opas opettajalle

Ma

tka

tuo

tem

uo

toilu

un

opas opettajalle

© K

EHIT

TÄM

ISKESKU

S OPIN

KIR

JO, D

ESIGN

MU

SEO, O

RN

AM

O,

MU

OTO

ILUN

SKID

IAKATEM

IA JA

KIR

JOIT

TAJA

T

Toim

itus M

arjo Kenttälä & H

anna KapanenKirjo

ittajatSilvia di Iorio, M

arjo Kenttälä, Hanna Kapanen, Linda U

kkonen, Natalia Ritari, Petra IlonenM

uoto

ilukom

passi Najat O

uakrim-Soivio &

Marjo Kenttälä

Kiito

ksetAnnaleena H

uhtaniska, Henna Kangas, Sanna M

erikanto-Tolonen, Markus

Myllyneva, Sari Siekkinen-Vappula ja m

uut MO

KKI-koulutuksiin osallistuneet opettajat arvokkaista keskusteluista, toteutuneista m

onialaisista oppimiskokonai-

suuksista ja mahdollisuudesta oppia yhdessä.

Kuvitus Aino Kiviranta, M

atleena Saarninki Kansikuva

Starship Technologies -kuljetusrobotti, design AivanG

raafinen suunnitteluM

atleena Saarninki

Paino

ISBN

978–952–5853–71–1M

atka tuotemuotoiluun – opas opettajalle (nid.) 

ISBN

978–952–5853–72–8M

atka tuotemuotoiluun – opas opettajalle (PDF)

SISÄLLY

SLUET

TELO

LUKIJA

LLE O

SA I

M

UO

TO

ILU

A K

OU

LU

ISS

A

M

ITÄ O

N M

UO

TO

ILU?

mitä o

n tu

otem

uoto

ilu?

muoto

iluajattelu

m

uoto

ilupro

sessi

m

uoto

ilum

enetelm

ät

VA

ST

UU

LL

INE

N M

UO

TO

ILU

KA

SV

AT

US

kohti parem

paa

MU

OT

OIL

UN M

ON

IAL

AIS

IA O

PP

IMIS

KO

KO

NA

ISU

UK

SIA

KO

UL

UIS

SA

YMPÄRISTÖHAASTE: Kestävän kehityksen hengessä

PELI- JA LEIKKISUUNNITTELUA: Hippaaks?

KOULUVIIHTYVYYS: M

eijän kelepaa viihtyä

MUOTOILIJA KOULUSSA: #olerohkea

A

RV

IOIN

TI M

UO

TO

ILU

PR

OS

ES

SA

rohkaiseva ja kan

nustava ilm

apiiri

itsearv

ioin

ti tekee oppim

isen n

äkyväksi

turvallin

en v

ertaisarvio

inti

monipu

olista arv

ioin

tia

arv

ioin

ti monialaisessa o

ppimisko

konaisu

udessa

OSA

II

MU

OT

OIL

UM

EN

ET

EL

MIÄ

JA T

EH

TÄ

VÄ

IDE

OIT

A

uteliaisu

us

Porinaryhm

ät

Esineanalyysi 1

Esineanalyysi 2

Lempituotteeni

M

ateriaalisuus

Kuvailusta muovaten

M

onialainen muotoilu

M

uotoilua vai taidetta?

23

911

111238

14161717

21

24

25272931

33

3333343435

38

39

39

4040404141

4242

KustantajaKehittäm

iskeskus Opinkirjo, H

elsinki

Libris/Painoliber Oy, H

elsinki

MATKA

TUO

TEMU

OTO

ILUU

N – O

PAS O

PETTAJA

LLE

Ohjaavuus

Kilpailijakartoitus

Toim

intakuvaus

Tulevaisuuden tuotteita

Mahdollinen tuleva

M

useo oppimisym

päristönä

Luonnosvihko

em

patia

Kohderyhmä

Tiedonkeruu käyttäjistä

Haastattelu

Havainnointi

Käyttäjäprofiili

Äärikäyttäjät ja keskiverrot

Aloituspalaveri

Designagentit

Käytettävyys

Tuotteen rajoitteet

ideoin

ti

Heittäydy leikkiin

Kolmet aivot

Ideariihi

Hullut kasit

Lum

ipallotekniikka

Ympäristönvaihdos

Sattum

anvaraisuus

Vuoden huonoin tuote

Mitä X tekisi?

Koska ja m

utta

Äänestys

lu

onnostelu

Luonnosteluharjoitus

Ideataulu

M

ateriaalien maailm

a

Konsepti

proto

tyyppi

Prototyyppi

Käyttötapa

Virtuaali todellisuus ja lisätty todellisuus

3D-mallinnos ja 3D-tulostus

Open Source Design

Video

testaus

Tuote-esittely

Käyttäjätestaus

Värivalot

jatkokeh

ittely

Kehityskohteet

Tuotekuvat

Käyttöohje

Graafinen suunnittelu

lan

seeraus

Näyttely

Nettisivut

Blogi

Som

e

AR-juliste

Pitchaus

Mainos

Juliste

arvoin

ti

Muotoilukom

passi

Tikkataulu

Käsipalaute

Pikapeukut, liikennevalot

Bingo, taitotilkkutäkki

Nelikenttäpalaute

Vertaisarviointi

Sparraus

Timanttista työtä!

424343

44444545

57

46

46464747484848494950

50

5051515252525353545454

55

55555656

575758585859

59

595960

60

60616161

62

626263636363

6464

65

656565

666667676768

9

Kehäarviointi

Kuvien kautta

Laiva

Yhteinen tarinanaru

YH

TEISTYÖ

LLÄ!

LIITTEET

LIIT

E 1 muoto

iluko

mpassi

L

IITE 2 tikkatau

lu

LIIT

E 3 neliken

ttäpalaute

L

IITE 4 sparrau

s

LIIT

E 5 timan

ttista työtä!

L

IITE 6 m

okkisu

unnittelu

n tu

eksi

LUKIJA

LLE

Elämm

e muotoillussa m

aailmassa. Jos nyt nostat katseesi, huom

aat, että kaikki ym

pärilläsi on ihmisen m

uotoilemaa: päälläsi olevat vaatteet, huone-

kalut, pistorasiat, brändit, liikennevalot, puhelimen käyttöjärjestelm

ä ja net-tisivujen ilm

e. Muotoilua on kaikkialla ym

pärillämm

e, se on osa arkeamm

e. M

uotoilu pyrkii kohti parempaa. U

udet innovaatiot syntyvät ja ovat aina syntyneet ihm

isten tarpeesta tehdä asioita tehokkaamm

in, paremm

in tai helpom

min. H

issiä ei olisi keksitty, ellei ihminen olisi halunnut päästä ylim

-piin kerroksiin vähem

mällä vaivalla. Tekoälyä ei hyödynnettäisi sairauksi-

en parantamisessa, ellei m

eillä olisi tarvetta saada ihmisiä pysym

ään yhä terveem

pinä. Muotoilu auttaa kulkem

aan kohti parempaa – se on luovaa

ongelmanratkaisua.

Juuri tässä ajassa tuotemuotoilun m

aailma on oivallinen oppim

isympäris-

tö. Ilmastoteem

a ja -teot ovat värittäneet yhteiskunnallista keskustelua voi-m

akkaasti, myös lasten ja nuorten keskuudessa. H

e ovat vaikuttaneet glo-baalisti poliittisiin päättäjiin ilm

astolakkoilemalla ym

päri maailm

aa. Lapset ja nuoret haluavat vaikuttaa, ja olla sen lisäksi m

yös osallisena ilmastoon

liittyvissä ratkaisuissa, heillä on halu toimia. Tutustum

alla tuotemuotoiluun

lapset ja nuoret saavat tukea yhteisten asioiden äärellä toimim

iseen. He op-

pivat, miten toim

ia vastuullisina kuluttajina ja kestävämm

än tulevaisuuden rakentajina. Tuotem

uotoilun maailm

a antaa mahdollisuuden tarkastella

koko tuotteen elinkaarta valmistam

iseen valittujen materiaalien eettisyy-

destä ja ekologisuudesta aina tuotteen kierrätykseen ja loppusijoitukseen asti. Tuotem

uotoilu kasvattaa globaalia ymm

ärrystä siitä, mistä tavarat tu-

levat, kuka niitä valmistaa ja m

iksi kuluttaja valitsee tietynlaisia tuotteita. Tutkivan ja kriittisen m

uotoilukasvatuksen myötä lapsilla ja nuorilla on

mahdollisuus tehdä valintoja ja toim

ia ilmaston hyväksi itse. H

e oppivat, että valistunut kuluttam

inen ja vastuullinen muotoilu kulkevat käsi kädessä.

Hyödyntäm

ällä muotoilun m

enetelmiä opetuksessa lapsille ja nuorille

annetaan tapoja kehittää olemassa olevaa ja luoda uutta. Lisäksi he oppivat

tiedonhakua ja kriittistä lukutaitoa sekä ideointia, luovaa ajattelua ja heit-täytym

istäkin. Muotoiluprosessin aikana he oppivat työskentelem

ään yh-dessä toisten kanssa, tutustum

aan erilaisiin käyttäjiin ja asettumaan toisen

asemaan sekä arvostam

aan erilaisia mielipiteitä ja oivalluksia. M

uotoillessa

68686969

70

757677788082

1011

he oppivat tekemällä itse  ja ym

märtävät, että epäonnistum

inenkin voi olla m

ahdollisuus. Prosessin aikana koetaan monenlaisia tunteita, kuten jopa

turhautuneisuuttakin kymm

enien mahdollisuuksien äärellä. M

uotoilupro-sessi vie kehittäm

istä kuitenkin luontevasti eteenpäin, ja lapset ja nuoret harjaantuvat kiteyttäm

ään ja työskentelemään pitkäjänteisesti. Lopuksi he

voivat iloita ratkaisuista yhdessä muiden kanssa! 

Muotoilukasvatus kehittää tulevaisuuden taitoja. M

uotoilukasvatuksessa on kyse tekem

isen ja kokeilemisen hyödyntäm

isestä oppimisessa. M

uotoi-luajattelun kehittyessä lapsista ja nuorista kasvaa ratkaisukeskeisiä yhteis-kunnan toim

ijoita.

Helsingissä 1. joulukuuta 2019

Marjo Kenttälä ja H

anna Kapanen

OSA

I

M

UO

TO

ILU

A K

OU

LU

ISS

A

Muotoilun m

ääritelmä ja käyttö on laajentunut ja sen m

ahdollisuudet ih-m

isten, yhteiskunnan ja liike-elämän ongelm

ien ratkaisemisessa tunniste-

taan. Palveluista toivotaan käyttäjäystävällisempiä ja niitä halutaan kehittää

yhdessä käyttäjien kanssa. Yhteiskunnallisia haasteita ratkotaan muotoilun

keinoin. Asukkaita kutsutaan muotoilutyöpajoihin kehittäm

ään kaupun-kiym

päristöä paremm

aksi. Myös perusopetuksen opetussuunnitelm

an pe-rusteisiin on sisällytetty m

uotoilun teemoja, ja näin m

uotoilulla nähdään olevan paikka opetuksessakin. Kuka tahansa opettaja voi käyttää m

uotoilu-prosessia työkalunaan. M

yös oppilas voidaan jo nähdä vaikkapa oman kou-

luympäristönsä m

uotoilijana.O

pinkirjo ja Designm

useo ovat kouluttaneet perus- ja toisen asteen opet-tajia eri puolilta Suom

ea muotoilun hyödyntäm

iseen koulutyössä. Muo-

toiluajattelu ja -prosessi sekä muotoilun m

enetelmät ovat tulleet opettajille

tutuiksi. Muotoilun työkalut ovat auttaneet m

onialaisten oppimiskokonai-

suuksien rakentamisessa. O

pettajat ovat rohkeasti kokeilleet muotoilupro-

sessin ja -menetelm

ien käyttöä opetuksessa. Oppilaat ovat m

uotoilleet kou-lua parem

min toim

ivaksi, uusia ja hyödyllisiä tuotteita on muotoiltu, lisättyä

todellisuutta sekä 3D-m

allinnusta että -tulostusta on testattu yhteiskehittä-m

isessä. Palvelu- ja tuotemuotoilun m

enetelmiä on käytetty kouluissa eri

puolella Suomea m

allikkaasti pienten ryhmien prosesseina tai koko koulua

osallistavina projekteina.O

pettajien suunnittelemat ja toteuttam

at monialaiset oppim

iskokonai-suudet (m

okki) muotoilua hyödyntäen ovat olleet upeita. O

pettajien ko-kem

ukset ovat olleet antoisia, hauskoja ja haasteellisiakin, innostavia, yh-teistyössä onnistuneita tai yksin läpivietyjä. Kaikki m

okit ja mokat ovat

opettaneet jotain. Opettajien tekem

ä työ ja kokeilut muotoilullisten työs-

kentelytapojen äärellä ovat osoittaneet, että muotoilulla on paikkansa kou-

lutyössä. Oppilaiden toteuttam

at muotoiluprosessit ovat tuoneet kouluihin

esimerkiksi logosuunnittelua, kulttuurien tuntem

usta, älyvaatteita, viihtyi-

1213

sämpiä koulutiloja, parem

min toim

ivia ruokailuhetkiä ja monia uusia toi-

mintatapoja. M

iksi muotoilua siis kouluihin? Sen lisäksi, että se on oiva tapa koulun

kehittämiseen aikuisten kesken, oppilaiden kanssa toteutettuna se tarjoaa

lapsille ja nuorille niitä taitoja, joita tulevaisuuden (työ)elämään perään-

kuulutetaan. Muotoiluprosessi on luova ongelm

anratkaisuprosessi, joka pitää sisällään lukem

attoman m

äärän erilaisia menetelm

iä, joiden avulla ongelm

aan voidaan löytää ratkaisu. Matkaa tehdään vuorovaikutteisesti ja

osallistavasti, yhteistyötaidot karttuvat, empatiakyky vahvistuu ja haaviin

jää kymm

eniä tapoja ideoida uutta. Oppilaat saavat valm

iuksia kokeilemi-

seen, tutkimiseen, kehittäm

isen ja kiteyttämiseen. Kriittinen m

uotoilukas-vatus avaa silm

ät myös ym

päristöteemoihin ja kuluttam

iseen. Kohdatessaan ongelm

an lapset ja nuoret voivat aina hyödyntää oppimaansa m

uotoiluajat-telua ja -m

enetelmiä.

Tämä kirja koostuu kahdesta osasta. Kirjan ensim

mäisessä osassa ker-

rotaan muotoilusta, m

uotoiluajattelusta ja -prosessista sekä muotoilukas-

vatuksesta ja sen mahdollistam

asta kriittisestä näkökulmasta opetuksessa.

Lisäksi ensimm

äisessä osassa kuvataan esimerkkien kautta koulujen m

uo-toiluun keskittyviä m

onialaisia oppimiskokonaisuuksia. Kirjan toisessa

osassa on pakillinen muotoilukasvatukseen soveltuvia toim

intaideoita. M

uotoilumenetelm

ät ja tehtävävinkit tarjoillaan luontevasti muotoilupro-

sessin eri vaiheisiin linkittyen. Toisen osan lopussa on myös arviointim

ene-telm

iä muotoilun m

onialaisen oppimiskokonaisuuden arviointiin.

MIT

Ä O

N M

UO

TO

ILU

?

Perinteisesti muotoilu eli design ym

märretään esineen m

uodon ja käytettä-vyyden suunnitteluna. Tätä m

uotoilun osa-aluetta kutsutaan tuotemuotoi-

luksi. Muotoilutyö on kuitenkin paljon laajem

paa, koska myös aineettom

ia asioita, kuten palveluja ja käyttäjäkokem

usta muotoillaan. Brändim

uotoilu on tärkeä vaihe brändin kehittäm

isessä. Yrityksille luodaan muotoilustra-

tegioita ja muotoilujohtam

isella vaikutetaan yrityskuvaan. Muotoilu liittyy

olennaisesti myös teknologian kehityskulkuun. Am

mattina m

uotoilijan työ-kenttä onkin hyvin laaja. M

uotoilijat ovat eri materiaalien, trendien, tekno-

logisten innovaatioiden ja teollisten tuotantomenetelm

ien sekä digitaalisten järjestelm

ien asiantuntijoita. Työ on luonteeltaan ryhmätyötä esim

erkiksi insinöörien, käsityöläisten ja palvelualojen am

mattilaisten kanssa.

Nämä robotit ajavat 99-prosenttisesti itseohjautuvasti. Projektin aikana tehtiin runsaasti

tutkivaa työtä, jotta ymm

ärrystä ihmisten ja robottien kanssakäym

isestä karttui. Ro-botille suunniteltiin useita erilaisia rakenne- ja ulkonäkövaihtoehtoja. Starshipista tuli

ensimm

äinen kuljetusrobotti, joka aloitti säännöllisen kaupallisen toiminnan. M

uotoilu auttaa uusien teknologisten m

ahdollisuuksien käyttöönottoa.

KuljetusrobottiAIVAN

Asiakas: Starship TechnologiesSuunniteltu: 2014-

Kuva AIVAN

1415

MITÄ

ON

TUO

TEMU

OTO

ILU?

Muotoilijan viiden e:n m

uistisääntö avaa muotoilun kokonaisvaltaisuutta.

Mieti, m

illaisia opetuksen sisältöjä tuotemuotoiluun voi liittää, kun m

uotoilu-prosessissa huom

ioidaan seuraavia asioita:Tuotteen

eettisyys

esteettisyys

ergonomisuus

ekologisuus

ekonom

isuusTähän voisi hyvinkin lisätä kuudennen e-kirjaim

en, sillä muotoilu on aina

myös em

patiaa. Kun suunnitellaan tuotteita tai palveluja erilaisille käyttäjille, on tärkeää tarkastella jo olem

assa olevia ratkaisuja sekä niihin liittyviä pulmia

ja toimivuuksia nim

enomaan käyttäjien näkökulm

asta.

Tuotemuotoilu tarkoittaa erilaisten tuotteiden suunnittelua. M

uotoilijat suunnittelevat työkseen teollisesti valm

istettavia esineitä, tiloja ja kalusteita, vaatteita, asusteita, koruja ja tekstiilejä, laitteita ja koneita, ajoneuvoja sekä digitaalisia käyttöliittym

iä ja -järjestelmiä.

Muotoilijat käyttävät tuotesuunnittelussa m

uotoilun menetelm

iä. Tuo-tem

uotoilun ytimessä ovat tuotteen käyttäjän tarpeet, elinkaariajattelu ja

esteettisen elämyksen tuottam

inen. Muotoilun m

enetelmien avulla tutki-

taan kuluttajien tottumuksia, käyttäytym

istä ja mielipiteitä sekä tuotteiden

ominaisuuksia, m

ateriaaleja ja ergonomiaa. Elinkaariajattelulla tarkoite-

taan tuotteen elinajan ympäristövaikutusten huom

ioon ottamista aina raa-

ka-aineiden tuottamisesta loppuun käytettyjen tuotteiden kierrättäm

iseen. Suunnittelutyön tuloksena syntyy esteettisesti m

iellyttäviä, hyvin toimivia

tuotteita.

MO

NIA

LAIN

EN TU

OTEM

UO

TOILU

Muotoilukasvatuksen sisältöalueita voivat olla esim

erkiksi:

esineympäristöön tutustum

inen, esinesuhde

esteettinen kasvatus, visuaalinen kulttuuri

kulttuurinen lukutaito (visuaalinen ja materiaalinen kulttuuri)

kestävä kehitys, ym

päristösuhde (tuotteen elinkaari, kiertotalous, kierrätys...)

teknologiakasvatus (3D-hahmottam

inen, -muodot ja -tulostam

inen, lisätty

todellisuus, älyvaatteet, älytekniikka...)

kuluttajakasvatus (kriittisyys, aktiivisuus, medialukutaito...)

luova ongelm

anratkaisu

yrittäjyys ja työelämäntaidot

osallistum

inen ja vaikuttaminen

...

Muistele laaja-alaisen

osaamisen tavoitteet!

Life Straw on 25 cm pitkä m

uovinen pilli, jonka halkaisija on 29 mm

. Siinä on jodihelmistä

ja aktiivihiilestä koostuva suodatin, joka puhdistaa veden juomakelpoiseksi. Life Straw-pil-

lillä voi suodattaa jopa tuhat litraa vettä eli yhden vuoden tarpeen verran. Sitä voidaan siis käyttää useita kertoja. Tuotem

uotoilu on myös hädänalaisten auttam

iseen tarvittavien tuotteiden suunnittelua ja valm

istamista m

onialaisessa yhteistyössä.

Kuva Tuukka Koivisto / Designmuseo

Life StrawVestergaard

Suunniteltu: 2005

1617

MUOTOILUAJATTELUM

uotoiluajattelu on tapa kehittää uudenlaisia

ratkaisuja hyödyntäen m

uotoilijoiden m

enetelmiä ja ajattelutapoja.

MUOTOILUPROSESSIM

uotoiluprosessi etenee vaiheesta toiseen, välillä palaten tarkentam

aan suunnitelm

aa havaintojen ja opitun perusteella.

MUOTOILUMENETELM

ÄTM

uotoilumenetelm

ätovat m

uotoilijoiden käyttämiä

työskentelymenetelm

iä, joiden avulla löydetään paras ratkaisu

käyttäjien todelliseen ongelm

aan.

MU

OTO

ILUA

JATTELU

Muotoiluajattelu eli design thinking on useasta eri lähteestä olevan tiedon

luovaa ja innovatiivista yhdistämistä. M

uotoilija ikään kuin toimii sam

an-aikaisesti m

onessa roolissa: kysyy ja vastaa, etsii tietoa, testaa ja ehdottaa uudenlaisia ratkaisuja. Ideointi ei ole erillään m

uusta toiminnasta, vaan

muotoiluajattelu on m

uotoilijan työkalu, jota hän pitää mukana koko pro-

sessin ajan. M

uotoiluajattelussa luovuus mielletään piirteenä, jota voidaan kehittää ja

harjoitella. Uusia ideoita ja ajattelutapoja etsitään ja työstetään aktiivisesti.

Muotoiluajatteluun kuuluu olennaisesti, että ongelm

iin tartutaan rohkeasti ja niihin suhtaudutaan ratkaisukeskeisesti. M

uotoiluajattelun kautta voi-daan päästä käsittelem

ään mielenkiintoisia aiheita ja se kannustaa paitsi 

innovaatioihin, myös sosiaalisen tiedostam

isen ja itsetietoisuuden kasvat-tam

iseen. M

uotoiluajattelun kannalta on tärkeää, että luokassa on vapaa ja turvalli-nen ilm

apiiri, jossa oppilaat kokevat uusien ideoiden ja ajatusten esittämi-

sen mahdolliseksi.

MU

OTO

ILUPR

OSESSI 

Muotoiluprosessi koostuu etapeista, jotka ohjaavat kohti onnistunutta lop-

putulosta. Lähtökohtana on uteliaisuus, halu tehdä jotain uutta tai parantaa jo olem

assa olevaa. Suunnitteluongelmaa etsitään, tutkitaan, havainnoidaan

ja määritellään erilaisin m

enetelmin. Aiheeseen perehdytään laaja-alaisesti.

Jo suunnittelutyön alussa pyritään asettumaan toisen asem

aan (empatia).

Tuote suunnitellaan palvelemaan m

ahdollisimm

an hyvin sen loppukäyttä-jää. Erilaisten ratkaisujen ideointi on avointa ja sallivaa. Luonnosteluvai-heessa ideoita työstetään eteenpäin eri tekniikoin. Vielä luonnostellessa ja prototyyppiä tehdessä on lupa saada uusia oivalluksia, ja testauksen jälkeen jatkokehitellä sitä aina siihen saakka, kunnes tuote on valm

is lanseeratta-vaksi. 

Muotoiluprosessiin liittyy keskeisesti m

uotoiluajattelu eli design thin-king. Se ei ole paikkaan tai aikaan sidottua, siksi m

uotoiluprosessissakin on sallittua palata edellisiin vaiheisiin, ja jopa m

uotoilla tehtävänantoa uu-delleen tehtyjen havaintojen ja uusien oivallusten perusteella. Yhtä tärkeää kuin vapaa ideointi on m

yös tietää, milloin suunnitelm

a on valmis ja ede-

tään toteutukseen. Tämä vaatii harjoittelua, ja koulum

aailmassa usein vielä

opettajan ohjausta. 

Muotoilum

enetelmät tarjoavat konkreettisia toim

intatapoja, tekniikoita ja työkaluja suunnitteluprosessiin. Kun lopputulos on vielä arvoitus, on hyvä olla erilaisia m

enetelmiä, jotka vievät kohti lopputulosta. M

uotoilumene-

telmät tekevät suunnittelu- ja kehittäm

isprosessin näkyväksi ja systemaat-

tiseksi. Menetelm

iin liittyy usein visualisointi. Yhdessä muotoiluprosessin

kanssa käytettynä menetelm

istä rakentuvat askelmat onnistuneeseen m

uo-toiluprojektiin. 

Kun muotoiluajattelu kehittyy, oppii valitsem

aan juuri oikeita menetel-

miä m

uotoiluprosessin eri vaiheisiin. Muotoilum

enetelmiä on lukem

aton m

äärä, ja niitä voi hyödyntää aina kohdatessaan ongelman tai kehittäessään

jotain uutta tai entistä parempaa.

MU

OTO

ILUM

ENETELM

ÄT

1819

MU

OTO

ILUPR

OSESSI

Muotoiluprosessin jokaiseen vaiheiseen valitaan om

aa projektia tukevia menetelm

iä sopiva m

äärä. Kehittämiseen voi ottaa m

ukaan kouluyhteisön muitakin jäseniä.

Kaikkien ideoita ja osaamista kannattaa hyödyntää yhteiskehittäm

isessä. On tärkeää arvioida tavoitteiden toteutum

ista pitkin matkaa.

osallistava arvio

inti

2021

VA

ST

UU

LL

INE

N M

UO

TO

ILU

KA

SV

AT

US

Opetussuunnitelm

ien arvoperustassa on mainittu kestävän eläm

äntavan välttäm

ättömyys ja sukupolvien yli ulottuva globaali vastuu. Useat pe-

rusopetuksen tavoitteista toteutuvat luonnostaan muotoilukasvatuksen

aihepiirien alla. Näistä esim

erkkeinä ovat kulutus- ja tuotantotavoissa il-m

enevien ristiriitojen pohdinta suhteessa kestävään tulevaisuuteen, sekä eläm

äntapaamm

e korjaavien ratkaisujen etsintä ja toteutus.  M

uotoilua voidaan lähestyä laajemm

assa kontekstissa huomioiden m

uo-toilun sosiaalinen rooli eli ne poliittiset, ekonom

iset ja sosiaaliset kontekstit, joissa m

uotoilua tuotetaan ja kulutetaan. Oppilaat otetaan m

ukaan tuote-m

uotoilun tulkintaan ja tuottamiseen. Vallitsevia käytänteitä kyseenalaiste-

taan analysoimalla tuotteiden esteettisiä, kaupallisia, sym

bolisia ja ympäris-

töllisiä merkityksiä. Aiheesta keskustelem

alla oppilaille opetetaan aktiivista, yhteiskunnallista otetta sekä kannustetaan vaikuttam

iseen ja osallisuuteen. O

ppilaiden kanssa voidaan pohtia oman toim

innan ja valintojen vaiku-tuksia ym

päröivään maailm

aan. Tuotemerkit viestivät kuluttajille m

erkityk-siä, tiedostettiin niitä tai ei. Kriittisen lukutaidon avulla opitaan näkem

ään m

uotoiltujen esineiden, palveluiden, brändien ja mainonnan kuvien m

erki-tyksiä. O

pitaan näkemään tuotteiden ja kuvien taakse sekä suhtautum

aan kriittisesti tarjottuihin m

alleihin toimintaa ohjaavina tekijöinä. 

 Muotoilukasvatuksen oppitunnit tarjoavat hedelm

älliset puitteet arvo-keskusteluille rennossa, tekem

ällä oppimisen ilm

apiirissä. Tarkoitus ei ole antaa valm

iita vastauksia, vaan johdatella oppilaat pohtimaan esille nouse-

viin aiheisiin liittyviä arvoja ja asenteita sekä omaa suhtautum

ista niihin. Lapsia ja nuoria lähellä olevat, ajankohtaiset aiheet m

otivoivat. Siksi opetta-jan on hyvä olla avoin niille teem

oille, joita oppilaat nostavat keskusteluun. Vapaa-ajalta poim

itut aiheet lähentävät koulumaailm

aa ja vertaisyhteisöä, ja hyödyttävät näin oppilaita m

yös oppituntien ulkopuolella. Vastuullinen m

uotoilukasvatus onkin hyvä aloittaa läheltä; meitä ym

päröivän muotoilun

arvioinnista ja hahmottam

isesta.

Korvaa-kuulokkeet on tehty suunnittelijoiden ja tutkijoiden yhteistyönä. Tuotteessa laboratoriossa kehitetyt m

ikrobien kasvattamat biom

ateriaalit yhdistyvät teolliseen m

uotoiluun. Kasvatettuun materiaaliin saatiin halutunlainen tekstuuri ja

ominaisuudet. Siitä, m

iten biomateriaalilla voidaan korvata öljypohjaisia m

ateriaaleja, on jo innostavaa näyttöä. 

Korvaa-kuulokkeetAivan

Asiakas: VTT Technical Research CentreSuunniteltu: 2018-

Kuva AIVAN

KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ

M

iksi tuote on olemassa?

Kuinka tarpeellinen tuote on?

Kuka sen on suunnitellut?

Onko tuote toim

iva?

Millaisissa olosuhteissa tuote on valm

istettu?

Mistä m

ateriaaleista se on valmistettu?

M

illä keinoin tuotetta markkinoidaan?

M

itä arvoja tuote viestii?

Miksi tuote ostetaan?

Kuinka pitkä elinkaari tuotteella on?

Voiko tuotetta huoltaa?

Kuinka paljon luonnonvaroja tuotteen valm

istamiseen kuluu?

M

itä tuotteelle tapahtuu käytön jälkeen?

KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ

M

illaisella tuotteella parantaisin maailm

aa?

Kuinka parantaisin olemassa olevaa tuotetta?

M

iten tuote voitaisiin valmistaa ym

päristövastuullisemm

in?

Mitä uutta teknologiaa voisi soveltaa luovasti?

Kuinka tuote olisi m

ahdollisimm

an kestävä?

Miten tuote suunnitellaan soveltuvaksi yhteiskäyttöön?

M

illainen tuote soveltuisi hyvin lainatalouteen?

Miten tuote kierrätetään?

M

iten tuotetta voidaan huoltaa ja korjata?

Miten tuote voidaan m

yydä ilman turhaa pakkaam

ista?

Mikä tuote sopii lähituotantona toteutettavaksi?

M

illainen tuote tarvitaan 20 vuoden päästä?

Millaisesta tuotteesta tulee niin tärkeä, ettei siitä haluta luopua?

23

Domus-tuoli 

Ilmari Tapiovaara

Valmistaja: Keravan Puusepänverstas

Suunniteltu: 1946

Kuva Rauno Träskelin / Designmuseo

Ilmari Tapiovaaran Dom

us Academican opiskeli-

ja-asuntolaan suunnitellussa Domus-tuolissa ergo-

nomisuus, m

ukava ja terveellinen istuma-asento

toimivat suunnittelutyön lähtökohtina. Sarjatuo-

tantoon suunnitellun tuolin etuna on koottavuus. Osina pieneen kokoon pakattuna sen kuljetus- ja

varastointikustannuksissa säästettiin. Tuoli oli myös

helppo koota muutam

an ruuvin avulla.

KOH

TI PAREM

PAA

Kuluttamiseen ja ym

päristöön liittyvät ongelmat ovat yhteisiä m

eille kaikil-le ja niiden ratkaisem

iseksi on vielä monta innovaatiota syntym

ättä. Ei ole vain yhtä tapaa elää kestävästi, vaan jokainen voi löytää om

an tapansa elää kestävää arkea. Tulevaisuuteen suuntaava m

uotoilukasvatus auttaa tunnis-tam

aan mahdollisuuksia positiiviseen m

uutokseen. 

2425

MU

OT

OIL

UN

MO

NIA

LA

ISIA

OP

PIM

ISK

OK

ON

AIS

UU

KS

IA K

OU

LU

ISS

A

Kouluilla toteutuneissa monialaisissa oppim

iskokonaisuuksissa muotoilu

hahmottuu oppim

ista tukevana voimavarana. M

uotoilulla on paljon tarjot-tavaa niin aiheena ja sisältönä kuin m

yös lähestymistapana m

aailman m

o-nialaisten ilm

iöiden tarkasteluun.  Muotoilu elää suhteessa koko rakennet-

tuun ympäristöön, kulttuuriym

päristöön ja luonnonympäristöön. Sitä voi

tarkastella yksittäisenä ilmiönä tai yhteydessä laajem

piin ilmiöihin. 

Muotoilukasvatus on oppilaslähtöistä. Aiheet ja niiden käsittelytapa tu-

levat oppilaiden omasta eläm

ismaailm

asta ja ratkaisut voivat sijoittua esi-m

erkiksi kouluympäristöön. O

ppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, ja

oppilas toimii aktiivisesti keskustelem

alla, esittelemällä ideoita ja antam

alla palautetta.

Kun oppilas linkittää lähiympäristön tarkastelun ja havainnoinnin oppi-

maansa m

uotoiluajatteluun, hahmottaa hän prosesseja valm

iiden ratkaisu-jen takaa. M

uotoilukasvatuksen tarjoamat käytännön m

enetelmät auttavat

ymm

ärtämään, m

itä muotoilu on toim

intana. Kun oppilas kokeilee mene-

telmiä itse, saa hän uudenlaisia ahaa-eläm

yksiä, syntyy erilaisia merkityksiä

ja tuttu ympäristö näyttäytyy uudessa valossa. O

ma tekem

inen, kokeilut ja uuden luom

inen auttavat hahmottam

aan omia vaikutusm

ahdollisuuksia. N

e lisäävät ymm

ärrystä erilaisten ratkaisujen mahdollisuudesta ja tukevat

oppilaan toimijuutta. G

lobaalin ilmiön hahm

ottaminen voi alkaa läheltä ja

ratkaisukeskeisesti.M

uotoilukasvatuksen tavoitteena ei ole saada kaikista oppilaista muo-

toilijoita, vaan sen mahdollisuudet ovat m

onialaiset. Muotoiluprosessin ja

-ajattelun harjoittelusta on hyötyä usealle eri alalle suuntaaville oppilaille. M

uotoilukasvatus tukee laaja-alaisen osaamisen kehittym

istä ja sitä voi so-veltaa kaikissa koulun oppiaineissa.

Maailm

an tutkiminen m

uotoilun keinoin kriittisen kasvatuksen tavoittei-den m

ukaisesti tukee tiedonalat ylittävän, laaja-alaisen osaamisen m

uodos-tum

ista. Käytännön esimerkit näyttävät innostavalla tavalla, m

iten luokan- ja aineenopettajat voivat ohjata opetussuunnitelm

an suuntaisesti oppimista

muotoilun keinoin, opetussuunnitelm

an tavoitteisiin nojaten.

c ESIM

ERKKI 1: Osallistuminen ja vaikuttam

inen muotoilukasvatuksessa 

YMPÄRISTÖHAASTE: Kestävän kehityksen hengessä jätevuoret pienem

miksi

Seinäjoen Alakylän koululla toteutunut monialainen oppim

iskoko-naisuus Kestävän kehityksen hengessä: Jätevuoret pienem

miksi tarttui

ajankohtaiseen ympäristöhaasteeseen, m

uoviin valtamerissä. O

ppi-m

isen lähtökohtana käytettiin oppilaiden lähiympäristöä, kotia ja

koulua. Työskentelyrunkona toimi m

uotoiluprosessi, jonka askelmia

(uteliaisuus, empatia, ideointi, luonnostelu, prototyyppi ja testaus)

oppimiskokonaisuudessa seurattiin. Aluksi lähiym

päristön muovi-

esineitä listattiin, luokiteltiin ja itse materiaalia tarkasteltiin tutki-

van oppimisen hengessä. Aiheeseen liittyvää tietoa haettiin lehdistä.

Seudun vaateompelijoiden vierailulla tutustuttiin suunnittelutyöhön

materiaalin näkökulm

asta. Tutkim

usvaihetta seurasivat ongelmanratkaisutehtävät, jotka oli-

vat uusiomuovituotteen suunnittelu ja roskaam

iseen puuttuminen,

ja ne tuottivat monia tuoteideoita. Ideat vietiin kohti valm

ista tuo-tetta rakentam

alla hahmom

alli. Kolmiulotteisen m

allin avulla idea sai konkreettisen m

uodon, jonka perusteella se hahmottui parem

-m

in myös m

uille, sitä pystyi kokeilemaan ja testaam

aan. Roskaami-

sen ongelmasta kerättiin tietoa havainnoim

alla toimintaa koululla.

Empaattisen ym

märryksen lisääntym

inen laajensi ymm

ärrystä on-gelm

asta. Syntyi konkreettisia ideoita roskaamisen vähentäm

iseen lähiym

päristössä, kuten aiheeseen liittyvän tiedon jakaminen, ros-

ka-astioiden lisääminen ja niiden m

uotoilun parantaminen. Ratkai-

suina roskaajille laadittiin kirjeitä, annettiin neuvoja, jaettiin faktaa ja vaikutettiin. Jokaiseen luokkaan saatiin isom

mat paperiroskikset,

ja luokat haastettiin tuunaamaan ne houkutteleviksi.

 Monim

utkaiseen ongelmaan tarttum

inen muotoilun avulla toi hy-

viä tuloksia: ”Olin todella yllättynyt, kuinka aihe tem

paisi neljäsluok-kalaiset m

ukaansa, ja kuinka hienoja yhteiskunnallisia ajatuksia sekä m

ielipiteitä heillä oli.” Muotoiluprosessin hyödyntäm

inen opetuksen suunnittelussa jäsensi ja teki näkyväksi oppim

isprosessia: ”Loppujen lopuksi se, m

itä lopputyönä valmistui, ei ollut niin tärkeää kuin te-

27

kemäm

me m

atka. Ja nyt oikeasti voin sanoa näin!” Ajankohtainen om

aan ympäristöön vaikuttam

iseen liittyvä aihe ja monipuoliset

työtavat innostivat oppilaita: ”Luokassa oli valtava tekemisen m

ei-ninki ja innostuneisuus. O

ppilaat oikein janosivat tietoa.” Tehdyn työn esittäm

inen ja lanseeraus toivat kokonaisuuden koko koulun yhteiseksi asiaksi: ”N

äyttely luokassa oli menestys. O

pettajat sekä m

uut koulun oppilaat oppivat asioita ja ihastelivat mokkitöiden m

o-nipuolisuutta ja tekijöiden innostuneisuutta sekä m

uovitietoisuutta.”

Mereen päätyneen m

uovin hajoaminen kestää tuhansia vuosia. Studio Swinen Sea Chair -tuoli

valmistetaan kokonaan m

eristä löytyneestä muovista. M

uovi kerätään yhdessä paikallisten ka-lastajien kanssa ja tuoli valm

istetaan meren m

uovijätteestä sulattamalla. On arvioitu, että yli 8

miljoona tonnia m

uovijätettä päätyy mereen vuosittain. M

uoviin takertuminen ja sen luulem

inen ravinnoksi on uhka m

ereneläimille.

 Kuva: Juriaan Booij

Sea Chair Studio Swine

Suunniteltu: 2013 

c ESIM

ERKKI 2: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilm

aisu muotoilukasvatuksessa

PELI- JA LEIKKISUUNNITTELUA: Hippaaks? 

Kruunuhaan yläasteella Helsingissä toteutui m

onialainen oppimis-

kokonaisuus Hippaaks?, jossa nuoret suunnittelivat uusia pelejä ja

leikkejä alakoululaisten välituntikäyttöön. Oppim

isympäristönä toi-

mivat om

an koulun lisäksi lähikoulu, peli- ja lelukauppa sekä netti. Tuotesuunnittelua tehtiin leikkeihin liittyvien tuotteiden, pelialusto-jen ja niihin liittyvän tarpeiston äärellä. Tavoite oli ennen kaikkea lisätä välituntien viihtyvyyttä. O

rientoituminen tehtiin tutustum

al-la erilaisiin pelityyppeihin pelikaupassa, verkossa ja m

uistelemalla

omia lapsuuden leikkejä ja pelejä. N

opeiden ideointiharjoitusten avulla keksittiin leikkejä annetuista aiheista. Alakoululaisia haastat-telem

alla selvitettiin, minkälaisia asioita peleiltä toivottiin, esim

er-kiksi olivatko lyhyet pelit pitkäkestoisia suositum

pia ja leikitäänkö m

ieluumm

in isolla vai pienellä porukalla. Opettajan haastattelussa

selvitettiin, minkälaiset pelit ja leikit eivät sovi kouluun, jotta saatiin

selville suunnittelun reunaehtoja. Koonnit haastatteluista esiteltiin yhteisesti. Työ jatkui pienryhm

issä, joihin jakauduttiin sen mukaan,

minkä pelityypin kehittäm

inen kiinnosti. Suunnitelmaan tuli sisäl-

lyttää pelin säännöt, ohjeet pelaajille, pelivälineet ja säilytin. Leikkitutkija ja pelisuunnittelija Kati H

eljakka vieraili koululla kertom

assa pelien suunnittelusta ja leikin filosofiasta. Ryhmät esitte-

livät asiantuntijalle omia suunnitelm

iaan ja saivat palautetta. Tuote-m

uotoiluun liittyvien käsitteiden ajatuskartta (kestävyys, houkutta-vuus, käyttäjälähtöisyys ja toim

ivuus) haastoi edelleen kehittämään

suunnitelmia. M

yöhemm

in toteutunut vertaisarvionti annettiin näi-den käsitteiden avulla. Ideasta valm

iiksi tuotteeksi edettiin ompele-

malla, kankaanpainannalla, piirtäm

ällä, sahaamalla ja m

aalaamalla.

Alakoululaiset toimivat tuoteideoiden testaajina. Valm

iit ratkaisut lanseerattiin alakoululla järjestettynä tapahtum

allisena leikkipäi-vänä. Alakoululaiset pelasivat m

uun muassa ATSH

UI-korttipeliä,

Kuka minä olen? -tutustum

ispeliä ja Pizzarizza-tarkkuuspeliä.

29

Tuotemuotoiluprojekti kehitti vuorovaikutustaitoja, ryhm

ätyötai-toja sekä lisäsi em

patiaa ja empaattista ym

märrystä, kun suunnit-

telutehtävässä lähdettiin liikkeelle pienempien oppilaiden toiveista.

Om

ien leikkien ohjaaminen alakoululaisille kehitti sosiaalisia taito-

ja. Konkreettiseen ja todelliseen suunnitteluongelmaan vastaam

inen m

otivoi, oppilaiden into säilyi prosessin ajan. “He tykkäsivät selvästi

tehdä tehtävää, jossa toteutettiin juttuja toisille. Pelit luovutettiin ala-koululle.” O

ppilaiden omat kokem

ukset, amm

attisuunnittelu, leikin historia ja filosofia sekoittuivat tuottaen uusia ratkaisuja. U

usi tieto sidottiin oppilaiden eläm

ismaailm

aan, kokemuksiin ja toim

intaan. Kokem

ukset olivat hedelmällisiä m

yös opettajille: ”Tämä oli opet-

tajille antoisa projekti. Tehtävää joutui pohtimaan m

onelta kantilta. M

okki innosti ylittämään om

an mukavuusalueen toim

ia vain omien

oppilaiden parissa.”

c

ESIMERKKI 3: Erilaisten tulevaisuusvaihtoehtojen pohtim

inen muotoilukasvatuksessa

Juho Jussila korosti pedagogista tuotesuun-nittelua lapsen ehdoilla – lelun tuli olla siisti,

yksinkertainen ja turvallinen. Värit olivat pesunkestäviä eikä m

uotoilu sisältänyt teräviä kulm

ia. Tämä peli on kehitetty laskem

isen apuvälineeksi. Se on erinom

ainen peli päässä-laskun harjoittam

iseen.

Fortuna-peliValm

istaja: Juho JussilaSuunniteltu: 1926

Kuva: Tuukka Koivisto / Designmuseo

KOULUVIIHTYVYYS: Meijän kelepaa viihtyä

Oulun Länsituulen koulun m

onialaisen oppimiskokonaisuuden

Meijän kelepaa viihtyä tavoitteena oli yleisen viihtyvyyden lisääm

i-nen oppilaita osallistavan m

uotoilutehtävän kautta. Työllä haluttiin lisätä arvostusta kouluym

päristöä kohtaan.  Opetuskokonaisuus ra-

kennettiin hyödyntämällä m

uotoiluprosessin askelia. Ensiaskeleet otettiin ideointiharjoituksen avulla, jossa tuotettiin runsaslukuises-ti ja vapaasti uudenlaisia kouluun liittyviä ideoita. Esille nousseita ideoita työstettiin piirtäm

ällä ja kollaasitekniikalla. Kouluympäristöä

havainnoitiin huomioiden ym

päristön yksityiskohtia, materiaaleja,

värejä, tiloja, mittakaavaa ja paikan henkeä. Kouluym

päristöön haet-tiin historiallista näkökulm

aan tutustumalla koulujen suunnitteluun

ennen ja nyt. Suunnitteluun tutustuttiin m

uotoilija Juulia Rauhalan vierailulla. H

än kertoi oppilaille muotoilijan työstä ja koulutuksesta. Rauhalan

kanssa tehtiin ideointiharjoituksia tulevaisuuden kouluun liittyen. Lem

pipaikkaa tutkittiin kuvallisen ilmaisun keinoin. Kouluviihtyi-

syyteen liittyvää tietoa kerrytettiin haastattelemalla aiheesta van-

hempia. Kertyneen tiedon pohjalta toteutui piirroksia tulevaisuuden

koulusta. Tulevaisuuden kouluympäristön perään suunnitteluhaas-

teena oli tulevaisuuden oppimiskone. Suunnitelm

ille annettiin kol-m

iulotteinen muoto m

uovaamalla ideat savesta. Tulevaisuuden

koulun tilasuunnitteluun paneuduttiin tilalaatikoiden avulla. Al-kuun läm

miteltiin hahm

ottamalla tilaa legojen avulla, työ jatkui

monim

ateriaalityönä. Valmiita m

alleja tulevaisuuden koulun tilois-ta valokuvattiin. Esittelyteksti tarkensi tilan om

inaisuuksia ja ideaa. Työskentelyn hedelm

iä olivat muun m

uassa tulevaisuuden koulun odotusaula ja oppilaskahvio. Koko koulun väki sai seurata m

uotoi-luprosessin etenem

istä, kun työ tehtiin näkyväksi muotoiluprosessin

askelmina koulun yhteisten tilojen seinälle.

 Idean ympärille perustettiin designtoim

isto. Muotoiluagentteja ha-

ettiin “työpaikkailmoituksin”, ja designtoim

istolle suunniteltiin ja

3031

toteutettiin työvaatteet. Työvaatteeseen suunniteltiin ja toteutettiin tunnistettava logo. Agentit jatkoivat työtä ideoiden parissa tunnis-tam

alla oppilaiden tärkeinä pitämiä viihtyvyyttä edistäviä elem

ent-tejä, joita koottiin kuvakollaasiksi. Kuvakollaasi kertoi, m

istä hyvä koulu rakentuu. Pienoism

allien pohjalta etsittiin kouluviihtyvyyttä lisääviä käytännön toteutukseen soveltuvia ideoita, joiden m

ahdol-lista sijoituspaikkaa koulussa pohdittiin koulun pohjapiirroksen ää-rellä. Valikoiduista tuotteista toteutettiin tarkem

mat suunnitelm

at ja m

allikappaleet. Uuden tuotteen sijoittam

iseksi koululle tarvittiin ym

märrystä m

ittakaavasta, johon paneuduttiin yhdessä. Toteutettiin pienoism

allin lisäksi prototyyppi ryhmän yhteistyönä. Projektista

koottiin loppunäyttely koululle. Projektin aikana oppilaat pohtivat m

enneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoeh-toja. Lähtökohtana toim

i oppilaiden oma arkinen ym

päristö. Opet-

tajien mukaan ”m

onialainen oppimiskokonaisuus M

eijän kelepaa viihtyä oli m

onin puolin mielenkiintoinen ja opettavainen kokem

us sekä opettajille että oppilaille. Suunnitteluun tutustum

inen ja suun-nittelun opetus todettiin erittäin tärkeäksi.” N

ähtiin, että ihminen

muokkaa ym

päristöä, ja ympäristö m

uuttuu ajassa.

Varsa-tuoliSuunnittelijat: M

uotohiomon Pekka Toivanen ja Sam

i Laine sekä Vantaan M

artinlaakson koulun oppilaatTilaaja: Alastek Oy

Suunniteltu: 2016–2017 

Varsa-tuoli on suunniteltu osana koulussa toteutettua kouluruokailuun liittynyttä palvelum

uotoiluprojektia. Suunnitteluun osallistuivat m

uotoilijoiden lisäksi kou-lun oppilaat. Istum

ismukavuuden lisäksi on huom

ioitu kalusteen toim

ivuus osana julkista tilaa. Tuoli on helppo ripustaa pöydän reunalle siivouksen ajaksi ja puum

ate-riaali tuo läm

pimän kosketuksen tilaan. Tuolin sopivuus

eripituisille ja -ikäisille käyttäjille on tärkeää.

c ESIM

ERKKI 4: Muotoiluun voi sisältyä viesti tai kannanotto

MUOTOILIJA KOULUSSA: #olerohkea -iltapäiväkerho

Sisustusarkkitehti Natalia Ritari ohjasi iltapäivätoim

intaa Snell-m

anin ala-asteen koululla. Työskentelyn tavoitteena oli amm

entaa m

uotoilun amm

attikäytännöistä työvälineitä, joiden avulla oppilaat ym

märtävät m

ahdollisuutensa toimia aktiivisesti oikeudenm

ukai-sem

man m

aailman puolesta. O

le rohkea -kerhon idea tehdä kou-lukiusaam

isen vastaista työtä muotoilukasvatuksen m

etodein tuli m

uotoilijalta. Kerhossa harjoiteltiin ongelm

anratkaisua, empatiaa ja ryhm

ässä toim

imista. H

yvän ja kiusaamisesta vapaan ym

päristön kysymyksiin

tartuttiin yhdessä. Koulutilojen fyysistä ja psyykkistä vaikutusta op-pim

iseen ja viihtyvyyteen selvitettiin. Pohdittiin, millaiselta näyttää

lasten ja nuorten mielestä kiusaam

isesta vapaa, salliva tila. Ratkaisu-ja tehtiin kokeiluilla koulutilassa ja rakentam

alla ideoita kolmiulot-

teiseen muotoon. Aihetta tarkasteltiin m

onelta kantilta erilaisin m

enetelmin. M

uotoilun maailm

aan tutustuttiin vierailemalla D

e- signm

useoon. Lisäksi malli N

inja Sarasalo vieraili kerhossa kerto-m

assa, kuinka myös hän oli kokenut lapsena kiusaam

ista. Tämä he-

rätti paljon ajatuksia. Kiusaam

isen aiheeseen haluttiin puuttua omalla tekem

isellä. Roh-keutta tarttua kiusaam

iseen käsiteltiin tuotemuotoilun avulla. ”Ker-

honi toi oppilaille uusia taitoja ongelmanratkaisuun, ja se puuttui sa-

malla koulukiusaam

iseen avoimen kanssakäym

isen myötä. Sivusta

seuraaminen on m

yös kiusaamisen hyväksyntää. Tähän kaivataan

rohkeutta puuttua asioihin. Yksin on vaikea olla rohkea, mutta yh-

dessä se on helpompaa.”

 Aiheen käsittely yhdessä lasten kanssa innosti Ritaria myös am

-m

atillisesti. Syntyi ajatus kiusaamisen vastaisista, lasten ideoihin

pohjautuvista tuotteista. Muotoilija suunnitteli kerhon ideoihin

pohjaavia, kiusaamista vastustavia painokuoseja. ”Syntyi #oleroh-

kea-kuosit Möröt ja Silm

ä. Möröt-kuosi käsittelee sisäisiä m

örköjä eli pelkoja. Vaikka m

örköjä ei ole olemassa, tunteet niihin liittyen

3233

ovat todellisia. Silmä-kuosi m

uistuttaa siitä, kuinka meidän tulisi

olla silmät avoinna ja huom

ata, mitä ym

pärillämm

e tapahtuu, ja jos huom

aamm

e vääryyksiä, tulisi meidän puuttua niihin.” #olerohkea

-kuosit lanseerattiin Helsinki D

esign Weekin Lasten D

esignviikon aikana. Kuosit valm

isti lastenvaateyritys Vimm

a. Möröt-kuosi oli

tapahtuman teem

akuosi ja työntekijöiden yhtenäinen pukukoodi. Kuosien tarina nähtiin näyttelynä D

esignmuseon Studiossa.

 Kiusaamiseen puuttuvan kerhon ideana oli, että oppilaat ym

-m

ärtävät omat m

ahdollisuutensa vaikuttaa, ja toimivat aktiivisesti

oikeudenmukaisem

man m

aailman puolesta. M

uotoilun avulla har-jaannuttiin tiedostaviksi ja vastuullisiksi toim

ijoiksi omassa koulu-

yhteisössä. Abstrakti aihe sidottiin muotoilulle tyypillisesti toim

in-taan ja konkreettisiin ratkaisuihin sekä tuotesuunnitteluun.  

AR

VIO

INT

I MU

OT

OIL

UP

RO

SE

SS

ISS

A

Muotoiluprosessissa opitaan m

onenlaisia taitoja, ja oppiminen on hyvä teh-

dä näkyväksi arvioimalla sitä jo prosessin eri vaiheissa. Jos arvioidaan vasta

muotoiluprosessin lopuksi, ei oppilailla ole enää m

ahdollisuuksia parantaa työskentelyään. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata oppilasta ja kertoa m

yös, miten päästään kohti tavoitteita. Arviointikulttuurin tulee

olla oppilaiden osallisuutta edistävää, keskustelevaa ja vuorovaikutteista. M

uotoiluprosessissa on mahdollisuus itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin

toteuttamiseen pitkin m

atkaa. Itse- ja vertaisarviointi edellyttävät har-joittelua, jotta ne eivät käänny oppim

ista tai oppimisen iloa vastaan. 

#olerohkea -kuosiSuunnittelija: Natalia Ritari ja M

uotoilun Ski-diakatem

ian koululaisetValm

istaja: Vimm

aSuunniteltu: 2018

Natalia Ritarin luomat  #olerohkea -kuosit VIM

MAlle on koostettu M

uotoilun Skidiaka-tem

ian #olerohkea -iltapäiväkerhoon osallistuneiden lasten taideteoksista. Kokemukset

koululaisten kanssa innostivat Ritaria suunnittelemaan kuosit, joiden avulla lasten

kädenjälki ja koulukiusaamisen vastustam

inen saatiin näkyviin ja kuuluviin isomm

alle yleisölle. 

Kuva: Salli Mäkinen / Vimma

RO

HKA

ISEVA

JA K

AN

NU

STAVA

ILMA

PIIRI 

Rohkaisevan ja kannustavan ilmapiirin luom

inen muotoiluprosessissa on

tärkeää. Kun etenkin prosessin alussa arvioidaan vahvuuskeskeisesti, uskal-lus yhdessä kehittäm

iseen kasvaa. Kannustava palaute auttaa heittäytymään

muotoilijan rooliin, alentam

aan kynnystä ideoida rohkeasti ja kertomaan

omia m

ielipiteitä. Muotoiluprosessin aikana saa m

yös epäonnistua ja ko-keilla uudelleen, ja avoin ja rohkaiseva ilm

apiiri auttaa tässä. M

yönteisen palautteen antamista harjoitellaan yhdessä. Palautteen ei tule

kuitenkaan olla pelkästään kehumista, ja kannustavankin palautteen tulee

perustua tosiasioihin. Korjaava palaute kannattaa antaa kahden kesken. O

ppilaalla voi itselläänkin olla ehdotus suorituksen tai toiminnan korjaa-

miseksi, ja sitä kannattaa kysyä. Palaute ohjaa ja tukee oppim

isprosessia. H

yvässä ja kannustavassa ilmapiirissä oppilaat tuntevat olonsa turvalliseksi,

ja silloinhan oppimista tapahtuu!

ITSEARV

OIN

TI TEKEE O

PPIMISEN

NÄ

KY

VÄ

KSI

Kun muotoiluprosessin eri vaiheissa tehdään itsearviointia, tekee oppilas

samalla om

aa oppimistaan näkyväksi, ja om

istajuus itseen kohdistuvassa arvioinnissa kasvaa. M

itä paremm

in itsearviointi tuetaan ja ohjataan, sitä helpom

paa on saada oppilas ymm

ärtämään om

aa toimintaansa tai tark-

kailemaan om

ia ajatuksiaan ja tunteitaan. Itsearvoinnin tulee olla selkeää,

3435

yksi taito kerrallaan etenevää arviointia. Väittämiä voi olla vaikea arvioida,

etenkin, jos yhteen väittämään on sisällytetty useam

pi taito. Mitä nuorem

-m

ista oppilaista on kyse, sitä tärkeämpää on sanallistaa arvioinnin kohteet

selkeästi. 

TURVA

LLINEN

VER

TAISA

RV

IOIN

TI

Vertaisarvointia tulee harjoitella yhdessä! Luottamuksellinen ja kannusta-

va ilmapiiri on tärkeää, kun oppilaat arvioivat toistensa osaam

ista. Koska vertaisarviointikin kohdistuu tavoitteisiin, on tavoitteiden oltava kaikkien tiedossa. Vertaisarviointi aloitetaan m

yönteisten huomioiden tekem

isestä. Yhdessä harjoitellaan rakentavan ja perustellun palautteen antam

ista. Tär-keää on m

yös opetella myönteisen ja kielteisen palautteen vastaanottam

ista. H

yvin toteutettuna vertaisarvointi kehittää ryhmähenkeä ja voim

aannuttaa ryhm

ää, huonosti tehtynä se voi haavoittaa oppilasta.

MO

NIPU

OLISTA

ARV

IOIN

TIA, EI KU

ITENKA

AN

TYÖ

LÄITÄ

ARV

IOIN

TIMA

LLEJA

Arvioinnin tulee olla monipuolista. M

uotoiluprosessin aikana on mahdol-

lisuus hyödyntää erilaisia arviointimenetelm

iä. Joskus on riittävää tehdä pika-arviointia heti työskentelyrupeam

an päätteeksi, kun taas toisinaan kannattaa pysähtyä annettujen tavoitteiden äärelle ja pohtia osaam

isen kehittym

istä kunnolla. Lyhytarviointitekniikoilla, kuten peukutuksella, hym

iö- tai värikoodikorteilla, saadaan nopeasti tietää esimerkiksi, m

iten yhteistyö on kulkenut tai onko tavoitteeseen päästy. N

opeita arviointimene-

telmiä on paljon ja ne antavat riittävästi tietoa siitä, m

iten työskentely sujuu, joten työläitä arviointim

alleja ei ole syytä kehittää. Arvioinnin suurimm

an painon tulisikin olla arkipäivän kohtaam

isessa oppilaan kanssa. Pitkäjänteisen työskentelyn päätteeksi voi käydä yhteisen loppuarvi-

ointikeskustelun, jonka avulla pystytään näkemään asioiden kehittym

isen eri vaiheet suunnitelm

asta toteutukseen. Ryhmäarvioinnissa voidaan teh-

dä näkyväksi sekä kompastum

isia prosessissa että ilon ja oppimisen vai-

heita. Yhteisen tarinanarun (s. 69) kokoaminen on yksi keino toteuttaa

oppimiskokonaisuuden loppuarviointikeskustelu ryhm

ässä. 

ARV

IOIN

TI MO

NIA

LAISESSA

OPPIM

ISKOKO

NA

ISUU

DESSA

Jos muotoiluprosessi toteutetaan m

onialaisen oppimiskokonaisuuden osa-

na, arviointi on tehtävä opetussuunnitelman perusteiden m

ukaisesti. Pe-rusopetuksen opetussuunnitelm

an perusteissa on kirjattu, että “monialai-

sen oppimiskokonaisuuden aikana osoitettu osaam

inen tulee arvioida, ja se vaikuttaa oppiaineissa annettavaa sanallista arvioita tai arvosanaa m

uodos-tettaessa”. Täm

än vuoksi on tärkeää pohtia, mitkä oppiaineet ovat m

onia-laisessa oppim

iskokonaisuudessa mukana ja m

illä sisällöillä. Monialaisen

oppimiskokonaisuuden aluksi m

yös oppilaille kerrotaan arvioinnin ja arvo-sanan m

uodostumisen perusteet. Erilaisten tuotosten lisäksi havainnoidaan

oppilaan oppimista ja työskentelyä.

Osaan asettua toisen asemaan.

Osaan kuunnella muita.

Osaan suunnitella toisille.

3637

Käytän erilaisia ideointimenetelm

iä.Arvostan m

uiden ideoita.Olen avoin m

uiden ideoille.Jaksan kehittää ideoita eteenpäin.

Työskentelen kannustavasti.

Osaan  muuttaa idean käytännön kokeiluksi.

Osaan toteuttaa ideasta testiversion.

Osaan järjestää testauksen.Osaan kerätä käyttäjiltä palautetta eri tavoin.

Löydän kohdat, jotka vaativat kehittämistä.

Osaan yhdistellä erilaisia tietoja ja taitoja.Osaan kehittää ideoita eteenpäin.Osaan kiteyttää ideoista ratkaisun.

Osaan hyödyntää testaajilta saatua palautetta.Osaan valita oikeita asioita kehitettäväksi.

Osaan esitellä kehitetyn tuotteen, palvelun tai sovelluksen.Arvostan tehtyä työtä.

MU

OTO

ILUKO

MPA

SSI Itsearviointi

YH

TEISTYÖ

- JA V

UO

RO

VA

IKUTU

STAID

OT

Osaan toimia yhdessä m

uiden kanssa.Osaan perustella m

ielipiteeni.Osaan kuunnella m

uita.Osaan esittää kysym

yksiä.

3839

OSA

II 

MU

OT

OIL

UM

EN

ET

EL

MIÄ

JA T

EH

TÄ

VÄ

IDE

OIT

A

Muotoilum

enetelmät perustuvat kokeilevaan lähestym

istapaan. Menetel-

mät rohkaisevat tuom

aan esiin hulluimpiakin ideoita ja kehittäm

ään niitä edelleen. Tärkeintä on käyttäjälähtöinen suunnitteluprosessi, joka johtaa haluttuun lopputulokseen, olkoon se sitten käyttöesineen tai toim

innan ke-hittäm

istä.

M

enetelmissä ja tehtäväideoissa edetään suunnitteluprosessin avulla m

a-teriaalikokeiluihin, käyttäjäryhm

ien miettim

iseen ja mallikappaleiden eli

prototyyppien valmistam

iseen. Dokum

entointi ja lopputuloksen esittele-m

inen visuaalisesti ovat myös tärkeitä. Apuvälineinä prosessissa voivat olla

erilaiset havainnointi- ja tallennusvälineet, haastattelut, materiaalikokeilut,

piirtäminen ja 3D

-mallinnus. 

EVÄSTYSTÄ MATKALLE

Ole utelias.

Ole avoin uudelle tiedolle.

Ole avoin uusille näkökulm

ille.

Ole avoin muiden ideoille. 

Ole valm

is leikkiin ja hauskuuteen.

Alussa lopputulos on vielä tuntematon!

Luo kokonaisvaltainen kuva ongelm

asta. 

Ota tutkiva ote työskentelyyn. 

Ethän rakastu ensimm

äiseen ideaan.

Ethän rakastu omaan ideaasi. 

Pidä kaikki ideat yhteisinä.

Ole tarkkana, että olet ratkaisem

assa oikeaa ongelmaa. 

Valitse sopivat m

enetelmät ratkaistavan haasteen m

ukaan. 

Anna prosessin viedä eteenpäin.

Ethän oikaise prosessissa.

Ole valmis palaam

aan myös aiem

piin vaiheisiin tarvittaessa. 

Tunnista turhautuminen – siitäkin pääsee yli. 

Kokeile rohkeasti.

Opi epäonnistum

isesta, tee uudelleen.

Iloitse yhteistyöstä ja ratkaisusta!

Anna ja ota vastaan palautetta.

Arvosta tekem

äänne.

Esittele ylpeydellä.

1. UTELIA

ISUU

S

Ensimm

äinen vaihe suunnittelussa on uteliaisuus: kysyminen, uteliaisuu-

den herättäminen ja suunnitteluhaasteen etsim

inen. Tässä vaiheessa herä-tellään aivoja, tehdään huom

ioita, otetaan selvää ja tutkitaan asioita kaikki aistit avoinna.

Uteliaisuuden tarkoituksena on tunnistaa ja m

ääritellä suunnitteluhaas-te. Täm

än voi muodostaa jokin asia tai ilm

iö, josta halutaan yhdessä tehdä parem

pi. Hyvin m

ääritellyn suunnitteluongelman pohjalta voi syntyä koko-

naan uusi asia, jota lähdetaan viemään eteenpäin.

PORINARYHMÄT

Luokka jaetaan pienempiin porinaryhm

iin, joissa keskustellaan va-paasti tuotem

uotoilusta tai valitusta aiheesta (esim. lem

piesine, il-m

astonmuutos). Porinaryhm

ät voivat kokoontua pulpettien äärellä tai luokkaan rakennetaan erilaisia m

ajoja ja löhöilypaikkoja. Jos kou-lussa on käytössä erilaisia istuim

ia, ne toimivat hyvin ja johdattelevat

tuotemuotoilun ääreen. O

n tärkeää, että luokkaan saadaan hyvä ja rento ilm

apiiri, jossa voidaan irroitella ja kehitellä villejäkin ideoita.

4041

Tässä vaiheessa on hyvä muistaa, että kaikki on m

ahdollista! Opetel-

laan irti tavanomaisesta.

ESINEANALYYSI 1

Muotoiluprosessin aluksi on hyvä tutustua om

aan esineympäris-

töön kokemuksellisesti ja keskustella syntyneistä ajatuksista. Suhde

esineisiin muodostuu tunteiden ja tavoitteellisen toim

innan kautta. M

uotoilukasvatus on oppilaslähtöistä ja heti alusta asti on tärkeää rohkaista oppilaita luottam

aan omaan kokem

ukseensa. Miltä luokka

näyttää, kun kuljemm

e siellä tarkkaillen tilan kalusteita, työvälineitä, kantovälineitä…

? Herätellään aisteja, opetellaan näkem

ään tuotteita, tunnustelem

aan ja käyttämään niitä. Esitetään kysym

yksiä, etsitään ja luodaan vastauksia. M

uistetaan, että kaikkeen ei ole oikeaa tai vää-rää vastausta.

ESINEANALYYSI 2

Luokkaan voidaan kerätä erilaisia esineitä – niin käyttöesineitä kuin koristeitakin, m

assatuotantoa ja designklassikoita, käytännöllisiä ja epäkäytännöllisiä, esineitä eri kulttuureista tai eri aikakausilta. Kes-kustellaan esineistä. Keskustelua voidaan käydä pienryhm

issä ja lo-puksi syntyneet ajatukset jaetaan yhdessä. Kysym

yksillä opettaja voi johdatella keskustelua haluttuun suuntaan. M

issä tilanteessa tuotetta käytetään? Kuka sen on suunnitellut, m

issä ja mistä m

ateriaalista se on valm

istettu? Miten kestävä tuote on? M

illainen tuotteen elinkaari on? M

iten tuotetta voisi uusiokäyttää? Miten tuote kierrätetään? Te-

kisinkö minä jotain toisin?

LEMPITUOTTEENI

Pyydetään luokkaa listaamaan kym

menen erilaista tuotetta, joiden

ulkonäöstä he pitävät (tai vaihtoehtoisesti jokainen voi valita yhden). Keskustellaan tuotteiden ulkonäöllisistä om

inaisuuksista katsomal-

la kuvia tuotteista. Keskustellaan, mitkä om

inaisuuksista ovat toi-

minnallisia (helpottavat käyttäm

istä, esimerkiksi tarttum

ista, päälle laittam

ista...) ja mitkä ovat kaupallisia (herättävät ostotarpeen, ovat

trendikkään värisiä, tietyn brändisiä). Pohditaan, mitä asioita tuote

tarvitsee toimiakseen ja m

itä asioita ilman se voisi silti olla hyvä tuo-

te (esimerkiksi tarvitseeko pelihiiri rgb-valoja ym

pärilleen). Oppi-

laat voivat myös kertoa tuotteista, jotka he ovat halunneet kaupallis-

ten ominaisuuksien, kuten brändin vuoksi, ja m

itkä toiminnallisten

ominaisuuksiensa vuoksi. 

M

ATERIAALISUUS

KUVAILUSTA MUOVATEN

Esineiden muotokieleen ja rakenteeseen tutustum

inen, geometris-

ten muotojen tuntem

inen, pinnanmuotojen tunnustelu ja m

uotojen kuvailu ovat tarvittavia taitoja m

uotoillessa. Niitä voidaan harjoitella

parityönä siten, että toinen parista kuvailee esinettä ja toinen muo-

toilee sen muovailuvahasta kuvailujen perusteella. M

uovailija ei saa nähdä esinettä eikä kuvailija m

uotoilua, joten parhaiten tämä onnis-

tuu parilta olemalla selät vastakkain. Aikaa annetaan rajattu m

ää-rä, esim

erkiksi viisi minuuttia. Sen jälkeen parit voivat keskustella

keskenään työskentelystä, jonka jälkeen kaikkien parien työt ja mal-

liesineet tuodaan yhteiseen pöytään. Keskustellaan yhteisesti, miltä

tuntui kuvailla/muotoilla, m

ikä oli vaikeaa, miksi jossain kohdissa

onnistuttiin ja miksi toisissa kohdissa m

entiin vikaan. 

M

uotoilusta puhuttaessa pelkkä näköaistiin luottaminen ei riitä,

vaan on annettava tilaa kaikille aisteille. Tunnustellaan esineiden pintaa, haistellaan niitä, testataan esineen om

inaisuuksia, esimer-

kiksi kuinka se johtaa lämpöä, tutkitaan m

ittakaavaa ja sopivuutta käteen, hahm

otellaan esineen mittoja suhteessa kehoon ja kuunnel-

laan niistä lähteviä ääniä. Esineen tarkastelu silmät sidottuna tai sitä

näkemättä, esim

erkiksi tunnustelemalla esinettä pussissa, herkistää

aistit äärimm

illeen. 

4243

MONIALAINEN MUOTOILU

Suurin osa m

uotoilun haasteista on niin monim

uotoisia, ettei niitä voi ratkoa vain yhdestä, esim

erkiksi teknisestä tai muotoilun näkö-

kulmasta. N

e vaativat laajaa kokonaiskuvan ymm

ärtämistä ja siksi

on tärkeää, että tiimissä on erilaisia osaajia. Käydään läpi erilaisia

esimerkkejä tavallisista käyttöesineistä ja isoim

mistakin tuotteista

traktoreista saksiin ja saksista vaatteisiin. Mitä eri osaam

isen alueita niiden luom

iseen on tarvittu? Jaetaan näkemykset yhteisesti. Voi-

daan keskustella myös siitä, m

inkälaisia taitoja omasta luokasta löy-

tyy, ja miten niitä voidaan valjastaa om

an muotoiluprojektin käyttön.

MUOTOILUA VAI TAIDETTA?

Katsotaan erilaisia kuvia esineistä, julisteista, tuotteista, taideteol-lisuuden tuotteista. Keskustellaan jokaisen kuvan kohdalla, onko kyse käyttöesineestä vai taiteesta? H

uomioidaan arviossa käyttö-

tarve, asiakaskunta ja valmistusm

enetelmät. Jaetaan syntyneet aja-

tukset ja näkemykset yhteisesti. M

oni tuote voi osua molem

piin kategorioihin, ja toisaalta, joskus käyttötuote voi tuntua taiteelta ja päinvastoin. Juliste voi olla sekä kaunis että inform

atiivinen ja suunniteltu vangitsem

aan huomio. Taiteen käyttäjäryhm

ä on laa-ja, m

utta asiakaskunta vaihteleva, taide syntyy enemm

än taiteili-jan näkem

yksistä kuin käyttäjä- ja valmistustekniset näkökulm

at edellä. Vai onko näin?

OHJAAVUUS

Tarkastellaan erilaisia tuotteita pienryhmissä, yksi kerrallaan. Tar-

kastellaan erityisesti tuotteen toimintoja. Kuvaillaan havaintojen pe-

rusteella, mistä tietää, m

iten jokin tuote menee päälle. Tai m

iten päin sitä tulisi käyttää? O

nko jollain kokemuksia siitä, että esim

erkiksi jotkut liedet ja hanat ovat vaikeam

pia käyttää kuin toiset? Tai onko joistain lam

puista vaikea tietää, mistä katkaisim

esta ne saa sam-

muksiin? Käydään läpi om

ia kokemuksia tuotteista, jotka eivät ole

onnistuneet kertomaan käyttötapaansa, sekä tuotteista, jotka ovat.

Mietitään, m

iten käyttötapa tulisi kertoa, jos näkökyky tai kuulo on heikko. 

KILPAILIJAKARTOITUS

Aiheeseen voidaan paneutua tutkimalla, m

itä markkinoilta jo löy-

tyy. Tämä voi sulkea joitain ovia, m

utta myös inspiroida ja haastaa

eteenpäin. Kilpailijakartoitus voidaan tehdä myös kotitehtävänä,

mikä tarjoaa oppilaille m

ahdollisuuden käydä lähikaupassa, terveys-keskuksessa tai juna-asem

alla täysin uusin silmin. Tuotem

uotoilu-projektin aiheesta riippuu paljolti se, m

ihin suuntaan oppilaita tässä vaiheessa ohjataan. Internetistä löytyy m

yös erilaisia ratkaisuja, jot-ka vievät ajattelua eteenpäin. Täm

ä osio voisi olla mielekästä tehdä

vaikka englannin tunnilla. Millä hakusanoilla etsitään? Esim

erkeistä voidaan koota ideataulu tai kirjataan syntyneet ajatukset m

yös sa-noin, sam

alla ne opitaan englanniksi.

TOIMINTAKUVAUS

Katsotaan videoita roboteista. Mietitään, m

iten esimerkiksi teolli-

suusrobotti on saatu toimim

aan halutulla tavalla? Entä lelurobotti? Ideoidaan pienryhm

ässä robotti, joka voisi suorittaa helpon tehtävän (esim

erkiksi teepussin kastaminen). Luonnostellaan robotin toim

in-takuvaus. M

iten robotti liikkuu ja missä järjestyksessä toim

innot suoritetaan (esim

erkiksi: 1. nostaa kättä, 2. kääntää varttaan, 3. ojen-taa jalkaa, 4. ojentaa toista jalkaa). M

erkitään luonnokseen, missä

kohtaa robotti on suorittanut tehtävänsä, ja missä kohtaa tulee niin

sanottu silmukka, eli m

itkä kohdat toistuvat ja kuinka monta kertaa

(esim. jalan liikutus x 5 kertaa, jonka jälkeen tehtävä 4). M

itä asioi-ta robotille tulisi m

ääritellä missäkin kohtaa tehtävää (esim

. kuinka m

onta astetta kääntyä, mihin suuntaan, kuinka m

onta senttimetriä

liikkua). Mikä olisi paras ja tehokkain tapa robotille liikkua? Entä

mikä olisi käyttäjän/ihm

isen kannalta robotin paras liikkumistapa? 

4445

TULEVAISUUDEN TUOTTEITA

Kuljetusrobotit ajavat jo lähes itseohjautuvasti, kuulokkeissa käyte-tään hiivojen ja sienirihm

astojen tuottamia biom

ateriaaleja, savusu-m

u muuttuu sorm

ukseksi, kankaan värjäystä bakteerien avulla kehi-tetään ja start up-yritys kehittää syötävää juom

apulloa. Kaikki tämä

on jo totta. Keskustellaan, minkälaisia uudenlaisia m

ahdollisuuksia ja tuotteita tulevaisuudessa nähdään olevan. Keskustelu tulevaisuu-desta vahvistaa intoa ryhtyä rakentam

aan positiivisia tulevaisuuden näkym

iä.

MAHDOLLINEN TULEVA

Keskustellaan alla olevasta listauksesta. Millaiselta tulevaisuus näyt-

tää, jos kaikki alla olevat ehdot täyttyisivät. Valitaan tuotteita, joita tarkastellaan suhteessa annettuun listaukseen. M

itä huomataan? Voi-

daan peilata listausta aikaan sata vuotta sitten. Keskustelua voidaan laajentaa tutustum

alla kiertotalouteen.

d Tuotteelle pyritään saam

aan mahdollisim

man pitkä elinkaari.

d Tuote valm

istetaan kestävästi..d

Tuote suunnitellaan siten, että käytetään koko materiaali hyväksi eli ei

tehdä teollista hukkaa (nollahukka).d

Tuotteeseen on tarjolla sopivat korjaus-, huolto- ja kunnostuspalvelut.d

Tuotteeseen on tarjolla korjauksen edellyttämiä varaosia.

d Tuotteesta on olem

assa tiedot sen materiaaleista, tuotteen elinkaaren

loppuvaiheen jatkokäytöstä ja ympäristövaikutuksista.

d Digipohjaiset alustat kasvattavat tavaroiden ja resurssien käyttöastetta. 

d Digipohjaisten alustojen avulla avulla m

yydään, vuokrataan ja ohjataan tuotteita tai m

ateriaaleja uudelleenkäyttöön.d

Tuotteen palvelupolku ylettyy resurssien talteenottoon ja kierrätykseen sekä siihen liittyvään toim

ivaan logistiikkaan.d

Resurssitehokkuus pyrkii jätteettömyyteen.

d Tuote käytetään uudestaan tai kierrätetään raaka-aineeksi.

d Suositaan uusiutuvia, kierrätettäviä ja biohajoavia m

ateriaaleja.

d Om

istajuutta ei pidetä enää itseisarvona, vaan erilaiset jakamistalouden

mallit vakiintuvat käytössä.

d Tietoisuus ja valikoim

a vastuullisista vaihtoehdoista kasvaa.

MUSEO OPPIMISYM

PÄRISTÖNÄ

Muotoilukasvatusta tukee erilaisten oppim

isympäristöjen hyödyntä-

minen. M

useoissa voidaan tutkia ja havainnoida tuotteita/esineitä/designia eri ajoilta. Sam

oja esineitä voidaan tutkia eri oppiaineiden näkökulm

ista. Voidaan tarkastella esinettä itseään, sen materiaalia,

rakennetta ja teknisiä yksityiskohtia. Voidaan hakea tietoa esineiden käyttötavoista, siitä, ketkä niitä ovat käyttäneet, m

illoin ja missä. Voi-

daan perehtyä eri tyylisuuntiin, esineiden suunnittelijoihin ja heidän tarinoihinsa. Voidaan pohtia, m

ihin esineet sijoittuvat maailm

an kartalla tai m

istä ne ovat saaneet vaikutteita. Museoesinettä voikin

siis joko ihailla nautiskellen tai haastaa tarkastelemaan sitä m

onia-laisesti erilaisista näkökulm

ista. Suunnittelun lähtökohtana museo-

vierailu voi toimia inspiraationa tai tarjota tietoa tulevaa m

uotoilu-projektia varten. LUONNOSVIHKO Tehdään om

annäköiset luonnosvihkot muotoiluprosessiin. Kun ide-

oita tulee paljon, osa niistä saattaa unohtua, joten muistiin kirjoitta-

minen on tärkeää. Luonnosvihko on loistava ideapankki, jonne voi

aina palata, ja siihen voi amm

entaa lisää ideoita ja ajatuksia muo-

toiluprosessiin. Luonnosteluvaiheessa luonnosvihko on parhaimm

il-laan.

4647

2. EMPA

TIA

Empatiavaiheessa astutaan käyttäjien saappaisiin ja eläydytään uteliaasti.

Kun ollaan suunnittelemassa kaikille, otetaan kaikki käyttäjät huom

ioon ja napataan tunteet ja tunnelm

at mukaan. Em

patia tarkoittaa myötätuntoista

eläytymista toisen tunteisiin ja kokem

uksiin. Muotoilun kielellä puhutaan

käyttäjäkokemuksesta, jonka avulla lisätään käyttäjäym

märrystä.

Suunnittelu aloitetaan tutkimalla suunniteltavaa kohdetta m

ahdollisim-

man m

onipuolisesti sekä tietoa keräämällä että em

patian avulla erilaisten käyttäjien silm

in. Empatia on m

uotoilijan tärkeimpiä työkaluja!

KOHDERYHMÄ

Tuotesuunnittelun pohjana voi olla jokin tietty kohderyhmä, jolle

suunnitellaan. Jos suunnitellaan esimerkiksi näkövam

maisille, täy-

tyy suunnittelussa ottaa huomioon erilaisia asioita. Tällöin tilantee-

seen voidaan eläytyä esimerkiksi laittam

alla side silmille, jolloin on

mahdollista saada uutta tietoa om

aan kokemukseen perustuen. Entä

jos kouluruokalaa käyttävät sekä pieni ekaluokkalainen että lukion opiskelija – m

iten samat huonekalut, linjastot ja astioiden palautus

toimivat eri pituisille käyttäjille? Kokeillaan erilaisia toim

intoja “toi-sen saappaissa”. Eri ryhm

ien toteutukset voivat poiketa toisistaan esim

erkiksi sillä, että kukin ryhmä tekee työn eri kohderyhm

älle. Suunnittelutyössä on tärkeää pohtia, m

illainen suunniteltavan tuot-teen kohderyhm

ä on.

TIEDONKERUU KÄYTTÄJISTÄ 

Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa selvitetään, ketkä ovat käyttäjiä ja m

itä tarpeita heillä on. Käyttäjät voidaan jakaa ryhmiin, esim

er-kiksi koulun tilasuunnittelussa huom

ioidaan neljä ryhmää: oppilaat,

opetushenkilökunta, koulusiivoojat ja harrastajat iltaisin. Mietitään,

mitä eri ryhm

än edustajat edellyttävät ympäristöltä, jotta he voivat

toimia tilassa parhaiten. Asiaa voidaan pohtia toim

innallisuuksien, visuaalisten asioiden, turvallisuuden ja arkkitehtoonisten seikkojen

näkökulmasta. Listataan eri käyttäjäryhm

ien tarpeet ja arvotetaan ne sen jälkeen: välttäm

ätön, tarpeellinen, olisi kiva ja tarpeeton. Lisäksi kerätään tietoa haastattelem

alla käyttäjiä eri ryhmistä. Voi-

daan myös käydä tutustum

assa toisiin samankaltaisiin ym

päristöi-hin, esim

erkiksi naapurikouluun, ja havainnoida, olisiko siellä jokin parem

min, kuinka se on toteutettu ja olisiko sam

a mahdollista to-

teuttaa omassa oppim

isympäristössä. Kootaan haastattelun tulokset

yhteen omien havaintojen kanssa. Valitaan kerätystä m

ateriaalista tärkeim

mät asiat, esim

erkiksi akustiikka, värimaailm

a, helppo sii-vottavuus ja yhteiset pelisäännöt. Tutkitaan hyväksi ja toim

ivaksi havaittuja m

enetelmiä akustiikan, turvallisuuden ja viihtyvyyden

suhteen. Sovelletaan tietoa omiin havaintoihin ja aloitetaan ideointi.

HAASTATTELU  

Aiheen tutkimiseksi voidaan suunnitteluongelm

aan paneutua haas-tattelem

alla käyttäjiä, tai jos on valittu tietty käyttäjäryhmä, siihen

kuuluvia. Haastattelem

alla valmistajia tai tuotteen m

yyjiä saadaan m

yös paljon hyödyllistä tietoa. Kysymysten olisi hyvä olla neutraale-

ja, jotta ne eivät johdattele vastauksia tiettyyn suuntaan. Haastattelija

voi luoda skenaarioita, joiden avulla haastateltava voi eläytyä parem-

min aiheeseen (esim

erkiksi autetaan haastateltavaa kuvittelemaan

haastatteluaiheeseen liittyvä tilanne). Haastattelun dokum

entointi on tärkeää, jotta saatuja tietoja voidaan hyödyntää.

HAVANNOINTI

Olem

assa olevien tuotteiden käyttöä voidaan havainnoida itse ko-keilem

alla tai seuraamalla tosieläm

än tilanteita. Muistiinpanot on

mahdollista tehdä paitsi kirjoittaen, m

yös piirtäen, kuvaamalla tai

videoiden. Teknologia voi helpottaa ja nopeuttaa ongelman esiintuo-

mista ja m

äärittelyä.

4849

KÄYTTÄJÄPROFIILI

ÄÄRIKÄYTTÄJÄT JA KESKIVERROT M

ietitään omaan aiheeseen liittyen, ketkä ovat suunnitelm

an keski-m

ääräisiä käyttäjiä, ja minkälaisia erilaisia käyttötapoja ja tilanteita

voisi mahdollisesti tulla vastaan. Äärikäyttäjien kartoittam

inen ja haastattelem

inen auttavat näkemään om

an aiheen laajemm

assa va-lossa ja m

ahdollistavat suunnitelman ongelm

akohtien löytämisen

sekä avaavat uusia soveltamism

ahdollisuuksia.

ALOITUSPALAVERI (KALAMALJA)

si esimerkiksi lääkärin roolissa ja m

yöhemm

in muuttua potilaaksi

esittämään m

ielipiteitä täysin toisesta näkökulmasta. Täm

ä avartaa ajattelua ja auttaa huom

aamaan valitusta aiheesta jotain uutta. Yhtä

tärkeää kuin esittää ja perustella omia ajatuksia, on m

yös kuunnella ja arvostaa toisten m

ielipiteitä. Keskustelun jälkeen kerätään synty-neet ajatukset. Saadaanko keskustelun perusteella aikaiseksi design brief eli tehtävänanto tulevaan suunnittelutyöhön?

DESIGNAGENTIT

Perustetaan muotoiluhaasteen ym

pärille designtoimisto. D

esign-toim

istossa työskentelevät muotoiluagentit tai designagentit (kou-

lun oppilaat). Designtoim

istoon haetaan työpaikkahakemuksella

ja haastattelulla, jos tulijoita on paljon tai kyseessä on koko koulun projekti. Suunnitellaan designtoim

istolle nimi, ilm

e ja tunnistettavat työvaatteet. D

esigntoimisto voi toim

ia designagenttien pyörittämä-

nä, keräten oppilailta ideoita liittyen johonkin aiheeseen, kuten viih-tyisyyden lisääm

iseen koulussa sekä tiedottamalla, m

iten yhteiske-hittäm

inen etenee. Muotoilutoim

istokokemusten kautta voi syntyä

uusia ajatuksia tutustakin aiheesta. Esiin nousseet ajatukset toimivat

pohjana ideoinnille. 

KÄYTETTÄVYYS Käydään läpi erilaisia arkipäiväisiä tuotteita kuvina tai tehdään ret-ki erilaisiin tiloihin ryhm

änä. Valitaan tuote, jossa on jokin käyttöä ohjaava toim

into. Tutkitaan valittua tuotetta ja sen toiminnallisuutta

tarkasti. Miten tuotteissa on huom

ioitu eri osien näkyvyys? Onko

tuotteen toiminnallisessa osassa esim

erkiksi kirkkaamm

at värit? M

issä kohtaa tuotetta on niin sanottu tapahtuma-alue? Tapahtu-

ma-alueeksi kutsutaan kohtaa, jossa jotain tapahtuu, esim

erkiksi mi-

hin kohtaan kädet laitetaan käsienkuivaajassa. Jokainen ryhmä voi

kerätä yhden esimerkin koulun alueelta, ottaa kuvan ja esitellä sen

käytettävyyden näkökulmasta koko luokalle. M

iten tuotteen muo-

toilulla on onnistuttu helpottamaan sen käyttöä. Entä m

iten tuotetta voisi parantaa?

Käyttäjäprofiilit (eli persoonat) ovat havainnollistavia kuvauksia käyttäjistä. N

e ovat visuaalisia ja niissä hahmotetaan persoonien tyy-

pillisiä ominaisuuksia. Käyttäjäprofiileissa on kuvitteellinen ihm

is-kuva m

ahdollisesta tuotteen käyttäjästä. Profiilit auttavat suunnit-telem

aan tuotetta paremm

in. Hahm

otellaan tehtyjen havaintojen ja taustatietojen pohjalta 4–6 erilaista käyttäjätyyppiä suunnitelm

alle, esim

erkiksi eskari, yhdeksäsluokkalainen, vierailija, opettaja. Keitä he ovat, ikä, kiinnostuksen kohteet? Kuvaillaan tarkasti, m

ikä heille on tärkeää. Kuinka he toim

ivat suhteessa tutkittavaan aiheeseen? M

uotoilutoimistoissa pidetään aloituspalaveri uuden toim

eksiannon yhteydessä. Luokassa tällainen voidaan pitää esim

erkiksi kalamalja-

tekniikalla, joka mahdollistaa m

uotoiluprosessin aiheesta keskuste-lun ison ryhm

än kesken. Kalamaljassa oppilaat asetetaan ym

pyrän m

uotoon siten, että piirin keskelle asetetaan viisi tuolia, joista neljä täytetään. Täm

ä on “kalamalja”, joka porisee. M

uut asettuvat kes-kusteluun osallistuvien neljän oppilaan ym

pärille ympyrän kehälle.

Ideana on, että halukkaat voivat liittyä keskusteluun milloin vain is-

tumalla vapaalle eli viidennelle kalam

aljan tuolille. Tällöin yksi kes-kustelijoista vapauttaa tuolinsa ja niin kierto jatkuu.

Kalamaljakeskustelussa oppilaat ottavat eri rooleja ja esittävät m

ie-lipiteitä, jotka saattavat poiketa om

asta. Yksi oppilas voi toimia aluk-

5051

TUOTTEEN RAJOITTEET

Tuotteisiin tehdään rajoitteita,  joita emm

e esimerkiksi näe tai tunnis-

ta. Rajoitteita tehdään, jotta tuotteita ei käytetä väärin. Tarkastellaan luokan eteen koottuja tuotteita. Tutkitaan yhtä tuotetta kerrallaan. Sel-vitetään, m

ikä voisi olla tuotteen rajoite, esimerkiksi, onko U

SB-tikku m

ahdollista laittaa koneeseen vain tietyllä tavalla? Onko täm

ä rajoite vai käyttäjää ohjaava tekijä vai m

olemm

at? Entä esimerkiksi H

DM

I- tai VG

A-kaapeli? Miten taas toim

intoja rajoitetaan nettikaupoissa tai verkkopankissa? Keskustellaan yhteisesti, m

itä erilaisia tapoja on es-tää ihm

isiä käyttämästä tuotetta tai palvelua väärin. O

nko rajoitteista hyötyä m

yös tuotteelle?

3. ID

EOIN

TI

ldeointi on muotoiluprosessin alkuvaiheen toim

intaa. ldeointivaiheessa ei kannata jarrutella itseään eikä m

uita. ldeointi auttaa sekä keräämaan em

-paattista ym

märrysta konkreettisiksi ajatuksiksi että antam

aan suunnitte-luun liittyville ennakkokäsityksille sanallisen m

uodon. Saadut ideat eivät ole yhtä kuin valm

is suunnitelma. H

yvästä ideasta voi tulla kehno lopputulos ja sen sijaan huonolta vaikuttava idea voikin olla alku ajatukselle, josta syntyy lopulta loistava konsepti. Positiivinen ja kan-nustava ilm

apiiri on tärkeää, jotta saadaan esille myös hulluja ideoita sekä

sellaisia ajatuksia, joita ei olla koskaan aikaisemm

in tultu pohtineeksi.

HEITTÄYDY LEIKKIIN Ideointi on osa arkea, ja sitä tapahtuu m

itä arkisimm

issa prosesseis-sa, lapsilla esim

erkiksi leikkien ideoimisessa. Leikki onkin ideointia

luovimm

illaan, leikeissä hulluimm

atkin ideat pääsevät valloilleen il-m

an realistisen maailm

an rajoitteita. Keskustellaan yhdessä, miten

rajoitteet kannattaa toisinaan laittaa sivuun ja unohtaa niiden ole-

massaolo. Rajoitteiden kartoitus tulee m

uotoiluprosessin myöhem

-m

ässä vaiheessa, nyt ei vielä ole sen aika. O

n hyvä ottaa myös pieni hengähdys ideointiin, jakaa se esim

er-kiksi kahteen eri kertaan, jolloin jokaiselle jää aikaa haudutella ko-ettua om

assa rauhassa. Näin oppilailla, jotka eivät ehkä ole heti ha-

lunneet olla äänessä, voivat toisella kerralla olla rohkeampia yhdessä

ideointiin.

KOLMET AIVOT -LÄM

MITTELY

Ennen työskentelyä on joskus tarpeen “lämm

itellä aivot”. Työsken-nellään neljän henkilön ryhm

issä. Ryhmät m

enevät piiriin aakkos-järjestyksessä, yksi on A, toinen B, kolm

as C ja neljäs D. A alkaa tekem

ään hitaasti erilaisia liikkeitä vartalollaan. B alkaa kysymään

C:ltä, minkä värisiä asiat ovat, kuten “m

inkä värinen on taivas? m

inkä värinen on nurmikko?..”. D

kyselee helppoja laskutoimituk-

sia C:ltä, kuten paljonko on 12+9, jne. C matkii A:n tekem

iä liikkei-tä vastaten sam

alla B:n ja D:n kysym

yksiin. Jos vastausta ei kuulu tai se on väärin, kysyjät toistavat kysym

ystä, kunnes saavat oikean vastauksen. Kun tätä on tehty vähän aikaa, tehtäviä vaihdetaan si-ten, että jokainen pääsee “läm

mittelem

ään aivojaan” C:n paikalle. IDEARIIHI Ideariihi on varm

asti yksi yleisin ideointitapa, etenkin tarralapuil-la toteutettuna. Tavoitteena on keksiä suuri m

äärä ideoita lyhyessä ajassa ja kirjata ne kaikki ylös. Ideoita voi halutessaan yhdistellä ja jatkaa, sillä ideat ovat kaikkien käytössä. O

n tärkeää, ettei ideoita täs-sä vaiheessa arvostella, vaan hullunkurisim

matkin ideat hyväksytään

mukaan. M

yöhemm

ässä vaiheessa ideoita voidaan ryhmitellä. Tässä

tarralaput osoittautuvat käteviksi, koska niitä voi vielä jälkikäteen ryhm

itellä helposti. Ideointi voidaan toteuttaa myös Flinga-sovel-

luksella tai jollain muulla ilm

aisella ideointialustalla, jolloin oppilaat ottavat anonyym

isti osaa omilta tietokoneiltaan, opettajan projisoi-

dessa sivun valkokankaalle ja toimiessa hallinnoijana. 

5253

HULLUT KASIT

Tehtävän tarkoituksena on tuottaa paljon ideoita lyhyessä ajassa. Jo-kainen taittaa A4-paperinsa kahdeksaan osaan (ensin kahtia, sitten kahtia ja kertaalleen vielä toisin päin kahtia) ja avaa paperin eteensä. Paperilla on nyt kasiruudukko. Jokainen ideoi piirtäm

ällä ruudukon lokeroihin kahdeksan ratkaisua annettuun teem

aan. Aikaa per idea/ruutu on yksi m

inuutti. Kun aika on loppu, kaikki lopettavat piirtä-m

isen. Jokainen esittelee kolme parasta ideaansa m

uulle ryhmälle.

Sen jälkeen kaikki valitsevat itselleen kolme m

ieluisinta esitellyistä ideoista. Aikaa on kuusi m

inuuttia piirtää valitsemistaan ideois-

ta pidemm

älle viety versio. Jokainen esittelee piirroksensa muulle

ryhmälle, jonka jälkeen kaikki antavat kaksi ääntä om

asta mielestä

parhaille ideoille (kaksi viivaa yhdelle idealle, tai yksi viiva kahdelle idealle). Eniten ääniä saaneista ideoista voi lähteä rakentam

aan seu-raavaksi prototyyppiä.

LUMIPALLOTEKNIIKKA

Aloitetaan ideoimaan valitusta aiheesta pareittain. Yhdistetään het-

ken kuluttua kaksi paria, jotta saadaan kaksi kertaa isompi ryhm

ä ja enem

män ideoita. Keskustellaan ideoista, yhdistellään ja valitaan

eteenpäin vietäviä ratkaisuja. Ryhmiä voidaan yhdistää edelleen.

Ajatuksena on, että ideat ovat yhteisiä. Yhteisöllisyys korostuu, kun toisen ideaa on lupa kehitellä eteenpäin. Tässä vaiheessa on tärkeää, ettei m

ietitä idean toteuttamista vielä liian pitkälle ja rajoiteta näin

ideointia. 

YMPÄRISTÖNVAIHDOS

Toiselle sopii kollektiivinen vuorovaikutteinen ääneen ideointi, ku-ten ideariihi. Toinen tarvitsee om

aa aikaa ja tilaa ajatella, kolmas

haluaa inspiroitua ympäristöstä, m

usiikista, luonnosta tai jostain m

uusta. Ideointia voidaan oppilaiden kanssa herätellä ympäristössä.

Lähdetään pois totutusta oppimisym

päristöstä, esimerkiksi taide-

näyttelyyn, ulos luokasta koulun muihiin tiloihin tai kävelylle. Ym

-päristön vaihdos aktivoi ajattelua laatikon ulkopuolelle, siellä aukeaa uusi m

aailma uusine ärsykkeineen. 

SATTUMANVARAISUUS

Välillä oma ajattelu rajoittaa ideointia. M

ieli sanoo, ettei näin voi tehdä. Keksijän aivoja voidaan herätellä toim

imaan toisin ottam

alla avuksi sattum

anvaraisuus eli random-tekniikka. Siinä katsotaan sat-

tumanvaraisesti esim

erkiksi lähimm

än kirjan sivulta 34 kolme sanaa,

joiden avulla etsitään ratkaisua suunnitteluongelmaan. Valitut sanat

voivat tuntua aluksi kovin epäsopivilta, mutta luovasti yhdistellen

suunnitteluongelmaan löytyy varm

asti täysin uudenlaisia ratkaisu-ja. O

pettajan rooli on keskeinen siinä, että oppilaita kannustetaan hulluttelem

aan. Poikkeamalla tavanom

aisesta voidaan löytää uusia ideoita ja tuotem

uotoilumatkasta tulee hauskem

pi. Nyt ei ole oikeita

tai vääriä vastauksia.

VUODEN HUONOIN TUOTE -KISA

Vuoden huonoin tuote -kilpailu madaltaa kynnystä ideoida. Kilpai-

lussa suunnitellaan tuote, joka on suunniteltu mahdollisim

man huo-

nosti. Pyritään siihen, että1. sen käyttäm

isen opettelu vie aikaa, 2. on vaikea nähdä, m

itä käyttötarkoitusta varten se on, 3. on vaikea tietää, m

iten päin sitä käytetään, mistä sen saisi päälle,

ja onko siinä vaarallisia osia tai toimintoja tai m

ikä nappi aiheuttaa m

itäkin, 4. tuotteen käyttäm

inen on noloa tai siitä tulee pelokas tai paha m

ieli, 5. tuotteella pystyy hädin tuskin tekem

ään tehtäväänsä, 6. on vaikea m

uistaa hetken päästä, että miten sitä käytettiinkään ja

7. tuotetta on helppo käyttää väärin, ja sitä käytettäessä esiintyy m

elkein aina virheitä. Vuoden huonoin tuote -palkinnonsaaja vali-taan äänestyksellä.

5455

MITÄ X TEKISI

Uusien ideoiden syntym

iseksi on hyvä välillä hypätä toisen saappai-siin. Kun m

iettii esimerkiksi, m

itä Aku Ankka tekisi, saattaa löytää suunnitteluongelm

aan aivan uudenlaisen näkökulman. Ryhm

ille voidaan jakaa täysin erilaisia henkilöitä, m

m. poliitikoita, julkisuu-

den henkilöitä, satuhahmoja. Presidentti Trum

pin ratkaisut kuulos-tavat varm

asti kovin erilaisilta kuin Äiti Teresan. M

uistetaan, mitä hullum

pi idea, sen parempi! Vaikka hullutte-

luun annetaan lupa, on mahdollista, että oppilaat m

ieltävät poik-keavat ideat vain hassutteluksi. M

utta mitä jos ihan oikeasti, jotain

aivan mahdottom

alta kuulostavaa ideaa lähdettäisiinkin viemään

eteenpäin. Kouluruokailun parantamiseksi Yhdysvaltain presidentti

Trump palkkaisi varm

asti huippukokkeja laittamaan ruokaa. M

iksi ei voisi kutsua eri huippukokkeja kouluun ja haastaa heitä suunnit-telem

aan herkullisempia annoksia kouluruokailuun?

KOSKA JA MUTTA Tarkastellaan om

aa aihetta erilaisten käyttäjien kannalta. Jos on hah-m

oteltu eri käyttäjätyyppejä, niitä voi käyttää apuna. Muistellaan,

mitä sellaista käyttäjät ovat m

aininneet tai mitä itse on havaittu, m

il-lä saattaisi olla m

erkitystä suunnitelman kannalta. Kirjoitetaan ai-

heeseen liittyen virke, joka sisältää sanat ”koska” ja ”mutta”. 

ÄÄNESTYS Jos eri ideoista täytyy valita yksi jatkoon, järjestetään äänestys. Sen voi toteuttaa helposti värillisillä tarralapuilla, jolloin jokaiselle värille sovitaan yhteinen m

erkitys. Esimerkiksi liikennevalojen värim

erki-tykset toim

ivat hyvin. Idealle annetaan joko vihreää tai punaista va-loa, tai keltaisella idea vielä m

ietityttää. Oppilaat kiertävät luokassa

ja jättävät kukin yhden värillisen palautteen jokaisen työn viereen. Äänestys voidaan toteuttaa m

yös värillisillä papereilla omilta pai-

koilta, jolloin oppilaat nostavat valitsemansa väripaperin ilm

aan.

Tieto- ja viestintätekniikka saadaan mukaan erilaisilla ilm

aissovel-luksilla, jolloin oppilaat äänestävät anonyym

isti omilta laitteiltaan

tai luokkaan järjestetään yksi äänestyspiste. Jokaisella on yksi ääni käytettävänä, ja sovellus laskee lopuksi äänestystuloksen.

4. LUO

NN

OSTELU

Luonnostelussa ideat saavat muodon. ldeoita yhdistellen ja jalostaen pääs-

tään luonnostelemaan ratkaisua. Luonnosteluvaiheessa ideoista alkaa hah-

mottua tuote tai palvelu. Suunnitteluprosessin kannalta on keskeistä käyttää

erilaisia visuaalisia malleja ideoinnin pohjalta. Tässä vaiheessa on tärkeää

ymm

ärrettävyys ja asian hahmottam

inen kaksi- ja kolmiulotteisen luonnos-

telun avulla. Luonnosteluun sopivat nopeat menetelm

ät. Tärkeää on ideoi-den tarkentam

inen, ei niinkään vielä työn jälki.

LUONNOSTELUHARJOITUS

Oppilaita voi kannustaa m

atalan kynnyksen luonnosteluun näyttä-m

ällä esimerkkejä suunnittelijoiden luonnoksista ja erilaisista teknii-

koista. Annetaan tehtäväksi yksinkertaisen, helposti tunnistettavan esineen esittäm

inen piirtäen 30 sekunnissa. Nopean luonnostelun

harjoitus madaltaa kynnystä luonnosteluun ja helpottaa tyhjän pa-

perin kamm

oa, sekä opettaa, kuinka vähällä piirtämisellä ajatus on

tunnistettavissa. Toisinaan vain muutam

a viiva riittää. 

IDEATAULU

Ideataulun avulla visualisoidaan suunnitelmaa. Ideataulun voi koota

yhdistelemällä eri paikoista kerättyä kuvam

ateriaalia, omia piirus-

tuksia, värejä ja erilaisia materiaaleja. Lisäksi siihen voidaan laittaa

materiaalinäytteitä, referenssikuvia, om

ia luonnoksia, tekstiä ja kysy-m

yksiä. Ideataulussa alkaa hahmottua kokonaisuus, jota on helpom

-pi hallita, kun eri elem

entit ovat kaikkien nähtävillä. Suunnitelmaan

5657

liittyvän ideataulun rakentamiseen sopivat m

yös digitaaliset sovel-lukset, kuten Pinterest. Jos ollaan suunnittelem

assa jollekin toiselle, on ideataulu hyvä tapa esitellä ajatuksia suunnittelun alkuvaiheessa. Siihen voidaan palata tarkentam

aan suunnitelmaa prosessin aikana

ja katsoa onko alkuperäinen idea pysynyt mukana suunnittelun ede-

tessä.

MATERIAALIEN M

AAILMA

Usein tehtävänantovaiheessa materiaalivalinta on vielä auki ja oi-

kean toteuttamistavan löytäm

inen vaatii rohkeaa kokeilua. Yksi m

ahdollisuus materiaalilähtöiseen työskentelyyn on rakentaa luok-

kaan muotoilupiiri, eli järjestää kierrettäviä työpisteitä, joissa on eri

materiaali- ja/tai valm

istustekniikoita. Syntyykö eri materiaalista

uusia ideoita? Rajoittaako materiaali vai antaako se uusia m

ahdolli-suuksia ideointiin? 

KONSEPTI M

uotoilijoille on luontaista lähestyä suunnitteluongelmaa konsep-

tien ja ratkaisujen kautta. Konsepti on yksinkertaistettu idea tai kokoelm

a ideoita, jolla ongelmaan esitetään ratkaisua. Siinä m

ai-nitaan lyhyesti idean kannalta keskeiset tekijät, kuten m

ahdollinen kohderyhm

ä, valmistusm

ateriaali tai vaikka tuotteen nimi. Konsepti

ei sisällä tarkempaa teknistä tietoa, ellei kyseinen tekniikka ole juu-

ri idean ydin, eikä sen pohjalta suunnitelmaa voida vielä toteuttaa.

Konseptin avulla tuoteidea voidaan kuitenkin niin sanotusti myydä

muulle työryhm

älle tai työn tilaajalle. Se voi myös toim

ia eräänlaise-na tiekarttana tekijöille, koska konsepti kiteyttää sen, m

ihin pyritään. Suunnittelutyön edetessä konseptiin tehdään tarkennuksia ja sitä

testataan. Konseptin ympärille tehtyjä ratkaisuja arvioidaan suhtees-

sa tavoitteisiin. Joskus konseptin osaa pitää muuttaa tai vaihtaa se

kokonaan toiseen, jos sitä ei saada käytännössä toimim

aan tai sen vastaanotto ei vielä ole otollinen. O

n kuitenkin mahdollista, että käy

myös toisin päin. M

uotoiluprosessin tavoitteita ja tehtävänantoa voi-daan m

uokata saatujen oivallusten perusteella niin, että suunniteltu

konsepti täyttää sen päivitetyt ehdot. Toimim

atonta konseptia ei si-täkään kannata heittää roskakoriin, vaan se kannattaa säilyttää luon-noskirjassa odottam

assa sopivampia aikoja ja käyttökohteita.

5. PR

OTO

TYY

PPI

Prototyyppi on ensimm

äinen malli suunnitellusta tuotteesta. Prototyypin

avulla idea saa muodon. Se on luonnostelun tuloksena syntyneen ajatuksen

mietitym

pi versio, joka pitää ensin tarkentaa ja sitten rakentaa. Se kannattaa toteuttaa siten, että saadaan m

ahdollisimm

an paljon uutta tietoa käyttämät-

tä turhaa aikaa ja materiaaleja sellaiseen, m

ikä ei kerro suunnitelman kan-

nalta uusia asioita. Prototyypin avulla on tarkoitus ymm

ärtää lisää suunni-telm

asta. 

PROTOTYYPPI ELI ENSIMM

ÄINEN TESTIVERSIO

Prototyyppi on ensimm

äinen malli suunnitellusta tuotteesta. Sen

avulla tuotteen toiminnallisuutta ja ulkonäköä arvioidaan kolm

iulot-teisesti. Se voidaan tehdä esim

erkiksi muovailuvahasta, askartelum

a-teriaaleista, om

pelemalla tai rakentam

alla, riippuen tuotteesta. Teh-tyjen havaintojen perusteella on m

ahdollista tehdä vielä muutoksia

tuotteeseen tai koko tuoteideaan. 

KÄYTTÖTAPA

Miten jokin tuote ohjaa käyttäm

ään sitä oikein? Voiko kaikkia käyt-tötarkoituksia nähdä, ja onko joillakin tuotteilla niitä m

onta? Oh-

jaavatko jotkin käyttömahdollisuudet tuotteen käyttötapaa enem

-m

än oikeaan suuntaan (esim. kaulim

ella voi hakata taikinaa, mutta

pyörivä rulla ohjaa enemm

än kaulimisen suuntaan)? Rakennetaan

prototyyppi ja testatataan, ohjaako tuote käyttämään sitä oikein. Pro-

totyyppiä voi muokata huom

ioiden perusteella toimivam

maksi. 

5859

VIRTUAALITODELLISUUS (VR) JA LISÄTTY TODELLISUUS (AR)

Virtuaalitodellisuutta (VR) voi käyttää suunnittelun ja tuotteistam

i-sen tukena. Suunnittelijat saattavat hyödyntää sitä koko suunnitte-luprosessin ajan, jolloin alkuun tehdään 3D

-luonnoksia ja lopuksi tuotteen tarkem

pia malleja esittelykäyttöön. Virtuaalinen m

alli so-pii esim

erkiksi käyttäjätestaukseen ja palautteen keräämiseen testi-

ryhmiltä. Lisätyn todellisuuden (AR) avulla päästään kokeilem

aan om

ien ideoiden toimivuutta oikeassa ym

päristössä. Haluttuja ele-

menttejä voidaan lisätä aitoon ym

päristöön, kuten luokkatilaan tai koulun pihalle. 3D

-mallintam

iseen ja lisättyyn todellisuuteen pääs-tään tutustum

aan erilaisilla maksuttom

illa sovelluksilla. Ideoita voi-daan testata m

yös kuvankäsittelyn kautta.

3D-MALLINNOS JA 3D-TULOSTUS

Tietokoneesta on apua suunnittelussa. Ideaa voi kehittää kolmiulot-

teiseksi ja oikeaan mittakaavaan tietokoneavusteisesti. 3D

-tulostusta varten m

alli on tallennettava sopivaan tiedostomuotoon. Esim

erkik-si Tinkercad on ilm

ainen ohjelma, joka on selainpohjainen ja ei vaadi

ohjelman asentam

ista omalle koneelle. Se sisältää runsaasti valm

iita m

alleja, joita voi käyttää oman tekem

isen lähtökohtana. Suunnitte-lun voi aloittaa m

yös aivan alusta. Useilla kouluilla ja esimerkiksi

kirjastoissa on saatavilla 3D-tulostim

ia ja apua sekä niiden että oh-jelm

ien käyttöön.

OPEN SOURCE DESIGN

Tutustutaan open source designiin. Open source -m

uotoilussa suun-nitelm

ia ja tietoja jaetaan avoimesti m

uidenkin käytettäviksi ja kehi-tettäviksi. Taustalla on yhtäältä kehittyvä tekniikka, m

ikä mahdollis-

taa ideoiden jaon ja valmistuksen m

uun muassa 3D

-tulostimilla tai

CNC-koneilla. Keskeistä on m

yös idea globaalista hyödystä. Jaetun tiedon avulla edistetään yhteisten ongelm

ien ratkaisuja ja nopeute-taan kehitystä halutulla alalla. O

pen source designia voi hyödyntää om

an prototyypin teossa, jotta kaikkea ei tarvitse aloittaa aivan alus-ta.

VIDEO

Tuotteen käytöstä voidaan tehdä myös video, joka havainnollistaa

tuoteidean. Video voi olla mainosvideo tai opetusvideo, vain m

ie-likuvitus on rajana. Videolle voidaan sopia vaikka kolm

e leikkausta, jotka suunnitellaan etukäteen ja toteutetaan ilm

an leikkausohjelmaa,

nauhoittamalla peräjälkeen. O

n inspiroivaa, kun oma tuote on jo

mainoselokuvassa.

Testaus on tärkeä vaihe. Testaaminen tapahtuu aidossa ym

päristössä proto-tyypin avulla. Testauksen olosuhteet on hyvä m

iettiä, esimerkiksi eri ajan-

kohtina voi tulla erilaisia tuloksia. Testaukseen on tärkeää ottaa mukaan

6. TESTAU

S

määritelty käyttäjäryhm

ä. Joskus voi olla parempi testata joku yksittäinen

kohta kunnolla kuin koko ideaa heikosti. Testauksella voidaan herättää laa-jem

paa mielenkiintoa projektia kohtaan.

TUOTE-ESITTELY

Tuote-esittely voidaan järjestää luokassa tai vaikka koulun käytäväl-lä, jolloin useam

pi pääsee testaamaan tuotetta. Testaajilta kerätään

palaute vapaasti, värilapuilla tai testaustulosten keräämiseen voidaan

laatia strukturoitu kyselylomake. Tuote-esittely voidaan järjestää

vaikka äidinkielen tunnilla, ns. esitelmänä.

KÄYTTÄJÄTESTAUS

Tehdään käyttäjätestaus. Pyydetään testaajaa käyttämään kehiteltyä

tuotetta. Havainnoidaan tarkkaan, kuinka käyttö onnistuu. H

alutes-sa voidaan kuvata käyttöä, jolloin voidaan m

yöhemm

in katsoa, oliko tuotteen käyttö helppoa, tuliko turhia liikkeitä, klikkauksia tai etsi-m

istä. Käydään läpi testaajan kanssa kohdat, jotka tuottivat vaikeuk-sia. O

liko tuotetta helppo käyttää, onnistuiko sen käyttö toivotulla tavalla? 

6061

Testauksessa voidaan kerätä palautetta värikkäiden tarrojen avul-la. U

utta tuotetta testaaville oppilaille ja henkilökunnalle annetaan värillisiä tarroja, joita he voivat liim

ata prototyyppiin kokeillessaan uutta tuotetta, ja kertoa niiden avulla om

asta kokemuksestaan. Tar-

rat värikoodataan esimerkiksi seuraavasti:

Vihreä – ilahduinPunainen – tässä kohtaa on vielä kehitettävääKeltainen – en ym

märtänyt tätä kohtaa

Tarrojen avulla ei saada yhtä tarkkaa palautetta kuin vaikkapa haastattelulla, m

utta se on kevyt ja helppo tapa löytää keskeisimpiä

kehityskohteita ja onnistumisia. 

VÄRIVALOT

7. JATKO

KEH

ITTELY

Prototyypin testauksesta saatuja palautteita hyödynnetään tuotteen jatkoke-hittelyssä. Kehityskierrokset m

uokkaavat tuotetta tai palvelua aina parem-

paan suuntaan. Jatkokehittelyä on hyvä tehdä laajemm

alla joukolla. Vielä on m

onenlaisia mahdollisuuksia kehittää ideaa eteenpäin.

KEHITYSKOHTEET

Jatkokehittely voidaan aloittaa esimerkiksi luokittelem

alla kerättyjä havaintoja ja palautteita. N

e voi luokitella esimerkiksi sen perusteel-

la, miten helppo m

uutokset on toteuttaa tai miten iso joukko niitä on

toivonut. Ensin voidaan myös yrittää löytää tärkeim

mät kehittelyn

kohdat, esimerkiksi valitsem

alla kolme eniten palautetta kerännyttä

asiaa. Jatkokehittelyssä voidaan m

yös hyödyntää useamm

an vaihtoeh-don m

allia, jossa suunnitelmaa m

uutetaan vaihtoehtoisiin suuntiin. Täm

ä on erityisen hyvä tapa silloin, jos toivottuja muutoksia ei voida

toteuttaa samaan suunnitelm

aan. 

TUOTEKUVAT

Mahdollisia nettisivuja ja julistetta tehdessä tarvitaan suunnitelluis-

ta tuotteista tuotekuvat. Suunnitellaan rekvisiitta kuviin ja mietitään

ympäristö, jossa tuotetta halutaan kuvattavan. O

pitaan, että jokai-nen elem

entti kuvassa kertoo tarinaa tuotteesta ja rakentaa tuotteen brändiä. Täm

ä tehtävä mahdollistaa m

yös studiokuvauksen perustei-den oppim

isen.

Tehdään omalle tuotteelle käyttöohje. Taustatutkim

uksena voidaan etsiä ja analysoida jo olem

assaolevien laitteiden käyttöohjeita. Sa-m

alla pohditaan, miten käyttöohje saataisiin palvelem

aan mahdolli-

simm

an monia, m

yös niitä, jotka eivät ymm

ärrä ohjeen kieltä. Ote-

taan selvää, mitkä asiat ainakin tulisi kertoa heti, esim

erkiksi kohdat, jotka voivat olla vahingollisia käyttäjälle tai laitteelle. Sam

oin tutki-taan, m

itä väärinymm

ärryksen mahdollisuuksia ohjeissa esiintyy.

Samoin on hyvä kiinnittää huom

iota ohjeen pituuteen ja sen materi-

aaliin: onko sitä mahdollista lukea m

yös samalla tuotetta käytettäes-

sä? Onko se luettavissa vain virtuaalim

uodossa? Miten tuotteen eri

osat ja niiden toiminnot voisi esittää m

ahdollisimm

an vähillä kuvil-la, jollei jopa vain yhdessä kuvassa? 

KÄYTTÖOHJE

GRAAFINEN SUUNNITTELU

Harva tuote on olem

assa ilman tuotem

erkkiä tai logoa. Tuotemuo-

toilun tehtävänä voidaan suunnitella tuotteelle sitä ilmentävä nim

i ja ulkoasu. Tuotteelle on m

ahdollista suunnitella pakkaus tai roikku-lappu, riippuen tuotteesta. M

ikä olisi osuva nimi tuotteellesi? M

il-lainen kirjoitusasu sopisi nim

een parhaiten? Muistetaan selkeys ja

skaalautuvuuus. Tuotemerkin tai logon olisi hyvä toim

ia niin isona kuin pienessäkin koossa.

6263

8. LAN

SEERAU

S

Lanseerauksella saavutetaan halutun kohderyhmän tietoisuus. Lanseeraus

voi olla näyttely, tuotekuvien esittely tai esimerkiksi uuden palvelun tai kon-

septin pitchaus eli hissipuhe, jossa ideaa esitellään ja myydään ytim

ekkäästi ja tiiviisti käyttäjille, koulun m

uille oppilaille, vanhemm

ille, rahoittajille, oppilaskunnalle tai m

uulle halutulle kohderyhmälle.

Työn saaminen valm

iiksi on palkitsevaa ja sen lanseeraus myös palaut-

taa mieliin m

uotoiluprosessin vaiheet. Lanseeraustilaisuudessa voidaan keskustella opitusta ja jakaa kokem

uksia ja tuntemuksia m

atkan varrelta. Yhdessä voidaan pohtia, m

itä ollaan opittu, mikä on ollut haasteellisinta ja

mikä hauskinta.

NÄYTTELY

Tuotemuotoiluprojektin valm

istumista kannattaa juhlistaa! O

ppilaat kokevat onnistum

ista, kun suunnitellut tuotteet pääsevät näyttelyyn. N

äyttelypaikkana voi toimia koulu tai projektin teem

a voi antaa vihjeitä julkisen näyttelypaikan löytym

iseksi. Vai miltä kuulostaisi

näyttely terveyskeskuksessa, juna-asemalla, vanhainkodissa tai kir-

jastossa? Näyttelyperinteisiin kuuluu m

yös, että näyttelyä juhliste-taan avajaisissa, jossa tarjoillaan pientä syötävää ja juotavaa. Sam

alla voidaan jakaa m

yös todistukset. 

Tuotteet voidaan esitellä myös om

illa nettisivuilla. Tämä voi olla ai-

noa tapa esitellä töitä, tai nettisivut rakennetaan täydentämään pe-

rinteistä näyttelyä. Virtuaalinen näyttely on helppo koota valmiille

nettisivupohjalle, jollaisia netistä löytyy ilmaiseksi. N

äyttelyä varten tuotteista otetaan oppilaiden suunnittelem

ia ja ideoimia tuotekuvia.

Muotoiluprosessin kulkua on m

ahdollista esitellä blogin kautta. Va-lokuvaam

inen ja kirjoittaminen voidaan tehdä pareittain, m

ikä mah-

dollistaa kaikkien osallistumisen blogin tekem

iseen. Jokainen tunti dokum

entoidaan ja kurssin lopussa kuvat ja kirjoitukset kootaan yh-teiseen blogiin. Sam

alla tutustutaan netissä toimim

isen sääntöihin ja vastuuseen. 

NETTISIVUT

Tutustutaan AR-tekniikkaan. AR-juliste tehdään omasta tuotteesta.

Julisteen voi tehdä valitsemallaan ilm

aisella AR-Creator -ohjelmal-

la. Tähän suositeltavia ohjelmia ovat D

rag and Drop -tyyliset ohjel-

mat, kuten Blippbuilder (toim

ii selaimessa https://www.blippar.com

/build-ar). Lisää ohjelm

ia löytyy hakusanoilla “free AR creator”. Voidaan m

yös yhdessä käydä läpi, mitä on AR (Augm

ented Reali-ty), ja m

iten se eroaa VR:sta (Virtual Reality). Aiheeseen tutustutaan

etsimällä niistä tietoa. Tehdään AR- ja V

R-tekniikoista Venn-dia-gram

mi. Piirretään kaksi ym

pyrää lomittain, ja ym

pyröiden päälle-käiseen osaan kirjoitetaan AR- ja V

R-tekniikkoja yhdistäviä tekijöi-tä, ja ulkopuolelle jääviin ym

pyrän osiin erottavia tekijöitä. 

PITCHAUS

Pitchaus on tiivis ja myyvä (m

ax 5 min) m

yyntipuhe omasta tuot-

teesta. Pitchauksen ideana on vakuuttaa mahdolliset sijoittajat si-

SOME

Muotoiluprosessin aikana on hyvä m

ahdollisuus ohjata oppilaita fiksuun som

en käyttöön. Lanseerauksen ohessa voidaan harjoittaa m

uotoiluprosessin aiheelle sopivaa somem

arkkinointia ja näky-vyyttä. Prosessin aikana voidaan dokum

entoida suunnitteluproses-sia ja luoda esim

erkiksi oma instatili projektille.

AR-JULISTE

BLOGI

6465

joittamaan tuotteeseen. Pitchatessa herätetään m

ielenkiinto heti m

yyntipuheen alussa, tuodaan esiin tuotteen vahvuuksia ja annetaan esim

erkkejä siitä, miten om

a tuote erottuu kilpailevista tuotteista, jos sellaisia on. Pitch kannattaa suunnitella ja harjoitella hyvin. Sen voi videoida kännykällä. Koululla voi pitää m

yös oman Leijonan luola

-tapahtuman!

Muotoiluprosessin aikana kehitetylle tuotteelle voi tehdä m

ainosvi-deon. M

ainosvideon ideana on vakuuttaa kuluttajat tuotteen erin-om

aisuudesta. Ensin tehdään käsikirjoitus videolle, päätetään ku-vauspaikat, lavastus, rekvisiitat ja esiintyvien henkilöiden vaatetus. Puheenvuorot kannattaa opetella kunnolla ja harjoittelu on m

yös tärkeää ennen videointia. Jos on m

ahdollisuus mikrofonin käyt-

töön, sitä kannattaa käyttää – se tekee äänen laadusta paremm

an. M

ainosvideolle tehdään kuvakäsikirja eli storyboard. Siinä määritel-

lään videolla nähtävät kuvakulmat. Ja sitten kuvaam

aan! Sen jälkeen tehdään editointi, tekstitykset ja lisätään m

ahdollisesti vielä ääniä tai m

usiikkia.

JULISTE

Jos tuotetta ei ole vielä oikeasti olemassa, tuoteidea m

yydään tai esi-tellään tuotantoon posterin eli julisteen avulla. Siihen kerätään tar-vittava tieto tuotteesta sekä esim

erkiksi esityskuva tai valokuva pro-totyypistä. Julisteessa kannattaa keskittyä olennaisim

paan ja karsia kaikki ylim

ääräinen pois. Vähemm

än on enemm

än -periaate sopii tähänkin kohtaan. 

Julisteen parissa työskentely voi olla omana tehtävänään laajakin

ja sisältää ideoinia sen muodosta ja sisällöstä, nokkelista kielikuvista

ja mainostesteistä. Aina tähän ei ole kuitenkaan aikaa. Tällöin julis-

te toteutetaan mahdollisim

man yksinkertaisesti esim

erkiksi valmiin

pohjan avulla.

9. ARV

IOIN

TI

Arvioinnin tulee olla monipuolista. M

uotoiluprosessin aikana on mahdolli-

suus hyödyntää erilaisia arviointimenetelm

iä, ja toteuttaa myös itse- ja ver-

taisarviointia. Erilaiset lyhytarviointitekniikat ja arkipäivän kohtaaminen

oppilaan kanssa voivat olla riittäviä antamaan tietoa siitä, m

iten työskentely ja tavoitteiden saavuttam

inen sujuvat. Prosessin lopuksi voidaan yhdessä käydä yhteistä m

atkaa läpi ja pohtia opittua. MUOTOILUKOM

PASSI liite 1. M

uotoilukompassi on m

uotoiluprosessiin tehty itsearviointilomake.

Lue lisää s. 36–37 ja katso liite 1.

TIKKATAULU liite 5.

Piirretään tikkataulu arviointipohjaksi tai käytetään liitettä 2. Jae-taan ym

pyrä neljään sektoriin. Mietitään kolm

een sektoriin valmiiksi

väittämiä, joita oppilaat arvioivat (esim

erkiksi itsearviointiväittämiä

osasin toimia ryhm

ässa, kuuntelin ohjeet ja toimin niiden m

ukaan, onnistuin hyvin parityössä jne.). N

eljänteen sektoriin oppilas voi itse asettaa itselleen om

an tavoitteensa, jota arvoi. Oppilaat tekevät ar-

vioinnin itsenäisesti tikkatauluun: mitä parem

min on om

asta mie-

lestään onnistunut, sitä lähemm

äksi keskustaa piirretään rasti sek-torille. 

KÄSIPALAUTE Jokainen piirtää toisen kätensä ääriviivat paperille. Sen jälkeen jo-kainen kirjoittaa paperille piirretyn käden eri sorm

iin arvioitavia asioita.Peukku: M

issä onnistuin? Etusorm

i: Huom

ioin tämän ensi kerralla parem

min.

Keskisormi: Täm

ä ei mennyt hyvin.

MAINOS

6667

Nim

etön: Tämä tuntui m

ielekkäältä. Pikkurilli: Vielä yksi asia.. (peukku: peukku ylös, etusorm

i “soosoo”, keskisormi ylös, nim

etön: kihlasorm

us - tunteet, pikkurilli: pikkuhuomautus)

PIKAPEUKUT, LIIKENNEVALOT Peukutus on helppo ja nopea arviointi, m

ikäli loppukeskustelulle ei jää aikaa. (Peukku ylös, jos onnistuit tänään tavoitteissasi. Peukku ylös, jos ryhm

änne toimi tänään hyvin ja peukku alas, jos ryhm

än toim

innassa on parantamisen varaa tm

s.). Peukutuksen jälkeen voi-daan vielä jatkaa keskusteluin. Luokan ovenpieleen voi m

yös laittaa kuvat peukuista ylös, sivulle ja alas. Luokasta lähtiessään jokainen läpsäyttää sitä peukkua, joka kuvastaa om

aa arviointia annetusta ai-heesta (esim

erkiksi miten tunti m

eni omalta osaltani? m

iten ryhmä-

työmm

e sujui? oma m

otivaationi työskennellä tänään tms.). Sam

a voidaan toteuttaa m

yös oven pielessä olevia liikennevaloja läpsäyt-täm

ällä (esimerkiksi punainen: työskentely ei etene, keltainen: kohta

päästään liikkeelle, vihreä: hyvin sujuu, edetään).

BINGO, TAITOTILKKUTÄKKI

NELIKENTTÄPALAUTE liite 3. N

elikenttäpalaute on mukaeltu SW

OT-m

enetelmästä, jota käytetään

usein muotoiluprosessin eri vaiheissa. Taululle tehdään nelikenttä,

jossa ensimm

äiseen kenttään piirretään merkiksi aurinko, toiseen

puolipilvinen-symboli, kolm

anteen sadepilvi ja neljänteen kenttään ukkossym

boli. Työrupeaman tai prosessin lopuksi jokainen voi kir-

joittaa tarralapuille palautteen työskentelystä esimerkiksi seuraavasti:

aurinko=tämä yllätti, puolipilvinen=tätä lisää, sadesää=herätti kysy-

myksiä, ukkonen=tästä en pitänyt

VERTAISARVIOINTI Vertaisarviointia voi tehdä ryhm

ässä, jossa kaikilla on turvallista olla. Vertaisarviointi kohdistuu tavoitteisiin, ei persoonaan, ja tavoit-teiden tulee olla kaikkien oppilaiden tiedossa. Vertaisarviointia kan-nattaa tehdä pienin askelin. Ensin harjoitellaan pareittain m

yönteis-ten huom

ioiden tekemistä toisen työstä tai työskentelystä. Sam

alla harjoitellaan, m

iten annetaan perusteltu palaute. Kun vertaisarvioin-nin tekem

inen on jo tuttua, voidaan harjoitella myös rakentavan pa-

lautteen antamista. O

n myös tärkeää harjoitella m

yönteisen ja kiel-teisen palautteen vastaanottam

ista vertaiseltaan. Miltä tuntui saada

palautetta? Miten se auttaa työssäni eteenpäin?

SPARRAUS liite 2. O

pettaja sopii vertaisarviointiparit. Parit perehtyvät toistensa töihin. H

e heittävät arpakuutiota vuorollaan, ja antavat parilleen palautetta arpakuution valitsem

an kohdan mukaan. (Tai oppilas valitsee halua-

mansa kolm

e palautekohtaa alla olevalta listalta.) d

VAIKUTELMA: Kerro vaikutelm

asi työstä.  d

VAROITUS: Kerro, mitä kohtaa työssä voisi vielä parantaa.

d IDEA: Anna joku lisäidea työhön. 

d PARASTA: Kerro, m

ikä on paras kohta työssä.

Bingolomakkeessa on ruudukko, jossa jokaisessa on yksi väittäm

ä. Työskentelyn jälkeen jokainen värittää ne väittäm

ät, joista tunnilla suoriutui (esim

erkiksi kuuntelin muita, arvostin m

uiden mielipitei-

tä, kerroin oman m

ielipiteeni, autoin ryhmän jäsentä, kehuin toista,

tein annetut tehtävät jne.). Päätetään yhteisesti, mitä tapahtuu, kun

saa bingon. Ruudukko voi olla myös taitotilkkutäkki, jonka toivotaan

tulevan kokonaan väritetyksi prosessin lopuksi. Harjoiteltavat taidot

(esimerkiksi opin perustelem

aan mielipiteeni, opin käyttäm

ään ide-ointim

enetelmää) käydään yhdessä läpi prosessin aluksi, ja niitä ar-

vioidaan pitkin prosessia. 

6869

d VARASTA: Kerro, m

itä voisit varastaa työstä omaan työhösi.

d TSEM

PPI: Sano jotain myönteistä tai tsem

ppaavaa työn tekijälle.

TIMANTTISTA TYÖTÄ! liite 4.

KEHÄARVIOINTI Piirretään taululle ym

pyrä. Jokainen saa siirtää vuorollaan taululle sanan, joka kuvaa työskentelyä yhdessä. Jos sanan m

erkitys on to-teutunut, asetetaan se ym

pyrän keskelle, mikäli se ei ole toteutunut,

asetetaan se kehän ulkopuolelle. Sama voidaan tehdä paperilla pöy-

dän äärellä. Keskustelua käydään yhteisesti. Hyviä tuloksia syntyy,

kun annetut sanat on etukäteen yhdessä asetettu tavoitteiksi, ja nii-den saavuttam

ista arvioidaan prosessin aikana.

KUVIEN KAUTTA Kuvien kautta on joskus helpom

pi puhua vaikeistakin asioista. Ase-tellaan erilaisia kuvakortteja pöydälle/lattialle. Jokainen saa valita kuvakortista yhden, joka sopii parhaiten kuvaam

aan omaa fiilistä,

olotilaa, tunnelmaa, tai m

uuta ohjeen mukaista asiaa (esim

erkiksi valitse kuva, joka kuvastaa sitä olotilaa, joka sinulla oli työskentelyn aluksi ja toinen kuva, joka kuvastaa olotilaasi nyt; valitse kuva, joka kuvastaa ryhm

äsi tunnelmaa m

ielestäsi parhaiten; valitse kuva, joka kuvastaa sitä, m

iltä sinusta tuntuu työskennellä tässä ryhmässä jne.).

Asetutaan istumaan piiriin. Jokainen saa vuorollaan esitellä valitse-

mansa kuvan ja kertoa, m

iten se kuvastaa omia tuntem

uksia tms.

Kaikille annetaan kertomisrauha, puhetta ei välttäm

ättä komm

entoi-da laisinkaan. M

yös lyhyt komm

entointi voi olla mukavaa, ohjaaja

osaa toimia parhaiten tilanteen ja ryhm

än mukaan.

LAIVA

Yhteisessä arviointikeskustelussa omaa tunnetilaa pääsee ilm

aise-m

aan, kun voi sijoittaa itsensä laivan miljööseen. Vaihtoehtoina ovat

esimerkiksi veteen tippum

inen, huippukannella oleilu, pohjakerrok-sessa m

ajailu, pelastusveneessä oleminen tai vaikka m

erikapteenina toim

iminen.

YHTEINEN TARINANARU

Välineet: teippiä, narua 2–4 metriä, kolm

envärisiä tarralappujaTeipataan seinään pitkä naru, josta toinen pää edustaa m

uotoilu-prosessin alkua ja toinen pää loppua. Annetaan jokaiselle oppilaalle kaksi tarralappua kustakin (3) väristä, jolloin jokaisella on yhteensä kuusi tarralappua. Sovitaan yhteisesti, että yhden värisiin lappuihin jokainen kirjoittaa kaksi m

erkittävää kokemusta työskentelyn ajalta,

yksi kumm

allekin lapulle. Seuraavaksi kirjoitetaan kaksi haastavaa hetkeä tai kokem

usta uudelle värille. Kolmannen värisiin lappuihin

kirjoitetaan kaksi parasta hetkeä prosessin ajalta. Kirjoitetaan aina yksi asia yhdelle lapulle.

Kun kaikki ovat itsekseen kirjoittaneet ajatuksensa, siirrytään na-run äärelle. Jokainen käy vuorollaan lisääm

ässä ensin omat m

erkittä-vät hetkensä narun siihen kohtaan, m

issä vaiheessa prosessia on sen kokenut, ja kertoo sam

alla ääneen (ainakin toisen) lappunsa ajatuk-set. Seuraavaksi kerrotaan haasteellisista hetkistä vuorotellen sam

al-la lisäten niitä narun ala- tai yläpuolelle. Kolm

annella kierroksella kaikki kertovat parhaista hetkistään yhteisen prosessin ajalta. 

Annetaan luokkatoverille vahvuustimantti asiasta, jonka hän on

hoitanut erityisen hyvin. Opettaja sopii vertaisarviointiparit, jolloin

kaikki oppilaat saavat oman arvioinnin. Tim

anttiin liitetään lapulle kirjoittam

alla kuvaus vahvuudesta, josta se annetaan. Timantteja voi

mokin aikana jakaa yhden tai useam

man kerran. Tim

anteista voi lo-puksi rakentaa vahvuuskaulakorun.

kuva Laura Oja

7071

SIL

VIA

DI IO

RIO

Muotoilija ja m

uotoilupedagogi Silvia di Iorio on ohjannut Skidiakatem

ian mediam

uotoilukerhoa ja toiminut D

esigna-katem

ian ohjaajana lukion muotoiluajattelun kurssilla. Tähän

julkaisuun Silvia on kirjoittanut menetelm

ien lisäksi mm

. kappaleen vastuullisesta m

uotoilusta. Silvialle vastuullisen m

uotoilun rooli on keskeinen halutunlaisen tulevaisuuden luom

isessa, myös leikkim

ielisyys ja osallisuuden jakaminen

oppilaille ovat tärkeitä sisältöjä opetustyössä.

YH

TEISTYÖ

LLÄ!

Designm

useon ja Ornam

on Helsingin Kulttuurikeskuksen

tukemaa m

uotoilukasvatustoimintaa on toteutettu vuodesta

2010 alkaen. Aluksi muotoilua tarjottiin lapsille ja nuorille

harrastuksena Muotoilun Skidiakatem

ia -iltapäiväkerhoissa. Kehityshankkeessa M

uotoilukasvatus kouluihin muotoilijat

loivat koulujen käyttöön opetusmenetelm

iä, jotka perustu-vat heidän am

matissaan käyttäm

iin suunnittelumetodeihin.

Vuodesta 2018 siirryttiin koulupäivän sisälle, jolloin muo-

toilijasta tuli opettajan työpari. Muotoilun Skidiakatem

ia sai rinnalleen varttuneem

mille oppilaille suunnatun D

esignaka-tem

ian. H

ankkeen sydän on tiivis yhteistyö amm

attimuotoilijoiden

kanssa. Tavoite on, että tutustutaan ja otetaan haltuun muo-

toilijoiden käyttämiä työskentelym

enetelmiä osaksi opetusta.

Hankkeen tuloksia on hyödynnetty M

uotoilupakin lisäksi osana O

pinkirjon ja Designm

useon valtakunnallisia muotoi-

lukasvatuksen opettajien täydennyskoulutuksia ja julkaisussa M

atka palvelumuotoiluun – opas opettajalle (2017). Skidia-

katemia/D

esignakatemia -hanke on edelleen käynnissä ja ke-

hitystyö jatkuu.

MU

OT

OIL

UN

SK

IDIA

KA

TE

MIA

JA D

ES

IGN

AK

AT

EM

IAN

AT

AL

IA R

ITA

RI

Opetushenkilöstön

pitkäkestoiset täydennyskoulutukset

MOKKI: M

uotoilulla monialaisuutta, osallisuutta ja yhteisöl-

lisyyttä sekä MOKKI: Tuotem

uotoilua ja teknologiaa monia-

laisesti kokosivat opettajia yhteen eri puolilta Suomea m

uo-toilukasvatuksen äärelle. O

petushallituksen kustantamissa

koulutuksissa tutustuttiin museoihin oppim

isympäristöinä,

kuultiin monialaisesti m

uotoilijapuheenvuoroja, saatiin am-

Sisustusarkkitehti ja suunnittelija Natalia Ritari on toim

i-nut Skidiakatem

ian #olerohkea -iltapäiväkerhon ohjaajana alakoulussa ja D

esignakatemian ohjaajana yläkoulussa. Ker-

hossa pureuduttiin koulukiusaamiseen, ja designlinjalaisten

kanssa tartuttiin keinoihin parantaa hyvinvointia tilasuunnit-telun keinoin. N

atalialle on tärkeää funktionaalinen, kestävä ja käyttäjälähtöinen suunnittelu, eläm

yksien luominen ja hy-

vinvoinnin edistäminen m

uotoilun keinoin.

LIN

DA U

KK

ON

EN

Teollinen muotoilija Linda U

kkonen on erikoistunut me-

kaniikkasuunnitteluun ja ohjelmointiin. Linda on ollut D

e-signakatem

ian muotoilijana yläkoulussa, jossa hän jakoi

osaamistaan m

uun muassa 3D

-mallinnuksen, koodauksen

ja robotiikan parissa. Tässä julkaisussa on Lindan laatimia

muotoilum

enetelmiä ja tehtäväideoita. Lindan kiinnostuksen

kohteita ovat digitaaliset valmistusm

enetelmät, ohjelm

oinnin käyttö 3d-m

allinnuksessa ja teknologia yleisesti.

MO

KK

I 1 J

A M

OK

KI 2

7273

mattim

uotoilijoita koulujen oppitunneille, tutustuttiin uusiin teknologioihin start up -yrityksissä, kokeiltiin m

uotoilupro-sessin

käyttämistä

monialaisten

oppimiskokonaisuuksien

tiekarttana ja päästiin keskustelemaan toisten opettajien

kanssa yli kuntarajojen. Opinkirjon ja D

esignmuseon järjes-

tämien koulutusten m

yötä kehitettiin Muotoilupakki.fi-sivus-

to, Muotoilupakki-m

enetelmäkortit, m

uotoiluprosessijuliste kouluille, täm

ä kirja ja paljon muita m

ateriaaleja maksutta

koulujen käyttöön.

MU

OT

OIL

UP

AK

KI.F

I M

uotoilupakki.fi on muotoilukasvatuksen m

ateriaalipankki. M

uotoilupakki.fi-sivustolle on koottu MOKKI-koulutusten

anti ja runsaasti muuta m

ateriaalia. Muotoilupakissa on opet-

tajien toteuttamia m

uotoilullisia mokkiprojekteja m

uiden opettajien hyödynnettäviksi, ajankohtaista tietoa m

uotoilu-kasvatuksesta, m

uotoilumenetelm

iä ja iso määrä m

ateriaalia vapaasti tulostettavaksi. M

uotoilupakki täydentyy jatkossa-kin.

DE

SIG

NM

US

EO

Kansainvälisesti arvostettu Designm

useo on suomalaisen

muotoilun valtakunnallinen vastuum

useo. Designm

useo si-jaitsee H

elsingissä. Designm

useo tutkii, kerää, tallentaa, do-kum

entoi ja esittää muotoilua Suom

essa ja kansainvälisissä kiertonäyttelyissä. D

esignmuseossa kehitetään suom

alaista m

uotoilukasvatusta yhteistyössä muiden toim

ijoiden kanssa. M

useossa on aina runsaasti tarjontaa kouluille. Tutustu mu-

seoon itsenäisesti, kulje oppaan kanssa tai työskentele työpa-jassa.

KE

HIT

TÄ

MIS

KE

SK

US O

PIN

KIR

JO

Kehittämiskeskus O

pinkirjo on lapsi- ja nuorisotyön palve-lujärjestö, jonka perustehtävä on tukea kouluja niiden kehit-tym

isessä jäsentensä oppimista ja hyvinvointia synnyttäviksi

oppimiskeskuksiksi. O

pinkirjo luo tutkimustietoon pohjau-

tuvia käytännöllisiä ratkaisuja opettajille ja ohjaajille. Kehi-tystyön keskeisin sisältö on yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja osallisuuden kehittym

istä tukevien menetelm

ien ja mallien

kehittäminen. Tilaa m

ateriaaleja maksutta, kutsu kouluttajak-

si tai anna vinkkejä uusien materiaalien kehittäm

iseen.

OR

NA

MO

Ornam

o ry on vuonna 1911 perustettu muotoilualan asian-

tuntijajärjestö. Jäsenistö koostuu alan korkeakoulutetuista am

mattilaisista, jotka työskentelevät m

uun muassa sisustus-

arkkitehtuurin, teollisen muotoilun, kaluste-, tekstiili- ja vaa-

tesuunnittelun, pakkaussuunnittelun, palvelumuotoilun, di-

gitaalisen suunnittelun, muotoilukasvatuksen, taidekäsityön

ja taiteen aloilla. Ornam

o tekee tiivistä yhteistyötä muotoi-

lusta kiinnostuneiden yritysten ja muiden toim

ijoiden kanssa ja vaikuttaa m

uotoilun edistämiseen m

yös kansainvälisesti.

75

LIIT

E 1M

UO

TOILU

KOM

PASSI Itsearviointi

EMPA

TIA

Osaan asettua toisen asemaan.

Osaan kuunnella muita.

Osaan suunnitella toisille.

Kyllä Toisinaan En vielä

IDEO

INTI

Käytän erilaisia ideointimenetelm

iä.Arvostan m

uiden ideoita.Olen avoin m

uiden ideoille.Jaksan kehittää ideoita eteenpäin.Työskentelen kannustavasti.LU

ON

NO

STELU

Osaan yhdistellä erilaisia tietoja ja taitoja.Osaan kehittää ideoita eteenpäin.Osaan kiteyttää ideoista ratkaisun.PR

OTO

TYY

PPI

Osaan  muuttaa idean käytännön kokeiluksi.

Osaan toteuttaa ideasta testiversion.TESTA

US

Osaan järjestää testauksen.Osaan kerätä käyttäjiltä palautetta eri tavoin.Löydän kohdat, jotka vaativat kehittäm

istä.JA

TKOKEH

ITTELY

Osaan hyödyntää testaajilta saatua palautetta.Osaan valita oikeita asioita kehitettäväksi.LA

NSEER

AU

S

Osaan esitellä kehitetyn tuotteen, palvelun tai sovelluksen.Arvostan tehtyä työtä.

YH

TEISTYÖ

- JA V

UO

RO

VA

IKUTU

STAID

OT

Osaan toimia yhdessä m

uiden kanssa.Osaan perustella m

ielipiteeni.Osaan kuunnella m

uita.Osaan esittää kysym

yksiä.

kaikki liitteet tulo

stettavissa ww

w.m

uoto

ilupakki.fi

7677

LIIT

E 2TIK

KATA

ULU

Kirjoita sektoreille arvioitavat tavoitteet. Arvioi, miten olet onnistunut tavoitteen saavut-

tamisessa. M

itä paremm

in olet onnistunut, sitä lähemm

äksi keskustaa merkitse kullekin

sektorille X.

10

86

42

LIIT

E 3N

ELIKEN

TTÄ

PALA

UTE

7879

LIIT

E 4SPA

RR

AU

SKOR

TIT

d1

d2

d3

d4

d5

d6

vaikutelm

aK

erro vaiku

telma työ

stä.

d1

varoitu

sK

erro, mitä ko

htaa työ

ssä voisi

vielä paran

taa.

d2

ideaA

nna jo

ku lisäid

ea työ

hön.

d3

parastaK

erro, mikä o

n p

aras ko

hta työssä.

d4

varastaK

erro, mitä vo

isit varastaa työ

stä om

aan työ

hösi.

d5

tsemppi

Sano jo

tain m

yönteistä

tai tsemppaavaa

työn tekijälle.

d6

8081

LIIT

E 5TIM

AN

TTISTA TY

ÖTÄ

OSA

LLISUU

SY

HTEISÖ

LLISYY

SM

ON

IALA

ISUU

S

OPPIM

ISEN O

SOITTA

MIN

ENO

SALLISTA

VA

ARV

IOIN

TI

d Miten suunnittelem

me yhdessä oppilaiden kanssa?

d Miten oppilaat osallistuvat päätöksentekoon?

d Miten oppilaat osallistuvat arviointiin?

d Ketkä ovat m

ukana? (opettajat, oppilaat, m

uu hlökunta)

d Miten ja m

issä vaiheessa otetaan m

ukaan/hyödynnetään muita ryhm

iä, luokkia?

d Miten otetaan yhteisön tiedot ja

taidot käyttöön (vanhemm

at, muu

hlökunta, 3. sektori, nuoriso- ja kirjastotoim

i jne.)

d Kenelle lanseerataan? Miten?

d Mitä oppiaineita m

ukana?

d Mitkä tavoitteet? Miten tavoitteet tuodaan oppilaille tiedoksi?

d Mitä yhteisön tietoja ja taitoja otetaan käyttöön

(vanhemm

at, muu hlökunta, 3. sektori, nuorisotoim

i jne.)

d Mitä oppim

ispaikkoja ja oppimisym

päristöjä käytetään?

Huomioi TEEMAPÄIVÄT,

JUHLAT, AJANKOHTAISET ASIAT

AIK

ATA

ULU

RESU

RSSIT

Milloin ja miten toteutetaan?

Montako tuntia/päivää?

Mitä materiaaleja, välineitä tm

s. käytetään? Miten aikaa resurssoidaan?

Miten prosessi tallennetaan? Mitä tuotoksia - blogi, oppimispäiväkirja, raportit, portfoliot...?

Mitä ja miten arvioidaan? Milloin arvioidaan? Mitä arviointityökaluja käytetään?

LAA

JA-A

LAISEN

OSA

AM

ISEN A

LUEET

L1 Ajattelu ja oppimaan oppim

inenL2 Kulttuurinen osaam

inen, vuorovaikutus ja ilmaisu

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

L4 MonilukutaitoL5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaam

inenL6 Työeläm

ätaidot ja yrittäjyysL7 Osallistum

inen, vaikuttaminen ja kestävän

tulevaisuuden rakentaminen

TEEMA

, ILMIÖ

MO

KKISUU

NN

ITTELUN TU

EKSIL

IITE 6

M O K K I6

Matka tuotemuotoiluun – opas opettajalle antaa käytännön vinkkejä muotoilukasvatuksen toteuttamiseen kouluissa ja oppilaitoksissa. Kirjassa kerrotaan muotoilusta ja muotoilukasvatuksesta, ja siinä kuvataan esimerkkien kautta koulujen muotoiluun keskittyviä monialaisia oppimiskokonaisuuksia. 

Kirjan toisessa osassa on runsaasti ideoita muotoiluprosessin toteut-tamiseen. Muotoilumenetelmät ja tehtävävinkit tarjoillaan luontevasti muotoiluprosessin eri vaiheisiin linkittyen. Kirjassa on myös menetel-miä muotoiluprosessin aikana opitun arviointiin.

Muotoilu on mahdollisuus, joka on meistä jokaisen ulottuvilla. Muotoilu vaikuttaa meihin ja me vaikutamme siihen. Tarttuessamme muotoiluun siitä voi tulla oma supervoimamme.