navetassa kiinnitetään huomiota koko ajan. Aina kun ongelmakohtia löytyy, niihin pyritään löy-tämään ratkaisu.

Viimeisin toimenpide nuorkarjan tilo-jen remontoimisen lisäksi oli kesäheltei-siin varautuminen ikkunoita poistamal-la. ”Kun me rakensimme navettaa, ensim-mäisiä verhoseiniä asennettiin. Emme sil-loin rohjenneet niitä toteuttaa, mutta oli-si kannattanut”, toteaa Mika.

”Karjan jalostus- ja odotusarvot anta-vat mahdollisuuden korkeampaan keski-tuotokseen. Se on meidän kehittämiskoh-teemme tuotannossa”, sanovat Timoset.

Kirjoittaja toimii palveluassistenttina Osuuskun-ta ItäMaidossa.pRunsaasti kuivitetun iglun suojassa pikkuvasikat pysyvät lämpiminä ja terveinä talvellakin.

pKumimatot estävät liukkautta ja parsipedit houkuttelevat makuulle. Kuvassa puhdistus juuri käynnissä.


Hyvin�vointi

Karjasilmää kehittämällä lehmi-en viestejä voi hyödyntää olo-suhteiden kehittämisessä sekä navetan asukkaiden että niiden hoitajien parhaaksi.

Avattuasi navetan oven keskellä päivää tai iltayöllä aistit helpoiten, miten asiat navetassa ovat: jos lehmät ovat tyytyväisiä, tunnelma on rauhallinen ja hiljainen eikä ylimääräisiä mölinöitä, puhinoita tai koli-noita kuulu. Lehmät ovat pihatossa sijoit-tuneina tasaisesti navetan eri ”työpistei-siin” eikä ruokintapöydällä tai lypsyrobo-tilla ole havaittavissa ruuhkaa.

Voipa pihaton tilanne olla kuten parsi-navetankin: valtaosa lehmistä on makuul-la ja märehtii tyytyväisinä. Joutilaina sei-soskelevia lehmiä ei ole, vaan seisomassa olevat eläimet syövät tai vaikkapa yrittävät kiimaisina saada kaipaamaansa huomiota. Lehmällä ei ole aikaa odottaa.

Varoituskolmioista kuntoluokitukseenLehmien pidemmän ajan ravitsemustilaa voi arvioida kuntoluokituksen avulla. Leh-mäkohtainen, maitotilaneuvojan tai eläin-lääkärin tekemä kuntoluokitus olisi hyvä ottaa tavaksi muutaman kerran vuodes-sa. Karjanhoitajan on hyvä osata itse erot-taa liian laihat ja liian lihavat lehmät mis-sinmittaisista sekä kalibroida asteikkoaan ammattilaisen kanssa joko omassa nave-tassa tai erilaisissa koulutuksissa.

Suuri laihojen tai lihavien lehmien osuus kertoo kuukausien ajan jatkunees-ta ruokinnan epätasapainosta. Hyvinvoiva ja -tuottava karja on kuntoluokitukseltaan tasaista: lypsävien lehmien ihanteellinen kuntoluokka on noin kolme.

Ummessa ollessa lehmän kuntoluok-ka saa nousta kolmepuoloseen, mutta ei sen yli. Ummessaolevien lehmien liiallinen lihominen on yksi maidontuotannon ylei-simmistä ongelmista, joka vaikuttaa rat-

kaisevasti poikimisen ja seuraavan lypsy-kauden onnistumiseen. Painon jojoilu on kova haaste lehmän elimistölle.

Edellisen päivän ruokinnan onnistumis-ta voi päätellä lehmien sonnan koostumuk-sesta. Sonnassa ei pitäisi näkyä sulamatto-mia rehupartikkeleita. Sonnan viskositeet-ti kertoo rehuannoksen koostumuksesta ja sulavuudesta. Kokenut karjanhoitajan kor-va kuulee sontivan lehmän sontakokkarei-den äänestä, milloin viskositeetti on sopi-va, ja parsia puhdistaessaan sonnan koos-tumusta voi helposti tarkkailla lähemmin.

Navetassa kuljeskellessaan hoitaja näkee lehmien vasemmasta kyljestä helposti pöt-sin täyteyden. Pötsin täyteys kertoo muu-taman viimeisen tunnin syönnistä. Lypsä-vän lehmän nälkäkuoppa voi olla lieväs-ti lommolla, mutta ns. varoituskolmiota ei tulisi näkyä. Poikkihaarakkeet peittävä pötsin täyteys kertoo liian täyttävästä ja huonosti sulavasta karkearehusta tai pit-källe edenneestä tiineydestä. Hyvän kuvan tämän päivän ruokinnan tilasta saa, kun arvioi pötsin täyteyden esim. viiden tai kymmenen lehmän ryhmiltä.

Yksinkertainen keino ummessaoloajan lihomisen estämiseksi on ryhmitellä lyp-sävät ja ummessa olevat omiksi ruokinta-ryhmikseen. Samoin heruvat ja tasaisen lypsyn vaiheessa olevat voivat olla omissa ryhmissään. Ummessaolevien perusrehun pitää olla täyttävämpää kuin lypsävien.

Ylitäyttö on ongelmaVaikka meillä on monta vajaata navettaa, ylitäyttökin on vakava ongelma. Myös pihatossa jokaiselle lehmälle täytyy olla oma makuupaikka.

Ylitäydessä navetassa lehmät eivät pää-se liikkumaan vapaasti ja joutuvat odotte-lemaan turhaan. Johtajalehmien käyttäy-tyminen korostuu ja arat lehmät joutu-vat ahtaammalle. Eläinten makuullaolo- ja syöntiaika vähenevät, jolloin tuotos kärsii. Ylitäyden navetan lehmämäärän vähentä-minen lisää eläinten hyvinvointia ja nostaa karjan tuotostasoa välittömästi, ja navetan ilmapiiri rauhoittuu.

Ruokinnan suunnittelu on yksinker-taisimmillaan ruokinnan esteiden pois-tamista. Parsinavetassa parsirakenteiden tulee olla riittävän avarat, jotta lehmä mah-tuu vapaasti heijaamaan kookkaan kehon-sa ylös syömään ja paneutumaan taas makuulle, noin kymmenen kertaa päiväs-sä. Pihatossa ruokintapöytätilaa on oltava

yli 70 senttimetriä lehmää kohden, jotta vapaa säilörehuruokinta toteutuu.

Automaattinen asia lienee jo se, että hyvälaatuista, eläimen tuotantovaiheeseen sopivaa rehua on jatkuvasti tarjolla. Hyvä ruokintaeste antaa tilaa kaikenkokoisten lehmien vapaalle ruokailulle.

Ruuhkapaikat kielivät navetassakin lii-kenneongelmista. Pihaton käytävien pitää olla riittävän leveät eikä umpikujia saa olla. Lehmien pitää mahtua ohittamaan toisen-sa syömässä olevan lehmän takana ja juo-makaukalon ympärillä pitää olla riittäväs-ti tilaa, jotta aratkin eläimet pääsevät syö-mään ja juomaan aina halutessaan.

tilasta tinkimättäEläinten ihovauriot ja kiiltävät metallipin-nat kertovat, mihin eläimet hankaavat itse-ään navetassa liikkuessaan. Jokainen iho-vaurio on tulehdusriski, vaikuttaa hyvin-vointiin ja alentaa tuotosta. Parsirakentei-ta ja ruokintaesteitä voi yleensä säätää – on vain ryhdyttävä tuumasta toimeen. Terä-viä rakenteita voi hioa tasaisiksi tai peit-tää hankaumien välttämiseksi.

Tilanpuute näkyy monesti myös nuo-renkarjan tiloissa. Vasikoiden tilantarvet-ta puolen vuoden ikään asti turvaa laki, mutta yli puolivuotiaiden tilantarpeesta on annettu vain suosituksia. Liian usein tyydytäänkin minimiin, jossa hiehot juu-ri ja juuri mahtuvat makuulle karsinassa, mutta eivät syömään yhtaikaa.

Hiehon syöntikyvyn kehittyminen ja riittävän kasvun turvaaminen sopivan sie-mennys- ja poikimisiän saavuttamisek-si ovat edellytys terveelle ja pitkäikäiselle lehmän elämälle. Ne vaativat tilaa, sopivaa rehua ja hyvää hoitoa. Joutokarja- ja hieho-tehdasajattelu ovat kallista hyvän eläinai-neksen haaskausta.

Kunnioittavasti käsitellenLehmät, hiehot ja vasikat ovat karjanomis-tajan työkavereita, jotka eleistä, hoitotoi-mista ja äänensävyistä aistivat uskomatto-man paljon. Eläinten kunnioittava ja ystä-vällinen käsittely on perusta, jolle tehokas-ta ja lajiominaisuudet huomioon ottavaa tuotantoa lähdetään rakentamaan. Nave-tan hyvinvoinnin perusta luodaan puoles-taan maatilan pirtissä ja pelloilla; virkeiden ja hyvinvoivien hoitajien eläimet menesty-vät parhaiten.

Kirjoittaja toimii palveluassistenttina Osuuskun-ta ItäMaidossa.

Lehmä kertoo totuudenHyvinvoivat ja tyytyväiset lehmät tuottavat eniten euroja omistajansa tilille. Lehmän kertomaa kannattaa opetella ymmärtämään ja karjasilmää kehittää. Taina Voutilainen

Tilaa Lely tuotekatalogi sähköpostilla

[email protected]!

Lely ConsumablesTarvikkeet ja kemikaalit kaikille tiloille

Lely Foam - vaahtopesuri

Kompakti vaahtopesujärjestelmä, joka on kehitetty erityi-sesti maitotilan puhdistukseen. Helppokäyttöinen vaah-topesuri on nopea asentaa kaikenlaisiin pihattoihin. Hintaan: 425 € sis.alv 0%

Kattavasta Consumables tuotevalikoimasta löydät robottilypsypesuaineiden lisäksi myös muille tiloille soveltuvat tuotteet mm. desinfiointi- ja kuivitusjauheet sekä nuolukivet ja laajan valikoiman tarvikkeita.

Lely Treatment Box - hoitoparsi

Lelyn hoitoparsi takaa ainutlaatuisen työympäristön, jon-ka ansiosta lehmälle voidaan suorittaa kaikki tarvittavat hoidot helposti, turvallisesti ja ammattimaisesti. Valin-naisena saatava sähkömoottori tekee käytöstä entistä helpompaa.Kysy lisää myyjiltämme!

HÄMEENLINNA Jussi Savander 045 124 9002 MIKKELI Tapani Komonen 040 901 1248 JYVÄSKYLÄ Jussi Paasikannas 043 211 3940 PIRKANMAA/SATAKUNTA Juha Vähäkallio 043 211 3941

SEINÄJOKI Jorma Rantala 040 901 1257 KOKKOLA Joakim Vidjeskog 040 901 1243 YLIVIESKA Mikko Holmström 046 878 3593 JOENSUU Arto Toivanen 046 878 3593

IISALMI Simo Jokinen 046 859 0112 TERVOLA Janne Jurva 045 124 9000

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja kysy lisää!


Hyvän lypsylehmän kasvatta-minen alkaa vasikasta. Jalos-tukseen käytetyt panostuk-set on mahdollista saada täy-simääräisenä takaisin, kun

vasikka saadaan pysymään terveenä ja elin-voimaisena. Juottovasikan hyvällä kasvul-la on tutkimusten mukaan positiivinen vaikutus ensikkokauden maitotuotokseen.

Juottovaiheessa on syytä tavoitella kilon päiväkasvua, käytännössä vasikan pai-non tulisi kaksinkertaistua 80 –100 kiloon ensimmäisen kahden kuukauden aikana. Hyvin kasvaneista ja kasvatetuista vasi-koista saadaan 22–24 kuukauden iässä tuottavia lypsylehmiä. Tavoitteen saavut-taminen edellyttää alusta alkaen vasikoi-den hyvää päiväkasvua, jotta hiehot ovat siemennysvalmiita 13–15-kuisina.

Vasikka-ajan ruokinta ja terveys on siis ratkaisevassa roolissa. Ruokintaa käsitel-tiin lehden aiemmissa numeroissa, nyt keskitytään kasvatusolosuhteisiin.

ensimmäiset elinviikot yksikseenVasikan synnyttyä se tulisi siirtää mahdol-lisimman pian hyvin puhdistettuun yksi-lökarsinaan. Tehokas karsinan ennakko-puhdistus, huolellinen pesu ja muutaman päivän karsinan tyhjänä pitäminen auttaa pikkuvasikkaa pysymään terveenä.

Raikas ilma ja kunnon kuivitus auttavat vasikkaa pysymään terveenäVasikka voi pääsääntöisesti hyvin, jos sen ravitsemus ja kasvatusolosuhteet ovat kunnossa. Juottovasikan terveyden kannalta suurimmat uhat ovat hengitystiesairaudet ja ripulit. Sairauksien ennaltaehkäisyssä olosuhteet ovat ratkaisevia. Teksti ja kuvat Tuomo Linnakallio

�Jos vasikka saisi itse päättää kasvuympäristönsä, niin tuskinpa se valitsisi oleskelupaikakseen hämärää navetan nurkkaa ja makuualustakseen ritilää. Vasikan luonnollinen kasvuympäristö on laidun, jonne se syntyisi kevätkesällä. Laitumella se viettäisi mieluusti aikaa yhdessä emonsa ja lajitovereidensa kanssa.

Laitumella vasikan perustarpeet täytty-vät parhaalla mahdollisella tavalla. Emon läsnäolo tarkoittaa, ettei ravinnosta tule

pulaa. Emon tissistä voi käydä imaise-massa tarpeen tullen annoksen maitoa ja vetäytyä lepäämään pehmeälle nurmelle vaikkapa puun varjoon. Hyvällä makuu-alustalla rauhallisessa makuupaikassa vasikat nukkuvat enemmän, jolloin myös kasvuhormonin erittyminen on runsaam-paa ja sen myötä kasvu nopeampaa.

Laitumella toteutuu myös moni muu vasikan perustarve, siellä on raikasta ilmaa hengitettäväksi, tilaa telmiä kave-reiden kanssa ja lannanpoistokin järjestyy

kuin itsestään. Emolehmäkarjoissa vasi-kat kasvavat emojensa kanssa laitumella ja varmasti moni on omin silmin nähnyt kuinka terveiltä ja vantterilta vasikat näyt-tävät.

Lypsykarjatilalla vasikoiden kasvatus laitumella emojensa kanssa ei tule tieten-kään kysymykseen. Vasikoita syntyy vuo-den ympäri ja maito on tarkoitus käyttää meidän ihmisten tarpeisiin eikä vasikalle. Mutta jotain laidunkasvatuksesta voi kui-tenkin ottaa opiksi.

Pikkuvasikka on utelias veijari, joka tutustuu ympäristöönsä innokkaasti. Vasikka ei tyydy pelkkään katseluun, vaan se myös imeskelee ja nuoleskelee karsinan seiniä, maistelee kuivikkeita ja nuoleske-lee lajitovereitaan. Siinä samalla se imu-roi kaikki mahdolliset ympäristön pöpöt itseensä. Jotta vasikka ei sairastuisi, pitää karsinan puhtauteen ja vasikkalan ilman-vaihtoon kiinnittää erityistä huomiota.

Ennen vasikan siirtoa karsinaan sinne lisätään kuiviketta, paras kuivike on hyvä-laatuinen olki. Olkea pitää olla karsinas-sa reilusti, että vasikka saa kaivella olkeen pesänsä. Olkikasassa se tuntee olonsa tur-valliseksi ja sillä on lämmin makoilla ja toi-pua syntymisen rasituksista.

Olkea tulee olla karsinassa niin paljon, että vasikan maatessa sen jalat peittyvät. Mitä viileämmässä vasikkaa kasvatetaan sen tärkeämpää on runsas olkikuivitus.

Kavereita ja turpakontakteja ei pikku-vasikka vielä kaipaa, laitumella sen ainoa kontakti olisi oma emä, joka kävisi sitä säännöllisesti imettämässä. Muun ajan se makoilisi heinikon suojassa.

Sopiva yksilökarsinoiden määrä lypsy-karjatilalla voisi olla maksimi poikimis-ten määrä kuukautta kohden. Tällöin olisi mahdollista varmistaa aina puhdas karsina juuri poikineelle vasikalle, jos kasvatusaika yksilökarsinoissa on noin kolme viikkoa.

ei liian aikaisin ryhmäänYksilökarsinassa vasikat pysyvät terveem-pinä kuin ryhmässä. Pahin vaihtoehto on laittaa muutaman päivän ikäinen vasikka isompien eläinten kanssa ryhmäkarsinaan imemään maitoa samasta juoma-automaa-tin tutista kuin vanhemmat vasikat. Juo-ma-automaatin tutti on tunnetusti tehokas

Laitumella perustarpeet täyttyvät

pVasikan kasvattaminen yksilökarsinassa ensimmäisten viikkojen ajan on hyvä ratkaisu. Vasikoiden juotto aina omasta tuttiämpäristään pienentää osaltaan infektioriskiä. Ämpäreiden ja karsinoiden numeroimisella on helppo varmistaa, että vasikka saa aina oman juomaämpärinsä.


Hyvin�vointitautien levittäjä. Jatkuvatäyttöisistä ryh-

mäkarsinoista tulisikin hankkiutua eroon, sillä siellä, jos missä vasikat sairastavat.

Ryhmäkarsinassa ryhmän koko tulisi pitää riittävän pienenä noin 3–6 vasikkaa karsinaa kohden ja karsina tulisi toimia kaikki kerralla sisään ja kerralla ulos peri-aatteella. Vasikoita kannattaa pitää yksi-öissä niin kauan, että ne ovat kyllin vahvo-ja pärjäämään ryhmässä. Ryhmä muodos-tetaan tasavahvoista noin 3–4 viikon ikäi-sistä vasikoista, jotka ovat suurin piirtein samankokoisia ja syövät, juovat sekä käyt-täytyvät samoin. Näitä tasaväkisiä vasik-karyhmiä pidetään yhtenä ryhmänä vähin-tään juotosta vieroittamiseen saakka.

Mikä vaihtoehdoksi, jos tilalla on yksi-lökarsinoita niukasti ja siirto ryhmään joudutaan tekemään varhain? Edullisin ja nopein parannus vasikoiden kannalta on vasikkaiglujen hankinta.

Iglut sijoitetaan joko ulos taivasalle tai vaikkapa eristämättömään latoon, jos sel-lainen sattuu olemaan tilalla vapaana. Vasi-kan kannalta iglu on hyvä ratkaisu, siellä on raikasta hengitysilmaa ja ympäristön tautipaine saadaan pidettyä minimissä.

Iglujen käytössä on kiinnitettävä eri-tyistä huomiota riittävään ruokintaan ja kuivittamiseen, vasikka kestää hyvin kyl-mää, muttei kosteutta. Talvikaudella saat-taa lisäksi olla tarpeen käyttää vasikkalii-vejä tiukimpina pakkasjaksoina. Hoitajan

kannalta ulkona olevat iglut ovat työläitä, mutta ne ovat hyvä välivaihe ennen erilli-sen viileän vasikkalan rakentamista.

Vasikalle raikasta hengitysilmaaMaitotilayrittäjät ry:n tilaisuudessa Seinä-joella luennoinut Ken Nordlund Wiscon-sin-Madison yliopistosta totesi, että hengi-tystiesairauksilla on jopa suurempi vaiku-tus vasikan kasvuun kuin ripulilla.

Nordlundin mukaan vasikoiden hengi-tystiesairaudet tunnistetaan huonosti ja ne ovat yleisempi vaiva kuin yleisesti ole-tetaan. Hengitystiesairauden tunnistami-nen ei ole karjan hoitajalle niin helppoa kuin esimerkiksi ripulin, koska hengitys-tiesairautta potevan vasikan ruokahalu säi-lyy yleensä hyvänä toisin kuin ripulissa.

Nordlundin tutkimukset osoittavat, että juottoautomaattitiloilla hengitystiesairau-det ovat suurin ongelma. Hänen mukaan-sa ryhmäkasvatus lisää riskiä yksilökasva-tukseen verrattuna.

Norlundin mukaan vasikan synnyttyä se tulisi siirtää mahdollisimman nopeas-ti eri ilmatilaan muiden nautojen kanssa.

Pientä vasikkaa ei pidä altistaa vanhempi-en nautojen aiheuttamalle tautipaineelle. Erillinen vasikkala on paras ratkaisu sekä vasikoiden että hoitajan kannalta. Vasikka-la voi aivan mainiosti olla viileä rakennus, jossa on luonnollinen ilmanvaihto.

USA:ssa saatujen kokemusten mukaan vasikkalassa tulisi olla lisäksi ylipaineistet-tu kanavailmastointi, jolla saadaan raikas-ta hengitysilmaa vasikoiden oleskelualu-eille. Ylipaineistetulla tuloilmalla saadaan oleellisesti pienennettyä infektiopainetta ja varmistetaan viileän vasikkalan ilman-vaihto, koska pienet vasikat eivät tuota lämpöä riittävästi luonnolliseen ilman-vaihtoon tarvittavaan ”hormi-ilmiöön”.

Kanavailmastoinnin tavoitteena on jakaa pieni määrä raitista ilmaa vasikalle luomatta viilentävää vetoa. Oletettavasti kanavailmastoinnin toteuttaminen paran-taisi myös monen jo käytössä olevan nave-tan vasikkaosaston ilmanvaihtoa ja pie-nentäisi tautipainetta hengitystiesairauk-siin.Kirjoittaja on vasikanrehujen myyntipäällikkö Va-liossa.

--

Automaattinen ruokintajärjestelmä

TMR- ja PMR-seostilalleautomaattilastaus-automaattinen seosvalmistus- automaattinen rehunjako

• vähentää merkittävästi päivittäistä työmäärää tilalla• lehmien liikkuvuus ja tuotos paranevat ruokin-takertojen kasvaessa*

• tuotosvaiheen mukaiset reseptit lisäävät eläin-terveyttä• punnitusti ruokintasuunnitelman mukaan• energiataloudellisin ruokintaratkaisu**

• saatavissa murskevilja- ja litisteviljalaitteistolla• Pellon Warma vuosihuoltoturva

* ART-tutkimuslaitos, Sveitsi 2013** alhaisin energiakulutus on prosessiohjatuissa sähkökäyttöisissä ruokinta-automaatioissa (useita kansainvälisiä tutkimustuloksia)

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

Feedline R-type

Erillinen vasikkala on paras ratkaisu sekä vasikoiden että hoitajan kannalta.


Onni onnettomuudessa oli, että oli kesä ja iltapäivä. Lyp-sylehmät olivat laitumella. Myös tuuli sattui puhalta-maan poispäin vieressä ole-

vasta asuinrakennuksesta. Päinvastaisessa tilanteessa olisi myös kodin tuhoutuminen ollut lähellä. Naapurissa asuva isännän äiti ja siskon perhe olivat havainneet navetas-ta nousevan sankkaa savua. He hälyttivät palokunnan ja koiratapahtumassa olleen isäntäväen.

Liekit löivät jo katon läpi, kun Keijo Har-ju-Keturi ehti paikalle. Palokunta oli juuri saapunut. Tehtävissä oli enää oikeastaan lähirakennusten suojelu. Vanhassa nave-tassa oli lypsyasema, maitohuone ja alle

Navettapalosta uuteen alKuunMustunut savupiippu ja perustuksen jäänteet muistuttavat Harju-Keturin tilalla Kauhajoella reilun vuoden takaisesta tapahtumasta. Navetta paloi ilmiliekeissä, kun Keijo ja Tiina Harju-Keturi pääsivät paikalle. Teksti ja kuvat Aino Murtomaa-Niskala

pNavetan rakentaminen on taltioitu albu-miin, joka alkaa tulipalosta. Tilakeskuksen kuvassa lypsylehmäpihattoa ei vielä ollut.

vuoden ikäiset eläimet. 21 nuorta eläin-tä menehtyi palossa. ”Menetimme yhden sukupolven”, Tiina Harju-Keturi sanoo. Rakennuksen kyljessä olleesta koiratarhas-ta palokunta pystyi vielä pelastamaan siel-lä olleen pentukoiran.

Arvioiden mukaan palo sai alkunsa pienkuormaajasta. Vanha navetta tuhou-tui, mutta lypsylehmäpihatto navetan vie-ressä säilyi. Tässäkin oli onnea, sillä tulipa-loa seuraavaksi päiväksi oli tilattu raken-nusmiehet yhdistämään uusi ja vanha osa.

Tiina Harju-Keturi tuli palopaikal-le vähän isännän jälkeen. ”Puolishokissa ajoin. Jalat menivät alta hävitystä katso-essa. Ensimmäiseksi tuli palomies varoit-tamaan poikki palaneesta sähkölinjasta.”,

Hyvin�vointi


hän kertoo. Järkytys kävi isännän sydämen päälle ja hänet kiidätettiin ambulanssilla lääkäriin. Tiina Harju-Keturi lähti mukaan. ”Tässä vaiheessa kyllä ihmetytti ihmisten uteliaisuus. Ambulanssi pääsi vaivoin etenemään tiellä tungeksivien autojen ja ihmisten vuoksi.”

naapuri tarttui ohjaksiinHarju-Keturien naapuri otti tilanteessa ohjat käsiinsä. Hän otti yhteyttä Osuus-kunta Maitosuomeen, jossa tuotantoneu-vojat alkoivat hakea hoitopaikkaa lypsyleh-mille, järjesteli eläinkuljetuksia ja ilmoit-ti vakuutustarkastajalle. Lehmät päätyivät kahdelle tilalle ja olivat evakkonavetois-saan jo iltalypsyllä. Osa laitumella olevista hiehoista pääsi tulipalon tuoksinassa kar-kaamaan ja niitä haettiin isäntäväen, naa-pureiden ja metsästysseuran voimalla met-sästä. Puoleen yöhön mennessä hiehot oli saatu kiinni.

Seuraavana päivänä oli naapurin toi-mesta kaivinkone jo raivaamassa rauni-oita. ”Sen katsominen tuntui pahalta var-sinkin menehtyneiden eläinten vuoksi. Oli parempi, että lähdin pois”, Tiina Harju-Keturi sanoo.

Harju-Keturit kiittelevät toimeliasta naapuriaan. ”Tapahtumia katseli itse aika turtana eikä osannut oikein ajatella tai teh-dä mitään.”

ajatukset tulevaanTulevaisuuden suunnittelu alkoi ensi jär-kytyksen laannuttua jo samana iltana. Kar-janhoidon jatkuminen oli Harju-Ketureil-le selvää. Päätös uudesta navetasta syntyi aika nopeasti, koska nuorempi tytär, maa-talousoppilaitosta käyvä Riikka on kiin-nostunut maidontuotannon jatkamisesta.

”Suunnittelua helpotti, että olimme aiemmin miettineet mahdollista navetan paikkaa.” Lypsylehmäpihaton suunnitel-lut arkkitehti Jouni Pitkäranta kävi tilalla jo muutaman päivän kuluttua tulipalosta ja teki pikavauhtia navettasuunnitelman. Lupa-asiat saatiin vireille ja investointitu-kihakemukset ehtivät syksyn hakuun.

”Rakentamisen ohella mietimme erilai-sia vaihtoehtoja lehmien kotiuttamiseksi kuten lypsykontin vuokraamista tai pala-neen lypsyaseman kunnostamista. Eläin-lääkäri suositteli lehmien jättämistä hoi-toon rakentamisen ajaksi. Neuvo osoit-

t Lehmät pääsivät uuteen pihattoon kymmenen kuukauden kuluttua tulipalosta. Tiina ja Keijo Harju-Keturin mukaan varustelussa satsattiin etenkin eläinten hyvinvointiin kuten parsipeteihin, käytävien kumimattoihin, verhoseiniin ja luonnolliseen ilmanvaihtoon. Ape jaetaan ulkopuolelta visiiripöydälle.

Heti syksyllä oli ostettu hiehoja kas-vamaan, koska nuorkarjaa menetettiin tulipalossa. Uudessa navetassa lehmälu-ku myös kasvaa entisestä neljästäkymme-nestä yhden robotillisen kokoiseksi. Omi-en eläimien lisäksi uuteen navettaan tuli myös ostolehmiä.

Tuotos notkahti muutosten vuoksi aiemmasta, mutta se korjaantunee aikaa myöten. Harju-Keturit ovat jalostaneet karjaa pitkäjänteisesti. Erityisesti raken-teeseen on kiinnitetty huomiota. Aperuo-kinnassa on Keijo Harju-Keturin mukaan vielä opettelemista. Säilörehua analysoi-daan ahkerasti oikeanlaisen seoksen var-mistamiseksi. Tuotanto alkaa vakiintua rutiineihin ja vähitellen alkaa olla aika pur-kaa myös palaneet rauniot. ”Tähän men-nessä on ollut kiireempää tekemistä.”

työ auttaaJälkikäteen Harju-Keturit arvioivat tuli-palosta seuranneen suurimman järkytyk-sen ja surun hautautuneen työhön. Oli pal-jon ajattelemista ja tekemistä, kiire saada uusi navetta valmiiksi ja eläimet takaisin kotiin. Muutama uneton yö kylläkin koet-tiin ensi alkuun.

Osuuskuntaa he kiittelevät saamastaan avusta, samoin karjan hoitaneita tiloja. Tal-kooapuakin löytyi tarvittaessa. Maitotilan johtamiskoulutuksessa mukana oleva Tii-na Harju-Keturi vaihtoi projektityön aihet-ta tulipalon johdosta. Kurssista oli apua ja hyviä vinkkejä rakentamiseen tuli sekä ohjaajilta että kollegoilta, hän kiittelee.

Tulipalo on raju muistutus elämän sattu-manvaraisuudesta. ”Aamulla kaikki oli kun-nossa, illalla kaikki sekaisin. Yhdessä tästä koettelemuksesta on selvitty ja nyt ollaan jo voiton puolella”, Harju-Keturit sanovat.

pNavettapalosta on nyt reilu vuosi ja tuotanto on saatu uudelleen hyvään vauhtiin. Tiina ja Keijo Harju-Keturin urakka alkaa olla voiton puolella.

tautui viisaaksi. Työtä ja kiirettä on ollut rakennustyömaan kanssa ilman lehmiä-kin,” Harju-Keturit sanovat.

Vakuutukset kuntoonTapahtuma opetti, että vakuutukset tuli-si päivittää aina ajan tasalle. Esimerkik-si pienkuormaajaa ei korvattu, koska sitä ei oltu erikseen vakuutukseen ilmoitet-tu. Korvaus vanhasta navetasta on pieni, samoin korvaukset ansionmenetyksestä. Maitotuloja ei rakentamisen aikana saa-tu, koska lehmät hoidettiin sijaisnavetois-sa maitotuloa vastaan.

”Vakuutusyhtiön kanssa asioiminen oli ehkä työläintä koko prosessissa”, Harju-Keturit sanovat. Heidän mielestään oli-si tarvetta asiantuntijalle, joka hoitaisi vakuutuksenottajan asioita ja etua yhti-öön päin. Vahingon sattuessa on itsellä niin paljon asioita käsissä, ettei aika tahdo riittää korvausperusteisiin perehtymiseen.

Toinen oppi tapahtuneesta on, että navetan rakentamisessa kaikki sopimuk-set viivästyssakkoineen tulee tehdä kirjal-lisena. ”Kattotoimituksen viivästymises-tä aiheutui melkoisesti lisäkustannuksia, kun navetan pohja jäätyi ja sitä piti sula-tella rakentamisen jatkamiseksi.”

uusi alkuHarju-Keturit ovat koonneet albumin nave-tan rakentamisesta. Ensimmäiset kuvat ovat vanhasta tilakeskuksesta ja palavas-ta navetasta. Seuraavissa kuvissa kaade-taan tilakeskuksen takana olevaa metsää ja tasoitellaan navetan pohjaa. Rakennus-miehet olivat työssä läpi talven ja alkuun päästyään seinät nousivat nopeasti. Nave-tan avajaiset pidettiin keväällä ja lehmät tulivat sisään 3. kesäkuuta.


Maatalousyhtymä on hyvä toimintamalli yhteistyökykyisille osakkailleKorpikannan maatalous-yhtymä tarjoaa kohtuullisen työ- ja ansiotason osakkailleen. Tänä vuonna Osuuskunta ItäMaidolle lähtee 1,2 miljoonaa maitolitraa.

Y htymäkokemusta on nyt jo kol-mannessa polvessa”, täsmentää vanhempaa sukupolvea var-paisjärveläisellä Korpikannan tilalla edustava Pekka Immo-

nen. Ensimmäisen kerran yhtymä perus-tettiin edellisessä sukupolvenvaihdoksessa vuonna 1991. Nykyisen, vuonna 2009 aloit-taneen maatalousyhtymän muodostavat Pekan lisäksi vaimo Birgitta sekä pojat Pasi ja Antti Immonen. ”Kaikki ovat maatalou-desta kiinnostuneita, joten etsittiin kolmel-le työhön osallistuvalle osakkaalle sopiva malli”, Pekka Immonen kertoo.

Perustamisvaiheessa sovittiin tärkeim-mät yhtymässä noudatettavat pelisäännöt ja varauduttiin tulevaisuuteen. Esimer-kiksi vanhempien osuudet voidaan sopi-muksen mukaan siirtää tulevaisuudessa ainoastaan yhtymän nuoremmille osak-kaille, ei sivullisille. Yhtymän asiat pää-tetään yhdessä eikä turvauduta äänestyk-seen, joka olisi mahdollista osakeyhtiö-mallissa.

Kaikki maatalousyhtymän osakkaiden tekemä työ on saman hintaista. Työtunnin hinta määritetään etukäteen ja tunneista pidetään kirjaa. Myös yhtymän mahdolli-nen tulos jaetaan osakkaiden tekemien työ-tuntien perusteella.

Pekka Immosen mielestä yhtymämal-li sopii hyvin maatiloille. ”Henkilöiden on kuitenkin pystyttävä puhaltamaan yhteen hiileen ja tavoitteiden on oltava saman suuntaisia”, hän korostaa.

laajentaen kannattavaksiYrityksen kannattavuutta haettiin tuotan-toa tehostamalla. Laskelmissa ei yhden robotin kokoluokan navettaa saatu riittä-

vän tuottavaksi, joten tuotantoa laajennet-tiin kahdelle lypsyrobotille.

Uusi navetta valmistui jouluksi 2010. Neljässä rivissä on 130 lehmäpartta ja 46 partta yhdessä rivissä nuorelle karjalle, sekä ryhmäkarsinat 30 pikkuvasikalle. Van-haan, 42-paikkaiseen parsinavettaan teh-tiin seuraavana vuonna karsinat 80 nuo-relle eläimelle.

Kahden Lely A3 next -robotin toimin-taan isännät ovat tyytyväisiä. Slalom-lan-nanpoisto toimii myös hyvin. Lantamassaa lietekouruissa siirtävää pumppua ”pyöräy-tetään” kerran viikossa, eikä mainittavia sisäilmaongelmia ole. Lantakuilujen mut-kat joudutaan kuitenkin huuhtelemaan lisävedellä kahdesti vuodessa, koska eri-tyisesti hiehojen lanta on kuivaa ja eläimet pyrkivät vetämään heiniä kuiluihin. Kerta-huuhteluun tuodaan vettä tilan 14 kuution lietevaunulla 5–10 vaunullista.

Navettailmaa viilennetään ja samal-la torjutaan kärpäsiä kolmella sisäilma-puhaltimella. Ilma poistuu rakennukses-ta vapaalla kierrolla ja otetaan sisään ken-nolevyisistä korvausilma-aukoista.

aiV-liuosta sadekesän varalleNavetan kiinteään apejärjestelmään kuu-

Teksti ja kuvat Tuomo Kautonen

pKorpikannan maatalousyhtymän osakkaat Pekka, Pasi ja Antti Immonen tekevät yhdessä tilan työt. Yhtymään kuuluu lisäksi Birgitta Immonen. Kuvassa mukana vasemalla ItäMaidon tuotantoneuvoja Tuomo Rytkönen.

”

luu kaksi täyttöpöytää, mattoruokkija sekä 30 kilowatin sähkömoottorilla varustettu 12 kuution apesekoitin. Säilörehun laaka-siiloja on kolme.

Yhtymällä on käytettävissä noin 120 pel-tohehtaaria, joista 72 hehtaaria omia tai vuokralla ja loput sopimuksiin perustuvia korjuualoja. ”Tänä vuonna nurmirehu riit-tää hyvin”, arvioi viljelysuunnittelusta vas-taava Antti Immonen.

Nurmet uudistetaan kyntämällä ja suo-javiljaa käyttäen. Kovien maiden rehunur-miin käytetään timotei-, puna-apila-, nur-minata-, ruokonata-seosta ja suomaille timotei-ruokonataa. Tänä vuonna uusit-tiin 26 peltohehtaaria, joiden ensimmäi-nen sato korjataan kokoviljasäilörehuksi ja odelmikko syksyllä säilörehuksi.

Säilörehun korjuu aloitettiin 10. kesä-kuuta. Kolmen päivän aikana korjattiin 60 hehtaarin rehut. Hieman pieneksi jääneen noukinvaunun rinnalle hankittiin toiseen korjuuseen 35 kuution Strautmann nou-kinvaunu. ”Siiloilla ehtii yhdellä traktoril-la levitellä kahdenkin vaunun rehut, koska matkaa on kaukaisimmille pelloille viitisen kilometriä”, sanoo korjuuaikaan siiloilla työskentelevä Pekka Immonen.

Siilotyöskentelyyn on suunnitteilla


nykyistä painavampaa kalustoa. Nyt levi-tys hoidetaan Valtra 8150 -traktorilla, johon on lisätty 900 kilon peräpainot ja 400 kilon vannepainot sekä etukuormaaja.

Kaksi 9 x 53-metristä laakasiiloa ovat erillään navetasta ja yksi siilo navetan yhte-ydessä. Laakasiilojen betonisia seinäele-menttejä vasten asetetaan täytön alussa reunamuovit. Rehun päälle tulee ilmanpi-tävä kalvo, paksumpi päällysmuovi ja pai-notuspeite, siilojen reunamille ”hiekka-makkarat”. Muovien päälle asetetut auton-renkaat pitävät peitteet paikoillaan.

Immoset ovat muutaman vuoden ajan säilöneet rehut onnistuneesti biologi-sella säilöntäaineella. Viime kesänä rehu jouduttiin kuitenkin korjaamaan satei-den vuoksi erittäin märkänä. Tästä syys-tä rehun määrälliset tappiot lisääntyivät ja jonkin verran ilmeni voihappoitiö-ongel-mia. Nyt sateiden varalle ostettiin 3 000 litraa AIV II -säilöntäainetta. Pääosa säilö-tään edelleen biologisella säilöntäaineella, mutta sadejakson sattuessa turvaudutaan AIV-liuoksiin.

laatu kunnossa, tuotos nousussa ”Maidon laatu on pysynyt parhaassa luo-kassa 22 vuoden ajan”, Pekka Immonen ker-too. Tämä tarkoittaa koko sitä aikaa, jolloin hän ja Birgitta Immonen ovat vastanneet karjasta. Lehmien keskituotos oli vanhas-sa navetassa 9 300 kiloa. Nyt tuotos lähes-tyy 9 500 kiloa, vaikka karjassa on ensikoi-ta nelisenkymmentä.

Tänä vuonna tilalta lähtee meijeriin 1,2 miljoonaa litraa maitoa. ”Noin 10 300 kilon keskituotoksella lypsettäisiin 700 000 lit-raa maitoa molemmilla roboteilla” Antti

Immonen miettii. Nyt roboteilla on vapaa-ta kapasiteettia noin kolme tuntia vuoro-kaudessa.

Navettatöiden määrä on vähentynyt entiseen putkilypsykoneella varustettuun parsinavettaan verrattuna. ”Ehkä kolman-teen osaan”, Pekka Immonen arvioi. Lan-takäytäviä puhdistava automaattinen ”puuhapete” helpottaa puhtaanapitoa ja rehuautomatiikka rehujen jakoa.

työt tehdään yhdessä Korpikannan päärakennusta asuttaa Pekka Immosen perhe toisten osakkaiden asuessa perheineen lähistölle rakennetuissa oma-kotitaloissa. Päivittäiset navettatyöt mie-het hoitavat yhdessä. Kolmelta henkilöltä kuluu navetalla aikaa aamuisin noin kuusi tuntia ja iltaisin kolme tuntia. Poikkeuksel-lisesti esimerkiksi peltotöiden aikana sel-viytyy navettarutiineista yksikin henkilö. Antti Immonen vastaa ilta- ja päivätarkas-tuksista. Hän paneutuu myös karjan ruo-kintaan ja siemennysasioihin.

Pasi Immonen hoitaa hiehonavetan, pellot ja oman konekaluston sekä yhdes-sä naapuritilojen kanssa hankittuja konei-

ta. Muun muassa kasvinsuojeluruisku, lietteen sekoittaja, ketjumurskain, jyrä ja suorakylvökone ovat yhteiskoneita. Nel-jän tilan yhdessä muodostamalla Korpijär-ven koneasema Oy:llä on 27,5 kuution Ter-ra Gator -lannanlevittäjä, jolla levitetään vuodessa lähes 40 000 kuutiota lietelantaa.

investoinnin ”kuoleman laakso” nopeasti ohiTila on kuulunut kannattavuuskirjanpi-toon vuodesta 1981. Pekka Immonen pitää kirjanpidon ja seuraa tilan taloutta. Äsket-täin hän kävi myös Osuuskunta ItäMaidon järjestämän merkonomi-koulutuksen.

Tuntiseurannan ja siitä johdettujen tunnuslukujen uskottavuutta lisää se, että osakkaiden palkat maksetaan tuntikirjan-pidon mukaan. Koko tilan töihin käyte-tään seurantatietojen mukaan yhteensä 4 600–4 700 työtuntia vuodessa. Kaikki kol-me työhön osallistuvaa osakasta työsken-televät yhtymään siis noin 1 550 tuntia per vuosi.

Viime vuonna tilan kannattavuusker-roin oli 1,1. Vastaavaan on päästy vain yhte-nä aikaisempana vuonna Pekka Immosen isännyyden aikana. Tuotantorakennuksiin ja navettalaitteisiin sijoitettiin nyt yhteen-sä noin 1,5 miljoonaa euroa. Talousneu-vojan varoittama investoinnin jälkeinen ”kuoleman laakso” ohitettiin noin kymme-nessä kuukaudessa. Rahaliikenne tasaan-tui, maitotulot lähtivät kasvuun ja EU-tuet vakiintuivat nopeasti.

”Tehty investointi vaikuttaa kannatta-valta”, Pekka Immonen sanoo. Maatalous-yhtymä on hänen mielestään hyvä yhteis-työkykyisten osakkaiden toimintamalli.

Työtunnin hinta määritetään etukäteen ja

tunneista pidetään kirjaa.

uLehmät sijoittuvat vuonna 2010 valmistuneessa navetassa neljään riviin ja nuorkarja ruokintapöydän toiselle puolelle yhteen riviin.


nyttemmin useimmat labora-toriot käyttävät uutta mene-telmää eli bakteerin peri-mään eli DNA:han pohjautu-vaa utaretulehdustestiä. Tes-

ti mittaa bakteerien määrää niiden ge no-mikopioiden määrän perusteella. Käyttäjä saa tiedon bakteerin määrästä yhdestä kol-meen plussaan luokiteltuna (-,+,++,+++) ja lisäksi tiedon siitä, jos joku bakteerilaji on näytteessä vallitseva (>90 %, >99 %).

PCR-testi eroaa bakteeriviljelyyn perus-tuvasta menetelmästä, koska mikrobien ei tarvitse kasvaa, vaan testi toteaa sekä elä-vien että kuolleiden DNA:n. Testi on entis-tä menetelmää herkempi, eli se löytää pie-netkin määrät taudinaiheuttajaa. Perin-teisten, yleisten tulehduksen aiheuttajien lisäksi PCR-testi tunnistaa joitakin lajeja, joita viljelyssä ei tunnistettu.

Neljänneskohtaisille maitonäytteille tarkoitettu testi (PathoProof Mastitis Comp-lete-16 Kit, Thermo Fisher Scientific) löytää 15 utaretulehduksen aiheuttajaa. Lisäksi testi sisältää stafylokokkien vastustusky-kyä (resistenssiä) penisilliinille koodaavan betalaktamaasi-geenin. PCR-testin tulos-ten tulkinta on konstikasta, joten käyttäji-en lisäohjeistus on tarpeen.

Maitonäytteen otto ja tulkintaUtaretulehdusnäytteiden tärkein tarkoitus tulisi olla tulehduksen aiheuttajien tun-nistaminen karjan utaretulehdusongel-man kokonaisvaltaista selvittämistä var-ten. Maitonäytteiden tulkinta ei saa muo-dostua liian yksilö- ja hoitokeskeiseksi

(”bakteeri löytyi – tämä lehmä on hoidet-tava ja äkkiä”).

On muistettava, että maitonäyttees-sä havaitut bakteerit voivat olla peräisin utareen lisäksi muistakin lähteistä, kuten vedinaukon iholta, ympäristöstä, näyt-teenottajan käsistä tai jopa navettailmasta. Lehmän utare on haastava kohde näytteen-otolle. Utare sijaitsee lähellä parren pintaa tai lantakourua ja lisäksi lehmä voi liik-kua, potkia tai huiskia hännällään. Hyvä-laatuisen näytteen lypsäminen vaatii hyvää käsinlypsytekniikkaa. Näytteen likaantu-misen (kontaminaation) mahdollisuus on aina pidettävä mielessä.

Koska PCR-testi on erittäin herkkä ja sen valikoimassa on useita ympäristöperäisiä bakteereita, näytteenottotekniikan on olta-va erityisen hyvä. Näytteen otto lehmän kaikista neljänneksistä samaan putkeen on joskus kustannusten säästämiseksi käy-tetty keino. Näytteen likaantumisen vaara on neljännesnäytteeseen verrattuna suu-rempi, ja lehmänäyte on käyttökelpoinen vain tartunnallisten tulehdusten seuran-nassa (Streptococcus agalactiae, Mycoplasma bovis). Kiireellisessä tilanteessa, kuten äkil-lisessä utaretulehdustapauksessa, suositel-tavia ovat eläinlääkärien käyttämät nopeat viljelymenetelmät.

Maitonäytteeseen pitää aina liittää riit-tävät esitiedot: päivämäärä, omistajan tie-dot, lehmän tiedot, poikimisen ajankoh-

Ota näyte oikein1. Tarvittaessa pese ja kuivaa utare.2. Lypsä vetimestä muutama suihke lettupannuun tai testimukiin.3. Pese ja desinfioi kätesi ja tarvittaessa käytä kertakäyttö-hanskoja. Toista tämä, jos otat näytteitä useammasta lehmästä. Merkitse näyteputkeen tussilla tarvittavat tiedot.4. Puhdista vedin desinfektio-aineeseen kastetulla pumpuli tukolla. Tuppo ei saa olla tippuvan märkä. Keskity vetimen päähän ja hankaa sitä vähintään kolmella tupolla tai tuppoa kääntäen ja vähintään kolme kertaa viiden sekunnin ajan. Jos tuppo näyttää likaiselta, jatka puhdistusta, kunnes näkyvää likaa ei ole.5. Avaa näyteputki ja pidä korkkia niin, ettet koske sen sisäosaan.6. Lypsä näyte pitäen vedintä poikittaissuunnassa, jotta siihen ei varise likaa. Yritä saada näyte mahdollisimman harvoilla suihkeilla. Noin puoli putkellista maitoa riittää. Lehmän häntä on pidettävä kiinni näytteenotonaikana, ettei se huiski sillä likaa.7. Sulje korkki ja pidä näyte viileässä. Tarvittaessa lisätään säilytyspilleri.

Heidi Hiitiö, Tiina Autio, Satu Pyörälä

pNäyte tulee ottaa mahdollisimman puhtaasti, jotta tulehduksen aiheuttaja saadaan selville.

Miten tulkita utaretulehdustestin tuloksia? Uusi utaretulehdustesti (PCR-testi) otettiin Valion aluelaboratoriossa käyttöön muutama vuosi sitten. Erilainen menetelmä ja sen tulosten tulkinta ei aina ole ollut helppoa. Löytyi ennen kuulumattomia bakteereita ja vielä monia yhtä aikaa.

Kuva: Reijo joKivuoRi


näyte PCR-tulos Bakteerinmäärä

Bakteerin osuus

tulkinta

1

KNSBetalaktamaasigeeniHiivaA. pyogenes/P.indolicus

++

+++

Huonolaatuinen näyte, ei voi tulkita. Ota uusi näyte, jos ongelma jatkuu.

2 KNS Betalaktamaasigeeni

++ KNS vähäinen määrä. Ei toimenpiteitä.

3Str. dysgalactiaeS. aureusBetalaktamaasigeeni

+++-

>99 % Str. dysgalactiae tartunnan aiheuttaja. S. aureus todennäköisesti kontaminantti.

4

Str. agalactiaeKNSBetalaktamaasigeeni Escherichia coli

++++

Str. agalactiae vähäinen määrä, ei välittö-miä toimenpiteitä. Kuitenkin tarkkailtava, joten ota uusi näyte. Onko tavattu karjas-sa aiemmin?

5 S. aureus + Vähäinen määrä S. aureusta. Lehmän oi-reet ja soluluku?

6 HiivaEnterococcus sp.

+++ >90 % Voi olla hiivatulehdus. Lehmän oireet ja

soluluku?

7 Negatiivinen -Jos ongelma jatkuu, ota uusi näyte. Jos ei vieläkään löydöstä, lähetä näyte Kuopion Eviraan tutkittavaksi.

Esimerkkejä utaretulehdusnäytteiden tuloksista, kun maitonäyte on tutkittu PCR-testillä. PCR-testitulok-sen diagnoosi ei ole aina yksiselitteinen, vaan vaatii lisätulkintaa.

PCR-testin tulkintaohjeita�Kiinnitä huomio vallitsevaan ja/tai runsaaseen löydökseen – tulosta tukee, jos mikrobilaji on vallitseva (>90 % tai >99 %)– tulosta tukee, jos löydöksen määrä on ++ tai +++ �Yhden plussan löydökset (+)– voivat olla kontaminantteja eli peräisin muualta kuin utareen sisältä– tavallisimmat ovat KNS, C. bovis, hiiva, A. pyogenes/P. indolicus ja Enterococcus, joiden vähäisistä määristä ei tarvitse välittää– poikkeuksena S. agalactiae ja M. bovis, mahdollisesti S. aureus�Jos näytteestä löytyy yli kolme bakteerilajia, näyte on huonolaatuinen. Ota uusi näyte.

Miten tulkita utaretulehdustestin tuloksia?

PCR-testin esimerkkituloksia

ta, utareneljännes, näkyvät oireet ja mai-don solupitoisuus arvioituna CMT-testil-lä (”lettupannutesti”). Jos esimerkiksi tie-dot maidon solupitoisuudesta puuttuvat, näytteen tulosta on vaikea tulkita. Maito-näytteen tulos olisi aina eläinlääkärin tul-kittava ja lopulliset johtopäätökset (esim. hoitopäätös) tehtävä lehmän esitietojen (milloin poikinut, kuinka vanha, mai-dontuotos), näkyvien oireiden ym. tiedon perusteella.

Jos näytetuloksena mainitaan pelkkä bakteerin nimi, sen osuudesta lehmän uta-retulehduksessa on vaikea sanoa mitään. Varsinkin nyt, kun PCR-testi on käytös-sä, näytetuloksen perusteella mahdolli-sesti tehtävissä hoidoissa on oltava entistä pidättyväisempi. Jonkun bakteerilajin löy-tyminen maitonäytteestä ei saa tarkoittaa automaattista antibioottihoitoa.

PCR-testin tulkintaPCR-testin tulosten tulkinta ei aina ole helppoa. Näytteessä on usein enemmän kuin yksi bakteerilaji. Vertailukelpoisuus perinteisen viljelyn kanssa ei ole täydelli-nen: positiivisten näytteiden tulokset ovat kuitenkin yhteneväisiä yli 80 prosentis-sa näytteitä.

Staphylococcus aureus -diagnoosissa tes-ti on luotettava: PCR-testin S. aureus -tulok-sista lähes 90 prosenttia olisi tulkittu posi-tiiviseksi myös viljelyssä. Koagulaasi-nega-tiivisten stafylokokkien (KNS) suhteen tes-ti on liian herkkä: KNS-diagnooseista vain noin 40 prosenttia olisi positiivisia myös perinteisellä menetelmällä. PCR-testin KNS-löydöksiin on siis suhtauduttava tie-tyllä varauksella.

lainen löytyy – utaretulehdus on melkein aina yhden mikrobin aiheuttama tartun-ta. Jos löytyy useita lajeja ja kaikkia vain vähän, näytteen tulokseen on suhtaudut-tava varauksella.

Monilajisissa tuloksissa merkitystä voi olla Str. agalactiae ja S. aureus -löydöksillä. Jos lajeja on enemmän kuin kolme, näy-te on huonolaatuinen, eikä sitä pitäisi tul-kita ollenkaan, vaan mieluummin ottaa uusi näyte.

PCR-testin kehitystyö jatkuu. Esimerkik-si testin herkkyyteen joidenkin lajien suh-teen valmistaja saattaa tehdä muutoksia.

testin käyttö tuotosseuranta- ja tankkimaidon testaukseenPCR-testiä voidaan käyttää myös tankki-maidon tutkimiseen. Ulkomailla sitä käy-tetään myös lehmäkohtaisten tuotosseu-rantanäytteiden tutkimisessa. Näihin tar-koituksiin testistä on olemassa erillinen versio, joka sisältää vain neljä kohdebak-teeria. Meillä näihin tarkoituksiin käytet-täisiin samaa testiä kuin neljännesnäyt-teisiin.

On tärkeää muistaa, että tankkimaito- ja mahdolliset tuotosseurantanäytteet ovat lähtökohtaisesti likaantuneita, sillä niitä ei ole otettu puhdistetuista vetimistä. Nämä näytteet sopivat vain tartunnallisten tau-dinaiheuttajien seurantaan (Str. agalactiae, Mycoplasma bovis).

Tuotosseurantanäytteet eivät sovi taval-listen taudinaiheuttajien kuten S. aureus- tai KNS-tartuntojen seurantaan, koska ne ovat aina kontaminoituneita eli sisältävät aina vetimien iholta ja ympäristöstä peräi-sin olevia bakteereita.

”uudet” taudinaiheuttajatPCR-testi on yllättänyt käyttäjät, koska se toteaa taudinaiheuttajia, joita ei aikai-semmin löydetty. Näitä ovat Trueperella (aikaisemmin Arcanobacterium) pyogenek-sen kanssa ilmoitettava Peptonifilus indoli-cus, Serratia marcescens, mykoplasmat, uta-retulehdusta aiheuttava M. bovis, Protothe-ca-levät ja hiivat.

Toisaalta PCR-testin taudinaiheutta-javalikoima ei sisällä kaikkia utaretuleh-dusta aiheuttavia mikrobeja: esimerkik-si Bacillus, Pseudomonas, laktokokit ja Lis-teria puuttuvat. Joskus voi olla tarpeellis-ta lähettää näyte perinteiseen viljelyyn, jos PCR-testi on toistuvasti negatiivinen, mut-ta ongelma jatkuu. Taudinaiheuttajaksi voi osoittautua joku harvinaisempi mikrobi, jota PCR-testi ei löydä.

Samankaltaiset nimet C. bovis ja M. bovis on pidettävä erillään. Ensin mainittu on tavallinen ja vaaraton korynebakteeri, jäl-kimmäinen ilmoitettava, leviävä tartun-nanaiheuttaja.

Noin puolessa perinteisellä viljelyl-lä negatiivisiksi todetuista näytteistä PCR pystyy tunnistamaan jonkun mikrobin DNA:ta. PCR-testi on usein positiivinen hii-valle ja todennäköisesti suuri osa löydök-sistä on peräisin muualta kuin utareesta.

Yli puolessa näytteistä löytyy vähintään kahden bakteerilajin DNA:ta. Vallitseva laji (>90 %) löytyy yli 60 %:ssa näytteistä. PCR-testin tulosten tulkinnassa tulee kiinnittää huomio vallitsevaan bakteerilajiin, jos sel-

Kuva: Reijo joKivuoRi

uu


Pyogenes-syndrooma eli kesämastiittiKesämastiitti on yleensä hiehoilla ja ummessaolevilla lehmillä esiintyvä utare-tulehdus, jolle tyypillisiä piirteitä ovat voi-makkaat oireet sekä tulehtuneen neljän-neksen mätämäinen ja haiseva erite.

Vedinvammat altistavat pyogenes-tuleh-dukselle. Tulehdus on aerobisten ja ana-erobisten bakteerien aiheuttama sekatar-tunta. Yleisimmin löytyy Trueperella (ent. Arcanobacterium) pyogenes ja Peptoniphilus indolicus. PCR-testissä diagnoosin saa, jos näytteessä on jommankumman mainitun DNA:ta.

Molemmat bakteerit ovat yleisiä navetta-ympäristössä, ja niitä esiintyy yleisesti mai-tonäytteissä kontaminantteina.

MykoplasmatTesti toteaa sekä kaikki mykoplasmat (Mycoplasma spp.), että varsinaisen utaretu-lehdusta aiheuttavan lajin (M. bovis). Ensi-mainittu tulos sisältää sekalaisen joukon mykoplasmoja, joita voi esiintyä navetta-ympäristössä, eikä löydös aiheuta erityi-siä toimenpiteitä.

M. bovis on pahempi juttu, koska se on Suomessa uusi taudinaiheuttaja ja ilmoitettava tartunta. Suomessa todet-

tiin ensimmäiset varmat M. bovis -utare-tulehdukset vuonna 2012. M. bovis aiheut-taa myös nuorkarjan erilaisia tulehduksia, erityisesti keuhkotulehdusta. Mykoplas-man aiheuttamaa hengitystietulehdusta voi esiintyä aikuisillakin naudoilla.

Eviran ja ETT.n kotisivuilla on M. bovis -tartuntoja koskevaa ohjeistusta. Periaat-

teessa mykoplasma-utaretulehdukseen sairastunut lehmä tulee heti eristää ja pois-taa karjasta. M. bovis -tartuntaa voi epäillä, jos lehmän useita neljänneksiä tulehtuu, tulehdus leviää lehmästä toiseen, eivät-kä tulehdukset vastaa antibioottihoitoon.

Hiivat ja levätHiiva on PCR-testissä yleinen kontami-nantti, ja näyte tulkitaan positiiviseksi

vain, jos hiivalöydös on ainoa laji tai sitä on näytteessä vallitsevana ja runsaasti (++-+++).

Lehmän oireiden tulee tukea diagnoo-sia. Hiivatulehduksen oireet ovat usein voimakkaat ja lehmän maidontuotanto laskee selvästi. Antibioottihoito ei tehoa. Perinteisellä viljelyllä tutkituissa näytteis-sä hiivaa on löytynyt vain 1–2 prosentis-sa näytteistä.

Prototheca-levä on meillä taudinaihe-uttajana harvinainen ja lienee näytteessä useimmiten peräisin ympäristöstä, eli se ei välttämättä ole oikea taudinaiheuttaja.

Serratia marcescensS. marcescens on kolityyppinen maaperä-bakteeri. Tartuntaa esiintyy sekä lypsykau-della tai ummessaollessa ja se voi olla use-assa neljänneksessä samaan aikaan. Oireet ovat lievemmät kuin tavallisessa kolituleh-duksessa. Antibioottihoito ei tehoa.

Tartuntojen ehkäisy noudattelee samoja periaatteita kuin yleensä kolitulehduksis-sa, eli ”puhdista ja kuivata” on ainoa keino.

Pyörälä on professori ja Hiitiö tohtorikoulutetta-va Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellinen tiede-kunnan Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osas-tolla. Autio on erikoistutkija Elintarviketurvallisuus-virasto Evirassa.

Käyttövalmis vedinsuihke

on tehokkaampi kuin perinteiset aineet

MILKODEXTM

Pakkaukset:20 litraa (värillinen) 60 l litraa (väritön)

Liuokset eroavat ainoastaan väriaineen osalta

MILKODEX : • nopeuttaa haavojen paranemista

• estää tehokkaasti bakteerien kasvun Paras suoja utaretulehdusta vastaan on vetimen pään EHJÄ IHO!

PL 31, 20781 Kaarina Puh. 02 2437 600 www.pharmaxim.com

TM

M.bovis-tulehdukseen

sairastunut lehmä tulee heti eristää

ja poistaa karjasta.


pKaikki Farmariin nautojaan tuoneet tilat tutkittiin M. bovis -tartunnan varalta.

�Mycoplasma bovis ja tarttuvien sork-kasairauksien keväinen aalto toi-vat haasteita Farmari-näyttelyn jär-jestäjille. Eläintautien torjuntayhdi-tys (ETT) laati pelisäännöt yhteistyös-sä eläimiä näytteille asettavien taho-jen kanssa.

Farmariin nautojaan tuoneet tilat lähtivät pilottitiloina mukaan M. bovis -tartunnan vastustamiseen pidättäytymällä uusien eläinten han-kinnasta kahden kuukauden ajan ennen näyttelyä ja otattamalla kar-joistaan näytteet M. bovis -tartunnan varalta ennen näyttelyyn tuloa. Näyt-telynautojen noin 50 lähtötilalla on nyt mahdollisuus ensimmäisinä Suo-messa saavuttaa ns. tutkitusti vähä-riskisen tilan status, kun niiden eläi-met tutkitaan vielä toisen kerran M. boviksen varalta aikaisintaan puo-len vuoden kuluttua ensimmäisestä tutkimuksesta.

M. bovis -ohjelman A-tasolle (= tutkitusti vähäriskinen tila) hakeu-tumista suositellaan kaikille niil-le tiloille, jotka myyvät jalostus- tai pitoeläimiä lypsy- tai emolehmäkar-joihin tai osallistuvat eläinnäyttely- tai hiehohotellitoimintaan. Kaikille muille nautatiloille suositellaan M. bovis -seurantaa Nasevan ja terve-ydenhuollon keinoin ja pitoeläinten ostoa vähäriskisiltä tiloilta. Eläinkau-passa on syytä muistaa myös ETU-nautakarjan terveystodistuksen käyt-tö. Nasevaan kerätyn terveydenhuol-

tokäyntitiedon mukaan vasta vajaa puolet eläinhankintoja tekevistä tiloista käyttää säännöllisesti terveys-todistusta ja sen antamaa kattavaa tietoa lähtökarjan terveydentilasta.

Mycoplasma bovis -tartunta ei ole virallisesti vastustettava eläintauti, joten tuottajat ja yritykset vastaavat itse taudin vastustuksesta. Vastustus perustuu tiloilla tehtävään terveys-seurantaan, tutkimuksiin ja eläin-kaupan pelisääntöihin. ETT koordi-noi toimintaa. Tehokas tarttuvien tautien vastustaminen edellyttää tilo-jen liittymistä terveydenhuoltoon ja Nasevaan, sillä se on ainoa kattava keino seurata tilojen välisiä kontak-teja ja tiloilla esiintyviä oireita, sekä koota kaikki tutkimustulokset ja tila-käynnit nopeasti ja kattavasti tieto-järjestelmään. Näin mahdollistetaan turvallisemman eläinkaupan toteu-tuminen.

Eläinten hankinta Nasevaan ja M. bovis -seurantaan kuulumattomil-ta tiloilta on merkittävä terveysriski. Samoin eläinnäyttelytoiminta, mikä-li sitä ei tehdä organisoidusti peli-sääntöjä noudattamalla ja terveysris-kit huomioiden.

Lisää ohjeita eläinkauppaan ja M. boviksen vastustamiseen ETT:n verkkosivuilla www.ett.fi/ohjeet_ja_lomakkeet/elainkauppa

Erja TuunainenKirjoittaja on asiantuntijaeläinlääkäri Eläin-tautien torjuntayhdistys ETT:ssä.

naSeVaSti teRVeYdenHuOllOSta

Farmarista kokemusta M. boviksen torjuntaan

Kuva

: ain

o M

uRT

oM

aa

- nis

Kala

K-MAATALOUSK-MAATALOUSK-MAATALOUSwww.k-maatalous.fi

Kotimainenkumppani läheltä

Standard, 10 kgSeleeniä parantamaan lisääntymiskykyä. Jodia kasvuun ja kehitykseen. Erittäin hyvänmakuista. Tehostaa maidontuotantoa.

Basic 100, 10 kg100-prosenttisen puhdasta vakuumisuolaa. Maittavaa, kosteudenkestävää ja tiiviinä säilyvää. Soveltuu kaikille eläimille.

-nuolukivet

Mestarin Proppi, 10 kg, 30 kg ja 200 kgLisää lehmän ruokahalua ja maidontuotantoa. Propyleeni-glykolia 900 g/l.

Mestarin ADE -vitamiinipelletti, 20 kgSisältää A-, D3-, ja E-vitamiinia juuri oikeassa suhteessa, sekä lisäksi niasiinia ja B12-vitamiinia. Mm. nuorille voimakkaasti kasvaville sekä tuotoshuipussa oleville eläimille.

Mestarin Energia-liuos, 10 kg, 250 kg ja 1200 kgLiuosmainen energiatäydennysrehu märehtijöille. Toimii erinomaisesti myös aktivointirehuna lypsyroboteissa.

VAHVA Pro

Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin!Muurahaishappoa 80 %, propionihappoa 2 %. Soveltuu erinomaisesti tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään, vasikoiden hapan-juottoon ja sikojen liemirehun pH:n säätelyyn.

Tuotanto

kasvuun

Mestarin

vitamiineilla!

Kysy lisää lähimmästä K-maataloudesta.

Hyödynnä

ennakko-

ostokausi!


asemalypsy sujuvaksi

Asemalypsyssä on tehostamisen varaa, selviää agrologi AMK Marjo Liikasen Pohjolan Maidolle tekemästä selvitystyöstä. Selvityksessä haettiin työkaluja asemalypsyn tehostamiseksi ja vertailupohjan luomiseksi kotimaisille tehokkuustavoitteille.

lypsyssä tavoitteena on lypsää mahdollisimman paljon hyvää maitoa lypsypaikkaa kohden mahdollisimman lyhyessä ajas-sa. Pienikin tehokkuuden nou-

su säästää vuoden mittaan merkittäväs-ti aikaa ja työtä. Selvitystyön tarkoitukse-na oli kehittää lypsyn sujuvuutta arvioiva lomake, johon kirjataan lypsyn eri vaiheis-ta tehdyt havainnot ja mittaustulokset sekä verrataan niitä tavoitteisiin. Lisäksi kartoi-tettiin hyviä ja tehokkaita työtapoja lypsy-työn tehostamiseksi.

Suomessa ei ole yleisesti käytössä lyp-syn sujuvuutta kuvaavia tunnuslukuja tai tavoitearvoja. Pohjois-Amerikan suurilla karjatiloilla lypsyn tehokkuuteen vaikut-tavia tekijöitä on tutkittu ja sieltä on saata-vissa vertailutietoa ja tavoitteita. Erilaisten lähtökohtien mm. tuotostason ja eläinai-neksen vuoksi niitä ei välttämättä voi suo-raan verrata kotimaisiin suorituksiin, mut-ta hyvää vertailutietoa niistä saa.

Marjo Liikanen selvitti lypsyrutiineja seitsemällä tilalla, joista kahdella on käy-tössä rinnakkaislypsyasema, neljällä kalan-ruoto, joista yksi swing over sekä lisäksi yksi tandemasema.

Teksti Aino Murtomaa-Niskala

Sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä� Sujuva lehmäliikenne asemalle� Puhtaat lehmät� Vedinten nopea puhdistus� Lypsimen kiinnitys 1–2 min. kuluessa esikäsittelyn alusta� Esikäsittely ja kiinnitys 3–4 lehmän sarjoissa� Välineet valmiiksi, ei tarvitse hakea� Kunnossa oleva lypsykone

pPyörillä kulkevaan pyyhesäiliöön on asennettu lävikkö , jossa liinat lämmitetään kuumalla vedellä. Vesi valuu säiliöön.

Kuva: esa ManninenKuva: MaRiKa KelloKosKi

uKaija Tolonen lypsyllä. Lypsy-pussista nihkeät, lämpimät lypsy-liinat ovat kätevästi otettavissa.

Huomio alkuun ja loppuunTutkimus osoitti, että keskeinen teki-jä sujuvassa lypsyssä on lypsimen kiinni-tyksen ajankohta. Esikäsittely laukaisee maidonantia säätelevän oksitosiinihor-monin erittymisen ja tehokas maidon vir-taus saadaan, kun lypsimet kiinnitetään 60–120 sekunnin kuluessa esikäsittelyn alusta lukien. Käytännössä tämä tarkoit-taa lypsyyn valmistelua 3–4 eläimen ryh-missä kerrallaan.

Työn ohjaajana Pohjolan Maidon puo-lesta toiminut tuotantoneuvoja Eija Kon-tio toteaa, että tähän asti on painotettu perusteellista esikäsittelyä, mutta selvi-tys osoitti, että 10–20 sekunnin esikäsitte-ly riittää maidonantirefleksin laukaisemi-seen. Riittävän puhdistustuloksen saami-seksi nopea esikäsittely edellyttää lehmi-en olevan puhtaita.

Useimpien lypsyasemien tietojärjestel-mät rekisteröivät maidon virtauksen. Mai-don virtauksen huippu saavutetaan yleen-sä kahden ensimmäisen minuutin aika-na lypsyn aloituksesta, kun esikäsittely ja lypsinten kiinnitys on tehty oikein. Hyvä virtaus lypsyn alussa lyhentää kokonais-lypsyaikaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että lypsyä jatketaan usein liian pitkään. Loppulyp-syssä tulee välttää tyhjälypsyä ja irrottaa lypsimet ajoissa.

eläinliikenne sujuvaksiEläinten sujuva tulo asemalle vähentää lyp-syyn käytettävää aikaa ja työtä. ”Lehmät kannattaa opettaa tulemaan itse asemalle. Ajolaite on hyvä apuväline. Eläinten nou-tamista olisi vältettävä, ne tottuvat siihen


Teksti Aino Murtomaa-Niskala

Tila A RK Tila B KR Tila C TD Tila D SO Tila E KR Tila F KR Tila G RK Keski- 2x10 2x5 2x3 2x6 2x6 2x6 2x16 arvo

120

100

80

60

40

20

0

1400

1200

1000

800

600

400

200

0

Lehmää/h Maitoa/h

Maitoa/tunti, lehmiä/tuntiLypsettyä maitoa/tunti on hyvä työkalu lypsyn tehokkuuden arviointiin. Tilan A maitoa/h on selvästi suurempi verrattuna lehmiä/h lukuun. Tämä kertoo, että lehmiltä tulee paljon maitoa lyhyessä ajassa.

RK = rinnakkaisasema, KR = kalanruoto, TD = tandem, SO = swing over

Lehmää/tunti Maitoa/tunti

Tila A RK Tila B KR Tila C TD Tila D SO Tila E KR Tila F KR Tila G RK Keski- 2x10 2x5 2x3 2x6 2x6 2x6 2x16 arvo

2500

2000

1500

1000

500

0

Askelia/tuntiAskelten määrässä/tunti olivat erot tilojen välillä suuret. Vähimmin askelin lypsäjät selvisivät tiloilla, joissa lehmät tulivat hyvin asemalle, eikä niitä tarvinnut noutaa. Lisäksi lypsäjillä oli väli-neet lähellä ja työrutiini suunniteltua.

RK = rinnakkaisasema, KR = kalanruoto, TD = tandem, SO = swing over

Lypsäjä 1 Lypsäjä 2 Yhteensä

Askelia/tunti

nopeasti”, Marjo Liikanen sanoo. Tuoreen rehun tarjoaminen lypsyn jälkeen on yksi tapa houkuttaa lehmät liikkeelle.

Eläinten ryhmittelyllä ja hitaiden lehmi-en tunnistamisella säästetään lypsyaikaa. Hitaat esikäsitellään ensimmäiseksi. Ryh-mittelyssä soluttavat ja erilleen lypsettävät otetaan lypsylle viimeiseksi.

Hyviä käytäntöjäTiloilta löytyi oivaltavia ratkaisuja työn helpottamiseksi. Yksi esimerkki luovas-ta kehittelystä on omatekoinen pyörillä varustetusta muovisäiliöstä tehty pyyhe-säiliö, jonka päälle on asennettu lävikkö. Lypsyliinat nostetaan pesukoneesta lävik-köön ja niille kaadetaan kuumaa vettä. Yli-määräinen vesi valuu säiliöön ja lämpi-mät liinat ovat lävikkökorissa näppäräs-ti saatavilla.

Lypsypyyhkeiden käyttöön liittyy myös lypsypussi eli lypsyvyö, jota nimitystä isoilla taskuilla varustetusta, kosteuden kestävästä työessusta käytetään. Sopiva määrä puhtaita liinoja otetaan taskuun, josta lämpöinen, nihkeä lypsyliina on nopeasti vetäistävissä vedinten pyyhki-miseen. ”Lypsypusseja voi ostaa meijerin myymälästä. Jotkut ovat ommelleet sellai-sen itse omille mitoilleen sopivaksi”, Eija Kontio kertoo.

Kaiken kaikkiaan hyvä valmistautumi-nen lypsyyn säästää aikaa ja askelia, kun työssä voi keskittyä lypsämiseen eikä tar-vitse kesken kaiken juosta hakemaan tar-vikkeita.

ulkopuolinen tarkkailija mukaan lypsylle”Omille työtavoille sokeutuu helposti ja lypsyrutiinien arvioinnissa ja mittauksis-sa olisi hyvä käyttää apuna ulkopuolis-ta tarkkailijaa. Ensimmäinen askel lypsy-työn tehostamiseen on luoda oikea ja hyvä perusrutiini, jota kaikki lypsäjät noudat-tavat. Selvitys osoitti, että melko pienillä-kin työtapojen muutoksilla on mahdollis-ta tehostaa lypsytyötä merkittävästi”, Lii-kanen sanoo.

Marjo Liikanen teki selvityksen opin-näytetyönä Oulun seudun ammattikorkea-kouluun Osuuskunta Pohjolan Maidon toi-meksiannosta. ”Selvitystyön tuloksena on asemalypsyn seurantaan nyt käytettävis-sä lomake, johon kirjataan lypsystä tehdyt havainnot”, Eija Kontio toteaa. ”Havainto-ja voi verrata amerikkalaisiin tehokkuusta-voitteisiin, ja myöhemmin, kun tunnuslu-kuja saadaan riittävän monelta tilalta, voi-daan asemalypsyn tehokkuudelle määritel-lä suomalaiset tavoitearvot, joihin oman tilan asemalypsyn sujuvuutta voi verrata.”

Opinnäytetyö on kokonaisuudessa luettavissa osoitteessa: http://publications.theseus.fi/hand-le/10024/59873

p Pohjolan Maidon tuotantoneuvojat Eija Kontio (vas.) ja Sanna Jokela (oik.) toteavat Marjo Liikasen opinnäytetyön antavan hyviä käytännön työkaluja asemalypsyn sujuvuuden kehittämiseen.

Kuva aino MuRToMaa-nisKala


Lyhyesti

l Maitotilayrittäjä on maidon laadun tär-kein tekijä. Osuuskunta Pohjolan Maidon toimeksiannosta tehtiin alueen maitoti-loille ammattikorkeakoulun opinnäyte-työnä kysely, joka selvitti tuottajien aja-tuksia, asenteita ja työtapoja maidon laa-tuun liittyvissä asioissa sekä neuvonnan tarpeellisuutta.

Kysely lähetettiin 112 satunnaisesti vali-tulle yli 40 lehmän tilalle. Vastanneista 19 tilalla oli lypsyasema ja 20 tilalla robot-ti. Yksikään parsinavettatila ei vastannut kyselyyn.

Olosuhteet ja tuottajien asenne vaikut-tavat, miten haasteelliseksi maidon laadun ylläpitäminen koetaan. Laadunhallinnan ongelmakohdat vaihtelevat tilakohtaises-ti. Tuloksista selvisi, että robottilypsyssä maidon laadun turvaaminen on haasteelli-sempaa kuin asemalypsyssä. Solu- ja bak-teerilaaduissa robottitiloilla vaihtelu oli suurempaa kuin asematiloilla.

Robotilla lypsettiin hyvää maitoa, mut-ta toisaalta joillakin tiloilla laadun hallin-

nassa oli ongelmia. Robotin seurantajärjes-telmät ovat ehkä liian monipolvisia eivät-kä tuottajat välttämättä osaa käyttää niitä. Robottitilalliset näyttävät luottavan enem-män tekniikkaan ja jättäytyvät sen varaan lehmien tarkkailussa.

Päivittäisillä rutiineilla on suuri vaiku-tus maidon laatuun ja sen ylläpitämiseen. Käytännöt vaihtelevat paljon tilakohtaises-ti. Parantamisen varaakin löytyy. Esimer-kiksi solutestejä ja tuotosseurantanäyttei-tä ei oteta riittävän usein, vaikka ne ovat tärkeitä utareterveyden mittareita. Tuotos-seurantanäytteet suositellaan otettavaksi kuukausittain joka lehmästä. Näin pysty-tään seuraamaan lehmäkohtaista utareter-veyttä ja maidon laatu pysyy tasaisempana.

Vastausten mukaan maidontuottajat kokevat meijerin neuvonnan tärkeäksi. Internetistä sekä oppaista löytyy tietoa, mutta tuotantoneuvojia tarvitaan havait-semaan ja korjaamaan toimintatapojen sekä rutiinien ongelmakohdat. Vieras sil-mä näkee epäkohdat paremmin.

Maidontuotannon tulevaisuus näyt-tää Osuuskunta Pohjolan Maidon alueella hyvältä. Vastauksissa oli nähtävissä positii-vinen ja motivoitunut asenne maidontuo-tantoon sekä tavoitteellisuus laatutyössä. Tiloilla oli tiedossa myös jatkajia ja suun-niteltuja sukupolvenvaihdoksia.

Selvityksen Maidon laatuun ja sen ylläpi-toon vaikuttavat tekijät isoilla tiloilla tekivät Henna Pirttimäki ja Jonna Öljymäki opin-näytetyönä Oulun seudun ammattikorkea-kouluun. Pohjolan Maidosta asiantuntijoi-na toimivat tuotantoneuvojat Sanna Joke-la ja Jari Korva.

Opinnäytetyö on luettavissa koko-naisuudessaan Ammattikorkeakou-lujen julkaisuarkistosta osoitteesta: https://publications.theseus.fi/hand-le/10024/59317.

Henna Pirttimäki ja Jonna Öljymäki

Kirjoittajat opiskelivat Oulun seudun ammattikor-keakoulun Aikuisena agrologiksi –hankkeessa.

Pohjolan Maito selvitytti laatutyön haasteita

KoneAgria Jyväskylässä9.–12.10.2013 lKoneAgria on tämän syksyn ainoa valta-

kunnallinen maatalouskonenäyttely Suo-messa. Nelipäiväinen ammattinäyttely jär-jestetään 9.-12. 10. 2013 Jyväskylän Pavil-jongissa. Ajankohtaa on aikaistettu parilla viikolla aiemmista KoneAgria-näyttelyistä.

Valion ja osuuskuntien osastolla keskei-sinä aiheina ovat maitotilan kehittäminen, rakentaminen, rehuntuotanto ja maitoko-neet. Paikalla ovat sekä Valioryhmän omat asiantuntijat että vierailevia asiantunti-joita. Lisätietoa löytyy Valmasta. Terve-tuloa osastolle keskustelemaan ja tapaa-maan Valion ja osuuskunnan väkeä.

KoneAgrian seminaariohjelmassa on torstaina 10.10. aiheina lypsykarjan ruo-kinta ja tuotantoeläinten hyvinvointi, per-jantaina 11.10. maatilojen yhtiöittäminen ja lauantaina 12.10. luomutuotanto. Seminaa-rit ovat näyttelyvieraille maksuttomia.

Näyttelyn järjestää FKS-Tapahtumat Oy, joka on ProAgria Keski-Suomen ja entisen ProAgria Farman tytäryhtiö. Lisä-tietoa www.kone-agria.net.

TILASÄILIÖTSULJETUT SÄILIÖT

• Tehokas pesuri• Toimintojen seuranta ja rekisteröinti• Robottisäiliöt kaikille robottimerkeille

DF953/95 tilavuudet 1600 - 8000 lLASER tilavuudet 9000 - 30000 l

WedholmsTeollisuustie 8, 16600 JÄRVELÄ

Tel. 041 - 437 0057www.wedholms.fi

Säilöntäaineelta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia erilaisissa olosuhteissa.

Kosteissa rehuissa vaarana on usein rehun laatua heikentävä virhekäyminen, kuivissa rehuissa rehun ravinnehävikkiä lisäävä jälkilämpeneminen. BonSilage- säilöntäaineista löydät oikean aineen kaikkiin olosuhteisiin.

• BonSilagen valikoidut ja rekisteröidyt bakteerikannat toimivat tehokkaasti eri olosuhteissa

• säilyy kaksi vuotta huoneenlämmössä- ei vaadi kylmäsäilytystä

• helppo ja nopea käyttää- täytä purkki vedellä ja ravista, aine on heti käyttövalmista

• yksi purkki riittää 50 000 kg säilörehua

• sisältää väriaineen

• on hyväksytty myös LUOMUUN (asetus (EG) No. 834/2007, 889/2008)

Syksyn ennakkomyynti-

kampanja on alkanut – pyydä tarjous

Silasil Energy – biokaasun tuotantoon Euroopan johtavalta biologisten säilöntäaineiden valmistajalta. Silasil Energyn valikoitu maitohappo-bakteeriyhdistelmä tehostaa biokaasutuotannon prosessia ja hyötysuhdetta.

kampanja on alkanut

Parastarehunsäilöntään

Tilaukset alue-edustajiltamme ja meijeristäsi kautta maan. • p. 010 321 1950 • [email protected]• www.eurotrading.fi

Säilöntäaineelta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia erilaisissa olosuhteissa.

Kosteissa rehuissa vaarana on usein rehun laatua heikentävä virhekäyminen,


Automaattilypsy jatkaa kasvuaan

Automaattisia lypsyjär-jestelmiä käytetään yhä enemmän. Maailmas-

sa oli noin 16 200 automaatti-lypsytilaa vuoden 2012 lopus-sa. Lypsy robotteja oli käytös-sä yhteensä noin 26 000–27 000.

Automaattilypsy PohjoismaissaPohjoismaisten meijerijärjes-töjen maidon laatutyöryhmän (NMSM) tilaston mukaan Poh-joismaissa oli viime vuoden lopussa robottilypsyssä yhteen-sä 3 702 tilaa, mikä on 23 pro-senttia koko maailman robot-titiloista. Maakohtaiset määrät näkyvät taulukossa.

Viime vuosina ripeintä robottitilojen määrän kehitys on ollut Norjassa, jossa on nyt eniten automaattilypsytilo-ja. Merkittävä muutos kehitys-trendissä on tapahtunut Tans-kassa, jossa AMS-tilojen määrä kääntyi viime vuonna laskuun. Ruotsin ja Suomen kehitys on ollut vakaata vuodesta toiseen. Islannissa tilojen määrä on pysynyt suunnilleen samana jo useamman vuoden.

Pohjoismainen tilakokoSuurimmat automaattilypsyti-lat ovat Tanskassa, jossa on kes-kimäärin 2,42 lypsypaikkaa/tila. Pienimmät tilat ovat Norjassa.

Ruotsiin rakennettiin viime vuonna suuria robottinavetoi-ta; vuotta aiemmin keskimää-räinen tilakoko oli 1,40 paikkaa/tila, nyt 1,64 paikkaa/tila.

Automaattilypsyn osuus tiloista ja maitomääristäAutomaattilypsyllä lypsetyn maidon osuus on myös kasva-nut. Suurin osuus on arvion mukaan Ruotsissa, jossa se on jo kolmannes. Seuraavana ovat Islanti, Tanska ja Norja. Suomes-sa automaatilla lypsetyn maidon osuus on arvion mukaan noin viidennes. Tanskassa osuuden kasvu on pysähtynyt, mutta esi-merkiksi Ruotsissa AMS-mai-

don osuus oli vuoden 2011 lopus-sa noin 28 prosenttia ja nyt jo 33 prosenttia.

Robottilypsyn haasteetAutomaattilypsyyn siirtyminen voi parantaa tilan tuottavuus-kehitystä, kuten MMT Anna-Maija Heikkilä on todennut väi-töskirjassaan. Meijeriin toimi-tettavan maidon määrä ja laa-tu on kuitenkin monella tilalla merkittävä haaste. Myös utare-terveyden hallinta voi olla vai-keaa, jos tilanne pääsee karkaa-maan käsistä.

Maitomäärän lisäämisessä tärkeää on tietysti hyvä eläinai-nes, mutta ruokinnan merki-tystä ei koskaan korosteta lii-kaa. Ruokintapöydällä pitää olla aina lehmien saatavilla tuoretta ja maittavaa rehua. Tasapainoi-nen ruokinta vaikuttaa positii-visesti myös maidon laatuun ja utareterveyteen.

Utareterveyden seurannas-sa säännöllisesti otetut tuotos-seurantanäytteet tuloksineen kertovat lehmäkohtaisesti uta-reterveystilanteesta. Robot-tien sähkönjohtavuusmittauk-silla on omat rajoitteensa, kos-ka solut eivät lisää maidon säh-könjohtavuutta. Eläinten ja robotin puhtauteen kannattaa panostaa hyvän utareterveyden ylläpidossa.

Lypsyrobotin säännöllinen huolto on tarpeen, sillä puut-teellisesti toimiva robotti vai-kuttaa välittömästi kaikkiin lypsyssä oleviin lehmiin, mon-ta kertaa päivässä. Lisäksi mai-to on herkkä elintarvike, joka vaatii moitteettomasti toimi-van ja hygieenisen laitteiston.

Antibioottimaidon erilleen lypsyssä on oltava huolellinen. Eniten vahinkoja syntyy inhi-millisten virheiden vuoksi, mutta eivät teknisetkään tai tie-don siirtoon liittyvät ongelmat ole poissuljettuja. Moni vahin-gon kokenut tai sen täpärästi välttänyt tila on siirtynyt val-vottuun erilleenlypsyyn.

Hyvä eläinaines, aina hyvää rehua, lehmien seuranta ja pitä-minen puhtaana sekä säännölli-set, tilalla hyviksi testatut rutii-nit tuottavat hyvän tuloksen.

Esa ManninenKirjoittaja on neuvontapäällikkö Valion Alkutuotannossa.

KoneKliniKKA

Lähde: Kees de Koning, NL ja NMSM, Snorri Sigurdsson

Tanska Suomi islanti norja Ruotsi Yht.

Tiloja 849 717 105 1 032 999 3 702

Lypsypaikkoja 2 052 959 123 1 064 1 636 5 834

AMS-tilojen ja -lypsypaikkojen määrät Pohjoismaissa vuoden 2012 lopussa. Luvut on saatu lypsyrobottien maahantuojilta ja yhteenvedon on tehnyt NMSM:n tekniik-karyhmän puheenjohtaja Snorri Sigurdsson.

AMS-tilat ja -lypsypaikat Pohjoismaissa

Tilakoko Tanska Suomi islanti norja Ruotsi

Lypsypaikkaa/ tila 2,42 1,34 1,17 1,03 1,64

AMS-tilojen keskimääräinen lypsypaikkojen määrä per tila 2012. Lähde NMSM.

AMS-tilojen lypsypaikkojen määrä

Tanska Suomi islanti norja Ruotsi Yht.

Tiloista, % 21,8 7,7 15,9 11,1 20,4 13,2

Maidosta, % 27 19* 30 24* 33* 27*

AMS-lypsyn osuudet maitotiloista ja -määristä. Lähde: NMSM.* luvut arvioita

Automaattilypsyn osuus

Automaattilypsytilojen määrä maailmalla

1800016000140001200010000

8000600040002000

01992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Tiloja, kpl

Lähde: NMSM

Automaattilypsytilojen määrä Pohjoismaissa

1000

800

600

400

200

0 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Tiloja, kpl

TanskaRuotsiSuomiNorjaIslanti

1032999

849

717

105

PohjoismaatMuu maailma

It’s all about the cow™

© 2

01

0 B

ou

Mati

c. A

ll R

igh

ts R

eserv

ed

.

Aina kun BouMatic-lypsin kiinnitetään lehmään, turvaudutaan kaikkein korkeimman tason kokemukseen, tietoon ja asiantuntemukseen, mitä maidontuotantoalalla on tarjolla.

BouMaticissa kaikki todellakin liittyy lehmään. Jokaisen kehittämämme järjestelmän, ohjelman ja tuotteen suunnittelussa lehmäsi mukavuus, terveys ja tuotanto-ominaisuudet ovat keskeisellä sijalla.

Hellävarainen, nopeasti ja täydellisesti tapahtuva lypsy on BouMaticin velvollisuus lehmiänne kohtaan. Karjasi tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen on BouMaticin velvollisuus Sinua kohtaan.

Tutustu miten lehmäsi ja BouMatic voivat parantaa maidontuotannon kannattavuutta.

• SmartDairy®-hallintajärjestelmät

• Lehmäliikenne-ja

lypsyasemajärjestelmät

• Jäähdytysjärjestelmät

• Lypsyhygieniakemikaalit

•Maidonkeräyslaitteisto

• Alkuperäisvalmistajienosatja

tarvikkeet

•Automatiikkajahallintalaitteisto

Lisätietoja saat osoitteesta

BouMatic.com

Pellon Group OyYrittäjäntie 10FI - 62375 YlihärmäT: +358 6 4837 555

Pasi Mällinen Oy Päivärinteentie 574FI - 91410 JokirinneT: +358 400 580 567

Jälleenmyyjä:

Pj Pesuosa Oy Mestarintie 5FI - 12100 OittiT: +358 400 741 210 AgrimecPurmovägen377FI - 68930 PurmoT: +358 505 622 426


Tuotantokustannuksella tarkoi-tetaan tuotteen tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten summaa. Kun tuotantokustan-nukset jaetaan tuotantomää-

rällä, saadaan yksikkökustannus. Yksik-kökustannus kertoo, kuinka paljon esimer-kiksi maitolitran tuottaminen maksaa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimus-keskus MTT:ssä on kehitetty laskentajär-jestelmä, joka laskee 78 eri tuotteen yksik-kökustannukset perustuen MTT:n kannat-tavuuskirjanpitotilatietoihin. Järjestelmä kohdentaa kirjanpitotiloittain maksimis-saan 536 kustannuserää 78 eri tuotteelle ja laskee sitten näiden tuotteiden yksikkö-kustannukset.

Kustannuseriin sisältyvät esimerkiksi kaikki muuttuvat panokset (15 kpl), eläin-ten hankintakustannukset (25 kpl), ostetut rehut (46 kpl), tilalla tuotetut rehut jaotel-tuina tuotteen ja käyttökohteen mukaan (229 kpl) sekä maa- ja puutarhatalouden koneet ja rakennukset (molemmissa 100 eri erää).

Todelliset kustannuksetKustannuserät kohdennetaan suoraan vil-jely- ja rehukasveille ja tuotantoeläimil-le. Tilalla tuotettujen rehujen yksikkökus-tannuksilla hinnoitellaan vastaavien omi-en rehujen käyttö ja se sisällytetään lop-putuotteen eli esimerkiksi maidon kus-tannuksiin.

Ikäluokasta tai eläinryhmästä toiseen siirtyvien eläinten kustannukset kohdenne-taan niin ikään rasittamaan seuraavaa eläin-ryhmää tai ikäluokkaa. Näin esimerkiksi hiehojen kasvatuskustannukset kohdentu-vat rasittamaan lopulta maidontuotantoa.

Tilakohtaisista tuloksista painotetaan yleistettävät keskiarvotulokset alueittain, tuotantosuunnittain ja tilakokoluokit-tain. Tulosraporteissa tarjotaan tuotanto-kustannusten, tuotantomäärien ja yksik-kökustannusten lisäksi kunkin tuotteen kustannusrakenne. Yksikkökustannus ja

Kustannusrakenteen tuntemus auttaa kehittämään kannattavuuttaMaidon yksikkökustannuksen rakenteen eli eri kustannuserien osuuksien tunteminen auttaa kehittämään maitotilan taloutta. Erityisesti suurimpiin kustannuseriin keskittymällä pystytään ehkä parhaiten alentamaan yksikkökustannusta ja kehittämään siten maitotilan kannattavuutta ja kilpailukykyä.Arto Latukka

kustannusrakenteet saa myös hehtaaria ja maidon osalta lehmää kohti laskettuna, mikä auttaa tulosten tulkinnassa. Tuotan-tokustannuksista ei vähennetä tukia, joten nähtävissä on todelliset kustannukset ja kustannusrakenteet.

Yksikkökustannukset TaloustohtoriinMTT:n Taloustohtori-sivuston (www.mtt.fi/taloustohtori) maa- ja puutarhatalous -verkkopalvelussa on jo nykyään nähtävis-sä kaikkien tuotantosuuntien ja myös mai-totilojen talouslaskelmat ja -tulokset alu-eittain ja tilakokoluokittain. Yksikkökus-tannustulokset julkistetaan MTT:n Talous-tohtori-sivustolle julkistettavassa uudes-sa verkkopalvelussa loppuvuodesta 2013. Ensimmäisenä julkistetaan viljojen ja mai-don yksikkökustannustulokset.

Alustavissa tuloksissa maitolitran yksik-kökustannus oli 79 senttiä vuonna 2011. Kustannuserät voidaan ryhmitellä lukui-silla eri tavoilla. Tässä tarkastelun ryhmit-telyssä suurin kustannuserä on rehukus-tannukset, 24,4 senttiä maitolitraa kohti. Se sisältää sekä ostorehut että tilalla tuote-tut rehut, joiden tuotantokustannus sisäl-

tää myös niiden tuotannosta aiheutuneet työkustannukset. Kotieläinten hoidosta aiheutuva työkustannus puolestaan on 16,4 senttiä litralta.

Poisto- ja korkokustannukset ovat 11,4 senttiä litralta. Uudistuskustannus on 10,4 senttiä litralta ja se sisältää sekä ostoeläi-met että maidontuotantoon siirtyvien hie-hojen kustannukset. Energia, kotieläin ja muut menot on 9,6 senttiä sekä vakuutus-, vuokra-, ja korjausmenot vajaat 7 senttiä.

Kustannus eri kokoisissa karjoissaMaitolitran yksikkökustannus vaihtelee 10 lehmän tilakokoluokan 119 sentistä 141 leh-män tilakokoluokan 69 senttiin. Keskiko-koa suuremmalla 39 lehmän tilalla yksik-kökustannus on noin 76 senttiä. Pienim-mässä 10 lehmän kokoluokassa rehuja työkustannukset ovat selvästi muita koko-luokkia suuremmat. Seuraavasta tilako-koluokasta, 18 lehmää ylöspäin mentäes-sä rehukustannuksissa ei kuitenkaan ole merkittävää eroa.

Tilakokoluokan kasvaessa erityises-ti työkustannukset alenevat ja vastaavas-ti poisto- ja korkokustannukset kasvavat,

Mitä maitolitran tuottaminen maksaa?

Maidon yksikkökustannus MTT:n kannattavuuskirjanpitotiloilla 2011

120

100

80

60

40

20

0 141 83 39 18 10 Keskiarvo

Lehmien lkmLähde: Taloustohtori, Yksikkökustannus

Snt/maitolitraVakuutus, vuokrat, korjausmenot

Energia, kotieläinmenot, muut menot

Uudistus

Poistot ja korot

Työkustannus

Rehukustannus


mutta ei läheskään samassa suhteessa kuin työkustannusten aleneminen. Myös uudis-tuskustannukset alenevat tilakokoluokan kasvaessa. Muissa erissä ei ole kovin suu-ria muutoksia. Edellä tarkasteltiin kunkin tilakokoluokan keskiarvotilannetta, mut-ta luonnollisesti kaikissa tilakokoluokissa yksikkökustannusvaihtelu on suurta.

Maidon yksikkökustannukset olivat var-sin samalla tasolla eri tukialueilla, paitsi A-tukialueella hivenen muuta maata alhai-semmat ja C4-tukialueella puolestaan sel-västi korkeammat. Lehmää kohti laskettu-na tuotantokustannukset olivat Suomes-sa keskimäärin noin 6 680 euroa vuodessa.

Laskentajärjestelmässä kohdennetaan 1 000 kirjanpitotilalla todelliset kustan-nukset kaikille kunkin tilan tuotteille. Kus-tannuskohdennusta kehitetään jatkuvas-ti perustumaan mahdollisimman paljon yrityskohtaisiin tietoihin. Kannattavuus-kirjanpitoon kuuluvat maatalousyrityk-set tulevat näkemään omat tilakohtaiset yksikkökustannukset Taloustohtori-sivus-tolta. Tulokset lasketaan taannehtivasti vuodesta 2000 lähtien, joten myös yksik-kökustannusten kehitys saadaan heti tar-kasteltavaksi.

Kirjoittaja on laskentatoimen päällikkö MTT Taloustutkimuksessa.

www hiven.fipuh. 010 402 7700

Tiedustele tuotteita meijeristäsi.

Vasikoiden ja nautojen hyvinvointiin

Hivepect ProVasikoiden nestetasapainon vakauttamiseen. Sisältää suoliston toimintaa ylläpitävää, löysää ulostetta kiinteyttävää pektiiniä ja suoliston mik-robitasapainoa ylläpitävääProGut® suolistoparannetta.

KiimanniHedelmällisyysvitamiiniseos naudoille tiinehty-mättömyysongelmiin. Sisältää mm. beetaka-roteenia sekä kaikkia tärkeimpiä hivenaineita, joilla on yhteyttä hedelmällisyyteen.

ulostetta kiinteyttävää pektiiniä ja suoliston mik-ulostetta kiinteyttävää pektiiniä ja suoliston mik-

Pakkaus riittää 10:lle vasikalle.

Maito ja Me numero 3_2013 c.indd 1 20.9.2013 10:41:15

Rehunsäilönnän uusi vaihde – Älybakteerit!

+F E W E R L O S S E S , M O R E G A I N S

Entistäkin tehokkaampi Kärki Sil-All4X4+ sisältää älykkäitä bakteereja, jotka parantavat säilörehun aerobista vakautta ja varmistavat hyvän säilörehun haastavissakin olosuhteissa.

Uudistunut Kärki Sil-All4X4+ vastaa nykyajan säilörehunteon ja ruokinnan haasteisiin. Se varmistaa nopeimman pH:n laskun, entistäkin pienemmät kuiva-ainetappiot, paremman valkuaisen ja sulavuuden.

Kärki Sil-All4X4+ takaa korkealaatuisen säilörehun viimeiseen syöttökertaan saakka!

Kärki Sil-All4X4+ nyt ennakkomyynnissä kaudelle 2014, tilaa omasi.

Lisätietoja aluevastaaviltamme tai puh. 064 298 900

K ä r k i - A g r i O y – p u h . 0 6 4 2 9 8 9 0 0 – w w w . k a r k i a g r i . f i

KÄRKI

UUSI Kärki Sil-All

4X4+

Sil-All advert #2.indd 1 8/23/2013 11:48:19 AM


Haastattelupäivän aamuna uutiset ovat kertoneet val-vontaeläinlääkäreiden koke-van työssään uhkaavaa käy-töstä ja tilanteita. Suupohjan

alueella Etelä-Pohjanmaalla valvontaeläin-lääkärinä toimiva Sakari Wiren on huo-mannut uutisen. Hän toteaa välttyneen-sä itse tällaiselta, mutta ei kuittaa kolle-gojen kokemuksia vääriksi. Ongelmia voi päätellä olevan, sillä valvontaeläinlääkä-rien virkoja on paikoin ollut työlästä saa-da täytetyksi.

Valvontaeläinlääkäri on viranomainen, joka tekee lakisääteiset maidontuotantoti-lojen hygieniatarkastukset eli navettatar-kastukset. Lisäksi työhön kuuluu eläinsuo-jeluvalvonta sekä elintarvikelaitosten val-vonta. Käytännön praktiikka on kokonaan eriytetty valvontaeläinlääkärin työstä.

Sakari Wiren on toiminut nykyisessä toimessaan muutaman kuukauden. Hän on ohittanut laillisen eläkeiän aikoja sit-ten, mutta omien sanojensa mukaan aika kuluu paremmin töitä tehdessä kuin vain ollessa.

navetat kunnossa”Maitotiloilla vastaanotto on hyvä ja asi-allinen”, Wiren kiittää. Viljelijät ymmär-tävät valvontaeläinlääkärin tekevän laki-sääteistä työtä.

Maidontuotantotilojen hygieniatarkas-tus tehdään kolmen vuoden välein. Tär-keimmät valvottavat asiat ovat Wirenin mukaan omavalvontasuunnitelma ja voi-massaoleva vesinäyte niillä tiloilla, joilla on käytössä oman kaivon vesi.

Yleissilmäys navetassa kertoo eläinlää-kärille paljon eläinten hoidosta, tilan riit-tävyydestä ja puhtaudesta. Tarvittaessa ohjeistetaan korjaamaan epäkohtia. Joil-lakin tiloilla näkyy työntekijöiden vähyys, kaikkea ei yksinkertaisesti ehditä tai jakse-ta tehdä, mutta eläinsuojelukäyntejä lypsy-karjatiloille tulee hyvin harvoin.

Tapasimme valvontaeläinlääkäriSakari WireninValvontaeläinlääkäri Sakari Wirenin mukaan lypsykarjoja hoidetaan ammattitaitoisesti ja navetat ovat pääsääntöisesti kunnossa. ”Jos navetoissa jokin voisi olla nykyistä paremmin, se olisi poikimakarsina jokaiseen navettaan”, hän sanoo.

”Viljelijät ovat ammattitaitoisia, nave-tat pääsääntöisesti kunnossa ja karja hyvin ruokittua ja hoidettua”, Sakari Wiren sanoo. ”Tämä on toisaalta ihan luonnollis-ta, koska vain hyvin hoidettu karja tuottaa.”

Jos navetoissa jokin asia voisi olla ny-kyistä paremmin, se olisi Wirenin mu kaan poi kima karsina. ”Tilava ja hyvin kuivitettu poikimakarsina pitäisi olla jokaisessa na-vetassa”, hän sanoo. ”Se helpottaisi paljon sekä lehmän poikimista että isäntäväen ja eläinlääkärin työtä.”

eläinsuojelutehtävät haastavia”Haastavia tilanteita tulee eteen eläinsuo-jelutehtävissä. Niissä on usein kyse monis-ta ongelmista, jotka johtavat eläinten lai-minlyönteihin tai jopa pahoinpitelyyn”, hän sanoo.

Kokemus auttaa vaikeiden tapausten sel-vittämisessä. Tuskin mikään inhimillinen on jäänyt vieraaksi eläinlääkärille, jolla on kymmenien vuosien ura sekä praktikkona että tarkastus- ja valvontatehtävissä. ”Työ on yhtä paljon toimimista ihmisten kuin eläintenkin kanssa”, hän sanoo. Ihmisten ymmärtämisessä on kuitenkin raja. Eläin-rääkkääjille Wireniltä ei löydy minkään-laista myötätuntoa.

Työ muuttunutAlkuaikoina pääosa potilaista oli savotta-hevosia ja piikkilangassa utareensa repi-neitä lehmiä ja pohjoisessa poroja. Raskas-ta metsätyötä talvella tekevät hevoset sai-

vat juhlapyhinä tavallista parempaa rehua eikä kovaan rasitukseen tottunut aineen-vaihdunta kestänyt sellaista. Seurauksena oli halvaus. Keväisin ruunattiin orihevo-sia. Kesäkaudella ommeltiin lehmien uta-reita kokoon. Utarevammat ovat vähenty-neet, samoin poikimahalvaukset.

Juttua riittää sekä vakavista että haus-koista kokemuksista. Ranuan eläinlääkä-rinä toimiessaan Wirenin potilaina olivat myös eläintarhan eläimet. Kiitollisin asi-akas oli hilleri, jolta Wiren puhkaisi pai-seen poskesta. Seuraavalla käynnillä hille-ri kipitti eläinlääkärin haalaria ylös, painoi päänsä kaulaa vasten ja hyrisi.

Mieleen on jäänyt myös juhannusaaton sairaskäynti avustamaan vaikeaa poiki-mista. Paikalle päästyä vasikka oli ehtinyt kuolla ja eläinlääkäri poisti sen keisarin-leikkauksella. Tuloksena oli lehmävasikka, jolla oli yksi pää ja kaksi ruumista. ”Mie-leen juolahti, että siinäpä olisi ollut tuotta-va eläin, syö yhdellä suulla ja lypsää kaksil-la utareilla. Isäntäväkeä tämä ajatus ei sii-nä tilanteessa kuitenkaan oikein nauratta-nut”, Wiren muistelee.

Sakari Wiren on nähnyt lähes jokaisen kolkan Suomesta eläinlääkärin vinkke-listä. Kolmisenkymmentä vuotta vierähti kunnaneläinlääkärinä pohjoisessa muun muassa Posiolla ja Ranualla.

Hän kiteyttää elämänfilosofiansa ohjee-seen: kohtele ihmisiä niin kuin toivot itse-äsi kohdeltavan. ”Tällä pääsee aika pitkäl-le”, hän toteaa.

Teksti ja kuva Aino Murtomaa-Niskala

u Valvontaeläinlääkäri Sakari Wirenin jämäkkää olemusta pehmentää pilke silmäkulmassa. ”Myönteisellä asenteella päästään pitkälle lakien noudattamisen valvonnassakin”, hän toteaa.

Rehunsäilönnän uusi vaihde – Älybakteerit!

+F E W E R L O S S E S , M O R E G A I N S

Entistäkin tehokkaampi Kärki Sil-All4X4+ sisältää älykkäitä bakteereja, jotka parantavat säilörehun aerobista vakautta ja varmistavat hyvän säilörehun haastavissakin olosuhteissa.

Uudistunut Kärki Sil-All4X4+ vastaa nykyajan säilörehunteon ja ruokinnan haasteisiin. Se varmistaa nopeimman pH:n laskun, entistäkin pienemmät kuiva-ainetappiot, paremman valkuaisen ja sulavuuden.

Kärki Sil-All4X4+ takaa korkealaatuisen säilörehun viimeiseen syöttökertaan saakka!

Kärki Sil-All4X4+ nyt ennakkomyynnissä kaudelle 2014, tilaa omasi.

Lisätietoja aluevastaaviltamme tai puh. 064 298 900

K ä r k i - A g r i O y – p u h . 0 6 4 2 9 8 9 0 0 – w w w . k a r k i a g r i . f i

KÄRKI

UUSI Kärki Sil-All

4X4+

Sil-All advert #2.indd 1 8/23/2013 11:48:19 AM

BETONIRATKAISUT KAIKKEEN MAATILARAKENTAMISEEN

Suoraan varastosta VTT:n testi-voittaja kotimainen Luja-ritilä, pyydä tarjous!

LUJAN TUOTEPERHEESTÄ LÖYTYY RATKAISU KAIKKIIN TARPEISIIN!

- navetat, lihanautakasvattamot- sikalat- lietesäiliöt

Neuvonta on osa palveluamme. Käänny puoleemme, kun tarvitset kokenutta maatila- rakentamisen asiantuntijaa vaihde 020 789 5500, www.lujabetoni.fi

Pohjois-Suomi: Pekka Mönkkönen RI 044 585 2320Keski-Suomi: Ismo Hyvönen RI 044 585 2027 Timo Juutinen RI 044 585 2191Etelä-Suomi: Olli Voutilainen RI 044 585 2029

yKSIlöllISET RATKAISUT vAhvImmAlTA BETONIOSAAjAlTA

S U O M E N S U U R I N M A ATA LO U S E L E M E N T T I E N TO I M I T TA J A

- avolantalat- laakasiilot- ritiläpalkit

NYT SAAT TUOTANTORAKENNUKSIIN YHTEISTYÖKUMPPANEILTAMME KATOT, OVET JA IKKUNAT - VAIVATTOMASTI! MYÖS PÄÄ- JA RAKENNESUUNNITELMAT!

- lietekanavat- betonirungotMyös valmisbetonit!

Olli voutilainen siirtyi rakenne-suunnittelijan tehtävästä maatalous-myyntiin ja syyskuun alusta alkaen palvelee Hämeenlinnan tehtaalta käsin Etelä-Suomen asiakkaita.


nurmiviljelyn suurtapahtu-massa Ylivieskassa Janne Isohannia haastatteli kehi-tyspäällikkö Minna Toivakka Yara Suomesta.

Isohannin maatalousyhtymä Kannuk-sessa viljelee nurmea 85 hehtaarilla. Kol-mea satoa on korjattu jo toistakymmen-tä vuotta. Hehtaarituotos nousee yli 9 000 kuiva-ainekilon. D-arvotavoite on 680–700. Satotason lisäksi kolmen korjuun hyötyjä Janne Isohannin mukaan on, että keväällä nurmessa ei ole kuloheinää ja syksyllä sän-ki ei haittaa lietteen multausta. Kaikki kar-janlanta käytetään omilla pelloilla.

Huippusatoihin tarvitaan sopivat lajik-keet ja maan kasvukunnon, pH:n, vesita-louden ja lannoituksen pitää olla kohdil-laan. Isohannin mukaan ympäristösää-dökset pakkaavat tulemaan lannoitukses-sa vastaan korkeilla satotasoilla. ”Lannoi-tusrajat ovat liian tiukat. Maa köyhtyy pik-kuhiljaa.”

Lypsäviä on 130 ja keskituotos noin 11 000 kiloa. Apeseos perustuu hyvään säi-lörehuun ja tuoresäilöttyyn viljaan, lisänä rypsi, kivennäiset ja vitamiinit. Säilörehu korjataan tarkkuussilppurilla ja säilöntäai-neena käytetään AIV-kakkosta.

Kannattavuus kuntoon”Rehuntuotantoa kehittämällä on aidosti mahdollisuus parantaa maitotilan kannat-tavuutta”, sanoi Minna Toivakka ja selven-si asiaa käytännön tiloilta kootusta aineis-tosta tehdyllä laskelmalla.

Nurmisadon nosto 5 000 kilosta ka/ha 9 000 kiloon ka/ha merkitsee 50 lehmän tilalla, jossa nurmirehun tarve on 306 000 kg ka/v, 11 800 euron kustannussäästöä vuodessa säilörehukustannuksessa eli käytännössä saman verran lisätuloa tilal-le. Samalla vapautuu 27 hehtaaria peltoa muuhun viljelyyn.

Laskelmassa on käytetty tuetun tuotan-tokustannuksen hintaa. Satotason nousu lähes kaksinkertaiseksi laskee säilörehun

kuiva-ainekilon hintaa merkittävästi, vaik-ka hehtaarikohtainen lannoituskustannus nousee lannoitusmäärän noustessa.

Riittäkö seleeni?Seleenin riittävyys rehussa on noussut esiin karjanlannan käytön tehostuessa. Nurmirehun seleenipitoisuudet laskevat runsaasti karjanlantaa käyttävillä tiloilla alle suositusten, jos lannoituksessa ei käy-tetä seleenipitoista lannoitetta.

Seleenin puute aiheuttaa kotieläimil-lä muun muassa lihasrappeumaa ja -heik-koutta, tiinehtimättömyyttä sekä altistaa tulehduksille. Yksi ratkaisu on YaraBela Seleenisalpietari, jossa on korkeampi selee-nipitoisuus suhteessa muihin tuotteisiin.

t Minna Toivakka Yara Suomesta haastatteli Janne Isohannia kolmen nurmisadon korjuusta.

Tuloksia kolmen korjuun taktiikalla

Paljon kanssa pärjää paremmin kuin vähän, perusteli Janne Isohanni nurmen kovaa satotavoitetta Nurmi 2013 -tapahtumassa.

u Valion ja Pohjolan Maidon teemana oli säilö-rehun analysointi. Porakonekäyttöistä näyte-kairaa sai kokeilla käytännössä ja Artturi-näy-tepusseja lähti maidontuottajien matkaan useita satoja. Pohjolan Maidon tuotantoneu-voja Eija Kontio opastaa rehunäytteiden ja analyysitulosten yhdistämistehtävässä.

BETONIRATKAISUT KAIKKEEN MAATILARAKENTAMISEEN

Suoraan varastosta VTT:n testi-voittaja kotimainen Luja-ritilä, pyydä tarjous!

LUJAN TUOTEPERHEESTÄ LÖYTYY RATKAISU KAIKKIIN TARPEISIIN!

- navetat, lihanautakasvattamot- sikalat- lietesäiliöt

Neuvonta on osa palveluamme. Käänny puoleemme, kun tarvitset kokenutta maatila- rakentamisen asiantuntijaa vaihde 020 789 5500, www.lujabetoni.fi

Pohjois-Suomi: Pekka Mönkkönen RI 044 585 2320Keski-Suomi: Ismo Hyvönen RI 044 585 2027 Timo Juutinen RI 044 585 2191Etelä-Suomi: Olli Voutilainen RI 044 585 2029

yKSIlöllISET RATKAISUT vAhvImmAlTA BETONIOSAAjAlTA

S U O M E N S U U R I N M A ATA LO U S E L E M E N T T I E N TO I M I T TA J A

- avolantalat- laakasiilot- ritiläpalkit

NYT SAAT TUOTANTORAKENNUKSIIN YHTEISTYÖKUMPPANEILTAMME KATOT, OVET JA IKKUNAT - VAIVATTOMASTI! MYÖS PÄÄ- JA RAKENNESUUNNITELMAT!

- lietekanavat- betonirungotMyös valmisbetonit!

Olli voutilainen siirtyi rakenne-suunnittelijan tehtävästä maatalous-myyntiin ja syyskuun alusta alkaen palvelee Hämeenlinnan tehtaalta käsin Etelä-Suomen asiakkaita.

Kotimainen Startti – vahva tuotanto alusta alkaen

Startti AutoStartti Power

Startti Maito Instant

Startti Auto

Startti tuotannon kasvulle.Maitotiloille ja vasikkakasvattamoille.www.valio.fi/Startti

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin.

Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun.

Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset

kaikissa juottomuodoissa.

Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen.


l Tapahtumien yleisömäärä tuplaantui edellisestä vuodesta. Myös tiedotusvälineet olivat runsaslukuisina paikalla raportoi-massa lehmien ensimmäisestä laidunreissusta. Koko perheel-le tarkoitettujen tilaisuuksien tavoitteena on kertoa suomalai-sen Valio maidon tuotannosta, tuotantotavoista sekä korkeas-ta laadusta.

Tilaisuuksien kohokohta oli navetan ovien avaaminen ja karjan kirmaaminen kevätlaitumelle. Eläinten riemu on aina yhtä aitoa, vaikka paikoin laidun vasta aavisteli vihertymistä myöhäisestä keväästä johtuen. Tehtävärata tarjosi leikin var-jolla tietoa karjanhoidosta ja maidontuotannosta. Vasikalle sai keksiä nimiä ja lypsyä pääsi kokeilemaan tekoutareilla. Yleisön kiinnostuksen ja hyvien kokemusten kannustamana Laitumel-lelasku-tapahtumia on tarkoitus järjestää taas ensi keväänä.

Suuret kiitokset kaikille maidontuottajille, jotka tänä vuon-na mahdollistivat tilaisuuksien järjestämisen tiloillaan.

Aino Murtomaa-Niskala

Ennätysyleisö saattoi lehmiä laitumelle Tänä vuonna lehmät saateltiin laitumelle yli kymmenen tuhannen katsojan todistaessa tapahtumia. Valio, osuuskunnat ja maidon-tuottajat järjestivät yhteistyökumppanien kanssa 21 Laitumellelasku-tilaisuutta eri puolilla Suomea. p Pikkuvasikoilla riitti rapsuttelijoita Sorvon tilalla Elimäellä.

p Ihmettelemistä riitti aidan molemmin puolin Mty Ylisen tilalla Seinä-joen Nurmossa.

Kuva: Heidi HuTTunen

Kotimainen Startti – vahva tuotanto alusta alkaen

Startti AutoStartti Power

Startti Maito Instant

Startti Auto

Startti tuotannon kasvulle.Maitotiloille ja vasikkakasvattamoille.www.valio.fi/Startti

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin.

Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun.

Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset

kaikissa juottomuodoissa.

Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen.

p Tanner tömisi ja vähän pöllysikin lehmien kiirehtiessä laitumelle Hanne Riekkisen ja Timo Markkasen tilalla Siilinjärvellä.


l Farmarissa kävi neljän päivän aikana yli satatuhatta vierasta. Vilkasta oli myös Vali-on ja osuuskuntien osastolla, jossa mais-tatettiin Valion laadukkaita tuotteita sekä kerrottiin maidon taloudellisesta ja työl-listävästä merkityksestä. Valio oli Farma-rin pääyhteistyökumppani ja näkyi näyt-telyssä monin tavoin.

Farmarin pääravintolassa maidontuot-tajat Liisa Vuorela ja Tommi Laine kertoi-vat vuoropäivin maidontuottajan työstä. Näyttelyn retkikohteina oli kolme maitoti-laa, joissa pääsi näkemään käytännön mai-dontuotantoa tuottajien opastuksella.

Valion Maitojuhla kokosi Farmari-Aree-nalle Valio Maitotila -opasteen vastaanot-tajat sekä Artturi-kisan palkitut. Osuus-kunta Maitosuomen toimitusjohtaja Antti Tukeva totesi juhlaa avatessaan Valio Mai-totila -opasteiden olevan tunnustus tilojen laadukkaasta toiminnasta, joka on Valio-maidon laatujärjestelmän lähtökohta. Vali-on tuotteista maidon alkuperä pystytään jäljittämään muutamassa tunnissa, kun monissa Euroopan maissa raakamaidon alkuperä ja tuoreus häipyvät maitoa rah-dattaessa maasta toiseen.

Tulevaisuuden rakentajat Valion toimitusjohtaja Pekka Laakso-

Valioryhmä näkyi Farmarissa Maidon laatuketju, tuote-uutuudet ja Valiomaidon taloudellinen merkitys koko kansantaloudelle olivat pääosassa Valion ja osuuskuntien osastolla Seinäjoen Farmarissa.

nen muistutti juhlapuheessaan Valioryh-män merkityksestä koko kansantaloudelle investoijana ja työpaikkojen luojana. Hän totesi valiolaisten maidontuottajien raken-tavan konkreettisesti Suomen tulevaisuut-ta investoimalla sekä tiloihinsa että omaan yritykseensä Valioon.

Valiomaito luo kerrannaisvaikutuksi-neen kymmeniä tuhansia työpaikkoja, jot-ka eivät ole siirtymässä pois Suomesta. Pel-kästään Valion investoinnit nousevat parin lähivuoden aikana lähelle kymmentä pro-senttia koko Suomen tehdasteollisuuden investoinneista. Vastaavaa tulevaisuuden uskoa on suomalaisessa yhteiskunnassa Laaksosen mukaan valitettavan vähän.

Aino Murtomaa-Niskala

p Leevi Weckströmin ja Kimalluksen hyvä yhteistyö toi ensimmäisen palkinnon Junior Handler -kilpailun vuonna 2002–2004 syntyneiden Valion nimikkoluokassa. Kimallus on nurmijärveläisen Vakkilaisen tilan vasikka. ”Sopivan rauhallinen ja oikean kokoinen”, Leevi kehui kumppaniaan.

Kuva: Kaisa TiKKanen

p Kiira Korpi on yksi Valio Plus Akatemian urheilijakummeista. Nimikir-joituksilla oli kysyntää.

p Osuuskunta Maitosuomen toimitusjohtaja Antti Tukevalta sujuu kä-sinlypsy. Pohjoissuomenkarjan Leterina-lehmä laidunsi muun alkupe-räiskarjan kanssa rantalaitumella.

Kuva: aino MurToMaa-nisKala Kuva: PeTri uusiTalo

u Maitosuomen ja Länsi-Maidon uudet opastetilat vastaanottivat kylttinsä Farmarin Maitojuhlassa.


Uutuus!

Startti Vital ternimaitotehoste tarjoaa uuden helpon tavan parantaa vastasyntyneen vasikan immuniteettisuojaa

Sekoita Startti Vital -tehostetta ternimaitoon ja juota vasikka mahdollisimman pian syntymän jälkeen.

Uutuus!

Sisältääimmuno-

globuliineja

Sisältääimmuno-

Vaivatonannostelumaitoon

sekoitettuna

annostelu

sekoitettuna

Edullinen– sisältää20 kerta-annosta

Anna paras syntymälahja vasikalle:

Startti Vitalia viitenä päivänä

www.valio.fi/Startti

Hyvin kasvaneista vasikoista saadaan hyviä lypsylehmiä.

Tuotetta annetaan vasikalle viiden ensimmäisen elinpäivän ajan.

1 kg purkki riittää neljälle vasikalle. Startti Vitalin saat omasta meijeristäsi.

Kuva: Kaisa TiKKanen

p Mejeriandelslaget Milkan toimitusjohtaja Ann-Charlott Kjerp ja hallituk-sen varapuheenjohtaja Henrik Strandberg jututtivat tuottajalahjaa nou-tavia maidontuottajia. Tuottajat merkitsivät samalla tilansa sijainnin Suo-men karttaan.

p Karjanjalostajat esittelivät työnsä tuloksia karjanäyttelyssä. Hyvä tun-nelma ja toisten karjankasvattajien tapaamiset vetävät näyttelyyn kerta toisensa jälkeen, sanovat Anu ja Juulia Ahlholm Kärsämäeltä. Ahlholmien eläimiä palkittiin Ayrshire-näyttelyssä.

Kuva: aino MurToMaa-nisKala

Kuva: aino MurToMaa-nisKala

Farmari 2015 Joensuussa lSeuraava Farmari-

maatalousnäyttely järjestetään Joensuussa

2.–4. 7. 2015.


Kalevan tila Teuvalta Kaskisiin johtavan tien tuntumassa kät-keytyy mukavasti pienen met-sikön taakse. Farmarin tilakoh-de- ja Valio Maitotila -opasteet

ohjasivat tulijoita oikeaan osoitteeseen. Seppo ja Paula Kalevan lisäksi Outi ja

Jarkko Kaleva Heta-tyttärineen olivat otta-massa vieraita vastaan. Kaikki tekevät töitä

men ja kunnan hallinnossa toimiva Pau-la Kaleva sanoo todenneensa, ettei mai-totilojen tuomaa työtä ja liiketoimintaa paikkakunnalle ja lähiympäristöön vält-tämättä osata laskea, vaan huomio suun-tautuu teollisiin työpaikkoihin. Kuitenkin jokaisen tuotetun maitolitran tuoma tulo jakaantuu monille tahoille tuotantopanos-ten ja palveluiden hankintoina. Maitotilat yrityksinä ylläpitävät paikkakunnan elin-voimaa aivan samalla tavalla kuin muut yritykset. Lisäksi maitotilayritykset inves-toivat ja pysyvät kotimaassa.

”Ostamalla kotimaisia maitotuotteita raha jää kiertämään Suomeen ja tuo työ-tä tavallisille suomalaisille. Tätä kannat-taisi ajatella sekä julkisia hankintoja teh-täessä että kotien ostoksissa”, Paula Kale-va tähdentää.

Kalevat toivovat, että avaamalla navetan ovet voidaan lisätä etenkin kuluttajien tie-toa kotimaisen maidon tuotantotavoista,

Farmarin retkikohde avasi ovet RoboTTiPiHATToonKalevan maitotila Teuvalla oli yksi Farmarin kolmesta retkikohteena olevasta maitotilasta. Uusi verho-seinäinen robotti pihatto kiinnosti sekä maidon-tuottajia että kuluttajia. Kuvat ja teksti Aino Murtomaa-Niskala

tilalla, joten asiantuntevaa opastusta riit-ti jokaiselle vieraalle. Vieraskirjaan ker-tyi kahtena päivänä pitkästi toista sataa nimeä ja kävijöitä oli kaukaakin, aina Lap-peenrantaa myöten. ”Kiinnostusta mai-dontuotantoon kyllä on. Pihaton avajaisis-sakin talvella kävi noin 550 vierasta”, Kale-vat kertovat.

Maidontuottajavieraat kyselivät koke-muksia uuden pihaton toimivuudesta ja ratkaisuista. Muita kävijöitä kiinnostivat etenkin eläimet ja valoisa, avara navetta, mutta myös maidontuotanto kokonaisuu-dessaan. Monet näkivät ensimmäistä ker-taa lypsyrobotin ja sen ympärillä riittikin ihmettelijöitä. Paula Kalevan mukaan ilah-duttavan paljon kävi perheitä näyttämässä lapsille, mistä maito oikein tulee.

Maito tuo hyvinvointiaKalevat pitävät tärkeänä tuoda maidontuo-tantoa näkyville. Osuuskunta Maitosuo-


puhtaudesta ja turvallisuudesta, eläinten hoidosta sekä maidontuotannon taloudel-lisesta merkityksestä.

Talveksi pihatto täyteenTervetulotoivotusten jälkeen vieraat puki-vat haalarit ja jalkinesuojat. Lehmät eivät olleet kävijöistä moksiskaan, vaan makoi-livat levollisina parsipatjoillaan. Ihaste-lun kohteeksi pääsi aamulla poikimakar-sinan pehmeille pehkuille syntynyt vasik-ka, joka otti ensimmäisiä askeliaan emän ympärillä.

Maaliskuussa käyttöön otetussa piha-tossa oli vielä väljää, mutta kesän loppuun mennessä poikii kolmisenkymmentä hie-hoa ja talveksi pihatto saadaan kutakuin-kin täyteen. Parsipaikkoja on 163. Tavoit-teena on 130-140 lehmää, joista kahden lyp-syrobotin pitäisi suoriutua kohtuudella.

Avautuvalla valoharjalla, verhoseinillä ja visiiriruokintapöydällä varustettu pihatto on Mestarifarmin tuotantoa. Ritilät puh-distuvat lantarobotilla ja kaksi robottia lypsää. Pleksit avataan ja suljetaan käsi-käyttöisesti, samoin harja. Ledivalot sää-tyvät automaattisesti.

Hiehot vanhassa pihatossaVanhaan pihattoon on varustettu reilu 60 hiehopaikkaa. Erilleen rakennetussa vasik-

Kokemukset kiinnostivat lTeuvalainen Juhani Luopa tuli

perheensä kanssa kuulostelemaan kokemuksia uudesta pihatosta. ”Avajaisissa tuli käytyä, mutta käyt-tökokemukset vasta näyttävät rat-kaisujen toimivuuden”, hän totesi.

Navettarakentaminen on muut-tunut paljon vuodesta 2000, jol-loin Luopat rakensivat 50 leh-män pihaton. Juhani Luopa kiin-nitti erityisesti huomiota navetan hiljaisuuteen. Vain robottilypsyn tasainen nakutus säesti lehmien märehtimistä parsissaan.

Hän kertoo pohtineensa mah-dollisuutta ilmanvaihdon tehosta-miseen omassa pihatossaan vaih-tamalla ikkunat avattavaan plek-siin. Paula Kaleva kertoi saman toimenpiteen olevan suunnitteilla vanhaan, nykyisin hiehojen käy-tössä olevaan pihattoon.

t Suojahaalareihin sonnustautuneet Juhani, Eero ja Elina Luopa kuulostelivat Paula Kalevan kokemuksia navetan toimivuudesta.

kalassa on tilat lähes 40 vasikalle. Pihatot ja vasikkala ovat lähekkäin samassa tuotanto-pihassa, joten eläinten siirtäminen raken-nuksesta toiseen käy sujuvasti.

Verhoseinäinen vasikkala on Pellon rat-kaisu. Vasikat ovat karsinoissa kiinteällä kuivikepohjalla. Liikuteltavilla väliseinil-lä yksilökarsinat muuttuvat ryhmäkarsi-naksi ja päinvastoin. Tuttisanko on Paula Kalevan mukaan koettu ainakin toistaisek-si kätevimmäksi juottotavaksi.

Pihaton suunnittelu alkoi jo 2010. Ympä-ristöluvan saamiseen kului aikaa, mutta kun rakentamaan sitten päästiin, valmis-

ta tuli puolessa vuodessa. Pihatto otettiin käyttöön maaliskuussa 2013. Pystytykseen saatiin kokenut rakentajaporukka Kauha-joelta ja muissakin töissä käytettiin paik-kakunnan ja lähialueen ammattilaisia.

Kotoiset rehutKarjan keskituotos on 9 500 kiloa. Miesvä-ki sekoittaa appeen säilörehusta, ohrasta ja kaurasta, lisäksi ostetaan rypsiä, kiven-näisiä ja vitamiineja. Nähtävillä oli myös apevaunu, jolla rehu jaetaan navetan ulko-puolelta visiiriruokintapöydille. Lypsävil-le tehdään oma seos, umpinaisille ja hie-hoille omansa.

Viljelyksessä on 70 hehtaaria, josta 28 hehtaaria viljalla. Säilörehu paalataan. ”Nurmiala on toistaiseksi riittänyt hyvän satotason ansiosta, mutta eläinten määrän kasvaessa oma viljely keskitetään jatkossa mahdollisesti pelkästään nurmeen”, Jark-ko Kaleva sanoo.

Tilakäynti viritti kävijöissä monenlai-sia ajatuksia ja navetan päätyyn katettujen pullakahvien ja mehutarjoilun ääressä käy-tiin vilkasta keskustelua maidontuotan-nosta. Lähtiäisiksi pikku Heta ojensi kau-empaa tulleille Teuvan ja Suupohjan esit-teet. Maidontuotannon ohella Kalevan per-he haluaa tehdä kotiseutuaan ja sen tapah-tumia tunnetuksi.

p Seppo ja Paula Kaleva sekä Jarkko ja Outi Kaleva Heta-tyttärineen kertoivat vieraille maidontuotannosta ja tilan toiminnasta. Agrologeiksi opiskellut nuoripari työskentelee tilalla ja suunnitelmissa on tilayhtymä heidän kanssaan.

p Poikimakarsinaan aamulla syntynyt vasikka suhtautui ihailijoihin uteliaasti, emä sen sijaan oli huomiosta hieman hämillään.


Uutta Valiolta

Valion herkulliset juustouutuudet, Valio Polar® 20 %, Valio Oltermanni® Cheddar ja Valio Viola® rapu tuorejuusto, maustavat mainiosti ruokia ja leivonnaisia.

juustoista

ValioKoekeittiö

n. 50 g Valio Polar® 20 % juustoa 1/2 kotimainen omena 1 sämpylä 1 rkl Valio Oivariini® rasvaa 8 saksanpähkinää 1 rkl juoksevaa hunajaa

l Höylää juustosta viipaleita.l Leikkaa omenasta ohuita lohkoja.l Paahda sämpylänpuolikkaat paahtimessa. Voitele.l Päällystä juustolla, omenalohkoilla ja pähkinöillä. Valuta päälle hunaja.l Nauti lämpiminä aamiaispöydässä, iltateellä tai välipalana.

VinkkiRullaa viipaleet ja aseta ne lomittain omenoiden kanssa lohkoiksi. Kokeile myös paahdetulla ruisleivällä.

Makua syksyn uusista

Hunajainen juusto-omenaleipä2 annosta

1 l (400 g) pennepastaa raakana 1 prk (3,3 dl) Valio ruokakermaa 10 % 300 g Valio Oltermanni® Cheddar juustoa mustapippuria myllystä MAuSTAMiSvinKKejä 1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja kuutioituna tai 100 g palvikinkkua kuutioituna

l Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. Huuhdo ja valuta pasta. Laita takaisin kattilaan. l Lisää pastan joukkoon ruokakerma ja raastettu juusto. Kuumenna sekoittaen, kunnes juusto on sulanut. l Mausta mustapippurilla. Tarjoa sellaisenaan tai lisää joukkoon pieniksi kuutioiksi leikattua kinkkua tai aurinkokuivattuja tomaatteja. Halutessasi voit ripotella annosten pinnalle hienonnettua yrttiä. l Tarjoa heti.

Helppo macaroni and cheese 4–5 annosta


Nopeat juustokeksit 24 kpl

100 g Valio Oltermanni® Cheddar juustoa 1 1/2 dl vehnäjauhoja 1/4 tl leivinjauhetta 1 tl perunajauhoja 75 g Valio Eila® Laktoositon voita

l Raasta juusto. Yhdistä vehnäjauhot, leivinjauhe ja perunajauhot. l Sekoita kuivat aineet ja pehmeä voi taikinaksi. Lisää juustoraaste ja mahdollinen makuaine (ks. vinkki). l Pyörittele taikinasta halkaisijaltaan n. 3 cm:n tanko. Leikkaa se 24:een osaan. Aseta taikinapalat leivinpaperille pellille. Jätä hiukan kohoamisvaraa. l Paista uunin keskiosassa 200 asteessa 10–12 min tai kunnes ovat kypsiä ja ovat saaneet hiukan väriä.

Maustamisvinkkejä Lisää taikinaan ½ tl jauhettua inkivääriä tai 1/2 dl aurinkokuivattuja tomaatteja pieninä kuutioina. Voit myös laittaa keksien pinnalle ennen paistamista kokonaisia kuminansiemeniä, pinjansiemeniä, unikonsiemeniä tai pähkinärouhetta.

Rapuwrapit 4 kpl

1 pussi (180 g) katkarapuja 4 kpl wrap-tortilloja 1 rasia (200 g) Valio Viola® rapu tuorejuustoa 1 (100 g) punasipuli 2 dl siemenettömiä viinirypäleitä 50–70 g salaattisekoitusta

l Valuta sulatetut katkaravut lävikössä. l Voitele tortillat tuorejuustolla. l Jaa valutetut katkaravut, hienonnettu sipuli, puolitetut viinirypäleet ja salaattisekoitus tasaisesti tortilloille. l Rullaa tortillat ja puolita viistottain. l Tarjoa ilta- tai välipalana. Sopii myös kevyeksi lounaaksi.

1 pussi (180 g) katkarapuja 1 punainen paprika 1–2 punaista chiliä 1 rasia (200 g) Valio Viola® rapu tuorejuustoa 1 prk (2 dl) Valio Eila® Laktoositon ruokakermaa 1/2 rkl juoksevaa hunajaa

1/2 tl suolaa 1 mm (mauste mitta) rouhittua mustapippuria 1 1/2 rkl sitruunamehua 1 dl kivennäisvettä tai vettä pala purjoa KoRiSTeluun katkarapuja purjoa

syksyn makea herkku: Puolukkakukko8–10 annosta

l Vaahdota pehmeä voi ja ruokokidesokeri. Lisää ruisjauho-vehnäjauho-leivinjauheseos siivilän läpi. Sekoita tasaiseksi.l Taputtele taikinasta n. 3/4 uunivuoan (Ø 23 cm) pohjalle ja reunoille jauhotetulla kädellä. Säästä loppu taikina päälle. l Sulata pakastepuolukat.Sekoita puolukoiden joukkoon sokeri ja perunajauhot. l Kaada seos vuokaan taikinan päälle. Kaaviloi loppu taikina leivinpaperin päällä n. 1 cm:n vahvuiseksi

levyksi. Ota siitä muotilla sydämiä tai leivinpyörällä nauhoja. Lisää puolukoiden päälle.l Paista uunin alimmalla paistotasolla 200 asteessa 40 min tai kunnes kypsä. Tarkkaile kypsymistä. Peitä, jos pinta alkaa tummua.l Sekoita rommi-rusinarahkaan vaniljakastike. Tarjoa kastikkeena lämpimän Puolukkakukon kanssa.

VinkkiJos käytät tuoreita puolukoita, lisää niiden joukkoon vain 1 rkl perunajauhoja.

PoHjA200 g Valio Eila® Laktoositon voita 3/4 dl ruokokidesokeria 3 dl ruisjauhoja 3/4 dl vehnäjauhoja 1/2 tl leivinjauhetta TäYTe 5 dl pakastepuolukoita 3/4 dl ruokokidesokeria 1/3 dl (0,3 dl) perunajauhoja TARjoiluun1 prk (200 g) Valio maustettua rahkaa rommi-rusina 1/2 prk (à 3,3 dl) Valio Eila® Laktoositon vanhan ajan vaniljakastiketta

l Valuta sulatetut katkaravut lävikössä. Paloittele paprika. Halkaise chili(t). Poista siemenet. l Laita tuorejuusto, ruokakerma, paprika, chili, hunaja, suola ja mustapippuri kattilaan. Soseuta kylmät ainekset sauvasekoittimella. Kuumenna keitto. Mausta sitruunamehulla. Tarkista maku. Jos kaipaat vielä lisää tulisuutta, lisää ripaus cayennepippuria. Lisää kivennäisvesi, valutetut katkaravut ja ohuiksi renkaiksi leikattu purjo keittoon. Kuumenna, älä enää keitä. Koristele katkaravuilla, purjolla tai kesäsipulilla. Tarjoa patongin kanssa.

VinkkiChilien tulisuus vaihtelee huomattavasti. Tarkista chilin vahvuus ennen soseuttamista ja valmista keitto tulisuudeltaan omaa makuasi vastaavaksi. Chilin voi jättää myös kokonaan pois.

tarjoiluvinkit Tarjoa wrapit pieniksi paloiksi leikattuina ja cocktailtikuin kiinnitettyinä esim. buffetpöydässä. Paloittele katkaravut tällöin pienemmiksi, jotta ne jakaantuvat tasaisesti.

Kylmäsavu-lohiwrapitKorvaa katkaravut ohueksi siivutetulla kylmäsavulohella (150 g).

Rapukeitto 3–4 annosta

Milloin viimeksi sanoit...

On vain yksi Valio AURA®. Anna sen kertoa mitä tunnet.

Lähetä viestisi osoitteesta valio.fi/aura. Ja koska sanatkaan eivät aina riitä,

löydät samasta osoitteesta valloittavat reseptit lähes tilanteeseen kuin tilanteeseen.


Brysselistä

Kotieläinasiamies Jonas Laxåback toimii maito- ja liha-alan edunvalvojana Brysselissä taustaorgani-saatioinaan maitovaltuus-kunta, osuusteurastamot, MTK ja Pellervo-Seura.

Maito ja Me -lehden edellisessä numerossa edeltäjäni Marjukka Manninen kirjoitti tulevista kolmikantaneuvotteluista kos-kien Euroopan unionin maatalouspoli-tiikan uudistusta. Kesäkuun lopussa EU-

parlamentti, neuvosto ja komissio pääsivät yhteiseen näkemykseen EU:n tulevasta maatalouspolitiikasta.

Suomen näkökannalta saatiin läpi viljelyä ja tukieh-tojen noudattamista helpottavia asioita. Tuotantoon sidottujen tukien osalta Suomi kuuluu ryhmään, jol-la on mahdollisuus sitoa enemmän kuin 13 prosenttia suorista tuista tuotantoon.

Tällä hetkellä tuottajajärjestöt ja maa- ja metsäta-lousministeriö neuvottelevat kansallisella tasolla sii-tä, miten tuotantoon sidottua tukea käytetään tuotan-toalojen ja tukialueitten välillä Suomessa. Tuotantoon sidottujen tukien osalta voidaan todeta, että EU:ssa on tehty pieni linjamuutos aikaisempiin päätöksiin, koska tuotantoon sidottuja tukia voidaan monessa-kin jäsenmaassa käyttää laajemmin kuin aikaisemmin.

Kesäkuun neuvottelutulos antaa Suomelle montakin erilaista mahdollisuutta soveltaa tukipolitiikkaa niin, että maatalouspoliittiset tavoitteet täyttyisivät. CAPin uudet mahdollisuudet vaikuttavat myös enemmän tai vähemmän myös kansalliseen tukikeskusteluun.

Tuottajajärjestöillä on vahva yhteinen näkemys kan-sallisista tuista ja varsinkin Etelä-Suomen kansallisen tuen rakenteesta maidon osalta. Nykyinen tukijärjes-telmä, missä kansallinen tuki maksetaan tuotettujen litrojen mukaan, on maitoalan vaatimus. Litrakohtai-sen tuen on monesti todettu kannustavan tuotantoon enemmän kuin lehmäkohtaisten tukien. Tämä vaati-

mus luo kuitenkin haasteita, kun EU:n maatalouspo-litiikkaa sovitetaan yhteen Suomen kansallisiin tuki-järjestelmiin. Komissiolla on oletettavasti oma näke-mys, jota maa- ja metsätalousministeriö varmasti jol-lakin tavalla haluaa huomioida.

Mitä tapahtuu vuoden 2015 jälkeen?Syyskuun loppupuolella komissio järjesti konferens-sin, jossa analysoitiin, mitkä toimet maitosektori mah-dollisesti tarvitsee, kun maitokiintiöjärjestelmä päät-tyy. CAP-uudistus ja aikaisemmat EU-tason maitopa-ketit ovat tuoneet maitosektorille tiettyjä keinoja uut-ta tilannetta ajatellen. Myös EU:n tuottajajärjestöt ovat huolellisesti valmistautuneet uuteen tilanteeseen.

EU-tason päätavoitteet ovat, että maitoala välttyisi suurista hintavaihteluista, tulotason pitäisi parantua ja että maidontuotantoa voidaan jatkaa kautta Euroo-pan. Vuoden 2009 tapaista maitokriisiä halutaan vält-tää. Myös Euroopan parlamentti käsittelee maatalous-valiokunnassa syksyn aikana omaa aloitemietintöään, jossa tarkastelulähtökohta on, miten epäsuotuisilla alueilla ylläpidetään maidontuotantoa kiintiöjärjes-telmän päättymisen jälkeen. Mietinnössään valiokun-ta perusteellisesti alleviivaa maidontuotannon tärkey-den epäsuotuisilla maatalousalueilla.

jälleen brysselissäKolme vuotta on vierähtänyt siitä, kun viimeksi kirjoi-tin Maito ja Me -lehteen. Olen tässä välissä ollut Svens-ka lantbruksproducenternas centralförbundin toimin-nanjohtajana ja sitä kautta aktiivisesti mukana kansal-lisen maatalouspolitiikan keskusteluissa.

On taas mielenkiintoista osallistua EU-tason kes-kusteluihin ja Brysselissä esittää Suomen näkemyksiä siitä, miten Suomen kotieläintuotantoa ja osuustoi-mintaa tulisi huomioida EU:n maatalouspäätöksissä.

Jonas Laxåback

CAP-paketti päätökseen

Tarkkaa tietoa siirtymäkautena noudatettavasta politiikasta ei vielä ole.

Milloin viimeksi sanoit...

On vain yksi Valio AURA®. Anna sen kertoa mitä tunnet.

Lähetä viestisi osoitteesta valio.fi/aura. Ja koska sanatkaan eivät aina riitä,

löydät samasta osoitteesta valloittavat reseptit lähes tilanteeseen kuin tilanteeseen.


Uutta Valiolta

Valio Viola® rapu tuorejuusto lLaktoositon Valio Viola® rapu

tuorejuusto on kuumennuksen kestävänä monikäyttöinen ruoan-

laitossa ja leivonnassa sekä kyl-mänä leivän päällä ja kylmissä

täytteissä. Valmistaja: Valio Joensuu.

Laktoositon hedelmäinen jogurtti lValio Eila® Laktoositon hedel-

mäiset jogurtit sisältävät run-saasti hedelmää tai marjaa isoina paloina. Makuina ovat mango-papaija ja vadelma. Valmistaja: Valio Oulu.

Uusi maku laktoosittomaan kerrosjogurttiin lValio Eila® Laktoositon

herkkujogurtti paratiisihe-delmät on herkullinen ker-rosjogurtti, jonka hillossa maistuvat omena, pas-sionhedelmä ja appelsiini. Valmistaja: Valio Oulu.

Valiojogurtti® kerrosjogurtin makuna karviainen lValiojogurtti® ker-

rosjogurtin uusi maku on vihreä karviainen. Jogurtti on D-vitami-noitu ja vähälaktoosi-nen HYLA. Valmistaja: Valio Oulu.

Valio OLO™ Ruoansulatusjogurtti nyt myös laktoosittomana lValio OLO™ 70 Ruoansulatusjogurtti on lak-

toositon, täyteläinen ja vähemmän makea ruoansulatusjogurtti. Runsaskuituinen,

D-vitaminoitu jogurtti sisältää energiaa 70 kcal/100 g. Makuina ovat ananas, mustikka-vilja ja vadelma-karhunvatukka. Monipakkauk-sessa on 4 x 125 g. Valmistaja: Valio Riihimäki.

Laktoositon Valio Plus™ maitokaakaojuoma lLaktoositon Valio Plus™ maitokaa-

kaojuoma on vähemmän makea ja sisältää 50 % enemmän hyvälaa-tuista maitoproteiinia ja kalsiumia sekä 100 % enemmän D-vitamii-nia verrattuna muihin käyttövalmii-siin maitokaakaojuomiin. Valio Plus™ maitokaakaojuoma sopii koko per-heelle ja sitä on saatavana 1 l käte-vässä korkillisessa pakkauksessa ja 2,5 dl korkillisessa annospakkauk-sessa. Valmistaja: Valio Jyväskylä.

Valio PROfeel® proteiinijogurttijuoma lLaktoositon Valio PROfeel® proteiinijogurttijuoma

on pakattu kätevään 2,5 dl korkilliseen annospakka-ukseen. Yhdessä annoksessa on 15 grammaa hyvä-laatuista maitoproteiinia, joka tukee lihasten kun-toa ja kasvua. Hiilihydraatti-proteiinisuhde on 1:1. Makuina sitrus ja mustaherukka-vadelma. Valmis-taja: Valio Jyväskylä.

Valio Oltermanni® Cheddar lMaailman suosituin juus-

totyyppi, cheddar, on nyt saatavana suomalaisesta maidosta valmistettuna Valio Oltermanni® Ched-dar juustona. Uusi Olter-manni® Cheddar on maukas koko perheen juusto. Pakka-ukset 900 g pala ja 270 g vii-paleet. Valmistaja: Valio Haa-pavesi.

Aromikas Valio Polar® 20 % lUusi Valio Polar® 20 % on rasvapitoisuudeltaan

kevyen ja täysrasvaisen väliltä. Se on maultaan aromikas ja pehmeä. D-vitaminoitu. Sisäl-tää 25-kertaisen määrän D-vitamiinia normaalijuustoon verrattuna. Val-mistaja: Valio Joensuu.

Uutta Valiolta

Valio Gefilus® omenamehu lRaikas omenatäys-

mehu, joka sisältää maailman tutkituinta maitohappobaktee-ria sekä täydennettyjä C- ja D-vitamiineja. Val-mistaja: Valio Helsinki.

Valio A+™ lisäaineettomat maustetut luomujogurtit lLisäaineettomissa Valio A+™

luomujogurteissa makuina ovat vadelma ja mustikka. Jogurtit on valmistettu suo-malaisesta luomumaidosta, luomumarjoista ja luomuso-kerista. Ne sisältävät runsaasti marjaa ja vatsalle ystävälli-siä asidofilus- ja bifidobaktee-reja. Jogurtit ovat pastöroituja ja homogenoituja. Valmistaja: Valio Riihimäki.

Vanhanajan täysmaitoa luomuna lValio Luomu™ van-

hanajan täysmaito on suomalaisesta luo-mumaidosta valmis-tettu homogenoima-ton luomumaito. Sen rasvapitoisuus vaih-telee 4,1–4,4 %, sen mukaan, mitä luomu-lehmät ovat lypsäneet. Luomumaito on pas-töroitu. Siihen ei ole lisätty D-vitamiinia. Val-mistaja: Valio Oulu.

Uusi pakkaus ja lisää makuja Onni® velleihin lValio Onni® käyttövalmiit lasten vellit valmis-

tetaan tuoreesta suomalaisesta maidosta. Velli sopii neljän kuukauden iästä alkaen. Taaperoikäi-set voivat käyttää vellejä myös ravitsevina väli-palajuomina. Valio Onni® tuotteet on kehitetty yhteistyössä lastenlääkäreiden kanssa.

Uusi korkillinen pakkaus säilyy avaamattomana huoneenlämmössä parasta ennen päiväykseen saakka.

Valio Onni® vellien uudet maut, banaani-mustikka-riisivelli ja vadelma-riisi-velli eivät sisällä lisättyä sokeria ja ovat gluteenit-tomia. Valmistaja: Valio Turenki.

Herkku Oivariini® lVoi maistuu entistä vahvemmin tuoreesta

suomalaisesta voista ja rypsiöljystä valmiste-tussa Valio Oivariini® Herkku levitteessä. Entistä herkullisempi voin aromi muodostuu valmistuk-sessa käytetyn uuden hapatteen ansiosta.

Valio Oivariini® Herkku on vähälaktoosinen HYLA. Rasvapitoisuus on 72 %. Pakkaukset 500 g ja 250 g. Valmistaja: Valio Seinäjoki.

Syyskauden kausituotteet lJuhlakauden kätevät kausituotteet Valio

maustettu rahka rommi-rusina laktoo-siton ja kiisselöityvä Valio luumu-rusina-keitto tulevat taas kauppoihin. Uusia kau-simakuja ovat Valio kausimehu, Talvipäivä, joka on kevyesti kardemummalla, kanelilla ja pomeranssilla maustettu omena-aroni-amehu sekä Valiojogurtti® aprikoosi-veh-nänalkio kausimaku.

Mehun ja keiton valmistaa Valio Helsinki, rahkan Seinäjoki ja jogurtin Riihimäki.

Valio Luomu™ valikoimaan uusi mehu ja keitto lValio Luomu™ Aamun saras-

tus täysmehussa maistuu luomuappelsiini, -omena ja -mandariini.

Valio Luomu™ punaiset marjat keitossa on luomupu-naherukkaa, luomumansikkaa ja luomuvadelmaa. Keitto on makeutettu luomusokerilla. Valmistaja: Valio Helsinki.


Tartu hetkeen ja nauti.Uusi Valio Oivariini®

Herkku.

Vahvempi voin maku. Luonnollisesti.

Erityisiin hetkiin on tehty Valio Oivariini® Herkku, jonka

ainutlaatuisen hellävarainen valmistustapa säilyttää

voin maun puhtaimmillaan. valio.fi/oivariini


K ansainvälisillä maitomarkkinoilla menee tällä hetkellä hyvin. Maailmanmarkkinahinnat ovat ennätyksellisen korkealla, mikä vaikuttaa suo-

raan myös Euroopan unionin sisämarkkinoiden hin-tatasoon. Herkimmin kysyntään reagoivat maitojau-heiden ja voin hinnat, joissa nähdään suuria vaihte-luja niin ylös- kuin alaspäinkin. Juustojen hinnat rea-goivat viiveellä, kun taas tuoretuotteiden hinnat ovat vakaammat.

Sellaisissa maissa ja yrityksissä, joiden tuotevalikoi-massa jauheilla ja teollisuusvoilla on suuri paino, tuot-tajahinnat ovat vahvistuneet kuluneen vuoden aikana merkittävästi. Hyvänä esimerkkinä tästä on Uusi-See-lanti, missä maidosta maksettava hinta nousee ennä-tyskorkeaksi.

valion tavoitteena on olla vahva ja haluttava kuluttajamarkkinoilla, missä hintavaihtelut eivät ole yhtä dramaattisia. Vaikka maidon tuot-

tajahinta Euroopassa on noussut merkittävästi viime vuodesta, on suomalainen tuottajahintataso säilyttä-nyt asemansa parhaiden joukossa.

Toisaalta maidon hinnan vertaileminen ei ole yksin-kertaista, sillä kaikissa maissa ei ole kausihinnoittelua tai se on painotukseltaan erisuuruinen kuin Suomes-sa. Lisäksi vasta tuloksen perusteella maksettava jäl-kitili määrää tuottajille maksettavan hinnan lopulli-sen tason. Ainoa lähellekään oikea tapa verrata tuotta-jahintoja on jälkikäteen vuositasolla.

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukes-kus Tiken tilastojen mukaan vuonna 2011 keskimää-räinen tuottajahinta oli Suomessa jälkitileineen 43,90 senttiä litraa kohden. Seuraavana vuonna hinta nousi keskimäärin 5,3 prosenttia 46,26 senttiin, kun samaan aikaan keskimääräinen tuottajahinta laski muualla EU:ssa.

v alio on elokuussa nostanut osuuskunnille mak-samaansa maidon perushintaa. Muutos ei ole yhtä suuri kuin Euroopassa, mutta Suomessa

vertailun pohjana on edellisvuoden viiden prosentin tuottajahinnan nousu, kun muualla Euroopassa vertai-lun pohjana on edellisvuodesta laskenut tuottajahinta. Kun ensi keväänä pääsemme vertailemaan koko vuo-den hintoja, tulee ero tärkeimpiin kilpailijoihin ole-

maan viiden sentin luokkaa ja Euroopan keskimääräi-seen hintaan vieläkin enemmän.

Maailmanmarkkinoilla menee siis nyt hyvin. Tuottajahintojen nousu houkuttelee kuiten-kin tuotannon kasvattamiseen. Arvioiden

mukaan maidontuotanto lisääntyy niin Oseaniassa, Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Kasvava tarjon-ta tulee laskemaan hintoja ensi vuonna. Se taas johtaa tuottajahintojen laskuun.

Valion valitsema kuluttajatuotestrategia takaa tasai-semman ja vakaan, mutta ennen kaikkea korkeamman tuottajahintatason kuin maitojauheiden ja teollisuus-voin valmistukseen ja myyntiin nojautuva liiketoimin-ta. Toinen takuu suomalaisen maidontuotannon jatku-miseksi on yksituumainen osuustoiminta, minkä avul-la voidaan torjua se, ettei eurooppalainen maidon hin-tataso leviä tännekin.

RiiTAn AAMulYPSY

Riitta Brandt edunvalvontajohtaja valio oy

Toinen takuu maidontuotannon jatkumiseksi on yksituumainen osuustoiminta.

Valion strategia tuo vakautta tuottajamaidon hintaan

Tartu hetkeen ja nauti.Uusi Valio Oivariini®

Herkku.

Vahvempi voin maku. Luonnollisesti.

Erityisiin hetkiin on tehty Valio Oivariini® Herkku, jonka

ainutlaatuisen hellävarainen valmistustapa säilyttää

voin maun puhtaimmillaan. valio.fi/oivariini


ensimmäinen vuosi Valion hallituksessa on enti-sestään vahvistanut uskoa siihen, että Valion strategia panostaa tuotekehitykseen ja lisäarvo-

tuotteisiin on oikea. Vuosien varrella kehitetyt hienot tuotteet kuten Gefilus®, Eila®, Olo™ ja PROfeel® ovat lyöneet itsensä läpi suomalaisten kuluttajien ruoka-pöytiin ja samalla tuoneet merkittävää lisäarvoa valio-laisen maidontuottajan maidolle. Eivätkä innovaatiot ole jääneet pelkästään suomalaisten kuluttajien ruoka-pöytiin, vaan esimerkiksi laktoosittomissa tuotteissa Valio on Ruotsissa markkinajohtaja.

Valio keskeisenä toimijana Suomessa tarjoaa tieten-kin asiakkaille myös kaikki perustuotteet, mutta pel-källä bulkkituotannolla ei nykyistä tilityshintaa voitai-si pitää yllä. Kuluneen vuoden aikana on ollut hienoa nähdä myös miten sitoutuneita koko Valion hallinto ja johto on yhteisiin tavoitteisiin saada mahdollisimman hyvä hinta valiolaiselle maidolle

K ilpailu kotimaan markkinoilla on kovaa ja oman värinsä markkinakilpailuun on antanut myös Suomen heikko talouskehitys ja kuluttajien

ostovoiman heikkeneminen. Kansainvälisen kaupan esteiden madaltuminen näkyy etenkin helposti liiku-teltavissa juustoissa. Kun vielä viitisentoista vuotta sit-ten kauppoissa oli lähes yksinomaan kotimaisia juus-toja, on tuontijuustojen osuus viimeisten tilastojen mukaan noussut jo yli puoleen kulutuksesta.

Perusmaidoissa Valio on edelleen menettänyt mark-kinaosuuksia kilpailijoille, kun Kilpailu- ja kuluttaja-viraston antama hinnoittelumääräys on lukinnut Vali-on maitojen hinnat tasolle, jolla Valio ei voi kilpailla markkinaosuuksista. Kotimaan markkinoilla on kui-tenkin myös monia ilonaiheita, kuten rahkat, joiden myynti kasvaa edelleen. Venäjän ja Ruotsin markki-nat ovat vetäneet hyvin ja paikanneet kotimaan mark-kinoita. Alkuvuonna Valion vienti molempiin maihin on lisääntynyt. Vaikeaan markkinatilanteeseen näh-den vuosi on mennyt hyvin ja maitotuotto parantu-nut edelliseen vuoteen verrattuna siten, että maidon tilityshintaa pystyttiin kesällä korottamaan.

K ilpailu- ja kuluttajaviraston saalistushinnoit-telusyytökset etenevät markkinaoikeudessa ja Valio on antanut oman loppulausuntonsa. Vali-

on näkemyksen mukaan mitään saalistushinnoittelua ei ole voinut olla, koska yritys ei ole tehnyt uhrausta. Saalistushinnoittelu edellyttää, että yritys tekee tahal-laan tappiota ja uhraa tulostaan joko myymällä alle väl-

tettävissä olevien kustannustensa, tai sitten yrityksellä olisi ollut paremmin tuottava vaihtoehtoinen toimin-tamalli. Valion kohdalla tällaista uhrausta ei ole tehty.

KKV:n syytökset perustuvat pitkälti siihen, että hei-dän mukaansa Valio olisi voinut vähentää maidon ostoa tuottajiltaan samalla, kun kilpailijat veivät Valiolta perusmaitojen markkinoita. Kaikki valiolaiset tuotta-

jat tietävät, että Valio ei voi toimia näin. Valio on sitou-tunut ottamaan vastaan kaiken Valioon sitoutuneiden tuottajien tuottaman maidon ja on myös aina toiminut näin. Millä perusteella maito jätettäisiin hakematta ja kenen tuottajan maidot jätettäisiin tilasäiliöön?

Ihmetystä on herättänyt myös KKV:n käsitys suoma-laisesta maidon tuottajahinnasta. Viraston näkemyk-sen mukaan Valion tilityshinta on keinotekoisen kor-kea ja johtaa tehottomuuteen maitotiloilla. Valio kyl-lä maksaa tuottajilleen mahdollisimman korkeaa tili-tyshintaa, mutta hinta perustuu Valion tehokkuuteen ja laajaan ja innovatiiviseen tuotevalikoimaan. Mitään löysää ei maitotilojen kustannusrakenteessa ole, mihin KKV ilmeisesti tehottomuusväitteellä viittaa.

Jos suomalaisten maitotilojen tehokkuutta verra-taan esimerkiksi tanskalaisiin tiloihin, ollaan luon-nollisesti monella mittarilla vielä takamatkalla. Mitta-reiden mukaan maitotilojen tehokkuus Suomessa on kuitenkin kehittynyt viime vuosina hyvin ja tilityshin-nan laskusta ei varmasti löydy ratkaisua suomalaisten maitotilojen tehokkuuden parantamiseen. Esimerkiksi Arlan Ruotsissa ja Tanskassa maksama hinta maidos-ta on noin 10 senttiä valiolaista hintaa alempi, ja siellä tilat ovat todellisissa kannattavuusongelmissa.

Talven ruokintakauteen on tänä syksynä hyvät lähtökohdat, kun loppukesän ja syksyn loista-vat säät antoivat edellytykset korjata sadot pel-

lolta hyvissä olosuhteissa ja hyvälaatuisina. Maidon-tuotannon kustannuspaineita helpottavat myös maa-ilmalla saadut hyvät viljasadot, jotka ovat pudottaneet viljan hintaa merkittävästi alaspäin. Myös valkuais-rehujen hinnat ovat syksyn alkaessa laskusuunnassa.

Hyvää syksyä!Vesa Kaunisto

HAlliTuKSen PuHeenvuoRo

Vesa Kaunisto on Valion hallituksen varapuheenjohtaja.

Uudistumisen strategia tuo tulosta

”Valio on sitoutunut ottamaan vastaan kaiken omien tuottajien maidon.”

Jo 50 000 tyytyväistäDeLaval - karjaharjanavettaa - ja määrä kasvaa edelleen...

Lisätietoja ja varaukset tähän 1000 kpl:een rajoitettuun juhlakarjaharjaan:ota yhteyttä omaan DeLaval myyjään tai huoltoteknikkoon tai katso yhteystiedot osoitteesta www.delaval.fi

Juhlimme 50 000 kpl kääntyvän karjaharjan

myyntiä ja valmistimme

rajoitetun 1000 kpl

erikoiserän tätä eläinten rakastamaakarjaharjaa

MEKARJA-HARJAA

RAJOITETTU ERÄ

vain 2290,-

SCB rajoitettu erä 2.10.2013.indd 1 26.8.2013 9:55:38

Documents

Maito ja Me 3/2013