Tampereen Ateria muutosten edessä s.5Koukkuniemeen koulutetaan ergonautteja s.15

Ta m p e r e e n k a u p u n g i n h e n k i l ö s t ö l e h t it i 3 2 0 1 2

Martti soittaa hyvän tuulen

musiikkia

VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 48. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell 040 502 5707 tai raija.lindell@tampere.fi VILKKU INTER NETISSÄ www.tampere.fi/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 SEURAAVA VILKKU ilmestyy kesäkuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 25.5.2012 mennessä vastaavalle päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Susanna Lyly. Opettaja Martti Lydén soittaa rautalanka-musiikkia. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaski jalle. PAINOSMÄÄRÄ 15 350 kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET toimitus.vilkku@tampere.fi

PÄÄKIRJOITUS • TOUKOKUU 2012

Edessä on taloustalkoot

2 Pääkirjoitus

3 Vuoden 2011 tilinpäätös odotettua heikompi

5 Tampereen Ateria organisoidaan kokonais-

vastuumallilla

7 Koulujen oppimisympäristöjen kehittäminen

hyvässä vauhdissa

8 Vesihuollon ammattilainen

9 Tamperelaisten osallistuminen päätöksen-

tekoon kasvanut

9 Asuntomessuille tarjouslippuja

10 Martti Lyden soittaa rautalankabändissä

12 Ulkomaalaistaustaisille työntekijöille tukea

Tredeasta

14 Puheenvuorossa: Nuorten maahanmuuttajien

koulutusta kehitetään

15 Koukkuniemeen koulutetaan ergonautteja

17 Henkilöstön ympäristöasenteita selvitettiin

18 Vapriikissa valokuvia Tampereesta yli sadan

vuoden takaa

18 Tampere golf jälleen elokuussa

19 Uusiin tehtäviin nimitettyjä

19 Ilmoituksia

20 Palosuojelurahasto palkitsi tamperelaisia

palomiehiä

S ISÄLTÖ

Tampereen talous heikkeni viime vuonna ennakkoarvioitakin enemmän. Vuosikate laski merkit-tävästi ja tilikauden tulos putosi 51 miljoonaa euroa vuodesta 2010. Tuloksen heikkenemisen syinä olivat kaupungin verotulojen vähentyminen ja samanaikainen kaupungin menojen reipas kasvu. Kaupungin talous valahti yllättäen alijäämäisten kuntien joukkoon.

Lähivuosina kuntien velkaantuminen uhkaa jatkua, ja kuntien veroprosentteihin kohdistuu suuria korotuspaineita, ellei menojen kasvua kyetä hillitsemään.

Talouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua on periaatteessa äärettömän yksinkertaista: toimintamenojen ei anneta kasvaa tulojen kasvua enempää ja investoidaan sen verran, mitä tulorahoitus sallii. Tämän yksinkertaisen asian toteuttaminen on kuitenkin kunnissa erityisen ongelmallista, koska kunnan on kaikissa olo-suhteissa tavalla tai toisella järjestettävä ja myös rahoitettava merkittävä osa kunnan tehtävistä.

Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto linjasi ensi vuoden talousarvion valmistelun periaat-teeksi sen, että vuoden 2013 nettomenot pidetään tämän vuoden talousarvion tasolla.

Tavoite on nykykehityksen perusteella todella kova. Mielestäni tavoitteen saavut-tamiseen tarvitaan voimakasta poliittista ohjausta. Joka tasolla on sitouduttava tavoitteen toteuttamiseen. Lisäksi nykyisiä palvelurakenteita on myös ennakko-luulottomasti kyseenalaistettava.

Tammi-helmikuun talouskatsauksen perusteella laadittu koko vuoden talou den ennuste on erittäin huolestuttava: kuluvan vuoden talouden alijäämä on kasvamas-sa merkittävästi asetetusta talousarviosta. Alijäämä on ennusteen perusteella kas-vamassa yli 30 miljoonaan euroon. Koko vuoden nettomenojen arvioidaan kasvavan

5,0 prosenttia, kun taas keskeisimmät tulot – verotulot ja valtionosuudet, kasvavat vain 2,4 prosenttia. Heikon tulokehityksen vuoksi palve-

lujen laajentamiseen ja laadun parantamiseen ei voida osoittaa lisää rahoitusta muutoin kuin luopumalla joistakin toiminnoista.

Tampere joutuu vääjäämättä siis useiden muiden kuntien tavoin taloustalkoisiin. Kaupungin nykyisellä tulotasolla ei yksinkertaisesti voida ylläpitää nykyisen laajuista ja laatuista palvelutuotantoa.

Meidän on kaikin tavoin etsittävä ratkaisumalleja, joil la talouden suunta saadaan kääntymään parem-paan. Kaikissa yksiköissä on käynnistettävä toimen-piteet tuottavuuden parantamiseksi ja menojen kasvun hillitsemiseksi.

Jukka Männikkö taloussuunnittelupäällikkö

VILKKU 3 / 2012

KU

VA

T: T

AM

PE

RE

EN

KA

UP

UN

KI

VIE

ST

INT

ÄY

KS

IKÖ

N A

RK

IST

O

TEKSTI RAIJA L INDELL

T ampereen kaupungin viime vuoden tilinpää-tös oli odotettua heikompi. Toimintamenot kasvoivat vuoden aikana 65 miljoonalla eurolla. Tilinpäätös oli 12,5 miljoonaan euroa alijäämäi-nen ja 51 miljoonaa euroa edellisen vuoden tu-losta heikompi.

Tuloksen heikkenemisen taustalla olivat kaupungin verotulojen heikko kehitys ja saman-aikaisesti tapahtunut menojen reipas kasvu. Osin ongelmallisia olivat myös ne investoinnit, joihin sijoitettuja varoja ei saatu valitusten takia myyn-tituloina kaupungille takaisin.

Pormestari Timo P. Niemisen mu kaan viime vuoden kehityksessä huo lestuttavinta oli toimin-tamenojen erittäin nopea kasvu. Myös kunta-alan palkkaratkaisu lisäsi kaupungin henkilöstö menoja. Kaikkiaan henkilöstömenot kasvoivat 24,4 miljoo-nalla eurolla. Lisäksi tietotekniikka-alan heikenty-nyt tilanne on vaikuttanut muun muassa kaupun-gin yhteisöverotulojen kertymään negatiivisesti.

– Kaupungin talous sujahti alijäämäisten kuntien joukkoon, mutta tämä tulee korjata no-peasti. Vaikka kaupungin taloudellinen tilanne on edelleen kohtalaisen vakaa, meidän tulee ryhtyä aktiivisiin toimiin saavuttaaksemme tasapainon talouden menojen ja tulojen välillä, pormestari Nieminen sanoo.

Hän pitää tärkeänä, että nykyistä palve lu-raken netta arvioidaan kriit ti sesti ja uusien, me noja lisäävien palvelujen käynnis tä misestä pidättäy-dytään. Viime vuonna kaupunki järjesti palveluja kuntalaisille 1,15 miljardilla eurolla.

– Hyvä palvelu on myös jatkossa tär keä toi mintaperiaatteemme ja talouden tasa pai not -tami seksi on löydettävä kestäviä keino ja . Vaik ka tunnelmat ovat huolestuneita maa il man laa jui-sestikin, uskon vahvasti että vas tuulli suus, aloit-teellisuus sekä yhdessä tekemi nen ovat periaat-teita, jotka vievät meidät kohti onnistumisia kaupunkilaisten parhaaksi, pormestari Nieminen toteaa.

Asukaskohtainen lainamäärä kasvoi hiemanKun vuoden 2011 talousarviota laadittiin, ta-lousnäkymät olivat jo heikot ja tuloksen osalta talousarvio laadittiinkin 10 miljoonaa euroa ali-jäämäiseksi ja nettomenojen kasvuksi tavoiteltiin enintään 3 prosenttia. Nettomenot kasvoivat kui-tenkin 5,6 prosenttia.

Tampereen vuosikate oli 68 miljoonaa euroa. Se kattoi poistoista 85 prosenttia.

Tampereen verotulot olivat viime vuonna 765,6 miljoonaa euroa. Vuoteen 2010 verrattuna

Toimintamenojen nopea kasvu painoi tilinpäätöksen alijäämäiseksi

Tilinpäätös 2011

4 VILKKU 3 / 2012

verotulot kasvoivat 7,5 miljoonaa euroa.Valtionosuudet olivat yhteensä 223,1

miljoonaa euroa. Ne kasvoivat 12,5 eurol-la vuoden takaiseen verrattuna.

Merkittävin muutos oli yhteisöverois-sa, joiden määrä laski edellisestä vuodesta 1,7 miljoonalla eurolla, koska kuntakoh-tainen jako-osuus laski.

Kaupungin lainamäärä oli tilikau-den lopussa 323,1 miljoonaa euroa. Se lisääntyi edelliseen vuoteen nähden 11 miljoonalla eurolla (3,5 prosenttia). Asukasta kohden lainaa on 1502 euroa. Asukaskohtainen lainamäärä kasvoi 38 eurolla. Lainoja lyhennettiin vuoden ai-kana yhteensä 12 miljoonalla eurolla ja

lyhytaikaisten lainojen määrä kasvoi 23 miljoonalla eurolla.

Rohkeita ja kauaskantoisiainvestointeja tarvitaanInvestointeja tehtiin viime vuonna yhteen-sä 129,9 miljoonalla eurolla. Investointien määrä laski 26 miljoonalla eurolla edellis-vuodesta. Merkittävimpiä olivat Vuoreksen alueen liikenneväylien, viheralueiden ja ve-sihuoltoverkoston investoinnit. Kuten myös Tampereen ammattiopiston tilainvestoinnit sekä Pyynikin uimahallin ja Sampolan kou-lun perusparannukset.

– Tampere haluaa olla edelleenkin Suomen vetovoimaisin kaupunki ja kehi-

tyksen kärjessä. Siksi meidän tulee roh-keasti toteuttaa myös suuria investointeja ja varautua kaupungin ja kaupunkiseudun asukasmäärän kasvuun, pormestari Nie-minen sanoo.

Hän painottaa, että suuria hankkeita ei pidä arvioida ainoastaan niiden raken-tamiseen kuluvan rahamäärän mukaan. Investoinnit ovat kauaskantoisia ratkaisu-ja, joilla on keskeinen vaikutus kaupungin positiivisen tulevaisuuden kannalta ja eri-tyisesti merkittävien työllisyysvaikutusten kannalta.

Tampere Virtaa -kaupunkistrategian tavoitteiden toteutuminen eteni hyvin kohti koko valtuustokauden tavoitteiden

Tilinpäätöksen avainluvut

2011 2010

Tilikauden tulos, milj. eur. -12,5 38,6

Nettomenojen kasvu, % 5,6 3,2

Vuosikate/poistot % 84,5 129,5

Rahavarojen muutos, milj. eur. -27,7 32,0

Nettoinvestoinnit, milj. eur. 126,3 150,4

Investointien tulorahoitus, % 53,8 69,5

Taseen loppusumma, milj. eur. 1984 1978

Lainat, euroa/asukas 1502 1464

Asukasmäärä, henkilöä 215168 213 217

Henkilöstömäärä 14472 14441

Tampereen tekijät lukuina

• Tampereen kaupungin palveluksessa työskenteli vuoden 2011

lopussa 14472 henkilöä.

• Vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstömäärästä oli

82 prosenttia. Naisia henkilöstöstä oli 74 prosenttia.

• Koko henkilöstön keski-ikä oli 45 vuotta ja vakinaisen henkilöstön

keski-ikä 47 vuotta.

• Erilaisia tehtävänimikkeitä oli yhteensä 880.

• Esimiehiä oli 840.

Henkilöstömäärä organisaatioittain

31.12.2011 31.12.2010

Avopalvelut 2 510 2 414

Laitoshoito 1 717 1 988

Erikoissairaanhoito 972 728

Päivähoito ja perusopetus 3 662 3 587

Toisen asteen koulutus 925 903

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 933 944

Liikelaitokset 2 215 2 422

Konsernihallinto ja Konsernipalvelut 961 909

Aluepelastuslaitos 577 546

Yhteensä 14 472 14 441

Muu tuotanto Oma tuotanto

Palvelutuotannon jakautuminen oman ja muun tuotannon välillä

%

100

80

60

40

20

0

Laste

n ja n

uorte

n

kasv

un tu

kemi

nen

Osaa

mise

n ja e

lin-

keino

jen k

ehitt

ämine

nSiv

istyk

sen j

a eläm

än-

laadu

n edis

tämine

nTe

rveyd

en ja

toim

inta-

kyvy

n edis

tämine

nIkä

ihmist

en hy

vin-

voinn

in yll

äpitä

mine

nKa

upun

kiymp

äristö

n

kehit

tämine

n

Ydinprosessi

VILKKU 3 / 2012

T ampereen Ateria on suurten muutosten edessä. Kaupun-ginvaltuusto hyväksyi kokonaisuudessaan huolella työs-tetyn selvityksen liikelaitoksen uudesta organisointitavasta.

Kaupunginvaltuuston tammikuisen päätöksen mukaan liikelaitoksen toiminta organisoidaan kokonaisvastuumallilla. Tampereen Aterian toimitusjohtaja Tarja Alatalo pitää pää-töstä merkittävänä:

– Tulevaisuudessa Tampereen Ateria liikelaitoksella on kokonaisvastuu koko kaupungin ateriapalveluista, ostetaan ne sitten yksityisiltä palveluntuottajilta tai tuotetaan itse. Omaa tuotantoa kehitetään keskitettyyn tuotantoon perustuen. Täh-täimessä on uusi ateriakeskus vuonna 2017.

Toinen valtuuston tekemä päätös käsitteli päiväkoti-, koulu- ja lukioaterioiden kilpailuttamista määritellyllä alueella. Tampe-reen Aterian hintaa ja laatua halutaan vertailla yksityisen palve-luntuottajan kanssa. Kilpailutettavaan kokonaisuuteen kuuluu Hatanpään ja Härmälän alueelta kouluja, päiväkoteja, lukio ja mahdollisesti muita toimipaikkoja. Näissä pisteissä työskentele-vät noin 20 työntekijää siirtyvät muihin työtehtäviin Tampereen Ateriassa. Kilpailutus toteutetaan vuoden 2013 alusta.

Maaliskuisessa kokouksessaan kaupunginvaltuusto hyväk-syi esityksen kaupungin henkilöstöravintoloiden liikkeenluovu-tuksesta. Henkilöstöravintolatoiminta kilpailutetaan siten, että sen hoitaa jatkossa vähintään kaksi yksityistä palveluntuottajaa. Toiminta ulkoistetaan toukokuun 2013 alusta. Henkilöstöravin-toloiden 35 työntekijää siirtyvät uuden työnantajan palveluk-

Missä mennään Tampereen Ateria?

Tesoman koulun keittiössä työt jatku-vat entiseen tapaan. Kokki Henna Saukko kauhoo pinaattikeittoa Tampereen Aterian kolmanneksi suurim-massa tuotantokeit-tiössä.

Vuosikertomus kertoo tilinpäätös-tiedoista

T ampereen kaupunki on jul-kaissut viimevuotiset tilin-päätöstietonsa vuosikertomuksen muodossa. Vuosikertomus 2011 on saatavilla sekä painettuna versiona että internetissä e-julkaisuna. Yksi-köt voivat tilata vuosikertomuksia sidosryhmävierailuja varten talous- ja strategiaryhmän laskentayksi-köstä, raportointi@tampere.fi.

Vuosikertomuksessa ker-rotaan Tampereen talouden ja toiminnan toteutumisesta vuonna 2011. Kertomuksessa on muun muassa pormestari Timo P. Nie-misen vuosikatsaus sekä talous- ja tilinpäätöstiedot.

Vuosikertomuksen verkkojul-kaisu löytyy kaupungin internetsi-vuilta www.tampere.fi/vuosiker-tomus/2011. Lisäksi tulostettava pdf on Loorassa Talous ja han-kinnat-sivulla (talous ja hankin-nat > laskenta > tilinpäätös)

TEKSTI MATLI ISA LEHTINEN KUVAT SUSANNA LYLY

toteutumista. Vuodelle 2011 asetetuista toiminnallisista tavoitteista 75 prosenttia toteutui suunnitellulla tavalla. Tavoitteis-ta esimerkiksi hoitotakuu ja sosiaalitakuu toteutuivat vain muutamia erikoissairaan-hoidon poikkeuksia lukuun ottamatta, uusia ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edis-täviä sekä monikulttuurisuuden huomioon ottavia palveluja otettiin käyttöön, kotona asumista tuettiin, seudullinen yhteistyö tiivistyi ja joukkoliikenteen matkustaja-määrä kasvoi.

6 VILKKU 3 / 2012

seen vanhoina työntekijöinä.– Työntekijöillä on luonnollisesti aina

myös mahdollisuus hakea Tampereen Ateri-an ja Tampereen kaupungin avoinna olevia työpaikkoja, Alatalo muistuttaa.

– Päätökset on tehty ja nyt jatke taan yhteistyössä koko henkilöstön kans sa eteen-päin. Tampereen Aterian henkilöstöravin-toloiden ammattitaitoinen henkilöstö voi suhtautua tulevaisuuteen luottavaisesti, työt jatkuvat uuden työnantajan palveluksessa, toteaa Alatalo.

R uokapalveluesimies Laura Turtiai-nen Ravintola Sähkörannasta kertoo suhtautuneensa uutiseen liikkeenluovutuk-sesta lähinnä neutraalisti.

– Minulla on kaikki se tieto, mitä tällä hetkellä on saatavissa enkä koe tarvitse-vani enempää. Kyseessä on tietysti vakava asia, mutta turha spekulointi ei sovi minul-le. Kohta sen näkee mitä tulevaisuus tuo.

Turtiainen kehuu Sähkörannan hyvää työilmapiiriä ja kertoo, että tuleva ulkois-taminen ei ole vaikuttanut tiimin työviree-seen tai motivaatioon.

– Tai ehkä siten, että nyt tsempataan vielä enemmän, hän naurahtaa.

Tampereen Ateriassa vuodesta 1997 työskennellyt Laura Turtiainen ei sulje pois mahdollisuutta hakea muita saman työn-antajan avoimia paikkoja.

– Mutta tässä on vielä vuosi aikaa teh-dä ratkaisuja. Ateria on ollut hyvä työnan-taja, mutta toisaalta on hyvä nähdä muu-takin. Olen toiminut vuosikaudet kokkina ja vahvuudet ovat tallella.

Ravintola Varikon ruokapalveluvastaa-va Kirsti Lappalainen on työskennellyt henkilöstöravintoloissa kaupungilla vuo-desta 1983. Hän on samoilla linjoilla kuin Laura Turtiainen.

– Olo on lähinnä odottava. Meillä ei ole täällä mitään paniikkia, enkä itse näe

asiaa hirvittävänä peikkona. Asiassa on varmaan hyvät ja huonot puolensa. Uusi toimija on ehkä valmis panostamaan hen-kilöstöravintoloihin enemmän. Toisaalta meillä on ikärakenne sellainen, että pit-kien lomien menettäminen varmasti har-mittaa monia.

Ravintola Varikon kokki Marja Piirto lisää, että kolmenkymmenen vuoden työ-uran jälkeen hän olisi toivonut voivansa jatkaa Tampereen Aterialla. Etujen ja lo-mien menettäminen huolestuttaa.

Hän on jo hakenut Tampereen Aterian vapaita paikkoja.

– Kun ei vielä tiedä kenelle ravintolat menevät niin on epävarma olo. Tähän asti on tuntunut siltä, että yksityisen puolen toimijat ovat olleet pikemminkin vähän kateellisia Tampereen Aterian työntekijöille.

Sekä Lappalainen että Piirto korosta-vat, että työmotivaatiota on ja asiakkaalle halutaan edelleenkin tarjota parasta. Huo-lestuneimmat kommentit ulkoistamisesta ovatkin tulleet asiakkailta, jotka kyselevät mitä muutos tuo tullessaan.

– En ole huolissani tulevasta. Olisin halunnut jatkaa Aterialla, mutta tekeväl-le löytyy aina töitä. Aika näyttää millai-sia uusia haasteita on tulossa ja kaikki vaihtoehdot ovat avoinna, kertoo Kirsti Lappalainen.

Marja Piirto ja Kirsti Lappalainen kertovat että tunnelmat tulevaisuu-den suhteen ovat odottavat, mutta

työmotivaatiota naisilla on, ja asiak-kaille halutaan tarjota parasta.

Henkilöstö odottavalla kannalla

Laura Turtiaisen mukaan tuleva ulkoistaminen ei

ole vaikuttanut työviree-seen muuten kuin, että

nyt tsempataan vielä ai-kaisempaa enemmän.

7

TOP School -oppimisympäristöjen ke-hittämistoiminnan kolmivuotinen koordinaatiohanke on edennyt toimikautensa puoleen väliin. Hankejohtaja Riitta Juusen-ahon mukaan Tampereen kaupungin strategi-nen hanke on edennyt suunnitelmien mukaan, ja koulujen oppimismaailmojen kehittäminen on todettu tervetulleeksi.

Tärkeänä edistysaskeleena Juusenaho pitää sitä, että Tampereen kaupungin koulutuspalve-luilla on nyt ”oma” professori, sillä kaupunki lah-joitti yliopistolle kasvatustieteiden professuurin. Sitä hoitaa Petri Nokelainen, joka muun mu-assa kokoaa tutkimusryhmän tukemaan kaupun-gin oppimisympäristöjen kehittämistyötä. Lisäksi tutkimusryhmä edistää tamperelaisen koulutus-osaamisen vientiä tutkimuksen näkökulmasta.

Saneeratussa Sampolan koulukiinteistössä aloittaa elokuussa toimintansa Luovien ihmis-ten lukio, kun Kaarilan ja Tammerkosken luki-ot yhdistyvät. Uusia yhteistyömuotoja haetaan Työväenopiston kanssa esimerkiksi yhteisillä kursseilla, joustavalla tilankäytöllä ja henkilös-tön yhteistyöllä.

– Kirjaston Tietotori tarjoaa tukea opiske-lijoiden tiedon prosessointiin ja tietohakuihin. Lisäksi se tarjoaa lehtilukusalin käyttömahdol-lisuuden opiskelijoille ja alueen asukkaille heti aamuyhdeksältä. Tilassa voidaan järjestää vaik-kapa kirjailijavierailuja, Learning Cafe-tyyppisiä tietoiskuja ajankohtaisista teemoista ja luoda mutkaton oppimisympäristö nuorille ja alueen asukkaille, kertoo Juusenaho.

Tiedekerhot saivat valtavan suosionTOP School -hankkeen johtaja Riitta Juusenaho muistuttaa, että Tampereen seudun teknologia-osaamista edellyttävän elinkeinoelämän tukemi-sessa ja vahvistamisessa on huolehdittava osaa-van ja tekniikasta kiinnostuneen työvoiman saa-tavuudesta. Tampereen teknillisen lukion sijoit-tuminen ammatillisen koulutuksen läheisyyteen TAO:n Hervannan kampusalueelle mahdollistaa

paitsi tilojen myös toisen asteen koulutussisäl-töjen yhteissuunnittelun. Tämänkaltainen yh-teistyö on TOP Schoolin tavoitteiden mukainen kehityssuunta.

– Lukion opetussuunnitelmaa ovat olleet pohtimassa paikallisten korkeakoulujen, Aalto-yliopiston, TAO:n, VTT:n, Hermian ja Tredean edustajat. Lukio painottaa kokemuksellista oppi-mista toimintansa kivijalkana, kertoo Juusenaho.

Lumate-keskus jatkaa hyvin alkanutta toi-mintaansa TTY:n tiloissa, kunnes se siirtyy Tek-nillisen lukion valmistuviin tiloihin vuoden 2013 lopulla. Lumate-keskus tarjoaa lapsille ja nuorille tiedekerhoja ja opettajille täydennyskoulutusta. Juusenahon mukaan kiinnostus pienten lasten tiedekerhojen toimintaa kohtaan on ollut val-tavaa.

– Vain murto-osa 411:sta tiedekerhoon il-moittautuneesta lapsesta pystyttiin ottamaan mukaan ensimmäisiin tiedekerhoihin. Suurta kiinnostusta herättäneet kerhot täyttyivät nope-asti ilmoittautumisjärjestyksessä. Kerhojen määrä tuplataan ensi syksynä.

Kokonaissuunnittelu kiinnostaaMyös rakenteilla olevassa Vuoreksen koulukes-kuksessa tullaan näkemään TOP School -hank-keen vaikutuksia.

– Vuoreksessa pedagogista arjen toimintaa viedään päiväkodissa ja koulussa kestävän kehi-tyksen, tutkivan oppimisen ja opettajien tiimityön suuntaan, Juusenaho kertoo.

Top School -hanke kehittää ahkerasti koulumaailman oppimisympäristöjä

TOP School -hanke kokoaa kaupungin

hankkeissa työskente-leviä yhteistapaami-siin, joissa esitellään

hankkeita ja pohditaan niiden välistä yhteis-

työtä, vaikuttavuutta ja tulosten jalkautusta.

Koska koko Vuoreksen kaupunginosan idea perustuu korkeaan laatuun, vihreään teknologi-aan ja sen arvoihin, oli koulun toimintakulttuurin suunnittelun lähtökohdat Juusenahon mukaan selvät. Vuoreksen oppilaille energian kulutukseen liittyviä yksinkertaisia havainnollistamisvälineitä suunnittelee ja kehittää Uuden Tehtaan Demolan projektiryhmä.

– Tällainen koulukeskuksen kokonaissuun-nittelu eli tilat ja toiminta yhdessä, ei ole vallan yleistä, ja se näyttää kiinnostavan myös maail-malla. Pääsemmekin esittelemään koulukeskuk-sen kokonaissuunnittelua kansainväliseen Edu-cating Cities -kongressiin Etelä-Korean Chang-woniin, kertoo Juusenaho.

Top Scool -hanke elää monessa muussakin tamperelaisessa koulussa. Annalassa Karosen koulussa kehitellään Solmu-matematiikkaa, Epun mediareppu -hanke on jalkautunut toimintana jo kaupungin useampaan kouluun, ja Teknolo-giaa kouluun -projektia kehitellään Lielahden koulussa.

Hyhkyn koulu osallistui yhteispohjoismai-seen Learning with games -hankkeeseen, ja hanke voitti kansallisen vuoden 2011 eTwinning -kilpai lun. Toisen asteen koulutuksen kehittämis-hankkeista hyviä esimerkkejä ovat Se sähköä on, tiedäthän -, Starttipaja-, Korjaamo-, Asiantunti-javerkosto- ja SCART -hankkeet.

VILKKU 3 / 2012

VES IHUOLLON AMMATTILA IS IA

Laatujärjestelmä-vastaava vastaa myös tiedottamisesta

8 VILKKU 3 / 2012

vuodessa. Sitä kautta saa arvokasta vertaistukea ja erilaisia kokemuk-sia. Meillä on tietysti myös omia verkostoja kaupungin sisällä niin tiedottamiseen kuin ympäristöasi-oihinkin liittyen.

Ympäristöjärjestelmän rinnalle laatujärjestelmäTampereen Vesi noudattaa sertifi-oitua ympäristöjärjestelmää ja sen rinnalle on tällä hetkellä rakenteilla myös laatujärjestelmä. Laatujärjes-telmän tavoitteena on muun muas-sa toiminnan jatkuva parantaminen ja asiakastyytyväisyyden kasvatta-minen niin, että ympäristönäkökoh-dat otetaan huomioon.

Laatujärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavan laa-turyhmän tehtäviin kuuluvat esi-merkiksi sisäiset auditoinnit sekä ympäristötoiminnan koordinointi. Mustaniemi toimii laaturyhmässä kokoavana voimana.

– Laatujärjestelmä on uusi asia, joten se vie paljon aikaa. Toi-min kehittämistyön vastuuhenki-lönä, joten työtä on paljon. Pidän työssäni kuitenkin juuri siitä, että saan olla mukana kehittämässä.

Monipuoliset harrastukset tuovat vastapainoa työlleMustaniemellä ei ole varsinaista tiimiä tukenaan, joten työskentely vaatii omatoimisuutta ja sosiaali-suutta. Jatkuvat aikataulut ovat osa normaalia työnkuvaa, sillä tiedot-teet ja raportit on saatava matkaan ajoissa.

– Haastavinta työssä onkin ehkä juuri tiedonhankinta. Meillä on onneksi hyvä työyhteisö ja yh-teistyö toimii hyvin. Tiedän yleen-sä, kenen puoleen kääntyä lisä-kysymysteni kanssa, Mustaniemi hymyilee.

TEKSTI PAULI INA KANKAINEN KUVA ARI JÄRVELÄ

– Tampereen Veden laatujärjestelmän kehittämistyössä tavoit-teena on muun muassa kasvattaa asiakastyyty-väisyyttä huomioimalla ympäristönäkökulmat, kertoo Liisa Mustaniemi.

merkiksi vedenjakelukatkoksista, hankkeista ja tapahtumista mah-dollisimman ajoissa ja hyvin.

– Ihmiset haluavat tietoa. Kehi-tämme viestintää jatkuvasti ja tie-dottamiseen kiinnitetään nykyään yhä enemmän huomiota, Musta-niemi kertoo.

– Esimerkiksi vesilaitoksil-la on oma viestintäverkosto, joka kokoontuu pari kertaa

Tampereen Veden palvelukses-sa työskentelevä Liisa Musta-niemi on viralliselta ammattinimik-keeltään laatujärjestelmävastaava, mutta titteli kertoo vain murto-osan Mustaniemen työtehtävistä.

– Hoidan vesilaitoksen viestin-tää eli laadin tiedotteita ja raportte-ja. Olen mukana erilaisten messujen tai tapahtumien järjestämisessä, toimitan henkilöstölehti Vesipostia ja olen mukana Vesitehras-asiakas-lehden juttujen laatimisessa. Lisäksi olen laatujärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavassa laa-turyhmässä, Mustaniemi luettelee.

Ympäristöjohtamisen traden-omiksi valmistunut Mustaniemi tuli Tampereen Veden palvelukseen vuonna 2005 ensin äitiysloman sijaiseksi ja sittemmin vakituiseksi työntekijäksi.

– Ennen tänne tuloa en todel-lakaan tiennyt, mitä kaikkea vesi-laitoksella tehdään, Mustaniemi naurahtaa.

– Työni on mielenkiintoista ja monipuolista. Saan olla mukana kaikenlaisessa, ja toimenkuvani on vähitellen laajentunut.

Mustaniemen tavalliseen työ-päivään kuuluu muun muassa Tam -pereen Veden verkkosivujen sisäl-lön päivittäminen sekä ajankoh-taisista asioista tiedottaminen, sillä Tampereen Vedellä ei ole omaa varsinaista tiedottajaa. Tavoitteena on tiedottaa esi-

9VILKKU 3 / 2012

Tampereen kaupunkistrategian yhtenä tavoit-teena on saada tamperelaiset osallistumaan aktiivisesti kaupungin kehittämiseen. Vuonna 2011 kuntalaiset käyttivät osallistumiskanavia entistä enemmän. Osallistumisraportin mukaan osallistumiskerrat nousivat 4800 kerrasta 7300 kertaan. Osallistumisen edistämisessä pyritään siihen, että valmistelu ja päätöksenteko ovat en-tistä avoimempia.

Tampereen kaupungin ylläpitämiä osallis-tumisen välineitä ovat kuntademokratiayksikön ylläpitämä Valma-valmistelufoorumi, alueelliset työryhmät eli Alue-Alvarit, asukasillat sekä nuo-risopalveluiden tukemat Lasten Parlamentti ja Nuorisofoorumi. Lisäksi on maankäyttö- ja raken-nuslain mukaiset osallistumisen keinot.

Valma-valmistelufoorumi on kaupungin verkkosivuilla toimiva sähköinen osallistumisen väline. Valma-valmistelufoorumissa oli vuoden 2011 aikana kommentoitavana 16 asiaa kuten edellisenäkin vuotena. Asioihin saatiin 1214 mielipidettä, kun edellisenä vuonna tuli 496 mielipidettä. Eniten yksittäisiä vastauksia eli kaikkiaan 625 tuli sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen palveluista.

Vuoden 2012 alusta alueelliset työryhmät eli Alue-Alvarit toimivat Tampereen neljällä palvelualueella (etelä, kaakko, koillinen, länsi). Alue-Alvarit osallistuivat muun muassa palve-

lutarveselvityksen käsittelyyn sekä sivistyksen ja elämänlaadun palveluverkon suunnitteluun. Lisäksi alueilla oli lukuisia hyvinvointipalvelujen kehityshankkeita ja kaavoitushankkeita, joihin Alue-Alvarit laativat mielipiteitä ja lausuntoja. Kaikkiaan Alue-Alvarit käsittelivät 101 asiaa 79 kokouksessa. Alue-Alvarit tekivät kaksi aloitetta.

Keväällä 2011 yhdistettiin pormestarin ja valtuuston puheenjohtajan asukasillat. Vuoden 2011 asukasiltoihin osallistui kaikkiaan 300 tamperelaista.

Lasten Parlamentin toiminnassa tärkeä rooli on alakouluissa toimivilla oppilaskunnilla ja niitä ohjaavilla opettajilla. Lasten Parlamentin toimin-taan osallistuttiin 2180 kertaa.

Tampereen Nuorisofoorumin toiminnan perusta on yläkoulujen ja toisen asteen oppilas-kuntatoiminnassa. Nuorisofoorumin edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginvaltuus-tossa sekä kuudessa lauta- ja johtokunnassa. Jokaisessa toimielimessä oli kaksi nuorta puoli-vuosittain. Foorumin toimintaan osallistuttiin 1585 kertaa.

Yleiskaavoituksen 2011 yleisötilaisuuksissa osallisryhmissä oli yhteensä 163 henkilöä. Ylei-sötilaisuuksia järjestettiin 10.

Asemakaavoituksen vuoden 2011 yleisöti-laisuuksissa oli yhteensä 556 osallistujaa. Ylei-sötilaisuuksia järjestettiin 15.

Tamperelaiset osallistuivat päätöksentekoon ja valmisteluun aiempaa ahkerammin

Lippu Asuntomessuille tarjoushintaan

Valtakunnalliset Asuntomessut pide-tään Tampereen Vuoreksessa 13.7.–12.8.2012. Tampereen kaupungin henki-löstölle tarjotaan pääsylippuja Asuntomes-suille 13 euron alennettuun hintaan (lipun normaalihinta 19 euroa). Lippuja myydään enintään 2 kappaletta per työntekijä.

Lippuja myydään 1.6.–10.8. 2012 Henkilöstökassassa, Puutarhakatu 6. Kas-sa on avoinna arkisin kello 8.30–15.45. Työntekijän on oltava lippujen ostohetkellä työsuhteessa kaupunkiin. Lippuja ostetta-

essa pyydetään esittämään henkilökortti tai viimeisin palkkakuitti.

Rakentamisen, remontoinnin, sisusta-misen ja piharakentamisen suurtapahtuman järjestävät yhteistyössä Tampereen kaupunki ja Osuuskunta Suomen Asuntomessut.

Lisätietoja: www.asuntomessut.fi/tampere

Työn omatoimisuuden vas-tapainoksi Mustaniemi on myös mukana ”kaikessa mahdollises-sa”, esimerkiksi TYKY-toiminnassa ja tapahtumien järjestämisessä. Vaikka laatujärjestelmävastaavan työpäivään mahtuukin haasteita ja aikatauluja, ei työstä irrottautumi-nen kuitenkaan ole Mustaniemelle vaikeaa.

– Perhe ja harrastukset ovat hyvä vastapaino työlle. Soitan sak-sofonia bändissä ja lisäksi ajan kesäisin moottoripyörällä. Alla on silloin vuoden 1978 500 Honda Four.

10 VILKKU 3 / 2012

TEKSTI MATTI WACKLIN KUVAT SUSANNA LYLYTEKTEKT STISTIT MMATMATMMATTTT IT IT WACWACWW KLIKLL IL INNNN KUKUVKUVKU ATATTATA SUSUUSANSANASANNNANANANAAA LYLLYYLLL YYY

Opettaja Lydén vä

äntää rautal

Ali-Huikkaantien vanhassa pienteollisuusta-lossa jytisee ihan oikea rautalankamusiikki. Nukkavierun, mutta käytännöllisen treenikämpän täyttää Soundsien 1960-luvulla tunnetuksi te-kemä Emma. Nyt asialla on varttuneitten setien Ramy House Band.

– Rautalanka on hyvän tuulen musiikkia. Se on rockin dixielandia, hyvän tuulen musiikkia, tie-tää soolokitaristi Martti Lydén, joka ansaitsee elantonsa Lielahden koulun luokanopettajana.

Lydén uskoo, että rautalanka poikkeaa eduk-seen kevyen musiikin valtavirrasta, jossa autora-dio paahtaa mitään sanomatonta iskelmähuttua, halolla päähän heviä tai tikutakurap-jumputusta.

– Rautalangassa on sentään ainakin melo-dia, sanoo opettaja, jolle kitarasoolon vetäminen bändin kanssa on oivallista ja mieltä kirkastavaa vaihtelua välillä raskaalle koulutyölle.

Rautalankamusiikki alkoi hivuttautua Martin sieluun jo pikkupoikana. Kotimaisen Soundsin Emma ja brittibändi Shadowsin monet biisit sai-vat nuoren miehen vakuuttuneeksi sähkökitaran ylivoimaisuudesta musiikissa. Se oli se soundi!

Ramy House Band

eli Olli Heinonen

(vas.), Martti Lyd

én,

Simo Kirjavainen

ja

Petteri Honkakor

pi.

– Ensimmäisen sähkökitaran ostin kukkat-supparin palkoilla Kauppa-aukiolta. Kitara oli punainen Kent. Vieläkin harmittaa, että myin sen myöhemmin pois.

Hän palveli kolmessa kukkakaupassa yhtä aikaa. Kukkatsupparin työ toi monelle tampere-laispojalle rahaa harrastusten ja muiden menojen kattamiseen. Nyt jo käytännössä kuollut ammatti tarkoitti sitä, että tsuppari vei polkupyörällä asi-akkaiden tilaamia kukkia oikeaan osoitteeseen.

Jo vuonna 1979 opettajaksi valmistunut Lydén on työskennellyt nykyisessä työpaikas-saan Lielahden koulussa jo pitkään – 18 vuot-ta. Musiikkiharrastus on kollegoiden tiedossa, mutta se ei ole opettajainhuoneen keskeinen keskustelunaihe.

Bänditreeneistä tulee uusi miesMusiikki on ollut Martti Lydénille tärkeä rentou-tumisen ja tasapainon väline jo pitkään.– Vaikka olisin koulupäivän jälkeen kuinka vä-synyt tahansa, bänditreenien jälkeen olen aina kuin uusi mies.

Hän on ehtinyt soittaa monissa kokoonpa-noissa. Kehitys johti poikabändeistä jopa Olavi Virran taustayhtyeeksi yhdelle keikalle. Se oli Ähtärin Mustikkavuoressa vuonna 1970.

Mestari Virta oli jo parhaat aikansa nähnyt. Suosio oli kääntynyt laskuun, kun fyysinen kun-to oli romahtanut alkoholin vuoksi. Kohtuutto-mimmat olivat antaneet kuninkaalle lisänimen laulava lihapulla.

Muitakin tähtiä on keikoille sattunut. Ramy House Band vieraili huhtikuussa Hollannissa. Uutta tulemistaan tekevä rautalankamusiikki ylittää vaivatta kulttuuriset ja kielelliset rajat. Hollantilaisyleisö kuunteli tarkalla korvalla.

– Huipennus oli viimeinen konsertti, jolloin saimme bändiin vahvistuksen. Hän oli Shadow-sien alkuperäiskokoonpanoon lukeutunut Brian Locking.

Musiikki kulkee kilvoittelun edelläKun katsoo ja kuuntelee Martti Lydénin inten-siivistä soittoa Ali-Huikkaantien bändikämpällä,

11VILKKU 3 / 2012

alankaa

tulee vakuuttuneeksi musiikin voimasta. Soitta-ja matkaa hetkeksi ikään kuin toiseen todelli-suuteen. Musiikki ei ole ensisijaisesti kilvoitte-lun väline, kuten nykymedia tuntuu ajattelevan. Martti on menestynyt silläkin saralla. Takana on 25 vuotta Pispalan Pelimanneissa ja pelimanni-bändien SM-kultaa vuonna 1991.

Ramy House Band on mukana myös rauta-lankayhtyeiden SM-kisojen välierissä elokuun alussa Porissa. Finaalin voittajalle on luvassa levytyssopimus. Silti musiikki on aina kilvoitte-lun edellä.

– Instrumentaalimusiikissa on jotakin puh-dasta ja valloittavaa yksinkertaisuutta. Kun kuu-lee Agentsien Salatun surun kitarasooloa, ei voi olla vaikuttumatta.

Bändi, jossa Martti Lydénin lisäksi soittavat Simo Kirjavainen, Olli Heinonen ja Petteri Honkakorpi, keikkailee harvakseltaan, mutta

Lintusalon sydämessä on rautalankaverta

treenikämpällä käydään kerran viikossa. Bändillä on jo neljä valmista levyä ja tuorein purkitetaan toukokuun loppuun mennessä. Lydén on sovit-tanut kaikki levyt.

– Uusin levy koostuu tuttujen virsien ja muun hengellisen musiikin rautalankaversioista. Sieltä löytyvät niin Maan korvessa kulkevi lapso-sen tie kuin myös Sua kohti Herrani.

Aikaisemmilla levyillä ovat soineet muun muassa isänmaalliset sävelmät, joululaulut, klassinen sekä slaavilainen musiikki.

– Rautalanka on marginaalimusiikkia. Suu -resta levybisneksestä ei kannata haaveilla, mut-ta kuulijoilleen ne merkitsevät paljon, sanoo Martti Lydén.

Buumi on nousevaNyt jo toistakymmentä vuotta yhdessä soitta-neen Ramy House Band -nimi johtaa rautalan-kamusiikin ystävien perustamaan yhdistykseen. Se syntyi 2000-luvun alussa, kuten yhtyekin. La-jityypin paluu alkaa olla totta. Bändejä syntyy koko ajan lisää. Niitä on jo kymmeniä.

– Buumi on nouseva. Ilahduttavinta on se, että meidän vanhojen setien lisäksi lavoille kipuaa yhä enemmän myös uusia nuorten miesten yhtyeitä, sanoo Martti Lydén.

Kaukajarven koulussa 1980-luvun puolivälissä aloittaneen Arja Lintusalon opettajan sydämessä virtaa myös rautalankaveri. Hän on Rautalankamusiikin Ystävät Ramy -yhdistyksen puheenjohtaja ja sen lehden Rautsikan päätoimittaja. Se merkitsee sitä, että Lintusalon auton nokka suunnataan usein sinne, missä voi kuulla rautalankamusiikkia.

Takana on tuhansia ajokilometrejä musiikin vuoksi Rokuan Rautalanka-Emmasta Porvoon 60´s Forever -tapahtumaan. Toukokuussa hän matkaa Nordicguitar-festi-vaaleille Lerumiin lähelle Göteborgia.

Rakkaimpiin ja omakohtaisimpiin alan festivaaleihin kuuluu Viikinsaaren mai-hinnousu, joka tänä vuonna järjestetään 29. kesäkuuta. Lintusalo on tamperelais-tapahtuman keskeinen järjestäjä.

Kotona Lintusalolla on jukebox, johon on ladattu paljon 60-luvun musiikkia Shadowsista Beatlesiin.

– Minulle rautalanka ja muukin 1960-luvun musiikki merkitsevät omaa tilaa, jossa saan olla aikuinen aikuisten keskuudessa. Olen ollut omassa työssäni ja tietysti perheessä viimeiset 30 vuotta lasten kanssa aamusta iltaan. Rautalankamusiikki on vastapaino ja merkitsee jaksamisen kannalta paljon.

Rautalankamusiikki tuli Arjan elämään jo lapsuudessa, vaikka lajityypin kovin kukoistus olikin jo takana. Musiikki jätti niin pysyviä jälkiä tajuntaan, että kun hän meni vuonna 1996 ensi kertaa Back to the Sixties -tapahtumaan, tutut sävelmät herättivät valtavan tunnekuohun aina kyyneliin asti. Sen jälkeen Lintusalo on kul-jettanut rautalankamusiikin ilosanomaa Lapista eteläisimpään Suomeen. Yhdistyk-sellä, joka tekee rautalankagenreä tunnetuksi, on 450 jäsentä eri puolilla maata.

Arja Lintusalolle

1960-luvun musii

kki

tuo voimia jaksam

i-

seen ja omaa aiku

i-

sen tilaa.

VILKKU 3 / 201212

TEKSTI MARI T IENSUU KUVAT SUSANNA LYLY

Työvoima kansainvälistyy, ja maahanmuut-tajien määrä kasvaa kaupungin kaikilla toi-mialoilla. Hallitusti ja vastuullisesti toteutettu maahanmuutto on hyödyllistä koko kaupunki-seudulle. Siksi Tampereen kaupungilla on mo-nia toimia ulkomaalaistaustaisten henkilöiden sopeutumisen tueksi.

Työllisyydenhoidon palveluyksikkö TYPA tarjoaa maahanmuuttajille harjoittelupaikkoja ja antaa monelle ensimmäisen kosketuksen suomalaiseen työelämään.

– Työharjoittelupaikkoja on niin kaupun-gilla kuin yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Palvelumme on tarkoitettu Tampereella asuville kotouttaviin toimenpiteisiin oikeutetuille maa-hanmuuttajille. Heillä tulee on motivaatiota ja

valmiuksia kehittää suomen kielen taitoaan ja myös työllistymissuunnitelma ja työllistymista-voite, kertoo Hashi Abdulkadir, verkostokoor-dinaattori TYPA:sta.

Kaupungin ja TYPA:n kumppani maahan-muuttajien sopeutuksessa on Tampereen kau-punkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy. Tampereen kaupunki omistaa Tredeasta 60 prosenttia, ja lisäksi omistajina on seitsemän ympäristökuntaa. Tredean tavoitteena on lisätä seudun kansainvälistä näkyvyyttä, minkä lisäksi se haluaa olla luomassa alueelle hyviä edel ly-tyksiä elää ja harjoittaa kestävää yritystoimintaa.

Tredeassa työskennellään neljän osa-alueen parissa: matkailun, investointien, osaavan työvoi-man ja innovaatioiden. ESR-rahoitteinen Kan-

Koulutus tarjoaa eväitä suomalaiseen työkulttuuriin

sainvälisen osaamisen palvelut -projekti keskittyy osaavan työvoiman turvaamiseen.

– Autamme työntekijöitä sopeutumaan suo malaiseen työkulttuuriin ja -yhteisöihin. Tar joamme monikulttuurisuuskoulutuksia sekä suomen kielen kursseja työpaikoille yhteistyös-sä Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa, kertoo projektikoordinaattori Mari Taverne Tredeasta.

Suomalaisen työelämän kansainvälistymi-sen tavoitteille on eduksi, että työpaikoilla on maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. He tuovat mukanaan esimerkiksi uusia kontakteja ja samalla eri kulttuurien tuntemus monipuolis-tuu. Tredean koulutuksella autetaan työyhteisö-jä avaamaan silmänsä monikulttuurisuudelle ja

Gustavo Nunes on oppinut hyvin suomen kielen jutellessaan potilaiden kanssa työs-sään sairaanhoitajana.

Tredea Oy:n projek-tikoordinaattori Mari Taverne pitää maa-hanmuuttajien hyvää sopeutumista tärkeänä koko seutukunnan osaamiselle ja hyvin-voinnille.

Desiree Vanninen pitää vaihtelevasta työstään Tampereen Ateriassa.

VILKKU 3 / 2012 13

käsittelemään kulttuurien väliseen vuorovaiku-tukseen liittyviä ongelmakohtia.

– Suomen kielen taito on maahanmuutta-jille olennaisen tärkeä taito. Yhteisen kielen avulla työnteko tehostuu, ja molemminpuolinen sopeutuminen mahdollistuu, painottaa Taverne.

Tredean hankkeessa jatketaan hyvää pa-lautetta saaneen TyöMaa-projektin jalanjäljissä. Uutta on TAKK-yhteistyö ja sieltä saadut verkko-opiskelun mahdollisuudet, sekä mentorointioh-jelma, jossa kuka tahansa monikulttuurisuudesta kiinnostunut saa jakaa omia urakokemuksiaan kehittymishaluisen nuoren kanssa. Lisäksi uu-dessa livetampere-portaalissa Tredea tarjoaa englanniksi hyödyllistä tietoa elämästä ja työs-kentelystä Tampereen seudulla.

Poika halusi jäädä SuomeenDesiree Vanninen on ehtinyt 28:n Suomessa eletyn vuoden aikana kokea maahanmuuttajan elämän monet haastavat puolet. Mauritiukselta kotoisin oleva Vanninen asui vanhempiensa ja siskonsa kanssa Ranskassa, kunnes kirjeenvaih-to suomalaisen miehen kanssa toi hänet Lap-peenrantaan. Vuonna 1983 hän kävi ensin parin viikon tutustumismatkalla Suomeen, ja vuotta myöhemmin hän päätti katsoa, sopeutuisiko

Suomeen.– Kieliongelma oli suuri, koska

kielikursseja ei järjestetty. Miehen kanssa puhuin englantia, mutta hä-nen vanhempiensa kanssa ei ollut yhteistä kieltä. Siitä huolimatta sain heistä kuitenkin tukijoukon täällä Suomessa.

Kolmen vuoden seurustelun jälkeen Vanniset päättivät mennä naimisiin ja perustaa perheen, mikä sinetöi ratkaisun asettua Suomeen. Ulkomaalaistaustaisen Vannisen oli kuitenkin vaikeaa saada töitä ahke-rasta opiskelusta huolimatta.

– 1980-luvun alkupuolella kävin suomalaiseen työelämään valmen-tavan kurssin, jota ilman ei saanut siihen aikaan töitä. 90-luvun alussa olin töissä palvelutalossa ja kävin kokkikurssin. Toisen lapsen syntymi-sen jälkeen olin jälleen työttömänä, mutta vuonna 1997 valmistuin ra-vintolakokiksi. Tampereelle muutet-tuamme pääsin töihin harjoittelun ja työkokeilun kautta, Vanninen kertoo näyttäen jokaista huolellisesti säily-tettyä todistusta.

Elämään tuli kuitenkin vaikea käänne: mies ja toinen poika kuo-livat onnettomuudessa. Vanninen jäi kaksin toisen lapsensa kanssa, ja työtilanne oli epävarma.

– Monta kertaa ajattelin, että lähden takai-sin Ranskaan. Poika halusi kuitenkin elää Suo-messa, joten jäimme tänne.

Monet-projektin työkokeilu Tampereen Ateriassa poiki Vanniselle ensin sijaisuuden, ja lopulta hän sai vakituisen työpaikan ruokapal-velutyöntekijänä.

– Työn kautta pärjää omillaan, mikä on tär-keää, totta kai. Töissä olen saanut myös hyviä ystäviä, ja heidän sekä esimiesten kanssa pystyn juttelemaan asioista.

Vanninen on 12 vuoden aikana muodostu-nut kiinteäksi osaksi Hatanpään sairaalan ruo-kalan työporukkaa:

– Kerran eräältä työkaverilta kysyttiin, pal-jonko meillä työskentelee ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Hän luetteli kolme, mutta ei minua, kun ei muistanut yhtäkkiä ulkomaalaisuuttani. Saimme siitä aika hyvät naurut, Vanninen ker-too hymyillen.

Kielitaito avaa oviaGustavo Nunes saapui Suomeen viisi vuotta sit-ten vaihto-opiskelijaksi. Alusta pitäen hän viihtyi erinomaisesti ja koki olonsa tervetulleeksi, vaik-ka kielimuuri ja työttömyys olivat hankaluutena. Sairaanhoitajien työllisyystilanne oli kotimaata Portugalia parempi, mikä teki tulevaisuudesta Suomessa kiinnostavan. Rakastuminen vei Nune-sin mennessään: opiskeluissa tavannut nuoripari meni naimisiin ja se ratkaisi Suomeen jäämisen.

– Kielitaidon karttuminen oli olennaista Suomeen sopeutumisessa. Töitä oli hyvin vaikeaa saada ahkerasta hakemisesta huolimatta. Vasta kun pääsi kieleen sisään, niin sai monia ovia ava-tuiksi. Onneksi Suomessa on järjestetty loistavat mahdollisuudet oppia kieltä ja kulttuuria.

Suomen kielen taito parani harppauksin, kun Nunes pääsi Koukkuniemen vanhainkotiin lähihoitajaksi. Vaikka työ ei vastannutkaan kou-lutusta, Nunes oli onnellinen avoimin mielin ulko-maalaiseen työntekijään suhtautuvista potilaista.

Nykyään Gustavo Nunes työskentelee Ha-tanpään puistosairaalan neurologisella osas-tolla V2. Työ on tuonut turvallisuutta nuoren perheen arkeen.

– Kiitoksen esitän työkavereille ystävällisestä ilmapiiristä ja hyvästä yhteishengestä. Tiimissä työskennellessä saan muilta apua, mikäli en muista jotain sanaa. Muutenkin epäonnistunut vuorovaikutus käsitellään yhdessä hyvin.

– Hiljaisuus suomalaisissa työyhteisöissä on ollut minulle suurin hämmennyksen aihe, mutta nykyään olen jo tottunut siihen. Sen kautta saa työrauhan, se on tärkeää tällä alalla. Suomessa laadun arvostaminen ja kunnioittava suhtautumi-nen työntekijöihin ovat hienoja asioita.

14 VILKKU 3 / 2012

SU

SA

NN

A L

YLY

Nuorten syrjäytyminen ja keinot sen ehkäise-miseksi ovat kultaakin kalliimpia. Maahan-muuttajanuorten osuus syrjäytyvistä nuorista on jatkuvassa kasvussa. Yksi merkittävä syy tähän on monen nuorten heikko koulutus, tai suomalai-sen koulutustaustan puute. Oppilaitokset ovatkin avainasemassa kehittäessään koulutuksia, jot-ka oikeasti vastaavat nuorten tarpeisiin. Ja jotta nuori pystyisi etenemään koulutuspolullaan, täy-tyy koulutuspohjan olla vahva ja tasavertainen suomalaisnuoriin verrattuna.

Nuoret ovat siinä mielessä kiitollisia kou-lutettavia, että kaikilla on elämä edessään, ja heillä on tulevaan elämään liittyviä unelmia ja tavoitteita. Myös motivaatiota löytyy, vaikka joskus tuntuukin, että se on hetkittäin piilossa arjen tapahtumien takana. Monella maahan-

muuttajanuorella koulutuspolku tulee olemaan pitkä: se saattaa alkaa suomalaisen luku- ja kir-joitustaidon opiskelusta ja päättyy toivottavasti ammattitutkintoon. Väliin voi mahtua suomen kielen opintoja, perusopintoja, lukio-opintoja, ammatillista koulutusta tai korkeakouluopintoja ja tutustumista suomalaiseen työelämään.

Moniammatilliset tiimitja eriyttäminen avuksi”Osallisuuden avain” on Tampereen toisen as-teen koulutuksen projekti, jossa kehitetään uu-sia koulutusmalleja ja pedagogisia menetelmiä maahanmuuttajanuorten koulutukseen. Kohde-ryhmänä projektissa ovat erityisesti heikon koulu-taustan omaavat nuoret. Ammattiopistossa kehi-tetään vähäisen luku- ja kirjoitustaidon omaavien

nuorten kielikoulutusta ja aikuislukiossa nuorten aikuisten perusopetusta.

Maahanmuuttajanuoret ovat taustaltaan ja taidoiltaan hyvin erilaisia, ja jokaisella on luon-nollisesti omia erityistaitoja tai -osaamista. Kie-len oppiminen etenee yleensä eritahtisesti, siksi opetusta on eriytettävä ja henkilökohtaistettava.

Ammattiopistossa on kokeiltu kahden opet-tajan mallia. Opetusta tukeva moniammatilli-nen tiimi on tuonut eriyttämiseen uusia mah-dollisuuksia. Tasoryhmät, työpiste-työskentely, erityisopettajan tuki ja ylipäätään useamman näkökulman tuominen mukaan opetukseen ovat osoittautuneet hedelmällisiksi.

Moniammatillisessa tiimissä on mukana muun muassa omat opettajat, sosiaalikuraat-tori, terveystietoa opettava terveydenhoitaja,

PUHEENVUOROSSAPuheenvuorossa Tampereen ammattiopiston Osallisuuden avain -maahanmuuttajakoulutuksen projektipäällikkö Marja Huttunen

Fereshta Sediqi (vas.), Chanmy Phetlaovieng, Marja Huttunen, Beheshta Sediqi ja Abdirahman Mohamed suomen kielen oppikirjan ääressä.

15VILKKU 3 / 2012

Ergonauteilla ei ole mitään tekemistä ast-ronauttien tai tähtitieteen kanssa.– Ergonautti on epävirallinen, leikkisä

nimitys Koukkuniemen vanhainkodin er-gonomiavastaaville. Ergonautin tehtäviin kuuluu ohjata ergonomista työskentelyä työtovereille, sijaisille, uusille työntekijöille ja opiskelijoille.

Lähihoitajat Anitta Vuorela-Kooshki ja Eija Rainasto Koukkuniemen vanhain-kodin Havula-talon Dementia 5A ja 5B osastoilta suorittivat ergonauttikoulutuksen ensimmäisten joukossa. Vuorela-Kooshki ja Rainasto eivät epäröineet hetkeäkään, kun heidän osastoillaan tiedusteltiin halukkaita koulutukseen lähtijöitä. Molemmat lähihoi-tajat ovat vakuuttuneet hyvän työergonomi-an merkityksestä hoitotyössä.

Eija Rainasto on huomannut hoitotyön kuormituksen omissa olkapäissään ja ran-teissaan, mikä motivoi osallistumaan ergo-nomiakoulutukseen.

– Paljon on menty eteenpäin urani al-kuajoista, jolloin potilaita nosteltiin ja siir-reltiin matalista puusängyistä. Vieläkin on toki parantamisen varaa, varsinkin hoitajien asenteissa.

– Jos potilasnosturin laakerit eivät kestä nostelua, miten sitten hoitajien olkapäät ja selät, Rainasto vertaa.

Hän toivookin, että nuoret hoitajat ymmärtäisivät, että vaikka he vielä jaksa-vat nostella potilaita, niin vuosien fyysinen kuormitus voi aiheuttaa vähitellen tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja. Rainaston mie-lestä hyvät työskentelyasennot, potilaiden

TEKSTI SATU KUIVASTO KUVAT ARI JÄRVELÄ

Ergonautit huolehtivat hyvientyöskentelytapojen leviämisestä osastoille

erityisopettaja, matematiikan ja ATK:n opettaja, opinto-ohjaaja sekä opintoavustaja. Esimerkiksi opettajan, terveydenhoitajan ja sosiaalikuraat-torin yhdessä luotsaamat toiminnalliset terveys-päivät ovat olleet hyvin hyödyllisiä.

Perusopintoja myösnuorille aikuisilleSuomalaiset lapset ja nuoret saavat vankan poh-jan ammattiopinnoilleen peruskoulusta, jonka päättötodistus kädessä on turvallista suunna-ta eteenpäin. Oppivelvollisuusiän loppupuo-lella tai täysi-ikäisyyden kynnyksellä Suomeen muuttavien nuorten tilanne on erilainen, kos-ka heiltä puuttuu peruskoulun päättötodistus ja suomalaisen perusopetuksen tuoma tieto-pohja. Perusopetuksen sisällyttäminen nuorten maahanmuuttajien koulutuspolulle on tärkeää, jotta heille aukeaisi nykyistä yhdenvertaisem-mat mahdollisuudet jatko-opintoihin. Toki osa nuorista aikuisista ei tätä koulutuspolkua valitse eikä välttämättä tarvitse, mutta mahdollisuus siihen pitäisi tarjota kaikille.

Perusopetuksen suorittaminen vaatii koh-tuullisen hyvää suomen kielen taitoa, joten maahanmuuttajanuoret tarvitsevat kielikoulu-tusta. Valmentavassa koulutuksessa he voivat tutustua pikku hiljaa esimerkiksi perusopinto-jen laajaan lukuaineiden kirjoon. Itse perus-opetuksen aikana on suuri merkitys myös tu-kiopetuksella ja henkilökohtaisella ohjauksella.Maahanmuuttajanuorten koulutuksissa esiin nousseiden oppimisvaikeuksien mukaan monet nuoret tarvitsevat erityistä tukea selvitäkseen opinnoistaan. Oppimisvaikeuksien taustalla olevat syyt ovat moninaiset. Eri kieli- ja kulttuu-ritaustasta johtuen esimerkiksi luki-vaikeuksia, psyykkisiä ongelmia, käyttäytymisen häiriöitä, muistiongelmia tai muita oppimisvaikeuksien taustasyitä on usein vaikea selvittää.

Jatkossa onkin erittäin tärkeää kehittää uusia menetelmiä ja välineitä erikielisten oppi-laiden oppimisvaikeuksien selvittämiseen: mil-laiset materiaalit, tukitoimet ja palvelut olisivat tarpeen. Niin kauan kun oppimisvaikeuksiin ei pystytä tarjoamaan oikeaa ”lääkettä”, nuoret jäävät eri koulutusten kierteeseen.

Maahanmuuttajakoulutusten kehittämis-työn suurin haaste onkin juuri se, miten nuoret lopulta pääsevät eteenpäin omalla koulutuspo-lullaan. Maahanmuuttajille suunnattujen koulu-tusten ja normaalin koulutusjärjestelmän välillä on vielä valtava kuilu. Näihin nivelvaiheisiin tarvitaan uusia joustavia malleja, jotta nuorten alkuvaiheen koulutuksiin sijoitetut resurssit eivät mene hukkaan.

Lähihoitajat Anitta Vuorela-Kooshki ja Eija Rainasto esitte-levät uuden seisoma-nojanosturin käyttöä.

16 VILKKU 3 / 2012

siirtotekniikat ja apuvälineiden käyttö kannattaa ottaa heti osaksi hoitotyön arkea.

Anitta Vuorela-Kooshkilla on vastaavanlai sia kokemuksia työstä Koukkuniemessä yli 13 ajalta. Ergonomiaan on alettu kiinnittää entistä enem-män huomiota ja apuvälineet ovat kehittyneet vuosien saatossa.

– Enää hoitajat eivät työskentele pyllyt pys-tyssä, mutta asenteissa on silti vielä parannet-tavaa, Vuorela-Kooshki kertoo.

– Liian usein ajatellaan, että nostetaanpa potilas nyt vain tästä nopeasti eikä harkita, mi-ten ja mitä ollaan tekemässä ja että apuvälinei-täkin voisi käyttää, Vuorela-Kooshki summaa.

Tuntosarvet pystyssäErgonautit ovat potilassiirtojen asiantuntijoita. Vuorela-Kooshki ja Rainasto jakavat mielellään osaamistaan työtovereilleen. He järjestävät osastoillaan potilaan avustus- ja siirtotaitojen kertaamista ja ohjaavat työtovereitaan uusien apuvälineiden käytössä.

– Olemme koko ajan tuntosarvet pystys-sä. Ergonomiavastaavan tulee ennakoida ja huomata tilanteet, joissa tarvitaan ohjausta ja opastusta, Vuorela-Kooshki kertoo.

Vuorela-Kooshkille ja Rainastolle hoitotyön ergonomia ja hyvät työskentelytavat olivat tut-tuja jo ennen koulutusta, mutta siitä huolimatta koulutus oli antoisa.

– Koulutus rikastutti työtäni monella tapaa ja opin uusia hoitotekniikoita ja apuvälineiden käyttöä, Vuorela-Kooshki kertoo.

Ergonomia-vinkit Vilkun lukijoille

Anitta: Vältä kurkottelua ja käytä apuvälineitä. Kaikessa työssä on hyvä harkita ensin, mitä ja miten tekee. Eija: Käytä jalkalihaksiasi, kun nos-tat jotakin.Päivi: Lähde tanssimaan ja harjoit-tele painon siirtoa jalalta toiselle!

– Koulutuksen ansiosta käytän hoitotyössä nyt enemmän jalkalihaksiani. Olen opastanut tätä myös muille hoitajille, Rainasto kertoo.

Naiset uskovat, että hyvällä ergonomialla voidaan vaikuttaa hoitajien työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin sekä vähentää työperäisistä syistä johtuvia sairauslomia. He toivovat, että hoitajien ääni kuuluisi, kun Koukkunimen osas-tojen peruskorjauksien ja uudisrakennuksien ergonomiaratkaisuja suunnitellaan.

Koukkuniemeen saatiin edelläkävijöitäErgonauttikoulutuksen on ideoinut fysiotera-peutti Päivi Moisio-Vilenius. Hän on suorit-tanut Potilassiirtojen ergonomiakortin ja hänellä on myös ergonomiakorttikouluttajan pätevyys.

Mitä ergonomia on?

Ergonomia-sana tulee kreikan-kielen sanoista ergo = työ ja nomos = luonnonlait.

• Ergonomialla tarkoitetaan työpisteen, apuvälineiden, kalusteiden ja työasentojen sekä -tapojen kehittämistä siten, että ne edesauttavat työntekijän turvallisuutta ja hyvinvointia.

• Pitkäaikaissairaanhoidossa ja vanhusten laitoshoidossa työ on fyysisesti erittäin kuormit-tavaa ja siihen liittyy vaikeita ja epämukavia työasento-ja sekä raskaita nostoja. Kuormittuminen kohdistuu erityisesti selkään, niskaan ja hartioihin sekä jalkoihin.

• Hyvällä ergonomialla välte-tään työntekijän tarpeetonta rasittamista ja ennaltaeh-käistään sairauksia ja ta-paturmia. Hoitohenkilöstön hyvällä ergonomialla var-mistetaan myös turvallinen hoito.

Koukkuniemen ensimmäiset ergonautit valmistujaisjuhlassa. Kouluttaja Päivi Moisio-Vilenius (ylärivi oik. kolmas) on tyytyväinen, että ergonomiatietämys leviää osastoille.

– Vaikka ergonauttikoulutus sisältää teoriaa ja tehtäviä, niin se on ennen kaikkea käytän-nönläheistä koulutusta. Opiskelijat saavat oppia oman oivaltamisensa kautta kehon hallintaa, potilaan siirtotekniikoita ja potilasnostimien käyttöä, Moisio-Vilenius kertoo.

Ergonauttikoulutus on Koukkuniemen van-hainkodin sisäinen koulutus, joka käynnistyi tammikuussa. Koulutuksen ensimmäiset 23 lähi- tai perushoitajaa valmistuivat maaliskuus-sa. Kesään mennessä valmistuu vielä 20 uutta asiantuntijaa. Tavoitteena on saada jokaiselle Koukkuniemen osastolle kaksi koulutettua er-gonomiavastaavaa.

Ergonomiavastaavien tietämystä tullaan päivittämään puolivuosittain järjestettävillä kou-lutuksilla. He myös seuraavat aktiivisesti apuvä-lineiden kehittymistä ja alan uusimpia tuulia sekä osallistuvat apuvälinemessuille.

Koukkunimen ergonauttikoulutus on esi-merkki siitä, miten uusin ergonomiatietämys voidaan levittää koko henkilökunnan käyttöön ja osaksi hoitotyön arkea. Ergonomian asiantunti-joilla riittäisi työmaata hoitotyön lisäksi varmasti muillakin aloilla.

17VILKKU 3 / 2012

Tampereen kaupungin henkilöstön ympäris-töasenteita ja -toimintaa kartoitettiin kyse-lyssä, joka tehtiin samanaikaisesti Suomen kuu-den suurimman kaupungin kanssa. Kaupunkien henkilöstö on tutkimuksen mukaan huolissaan ympäristössä tapahtuvista muutoksista ja pitää ympäristönsuojelutoimia tärkeinä. He seuraavat asuntonsa energiankulutusta, lajittelevat jättei-tä ja ostavat ympäristöystävällisempiä tuotteita lähes yhtä aktiivisesti. Vastaajat myös kokevat muuttaneensa toimintatapojaan ympäristöys-tävällisemmiksi viimeisen parin vuoden aikana.

Tampereella kyselyyn vastasi 745 henkilöä eli noin 5 prosenttia työntekijöistä. Edellisen kerran henkilöstön ympäristöasenteita tutkittiin vuonna 2007.

Tamperelaisten vastauksista ilmeni, että ympäristöasioita pidetään tärkeinä ja ympäris-tönsuojeluun tulisi yleisesti panostaa enemmän. Vastaajien mukaan talouskasvua ei tulisi asettaa ympäristön edelle, ja jokaisen tulisi osallistua ympäristönsuojeluun omalla panoksellaan.

Tampereen vastaajat olivat erityisen huolis-saan vesistöjen laadusta ja toivoivat vesiensuo-jeluun ja jätevesien käsittelyyn lisäresursseja. Li-säresursseja haluttiin kohdentaa erityisesti myös jätehuoltoon ja roskaantumisen torjuntaan sekä ympäristökasvatukseen ja -neuvontaan

Ympäristöasiat osana työtäKyselyn perusteella ympäristöystävälliset toimin-tatavat on omaksuttu melko hyvin myös työ-paikalla. Lähes 90 prosenttia tamperelaisista vastaajista ehkäisee mahdollisuuksien mukaan jätteiden syntyä ja vajaa 60 prosenttia lajittelee jätteensä aina. Tietokoneen ja näytön sulkee työ-päivän jälkeen 70 prosenttia vastaajista ja muut laitteet ja työtilan valot sammuttavat lähes kaik-ki silloin kun niitä ei tarvita.

Työmatkaliikkumista koskevat vastaukset jakaantuivat enemmän. Yli 40 prosenttia kul-kee yleensä työmatkansa henkilöautolla, vajaa 20 prosenttia toisinaan ja yli 30 prosenttia ei koskaan. Kestävän työmatkaliikkumisen tukia, kuten työsuhdematkalippua tai suihkutiloja

• Henkilöstön ympäristöasenteet kaupunki-organisaatiossa 2011 -raportti on luetta-vissa osoitteessa www.tampere.fi/kestavakehitys

• Linkin kaupungin tietokoneiden virran-säästöohjeeseen löydät Looran etusivun ilmoitustaululta!

• Lisätietoa työsuhdematkalipusta LoorassaEtusivu > Henkilöstöasiat > Henkilöstö-edut ja huomioimiset > Työsuhdemat-kalippu

Henkilöstön ympäristöasennekysely:

Vesistöjen tila ja roskaantuminen huolestuttavatTEKSTI SANNA HUIKURI JA MINNA TJÄDERHANE-OJALA

energiansäästöohjeistuksessa ja ohjeiden nou-dattamisessa on vielä parannettavaa.

Kaupunginhallitukselle ja kaupunginval-tuustolle tänä keväänä vietävä Tampereen kau-pungin ympäristöpolitiikka 2020 tulee selkiyt-tämään, kokoamaan ja linjaamaan kaupungin ympäristöasioiden hoitoa ja hallintaa. Uutta puhtia toimintayksiköissä tapahtuvaan ympäris-tötyöhön saadaan myös, kun kaupungin kestä-vän kehityksen vastaavien verkosto päivitetään ekotukitoiminnaksi.

Vastaajien toiveet Tampereen

kaupungin ympäristötyön suuntaamiseksi Haluaisin kaupungin panostavan ympäristötyössään lähivuosina erityisesti

(valitse enintään 3)

hyödyntää yleensä vain hieman yli 30 prosent-tia vastaajista.

Noin 30 prosenttia vastaajista kokee, et-tei voi vaikuttaa työpaikan ympäristöasioihin. Toisaalta vajaa 70 prosenttia vastaajista ei oli-si valmis itse osallistumaan ympäristötyöhön toimimalla erilaisissa ympäristötyöryhmissä tai kestävän kehityksen vastaavana.

Kaupungin ympäristö- ja kestävän kehityk-sen työtä koskeviin kysymyksiin jätettiin muita kysymysosioita enemmän ”En osaa sanoa” -vas-tauksia. Yli 45 prosenttia vastaajista koki, että ympäristöasioiden tiedottamisessa on ainakin jonkin verran parantamisen varaa. Vastaajien mukaan kaupungin ympäristötyön pitäisi nä-kyä enemmän myös asioiden valmistelussa ja käytännön toiminnassa. Tämä korostui myös kyselyn vapaassa palautteessa.

Kaupungin johtoa piti sitoutuneena ympä-ristötyön toteuttamiseen 45 prosenttia vastaa-jista, 38 prosenttia oli eri mieltä. Yli puolet vas-taajista koki, ettei kaupungin ympäristötyö ole

erityisesti vai-kuttanut heidän työtapoihinsa ja että esimerkiksi

18 VILKKU 3 / 2012

KI ITOKSIA

Kiitos kaikille työtovereilleni antoisista vuosista Tampereen kaupungin palveluksessa. Uudet haasteet kutsuvat.Jorma Lehtisaari

Vapriikissa on syksyyn saakka avoinna valokuvanäyt-tely, joka tarjoaa näkymän 1800–1900-luvun vaih-teen Tampereeseen. Dear Maggie – William Lomax ja Tampere -näyttelyn valokuvat ovat englantilaissyntyisen amatöörivalokuvaajan William Lomaxin tallentamia.

William Lomaxin kuvissa 1800–1900-lukujen taitteen Tampere on karheankaunis, dynaaminen ja samalla idyllinen. Hän oli tilannekuvaaja, joka tallensi kamerallaan teollisuusyhteisön elämää katuineen ja rakennuksineen.

Enimmäkseen Lomaxin kuvat kertovat vapaa-ajasta ja elämän esteettisestä puolesta, perheestä, retkistä, matkoista ja harrastuksista. Häntä kiehtoi suomalaisen talven kylmyys ja puhtaus, hyytävä vesi, jää ja kuuraiset puut. William Lomaxin kuvat välittävät meille häivähdyk-siä ja tunnelmia menneestä maailmasta.

Näyttelyssä on esillä 83 valokuvaa, kolme video-installaatiota sekä Lomaxin kirje kihlatulleen Maggie Bulloughille Englantiin.

William Lomax muutti Tampereelle Englannista 15-vuotiaana 1880. Hän oli Finlaysonilla kutomomesta-rina ja innokas amatöörivalokuvaaja. Lomax asui Tampe-reella kuolemaansa saakka.

Näyttelyn yhteydessä Vapriikki julkaisee valokuva-kirjan Savupiippuja ja puhdasta kuuraa – William Lo-maxin Tampere. Se kertoo Lomaxin henkilöhistoriasta, hänen valokuvataiteestaan ja varhaisesta tamperelai-sesta valokuvausseurasta, Fotografiklubben i Tammer-forsista. Näyttelyyn voi tutustua 30. syyskuuta saakka.

Purjevene Näsijärvellä Armonkallion edustalla.

Vapriikissa valokuva-näyttely vanhasta Tampereesta

Elokuussa mitellään jälleen Tam-pereen kaupungin henkilöstön golftaidoista. Jo perineeksi muodos-tunut kilpailu järjestetään tällä kertaa Lakeside Golfin kentällä Vammalassa torstaina 23. elokuuta 2012 alkaen kello 15. Kilpailu järjestetään yhteis-lähtökisana ja pelataan Järvenranta-kentällä.

Henkilökohtainen kilpailu pelataan piste-bogeyna täy-sin tasoituksin. Joukkue kil-pailussa kilpaillaan toimi-aloittain muun muassa Jar -mon Kilpi kiertopalkinnos-ta. Tarkempia tietoja ja oh-

jeet Tampere Golfin kotisi-vuilta.

Ilmoittautuminen kilpailui-hin tapahtuu kotisivujen yhteydes-

sä olevalla sähköisellä lomakkeella, osoitteessa http://palvelut.tampere.fi/ali/golf/index.htm

Ilmoittautuminen viimeistään 24.6.2012 mennessä.

Lisätietoja Tampere Golfista an-tavat kilpailutoimikunnan jäsenet: Lasse Loponen 040 8004831, lasse.loponen@tampere.fi tai Kari Ha-kari, 050 5902197, kari.hakari@tampere.fi

KU

VA

: W

ILL

IAM

LO

MA

X

19VILKKU 3 / 2012

DI Reijo Väliharju aloitti maalikuun puoli-välissä kaupunkikehitysryhmän kiinteistö-toimessa talous- ja strategiaryhmän ja kaupun-kikehitysryhmän yhteisenä kehityspäällikkönä. Hän vastaa maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen pitkän aikavälin investointien koor-dinoinnista yhteistyössä eri osapuolten kanssa.

Väliharjun päätyösarka on kehittää maan-käytön ja palveluiden yhteensovittamista. Lisäksi hän vastaa kaupunkiympäristön kehittämisen tilaajaryhmän budjetin valmistelusta.

Väliharju on aiemmin toiminut muun muas-sa Tampereen kaupungilla, Pirkanmaan liitossa ja Ramboll Oy:ssä.

Rakennusarkkitehti Tero Tenhunen on ni-metty kaupungin strategisen keskustahank-keen hankejohtajaksi maaliskuusta lähtien vuoden 2016 loppuun. Hankkeen merkittä-viä tämän vuoden kokonaisuuksia ovat muun muassa keskustan strategisen yleiskaavatyön aloittaminen, Tammelan yleissuunnitelman valmistuminen ja pilottien käynnistäminen. Keskustan kehittämisohjelman hankkeista merkittävimpiä ovat Kansi-hanke monitoimi-

areenoineen, keskustan maanalaisen pysä-köinnin ja huollon ratkaisujen valmistelu ja Eteläpuiston maankäyttöratkaisun valmistelu. Tenhunen on aiemmin vastannut Kansi-hank-keen valmistelusta ja on toiminut controllerina.

Tilaajayksikössä aikaisemmin suunnitteli-jana toiminut terveystieteiden maisteri Mika Vuori on nimitetty tilaajayksikön vt. suun-nittelupäälliköksi terveyttä ja toimintakykyä edistäviin palveluihin huhtikuun alusta tämän vuoden loppuun saakka.Vuoren vastuulla ovat ennalta ehkäisevät terveyspalvelut ja perus-terveydenhuolto.

Tilaajapäällikkö Jari Ahvenainen vastaa tilaajapäällikölle kuuluvien töiden lisäksi eri-koissairaanhoidosta ja kotiutustiimistä. Vuori siirtyi tehtävään THL:stä vt. kehittämispäällikön vakanssilta.

Seppo Haataja on nimitetty Tampereen kaupungin uuden elinkeino-ohjelman, Avoin Tampere -ohjelman, ohjelmajohtajaksi. Kuusi-vuotisen Avoin Tampere -ohjelman tavoitteena on alueen yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja Tampereen vetovoimaisuuden lisääminen ke-hittämällä kaupunkia innovaatiokaupunkina. Ohjelmaperusteinen kehittäminen kokoaa toi-mijat yhteen, mahdollistaa keskittymisen tiet-tyihin painopistealoihin ja lisää näiden näky-vyyttä.

Ohjelman johdosta ja koordinoinnista vas-taa Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy. Ohjelman budjetti on Tampereen kaupungin osalta vuositasolla 1,45 miljoonaa euroa. Haataja on toiminut aiemmin Nokia Oyj:n johtajana.

Syksyn 2012 ammatillisia erikoistumisopintoja

Täydennyskoulutus ja myytävät palvelut

Business ControllerJohtaminen sosiaali- ja terveysalallaJohtamistaidon erikoistumisopinnot (Ikaalinen)Monitavoitteinen metsänhoitoOrkesterisoiton ja kamarimusiikin erikoistumisopinnot, 60 opSolistiset erikoistumisopinnot 1 ja 2, 60 opTurvallisuuden erikoistumisopinnot

Haavahoidon erikoistumisopinnotKriisityön asiantuntijakoulutusMunuaispotilaan hoitotyöParantumattomasti sairaan palliatiivinen- ja saattohoitoPerioperatiivinen hoitotyö, 60 opVierianalytiikan erikoistumisopinnot

> >> >>> >

>>>>>>

Opintojen laajuus on 30 opintopistettä ja ne toteutetaan Tampereella, ellei toisin mainita.

TAMK TÄYDENNYSKOULUTTAA

Elokuvakäsikirjoittamisen erikoistumisopinnot, 60 op– MA in Screenwriting (kokonaislaajuus 90 op), hakuaika 26.3.–14.5.2012

>

Hakuaika koulutuksiin on 2.5.–31.5.2012

Lisätietoja:

nnot

UUSI IN TEHTÄVI IN

Reijo Väliharju Tero Tenhunen Mika Vuori Seppo Haataja

Aluepelastus-

laitoksen

keksijöitä

palkittiin

TEKSTI VEI JO KAJAN

Kotijoukotkaan eivät saaneet olla rauhassa, sillä ne valjastettiin useampaan otteeseen testiryhmäksi.

Pikkupalomiesten leipomosta oppiaPalotarkastaja Jukka Lahti on yhtyeensä Hot Poisien kanssa keik-kaillut jo pitkään, joten hänen kehittämänsä innovaatio ei myös-kään ollut hetken oivallus. Ajan saatossa Jukka Lahti on jalostanut pelastusalalla palomiehenä, paloesimiehenä ja palotarkastajana saamiaan kokemuksia lapsille sopivaksi opetuspaketiksi. Lapsille opetetaan laulaen, leikkien ja jumpaten paloturvallisuusasioita. Lopuksi lapsista leivotaan pikkupalomiehiä, jotka osaavat tarkis-taa palovaroittimen, soittaa hätänumeroon ja toimia oikein hätäti-lanteessa. Hot Poisien ”pikkupalomiesleipomossa” onkin vuosien aikana leivottu tuhansia pikkupalomiehiä.

Jukka Lahden ideoima turvallisuusviestinnän musiikillinen opetuspaketti koostuu vanhoista, reipashenkisistä lastenlaulu-luista uudelleen sanoitettuina. Mukaan mahtuu myös muuta-ma Lahden oma sävellys. Toiminnallisen opetustuokion päättää yhteinen hälytyskeikka, jossa lapset ovat mukana letkun kanssa sammutushommissa.

Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnon tarkoituksena on kannustaa yrityksiä, yhteisöjä, pelastusalan henkilöstöä ja yksityi-siä henkilöitä kehittämään uusia, tehokkaampia ja turvallisempia laitteita, toimintatapoja ja työmenetelmiä sekä parantamaan pe-lastusalan näkyvyyttä ja arvostusta yhteiskunnassa. Palosuojelu-rahaston jakamat palkinnot olivat tänä vuonna 70-vuotisjuhlien takia tavallista muhkeammat.

Keravan Aurinkomäellä oli pystyssä viime kesänä Pikkupalo-miesleipomo, jossa nassikat muhivat Hot Pois orkesterin uunissa pikkupalomiehiksi. Pääleipurina häärää innovaatiopalkinnon saaja paloesimies (evp.) palotarkastaja Jukka Lahti.

Ylipalomies Ari Toivari (takana) ja palomies Jesse Kekki testaamassa RESCA-monitoimilauttaa.

PE

KK

A L

AH

TI

Jukka Lahti ja Hot Pois opettavat lapsille laulaen ja leikkien paloturvallisuusasioita.

Tampereen aluepelastuslai-toksen väki menestyi Pa-losuojelurahaston innovaatio-

palkintojen jaossa. Ylipalomies Ari Toivari sai rahaston pääpal-

kinnon (25 000 euroa) kehittämäs-tään RESCA-monitoimilautasta ja palotar-

kastaja Jukka Lahti sai toisen palkinnon (5 000 euroa) työstään lasten turvallisuusviestinnän kehittämisestä mu-siikin avulla. Palkinnot jaettiin huhtikuussa Helsingissä.

Ari Toivarin RESCA-monitoimilautan kehitystyö on kestänyt kymmenkunta vuotta. Ajatus lautan kehittämisestä syntyi, kun Toivari tuskaantui silloisen lautan kiikkeryyteen ja rajallisiin käyt-tömahdollisuuksiin. Toivari kokosi ensimmäisen pintapelastus-lautan ilmastointiteipillä.

Nykyisissä lautoissa on perusidea sama. Lautan materiaali on kestävää ja joustavaa PE-muovia, joka kestää aina 45 pak-kasasteesta 75 lämpöasteeseen. Raken-teesta johtuen lautta on uppoamaton ja turvallinen.

Monitoimilautan uudistettu rakenne toi tullessaan uusia ulottuvuuksia niin käyttömahdollisuuksiin kuin toimintamal-leihin. Lautalle voi nousta tai nostaa miltä sivulta tahansa. Meloen lautta kulkee no-peasti, ja lautalle nosto onnistuu helposti vaikka yksin. Heikoilla jäillä liikuttaessa kuljetaan ponttoonien välissä, jolloin pai-no jakautuu laajalle alueelle. Talvella laut-taa voi käyttää rekenä ja pelastusahkiona. Kesällä lautta toimii veneen korvikkeena tai vaikka sukeltajien tukialuksena.

Toivarin mukaan kyseessä ei ole mi-kään maailmaa mullistava laite, mutta silti aikaa on kehitystyöhön kulunut koh-tuullisen paljon. Toivari kiittääkin apuna ja kannustajana olleita työkavereita.