Maito ja Me 3/2014

ww

Maito ja Me3 /2014

Teemana ruokinta ja hyvinvointiSivuT 16 –35

Antti ilomäki viljelee mailasia SivuT 16–19

Miten vaikuttaa lehmäliikenteeseen?SivuT 26–27

Tuloksia hyvinvointi- tutkimuksistaSivuT 28–30

Lely Juno - automaattinen rehunsiirtäjä

Lely Juno liikkuu automaattisesti ruokintakäytävää pitkin seuraten ruokinta-aitaa. Juno lisää eläinten syöntiä ja mai-totuotosta. Rehua on jatkuvasti eläinten saatavilla.

Nyt Lely Juno rehunsiirtäjän tai Lely Discovery automaattisen puhdistusrobotin ostajalle Lely Control – mobiilihallintaohjelmisto sekä Samsung Galaxy Xcover II iskun– ja vedenkestävän älypuhelimen ve-loituksetta. Lely Control mahdollistaa mm. Junon ja Discoveryn reittien ohjelmoinnin sekä laitteen seu-rannan. Kampanja voimassa lokakuun loppuun asti. Kysy tarkemmat kampanjaehdot myyjältä.

Lely Discovery - puhdistusrobotti

Discovery on akkukäyttöinen ja automaattinen puhdistus-robotti. Discoveryyn saatavilla myös vesisuihku, joka pa-rantaa pitoa, kun lanta ei kuivu ritilöihin.

HÄMEENLINNA/MIKKELI Tapani Komonen 040 901 1248 JYVÄSKYLÄ Jussi Paasikannas 043 211 3940 PIRKANMAA/SATAKUNTA Juha Vähäkallio 043 211 3941 SEINÄJOKI Jorma Rantala 040 901 1257

KOKKOLA Joakim Vidjeskog 040 901 1243 YLIVIESKA Timo Yli-Tokola 046 920 9007 IISALMI/JOENSUU Simo Jokinen 046 859 0112 OULU Arto Toivanen 046 878 3593

TERVOLA Janne Jurva 045 124 9000 sähköpostit: [email protected]

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja pyydä tarjous!

UUTUUSLely Control

Ohjaa Junoa ja Discoveryä älypuhelimellasi!

Lely Juno ja DiscoveryHelpottavat työtaakkaasi navetassa!

Maito ja Me

3 /2014

s.22 s.48

26. vuosikerta Julkaisija Valio Oy Toimitus PL 10, 00 039 Valio, puh. 010 381 121, [email protected] Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, [email protected] Assistentti Heidi Kuivajärvi, puh. 010 381 2591, [email protected] Taitto Päivi Liikamaa, [email protected] Tilaukset ja osoitteenmuutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja Me, PL 650, 00 043 Edita, puh. 020 450 2455, [email protected] Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, puh. (09) 278 7711, faksi (09) 278 7890, [email protected] Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja Me ilmestyy 3.12.2014.

PAlSTATPääkirjoitus ...................................................................................................... 4Ajankohtaista ..................................................................................................5Uutiset .........................................................................................................6–11Me maidontuottajat ................................................................................. 12Työ kevyeksi ................................................................................................. 13Eläinlääkäri /Kysy asiantuntijalta .............................................14–15

RuokinTATäyslaidunnus tuo hyvinvointia ja taloudellisuutta .............. 16Valitse omalle tilalle sopivat nurmikasvit ..................................... 19Tuloksia Valman Artturi®-palvelukyselystä ................................ 20Seosrehu lypsättää ainoana rehuna ............................................... 22Muurahaishappo osoitti tehonsa säilöntäaineena ................ 24Säilörehun laatu näkyy lehmäliikenteessä ............................... 26

HyvinvoinTiYksin vai yhdessä? .................................................................................... 28Kuivitus koneella? ..................................................................................... 32Nasevasti terveydenhuollosta ........................................................... 34

nuoRkARjAHiehojen poikimaikä 23,5 kuukautta ............................................. 36Vasikkakuolleisuus vähentynyt ......................................................... 39Vasikka tarvitsee riittävästi maitopohjaista juomaa ............... 40Jokaisessa vasikassa asuu pieni lehmä ........................................ 42

MAATilAn TekniikkAKoneklinikka ................................................................................................. 46NaKa avuksi kiiman tarkkailuun ........................................................... 48Hanki aggregaatti ennen myrskyä .................................................... 50

MAATAlouSPoliTiikkAYhtenäisyys säilyttää toimeentulon .................................................. 9Tukipolitiikan muutokset tuovat haasteita .................................. 59Brysselistä ..................................................................................................... 65Riitan aamulypsy ....................................................................................... 69Hallituksen puheenvuoro ..................................................................... 70

TAPAHTuMATLehmät laitumella kiinnostavat kuluttajia .................................... 52Okra veti väkeä – Valion osastolla vilskettä ................................. 54Lypsikit Livenä kokosi karjaväkeä Kannukseen .......................... 57

vAliolTAValion Koekeittiöstä ................................................................................. 62Uutta Valiolta ............................................................................................... 66Legendaarinen baarimainos teki paluun ....................................... 67

s.16

www.valio.fi/maitojame

Kansi Antti Ilomäen karja täyslaiduntaa rehumailas-ruokonatanurmilla. Kuva: Janne Viinanen

KuVA: JAnne VIInAnen

KuVA: eeVA-KAIsA PuLKKA KuVA: Anu ArtJoKI

Lely Juno - automaattinen rehunsiirtäjä

Lely Juno liikkuu automaattisesti ruokintakäytävää pitkin seuraten ruokinta-aitaa. Juno lisää eläinten syöntiä ja mai-totuotosta. Rehua on jatkuvasti eläinten saatavilla.

Nyt Lely Juno rehunsiirtäjän tai Lely Discovery automaattisen puhdistusrobotin ostajalle Lely Control – mobiilihallintaohjelmisto sekä Samsung Galaxy Xcover II iskun– ja vedenkestävän älypuhelimen ve-loituksetta. Lely Control mahdollistaa mm. Junon ja Discoveryn reittien ohjelmoinnin sekä laitteen seu-rannan. Kampanja voimassa lokakuun loppuun asti. Kysy tarkemmat kampanjaehdot myyjältä.

Lely Discovery - puhdistusrobotti

Discovery on akkukäyttöinen ja automaattinen puhdistus-robotti. Discoveryyn saatavilla myös vesisuihku, joka pa-rantaa pitoa, kun lanta ei kuivu ritilöihin.

HÄMEENLINNA/MIKKELI Tapani Komonen 040 901 1248 JYVÄSKYLÄ Jussi Paasikannas 043 211 3940 PIRKANMAA/SATAKUNTA Juha Vähäkallio 043 211 3941 SEINÄJOKI Jorma Rantala 040 901 1257

KOKKOLA Joakim Vidjeskog 040 901 1243 YLIVIESKA Timo Yli-Tokola 046 920 9007 IISALMI/JOENSUU Simo Jokinen 046 859 0112 OULU Arto Toivanen 046 878 3593

TERVOLA Janne Jurva 045 124 9000 sähköpostit: [email protected]

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja pyydä tarjous!

UUTUUSLely Control

Ohjaa Junoa ja Discoveryä älypuhelimellasi!

Lely Juno ja DiscoveryHelpottavat työtaakkaasi navetassa!

4 Maito ja Me 3/2014

Pääkirjoitus

Valio kiinnostaa

Kulunut kesä on ollut haastava. Valio on saanut mediajulkisuutta historiallisen paljon. Nopeasti vaihtuvien tilanteiden

ratkaiseminen ei ole ollut helppoa, kun maidon-tuotannon kenttää ovat hämmentäneet markki-navoimat ja politiikka.

Valion hallituksen puheenjohtaja Antti Rau-hamaa toteaa sivulla 70, että Valio rakentaa tule-vaisuutta kriiseistä huolimatta pitkäjänteisesti. Maidon arvon maksimoinnista Valioryhmällä on erinomainen näyttö edellisiltä vuosilta ja tehtä-vässä tullaan onnistumaan jatkossakin. Valio-laisuus on paras tae hyvän toimeentulon säi-lyttämiseksi pitkällä tähtäimellä, vahvistavat maidontuottajat Juha Kantoniemi ja Ari Tep-po sivulla 9. Venäjän pakotteista kirjoittaa Vali-on edunvalvontajohtaja Riitta Brandt sivulla 69.

***Kasvukauden sää vaihteli paikoin runsaasti ja se toi tiloille jännitystä rehunkorjuuseen. Läm-pimän toukokuun jälkeen kesäkuun kylmyys ja märkyys viivästyttivät ensimmäisen sadonkor-juun ajankohdan normaaliksi. Heinäkuussa kui-vuus ja helteet nuuduttivat toista satoa, ja kol-mannen sadon korjuu ajoittui pääosin kuivaan syksyiseen säähän.

Raaka-aine- ja korjuuaikanäytteitä otettiin ennätyksellisen paljon varsinkin ensimmäises-tä sadosta, josta kiitos tuottajille! Sisäruokinta-kauden säilörehujen keskimääräisestä laadusta ei ole vielä tarkkaa analyysitietoa.

***Okra-näyttely keräsi heinäkuun alussa sankoin joukoin vierailijoita. Valioryhmän osastolle vie-raita virtasi tasaisesti – sekä ammattilaisia että kuluttajia. Valion tuotteet ja maidontuotanto kiinnostavat, sen osoittavat myös vuosittain yhä suurempaa suosiota saavuttavat Laitumellelas-ku-tilaisuudet. Lehmien keväistä riemua seura-si tänä vuonna huimat 14 000 ihmistä.

Laitumellelasku-tilaisuuksista suurin kiitos kuuluu tuottajille, jotka ottavat vieraat vastaan tilalleen kevään kiireisimpänä aikana. Valitut palat kesän tapahtumista sivuilla 52–57.

Menestystä uuden sisäruokintakauden työhön.

1. lokakuuta 2014 Anu Artjoki

Päätoimittaja

KuVA

: JA

nn

e VI

InA

nen

Maito ja Me 3/2014 5

V enäjälle suuntautuvan maitotuotteiden viennin pysähtyminen ja sen seuraukse-na valiolaisten osuuskuntien maidon tuot-

tajahinnan lasku on vakava paikka maitotilojen ta loudelle. Erityisesti nyt sisäruokintakauden kyn-nyksellä pohditaan kannattavinta ruokintamallia ja kustannussäästöjä kuumeisesti. Viljan ja valku-aisrehujen hintojen lasku tuo toki helpotusta jon-kin verran, mutta ei mitenkään voi korvata mene-tyksiä kokonaan.

Tässä uudessakin markkinatilanteessa pysyvät ruokinnan perusasiat samoina kuin ennen. Perus-rehuista on saatava edelleen kaikki irti. Säilörehun laadun vaihtelun hallinta säännöllisin ARTTURI®-analyysein ja ruokinnan optimointi oikealla väki-rehutäydennyksellä on jatkossakin kaiken perusta. Ilman näitä ei ruokinnan talous ole pitävällä poh-jalla millään maidon hintatasolla.

Lypsylehmien osalta alustavien laskelmien mukaan optimaalinen väkirehutäydennys ei juuri muutu uudella matalammalla mai-

don hintatasolla. Suurin ero näkyy siinä, että mai-totuoton ja rehukustannuksen erotus on pienem-pi. Toki suunnittelussa kannattaa olla tarkkana, erityisesti kalliimpien rehujen – kuten valkuais-rehujen – annostuksen kohdalla. Korkeammilla annostustasoilla tulos voi parantua vähän, joten ruokinnan säännöllinen seuranta päivälaskelmil-la on arvossaan.

Ruokinnan onnistumista voi ja kannattaa päi-välaskelmien lisäksi seurata päivittäin. Tämä vaa-tii vain rehunkulutuksen arviointia, sillä maito-tuotos raportoituu tilalle joka hakukerralla. Näin poikkeamiin pystyy reagoimaan nopeasti. Tiivistä-en voidaan todeta, että uudellakin hintatasolla mai-don ja ostorehujen hintasuhde on sellainen, että optimaalinen ruokintaintensiteetti pysyy koko-lailla samana.

Vasikoiden ja hiehojen ruokintaan maidon hin-nalla ei ole vaikutusta. Erityisesti vasikat kannat-taa ruokkia todella intensiivisesti ensimmäisten kolmen elinkuukauden ajan – ternimaitoa ja hyviä hoito-olosuhteita unohtamatta.

Tällä on suora ja hyvin merkittävä vaikutus sii-hen, missä iässä hieho saadaan poikimaan ja mikä on ensimmäisen ja toisen laktaation tuotostaso. Jos alkukasvatus epäonnistuu tai vasikka sairas-tuu, on sitä vaikea korvata eläimen myöhäisem-missä ikävaiheissa.

Akuutin markkinakriisin vaikutukset sattu-vat suoraan Valioon ja Valioryhmään, mut-ta pidempään jatkuessaan se vaikuttaa koko

maitoalaan Suomessa ja EU:ssa. Kriisin keskellä on hyvä muistaa, että vaikeuksia on ollut aiemmin-kin ja aina Valioryhmä on selvinnyt niistä uudelle kasvu-uralle. Markkinatilanne elää juuri nyt hyvin nopeasti. Yksi maitotilan varmoista vakuutuksis-ta markkinavaihteluiden varalle on eläinten hyvin-voinnista ja tasapainoisesta ruokinnasta huoleh-timinen.

Ajan- kohtaista

Miten karja ruokitaan kun maidon hinta on laskenut?

Erityisesti nyt sisäruokintakauden kynnyksellä pohditaan kannattavinta ruokintamallia ja kustannussäästöjä kuumeisesti.

Juha NousiainenAlkutuotantojohtaja

Valio Oy

KuVA: JAnne VIInAnen


Uutiset

l Teollisuusmyynti hakee Valion teolli-suusvoille ja maito ja uheelle pikavauhdilla uusia vientiasiakkaita Venäjän asettaman tuontikiellon takia. Muutos on raju, kos-ka Venäjän osuus Valion viennistä lähes-tyi jo puolta. Suomalaisen raakamaidon laatu, puhtaus, GMO-vapaus ja jäljitettä-vyys ovat argumentit, joista myyntityössä on paljon apua.

Valion voi on tästä hyvä esimerkki. Se on maineikas tuote; onhan sillä yli 100-vuoti-set perinteet maailmalla. Erityisen halut-tua se on Ranskan leipomoissa, sillä Vali-on voin ominaisuudet sopivat hyvin crois-santtien valmistukseen.

”Venäjän kasvu oli viime vuosina niin voimakas, että voin vienti muihin mai-hin jouduttiin käytännössä lopettamaan. Nyt Valion vankka maine ja myyjien kan-sainvälinen kontaktiverkosto ovat todel-la tarpeen, sillä kahden miljoonan kilon kuukausimyynti on rakennettava hetkes-sä vientimaihin, joista Valio on ollut poissa muutaman vuoden”, Valion kuluttajatuot-teiden viennin ja teollisuusmyynnin kau-pallinen johtaja Kari Finska sanoo.

Meijeriteollisuudelle maitojauhe ja teol-lisuusvoi ovat välttämättömiä tuotteita, sillä niillä pystytään tasaamaan kysynnän ja tarjonnan välistä eroa maidon tuotan-non tai kulutuksen vaihdellessa. Niiden avulla voidaan myös reagoida yllättäviin markkinamuutoksiin kuten Venäjän tuon-tikieltoon. Raakamaito saadaan jalostettua säilyvään muotoon ja pystytään kuljetta-maan kohtuullisin kustannuksin vaikka toiselle puolelle maapalloa.

Valiossa on vahva tahto kehittää tuot-teiden kilpailukykyä ja kannattavuutta. Se koskee myös teollisuustuotteita.

”Valio on maailman johtava yritys lak-toosittomien maitojauheiden valmistaja-na. Laktoosi-intoleranssi on maailmanlaa-juinen ongelma. Muun muassa Kiinassa ja useissa Kaukoidän maissa maitotuotteiden kulutus on kasvussa elintason kohotessa. Näissä maissa lähes koko aikuisväestöltä puuttuu geneettinen kyky pilkkoa laktoo-

Ǐ Lapinlahden Linnasalmen kulttuurimaisema huomioitiin tehtaan julkisivusuunnittelus-sa. Kuvataiteilijan Pauno Pohjolaisen graafisen betonin tekniikalla toteuttama kolmiosai-nen taideteos, Triptyykki, elävöittää julkisivua. Uuden jauhetehtaan avajaisissa kuvassa oikealta Valion hallituksen puheenjohtaja Antti Rauhamaa, maa- ja metsätalousministe-ri Petteri Orpo, taiteilija Pauno Pohjolainen esittelemässä teostaan ja rakennusprojektin johtaja, tuotantopäällikkö Antero Ylitalo.

Tuotteissa tärkeää laatu, puhtaus ja jäljitettävyys

sia, mikä luo markkinoita laktoosittomille tuotteille”, Finska kertoo. ”Tämä luo hyvän pohjan laktoosittomien maitojauheiden myynnin kasvattamiselle ja siten teolli-suustuotteiden kannattavuuden paranta-miselle.”

Myös herajauheet lasketaan teollisuus-tuotteisiin. Tutkimus- ja kehitystyö on muuttanut heran muutamassa vuosikym-menessä hankalasta jätteestä arvokkaak-si raaka-aineeksi. Se sopii proteiinikoos-tumuksensa ansiosta erittäin hyvin äidin-maidon korvikkeiden ja lastenruokien val-mistukseen.

Uusien keksintöjen ansiosta herasta ja mai-dosta pystytään eristämään yhä arvokkaampia komponentteja, joiden avulla äidinmaidon kor-vikkeiden toimivuus paranee entisestään. Myös heratuotteissa Valion kiinnostavin markkina-alue on Kiina, jossa tulotason nousu ja kaupun-gistuminen ovat synnyttäneet valtavan kysyn-nän äidinmaidon korvikkeille ja lastenruualle.

Ǐ Kari Finska on Valion kuluttajatuotteiden viennin ja teollisuusmyynnin kaupallinen johtaja.

Valiossa kehitetään teollisuustuotteiden kilpailukykyä ja kannattavuutta.

KuVA

: KA

I Jä

der

ho

LM


lySTikki

Lehmän hermoilla.

Uutiset

l Tuotantoeläin-ten erikoiseläin-lääkäri Kristii-na Sarjokari (ELL) on nimitetty Vali-on terveydenhuol-toeläinlääkärik-si 13.8.2014 alkaen. Hänen työhönsä kuuluu lypsykar-jojen terveyden-huollon kehittä-minen, haastavi-en tilaongelmien selvittäminen ja navetta-suunnittelun konsultointi yhteistyössä alan muiden asiantuntijoiden kanssa. Hän myös luennoi ja kirjoittaa terveydenhuoltoon liit-tyvistä aiheista.

Sarjokarin erityisosaamista ovat suunni-telmallinen terveydenhuolto, navettasuun-nittelu ja eläinten olosuhdeasiat. Hän on aiemmin työskennellyt lypsykarjojen tervey-denhuollon opettajana ja tutkijana Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekun-

nan Tuotantoeläinsairaalassa Mäntsälässä. Sarjokari on ollut toteuttamassa kahta

kotimaista pihattotutkimushanketta, joi-den tuloksia on esitelty muun muassa Mai-to ja Me -lehden liitteissä Lehmän mittainen pihatto ja Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely. Sarjokarilla on kokemusta myös luomulyp-sykarjoista sekä kunnaneläinlääkärin viran-sijaisuuksista eri puolilta Suomea.

Valiolla työskentelee Kristiina Sarjokarin lisäksi neuvontaeläinlääkärinä Laura Kul-kas. Kaikkiin valiolaisiin asiantuntijoihin voi ottaa yhteyttä karjan ongelmatilanteissa tai esimerkiksi uuden navetan suunnittelu-vaiheessa. Ongelmien ennalta ehkäiseminen on aina kannattavampaa kuin niiden ratko-minen! Yhteyttä voi ottaa suoraan tai maito-tilaneuvojan kautta.

Kristiina Sarjokarin yhteystiedot s-posti: [email protected] puh. 050 398 6123

Valio Alkutuotannon asiantuntijoiden yhteystiedot osoitteessa www.valio.fi/yhteystiedot/#alku tuo-tan to

Uusi tuotantoneuvoja ItäMaidolle lAgrologi (AMK) Tero Jokelai-

nen on nimitetty Osuuskunta ItäMaidon tuotantoneuvo-jaksi. Jokelaisella on rehupuo-lelta vankka työkokemus. Hän on maitotilalta Paltamosta kotoisin, jossa on myös hänen toimipisteensä. Tero Jokelai-nen kuuluu Valion Artturi®-säilörehuosaajiin.

Tero Jokelaisen yhteystiedots-posti: [email protected]. 050 384 1124

Lapinlahden uusi jauhetehdas käyttöön

Terveydenhuoltoeläinlääkäri aloitti Valiolla

lValion uusin lastenruokien raaka-ai-neita valmistava jauhetehdas vihittiin käyttöön Lapinlahdella 29. elokuuta.

Lapinlahdella on vuosikymmeniä jalostettu juustonvalmistuksen yhtey-dessä syntyvää heraa jauheeksi. Uusi tehdas mahdollistaa heran arvon kas-vattamisen ja tuotteiston kehittämi-sen edelleen.

Valio on maailman johtavia demi-neralisoitujen (Demi™) herajauheiden valmistajia. Valio Demi™ -jauheita käy-tetään muun muassa lastenruokien raaka-aineena. Kiina on yksi suurim-mista vientimaista.

Uudessa tehtaassa pystytään val-mistamaan huippulaadukkaita hera-jauheita, joiden kysyntä on maailmalla kasvussa. Tehtaassa käytetään myös uusinta teknologiaa. Tehtaan kokonai-sinvestoinnin arvo nousi yli 70 miljoo-naan euroon.

atrianauta.fi tai 020 472 7060

Tee päätös loppuvuoden lypsykarjan rehuista lokakuussa ja saat rehut edulliseen, kiinteään

hintaan vuodenvaihteeseen asti.

Lokakuun hyvä päätös

Tosi,Tempo,Vahva,Tekno jaTuotto – nimet täysrehua myöten!

Tarvitsetko maksuaikaa? A-Rahoituksella saat kätevästi

joustoa laskujesi maksamiseen.Korko on tällä hetkellä 2,056 %.

A-Rahoituksella

l isää maksuaikaa

idea

alia

TosiTäysrehuUusi TosiTäysrehu sisältää runsaasti lypsättävää valkuaista. Valkuaisella on väkirehun komponenteista tutkitusti paras tuotosvaste.

Energia 12,3 MJ/kg kaOIV 117 g/kg ka Sisältää

Org. Se Ohrarehu

TempoTäysrehuTempoTäysrehu on runsaan säilö-rehun ohelle tarkoitettu monipuolinen täysväkirehu, joka tarjoaa rahoille täyden vastineen erinomaisella hinta-laatusuhteella.

Energia 12,5 MJ/kg kaOIV 116 g/kg ka

SisältääOrg. Se Ohrarehu

VahvaTäysrehu VahvaTäysrehu on energia- ja valkuais-pitoinen täysrehu korkeisiin tuotoksiin ja myös heikommin sulavan täysrehun täydentämiseen.


Org. Se Ohrarehu

TeknoTäysrehuEH

TeknoTäysrehuEH on korkeatuottoisten karjojen moderni ja erittäin suosittu tuote.


TuottoTäysrehuEH

TuottoTäysrehuEH on huippukarjojen energiapitoinen täysväkirehu, joka sopii myös sulavuudeltaan alem-man säilörehun täydennykseen.


SisältääOrg. Se OhrarehuElävää

HiivaaSisältääOrg. Se OhrarehuElävää

Hiivaa

Tuottajat, jotka ovat myyneet teuraita Atrialle ja ostaneet A-Rehun teollisia rehuja vähintään 3 tn, saavat kiitokseksi kinkkulahjakortin.

10vuotta

Mutkattoman edelläkävijän matka jatkuu…


l Valio on Suomen mittakaavassa suuri toimija, mutta kansainvälisesti katsottu-na hyvin pieni meijerialan yritys. Yrityk-sen menestyksen ovat taanneet suomalais-ten maidontuottajien tuottama laadultaan erinomainen maito yhdistettynä huippu-luokan innovaatioihin ja tuotekehitykseen, korkealaatuiseen maidonjalostustoimin-taan ja tuotteisiin sekä hyvään markki-nointiin ja johtoon.

Valion tehtävä on maidon arvon maksi-mointi, jossa onnistumisesta kertoo pit-källä aikavälillä tuottajille maksettu Euroo-pan maitomaiden korkein maidonhin-ta. Yrityksen omistavat suomalaiset mai-dontuottajat, ja sen menestyksestä hyö-tyy jokainen valiolainen maidontuottaja. Valiossa päätösvalta on tuottajilla.

”Valio on pystynyt vuosikymmenien ajan pitämään yllä keskimääräisesti kor-keaa maidon tuottajahintatasoa”, nurmo-lainen maidontuottaja Ari Teppo sanoo. ”Miksi näin ei olisi jatkossakin? Valio on innovatiivinen yritys, joka jatkaa tuoteke-

hitystään, tehostaa tuotantoaan ja hakee markkinaväyliä, joilla pystytään turvaa-maan maidon tuottajahintaa Suomessa. Valio on vahva toimija, jolla on kykyä vien-titoimintaan eri ilmansuuntiin.”

Maidon hinnassa on nähty aiemminkin nousuja ja laskuja, mutta maidontuottajan näkökentän täytyy ulottua kauas.

”Tämä ei ole kvartaalitaloutta”, toteaa ähtäriläinen maidontuottaja Juha Kanto-niemi maitotilan kehittämisestä ja menes-tymisestä. ”Samoin Valiota on kehitetty pitkäjänteisesti jauhamaan aineellista hyvää omistajilleen, eikä tätä työtä pitäisi tärvellä murentamalla tuottajakenttää het-kellisten hintapiikkien takia.”

”On muistettava, että Valion menestys kanavoituu aina meille suomalaisille tuot-tajille – ei ulkopuolisille, puhumattakaan ulkomaisille, osakkeenomistajille”, Kan-toniemi jatkaa.

”Osuustoiminnallinen rakenne ja ni men omaan jäsenten sitoutuminen yhtei-seen yritykseen ovat sen menestyksen tär-keimmät kulmakivet. Jos ne rapautuvat, me kaikki suomalaiset maidontuottajat kärsimme seurauksista.”

Turvallinen kumppaniAri Tepon ja Juha Kantoniemen mielestä Valio on tuottajalle yhteistyökumppani, johon voi luottaa. Sellainen kumppanuus ei ole itsestäänselvyys tänä päivänä.

”Valion maksama tilityshinta ei ole yksittäisestä keskusliikkeen kauppasopi-muksesta kiinni. Toiminta on turvattua pitkälle tulevaisuuteen, eikä tätä seikkaa pitäisi unohtaa”, Kantoniemi sanoo.

Yhtenäisyys paras keino säilyttää toimeentuloMaidontuottajat Juha Kanto-niemi ja Ari Teppo toivovat kaikkien tuottajien katsovan tulevaisuuteen pitkällä täh-täimellä. Valioryhmän yhte-näisyys on varmin tae sille, että myös tulevaisuudessa Suomessa tuotetaan maitoa kannattavasti.

Epäilemättä syklisyys tulee lisäänty-mään maidon tilityshinnassa. Kiintiöt poistuvat, markkinat säätelevät itse itse-ään eikä politiikankaan vaikutusta voi täy-sin unohtaa. Siksi Juha Kantoniemi toivoi-si investoivien tilojen ottavan tulevaisuu-dessa suunnitelmiin mukaan riittävästi sopeutumisvaraa.

”Vaikka investoidessa monta palasta pitää saada loksahtamaan kohdilleen, on jouston varaakin oltava. Jos tilan talous vedetään liian kireälle, niin mitäs sitten jos kaikki ei sujukaan kuin kuuluisassa Ström-sössä? Mahdolliset tiukat tilanteet ja niistä selviytyminen pitäisi miettiä ja suunnitella jo etukäteen”, Kantoniemi toteaa.

Muualla maailmassa on jo huomattu, että hetken maitotilan pitää pystyä sinnit-telemään jopa ”pää uppeluksissa”. Kovan maan kantaessa voidaan jälleen jatkaa eteenpäin entisellä draivilla.

”Tämän mekin taidamme joutua opet-telemaan, jotta pärjäämme tulevaisuudes-sa. Toivottavasti ei koskaan osu kohdalle, mutta viisas kaikkeen varautuu”, Kanto-niemi sanoo.

Pitkällä tähtäimellä Ari Teppo ja Juha Kantoniemi pitävät uhkana maidon hinta-tasolle sitä, että tuottajat eivät enää seisoi-sikaan Valion riveissä.

”Nyt ei ole oikea aika vetää mattoa Vali-on jalkojen alta. Kaikki tekevät toki omat ratkaisunsa, jotka hyväksyn täysin. Muis-tetaan kuitenkin, että yhdessä kriiseis-tä selvitään – on selvitty aina”, Ari Teppo toteaa painokkaasti.

teksti Anu Artjoki

Ǐ Maidontuottaja Juha Kantoniemi isännöi 250 lypsävän tilaa Ähtärissä.

Ǐ Maidontuottaja Ari Tepolla on tällä hetkellä reilun 200 lypsävän karja Nurmossa.

Ajan- kohtaistaKuVA: KIMMo hAIMIKuVA: MerJA oJALA

atrianauta.fi tai 020 472 7060

Tee päätös loppuvuoden lypsykarjan rehuista lokakuussa ja saat rehut edulliseen, kiinteään

hintaan vuodenvaihteeseen asti.

Lokakuun hyvä päätös

Tosi,Tempo,Vahva,Tekno jaTuotto – nimet täysrehua myöten!

Tarvitsetko maksuaikaa? A-Rahoituksella saat kätevästi

joustoa laskujesi maksamiseen.Korko on tällä hetkellä 2,056 %.

A-Rahoituksella

l isää maksuaikaa

idea

alia

TosiTäysrehuUusi TosiTäysrehu sisältää runsaasti lypsättävää valkuaista. Valkuaisella on väkirehun komponenteista tutkitusti paras tuotosvaste.


Org. Se Ohrarehu

TempoTäysrehuTempoTäysrehu on runsaan säilö-rehun ohelle tarkoitettu monipuolinen täysväkirehu, joka tarjoaa rahoille täyden vastineen erinomaisella hinta-laatusuhteella.


SisältääOrg. Se Ohrarehu

VahvaTäysrehu VahvaTäysrehu on energia- ja valkuais-pitoinen täysrehu korkeisiin tuotoksiin ja myös heikommin sulavan täysrehun täydentämiseen.


Org. Se Ohrarehu

TeknoTäysrehuEH

TeknoTäysrehuEH on korkeatuottoisten karjojen moderni ja erittäin suosittu tuote.


TuottoTäysrehuEH

TuottoTäysrehuEH on huippukarjojen energiapitoinen täysväkirehu, joka sopii myös sulavuudeltaan alem-man säilörehun täydennykseen.


SisältääOrg. Se OhrarehuElävää

HiivaaSisältääOrg. Se OhrarehuElävää

Hiivaa

Tuottajat, jotka ovat myyneet teuraita Atrialle ja ostaneet A-Rehun teollisia rehuja vähintään 3 tn, saavat kiitokseksi kinkkulahjakortin.

10vuotta

Mutkattoman edelläkävijän matka jatkuu…


Katariina Lampela, 52 v. Keski-Rötkösen tila, TervolaLypsylehmiä 64, nuorta karjaa 103, sonnit kasvatetaan itse Viljelyala 120 haPohjolan Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012.

Marketta Laukkanen, 58 v.Retulammen tila, Tohmajärvi Lehmiä 35 ja nuortakarjaa 75 Viljelyala 85 ha Osuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012

Tapio Lehto*, 57 v.Seinäjoki, Valio Seinäjoen tehdasTuotepakkaajaSuomen Elintarvike-työläisten Liitto SEL ryValion hallinto-neuvostossa vuodesta 2013

Pekka Lestinen, 54 v.Nisuslahden tila, SysmäLypsylehmiä 55, nuorkarjaa 40Viljelyala 121 haOsuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 1998

Pirjo Louhevirta*, 57 v. Naantali, Valio Turku MyyntiedustajaAmmattiliitto PROValion hallinto-neuvostossa vuodesta 2010, aiemmin Valion hallintoneuvoston jäsenenä vuosina 2002–2004

Jari Hekkala, 45 v.Särkelän tila, KalajokiLypsylehmiä 70, nuorkarjaa 60 Viljelyala 75 haOsuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen, Valion hallinto-neuvostossa vuodesta 2012

Raimo Kielenniva, 53 v.Teerimäen tila, KärsämäkiLypsylehmiä 33, nuorkarjaa 30Viljelyala 85 haOsuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2004

Esa Kotala, 49 v.Kotalan tilaLapuaLypsylehmiä 40, nuorkarjaa 50Viljelyala 80 haOsuuskunta Maitosuomen hallituksen puheen-johtaja , Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010

Jarno Kämäräinen, 46 v.Maitoaho avoin yhtiö, kolme osakasta, KiuruvesiLypsylehmiä noin 160Nuorkarjaa Maitoahon navetassa 50, muualla hiehoja kasvamassa 50Viljelyala 270 haOsuuskunta ItäMaidon hallituksen puheen-johtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010

Valion hallintoneuvostoKyösti Anttila, 54 v.Luopajärven tila, JalasjärviLypsylehmiä 41, nuor-karjaa ja lihakarjaa 55Viljelyala 62,5 haOsuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen,Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2005

Jan de la Chapelle, 61 v.Lindön tila yhtymänä pojan kanssa, RaaseporiLypsylehmiä 150, uusi navetta valmistuu lokakuussa 2013Viljelyala 226 haOsuuskunta Länsi-Maidon hallintoneuvoston puheenjohtaja,Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2009

Anu Fräntilä- Riihonen, 40 v.Riihiahon tila, KeuruuLypsylehmiä 60, nuorkarjaa 60Viljelyala noin 140 haOsuuskunta Maitosuomen hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2008

Jukka Hakkarainen, 52 v.Männistön tila, ValtimoLypsylehmiä 38, nuorkarjaa 42, lihanautoja 36Viljelyala 88 haOsuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen,Valion hallintoneuvos tossa vuodesta 2013

Arto Heikkinen, 38 v.Peltolan tila, PyhäntäLypsylehmiä 67 ja nuorkarjaViljelyala 84 haOsuuskunta Itä Maidon hallituksen jäsen,Valion hallinto-neuvostossa vuodesta 2013 alkaen

Uutiset


Jaakko Rouhiainen, 59 v.Hallintoneuvoston varapuheenjohtajaPiispalan tila, JuvaLypsykarjaa 50, nuorkarjaa 45Viljelyala 70 haOsuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2001

Päivi Saarentola*, 57 v.Helsinki, Valio PitäjänmäkiMarkkinointipäällikkö teollisuusmyynnissäYlemmät toimihenkilötValion hallinto-neuvostossa vuodesta 2011

Anneli Santa-aho, 62 v.Harjunpään tila, LempääläLypsylehmiä 20 ja nuorkarjaViljelyala noin 20 haOsuuskunta Länsi-Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2007

Pentti Santala , 59 v.Hallintoneuvoston puheenjohtajaPellon tila, KauhajokiLypsylehmiä 70, nuorkarjaa 100Viljelyala 130 haPellervo-Seura r.y:n hallituksen jäsen, Osuustoiminnan neuvottelukunnan jäsen, Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen, Osuuskunta Normilkin hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 1997

Markku Mäkinen, 45 v.Männistön tila, NivalaLypsylehmiä 60, nuorkarjaa 65Viljelyala 95 haOsuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2014

Timo Neuvonen, 54 v.Luukkolan tila maatalousyhtymänä vaimon, pojan sekä hänen vaimonsa kanssa, Parikkala Lypsyleh miä 90, nuorkarjaa 90 Viljelyalaa hallinnassa 100 ha sekä sopimusalaa 50 ha Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012

Anne Nykänen, 48 v.Jakolan tila, MikkeliLypsylehmiä 80, nuorkarjaa 80Viljelyala 80 haOsuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsenValion hallinto neuvos-tossa vuodesta 2011

Mauri Penttilä, 57 v.Penttilän tila, maatalousyhtymänä,VesilahtiLypsylehmiä 60 ja nuorkarjaViljelyala 70 haOsuuskunta Länsi-Maidon hallituksen puheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2001

Jarkko Pirinen, 38 v. Tupaselan tila, maatalousyhtymä, IittiLypsylehmiä 90 ja nuorkarja Viljelyala 132 ha Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2014

Risto Sonninen, 48 v.Peräniemen tila, MaaninkaLypsylehmiä 37, nuorkarjaa noin 40Viljelyala 78 haOsuuskunta ItäMaidon hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010

Pentti Suokannas, 51 v.Simolan tila, AskolaLypsylehmiä 85, vasikat, hiehot ja lihamullit 150Viljelyala 220 ha, josta omaa 140 haOsuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen puheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2008

Juhani Ylikauma*, 59 v. Haapavesi , Valio Haapaveden tehdasProsessiasiantuntija MeijerialanAmmattilaiset MVLValion hallintoneuvostossavuodesta 2014

Päivi Ylä-Outinen, 51 v.Aution tila yhtymänä Katri-sisaren kanssa, LappeenrantaLypsylehmiä 30, nuorkarja kasvatetaan muuallaViljelyala 42 haOsuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2008

*Valion henkilökunnan edustaja

Valion hallintoneuvoston tehtävä on valvoa yhtiön hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja hallituksen puheenjohtajan. Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Valion hallintoneuvoston 27 jäsenestä 23 edustaa maidontuottajia.

Uutiset


Me MAidonTuoTTAjATValioryhmässä on 7 237 maidontuottajaa. Heikkilät ovat Osuuskunta Maitosuomen tuottajia.

Sofia ja Marko Heikkilä

ǌ Sofia ja Marko Heikkilän nuorkarja asustaa ulkotarhoissa, joissa on olkikuivitetut iglut.

TILA JA YRITTÄJÄT Marko (41 v.) ja Sofia (42 v.) Heikkilä ovat isännöineet Heik-kilän tilaa vuodesta 1995. Tätä ennen tila oli jo Markon omistuksessa seitsemän vuotta. Perheeseen kuuluu neljä lasta: Samuli 15v., Aleksi 13 v., Antti 12 v. ja Jenny 10 v. Sofia ja Marko ovat kolmas yrittäjäpolvi isännän kotitilalla. Heikkilän tila sijaitsee Ilmajo-ella Pojanluoman kylässä.

”Kylä on pieni mutta elinvoimainen Ilmajoen ja Seinäjoen välissä”, pariskunta kertoo. ”Nuorimmat lapset käyvät kahden kylän yhteistä kyläkoulua, Neiron koulua, ja yläkoululaiset opiskelevat Ilmajoella.” KARJA Maidontuotantoa on laajennettu määrätietoisesti. Nyt lypsäviä on 130 ja 3,5 vuotta vanhassa verhoseinäisessä viileä-pihatossa lypsää kaksi robottia. Lehmis-tä puolet on ayrshirejä ja puolet holstein-friisiläisiä.

”Emäntä on mieltynyt ruskeaan, minä mustaan”, isäntä toteaa.

Lypsyrobotti on ollut karjan paras jalos-tuskonsulentti. Robottilehmän utare pitää olla rakenteeltaan hyvä, eikä keskiside saa antaa periksi. Heikkilät ovat ostaneet laa-jentaessaan yhden karjan. Hiehoja karsi-taan tarpeen mukaan.

Karjaan saatiin ensimmäinen holstein-satatonnari, Saarni, viime vuonna.

”Olemme saaneet jalostettua kestävyyttä karjaan ja lypsyssä saattaa olla eläimiä kol-messa polvessa. Jalostussuunnitelma teh-

dään jalostusneuvojan kanssa kaksi kertaa vuodessa”, Sofia kertoo. LAATU JA TUOTOS Heikkilät ovat tuot-taneet vuosikymmeniä E-luokan maitoa. Maidon solupitoisuus pyritään pitämään alle 200 000 ja bakteeripitoisuus alle 5 000.

Karjan keskituotos on keikkunut viime vuosina 9 500 kilossa.

”Vanhassa navetassa keskituotos oli yli 10 000 kiloa. Uuden navetan valmistuttua keskituotos tippui hieman, mutta sitä yri-tetään nyt aktiivisesti nostaa”, pariskun-ta kertoo. NUORKARJA Vasikat ovat lämpimään vuodenaikaan asfaltoidussa pihassa tila-vissa ryhmäkarsinoissa, joissa on olkikui-vitetut iglut. Aluksi vasikat saavat totutel-la tuttipulloihin yksilökarsinoissa. Heikki-lät ovat tyytyväisiä vasikoiden ja nuorkar-jan olosuhteisiin. Isommat hiehot kasvate-taan vanhassa navetassa.RUOKINTA Tilalla on käytössä seosrehu-ruokinta. Seokseen tulee säilörehun lisäksi ohraa, kauraa, rypsiä ja kuivaa heinää. Lyp-säville, umpilehmille ja alle vuoden ikäisil-le hiehoille tehdään omat seoksensa.

Ruokintasuunnitelma tehdään neljän kuukauden välein, mutta ruokintaa sääde-tään jatkuvasti.

”Sopiva säilörehun D-arvotavoite on 68 prosenttia. Tällöin robottikarjan ruo-kinnassa on enemmän säätövaraa”, Mar-ko sanoo.

VILJELY Peltoa on viljelyssä yli 200 heh-taaria, joista nurmella on 110–120. Lopuil-la kasvaa ohraa ja kauraa. Käytössä on suo-rakylvökone, mutta joitakin lohkoja myös kynnetään. Maat ovat hietaisia, multai-sia ja moreenisia; kivien keruu pelloilta on Heikkilässä tuttua puuhaa. TULEVAISUUS Kaikki lapset ovat aktiivi-sesti mukana tilan töissä.

”Yrityksen on oltava aina siinä kunnos-sa, että jatkaja voi ostaa sen vaikka huo-menna. Lasten kasvaessa katsotaan, miten tilan tulevaisuus ratkeaa. Jatkajasta on tus-kin pulaa”, Marko toteaa.

Nykyinen isäntäpari on nuori, joten hyviä ja mielenkiintoisia työvuosia tulee olemaan edessäpäin vielä monta.

”Olemme mieli avoinna tilan kehittämi-sen ja laajentamisen suhteen. Tänä vuonna emme kuitenkaan laajenna”, isäntä vastaa kysymykseen onko lehmämäärä jo täysi. VAPAA-AIKA Isäntäpari on aktiivisesti mukana Pojanluoma-kyläseurassa. Keväi-sin he reissaavat tuttavapariskunnan kans-sa ulkomailla. Viime keväänä he olivat pitkän viikonlopun Dublinissa. Kesäisin lomaillaan lasten kanssa ja heidän ehdoil-laan. Heikkilät eivät kuulu lomitusrenkaa-seen, mutta heillä on vakilomittaja. Täysi-päiväinen työntekijä antaa joustoa isäntä-väen töihin ja mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon.

teksti ja kuva Anu Artjoki

Työ kevyekSi

lLypsykarjatilan isännällä on selkä sökönä. Työtä on tuskallista tehdä, kivut haittaavat myös ihmissuhteita ja vapaa-aikaa. Samaan aikaan järjestellään häitä nuoren morsia-men johdolla, ja ne ovatkin jo aivan ovella. Aikataulut painavat päälle vähän joka suun-nasta.

Monenlaista apua isännän selkävaivoi-hin löytyy ihan lähipiiristä. Kroonista puhe-ripulia sairastava naapurin isäntä jakaa van-han kansan vinkkejä asiaan kuuluvien sut-kautusten saattelemana. Bestman ja hyvä kaveri jo kouluajoista lähtien tarjoaa vah-voja särkylääkkeitä, vaikka varoitteleekin nii-den sivuvaikutuksista. Morsiamen ystävä, joka on saanut kaason tehtävän, vannoo luontaistuotteiden voimaan. Hän vakuut-taa isännälle, että niistä voisi löytyä apu hädässä.

Isännän selkä on siinä tilassa ja kivut niin tuskallisia, että hän on avoin kaikelle, josta vain voisi olla apua. Ratkaisu on kuitenkin

lähellä, itse asiassa hyvin lähellä. Tästä ei enää kikoilla selvitä. Isäntää lainaten:

”Miten sitä oppisi katsomaan itsensä perään?”

Työperäiset selkävaivat ovat yleisiä maa-talousyrittäjillä. Ne haittaavat työskentelyä ja vievät ilon elämästä. Selkä voi mennä ker-rasta tapaturman seurauksena.

Työstä johtuvia ongelmia voidaan ehkäistä ja lieventää hyvällä ergonomialla. Tietoa oikeaoppisista työmenetelmistä ja välineistä on paljon. Miten vielä innos-tumme ja onnistumme toimimaan fiksusti ja itsellemme edullisesti? Miten pidämme ainutkertaisen rankamme kunnossa?

Motivointielokuva Ranka kertoo hyvän työergonomian tärkeydestä huumorilla ja suurella sydämellä. Elokuva toimii kes-kustelun avaajana. Isännän tarina herättää pohtimaan sitä, minkä katsoja asiasta jo tie-tääkin.

Ranka myös yllättää! Elokuvassa on

vauhtia ja vaarallisia tilanteita, rakkautta ja psykologista draamaa. Katsojakyselyiden mukaan elokuva koskettaa eniten mielel-tään nuorta, ikään katsomatta.

Elokuvassa näyttelevät tunnetut ammat-tilaiset ja nousevat nuoret tähdet. Käsikir-joitus ja ohjaus ovat Amicos Median taat-tua laatua.

Katso kauden jännittävin ergonomia-elokuvauutuus osoitteessa www.mela.fi/ranka. Samasta linkistä voit tilata DVD-elo-kuvan itsellesi tai sopivalle ryhmälle mak-sutta. Tekstitys on ruotsiksi ja englanniksi.

Ranka

Palstalla Melan työturvallisuus-yksikön asiantuntijat kirjoittavat maatalouden työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista.

Anna-Riikka PukariAsiantuntija

Mela

Eläinlääkäri

Tällä palstalla eläinlääkäri Susanna Peiponen vastaa lukijoiden kysymyksiin lypsykarjan terveydestä. Lähetä kysymyksesi Maito ja Me -lehden toimitukseen osoitteella [email protected], Maito ja Me, PL 10, 00 039 Valio tai puh. 010 381 2904.

lJoissakin kasveissa esiintyy estrogeeni-hormonia muistuttavia kemiallisia yhdis-teitä, kasviestrogeeneja. Suomalaisista rehukasveista puna-apila sisältää eni-ten kasviestrogeeneja. Puna-apila sisäl-tää useita kasviestrogeeniyhdisteitä, eni-ten formononetiinia. Yhdisteiden määrä puna-apilassa vaihtelee riippuen säästä ja kasvuasteesta, mutta alkukesästä ja syk-syllä kasviestrogeenien määrä on kor-keimmillaan. Säilörehussa nämä yhdisteet säilyvät, kun taas kuivaheinässä määrät ovat hyvin vähäisiä. Säilörehun esikuiva-tus vähentää näiden yhdisteiden mää-rää rehussa, ja myös apilalajikkeiden välillä pitoisuudet vaihtelevat.

Lampaiden tiedetään olevan herkkiä apiloiden kasviestrogeeneille, ja ne aiheut-tavat lampailla hedelmällisyysongelmia. Lehmät eivät ole yhtä herkkiä kasviestro-geenien vaikutuksille, eikä ole täysin sel-vää kuinka vakavia hedelmällisyyshäiriöitä

lKäytämme puna-apilapitoista nurmire-hua, ja eräässä aumassa puna-apilaa oli melko runsaasti. Kyseistä rehua syötet-täessä lehmillä esiintyi pitkiä kiimoja ja sameaa limavuotoa. Ureaplasma tutkit-tiin, mutta sitä ei ollut.

Eläinlääkärin mielestä ongelma saat-taa ratketa kun apilapitoisen rehun syöttö loppuu. Jäi kuitenkin askarrut-tamaan, voivatko ongelmat johtua run-saasta apilasta rehussa?

Millainen määrä apilaa rehussa on lii-kaa? Seoksissa on usein noin 20 prosent-tia apilaa, mutta tässä rehussa näytti silmämääräisesti olevan enemmän. Muutama lehmä tuli kantavaksi siemen-nyksestä, mutta loi noin kolmen viikon jälkeen. Onko mahdollista, että korkea apilapitoisuus säilörehussa aiheuttaa luomisia?

Rehu sinänsä näytti hyvältä, lyp-sätti hyvin ja myös analyysin mukaan oli hyvää.

Mikäli muuta selittävää syytä heiken-tyneelle hedelmällisyydelle ei löydy, voi rehun erityisen runsaasti kasviestrogee-neja sisältävä apila olla yksi tekijä. Apila-rehu on ehkä kerätty aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä korkeiden pitoisuuksien aikaan.

Mahdolliset kasviestrogeenien hedel-mällisyysvaikutukset lehmillä ovat tapaus-selostuksissa olleet palautuvia. Jos kyseessä on yksittäisen rehuerän aiheut-tamat ongelmat, tulisi tilanteen korjautua siirtyessä kasviestrogeenipitoisuudeltaan matalampaan rehuerään.

Mikäli rehua on vielä runsaasti jäljellä, voidaan harkita myös kyseisen erän syöt-tämistä sekoitettuna muuhun rehuun, jol-loin pitoisuudet laimenevat.

KIVENNÄIS-

JA ERIKOISREHU-

KAMPANJA

Lisätiedot kampanjasta www.kinnusenmylly.fi

Kampanja voimassa 1.9.–31.10.

Kaupan päälle Thermoksen termospullo*Kampanja koskee myös erikoisrehuja, jotka myydään 1 000 kg:n lavoina (Tähti-Energia-lisä, Tähti-Seleeni-E ja Tähti-ADE Vitamiini). Kampanjaedun saat jokaisesta 500 kg:sta.

Kun tilaat500 kg rakeisia kivennäisiä ja erikoisrehuja* tai 1 000 kg jauheisia kivennäisiä kerralla

Murrontie 291600 Utajärvip. 08 514 4700www.kinnusenmylly.fi

Myynti:maatalouskaupat


ne voivat lehmille aiheuttaa. Lehmillä kas-viestrogeeniyhdisteiden aineenvaihdunta on samanlainen kuin lampailla.

Tapausselostuksia kasviestrogeenien vaikutuksista lehmillä löytyy vähän ja niissä kuvatut vaikutukset ovat lievempiä kuin lampailla. Kuvatut vaikutukset lehmillä ovat mm. emättimen turvotus, lisäänty-nyt limoittelu kiima-aikaan, ennenaikainen maidontuotanto ja hedelmällisyyshäiriöt, kuten epäsäännölliset ja hiljaiset kiimat, alkiokuolemat sekä luomiset. Vähäisillä kasviestrogeenien määrillä, edes pitkäai-kaisessa saannissa, on tuskin lehmillä huo-mattavaa vaikutusta hedelmällisyyteen.

Lypsylehmien hedelmällisyyteen voi vaikuttaa moni asia ja häiriöt ovat ylei-siä. Esimerkiksi homemyrkyt ja muut ruo-kinnalliset tekijät ovat huomattavasti ylei-sempiä hedelmällisyyshäiriöiden aiheut-tajina kuin kasviestrogeenit.

Puna-apilarehu on hyvää rehua ja kan-nattaa ehdottomasti hyödyntää. Kuten kirjoititkin, rehu lypsättää hyvin. Lehmien on todettu syövän apilaseosrehua selvästi enemmän kuin pelkkää nurmikasvisäi-lörehua ja ne tuottavat myös enemmän maitoa. Joissain lähteissä sopivaksi api-lan määräksi nurmessa suositellaan jopa 40–50 prosenttia kuiva-aineesta.

Paljonko rehussa saa olla apilaa, jotta se ei aiheuta hedelmällisyysongelmia?

Puna-apilarehu on hyvää rehua ja kannattaa ehdottomasti hyödyntää.

Kysy asiantuntijalta

Maidon- ja rehuntuotannon asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyk-siin. Lähetä kysymys Maito ja Me -lehden toimitukseen os. [email protected], Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904. Tällä kertaa ky-symykseen vastaa tuotanto-neuvoja Sari Perälä Osuus-kunta Maitosuomesta.

Miten saat parhaim-man tuloksen ruokinnan suunnittelusta ja seurannasta?

Päivittäisen ruokinnanseurannan (päi-välaskelman = maitotuotos ja rehun kulu-tus) avulla voidaan nopeasti ja jatkuvasti tarkistaa, tuottavatko lehmät potentiaalin mukaisesti maitoa ja onko ravintoaineiden saannissa mahdollisesti puutteita. Aino-astaan rehunkulutus tulee mitata, koska eläinmäärän tietää jokainen ja maitomäärä raportoituu Valmaan jatkuvasti. Tunnus-luku maitoa kg / syöty ka kg vaihtelee tuo-toskauden mukaan, mutta sen pitäisi olla keskimäärin noin 1,5 tuntumassa.

Navettahavainnoilla voidaan löytää kehityskohteita niin olosuhteista kuin ruo-kinnan toteutuksestakin. Navetassa kan-nattaa havainnoida mitä lehmät tekevät: liikkuvatko ja märehtivätkö ne, millainen on eläinten kuntoluokka sekä tarkastella son-nan ulkonäköä. Rehun määrään, laatuun ja rehun lajittumiseen ruokintapöydällä on hyvä kiinnittää huomiota, samoin eläinten pötsin täyteisyyteen. Ulkopuolisen silmä voi joskus havaita sellaisia asioita, joille on itse sokeutunut. Kannattaa keskustella avoimin mielin kehityskohteista.

On hyvä pitää mielessä, että maitotuo-tos on yhtä kuin syönti, joten parasta tuo-tannon kehittämistä on poistaa kaikki esteet lypsävien lehmien vapaalta rehun saannilta.

lRuokinta ja rehut muodostavat lähes puolet maidontuotannon kustannuksista. Hyvällä ruokinnan suunnittelulla ja onnis-tuneella toteutuksella voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Kunkin tilan tavoit-teet, olosuhteet ja hintasuhteet vaikutta-vat siihen, millainen ruokinta on taloudelli-sesti kannattavin.

Eläimillä on erilaiset tarpeet ja vaati-mukset rehuille riippuen iästä ja tuotosvai-heesta. Eri rehujen kohdistaminen tuotta-vimmin eri eläinryhmille edellyttää tietoa rehujen laadusta, eli rehuanalyysiä.

Rehut ja niiden koostumus vaikuttavat syöntiin, ja syönti määrää maitotuotoksen. Säilörehulla on keskeinen vaikutus syön-tiin, sillä lypsävän lehmän rehuannoksesta noin puolet on säilörehua. Säilörehun omi-naisuuksista tärkeimpänä syöntiin vaikut-taa sulavuus.

Lisäksi kuiva-aineen ja kuidun määrällä, käymislaadulla ja erityisesti käymishappo-jen määrällä, säilörehun sadolla (ensim-mäinen sato vai jälkikasvu) sekä palkokas-vien ja kokoviljasäilörehun osuudella on vaikutusta syöntiin.

Säilörehun laadunvaihtelun hallinta on oleellinen tekijä onnistuneelle ruokinnalle. Säilörehunäytteitä tulisikin ottaa syötettä-västä rehusta ja teettää Artturi®-analyysi riittävän usein, jopa viikoittain. Esimerkiksi kuiva-aine voi vaihdella merkittävästi sii-lon eri osissa.

Ruokinta optimoidaan tietylle ajanjak-solle tai vaikka koko vuodelle, jolloin saa-daan tieto koko jakson rehuntarpeesta. Täydennysrehut valitaan kotoisen rehun laadun perusteella. Maitotuotto–rehu-kustannus -erotuksen perusteella tila voi valita eri vaihtoehdoista kannattavim-man rehustuksen. Ruokinta optimoidaan uudestaan, jos rehujen laatu tai hintasuh-teet muuttuvat.

MELICA KASVU LEMPIRunsaasti kalsiumia sisältävä kivennäisseos hiehoille ja kasvaville naudoille. Lisättyä biotiinia sorkkien kunnon ylläpitämiseen.

MELICA LEMPILypsykivennäisseos nautakarjalle laidun- ja säilörehuruokintaan ympärivuotiseen käyttöön. Lempi sisältää runsaasti kalsiumia korkeatuottoisten lehmien tarpeeseen ja korkean magne-siumpitoisuuden ansiosta se soveltuu erinomaisesti laidunruokintaan.

MELICA-TUOTEPERHEEN RAKEISET KIVENNÄISETMELICA TARMOFosforipitoinen kivennäisrehuseos ummessa oleville ja tunnutettaville lehmille.

www.vilomix.fi

Tiedustele tuotteita meijeristäsi

tai palvelevalta alue-edustajaltamme.



TäySlAidunnuS

Antti ja Leena Ilomäen tilalla on 50 lehmän pihatto ja pitkä kokemus sini- ja rehumailasen viljelystä. Tilan lehmät täyslaiduntavat rehumailas-ruokonatalohkoilla lähes kolmasosan vuodesta. teksti Anu Artjoki Kuvat Janne Viinanen

Hiesuiset savirinteet ovat haas-tavia viljellä, koska pellot tii-vistyvät helposti. Jämsäläisen Antti Ilomäen työrytmiin se aiheuttaa haasteita. Pelloil-

le ei ole menemistä keväällä liian aikai-sin, koska varsinkin tilan rehuja sinimai-laslohkot kärsivät herkästi märän maan tii-vistymisestä. Toisaalta mailaset syväjuuri-sina kasveina parantavat maan rakennetta.

”Mailaset ovat monivuotisia typensi-tojakasveja, joiden valkuaispitoisuus on korkea. Kiinnostuimme viljelystä, kun piti löytää taloudellinen ja tehokas tapa tuottaa hyvää nurmea. Ensimmäinen lupaava koe-

ala sinimailasta oli vuonna 1994 isäni viljel-lessä vielä tilaa”, Ilomäki kertoo. ”Ensim-mäisiä viljelykokeiluja oli jo 70-luvulla.”

Tilan nurmissa on ruokonataa, valko-apilaa ja sini- tai rehumailasta. Säilörehu-lohkoilla viljellään sinimailasta, laitumis-sa rehumailasta. Kylvöseoksessa mailasten osuus on 15 kiloa hehtaaria kohden, ruo-kanadan 10 kiloa ja valkoapilan kaksi kiloa hehtaarille.

”Laidunlohkojen rehumailaslajike Kar-lu on erinomainen, hyvin maitoa tuotta-va laidunkasvi. Satotasonsa puolesta se ei kuitenkaan pärjää sinimailaselle, se on hitaampikasvuinen. Rehumailanen ei kui-

Ruokinta

tuo hyvinvointia ja taloudellisuutta


TilATiedoT

� Ilomäen tila, Jämsän Kaipola� Ay-karjan keskituotos vajaat 9 000 kg, karjasta löytyy 12 000 kg lypsäviä eläimiä� Yksi satatonnari vuodelta 2010 � Vuonna 2012 valmistunut 3-rivinen pihatto� Lehmät lypsetään vanhan navetan 2 x 5 -kalanruotolypsyasemalla� Tilalla pitkä perinne laidunnuksesta ja mailasten viljelystä� Viljelyala 55 ha.

omaavia heinäkasvilajeja, koska valinnan-vapaus aiheuttaa valikointia ja tämän seu-rauksena maittavampi syödään heti.

”Tämän jälkeen ”mölisten” ilmoitetaan laitumen loppumisesta, vaikka siellä syö-mistä vielä on. Yhdellä heinäkasvilla laidun syödään vauhdilla alusta loppuun.”

laidunrehu täydennetään navetassaIlomäen 50 lypsävää ja muu karja täys-laiduntaa toukokuun lopulta syyskuulle. Tämän jälkeen eläimet ovat vielä 2–4 viik-koa päivät ulkona, mutta yöt sisällä. Täl-löin aloitetaan säilörehuruokinta sisälle.

Ǐ Antti Ilomäki niittää 4. elokuuta sinimailas-ruokonatalohkoa toisen sadon rehuksi. Mailasen kukinta on jo hyvässä alussa, joten lohkolta olisi voinut Antin mukaan korjata rehun hieman aiemminkin.

Ǐ Leena ja Antti Ilomäen perheeseen kuuluvat 5-vuotias Aarni, 3-vuotias Elli ja puolivuotias Lilli.

� Ilomäen karja täyslaiduntaa toukokuun lopulta syyskuulle. Laidunlohkoilla kasvaa ruokonataa ja rehumailasta.

uu

tenkaan puhalluta eläimiä niin herkästi ja kestää sinimailasta paremmin tallausta”, isäntä toteaa.

Laidunkasvien valinnassa Ilomäet ovat halunneet pysyä simppeleissä seoksissa. Heillä rehumailasen ja valkoapilan kave-riksi on valikoitunut ruokonata, joka on Antin mukaan tehokkaimpia ja kestävim-piä heinäkasveja.

”Syväjuurisena ruokonata kasvaa sekä kuivassa että märässä. Koska se on nopea-kasvuinen, täytyy varsinkin keväällä pitää kiinni ripeästä laitumen syöttörytmistä.”

Antti Ilomäen ideologian mukaan leh-mien laitumella ei saa olla eri kasvurytmin


Täyslaidunnus lisää Ilomäkien mukaan sekä eläinten että hoitajien hyvinvointia. Tavoitteena on tarjota lehmille parhaat mahdolliset olosuhteet.

”Tämä on ykkösasia. Toiseksi tulee lai-dunnuksen taloudellisuus: se on halvin ja helpoin lehmien kesäruokintatapa. Väki-rehun määrä tippuu kesällä kolmannek-seen talvesta ja navettatyöt kuivituksineen ja rehunjakoineen vähenevät oleellisesti. Myös säilörehun tarve vähenee, ja se sääs-tää sekä rehuntekoon käytettävää aikaa että kustannuksia”, Antti Ilomäki listaa.

”Loppukesän laidunnus on kaikista hel-pointa ja kannattavinta. Laitumien syöttö-rytmi on paremmin säädeltävissä ja maidon kausihinnoittelu korkeimmillaan. Pyrim-me ajoittamaan poikimiset niin, että täl-löin eläimet ovat hyvässä tuotosvaiheessa.”

Täyslaidunnuksen aikana lehmät saa-vat täysrehua lypsyllä maksimissaan seit-semän kiloa päivässä. Käytetyn täysrehun valkuaispitoisuus on 125 g/kg ka, mutta isäntä kaipaa rehuun vielä lisää potkua jot-ta laidunlohkojen eroja pystyisi paremmin paikkaamaan.

”Eläinten laiduntaessa pihaton lähellä lypsyasemalla annetaan vain houkutusan-nos ja pihaton kioskista tulee ohraa ja puo-litiivistettä. Ohra-puolitiivisteruokinta on toiminut meillä talvisinkin hyvin. Teemme ruokintasuunnitelman kesällä itse, mut-ta talvella ruokinta optimoidaan neuvojan kanssa”, Antti Ilomäki sanoo.

Tarjotuilla väkirehumäärillä Ilomä-et säätelevät laitumen syöntinopeutta. Keväällä väkirehuannokset ovat pienem-piä, jotta laidunkierto on tarpeeksi nope-aa. Tavoitteena on, että kaikki laitumet on syötetty kahteen kertaan kesäkuun puo-leenväliin mennessä, muuten nurmi ehtii vanhentua.

Ilomäkien mukaan on hyvin eläinkoh-taista, miten lehmän tuottama maitomää-rä reagoi laidunnukseen. Tänä kesänä leh-mien keskimaitomäärä on pysytellyt 27 lit-rassa. On kuitenkin huomioitava, että täl-

lä hetkellä karjassa on 70 prosenttia kerran tai kaksi poikineita lehmiä.

Ilomäet odottavat ensi kesänä pääsevän-sä parempiin tuotoslukemiin. He pyrkivät ottamaan karjassaan jälkeläisiä erityisesti niiltä eläimiltä, jotka tuottavat laitumel-la hyvin. Heidän mukaansa tällä ruokin-tasysteemillä voi yltää noin 45 kilon päi-vätuotokseen.

Rivakka laidunkierto Tilan peltopinta-ala on 55 hehtaaria, josta nurmella on 39 hehtaaria. Nurmihehtaa-reista 18 on laitumena, 12 kasvaa säilöre-hunurmea ja yhdeksän heinää, jota saavat vasikat, hiehot ja umpilehmät. Ohralla on neljä hehtaaria. Näiden lisäksi on noin kah-deksan hehtaaria korjattavaa säilörehualaa tilan ulkopuolella.

Käytössä 10 laidunlohkoa, joissa on vii-den vuoden kierto. Lohkoilla viljellään nur-mea nurmen jälkeen, mutta ensi kesänä tarkoituksena on kokeilla riittäisikö laidu-nala, jos yksi kymmenestä lohkosta olisi ohralla. Yleensä uudistettavia lohkoja on vuodessa 2–3.

”Laidunlohkoa syötetään nelisen päivää, ja sopiva laidunala 50 lehmälle on noin 1,5–2 hehtaaria. Nuorkarja ja umpilehmät lai-duntavat metsälaitumilla, jonne nuoriso pääsee puolivuotiaina”, isäntä kertoo.

Uusittavat nurmilohkot kynnetään syk-syllä huolellisesti ja levitetään tarvittaes-sa maanparannusaineet. Antin kokemuk-sen mukaan mailaset eivät tarvitse korke-

aa pH:ta, mutta tilan hiesusavilla korkea pH tarvitaan parantamaan pellon vesita-loutta ja vähentämään maan tiivistymistä. Ilomäen lohkojen pH on hyvä, lähellä seit-semää. Lietelantaa levitetään multaimella nurmea perustettaessa ympäristötuen sal-lima maksimimäärä.

”Kylvämme nurmen ilman suojakasvia, ja ensimmäinen sato saadaan kylvövuoden heinä–elokuussa. Emme käytä nurmilla torjunta-aineita, vain mekaanisia puhdis-tusniittoja”, Antti Ilomäki sanoo.

Myöhempien vuosien lannoitustarpee-seen vaikuttaa kylvön onnistuminen ja kyl-vövuoden olosuhteet: jos kylvövuonna on märkää, ongelmia tulee ja lannoitusta tar-vitaan enemmän seuraavina satokausina.

”Laitumien lannoitus kasvukaudella on tehty ostolannoitteilla, mutta nyt etsimme sopivan pientä lietevaunua ja multainta. Tällöin saisimme levitetty lietettä lannoi-tusta tarvitseville laitumille vähintään ker-ran kasvukauden aikana”, Ilomäki kertoo.

Huolellista rehuntekoaEläimille mailasta sisältävä laidun tai säi-lörehu maistuu erittäin hyvin. Mailaset hajoavat pötsissä nopeasti, jolloin rivak-ka virtaus pötsistä lisää syöntiä. Mailasten runsas valkuaispitoisuus vähentää valku-aisruokinnan tarvetta.

Heinäkasveihin verrattuna mailasissa on vähemmän kuitua, joten eläinten riit-tävästä kuidunsaannista on huolehditta-va. Korkea puskurikapasiteetti vaatii huo-lellisuutta rehuteossa, ja muurahaisha-pon tai biologisen säilöntäaineen käyttö on suositeltavaa.

”Tiivistämme säilörehun huolella laa-kasiiloon. Kasvusto niitetään telamurskai-mella, jonka jälkeen rehu kuivuu 6–10 tun-tia. Sen jälkeen rehu ajetaan tarkkuussilp-purilla peräkärryyn ja siiloon. Tiivistys hoi-tuu traktorilla, säilöntään käytämme bio-logista säilöntäainetta”, Ilomäki luettelee.

Ilomäellä nurmisäilörehun D-arvota-voite on 680–700. Heidän kokemuksensa mukaan sinimailassäilörehun D-arvo 630 vastaa nurmisäilörehun D-arvoa 680. Rehu on korjattavissa, kun kasvusto on nuppu-vaiheen lopussa tai kukinnan alussa.

Antti Ilomäen mielestä rehumailanen on ainoa kasvi heidän maalajeillaan, jol-la pystyy täyslaidunnuksessa tuottamaan maitoa kannattavasti. Hänestä määräysten mukaan lannoitetun nurmilaitumen tuot-to hiesu- ja savimailla on kaukana hyvästä, jos puhutaan tehokkaasta ja kannattavasta maidontuotannosta.

”Ilman typensitojakasveja nitraattidi-rektiivi on uhka laidunnukselle ja siten eläinten hyvinvoinnille. Sallitut typpi- ja fosforirajat ovat liian tiukat, ja myös nur-mille pitäisi ehdottomasti saada maalaji- ja satotasokertoimet.”

On hyvin eläinkohtaista, miten lehmän

tuottama maitomäärä reagoi

laidunnukseen.

Ǐ Mailanen on lehtevä ja hyvin lehmille maistuva typensitojakasvi. Sen viljelyssä erityistä huomiota tulee kiinnittää tallausvaurioiden ehkäisemiseen.


Nurmiviljelyn lajikevalinnalla on suuritaloudellinen merkitys maidontuotannossaNurmiviljelyyn kannattaa valita lajike, jolla voidaan nostaa lehmän maitotuotosta. NuuttiBOR -timotein sulavuus on erittäin korkea ja se laskee hitaasti korjuun viivästyes-sä. NuuttiBOR on myös satoisa ja talvenkestoltaan erinomainen.Meiltä myös laadukas InkeriBOR -nurminata sekä KarolinaBOR -ruokonata.

Laskelman lähtötiedotLehmien lukumäärä ..........................................................................................................120Maidon tuottajahinta, 8/2014 Valio. ...........................................................................46,30 snt / litraOhran hinta, vko 35/2014, Altia Oyj ............................................................................0,127 eur / kgTäysrehun hinta tilalle toimitettuna, Raisioagro 8/2014 .....................................0,300eur / kgRypsirouheen hinta tilalle toimitettuna, Raisioagro 8/2014 ..............................0,300 eur / kgSisäruokintakauden pituus .............................................................................................275 vrk

D-arvotNuuttiBOR .................................................................................................................................68,4Muu lajike ..............................................................................................................................66,3

Nuutin laadun aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo vuodessa 16 043 €Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 2,1%-yksikköä Nuuttia alhaisempi, päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa —> lisäkustannus

Lisätuotto maitotuotoksen kautta ................ 134 euroa / lehmä ....... 16 043 euroa / lypsykarjaLisäkustannus viljan hinnan kautta .............. 111 euroa / lehmä ....... 13 375 euroa / lypsykarjaLisäkustannus täysrehun hinnan kautta...... 173 euroa / lehmä ....... 20 790 euroa / lypsykarja

D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu MTT:n kotieläintutkimuksen ruokintakokeisiin. Teoreettisessa esimerkkilaskel-massa säilörehu on tehty puhtaasta timoteinurmesta. Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia.

ww

w.ji

ps.fi

NuuttiBOR -timotein lisätuotto

NuuttiBOR

-timotei onsulavuudeltaanmarkkinoiden

parhaimpialajikkeita

ww

w.p

elto

siem

en.f

i

lLaiduntamisesta saadaan todella hyvä tuotto, jos laidun-kierto on kunnossa. Valtakunnallinen nurmentuotannon huippuosaaja Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomesta muistut-taa, että laidunkasvivalinnassa on tärkeää ottaa huomioon oman tilan olosuhteet kasvupaikan ja laidunkierron näkö-kulmasta.

”Nurmenviljelyn perusta on omalle tilalle sopivat nurmi-kasvilajikkeet. Muita ei kannata aina kuunnella, vaan testata rohkeasti mitkä kasvit sopivat yhteen ja tuottavat hyvää nurmisatoa omalla tilalla”, Ellä sanoo.

”Esimerkiksi mailasesta voi saada suuria säilörehusatoja, jos kasvupaikka on oikea. Kuivat rinteiset savimaat, jotka voivat olla muille kasveille haasteellisia, saattavat puskea hyvin mailasta. Vesitalouden on kuitenkin oltava kunnossa – myös pohjamaassa – eikä pelloilla saa olla painanteita joissa vesi seisoo. Myös mailasen pH-vaatimus on yleensä korkeampi kuin muilla nurmikasveilla”, Ellä sanoo.

Ellän mukaan ruokonata ja mailanen voivat nousta huip-puyhdistelmäksi kuivana vuotena oikeassa paikassa vil-jeltynä. Talvehtiminen voi olla haaste, ja mailasen pitää ehtiä kukkia kesällä kerran talvehtimisen varmistamiseksi. Tallauk sen välttäminen on mailasen viljelyn tärkein onnis-tumisen edellytys.

”Laitumen ja erityisesti mailasen ravinnetarpeeseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Perustamisvaiheessa lannoitteeksi sopii lanta, mutta hiventilannetta tulee seu-rata esimerkiksi rehuanalyysin kivennäismäärityksin.”

”Erityisesti mangaanin riittävä saanti nurmilla on usein ongelma juuri hyvillä kasvupaikoilla. Jos hiveniä on käytet-tävissä liian vähän, se voi aiheuttaa ongelmia typen hyväk-sikäyttöön. Nurmen ravinnepuutoksia on vaikea havain-noida, koska niitä harvoin tunnistaa paljaalla silmällä”, Ellä sanoo. ”Siksi rehuanalyysin kivennäismäärityksen teko on tärkeää.”

Sinimailasen Ellä kertoo olevan maailmalla ruokinnan val-kuaiskomponentti. Suomessa sitä käytetään säilörehunur-missa yhtenä osana nurmiseosta.

Valitse omalle tilalle sopivat nurmikasvit

Laidunkasvivalinnassa on tärkeää ottaa huomioonoman tilan olosuhteet.


Ruokinta

Säilörehuun liittyvien palvelui-den kehittämistä varten teim-me Artturi®-palveluista Val-man käyttäjille viime talvena avoimen kyselyn, johon vastasi

vajaat sata tuottajaa. Taustatietojen perus-teella kyselyyn osallistui hyvin erilaisia ja erikokoisia tiloja. Kyselyssä oli myös mah-dollista antaa vapaasti palautetta avoimil-la vastauksilla. Kiitos kaikille Artturi®-pal-velukyselyyn vastanneille! Palaute on tär-keää palvelujen kehittämisen kannalta.

Yhtenä kysymyksenä oli, miten aiot-te parantaa tilanne kannattavuutta tule-vaisuudessa? Vastauksissa erottui selväs-ti muutamia osa-alueita: tuotostason nos-taminen, hyvinvoinnin parantaminen, ruokinnan suunnittelu sekä nurmirehun sadon ja laadun parantaminen.

Tämä on tärkeä tulos, sillä nurmirehun laatu ja sato vaikuttavat niin suunnitte-luun, hyvinvointiin kuin tuotostasoon ja kertovat siitä, että säilörehupalveluille on tarvetta. Tätä tukee se, että tärkeiksi pal-veluiksi koettiin analyysipalvelu, korjuu-aikapalvelu ja näytelogistiikka maitoau-ton mukana.

Myös neuvontatarpeiden ja tärkeysjär-jestyksen perusteella laadunhallinta, säi-löntä ja tulosten tulkinta ovat vastaajien mukaan tärkeitä ja myös niitä asioita, jois-sa on vastaajien mukaan onnistuttu.

Kysely toi esille tarpeita myös palvelui-den kehittämiseen. Rehuanalyysin osalta huonoimmat arvosanat saivat tulosten luo-tettavuus ja hinta. Lisäksi kaivattiin mah-dollisuutta analysoida vielä enemmän eri-tyyppisiä näytteitä sekä nopeampaa, laajaa kivennäisanalyysiä.

Korjuuaikapalveluun kaivattiin aiem-paa aloitusta kevätsadon osalta sekä aktii-visempaa jälkisatoihin liittyvää toimintaa. Säilörehuneuvonnalta odotettiin enem-män tilakohtaista neuvontaa sekä aktiivis-ta, henkilökohtaista yhteydenpitoa tiloille.

Artturi®-rehuanalyysi Monet edellä mainituista asioista, esimer-kiksi kivennäisanalyysi ja uudentyyppis-ten näytteiden (muun muassa maissirehu-jen) analysointi, ovat työn alla tai jo mah-dollisia. Rehuanalyysikään ei koskaan ole täydellinen, joten kehitystyö on jatkuvaa.

Tässä yhteydessä on hyvä tuoda esille tietoa analyysitulosten luotettavuudes-ta. Artturi®-rehuanalyysit tehdään laajaa kivennäisanalyysiä lukuun ottamatta kaik-ki Valion Seinäjoen laboratoriossa. Kaik-kien menetelmien arvioinnin perusta on tulosvirhe, joka pyritään saamaan mahdol-lisimman pieneksi.

Artturi®-analyysin vahvuus ja ainutlaa-tuisuus on poikkeuksellisen laaja kalib-rointiaineisto, jolla saadaan pieni tulos-virhe ja se, että NIR-analyysi on kalibroitu laboratoriomenetelmillä, joiden toimivuus on puolestaan testattu eläinkokeilla. Näin

ollen Artturi®-analyysillä ja sen tuloksil-la on linkki siihen, mitä rehuille oikeasti lehmissä tapahtuu, esimerkkinä analysoi-tu D-arvo eli sulavuus.

Analyysin kehittämisen lisäksi laajan suomalaisen tuotantokoeaineiston perus-teella on selvitetty rehujen todellisia tuo-tantovaikutuksia, esimerkiksi syöntiin ja tuotosvasteeseen, joiden tuloksena on Artturi®-tulosteessa syönti-indeksi. Myös käymislaadun mittausmenetelmä poikke-aa yleisesti käytetystä menetelmästä, sillä se tehdään titrausmenetelmällä tuorees-ta näytteestä.

Jos haluaa verrata eri laboratorioiden tuloksia, on hyvä huomioida, että analyy-simenetelmät ovat usein erilaisia.

Artturi®-näytesaatteessa kysytään eri-laisia taustatietoja, joiden päätarkoitus on auttaa neuvontaa ja sen kehittämistä muun muassa tilastojen kautta. Taustatie-doilla, esimerkiksi säilöntäaineella, ei ole vaikutusta analyysin tulokseen, sillä ana-lysaattori ei tiedä säilöntäainetta. Ainoi-na poikkeuksina ovat kasvilaji ja sato, jot-ka ovat syönti-indeksin laskentaperusteita.

Suora palaute parantaa palvelujaJos analyysin tulos on poikkeava, siitä kan-nattaa aina olla yhteydessä tuotantoneuvo-jaan, laboratorioon tai Valion Alkutuotan-non asiantuntijoihin. Vaikka analyysit ovat melko pitkälle automatisoituja, liittyy pro-sessiin myös näytteenotto, käsi- ja ihmis-työtä, ja siten virheenkin mahdollisuus. Vain palautteen avulla voimme kartoittaa mahdollisia syitä poikkeavaan tulokseen ja tehdä tarvittaessa uusinta-analyysejä.

On hyvä kuitenkin myös muistaa, ettei huonolaatuinen rehu muutu erilaisella analyysillä paremmaksi, eli itseään ei kan-nata huijata. Viime kädessä lehmät kuiten-kin reagoivat laatuun ja sen muutoksiin.

Säilörehuneuvonta vahvistuuSäilörehuneuvonnan kehittäminen valio-laisille tiloille on asetettu Valion Alkutuo-tannon ja osuuskuntien lähiaikojen tär-keäksi tavoitteeksi, sillä säilörehulla ja

Tuloksia Valman Artturi®-palvelukyselystäTuotostason nostaminen, hyvinvoinnin parantaminen, ruokinnan suunnittelu sekä nurmirehun sadon ja laadun parantaminen nousivat kärkeen, kun Valman käyttäjiltä kysyttiin suunnitelmia tilansa kehittämiseksi. teksti Mikko Korhonen

ARTTuRi®-SäilöReHuPAlveluT

� Rehuanalyysi � Korjuuaikapalvelu� Säilörehuneuvonta � www.artturi.fi� Artturi®- tiedottaa kuukausikirje � Valman Artturi®-palvelut � Tuote- ja tarvikemyynti.


sen laadulla on keskeinen merkitys mai-totilan taloudelliseen tulokseen tuotok-sen, maidon laadun ja eläinterveyden kaut-ta. Maidon laatu vaikuttaa myös jalostuk-sen tehokkuuteen ja kustannuksiin mei-jereissä.

Yhtenä toimenpiteenä olemme nimen-neet osalle hankintaosuuskuntien tuotan-toneuvojista erikoistumisalueeksi säilöre-huasiat. Nämä Artturi®-säilörehuosaajat palvelevat teitä tuottajia säilörehuun liit-tyvissä asioissa, olipa kyse sitten sparra-uksesta, neuvonnasta, ongelmatapauksi-en selvittämisestä tai toiminnan kehittä-misestä. Artturi-säilörehuosaajat toimi-vat yhteistyössä Valion Alkutuotannon ja sidosryhmien asiantuntijoiden kanssa. Ottakaa heihin rohkeasti yhteyttä.

Kirjoittaja toimii kehityspäällikkönä Valio Alkutuo-tannossa.

POhJOLAN MAITOJari Korva 050 398 1064 [email protected]

Eija Järvinen 050 384 0555 [email protected]

MAITOSUOMISari Perälä 050 384 0116 [email protected]

ITÄMAITOTero Jokelainen 050 384 1124 [email protected]

VALIO ALKUTUOTANTO

Mikko J. Korhonen050 398 [email protected]

Laura Nyholm 050 384 [email protected]

Maarit Viljakainen050 398 [email protected]

Tiina Sirkjärvi vanhempainvapaalla

LÄNSIMAITORikard Westerlund 050 384 [email protected]

TUOTTAJAIN MAITO

Aila Loikkanen 050 384 [email protected]

ARTTURI® -SÄILöREHUOSAAJAT


Iisalmelaisella Henna ja Perttu Sirviön tilalla siirryttiin seosrehuruokintaan pari vuotta sitten valmistunutta pihattoa suunniteltaessa. Väkirehulisiä ei käytetä, ja kaikki lehmät saavat pelkkää seosrehua.teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka

SeoSReHu

Ǐ Seosrehuruokinta on Perttu Sirviön mukaan lunastanut suurimman osan sille asetetuista tavoitteista. Ruokinnalliset sairaudet ovat vähentyneet selvästi.

� Seosrehu lypsättää koko karjan tuotokseen katsomatta. Lehmät lypsetään 2 x 10 -takaalypsyasemalla.

Sirviöiden ajatuksena oli totuttaa sekä lehmät että itsensä seos-rehun käyttöön ennen uuden navetan valmistumista, jotta muutoksia ei tule kerralla lii-

kaa. Vanhassa navetassa seosrehu maistui, terveys parani ja maitoa tuli, mutta uudes-sa sama seos ei toiminutkaan. Maitotuotos sukelsi pari tuhatta litraa.

”Ensikoita oli paljon, mutta se ei selitä laskua kokonaan. Ongelmia oli varsinkin vanhemmilla lehmillä”, Perttu Sirviö ker-taa. ”Umpilehmien ape oli jäänyt ehkä lii-an laihaksi ja edellisen kesän rehut, varsin-kin toinen sato, eivät olleet sitä mitä nii-den piti olla.”

Seoksen energiataso jäi liian matalaksi ja sitä oli korjattava erilaisilla lisillä.

”Se tuli huomattua, että säilörehun huo-noutta ei voi täysin korjata. Seokseen ei saatu turvallisesti riittävästi energiaa”, isäntä myöntää.

Onnistuneen säilörehun ja reseptin muutosten myötä tilanne on parantunut oleellisesti, päivämaidot ovat nyt olleet 35–36 kilon välillä. 90 lehmän karjan kes-kituotos on 9 800 kiloa, rasvaprosentti 4,3 ja valkuaisprosentti 3,55.

Seosrehun teossa lähdettiin liikkeelle säilörehu-vilja-rypsi-kivennäisreseptistä. Nyt seoksessa on näiden lisäksi tuoretta juurikasleikettä, kalkitonta kivennäistä, kalkkia, soodaa natriumlähteenä, suojat-tua ureaa sekä tilanteen mukaan suojat-tua rasvaa. Kesällä lisätään lämpenemistä estävää ainetta.

”Yksinkertaisesta lähdettiin liikkeelle, mutta tähän kuoppaan on pudottu”, isän-tä naurahtaa.

Seoksen suunnittelun lähtökohdat ja tavoiteltavat arvot ovat yhä samat, seok-sen on oltava mahdollisimman optimi leh-män kannalta. Hintasuhteet eivät vaiku-ta juurikaan käytettäviin jakeisiin, mut-

lypsättää ainoana rehuna

Ruokinta

l”Seosrehuruokinnan onnistumi-seksi kunnossa täytyy olla keittokir-jan, kattilan ja kokin. Huono kokki – pie-leen menee, vaunu rikki – keitto palaa, huono resepti – ei tule hyvää”, tiivistää ProAgria Pohjois-Savon neuvoja Jouni Rantala.

”Seosrehuruokinnan idea on, että jokainen suupala on lehmälle aina sama, tuttu ja turvallinen. Se onnistuu vain hyvistä raaka-aineista”, Rantala korostaa. ”Seosrehuruokinta on siitä helppoa, että kaikkien ruokinta on joko kunnossa tai pielessä. Välimuotoja ei ole kuten erillisruokinnassa. Lehmää ei voi huijata.”

Säilörehun säilönnällistä laatua Ran-tala pitää tärkeimpänä tekijänä. Mitään törkyä ei voi seokseen piilottaa.

”Robottitiloilla kierto-ongelmat joh-

tuvat usein huonolaatuisesta säilöre-husta”, hän sanoo.

Hyvää seosrehureseptiä ei tehdä näkemättä lehmiä ja navettaa.

”Tilakäynnillä selviää asioita, joita ei tietokoneelta näy. Havainto tilalla voi olla usein tärkeämpi kuin mitä esi-merkiksi säilörehuanalyysistä selviää”, Rantala sanoo.

Navetassa hän kehottaa tarkkaile-maan lehmien märehtimistä, pötsien täyteisyyttä sekä lannan tasalaatui-suutta. Tyhjänä käyvää pöytää Rantala ei pidä ongelmana.

”Tämä sotii kaikkia nykykäytäntöjä vastaan, mutta mielestäni lehmällä ei välttämättä tarvitse olla koko ajan rehua tarjolla. Jos energiamäärä on riittävä ja lehmillä tilaa syödä, pöytä voi olla välillä tyhjäkin”, hän sanoo.

hyvä keittokirja, kattila ja kokki

ta niiden suhteisiin seoksessa kyllä. Sirviö siirtyisi mielellään käyttämään kokonaan murskeviljaa, mutta viljan ostaminen tuo-reena on osoittautunut hankalaksi.

Väkirehun osuus seoksessa on vaihdel-lut 46–51 prosentin välillä. Korkeammal-la väkirehuprosentilla on jouduttu välillä paikkaamaan niukkaa säilörehusatoa.

ensikot hyötyvät seosrehustaRuokinnan onnistumista seurataan kuu-kausittaisella Karjakompassin laskelmalla, joka yhdistää maitomäärät, maidon pitoi-suudet, lehmämäärän ja rehun kulutuk-sen. Syöntiä, maitomääriä ja lannan koos-tumusta tarkkaillaan päivittäin. Maidon lisänäytteillä seurataan erityisesti ureaa.

Seoksen reseptin tekee joko Terttu Mur-tola tai Jouni Rantala, molemmat ProAgri-an neuvojia. Perttu Sirviö tekee suunnitel-maan tarvittaessa pieniä muutoksia.

”Mielelläni lasken suunnitelmaa ja ihmettelen sitten, miksi lehmät eivät nou-data matematiikkaa”, hän sanoo hymyillen.

Eniten muutoksia seoksen reseptiin teh-dään säilörehun perusteella. Seoksessa on yleensä kahta eri säilörehua ja reseptiä päi-vitetään niiden analyysitulosten perusteel-la. Muut rehut pysyvät yleensä seoksessa samana useamman kuukauden.

Varsinkin ensikot tuntuvat Sirviön mukaan hyötyneen seosrehuun siirtymi-sestä. Erillisruokinnan aikaiset märepalat ja happamat pötsit ovat jääneet pois ja poi-kimahalvaukset vähentyneet.

Erillistä tunnutusruokintaa karjassa ei ole. Lehmät syövät umpilehmien seosta poikimapäivään saakka ja vaihtavat suo-raan lypsävien seokseen. Ongelmia ei ole ollut, sillä myös umpilehmien seoksessa on hieman viljaa ja rypsiä.

Sirviöiden karjassa on sekä ay- että hol-stein-lehmiä ja kaikki saavat pelkkää seos-rehua. Parhaat heruvat seoksella liki 16 000 kilon vuosituotokseen.

”Ne, jotka olivat lihavia erillisruokinnal-la, ovat lihavia nytkin. Mutta uusia lihavia ei ole tullut”, isäntä kertoo.

Lehmät kuntoluokitetaan kolme kertaa vuodessa.

Apilanurmea lypsävilleLypsäville tehdään seos kerran päivässä, umpilehmille joka toinen päivä.

”Visiiriruokinta pakottaa hyvään seok-seen. Kukaan ei lapioi neljää tonnia rehua kourusta”, Sirviö tuumaa.

Myös määrä on mietittävä tarkoin, jotta ei jää tähteitä. Kesällä kourut siivotaan päi-vittäin, talvella muutaman päivän välein.

Sirviöt tekevät suurimman osan säilö-rehusta tarkkuussilppurilla laakasiiloihin. Vain osa kesäsyöttöön tarvittavasta rehus-ta on paaleissa. Rypsi, ohra ja viljaseos ovat pystysiiloissa laakasiilojen vieressä. Kiven-

mille korjattavissa nurmissa apilaa ei ole.Nurmet uudistetaan ohra-härkäpapu-

raiheinäkasvustojen kautta ja korjataan kokoviljasäilörehuna.

”Kuvitelma siitä, että kokoviljasäilöre-hulla voisi korvata säilörehua lypsävien ruokinnassa, on kyllä karissut. Se onnis-tuisi ehkä vain ajosilppurilla pitkään sän-keen tekemällä”, Sirviö sanoo. ”Nuorkar-jalle kokoviljasäilörehu sen sijaan sopii paremmin.”

näiset Sirviö annostelee rehuleikkurissa olevan rehun päälle ja nostaa vaunuun.

Säilörehun kuiva-ainetavoite on noin 30–35 prosenttia. Tällöin rehusta ei enää tule puristenestettä eikä seosrehuun tar-vitse lisätä vettä. Seoksen kuiva-ainepitoi-suus on 40 prosenttia.

Tilan pellot, vuokramaineen 78 hehtaa-ria, ovat uudistettavia aloja lukuun otta-matta nurmella. Lypsäville korjattavissa nurmissa on puna- ja valkoapilaa, umpileh-

Ruokinnan onnistumista seurataan kuukausittaisella Karjakompassin laskelmalla.


Ǐ Rehuntekoon Perttu Sirviö on ottanut ylimääräisen traktorin polkemaan. Jouni Rantala toteaa sen kannattavan, rehu on säilynyt hyvin.


Ruokinta

Säilöntäaineen tehokkuus voi olla hyvin erilainen säilöttäes-sä eri kasvilajeja. Lisäksi käyt-tövarmuuteen ja rehun laatuun vaikuttavat erityisesti säilöttä-

vän kasvimateriaalin kuiva-aine- ja soke-ripitoisuudet.

Säilöntäaineissa käytettävien lisäainei-den tehokkuus arvioidaan EU:n säädös-ten mukaan erikseen kolmessa luokassa. Hyväksyntämenettelyssä todetaan toimii-ko lisäaine kasvimateriaalissa, jossa on vähän (alle 1,5 % tuoreessa rehussa), kes-kinkertaisesti (1,5–3,0 %) tai paljon (yli 3,0 %) sokeria.

Sokeripitoisuusluokitus kuvaa säilön-nän vaikeusasteetta. Pitoisuus ilmaistaan tässä yhteydessä tuoreessa rehussa eikä kuiva-aineessa, kuten se yleensä esitetään rehuanalyysissä. Vähän sokeria sisältävä raaka-aine on vaikeasti säilöttävä, keskim-mäinen luokka kohtalaisen vaikeasti säi-löttävä ja paljon sokeria sisältävä helpos-ti säilöttävä.

Sokeripitoisuuteen vaikuttaa selkeäs-ti kasvilaji, mutta myös monet muut teki-jät kuten kasvin kehitysaste, korsi/lehti-suhde, veden ja ravinteiden saanti, läm-pötila ja päivän pituus. Sokeripitoisuus on myös yhteydessä rehun kuiva-ainepi-toisuuteen. Kun rehua esikuivataan, vettä haihtuu ja sokerin osuus tuoreessa rehu-massassa lisääntyy. Tämä on yksi syy mik-si rehun kuivuminen parantaa säilönnän edellytyksiä. Sokerin absoluuttinen määrä ei toki lisäänny kuivumisen aikana. Päin-

Sokeria raaka-aineessa, % tuoreessaalle 1,5 1,5–3,0 yli 3,0

Kuiva-aine, g/kg Painorehu 195 218 297

Muurahaishapporehu 211 228 301

pH Painorehu 4,59 4,19 4,29

Muurahaishapporehu 4,10 4,02 4,15

Ammonium-N, g/kg N Painorehu 131 93 70


Etikkahappo Painorehu 43 33 22


MuuRAHAiSHAPPo osoitti tehonsa säilöntäaineena Yksittäisessä säilöntäainetutkimuksessa syntyy uutta tietoa. Kokonaiskuva säilöntäaineen toimivuudesta erilaisissa olosuhteissa saadaan vasta, kun tutkimuksia toistetaan ja niistä tehdään yhteenveto. Laajan tulosaineiston analysointi vahvisti muurahaishapon parhaimman toimintavarmuuden erityisesti vaikeissa säilöntäolosuhteissa.Seija Jaakkola

Rehujen käymislaatu

Muurahaishapon annostustason vaikutus rehun ph-arvoon

Muurahaishappo, kg/1 000 kg0 1 2 3 4 5 6 7 8

5,00

4,75

4,50

4,25

4,00

3,75

3,50

3,25

pH

Ǐ Muurahaishapporehun käymislaatu oli painorehua (ei säilöntäainetta) parempi kaikissa raaka-aineen sokeriluokissa.

Ǐ Annostustason vaikutus rehun pH-arvoon, kun raaka-aineessa on sokeria alle 1,5 % tuoreessa. Annostusmäärän vaikutus rehun happamuuteen on erityisen selvä raaka-aineen sokeripitoisuuden ollessa pieni. Annostus tarkoittaa muurahaishapon määrää, ei koko säilöntäaineen määrää.


3,63,73,83,94,04,1

4,24,34,44,54,64,7

0

20

40

60

80

100

120

140

Käytettäessä muurahaishappoa rehun käymislaatu ei riippunut raaka-aineen sokeripitoisuudesta.

Rehujen ph

vastoin se vähenee jonkin verran, koska osa niitetyn kasvin sokerista menetetään hen-gitystappioina.

kokeista puolet kotimaisiaTilastolliseen analyysiin perustuvassa yhteenvedossa oli mukana 62 säilöntäko-etta, joista noin puolet oli kotimaisia. Pää-osa kokeista oli tehty heinäkasveilla erilai-silla korjuumenetelmillä. Muurahaishapon ja samalla myös biologisten säilöntäainei-den vaikutusta tutkittiin edellä mainitun sokeriluokituksen mukaan.

Aineistossa kasviraaka-aineen sokeripi-toisuus vaihteli ennen säilöntää 22–273 g/kg ka. Kotimaisissa tutkimuksissa vaihte-lu oli välillä 65–158 g/kg ka, eli suurimmat pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin ulkomaisissa kokeissa.

Meillä yleisesti käytetyt timotei ja nur-minata sisältävät tyypillisesti vähemmän sokeria kuin raiheinä. Palkokasvien, kuten apilan ja sinimailasen, säilöntää vaikeuttaa melko pieni sokeripitoisuus. Saman kasvi-lajin sokeripitoisuus voi vaihdella kuiten-kin suuresti eri olosuhteissa.

Muurahaishappo toimii vaikeasti säilöttävässä rehussaKun muurahaishapporehua verrattiin ilman säilöntäainetta (painorehu) tehtyi-hin rehuihin, se paransi rehun laatua kai-kissa sokeriluokissa. Mitä vähemmän raa-ka-aineessa oli sokeria, sitä selkeämpi oli muurahaishapon rehun pH:ta alentava vai-kutus sekä ammoniakin ja etikkahapon määrää vähentävä vaikutus. Pieni sokeri-pitoisuus yhdistyi rehun pieneen kuiva-ainepitoisuuteen. Suurimman sokeripi-toisuuden luokassa oli myös suurin kuiva-ainepitoisuus.

Muurahaishappo on happosäilöntäai-neiden tärkein vaikuttava aine. Yksi keskei-nen rehun laatua säätelevä tekijä on hapon

annostusmäärä. Säilöntätuloksen kannal-ta on oleellista vaikuttavan aineen annos-tus, joten valmisteita verrattaessa säilön-täaineen koostumus ja annostelusuositus täytyy tietää. Muurahaishapon osuus voi olla erilainen eri säilöntäaineissa, koska muiden kemikaalien ja veden osuus voi valmisteissa vaihdella. Lisäksi useimmis-sa säilöntäaineissa osa haposta on suolana (esimerkiksi ammonium- tai natriumfor-miaattina), jonka happovaikutus ei vastaa vapaata happoa.

Säilöntäaineen annostussuositusta on syytä noudattaa, jotta rehun pH laskee riit-tävästi ja muurahaishapon pilaajamikro-beja estävä ominaisuus pääsee vaikutta-maan. Säilöntäaineessa mahdollisesti ole-vien muiden aineosien vaikutus ei myös-kään ole riittävä, jos annostelu on liian niukka.

Kun muurahaishapon käyttömäärä ton-nia kohden lisääntyy, ammoniakin ja vir-hekäymishappojen pitoisuus vähenee. Samalla rehuun jäävän sokerin pitoisuus lisääntyy. Analyysissä todetut muutokset osoittavat rehun laadun ja ruokinnallisen arvon paranevan annostustason lisäänty-essä. Annostelussa tehty ”säästö” voi hel-posti tulla kalliiksi.

Muurahaishapon vertailu biologisiin säilöntäaineisiinMuurahaishapporehua verrattiin paitsi painorehuun, myös biologisilla säilöntäai-neilla tehtyihin rehuihin. Näissä oli muka-na sekä maitohappobakteereilla että bak-teereiden ja entsyymien seoksilla tehtyjä

koerehuja, joista tässä käytetään yhteisni-meä ymppirehut.

Rehun pH:n ja ammoniumtypen perus-teella paino- ja ymppirehujen laatu ei ollut hyvä raaka-aineen sokeripitoisuuden olles-sa alle 1,5 % tuoreesta. Painorehun laatu ei ollut hyvä myöskään silloin, kun sokerin määrä oli keskinkertainen (1,5–3,0 %).

Käytettäessä muurahaishappoa rehun käymislaatu ei riippunut raaka-aineen sokeripitoisuudesta. Laatu oli hyvä kaikis-sa sokeriluokissa. Muurahaishappo rajoit-taa sokerin kulumista käymisreaktioissa, jolloin jäännössokerin pitoisuus on muu-rahaishapporehussa suurempi kuin muis-sa rehuissa.

Raaka-aineen sokeripitoisuus ei ole tiedossaRehukasvin sokeripitoisuuden vaihteluun on vaikea reagoida, koska tarkkaa pitoi-suutta ei tiedetä rehua tehtäessä. Yksi todennäköinen tilanne pienen sokeripi-toisuuden esiintymiseen on sateiset kor-juuolot, jolloin rehusta tulee märkää. Huo-non laadun syitä voi tässä tapauksessa olla rehun teko ilman säilöntäainetta tai biolo-gisen säilöntäaineen käyttö tai happosäi-löntäaineen liian pieni annostus.

Edellä esitellyn analyysin perusteel-la muurahaishapon käyttö ja sen riittävä annostelu pienentää rehun laaturiskejä, koska silloin lopputulos ei ole sidoksissa kasvin sokeripitoisuuteen.

Kirjoittaja toimii yliopistonlehtorina Helsingin yli-opiston maataloustieteiden laitoksella.

Painorehu Ympit Happo Painorehu Ympit Happo

Sokeri alle 1,5 %Sokeri 1,5–3,0 %Sokeri yli 3,0 %

pH g/kg N

Sokeri alle 1,5 %Sokeri 1,5–3,0 %Sokeri yli 3,0 %

Ǐ Paino-, ymppi- ja muurahaishapporehujen pH ja ammoniumtypen osuus. Kuiva-ainepitoisuudet sokeriluokissa olivat 230 (alle 1,5 %), 250 (1,5–3,0) ja 320 g/kg (yli 3,0 %).

Rehujen ammoniumtypen määrä


Hyviin tuloksiin päässeet auto-maattilypsytilat painottavat ruokinnassa nimenomaan säilörehun laatua ja koostu-musta hyvän lehmäliikenteen

saamiseksi. Tilojen sanoin säilörehu on ykkönen ruokinnassa.

Etelä-Pohjanmaalla on käynnissä Työte-hoseuran (TTS) kehitys- ja tutkimushanke Automaattilypsy – navetan toiminnallisuus, jonka seurantatilojen ruokinnoista tehty-jen tulosten mukaan automaattilypsyti-lalla kannattaa tavoitella ja tuottaa hyvin sulavaa (D-arvo 680–700) säilörehua. Sen tulee olla myös säilönnälliseltä laadultaan vähintään rehuanalyysissä ilmoitetuilla tavoitealueilla.

Tiivistetysti säilörehusta voi todeta, että hyvä säilörehu ei ole ainoa hyvään tulok-seen vaikuttava tekijä automaattilypsyssä, mutta huonolaatuinen säilörehu voi sot-kea lehmäliikenteen ja estää hyvän tulok-sen saamisen.

enemmän maitoa, useammin lypsyjäTutkimuksissa maailmalla on todettu, että maitotuotoksella ja lehmien lypsykäyn-neillä on yhteys. Näin oli myös automaat-tilypsytilojen hankkeen seurantatiloilla. Suurempi maitomäärä tuotti useampia

SäilöReHun lAATunäkyy lehmäliikenteessä

Maitotuotos ja lehmien omatoiminen lypsyllä käynti liittyvät yhteen. Siksi lehmien vapaaehtoista lypsyllä kulkemista edistävät kaikki ne ruokinnan tekijät, jotka ylläpitävät hyvää maidontuotantoa, syöntiä ja terveyttä. teksti ja kuva Lea Puumala

Säilörehun haihtuvien rasvahappojen vaikutus lypsykertoihin

Ruokinta

lypsykertoja ja pienemmällä maitotuotok-sella lypsykäyntejä oli vähemmän.

Koska lypsykäynneillä ja maitotuotok-sella on yhteys, automaattilypsytilan arjen työssä ja lehmien omaehtoisessa lypsyllä kulkemisessa on merkitystä kaikilla niillä säilörehun koostumus- ja käymislaatuomi-naisuuksilla, jotka ylläpitävät hyvää mai-dontuotantoa ja syöntiä.

Lehmät syövät enemmän käymislaadul-taan hyvää säilörehua kuin virhekäynyttä. Sulavuuden parantuessa säilörehun syön-

ti kasvaa. Kevätsäilörehu tuottaa ja maittaa kesäsäilörehua paremmin. Siilon avaamisen jälkeen jälkikäynyt ja lämmennyt säilöre-hu maittaa huonosti ja maitotuotos kärsii.

Hyvä säilöntälaatu edistää lypsyllä kulkua Säilörehun käymislaadun heikentyminen vähensi lehmien lypsykertoja automaatti-lypsyhankkeen seurantatiloilla. Tulos ker-too, että se mitä tehdään kesällä säilörehua korjatessa pelloilla, varastoissa tiivistämi-

2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 2,7

18

16

14

12

10

8

6

4

2

0

Haihtuvat rasvahapot g/kg ka

Lypsykertoja / lehmä / vrk

Ǐ Säilörehun rasvahappojen vähentyessä lypsykertojen määrä lisääntyy. Kuviossa on käytetty yhden seurantatilan tietoja vuoden ajalta.

sessä ja siilojen peittämisessä, näkyy joka ikinen päivä lehmien liikkumisessa nave-tassa ja tietokoneen ruudulla automaatti-lypsyssä.

Haihtuvien rasvahappojen ja ammoni-akkitypen kertyminen säilörehuun lisä-si lypsyllä käymättömien ja viive- ja huo-mautuslehmien listaa, lypsylle haettavien lehmien määrää, ja vähensi vapaaehtoisia lypsyllä käyntejä.

Säilörehun käymislaadun heikkenemi-sen negatiivinen vaikutus oli suurempi silloin, kun eläimiä robottia kohden oli enemmän ja lypsyrobotille pääsy oli siten haasteellisempaa.

Sokeripitoisuuden lisääntyminen säi-lörehussa vaikutti positiivisesti lehmien lypsyllä käyntiaktiivisuuteen, koska hyvin säilyneessä rehussa sokeria on enemmän.

Hyvä sulavuus ylläpitää lypsyaktiivisuutta Automaattilypsytilahankkeen seuranta-tiloilla säilörehun sulavuuden paranemi-nen yhdistyi lähes poikkeuksetta useam-piin lypsykäynteihin. Kun lypsyllä käynnit vähenivät säilörehun sulavuuden ollees-sa korkea, rehussa oli virhekäymisiä ja esi-

Ǐ Hyvä ruokahalu, terveet jalat, maittava ja lypsättävä säilö- tai seosrehu ruokinta-pöydällä sekä houkutusväkirehu robotissa saavat lehmän kulkemaan lypsyllä omatoimisesti.

TARJOAMME TYYTYVÄISYYSTAKUITA

MEIJERITEOLLISUUTEEN

Tarjoamme tyytyväisyystakuita meijeriteollisuuteen jossa keskitytään innovointiin ja

prosessien kehittämiseen, laajennamme tuotevalikoimaamme jotta voimme tarjota

asiakkaillemme enenmän vahtoehtoja ja ratkaisuja. Avaimet käteen ratkaisulla

alkaen suunnitelusta räätälöityihin järjestelmiin ja komponentteihin. SPX auttaa Teitä

käsittelemään tuotteita Teidän tavallanne. Ota yhteyttä jo tänään niin saat selville

hiljan julkaisemamme uudet ratkaisut ja alan johtavimmat tuotemerkit. Näin voimme

auttaa Teitä prosessinne päivittäisissä haasteissa.

WEB: www.spx.fi tai www.spx.com

Seital Separation Technology

merkiksi haihtuvien rasvahappojen määrä oli lisääntynyt.

Kun säilörehun sulavuus oli korkea, joil-lain seurantatiloilla vähennettiin väkire-hua ja toisilla lisättiin olkea seosrehuun. Kumpikin menetelmä toimii lehmien aktiivisuuden ylläpitämisessä ja antaa kar-kearehun kuitua mahojen ja jalkojen ter-veyden ylläpitämiseen.

Automaattilypsyssä oljen lisääminen seokseen voi joskus kuitenkin johtaa epä-toivottuun tulokseen, jos olki jää pitkäk-si ja se ei ole sekoittunut kunnolla seos-rehuun. Lehmät lajittelevat aina seosta ja etsivät vain parasta suuhunsa, jolloin pit-kä, huonosti sekoittunut olki jää syömättä. Jos seosrehua on niukasti tarjolla tai päi-vän aikana rehu on välillä lehmien ulot-tumattomissa, voivat arat lehmät, kuten ensikot, joutua syömään olkea suunnitel-tua enemmän.

Säilörehusta energiaa poikimisen jälkeenHerumiskausi ja hyvän ruokahalun yllä-pitäminen on yksi kriittinen kohta lyp-sykäyntien osalta. Näkyvästi tai piileväs-ti ketoosista kärsi vä lehmä syö huonos-ti. Sitä ei silloin välttämättä kiinnosta lyp-syrobotin väkirehut ja lypsyllä kulku on tahmeaa.

Poikineen lehmän energiansaannin var-mistamisessa on syytä muistaa, että ruo-

kintapöydältä tarjottu säilörehu tai siitä tehty seosrehu ovat merkittäviä energian-lähteitä. Hyvin sulavasta säilörehusta irto-aa yhdessä suupalassa enemmän energiaa kuin huonommin sulavasta.

Maittava rehu ruokintapöydällä houkut-telee syömään, joten myös käymislaadun merkitys on suuri syöntikyvyn ylläpitämi-sessä herumiskaudella.

Tuore rehu ruokintapöydällä aktivoiKerran vuorokaudessa tapahtuva ruokinta-pöydän tyhjentäminen ja puhdistaminen varmistaa maittavamman rehun ja samal-la ylläpitää korkeampaa maidontuotan-toa ja aktivoi lypsylle. Hyvälaatuisen säi-lö- tai seosrehun jämien kertyminen ruo-kintapöydälle parin kolmen päivän ajan talvikaudellakin vähentää lehmien lypsyl-lä käyntiaktiivisuutta.

Säilörehun ja seosrehun lämpenemi-nen ruokintapöydällä vaikuttanee syön-tiin samoin kuin säilörehun lämpenemi-nen siilon syöttörintamuksessa. Etelä-Poh-janmaalla juuri päättyneessä NurmiArttu-ri-hankkeessa säilörehun jälkikäyminen ja lämpeneminen siilossa vähensi säilörehun syöntiä 1–2 kuiva-ainekiloa lehmää koh-den ja alensi lehmäkohtaista maitotuotos-ta kilosta kahteen. Kirjoittaja toimii erityisasiantuntijana TTS Työte-hoseurassa.


Marina (Nina) von Keyser-lingk on kanadalainen pro-fessori ja tutkimusryhmän vetäjä. Hän valloitti helmi-kuussa Valion Navettasemi-

naarissa yleisönsä esittämällä tutkimus-ryhmänsä havaintoja selkeästi ja mukaan-sa tempaavasti.

yksilökarsinassa juotetuilla vasikoilla oppimisvaikeuksiaYksilökarsinassa koko juottokauden kas-vatettujen vasikoiden oppimiskyky on hei-kompi ja ne ovat pelokkaampia kuin jo var-hain parikarsinaan siirretyt vasikat. Niil-lä kestää myös kauemmin tottua ympä-ristössä tapahtuviin muutoksiin. Tämän totesi Keyserlingkin tutkijaryhmä jo vuosi-na 2010 ja 2012 julkaisemissaan tutkimuk-sissa1.

Kyseisissä kokeissa verrattiin keskenään yksilö- ja parikarsinassa neljän päivän iäs-tä juottokauden loppuun kasvatettuja hol-stein-rotuisia vasikoita. Yksin kasvatet-tujen vasikoiden aivojen sopeutumisky-ky ei ilmeisesti kehittynyt normaalisti. Ne esimerkiksi oppivat käyttämään väkire-huautomaattia vasta kahden päivän kulut-tua uuteen karsinaan siirtämisen jälkeen, kun parikarsinassa kasvatetuilla vasikoilla saman asian oppimiseen meni vain muu-tama tunti.

Myöhemmissä tutkimuksissa2 todet-tiin, että yksin kasvatetut vasikat eivät osaa muuttaa käyttäytymistään uusissa olo-

yksin vai yhdessä?Kasvaako vasikka yksinään tyhmäksi? Pitäisikö umpiosaston parsien olla väljempiä? Onko syönnin notkahdus ennen poikimista normaalia? Kanadalaisella tutkimusryhmällä on aiheesta tuoreita ja mielenkiintoisia tuloksia.

teksti Kristiina Sarjokari

Ǐ Juottovasikka kannattaa kasvattaa vierotuksen jälkeen parikarsinassa tai pienessä, korkeintaan kuuden vasikan ryhmässä.

suhteissa yhtä hyvin kuin parikarsinois-sa kasvatetut, eivätkä ne totu ympäristös-sä tapahtuviin merkityksettömiin muu-toksiin yhtä nopeasti kuin parikarsinas-sa kasvatetut. Ne eivät ala tutkia ympäris-töä yhtä nopeasti kuin parikarsinassa kas-vatetut, vaan suhtautuvat esimerkiksi kar-sinaan tuotuun ämpäriin pelokkaasti kerta toisensa jälkeen.

Nopeasta ympäristöön sopeutumises-ta on hyötyä esimerkiksi eläimen siirty-essä karsinasta tai makuuparsiosastosta toiseen. Uteliaat ja rohkeat eläimet tutki-vat ja kokeilevat mielellään uusiakin asi-oita, vaikkapa lypsyrobottia tai ruokinta-automaattia.

hyvin-vointi

PääkoHdAT

� Parikarsinassa kasvaneista juottovasikoista kehittyy oppivaisempia� Sorkkaongelmia ehkäistään umpilehmien ja vastapoikineiden makuumukavuudella� Voimakas tunnutus voi altistaa asetonitaudille� Suuri osa pihattolehmistä hyötyy ruokintarauhan lisäämisestä.

KuVA: tAPAnI KIVInen


Pelokkuudesta sitä vastoin on haittaa vasikan, hiehon ja lehmän jokapäiväisessä elämässä. Pelokkaat eläimet voivat käyttäy-tyä arvaamattomasti. Niiden kokema stres-si vaikuttaa paitsi niiden oppimis-, kasvu- ja tuotoskykyä alentavasti, myös eläimen ja hoitajan loukkaantumisriskiä lisäävästi.

väljemmistä parsista hyötyä umpiosastollaSorkkasairaudet ja ontuminen ovat lypsy-lehmän haitallisimpia vaivoja, mahdolli-sesti jopa utaretulehdusta merkittävämpi sairausryhmä. Ontuvan lehmän on todet-tu olevan pitkään, jopa viikkoja, sorkis-taan kipeä, vaikkei se kovin voimakkaasti linkuttaisikaan.

Ontuva kävelee hitaammin ja vähem-män, makaa enemmän ja ahtauttaa piha-ton käytäviä kulkemalla hitaammin pai-kasta toiseen ja seisomalla enemmän taka-jalat ulos parresta. Se ajetaan useammin pois ruokintapöydästä ja se sairastuu hel-pommin piilevään tai oireilevaan asetoni-tautiin.

Ontuvilla on enemmän munasarjojen toimintahäiriöitä, heikentynyt kiimakäyt-täytyminen, enemmän siemennyksiä poi-kimista kohden ja pidentynyt poikimavä-li. Niiden maitotuotos on alentunut ja ne lopetetaan muita lehmiä todennäköisem-min tilalla.

Uusimman tutkimustiedon mukaan suu-ri osa sorkkavaurioista saa alkunsa jo ajan-jaksolla, joka alkaa kolme viikkoa ennen ja loppuu kolme viikkoa jälkeen poikimisen. Englanniksi jaksoa kutsutaan nimellä tran-sition period, mutta vakiintunutta suomen-kielistä termiä ajanjaksolle ei ole.

Syyt sorkkasairausriskin lisääntymiselle lienevät osittain fysiologisia ja osittain leh-mien käyttäytymisestä johtuvia. Von Key-serlingk kumppaneineen havaitsivat kah-dessa kokeessaan3,4, että ne lehmät jotka seisovat parsissa takajalat lantakäytävällä, varsinkin tuolla transition period -ajanjak-solla, saavat huomattavasti todennäköi-semmin sorkkiinsa anturahaavaumia tai pahoja vertymiä kuin muut lehmät.

Ummessa olevien ja vastapoikineiden parsien pehmeyteen ja väljyyteen satsaa-minen on siis erityisen kannattavaa. Jos lehmän sorkat säilyvät kunnossa tuon kriittisen ajanjakson, on alkanut lypsy-kausi päässyt hyvään alkuun ja lehmän saa parhaassa tapauksessa pitää vielä seuraa-vankin lypsykauden.

Tunnutuksesta voi olla jopa haittaaVoimakkaalla tunnutuksella voi olla nega-tiivista vaikutusta lehmän terveyteen poi-kimisen jälkeen. Keysrlingkin tutkimus-

lProfessori Marina von Keyserlingk on tutkimus-ryhmineen selvittänyt muun muassa vasikoiden ja lehmien hyviä hoitokäytäntöjä ja olosuhteita. Ryhmä työskentelee kanadalaisessa yliopistossa nimeltään The University of British Columbia. Yli-opistolla on oma tutkimusnavetta, jossa asustaa noin 500 lehmän holstein-karja.

Ryhmän tutkimushankkeet ovat sekä käytän-nönläheisiä että ajankohtaisia, ja ne toteutetaan suurelta osin karjanomistajien rahoituksella. Tut-kimustulokset ovat vapaasti luettavissa interne-tissä osoitteessa http://awp.landfood.ubc.ca/. Yleistajuisen tutkimusraportin voi halutessaan saada itselleen jo heti sen ilmestyttyä liittymällä ryhmän postituslistalle. Se onnistuu lähettä-mällä pyyntö liittymisestä Chris McGill’lle ([email protected]).

Ummessa olevien ja vastapoikineiden parsien pehmeyteen ja väljyyteen satsaaminen on erityisen kannattavaa.

ryhmän tuoreet tulokset antavat aihetta pohtia myös sitä, onko varsinainen tun-nutus lainkaan tarpeen, ainakaan seosre-huruokinnassa.

Vuonna 2012 julkaistussa tutkimukses-saan5 kanadalaiset havaitsivat, että sillä ryhmällä holstein-lehmiä joiden umpi-kauden rehustus oli pidetty samana (1,41 Mcal/kg; 48 % NDF) koko umpikauden, oli alhaisemmat ketoainepitoisuudet veressä ja vähemmän piilevää ketoosia verrattuna ryhmään, jonka ruokintaa oli väkevöitet-

ty (1,46 Mcal/kg; 41 % NDF) kolme viikkoa ennen poikimista.

Väkevämpää dieettiä syöneet lehmät söivät enemmän kuiva-ainetta ennen poi-kimistaan, mutta ryhmien välillä ei havait-tu eroja kuiva-aineen syöntikyvyssä poiki-misen jälkeen.

Koko umpikauden samaa seosta saa-neet lehmät lypsivät hiukan vähemmän ensimmäisten lypsykuukausiensa aikana, mutta tiinehtyivät hiukan vertailuryhmää paremmin. Veressä liiallisena esiintyvät

Ǐ UBC:n tutkimusvasikoita joilla on liiketunnistimet.

Ǐ Kanadalainen professori Marina von Keyserlingk tutkii muun muassa vasikoiden ja lehmien hoitokäytäntöjä ja olosuhteita.

Keyserlingkin tutkimusryhmä

uu

KuVA: uBC

KuVA: uBC

ketoaineet vaikuttavat esimerkiksi suoraan veren valkosoluihin ja munasolujen laa-tuun, ja siten muun muassa heikentävät taudinvastustuskykyä ja tiinehtyvyyttä.

Terveellä lehmällä syönti vähenee vasta päivää ennen poikimista?Yksi mielenkiintoinen, aiempia käsityk-siä tuulettava kanadalaisten havainto6 oli, että terveiden lehmien kuiva-aineen syön-ti vähenee vasta keskimäärin poikimista edeltävänä päivänä.

Tutkimuksessa ne lehmät, joiden syön-ti (ja vedenjuonti) laski jo aiemmin, noin viikkoa tai kahta ennen poikimista, olivat jollain tavoin piilevästi sairaita. Lehmil-lä ei siis ollut vielä sairauden oireita, mut-ta todennäköisesti jo hiukan sairas olo, ja ne sairastuivat varsinaisesti vasta poikimi-sensa jälkeen.

Tutkijaryhmä oli videoinut kokeessa mukana olleiden lehmien ruokintapöy-täkäyttäytymistä. He havaitsivat, että ne lehmät, joiden syönti heikkeni useita päi-viä ennen poikimista, olivat ruokintapöy-dässä muita passiivisempia. Ne kävivät vain nopeasti syömässä ja poistuivat sit-ten pöydän äärestä. Normaalit lehmät viet-tivät jonkin verran aikaa pöydässä pelkäs-tään seisoskellenkin.

Piilevästi sairaat lehmät söivät muita vähemmän erityisesti silloin, kun tuoretta rehua oli juuri jaettu pöytään. Silloin ter-veet lehmät taas olivat aktiivisimmillaan ja kilpailu rehusta oli suurinta.

Ne lehmät, jotka sairastuivat poikimi-sen jälkeen, tuottivat jo heti poikimises-ta lähtien terveenä pysyneitä vähemmän maitoa. Niiden tuotos myös pysyi tervei-den tuotosta pienempänä lähes koko lop-pulypsykauden.

Syönnin heikkeneminen ennen poiki-mista ei siis olekaan välttämättä normaa-li ilmiö, vaan ensioire tulevasta sairastu-misesta. Koska sairaaksi itsensä kokevat lehmät ovat vähemmän aktiivisia ruokin-tapöydässä, niiden syöntikyvyn ja tuotos-kauden saattaa pelastaa sairaiden varhai-nen havaitseminen, ja riittävästä ruokin-tarauhasta huolehtiminen.

Tilaa pitää olla tarpeeksi, ja mieluum-min paikkoihin jaettu ruokintaeste. Sen on todettu vähentävän toisen pois ajamista ja parantavan ruokarauhaa.

Keyserlingkin ryhmän artikkelit joihin tekstissä viia-taan: 1De Viera ym. 2010 ja 2012, Journal of Dairy Science; 2Gaillard ym. 2014, PLos One; 3Proudfoot ym. 2010, Journal of Dairy Science; 4Dippel ym. 2011, Applied Animal Behaviour Science; 5Vickers ym. 2012, Journal of Animal Science; 6Huzzey ym. 2007, Journal of Dairy Science, 7Huzzey ym. 2006 ja DeVries ja von Keyserlingk 2006, Journal of Dai-ry Science.

Kirjoittaja toimii terveydenhuoltoeläinlääkärinä Valio Alkutuotannossa.

K-MAATALOUSK-MAATALOUSK-MAATALOUSwww.k-maatalous.fi

Ajankohtaista

Hinnat (sis. alv) voimassa mainitun kampanja-ajantai niin kauan kuin varatut erät riittävät.

A-paketti:3 x K-Agro Yhdistelmäpesujauhe 20 kg4 x Bio Color 8 kg2 x Pintty 10 l1 x Telimax 20 l2 x Green Easy Tabs 2 kg

44900/pkt

Norm. 545,20 €

B-paketti:2 x K-Agro Yhdistelmäpesuneste 60 l4 x Bio Color 8 kg2 x Pintty 10 l1 x Telimax 20 l2 x Green Easy Tabs 2 kg

49900/pkt

Norm. 587,50 €

Kampanja voimassa 31.10.2014 saakka.

RAHTIVAPAATTARJOUSPAKETITLisätietoa tarjouspaketeista saat myyjiltämme.

VUOROPESUNESTE

KAMPANJA!Tilaukset 17.10.2014 mennessä.Toimitukset marraskuussa.

2 kpl Drop Al + 2 kpl Drop Cid 70 kg:n tynnyreitä rahtivapaasti tilalle toimitettuna yhteishintaan

45900/pkt

Norm. 568,00 €

K-Agro Drop AL Sopii mainiosti eri lypsyrobottien pesuun! Emäksinen lypsykoneiden ja tilasäiliöiden vuoropesuaine. Poistaa tehokkaasti maidon jätteet lypsykoneista ja tilasäiliöistä.

K-Agro Drop CID Sopii mainiosti eri lypsyrobttien pesuun!Hapan lypsykoneiden ja tilasäiliöiden vuoropesuaine. Poistaa tehokkaasti maitokiven ja kerrostumat lypsykoneista ja tilasäiliöistä.

Sani-Bed, 25 kgKuivadesinfi ointiaine.

YhdistelmäpesujauheK-Agro, 20 kg Jauhemainen emäksinen pesuaine lypsykoneille ja tilasäiliöille. Koti-maista ykköslaatua. Hellävarainen kumiosille, sisältää desinfi ointi-aineen, hyvät raudansidontaomi-naisuudet. KiiltoClean.

Piilevästi sairaat lehmät söivät muita vähemmän erityisesti silloin, kun rehua oli juuri jaettu pöytään.



laske jo saavit alas ja mieti, voi-siko työn tehdä jotenkin toisin. Olisiko aika antaa hartioiden levätä? Vaihtoehtoja käsityönä tehtävälle saavikuivitukselle on,

sen osoitti juuri päättynyt kuivitushanke.Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tie-

toa menetelmistä, joilla kuivitus onnistuu isoissakin karjoissa sujuvasti ja kustannus-tehokkaasti ja vähemmän hoitajaa kuor-mittavasti. Tavoitteena oli parantaa nykyi-siä kuivittamiskäytäntöjä, joissa työ teh-dään pääosin käsityönä. Käsin tehty kui-vitus jää usein lehmien terveyden ja puh-taana pysymisen kannalta liian niukaksi.

Hankkeen keskeinen tavoite oli myös, että kuivituksen järjestäminen otettaisiin uusien navetoiden rakennussuunnittelus-sa nykyistä paremmin huomioon. Hank-keen toteuttivat yhteistyössä TTS Työte-hoseura, Maa- ja elintarviketalouden tut-kimuskeskus MTT sekä Työterveyslaitos TTL. Hanketta rahoittivat MMM ja Valio.

koneellinen kuivitus puolet nopeampaaIsossa karjassa kuivituksen koneellistami-nen on välttämätöntä työkuorman vähen-tämiseksi ja riittävän kuivituksen turvaa-miseksi. Työaikatutkimuksissa selvisi, että koneellisen kuivittamisen edut tule-vat esiin, kun käytettävät kuivikemäärät kasvavat. Vielä 50 lehmän karjassa kuivit-taminen hoidetaan saavista levittämällä 5–10 minuutissa, jos kuivikkeen välivaras-tot ovat lähellä. Ajettavilla levityskoneilla tai pienkuormaimen levityskauhalla työ-aika oli vastaavassa työssä yleensä 10–20 minuuttia. Siis kaksinkertainen, vaikka levitysmäärä olikin käsityönä tehtävässä kuivituksessa pienempi.

Laskennallinen työaika sadan lehmän kuivittamisessa on keskimääräisten työn-menekkien mukaan levityskoneilla 30 minuuttia, kun kuiviketta levitetään 10 lit-raa/parsi. Levitettäessä saavista sama kui-vikemäärä työllistää 60 minuuttia.

kuivitus koneella?Lehmät on kuivitettava, mutta ei oman terveyden kustannuksella. Kuivitushankkeen tulokset osoittavat hyvin toteutetun kuivituksen olevan yksi merkittävä osa kannattavaa lypsykarjataloutta.

teksti ja kuvat Sakari Alasuutari

hyvin-vointi


kuiviTTAjAn HuoneenTAulu

Kuivitushankkeen tuloksista julkaistaan ensi vuoden alussa käytännönläheinen kuivitusopas. Hankkeen materiaalin perusteella tehtiin muistilista hyvästä kuivittamisesta navetan huoneentauluksi.l Ota parsien riittävä kuivitus rutiiniksi l Koneellista kuivitustyötäl Suunnittele kuivittamisen koko ketju varastosta parteenl Puhdista parret ja levitä puhdasta kuiviketta 3–4 kertaa päivässäl Parsipedeilläkin tarvitaan reilu kuivitus. Paljas peti hiertää lehmien kintereitä. l Tarkkaile eläinten puhtautta ja kintereiden terveyttäl Käytä kuivitustyössä hengityksensuojaimial Käytä vain hyvälaatuisia kuivikkeital Varastoi kuivikkeet kuivassa paikassa.

varastoi korkeintaan viikkoHankkeessa selvitettiin, kauanko kuivik-keet säilyvät hyvälaatuisina navettavaras-toinnissa parsien etuosassa. Paikkaa käy-tetään yleisesti välivarastona, mutta varas-tointiaika vaihtelee. Toiset tuovat parsien eteen uutta kuiviketta viikoittain, toiset noin kolmen viikon välein.

Laboratorioanalyysien mukaan koko-naispesäkemäärä kasvoi kaikissa kuivike-materiaaleissa viikon kuluessa yli 1 x 106 pmy/g, jota joissakin tutkimuksissa on esitetty bakteerimäärän riskirajana. Tosin sanoen: jos käytäntönä on varastoida kui-vikkeita parsien etuosassa, kannattaa vara-ta korkeintaan viikon tarve. Tällä varmiste-taan kuivikkeiden laadun pysyminen riit-tävän hyvänä.

kuivita myös parsipedit!Lehmien puhtaudessa ei ollut eroja eri kui-vikkeiden välillä. Sen sijaan kuivittamat-tomissa olosuhteissa lehmät olivat likai-sempia kuin kuivitetuissa makuuparsis-sa, joten myös parsipedit tulee kuivittaa.

On hyvä muistaa, että lehmälle pelkkä parren pehmeys ei riitä. Pehmeällä, pal-jaalla parsipedillä lehmän kintereet hier-tyvät säännöllisesti rikki. Parsipedeillä on kuitenkin vaikeaa saada pysymään edes muutaman sentin paksuista kuivikeker-rosta: siksi kuivikkeen pehmeydellä on suuri merkitys kinnerhiertymien ehkäi-semisessä.

Parret suositusten mukaisiksiEpäsopivat parret vaikuttavat myös leh-mien puhtauteen. Parsien sopimattomuus aiheuttaa helposti sontimisen parteen, jos lehmä joutuu makaamaan parressa vinos-sa. Kuivike ei riitä sontaläjän kuivittami-seen, jolloin jalat ja utareet likaantuvat hel-posti.

Lisäksi lehmien vuorokausirytmiä selvi-tettäessä havaittiin, että epäsopivissa par-sissa lehmät seisoivat lähes yhtä usein kuin makasivat, mikä ei ole normaalia. Tämä ylimääräinen liikenne on kuivikkeiden parressa pysymisen kannalta huono asia. Lehmän parressakäyntikertojen ja parres-sa jäljellä olevan kuivikkeen määrän välil-lä todettiin selvä yhteys. Mitä useammin lehmä kävi parressa, sitä vähemmän kui-viketta oli jäljellä. Eri kuivikemateriaaleil-la ei tässä suhteessa ollut eroa.

Makuuparret on mitoitettava suosi-tusten mukaisiksi, jotta lehmät pääsevät nopeasti makuulle. Tarkista onko niska-puomi liian takana, jos lehmät eivät mene nopeasti makuulle makuuparteen nous-tessaan. Seisova lehmä parressa on yleensä merkki sopimattomasta parresta.

vaihtoehtoja koneellistamiseen löytyy Hankkeen tuloksena laadittiin yksinker-taiset malliesimerkit kuivituksen kone-ketjuista. Jokaiselle löytyy jotakin, ja myös parsinavetan kuivitustyötä kannattaa hel-pottaa. Matala eläintila ja ahtaat käytävät voivat estää varsinaisen koneellisen kui-vituksen, mutta kannettavat kuivikeastiat kannattaa vaihtaa vähintään pyörällisiksi.

Ajettavien tai työnnettävien kuivitus-laitteiden etuna on joustavuus navetan laajennustilanteissa. Hyvin toimiakseen

koneet vaativat kuitenkin selkeät ajolin-jat ilman pahoja kynnyksiä ja jyrkkiä mut-kia. Jos eläimet häiritsevät tai lattiaraken-teet estävät kuivikkeen koneellisen levityk-sen, voi harkita eläinten yläpuolelle asen-nettavia kisko- tai putkikuivitusjärjestel-miä. Ne voidaan ohjelmoida kuivittamaan myös itsenäisesti.

Kuivituslaitteiden soveltuvuudessa eri-tyyppisten kuivikkeiden levittämiseen on eroja. Laitetta hankittaessa on syytä sel-vittää myyjältä laitteen soveltuvuus kui-vikkeille, joita tilalla on tarkoitus käyttää.

kuivikepölyltä pitää suojautuaKuivikkeiden käsittely aiheuttaa pölypääs-töjä navettailmaan. Koneellinen levitys lisää kuivikepölyn määrää, jos laitteet lin-koavat kuiviketta parsiin. Pölyt kuitenkin laskevat yleensä nopeasti työjakson loput-tua, mutta pölyaltistumisen vähentämi-seksi tulee aina muistaa käyttää hengityk-sensuojaimia.

Koneellisessa kuivittamisessa poltto-moottorikäyttöisten koneiden käytöstä aiheutuu pienhiukkaspäästöjä, joita mini-moimaan voidaan moottorin pakoputkeen jälkiasentaa erillinen pakokaasujen hiuk-kassuodatin. Myös rauhallisella ajotavalla ja työskentelyn ajaksi navettaan järjeste-tyllä läpivedolla voidaan pakokaasupääs-töjä minimoida.Kirjoittaja toimii tutkijana TTS Työtehoseurassa.

Ǐ Kuivittamisen ei tarvitse olla työlästä ja hankalaa. Viime vuosina kuivikkeen levitykseen on tullut useita koneita ja laitteita erilaisiin tuotantoympäristöihin. Kun kuivikejärjestelyt mietitään jo navetan suunnitteluvaiheessa, kuivittamisesta ei tule käsityötä olosuhteiden pakosta. Koneellisesti kuivittaessa tulee aina muistaa käyttää hengityksensuojaimia.

� Lehmä viettää makuulla jopa puolet ajastaan, useissa jaksoissa ympäri vuorokauden. Reilusti kuivitettuun ja oikein mitoitettuun parteen lehmä menee makuulle mielellään ja vaivattomasti. Kun kuiviketta on tarpeeksi, parren pinta ei hierrä kintereitä.


nASevASTi TeRveydenHuolloSTA

KuVA: tuuKKA degerMAn

Ǐ Nasevan tehtävänä ei ole viranomaistoimintaan liittyvien tarkastuskäyntien tekeminen tiloilla, vaan sen tehtävänä on edistää ja koordinoida nautaterveydenhuoltoa ja rekisteröidä terveydenhuoltokäyntien tuloksia.

Tarttuvien tautien leviämisen hallinta on oleel-lista karjakoon suurentuessa ja tautipurkausten pahentuessa sekä eläinkaupan ja rahtikasvatuk-sen yleistyessä. Kun yksikkökoko kasvaa, tuo-tannon hallinta ja tilan kehittäminen edellyttä-

vät sähköisiä tietojärjestelmiä. Terveydenhuollon tietojen hallinta on keskitetty Nase-

vaan, josta tila ja kaikki tilan valtuuttamat tahot voivat tie-toja katsoa. Tavoitteena on saada kaikki nautatilat ja koko tuotanto mukaan järjestelmään.

Järjestelmät eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös asiantuntijoita. Eläinlääkäri auttaa terveydenhuolto-käynnillä näkemään terveyteen ja hyvinvointiin vaikutta-via ongelmakohtia ja vahvuuksia sekä suunnittelemaan toi-menpiteitä, joista tuottaja ja koko elintarviketuotantoket-ju hyötyvät.

Terveydenhuollon merkitys tulee jatkossa vain kasva-maan paitsi tilakoon suurenemisen takia, myös uudistuvan lainsäädännön myötä. Uusi eläintautilaki vierittää vastuu-ta ja uusia velvoitteita toimijoille. Tilalla on oltava esimer-kiksi suunnitelma tautien ehkäisemiseksi. Nasevassa muka-na olevilla tiloilla tämä on automaattisesti hoidossa, mikä-li terveydenhuoltokäynnit ja -suunnitelma ovat ajan tasalla.

Uuden lääkitsemislain mukainen lääkkeiden luovutus varalle edellyttää sähköistä lääkekirjanpitoa, johon Naseva soveltuu jo nyt hyvin. Tähän asti Nasevaa on käytetty enim-mäkseen ketjuinformaation tarpeisiin hoito- ja lääkitsemis-tietojen osalta.

Terveydenhuoltokäynti ei ole tarkastusETT ry:n ja Nasevan yhtenä tehtävänä on edistää ja koordi-noida nautaterveydenhuoltoa ja rekisteröidä terveydenhuol-tokäyntien tuloksia, ei tehdä tilalla viranomaistoimintaan liittyviä tarkastuskäyntejä. Terveydenhuoltokäyntejä teh-tiin viime vuonna 6 013 (sopimustiloja 7 548).

Tuottajalle terveydenhuoltokäynti maksaa yleensä sata-sesta ylöspäin, riippuen käytetystä ajasta ja tilalla havaituis-ta kehittämiskohteista. Eläinlääkäri tekee terveydenhuolto-käynnistä vähintään käyntiyhteenvedon Nasevaan tai halut-taessa erillisen terveydenhuoltosuunnitelman, joka voidaan tallentaa erillisenä liitetiedostona järjestelmään.

Tuottajan kannattaakin miettiä tarkkaan millaisesta ter-veydenhuollosta haluaa maksaa? Haluaako ostaa asiantun-tijoilta oikeaa osaamista ja palvelua, jota voidaan todella hyödyntää ja saada sijoitetut eurot takaisin parempana ter-veydentilana, tautisuojauksena, eläinten hyvinvointina ja parempana tuotoksena.

Tehokas tarttuvien tautien vastustaminen edellyttää kaik-kien tilojen liittymistä terveydenhuoltoon ja Nasevaan. Se on ainoa varma ja kattava keino seurata tilojen välisiä kontakte-ja ja tiloilla esiintyviä oireita sekä koota kaikki tutkimustu-lokset ja tilakäynnit yhteen tietojärjestelmään.

Näin mahdollistuu myös turvallisemman eläinkaupan toteutuminen. Eläinkaupassa on syytä muistaa myös ETU-nautakarjan terveystodistuksen käyttö. Nasevaan kerätyn terveydenhuoltokäyntitiedon mukaan vasta vajaa puolet eläinhankintoja tekevistä tiloista käyttää säännöllisesti ter-veystodistusta.

Mitä kysytään, mitä kerätään ja miten käytetään?Terveydenhuoltokäyntilomakkeella kysytään tilan tuotan-totiedoista ja toimintatavoista, muun muassa maitotuotok-sesta, pitoisuuksista ja rutiineista antibioottihoitojen yhtey-dessä sekä kuolleisuudesta. Eläinten hyvinvoinnista kerä-tään tietoa kysymällä ruokinnasta, olosuhteista, terveydes-tä ja eläinten käyttäytymisestä.

Terveydenhuoltotyössä tilan tietojen kattava hyödyntämi-nen edellyttää myös tuotannollisen terveydenhuollon kehit-tymistä. Tämä tarkoittaa yhteistyötä tuotosseurannan kans-sa, ProAgrian verkkopalvelujen hyödyntämistä myös tervey-denhuollossa, sekä raporttien edelleen kehittämistä muun muassa kuolleisuuden ja eläinvirtojen osalta.

Tarttuvat taudit iskevät ärhäkimmin juuri laajentaneeseen ja investoineeseen karjaan sekä pikkuvasikoihin, joilla ei ole samanlaista vastustuskykyä kuin vanhemmilla eläimillä.

Tehokkuutta ja turvaa nautaketjuun

PLC-ohjattu täysautomaattinen mattoruokkijayhdessä kiinteän MVM-pystyruuvisekoitin kanssamuodostaa täydellisen aperuokintaketjun.

Painoon perustuva jako takaa jokaiselle ryhmälle optimoidun määrän rehua niin monta kertaa päivässä kuin halutaan. Ryhmiä voi olla jopa 15 mattoruokkijaa kohden. Ohjaus voi ohjata jopa kolmea erillistä mattoruokkijaa sekä useita kuljettimia.

Pöytä on katettukokonaisratkaisut ruokintaan,lypsyyn, kalusteisiin, lannanpoistoonja eläinten hyvinvointiin

engineering for a better world GEA Farm Technologies

GEA Farm TechnologiesPetteri Virtanen040-5648484www.gea-farmtechnologies.com

Mestarifarmi Oywww.mestarifarmi.fi

140466_Anzeige_MVM_87_297_FI_.indd 1 12.08.14 11:01

nASevA

l Naseva on Eläintautien torjuntayhdistyksen ETT ry:n alaisuudessa toimiva internet-pohjainen, kansallinen nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä, jonka kustannuksista vastaavat ETT ry:n jäsenmeijerit ja -teurastamot. Tuottajalle Naseva on täysin maksuton. l Tällä hetkellä 57 % nautatiloista ja yli 75 % tuotannosta on mukana Nasevassa. Isoista, yli 100 lehmän karjoista 90 % kuuluu Nasevaan.

Terveydenhuoltokäynnillä kysytty tarttuvien tautien esiintyminen tilalla on osa poikkeamatilanteisiin varautu-mista, tautitilanteen hallintaa ja kontaktien jäljittämistä.

nautaketjuun jämäkkää toimintaa tautisuojauksessaToimivan nautaketjun tavoitteena on tuoda terveyttä ja hyvinvointia karjaan. Se tuo myös turvallisuutta eläinkaup-paan ja eläinten siirtoihin karjasta toiseen sekä parantaa välitysvasikoiden laatua ja vasikkakasvattamoiden eläinai-nesta. Tämä vähentää antibioottien käyttöä tuotantoket-jussa.

Kokonaisuuden hallintaan tarvitaan tehokasta nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmää ja kuulumista Nase-vaan. Samoin tarvitaan napakkaa eläinliikenteen hallintaa ja tulevaisuudessa nautatilojen terveysluokitusta ja hyvinvoin-nin vastuullisuutta kuvaavien raja-arvojen määrittämistä, mittaamista ja raportointia.

Tehokas nautaketjun kansallinen toimintatapa edellyttää hyvin toimivaa ja nopeaa tiedonkulkua sekä yhteistä sopi-musta kaikkia hyödyntävistä käytännöistä eläinkaupassa, tilojen tautisuojauksessa ja eläinliikenteessä. Ellei yhteistä tahtotilaa löydy, on jokaisen huolehdittava itse siitä, ettei tuotanto kaadu tarttuvien tautien ilmenemiseen tuotanto-yksikössä. Tällöin tarvitaan investointeja parempiin eristys-tiloihin tautisulkujen ja lastaustilojen muodossa. Myös lisä-työtä tarvitaan, kun tarvitaan erikoisjärjestelyjä eläinliiken-teen järjestämiseksi.

Osa Nasevan jäsenyrityksistä edellyttää kaikilta sopimus-tuottajiltaan kuulumista nautatilojen terveydenhuollon seu-rantajärjestelmään, Nasevaan. Yhdessä on helpompi sopia nautaketjun kansallisesta toimintatavasta ja tarvittavista muutoksista ja sitoutua toimimaan sovittujen periaattei-den mukaisesti. Normaalin eläinvälitystoiminnan puitteis-sa jäsenteurastamoiden on turvallisempaa välittää Nasevaan kuuluvien tilojen eläimiä, jolloin nämä tilat ovat luonnolli-sesti etusijalla välitysvasikoiden ostossa ja myynnissä sekä teuraseläinten noudoissa. Nasevaan kuulumattomien tilojen vasikoita on turvallisempaa viedä ainoastaan tiloille, jotka toimittavat kaikki eläimensä teuraaksi, eli käytännössä lop-pukasvattamoihin.

Erja Tuunainen asiantuntijaeläinlääkäri, ett ry


Maatalousyhtymä Erola Dai-ryn navetan lantakäytäväl-lä on yllättäen musta vasik-ka. Tuomo ja Juho Rusa-nen ryntäävät yhdessä vii-

pymättä pelastamaan vasikkaa. Otteista heijastuvat yhteisesti sovitut toimintata-vat. Tarvittavat välineet löytyvät etsimättä.

Tavallisesti tilan lehmät poikivat kui-vikepohjaisissa karsinoissa, joihin ne ote-taan 3–4 päivää ennen poikimista. Poiki-ma- ja vasikkatilat riittävät eläinmääräl-

Nuorkarja

Hiehojen poikimaikä23,5 kuukautta

Vasikoiden huolellinen hoito sekä hiehojen tarkka ruokinta ovat olleet avaintekijöinä Erola Dairyn hiehojen alhaiseen poikimaikään. Tilan toimintaan on saatu uusia näkemyksiä, kun poika Juho on opiskellut maidontuotantotiloilla Ranskassa, Saksassa ja USA:ssa.

teksti ja kuvat Taina Voutilainen

le, koska poikimiset jakautuvat tasaises-ti ympäri vuoden. Poikimisia seurataan ja tarvittaessa avustetaan. Erityisseurannas-sa ovat lehmät, joille käytettyjen sonnien indeksit kertovat poikimisriskeistä.

Tuomo ja Juho pesevät äsken synty-neen vasikan ja siirtävät sen kuiviin olkiin vasikkaosastolle. Emo löytyy lehmäosas-tolta helposti, ja se otetaan erilleen ja lyp-setään. Marjaana Rusanen juottaa vasikan. Se juo hyvin ja yrittää jo jaloilleen. Vasikan navan tarkastus kuuluu rutiineihin, ja kos-

ka poikimaolot eivät olleet optimaaliset, Tuomo desinfioi navan.

Ternimaito tärkeinErola Dairyn vuonna 2009 rakennetun navetan vasikkatilat ovat puhtaat, kuivat ja tilavat. Yli puoleentoista vuoteen tilalla ei ole kuollut yhtään vasikkaa olosuhtei-den tai poikimisten takia. Tänä kesänä kak-si vasikkaa on syntynyt kuolleena.

Tilan väki vakuuttaa, ettei taikatemppu-ja tehdä, mutta kaikki vasikat saavat mah-

ǌ Erola Dairyn eläimet ovat kesyjä ja navetassa on hyvä tunnelma. Suunnitelman mukaan hiehot kasvavat hiehohotellissa syksystä lähtien, kertovat Tuomo (vas.) ja Juho Rusanen.

Ǐ Marjaana ja Tuomo Rusasen esittelevät Walter Ehrström -mitalejaan. ”Ne ovat palkintoja heidän työstään”, Juho Rusanen sanoo.


TilATiedoT

� Maatalousyhtymä Erola Dairy, Sotkamo� Osakkaat Tuomo, Marjaana ja Juho Rusanen � Lehmiä noin sata vuonna 2009 rakennetussa pihatossa� Lypsyjärjestelmä 2 x 10 -takaalypsyasema, keskituotos 9 300 kiloa� Peltoa käytössä 150 ha: 90 ha heinää, lisäksi syysvehnää, ohraa ja luonnonhoitopeltoja� Metsää noin 350 ha� Urakoitsija hoitaa peltotyöt pääasiallisesti� Työvoima isäntäväen lisäksi yksi työntekijä ja yksi harjoittelija.

”Joskus vasikat yskivät vasikkaosaston riittämättömän ilmanvaihdon takia. Sil-loin annamme heti antibioottia”, Juho ker-too. ”Yleensä yksi annos riittää. Ilmanvaih-don parannuskorjaus on suunnitteilla.”

Vieroituksen jälkeen vasikat siirretään eri osastoon, jossa niille on tarjolla vettä ja lehmien seosrehua vapaasti, mutta vasik-kaväkirehua rajoitetusti, noin kaksi kiloa päivässä. Vasikkarehua ne saavat nelikui-siksi ja sen jälkeen kahdeksan kuukauden ikään energiapitoisuudeltaan lehmien vah-vinta apetta. Seosrehussa on säilörehua, säilöviljaa ja rypsirouhetta. Omalla tilalla viljellyn lisäksi viljaa ostetaan lähitiloilta.

Täsmäruokintaa ja jalostustaViime talven ajan tiineet hiehot kasvoivat laakasiiloihin tehdyissä kasvatustiloissa, kesän ne olivat metsälaitumella. Hieho-jen keskimääräinen poikimaikä on nyt 23,5 kuukautta. Se edellyttää tarkkaa ruokinnan suunnittelua ja seurantaa.

Alhainen poikimaikä laskee kasvatus-kustannuksia ja nostaa karjan elinikäis-tuotosta; tutkimusten mukaan 23–24 kuu-kauden iässä poikivat hiehot pääsevät kor-keimpiin maitotuotoksiin.

Tuliaisina Juhon amerikanmatkalta myös karjanjalostuksessa on otettu uusia suuntia. Ay-karjaa muutetaan holsteinik-si risteyttämällä. Tavoitteina ovat karjan tasaisuus ja keskituotoksen nosto.

Erola Dairy käyttää ainoastaan pohjois-amerikkalaisia sonneja. Sonnivalikoima on kapea: neljällä sonnilla siemennetään kaik-ki lehmät. Juho hoitaa siemennykset itse. Lihasonnien käyttöä huonommille lehmil-le on lisätty noin kymmeneen prosenttiin ja hiehoille käytetään lajiteltua siementä.

Jos vasikka juo huonosti, ternimaidon saanti varmistetaan letkuttamalla.

dollisuuksien mukaan oman emon terni-maitoa parin tunnin kuluessa syntymästä, kymmenen prosenttia elopainostaan. Jos vasikka juo huonosti, ternimaidon saanti varmistetaan letkuttamalla.

Poikimakarsinan toinen puoli on vasta-syntyneiden vasikoiden käytössä. Siinä elä-män alkua seurataan 1–2 viikkoa. Lehmäva-sikat siirretään juomarehulle ja juottoauto-maatille seuraavaan osastoon. Sonnivasi-kat lähtevät välitykseen 2–4 viikon ikäisinä. Tilapäistä ahtautta vasikkatiloissa onkin aiheuttanut vasikoiden huono liikkuvuus.

juomamäärässä ei säästelläAutomaatilla vasikka juo maksimissaan yhdeksän litraa ja juotto kestää yhteensä 77 vuorokautta. Ripulitapauksiin reagoi-daan välittömästi.

”Jos vasikka ei juo maitoa ripulin takia, letkutamme sille vasikkasuolaa”, Juho sanoo. ”Tärkeintä on pitää eläin nestey-tettynä.”

Ǐ Juottoautomaatilla olevat vasikat kasvavat tyytyväisinä kuivikepohjalla. uu


tettu. Sain pers pektiiviä omaan visioon ja näin erilaisia toimintatapoja”, hän kuvai-lee.

Tuotannonalat tukevat toisiaanTuomon isä aloitti lomamökkitoiminnan 1980-luvulla. Loma-Perkkiöllä on nyt 13 mökkiä, joista kuusi Perkkiölammen ran-nalla ja seitsemän Vuokatin alueella.

”Respassa saattaa edelleen olla yli kah-deksankymppiset työntekijät”, nauravat Rusaset.

Mökkiyritys työllistää yrittäjäsiivoojan ja mökkien myynti hoituu netin kautta.

”Maailma on pieni”, sanoo Tuomo. ”Ennen internetiä ei ollut paljoa ulkomaa-laisia. Eilen meille tuli hollantilaisia ja tänään tulee kiinalaisia asiakkaita, enem-mistö ulkomaalaisista on kuitenkin venä-läisiä.”

Aiemmin Loma-Perkkiön osuus oli yli puolet tilan liikevaihdosta, nyt kolman-neksesta neljännekseen riippuen vuodes-ta. Alussa mökkibisnekseen otettiin rahaa maidontuotannosta, nyt mökkivuokraus-toiminta puolestaan rahoittaa maatalou-den investointeja.

Marjaana toteaa, että mökkimatkailus-sa toteutuvat Tuomon kaksi intohimoa, rakentaminen ja metsästys. Lintumetsäl-le tulee kotimaisia ja hirvimetsälle saksa-laisia. Tilan metsät ovat pääasiassa kasva-tusmetsiä ja metsätulojen osuus vaihtelee vuosittain.

Rakennukset tuotantoon ja pellot kuntoonSeuraava askel tuotannon kehittämisessä on hiehokasvatuksen ulkoistaminen. Hie-hojen siirtyminen kasvattajalle vapauttaa koko navetan tehokkaaseen maidontuotan-toon ja lehmämäärä nousee noin 140:een.

Myös peltoja on tarkoitus kunnostaa ja raivata sekä ostaa lisää. Peltoviljelyssä panostetaan nurmentuotantoon.

”Ohra on epävarma viljelykasvi, mutta syysvehnä kiinnostaa”, pohtii Juho. ”Sit-ten kun muut edellytykset ovat kohdil-laan, navettaan tehdään laajennus. Seu-raava rakentamiskohde liittyy kuitenkin asumisjärjestelyihin.”

Kirjoittaja toimii palveluassistenttina Osuuskun-ta ItäMaidossa. Hän on Lehmähavaintoja®- ja Nuorkarjahavaintoja®-kouluttaja.

TILASÄILIÖTSULJETUT SÄILIÖT

• Tehokas pesuri• Toimintojen seuranta ja rekisteröinti• Robottisäiliöt kaikille robottimerkeille

DF953/95 tilavuudet 1600 - 8000 lLASER tilavuudet 9000 - 30000 l

WedholmsTeollisuustie 8, 16600 JÄRVELÄ

Tel. 041 - 437 0057www.wedholms.fi

yrittäjähenkeä sukupolvesta toiseenTuomo ja Marjaana Rusanen saivat tilan haltuunsa 1989. Päätöksen maidontuotan-toon panostamisesta Rusaset tekivät vuon-na 2005, kun tilalla sattui onnettomuus. Väkirehuruokkijan rikkoutuminen aihe-utti 14 lehmän kuoleman. Jäljelle jäänei-den kuuden lehmän lisäksi ostettiin hie-hoja summassa, Rusaset muistelevat esi-tellessään viime keväänä saamaansa Wal-ter Ehrström -kultamitalia.

Rusasten Juho-poika oli onnettomuu-den sattuessa juuri päässyt opiskelemaan Kainuun ammattioppilaitokseen maaseu-tuyrittäjän perustutkintoa. Nyt Juho on viittä vaille valmis AMK-agrologi Seinä-joen ammattikorkeakoulusta, opinnäyte-

Naturally ahead

Biomin® BioStabil Plus Nyt myynnissä Suomessabiostabil.biomin.net

www.vetagro.fi

”Eilen meille tuli hollantilaisia ja tänään tulee kiinalaisia asiakkaita.”

työ aiheesta Ulkoistetun hiehonkasvatuk-sen markkinat Kainuussa on valmistumassa. Opinnot ovat viivästyneet perheen perus-tamisen ja tilakauppojen takia. Piirongin päällä on tuore hääkuva sekä kuva suvun neljän sukupolven miehistä.

Juho on koko opintopolkunsa ajan hake-nut oppia ulkomailta, muun muassa Rans-kasta, Saksasta ja USA:sta. Hänen mieles-tään uusia ajatuksia pitää etsiä koko ajan eikä tyytyä tekemään aiempien sukupolvi-en mallin mukaisesti. Tuomo ja Marjaana nyökyttelevät vieressä.

Pohjois-Carolinassa suorittamaansa eri-koistumisharjoittelua Juho pitää hyvänä johtamiskoulutuksena.

”Työskentelin tuhannen lehmän tilalla, jolla hiehokasvatus ja peltotyöt on ulkois-


Mahdollisuuksia vasikkakuol-leisuuden parantamiseen edelleen kuitenkin on. Jos vertaamme lukuja muihin Pohjoismaihin, olemme jäl-

jessä sekä Ruotsin (5,8 % ja 2,7 %) että Nor-jan (3,7 % ja 3,9 %) tilannetta. Tämä ilmenee vuoden 2013 pohjoismaisesta tilastosta.

Sen sijaan olemme tanskalaisia edellä (6,3 % ja 9,1 %), joilla korkeat luvut heijas-tanevat suurta yksikkökokoa. Meilläkin yli sadan lehmän karjoissa on lähes kaksi ker-taa suurempi kuolleisuus kuin pienissä karjoissa. Vaihtelu karjojen välillä on kui-tenkin suurta, eli suuressakin karjassa on mahdollista pitää vasikkakuolleisuusluvut kohtuullisina.

Noin 10 prosentilla karjoistamme on kuitenkin vakava vasikkakuolleisuusti-lanne, näillä kokonaiskuolleisuus on yli 15 prosenttia. Seuraavaksi tavoitteeksi voi-simme näissä karjoissa asettaa noin kah-deksan prosentin kokonaiskuolleisuuden.

Poikimisten valvonta vaikuttaa syntymäkuolleisuuteen Vasikkakuolleisuutta voidaan vähentää monella tavalla. Syntymäkuolleisuuden vähentäminen alkaa sonnivalinnasta ja

poikivan ensikon riittävän koon turvaa-misesta. Nuorille, nopeasti kasvaville hie-hoille pitää antaa riittävästi rehua, erityi-sesti valkuaisen saantiin kannattaa kiinnit-tää huomiota.

Poikimisten valvonta on perusasia kai-kissa navetoissa. Valvontakameroiden asentaminen sopiviin paikkoihin helpottaa valvontaa ja säästää monta turhaa askel-ta. Mikäli poikiminen ei käynnisty, on syy-tä ryhtyä selvittämään tilannetta viivyt-telemättä. Tarpeen tullen eläinlääkäri on

Vasikkakuolleisuus vähentynytVasikoiden syntymäkuolleisuus on viiden vuoden aikana vähentynyt Suomessa prosenttiyksikön 5,8 prosenttiin ja myöhempi kuolleisuus kolme prosenttiyksikköä 5,3 prosenttiin. Tulos on hieno, kiittää Valion terveydenhuoltoeläinlääkäri Laura Kulkas. teksti Laura Kulkas

kutsuttava paikalle. Keisarinleikkauksia-kin joudutaan joskus tekemään, eikä nii-tä pidä pelätä.

Panosta ternimaidon riittävään saantiinMyöhemmän vasikkakuolleisuuden taus-talla on paljon tekijöitä, joihin voi vaikut-taa. Ternimaidon juotolla on ratkaiseva merkitys vasikan puolustuskyvylle. Hyvä-kuntoiset vasikat kykenevät juomaan noin neljä litraa ternimaitoa ensimmäisellä juottokerralla, heikkokuntoiset vähem-män. Heikkokuntoisille tuleekin tarjota juomaa tiheämmin.

Tanskalaiset selvittivät hiljattain vasik-kakuolleisuutensa syitä. Heidän mukaan-sa yksi merkittävimpiä tekijöitä oli terni-maidon riittämätön saanti vierihoidossa: vasikka ei löytänyt vetimiä, emä oli han-kala tai vasikka liian heikko imemään. He päättelivät, että kaikille vasikoille hoitajan tulee juottaa ternimaitoa ja siten huoleh-tia riittävästä maidon saannista riittävän ajoissa (kuuden tunnin sisällä syntymästä).

Toki ternimaidon laatukin saattaa vaih-della, mutta huonohkon ternimaidon laatua voi kompensoida juottamalla sitä enemmän tai antamalla pakkasesta hyvä-laatuista ternimaitoa.

Suuressakin karjassa

kuolleisuusluvut on mahdollista pitää

kohtuullisina.

Ǐ Poikimisia pitää valvoa ja tarjota vasikalle riittävästi hyvälaatuista ternimaitoa välittömästi syntymän jälkeen. Hyväkuntoinen vasikka voi juoda neljä litraa ternimaitoa ensimmäisellä juottokerralla.

vasikat eri ilmatilaanVasikoiden olosuhteilla on ratkaiseva mer-kitys niiden terveydelle ja hengissä säily-miselle. Isojen karjojen (> 50 lehmää) vasi-kat tulee aina laittaa erilliseen ilmatilaan infektiopaineen takia.

Uusien eläinten osto lisää infektiopai-netta karjassa. Ryhmäkokojen tulee säilyä pieninä tarkkailun, infektiopaineen rajoit-tamisen ja sosiaalisen stressin minimoimi-sen takia. Puhdas, kuiva, vedoton ja koh-tuullisen lämmin makuualue on tarpeen. Ryhmäsiirrot tulee hoitaa all in–all out eli kaikki sisään ja kaikki ulos -menetelmällä.

Vasikat tarvitsevat riittävästi ravintoa säilyäkseen hyväkuntoisina. Juottojuoman kokonaisannos saa olla noin kahdeksan lit-raa päivässä, varsinkin hieman vanhem-mille vasikoille. Viimeistään vieroitusvai-heessa tulee antaa vasikoille tarkoitettua väkirehua riittävästi, jotta kasvu jatkuu ja terveys säilyy vieroitusajankohdan yli. Hyvää, hienoista korsirehua pitää olla tar-jolla, myös pieniä määriä pikkuvasikoilla.

Hae Vasikkaopas osoitteesta www.valio.fi/startti ja perehdy vasikoiden hyvään hoi-toon ja sairauksiin. Tarvittaessa pyydä apua nautataitoiselta eläinlääkäriltä!

Kirjoittaja toimii terveydenhuoltoeläinlääkärinä Valio Alkutuotannossa.

Nuorkarja

KuVA: VALIo oY

v arsinaista ternimaitoa on ensimmäisen lypsykerran maito, tämän jälkeen mai-don vasta-ainepitoisuus las-kee. Meijerikelpoista maito

on neljä vuorokautta poikimisen jälkeen, kun lehmää on lypsetty kahdeksan kertaa ja maito todettu solutestein ja aistinvarai-sesti meijerikelpoiseksi.

Ternimaitoa ja tätä niin sanottua ”väli-maitoa” kannattaa juottaa vasikalle niin kauan kuin sitä riittää. Jos välimaitoa ker-tyy runsaasti, voi sen säilyvyyden varmis-taa hapattamalla piimän tai muurahaisha-pon avulla. Täysmaitojuottoa on hyvä jat-kaa vähintään viikon ajan ja vasta tämän jälkeen opettaa vasikka vaiheittain juoma-rehulle.

Pieni vasikka hyötyy runsaasta juottoruokinnastaEnsimmäisten neljän elinviikon ajan vasik-ka pystyy hyödyntämään ainoastaan mai-

Vasikka tarvitsee riittävästi maitopohjaista juomaaTernimaitoruokinta on ratkaisevan tärkeää maidon sisältämien vasta-aineiden ja hyvän ravinnesisällön takia. Vasikkaa on myös ruokittava riittävästi, jolloin se voi hyvin, nukkuu pidempiä jaksoja, kasvaa nopeasti eikä ime lajitovereitaan.

teksti ja kuva Tuomo Linnakallio

Nuorkarja

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

Karjasi haluaa tuoretta rehua useita kertoja päivässä

Karkearehuautomaatio - väkirehut kioskeista

• säästää työtä ja aikaa• helppokäyttöinen, rehun kulutuksen raportointi ruokintaryhmittäin• jaettu rehu aina tuoretta ja siten maittavaa• kahdella säilörehulla oikea ruokinta myös ummessa oleville ja nuorkarjalle• rehunjaon punnitus varmistaa tarkan annostelun• jakokertojen lisäys lypsyryhmälle lisää tutkitusti syöntiä ja maitotuotosta• Pellon Warma vuosihuoltoturva

Feedline S-type Automaattinen säilörehun ruokintajärjestelmä

topohjaista ravintoa. Nämä ensimmäiset viikot vasikan ruuansulatuksen keskuk-sena toimii juoksutusmaha. Vasikan tär-kein ravinto on kaseiinia sisältävä juoma, eli täysmaito tai maitopohjainen juoma-rehu kuten Startti Instant tai Startti Auto.

Juoksutusmahassa maitovalkuaisen kaseiini juoksettuu juustomaisiksi saostu-miksi. Imeytyessään hitaasti verenkiertoon se pitää vasikan kylläisenä pitkään. Kylläi-syyden tunne edistää vasikan hyvinvoin-tia, vasikat nukkuvat pidempiä jaksoja, ovat rauhallisempia ja kasvavat paremmin.

Riittävää juomamäärää miettiessä on hyvä tiedostaa, että vasikalla nälkä ohjaa syömistä samoin kuin meillä ihmisilläkin. Vasikka ilmaisee nälkäänsä huutamalla ja imemällä karsinan rakenteita tai lajitove-reitaan. Nälkä muodostuu kasvun, elintoi-mintojen ja olosuhteiden luomista tarpeis-ta, esimerkiksi viileissä olosuhteissa juo-mamäärää tai juoman energiapitoisuutta on kasvatettava.

Tuttisankojuotossa vasikalle kannat-taa antaa juomaa 3–4 litraa vähintään kol-me kertaa päivässä. Vapaalla juotolla vasi-kat imaisevat helposti yli kymmenen lit-

ran päiväannoksia. Vasikka ei juo itseään hengiltä, eli siinä mielessä liian isoa ker-ta-annosta ei tarvitse pelätä. Mieluummin niin, että vasikan juoma-astiaan jää hiu-kan ylimääräistä juomaa, jonka vasikka voi juoda pienen lepojakson jälkeen. Juotto-ruokinnan lisäksi vasikalle kannattaa pitää tarjolla myös hyvälaatuista korsirehua ja vasikkamysliä sekä tietenkin vettä.

edullisemmin juomarehullaJuottaisinko vasikoille täysmaitoa vai juo-marehusta valmistettua maitojuomaa? Vasikalle kelpaa kumpikin vaihtoehto, kunhan juoman laatu on kunnossa ja sitä tarjoillaan riittävästi. Maitotiloilla täys-maidon käyttö on helppoa ja sitä on aina saatavilla. Ainakin meijeriin kelpaamatto-mat maitoerät kannattaa hyödyntää juot-tamalla ne vasikoille.

Juomarehun etuja on sen edullisuus ja monipuolisempi koostumus. Juo-marehuun lisätään jo tehtaalla tarvitta-vat vitamiinit ja hivenaineet: esimerkiksi seleeniä ja E-vitamiinia on juomarehuis-sa enemmän kuin täysmaidossa. Nykyai-kaisessa juomarehussa on siis kaikki, mitä vasikka tarvitsee.

Taloudellisessa tarkastelussa juomarehu on selkeästi edullisempi vaihtoehto, kun mittarina on juoman litrahinta. Startti-juomarehusta valmistetun vasikanjuoman veroton hinta on vain 26 snt/litra. Jokainen voi tarkistaa omasta maitotilistään mei-jerin tilittämän maidon litrahinnan tuki-

neen päivineen. Meijeriin kelpaavaa mai-toa ei siis taloudellisessa mielessä kannat-taisi käyttää vasikoiden ruokintaan.

valitse aina maitopohjainen juomarehuLähtökohtana hyvälle vasikoiden juottore-hulle on se, että proteiinin lähde on peräi-sin maidosta. Juomarehu on joko maito-pohjainen, jolloin pääraaka-aineena on maitojauhe, tai herapohjainen, jolloin jauhe perustuu proteiinien osalta heraan. Näissä tuotteissa ei ole halpoja kasvival-kuaislähteitä.

Vaihtoehtoisena raaka-ainelähteenä ulkomailla valmistetuissa tuotteissa käy-tetään usein maitoraaka-ainetta korvaa-massa juuri kasviperäisiä proteiinilähtei-tä kuten soija- tai vehnäproteiinia eri muo-doissaan. Näiden soveltuvuus pikkuvasi-koille maidonkorvikkeena on jossain mää-rin rajallinen, koska pikkuvasikoiden ent-syymituotanto on kehittynyt maitoravin-non pilkkomiseen. Kasvipohjaiset raaka-aineet voivat aiheuttaa myös sakkautumis-ongelmia hapanjuotossa ja juottoautomaa-teissa.

Näistä syistä Valion valmistamissa juot-torehuissa käytetään ainoastaan kotimai-sia, maitopohjaisia raaka-aineita kuten rasvatonta maito- ja herajauhetta. Niitä käyttämällä saavutetaan paras vasikoiden kasvu. Kirjoittaja toimii vasikanrehujen myyntipäällikkö-nä Valiossa.

e Juomarehuja käytettäessä on nouda tettava laimennusohjetta ja sekoitettava juoma hyvin. Liian laimea juoma ei juoksetu kunnolla juoksutusmahassa ja altistaa vasikan ripulille. Sopiva juoman lämpötila on noin 38–39 °C.


Nuorkarja

hiehon energian ja valkuaisen tarve syötyä kuiva-ainekiloa kohden on sama kuin lyp-sävän lehmän.

yksi muutos viikossa minimoi stressiäStressi kuuluu elämään ja on lyhytaikaise-na väistämätöntä. Jos stressi kestää pitkään tai on liian suurta, sillä on useita negatii-visia vaikutuksia. Hollantilainen oppi kor-keintaan yhdestä muutoksesta viikossa on hyvä stressinhallintakeino.

Vasikan elämän ensimmäisen kahdek-san viikon aikana on opittava ja koettava monta asiaa: elämään kohdun ulkopuo-lella, syömään, juomaan, liikkumaan ja lepäämään. Lisäksi ihmiset kuormittavat vasikkaa muilla olosuhde- ja toimenpi-dekokemuksilla. Opittavaa siis riittää, ja jokaisen kokemuksen se kohtaa elämäs-sään ensimmäistä kertaa.

Kun uudet asiat jaksotetaan yhden muu-

teksti ja kuvat Tiina Karlström

Vasikan vieroitus maitojuotolta ja teinihiehoaika puolen vuoden ikään asti on kriittistä aikaa. Eläimen elämässä tapahtuu nopeassa tahdissa monenlaisia muutoksia. Kun katsomme ajanjaksoa eläimen näkökulmasta, ymmärrämme, miksi tämä vaihe on Hollannissa nimetty turvaamisvaiheeksi.

jokaisessa vasikassa asuu pieni lehmä

oikein tehty vieroitus ei aiheuta notkahdusta päi-väkasvuun. Kaksikuinen vasikka näyttää silti harmil-lisen usein juotolta vieroite-

tulta. Amerikkalaiset ovat todenneet, että tässä ikävaiheessa tehdyt ruokintavirheet näkyvät koko loppuiän. Selityksiä onnis-tumisiin ja mahdollisiin epäonnistumisiin on hyvä valottaa teorian kautta.

Maidossa poweriaMaitojuotolta vieroitetun teinihiehon ruo-kinnalliset haasteet hahmottaa hyvin, kun vertaa maidon (täysmaitona tai korvikkee-na annetun) ravintoainesisältöä eläimel-le tarjottaviin muihin rehuihin. Kun mai-to jää rehustuksesta pois, sen sisältämä energia ja valkuainen pitää korvata muilla rehuilla, sillä eläimen ravintoaineiden tar-ve ei vielä tässä elämänvaiheessa muutu.

Alle kuuden kuukauden ikäisen teini-

ǌ Kun teinihieho on ruokittu ja hoidettu oikein se näyttää hyvältä. Karva kiiltää, nälkäkuoppa on täysi ja kuntoluokka pysyy oikeana.


Energiaa MJ/kg ka OIV g/kg ka

Maito 20,6 223

Seosvilja 12,8 96

Vasikan teollinen täysrehu 13,0 113

Rypsirouhe 11,4 169

Säilörehu D 690 11,0 84

Heinä D 650 9,9 88

Energian tarve MJ/kg ka

Valkuaisen tarve RV g/kg ka

Valkuaisen tarve OIV g/kg ka

Hieho 2 kk 11,5 160 98

Hieho 5 kk 11,3 145 95

Kantava hieho 9,5 140 80

Eri-ikäisten hiehojen energia- ja valkuaistarve

Maidon ja muiden rehujen ravintoainesisältö

toksen viikkotahtiin, minimoidaan stres-siä ja optimoidaan onnistumista. Se kaik-ki vaikuttaa suoraan ihmisen työmäärään, sillä vasikat ovat kaikissa navettatyypeissä työläin eläinryhmä. Terveinä pysyessään ne ovat helppohoitoisia, ja niiden ennus-te terveenä ja tuottavana lehmänä on hyvä.

valmiina vieroitukseenEläin on valmis maidolta vieroitukseen kun se on vähintään 8-viikkoinen ja pai-

Anna vasikan sopeutua uuteen ruokintaan ennen kuin siirrät sitä eri olosuhteisiin.

naa vähintään 85 kiloa. Maitorotuisen vasi-kan rinnanympärys on silloin 95 sentti-metriä. Nämä mitat saavutettuaan se on valmis selviämään ilman maitoa. Hyvin kasvanut vasikka ylittää vaivatta mainitut minimimitat.

Vieroitusvalmiuteen kuuluu myös se, että eläin syö vähintään kilon vasikkare-hua päivässä. Sen toteutumisen saa selvil-le mittaamalla rehun kulutuksen. Lisäksi vasikan syönti, nälkäkuopan täyttöaste ja yleiskunto tulee varmistaa.

Nauta ei opi asioita katsomalla muita, vaan oppimalla ja kokemalla itse. Varmis-ta, että eläin osaa kussakin vaiheessa tar-vittavat asiat ja avusta oppimista tarpeen mukaan.

Vasikka tarvitsee maitoa viidenneksen elopainostaan, mikä 40-kiloiselle vasikal-le tarkoittaa kahdeksaa litraa päivässä. Juo-ton loppuvaiheessa tarve on 15 prosent-tia elopainosta. Lähellä optimaalista 90 kilon vieroituspainoa maitomäärä on 13 lit-raa. Silloin vasikalla on mahdollisuus kas-vaa kilo päivässä, jolloin puolet ravinnos-ta tulee maidosta ja loput muista rehuista.

Maito pois viikon aikanaVieroitustapa riippuu käytössä olevasta juottosysteemistä. Yleisohjeena voidaan pitää, että kun vasikka on valmis vieroituk-seen, sen maitoannos vähennetään puo-

leen. Automaattijuotossa annosta vähen-netään tekniikan antamien mahdollisuuk-sien mukaan. Käsijuotossa jätetään yksi juottokerta pois. Tätä jatketaan noin vii-kon ajan, jonka jälkeen maitojuoma jäte-tään kokonaan pois.

Juoman vähentyessä puoleen vasikka lisää muiden rehujen syöntiä täyttääkseen ravinnontarpeensa. Kun se on tutustunut jo juottovaiheessa korvaaviin rehuihin ja niiden sijaintiin, onnistuu niiden syön-ti vaivatta. Eniten ravintoa saavat vasikat kasvavat parhaiten ja saavat parhaat eväät menestyäkseen hyvinä lypsylehminä.

Anna vasikan sopeutua muuttuneeseen ruokintaan ennen kuin siirrät sitä eri olo-suhteisiin. Jos olosuhdemuutos on pakko tehdä aikaisemmin, ajoita se eri viikolle ruokinnan muutoksen kanssa.

itkevät vasikatJuotolta vieroitetun vasikan käyttäytymi-seen tulee reagoida nopeasti. Ääntelyyn ja ei-toivottuun käyttäytymiseen on aina jokin syy. Pitää kuitenkin erottaa, mikä vie-roituskäyttäytymisestä johtuu nälästä ja mikä opitusta käyttäytymisestä. Jos vasik-ka saa huutamalla maitoa, se oppii, että huutaminen kannattaa.

Vasikan ei tule käyttää suutaan muu-hun kuin sallittuun syömiseen. Kavereiden nuoleminen kertoo nälästä, joten tarkista

Ǐ Liian vähäinen syönti näkyy syvänä nälkäkuoppana

uu


puh. 010 402 7700www.vilomix.fi

UUDISTUNUTHIVEN ON NYT

Tiedustele tuotteita meijeristäsi.

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979E-Plus – Liuos tuotantoeläinten E-vitamiinitarpeen tyydyt-tämiseen. E-Plus antaa ravintoon myös hyödyllisen selee-nilisän.

Seleeni EC-Plus rae – vahva E-vitamiini- ja seleenivalmis-te. E-vitamiini ja seleeni suojaavat elimistöä hapettu-misvaurioilta. Vastapuidun ja tuoreen viljan E-vitamiini-pitoisuuden nostoon. Sisältää myös C-vitamiinilisän. Tuotteen seleenistä osa on orgaanista.

Melica Seleeni-E 3000 – Rakeinen E-vitamiini/seleenival-miste kotieläimille. Sopii myös luomutuotantoon.

Ruokintasuunnitelman mukaan – tiedä mihin vertaatMikään väkirehu ei takaa parasta tulosta, jos sen koostumus ei ole oikea karkeare-huun nähden. Naapurin hyviin kokemuk-siin perustuva väkirehu voi omaan navet-taan tuotuna olla pettymys. Myös nuor-karjalle syötettävä karkearehu tulee ana-lysoida ja suunnitella ruokinta sen poh-jalta. Karjakompassi-ohjelmalla voidaan optimoida myös nuorkarjan rehustus tila-kohtaisesti.

Pötsi ei ole vielä täydessä toimintakapa-siteetissaan, joten rehuilta vaaditaan kor-keaa sulavuutta. Huonosti sulavat, vähän ravintoaineita sisältävät karkearehut kas-vattavat vain heinämahan.

Muiden maiden hiehojen ruokintamallit eivät sovellu Suomeen suoraan kopioituna. Maissisäilörehu sisältää enemmän energi-aa kuin nurmikasvisäilörehu. Tämän lisäk-si myös maissirehun sulavuus, kuitupitoi-suus ja pötsihajoavuus ovat erilaisia. Nämä asiat on hyvä tietää, kun vertailee eri mai-den nuorkarjan ruokintakäytäntöjä.

Vastaavasti maissisäilörehussa ei ole siinä määrin raakavalkuaista eikä ohut-suolessa imeytyvää valkuaista kuin nur-misäilörehussa. Siksi tarvittava valkuainen annetaan väkirehun muodossa.

Teinivasikka ei liho helpostiHiehon tulee saavuttaa kahdeksan kuukau-den ikään mennessä 35 prosenttia aikui-sen koosta. Hyvä kasvu vaatii paljon ruo-kinnalta, hoidolta ja olosuhteilta. Ruokin-nan suunnittelussakin tulee energiantar-vetta hienosäädettäessä ottaa huomioon kasvatusolosuhteet ja niiden aiheuttama energiantarve.

Olkea ja kokoviljasäilörehua ei jaeta tähän ruokintaryhmään. Yleisesti pelätty hiehojen lihominen ei tapahdu tässä ikä-ryhmässä, vaan vasta tiineyden alkuvai-heessa. Sinne on vielä hetki aikaa. Tämä ikäryhmä tarvitsee paljon hyvälaatuista ja hyvin sulavaa karkearehua oikealla väkire-hulla tasapainotettuna.

Ekstraa hyvään kasvuun saadaan, kun eläinryhmä on tasakokoinen ja mielellään lukumäärältään parillinen. Hyvä syöntiky-ky ratkaisee menestyksen lypsylehmänä –meillä aikuisilla on vastuu opettaa lapset syömään oikein.

Kirjoittaja toimii ProAgria Oulussa valtakunnallise-na lypsykarjan ja nuorkarjan ruokinnan, terveyden ja hyvinvoinnin huippuosaajana.

heti, onko maidon ravintoarvoa korvaavaa rehua saatavilla ja osaako vasikka sitä hyö-dyntää. Tarkista myös rehustuksen riittä-vä ravintoainesisältö.

Tarkista, sopivatko ryhmäkarsinan mitoitukset eläimille ja saavatko ne sovi-tettua päänsä ruokintapöydälle. Tarkis-ta myös syöntikorkeus ja vesikupin oikea koko sekä moitteeton toiminta. Liian vähäinen juonti näkyy sonnan kuivuute-na ja kovuutena. Vähäinen juonti vähentää myös eläimen kokonaissyöntiä.

KuVA: tArJA PAAtero

ǌ Laitumen kuusi vapautta – ruoka, tila, lepo, vesi, ilma ja valo – ovat tärkeitä myös tuleville lypsylehmille.

www.agrimarket.fi • www.suomenrehu.fi

antaa enemmän

Valitse MaitoPro – tuotat enemmän ja maksat vähemmän.

Uuden lypsyjärjestelmän käyttöönotto on aina haaste maidontuottajalle – olipa kyseessä sitten perinteinen parsinavetan lypsykone, lypsyasema tai automaattilypsy. Samalla myös moni muu tekijä muuttuu, ja siksi käyttöönoton huolellinen suunnittelu ja rutiinien tarkastelu alkukuukausien aikana ovat perusteltua.

Valioryhmä neuvoo lypsyjärjestelmän hankinnassa ja käyttöönotossa

koneklinikkA

Tavoitteena on pitää lehmien terveys ja maidon laatu muutoksesta huolimatta moitteettomi-na. Lisäksi välittömästi muutosten jälkeen hyvi-en toimintatapojen kehittämiseen panostami-nen vähentää työmäärää ja pienentää virheris-

kiä. Tämä edesauttaa myös omaa jaksamista.Valiolaisten osuuskuntien neuvojille on vuosikymmeni-

en aikana kertynyt merkittävää osaamispääomaa muutok-sista ja niiden suunnittelusta. Neuvojat eivät enää testaa lyp-sykoneita asennuksen jälkeen, se vastuu on selkeästi lypsy-koneen asentajilla. Nykyään merkittävimpiä seikkoja onnis-tuneen käyttöönoton kannalta ovat oikeat rutiinit ja se, että suunnitteluvaiheessa on osattu huomioida kaikki tarpeelli-set asiat. Näihin pääkohtiin on muotoutunut automaattilyp-syyn kaksi valiolaista neuvontapalvelua: AMS I – Valmistau-tuminen ja AMS II – Käyttöönotto.

AMS i – valmistautuminenNeuvoja ja tuottaja keskustelevat läpi pääkohdat, jotka on syytä selvittää hyvissä ajoin ennen robotin käyttöönottoa. Asialistalla ovat muun muassa vastuut navetassa, maidon jäähdytysasiat, eläinaines, kuivitusmenetelmät, vedinkas-

teksti ja kuva Esa Manninen

Tengströminkatu 6, PL157, 20101 Turku, puh. 0207 710 401 [email protected], www.kiiltoclean.fi

Maito ja Me 3 2014.indd 1 27.8.2014 13:42:32

Ǐ Tekniikka on valmiina lypsyyn, mutta miten lypsy sujuu käytännössä? Siitä valiolainen neuvontapalvelu voi antaa arvion sekä ehdotuksia lypsytyön helpottamiseksi.

toaineet, lainsäädännön vaatimukset jne. Listalla on yli 30 kohtaa, joihin neuvojille on kertynyt ja kertyy aina enem-män ja enemmän tietoa.

AMS ii – käyttöönottoSopivassa vaiheessa lypsyrobotin käyttöönoton jälkeen, esi-merkiksi 3–6 kuukauden kuluttua, tuottaja ja neuvoja käyvät läpi kokemuksia ja havaintoja, arvioivat sen hetkisiä rutii-neja ja maidon laadun sekä lehmien terveyden kehittymistä.

Oikeiden rutiinien varmistaminen ennaltaehkäisee mai-don laatupoikkeamia, parantaa lehmien terveyttä ja vähen-

tää työmäärää. Onnistuminen automaattilypsyssä riippuu ennen kaikkea oikeista rutiineista ja ruokinnan hallinnas-ta. Oikeat rutiinit tarkoittavat muun muassa lehmien ja lait-teiden pitämistä puhtaina, ajantasaista tietoa maidon laa-dusta ja lehmien utareterveydestä sekä välitöntä reagoin-tia poikkeamiin.

Perinteisessä lypsyssä oikeat rutiinit ovat myös arvos-saan. Tämän vuoksi valiolainen neuvontapalvelu perintei-sen lypsyn tiloille on lypsyyn keskittyvä neuvontakokonai-suus. Lypsykoneen asennuksen jälkeen on tärkeää, että lyp-syrutiinit ovat laitteiston ja lehmien mukaiset.

Automaattiset irrottimet eivät toimi kunnolla, jos lypsi-men kiinnittäminen viivästyy tai se tehdään liian aikaisin, tai jos lypsimen asento on pielessä. Irrottimien oikeat ase-tusarvot vähentävät tyhjälypsyä ja lisäävät lypsykapasiteet-tia. Lypsyn aikana tehtävä neuvontakäynti pitääkin sisällään vedinten kunnon ja tyhjälypsyn arvioinnin.

Lypsyn jälkeen seurataan lypsykoneen pesu ja arvioidaan eri pesuvaiheiden toiminta. Näistä tilakäynneistä neuvo-jille kertynyt kokemuspääoma erilaisten lypsyasemien toi-minnasta kannattaa käyttää hyväksi jo lypsyaseman valin-tavaiheessa. Jatkossa tullaan kiinnittämään nykyistä enem-män huomiota lypsykapasiteettiin ja sitä kuvaaviin tun-nuslukuihin.

Saadakseen hyödyn näistä valiolaisille maidontuottajille tarkoitetuista neuvontapalveluista, tuottajan kannattaa olla yhteydessä osuuskuntaan jo uuden lypsyjärjestelmän han-kinnan suunnitteluvaiheessa. Kirjoittaja toimii neuvontapäällikkönä Valio Alkutuotannossa.

Seleeninsaantimme on taattu jo 30 vuoden ajan käyttämällä viljelyyn seleenipitoisia lannoitteita. Seleeni edistää kasvien kautta tehokkaassa orgaanisessa muodossa eläinten ja ihmisten terveyttä ja elinvoimaisuutta.

Näin on syntynyt hyvää ja turvallista kotimaista ravintoa. Kyllä suomalainen viljelijä osaa.

Seleeni on hivenaine, jota on lisättynä vain Yaran lannoitteissa. YaraBela Seleenisalpietari on ylivoimaisesti paras typpilannoite karjanlannan täydennykseen.

Onnistu sinäkin seleenin avulla. Lue lisää: yara.fi | farmit.net

Terve!

terveydeksi!30 vuottaTiesitkö, että seleeni on myös sydämen asia?Suomalaisessa maaperässä on hyvin vähän seleeniä. Seleeninsaantimme on kuitenkin kaksinkertaistunut riittävälle tasolle vuodesta 1984, jolloin seleeniä aloitettiin lisäämään lannoitteisiin. Seleeni on tehokas, kasvulle ja lisääntymiselle välttämätön antioksidantti, jota tarvitaan muun muassa lihaskunnon sekä sydämen ja verisuonten terveyden ylläpitoon.


Maatilan tekniikka

lypsykarjatilan tuotannonseu-rantaohjelma NaKa on suunni-teltu tablet-tietokoneelle. Ohjel-maan näpytellään kaikki leh-mähavainnot suoraan navetas-

sa esimerkiksi kiimantarkkailukierroksen aikana. Siihen saa siirrettyä myös tuotos-tiedot, jolloin eläimen omalla maitosivul-la voi tarkastella tuotoskäyrää ja arviota lypsykauden tuotoksesta sekä poikimis- ja umpeenmenoajankohdista.

”Ohjelmassa on takana kevyt eläin-kohtainen tietojärjestelmä ja se analysoi tapahtumia ja niiden järjestystä yksinker-taisin, ihmismäisin päättelyprosessein”, ohjelman kehittäjä Veeti Heikura kertoo.

Veetin vanhempien Vesa ja Anne Hei-kuran tilalla Karvialla on satakunta hol-stein-friisiläistä ja kaksi lypsyrobottia, joten tuleva nuori isäntä on hahmottanut karjanomistajien tarpeet tarkasti ohjelmaa kehittäessään.

”NaKa on suunniteltu maidontuotta-jille, joille elektronisten laitteiden käyt-tö on luontevampaa kuin kiimakierroksen teko paperi ja kynä kädessä. Kun näpyttelee NaKaan kaikki eläinhavainnot, saa ohjel-masta parhaan hyödyn irti”, Veeti sanoo.

ominaisuudet helppokäyttöisiä ja käytännönläheisiäNaKan aloitussivulta pääsee jokaisen eläi-men omalle eläinsivulle, josta löytyvät yksilö- ja tuotostiedot sekä terveys- ja tii-neystiedot: koko eläimen historia. Uusia havaintoja saa lisättyä näkymään käteväs-ti muutamalla klikkauksella.

”Ohjelmassa on kymmeniä automaatti-sia pikalistoja avainryhmistä, esimerkik-

naka avuksi kiiman tarkkailuunVeeti Heikuran kehittämään tabletilla toimivaan ohjelmaan tallennetaan lypsylehmien kiimoihin, terveyteen ja tuotantoon liittyvät lehmähavainnot. Se helpottaa tilalta kertyvän suuren tietomäärän käsittelyä, päätöksentekoa ja maidontuotannon kehittämistä. teksti ja kuva Anu Artjoki

nAkA neTiSSä

Demoversio kokeiluun: www.naka.fiFacebook-sivu: www.facebook.com/nakanautakarjaYouTube -videot : Esittelyvideoita hakusanalla ”NaKa nautakarja”

lVeeti Heikuraan saa helposti yhteyden NaKan netti- ja facebook-sivujen kautta. lOhjelman nimi tulee sanoista

”nauta karja”. Nimi voisi tulla myös navettakalenteri-sanasta, ja oikeas-taan NaKa onkin näiden yhdistelmä: nautakarjan navettakalenteri.

si siemennettävistä hiehoista tai umpeen menevistä lehmistä. Lisäksi ohjelmaan voi luoda omia ryhmiä.”

Erilaiset html-muotoiset raportit esi-merkiksi hedelmällisyydestä tai tulevista poikimisista helpottavat työtä.

”Hedelmällisyysraportista näkee yleis-katsauksen karjan hedelmällisyydestä, tii-neytysten onnistumisesta ja tuotoskauden tilanteesta. Erilaisten tilastojen avulla voi seurata karjan kehitystä, esimerkiksi mai-don laatu -raportista saa hyvän kuvan uta-

reterveystilanteesta ja ongelmayksilöistä. Tähän tarkoitukseen on myös pikalistoja, joten ohjelma tarjoaa monia mahdollisuuk-sia eläinten tutkailuun”, Heikura kertoo.

Tuotostiedot tikulta nakaanOhjelman etusivulta klikkaamalla pääsee toimenpiteet-sivulle, johon voi kirjata päi-vän työt: siemennykset, tarkastukset jne. Etusivulla näkyvät muistutukset, joihin voi asettaa hälytyksiä ja organisoida työ-listoja tai askareita.

Eläinten tuotostiedot saa siirrettyä muistitikulla ohjelmaan Lelyn robotilta. Heikuran tilalla on käytössä kaksi lypsy-robottia, joten ohjelmaa on kehitetty luon-nollisesti tilan oman konekannan mukaan.

”Jos tarvitaan sovellus toiselle robotti-merkille, se järjestyy”, nuori yrittäjä lupaa. Hän korostaa, että ohjelmaa kehitetään paljolti myös käyttäjien toiveiden mukaan.

”Jos ohjelmaan haluaa uuden lisäomi-naisuuden, pyrin toteuttamaan sen. Voin tehdä mittatilaustyötä tilojen tarpeiden mukaan. Lisäominaisuudet ovat kaikki-en käyttäjien käytössä, eli hyvästä ideasta hyötyvät kaikki.”

NaKan perustoiminnot on käännetty englanniksi ja ruotsinkielinen versio on suunnitelmissa. Myös venäjänkieliselle

ǌ Lyömätön pari kiimantark-kailukierrokselle on Veeti Heikuran mukaan Nakalla varustettu tablet-ti ja otsalamppu.

nAkA lyHyeSTi

� Työkalu kiimantarkkailuun� Ohjelmaan kirjataan lehmähavainnot ja eläinkohtaiset muistiinpanot� Kirjanpito siemennyksistä, poikimisista ja terveystapahtumista� Solu- ja tuotostietojen käsittely ja katselu� Raportit sekä käytännölliset eläinlistaukset� Muistutukset, muistiinpanot, sonnikirjanpito, tilasäiliön kirjanpito � Tunnusluvut ja eläinmäärän kehitystä arvioiva työkalu� Lisäominaisuuksia toiveiden mukaan.

lAiTTeiSTo- vAATiMukSeT jA HinTA

� Tabletti, PC tai kannettava tietokone� Windows-käyttöjärjestelmä� Vähintään 1 280 x 1 024 resoluutio� Noin 21 Mt kiintolevytilaa� Hinta: peruspaketti 155 euroa/vuosi, maitopaketti 70 euroa/vuosi.

versiolle on Heikuran mukaan tarvetta ja kääntäjää haetaan.

Ohjelma toimii Windows-tableteilla ja -tietokoneilla. Etäkäyttöohjelman kautta se näkyy myös Android-tableteilla. Piakkoin on tulossa päivitys, jonka jälkeen ohjelmaa voi käyttää millä tahansa internet-laitteel-la. Veetin mukaan ohjelma sopii käytettä-väksi yhtä hyvin kaikille tiloille, lypsyta-valla ei ole merkitystä.

kehitys tuo uusia ulottuvuuksia Nuorella yrittäjällä on paljon ideoita ja kehityskohteita ohjelmaan. Ruokintapa-ketti on kehitteillä, se on tarkoitus saada toimintaan lähitulevaisuudessa.

”Sillä voi koostaa seosrehuja ja laskea, miten paljon eläimet saavat eri ruokinnoil-la energiaa, valkuaista ja hiven- tai kiven-näisaineita. Ohjelma laskisi myös, miten hyvin ruokinta vastaa eläinten ruokinta-suosituksia ja ilmoittaisi epäkohdista.”

Kehitystyö etenee yhden miehen yrityk-sessä siinä tahdissa, miten navettatyöt ja opiskelu antavat myöten. Heikura opis-kelee Seinäjoella ammattikorkeakoulus-sa agrologiksi, ja myös isoveli Veikka on samassa opinahjossa. Hänestäkin tulee isäntä kotitilalle. Lopputyönsä Veeti Hei-kura tekee NaKasta ja maitotilan kirjanpi-tovelvoitteista.

itseoppinut ohjelmoijaNaKan kehittämisen Veeti Heikura aloit-ti muutama vuosi sitten. Vanhempien lyp-sykarjatilalla kiimantarkkailu ja muiden

Käyttövalmis vedinsuihke

on tehokkaampi kuin perinteiset aineet

MILKODEXTM

Pakkaukset:20 litraa (värillinen) 60 l litraa (väritön)

Liuokset eroavat ainoastaan väriaineen osalta

MILKODEX : • nopeuttaa haavojen paranemista

• estää tehokkaasti bakteerien kasvun Paras suoja utaretulehdusta vastaan on vetimen pään EHJÄ IHO!

PL 31, 20781 Kaarina Puh. 02 2437 600 www.pharmaxim.com

TM

eläinhavaintojen kirjoittaminen paperille ja siirto koneelle tuntui 90-luvulla synty-neestä nuoresta miehestä työläältä ja kan-kealta. Heikuran tilalla ohjelma on ollut päivittäiskäytössä keväästä 2013.

Ohjelman kehitystyöhön yrittäjä on käyttänyt viimeisen 15 kuukauden ajan arviolta kolme tuntia päivässä, noin puo-let vapaa-ajastaan.

”Kotitilalla on käytössä noin sadas testi-versio ja tarkoituksena on, että asiakkail-le tulee käyttöön mahdollisimman toimi-vat versiot. Varsinaista ohjelmaa päivite-tään noin kerran kahdessa kuukaudessa”, Heikura kertoo.

Ohjelmointioppinsa Heikura on etsinyt itse netistä. Lukioikäisenä hän latasi net-tiin värkkäämänsä kielten tenttimisohjel-man, joka valittiin MikroBitti-lehdessä päi-vän ohjelmaksi vuonna 2008. Isän mukaan hän on näprännyt tietokoneita 3–4-vuoti-aasta lähtien.

”Kehitystyön kannalta on ollut oleellis-ta, että NaKaa on testattu maitotilallamme. Olen saanut karsittua ohjelmasta bugeja eli ohjelmointivirheitä pois. Lisäksi oman käy-tön myötä siihen on kehittynyt uusia, hyö-dyllisiä ominaisuuksia”, Heikura toteaa.

”Olemme olleet Veetin apuna ohjelmis-ton kehitystyössä siten, että hän on saanut meiltä palautetta parannusta kaipaavista ominaisuuksista. Tabletti on aina navetan toimistossa, josta se napataan mukaan ja kirjataan havainnot ohjelmaan. Ohjelma on helppokäyttöinen”, Vesa Heikura vah-vistaa vakuuttavasti hymyillen.


Maatilan tekniikka

Hanki aggregaatti

ennen MyRSkyä

Rehua työnnettiin kottikärryil-lä satapäiselle karjalle eikä vet-tä saatu kaivosta. Maitotank-kikaan ei auennut normaalisti, vaan maito imettiin luukusta

kärsällä maitoautoon. Ilman sähköä oltiin kellon ympäri Tapanin myrskyssä joulu-kuussa 2011 Tarja ja Timo Nokson tilalla Luovassa, Etelä-Pohjanmaalla.

Päätös varavoimakoneen hankinnasta syntyi saman tien.

”Traktoriaggregaattia en edes harkin-nut”, Timo selvittää. ”Sähkökatkoja oli niin harvoin, että aggregaatin käytössä ei syn-tyisi rutiineja. Silloin tulee helposti pieni käyttövirhe, joka voi rikkoa laitteita”, Timo perustelee dieselkoneen valintaa.

”Jos isäntä ei ole kotona, pitäisi emän-nän hallita vielä traktorigeneraattorinkin kytkentä ja käyttö”, Tarja perustelee omal-ta kohdaltaan.

”Varavoiman hankinta on riskienhallin-taa, jossa otetaan huomioon tilan talous ja työhyvinvointi, samoin eläinten hyvin-vointi ja elintarviketurvallisuus”, muistut-

Lehmät eivät onneksi sairastuneet, vaikka robotin lypsylistat olivat pitkään punaisella. Maitomäärät kyllä tippuivat. Noksot kertovat kokemuksistaan Tapani-myrskystä, kun tilalla oltiin kellon ympäri ilman sähköä.

teksti Sirpa TertsunenKuvat Veikko Tertsunen

taa kenttäpäällikkö Olavi Koskimäki tuot-tajia. ”Pitkilläkin sähkökatkoilla maitoti-lan työt pitää saada sujumaan.”

Tarpeeksi tehoa ja kasvun varaaAggregaatin tehon mitoituksessa hyvä läh-tökohta on tilan pääsulake. Tämän lisäksi tarkasteluun on otettava isot sähkömoot-torit kuten säilörehutorni, sähkötoiminen apesekoitin ja iso mylly. Näiden käynnisty-minen vaatii isompitehoisen aggregaatin. Samoin automaattisesti käynnistyvät ruo-kintamoottorit ja isotehoiset automaatti-pesurit tarvitsevat sähköä omalla rytmil-lään.

Tämä oli Noksollakin lähtökohtana aggregaattivalinnassa: tehoa pitää olla tar-peeksi eli reilusti enemmän kuin pääsula-ke edellyttäisi.

”Vaikka meillä ei olekaan suuria säh-kömoottoreita eikä käynnistyspiikkejä, pitää kasvun varaa aggregaatille aina jät-tää”, Noksot tähdentävät.

Sähkötehoa Nokson pihatossa tarvi-taan varsin vähän. Lypsyssä on kaksi VMS-

Ǐ Tapani-myrskyllä robotit eivät lypsäneet, vesi ei tullut ja navetassa oli pimeää. Varavoiman ansiosta Tarja Nokso voi nyt tarkkailla lehmiä robotilta, tietokoneelta sekä pihatossa kulkien, vaikka verkkosähkö olisi poikki.


Holvaamaton automaattinen syöttölaite murskevil-

jalle, kivennäisille, panimoiden ja elintarviketeolli-

suuden sivutuotteille; kuten perunarehulle, rypsi-

mixerille ja mäskille.

• Tiivis, ruostumaton teräsrakenne

• Pyörivä leikkuuterä

• Koot 4m³, 6m³ ja 8m³

• Liitettävissä Pellon Graphics- ohjaukseen

Pellon Crimbox Säästä ruokinnan rehuraaka-aineiden kustannuksissa!

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

10 vinkkiä AggRegAATin oSTAjAlle

� Jätä kasvunvaraa ja hanki riittävän tehokas laite� Varmistu, että isotkin sähkömoottorit käynnistyvät� Käytä sähköalan ammattilaista mitoituksessa ja koneen valinnassa� Automaattisesti käynnistyvä varavoima isommille maitotiloille � Selvitä tarvitseeko navetan automatiikka akkuvarmistusta eli UPS-laitteita� Tahdistuva aggregaatti palaa verkkosähkölle ilman katkoa� Sijoitus ja kulkureitti: selvitä huonetilan mitat, materiaalit ja paloturvallisuus sekä koneen kuljetusreitti. Minne polttoainesäiliö? Lämmitys ja ilmanvaihto� Kokonaispaketti valmiiksi asennettuna ja käyttöönotettuna selkeyttää vastuut� Valitse laite, jolle saat huolto- ja korjausapua läheltä� Ole yhteydessä paloviranomaiseen ja vakuutusyhtiöön � Tee ostopäätös pikaisesti – ennen seuraavaa myrskyä.

robottia. Hakelämpökeskus ja pieni läm-minvesivaraaja riittävät vedenlämmityk-seen. Maitotankin pesurissa on yhdeksän kilowatin vastukset.

Ruokinnassa on täyttöpöytä ja pieni ele-vaattori, säilörehu jaetaan voimavirralla toimivalla kiskovaunulla. Valaistustehoa on seitsemän kilowattia. Aggregaatiksi Noksot hankkivat Falicon 60 kVA:n auto-maattisesti käynnistyvän ja tahdistuvan aggregaatin.

Tarkoilla säätimillä hyvää sähköäNykyaikaisen pihaton elektroniset laitteet ja automaattiohjaus vaativat hyvälaatuista sähköä. Dieselaggregaatissa on tarkat sää-timet ja sähköllä hyvä laatu. Kuitenkin säh-könsyöttöön tulee pieni katkos kumpaan-kin päähän.

Tätä varten Noksoilla on lypsyrobotis-sa UPS-laite. Sen avulla sekä lypsyn että maitotankin ohjaukset toimivat ongelmit-ta. Sen sijaan voimavirralla toimiva rehu-vaunu pysähtyy pienillä sähkökatkoilla ja vaunu pitää käydä kuittaamassa. Noksot hankkivat tahdistuvan aggregaatin, jolloin paluusähkössä ei ole katkoa.

”Vältymme rehukoneen toiselta kuitta-ukselta”, Noksot perustelevat.

Sijoituspaikalla monta vaatimustaEnnen lopullista kauppaa kannattaa sel-vittää, millaiseen paikkaan koneisto ja sen ohjauskeskus asennetaan. Millaisia vaati-muksia on lattian kantavuudelle, huoneen mitoille ja pakoputken läpiviennille. Jää-kö huoltotilaa koneen ympärille sekä kul-jetusreitti?

Seinissä betoni ja tiili ovat paloturvalli-sia ja vähentävät meluhaittaa. Mahdollis-ten nestevuotojen haitat estetään valuma-altaalla, jos konehuoneessa on lattiakaivo tai lattia ei ole tiivis.

Jos aggregaatti sijoitetaan ulos, se tarvit-see sääsuojakotelon tai katoksen ja jalus-tan, joiden rakenne määräytyy laitteen IP-luokan mukaan. Myös valmis konttiraken-ne käy. Noksot päätyivät sääsuojattuun ja äänieristettyyn malliin. Sen kytkennät hoi-ti paikallinen sähköasentaja.

� Sähkökatkoja on ollut 17 tuntia koekäyttöineen Nokson lypsykarjatilalla Etelä-Pohjanmaalla. ”Tämä käy selville automaattisen varavoimalaitteeen muistihistoriasta 1,5 vuoden ajalta”, Timo Nokso kertoo.

Pihaton elektroniset laitteet ja automaatti-ohjaus vaativat hyvälaatuista sähköä.


sa lypsämistä keinoutareilla, rehuesittelyä sekä nimien keksimistä vasikoille.

Kotimaisuuden on usein todettu olevan suomalaisille tärkeä valintaperuste elintar-vikkeita ja maitotuotteita ostaessa. Ruo-kavalinnat tehdään kaupassa kuitenkin nopeasti ja osittain mielikuvien pohjal-ta. Tapahtuma jossa ihmiset viihtyvät, on hyvä tilaisuus kertoa Valioryhmän ja tuot-tajien työstä esimerkiksi eläinten hyvin-voinnin, suomalaisen työllistämisen ja Suomeen investoimisen suhteen. Näin voi-daan haastaa kuluttajia ajattelemaan teke-miensä ruokavalintojen merkitystä ja vah-vistaa Valio-brändiä.

Suuret kiitokset onnistuneista tilai-suuksista kuuluvat tuottajille, jotka kut-suvat satoja ihmisiä tilalleen kevään kii-reisimpänä aikana, osuuskuntien työn-tekijöille, jotka suunnittelevat tilaisuu-det tuottajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä kaikille suunnitteluun ja tilai-suuksiin osallistuneille valiolaisille sekä Valioryhmän yhteistyökumppaneille.Kirjoittaja toimii assistenttina Valio Alkutuotan-nossa.

Lehmät laitumella kiinnostavat kuluttajiaValioryhmä tuottajineen järjesti lehmien Laitumellelasku-tilaisuuksia toukokuussa 2014 jo kolmatta kertaa. Tilaisuudet keräsivät jälleen ennätysyleisön. Tilaisuuksilla tavoitellaan positiivista näkyvyyttä Valio-brändille ja kerrotaan kuluttajille perusasioita maidontuotannosta.Sari Tulkki

l Valio, osuuskunnat ja maidontuottajat järjestivät toukokuussa 2014 yhteensä 20 tilaisuutta eri puolilla Suomea. Tavoittee-na oli paitsi seurata kesälaitumelle kirmaa-via lehmiä, myös kertoa kuluttajille mai-dontuotannosta ja Valion merkityksestä Suomessa. Yleisön määrä on kasvanut vuo-si vuodelta. Vuonna 2012 tilaisuuksiin osal-listui 5 000 ihmistä, vuonna 2013 katso-jia oli reilut 10 000 ja tänä vuonna 14 000. Tilaisuudet saivat paljon huomiota toi-mittajilta ja näkyivät mediassa eri puolil-la Suomea.

Valioryhmän Laitumellelasku-tilaisuuk-sista on tullut monelle kuluttajalle odotet-tu perinne. Vuosi 2014 on nuorkarjan tee-mavuosi ja tilaisuuksissa kerrottiin vasi-

Ǐ Helsingin Viikissä järjestettiin Laitumel-le lasku-tilaisuus ensimmäistä kertaa.

Ǐ Äijälän tilalla Sastamalassa lehmät ja ihmiset ihmettelivät toisiaan.

koista ja hiehoista sekä niiden hyvinvoin-nista. Ohjelmassa oli lisäksi muun muas-

KuVA: MArKKu oJALA

KuVA: Anne IKäVALKo

Tapahtu- mat

Uutuuksiaseosrehuruokintaan

Uutuuskivennäiset umpilehmien ruokintaan:

Panosta umpilehmien ruokintaan• terveemmät lehmät• vahvemmat vasikat• parempi hedelmällisyys• korkeampi tuotos

Aminotrace-hivenaineet ovat Schaumannin patentoimalla menetelmällä valmistettuja uu-den sukupolven orgaanisia hivenaineita. Ami-notrace-hivenaineet ovat glysiini-kelaatti-yh-disteitä, joiden imeytyminen on huomattavasti parempi muihin orgaanisiin ja epäorgaanisiin hivenaineisiin verrattuna.

Rindavital VK ATGalku-umpikauteen Sisältää patentoidut orgaaniset glysiini-kelaatti hivenaineet, korkeat vitamiinipitoisuudet ja riittävästi magnesiumia ja fosforia.

Rindavital MF anionisuolatäsmätuote poikivalle lehmälleAuttaa ennaltaehkäisemään myös piilevät poikimahalvaukset tehostamalla lehmän kal-siumaineenvaihduntaa. Nostaa ternimaidon vasta-ainepitoisuuksia. Ehkäisee jälkeisten-jääntiä.

Rindavit Top Super ATGsiirtymäkaudesta loppulypsykauteenElävä hiiva parantaa pötsiterveyttä, tehostaa rehun hyväksikäyttöä ja ennaltaehkäisee ruo-kinnan muutoksen riskejä siirryttäessä lypsy-kauden ruokintaan.Erittäin korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuu-det lisäävät lypsylehmän vastustuskykyä, he-delmällisyyttä ja tuotosta.

Tervetuloa KoneAgriaan Jyväskylään

osastollemme B112www.eurotrading.fi

Maahantuonti ja markkinointi:

Valmistaja:


ǌ Valion osaston Valio CREA® keittiössä keittiömestari Jani Lamminperä (vas.) jutteli mukavia ajankohtaisista aiheista ja valmisti ruokia tietysti kotimaisista, erinomaisista raaka-aineista. Vieraana Jethro Rostedt.

okra veti väkeä – Valion osastolla vilskettäValioryhmän osastolla Valio CREA® keittiössä valmistettiin ruokaa kutsuvieraskokkien kanssa, maisteltiin makupiimiä ja juustoja sekä keskusteltiin asiantuntijoiden kanssa. Valio houkutteli paikalle sekä kuluttajia että ammattilaisia.teksti ja kuvat Anu Artjoki

Heinäkuun 2.–5. päivinä jär-jestetty Okra-maatalousnäyt-tely Oripäässä keräsi 82 000 kävijää. Valioryhmän osastol-la Okra-Areenan ja kotieläin-

osaston läheisyydessä vierailijat maiste-livat innokkaasti Valion uutuustuottei-ta. Juustomaistiaisten lisäksi esimerkiksi Valio Eila® maitokahvijuoma ja Valio Gefi-lus® mangopiimä sekä Valio Gefilus® mus-tikkapiimä keräsivät ihmisiä jonoksi asti.

Valion keittiömestari Jani Lamminperä kokkasi kaikkina näyttelypäivinä vierai-den kanssa erilaisia herkullisia ruokalajeja Valio CREA® keittiössä ja jututti kokkaavia vieraita ruuanvalmistuksen lomassa. Keit-tiöön Janin kanssa pääsivät muun muas-

Tuottajapalvelut paremmiksiValioryhmän ja osuuskuntien Okrassa jär-jestämä Maitojuhla keräsi tuottajat kuu-lemaan ajankohtaista maitoasiaa ja viih-tymään. Johtaja Annika Hurme Valiolta totesi Maitojuhlassa, että maailmalla suo-malaisuus tarkoittaa ennen kaikkea tek-nologista osaamista, puhtautta, innova-tiivisuutta ja luotettavuutta. Suomessa sen sijaan Valioon on totuttu yhdistämään vah-vasti myös kotimainen raaka-aine.

Hurmeen mukaan avoimuus maailmal-

sa viihde-esiintyjä Janne Kataja, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, kiinteistö-välittäjä Jethro Rostedt sekä maitotilojen emännät Pauliina Kavander, Elina Kavan-der ja Laura Mikkola. Valiolta kauhaan tart-tuivat muun muassa hallintoneuvoston puheenjohtaja Pentti Santala, juustomes-tari Tapani Lahnalampi ja johtaja Annik-ka Hurme.

Valiolta ja osuuskunnista paikalla oli Länsi-Maidon, Tuottajain Maidon ja Valion henkilökuntaa. Heidän kanssaan tuottajat pohtivat rennossa tunnelmassa maidon-tuotantoon liittyviä kysymyksiä ja vaih-toivat kuulumisia. Tuottajalahjana jaetun juustoveitsi ja -haarukka -setin kävi nouta-massa osastolta noin 900 tuottajaa.

Ǐ Maitolähettiläs Anni Lehtonen pääsi kokeilemaan lypsyä Elina ja Mika Kavanderin Iltalaulu-lehmällä.

Ǐ Valion neuvontapäällikkö Esa Manninen (vas.) opasti maidontuottajia lypsykone- kysymyksissä. Mannisen juttusilla hämeen-koskelaiset Marjatta ja Markku Korvenoja.

Tapahtu- mat

Ku

VA: s

ArA

Pä

äKK

ö

le, uudet tuoteideat ja teknologiat ovat niin Valion kuin Suomen kansantaloudenkin tulevaisuuden avain. Valioryhmän yhtenäi-syys ja yhteinen näkemys maitomarkkinan kehittämisestä ovat varmin tae myös suo-malaisen maidontuotannon hyvälle tule-vaisuudelle.

Hurme tähdensi, että maidontuottajal-le Valio haluaa olla luotettavin kumppani, joka tarjoaa tuottajille parhaat asiantunti-japalvelut.

Maidonkeräilyn tekniikka uudistuu, ja on aloitettu maidonhankinnan mittava tie-tojärjestelmäuudistus. Lisäksi tänä ja ensi vuonna panostetaan maito- ja rehuanalyy-sipalvelujen sekä asiantuntijapalveluiden parantamiseen.

K-MAATALOUSK-MAATALOUSK-MAATALOUSwww.k-maatalous.fi

Nautakarjan à la carten ykkönen

Varmoja jakoja jo 20 vuotta• Diesel tai sähkö -moottorilla• Farmer yhdelle, Double 2:lle paalille, Super rosteripinnoilla• Lyhyet juhlamallit ruostumattomilla laidoilla• Hydrostaattinen ohjaus, saatavana myös 3-pyörävedolla

Rehunjakovaunut

• 9,5, 12 ja 14,5 tn• Käännettävät ja vaihdet-

tavat kulutuspalat• Isot 90 cm 3-siipiset le-

vitinlautaset - vaihdetta-vat levityssiivet

• Triton 95 3-ketjuinen ja 120/150TR 4-ketjuinen pohjakuljetin

• 150TR:ssä jousitettu te-liakseli.

• Ylös asti avautuva hyd-raulitoiminen peräportti.

LEVITYSVAUNUT

Hinnat voimassa 30.9.2014 saakka. Kuvien koneissa mahd. hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

Alk. 11.920,-alv. 0% + toim.kulut

JF VM pystyruuvi-apevaunut Tanskalainen JF on seosrehuvaunujen johtavia valmistajia Skandinaviassa ja Euroopassa• Erinomainen kulutuskestävyys - pieni omapaino• Laaja mallisto: 1-, 2 ja 3 -pystyruuviset mallit • JF Feed Manager langaton vaakalaitteisto vakiona• Impulssisekoitus takaa tasaisen seoksen ja pienen tehontarpeen• Monipuoliset varuste- ja purkuvaihtoehdot

Tanskalainen JF on seosrehuvaunujen johtavia valmistajia

Uutuus! JF VM B Multi

olkilietsolla

Ǐ Okrassa järjestettiin Ammujaiset 2014 -karjanäyttely, jonka Junior Handler -kisan vuonna 2003–2004 syntyneiden Valio StarttiRehut -nimikkoluokan voitti Emilia Pessi ja Kuortin Lazy-Eva. Kilpailut ovat lapsille mainio tapa harrastaa eläinten kanssa. Kisaajissa on sekä maitotilojen omaa jälkikasvua että muiden perheiden lapsia ”lainaeläimillä” kisaamassa.

Ǐ Aku Hirvinie-mi ja Janne Kata-ja peukuttivat Va-liota Okrassa Vesa Liedeksen (kesk.) kanssa. Liedes toi-mii Valiolla myyn-ninsuunnittelu-päällikkönä. Hirvi-niemen ja Katajan omistama ay-hie-ho Ophelia oli rap-suteltavana Vali-on osastolla koko näyttelyn ajan.

uu

Reposten uusi pihat-to Okran tutustumis-kohteena.

KuVA: norA PääKKö


l Okran maitotilavierailukohteena oli Helena ja Tuomo Reposen ja heidän poi-kansa Tommin maatalousyhtymänä hoi-tama vinokuivikepohjainen pihatto 40 lyp-sävälle. Vanhaan parsinavettaan mahtui 23 lypsävää, joten tilan eläinmäärä tuplaantui uuden rakennuksen myötä.

”Uusi pihatto otettiin käyttöön kesä-kuussa. Vanhaan navettaan eläimet aje-taan lypsylle kahdessa erässä kahdesti päi-vässä. Toinen puoli odottaa vuoroaan piha-tossa tai kesäisin laitumella. Eläimet voi-vat kesäisin olla sisällä tai laitumella sään mukaan”, isäntäpari kertoo.

yksinkertaista ja selkeää Uuden pihaton suunnitteli Seppo Joki-niemi ProAgria Länsi-Suomesta. Pihaton ulkomitat ovat 16 x 30 metriä ja se on toi-minnaltaan hyvin yksinkertainen. Seinis-sä on 15 senttiä villaa ja katossa 30 senttiä puhallusvillaa. Valulattiaa ei ole eristetty, jotta maalämpö pääsee nousemaan.

Rakennuksen ilmanvaihto on luonnol-linen ja sisäkorkeus harjalle on 4,3 metriä. Sisälämpötila on suunniteltu pysymään talvellakin plussan puolella, joten vain vesiputket on varustettu lämpövastuksin.

Pihaton sisällä toisessa sivussa on seit-semän metriä leveä ja kahdeksan prosen-tin kallistuksella valettu turvekuivituksel-la toimiva vinokuivikepohja. Rakennuksen keskellä on noin 20 senttiä syvä ja 3,5 met-riä leveä lantakäytävä. Se työnnetään puh-taaksi etukuormaajalla päätyjen liukuo-vien kautta lypsyn aikana. Lantakäytävän toisella puolella on 4,5 metriä leveä ruo-kintapöytä, jolle rehu ajetaan traktorilla.

Pihaton toisessa päädyssä on lantakäy-tävän ja vinokuivikepohjan jatkona seinä-millä erotetut kaksi väkirehukioskia sekä navetan toimistohuone. Väkirehukioskeil-le rehu tulee spiraaleja pitkin navetan ulko-puolella olevista siiloista, ja kioskit tunnis-tavat eläimet korvamerkeistä.

Uusi vinokuivikepohjainen pihatto kiinnosti

teksti ja kuvat Anu Artjoki

Eläimet syövät väkirehuna tiivistettä ja litistettyä kauraa. Säilörehunurmina on apilavaltaisia ja heinäkasvinurmia. Kuivaa heinää tehdään pikkupaaleihin, ja sitä eläi-met saavat lypsyn ajan.

”Heinä pitää talvella maidon rasvapi-toisuuden korkeana ja eläimet terveinä”, Helena Reponen toteaa.

Reposilla on viljelyssä peltoa noin 45 hehtaaria kolmen kilometrin säteellä tila-keskuksesta. Lannan levitykset hoidetaan tilan omalla kalustolla.

Rakennuskustannukset minimiin Uuden pihaton rakentaminen tuli Reposil-la ajankohtaiseksi, kun poika Tommi tuli mukaan tilanpitoon.

”Oli saatava kolmelle palkka, joten leh-mämäärää päätettiin lisätä”, Tuomo Repo-nen sanoo. ”Kävimme katsomassa monia rakennuksia, mutta teolliset navetat eivät ollet meille sopiva ratkaisu.”

Tuomo painottaa, että he eivät halunneet rakennuskustannusten nousevan liian kor-keiksi: hänen mielestään osa nykynavetoista rakennetaan liian kalliisti. Reposten pihat-to sopii tulevaisuudessa muuhunkin käyt-töön, esimerkiksi lihakarjalle, jos tällainen tarve jatkajalle tulevaisuudessa tulee.

”Pihattomme rakennuskustannus oli ilman alvia 250 000 euroa. Töissä meillä oli kolme timpuria tuntihommissa, lisäk-si Tommin kanssa olimme mukana raken-tamassa. Paikallinen rautakauppa kilpai-lutti tarvikkeet, ja homma sujui hyvin”, Tuomo kertaa.

Itse rakennus valmistui ennakoitua no pe ammin joulukuussa 2013. Uusi lanta-la ja rakennuksen koneistus valmistuivat kesäksi 2014. Rakennusprojekti eteni enna-koitua nopeammin, ja myös kaunis piha-piiri oli ehditty viimeistellä.

Reposten vinokuivike-pohjaiseen pihattoon kävi Okran aikana tutustumassa reilut 40 vierailijaa.

Ǐ Helena ja Tuomo Reponen huolehtivat, etteivät pihaton rakennuskustannukset karanneet käsistä. He ovat tyytyväisiä uuteen rakennukseensa.

Ǐ Vinokuivikepohja on valettu kahdeksan prosentin kallistukseen. Lantakäytävä työnnetään puhtaaksi etukuormaajalla lypsyn aikana.

Tapahtu- mat

Ǐ Osuuskunta Maitosuomen tuotantoneuvoja Carola Kankkonen jakoi Lypsikit Livenä -tapahtumassa maistiaisia Valion uutuustuotteista.

Lypsikit Livenä kokosi karjaväkeä Kannukseenteksti ja kuvat Markku Pulkkinen

l Kotieläinjalostusosuuskunta Faban ja Keski-Pohjan Karjat -karjaker-hon järjestämä Lypsikit Livenä -tapahtuma keräsi elokuun lopulla 600 maidontuottajaa messuille sekä tutustumaan kahdeksaan maitotilaan Keski-Pohjanmaalla.

Tapahtuma alkoi Annikka ja Marko Uusitalon tilalla Kannukses-sa pidetyillä messuilla, jossa toimintaansa esittelivät keskeiset maito-ketjun toimijat. Tapahtumassa palkittiin myös 14 uuden satatonnarin omistajaa.

Juha ja Tarja Hirvisen tilalle Toholammille meni jo peräti kymme-nennen satatonnarin palkinto. Keski-Pohjanmaan alueen toisen 150 tonnia maitoa tuottaneen lehmän palkinto meni Päivi ja Olli Ihmeel-le Sieviin.

Messujen ohessa yleisö pääsi tutustumaan Uusitalojen navettaan. Uusitalot ovat laajentaneet tuotantoaan muutaman vuoden sisäl-lä nopeaan tahtiin ja nyt tilalla on 190 lehmää, jotka lypsetään kolmen lypsyrobotin voimin.

Tilan lehmien keskituotos on 10 800 kiloa vuodessa. Kiinnostusta herättivät myös kaksi uudentyyppistä, PVC-muoviseinäistä ja metalli-runkoista säilörehun varastohallia.

Ǐ Lypsikit Livenä -tapahtuma keräsi 600 maidontuottajaa ympäri Suomen.

Tutustu Milka maitotilantuotteisiin: www.biofarm.fi

MilkaMilkaUudetUudet

R

Milka EnergiapastaMilka Energiapasta on tarkoitettu ketoosiriskin vähentämiseen lypsyleh-millä sekä ketoosin uusiutumisen vält-tämiseksi. Milka Energiapasta nostaa verensokeria ja auttaa ylläpitämään ruokahalua.

Milka Rumevit pastaMilka Rumevit pasta on tarkoitettu erityisesti korkeatuottoisille lypsyleh-mille ja voimaperäisesti ruokittaville (lihotettaville) märehtijöille. Milka Ru-mevit pasta tukee ruoansulatusta sekä ylläpitää pötsin mikrobiflooraa pötsi-häiriöiden ja vähentyneen ruokahalun yhteydessä.

Milka Hiili Plus pastaMilka Hiili Plus pasta on tarkoitettu käy-tettäväksi maha- ja suolistohäiriöiden sekä ripulin yhteydessä. Milka Hiili Plus pastan sisältämä aktiivihiili sitoo haital-lisia aineita (myrkyt, mikro-organismit) itseensä rauhoittaen samalla suolisto-häiriöiden oireita.

Milka Kalsium Plus pastaMilka Kalsium Plus pasta on tarkoitet-tu lypsylehmille poikimahalvausriskin vähentämiseen ja/tai täydentämään eläinlääkärin antamaa poikimahal-vaushoitoa. Milka Kalsium Plus pasta nostaa tehokkaasti veren kalsium- ja magnesiumpitoisuutta.

MAITOTILANTUOTTEET

Olemme mukana KoneAgria näyttelyssä

D-hallissa!

300 ml

300 ml

300 ml

300 ml

Milka Pastat voidaan annostella perinteisellä silikonipistoolilla.

BETONIRATKAISUT KAIKKEEN MAATILARAKENTAMISEEN

LUJAN TUOTEPERHEESTÄ LÖYTYY RATKAISU KAIKKIIN TARPEISIIN!- navetat, lihanautakasvattamot- sikalat- lietesäiliöt - betonirungot - pitkäikäinen navetta olosuhteissa- ritiläpalkit suoraan varastosta - VTT:n testivoittaja- avolantalat- laakasiilot- ritiläpalkit- valmisbetonit

YKSILÖLLISET RATKAISUT VAHVIMMALTA BETONIOSAAJALTA

NYT RITILÖITÄ JA MUITA VAKIOTUOTTEITA SUORAAN VARASTOSTA!

Meiltä saat yhteistyökumppaniverkoston kautta tuotantorakennuksen avaimet käteen -valmiina saakka. Kysy lisää!

Neuvonta on osa palveluamme. Käänny puoleemme, kun tarvitset kokenutta maatilarakentamisen asiantuntijaa vaihde 020 789 5500, www.lujabetoni.fi

Pohjois-Suomi: Pekka Mönkkönen RI 044 585 2320Itä-Suomi: Ismo Hyvönen RI 044 585 2027Länsi-Suomi: Timo Juutinen RI 044 585 2191Etelä-Suomi: Olli Voutilainen RI 044 585 2029

Olemme KoneAgriassa osastolla B-131, 8.-11.10.2014 Jyväskylä. Tervetuloa keskustelemaan rakennusasioista!


V uonna 2015 tuki maksetaan kahdessa erässä, joista ensim-mäinen erä maksetaan syksyl-lä 2015 ja toinen erä vasta vuo-den 2016 puolella. Tukikat-

koksella on vakavia vaikutuksia tilojen kas-savirtaan. Miten tilojen maksuvalmius säi-lytetään? On arvioitu, että pelkästään tuki-muutosten myötä jopa viidennekselle Ete-lä-Suomen tiloista näyttää tulevan jonkin-laisia maksuvaikeuksia.

Kevät on selkeästi vaikeinta aikaa tiloil-la taloudellisesti ja tilakohtaisia järjestely-jä joudutaan miettimään todella tarkkaan. Kotoisen rehun tuotantoon kohdistuvat kustannukset painottuvat kevääseen ja kesään, jolloin tilojen maksuvalmius näyt-tää olevan selvästi heikoimmillaan.

MTK ry:n maitovaliokunta onkin vaati-nut, että A- ja B-tukialueille maksettavan lypsylehmäpalkkion maksatusaikataulu määritetään siten, että osa tuesta makse-taan ainakin ensimmäisenä vuonna ennak-kona jo huhti-toukokuussa.

Pohjois-Suomen kansallinen tuotan-totuki maksetaan ensi vuonna nykyiseen tapaan kuukausittaisena litratukena. Uute-na elementtinä on se, että kaikille tuote-

Maatalous- politiikka

Tukipolitiikan muutokset tuovat haasteitaMaidon tukijärjestelmien osalta ei ole kuluneen kesän aikana tehty uusia linjauksia. Tilanne on edelleen varsin huolestuttava erityisesti AB-alueen maidontuottajien kannalta. Nykyinen maidon tuotantotuki muuttuu CAP-lypsylehmäpalkkioksi ja tuen maksaminen kuukausittain loppuu.

tuille litroille maksetaan tukea. Tällä het-kellä tuki maksetaan täysimääräisenä kiin-tiön sisällä tuotetuille litroille ja tiettynä, vuosittain päätettävänä prosenttiosuutena kiintiön ylittäville litroille.

Uudessa järjestelmässä huolta aiheuttaa se, ettei siinä ole elementtiä, jonka avul-la pohjoisen tuen rajoitteen noudattamis-ta seurataan. TNS Gallupin keväällä teke-män tutkimuksen mukaan tuotanto tuli-si kasvamaan C-tukialueella noin viidellä prosentilla nykyisestä vuoteen 2020 men-nessä, jos viljelijöiden suunnitelmat toteu-tuvat. Kasvava tuotanto johtaisi tuen leik-kautumiseen. Pahimmillaan tilanne saat-taa johtaa jopa siihen, että EU-komission virkamiehet kyseenalaistavat koko tuen tarpeellisuuden.

Tuontikielto tuo lisää epävarmuuttaKiintiöjärjestelmä poistuu ensi vuoden huhtikuussa. Mitä todellisuudessa tulee sitten tapahtumaan, sitä on vaikea ennus-taa. Useimpien näkemysten mukaan mai-don tuotantomäärät tulevat kasvamaan edullisemmilla tuotantoalueilla heikom-pien alueiden kustannuksella. Vaikutukset ovat kuitenkin hyvin riippuvaisia markki-

noiden yleisestä kehityksestä, panoshinto-jen muutoksista ja sääoloista. Varmaa kui-tenkin on, että määränsääntelyn poistami-nen tekee markkinoista entistä tuulisem-mat ja vaihteluille alttiimmat.

Venäjän asettama tuontikielto lisää markkinoiden epätasapainoa ja heiken-tää erityisesti Suomen ja Baltian maidon-tuottajien asemaa. Tätä kirjoittaessa EU-komissio on avannut tukikeinoina yksi-tyisen varastoinnin tukiohjelmat rasvatto-malle maitojauheelle ja tietyille juustoille, sekä pidentänyt julkisen intervention auki-oloaikaa. Nämä toimet ovat kuitenkin täy-sin riittämättömiä korvaamaan aiheutu-neita menetyksiä.

Syksyn työsarkanamme onkin se, ettei maidontuottajien asemaa heikennettäisi edelleen ainakaan poliittisilla päätöksillä, vaan pyrittäisiin kaikin mahdollisin kei-noin turvaamaan kannattavan maidontuo-tannon jatkumisen edellytykset Suomessa.

Leena LamminenMaitoasiamies, MTK

ransuco.fi | 02-484 080

NYT ON AIKA PÄIVITTÄÄLANNANPOISTOLAITTEESI!

Sveaverkenin valmistamat lannanpoisto järjestelmät sopivat pihattoon ja parsi navettaan.

Sveaverken alkuperäiset osat nyt Ransucolta, mm. DeltaMaster, Robust ja Komprimat-laitteisiin (aikaisemmin myyty myös Odin-tuotemerkillä).

BETONIRATKAISUT KAIKKEEN MAATILARAKENTAMISEEN

LUJAN TUOTEPERHEESTÄ LÖYTYY RATKAISU KAIKKIIN TARPEISIIN!- navetat, lihanautakasvattamot- sikalat- lietesäiliöt - betonirungot - pitkäikäinen navetta olosuhteissa- ritiläpalkit suoraan varastosta - VTT:n testivoittaja- avolantalat- laakasiilot- ritiläpalkit- valmisbetonit

YKSILÖLLISET RATKAISUT VAHVIMMALTA BETONIOSAAJALTA

NYT RITILÖITÄ JA MUITA VAKIOTUOTTEITA SUORAAN VARASTOSTA!

Meiltä saat yhteistyökumppaniverkoston kautta tuotantorakennuksen avaimet käteen -valmiina saakka. Kysy lisää!

Neuvonta on osa palveluamme. Käänny puoleemme, kun tarvitset kokenutta maatilarakentamisen asiantuntijaa vaihde 020 789 5500, www.lujabetoni.fi

Pohjois-Suomi: Pekka Mönkkönen RI 044 585 2320Itä-Suomi: Ismo Hyvönen RI 044 585 2027Länsi-Suomi: Timo Juutinen RI 044 585 2191Etelä-Suomi: Olli Voutilainen RI 044 585 2029

Olemme KoneAgriassa osastolla B-131, 8.-11.10.2014 Jyväskylä. Tervetuloa keskustelemaan rakennusasioista!

”Varmaa kuitenkin on, että sääntelyn poistaminen tekee markkinoista entistä tuulisemmat.”

l Tervetuloa KoneAgriaan 8.–11.10.2014. Valion osastolle voit tulla keskustelemaan navettainvestoinneista, rehuketjusta, mai-don laadusta, eläinten hyvinvoinnista tai muista ajankohtaisista aiheista Valioryh-män asiantuntijoiden kanssa..

Paikalla muun muassa keskiviikosta perjantaihin klo 10–14 Valion terveyden-huoltoeläinlääkäri Kristiina Sarjokari. Hän antaa kommentteja navettasuunnitelmis-ta ja -piirustuksista eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Tule pohtimaan ratkaisuja navettarakentamiseen. Valion osasto sijait-see A-hallissa (A300).

KoneAgria järjestetään jo kymmenen-nen kerran Jyväskylän Paviljongissa. Näyt-tely on maatalouden ammattilaisille suun-nattu kone-, laite- ja tarvikenäyttely.

Näyttelyosastojen lisäksi tarjolla on seminaareja lannan tehokäytöstä, osake-yhtiömuotoisesta maataloudesta, lehmien ruokinnasta, lihantuotannosta, luomusta, uuteen ohjelmakauteen liittyvistä aiheista sekä lukuisa määrä erilaisia tietoiskuja ja infoja. Näyttely on avoinna ke–pe klo 9–17 ja la klo 9–16.

Lisätietoja tapahtumasta www.koneagria.fi

Pohjoismainen genomiarvostelu toimii odotetusti

Rehuanalyysien aika on nyt l Suomen Rehu toi kolme vuotta sitten markki-

noille Sopiva-konseptin, jossa pystytään täysi-määräisesti hyödyntämään kotoisten rehujen kivennäis- ja hivenaineanalyysit.

Suunnittelun perusteena käytetään säilö-rehun ja viljan laajoja analyyseja. Perusrehut täydennetään tilakohtaisesti suunnitelluilla Sopiva-täydennysväkirehuilla ja kivennäisillä. Tarkkaan suunniteltu ja kokonaisoptimoitu ruo-kinta on suunniteltu tuomaan asiakkaalle sääs-töjä niin ruokintapanoksissa kuin rehun hyväk-sikäytössä.

Sopiva-rehujen koostumus suunnitellaan tilan omien tavoitteiden mukaiseksi raaka-aineiden, ravintoaineiden ja lisäaineiden osalta.Lisätietoa www.suomenrehu.fi

Valio Akatemia™ stipendihaku päättyi lValio Akatemia™ stipendien haki-

joita oli tänä vuonna yli 1 300, mikä on lähes puolet enemmän kuin vuosi sitten.

Markkinointipäällikkö Mira Kuha-nen Valiolta kertoo, että hake-musten runsas määrä ja ohjel-man suosio on iloinen asia Valiolla. Hakemukset käydään nyt läpi ja sti-pendinsaajat julkistetaan loka-mar-raskuun aikana.

Valio on keskittynyt sponsoroi-maan ni men omaan lasten ja nuorten liikuntaa ja hyvin-vointia. Seuraava stipen-dihaku järjestetään vuonna 2015, jol-loin stipendejä voi hakea vuo-delle 2016.

� Valio Akatemia™ aluekummi Kerttu Niskanen (kesk.) tapasi viime vuonna stipendin saneita Jyväskylän SM-hiihtojen yhteydessä.

KoneAgriassa kommentteja navetta piirustuksista

Lyhyesti

l Genomisonnit ovat saaneet sel-laisia jälkeläisarvosteluja kuin mitä niiden genomitiedot ennustivat. Ensimmäiset keinosiemennysson-nit valittiin genomien perusteella vuonna 2009. Niiden tytärten tulos-ten perusteella voidaan sanoa, että genomitiedot ennustavat varsin hyvin sonnien laatua.

Genomiarvostelu lähes tuplaa perinnöllisen edistymisen. Uusim-mat genomisonnit ovat kokonaisja-lostusarvoltaan (NTM) keskimäärin 15 indeksipistettä parempia kuin vii-meisimmät jälkeläisarvostellut son-

nit. Korkea kokonaisjalostusarvo NTM takaa hyvätasoisen eläinainek-sen. Niillä lehmillä, joiden NTM on +10 tai parempi, on noin 2 000 kiloa parempi maitotuotos kuin lehmillä, joiden NTM-arvo on -10 tai mata-lampi.

Hyvän tuotoksen lisäksi korkea jalostusarvo tuo lehmille parem-man rakenteen, terveyden, hedel-mällisyyden ja käyttöominaisuudet. Nämä kaikki ominaisuudet pienentä-vät työtä ja kustannuksia ja takaavat kestävämmät eläimet.Lisätietoa www.faba.fi


KuVA

: VA

LIo

oY


Vasikan pötsi, 6 viikkoa,maito-vilja -ruokinta.

Vasikan pötsi,6 viikkoa,Startti Mysli -ruokinta.

Ensirehu vasikoille

Startti Myslissä on pötsiä rakentavaa

voimaa

Startti Myslissä on kaikki.

Se korvaa muut väkirehut. Ensimmäisten viikkojen aika-na lisäksi tarvitaan vain vettä ja vapaasti karkearehua. Mitä ennemmin vasikka oppii syömään Startti Mysliä, sitä turvallisemmin se voidaan vierottaa juotolta. Saatavana kaikista meijereistä.

Lisätietoja: www.valio.fi/Startti, puh. 010 381 2639

Valioryhmän tulevia tapahtumia

Kehittävien tilojen yrityspäivät 3.–4.12.2014Toisen kerran järjestettävät yrittäjäpäivät kokoavat maidontuottajia ympäri maan Valiolle Helsinkiin kuule-maan ajankohtaista asiaa Valiosta, maitomarkkinoista, johtamisesta ja muista mielenkiintoisista aiheista. Ohjelma myöhemmin Valmassa, ilmoittautumiset omaan osuuskuntaan.

Uusien tuottajien tilaisuus 15.–16.1.2015Valioryhmän osuuskuntien uudet tuottajat kokoon-tuvat tammikuussa kaksipäiväiseen informaatio- ja tutustumistilaisuuteen Valiolle Helsinkiin. Suuren suo-sion saavuttaneessa tapahtumassa sukupolvenvaih-doksen tehneille maidontuottajille avataan Valion lii-ketoimintaa, strategiaa, maidontuotannon näkymiä ja oman osuuskunnan toimintaa. Osuuskunnat kutsuvat tuottajat tilaisuuteen.

Valion navettaseminaari 4.–5.2.2015Valion perinteinen rakennussuunnittelijoille, neuvojille ja asiantuntijoille suunnattu seminaari on jo toista ker-taa avoinna myös maidontuottajille. Kaksipäiväinen seminaari käsittelee navettarakentamisen, eläinten hyvinvoinnin ja tilatason johtamisen aihealueita. Tilai-suus järjestetään Rantasipi Airport Congress Cente-rissä Helsingin lentokentän läheisyydessä.

Tarkempi ohjelma myöhemmin tuottajakirjeistä ja Valmasta. Ilmoittautuminen omaan osuuskuntaan.

Ǐ Uusien tuottajien tilaisuus toi viime tammikuussa Valiolle runsaasti nuoria tuottajia. Oman tilan sijainti merkittiin nastalla karttaan, ja tuottajia oli paikalla lähes kaikista valiolaisista osuuskunnista.

KuVA: AIno MurtoMAA-nIsKALA


Uutta Valiolta

Graavilohi-tartarleivät 20 leipää

20 viipaletta (500 g) saaristolaisleipää, esim. Maalahden limppua100 g Valio voita sitruuna tai valkosipuli

LOHITARTAR1 pak (150 g) graavattua kirjolohifileetä 1 (100 g) punasipuli 1 pieni (135 g) hapahko omena, esim. Granny Smith 1–1½ rkl Dijon-sinappia1 tl sitruunapippuria1 prk (200 g) Valio Eila® kevyt crème fraîchea ½ dl tuoretta tilliä hienonnettuna

l Leikkaa ohuista leipäviipaleista tummat reunat pois. Voitele leivät sitruunavoilla. l Leikkaa lohiviipaleet pieniksi paloiksi. Hienonna punasipuli. (Jos punasipuli on väkevän makuista, huuhdo se lävikössä kylmällä, juoksevalla vedellä. Valuta hyvin.) Leikkaa kuorittu omena aivan pieniksi kuutioiksi. Yhdistä kaikki lohitartarin ainekset. Tarkista maku.

l Lusikoi seosta leiville. Lisää koristeeksi hiukan tilliä. l Tarjoa kahvi- tai teepöydässä tai glögin kera. Alkupalana leivät voi jättää isommiksi ja koristella salaatinlehdillä. Suupalan kokoisiksi tehdyt leivät sopivat hyvin cocktailpaloiksi.

Vinkki Tarjoa lohitartaria alkuruoaksi myös näin: laita lohitartar pieniin annosmaljoihin. Koristele sitruunavoissa paistetuilla saaristolaisleipäkuutioilla ja tillillä.

Raikkaita uutuuksia

Uudet maustetut Valio voit valkosipuli ja sitruuna sopivat monipuolisesti ruoanvalmistukseen. Valio voi valkosipuli antaa makua suolaiselle piiraspohjalle. Valio voi sitruuna tuo raikkautta suklaakääre- tortun täytteeseen. Kerrostortillapizzan maku tulee puolestaan uutuusjuustoraasteesta.

Tuorepuuro lasista 2 annosta

½–1 dl kuivattuja, pehmeitä luumuja3 dl Valio pehmeää rahkajuomaa2 dl Valio mansikka-banaanikeittoa1 dl kaurahiutaleita1 tl pellavansiemenrouhetta½ tl kanelia

l Hienonna luumut. Yhdistä kaikki raaka-aineet kannussa. l Anna juoman tekeytyä jääkaapissa 15–30 min. l Nauti aamu- tai välipalana.

ValioKoekeittiö

syksyyn


l Ruskista jauheliha ja hienonnettu sipuli paistinpannulla. Mausta. l Leikkaa tomaatit viipaleiksi. Valuta ananasrenkaat. l Voitele tortillat tomaattipyreellä. l Nosta yksi tortilla uunipellille leivinpaperin päälle. l Levitä päälle kolmannes jauhelihasta ja puolet tomaateista. Lisää 1 dl juustoraastetta. l Nosta päälle toinen tortilla. Levitä päälle

Vinkkil Leivo sitruunavoitäytteinen suklaakääretorttu syksyn kahvipöytään. Ohje on laktoositon ja gluteeniton.

Puolukkainen rahka 4–5 annosta

1 prk (2 dl) Valio Eila® vispikermaa1 prk (200 g) Valio maustettua rahkaa luumu-kaneli½ dl sokeria1 tl vaniljasokeria3 dl puolukoita

PINNALLE 5 kpl (50 g) hapankorppuja jauhettuna

l Vatkaa kerma vaahdoksi. l Lisää maustettu rahka sekä sokeroidut ja kevyesti survotut puolukat. Sekoita.

kerrostortillapizza 2–4 annosta

400 g jauhelihaa 1 (150 g) iso sipuli ½ tl suolaa ½ tl rouhittua mustapippuria3 (300 g) tomaattia 1 tlk (137/227 g) ananasrenkaita

3 kpl wrap-tortilloja ½ dl tomaattipyreetä 25 g pepperonia ohuina viipaleina 45 g salamia ohuina viipaleina 1 pussi (150 g) Valio TexMex juustoraastetta

Purjo-pekonipiiras 8 annosta

l Aloita täytteen valmistelusta: Hienonna pekoni. Paista sitä keskilämmöllä paistinpannulla, kunnes se saa hiukan väriä. Siirrä pekoni pannulta esim. lautaselle, mutta jätä rasva pannulle. l Kuutioi paprika. Hienonna halkaistu ja pesty purjo. Kuullota paprikaa ja purjoa pekonirasvassa pannulla miedolla lämmöllä. Lisää pannulle tarvittaessa hiukan voita. l Pohja: Yhdistä jauhot, leivinjauhe ja sulatettu voi. Lisää juustoraaste ja vesi. Sekoita tasaiseksi

jauhelihaa, loput tomaatit, pepperoniviipaleet ja 1 dl juustoraastetta. l Nosta viimeinen tortilla kolmanneksi kerrokseksi. Levitä päälle jauhelihaa, ananasrenkaat, salamiviipaleet ja loppu raaste. l Paista uunin yläosassa 200 asteen lämpötilassa 10–15 min. l Tarjoa pääruokana kahdelle tai esim. iltapalana neljälle.

POHJA3 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta 100 g Valio voita valkosipuli ½ dl (25 g) Valio Polar® 15 % raastetta 1–2 rkl vettä

TÄYTE1 pak (170 g) amerikanpekonia tai

ilmakuivattua kinkkua1 iso (250 g) paprika1 (275 g) purjo1 prk (200 g) Valio Eila® kevyt crème fraîchea1 muna 2 ½ dl (125 g) Valio Polar® 15 % raastetta 1 valkosipulin kynsi½ tl sinappia

ja taputtele uunivuoan (Ø 25 cm) pohjalle ja 2–3 cm ylös reunoille. Esipaista pohjaa uunin alimmalla ritilätasolla 200 asteessa 12 min. l Yhdistä paprika-purjoseokseen pekoni. Nosta levyltä. Lisää hiukan jäähtyneeseen seokseen loput täyteaineet, säästä juustoraasteesta n. ½ dl piiraan pinnalle. l Kaada täyte esipaistetulle pohjalle. Ripota pinnalle loppu juustoraaste. Kypsennä uunin alimmalla tasolla 200 asteessa n. 25 min. tai kunnes kypsä. Tarjoa kahvipöydässä tai illanistujaisissa salaatin kanssa. Sopii myös pikkuateriaksi, tällöin annoksesta riittää neljälle.

Vinkki* Korvaa halutessasi purjo ja osa paprikasta hienonnetulla punasipulilla ja raastetulla porkkanalla (vihannesten määrä yht. 500–600 g). Kuullota ainekset pannulla pekonista jääneessä rasvassa tai Valio Oivariini® rasvassa. * Korvaa puolet vehnäjauhoista halutessasi sämpyläjauhoilla.

l Anna maustua hetkisen ennen tarjoilua. Ripottele pinnalle esim. monitoimikoneessa murskattua hapankorppua.

lisää vinkkejä syksyn ruoan-valmistukseen ja leivontaan www.valio.fi/reseptit

R

Vahva vaikutus ruokaanvalio.fi/koskenlaskija

ilmakuivattua kinkkua kuorellisia manteleita parsakaali pennepastaaValio Koskenlaskija®murua

kirsikkatomaatteja

80 g1 dl1 (200 g)n. 8 dl (300 g)1/2 pussia (à 150 g)

1/2 rasiaa (à 250 g)

Levitä kinkkuviipaleet ja mantelit leivinpaperille uunipellille. Paahda uunin keski-/yläosassa 225 asteessa n. 8 min tai kunnes kinkut ovat rapeita.Pese parsakaali, irrottele kukinnot ja viipaloi varsi.Keitä pasta pakkausohjeen mukaan, lisää parsakaali kypsennyksen puolivälissä. Jatka keittämistä kunnes pasta on kypsää "al dente".

Kaada keitinvesi pastasta, ota sitä n. 1 dl talteen.Sekoita pastaan Koskenlaskija muru, murustellut kinkut, kokonaiset kuorelliset mantelit ja puolitetut kirsikkatomaatit. Mehevöitä keitinvedellä.Tarjoa heti.

4-5 ANNOSTA

Parsakaali-parman-kinkkupasta



Brysselistä

Kotieläinasiamies Jonas Laxåback toimii maito- ja liha-alan edunvalvojana Brysselissä taustaorgani-saatioinaan maitovaltuus-kunta, osuusteurastamot, MTK ja Pellervo-Seura.

Toukokuun vaalien jälkeen EU-tasolla katseet ovat kohdistuneet uuteen parlamenttiin ja tulevaan komissioon. Uusi komissio astuu remmiin luultavasti alkutalvesta, jos asi-at etenevät odotetun mukaisesti. Uusi EU-

parlamentti on jo ehtinyt asettua tehtäväänsä pari kuu-kautta.

Kun nykyinen komissio aloitti työnsä talvella 2010, oli vuoden 2009 maitokriisi vahvasti mukana maito-keskusteluissa. Silloin väistyvä maatalouskomissaari Fischer Boel perusti erityistyöryhmän, joka mietti toi-menpiteitä, miten vastaavanlaisilta hintakriiseiltä voi-daan välttyä.

Työryhmän toimenpiteet, joista päästiin yksimieli-syyteen vuonna 2012, ovat nyt sovellettu jäsenmaissa. Komission raportin mukaan tuottajaorganisaatioita, joiden tarkoituksena on vahvistaa tuottajan asemaa, ei ole perustettu niin paljon. Varsinkin vahvoissa osuus-toimintamaissa kiinnostus näihin organisaatioihin tai niiden perustamiseen on pientä.

Sopimuspuolella on tapahtunut jonkinlaista kehi-tystä. Joissakin maissa sopimuskäytäntöön on siirrytty kansallisella pakolla ja sopimuksiin on kirjattu määrä-aika. Ranskassa sopimusten minimiaika on viisi vuot-ta, kun taas muissa maissa, joissa on otettu käyttöön pakolliset sopimukset, aika on yleensä kuusi kuukautta.

Yleinen käsitys tästä maitopaketista on, että ehdote-tut käytännöt tulevat ajan myötä yleisempään käyttöön. Tämä on alalle hyvä asia.

EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydes-sä maitoala ja EU-parlamentti katsoivat, että markki-natoimenpiteisiin ei saa tehdä heikennyksiä. Näin ei myöskään käynyt. Uudistuksen yhteydessä jäsenmail-le annettiin mahdollisuus sitoa CAP-tukea laajemmin tuotantoon, jos vaatimukset tähän täyttyvät.

Ajantasaista tietoa, nopeaa reagointiaViimeisten vuosien aikana on maitokeskusteluissa tul-lut esille yhä vahvemmin, että ala tarvitsee tarkempaa ja ajankohtaisempaa tietoa EU:n ja globaalitason mai-tomarkkinakehityksestä. Tätä varten komissio lansee-rasi keväällä uudistuneen kotisivun, jossa he julkaise-vat kerättyjä tietoja maidosta. Tietojen taustalta löytyvät alan eri toimijat. Korjausliikkeet ovat mahdollisia siten paljon aiempaa aikaisemmassa vaiheessa.

EU-parlamentin maatalousvaliokunnan ensimmäi-sessä virallisessa istunnossa heinäkuussa käytiin läpi

EU:n maitopolitiikkaa ja muita ajankohtaisia asioita. Keskustelussa moni valiokunnan jäsenistä totesi, että komissio ei ole vieläkään esittänyt, miten haitallises-ta hintavaihtelusta päästäisiin eroon. Valiokunta ei ole vakuuttunut siitä, että kotisivun kautta voidaan rea-goida riittävän nopeasti. Näyttää myös siltä, että maa-talousvaliokunta olisi pohjustamassa tulevaa EU-tason maitokeskustelua omalla mietinnöllään.

Valiokuntien oma-aloitemietinnöillä ei ole ehkä aikaisemmin ollut niin suurta painoarvoa. Ajat ovat kuitenkin muuttumassa: parlamentti on viimeisten

vuosien aikana osoittanut komissiolle ja maatalous-komissaarille, että he ovat vahvasti mukana politiikan teossa ja heitä pitää kuunnella. Eli tulevan maatalousko-missaarin pitää osata keskustella ja ottaa poliittiset kes-kustelut vakavasti. Tämä on ollut nykyisen maatalous-komissaarin heikkous.

kiintiöjärjestelmän päättyminen ja koulumaito asialistallaYksi ilahduttava asia EU-parlamentissa on, että mones-sa poliittisessa ryhmässä on myös maidontuottajia. Tämä takaa sen, että maidontuottajien poliittiset haas-teet tulevat esille parlamentin valiokunnissa.

Tällä istuntokaudella parlamentin maatalousvalio-kunta tulee keskustelemaan monesta asiasta, joilla on vaikutus maidontuotantoon. Tärkein asia liittyy kiin-tiöjärjestelmän päättymiseen.

Muita tärkeitä asioita on EU:n koulumaito- ja hedel-mäohjelma, maitotuotteiden alkuperämerkinnät sekä EU:n kauppapolitiikka. Nämä ovat Suomen maidontuo-tannolle tärkeitä asioita. Parlamentaarikko Olli Rehn on jo pari kertaa maatalousvaliokunnan varapaikalta otta-nut esille maidontuotannon tärkeyden Suomen kaltai-sille maille.

Jonas Laxåback

Euroopan komission maitohintatietoja osoitteessa ec.europa.eu/agriculture/milk-market-observatory

Maito ja EU:n uusi johto

Tarkkaa tietoa siirtymäkautena noudatettavasta politiikasta ei vielä ole.

R


ilmakuivattua kinkkua kuorellisia manteleita parsakaali pennepastaaValio Koskenlaskija®murua

kirsikkatomaatteja

80 g1 dl1 (200 g)n. 8 dl (300 g)1/2 pussia (à 150 g)

1/2 rasiaa (à 250 g)

Levitä kinkkuviipaleet ja mantelit leivinpaperille uunipellille. Paahda uunin keski-/yläosassa 225 asteessa n. 8 min tai kunnes kinkut ovat rapeita.Pese parsakaali, irrottele kukinnot ja viipaloi varsi.Keitä pasta pakkausohjeen mukaan, lisää parsakaali kypsennyksen puolivälissä. Jatka keittämistä kunnes pasta on kypsää "al dente".

Kaada keitinvesi pastasta, ota sitä n. 1 dl talteen.Sekoita pastaan Koskenlaskija muru, murustellut kinkut, kokonaiset kuorelliset mantelit ja puolitetut kirsikkatomaatit. Mehevöitä keitinvedellä.Tarjoa heti.

4-5 ANNOSTA

Parsakaali-parman-kinkkupasta



Uutta Valiolta

lValio Yuju™ tuo kylmämehuihin uuden-laista makua ja terveellisyyttä. Pirteän ja raikkaan makuinen jano-, ruoka- ja väli-palajuoma sopii moniin käyttötilantei-siin, niin ruoka- kuin seurustelujuomaksi. Valio Yuju™ vilvoitusjuomassa yhdisty-vät veden raikkaus, mehun maku ja mai-don hyvä.

Valio Yuju™ makuina ovat sitruunai-nen, marjainen ja hedelmäinen. Juoma on laktoositon, D-vitaminoitu ja se sisäl-

Maustetut voit Valiolta lValio voi valkosipuli laktoositon ja

Valio voi sitruuna laktoositon takaa-vat onnistumisen ruoanlaitossa ja lei-vonnassa. Selkeät, puhtaat maut on helppo yhdistää muihin raaka-ainei-siin. Helppokäyttöiset ja maukkaat voit sopivat myös sellaisenaan leivän päälle nautittaviksi. Tuotteet ovat laktoosit-tomia ja pakkauskoko on 100 g. Valmis-taja: Valio Seinäjoki.

Valion nettisivuilta löydät Valio Koekeittiön toi-mivat reseptit ja ruokabloggaajien kehittämät trendikkäät ohjeet. Etsi oma suosikkireseptisi: www.valio.fi/reseptit

PROfeel®-uutuuksia lValio PROfeel® proteiinikerrosrahka

on uudentyyppinen, proteiinivälipalo-jen tarjontaan vaihtelua tuova hyvän-makuinen rahka. Raikkaan ja pehmeän rahkamassan alta löydät mehevän hil-lon, ja herkun makeustasoa saat säädel-tyä nauttimalla hilloa haluamasi määrän. Makuvaihtoehtoina ovat mansikka, per-sikka ja omena. Tuotteet ovat laktoosit-tomia. Pikarin koko on 150 g. Valmistaja: Valio Seinäjoki.Tutustu PROfeel®-sivuihin ja treenivinkkeihin: www.valio.fi/profeel

Rahka juotavassa muodossa lValio Pehmeä rahkajuoma on

uutuustuote, jossa rahkan hyvät omi-naisuudet ovat helppokäyttöi-sessä, juotavassa muodossa. Juoman voi nauttia sellaise-naan, maustaa itse tai käyttää välipa-lajuomien pohjaksi. Kokeile esimerkiksi pehmeän rahkajuo-man ja Valio marja-keiton yhdistelmää.

omaleimainen savustettu valio Polar® leppäsavu lValio Polar® Leppäsavun vivahteikas ja

täyteläinen maku syntyy Polar-juuston ja leppäsavun liitosta. Juusto antaa lei-vän päälle pehmeän täyteläistä savun makua. Normaalirasvainen uutuusviipale sopii myös ruoanlait-toon tai antamaan makua lämpimiin lei-piin ja salaatteihin. Juusto on laktoosi-ton, säilöntäainee-ton ja D-vitaminoitu. Pakettikoko on 270 g. Valmistaja: Valio Vantaa.

valio Salaneuvos® uudistui lValio Salaneuvos® on täysin uudistunut:

se on nyt voimakkaampi, aromikkaampi ja täyteläisempi. Myös juuston kypsytys-aikaa on pidennetty. Valio Salaneuvos® goudan pehmeä ja luonteikas maku sopii erinomaisesti leivän päälle, ruoanlaittoon ja salaatteihin. Tuoteperheestä löytyy lisäksi 17 % rasvaa sisältävä Valio Salaneu-vos® kevyt goudajuusto ja vahva Musta Salaneuvos®.

Valio Salaneuvos® on laktoositon ja säi-löntäaineeton. Viipa-lejuuston lisäksi vali-koimaan kuuluu pala-juustot. Pakkauskoot palana 350 g / 300 g ja viipaleena 300 g / 150 g. Valmistaja: Valio Joensuu.

Juusto uutuuksia

valio TexMex juustoraaste lValio TexMex juusto sopii monipuoli-

sesti kylmään ja lämpimään ruoanlait-toon. Se sisältää cheddar-juustoa, chiliä ja jalopenoa. Raaste tuo vahvaa makua ja täyteläisyyttä pizzaan, lämpimiin voi-leipiin ja muihin uunipaistoksiin. Se sopii jauhelihapihvien, lihapullien ja murek-keen maustamiseen, munakkaaseen sekä tietysti erilaisiin texmex-ruokiin. Tuote on laktoosi-ton. Pakkauskoko on 150 g pussi. Val-mistaja: Valio Van-taa.Katso hauskan kerros-tortillapizzan ohje si-vuilta 62–63 ja lisää käyttövinkkejä osoit-teesta www.valio.fi/re-septit

Uutuus Valio A+™ myslijogurttiin lValio A+™ luonnonjogurtti ja marjamysli

sai hedelmäisen kaverin Valio A+™ luon-nonjogurtti ja hedelmämyslistä. Maus-tamaton luonnonjogurtti yhdistettynä hedelmäiseen ja rapeaan mysliin on maistuva aamu- tai välipala. Hedelmä-mysli sisältää muun muassa auringon-kukan- ja kurpitsansiemeniä. Tuotteet ovat vähälaktoosisia ja sisältävät asido-filus- ja bifidobaktee-reja. Myslirasian sisällä on lusikka, joten herkku on helppo nauttia missä vain. Pikarin koko 200 g. Valmistaja: Valio Oulu.

Valio Yuju™ – uusi, erilainen vilvoitusjuoma

tää kalsiumia. Juoman saa 1 litran ja 2,5 dl:n pakkauksissa. Valmistaja: Valio Jyväskylä.Katso lisää erilaista, hauskaa sisältöä: www.valio.fi/yuju


l ”Kampanjalla halutaan kertoa Valion suomalaisuudesta ja sen merkityksestä Suomelle. Viesti on, että suomalainen sisu ja taito ovat voittamaton yhdistelmä. Koti-maisuus on yksi tärkeimmistä valttikor-teista kilpailussa ja tilanteessa, jossa olem-me tällä hetkellä”, Valion markkinointijoh-taja Hanna Hiekkamies perustelee.

Sinivalkoista taitoa, sinivalkoista mai-toa -kampanja koostuu monista elemen-teistä ja vaiheista. Kampanjassa nousevat esille Valion suomalaisuuden eri puolet: omistajat, maito, työ, tehtaat sekä ennen kaikkea osaaminen.

”Valion ja sen tuotekehityksen taidos-sa on monia yhtymäkohtia suomalaisen urheilun ja taiteen kanssa. Tästä syystä Sinivalkoista taitoa, sinivalkoista maitoa -kampanjassa suomalaiselle taidolle kas-vonsa antavat jääkiekkoilija Teemu Selän-ne, Valio Akatemia™ stipendiaatit sekä tai-telijat Erik Bruun, Kaj Stenvall ja Linda Linko”, Hanna Hiekkamies kertoo.

Legendaarinen baarimainos teki paluunSuomalaisuus näkyy vahvasti Valion mainonnassa ja viestinnässä syksyn aikana. Sinivalkoista taitoa, sinivalkoista maitoa -kampanja käynnistyi elokuussa ja jatkuu marraskuulle asti. Kampanja koostuu useista vaiheista, joita kaikkia yhdistää yksi asia: suomalainen taito.

tuvat baariin, jossa maitolasi liukuu baari-tiskiä pitkin kohti Teemua. Nyt kiekko kui-tenkin siirtyy eteenpäin nuorille jääkiek-koilijoille, Valio Akatemia™ stipendiaateil-le. Seuraava sukupolvi ottaa vastuun taito-jen kehittämisestä.

Teemun yli 20-vuotisen uran aikana myös Valion taito on kehittynyt. Perusmai-to taipuu nyt Valion osaamisella moneksi muuksi: laktoosittomaksi Valio Eila® mai-doksi, luomuksi ja tavallistakin proteiini-pitoisemmaksi Valio Plus™ maidoksi.

”Mainos kertoo siitä, kuinka taito on kovan työn tulos. Se syntyy keskittymi-sestä, uteliaisuudesta ja asenteesta. Tee-mu Selänteen urasta ja Valion toiminnasta voidaan löytää monia samankaltaisuuksia, se on se suomalainen sisu ja taito”, Hanna Hiekkamies toteaa.

Maitomainoksen lisäksi televisiossa nähdään syksyllä Valio Oltermanni® mai-nos, jossa Teemu Selänne on mukana.

juustot ja taide kohtaavatSyyskuussa parrasvaloihin astuivat Valion juustot sekä kolme arvostettua suomalais-taiteilijaa. Erik Bruun, Kaj Stenvall ja Linda Linko loivat kukin omanlaistaan julistetai-detta, joiden inspiraation lähteenä toimi-vat suomalaisten rakastamat Valio Kosken-laskija®, Valio Aura® ja Valio Oltermanni®.

”Ulkomaisten juustojen osuus kulutuk-sesta on jo puolet, ja tuonti kasvaa nope-ammin kuin kotimaisten juustojen myyn-ti. Kampanjassa haluamme puhua suoma-laisen juustonvalmistustaidon puolesta”, Hanna Hiekkamies summaa.

teksti Kaisa Tikkanen

Juusto uutuuksia

klassikkomainos yllättävällä käänteelläTeemu Selänteen 22 vuotta sitten tähdittä-mä Valion maitomainos on tehnyt paluun suomalaisen taidon ja suomalaisen mai-don puolesta. Klassikkomainos tehtiin nyt uudelleen uudella ja yllättävällä käänteel-lä. Uudessakin versiossa tapahtumat sijoit-

Ǐ Teemu Selänne oli mainoskuvauksissa rento ja hyväntuulinen.

Ǐ Teemu Selänteen tähdittämä legendaarinen baarimainos tehtiin nyt uudella käänteellä. Kiekko siirtyy mainoksessa eteenpäin nuorille Valio Akatemia™ jääkiekkoilijoille.

va l i o . f i / c rea

H Y V Ä O N N Y T N Ä I N H E L P P O A

VA L M I S T U S A I N E E T5 annosta

3 (200 g) punasipulia

300 g punajuuria

3 1/2 dl vettä

1 kasvisliemikuutio

2 rkl Valio Oivariini® juoksevaa

3 1/2 dl risottoriisiä

5 dl Valio Crea® ruokakermaa

Kolme juustoa

1 dl Valio omenatäysmehua

1/2 tl rouhittua mustapippuria

1 1/2 rkl valkoviinietikkaa

Tarjoiluun

Valio Mustaleima™ raastetta

tai

parmesaania

(tuoreita yrttejä)

K O L M E J U U S T O A

Hienonna sipulit. Kuori ja raasta punajuuret karkealla terällä joko

raastinraudalla tai monitoimikoneessa. Kiehauta vesi ja liemikuutio

kattilassa. Pidä liemi kuumana risoton valmistamisen ajan. Kuumenna

rasva isossa kattilassa tai paistokasarissa. Lisää riisi, sipulit ja

punajuuriraaste. Kuullota 5 min. Lisää joukkoon 1 dl kasvislientä ja

ruokakerma. Kun neste on imeytynyt riisiin, jatka nesteen (kasvisliemi

ja mehu) lisäystä pienissä erissä välillä sekoitellen. Anna nesteen

imeytyä riisiin ennen uutta lisäystä. Kypsä risotto on kosteaa ja

mehevää, mutta riiseissä on vielä purutuntumaa. Mausta pippurilla ja

valkoviinietikalla. Viimeistele annokset juustolla. Koristele halutessasi

tuoreilla yrteillä.

PUNAJUURIRISOTTO


P ietari, miljoonakaupunki, on Suomen rajasta vain 170 kilometrin päässä. Moskova on kauem-pana, mutta eurooppalaisiin kilpailijoihimme

nähden meillä on logistinen etu. On aivan luonnollis-ta, että toimimme Venäjällä. Vuosikymmenten aikana olemme luoneet kuluttajatuotemarkkinat, missä Vali-on brändi tunnetaan.

Venäjän markkinoiden kannattavuus on näkynyt tuottajien tilipussissa. Valion maitotuotto on viimei-sen kuuden vuoden ajan ollut 7–12 senttiä korkeam-pi kuin maidon keskihinta Euroopassa, missä maidon hinta on viimeistä vuotta lukuun ottamatta vaihdellut 31–35 sentin välillä. EU:n keskihinta käväisi 40 sentissä viime vuoden lopussa, mutta on sen jälkeen tasaisesti laskenut. Viimeisin noteeraus on ajalta ennen pakot-teita, heinäkuun keskimääräinen hinta oli 37 senttiä. Pakotteiden johdosta olemme nyt väliaikaisesti lähem-pänä Euroopassa maksettavaa hintaa.

jossain vaiheessa pakotteista luovutaan, sillä Venäjä ei ole omavarainen maitovalmisteiden suhteen. Viime vuonna maidontuotanto supis-

tui nelisen prosenttia ja tämän vuoden puolella trendi on jatkunut. Ei ole kovin todennäköistä, että maidon-tuotantoa saadaan kovin nopeasti nousemaan riittä-väksi oman maan tarpeisiin.

Tuonnin osuus kokonaiskulutuksesta on ollut 16 prosenttia. Juuston ja voin tuonnista kaksi kolmasosaa on nyt pakotteiden vuoksi tuontikiellossa. Vaikka maa-ilmalla on muitakin merkittäviä maidontuottajamaita, on vienti keskittynyt EU:n, Uuden-Seelannin, Australi-an ja USA:n käsiin. Näistä vain Uutta-Seelantia pakot-teet eivät koske. Ei ole aivan yksinkertainen toimenpi-de korvata EU:n juustomäärää, ainakaan venäläisten kuluttajien haluamilla brändituotteilla.

uutisoinnin perusteella voisi kuvitella, että Vali-olle tai suomalaisille maidontuottajille on tulossa merkittäviä korvauksia Venäjän tuon-

tikiellon aiheuttamista menetyksistä. Yhtään rahaa ei kuitenkaan vielä ole tullut eikä sitä ole suurta määrää Valiolle tulossakaan.

Toistaiseksi EU-komissio on päättänyt sellaisista tukitoimista, jotka ovat osa EU:n maataloustuottei-den markkinajärjestelmää ja voidaan ottaa käyttöön kevyellä päätöksentekomenettelyllä. Näitä ovat muun muassa yksityisen varastoinnin tuki, interventiovaras-tointi ja promootiotuet. Nämä tukimuodot ovat kaik-

kien EU:n jäsenmaiden käytössä. Valiolle niillä ei juu-ri ole merkitystä, mutta ne saattavat hieman rajoittaa hintojen laskua sisämarkkinoilla.

Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että EU:ssa päästäi-siin sopimukseen kohdennetusta tuesta, jota makse-taan niille maidontuottajille, jotka ovat välittömästi kärsineet Venäjän pakotteista. Sama koskee Suomen hallituksen budjettiriihessä päättämää 20 miljoonan euron korvausta, joka perustelujen mukaan tulisi koh-distaa Venäjän tuontikiellosta kärsivälle maataloudel-le. Suomen maitosektorilla pakotteet ovat kohdistu-neet vientivastuun kantajaan Valioon ja sen tuottajiin.

Markkinahäiriön kestoa on vaikea arvioida, mut-ta Valiossa tehdään kaikki mahdollinen sen aiheuttamien menetysten minimoimiseksi.

Valio on selvinnyt kriiseistä ennekin ja selviää nytkin. Pakotteet loppuvat aikanaan ja silloin palaamme Venä-jän markkinoille. Valion brändille on kehittynyt Venä-jällä arvoa, mitä ei kannata jättää jatkossakaan hyö-dyntämättä.

RiiTAn AAMulyPSy

Riitta Brandt edunvalvontajohtaja Valio oy

Suomen maitosektorilla pakotteet ovat kohdistuneet vientivastuun kantajaan Valioon ja sen tuottajiin.

Venäjän pakotteet


Hallinnon ikävimpiä päätöksiä on tuottajahin-nan lasku. Valion tilittäessä kaiken markkinoil-ta saamansa tuoton osuuskuntiensa tuottajille,

näkyvät markkinahäiriöt nopeasti myös tuottajan tili-pussissa. Edellinen vastaava tilanne oli vuonna 2009, kun jouduimme alentamaan tuottajahintaa kahdes-ti 4,5 senttiä. Silloinkin Valion ansaintakyky heikkeni pääosin vientimarkkinoilla. Viiden vuoden takaisesta tuottajahinnan laskusta olemme nousseet entistä kor-keampaan tuottajahintatasoon, ja markkinataloudessa tällaisiin hintaheilahteluihin on totuttava jatkossakin.

Venäjän tuontipakotteet eivät ole tämän hetken ainoa haaste. Keväästä alkanut maitojauheen ja ras-van maailmanmarkkinahintojen voimakas lasku oli-si näkynyt jo kesällä tilityskyvyssämme, ilman Venä-jältä saatuja, kautta aikojen parhaita tuottoja. Vien-nin totaalinen loppuminen itänaapuriin oli meille siis todella kova isku. Korvaavien markkinoiden löytämi-nen sekä kotimaasta että muista vientikohteista on mahdollista, muttei entisellä hintatasolla.

Viennin edes osittainen avautuminen Venäjälle ei näy lupauksista huolimatta olevan helppoa. Laktoo-sittomat maitotuotteet saivat jo vientiluvan, mutta ne eivät kuitenkaan kulje rajan yli. Laktoosittomien osuus Venäjän viennistä on ollut noin 10 prosenttia.

Tämän hetken vaikeuksista huolimatta on Venäjä ollut noin sata vuotta Valion tärkeä kauppakumppa-ni ja tulee olemaan sitä jatkossakin. Valiolaiset mai-totuotteet ovat tunnettuja ja haluttuja itänaapurim-me kuluttajien keskuudessa. Venäjä kykenee itse tuot-tamaan vain noin 60 prosenttia omasta maitotuottei-den kulutuksestaan. Länsimaiset elintarvikkeet ovat tarpeen jatkossakin Venäjällä.

Maidontuottajien keskuudessa Valion kilpaili-jat käyttävät tilityskyvyn hetkellistä heikkene-mistä hyväkseen houkuttelemalla valiolaisten

osuuskuntien tuottajia omiksi tuottajikseen. Kilpailijoita suojelee tällä hetkellä usea seikka. Venä-

jän pakotteet koskevat käytännössä vain Valiota, kos-ka se on ainoa maitojalosteiden merkittävä viejä. Kil-pailu- ja kuluttajavirasto KKV:n aikaansaama katesuo-ja takaa kilpailijoillemme nykyisellään aina vähintään

Valion tasoisen tilityshinnan valmistamalla yksinker-taisinta maitojalostetta, perusmaitoa. Maidon vastaan-ottajan vaihtoa harkitsevan tulee pohtia kenen etu on, jos saa hivenen paremman hinnan kuin naapuri, mutta kaikkien hinta lopulta laskee yhtenäisyyden särkyessä. Lihapuolelta on hyvä esimerkki nähtävissä.

Neuvoja ongelmien ratkaisemiseksi tulee monel-ta taholta: älkää sotkeko kotimaan hintatasoa, viekää Kiinaan tai joihinkin muihin vientikohteisiin, myykää

kilpailijoille enemmän maitoa jne. Valio tulee etsimään itselleen parhaat markkinat, joihin ei kuulu raakamai-don lisämyynti kilpailijoille.

Valiolaisten osuuskuntien keräämän maidon toi-mittaminen kotimaisille kilpailijoille ei ole tuottajan eikä kuluttajan etu. Suomalaiset kilpailijat valmistavat maitotuotteita vain kotimarkkinoille, enkä ymmärrä, mitä lisäarvoa antaa samojen tuotteiden valmistus kul-jettamalla maito kilpailijan toimipisteeseen?

Tämän hetkisistä haasteista ja vaikeuksista huo-limatta Valion tehtävänä on maksimoida omi-en maidontuottajiensa maidon arvo. Olemme

arvon maksimoinnissa onnistuneet ja tulemme onnis-tumaan vastakin. Hyvät uudet ja vanhemmatkin tuot-teet sekä osaava henkilöstö takaavat menestyksen. Investoinneista luopumista on myös ehdotettu krii-sin ratkaisuksi. Investoinnit tehdään kuitenkin tule-vaisuuden menestyksen tarpeisiin, ja Valion on oltava onnistuja myös tulevina vuosina.

Hyvää ja maitoisaa syksyä kaikille valiolaisille.

Antti Rauhamaa

HAlliTukSen PuHeenvuoRo

Antti Rauhamaa on Valion hallituksen puheenjohtaja.

Haasteena maidon arvon maksimointi

Valio tulee etsimään itselleen parhaat markkinat, joihin ei kuulu raakamaidon lisämyynti kilpailijoille.

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

MYYNTI:MEIJEREIDEN

TUOTTAJAPALVELUT

Maxi parren- kuivittaja

UUTUUSSäästää aikaa ja terveyttä.

2.604 € Katso video www.finnlacto.fi

+ rahti

Karja- harja

1.364 €

Käynnistyy eläimen koskiessa harjaa.

+ rahti

UUTUUS

Lypsykärrysähkökäytöllä

1.178 €+ rahti

UUTUUS

Täydellinen lypsykärry sähköjohdolla, kannulla ja lypsimillä.

Sorkanhoito- teline

UUTUUS2.604 €

+ rahti

Erittäin tukeva rakenne.

Vasikka-Iglu etuaidalla

UUTUUS558 €+ rahti

Sis. etuaitauksen, 2xrehukaukalon, sadesuojan, tuttisangon.

Siirtotankki 200 ltr

UUTUUS 4.836 €+ rahti

Helposti liikuteltava tilasäiliö esim. erottelumaidoille.

UUTUUS

Vasikka Amma jakovaunu 200 lJuoman jakoon vasikoille yksilökarsinoihin.

4.260 €+ rahti

UUTUUS

Kippikärry ja Hörby- kottikärry 2-pyöräiset kärryt

moneen tarpeeseen.

273 €+ rahti

160 litraa 210 litraa

186 €+ rahti

199 €+ rahti

Esittely Koneagriassa, osasto C224 ja meijereiden syysmarkkinoillaKaikki hinnat sis. alv:n 24%.

Tykkää meistä facebookissa

Edelläkävijän ratkaisutkannattavaan tuotantoon

YHTEISTYÖSSÄMEIJEREIDEN

KANSSA

Documents

Maito ja Me 3/2014