Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 2

Iloisen ilmeen urheiluareena

Curling, hiihto, lasten pulkkamäki, juoksu, pyöräily, rullaluistelu...

Avoinna automaatilla klo 7 - 22www.vahterusring.� info@kuntoputki.� Tervetuloa!

Puh. 02 844 3939Liljalaaksonkatu 2723500 Uusikaupunki

VOI HYVÄ TAVATON,mitä Mänttä-Vilppulassa on ryhmille!

Mänttä-Vilppulan matkailutoimisto. R. Erik Serlachiuksen katu 2, 35800 Mänttä.P. 03 488 6841, info@manttavilppulamatkailu.fi www.manttavilppulamatkailu.fiKysy lisää ryhmäpaketeista:

• Tulokahvit Serlachius-museo Gustafin Sissi-kahvilassa.

• Serlachiuksen tarina filminä ja opastus Gustafissa.

• W.G. Palmqvistin suunnittelema Mäntän kirkko upeine puuveistoksineen.

• Lounas Joenniemessä Autereen tuvalla.• Opastus taidemuseo Göstassa.• Ostoksia ja lähtokahvit Vilpun Vintissä

tai sisustuskeskus Myllyrannassa.

ESIMERKKEJÄ PAKETEISTA:• Tutustuminen vuonna

1928 valmistuneeseen Mäntän kirkkoon.

• Lounas Peltolan luomutilalla.

• Matka Vehkaniemen tilalle kauniissa maisemissa.Sämpyläkahvit talonpoikaismiljöössä.

• Opastus taidemuseo Göstalla.• Lounas kahvila-ravintola

Autereen tuvalla.• Konsertti Taidekeskus Honkahovissa:

tasokasta kamarimusiikkia, jonka jälkeen kahvit Café Honkahovissa.

www.kotimaassa.fi3

TÄSSÄ NUMEROSSA

Erikoishaastattelussa Sami Kapanen ................. 4-5

Alue-esittelyssä Pohjois-Savo ............................ 6-51

Museot ja näyttelyt ......................................... 52-71

Ajankohtaista ....................................................... 72

Reissun päällä ...................................................... 75

Kansikuva Kuopiosta Puijon näkötornin juurelta © Kuopion Matkailupalvelu Oy / Jukka Hakala

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

Matkailu kotimaassa.fi -lehtitoimitus@kotimaassa.fiwww.kotimaassa.fi2. vuosikerta

Päätoimittaja:Ahti Oksman puh. 0500 439 857ahti.oksman@kotimaassa.fi

Toimitussihteeri:Eeva Oksman puh. 0500 439 863eeva.oksman@kotimaassa.fi

Toimittajat:Matleena Ikonen puh. 0400 302 066matleena.ikonen@kotimaassa.fi

Suvi Rosellipuh. 0440 437 362suvi.roselli@kotimaassa.fi

Anne Pentti anne.pentti@kotimaassa.fi

Valokuvaaja:Joni Rantasalo puh. 0400 316 414joni.rantasalo@adphoto.fi

Myyntipäällikkö:Marjut Koikkalainenpuh. 050 512 5311marjut.koikkalainen@kotimaassa.fi

Taitto:Mainostoimisto Penboxpuh. 044 375 3254www.penbox.fi

Painopaikka:Jaakkoo-Taara Oywww.jt.fi

Internet-sivut ja verkkolehti:webmaster@kotimaassa.fi

Julkaisija:Menuetti Group Oypuh. (02) 841 8404asiakaspalvelu@menuetti.fiwww.menuetti.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

puh. (02) 841 8404

myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus

Tilaushinnat (5nroa) -määräaikaistilaus 30 €

-kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 €

Kestävän kehityksen ajatuksesta on muodostunut yleismaail-mallinen valtavirtaus, johon nyt

jo suhtaudutaan kaikkialla vakavasti. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan nykyisten sukupolvien tarpeiden tyy-dyttämistä vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta omien tarpeidensa tyydyttämiseen. Kestävä kehitys kattaa niin ekologisen, talou-dellisen, sosiaalisen kuin kulttuurisen ulottuvuudenkin.

Kestävyys on myös tärkeä menestystekijä, sillä ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia toimintansa ympäristövaikutuksista. Tietoisuus matkailun vaikutuksista ympäristöön on lisääntynyt, ja menestyvän yrityksen on kyettävä vastaamaan asiakkaan odotuksiin. Matkailijat osaavat vaatia yrityksiltä myös näyttöjä ja selvityksiä todistukseksi kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisesta.

Matkailuyritys, joka huomioi kestävän kehityksen jokapäiväi-sessä toiminnassaan, luo itsestään positiivisen kuvan asiakkai-den silmissä. Tyypillisimpiä toimenpiteitä on veden ja energian säästäminen sekä jätteiden lajittelu ja uusiokäyttö. Todellinen ympäristövastuu merkitsee kuitenkin – ei vain lakisääteisen ympäristönsuojelun tasoa – vaan sen selvää ylittämistä, sitoutu-mista ympäristönsuojelun periaatteisiin ja toiminnan tulokselli-suutta ympäristönsuojelussa.

Luonto on matkailun keskeinen vetovoimatekijä, ja matkai-lutoiminta perustuu usein luonnonympäristön tarjoamiin toimin-nallisiin ja esteettisiin kokemuksiin. Keskeistä kestävyyden kannalta on tunnistaa ympäristön ja matkailualueen kantokyky. Matkailukehityksen tulee pysyä voimakkuudeltaan ja suuntauk-seltaan sellaisena, että sen paine luonnonympäristöä kohtaan pysyy kantokyvyn alapuolella niin nykyisen kuin tulevienkin sukupolvien aikana. Ympäristöstään vastuun kantava kohde houkuttelee matkailijoita, mikä näkyy myös matkailuelinkeinon hyvinvointina.

Kestävän matkailualueen kehittämisessä keskeistä on pai-kallisuuden arvostaminen ja esiintuominen. Ei pidä haikailla sitä, mitä muualla on. Huomio tulee kiinnittää oman alueen omaleimaisuuteen, imagoon ja identiteettiin. Näitä kehittämällä saavutetaan kestävä kehitys, joka varmistaa kohteen pitkäaikai-sen elinkelpoisuuden parantaen sen kilpailumahdollisuuksia. Taloudellista hyötyä tavoitellaan pitkällä tähtäimellä tavoitteiden saavuttamista jatkuvasti seuraamalla.

Lähimatkailu on mitä suurimmassa määrin kestävän kehityk-sen mukaista. Matkailemalla kotimaassa tuemme niitä kestävän matkailun pyrkimyksiä, joihin valtiona ja maakuntina olemme sitoutuneet. Tässä numerossa esittelemme Pohjois-Savoa, joka muun Suomen tavoin tarjoaa loistavia matkailuelämyksiä ryhmil-le, perheille ja yksittäisille matkailijoille - positiivisesti, lähellä.

Ahti Oksman

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 4

Erikoishaastattelu

Erikoishaastattelussa huippujääkiekkoilija ja KalPan pääomistaja

Sami Kapanen

Eeva Oksman Joni Rantasalo

1. Kuka olet ja miten luonnehtisit itseäsi?

Olen Sami Kapanen, nykyisin toimisto-työhön sopeutuva ex-kiekkoilija.

2. Mitä kaikkea tehtäviisi kuuluu?

Toimenkuvani on melko kirjava. Siunaan meidän toimistolla tehtä-vät myynti-, mainos- ja markkinoin-ti-ideat. Samoin olen mukana pelaa-jahankinnoissa. Toimenkuvan mukana tulevan vastuun myötä haluan asioiden myös kulkevan minun kauttani.

3. Olet mahdollisesti palaamassa jälleen kaukaloon. Kuinka paljon vietät aikaasi nyky-ään jäällä?

Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan, mutta en ole palaamassa kaukaloon. Vietän jäällä aikaa 1-2 kertaa viikossa, eli saman ajan viikossa kuin ennen päivittäin.

4. Mitkä ovat seuraavat tavoitteesi ja suunnitelmasi vuodelle 2011?

Sopeutuminen normaaliin työrutiiniin jatkuu varmasti vuoden 2011 puolelle. Kuntoilupohjaisen liikunnan rytmittäminen omaan rutiiniin on vielä työn alla. Työssä tavoitteina on seuran kehittäminen ja kilpailukyvyn parantaminen.

www.kotimaassa.fi5

5. Olet KalPa Hockey Oy:n toimitusjohtaja. Aiotko pysytellä jääkiekon parissa, vai kiin-nostaisiko sinua myöhemmin kansanedusta-jan ura monien muiden urheilijoiden tavoin?

Politiikan saralla en ole ollut aktiivinen. Ajankohta elämässäni ei anna myöten heit-täytyä johonkin uuteen nykyisen työn lisäksi. Kiekkoilussa on vielä paljon saavutettavaa, joten energia ja aika tulevat suuntautumaan edelleen sinne.

6. Vietit 13 vuotta Pohjois-Amerikassa. Mikä sai sinut palaamaan Suomeen ja Kuopioon?

Sekä pettymys ja turhautuminen omaan rooliin Philadelphia Flyers:ssa että halu pala-ta Kuopioon auttamaan KalPaa.

7. Mitä Suomi sinulle merkitsee?

Kotimaata, johon ollut hieno palata. Olen ylpeä suomalaisuudesta.

8. Mitä kuopiolaisuus sinulle merkitsee?

Paljon. En ole syntynyt täällä, mutta koen olevani savolainen. Minua koh-

dellaan oman kylän poikana, josta olen otettu.

9. Onko oma käsityksesi Suomesta muuttu-nut asuttuasi ulkomailla?

Arvostus on kasvanut. Olen huomannut, ettei kaikki ole itsestään selvää. Meillä on omat ongelmamme, mutta kaiken kaikkiaan asiat ovat täällä hyvällä mallilla.

10. Mitä asioita Suomesta tiedetään ja ket-kä suomalaiset tunnetaan Pohjois-Amerikan jääkiekkopiireissä?

Yleisesti ottaen sauna ja kylmät talvet lumineen tuntuvat olevan se yleistieto Suomesta. Ja tietenkin joulupukki. Kiekossa tunnetaan nykyiset siellä pelaavat sekä heidän lisäkseen esim. Jari Kurri ja Esa Tikkanen.

11. Kuinka paljon liikut nykyään Suomessa ja maailmalla?

Maailmalla en ole pariin vuoteen juurikaan liikkunut, mutta kotimaassa pelien perässä pitkin ja poikin Suomea kylläkin. Kesällä olisi tarkoitus tutustua kotimaahan mahdollisesti rengasmatkalla. Aiemmin kauteen valmistau-tuminen on rajoittanut kesämatkailua, mutta nyt olisi tarkoitus nähdä Suomea.

12. Mitä esittelisit ulkomaalaisille vierail-lesi Suomesta?

Kaikki suomalaiset kaupungit ovat kesällä kauniita. Kesällä näyttäisin joitakin linnoja

ja kartanoja historiallisessa mielessä. Mökkeily on mukava elämys, kuten

silloiset naapurini totesivat käydessään täällä joitakin

vuosia sitten.

Kuopiossa olisi tietenkin käytävä. Päiväristeily Kallavedellä, sekä Puijon torni. Torilta ja kauppahallilta eväät mukaan!

13. Miksi suomalaisten matkailijoiden pitäisi mielestäsi tulla Savoon?

Savo on kaunis paikka, jossa löytyy virik-keitä joka lähtöön. Ihmiset ovat rentoja, lup-sakoita savolaisia, kuten sanotaan. Kuopio on ehdottomasti tutustumisen arvoinen.

14. Mikä on oma mielipaikkasi Suomessa ja paras paikka Savossa?

Helsingissä on aina kiva käydä, mutta ei ole Kuopion voittanutta. Savosta Kuopion li-säksi mainio paikka matkailla on Tahko, jossa löytyy aktiviteettia sekä kesällä että talvella.

15. Miten ja missä vietät lomasi?

Viime kesänä lomailtiin perheenä USA:ssa. Talo on vielä myymättä ja kävimme siellä tar-kistamassa tilanteen. Tulevana kesänä olisi kiva kiertää Suomea ja tutustua kotimaahan. Loikoillen tai aktiviteettia tehden, riippuu kohteesta.

16. Onko Suomessa jokin paikka, jossa haluaisit käydä, mutta et vielä ole käynyt?

Lappi. Olisi pakko koettaa vaellusta…

17. Kiteytä Savo kolmeen sanaan.

Tervetuloa kaikille Savoon!

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 6

Pohjois-Savo

Pohjois-Savo Matleena Ikonen

Matkailu on elinkeino, jossa tarjontaa on paljon ja kilpailu eri toimijoiden kesken monesti kovaa. Erityisesti Suomen kokoisessa pienessä maassa on tärkeää saada matkailijajou-kot juuri omaan kohteeseen. Pohjois-Savossa on päätetty puhaltaa yhteen hiileen ja

toimia yhdessä matkailijoiden houkuttelemiseksi alueelle. Maaliskuussa avattava verkkopalvelu finlandlakeland.com tuo alueen koko matkailutarjonnan helposti löydettäväksi.

Suomalaiset matkailu-yritykset ovat usein pieniä perhe- tai muutaman hen-gen yrityksiä. Yrittäjillä ei monesti ole markkinoinnin koulutusta tai kokemusta, mikä vaikeuttaa oman palvelun esille saamista. Lisäksi matkailun markkinointi on siirtynyt kasvavalla nopeudella internetiin ja myös verkossa tapahtuva suora kaupankäynti on lisääntynyt hurjaa vauhtia, mikä vaatii yrittäjältä nettimarkkinoinnin tietämystä ja

osaamista.

Pitkäjänteistä työtä

Pohjois-Savossa on tehty mää-rätietoisesti työtä alueen matkai-lutarjonnan esiin nostamiseksi. Viimeisten vuosien aikana on keskitytty erityisesti sähköisten

palvelujen kehittämiseen.

– Pohjois-Savossa on vahvoja matkailukoh-teita, joiden esittely on kuitenkin ollut hyvin hajanaista, kertoo Kuopion Matkailupalvelu Oy:n toimitusjohtaja Jari Piirainen.

– Tavoitteenamme on nyt koota koko Pohjois-Savon matkailutarjonta yhteen pai-kaan helposti löydettäväksi.

FinlandLakeland -verkkopalvelu palve-lee sekä matkailijaa että paikallisia mat-kailuyrittäjiä: matkailijalle verkkopalvelu tarjoaa kokonaisnäkemyksen Pohjois-Savon matkailutarjonnasta sekä mahdollisuuden tehdä varauksia, ja yrittäjille paikan päästä esittelemään palveluitaan helposti.

– Tarkoitus on, että portaalin avulla niin isot kuin pienet maakunnan matkailuyrittäjät voivat tarjota tietoa palveluistaan matkaili-joille, Piirainen sanoo.

aukeaa matkailijalle portaalissa

www.kotimaassa.fi7

Pohjois-Savo

Piirainen vertaa portaalia tavarataloon, jossa yhden katon alla toimii useita yrityksiä.

– Näissä asioissa kannattaa yhdistää voi-mavarat. Uskomme, että jos tavaratalossa on monipuolisesti yrittäjiä, se kiinnostaa lopulta myös asiakkaita, Piirainen näkee.

Portaalin pohjatiedoiksi siirtyy nykyisen kuopioinfo.fi -sivuston laaja tietomäärä Kuopion seudusta sekä Savon Matkailun alueesta. Pikkuhiljaa verkkopalveluun tullaan nostamaan mukaan mahdollisimman hyvin myös Pohjois-Savon muita matkailuherkkuja mm. Varkauden ja Iisalmen seuduilta.

– Palvelu kehittyy koko ajan. Uskon, että mitä paremmin hanke lähtee käyntiin, sitä enemmän se kiinnostaa yrittäjiä myös jatkos-sa, Piirainen sanoo.

Lähtökohtana palvelu

Vaikka maailma sähköistyy ja matkailun myyminen ja ostaminen siirtyy yhä enene-vässä määrin verkkoon, ei Pohjois-Savossa kuitenkaan ole haluttu unohtaa matkai-lun peruselementtiä – palveluasennetta. FinlandLakeland -verkkopalvelun kehittämi-seen on panostettu paljon aikaa ja lähtö-kohtana on ollut asiakkaan eli matkailijan palveleminen.

aukeaa matkailijalle portaalissa

Finlandlakeland.com on paitsi kattava matkailutiedon keskittymä, myös matkaili-jan kannalta tärkeä palvelu, jossa voi tehdä varauksia ja ostoksia.

FinlandLakeland verkkopalvelun taustalta löytyy Kuopion Matkailupalvelu Oy, joka on Kuopion kaupungin omistama alueellinen matkailun kehittämisyhtiö. Vuodesta 1974 lähtien toiminut yhtiö hoitaa myös perin-teistä matkailuneuvontaa Kuopio-Infossa ja jatkossa siis entistä laajemmin ja tehokkaam-min myös verkossa. Kuopion Matkailupalvelu vastaa verkkopalvelun käytännön toteutta-misesta, ja Pohjois-Savon liitto on mukana rahoittajana.

Sisällöllä on merkitystä

FinlandLakeland -verkkopalvelun tärkeim-mässä roolissa on oikea ja ajantasainen sisältö. Tämän vuoksi palvelussa olevaa sisältöä hallinnoidaan laajalla rintamalla siten, että myös alueen matkailutoimijat

voivat ylläpitää omia tietojaan. Näin voidaan varmistaa se, että tietoa etsivälle matkailijal-le on tarjolla mahdollisimman monipuolista ja oikeaa informaatiota.

Sisältöä portaaliin tuottavat myös itse matkailijat, jotka luonnollisesti ovat parhaita tahoja arvioimaan matkailupalveluiden tasoa. Asiakkaiden tuottama tieto välittyy te-hokkaimmin ja aidoimmin sosiaalisen medi-an kanavissa, minkä vuoksi FinlandLakeland -verkkopalveluun nostetaan esille voimak-kaasti erilaisissa yhteisöpalveluissa synty-vää sisältöä. Tämä nopeuttaa ja helpottaa

viimeisimmän tiedon välittymistä ja tarjoaa realistisen

kuvan siitä, miten matkailijat kokevat saa-mansa palvelun. Parhaimmillaan verkkopal-velu auttaa siis myös matkailuyrityksiä oman toimintansa kehittämisessä.

Verkkokauppa aukeaa myös

Verkossa tapahtuva kaupankäynti lisääntyy, mutta aivan kaikki matkailuyritykset eivät ole vielä saaneet tuotteitaan ja palveluitaan sähköisesti varattavaksi. FinlandLakeland -verkkopalvelu tarjoaa pohjoissavolaisille yrityksille uuden, helpon kanavan, jossa tarjota palveluitaan myös suoraan verkossa varattaviksi.

FinlandLakeland -verkkopalvelussa on oma varausjärjestelmänsä, mutta matkailijalle lisäarvoa tuo se, että palvelusta löytyy myös muissa varausjärjestelmissä olevia varattavis-sa olevia tuotteita. Näin asiakkaan ei tarvitse kiertää eri järjestelmissä etsiskelemässä itselleen soveliainta palvelua, vaan yhdeltä luukulta voi katsastaa tarjonnan mahdolli-simman kattavasti.

Finland Ice Marathon Kuva: Risto Antikainen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 8

Pohjois-Savo

Kuopiota voi hyvällä syyllä kutsua Savon sydämeksi. Kuopio on ny-kyaikainen ja kehittyvä kaupunki,

jossa osataan antaa arvoa aidolle savo-laiselle kulttuuriperimälle. Rikas tapah-tuma- ja kulttuurielämä onkin leimal-lista Kuopiolle, jossa tapahtuu ympäri vuoden.

Matkailijalle Kuopio tarjoaa paljon. Kaupungin monissa kulttuurikohteissa ja -tapahtumissa riittää katsottavaa ja koetta-vaa niillekin, joille Kuopio on jo tuttu kohde. Ensimmäistä kertaa Kuopiossa vierailevaa saattaa viehättää kaupungin ainutlaatuinen tunnelma ja huikeat maisemat, jotka avautu-vat jalkojen juureen Puijon näkötornista.

Huipulle!

Puijo torneineen lienee tunnetuin Kuopion monista matkailukohteista. Ensimmäinen torni nousi Puijon mäelle jo 1800-luvun puolivälissä ja nykyinen, torneista kolmas, pystytettiin vuonna 1963. Upeasta 75 metriä

korkeasta tornista avautuu henkeä-salpaavat näky-

mät yli järvien leimaaman savolaismaiseman ja Kuopion kaupungin. Vierailu huipulla on elämys sekä päivällä että illan pimennyttyä: päivänvalossa silmiä hivelevät kauniit mai-semat, iltaisin tornista voi ihailla kaupungin valoja. Puijon pyörivässä torniravintolassa nautitaan maisemasta ja hyvästä ruoasta Suomen parhailla ikkunapaikoilla.

Tornin juurella sijaitsee idyllinen ja perinteikäs Hotelli Puijon Maja. 18:lla huoneellaan Puijon Maja ei koolla komeile, mutta upeiden liikunta- ja ulkoilumaastojen keskellä Puijon Maja tarjoaa rauhallisen lepopaikan niille, jotka haluavat välttää kaupungin keskustan kuhinoita. Hotellissa on myös juhla- ja tilausravintola, jossa on tanssittu häitä ja vietetty muita juhlia jo vuosikymmenten ajan.

Pienet kokoukset järjestyvät Puijon Majalla helposti, lähellä kaupungin keskustaa, mutta silti omassa rauhallisessa ympäristössään.

Kaunis Kallavesi risteillen

Sisävesiristeilyt ovat Kuopion paras-ta antia. Kallavedelle pääsee Kuopion Matkustajasatamasta – parhaimpana risteilyaikana lähtöjä on jopa kolmekymmen-tä päivässä. Kuopion Roll Risteilyjen laivat vievät vieraansa tulevana kesänä Alahovin viinitilalle, joka on hieno otos Suomen kesää. Lisäksi Roll Risteilyt tekevät useita Kallavesi-risteilyjä päivässä

Kutsu kuuluu KuopioonMatleena Ikonen Kuopion Matkailupalvelu

www.kotimaassa.fi9

mukaan lukien erilaiset

teemaristeilyt ja M/S Ukko-laivan lounasristeily. M/S Queen R jatkaa kier-roksiaan Kuopion uuden uljaan Saaristokaupungin ympäri. Samalla reitillä näet upean Kallavettä hal-kovan Saaristokadun. Roll Risteilyjen lisäksi paikal-lisreittiristeilyjä järjestää myös Koski-Laiva Oy. Lähes kaikissa laivoissa on ravin-tolapalvelut.

Kuopio tanssii, soi, näyttelee, maalaa, veistää…

Kulttuurin tekemisellä on Kuopiossa pitkät perinteet, ja rikas kulttuurielämä leimaa kaupunkia edelleen. Esimerkiksi Kuopion kaupunginteatterin juuret ulottuvat aina

1900-luvun alkuun ja Kuopion Näytelmäseuran perustamiseen. Vuosien ja vuosikymmenten ai-kana Kuopiossa on noustu lavalle ensin harrastelija- ja myöhem-min ammattilaisvoimin. Vahva teatterikulttuuri on Kuopiossa edelleen voimissaan: kaupungin-teatteri esiintyy talvisin peräti kahdella näyttämöllä tuoden oh-jelmistoon monipuolisesti sekä uusia että klassikkonäytelmiä niin Suomesta kuin ulkomail-takin. Vuoden teatteriksi 2007 valittu moderni Tanssiteatteri Minimi yllättää vauhdikkailla ja puhuttelevilla esityksillään.

Kuopion Musiikkikeskus on maakun-nan musiikkielämän sydän, joka puolestaan hemmottelee matkailijoita monipuolisilla ja tasokkailla musiikkielämyksillä - kon-serttikauden ollessa kuumimmillaan talon estradilla esittäytyy kotimaisten viihdetaitei-lijoiden parhaimmisto sekä Kuopion kaupun-ginorkesterin kapellimestari- ja solistivieraat eri puolilta maailmaa.

Kuopio Tanssii ja Soi -tapahtumaa on järjestetty Kuopiossa jo yli 40 vuotta, ja siitä on muodostunut Kuopion käyntikortti ja yksi maamme eturivin kulttuuritapahtumista. Kesällä 2011 Kuopioon saadaan jälleen huip-putanssijoita niin Suomesta kuin muualta maailmasta ja yleisökin pääsee jälleen osal-listumaan mm. tanssikursseille ja tanssimara-toniin. Ensi kesänä Kuopion kansainvälisillä viinijuhlilla juhlitaan viinijuhlahistorian kenties eksoottisinta vierasta, Brasiliaa! Elokuvan ystäville Kuopiossa järjestetään vuosittain Vilimit-elokuvatapahtuma, joka viime vuonna keräsi yli 5000 kävijää.

Kuopion museot kunnioittavat alu-een talonpoikaista ja teollista historiaa. Mielenkiintoisia kohteita ovat esimerkiksi J.V. Snellmanin kotimuseo siinä talossa, jossa Snellman asui Kuopion aikanaan, tai Kuopion Automuseo, innokkaiden auto-harrastajien museo, jossa he esittelevät kunnostamiaan vanhoja menopelejä. Peräti yhdeksän museon ja VB-valokuvakeskuksen näyttelyt houkuttelevat Kuopion kesässä.

Taide kuuluu kaikille

Taiteen ystävän kannattaa pistäytyä luo-vien alojen keskus Myllyssä, jossa taiteilijat ja käsityöläiset esittelevät ja myyvät töitään. Myllyssä edustettuina ovat mm. graafikot, valokuvataiteilijat, pukusuunnittelijat ja maa-larit. Myllyssä kädentaidot ja taide kohtaavat kävijän luonnollisesti ja vuoropuhellen, ja kävijälle tarjoutuu ainutlaatuinen tilaisuus seurata taiteilijoita työssään.

Opetusministeriön tavoiteohjelman mukaan kansalaisten hyvinvointia tulisi lisätä kulttuurin ja taiteen keinoin – tavoitteena on jokaisen oikeus ja tasa-arvoinen mahdol-lisuus kokea taide sekä itse tehden että kult-tuuritoimintaan osallistumalla. Kuopiossa tätä tavoitetta toteutettiin käytännössä viime kesän Taidetorilla, jossa taidetyöpa-jat, esitykset ja myyntikojut keräsivät kesän aikana lähes 50 000 kävijää kaupunkilais-ten ja turistien yhteiseen olohuoneeseen. Taiteilija Anja Lapin koordinoima Taidetori oli menestys, joka toi taiteen kirjaimellisesti kaiken kansan keskelle. Taidetori saa jatkoa jälleen kesällä 2011.

Kuopio on luontoa, perinnettä, kauneutta ja iloisia ihmisiä. Kuopio rikkaine kulttuuri- ja tapahtumatarjontoineen elää vahvasti tätä päivää.

www.kuopioinfo.fi

Vilkas Kuopion Matkustajasatama on myös maakrapujen suosiossa, sillä se

toimii monien tapahtumien näyttämönä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 10

Pohjois-Savo

Suomi-Filmien maisemissa

Koivumäen kartano luonnonkauniilla paikalla Kuopiossa on kuin suoraan Suomi-Filmistä: yli satavuotiaan kartanon puutar-haan saattaa helposti kuvitella sankarin ja sankarittaren kulkemassa auringonlaskussa kohti järven rantaa. Kartano ja sen ympäristö pursuavat maalaisromantiikkaa, ja viehättävä vanhan ajan tunnelma on läsnä kaikkialla.

Kartanon historia alkaa jo vuodesta 1792, jolloin Koivumäen tila muodostettiin kahden sotilasvirkatalon liikamaista isonjaon yhteydessä. Kuopiolaisen tukkukauppiaan ja laivanvarustajan Gustaf Raninin ja hänen jälkeläistensä isännyydessä kartano on

kukoistanut aina näihin päiviin saakka: ny-kyisin kartanoa isännöivät Raninin viidennen sukupolven perillinen Kirsti Dunkel ja hänen miehensä Harry.

Pitkästä historiastaan ja lähes alkuperäisen kaltaisesta miljööstään huolimatta, tai ehkä juuri siksi, Koivumäen kartano on mitä mai-nioin paikka järjestää juhlat tai nykyaikainen kokous. Kartanossa on erikokoisia kokous-tiloja aina 10 hengen emännänsalista 50 hen-kilöä vetävään juhlasaliin. Kokousvieraiden käytössä on veloituksetta valkokangas, piirtoheitin, fläppitaulu ja langaton internet-yhteys. Kokouksen kruunaavat kartanon herkulliset ruuat kahvitarjoiluineen.

Kokouksen tai virkistyspäivän yhteyteen Koivumäen kartano tarjoaa erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja, joilla on hyvä nollata ajatukset intensiivisen päivän päätteeksi. Tarjolla on mm. ratsastusta, tiimikisailua, taukojumppaa tai venyttelyä, jousiammun-taa, frisbeegolfia jne. Talvisin Savon suloisiin maisemiin voi tutustua rauhassa suihkaamal-la suksilla kartanolta lähteville hiihtoladuille tai hieman vauhdikkaammin moottorikelk-kareiteillä. Ryhmähenki vahvistuu kuin itsestään kartanon kellarisaunan lempeissä löylyissä. Koivumäen kartanossa järjestetylle kokoukselle tai vierailulle kannattaa antaa aikaa, sillä mieleenpainuvasta miljööstä nauttisi kernaasti pidempäänkin.

Kuopion alueen

Kuopio tarjoaa monenlai-sia mahdollisuuksia niin kokouspaikoiksi kuin ryh-

mävierailukohteiksi: tarjolla on kartanoita, piilopirttejä, laiva-risteilyjä ja hieman arjen luksus-takin. Kuopiosta löytyy kohteita kaikenlaisille ryhmille.

ryhmä matka- ja kokousmahdollisuudet yllättävät

Matleena Ikonen Kuopion Matkailupalvelu

www.ryhmakuopio.fi

www.kotimaassa.fi11

Kuopion alueen Rentoutuen Rauhalahdessa

Rauhalahdessa on kaksi ympärivuotista kohdetta, kylpylähotelli ja matkailukeskus.

Kylpylähotelli Rauhalahdessa kokous-taminen sujuu kuin lomalla. Kokousväelle halutaan tarjota pitkästäkin kokouspäivästä virkistävä tapahtuma, joka parhaimmillaan on luovuutta ja työkykyä parantava irtiotto. Yhdistämällä kokoukseen sopivasti vapaam-paa ohjelmaa saadaan asioista enemmän irti.

Kylpylähotellissa onnistunut kokous ei ole ainakaan puitteista kiinni. Nykyaikaisissa ja toimivissa kokoustiloissa on vakiovarusteena

veloituksetta piirtoheitin, valkokangas, fläp-pitaulu, DVD/VHS, PC, datatykki ja nopeat internet-yhteydet, ja sama varustelu saadaan tarvittaessa myös muihin tiloihin. Hotellista löytyy tiloja niin pieneen kuin suurem-paankin tilaisuuteen – tilavaan auditorioon mahtuu jopa 200 henkilöä.

Jos perinteinen neuvottelutilaformaatti tuntuu liian viralliselta, intiimimmän ja va-paamuotoisemman tilaisuuden voi järjestää vaikkapa kylpylähotellin 20 henkeä vetävässä Klubisaunassa. Sauna lämpiää tilauspohjalta, ja sen yhteydessä on oma kabinetti, jossa vaikkapa kokous ja sen yhteydessä ruokailu sujuvat pienellä porukalla mainiosti.

Matkailukeskus Rauhalahti, viiden tähden loma-alue, on myös varteenotettava vaihtoehto kokouspaikaksi, sillä matkailukes-kuksen puitteet ja palvelut soveltuvat hyvin monentyyppisten ryhmien tarpeisiin. Alueen lukuisat mökit soveltuvat lomailun lisäksi myös pienimuotoisten kokousten järjes-tämiseen kodikkaassa, luonnonläheisessä miljöössä.

Rauhalahdessa järjestetään monipuolises-ti erilaisia ohjelmapaketteja kaikenlaisille ryhmille. Luonnollisesti kylpylän altaat ja hoidot ovat aivan käden ulottuvilla, mutta niiden lisäksi ohjelma voi sisältää vaikkapa kuntoilua sisällä tai ulkona, melontaretkiä tai tiimihenkeä nostattavia leikkimielisiä kilpai-luja, joista vastaa SeikkailuKuopio. » » » (jatkuu)

ryhmä matka- ja kokousmahdollisuudet yllättävät

www.ryhmakuopio.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 12

Pohjois-Savo

Iltaohjelmaksi saattaisi istua hyvin saunomi-nen joko kylpylähotellin yhteydessä olevassa ”mualiman suurimmassa” savusaunassa tai jossain matkailukeskuksen useista sau-noista. Ruokailu tukkilaishengessä aidolla 1950-luvulta säilyneessä Jätkänkämpässä on varmasti kokemus, josta riittää muisteltavaa pitkään.

Aktiivinen ja ylellinen kokous Tahko Golden Resortissa

Golden Resort on 65 km:n päässä Kuopiosta, Tahkon uuden golfkentän laidalla sijaitseva korkeatasoinen kokous- ja vapaa-ajan keskus. Vuonna 2008 valmistuneessa Golden Resortissa on kokous-, juhla- ja ravintolatilat 250 hengelle, aulabaari, 150 hengen kesäterassi, kaksi tilaussaunaa, hyvin varustettu kuntosali, golfaajille caddiemaste-rin palvelut ja ProShop sekä 30 huipputason huvilaa.

Golden Resortin suurimpaan kokoustilaan mahtuu tuoliriveissä 250 henkilöä, luokka-muodossa 160 ja cocktailtilaisuudessa 400 henkilöä. Kahteen pienempään kokoustilaan mahtuu 18 ja 24 henkilöä. Kaikissa kokousti-loissa on TV/video, dataprojektori, valko-kangas, piirtoheitin, äänentoisto ja langaton laajakaistayhteys sekä ikkunoista avautuva kaunis maisema golfkentälle.

Golden Resortin huviloissa on neljä ma-kuuhuonetta omalla kylpyhuoneella, tilava ja toimiva olohuone-keittiö takkoineen, viihtyi-sä saunaosasto, kodinhoitohuone ja katettu terassi. Huviloissa on 10 hengen täydellinen astiasto ja ruuantekovälineet innokkaille ruuanlaittajille, mutta myös cateringpalvelun tilaaminen on mahdollista. Huvilat sopivat hyvin myös kokouksenpitopaikaksi.

Tahkon alue tarjoaa monipuolisen valikoi-man erilaisia aktiviteetteja ympäri vuoden, joten kokoukseen kannattaa aina liittää jotain mukavaa yhteistä tekemistä joko sisällä tai ulkona. Kesäaikaan on tarjolla mm. golfia kahdella 18 reiän kentällä, ratsastusta, patikointia ja vesiurheilulajeja sekä talvella 23 laskettelurinnettä ja 70 km hiihtolatuja. Golden Resort lainaa asiakkailleen kesällä polkupyöriä ja talvella potkukelkkoja ja luistimia. Valaistut hiihtoladut lähtevät aivan ovelta.

Tahko Spa – Tahkon sydän

Tahkon monipuolista vapaa-ajantarjontaa täydentää Tahko Spa: viihdekeskus, joka tar-joaa monipuolisesti vapaa-ajan aktiviteetteja. Nimensä vastaisesti Tahko Spa ei ole pelkkä kylpylä: se on myös keilahalli, kuntosali, ra-vintoloita, kappeli ja monitoimiareena. Muun muassa – ja kaikki yhden katon alla. Tahko

Spa on erinomainen ryhmämatkakohde, sillä palveluvalikoimasta löytyy varmasti jokaista ryhmän jäsentä kiinnostavaa tekemistä, oli se sitten jumppaa, rentoutumista, huvittelua tai hiljentymistä. Monipuoliset ja virkistävät tyky-ohjelmat ja ammattilaisten toteuttamat kuntotestaukset tuovat piristystä ryhmä- tai kokousmatkaan.

Kokousten järjestämiseen TahkoSpa tar-joaa erinomaiset puitteet, sillä erilaisia ko-koustiloja ja -paketteja löytyy joka lähtöön, muutaman hengen tiimipalaverista aina 600 hengen tilaisuuksiin. Tahko Span puitteet ja monipuolinen oheisohjelma pitää huolen sii-tä, että tekemistä riittää myös kokouspäivän päätteeksi. Kestipä vierailusi sitten päivän tai viikon, Tahko Spassa ei aika käy pitkäksi.

Tahko SpaSuites -lomahuoneistot Tahko Span vieressä tarjoavat lomaan luksusta. Huoneistoja on kolmea kokoa: Junior Suite, Standard Suite ja Superior Suite. Yhden makuuhuoneen lomahuoneisto on kooltaan 58 m², kahden makuuhuoneen 90,5 m² ja kolmen 116,5 m². Jokaisessa huoneistossa on oma sauna, tilava terassi ja runsaasti säilytystilaa. Tahko SpaSuites -huoneistot voi joko omistaa kokonaan tai vuokrata huoneis-ton vuodeksi. Sen voi myös antaa vuokralle niinä aikoina kun et itse käytä sitä.

Monipuolinen viihdekeskus TahkoSpa

www.ryhmakuopio.fi

www.kotimaassa.fi13

Metsäkartanossa kokous ei mene metsään – paitsi kirjaimellisesti

Rautavaaralla sijaitseva Metsäkartano on ihanteellinen paikka kaikille niille, jotka haluavat pitää kokouksensa tai viettää tilaisuutensa kaukana kaikesta, luonnon rauhassa. Metsäkartano on paikka kaikille niille, jotka arvostavat, puhdasta ilmaa ja es-teettistä ympäristöä. Korpikuusten katveessa Metsäkartanon ympäristöä leimaavat Natura 2000 -alueet naavapartaisine puineen ja rikas eläimistö. Metsäkartanon erottautumiste-kijöinä ovat eettiset toimintaperiaatteet ja kestävä kehitys. Tästä esimerkkinä on mm. se, että Metsäkartanolla käytetty sähkö tuo-tetaan kokonaan uusiutuvilla energianlähteil-lä (vanha vesivoima, tuuli, biopolttoaineet), mikä pienentää merkittävästi Metsäkartanon ympäristökuormitusta ja vahvistaa sen asemaa ympäristöä säästävän matkailun edelläkävijänä.

Metsäkartano tarjoaa erilaisia luonto-elämyksiä kaikkina vuodenaikoina. Aito erämaaympäristö luo mahtavat puitteet eri-laisille ryhmäaktiviteeteille, ilman suurempia kommervenkkejä: luonnon helmassa huo-maa, että elämykset syntyvät monesti hyvin yksinkertaisista asioista: lumikenkäretkestä, avantouinnista, melontaretkistä, suojalka-pallosta, päretöistä… Niistä on onnistunut kokous tehty!

Kaupungin kattojen yllä

Technopolis Kuopion kokous- ja saunatilat ovat taatusti ”high-tech” ja nostavat koko-uksen tai tilaisuuden kirjaimellisesti aivan toiselle tasolle. Technopolis-rakennuksen ylimmässä kerroksessa sijaitsevista kokousti-loista aukeaa huikeat näkymät yli kaupungin, mikä auttaa ehkä avaamaan katsantokantoja myös itse kokouksessa.

Technopoliksen tiloja vuokrataan eri tarkoituksiin kuten neuvotteluihin, semi-naareihin, konferensseihin, näyttelyihin ja juhliin. Tilat ja niihin sisältyvät palvelut muokkaantuvat asiakkaan tarpeiden mukaan aina aamiaistapaamisesta saunailtaan tai juhlavaan illalliseen.

Päivä on paketissa

Lähditpä Kuopion seudulle sitten kokous- tai ryhmämatkalle, vierailusi onnistumisesta vastaavat useat alueen yrittäjät. Tarjolla on monipuolisesti erilaisia ryhmä- ja kokouspa-ketteja, joista kukin ryhmä voi valita omien osallistujiensa näköisen ohjelman. Kuopion lukuisat kulttuurikohteet ja tapahtumat, mo-nipuoliset liikuntamahdollisuudet ja kaunis luonto ovat helposti ja vaivattomasti saa-vutettavissa, ja aktiviteetteja sekä erilaisia majoitusmahdollisuuksia löytyy joka lähtöön.

Suosittelemme seuraavia kohteita Kuopion alueelta:

Best Western Hotel Savonia www.savonia.comCumulus Kuopio www.cumulus.fi

Holiday Club Vesileppis www.holidayclubhotels.fi

Hotelli Isovalkeinen www.isovalkeinen.comKoivumäen kartano

www.koivumaenkartano.comKulttuuriKuopio www.k.kuopio.fi

Kylpylähotelli Kunnonpaikka www.kunnonpaikka.com

Kylpylähotelli Rauhalahti www.rauhalahti.fi

Matkailukeskus Rauhalahti www.rauhalahti.com

Metsäkartano www.metsakartano.com

Scandic Kuopio www.scandichotels.fi/kuopio

Sokos Hotel Puijonsarvi www.sokoshotels.fi

Technopolis Kuopio www.technopolis.fi

Tahko Golden Resort www.goldenresort.fi

Keskusvaraamo Tahkovuori www.tahko.com

Sokos hotel Tahkovuori www.sokoshotels.fi

Tahko Spa www.tahkospa.fi

Saat kaikki Kuopion alueen matkailupalvelut helposti yhden

toimiston kautta. Kerro meille toiveesi, niin me koostamme Sinulle ja

ryhmällesi ainutlaatuisen matkapaketin kaikkine palveluineen.

Ryhmämyynti Haapaniemenkatu 17, 70110 Kuopio

puh. (017) 182 577 myynti@kuopio.fi

www.ryhmakuopio.fi www.congresskuopio.fi

www.ryhmakuopio.fi

Metsäkartano tarjoaa erilaisia luontoelämyksiä kaikkina vuodenaikoina.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 14

Pohjois-Savo

Tanssien Aasiasta Amerikkaan 42. Kuopio Tanssii ja Soi

16.–22.6.2011

Ensi kesän Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalilla voi tehdä huikean tanssillisen matkan, sillä esiintyjävieraita saapuu niin Koreasta, Yhdysvalloista, Brasiliasta, Belgiasta, Kreikasta/Ranskasta kuin koto-Suomesta-kin. Tanssi valloittaa Kuopion, sillä viikon loistokas ohjelmisto koostuu yli sadasta esityksestä ja muusta tapahtumasta Kuopion musiikkikeskuksella, kaupungin-teatterissa, kulttuuriareenalla, tanssisaleissa, satamatorilla, festariklubilla ja kaduilla. Yli 50 tanssikurssia kokoaa kaupunkiin satoja tanssin ammattilaisia, harrastajia ja aloittajia - myös

miehiä, lapsia ja nuoria eri puolilta maailmaa. Joka päivä löytyy katsottavaa ja koettavaa niin tavalliselle Matti ja Maija Meikäläiselle kuin alan ammat-tilaisillekin. Ohjelma alkaa jo aamupäivällä kello 11 satama-torin tanssi- ja musiikkitapah-tumilla, jotka kokoavat arkipäi-vinä tuhansia tanssin ystäviä Kallaveden kauniisiin maisemiin. Tanssintäyteinen päivä päättyy pikkutunneilla festariklubin vauh-dikkaissa tunnelmissa.

Festivaalin taiteelli-nen johtaja Jorma Uotinen

kertoo, että viikon ehdottomiin kohokohtiin lukeutuu kreikkalai-sen Andonis Foniadakiksen uusi nykytanssiversio maailmankuu-lusta klassikkoteoksesta Romeo ja Julia.

– Teos suorastaan läkäh-dyttää yllätyksellisyydellään, rajuudellaan ja rujoudellaan niin tanssijat kuin lopulta katsojatkin. Amerikkalainen Alvin Ailey on puolestaan jazztanssin legen-

daarinen guru. Aileyn perintöä vaaliva

loistava

newyorkilainen Ailey II -tanssi-ryhmä vierailee nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Yhdysvalloista saapuu myös loistava Cedar Lake Contemporary Ballet, jonka tanssissa yhdistyvät niin klassisen baletin tekniikat kuin nykytanssin nyanssitkin. Se, että amerikka-laisryhmä tanssii pohjoismaisten koreografien teoksia, tekee vierailusta entistäkin mielenkiin-toisemman, hehkuttaa Uotinen.

– Suosittelemme ryhmille erityisesti esityksiä Kuopion musiikkikeskuksella. Niissä on etnisiä piirteitä, näyttäviä ko-reografioita, laadukkaita, suuria ryhmiä. Teatterilla ohjelmisto painottuu nykytanssin suuntaan, selvittää Jorma Uotinen.

www.kuopiodancefestival.fi

Skoolataan!Kuopion kesässä

Kesäkuun puolivälissä tanssiin hurahtanut Suomen kansa suun-taa Kuopioon, jossa Jorma Uotisen johdolla vietetään tanssin juhlaa. Heinäkuussa taas nautitaan matkustajasatamaan nou-

sevassa viinikylässä hedelmäisestä viinistä, tulisesta sambasta ja värikkäästä karnevaalitunnelmasta.

Eeva Oksman Kuopio Tanssii ja Soi sekä Kuopio Wine Festival

www.kotimaassa.fi15

Kuop

io W

ine

Fest

ival

, 044

719

798

5, k

uopi

o.wi

nefe

stiv

al@

sok.

fi, k

uopi

owin

efes

tival

.fi

Carnaval do Vinho Brasileiro 15. Kuopio Wine Festival

1.–9.7.2011

Kuopio Wine Festival on tutus-tuttanut suomalaisia vuosittain vaihtuvan teemamaan viini-, ruoka- ja musiikkikulttuureihin jo 14 vuotta. Festivaalin vakiintunut noin 40 000 kävijän yleisö tekee tapahtumasta yhden Suomen kesän suurimmista.

Tulevana kesänä Kuopion matkustajasataman viinikyläs-sä juhlitaan viinijuhlahistorian kenties eksoottisinta vierasta, Brasiliaa. Teemamaa värittää vii-nien lisäksi myös festivaaliohjel-maa. Kotimaisten huippuartistien lisäksi viinikylän ohjelmassa on luvassa kuumia sambarytmejä ja värikästä karnevaalitunnelmaa.

Viinikylän ruokatarjonta koostuu brasilialaisen keittiön antimista, joissa tällä kertaa korostuvat pavut, kasvikset, kala sekä tietenkin aito brasilialainen härkä.

Brasiliassa ei koskaan syö-dä yksin, eikä niin ole tapana Kuopiossakaan. Viinikylän VIP-alueelta seurueet voivat varata viinituvan ruoka- ja juomatarjoi-luineen. Pienten ryhmien pöy-tävaraukset tehdään 250-paik-kaiseen ravintolatelttaan, jossa illan musiikkiesityksiä voi seurata screeniltä. Viinikylän Takeaway ja Grillipiste myyvät lista-annoksia ja snackseja nautittavaksi viinijuhla-alueella.

Viinien osalta festivaalivie-raita hemmotellaan tuoreilla, hedelmäisillä ja Suomessa ennen kokemattomilla viineillä. Kaikki viinikylässä tarjoiltavat viinit tulevat suoraan Brasiliasta, eikä niitä ole saatavana maamme myymälöistä. Lasillisen ja pullol-lisen lisäksi viineistä saa 4 cl:n maisteluannoksia.

Viiniköynnökset tulivat Brasiliaan portugalilaisten mukana vuonna 1532 ja levisivät Jesuiittojen mukana eripuolille

maata. Tuotanto alkoi kasvaa 1900-luvulla ja nykyään Brasiliassa tuotetaan 3,3 miljoo-naa hehtolitraa viiniä

vuodessa. Viljeltävät punaiset päälajik-keet ovat Cabernet Sauvignon, Merlot, Cabernet Franc,

Tannat ja Pinot Noir. Valkoisista merkittävim-piä ovat Riesling Itálico, Chardonnay, Moscato ja Malvasia.

www.kuopiowinefestival.fiKuva: MF Plissart

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 16

Heinävesi: Kermansavi-tehtaanmyymälä, Rasiahontie 3, Heinävesi, puh. 0403 063 008, palvelemme 16.8.-31.5. ma-pe 9-16, la-su 10-16, 1.6-15.8. ma-su 9-19Leppävirta: Matkailukeskus Unnukka, Kalmalahdentie 2, Leppävirta, puh. 0207 636 668,palvelemme 16.8.-14.6. ma-su 10-18, 15.6.-15.8. ma-su 10-20

Poikkea Kermansavella! Tehtaanmyy-mälöistämme löydät laadukkaat, kotimai-set Kermansaven astiat sekä paljon tuote-uutuuksia ja lähes virheetöntä talouslaatua edullisesti. Tervetuloa!

Imatran Valtionhotelli Vuoksen kulttuurimaisemissa ainutlaatuisen Imatrankosken partaallaon hemmottelukylpylä aikuiseen makuun: allasosasto, Julia Well-Being -hyvinvointiosasto,porealtaita, hemmottelevia saunoja, Vuoksen helmi bar & cafe, Spa Gym sekä kauniit huoneetja sviitit.

Imatran Valtionhotellin linnahotelli ja kylpylähotelli muodostavat monipuolisten yksilöllistenpalvelujen kylpylä-, kokous- ja lomakeitaan, joka hemmottelee ainutlaatuisella kokonaisuudellaan.

VARAUKSET 020 055 055

TERVETULOA HEMMOTTELUKYLPYLÄÄN

LINNAN LOMAYÖTalk. 48,50/hlö/2hh/kylpylähotellissa, alk. 62,-/hlö/2hh/linnahotellissaSis. 1 yön majoitus 2 hengen huoneessa, Linnan buffet-aamiainen,hemmottelualtaiden ja hyvän olon saunojen sekä Spa Gymin käyttö.

Imatran Valtionhotelli, Torkkelinkatu 2, Imatra, puh. 05-625 2000valtionhotelli.rantasipi@restel.fi, www.rantasipi.fi

48,-50

Säpinää Rauhalahdessa

KUOPIO www.rauhalahti.fi

Kevään ohjelmaa 26.1. A. Aallon rytmiorkesteri, 28.1. Anne Mattila & Mistral, 11.2. Yölintu, 16.2. Finlanders, 23.2. Marita Taavitsainen, 26.3. JormaKääriäinen & RNO Dance Band, 6.4. Tarja Lunnas ... ja monia muita. Katso ohjelmisto www.rauhalahti.fi.

Tiistaisin Jätkänkämpällä savusauna ja perinneilta. Monipuoliset ohjelma-palvelut ja Jätkänkämppä yksityis-tilaisuuksiin.

Tanssia, karaokea, teatteria, huippu-esiintyjiä, kylpylä, suuri savusauna, Jätkänkämppä.Pyydä tarjous.

Puh. 030 608 30lankaliittymistä 0,032 e/min. + 0,0821 e/puhelu, matkaviestinliittymistä 0,19 e/min.

www.kotimaassa.fi17

Kuntaliitoksesta huolimatta Karttulan oma matkailu- ja kulttuuriperinne jat-kuu vahvana. Ja miksei jatkuisi, samalla

reseptillä kun on houkuteltu kuntaan kesä-asukkaita ja matkailijoita vuosikymmenten ajan. Vehmaiden ja historiallisten maisemien reunustaman Rautalammen reitin varrella sijaitsevaan Karttulaan veneilijät pääsevät Etelä-Suomesta pitkin Keitele-kanavaa.

Aitoa talonpoikaiskulttuuria Riuttalassa

Riuttalan talonpoikaismuseossa kävijä kokee savolaista talonpoikaiskulttuuria aidoimmillaan. Museoalue koostuu yli 20 rakennuksesta, joista vanhin on vuodelta 1847 peräisin oleva tuulimylly. Alkuperäisiä luetteloituja esineitä museossa on noin 1400.

Ensimmäinen tieto Riuttalasta on jo vuo-delta 1657, ja vuosisatojen kuluessa talosta muodostui suuri ja hyvinvoiva tila, jolla oli parhaimmillaan kymmenkunta torppaa. Riuttalassa viljeltiin maata ja kasvatettiin karjaa eli se oli hyvin tyypillinen suomalainen tila. Riuttalan pihapiiri ympäristöineen valit-tiinkin edustamaan suomalaista maaseutua ja elämänmuotoa Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900.

Riuttalassa historia herää eloon. Museo ei ole pysähtynyt ja hiljainen paikka, vaan elävä silta menneiden aikojen ja nykypäivän välillä. Alkuperäisen rakennuskannan ja esineistön säilyttämisen lisäksi Riuttalassa järjestetään monenlaisia tapahtumia kuten vuosittaiset rukiinleikkuun SM-kisat. Alue tarjoaa myös ainutlaatuiset puitteet häiden, sukujuhlien, syntymäpäivien tai kokousten järjestämiseen. Ravintola Katrijn’ Kammarissa on 80 asia-kaspaikkaa, ja halutessaan voi terassillakin nauttia tarjouksista, emännän valmistamista herkuista, joita ripeät ”piikatytöt” tarjoilevat.

Kesäteatteria talkoohengessä

Syvänniemen Hermanni on karttulalainen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja tukea kulttuuria sen kaikissa muodoissa ja tarjota mahdollisuus harrastustoimintaan kai-

Luonnonkaunis Karttula liitettiin osaksi Kuopion kaupunkia vuoden 2011 alusta. Karttulasta tuli näin kansainvälisen ja kehittyvän kau-pungin vireä maaseutukaupunginosa.

Kuopioon liittetty Karttula ammentaa perinteistä

Matleena Ikonen

ken ikäisille kulttuu-rista kiinnostuneille. Yksi Syvänniemen Hermannin pyörittä-mistä harrastuspiireis-

tä on Teatteri Hermanni, jonka kesäteatteri-esitykset vetävät joka kesä katsomot täyteen paikallisia ja muualta tulevia kulttuurin ystäviä.

Kesällä 2010 Teatteri Hermannissa sai ensi-iltansa laulunäytelmä Peti ja Puuro, joka sai huikean suosion. Niinpä sama näytelmä saa toisen näytäntökautensa kesällä 2011. Peti ja puuro on hyvin ajankohtainen niin Karttulassa kuin monessa muussakin pienes-sä Suomen kunnassa, se nimittäin kertoo ajallemme leimallisista kuntaliitoksista.

Peti ja puuro -näytelmä tapahtuu ajassa, jolloin pienehkö maalaiskunta on liittynyt läheiseen kaupunkiin, ja kylässä toiminut pientila etsii uutta elinkeinomahdollisuutta maatilamatkailusta. Tähän aloittelevaan ”peti ja puuro” -yritykseen saapuu vieraita niin kotimaasta kuin ulkomailta, erilaisine tarpei-neen ja toiveineen. Näytelmä seuraa, miten entinen maanviljelijä perheineen selviää näistä uusista haasteista tarjoamalla jotain sellaista, mitä ei useiden tähtien hotelleista löydy. Kunnon kesäteatterin tavoin, Peti ja puuro tuo suomalaiseen kesäiltaan huumoria ja jännitystä, romantiikkaa tietenkään unoh-tamatta. Esityspaikkana toimiva yli 100-vuo-tias teatterirakennus tuo teatterielämykseen oman ainutlaatuisen lisänsä.

Riuttalan talonpoikaismuseo Kuva: Esa Seppänen

Riuttalan peltotöissä Kuva: Kuopion Matkai-lupalvelu Oy

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 18

Pohjois-Savo

Tervon kunnan pinta-alasta peräti 30 pro-senttia on vesistöjen peitossa, joten ei ihme, että suositun mökkikunnan väkimäärä tup-laantuu aina kesäisin. Kunnasta löytyy mm. 9-väyläinen Eerikkala Golf sekä Äyskosken rannalta Lohimaan loma- ja vapaa-ajankeskus ja moderni Caravan-alue. Lisäksi alueella toi-mii lukuisia majoituspalveluyrityksiä, joiden hyvissä puitteissa loma tuntuu lomalta ja arjen kiireet unohtuvat.

Hauska ja haastava Eerikkala Golf

Golfin ystävien ehdoton matkailukohde on Tervon Riitniemessä sijaitseva Eerikkala Golfin 9-väyläinen golfkenttä. Hyväkuntoinen kenttä on saavuttanut suuren suosion niin lähiseudun pelaajien kuin lukuisten kesäasukkaiden ja matkailijoiden keskuu-dessa. Klubipelaajille suunniteltu kenttä sopii erinomaisesti aloittelijoille, mutta antaa haasteita myös kokeneille pelaajille. Monipuoliset väylät pitävät pelin mielenkiin-toisena: väylillä tulee vastaan bunkkereita, hiekkaesteitä ja jopa suo, ja väylien välillä salakavalakin kaltevuus ottaa pelaajan pelisil-mästä mittaa.

Harjoitusalueilla kuka tahansa voi kokeilla lyöntejä, ja Eerikkalassa järjestetään sään-nöllisesti myös golfkursseja aloittelijoille. Klubitalon kahviossa ja terassilla voi hyvin nauttia kahvista ja virvokkeista sekä seurata kentän pelitoimintaa.

Lohimaa on kaiken kansan kesäpaikka

Noin 7 kilometrin päässä Eerikkalan Golf-keskuksesta sijait-see Lohimaan loma- ja vapaa-ajankeskus, jossa muutkin kuin kalastuksen ystävät nauttivat lomailusta hulppeissa olosuhteis-sa. Lohimaan sydämenä kuohuva Äyskoski tarjoaa kalojen narraajille kalastajan paratii-sin: Pohjolan parhaan koskikalastuspaikan kalasto hakee vertaistaan Suomessa!

Lohimaan 1,2 kilometriä pitkä koski- ja perhokalastusalue on jaettu kolmeen aluee-seen, joissa voi narrata kaloja ympäri vuo-den. Äyskoski tarjoaa pääasiassa taimenta, harjusta ja kirjolohta, mutta ajoittain myös siikaa. Niillekin, joita kalojen kyttääminen ei kiinnosta, Lohimaa tarjoaa monipuolisesti tekemistä, ja Lohimaa onkin hieno kokous- ja ryhmäretkikohde.

Löydöistä päätellen Tervon vesistöinen seutu on tuonut Tervonsalmen

rantamille asutusta jo rau-takaudella. Nykyisin pieni Tervon kunta on vilkas ja vi-reä mökkikunta, joka tarjoaa mökkiläisille ja matkailijoille erinomaiset puitteet etenkin vesistömatkailuun.

Vilkas ja vireä Tervo tarjoaa tunnelmaa

Matleena Ikonen Lohimaa ja Eerikkala Golf

www.kotimaassa.fi19

Lohimaan beach volley -kenttä, lasten leikkipaikka, sekä elävä musiikki ym. ohjelma viihdyttävät vierailijoita läpi kesän. Kalalammesta voivat kaikki onkia tuoretta kalaa joko mukaan otettavaksi tai kesäravin-tolassa nautittavaksi. Kalastaminen tai väli-neiden käyttö ei maksa mitään, vaan hinta perustuu saaliiseen.

Napatut kalat Lohimaan henkilökunta valmistaa saman tien paikanpäällä; savustettuna, loimutet-tuna tai tuoreena. Sateista päivää voi viettää vaikka Lohimaan pelihuo-neessa, jossa on mahdollista laulaa vaikkapa SingStaria jättisceeriltä ja ammattilaistason äänentoistolait-teista.

Koskikalastukseen on tarvittaessa vuokrattavana kalastusvälineet ja opaspalvelut. Ryhmille järjestetään tilauksesta monipuolista ohjelmaa kuten husky-safareita, tarkkuus-ammuntaa, Paint Ball -kisoja tai vaikka Savolaiset Olympialaiset.

Kauniita unia

Lohimaan mukavissa majoitustiloissa uni maistuu ulkona vietetyn päivän jälkeen. Päärakennuksessa ja Log Hotellissa on

yhteensä 12 tasokasta huonetta, jois-ta osa on kahden hengen huoneita ja osa suurempia perhehuoneita. Tilavat huoneet ovat ilmastoituja, useissa huo-neissa on takka ja yhdessä oma sauna. Hotellihuoneiden lisäksi Lohimaassa on majoitukseen tarjolla 8, 6 ja 4 hengen hirsimökit saunoineen ja kalankäsittely-huoneineen.

Saunomisesta innostuneet viihtyne-vät hyvin Lohimaassa, sillä alueen sau-noista löytyy varmasti jokaiselle oma suosikki. Lohimaan suosittu VIP-sauna sijaitsee parin kilometrin päässä päärakennuksesta. VIP-saunalla on oleskelutila, keittiö, puku-/pesuhuo-

ne kylmävesialtaineen

ja tietenkin savusaunan tuntuinen ylellinen sauna noin 15–20 hengelle. Sokerina pohjal-la on uimaranta ilman naapureita.

Lempeälöylyinen Mutteri savusauna Äyskosken rannalla on perinteinen savusau-na, musta ja savunarominen, jonka terassilla on hyvä nautiskella auringonlaskusta ja pulahtaa välillä vilvoittelemaan Äyskoskeen. Luksusta elämään tarjoaa etenkin naisasi-akkaiden suosiossa oleva poreallassauna, jonka vesiputoussuihkusta nauttiminen on vertaansa vailla. Löylyjen välillä voi vilvoitella idyllisessä kynttiläbaarissa.

Tervon Riitniemessä sijaitseva Eerikkala Golfin 9-väyläinen kenttä on vain 7 kilometrin päässä Lohimaan loma- ja vapaa-ajankeskuksesta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 20

Pohjois-Savo

Kaikki kunnossa!

Kunnonpaikka on monipuolisesti palveleva kylpylähotelli sekä kuntoutumis- ja hyvin-vointikeskus. Kuopiosta vain 10 kilometrin päässä sijaitsevassa Kunnonpaikassa on yh-den katon alla kaikki tarvittava. Se soveltuu mainiosti esimerkiksi tyhy-päivän kohteeksi, hemmottelupäivän ohjelmaksi tai kokouksen pitopaikaksi – mahdollisuuksia on.

Kunnonpaikan hoitokylpylä Harmonia on julistettu stressivapaaksi alueeksi. Harmonian hierojien ja kosmetologien hellissä käsissä, tuoksuvissa yrttikylvyissä, hoitavissa jalka- ja käsihoidoissa sekä ylellisissä kauneushoi-doissa saat uutta elinvoimaa olemukseesi. Ripauksen romantiikkaa arjen keskelle tuo Romantica-kylpy kahden kesken, ja lapsivie-raiden uutuuksia ovat Prinsessa Ruususen kylpy, Tuhkimon käsihoito ja Inkkarihieronta.

Kunnonpaikan kylpylässä on seitsemän allasta: aikuisille virkistävä viihdeallas hierovi-ne vesisuihkuineen, nautinnollinen poreal-las, jäinen kylmäallas sekä kuntouintiallas ohjattuine vesijuoksuineen. Pienet vesipedot viihtyvät lastenaltaassa ja vesiliukumäessä. Rentoutuminen Osmanni-saunojen hellivissä ametistihöyryissä kruunaa kylpyläkokemuk-

sen.

Pub Kulkuri on Reissumiesten ja -naisten olohuone

Kokous- tai virkistyspäivän päätteeksi on mukava istua yhdessä iltaa Kunnonpaikan Pub Kulkurissa. Pub Kulkuri on aikui-sille suunnattu olohuone johon on helppo astua sisään, jatkaa jälkipelejä, seurata urheiluohjel-mia isolta taulu-TV:ltä tai pelata porukalla vaikka dartsia. Kulkurin iltaohjelmassa on mm. suosittuja yhteislauluiltoja, karaokea, esiintyjiä sekä pubivisailua.

Pub Kulkurin paikalla 1990-luvun lopulla olleessa baarissa kokoontui laajalti tunnettu Miesten Ompelukerho, jonka yhteinen pon-nistus oli virkata pitkää kaulahuivia. Huiville ehti kertyä mittaa useita metrejä, kunnes kaulahuivi tuhoutui tulipalossa. Kulkuri on nyt päättänyt aloittaa urakan uudelleen: tavoitteena on tehdä maailman pisintä, miesten tekemää, virkattua kaulahuivia. Naiset saavat olla mukana vain opastamas-sa. Virkkauskokemuksia voi lukea Kulkurin vieraskirjasta.

Fontanella – kesä kaiken aikaa

Kylpemisen riemua voi jatkaa virkistys-kylpylä Fontanellassa, jonka allasosaston kymmenessä altaassa saa helposti kulumaan tunnin jos toisenkin. Mm. aalto-, terapia- ja porealtaissa keho pääsee rentoutumaan, ja luola-altaan valot ja musiikki tarjoavat hoitoa myös mielelle.

Siilinjär velleAktiivilomalle

Siilinjärvi on aktiivista lomaa kaipaavalle ehdoton kohde Pohjois-Savossa. Siilinjärvi kutsuu liikkumaan niin maalla, lumella

kuin vedessäkin – ympäri vuoden.

Matleena Ikonen

www.kotimaassa.fi21

Jos allasosaston rentoutumisaltaat eivät ai-van jaksa tyydyttää vauhdin hurmaa janoavia, vaihtoehtokin on. Hurjapäät osannevat antaa arvoa Fontanellan huikealle, 90-metriselle vesiliukumäelle. Vaihtuvilla valoefekteillä varustettu mäki on Suomen pisimpiä, ja kor-keutta sillä on reilut 10 metriä. Alas on siis perin helppo tulla, mutta ylös pääseminen ei aina olekaan niin yksinkertaista: haasteista pitäville tarjolla on vesikiipeilyseinä, jossa on hyvä laittaa ketteryys koetukselle. Pienille polskijoille Fontanellassa on varattu oma lasten allasalue, jonka vettä suihkuttavat eläinhahmot ja leikkiallas sienimökkeineen houkuttelevat vesileikkeihin. Ennen vesileik-kejä kannattaa viivähtää hetki myös uudis-tetulla perhekuntosalilla, josta löytyvät Easy Line -sarjan laitteiden lisäksi lasten kuntoi-luun kehitetyt Gymkids-laitteet.

Kaamosta karkuun ei tarvitse lähteä sen pidemmälle kuin Fontanellan allasbaariin, jossa kirkasvalopiste takaa, että aurinko paistaa aina.

Talven riemuja Kasurilassa

Kasurilan hiihtokeskuksessa vesi on läsnä hieman toisessa, luistavammassa olomuo-dossa. Hiihtokeskuksen kahdeksan rinnettä tarjoavat korkeuseroja aina 102 metriin asti ja kanttien kestävyyttä pääsevät kokeile-maan niin kokeneemmat kuin aloittelevatkin laskijat. Rinteiden hauskat nimet tekevät laskemisesta iloisempaa – väkisinkin hymyi-lyttää kun alla on Välisiili, Villisiili, Turistisiili tai Metsäsiili. Lautailijoita hemmotellaan Kasurilassa mittavalla halfpipe-radalla.

Siilinjär velle

Välinevuokraamo varmistaa sen, että laskettelun ilosta ei kukaan jää paitsi, vaikka omia välineitä ei omistaisikaan. Vuokraamo on avoinna aina rinteiden aukioloaikoina, ja sieltä saat paitsi sukset monot, sauvat ja kypärät myös lumilaudat ja snowbladet. Vuokraamossa toimii myös välineiden huol-topalvelu, jossa voi hoidattaa laskettelusuk-sien lisäksi myös murtomaa- ja mäkisukset. Hiihtokoulussa pääsee turvallisesti kokeile-maan mäkilähtöjä ammattitaitoisten hiih-donopettajien turvallisessa opastuksessa.

Fontanellassa viihtyy koko perhe.

Lautailijoita hemmotellaan Kasurilassa mittavalla halfpipe-radalla

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 22

Pohjois-Savo

FINLANDIA HOTELSSukkelasti Savon sydänmaille Kuopioon!

Hotelli Jahtihovi Ryhmähinta alk. 45 €/hlö, sisältää aamiaisen ja iltasaunan. min. 16 henkilön ryhmä puh. 017 264 4400 info@jahtihovi.fi

Hotelli IsoValkeinen

Ryhmähinta alk. 39,50 €/hlö,sisältää aamiaisen, iltasaunavuorot Rantasaunalla ja tanssilipun tanssi-iltoina. min. 16 henkilön ryhmä puh. 017 5396 100 sales@isovalkeinen.com

Kemijärvi

Kemi

Kitee

Savonlinna

Imatra

Loviisa

HelsinkiEspoo

Tuusula

Lahti

Turku

Harjavalta

TampereJämsä

Jyväskylä

Joensuu

Kuopio

SeinäjokiKurikka

Vaasa

Kokkola

Ylivieska

Oulu

Utö

Kalajoki

Pietarsaari

www.finlandiahotels.fi

. Marja Puree . Suonenjoen makeita mansikoita

soseena kauppojen pakasteosastoilla. Käytä hillon tavoin tai nauti sellaise-

naan. Sokeria vain kolmasosa hilloihin nähden! Ihania Marja Puree -nektari-

ohjeita löydät kotisivuiltamme: pakkasmarja.�

Särä on tuhatvuotisen perinteen mukaisesti valmistettua lammasherkkua. Hidas kypsytys takaa suussa sulavan maku nautinnon. Lemiläiseen tapaan särää nautitaan hartaasti ja niin monta kierrosta kuin maistuu.

Ravintola Säräpirtti KippurasarviRantatie 1, 54710 Lemip. 05 4146 470, fax 05 4146 475info@sarapirtti.fi

www.sarapirtti.fi Voit tutustua tarkemmin ravinto-laamme, tehdä pöytävarau k- sen tai ostaa särätuotteita verkko kaupasta.

Kysy myös juhla- ja kokous-pakettejamme sekä ryhmä-

palvelujamme!

www.kotimaassa.fi23

kokemus vailla vertaa. Tekemisen puutteesta ei tarvitse Rautavaaralla kärsiä talvellakaan, sillä moottorikelkkailun harrastajille löytyy valmiita reittejä peräti 250 kilometrin verran. Runkoreittejä pitkin pääsee esimer-kiksi Kuopioon, Tahkovuorelle, Vuokattiin, Kaaville ja Nurmekseen.

Metsäkartano – ravintoa keholle ja mielelle

Metsäkartanolle tullaan vaikuttavan tunnelman ja ympäristön, hyvän ruuan, ystävällisen palvelun ja mukavien ohjelmien takia. Kartanon keittiö on kuuluisa paikan päällä valmistetuista maukkaista ruuista, joista tullaan nauttimaan matkojenkin päästä. Vaihtoehtoina ovat mm. päivittäinen seisova pöytä tai erikseen toiveiden mukai-sesti tilattu ateriakokonaisuus – nautittuna kartanon tunnelmallisessa salissa, aidolla jätkän kämpällä tai vaikka turvekammissa. Häitä ja muita juhlia varten kartanolla on omat menunsa, joista voi valita mieleisensä. Kokeilemisen arvoinen on myös ”Savolainen pitopöytä Metsäkartanon tapaan”.

Metsäkartanolla on mielekästä toimintaa kaiken ikäisille. Ihana erämaaympäristö pakottaa rauhoittumaan, kuuntelemaan hiljaisuutta ja katselemaan ympärillä keinu-vaa metsää. Jos joutenolo alkaa ahdistaa, Metsäkartanolla voi mm. meloa, harrastaa patikointia tai sauvakävelyä lyhyemmillä tai pidemmillä polkureiteillä, pyöräillä, kiipeillä, pelata frisbeegolfia tai kokeilla vaikkapa jousiammuntaa. Talvisin latu- tai umpihanki-hiihto, lumikenkä- ja potkukelkkaretket tai lumenveisto houkuttavat hangille keräämään

punaa poskille. Sisätiloissa voi vaikkapa har-rastaa kuntosalilla; pelata, kiipeillä tai ampua jousella sisäliikuntasalissa – tai kokeilla esi-merkiksi savitöitä, huovutusta, kankaanpai-nantaa, valokuvausta, pajatöitä tai joitakin muita lukuisista tarjolla olevista kädentaito- ja taideharrasteista. Metsäkartanon ohjelma-palvelut kokoavat jokaisen ryhmän tarpeisiin sopivan ohjelmasisällön. Metsäkartanossa vierähtää useampikin päivä nopeasti, ja majoitustilaakin on peräti 180 vuodepaikan verran.

Vastuullista toimintaa ympäri vuoden

Vuonna 1982 perustettu Metsäkartano on lähes kolmenkymmenen toimintavuotensa kuluessa saavuttanut vakiintuneen aseman yhtenä suurimmista suomalaisista nuoriso-keskuksista. Metsäkartano tunnetaan myös merkittävänä itäsuomalaisena luontomatkai-lukeskuksena. Sen vahvuuksia ovatkin luon-nonrauha, ainutlaatuineen miljöö ja ilmapiiri sekä monipuoliset toimintamahdollisuudet ja palvelut ympäri vuoden.

Metsäkartano noudattaa toiminnassaan ympäristöä säästävän matkailun periaatteita. Ekologiseen linjaan kuuluu se, että tuotetaan määrällisesti vähemmän, mutta oleellisem-paa ja kestävämpää. Luontomatkailussa korostetaan kestävän ja vastuullisen mat-kailun periaatteita ja hyödynnetään läheisiä luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja ympäri vuoden – mutta vain lihasvoimin. Metsäkartanossa järjestetään paljon myös luontoleirikouluja, joissa ympäristökasvatus on kiinteä osa toimintaa.

Luonnonystävän Rautavaara

Rautavaaraa kutsutaan leikkimielisesti ”Lähi-Lapiksi”, eikä syyttä – kiitos alu-een upeiden erä- ja vaaramaisemien.

Rautavaaralla todellinen luonnonrauha ja erämaan tuntu ovat aistittavissa joka so-lulla. Ja silti, Rautavaara on todella lähellä: pienkoneella kertyy lentoaikaa Helsingistä vain runsas tunti.

Luonnon rauhassa Tiilikkajärvellä

Rautavaaran matkailun sydän on Tiilikkajärven kansallispuisto. Rautavaaran ja Sotkamon kuntien alueille levittäytyvä 34 neliökilometrin kokoinen kansallispuis-to pitkospuineen, ikihonkineen ja ihanine hiekkarantoineen on elämyksellinen pako-paikka arjen kiireiden keskeltä. Erämaisen harjuluonnon syleilyssä lepäävät tupasvil-lan kehystämät aapasuot ja Tiilikkajärven rakentamattomat, hiekkaiset rannat tarjoavat retkeilijälle luontoelämyksiä, joita harvoin saa näinkin eteläisessä Suomessa. Puiston lukuisista hienoista hiekkarannois-ta Venäjänhiekka on alueen helmi, jossa on myös telttailupaikka yön yli viipyville retkeilijöille.

Kansallispuisto sopii sekä päivä- että eräretkeilyyn niin jalkaisin kuin kanootilla ja veneelläkin. Puistossa on 20 kilometriä retkeilypolkuja, ja alueelle on rakennettu siltoja, telttailu- ja nuotiopaikkoja. Itkonjoen suuhun, lähelle Tiilikkajärveä 1940-luvulla rakennettu Uiton kämppä on entisöity, ja se toimii nykyisin vuokrakämppänä. Kämpällä on myös laituri ja nuotiopaikka.

Vaihtelevan luonnon lisäksi kansallispuis-tossa pääsee tutustumaan alueen moni-puoliseen historiaan, johon kuuluvat muun muassa Täyssinän rauhan rajakivi, 1920-lu-vulta peräisin oleva idyllinen perinnemaise-ma rakennuksineen sekä savottakulttuurin aikaisia rakenteita.

Erämaahenkisille Tiilikkajärven kansallis-puiston upeat vesistöt ja koskenlaskureitit tarjoavat erinomaiset harrastusmahdollisuu-det. Kalastus, retkeily, metsästys ja luonnon antimien keräily on näissä maisemissa

Matleena Ikonen Jari Korkalainen / Metsäkartano

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 24

Pohjois-Savo

Tahkon kohdalla Suomen kartassa on vetovoimaa. Monipuoliset talvi- ja kesäaktiviteetit, mielenkiintoi-set tapahtumat, runsas majoitus- ja ravintolatarjonta,

upeat Nilsiän käyntikohteet sekä rikas järviluonto tekevät Tahkon alueesta houkuttelevan lomanvietto- ja asuinpaikan.

Tahko – kaikkea paitsi kaukana

Keskeltä Suomea löytyy yksi maamme suosituimmista ympärivuotisista matkailu-keskuksista. Nilsiässä, noin 65 kilometriä Kuopiosta ja noin 435 kilometriä Helsingistä, sijaitseva Tahko on helposti saavutettavissa myös lentäen tai junalla: lähin kenttä on Kuopion Rissalassa 50 kilometrin päässä, lähimmälle rautatieasemalle Siilinjärvelle on matkaa 40 kilometriä.

Tahkon tarjontaan kuuluu 8 500 vuode-paikkaa, hotelli, useita huoneistohotelleja, yli 20 ravintolaa ja baaria, kaksi elintarvike-kauppaa, urheiluvälineliike sekä erikoismyy-mälä.

Sykettä keskellä SuomeaKokonaisuus koukuttaa

Sykettä talvessa…

Tahkolla riittää lumi-iloja rinteessä kai-kenikäisille. Yhteensä 23 hyväkuntoisesta rinteestä pisimmät ovat yli 1 000 metriä, ja korkeuseroa löytyy jopa 200 metriä. Lapsille ja aloittelijoille on oma rinne. Tahko Park on tarkoitettu pro-temppuilijoille, ja siellä pidetään monia suksi- ja lautailutapahtumia. Pienimmät viihtyvät Werneri Parkin suksika-rusellissa ja napakelkassa.

Murtsikan ystäville on luotu 65 km:n latu-verkosto. Vaihtelevassa maastossa on tarjolla haastetta, ja Syväri-järven jäällä odottaa erityisen vaikuttava maisema. Laturetkiä piristää piipahdus latukahviossa tai laavulla. Palveluita täydentävät kaksi välinevuokraa-moa ja monipuolinen hiihtokoulu.

Tahkolla on kinoksittain muutakin ko-ettavaa: hevossafari, kelkkailua, kiipeilyä, retkiluistelua, lumikenkäretki yöaikaan…

Tanja Helminen Tahkon Markkinointi

Monipuolinen viihdekeskus Tahko Spa hellii kylmänäkin päivänä. Spassa on mahdollista virkistäytyä uima- ja hemmottelualtaassa, kokeilla keilailua, nauttia erilaisista hoi-doista ja ottaa hiki pintaan kuntosalilla tai sisäpeleissä.

Rinneravintoloita on kuusi erityyppistä. After skit samoin kuin huippuartistit ja vetävät livebändit nostattavat Tahkon ainut-laatuisen tunnelman huippuunsa. Maagisiin elämyksiin johdattelee kansainvälisesti tun-nettu nilsiäläinen taikuripari Jorma ja Aino Airaksinen Illuusioteatteri Taikavuoressa.

…ja lisää sykettä kesässä

Runsaasta tekemisen kirjosta kelpaa nauttia Tahkon kaltaisessa kohteessa myös kesällä. Aktiivinen loma voi koostua vaikkapa pyöräilystä, patikoinnista, venei-lystä ja melonnasta taikka mönkijäretkestä.

www.kotimaassa.fi25

Liinaharjafaneille on opetusta ja hevossafarei-ta. Aamun alkajaisiksi tai päivän päätteeksi on mu-kava pulahtaa puhtaaseen järviveteen.

Kun mielit teelle, kata golflomasi kierroksilla hyvin hoidetuilla kentillä. Tahko Golf Clubin 18-rei-käisten Tahko New Coursen ja Tahko Old Coursen lisäksi golfaajat voivat suunnata 9-reikäiselle Tiirin Golfin tarkkuus-pelikentälle.

M/S Syvärin Kuningatar risteilee Nilsiän satamasta kohti Tahkon laituria pysähtyen Aholansaaressa. Tuolihissi toimii kesällä maisemahissinä, joten kannattaa herkutella hulppeilla näkymillä myös ilmasta käsin. Kuopion lentoaseman Järviterminaalista pää-set Tahkolle vesijetillä ”lentokenttäsafarilla”.

Tahkon kesään kuuluu muun muassa suosittu Tahko MTB -maastopyöräilyta-pahtuma. Syksyllä Tahkolle vetävät Ruskaviikonloppu ja Oktoberfest. Nilsiän Louhosareena toimii kult-tuuritapahtumien ja konsert-tien areenana; 1.7. kuullaan Ilmavoimien Big Bandin On elon retki näin -konsertissa Toivo Kärjen säveltämää sota-ajan musiikkia.

Nilsiä – aitoa luonnonvoimaa

Nilsiän kaupungin keskusta sijaitsee vain 12 kilometrin päässä Tahkolta. Sitä halkoo satasaarinen Syväri-järvi, ja vehmaasta ym-päristöstä nousevat näyttävinä Tahkovuori, Kinahmi ja Pisan luonnonsuojelualue, jonka merkityillä reiteillä ja näkötornista

koet luontoelä-myksen parhaimmillaan. Huutavanholman lehtojensuojelualue on sekin tutustumisen arvoinen.

Kivenheiton päässä Tahkolta huokuu rau-haa kulttuurihistoriallinen Aholansaari, jossa on Paavo Ruotsalaisen museoitu kotitalo. Talvella Aholansaareen pääsee ilmatyynyaluk-sella tai jäätietä pitkin, kesällä laivalla.

Entiseen kvartsilouhokseen rakennettu Louhosareena sijaitsee valko-punahehkuis-

ten seinämien ja turkoosien lampien välissä. Vierailulla kannattaa lisäksi käydä yli sata-vuotiaassa Nilsiän kivikirkossa sekä Simolan kotiseutukeskuksessa, jonka peruskorjattu Holvikellari on juuri avannut ovensa.

Nilsiässä viih-tyvät myös kalastajat, joiden tärppejä ovat Syväri, Vuotjärvi sekä Lastukosken kanava ja koskikalastuspaikka. Niin asukkaita kuin Tahkon-kävijöitä palvelee Nilsiässä vierasve-nesatama, josta löytyvät polttoainejakelupis-te, suihkut, pesutupa ja rantaravintola.

www.nilsia.fi www.tahko.com www.tahkonvesireitti.com

Ainutlaatuinen

Tahkon vesireitti

vie kirkkaan järviveden

ja komeiden saarten

koristelemissa maisemissa

Kuopiosta Siilinjärven,

Juankosken ja Nilsiän

kautta Tahkolle.

Sen vaikutusalueella on

runsaasti mielenkiintoisia

kohteita.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 26

Pohjois-Savo

Paikallisen sanonnan mukaan Kaavilla lasketellaan kesät talvet: kesällä Vaikkojoen koskia, talvisin

Maarianvaaran lumisilla rinteillä. Paitsi ulkoilmaihmisille, Kaavi on myös kult-tuurin ystävän kohde.

Vaskikellojen katveessa

Kaavin Vehkalahdessa, Juutilan vanhas-sa valimossa sijaitsee Pohjoismaisittain ainutlaatuinen hiekkavalumuseo. Juutilan tilalla harjoitettiin perinteistä vaskenvalan-taa vuodesta 1881 lähtien, jolloin elettiin kotiteollisuutena harjoitetun vaskenvalun kulta-aikaa. Juutilan tuotevalikoimaksi muo-dostui ajalleen tyypillinen kokoelma erilaisia kelloja, kulkusia ja tiukuja, ja valimossa tehtiin myös aktiivista omaa tuotekehittelyä. Sen tuloksena syntyi omaperäisiä ratkaisuja ja tunnistettavia tyylipiirteitä, jotka erottavat Juutilan esineet omaksi ryhmäkseen.

Juutilan valimon historian käännekohta tapahtui vuonna 1981 kun uudet tuotantoti-lat valmistuivat. Vanha valimo toimii nykyisin museona ja matkailukohteena.

Kaskiperinteen juurilla Telkkämäessä

Telkkämäen luonnonsuojelualue tarjoaa kulttuurihistoriallisia luontoelämyksiä. Telkkämäessä on harvinainen tilaisuus tutustua jo kadonneeseen, aitoon kaski-perinteeseen, sillä luonnonsuojelualueen tarkoituksena on vaalia perinteistä savolaista kaskikulttuurimaisemaa sekä suojella sen kasvi- ja eläinlajeja.

Vuosittain osa alueen metsistä kasketaan ja viljellään perinteisiä työmenetelmiä käyt-täen. Kaskiaikakausi onkin jättänyt jälkensä alueen maisemakuvaan, joka muistuttaa hyvin paljon vuosisadan vaihteen suomalais-ta metsämaisemaa lehtimetsineen, kivirauni-oineen ja nauriskuoppineen.

Vaikkojoen vedet kutsuvat

Kaavin erämatkailun sydän on kutsuvana virtaava Vaikkojoki. Juuasta Kaaville ulottuva Vaikkojoki on noin 50 kilometrin pituinen, mutta koskenlaskuun joki tarjoaa reittejä peräti 90 kilometrin verran. Vaikkojoen melontareitti on kolmiosainen, ja matkalle osuu niin asumatonta erämaata, luonnonti-laista vesialuetta kuin helppoja ja haastavia koskiakin. Parhaimmillaan kanootilla kulkijaa koitellaan jopa noin viidenkymmenen metrin korkeuserolla.

Vaikkojoen koskien väliin jäävät pitkät virrat, suvannot ja järvet tarjoavat hienot puitteet kalastuksen ystäville. Joen varrella ja tuntumassa on matkailuyrityksiä, joista kannattaa kysyä retkiopastusta, eräoppaita sekä vuokraveneitä ja kanootteja.

Vauhtia Maarianvaaran laelta

Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rajamail-la kohoava Maarianvaaran kylä sijaitsee juuri siinä kohdassa, jossa savolainen mäkimaise-ma muuttuu pohjoiskarjalaiseksi vaaramai-semaksi. Maarianvaara tunnetaan erityisesti laskettelukeskuksestaan: piskuisessa kylässä sijaitsee monipuolinen hiihtokeskus, jossa on otettu niin isojen kuin pientenkin mäen-laskijoiden toiveet. Rinteitä Maarianvaarassa on kaikkiaan yhdeksän, joista viisi on valais-tu. Hissejä on 4. Pisin rinne on 1050 metriä pitkä, ja suurin korkeusero on 140 metriä.

Kaavi on keskeinen kauppapaikka

Kaavi on seutukunnan keskeinen kaup-papaikka, jossa on päivittäistavarakaupan lisäksi kattava erikoistavarakaupan tarjonta. Matkailijalle kunta tarjoaa kaikki jokapäi-väisen elämän palvelut A:sta Ö:hön: Alkosta öljynmyyntiin. Kaavilla pidetään lisäksi perinteiset kevät- ja syysmarkkinat.

– elämysloma eräihmisilleKaavi

Matleena Ikonen Ossi Wallius Vaikkojoki tarjoaa hienot puitteet kalastukseen.

Kaskiperinnetila Telkkämäen luonnonsuojelualueella.

www.kotimaassa.fi27

Jo vuosia Suomen vakavaraisimpien kuntien eliittiin kuulunut Tuusniemi on yksi suosituimmista vapaa-ajanasunto-

kunnista. Sen asukasluku kaksinkertaistuu loma-aikoina.

Kirkasvetisten järvien ympäröimää Tuusniemeä halkoo vilkasliikenteinen valtatie 9. Turusta Tampereen, Jyväskylän, Kuopion, Tuusniemen ja Joensuun kautta kulkeva poikittaisväylä jatkuu aina Venäjän rajalle saakka. Tuusniemeltä itärajalle on 150 kilometriä.

Tuusniemen sijainti Itä-Suomen yliopisto-kaupunkien; Kuopion ja Joensuun puolivä-lissä tekee kunnasta alueen akateemisen keskipisteen. Matka kumpaankin kaupunkiin taittuu kolmessa vartissa. Kaupunkien lento-kentät sijaitsevat 9-tien varressa 35 minuutin ajomatkan päässä.

Kunnanjohtaja Jouni Perälä kertoo, että Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistymi-nen Itä-Suomen yliopistoksi sekä valtatie 9:n jatkaminen Kuopiosta Niiralan raja-asemalle oli lottovoitto Tuusniemelle. Lisääntynyt liikennevirta on tehnyt kuntaa entistä tunnetummaksi. Tonttikysyntä on kasvanut. Erityisesti perheet ovat olleet kiinnostuneita puhtaasta luonnosta ja kattavista palveluista lyhyen ajomatkan päässä kaupunkikeskuk-sista.

Tarjolla 1000 tonttia

Rakennusalaa Tuusniemellä riittää. Kunnassa on tarjota tuhat talo-, vapaa-ajan-asunto- ja yritystonttia. Parhaillaan alueelle rakennetaan kattavaa laajakaistaverkkoa. Tuusniemi sijaitsee Suomen metsävaralli-suuden ytimessä. Viidennes 700 neliöki-lometrin kunnasta on vesistöjä. Juojärvi, Rikkavesi ja Suvasvesi kallio- sekä hiekka-rantoineen tarjosivat kalaisan asuinpaikan jo kivikauden miehille. Heinäveden reittiä pidetään yhtenä valtakunnan kauneimmista Kansallismaisemista. Tuusniemen satamasta on ollut vesiyhteys kaikille maailman merille kanavien kautta jo vuodesta 1914.

Kunta mukaan bisnekseen

Tuusniemi satsaa viihtyvyyteen. Kirjaston ja nuorison kokoontumispaikka Päätalon remontit valmistuivat vuoden alussa. Kunnallistekniikkaa uusille kaava-alueille viimeistellään parhaillaan. Kunnan talous mahdollistaa Tuusniemen mukaan lähdön kehittyviin yrityksiin. Perälä hymyilee, että Tuusniemellä ei uuden yrittäjänkään tarvitse taistella byrokratian tuulimyllyjä vastaa. Kunta tunnetaan joustavasta ja nopeasta päätöksenteostaan.

Turvallinen asuinympäristö

Tuusniemellä on mahdollisuus käydä kou-luja ylioppilaaksi saakka. Aikuisopiskelijoille on tarjolla oma kansalaisopisto. Kesä-, talvi- ja sisäliikuntatiloja riittää. Palvelut A:sta Ö:hön; Apteekista öljynkeräykseen ovat kunnossa. Uudet tuusniemeläiset löytävät itsensä keskeltä historiaa. Ruotsin ja Venäjän välinen Täyssinän rauhan raja-merkki muistuttaa Tuusniemen sijainneen merkittävällä paikalla jo 1595. Seinävuoren rotkolaakso luonnonsuojelualueella tarjoaa näkymät 1.800 miljoonan vuoden takaiseen kalliosiirrokseen. Esteettömäksi rakennetun näköalapaikan kallioissa näkyvät viimeisen jääkauden 10.000 vuotta sitten hiertämät uurteet.

Tuusniemikeskellä kaikkea

Metsät, järvet, yliopistot…

Vilkas valtatie 9 kulkee halki Tuusniemen luon-nonkauniin maiseman.

Tuusniemen neito Tiina Happonen esittelee Ohtaansalmen siltaa, joka on Suomen pisin

laattapalkkijännesilta, 96 metriä.

Vesa Toivanen Vesa Toivanen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 28

Pohjois-Savo

Matleena Ikonen

Savon sydämen luonnonkauniilla

alueella sijaitseva Leppävirta

on lumonnut kävijänsä jo

vuosisatoja. Jo 1300-luvulla kaunis

Leppävirran reitti houkutteli seudulle

eräretkeläisiä, ja sama reitti palvelee

myös nykyisin sekä rahti- että henki-

löliikennettä Saimaan kanavan kautta

Suomenlahdelle.

Tämän päivän eräretkeilijä pääsee nauttimaan samoista jylhistä maisemista kuin esi-isänsä satoja vuosia aikaisemmin. Nykyisinkin matkailijan askeleet johdattavat usein Orinoron upealle rotkolle, yhdelle Savon seitsemästä ihmeestä. Tämä 100 metriä pitkä ja 20 metriä syvä kalliomuodos-telma on legendan mukaan saanut alkunsa kun Luojalta loppui luomistyössä maa ja sitä piti ruveta venyttämään, jolloin maan kuori repesi Orinoron kohdalta. Toisen teorian mukaan rotko syntyi jääkaudella mannerlaat-tojen liikkumisen seurauksena…

Niin tai näin, Soisalon saaressa, Mustinmäessä sijaitseva Orinoro on mainio retkikohde koko perheelle. Merkittyä luontopolkua pitkin pääsee patikoimaan aina rotkon pohjalle asti, jäätikön uurtamien kallioseinien katveeseen, ja rotkon pohjalla on turvallista kulkea parin sadan metrin matkalle tehdyillä pitkospuilla. Reitin varrella sijaitsevan lammenrannan laavulla on hyvä paistaa välipalamakkarat. Rotkon pohjalla pulppuaa lähde, ja alueella kasvaa mm. raidankeuhkojäkälä ja pohjankorvanjäkälä. Lumi ja jää säilyvät aina kesäkuulle saakka tässä luonnonihmeessä, joka nimensä mukai-sesti on historiansa aikana ollut monen orin surma.

Konnuksen kolme kanavaa

Luonnossa viihtyvälle Leppävirta tarjoaa paljon muutakin tekemistä, nautti sitten kalastuksen leppoisuudesta tai mönki-jäsafareiden jännityksestä. Kolme eri-ikäistä kanavaa ja viisi koskea käsittävällä Konnuksen kanava-alueella on koskia ja laitureita kalastamista varten, ja alue onkin kalastajien suosiossa, sillä Konnuksella kala

nappaa – ja vaikkei nappaisikaan, puitteet itsessään ovat jo nautinto! Kanava yhdistää kaksi järveä, Kallaveden ja Unnukan, ja vesi mahdollistaakin kalastuksen lisäksi myös melonta- ja veneilyretket. Konnus on helppo ottaa haltuun myös patikoiden, liikkumista helpottavat alueelle rakennetut pitkospuut, ja historiallinen kanava-alue onkin retkeilijöi-den suuressa suosiossa.

Lataa akkusi luonnonkauniilla

Leppävirralla

Parkkolansaaren soudun lähtö.

www.kotimaassa.fi29

Suomee ja savvoo – hiljoo ja kovvoo

Savon kielen ja kulttuurin lyhyt oppimäärä kannattaa ehdot-tomasti suorittaa Leppävirtaan kuuluvassa Konnuslahden kylässä, Pajaharjun muatilalla ja Kotjmusejossa. Tilan savolaistakin savolaisempi isäntäpari, Pirjo ja Pekka Ropponen pyörittävät luomu-tilaa, jossa riittää elukoita lasten rapsuteltaviksi – pihapiirissä käys-kentelee ainakin lampaita, lehmiä ja kanoja. Menneiden aikojen maata-louteen pääsee tutustumaan tilan museossa, jossa on näytillä ”meelkein miljoona esinettä muatallouven, kotj-tallooven, ja vaekka minkä tallooven muistoks”. Isäntäväeltä saa halutes-saan opastetun kierroksen museon tiloihin, joko lyhyen tai pitkän kaavan mukaan. Aidolla savolaisella otteella vedetty museo-kierros on taatusti kokemisen arvoinen.

Pajaharjun tilalla on myös mökkimajoitus-ta erikokoisissa mökeissä, joista osassa voi asua niin kesä- kuin talviaikaan.

Konnuslahden komeissa maisemissa järjestetään myös mönkijä- ja moottorikelk-kasafareita.

Lataa akkusi luonnonkauniilla

Leppävirralla

Kulttuurinnälkää tyydyttämässä

Kulttuurin ja arkkitehtuurin ystäville ehdoton vierailukohde Leppävirralla on itsensä Carl Ludwig Engelin suunnittelema kirkonkylän kaunis kirkko, yksi Suomen 284 tiekirkosta. Vuonna 1846 valmistunut uus-klassillinen harmaakivikirkko on maamme seitsemänneksi suurin luterilainen kirkko, jossa on istumapaikkoja peräti 2200 ihmisel-le. Leppävirran kirkko on suosittu konsertti-paikka, ja sen akustiikka sekä vuonna 1989 valmistuneet urut ovat saaneet kiitosta maamme eturivin solisteilta ja urkureilta.

Kirkonmäellä sijaitseva Leppävirran kotiseutumuseo tutustuttaa suomalaisen maaseudun historiaan. Aiemmin viljamakasii-nina toiminut rakennus muutettiin museo-käyttöön 1960-luvun alussa. Sen kokoelmiin kuuluu noin 3 000 esinettä ja noin 7 000 valokuvaa, jotka esittelevät pitäjän historiaa, elinkeinoja ja kulttuuria aina kivikaudelta nykyvuosikymmenille.

Leppävirta on näytellyt oleellista osaa suomalaisen teollisuushistori-an näyttämöllä, sillä yksi Suomen nykyäänkin vahvimmista teollisista nimistä, Hackman, on saanut alkunsa Sorsakosken taajamassa Leppävirralla. Sorsakosken tehdasmiljöö on edelleenkin tutustumisen arvoinen kohde jokaiselle, jota suomalainen teollisuushisto-ria kiinnostaa. Tuotanto jatkuu nykyisin te-räsastioiden muodossa Iittala Oy:n toimesta. Leppävirta tunnetaan nykyisin energiatekno-logian yrityksistään, jotka toimivat maaläm-mön ja kaukolämmön aloilla.

Leppävirtaa shoppaillen ja soudellen

Leppävirralla vietetään aktiivista arkea ja juhlaa erilaisten tapahtumien merkeissä. Kesällä kylä herää eloon erilaisten musiik-kitapahtumien tahdissa ja kesäteatterin merkeissä. Monipuoliset urheilutapahtumat soudusta saappaanheittoon kutsuvat leikki-mielisiin kilpailuihin niin paikallisia asukkaita kuin matkailijoitakin. Perinteiset lavatanssit kuuluvat totta kai olennaisesti Leppävirran kesään: Tanssipaviljonki Tulenliekissä vipat-tavaan tanssijalkaan saa varmasti helpotusta, sillä Tulenliekissä tanssahdellaan peräti kolmella lavalla.

Matkailukeskus Unnukka palvelee matkai-lijoita läpi vuoden, ja matkailuvinkkien ohes-sa Unnukassa voi tehdä myös ostoksia, sillä Iittala outlet ja Kerman Saven astiamyymälä sijaitsevat Unnukan yhteydessä. Shoppailun lomassa voit virkistyä hemmottelevan kah-vihetken tai herkullisen aterian merkeissä Lounaskahvila Unnukassa.

Virkistystä Vokkolassa

Vokkolan liikunta-alueelta löytyvät tennis-, kori- ja pesäpallokentät, laadukas yleisurheilu- ja nurmijalkapallokenttä, skeittialue sekä lasten leikki- ja liikenne-puisto, joissa voi purkaa energiaa. Lisäksi kauniissa järvimaisemassa kulkee upeita ulkoilu- ja lenkkipolkuja, joiden nostattama hiki huuhtoutuu kylpylähotelli Holiday Club Vesileppiksen lämpimissä altaissa.

Unnukka-purjehdus Kuva: Helena Rönkä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 30

Pohjois-Savo

Matleena Ikonen Holiday Club Vesileppis ja Leppävirran Virkistysuimala Vesileppis Oy

Perheen pie-nimpiä houkutte-levat allasosaston lastenallas sekä liukumäkiallas, johon laskevasta peräti 32 metriä pitkästä vesili-ukumäestä saa takuulla mieleen-painuvat vauhdit! Jos aivan niin hurja meno ei miellytä, voi vedestä nauttia joko kuntouintial-taassa, kylpyläaltaan vesihieronnoissa tai porealtaan syleilyssä. Karaistuneille kylmä-allas on helppo nakki, muille ehkä hieman eksoottisempi kokemus.

Enemmän kuin kylpylä

Vesileppis on hyvä tapa viettää lomaa, halusipa sitten liikkua aktiivisesti, loikoilla rennosti tai nauttia elämästä hyvän ruuan ja viihteen merkeissä. Vesileppis ei ole vain kylpylä vaan palvelukokonaisuus, johon

kuuluvat kylpylän lisäksi hotelli ja sen monipuolinen ravinto-lamaailma, kokoustilat, kuntosali, jäähalli sekä maailman ensimmäinen maanalainen hiihtotunneli Kymppi Areena. Hotellissa on myös urheiluliike ja lääkäriasema sekä hyvän olon hoitoja ja fysioterapiapalveluja tarjoava Fysioleppis. Myös kosmetologipalvelut hem-motteluhoitoineen löytyvät Vesileppiksen tarjonnasta. Itse kylpylähotellin ulkopuolella aluetta kiertää hyvät lenkkimaastot, joten tekemistä riittää niin sisällä kuin ulkona. Lähellä sijaitsevat myös golfkenttä, koskika-lastuspaikat ja ratsastustallit.

Vesileppis – loma koko perheelle

Kylpylähotelli Vesileppis takaa riemukkaan ja monipuoli-sen vierailun Leppävirralla.

Vesileppiksessä vesi on läsnä kaik-kialla, monessa eri muodossa: kyl-mänä tai kuumana vetenä, lumena, jäänä – jopa höyrynä. Vesileppiksen palvelut ovat käytössä ympäri vuo-den, joten voit hiihtää kesällä ja uida talvella.

Vesileppiksen sydän on kesällä 2009 remontoitu trooppinen kylpyläkokonaisuus, jonka allasosastolla ja saunoissa saa helposti kulumaan päivän jos toisenkin. Kylpylän kaikki kuusi allasta ovat kylpyläasiakkaiden käytössä ilman aikarajoitusta, ja kun veden lämpötila kaikissa altaissa vaihtelee + 28 ja +33 asteen välillä, ei vilukissankaan tarvitse pelätä tassujensa kastumista.

www.kotimaassa.fi31

Täysi Kymppi Areena

Vesileppiksen ylpeys on maailman suurin kallioon louhittu hiihtoareena, Kymppi Areena. Areenassa on hiihtotilaa niin perin-teisen hiihtotavan harrastajille kuin vapaan hiihtotavan suosijoille. Hiihtoladun pituus on n. 1,2 km, ja talvisin käytössä on myös hiihtoareenaan yhdistetty ulkolatu.

Hiihdon lisäksi Kymppi Areenalla voi harrastaa myös ampumahiihtoa ja potkukelk-kailua tai järjestää ryhmälle erilaisia talvisiin aktiviteetteihin liittyviä kilpailuja ja tapahtu-mia – Kymppi Areenan lumimaailma on oiva tapa viettää vaikkapa työporukan virkistyspäi-vää tai polttareita!

Kymppi Areenan sisäänkäynti sijaitsee ho-tellin vastaanoton yhteydessä. Ainutlaatuinen elämys alkaa heti sisääntulossa, laskeutumal-la 30 metriä hotellin alle, kallion sisään.

Kun huikoo…

Vesileikeissä ja liikunta-aktiviteeteissa tulee taatusti nälkä. Kylpylävieraiden ei tarvitse lähteä Vesileppiksestä muualle apetta etsimään, sillä hotellissa on monipuolinen ravintolamaailma, jonka valikoimista löytyy jokaiselle jotakin.

Ravintola Leppäkerttu on lounas- ja tilaus-ravintola, jossa tarjoillaan myös maittava aamiainen, ja ruoka- ja seurusteluravintola Bistron listoilta löytyvät herkulliset A la carte -annokset. Coffee Corner tarjoilee kahvia ja purtavaa pikkunälkään, ja ilta sujuu leppoi-

sasti vaikkapa karaoke- ja seurustelura-vintola Castro Pubissa.

Hemmottelua – myös lapsille!

Vesileppiksen hyvinvointipalvelut ovat monipuoliset. Erilaiset hieronnat, kylvyt sekä vartalo- ja kasvohoidot saavat kehon rentoutumaan ja mielen virkistymään, ja tuovat lomaan hie-man luksusta. Iltamenoihin kannattaa suunnata hoitolan ammattitaitoisen meikkaajan käsin kautta… Vesileppiksen hyvinvointiosastolla on otettu huomioon koko perheen tarpeet, ja saatavilla on

myös erityisesti miesten ja lasten tarpeisiin suunnattuja hoitokokonaisuuksia.

Työ ja loma yhdessä

Erilaisten kokousten järjestämiseen Vesileppis on oiva vaihtoehto, sillä kylpy-lähotellissa työn ja huvin yhdistäminen on helppoa. Hotellin kokoustilat mahdollistavat erikokoisten tilaisuuksien järjestämisen eikä oheisohjelman suunnitteluun tarvitse nähdä paljoa vaivaa: kaikki kylpylän aktiviteetit ovat kirjaimellisesti aivan nurkan takana, ja mikäli ryhmä kaipaa jotain muuta tekemistä, tarjolla on esimerkiksi luonto-, erä- ja kalastusretkiä tai leikkimielisiä kilpailuja.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 32

Matleena Ikonen

Pohjois-Savo

Varkaus tarjoaa puitteet niin lepo- kuin aktiivilomaan. Varkauden seudun vesistöt

ovat mitä parhaimmat veneilyyn, sisävesiristeilyyn tai mökkilomai-luun, ja kaupungin mielenkiintoi-nen historia hyvin säilyneine ra-kennuksineen tuo lomaan sopivan sivistyksen säväyksen.

Yhden miehen visio konkretisoitui kaupungiksi

Varkaus on vanha teollisuuskaupunki, jonka teollinen historia antaa leimansa myös nykykaupungille. Varkaus kehittyi jo 1800-lu-vun kuluessa merkittäväksi teollisuuskeskuk-seksi konepaja- ja laivanrakennuksen aloilla. Siihen pohjautui puu- ja paperiteollisuuden voimallinen kehitys 1900-luvulla.

Tämän mahdollisti helposti saatavilla oleva vesivoima ja erinomainen sijainti vesireit-tien varrella. Varkauden Taipaleen kanava oli ensimmäinen Suomessa rakennettu sulkukanava, mikä mahdollisti yläpuolisen Leppävirran reitin yhdistämisen Saimaan alueen vesiteihin.

Varkauden kaavoitustyö sai alkunsa 1900-luvun alussa Varkauden ruukin siirryttyä A. Ahlström Osakeyhtiön omaisuuteen ja Walter Ahlströmin noustua yhtiön pää-johtajaksi. Walter Ahlströmillä oli visio kokonaisesta kaupungista, joka muodostuisi teollisuuslaitosten ympärille. Ahlström osal-listui kaupunkinsa suunnitteluun aktiivisesti: hänen pyrkimyksensä oli luoda uudenlainen teollisuusyhdyskunta, jossa kaikki toiminnot olisivat osa kokonaisuutta.

Tehtaan palveluksessa toimi nimekkäitä arkkitehteja, jotka ovat jättäneet kädenjäl-kensä Varkauden rakennuskulttuuriin: mm. Ivar ja Valter Thomé, Karl Lindahl ja Alvar Aalto ovat olleet mukana suunnittelemassa Ahlströmin visioimaa kaupunkia. Säilyneitä vanhan Varkauden rakennuksia on vielä run-

saasti nähtävillä mm. virkailijoiden siniset ja työväen keltaiset asuintalot Kommilassa sekä johtajien talot Kosulanniemen huvila-alueella. Näkyviä muistoja ”Ahlströmin ajoista” ovat myös mm. tehtaan hiomorakennus tornei-neen ja kellotorni, Walterin puisto, vanha kansankeittiön rakennus, jossa on uudelleen avattu ravintola entisajan tunnelmissa, koulu-rakennus sen vieressä ja Tehtaan koulu sekä entinen yhteiskoulu Savontien mutkassa.

Kaks Ruusua on elävä esimerkki historiasta

Vuonna 1913 perustettu Ahlströmin Kansankeittiörakennus palvelee nykyisin tasokkaana ja viihtyisänä kahvila-ravin-tolana. Kaks Ruusua kunnioittaa vanhaa Kansankeittiötä sen hengessä tarjoten maittavaa ruokaa kaikelle kansalle. Elle-lehti on listannut Kaks Ruusua kuuden mielenkiin-toisimman samppanjaa tarjoavan ravintolan joukkoon Suomessa eikä syyttä: Upeassa ympäristössä lähes satavuotiaassa miljöös-sä, Leijonanpää-suihkukaivon hallitseman

Varkauden historia elää rikkaassa rakennusper innössä

Vekara-Varkauden katumaalarit työssä. Kuva: Varkauden kulttuuritoimisto

www.kotimaassa.fi33

Waltterin puiston jatkeena sijaitseva kahvila-ravintola on elävä esimerkki Ahlströmin kaupunki-ideasta.

Kahessa Ruusussa on reilut 200 asia-kaspaikkaa. Tarjottavat leipomukset ovat oman keittiön tuotoksia, ja munkkien resepti on peräisin aina 1950-luvulta saakka. Ruuanvalmistuksessa Kaks Ruusua luottaa niin ikään omaan keittiöön ja kotimaisiin raaka-aineisiin: tarjolla on mm. oman kau-pungin sampea.

Kahvila-ravintolan rakennus on suojeltu ul-koapäin sekä sisältä pylväikön ja funkiskaaren osalta. Aivan omanlaistaan tunnelmaa luovat yli neljä metriä korkeat huoneet – kokonai-suus, joka taatusti herättää ihastusta.

Kerroksien kaupunki

Historiasta kiinnostuneille Varkauden Museon näyttely ”Kerroksien kaupunki – Varkautelaisten rakennettu menneisyys” on erinomainen vierailukohde. Näyttely valottaa Varkauden rakentumista 1800-luvulta lähtien

ja tuo esiin kaupunkikuvan ajalliset kerrok-set. Valokuvin, tekstein ja pienoismallein esi-tetty näyttely antaa kattavan läpileikkauksen kaupungin kehittymisestä ja kaupunkilaisten juurista – siitä mistä lähdettiin siihen mihin on tultu.

Näyttelyn tärkeimpiä aihepiirejä ovat Varkauden arvokas rakennusperintö, nykyi-sen kaupunkikuvan syntyyn ja muutoksiin liittyvät vaiheet, A. Ahlström osakeyhtiön suunnitteluhankkeet sekä myöhemmin synty-neen kauppalan ja kaupungin oma suunnitte-lutoiminta.

Olennainen osa ”Kerroksien kaupunkia” on internetistä löytyvä verkko-opetuspaketti, jossa on erilaisia tehtäviä kuten esseeteh-täviä, toiminnallisia tehtäviä ja perinteisiä kysymys-vastaus -tehtäviä.

Alakerran saleissa Varkauden museossa, joka muuten on entinen Tehtaan hotelli, esi-tetään vaihtuvia taidenäyttelyitä. Kesän 2011 näyttely on NÄKIJÄ - viisi katsetta materiaa-liin; keramiikkataiteilijat Risto Hämäläinen, Catharina Kajander, Leena Mäki-Patola, Pekka Paikkari ja Satu Syrjänen.

Taipaleen kanava ja kanavamuseo

Taipaleen kanava-alueelle kannattaa mennä tutustumaan 170-vuotiaaseen vanhaan kivikanavaan sekä seurata laivaliikennettä toi-minnassa olevan kanavan partaalla. Kanavan historiaa esitellään sekä kanavamuseossa että aluetta kiertävän Kanavapolun infotauluissa.

Taipaleen kanavamuseo on yksi Liikenneviraston alaisista alueellisista kanava-museoista, ja sen perusnäyttely ”Via Canalia” avattiin yleisölle kesällä 2004. Näyttelyssä on esillä muun muassa Taipaleen kanava-alueen pienoismalli vuodelta 1905 ja kanavatornin vanha kalusto. Lisäksi museossa voi tutus-tua kanavan toimintaan virtuaalisulutuksen muodossa – ainutlaatuinen tilaisuus tutustua siihen, miten kulkeminen vesistöjä pitkin on kehittynyt aikojen saatossa. Kanavamuseossa on myös kahvio ja taideseppä Tommi Laineen käsityöpaja.

Varkaudessa ollaan ylpeitä mennei-syydestä, mikä näkyy hyvin alkuperäisen rakennuskannan säilyttämisenä ja historian kunnioittamisena. Käynti Varkaudessa on mielenkiintoinen ja kokemisen arvoinen aika-matka suomalaiseen teolliseen historiaan. Varkauden historia elää

rikkaassa rakennusper innössä

Vekara-Varkauden katumaalarit työssä. Kuva: Varkauden kulttuuritoimisto

Kahvila-ravintola Kaks Ruusua upeassa lähes satavuotiaassa miljöössä. Kuva: Harri Eronen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 34

Pohjois-Savo

Sampea ja samppanjaa – kulinaristien kaupunkifestivaali

Kaviaari, tuo ruokapöytien musta kulta, on yksi maailman arvostetuimpia ja kalleimpia kulinaarisia herkkuja ja vauraan elämäntavan symboli. Kaviaari on sammen mätiä, ja sam-pea onkin kalastettu lähinnä juuri kaviaarin takia, mutta myös sen liha on arvostettua. Sampien kalastus ja kaviaarintuotanto on aiheuttanut monien sampikantojen voimak-kaan taantumisen, mutta kasvatuksella ja istutuksilla sampikantoja on voitu vahvistaa ja suojella menestyksekkäästi.

Sampea on istutettu menestyksekkäästi myös Varkaudessa vuodesta 2005, jolloin paikallinen yritys Carelian Caviar aloitti sampien kasvatuksen, ja kaviaaria päästään nauttimaan jo tänä vuonna. Varkaudessa sampi onkin saavuttanut keskeisen roolin kaupungin kesässä: jokavuotinen Sampea ja samppanjaa -kaupunkifestivaali kerää kaupunkilaisia ja matkailijoita nauttimaan hyvästä ruuasta, juomasta ja kesäisestä ohjelmasta Varkauden keskustassa järjestet-täviin tilaisuuksiin.

Viihtyen vesillä

Järvi-Suomen upeasta järviluonnosta pääsee parhaiten nauttimaan lähtemällä itse vesille, ja Varkauden vesistöt tarjoavatkin monia mahdollisuuksia kalastukseen, yksi-tyisveneilyyn ja sisävesiristeilyihin.

Varkauden vedet ovat kalarikkaita ja tarjoavat hienot puitteet kalastuksen har-rastajille. Mainio narrauspaikka on keskellä kaupunkia sijaitseva Pirtinvirta, johon on istutettu mm. kirjolohta, harjusta, järvilohta

Varkausvettä vaankuin

Järvi-Suomen sydämessä Varkaus tarjoaa ainutlaatuiset vesistöt vapaa-ajan aktiviteet-

teihin ja matkailuun. Varkauden vesistä riittää iloa niin perheret-kille kuin ohjelmapalveluillekin, ja aaltojen alla asustaa myös Varkauden valttikortti, kasvatettu sampi, jonka liha ja kaviaari ovat maistamisen arvoisia!

Lempi Lämpölampi ja varkautelaiset sammet.

Kuva: Eeva Lemiläinen

Matleena Ikonen

www.kotimaassa.fi35

ja taimenta. Niiden lisäksi koukkuun voi tarttua myös kuhaa, haukea ja ahventa. Unnukan kalastusalue Varkaudessa ja sen ympäristössä kattaa hulppeat 3000 hehtaaria – koko alue kalastajien käytössä. Veneenlaskupaikkoja on Taipaleessa, Kommilassa ja Luttilasssa.

Mieleenpainuva vesielämys on risteily aidolla höyrylaivalla, Warkaus VII:lla. Edelleen koivuhaloilla kulkeva 97-vuotias höyrylaiva toimii tilausristeilyliikenteessä ja on varkautelaisen laivanrakennuksen edus-tava esimerkki, joka on hyvässä hoidossa säilynyt nykyihmisten iloksi. Aqualines Oy puolestaan järjestää 12-metrisellä aluksellaan säännölli-sesti maisema- ja kanavaristeilyjä arkipäivisin.

Varkautelainen ohjelmapalveluyritys LakeLand GTE tekee retkiä Varkauden ja lähiympäristön vesistöille. Yrityksille, yhdistyksille ja pie-nemmillekin ryhmille on tarjolla monenlaista aktiviteettia kalaretkistä kuutamoristeilyihin. Sightseeing-retkillä tutustutaan kaupunkiin vesil-tä käsin, mutta LakeLand GTE kuljettaa myös kauemmaksi Saimaalle. Tunnelmalliset haitariristeilyt ovat olleet kesäisin erityisesti matkai-lijoiden suosiossa, ja mikä loisikaan suomalaiseen kesäiltaan parem-paa tunnelmaa kuin haitarin haikeat sävelet… Vauhdikkaammille persoonille hyvä vaihtoehto on moottoriveneen perään kiinnitettävät vauhtilaitteet, joiden kyydissä meno on niin reipasta, ettei siinä ehdi edes pelätä!

Saimaaseen kuuluvalla Haukivedellä sijait-seva Linnansaaren kansallispuisto satoine saarineen ja suurine selkineen on todellinen vesiretkeilijän paratiisi. Metsähallituksen hoitama Linnansaari on pinta-alaltaan 36 km², ja se soveltuu hyvin niin päiväkävi-jöille kuin telttailijoille ja veneilijöillekin. Linnansaaressa suojellaan Järvi-Suomen arvo-kasta saaristoluontoa ja kaunista maisemaa. Saarien suojissa elelevät kuuluisat saimaan-norpat ja alueen sääksikanta on yksi Suomen tiheimmistä – upea mahdollisuus kokea Suomen järviluontoa aidoimmillaan.

Viihdettä vekaroille, kulttuuria kaikille

Varkauden kesässä on totuttu pelaamaan lasten ehdoilla. Jokavuotinen lasten festivaa-liviikko Vekara-Varkaus on saavuttanut suu-ren suosion eikä ihme: Vekara-viikko tarjoaa tekemistä ja kokemista kokonaisen viikon ajan paitsi muksuille, myös vanhemmille, iso-vanhemmille, kummeille... koko perheelle.

Vuoden 2010 Vekara-Varkauden kohteet keräsivät kaikkiaan yli 23 000 kävijää, joten tapahtuma todella on lapsiperheiden suosi-ossa. Vekara-Varkauden ohjelmassa on mm. teatteri- ja nukketeatterinäytöksiä, tanssi-esityksiä, puistokonsertteja ja työpajoja, joissa lapset pääsevät toteuttamaan itseään vaikkapa liikunnan, teatterin, kädentaitojen, soittamisen ja kokkaamisen alueilla. Kesän 2011 Vekara-Varkaus järjestetään 13. – 19.6.

Varkauden Teatteri vastaa kaupunkilaisten ja matkailijoiden kulttuurinnälkään ympäri vuoden. Varkauden Teatteri on yksi Suomen pitkäikäisimmistä, yhtäjaksoisesti toimineis-ta taidelaitoksista, jonka juuret ulottuvat jo 1800-luvun nuorisoseuratoimintaan. Teatteri työstää joka näytäntökausi 6-7 ensi-iltaa, mikä on hyvä esimerkki Varkauden kulttuu-rielämän aktiivisuudesta. Teatteriesityksiä tullaan katsomaan paljon myös muualta Suomesta. Ohjelmisto pyritään pitämään monipuolisena. Pääpaino on kotimaisilla näytelmillä, ja jokaisena näytäntökautena mukaan pyritään saamaan joku merkittävä klassikkoteos. Vuosittain ohjelmistossa on aina myös yksi operetti, musikaali tai laulu-näytelmä väriä antamassa.

Vaikka Varkaus ammentaa menneisyy-destään, se elää vahvasti nykyisyydessä – ja nauttii joka hetkestä. Elämästä nauttiminen monin eri tavoin onkin savolaisen luonteen-laadun perusta, joka avautuu matkailijallekin Varkaudessa vieraillessa.

Vesileikkien riemua. Kuva: Arto Keinänen

Alla s/s Warkaus vesillä.

Kuva: Harri Eronen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 36

Pohjois-Savo

Joka vuosi mansikkasadon kypsymi-sen aikaan Suonenjoella vietetään Mansikkakarnevaaleja, joka on yksi

Suomen vanhimmista kesätapahtumista ja järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1970. Tapahtuma kerää Suonenjoelle tuhan-sia ihmisiä pitämään hauskaa mansikkatee-

man ympärillä.

Mansikkakarnevaalien suosituin ohjelma-numero on karnevaalikulkue. Sen osastot koostuvat alueen yrityksistä ja järjestöistä, jotka esiintyvät mitä hullunkurisempiin asuihin pukeutuneina. Hilpeyttä herättä-vät mansikkahenkiset asukokonaisuudet, sambakarvevaalitunnelma sekä erikoiset menopelit.

– Viime vuonna kulkueessa oli mukana kahteen suuntaan ajettava auto. Se palkittiin kulkueen parhaana osallistujana, mansik-kakarnevaalien toiminnanjohtaja Pertti Nyyssönen kertoo.

Mansikansyönnin SM-kilpailussa nelihen-kiset joukkueet yrittävät syödä mahdolli-simman nopeasti litran mansikoita. Voitto edellyttää nopeuden lisäksi myös hyvää man-sikan syöntityyliä, sillä joukkueille jaetaan syömisestä tyylipisteitä.

– Kilpailussa menestyy, jos on hyvä näyt-telijä, sillä näyttävä tyyli tekee tuomaristoon vaikutuksen. Pitää olla karismaa ja ottaa yleisö mukaan.

Tapahtuman perinteisiin kuuluu myös mansikkaisännän julkistaminen ja mansikka-tytön kruunaaminen.

– Mansikkaisännäksi valitaan aina joku ansioitunut mansikanviljelijä, joka on kehit-tänyt mansikkalajikkeita tai mansikanviljelyä tai on muuten menestynyt ammatissaan.

Lapsiperheet on huomioitu tapahtumas-sa lasten karnevaaleilla, jossa esitetään mukavaa ohjelmaa perheen pienimmille. Karnevaaleille saapuu joka vuosi myös suuri tivoli karuselleineen ja ajolaitteineen.

Mansikkakirkko

Sunnuntain ohjelmassa on mansikan-puskilla koristetulla Mansikkakirkko. Jumalanpalveluksen yhteydessä kirkossa esiintyy aina myös joku tunnettu muusikko, kuten ensi kesän Kari Vepsä. Tilaisuuden jälkeen kävijöille tarjotaan kirkon luona mansikoita sekä kirkkopuistossa kirkkokah-vit. Mansikkakirkko on erittäin suosittu, sillä se houkuttelee paikalle yhtä paljon ihmisiä kuin joulukirkko.

Kirkkoon mahtuu 800 ihmistä ja Nyyssösen mukaan se on Mansikkakirkon aikaan aina täynnä.

Mansikkakarnevaalitapahtuma on muut-tunut vuosien saatossa.

– Alkuvuosina se oli yksi Suomen suosi-tuimpia juhlia ja tuolloin meno oli aika rie-hakasta. Sittemmin ohjelmistoa on muutettu tietoisesti siten, että Mansikkakarnevaaleista on tullut koko perheen tapahtuma, toteaa Pertti Nyyssönen tyytyväisenä.

– Nykyisin se on lupsakka savolainen ulkoilmajuhla, jossa ihmisillä on pilke silmä-kulmassa, eikä kenelläkään ole kiire – iloinen tapahtuma, jossa kaikilla on hyvä mieli.

Mansikkakarnevaalien kävijämäärä on viikonlopun aikana yhteensä noin 25 000. Tapahtuman tunnelma on erittäin kansain-välinen, sillä mansikkajuhlaa saapuvat viet-tämään myös lukuisat paikkakunnalla olevat ulkomaiset mansikanpoimijat.

– Suonenjoella on parhaana vuonna ollut noin 6000 mansikanpoimijaa 21 eri maasta. Alkuun mansikanpoimijoita tuli pääasiassa Virosta, mutta viime vuosina venäläisten osuus on kasvanut. Poimijoita tulee myös Valkovenäjältä ja Ukrainasta. Kaukaisimmat tulevat Thaimaasta saakka, luettelee Nyyssönen.

Mansikkakarnevaaleja vietetään jälleen 8.-10.7.2011.

ma nsikkaSuonenjoella maistuu

Mansikkakarnevaalit ilahduttavat kesänviettäjiä mansikkaisilla ohjelmanumeroillaanSuvi Roselli Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ry

37 www.kotimaassa.fi

Mansikanviljelyn kehto

Mansikkakarnevaalien yksi suurimmista mansikantoimittajista on suonenjokelainen Pakkasmarja Oy, jonka omistajina on 80 mar-janviljelijää. Yritys toimittaa ympäri Suomen kauppoihin ja tukkuliikkeisiin viljeltyjä puutarhamarjoja sekä luonnon metsämarjoja tuoreina marjoina ja pakastemarjoina.

Suonenjoen Mansikkakarnevaalit merkit-sevät yritykselle kesänavausta ja yhtä kauden kohokohdista.

– Mansikkakarnevaalit on alueellisesti tärkeä tapahtuma. Mansikoiden kypsyessä Suonenjoki herää eloon, myynti- ja markki-nointipäällikkö Terhi Janatuinen kuvailee.

Hän on erityisen ilahtunut siitä, että Mansikkakarnevaalit järjestetään juuri Suonenjoella.

– Suonenjoki on Suomessa mansikanvilje-lyn kehto. Sillä on täällä pitkät perinteet.

Suonenjoen seutu on hänen mukaan ilmasto-olosuhteiltaan erityisen otollinen paikka mansikanviljelylle.

– Alueella on talvisin riittävästi lunta, mikä suojelee mansikkakasvustoja paleltumisel-ta. Kesällä satoaikaan yön ja päivän väliset lämpötilavaihtelut ovat puolestaan riittävän suuria, minkä ansiosta marjat kypsyvät pidempään ja niissä kehittyy yhdessä aurin-gonvalon kanssa runsaasti sokeriyhdisteitä ja marjoista tulee siten maukkaampia.

Suomessa kasvatetaan lukuisia erilaisia mansikkalajikkeita. Janatuisen suosikkilajike on Polkka.

– Se on maultaan supersuomalainen lajike. Se on todella makea samettipintainen marja, jossa on metsämansikan aromi. Se ei ole liian kova ja on sopivan kokoinen.

Janatuinen odottaa jo kovasti tulevan kesän tapahtumaa.

– Mansikkakarnevaalit on ihana paikka tuoda samalla esille toiminta-ajatustamme, joka kiteytyy sanoihin ”luonnon omat terveys- ja suoja-aineet”. Marjat ovat parasta lähiruokaa.

www.mansikkakarnevaalit.fi

ma nsikkaSuonenjoella maistuu

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 38

Pohjois-Savo

Saimaan ja Päijänteen latvavesillä sijaitseva Iisalmi tunnetaan elin-voimaisena 22 000 asukkaan sa-

volaiskaupunkina, joka sykkii Ylä-Savon toiminnallisena keskuksena. Elämää Iisalmessa värittää aito savolainen men-taliteetti, johon kuuluu välittömyys, lupsakkuus sekä hersyvä huumori. Asiat tehdään pilke silmäkulmassa.

Iisalmen juuret ulottuvat kauas mennei-syyteen, aina vuoteen 1627, jolloin Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjä perustettiin. Reilu pari sataa vuotta myöhemmin perustettiin Iisalmen kauppala pienelle, 24 hehtaarin kokoiselle, pappilan tilasta erotetulle lahjoi-tusmaalle.

Ensimmäinen kaupunkijulistus oli laadittu jo vuonna 1856, mutta senaatti ei kuiten-kaan sitä hyväksynyt. Kaupungiksi pääsyä jouduttiin anomaan vähintään viisi kertaa, kunnes keisari Aleksanteri III viimein vuonna 1891 armollisesti määräsi kauppalan muu-tettavaksi kaupungiksi. Lokakuussa 2011 tulee siis kuluneeksi 120 vuotta kaupungin perustamisesta.

Iisalmen kaupungilla on tänä vuonna pe-räti kaksoisjuhlavuosi. Kaupungin 120-vuo-tisjuhlien lisäksi tulee syksyllä 150 vuotta lapsuutensa Iisalmessa viettäneen kansallis-kirjailija Juhani Ahon syntymästä. Iisalmen kaupunki juhlistaa Juhani Ahon ja Iisalmen kaupungin merkkivuotta useilla tilaisuuksilla, luennoilla ja seminaareilla sekä nuorille kir-joittajille suunnatulla Juhani Ahon hengessä –kirjoituskilpailulla. Lisäksi Maarianvaaran kesäteatteri esittää Mansikkaniemessä heinä-kuussa kansalliskirjailijan teokseen perustu-vaa näytelmää Rautatie.

Juhani Aho ja Iisalmi

Juhani Aho oli ensimmäinen suomalai-nen ammattikirjailija ja hänet tunnetaan erityisesti esikoisromaanistaan Rautatie. Suosittuja olivat myös Ahon lyhyet novelli-kertomukset eli lastut, joista tunnetuin on Siihen aikaan kun isä lampun osti. Kirjailijan uransa ohella Aho toimi myös lehtimiehenä ja suomentajana. Yksi hänen tunnetuimpia käännöstöitään on Zacharias Topeliuksen kirjoittama Välskärin kertomuksia –romaa-nisarja.

Iisalmi – Kansalliskirjailijan kotiseutua

Iisalmen kaupungilla runsaasti syytä juhlaan

Suvi Roselli Iisalmen kaupunki

Juhani Ahon museo

www.kotimaassa.fi39

Juhani Aho, alkuperäiseltä nimeltään Johannes Brofeldt, oli muuttanut nelivuo-tiaana Lapinlahden Väärnin pappilasta Iisalmen Mansikkaniemen pikkupappilaan. Mansikkaniemessä Brofeldtien perheen elämä keskittyi pitkälti hengelliseen toi-mintaan, sillä Juhani Ahon isä oli pappi ja äitikin syvästi uskonnollinen. Isä oli tunnettu savonkielisistä saarnoistaan, joita hän piti va-paasti puhuen, ilman saarnanuottia höystäen niitä konkreettisen arkielämän esimerkeillä. Perheen uskonnollinen vakaumus heijastui myöhemmin myös Juhani Ahon kirjalliseen tuotantoon.

Brofeldtit muuttivat Vieremällä sijaitse-vaan Kyrönniemen erämaapappilaan Juhani Ahon ollessa 15-vuotias. Siellä asuessaan Aho kävi usein eräretkillä hyvän ystävänsä kanssa. Elämä Kyrönniemen korpipappilassa tuntui Juhani Ahosta ajoittain yksitoikkoi-selta ja yksinäiseltä, erityisesti Helsingissä vietetyn vuoden jälkeen. Myöhemmissä teksteissään hän kuitenkin ilmaisi kaipaavan-sa Kyrönniemeen takaisin, sillä hän kuvailee sitä paikaksi, josta ei olisi koskaan pitänyt lähteä pois.

Juhani Ahon museo

Juhani Ahon elämää esittelee Iisalmessa Juhani Ahon museo, joka sijaitsee Ahon en-tisessä lapsuudenkodissa, Mansikkaniemen pikkupappilassa. Museona se on toiminut vuodesta 1958 lähtien, ja sen sisustus on ajan hengen mukainen. Museon kokoelmiin sisältyy noin 500 esinettä, jotka on koottu Ahon suvulta ja Iisalmen pappilasta. Esillä on muun muassa Juhani Ahon käyttämä kirjoi-tuskone sekä hänen kalastusvälineitään.

Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta on Helsingin poliisilaitoksen Juhani Aholle myöntämä polkupyörän rekisteriote. Pyöräily oli Ahon nuoruusvuosina Suomessa verrattain uusi ja harvinainen harrastusmuo-to ja säädelty lailla. Aho kuului ensimmäisiin polkupyöräharrastajiin ja olikin harrastukses-saan varsin innokas.

Kuuluisa Koljonvirta

Juhani Ahon museo sijaitsee kuuluisalla Koljonvirran alueella. Koljonvirta tunnetaan erityisesti Suomen sodan aikaisena taistelu-paikkana. Suomalais-ruotsalainen armeija ku-kisti Koljonvirralla eversti Sandelsin johdolla ylivoimaisen venäläisosaston, joka yritti päästä siltaa pitkin virran yli. Vuonna 1808 käyty taistelu oli Suomen sodan viimeisim-piä taisteluita. Moni muistaa sen erityisesti Johan Ludvig Runebergin kirjoittamista Vänrikki Stoolin tarinoista, joissa päähen-kilönä esiintyi yksinkertainen, mutta urhea Sven Dufva.

Koljonvirran alueella voi edelleen nähdä lukuisia merkkejä kuuluisasta taistelusta. Siellä voi tutustua muun muassa venäläisten rakentamien korsujen jättämiin painaumiin sekä tykistöasemien jäänteisiin ja tykkipat-tereiden sijaintipaikkoihin. Koljonvirran alueella kulkee opastettu historiapolku, jonka varrelta löytyy lukuisia Koljonvirran taistelusta kertovia historiatauluja.

Taisteluun voi tutustua myös virran vastarannalla leirintäalueella sijaitsevas-sa Koljonvirran multimediateatterissa. Sopimuksesta näytettävä elokuva vie todentuntuiselle aikamatkalle vuoden 1908 taistelun tapahtumiin. Teatteriin mahtuu ker-rallaan enintään 50 henkilöä ja esitys kestää noin tunnin.

www.iisalmi.fi www.koljonvirta.info

Juhani Ahon työhuone

Koljonvirran taistelunäytös

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 40

Pohjois-Savo

Ensi kesän ohjelma ei ole vielä tiedossa. Tapahtuman luonne tulee kuitenkin säily-mään samanlaisena. Muikkuvestivaaleilla tarjotaan tietysti myös kalaisia herkkuja eri muodoissaan.

– Paikalliset kalastajat myyvät kalaa ja ka-lajalosteita ja kävijät voivat nauttia muikkua-terioita, tietää Miettinen jo nyt.

”Toelaelua” ja aktiviteetteja

Säviällä, Pielaveden rannalla, sijaitseva Juhlaranta on yksi Muikkuvestivaalien tapahtumapaikoista. Juhlaranta on ravin-tolakäyttöön kunnostettu entinen Säviän

Muikku maisemissa

Vahvana muikkuseutuna tunnetun paikkakunnan kesän yksi kohokohdista on heinäkuussa järjestettävät perinteiset Muikkuvestivaalit. Kyseessä on suosittu koko perheen tapahtuma, joka kokosi

1960-luvulta 1980-luvulle koko maakun-nan Pielavedelle yhden kesäisen viikonlo-pun ajaksi.

– Muikkuvestivaalit oli aikoinaan valtava kansanjuhla. Siellä kävi

noin 30 000 ihmistä ja esiintyjinä oli monia tunnettuja artisteja, kuten Rauli Badding Somerjoki, Pielaveden kunnanjohtaja Sami Miettinen kertoo.

Muikkuvestivaalit herätettiin vuosien hiljaiselon jälkeen uudelleen henkiin viime kesänä yksipäiväisenä tapahtumana.

– Tapahtuman tarkoituksena on tuoda esille järviasiaa ja kalastusta. Muikkuvestivaaleilla järjestetään muun muassa kalastusnäytöksiä ja kalankäsittelyyn liittyviä kilpailuja sekä jaetaan kalastukseen ja kalankäsittelyyn liittyvää tietoa.

Kala-aiheisten ohjelmanumeroiden lisäksi Muikkuvestivaaleilla on tarjolla runsaasti muutakin mukavaa ohjelmaa. Viime kesänä lapsia viihdytti päivällä Herra Heinämäen Lato-orkesteri ja aikuisempaa väkeä illalla Virve Rosti & Menneisyyden vangit.

Pohjois-Savossa sijaitseva hie-man yli viiden tuhannen asuk-kaan Pielavesi on kuuluisa

erityisesti puhtaista ja kalaisista ve-sistään. Ympärivuotisten asukkaiden ohella Pielaveden luonnonkauniissa maisemissa viihtyvät tuhannet kesä-asukkaat.

PielavedenSuvi Roselli Pielaveden kunta

Pielavesi houkuttelee matkailijoita puhtaalla, rehevällä luonnollaan.

www.kotimaassa.fi41

meijeri ja toimii nykyisin ympärivuotisena lomakohteena, hirvipeijaisten ja perhejuh-lien järjestämispaikkana sekä yritysten ja yhdistysten kokouspaikkana. Majoitustilaa tarjoaa pihapiirissä sijaitseva motelli Piela.

Juhlaranta on tullut tunnetuksi erin-omaisesta ruuastaan, jonka valmistuksessa käytetään pitkälti paikallisten tuottajien raaka-aineita, kuten pielaveteläistä kalaa ja lähialueen kasviksia. Yli 30 vuoden ruuan-valmistuskokemuksella syntyvät tarpeen vaatiessa tilauksesta myös kansainväliset herkut. Juhlarannassa voi nauttia esimerkiksi venäläisen, ranskalaisen tai saksalaisen pöy-dän antimia tai maistella Välimeren alueen eksoottisia herkkuja.

Juhlaranta sijaitsee keskellä kaunista poh-joissavolaista maalaismaisemaa ja sopii mat-kakohteeksi erityisesti niille, jotka haluavat unohtaa arjen kiireet ja tutustua lupsakoiden savolaisten verkkaiseen elämänrytmiin.

– Täällä voi istua kiireettömästi pihakei-nussa ja katsella maalaiskylän elämää. Sitä kutsutaan täälläpäin ”toelaeluksi” eli jonnin-joutavaksi joutenoloksi, keittiömestari Seppo Ruotsalainen sanoo.

Aktiviteetteja kaipaaville on tarjolla lukuisia ohjelmapalveluita, kuten talvisin moottorikelkka-ajelua.

– Muutaman sadan metrin päässä Juhlarannasta kulkee moottorikelkkareitti Keiteleelle ja Tahkolle, toteaa Ruotsalainen tyytyväisenä.

Kävelyretki jäätä pitkin parin kilometrin päässä sijaitsevaan saareen on yksi suosi-tuimmista ohjelmista. Perillä voi paistaa laavulla makkaraa tai kokeilla vaikkapa pilkkimistä. Kesäisin Juhlarannan läheltä aukeavat myös laajat marja- ja sienestys-metsät sekä viihtyisät kävelyreitit kauniissa luontomaisemissa.

Mökkielämää

Pielavedeltä löytyy erinomaisia majoitus-vaihtoehtoja myös tasokkaasta mökkielämäs-tä pitäville. Lomamökkejä tarjoaa Kirmakan Lomamökit, jonka parvellisessa 12 hengen Hillakka-mökissä mahtuu majoittumaan isompikin ryhmä. Mökin varustukseen sisäl-tyy taulutelevisio, pesukone ja kuivauskaap-pi. Koivujärven rannalla sijaitsevan mökin ranta on lapsiystävällinen. Muita mökkivaih-toehtoja ovat 8-10 hengen Puolukka sekä 6-7 hengen Liplakka. Myös niiden varustelutaso on korkea. Halutessaan mökkivieraat voivat nauttia myös perinteisen savusaunan löylyis-tä varaamalla itselleen rannassa sijaitsevan savusaunan.

Muikku maisemissa

Tuulikanteleen kyydissä

Kesäisin Pielaveden kauniita maisemia voi ihailla järveltä käsin nousemalla sisävesi-alus Tuulikanteleen kyytiin. Risteily alkaa Pielaveden satamasta, mutta Tuulikannel pysähtyy myös Juhlarannassa. Sieltä matka jatkuu Säviän avokanavan ja Tervon kolun kanavan kautta Lohimaahan. Matka kestää yhteen suuntaan noin kolme tuntia.

– Kanavan kautta kulkemisessa on mukana seikkailun makua, kun sulkujen vuoksi alus laskeutuu 4,5 metriä alemmaksi tai paluu-matkalla nousee ylemmäksi, Tuulikanteleen kapteeni Salme Saarmala kertoo.

– Reitin varrella on runsaasti luonnon-kauniita paikkoja ja lähes koskematonta, asumatonta ja rehevää luontoa eli luontoa aidoimmillaan, hehkuttaa Saarmala.

Tuulikannel tekee kesän ajan myös tilaus-risteilyjä, jotka suuntautuvat koko vesistön alueelle. Risteilijään mahtuu enintään 60 ihmistä. Tuulikanteleen lähtöpisteessä, Pielaveden satamassa, toimii matkailuinfo, josta matkailijat saavat tietoa alueen matkai-lupalveluista ja Tuulikanteleen liikennöinnis-tä. A-oikeuksin varustetussa satamaravinto-lassa he voivat nauttia monipuolisen aterian sekä istahtaa hetkeksi aivan veden tuntumas-sa sijaitsevalle terassille.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 42

Pohjois-Savo

Yksi Kiuruveden kesän kohokohdista on viikon mittainen, IskelmäNiityt-nimellä tunnetuksi tullut kotimaisen iskelmämusiikin tapahtuma, joka järjestetään ensi heinäkuus-sa 13. kerran. Lavalla nähdään Suomen iskel-mätaivaan kirkkaimpia tähtiä sekä vanhoja legendoja. Viime kesänä yleisöä viihdyttivät muun muassa Lauri Tähkä & Elonkerjuu, Kuunkuiskaajat, Kari Tapio ja Mamba. Ensi kesän ohjelma ja esiintyjät julkistetaan myö-hemmin keväällä.

Ohjelmassa on joka vuosi myös Suomi Iskelmän SM-laulukilpailun finaali sekä Toivo Kärki –konsertti.

– Konsertissa kuullaan sekä Toivo Kärjen tunnettuja että ennen julkaisemattomia kappaleita, tapahtumakoordinaattori Hannu Nevala kertoo.

Iskelmätapahtuma soveltuu koko per-heelle, sillä myös perheen pienille on omaa ohjelmaa. Viime kesänä lapsia viihdytti muun muassa Herra Heinämäki & Lato-orkesteri.

Tapahtuma järjestetään Kiuruveden keskustassa, jossa katettu areena antaa tarvittaessa antaa suojan 3500 ihmiselle. Alueelle mahtuu yhteensä noin 7000 ihmistä. Ikärajaa ei ole, sillä anniskelu on rajoitettu erilliselle alueelle.

Iskelmätapahtuma tuo Kiuruvedelle vuosittain noin 30 000 konserttivierasta. Yksi merkittävä ryhmä on karavaanarit, jotka saapuvat Kiuruvedelle sankoin joukoin viet-tämään iskelmän juhlaa. Heitä saapuu taval-lisesti noin 600 autokuntaa. Caravan-alueet sijaitsevat luonnonkauniissa ympäristössä Kiurujärven rannalla, lähellä tapahtuma-aluetta ja palveluita. Alueella majoittuvien karavaanareiden käytössä on veloituksetta uimahallin palvelut saunoineen sekä moni-puoliset harrastealueet keilahalleineen ja tenniskenttineen.

Kiuruvesi tarjoaa kulttuuria monessa

muodossaVireä yläsavolainen maaseu-tukaupunki Kiuruvesi sijait-see Kainuun ja Pohjanmaan

rajalla ja on aikojen saatossa am-mentanut vaikutteita niin savolai-suudesta kuin pohjalaisuudesta ja karjalaisuudestakin. Kauniiden jär-vimaisemien ympäröimä Kiuruvesi on maataloustuotannon ykkös-kuntia Suomessa. Maataloutta on harjoitettu siellä aina keskiajalta saakka. Nykyisin Kiuruvesi toimii nauta-Suomen keskuksena.

Suvi Roselli Kiuruveden kaupunki

Iskelmän juhlaa

www.kotimaassa.fi43

sesta Kiurusalista, kahdesta näyttelytilasta, kirjastosta, kahvila-ravintolasta sekä kokous- ja atk-tiloista. Valoisa ja viihtyisä tiilenpunai-nen rakennus toimii kaupungin olohuoneena niin kiuruvetisille kuin vierailijoillekin.

Helmikuun puolivälissä kulttuuritalolla nähdään Taikateatterin esitys Watti Walopää ja kadonnut hehku. Kyseessä on koko perheen elämyk-sellinen taikateatteriesitys, joka sisältää taikuutta, klovneriaa, mustaa teat-teria, videokuvaa, erilaisia erikoisefektejä, huumoria ja suuria tunteita. Esitys kertoo yölamppu Watti Walopäästä, jonka pää yllättäen sammuu.

Maaliskuun loppupuolella kulttuuritalolla konsertoi Kummelista ja Karjalan kunnailla –televisiosarjasta tuttu Heikki Hela. Konsertissa kuullaan Heikki Helan omaa tuotantoa.

Kiuruveden kulttuuritalo toimii myös Kiuruveden Maalaiskaupunginteatterin näyttämönä. Keväällä saa ensi-iltansa Sirkku Peltolan käsikirjoittama näytelmä Pieni raha. Näytelmä kertoo viisikymppisestä heikkolah-jaisesta aikamiespoika Jasonista, joka elää ylihuolehtivan äitinsä hoivissa yksinkertaista ja rajattua elämää.

Jasonin viikon kohokohta on aina saman-laisena toistuva linja-automatka läheiseen pikkukaupunkiin, missä hän nostaa rahaa automaatista, hoitaa kauppa- ja apteekkiasi-at ja käy lopuksi hakemassa munkkipossun Kielon kotileipomosta. Yhtenä tiistaina Jasonin elämä kuitenkin muuttuu, kun hän tutustuu kaupungissa kahteen uuteen ystä-vään. Sen seurauksena rutiinit rikkoutuvat ja elämä näyttää Jasonille tylymmät kasvonsa.

Kiuruveden kulttuuritalolla järjestetään kevään mittaan myös näyttelyitä. Pysyvänä näyttelynä on taidemaalari ja kuvanveistäjä Antero Ruotsalaisen kokoelma, joka käsit-tää noin 50 veistosta ja noin 30 taulua. Vaihtuvien näyttelyiden tilassa nähdään helmikuussa karttanäyttely, jossa on esillä vanhoja Ylä-Savon alueen karttoja.

Tanssia ja tunnelmaa

Kiuruveden maalaismai-semia voi jäädä ihailemaan pidemmäksikin aikaa. Viihtyisä hotelli Peltohovi sijaitsee Kiuruveden kes-kustassa. Hotellin ravintola toimii viikonloppuisin suosittuna tanssipaikkana. Kesäisin monet viihtyvät myös hotellin aurinkoisella terassilla.

Toinen hotelli, Sininen Helmi, sijaitsee kuu-

den kilometrin päässä keskustasta. Hotellin ikkunoista avautuvat upeat näkymät ympäröivään maisemaan, Kiuruveden niemiin ja saariin. Aamiainen tarjoillaan tunnelmallisessa ravintolassa, joka sijaitsee hotellin lähellä olevassa viehättä-vässä vanhassa hirsirakennuksessa. Sininen Helmi tarjoaa lisäksi kesämajoitusta entises-sä vilja-aitassa ja Tähkälässä.

Nostalgisesta tunnelmasta pitävät kesä-matkailijat voivat yöpyä myös Hirvijärven Ratsutallilla, joka tarjoaa aamiaismajoitusta 1850-luvulta peräisin olevassa Laurintalossa. Rakennus sijaitsee idyllisen maalaismaise-man keskellä, rauhallisessa ja kodikkaassa ilmapiirissä.

www.kiuruvesi.fi www.iskelmanjuhlaa.fi www.maalaiskaupunginteatteri.fi

Kulttuurin kukoistusta

Pari vuotta sitten valmistunut Kiuruveden kulttuuritalo tarjoaa mitä parhaimman ym-päristön Kiuruveden vilkkaalle kulttuuritar-jonnalle. Kulttuuritalo koostuu 316-paikkai-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 44

Pohjois-Savo

Sonkajärvellä kerrotaan legendaa Rosvo-Ronkaisesta, rivakasta ja va-pautta rakastavasta miehestä, jon-

ka ärhäkkä luonne johti kuitenkin usein käsikähmään paikkakuntalaisten kanssa. Herkko Ronkainen eleli kesäkaudet metsis-sä lymyten ja talojen aitoista ruokaa varas-tellen. Niinpä hän herätti runsaasti pelkoa ympäristön asukkaissa. Tämän vuoksi hänen täytyi etsiä itselleen naisseuraakin ryöstä-mällä, mikä onnistui kiepsauttamalla tyttö hartioille ja lukitsemalla hänen kätensä ja jalkansa lujalla otteella.

Tässä lienee juuret yhdelle Suomen erikoi-simmista kesätapahtumista, Sonkajärvellä vuosittain järjestettävälle Eukonkannon maailmanmestaruuskilpailuille. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Hauskan kesätapahtuman kehitti kult-tuurisihteeri Eero Pitkänen.

– Olimme jo useana vuonna paistaneet muurinpohjalettuja vuorokausikaupalla ja piti keksiä jotain uutta. Silloin syntyi ajatus eukon kantamisesta ja kehitin kilpailulle

säännöt, joiden mukaan eukkoja on sitten kilpaa kannettu. Aluksi oli myös epäilijöi-tä, jotka sanoivat, että onkohan tuo nyt ihan järkevää puuhaa, mutta seuraavana vuonna kaikki olivat jo täysillä mukana, muistelee Pitkänen tapahtuman alkua.

Vuosien saatossa idea on osoittautunut todelliseksi kuningasideaksi, sillä tapah-tuma on tuonut pienelle Sonkajärven kunnalle vuosittain ennennäkemätöntä huomiota ympäri maailman.

Kilpailut järjestetään urheilukentällä, missä kilpailijoiden pitää 252,5 metrin pituisen kilparadan varrella ylittää kaksi puomia ja reilun metrin syvyinen vesieste. Ennätysaika radan kiertämiselle on 55 sekuntia.

– Jotkut loikkaavat vesihautaan ja toi-set menevät rauhallisemmin. Aina välillä joku menee uppeluksiin asti, Pitkänen kertoo.

Eukonkannossa kantamistyyli on vapaa. Suurin osa kilpailijoista suosii kuitenkin kantamistapaa, jossa eukko on kantajan selässä pää alaspäin.

– Tyyli on rantautunut tänne Virosta 1990-luvun lopulla. Sitä ennen eukkoja

kannettiin reppuselässä. Virolaiskilpailijat saivat sillä tavalla vauhdin huo-mattavasti kovemmaksi. Niinpä muutkin omaksui-vat saman tyylin.

Eukonkannon maailmanmestaruus-kilpailuissa on vuosittain edustettuna kahdestatoista neljääntoista eri maata. Kisaan osallistuu tavallisesti reilu neljäkymmentä paria. Suomi ja Viro ovat perinteisesti olleet kilpailussa vahvoja maita. Nopeuden lisäksi arvostetaan myös kilpai-lijoiden huumorintajua, sillä raati palkitsee joka vuosi hauskimman kilpailuparin.

– Viime vuonna voittivat irlantilaiset. He olivat pukeutuneet hääpariksi, naureskelee Pitkänen.

Tapahtuman yhteydessä järjestetään markkinatanssit, joissa väkeä viihdyttää ensi kesänä Matti Esko orkestereineen. Kisatapahtuman päättää Eukonkantotanssit, joissa esiintyvät Suvi Teräsniska Tommi Soidinmäki orkestereineen.

Eukon-kantajien kunta

Suvi Roselli Hannu Keränen

Sonkajärven kesän ykköstapahtuma on Eukonkannon maailmanmestaruuskisat

Yllä kesän 2009 kisassa Julia Galvin sai kantajakseen väkivahvan Mauri Zahknan

Virosta. Aika 2.22 on hurja tälle parille.

www.kotimaassa.fi45

Käsintehtyjä nukkeja

Sonkajärvellä sijaitseva Sonkakosken Nukkepirtti nostattaa monen kävijän mieliin nostalgisia muistoja lapsuudesta, sillä se

kätkee sisälleen nukketaitelija, Master of Dollmaking Anneli Mustosen

valmistaman yli kahden-sadan käsintehdyn

nuken kokoelman. Kokoelmaan sisältyy eurooppa-

laisia antiikkinuken uusintoja,

suomalaisia Martta-nukkeja sekä taiteilijan omia taidenukkeja.

Esillä on myös näköis-nukkeja, joiden kasvot

on maalattu muotokuva-maalaustekniikalla.

Nukkenäyttely rakentuu aina jonkin teeman ympärille. Ensi kesänä teemaksi on valittu ”Suomalaiset ja eurooppalaiset eläin-sadut”. Niinpä näyttelyssä nähdään nukkejen seurassa erilaisia eläinhahmoja ja eläinaihei-sia maalauksia. Mustonen haluaa valitsemal-laan teemalla nostaa esiin lastenkulttuuria sekä sen merkitystä, että lapsille luetaan sa-tuja. Samalla hän haluaa kiinnittää kävijöiden huomion luontoon liittyviin asioihin.

Nukkenäyttely sijaitsee satavuotiaassa vanhassa pirtissä, etuhuoneessa ja kam-marissa. Näyttelyn nuket on tarkoitettu vain katseltaviksi. Nukkepirttiin on varattu kuitenkin myös muutamia leikittäviä nukkeja perheen pikkuväen iloksi. Lapsille on tarjolla muutakin mukavaa puuhaa, kuten vesiväreil-lä maalausta. Pihapiirissä tepastelee myös kanoja, joita lapset voivat ihastella.

Vanha ruukkimiljöö

Jyrkkäkosken ruukin ympäristössä matkailijat voivat tutustua vanhaan ruuk-kiperinteeseen. Vuonna 1831 peruste-tussa rautaruukissa valmistettiin takki- ja kankirautaa sekä nauloja ja valutavaroita. 1900-luvun alussa ruukilla oli jopa oma pieni höyrylaiva.

Jyrkkäkosken ruukin vaiheita esittelee Ruukin museo, joka on avoinna kesäisin. Alueella järjestetään myös opastettuja kier-roksia. Ruukintuvan kahvilassa voi maistella virvokkeita ja pikkulämpimiä.

Kosken vastarannalla sijaitsee Herrala, joka nykyään on entisessä ruukinpatruunan kartanomiljöössä toimiva idyllinen loman-kohde sekä juhlien ja kokousten järjestämis-paikka. Herralan alakerrassa lomanviettäjät voivat hemmotella itseään peräti neljässä erilaisessa saunassa, sillä pienille ryhmille tai pariskunnille soveltuvasta kylpylästä löytyy perinteinen suomalainen sauna, hierova sauna, infrapunasauna sekä höyrysauna.

Herralan kartanossa voi majoittua luksus- sviitissä tai Pikku-Herralassa, joka on Herralan pihapiirissä sijaitseva pieni punainen perus-korjattu talo, entinen Jyrkän koulu. Tarjolla on myös retkeilymajatasoista majoitusta.

Herralan kartanon välittömässä läheisyy-dessä toimii Kartanon Kestikievari, joka on A-oikeuksin varustettu ravintola ja baari. Se on avoinna ympäri vuoden, mutta toimii talvella tilausravintolana.

www.eukonkanto.fi www.mustola.fi www.clubherrala.fi

Edes eukonkannossa ei ole aina helppoa roikkua eukkona

miehen matkassa.

Kuvat: Iisalmen Kuva-Studio / Anna-Liisa Heikkinen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 46

Pohjois-Savo

Pohjois-Savossa sijaitse-vaa Lapinlahden kuntaa voi hyvällä syyllä kutsua

eräänlaiseksi kulttuurin keh-doksi, sillä sieltä on lähtöisin moni Suomen kulttuurihistori-an merkittävä edustaja.

Lapinlahdella vaikutti Halosten kuuluisa taiteilija- ja käsityöläissuku, jonka jäsenet tekivät elämäntyönsä maalaustaiteen, kuvan-veiston, taidevalannan, käsityön, musiikin ja teatterin parissa. Taidemaalari Pekka Halonen (s. 1875) oli yksi taiteen kultakau-den mestareista, kun taas hänen serkkunsa Eemil oli kuvanveistäjä ja Kalle näyttelijä ja taidemaalari.

Halosten taidetta museoissa

Halosten suvun taideperintöä on esillä niin Lapinlahden taidemuseossa kuin Eemil Halosen museossa. Niiden toimintaa ylläpi-tää Halosten Museosäätiö.

Lapinlahden taidemuseossa järjeste-tään vuosittain noin kymmenen vaihtuvaa näyttelyä, joissa esitellään alueellisia ja valtakunnallisia taideilmiöitä. Museon pysyvä näyttely tutustuttaa Halosten taitelijasuvun vaiheisiin ja tuotantoon.

Lapset voivat tehdä taidemuseossa elämyksellisen matkan Lapinlahden kir-konkylän 1900-luvun alkupuolen histori-

aan. Kylä-näyttely koostuu kylänraitista, jonka varrella voi piipahtaa esimerkiksi Puurusen sekatavarakaupassa tai leikkiä kissojen kanssa Lepolan puutarhassa.

Eemil Halosen museo on keskittynyt esittelemään pääasiassa kuvanveistäjä Eemil Halosen elämänvai-heita ja tuotantoa. Eemil tuli tunnetuksi lukuisista Kalevala-aiheisista veistoksis-taan, joissa hän on kuvannut erityisesti Kalevalan nais-hahmoja. Näihin lukeutuvat muun muassa Pohjolan emäntä ja Aino.

Eemil Halosen museon Elettiin sitä ennen vanhaan –näyttely vie museovieraat aikaan, jolloin lehmät lypsettiin käsin ja kotoiset tarvikkeet ja vaatteet valmistettiin itse. Näyttelyssä selviää miten ennen metsäs-tettiin ja kalastettiin ja millainen oli leivän matka pellolta ruokapöytään. Kesäaikaan Eemil Halosen museossa on avoinna myös vaihtuvien näyttelyiden galleriatila.

Lapinlahden taidemuseo on avoinna ylei-sölle ympäri vuoden. Eemil Halosen museo on avoinna vain kesäisin, mutta ryhmät voivat vierailla siellä myös muina aikoina sopimuksen mukaan.

Suomalaisen kulttuurin

kehto

Lapinlahden juuret kietoutuneet vahvasti Suomen kulttuurihistoriaan

Suvi Roselli Lapinlahden kunta

www.kotimaassa.fi47

Juhani Ahon jalanjäljissä

Neljä vuotta ennen Pekka Halosen syntymää syntyi Lapinlahden Väärnin pappilassa kansalliskirjailija Juhani Aho. Ahon isä toimi tuol-loin papin apulaisena, ja perhe asui pappilan pihapiirissä sijaitsevas-sa asuinrakennuksessa.

Empiretyylinen Väärnin pappila on restauroitu pieteetillä vuonna 2008 ja se toimii nykyään tilausravintolana ja kulttuurikohteena. Pappila soveltuu kokousten, juhlien, konserttien ja muiden tilaisuuk-sien järjestämiseen. Parhaiten talon menneisyyteen ja nykyisyyteen tutustuu kuunnellessa emäntä Minna Kettusen tarinointia pappilan ja sen entisten asukkaiden vaiheista. Pappilan historia on huomioitu myös ateriatarjoiluissa, sillä maittava, perinteinen ateria noudetaan joko Juhani Ahon kalapöydästä tai pappilan pitopöydästä.

Tunnelmallisia kesätapahtumia

Herkkusuiden kannattaa vierailla Lapinlahdella erityisesti kesäkuun viimeisenä lauantaina, jolloin siellä järjestetään Juusto- ja viinijuhlat. Illan aikana maistellaan pitkäs-tä, herkkuja notkuvasta pöydästä erilaisia juustoja sekä juuston kanssa yhteensopivia kasviksia, hedelmiä ja leipätuotteita sekä muuta naposteltavaa. Juusto- ja viinijuhlilla esitellään joka vuosi myös uutuusjuustoja tai muita vähemmän tunnettuja juustoja.

Juustoille on valittu kumppaniksi niihin sopivat viinit. Tarjolla on vaihtoehtoja

sekä puna- että valkoviinin ystäville. Saatavilla on myös alkoholittomia viinejä.

Juustopöytä pidetään avoinna puoleen yöhön saakka. Illan kääntyessä

yöksi lavalle nousee tapahtu-man pääesiintyjä, joka on ensi kesänä Pave Maijanen ja Heikki Silvennoinen Band. Tapahtumassa esiintyy myös Koop Arposen akustinen trio.

Lapinlahden Juusto- ja viinijuhlat ovat maamme suu-

rin juuston ja viinin ympärille rakennettu tapahtuma.

Vauhtia Varpaisjärvellä

Tämän vuoden alusta lähtien Lapinlahden matkailutarjontaan tuo oman lisänsä Varpaisjärven kunnan matkailunähtävyydet ja tapahtumat, kun Lapinlahden ja Varpaisjärven kunnat yhdistyivät yli 10 000 asukkaan vireäksi maalaiskunnaksi. Varpaisjärvi tunnetaan erityisesti kir-kasvetisistä, kalaisista järvistään sekä persoonallisista kesätapahtumistaan.

Keskikesällä juostaan Varpaisjärven maalaismaisemissa Yömaraton.

KorpiGallialaiset taas on kulttuuri-tapahtuma, joka tuo yhteen erilaisia taiteen muotoja. Maalaiskoulun pihapiirissä nautitaan muun muas-sa monipuolisesta musiikkiannista, huumoripitoisista esityksistä, teatteriesityksistä, kuvataiteesta sekä markkinahumusta.

Lapinlahden juusto- ja viinijuhlat

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 48

www.kotimaassa.fi49

www.karkola.fi

54

295 12

3

4

Helsinki

Riihimäki

Lahti

KÄRKÖLÄJärvelä

295

Mäntsälä

Tiedustelut puh. 040 308 6227

Avoinna joka päivä klo 10 - 20.

Museo, näyttelyt ja kahvilaavoinna 23.5. – 22.8.2010 klo 11 - 18 (ma suljettu).

Upea englantilaistyylinen maisemapuisto Kärkölässä!

Huovila-kortti 5,-Sisältää opastukset,

näyttelyiden ja museon sisäänpääsymaksut.

Voimassa koko kesän.

avoinna 29.5. - 21.8.2011

Lahden museot tarjoavat elämyksellisiä,yhdistäviä ja yllättäviä hetkiä kaikenikäisille.Neljässä museossa pääset seuraamaanhistorian jalanjälkiä, ihastelemaan taidettatai vaikkapa kokeilemaan mäkihyppyäsimulaattorissa.Museokaupoissamme teet yksilöllisiälöytöjä itsellesi tai lahjaksi. Hiihtomuseosekä Radio- ja tv-museo tarjoavatlaadukkaat kokoustilat oheisohjelmineen,Hiihtomuseossa myös ravintola- jakahvilapalvelut. Asiakaspalvelumme auttaaja ideoi päiväretken suunnittelussa.Tervetuloa museovierailulle!

TEE MUKAVA RETKI TAI VIETÄ ILOINEN HETKI: LAHDEN MUSEOISSA

MUKAVAA MUILLEKIN KUIN VAINPENKKIURHEILIJOILLEHiihtomuseoUrheilukeskus, Salpausselänkatu 8(03) 814 4523

KARTANOTUNNELMAA AUGUSTIN KANNOILLAHistoriallinen museoLahden kartano, Lahdenkatu 4(03) 814 4536

ÄÄNTÄ EETTERIIN, MASTOISTA MAAILMAN ÄÄRIINRadio- ja tv-museoRadiomäki, Radiomäenkatu 34(03) 814 4512

KANSAINVÄLISTÄ JA KOTIMAISTA - VAIHTUVASTIMUTTA VAIKUTTAVASTITaidemuseo | JulistemuseoLahden 18. kansainvälinen julistebiennale 10.6.–25.9-2011Vesijärvenkatu 11 A(03) 814 4547

KATSO NÄYTTELY- JA TAPAHTUMATARJONTAOSOITTEESTA: www.lahdenmuseot.fi

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS SÄHKÖPOSTILLA:museo@lahti.fi

MUSEOT OVAT AVOINNAma-pe 10-17, la-su 11-17,tilauksesta myös muina aikoina.

PÄÄSYMAKSUT: aikuiset 5 €/ryhmät yli 10 hlöä 3 €/ hlö,lapset 7-17 v. 2 €,päiväkoti- ja koululaisryhmät 1 €/hlö

OPASTUKSET:-museoiden aukioloaikoina 40 €/ryhmä,-aukiolon ulkopuolella ja viikonloppuisin60 €/ryhmä-koululais- ja opiskelijaryhmät 20 €/ryhmä-aukiolon ulkopuolella ja viikonloppuisin30 €/ ryhmä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 50

Pohjois-Savo

Kuuluisien asukkaidensa ohella Juankoski tunnetaan kahden kanavan kaupunkina. Juankosken läpi virtava Tahkon vesireitti avattiin 2000-luvun alkupuolella, jolloin Karjalankoskelle ja Juankoskelle valmistuivat uudet itsepalvelusulut. Reitti on ainoita vain matkailu- ja virkistyskäyttöön suunniteltuja vesireittejä Suomessa ja sen varrella venei-lijät voivat ihailla seudun kirkkaita järviä, kauniita saaria, tunnelmallista jokea sekä maalaiskyliä ja -kaupunkeja. Tahkon vesirei-tillä järjestetään vuosittain mieleenpainuva kaksipäiväinen Tahkon soutu-melonta –retki-tapahtuma, jossa matkaa taitetaan kirkkove-neillä, kanooteilla tai pienveneillä. Kuopiosta Juankosken kautta Tahkolle kulkevan reitin voi kulkea myös maitse polkupyörällä, jolloin matkaa kertyy 158 kilometriä.

Juankosken vesistöt toimivat 1930-luvulle saakka elintärkeänä liikeväylänä Juankosken rautaruukille, joka oli Itä-Suomen ensimmäi-nen teollisuuslaitos ja Suomen ensimmäinen vain järvimalmia raaka-aineena käyttänyt rautaruukki. Tehtaan alueella asui 1800-lu-vun lopulla noin tuhannen hengen vilkas yhdyskunta.

– Koko nykyinen Juankoski on rakentunut ruukin ympärille. Työntekijöiden asuin-alueesta kehittyi myöhemmin Juankosken nykyinen keskusta, kertoo Juankosken

Kulttuurihistoriallisessa Seurassa toimiva opettaja Marja-Sisko Pihl.

Juantehtaan sekä raudanvalmistuksen ja tehdasyhteisön yli 250-vuotiseen historiaan voi tutustua tehtaan ja työväenmuseossa, Masuuni Brunoussa, joka sijaitsee ruukin masuunirakennuksessa. Museo on avoinna kesäisin sekä muulloin sopimuksen mukaan, kuten myös Voimalaitos- ja sähkömuseo-näyttely entisessä sähkövoimalassa. Ruukin alueella järjestetään myös opastuskierroksia. Alkuaan Juantehtaan työläisten asuinra-kennuksiksi valmistuneissa pytingeissä on nykyään retkeilymajatasoisia huoneita yöpy-miseen, näyttelytilat sekä kesäinen matkai-luinfopiste. Soittokunnan talossa, joka toimi aikoinaan ruukin kauppana, on leipomo ja kahvila. Leipomotuotteita, kahvia ja lounas-ruokaa tarjoaa myös Ruukin leipomo tehtaan entisessä navetassa, Juicen torin laidalla.

Rennosti rannalla

Vain kivenheiton päässä vanhasta ruukkimiljööstä sijaitsee Hotelli-ravintola Ruukin Kievari, jonka noutopöydän maitta-vista antimista on mukava nauttia vaikkapa ruukkikierroksen päätteeksi. Paikka on myös veneilijöiden suosiossa, sillä Tahkon vesireitin varrella sijaitsevassa kohteessa on

”Juankoski, here I come!”

Suvi Roselli Juankosken kaupunki

Juankoski tuo monille ensimmäisenä mieleen Juice Leskisen kappaleen ”Juankoski, here I come!”. Kappaleellaan Juice nosti lap-suutensa ja nuoruutensa kotikaupungin kaik-kien suomalaisten tietoisuuteen. Kaupunki on osannut arvostaa taiteilijaansa, ja kun-nianosoituksena Juankosken tori nimettiin vuonna 1986 Juicen toriksi. Syystalvella 1995 oli tämä monipuolinen laulaja-lauluntekijä-kirjailija itsekin Juicen torilla, kun hänen torin monumenttiin sijoitettu näköispatsaan-sa paljastettiin. Juicen lisäksi kädenjälkensä monumenttiin ovat ikuistaneet myös muut Juankoskelta lähtöisin olevat taiteilijat, kuten Eija Ahvo ja Kaj Chydenius.

Niskakosken satama ja hotelli-ravintola Ruukin Kievari

Rakastetun laulun-tekijän kotipaikka-kunta on syntynyt

merkittävän vesireitin ja ruukin ympärille.

www.kotimaassa.fi51

hyvän ruuan ja majoituspalveluiden lisäksi veneilijöiden arvostamat, hyvät peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuudet. Kesäistä iltaa on mukava viettää Ruukin Kievarin aurinkoi-sella terassilla ihaillen kanavassa liikkuvia veneitä.

Hotelli-ravintolan erikoisuus on meri-henkisesti sisustettu pubi, jonka baaritiski on rakennettu laivan muotoiseksi. Pubin ehdottomasti suosituin paikka on Kapteenin kabinetti, jossa puuseinien kaari-ikkunoista avautuu maalattu merimaisema. Tunnelma on aivan kuin olisi puuveneen keulahytissä!

Ruukin Kievari on myös suosittu tanssi-paikka. Viikonloppuisin tarjolla on elävää musiikkia ja vähintään kerran kuussa esiinty-jinä on tunnettuja tähtiartisteja.

Ajattomia asuja ja luomutuotteita Muuruvedeltä

Muuruvesi sijaitsee kymmenen kilo-metrin päässä Juankosken keskustasta. Boutique Wanhan Pappilan yli satavuotias hirsirakennus sijaitsee kauniissa miljöössä, Muuruveden rannalla. Boutiquesta voi hank-kia aikuisille naisille suunniteltuja, rennon tyylikkäitä asuja.

Muuruvedeltä voi hankkia kotiin viemisiä myös Topin maatilamyymälästä, joka on maan parhaita luomumyymälöitä. Tarjolla on yli tuhat luomutuotetta, myös lukuisia eri-koisuuksia, kuten luomu-spelttiä, luomu-val-kosuklaata ja luomu-ruismannaa. Myynnissä on Ruskovillan tuotteita, eko-pesuaineita sekä kasvipohjaista kosmetiikkaa.

Kesäteatterissa ollaan kotirintamalla

Säyneisen kylässä, noin kahdenkymmenen kilometrin päässä Juankosken keskustasta koilliseen, matkailijat voivat nauttia vilkkaan kylätoiminnan hedelmistä. Muutama vuosi sitten 800 asukkaan kyläyhteisö rakensi kulttuurimakasiinin lisäksi kesäteatteritoi-mintaansa varten noin 400 hengen ulkoilma-teatterin katettuine katsomoineen.

Ensi kesänä Säyneisen kesäteatterissa nähdään näytelmä Nurkkatanssit, joka on kotirintamakuvaus Savon maisemista loppu-kesältä 1943. Tapahtumat sijoittuvat Suholan talon pihapiiriin, jonka puimalassa pidetään talkoiden päätteeksi luvattomia tansseja. Nimismies apureineen vastustaa tanssien järjestämistä, koska maa viettää suruaikaa. Puutteen ja mustan pörssin aikakaudella hän joutuu muutenkin kasvokkain kyläläis-ten lainrikkomusten kanssa. Näytelmässä nähdään työvelvollisia, sotavankeja sekä lomalla olevia sotilaita, jotka ovat työmiehi-nä Suholan talossa. Pihapiirin vakiovieraisiin kuuluu myös kiertävä tinuri Huupponen, jol-la on taito keventää sota-ajan ankeaa arkea.

Niin usein olen matkoihini kävellyt

ja melkein yhtä usein takaisin tullut

taas sinne päin matkalla olen nyt

tulkaa vastaan oi ystävät hullut

Kai Seppo teki kepposen ja käy tam tam

Juankoski here I come

(Juice Leskinen: Juankoski, here I come)

– Valikoimaan sisältyy muun muassa yksilöllisiä pellavavaatteita. Vaatteet ovat ajattomia ja malleja sekä kokoja löytyy kaikenlaisille vartaloille, yrittäjä Eva Turunen kertoo.

Juankosken sululla on vilkasta Tahkon soutu-melonta -tapahtuman aikaan.

Tehtaan- ja työväenmuseo Masuuni Brunou

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 52

Toki Hämeenlinnassa on kulttuurihistoriallinen museo ja taidemuseo, mutta monet erikoismuseot tekevät tar-jonnasta harvinaisen rikkaan. Iittalan Lasimuseo esitte-

lee suomalaista design-historiaa ja Sähkömuseo Elektra kertoo Suomen sähköistymisestä. Suomen Tykistömuseo ja Parolan Panssarimuseo painottuvat sotahistoriaan. Apteekkimuseo, Palomuseo ja Puhelinmuseo kertovat kukin oman alansa his-toriasta ja kehityksestä. Rikkaasta kulttuurihistoriasta puhuvat omaa kieltään myös alueen lukuisat kartanot.

Kurkistus vangin arkeen ja tykistön historiaan

Kävelymatkan päässä Hämeenlinnan keskustasta, Linnan nie-men museoalueella on Hämeen linnan lisäksi kolme eri museota; Vankilamuseo, Suomen Tykistömuseo ja Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo. Kätevä aluelippu kattaa kaikki neljä kohdetta.

Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo ja Vankilamuseo sijaitsevat entisissä Hämeenlinnan lääninvankilan 1800-luvun rakennuksissa. Vankilamuseon näyttely kertoo Suomen vankein-hoidon vaiheista, ja siihen tutustuu vuosittain yli 20 000 vierailijaa. Museossa kolme selliä on jätetty siihen kuntoon, kuin ne olivat viimeisten vankien aikana vuonna 1993. Irtaimisto on ostettu niissä pitkään istuneilta vangeilta. Esillä on myös sellit vuosilta 1871, 1910 ja 1955 aitoine sisustuksineen. Näyttelyssä esitellään vanginvarti-joiden univormuja, entisiä rangaistusmenetelmiä sekä viivähdetään vankien oppitunneilla. Ajatuksia vierailijoissa herättävät varmasti karut eristyssellit eli ”rundit” sekä pelkääjän selli, johon sijoitetaan omasta pyynnöstä vanki, joka pelkää vankitoverien väkivaltaa.

Suomen Tykistömuseo valottaa tykistön näkökulmaa maamme historiaan. Museon perusnäyttelyt levittäytyvät kolmeen kerrok-seen, joista ensimmäinen esittelee tykistön historiaa 1400-luvulta Suomen itsenäistymiseen. Toisessa kerroksessa esillä on sotavuosien 1939–1945 tapahtumat, ja kolmannessa kerroksessa käsitellään aikaa jatkosodasta 2000-luvulle. Naisten osallistumisesta kertovat Sotilaskotiperinneyhdistyksen ja Hämeenlinnan Lottien omat näytte-lyhuoneet.

Museon tykit on sijoitettu tykkipihalle sekä tykkihalliin, jossa säily-tetään niistä arvokkaimmat. Yhteensä tykkejä on noin sata erilaista.

Huhtikuussa 2011 tykkipihan viereiseen erikoisnäyttelyrakennuk-seen avataan uusi, toiminnallinen näyttely, jossa pääsee kokeilemaan sotilaan elämää Rooman ajoista aina tähän päivään.

Mielenkiintoisia museoita ja komeita kartanoita

Hämeenlinnan seutu häikäisee historiallaan

Eeva Oksman Kehittämiskeskus Oy Häme

Museot ja näyttelyt

Hämeenlinna on Suomen vanhin sisämaakaupunki. Aulankovuori oli jo 1800-luvulla suosittu retkikohde.

Suomen Tykistömuseo sijaitsee aivan Hämeen linnan vieressä.

www.kotimaassa.fi53

Parolassa panssareita

Toinen sotahistoriaan painottuva museo, Parolan Panssarimuseo, sijaitsee luonnonkauniis-sa harjumaisemassa, Panssariprikaatin varuskun-ta-alueen tuntumassa. Panssarimuseo esittelee panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen historiaa. Museon näyttelyhalleissa ja ulkomuseoalueella esillä on yli 50 panssarivaunua ja noin 30 panssa-rintorjunta-asetta sekä panssarijuna. Sisätiloissa esillä on myös aiheeseen liittyvää pienesineistöä. Lisäksi museolla on myös vuosittain vaihtuvia erikoisnäyttelyitä eri teemoista.

Kesäkaudella Panssarimuseolla järjestetään tapahtumapäiviä ja näytöksiä. Tänä vuonna, 18.6.2011, Panssarimuseo täyttää 50 vuotta, ja silloin museoon on ilmainen sisäänpää-sy. Sotilasajoneuvojen kokoontumisajoja ja Perhepäivää vietetään 2.7.2011.

Aalto-maljakoita, Toikan lintuja ja muita klassikoita

Iittalan Lasimäki on parinkymmenen kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta sijaitseva ostos- ja matkailukohde. Sen Lasimuseossa esillä on mm. ”Iittalan suomalaisen lasin helmiä” -näyt-tely, joka esittelee erityisesti 1950–60-lukujen klassikoita. Museossa on myös mm. Tapio Wirkkalan, Oiva Toikan ja Simo Sarpanevan tun-nettuja teoksia sekä Hackmanin aterimia. Yksi näyttelyistä esittelee lasinvalmistuksen historiaa työkaluineen ja -tekniikoineen. Etukäteen varattavilla opastuskierroksilla pääsee museon lisäksi tehdaskierrok-selle. Lasimuseo kuuluu Designmuseon alaisuuteen.

Sähäkkää sähköä

Sähkömuseo Elektra on Suomen sähköistymishistoriasta kertova erikoismuseo. Perusnäyttelyissä sähköä esitellään laitteina ja ilmiöinä kotiympäristöihin sijoitetuilla esineillä, mutta sähköilmiöihin tutus-tutaan myös kokeilujen kautta.

Erikoisnäyttely ”Pongista Pleikkaan” kertoo sähköisestä pelaami-sesta ja sen kulttuurisista ilmiöistä. Esillä on myös pelattavia pelejä.

Elektra on avoinna touko-elokuussa ja muulloin sopimuksesta.

Kartanokierrokselle

Keskiajalta lähtien kartanokulttuurilla on ollut Hämeessä huo-mattava merkitys. Nykyään monet kauniit ja historialliset kartanot ovat sopimuksesta avoinna yleisölle. Hämeen Matkailu on laatinut opastettuja Kartanokierros Hämeessä -paketteja, joissa kartanoissa esittelyn lomassa nautitaan kahvit tai ruokailu. Retken aikana vierail-laan kolmessa kartanossa, jotka ryhmä on valinnut yli 20 kartanon joukosta. Kohteita riittää siis useampaankin retkeen!

Hämeenlinnan keskustan tuntumassa sijaitseva Katisten Kartano tunnettiin jo 1200-luvulla, Birger Jaarlin aikana. Tälläkin herraskar-tanolla on pitkä omistajaluettelo, joka sisältää monia historiasta tunnettuja nimiä.

Vanajaveden rannalla, Aulankoa vastapäätä sijaitseva Kirstulan Kartanon empire-tyylinen päärakennus on valmistunut vuonna 1813. Kartano on täydellisesti entisöity vuosien 2004–2005 aikana. Päärakennuksessa on yhteensä noin 750 m2 kahdessa kerroksessa ja lisäksi erillisessä minikylpylässä on tiloja 200 m2 verran.

Vanajanlinna on vanha metsästyslinna, jonka tohtori Carl Wilhelm Rosenlew rakennutti perheelleen vapaa-ajanpaikaksi. Vanajanlinna pyrkii poikkeuksellisen korkeatasoisten palvelujen tuottamiseen ja niinpä historiallisen Vanajanlinnan mahtava linnahotelli on saanut olla todistamassa monien suomalaiskuuluisuuksien juhlahetkiä.

Lisätietoja näistä ja muista kohteista sekä Hämeenlinnan seudun matkailuesitettä ja karttaa kannattaa kysellä Hämeenlinnan matkailu-neuvonnasta.

Hämeenlinnan matkailuneuvonta Raatihuoneenkatu 11, Hämeenlinna Puh. (03) 621 3373 tourist.info@hameenlinna.fi www.hameenlinna.fi/matkailuVankilamuseo toimii entisissä lääninvankilan rakennuksissa.

Panssarimuseossa on esillä yli 50 panssarivaunua.

Hämeen Matkailu Oy Verkatehdas, Viipurintie 3, Hämeenlinna Puh. 010 617 2300 info@hameenmatkailu.fi www.hame.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 54

Näyttelyitä ja tapahtumia 2011

p. 015 345100lusto@lusto.fiwww.lusto.fiPUNKAHARJU

Avoinna vuoden ympäri

•Vanha Savotta •Koneaika

•Metsänparantajien vuosisata

•Hiljaisuuden huone

•Parasta puusta •Suomalaisten metsät

•Koijärvi, Kessi ja Kuusamon kosket

•Koko luomakunta ikoneissa •Minun harjuni

•Metsäala kaunokirjallisuudessa

•Opastukset•Kokouspaketit

•Luston Puoti

•Ravintola LustoTapahtumakalenteri:www.lusto.fi

Museot ja näyttelyt

www.kotimaassa.fi55

Elämän alku, Marja Suna

Kuva

: Tee

mu Tö

yrylä

Vuoksen vesistö Pieliseltä ja Kallavedeltä Suur-Saimaaseen on inspiroinut taiteilijoita kautta aikain. Etelä-Karjalan taidemuseon kesänäyttely esittelee taiteilijoita ja heidän teoksiaan Vuoksen laajan vesistön virtausten varrelta. Mukana on teoksia Eero Järnefeltin Koli-maisemista Tapani Raittilan Kyläniemeen ja Kristiina Uusitalon Saimaa-näkymiin.Näyttely toteutetaan yhteistyössä Mikkelin ja Kuopion taidemuseoiden kanssa.

Näyttely on Etelä-Karjalan museon, Saimaan am-mattikorkeakoulun ja Kalevala Korun yhteistyöpro-jekti, jossa esitellään kiveä esihistoriassa, kansain-välisen koruopiskelijakilpailun parhaimmistoa, kansainvälinen kivikorutaiteilijoiden kutsunäyt-tely ja Kalevala Korun kivikorunäyttely. Kiven hen-ki -teemaa käsitellään myös yleisöltä kerättyjen Minulle tärkeä kivi -tarinoiden muodossa.

Etelä-Karjalan museoKristiinankatu 15, Linnoitus, Lappeenranta

8.5.2011– 8.1.2012 Kiven henki – The Spirit of Stone -näyttely

Linnoitus, Lappeenranta www.lappeenranta.fi/museotTiedustelut ja ryhmävaraukset puh. 05 616 2261 tai museot@lappeenranta.fi

Etelä-Karjalan taidemuseoKristiinankatu 8–10, Linnoitus, Lappeenranta

Munsterhjelm Hjalmar, Aikainen aamu Saimaan rannalla, 1880 –1890

15.5.–18.9.2011 Taiteen Vuoksi – Saimaa kuvataiteessa 4.3.-12.6.11

EMMA - KAMU - GALLERIA AARNI HELINÄ RAUTAVAARAN MUSEO LELUMUSEO HEVOSENKENKÄSUOMEN KELLOMUSEO

näyttelykeskusweegee

Ryhmävierailu Näyttelykeskus WeeGeelle 19 €/hlö Sisältää sisäänpääsyn kaikkiin viiteen museoon, opastetun kierroksen valittuun näyttelyyn sekä lounaan ja jälkiruokakahvin/teen.Ryhmän minimikoko 25 henkilöä, matkanjärjestäjä sekä kuljettaja veloituksetta. Lisämaksusta muita tarjoiluja, opastuksia sekä työpajoja.

Tiedustelut ja varaukset:Myynti (09) 816 82829, weegee.myynti@espoo.fi I www.weegee.fi

Ahertajantie 5, Tapiola I ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la-su 11-17

R I I H I S A A R I KOHTAAMISPAIKKA

SINISEN SAIMAAN SYLISSÄ

Näyttelyitä ja tapahtumia Museokauppa

Museohöyrylaivat Metsähallituksen retkeilyinfo

Savonlinnan maakuntamuseo

Riihisaari, 57130 Savonlinna Puh. 044 417 4466

www.savonlinna.fi/museo

Avoinna 1.6.–31.8 joka päivä 10–17, muulloin ti–su 10–17

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 56

Kustannusyhtiö Weilin&Göösin entinen painotalo Espoon Tapiolassa elää uutta elämää

kulttuurin palvelukses-sa. Rakennuksessa toimii nykyisin N ä y t t e l y k e s k u s WeeGee – viiden museon koti, jonka monipuolisissa näyt-telyissä riittää ihmeteltä-

vää kaikenikäisille.

WeeGeessä kokemuksia kaikenikäisilleWeeGeessä toimivat Espoon kaupungin-

museo KAMU, Espoon modernin taiteen museo EMMA, Helinä Rautavaaran museo sekä Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä ja Suomen kellomuseo.

Jäämiehen jäljillä

Espoon kaupunginmuseo KAMU on vielä helmikuun loppuun asti jäämies Ötzin jäljillä. Kiertonäyttely ”Ötzi – Alppien jäämies” kertoo Alpeilta löytyneen, yli 5000 vuotta sitten eläneen miehen ruumiin löytymisestä ja luo tutkimusaineiston avulla ainutlaatui-sen kuvan esihistoriallisen ajan ihmisen elä-mästä. Ötzi-näyttelyssä kerrotaan uusimmat tutkimustulokset Ötzistä, hänen elinpiiris-tään, ravinnostaan, terveydestään, vaatteista ja muista varustuksista, joita jäämiehellä oli mukanaan viimeiseksi jääneellä matkallaan Alpeilla.

Laajasta, 450 neliön näyttelystä suurin osa on kansainvälistä materiaalia, jonka oheen KAMUssa on omin voimin luotu ”Ötzin aikaan täällä” -näyttely. Ötzin elinaikana Suomessakin oli jo ihmisiä – hylkeenpyytäjiä, jotka elivät nykyisen pääkaupunkiseudun saaristossa. Viitisen tuhatta vuotta sitten tänne saapui uusia asukkaita, jotka ensim-mäistä kertaa kokeilivat karjanhoitoa pohjoi-sissa maisemissamme.

linkittyviä maala-uksia, piirustuksia ja grafiikkaa.

Mirón töille on tunnusomaista hänen palettinsa sininen, punainen, keltainen, vih-reä ja musta, jotka ovat tulleet tutuiksi niin hänen maalauksissaan, litografioissaan, et-sauksissaan kuin veistoksissaankin. Miró oli taiteilijana mielikuvituksellinen oman tiensä kulkija, kuvallinen runoilija. Surrealistien tapaan hän ammensi aineksia taiteeseen-sa uni- ja mielikuvitusmaailmasta, mutta kieltäytyi nimeämästä itseään minkään tietyn taidesuuntauksen edustajaksi.

EMMAssa Mirón työt ovat esillä kesäkuun puoliväliin saakka.

Museot myös kokousväelle

Monipuolisten museoiden lisäksi WeeGeen suojista löytyvät kahvila-ravintola ja museokauppa. Café WeeGee tarjoaa vie-raille herkullisia kahvilatuotteita ja lounasta, joita voi kesäaikaan nauttia myös ulkoteras-silla. Avarassa sisääntuloaulassa on WeeGee Shop, jonka valikoimasta löytyvät näytte-lyihin liittyvät oheistuotteet, laadukkaat lahja- ja käyttöesineet, korut, kirjat, kortit ja makeiset.

Näyttelykeskuksen tiloja vuokrataan myös kokouksiin sekä yritys- ja yksityisti-laisuuksiin. Talon edustava aulatila, kahvila ja kokoustila ovat helposti muunneltavissa monenlaiseen käyttöön, ja ravintola- ja aulatilat soveltuvat jopa 1500 henkilön tilaisuuksiin. Kokousvieraita palvelee kaksi nykyaikaisesti varustettua 40 henkilön kokoustilaa. Tilaisuuksien oheisohjelmaksi Näyttelykeskus WeeGee tarjoaa näyttelyiden lisäksi teemaopastuksia, työpajoja, luentoja ja tapahtumia kaikenikäisille ympäri vuoden.

Joan Miró työssään. Kuva: Francesc Catal-Roca Ötzi-näyttely (alla) kertoo uusimmat tutkimus-tulokset kuuluisasta Alppien jäämiehestä ja hänen elinpiiristään yli 5000 vuotta sitten.

Näyttelykokonaisuutta suunniteltaessa on kiinnitetty erityistä huomiota lapsiin ja nuoriin. Vaihtuvassa ohjelmassa on teema-opastuksia, työpajoja, luentoja ja työnäytök-siä, joissa havainnollistetaan esihistoriallisen ajan työtapoja.

Mirón ihmeet EMMAssa

Maaliskuussa Espoon modernin taiteen museo EMMAssa avautuu yhden 1900-luvun valovoimaisimmista taitelijoista, katalonia-laisen Joan Mirón teoksia esittelevä näyttely. Näyttely keskittyy Mirón veistoksiin, joiden rinnalla nähdään veistosten muotokieleen

Museot ja näyttelyt

Matleena Ikonen

www.kotimaassa.fi57

Mobilian vuoden 2011 teemanäyttely Yölinjalla kertoo suomalaisen rek-kaliikenteen kehityksestä ja suoma-

laisen rekkakuskin elämästä ja arkipäivästä. Esillä on hienoa ja näyttävää kalustoa histo-riasta nykypäivään sekä paljon inspiroivaa ja nostalgisia muistoja herättävää nähtävää kaikille tiellä liikkujille, myös lapsille.

Mobilia on ympäri vuoden avoinna oleva tieliikennealan valtakunnallinen erikois-museo Kangasalla. Näyttelyiden lisäksi Autokylässä järjestetään monia tapahtumia. Monipuolinen Mobilia ravintola- ja oheispal-veluineen soveltuu hyvin myös kokouksien ja juhlien järjestämi-seen.

Rekkakuskin elämää Mobiliassa

Kun ajan vain yölinjallain…

Autoklassikoita ja rallikalustoa

Mobilian Autokylässä vuonna 2009 avattu Autoglym Gallery käsittää Mobilia Classics- ja Rally Hall of Fame -näyttelyosastot. Mobilia Classics -osastolla, aivan lasiseinien takana, on ihasteltavana klassikkoautoja upeine yksityiskohtineen. Esillä on yhteensä 26 erilaista ja yksilöllistä autoklassikkoa amerik-kalaisen muotoilun, brittiläisen aristokratian, italialaisen tyylin, ranskalaisen eleganssin sekä saksalaisen suorituskyvyn eri vuosikym-meniltä.

Rally Hall of Fame on oma, kansainväli-sestikin ainutlaatuinen näyttelykokonaisuu-tensa, jonka toteutuksesta vastaa Mobilia ja AKK Sports. Rally Hall of Fame -osastolla esitellään suomalaisia ja kansainvälisiä

rallitähtiä ja heidän ajoneuvo-jaan. Kansainvälisen raadin virallisesti nimeämien Rally Hall of Fame -kuljettajien lisäksi näyttely esittelee myös muiden

tähtikuljettajien ajokalustoa eri aikakausilta. Rally Hall

of Famessa on esillä myös kuljettajien käyttämiä varus-

teita ja muuta mielenkiintoista

rekvisiit-taa sekä edustava kokoelma

ralliau-tojen pienois-

malleja.

Matkaan polkuautolla vai nostalgia-autolla?

Kesäisin perheen pienimmät viihtyvät Rahtarit-liikennepuistossa, jossa valittavana on 10 erilaista polkuautoa henkilöautoista kuorma-autoihin. Sillä aikaa, kun lapset harjoittelevat oikeaa liikennekäyttäytymistä liikennepuistossa, voivat vanhemmat nauttia virvokkeita kahvila-ravintolan terassilla istuskellen ja Längelmäveden rantamaisemia ihaillen. Kesäisin tarjolla on herkullisten munkkien, jäätelöiden ja virvokkeiden lisäksi myös buffetlounas.

Nostalgiselle autoretkelle voi lähteä vuokraamalla Mobiliasta viime vuosikymme-niltä tuttuja ajoneuvoja, kuten Ford Anglia vm. -63, Volkswagen Kupla vm. -66 tai Saab 96 vm. -74. Vuokra-auton saa käyttöönsä lyhyemmän tai pidemmän matkan ajaksi. Suuria juhlapäiviä varten vuokrattavana on 1950-luvun edustusauton kuljettajineen.

Mobilian alueelta löytyy matkailijoiden iloksi leikkipuisto, uimaranta, vierasvene-satama, kesäteatteri, tanssilava ja näköala-paikka Keisarin portaat. Lisäksi erityisesti kesäkaudella museon ulkoalueella järjes-tetään runsaasti tapahtumia. Muistoksi tai tuliaisiksi Mobilia Shopista voi ostaa mm. autoiluun liittyviä kirjoja, pienoismalleja, asusteita, leluja, nostalgiatuotteita ja auton-hoitotuotteita.

www.mobilia.fi

Eeva Oksman

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 58

Suomalaisen suurmiehen lapsuuden maisemissa

Urho Kekkonen ei omannut torpparitaus-taa, vaan hänen esivanhempansa olivat van-hojen itäsuomalaisten talonpoikaissukujen jälkeläisiä. Metsätyönjohtaja Juho Kekkonen, Urho Kekkosen isä, osti Lepikon torpan perheen omakotitaloksi kesäkuussa 1900, sillä perhe tarvitsi kodin metsätyömaan tuntumasta. Nimensä torppa oli saanut talon takana olevan kauniin lepikön mukaan.

Ostohetkellä Lepikon torppa oli vain yh-den huoneen savupirtti, mutta pian muuton jälkeen Juho Kekkonen alkoi kunnostaa rakennusta. Korjaustöiden tekemistä saattoi vauhdittaa perheen esikoisen syntymä. Juho Kekkonen muurasi kiukaan tilalle savu-

piipullisen uunitakan, jossa oli uutuutena hellalevy. Hän veistätti seinät pyöröhirsistä nykyiseen muotoonsa, poisti savutuvalle tyypilliset poikkiorret sekä suurensi ikkunat nykyiseen kokoonsa ja muotoonsa. Hän rakensi torppaan myös kaksi lisäkamaria ja porstuan. Toinen kamareista toimi ruokien säilytystilana.

Kekkonen muistelee

Juho Kekkonen tunnettiin jämptinä miehenä, joka piti kurin ja järjestyksen niin työnjohtajana kuin perheenisänäkin. Elämä Lepikon torpassa oli aika-ajoin varsin vilkas-ta, sillä siellä asusteli loma-aikoina lukuisia tukkimiehiä, jotka olivat Juho Kekkosen työtovereita ja työmiehiä.

Urho Kekkonen on myöhemmin muistellut lapsuuttaan Lepikon torpassa ja muistaa siel-tä ainakin tapauksen, jossa hänelle oli käydä hullusti. Hän juoksi pihalla puukko kädessä ja kaatui, minkä seurauksena puukko osui

lähelle hänen silmäänsä. Lopputuloksena oli kova itku sekä isältä saatu rangaistus.

Toinen tapaus sattui torpan tuvassa. Urho Kekkonen kujeili ruokapöydässä, minkä johdosta yksi isän työtovereista päätti kasvattaa poikaa vaatimalla Urhoa tunnusta-maan sopimattoman käytöksensä. Tunnustus tuli, mutta vasta usean tunnin pöydän äärellä istumisen jälkeen. Jälkikäteen Lepikon tor-passa vieraillessaan Urho Kekkonen kiitteli kuitenkin saamaansa kuritusta ja koki sen kautta saadun opin erittäin hyödylliseksi elämässä.

Kekkosen perhe asui Lepikossa kuuden vuoden ajan, minkä jälkeen perhe muutti savottojen perässä Kuopioon. Sen jälkeen torppa vaihtoi useaan otteeseen omistajaa ja aikojen saatossa rakennuksesta tehtiin kaksi-kerroksinen pystylaudoin vuorattu talo, joka poikkesi suuresti alkuperäisestä asustaan.

Pielavedellä sijaitseva Lepikon torppa on presidentti Urho Kekkosen syntymäkoti.

Museot ja näyttelyt

Kun Urho Kaleva Kekkonen syntyi 3.9.1900 vaatimatto-man Lepikon torpan piha-

piirin savusaunassa, ei kukaan var-mastikaan osannut arvata, kuinka paljon tuo pienokainen tulisi vai-kuttamaan Suomen historiaan.

Suvi Roselli Pielaveden kunnan arkiston kokoelmat

www.kotimaassa.fi59

Museon perustaminen

Torpan historialliseen arvoon alettiin kiin-nittää huomiota Pielavedellä jo 1950-luvulla, kun torpan pojasta oli tullut moninkertainen pääministeri ja vuonna 1956 presidentti. Niinpä kotiseutuyhdistys yritti hankkia torpan omistukseensa. Torpan muuttaminen

matkailunähtävyydeksi onnistui kuitenkin vasta vuosia myöhemmin, kun 1960-luvulla perustettu Lepikko-säätiö onnistui hankkimaan torpan itselleen vuonna 1966 ja entisöi torpan Kansallismuseon avustuksella vastaamaan mahdollisimman tarkasti sitä asua, joka sillä oli Kekkosten asuessa siinä 1900-luvun alussa.

Lepikon torppa avattiin museok-si Urho Kekkosen syntymäpäivänä 3.9.1966. Avajaisjuhlaa kunnioitti-vat läsnäolollaan presidentti Urho Kekkonen puolisonsa Sylvi Kekkosen kanssa sekä presidentin sisar Siiri Kekkonen ja presidentin poika kansan-edustaja Matti Kekkonen. Juhlassa oli mukana myös silloinen ulkoministeri Ahti Karjalainen.

Lepikon torppa edustaa tyypillistä kaskisavolaista asu-mistapaa, jossa rakennus toimi samanaikaisesti asuinhuoneena, saunana ja riihenä ja symboloi samalla itäsuomalaista omava-raisuutta. Torppaan on koottu

nähtäville 1900-luvun alun pielave-

tistä käyttöesineistöä. Kokoelmaan sisältyy myös muutama Kekkosen suvulle kuulunut esine, kuten Urho Kekkosen kastemalja, presidentin äidin, Emilia Kekkosen, kutoma seinävaate sekä Siiri Kekkosen torpalle lah-joittama kahvikalusto, jonka presidentin isä sai 50-vuotislahjaksi työtovereiltaan.

Lepikon torppa sijaitsee parin kilometrin päässä Pielaveden keskustasta. Museo on avoinna yleisölle kesäisin ja muuna aika-na sopimuksen mukaan. Torpan vaiheista kerrotaan nauhoitteessa, jota voi kuunnella torpassa vieraillessaan. Samat tiedot löytyvät kirjallisena monisteesta, jonka saa lipun-myynnistä. Paikalla on myös opas valmiina vastaamaan kävijöiden kysymyksiin.

Torpan yhteydessä toimii kahvio-myynti-piste. Lepikon torpasta ostetut postikortit leimataan torpan omalla postileimalla.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 60

– yllättävän monipuolinen museo

Museot ja näyttelyt

www.kotimaassa.fi61

Ruokaoivalluksiakin

HeurekassaTieteeseen ja teknologiaan tutustutaan

Heurekassa mielenkiintoisella tavalla, sillä vuorovaikutteisten näyttelykohteiden sisältö aukeaa niitä käyttämällä. Asioita ja ilmiöitä pääsee kokeilemaan ja tekemään itse, mikä kannattaa huomioida myös pukeutumisessa. Heurekassa aikuinenkin saattaa nimittäin innostua tekemään asioita, joita ei olisi voinut kuvitellakaan. Näin kävi toimittajalle, joka edelliskesänä pyöräili vaijerilla hallin katonrajassa!

Päänäyttelyn ja klassikoiden lisäksi Heurekassa on erilaisia vaihtuvia näyttelyjä teemoineen. Uusin teema, Kolikon tie, ker-too kolikoiden valmistuksesta. Näyttelyssä pääsee valmistamaan kolikon, jossa on oma kasvokuva!

Heureka-vierailun aikana voi osallistua myös lasten laboratorio-ohjelmiin, tiedeteatteriesityksiin tai seura-ta rottien koripalloa. Heurekan Vattenfall Planetariumissa voi kokea huikeita elämyksiä planetaarioelokuvien parissa.

Ruualla on väliä

Helmikuun alussa 2011 avataan vaihtuva näyttely Bon appétit – Syödään yhdessä. Se on hauska, vuorovaikutteinen näyttely ravinnos-ta, syömisestä ja ruokakulttuurista. Näyttelyssä on esillä viisi teemaa, Miksi syöt?, Mielihyvää ruoasta, Ruokatutkimusta, Se on makuasia ja Vastuuntuntoinen syöjä.

– Näyttelyn lähtökohdat ovat terveelli-syys, nautinto ja yhdessä syöminen, kertoo Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykoski. Näyttely korostaa ruokakasvatuksessa terveellisyyden rinnalla syömisen nautinnol-lisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Näyttelyssä pääsee kuvien kautta vertai-lemaan myös eri maiden ruokatottumusten eroja. Kalifornialainen valokuvaaja Peter Menzel toteutti 1990-luvulla valokuvaprojek-tin, jossa hän kuvasi parikymmentä perhettä ympäri maailmaa kuluttamansa viikon ruoka-määrän ääressä.

Lasten Heurekan ja dinosaurusten paluu

Kevään mittaan Heurekaan palaavat myös lasten suosikkinäyttelyt, Lasten Heureka ja Dinosaurukset. Lasten Heureka -näyttely avataan helmikuussa, ja se koostuu pitkältä Minä pelissä –näyttelyn kohteista.

Liikehtivät ja ääntelehtivät robottidinot saapuvat huhtikuun lopussa ulkonäyttely-alueelle Tiedepuisto Galileihin. Näyttelyssä

tulee olemaan esillä kaikkiaan seitsemän dinosauruslajia, muun muassa pieni peto Ornitholestes ja suurikyntinen

Deinonychus ja tietysti hurja Tyrannosaurus Rex. Dinot viipyvät Heurekassa loka-kuun alkuun asti. Lokakuusta lähtien Heurekassa siirretään katse historias-

ta tulevaisuuteen ja koetaan huikeita elämyksiä 20X0 – Matka tulevaisuuteen -näyttelyn parissa!

www.heureka.fi

Ti e d e ke s k u s Heureka on V a n t a a l l a

sijaitseva koko perheen elämys-keskus, jossa aika kuluu kuin siivillä.

Eeva Oksman

Suomalaisperheen kuluttama viikon ruokamäärä.

Kuva: Juha-Pekka Laakio

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 62

Talvisota syttyi 30.11.1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen koko yhteisen rajan pituudelta ja aloitti Suomen alueen pommitukset, ja päättyi 13.3.1940 Moskovassa solmittuun rauhaan. Miesvahvuudeltaan ja aseistukseltaan epäsuhtaisten osapuolten käymä sota, jota Neuvostoliitto kaavaili Suomen nopeaksi valloitukseksi, kesti lopulta 105 päivää. Jo aikalaiset kutsuivat suomalaisten sitkeää puolustustaistelua ”kunniamme päiviksi”.

Talvisota päättyi suomalaisten kannalta katkeraan rauhaan. Suomi menetti yli 10 % pinta-alastaan ja joutui luopumaan useista sellaisistakin alueista, joita vihollinen ei ollut kyennyt taistelussa valtaamaan. Noin 420 000 ihmistä menetti kotinsa. Talvisodan rauhassa iti seuraavan sodan – jatkosodan – siemen.

Omaa ja lainattua

Sotamuseon näyttely perustuu aitoon sodanaikaiseen esineistöön, jonka antamaa tietoa on täydennetty runsaan valokuva-, kartta-, piirustus- ja arkistomateriaalin avul-la. Laajassa näyttelyssä on esillä materiaalia, jota aikaisemmin ei ole ollut näytteillä. Aineistoa on lainattu myös yksityishenkilöi-den kokoelmista ja muilta museoilta.

Talvisodan tunnelmiin johdattaa heti sisääntuloaulassa kattoon kiinnitetty radio-ohjattava Iljushin DB-3M mallilennokki. Tätä venäläisen pommituskoneen mallilennokkia käytettiin mm. Pekka Parikan Talvisota-elokuvan filmauksissa. Vaikuttava malli on saatu lainaksi Suomen Ilmailumuseolta.

Eri puolille näyttelyä on laitettu esille sodan osapuolten käytössä ollutta perus-aseistusta, sekä mieskohtaisia aseita että raskaampaa kalustoa. Näytteillä on myös suomalaisten ja neuvostosotilaiden käyt-tämiä univormuja sekä muuta varustusta. Sotamuseon omaa materiaalia on neuvosto-esineistön osalta täydennetty mm. yksi-tyisomistuksessa olevilla univormuilla.

Mielenkiintoinen yksityiseltä keräilijältä lainattu kokonaisuus muodostuu talvisodan aikaisista postikorteista. Myös postikortit olivat sodankäynnin väline. Esillä on sekä suomalaisia että venäläisiä kortteja. Myös esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa myytiin postikortteja Suomen hyväksi.

Näyttelyssä on kiinnitetty erityisen paljon huomiota asioiden mielenkiintoiseen ja huolelliseen esillepanoon: perinteisten esinevitriinien ohella sodan faktoja on esitetty visualisoinnein, jotka varmasti kertovat enemmän kuin tuhat sanaa…Tosin sanojakaan ei ole näyttelyssä säästelty, joten tovin jos toisenkin saa vierähtämään tekstien parissa.

Talvisota ja ”kunniamme päivät”

Museot ja näyttelyt

Sotamuseon Talvisota – 70 vuotta kunniamme päivistä -näyttely ker-

too talvisodan tapahtumista taustoista seurauksiin.

Riitta Blomgren Sotamuseo / Juhani Kandell

www.kotimaassa.fi63

Näyttelyyn rekonstruoidussa Mannerheim-linjan kenttälinnoitteen konekivääripesäk-keessä voi tarkkailla Karjalan kannaksen taistelumaastoa tammikuussa 1940 suoma-laisen konekiväärimiehen silmin. Viereisessä vitriinissä kuvataan haavoittuneen matkaa kohti joukkosidontapaikkaa ja sairaalaa.

…ja kotirintamalla

Näyttelyssä kerrotaan myös kotirintaman tärkeistä tehtävistä, kuten väestönsuojelusta ja suurelta osin naisten vastuulla olleista ilmavalvonnasta, sairaanhoidosta ja varustei-den valmistuksesta.

Talvisodan aikana useat paikkakunnat eri puolilla Suomea joutuivat vihollisen pom-mitusten kohteiksi. Tunteita herättävä on talvisodan lapsiuhrien symboliksi muodostu-neen, sodan ensimmäisenä päivänä surman-sa saaneen Armi Metsäpellon tarina; näytteillä on mm. 7-vuotiaan Armin mekko, nukke ja rannekoru.

Näyttelyyn on rakennettu pommisuoja, jonka kovilla lautapenkeillä istuen voi eläytyä pommituksilta turvaa hakeneiden siviilien tukalaan ja pelottavaan tilanteeseen.

Maailman huomion keskipisteessä

Loppusyksystä 1939 Euroopan sotarin-tamilla oli hiljaista, joten maailman leh-distön huomio kiinnittyi talvisodan alettua Suomeen. Maahamme saapui toimittajia eri maista tarkoituksenaan todistaa, kuinka suurvalta hävittää jälleen yhden pienen valtion maailmankartalta. Toisin kuitenkin kävi, ja toimittajat jäivät tänne kuukausiksi seuraamaan suomalaisten sitkeää puolustus-taistelua. Erimaalaiset lehtileikkeet kertovat Suomen saamasta huomiosta. Lehdistön rooliin on muutenkin kiinnitetty huomiota: ulkomaalaisten lehtien rinnalla esitellään kotimaisten lehtien kirjoittelua sodasta.

Sotahistoriaa autenttisessa ympäris-tössä

Talvisota – 70 vuotta kunniamme päivistä -näyttely sijaitsee Helsingin Kruununhaassa Liisankatu 1:ssä, joka itsessään on osa suomalaista sotahistoriaa. Arkkitehti Evert Lagerspetzin piirtämiin tiilikasarmeihin vuo-delta 1883 oli majoittuneena 1. Uudenmaan tarkkampujapataljoona, osa Suomen omaa sotaväkeä, jonka emämaa Venäjä lakkautti 1900-luvun alussa. Vuodesta 1924 lähtien rakennuksessa toimi Sotakorkeakoulu.

Vuonna 1929 perustetun Sotamuseon ensimmäinen näyttely tehtiin Liisankatu 1:n kellarikerrokseen silloisen Sota-arkiston tiloihin. Talvisota – 70 vuotta kunniamme päivistä -näyttely, joka avattiin 30.11.2009, on samalla Sotamuseon 80-vuotisjuhlanäyt-tely.

Rintamalla…

Talvisodan merkittävimpiin taistelui-hin – sekä Laatokan Karjalassa ja Pohjois-Suomessa että Karjalan kannaksella, missä tapahtui sodan ratkaisu – voi tutustua kuvien ja karttapiirrosten avulla. Suomalaisten taistelutapoja havainnollistaa lisäksi muun muassa mottipienoismalli.

Suomussalmen Raatteen tietä esittää vaikuttava huoneen kokoinen visualisoin-ti. Suomalaiset tuhosivat Raatteen tiellä Puna-armeijan 44. Jalkaväkidivisioonan tammikuussa 1940. Huoneeseen on taitavien näyttelyrakentajien ja somistajien toimesta onnistuttu vangitsemaan kylmä, tähtikirkas talviyö sekä lumikinosten keskellä häämöt-tävät päättyneiden taisteluiden hiljaiset todisteet: tuhoutuneet aseet ja muut varus-teet, mm. sotasaaliiksi saadut hevosvetoiset viestivankkurit ja tykit.

Sotaveteraanien määrä vähenee, mutta yhä on runsaasti ihmi-siä, jotka kokivat sodan omakohtaisesti, esim. lapsuudessaan, tai muuten kantavat sodan muistoja mukanaan. Sotamuseo haluaa näyttelyllään muistaa sekä vielä elossa olevien että jo keskuudestam-me poistuneiden veteraanien ja muuten itsenäisyytemme puolus-tamiseksi työtä tehneiden ponnisteluja – yleensäkin ihmistä, jonka arkinen elämä jäi sodan jalkoihin.

Talvisota – 70 vuotta kunniamme päivistä -näyttely on avoinna tiis-taista torstaihin klo 11–17 ja perjantaista sunnuntaihin klo 11–16. Maanantaisin näyttely on suljettu.

www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/sotamuseo

Puna-armeijalaisia varusteineen.

Vas. ruotsalainen 37 mm Bofors -panssarintorjuntakanuuna.

Armi Metsäpelto, sodan lapsiuhrien symboli.

Mannerheim-linjan konekivääripesäke. Kuva: Johanna Keinänen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 64

Museot ja näyttelyt

Mekaanisen Musiikin ”Museo” Varkaudessa on aivan mainio käyn-tikohde myös niille, joille musiikki

ei intohimo olekaan. Entisessä vanhainko-dissa sijaitsevassa ”museossa” on esillä mm. posetiiveja ja muita automaattisoittimia.

Mekaanisen Musiikin ”Museosta” pitää puhua nimenomaan lainausmerkeissä – mis-tään pölyttyneestä museosta nimittäin ei ole kysymys. Mekaanisen Musiikin ”Museossa” käynti on kokonaisvaltainen elämys, jonka humoristinen opastus paikoittain muistuttaa enemmän stand up -esitystä kuin perinteistä museokierrosta.

Nähtävänä ja kuultavana on mekaanisen musiikin ihmeitä 1850-luvulta aina tähän päivään saakka. Soittimet ja muut vimpai-met ovat esillä seitsemässä suuressa salissa, jotka on sisustettu pieteetillä edustamansa aikakautensa asuun.

Kanalan kurjuudesta loistoon

Museon kokoelmissa on laaja kirjo wanho-ja soittorasioita, automaattipianoja ja -orkes-tereita, gramofoneja, jukeboxeja, posetiiveja sekä kaikkea muuta mekaaniseen musiik-kiin liittyvää. Näytillä on mm. Amadeus, Amsterdamissa rakennetut katu-urut sekä maailman suurin orkestrioni, 75-miehinen Popper Goliath.

Museon esineistö on harvinainen siksi-kin, että se on yhden perheen, saksalais-suomalaisen Kempfin perheen yksityinen kokoelma. Kempfit laittoivat kokoelmansa esille alun perin vuonna 1981 Tuusniemellä Hiidenlahden lakkautetun ala-asteen koulurakennuksessa, josta se vuonna 1988 siirrettiin nykyiselle paikalleen Varkauteen. Kokoelmaan kuului aluksi 70 mekaanista soitinta, mutta sittemmin se on kasvanut yli 300 soittimen kokonaisuudeksi. Suurin osa museon esineistä on täydessä toimintakun-nossa, ja lähes jokaista esiteltävää kohdetta myös soitetaan reilun tunnin mittaisen opaskierroksen aikana.

Ihmeellisten

museoinstrumenttienKempfien kokoelma on 30 vuotta kestä-

neen keräilyn uskomaton tulos. Osa esineistä on hyvin harvinaisia, jopa niin harvinaisia, että niitä on jäljellä enää vain pari, tai jopa vain yksi ainoa kappale koko maailmassa.

Esineet on haalittu vuosien varrelta mitä eriskummallisimmista paikoista – kuten se osiksi purettu, hylätty ja unohdettu automaattiorkesteri, joka korjattiin talteen saksalaisesta kanalasta.

Soittimia joka lähtöön – myös kotiin

Varkauden museo on ainoa laatuaan Suomessa ja Pohjoismaissakin suurin. Kaiken kaikkiaan maailmassa on nelisenkymmentä mekaanisen musiikin museota.

Näyttelyn lisäksi museo tarjoaa musiik-kilaitteiden korjaus-, entisöinti-, ja arvioin-tipalvelua. Sen kautta voi myös hankkia savikiekko- ja single-standardin mukaisia jukeboxeja, miniatyyri-instrumentteja tai oman posetiivin – joko täysin autenttisen 1900-luvun alun soittimen tai erehdyttävästi siltä näyttävän CD-soittimen.

Matleena Ikonen

Mekaanisen musiikin museo

Upea katuposetiivi Amadeus.

Vanhainkodin entisissä tiloissa toimivassa museossa on yli 300 soitinta.

www.kotimaassa.fi65

Crème de la Crème – Mestariteoksia Turun taidemuseon kokoelmasta –5.2.2012

MATTS LEIDERSTAM –16.1. & OTTO MÄKILÄ – Punainen levoton kipinä 28.1.–29.5.2011

STUDIO Julie Nord (DK) –16.1. & Leena Saarto 28.1.–27.3.2011

PIMIÖ Kristina Norman (EE) –16.1. & ANIMOI / Priit Pärn (EE) 28.1.–27.3.2011

www.turuntaidemuseo.fi

Kuopion alueen museoissa ja vanhoilla tapahtumapaikoilla saa aitoa tuntumaa entisajan pohjoissavolaiseen elämäntyyliin ja menneiden aikojen elämään. Vanhaan puutalo-Kuopion tun-

nelmaan voit sukeltaa Kuopion korttelimuseossa.

Korttelin verran tarinoita

Museokortteli sijaitsee alueella, jolla sijait-si Kuopion vanhin kaupunkimainen asutus. Museokortteli käsittää yksitoista vanhaa puutaloa, joista osa on siirretty kortteliin, mutta monet ovat alkuperäisellä paikallaan. Rakennukset ovat 1700-luvun lopun ja 1800-luvun lopun väliltä.

Rakennusten sisätiloissa esitellään eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvien perhei-den asumista 1800-luvulta 1930-luvulle, sillä korttelissa asui aikanaan sekä kau-pungin varakkainta että köyhempää väkeä.

Apteekkitaloon on sisustettu 1910–1920-lu-kujen apteekki-interiööri. Yhteen rakennuk-sista on sijoitettu museon näyttelysali ja ko-koustila. Säätyläisväen asumista esittelevässä rakennukseen on sijoitettu kirjailija Minna Canthin huone, jossa kirjailijalle kuulunut kalustokokonaisuus on sijoitettu mahdolli-simman alkuperäiseen ympäristöön.

Mahtava mammutti

Ajankelloa on siirretty vielä reilusti taakse-päin Kuopion museossa, jossa voi hämmäs-tellä jättimäistä mammuttia tai kurkistaa

Astu sisään historiaan

Neandertalin ihmisen luolaan lattianrajan pientä valojonoa seuraten. Myös museon pe-rusnäyttelyt kesä- ja talvisaleineen esittelevät Suomen luontoa ja sen ilmiöitä elämykselli-sesti ekologiaan pohjautuen.

Samassa rakennuksessa kulttuurihis-toriallisissa perusnäyttelyissä esitellään Pohjois-Savon esihistoriaa ja asuttamista, paikallisia elinkeinoja ja elämänmenoa. Museorakennus, vuonna 1907 valmistunut jugendlinna, on itsessään jo näkemisen arvoinen.

Eeva Oksman

von Wrightin veljesten jalanjäljillä

Kuopion taidemuseo on elävä ja vireä, ja siellä on aina mielenkiintoista nähtävää. Nykytaiteen ilmiöt haastavat sekä katsojan että vanhan tutun suomalaisen kuvataiteen. Taidemuseossa esitellään erityisesti oman alueen taidetta von Wrightin taiteilijaveljek-sistä Juho Rissaseen ja nykypäivän uusimpiin tekijöihin. Museon toiminnassa niin kokoel-mien kuin näyttelyidenkin osalta keskeisinä teemoina ovat luonto ja ympäristö.

www.museo.kuopio.fi

Kuva

: Juk

ka T

uono

nen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 66

• Frantsilan Kehäkukka • M/s Purimo • Kesäteatteri •

www.kotimaassa.fi67

Sastamalassa, Tampereen kupeessa avataan 1.7.2011 suomalaiselle kirjalle omistettu valtakunnallinen

museo Pukstaavi. Pukstaavin ympärivuotinen näyttely- ja tapahtumatarjonta palvelee kaikkia kirjoista

ja lukemisesta kiinnostuneita ikään katsomatta.

Suomalaiselle kirjalle on puuhattu museota ainakin 1940-luvulta läh-tien. Ajatus museon sijoittamisesta

Sastamalaan (entinen Vammala) syntyi 1980-luvulla. Tuolloin kaupungissa alettiin järjestää jo perinteeksi muodostuneita Vanhan Kirjallisuuden Päiviä.

Kirjan museon sisällön ja toiminnan suun-nittelu käynnistyi vuonna 2002, kun Suomen Kirjainstituutti perustettiin Sastamalaan. Vuoden 2010 aikana saatiin päätökseen kaupungin keskustassa sijaitsevan vanhan apteekkarin talon peruskorjaus museon tiloiksi.

Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus viihtyisine piha-alueineen tarjoaa ainutlaatui-set puitteet kirjamuseolle ja on näkemisen arvoinen kohde sinänsä. Samalla reissulla kannattaa katsastaa myös viereisellä ton-tilla sijaitseva Herra Hakkaraisen talo, joka esittelee Mauri Kunnaksen satuhahmojen maailmaa.

Sastamalalla on pitkä historia kirjakaupun-kina. Seudulla on juuret monella tunnetulla kirjailijalla, kuvittajalla, kielimiehellä ja tieteentekijällä – Antti Lizelius, Kaarlo Sarkia, Rudolf Koivu, Mauri Kunnas, Aino Havukainen ja Sami Toivonen. Ensimmäinen suomenkie-

linen paikallislehti Tyrvään Sanomat (vuodesta 1894) ilmestyy paikkakunnalla edelleen, samoin maamme vanhimpiin kuuluva Tyrvään kirjakauppa (vuodesta 1891) jatkaa toimintaansa aivan Pukstaavin naapurissa.

Tuoreita näkökulmia

Kirja-alan muutosten keskellä Pukstaavilla on tärkeä tehtävä suomalaisen kirjakult-tuurin ja lukemisen edistäjänä sekä kirjan kulttuurihistorian tallentajana ja tunnetuksi tekijänä. Pukstaavi ei kuitenkaan ole mikään kirjan muistomerkki, vaan iloinen ja elävä koko perheen tapahtumakeskus. Pukstaavi avaa tuoreita näkökulmia kirjan historiaan ja nykypäivään ja tuo uusimman tutkimustie-don jokaisen ulottuville.

Pukstaavin päänäyttelyssä kirjan kehitys esineenä ja ilmiöinä käsitellään inkunaabe-lista e-kirjaan. Kirjaihmiset, kuten lukijat, kirjailijat, kirjastonhoitajat, painotyöntekijät ja kustantajat saavat äänensä kuuluvil-le. Näyttelyssä selviää myös, miten kirja kytkeytyy koulun, kirkon, politiikan ja koko yhteiskunnan kehitykseen.

Kirjalla on painoarvoa Pukstaavissa

Näyttelyssä hyödynnetään sekä modernia museoteknologiaa että perinteistä museo-kerrontaa, interiöörejä, pienoismalleja, multimediasovelluksia, valo- ja videokuvaa, installaatioita, taideteoksia. Erityishuomiota kiinnitetään saavutettavuuteen, osallistami-seen ja elinikäiseen oppimiseen.

Vaihtuvien näyttelyiden aiheina ovat ajan-kohtaiset kirjakulttuurin ilmiöt ja ihmiset. Ensimmäinen vaihtuva näyttely kertoo kir-jahyllyistä. Näyttelyä varten on käynnistetty valtakunnallinen muistitiedon keruu, jonka tarkoituksena on tallentaa kirjojen omista-miseen ja säilyttämiseen liittyviä muistoja, kokemuksia, tarinoita sekä valokuvia.

Pukstaavissa voi seurata draamaopastus-ta, katsoa näytelmää, kuunnella musiikkia, osallistua lukupiirin toimintaan, sitoa kirjan työpajassa tai harjoitella lausuntataitoja runokaraokessa. Pukstaaviin tulee myös oma kahvila, jossa voi levähtää vaikkapa kahvin ja leivoksen äärellä, ja museokaupasta saa ostaa persoonallisia kirja-aiheisia tuotteita kotiin viemisiksi tai lahjaksi.

Pukstaavissa tavataan!

Anna Tuukkanen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 68

Ryhdy uutisankkuriksi

Radio- ja tv-museossa on yleisön omia ohjelma- ja äänityskokeiluja varten mm. ääni-studio, maskeeraamo ja puvustamo, uutis- ja draamastudio sekä trikkikuvausstudio. Siellä voi kokeilla omia esiintymistaitojaan.

Museo sijaitsee toukokuussa 1993 hiljen-neen Lahden yleisradioasemarakennuksen korjatuissa tiloissa, radiomaston juurella. Museon esinekokoelman pääryhmät ovat ra-dio- ja tv-vastaanottimet, lähetystoimintaan liittyvä esineistö, studiotekninen esineistö, radioamatööri- ja DX-kuuntelulaitteet, kodin äänentallennuslaitteet, radioputket sekä puhelinlaitteistot.

Kokeile mäkihyppyä

Salpausselän kisat, Suomen suurin talviur-heilutapahtuma, järjestetään maaliskuussa 2011 jo 86. kerran. Lahden kisojen histori-aan ja kaupungin mäkihyppyperinteeseen voi tutustua urheilukeskuksessa sijaitsevassa Hiihtomuseossa, joka kerää ja esittelee laa-jasti Suomen talviurheilua. Museon kokoel-maan kuuluu yli 15 000 talvista esinettä.

Museon toimintaosastolla on mm. suuren suosion saavuttanut mäkihyppysimulaattori, joka vie ylös torniin ja tuo ”rännistä” alas vaaratta. Laite suhteuttaa hyppääjän painon ponnistusvoimaan sekä mittaa reaktioajan ja ponnistuskulman. Näistä simulaattori laskee hypylle pituuden. Kuka hyppää pisimmälle?

Sisäladun luistoa voi kokeilla vuoden 1886-tyylisillä tervalankuilla ja verrata kokemusta nykyaikaisilla Peltosen hiihtova-

rusteilla hiihdettynä joko perinteisellä tai luistelutyylillä.

Hiihtomuseo on avoinna päivittäin vuoden ympäri.

Hiljenny historiallisessa museossa

Lahden historiallisessa museossa on esillä koskettava näyttely ”Jokaisella on oma aikan-sa”. Museon omiin kokoelmiin perustuvan kuolema-aiheisen näyttelyn on toteutta-

nut taiteilija Maaria Wirkkala. Näyttelyssä Wirkkala pohtii kuoleman ja hetkellisyyden kysymyksiä. Uudenlainen museonäyttely kertoo ihmisen ajan kulumisesta, käänne-kohdista ja päättymisestä. ”Jokaisella on oma aikansa” -näyttely on esillä huhtikuun alkuun asti.

Historiallinen museo sijaitsee linja-autoaseman vieressä, Lahden kartanossa. Museon pysyviin näyttelyihin kuuluvassa Fellman-huoneessa voi aistia elämää Lahden kartanossa 1900-luvun alussa. Museon toiseen kerrokseen sijoitettu Klaus Holman muistokokoelma muodostaa suomalaisittain harvinaisen kokonaisuuden keski- ja ete-läeurooppalaista taidetta ja taidekäsityötä keskiajalta 1700-luvulle. Holman antiikkia harrastaneen diplomaattiperheen lahjoitus käsittää 544 esinettä sisältäen runsaasti arvokasta koti-irtaimistoa.

Pienoismallisalissa esillä on Lahden kylän ja kaupungin pienoismallit vuosilta 1877, 1914 ja 1939. Vuoden 1939 ja vuoden 1877 pienoismalleihin liittyy monipuolinen multi-mediaopastus eri teemoineen. Asehuoneen asekokoelmassa on monenikäisiä ja -tyyppi-siä aseita menneiden vuosisatojen teräaseis-ta moderneihin automaattipistooleihin.

Helmikuun loppuun asti museossa on esillä vielä Huipulta haasteisiin – Asko 1970-90-luvuilla -näyttely, joka kertoo Askon huonekalutehtaan historiasta. Museoon on kalustettu koti-interiöörejä 1970-luvulta 1990-luvulle. Lisäksi esillä on runsaasti kuva-materiaalia Askon tuotteista.

www.lahdenmuseot.fi

Lahdessa museossakin voi hiihtää

Lahden tunnusmerkkejä ovat Salpausselkä, radio-mastot ja hyppyrimäet.

Niiden historiaa on tallennettu Lahden museoihin. Aktiivisen kaupungin museoissa pääsee myös itse tekemään ja kokei-lemaan. Historiallisessa mu-seossa sen sijaan pysähdytään myös perimmäisten kysymys-ten äärelle.

Eeva Oksman Lahden Kaupunginmuseo

Museot ja näyttelyt

Historiallisen museon kokoelmiin kuuluvat vanhat ruumisvaunut 1910-luvulta.

www.kotimaassa.fi69

www.laukkohistoricum.fi, www.vesilahti.fi

SUOMEN OPASLIITTO RY.Finlands guideförbund rf.

Lempäälän-Vesilahden Matkailuoppaat

Tervetuloa vierailulle 26.4.–3.7. ja 25.7.–30.9.2011Kesän uutuutena Laukon Kuningatarsalissa on esillä Albert Edelfeltin Pariisilaisnainen ja ensi kertaa avoinna olevissa kustavilaisissa kamareissa Helge Dahlmanin maalauksia ja piirroksia.

Ennakkovaraukset: p. 050 340 3338 tai sähköpostitse info@laukkohistoricum.fi

Kartanovierailuun voi yhdistää Klaus Kurjen tien opastetun kierroksen, ruokailun ja muita vierailukohteita.

Tiedustelut ja opasvaraukset: Vesilahden matkailuneuvonta p. 050 389 5265satu.karvinen@vesilahti.fi

Laukon kartano on 2011 viimeistä kesää avoinna ryhmävierailuille

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 70

Turun linnan muurit ovat vuosisato-jen varrella kätkeneet sisäänsä niin loistoa kuin dramatiikkaakin.

Erityisen värikäs vaihe Turun linnalla alkoi 1500-luvun puolivälissä, kun kuningas Kustaa Vaasa nimitti lounaisen Suomen herttuaksi toiseksi vanhimman poikansa Juhanan, joka saapui Turkuun vuonna 1556 jalkavaimonsa Kaarina Hannuntyttären kanssa ja alkoi kun-nostaa vanhanaikaista ja rapistunutta linnaa kodikseen.

Juhanalla ja Kaarina Hannuntyttärellä oli neljä yhteistä lasta ja perhe-elämä kaikin puolin kunnossa. Elettiin kuitenkin poliittisten avioliittojen aikakautta, mistä

Turun linna - värikkäiden ihmiskohtaloiden näyttämö

johtuen Kaarina Hannuntytär sai pian väistyä näyttämöltä, kun Juhana alkoi haaveilla Baltian herruudesta. Tämä mielessään hän avioitui vuonna 1562 puolalaisen prinses-san Katariina Jagellonican kanssa. Kaarina Hannuntytär oli naitettu hieman aikaisem-min Juhanan hyvälle ystävälle.

Loiston aika

Turun linnan loiston aika huipentui Katarina Jagellonican Turussa viettämään aikaan.

– Katariina Jagellonica toi mukanaan Euroopan hovista 59 henkilön seurueen, kokit, palvelijat, musikantit ja katoliset papit, Turun museokeskuksen tutkija Salme Kotivuori kertoo.

Katarinan myötäjäisiin sisältyi kullattuja astioita, hopeavateja ja kynttilänjalkoja sekä kalliita kankaita ja tapetteja. Katarinan mukanaan tuomat keltaiset turkkilaiset matot olivat luultavasti Suomen ensimmäiset matot, eikä Suomessa ennen Katarinan tuloa ollut tuskin nähty haarukkaakaan.

Oman lukunsa muodostaa Katarinan ylellinen vaatevarasto. Asuista monet oli koristeltu timanteilla, rubiineilla, smarag-deilla, safiireilla, helmillä ja kultakoristuk-silla. Samoja jalokiviä löytyi myös Katarinan koruista, joista arvokkain oli 8000 taalerin arvoinen suurella timantilla, rubiinilla ja helmellä varustettu riipus.

Museot ja näyttelyt

Turun linnan muurit ovat

nähneet myös dramaattisia

ihmiskohtaloita. Tässä vanki-

sellissä Kustaa Vaasan vanhin

poika Eerik vietti vankeutensa

viimeiset viikot.

Suvi Roselli Turun museokeskus/Martti Puhakka

www.kotimaassa.fi71

Turun linna - värikkäiden ihmiskohtaloiden näyttämö

Sodan kourissa

Loiston aika jäi kuitenkin lyhyeksi, vain kahdeksan kuukauden mittaiseksi, sillä poliittisten suhteiden luominen Puolan hoviin yhdessä muiden seikkojen kanssa kiristi Juhanan ja hänen isoveljensä, hiljattain kuninkaaksi kruunatun Eerikin, välejä siinä määrin ettei yhteenottoa voitu enää välttää. Seurauksena oli veljesten välinen sota, joka käytiin Turun linnan luona vuonna 1563.

– Eerikin joukot valloittivat Turun linnan nopeasti. Kun he saivat valloitettua Aurajoen toisella puolella olevan Korppoolaismäen, oli Turun linnan kohtalo sinetöity, sillä ylhäältä ammutut kuulat iskeytyivät linnan muureihin ja rikkoivat niitä. Veljessodan jälkeen linnan kalleudet vietiin Ruotsiin. Osa arvoesineistä tuhoutui kun linnaa pommitettiin ja loput mukaan kelpaavat tavarat sotilaat ottivat ryöstösaaliikseen, Kotivuori kertoo.

Herttuapari vietiin Ruotsiin, missä he viet-tivät vanginelämää pääasiassa Gripsholmin linnassa seuraavat kuusi vuotta. Tuona aikana heille syntyi kaksi lasta, Isabella ja Sigismund. Tämän jälkeen veljesten osat vaihtoivat paikkaa. Kuningas Eerikin mie-lenterveys romahti siinä määrin, ettei hän ollut enää kykenevä hoitamaan kuninkaan tehtäviä. Niinpä Juhana kruunattiin kunin-kaaksi ja Eerik suljettiin yhdessä kuningatar-puolisonsa Kaarina Maununtyttären ja heidän yhteisten lastensa kanssa vankilaan, tällä kertaa Turun linnaan.

Vankeus ja kuolema

Eerik vietti Turussa rajattua, mutta melko mukavaa elämää aina siihen saakka kunnes paljastui, että hän on juoninut Juhanan selän takana haaveenaan palata vielä Ruotsin valtaistuimelle. Tämän seurauksena Eerik vietiin perheineen Ruotsiin. Kaarina Maununtytär erotettiin kuitenkin pian mie-hestään ja palautettiin Turkuun, missä hän eli tyttärensä Sigridin kanssa Erikin kuole-maan 1577 saakka. Kruununperijänä uhkaava poika Gustav oli 6-vuotiaana ryöstetty äidil-tään Turun linnasta ja viety Puolaan.

– Eerikin ruumis tutkittiin kuoleman jälkeen ja siitä löytyi arsenikkia. Myrkkyjä käytettiin tosin lääkkeenäkin, mutta tuolta ajalta on peräisin vahva tarina, jonka mukaan Eerik myrkytettiin laittamalla arsenikkia hä-nen hernekeittoonsa. Olihan vallasta syösty kuningas saanut veljeltään kuolemantuo-mion, Kotivuori toteaa.

Näihin värikkäisiin tapahtumiin voi eläytyä vierailemalla Turun linnan kuusikulmaisessa tornissa, missä on esillä huoneen kokoinen Juhana herttuan ajasta kertova pienoismalli. Se esittelee linnan siinä asussa kuin se oli

Eerikin joukkojen saapuessa Turkuun juuri ennen veljessotaa. Samassa tornissa on van-kiselli, jonne Eerik teljettiin Turun vankeusai-kansa viimeisiksi viikoiksi.

Kaarinoiden Kangasala

Koko Ruotsi-Suomen valtakuntaa kuo-huttaneiden tapahtumien jälkeen seurasi hetkeksi hieman seesteisempi aika. Näiden tapahtumien jälkeenkin Kustaa Vaasan jälkeläisten kertomus kuitenkin jatkui myös Suomessa. Yllättäen yhdeksi sen tapahtuma-paikoista nousi nykyisellä Pirkanmaalla sijait-seva Kangasala, sillä sekä Juhanan jalkavaimo Kaarina Hannuntytär että Eerikin puoliso Kaarina Maununtytär viettivät paikkakun-nalla loppuelämänsä. Kaarina Hannuntytär muutti avioitumisensa jälkeen Vääksyn kartanoon ja Kaarina Maununtytär Eerikin kuoleman jälkeen Liuksialan kuninkaankar-tanoon. Niinpä näiden naisten elämät kietou-tuivat yhteen vielä monta kertaa.

– He ovat muun muassa istuttaneet yhdessä ystävyydenpuun Vääksyn puistoon, Kangasalan matkailuopas Sinikka Meurman kertoo.

Varsinkin Kaarina Maununtytär oli paikka-kunnalla erittäin pidetty henkilö.

– Hän oli tarinoiden mukaan vaatimaton ja nöyrä. Siksi häntä kutsuttiinkin Liuksialan hyväksi rouvaksi.

Kaarinoiden tarinaan voi tutus-tua Kangasalla oppaan johdolla. Opastuskierroksen aikana kuullaan kerto-muksia 1500-luvun vaiheista sekä käydään Liuksialan ja Vääksyn kartanoiden luona. Kartanot ovat yksityiskäytössä, joten niihin voi tutustua vain ulkoa käsin.

Vas. Turun linnassa elettiin varsin loistoisaa aikaa 1500-luvun puolivälissä, kun Kustaa

Vaasan toiseksi vanhin poika Juhana-herttua piti siellä hoviaan.

Alla Ruotsin kuningas Eerik XIV:n puoliso Kaarina Maununtytär.

Juhana herttuan hovissa juhlapöytä peitettiin kolminkertaisella liinalla.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 72

Tänä talvena ei eteläsuomalaisten ole tarvinnut lähteä Lappiin päästäkseen lumille, sillä lunta on ollut pääkau-

punkiseudulla jopa enemmän kuin Lapissa. Alhovuoren toimintakeskuksesta löytyy lu-men lisäksi Lapin tunnelmaa poroineen ja talvisine harrastuksineen!

Alhovuoren laskettelukeskuksessa sano-taan olevan Uudenmaan parhaat rinneprofii-lit. Laskettelijoille siellä on muun muassa 12 laskettelurinnettä, boxeja, reilejä ja half-pipe. Pitkät, monipuoliset rinteet ja korkeuserot mahdollistavat jopa 750 metrin laskun. Ylös rinteeseen kuljetaan mukavasti tuolihississä. Lapsille on kaksi omaa rinnettä ja kaksi na-ruhissirinnettä. Alle 7-vuotiaat saavat lisäksi ilmaisen kausikortin, kunhan käyttävät kypärää lasketellessaan.

Lunta, laskettelua ja poroja

Laskettelun lisäksi Alhovuoressa on muu-tenkin hyvät ulkoilu- ja harrastusmahdolli-suudet. Talvella voi hiihdellä murtomaala-duilla, luistella luistinradalla tai laskea mäkeä pulkalla. Ulkoilun välillä voi paistaa makkaraa laavulla tai nauttia virvokkeita Rinnekahvion takkatulen lämmössä. Kahviosta voi hankkia myös eväitä laavulle. Jos nälkä vaivaa pahem-min, voi Ravintola Alhon yläkerrassa nauttia keittolounaan tai valita tukevamman aterian à la Carte -listalta.

Liikunnallisen päivän päätteeksi hiet huuhtoutuvat vuokrattavissa olevassa sau-nassa, josta pääsee vilvoittelemaan hyiseen avantoon – se, ken uskaltaa.

Kesäaikaan 75 hehtaarin alueella riittää maastoja, joissa voi kokeilla vaellusratsastus-ta tai maastopyöräilyä. Lisämahdollisuuksia tarjoavat monipuolinen mönkijä- ja maasto-kävelyreitistö sekä värikuularata. Uskalikot kokeilevat tuubirengasmelontaa tai vaikka alamäkipyöräilyä rinteessä.

Karavaanareita ympäri vuodenAlhovuoren caravan-alueella on 250

vaunupaikkaa. Vaunun tai matkailuauton voi pysäköidä aivan rinteiden viereen tai hieman kauemmas, luonnon läheisyyteen. Ne, joilla ei omaa asuntovaunua ole, voivat majoittua Alhovuoren vuokravaunuissa. Karavaanareiden käytössä on huoltora-kennus sauna-, suihku-, ja wc-tiloineen, kemiallisten käymälöiden tyhjennyspaikka sekä lämmin tiskipaikka. Alueella on myös ajokaivo matkailuautoille. Lapset viihtyvät leikkipuistossa, jossa kesäisin on muun mukavan lisäksi myös trampoliini.

Siirtolapuutarha rakenteillaKeväällä 2011 Alhovuoreen rakennetaan

siirtolapuutarha, jonka talviasuttavat mökit rakennetaan lamellihirrestä. Ensi talvena voivat laskettelijat sitten vuokrata käyttöön-sä näitä saunallisia mökkejä.

Lapin tuntua Etelä-SuomessaEeva Oksman Alhovuoren toimintakeskus

Ajankohtaista

www.kotimaassa.fi73

Tervetuloa Lohjalle!Tule ryhmäsi kanssa keräämäänretkimuistoja Alitalon omenaviinitilalta,Tytyrin kalkkikaivoksen uumenista taikiehtovien Ojamon ja Koivulan kartanoidenmaailmasta.

KYSY PAKETTEJA

Lohjan Matkailupalvelukeskuspuh. 044 399 1309tourist@lohja.

Vivamontie 2, Lohjapuh. 0207 681 760 vivamo@sana.fi

Lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu+6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu+14,9 snt/min

ww

w.v

ivam

o.fi

Vivamontie 2, Lohjapuh. 0207 681 760 vivamo@sana.fiVivamo

ViVamon Raamattukylän kyläteatteRi

KesäKausi 19.5.-14.8.2011Uutuutena Tienraivaajat -näytelmä, joka kertoo Paavalin ja Pietarin vaiheista. Lisäksi Tuhlaajapoika -näytelmä sekä Luomisen puutarha ja Nooan arkki.Lisätietoja ja varaukset:0207 681 760vivamo@sana.fiwww.vivamonraamattukyla.fi

• Elämyksiä, luontoa• Lohjan kiinnostavat kohteet lähellä• Maukas ruoka • Kodinomaiset majoitustilat• Rantasauna, hiekkaranta ja pelialueet

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011 74

Silloin maakuntaesittelyssä on vuorossa POHJOIS-POHJANMAA

Valtakunnallisina teemoina ovat mm. • Kesätapahtumat

• Kesäteatterit • Puutarhat ja arboretumit

• ym. ym.

SEURAAVA NUMERO 2/2011

ILMESTYY MAALISKUUSSA VIIKOLLA 11.

AdPhoto

Tapahtuma- jamainoskuvaukset

Joni Rantasalo | Photographywww.adphoto.fi | 0400 316 414

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

Älä tuhlaa lomaasiMiettiMÄllÄ MitÄ SillOiN teKiSit.

Matkailu kotimaassa.fi KertOO MitÄ SillOiN KOKiSit.

www.kotimaassa.fi75

Reissun päällä

Kirkasvalolamppu ja Alexander

Naapurin rouva oli ostanut kirkasvalolampun. Ihminen kuulem-ma selviäisi hämärästä vuodenajasta vähemmin henkisin vaurioin ja pienemmällä masennuksella, jos päivittäin asettuisi vähintään tunniksi pistävän kirkkaaseen valokehään. Minä ihmettelin. Lempeän samettisen sininen hämärä vuodenaikahan on paras-ta rauhoittumisen aikaa. Kynttilän sytyttäminen pakkaspäivän aikaisin hämärtyvänä iltapäivänä vie turhat henkiset paineet ja tuo rauhallisen kiireettömän olon. Ja sitä paremmalta tuntuvat kevättalven ensimmäiset aurinkoiset päivät, kun ne ovat kauan odotettua kontrastia hämärille kuukausille.

Ulkoministeri Alexander Stubb on poikkeuksellinen suomalai-nen. Hän hymyilee leveästi ja näyttää aidon ylpeältä suomalaisuu-destaan. Stubbin asettama maabrändityöryhmä antoi raportis-saan suomalaisille tehtäviä. Matkailualan tehtäväksi annettiin kehittää hiljaisen Suomen matkailupaketteja. Ei kirkasvalo-lampputekniikkaa. Viisasta minun mielestäni. Hiljaisuus, rauha, kiireettömyys ja kaikkia lähellä oleva puhdas luonto ovat meille arkisia itsestäänselvyyksiä. Monien muiden maiden kansalaisille ne ovat saavuttamatonta ylellisyyttä.

Matkailuyrittäjille maabrändityöryhmä antoi tehtäväksi luoda retkeilystä, sienestämisestä ja marjastamisesta kiinnostavan mat-kailukokemuksen. Ulkomaalaiset jaksavat ällistellä suomalaista jokamiehenoikeutta, joka tekee metsän antimista ja luontoret-keilystä yhteistä omaisuutta. Italialaiset ja japanilaiset tuntuvat meitä paremmin ymmärtäneen metsäsieniemme arvon. Pitäisikö minunkin sukupolveni jo hiljalleen päästä irti siitä muistikuvasta, että mustikkaretket ovat pakkotyötä hyttysten inisevän ylivallan alla. Mustikat ovat superruokaa. Tehokkaampia terveyden edistä-jiä kuin luontaistuotekaupan eksoottiset lisäravinteet.

Meille kaikille suomalaisille brändi-työryhmä antoi tehtäväksi korvata yksi etelänmatka lomalla Suomessa. Ilomielin! Ja entistä innokkaammin siinä vaiheessa, kun työryhmän aset-tama tavoite siitä, että järviemme vesi on juomakelpoista, toteutuu.

Me suomalaiset emme ole tottuneet arvostamaan sitä, mikä on lähellä ja jonka saa halvalla tai jopa ilmaiseksi. Kun varakkaat, laatutietoiset ulkomaalaiset matkailijat soutavat tyynillä järvilläm-me, hiihtävät lapin laduilla, luistelevat luonnonjäällä, poimivat suppilovahveroja ja etsivät metsäpoluiltamme rauhaa ja hiljaisuutta, avautuvat ehkä omatkin silmämme näke-mään kotimaan luontomatkailun mahdollisuudet.

Tervetuloa marsalkka Mannerheimin jalanjäljille. Tervetulokah-vit ja voileivät Naantalin vanhassa kaupungissa. Opastettu kierros Kultarannan puutarhassa ja Louhisaaren kartanolinnas-sa. Ruokailu maaseudulla kartanon läheisyydessä. Retki kestää noin 4,5 tuntia ja se voidaan toteuttaa 15.5.-30.9.

Opastettu teemakierros sekä lounas Naantalin vanhassa kaupungissa ja kävelykierros Kultarannan puutarhassa. Huom! Tarjoushinta on voimassa kun ryhmässä on vähintään 40 osallistujaa ja varaus on tehty 15.2.2011 mennessä.

Naantaliin

Vanha kaupunki - KultarantaTarjoushinta 29 € / hlö

Kultaranta - LouhisaariHinta alkaen 37 € / hlö

Trokarit ja pirtukuninkaatHinta alkaen 52 € / hlö

Pirturetkelle lähdetään Naantalista ja ajetaan salakuljetuksen saaristonäyttömölle Rymättylän Röölään tai Velkualle. Matkan aikana kuullaan huimia tarinoita kieltolaista ja salakuljetuksesta sekä saariston historiasta. Tutustutaan myös “Pirtua saaristosta” -näyttelyyn ja opitaan että hauki ei välttämättä olekaan kala. Hinta sisältää opastuksen, “kova tee” -paukun, mukin ja ruokailun.

Lisätiedot ja varaukset: Naantalin Matkailu Oy, puh. 02 435 9800, info@naantalinmatkailu.fi, www.naantalinmatkailu.fi

VIERAILUESITYKSET Espoon Kaupunginteatterissa

keväällä 2011Hämeenlinnan Teatteri:

EI KIITOS 25. – 26. 1.

Ahaa Teatteri: TOINEN VASEMMALTA

7. – 10. 2. Kemin Kaupunginteatteri:

HENKI POIS! 17. – 19. 2.

Eeva Litmanen:ENTÄS NYT EEVA?

7. 3. – 2. 4.Familie Flöz, Saksa:

INFINITA 8. – 12. 3.

Kouvolan Teatteri: ENTÄS NYT VIRTANEN?

22. – 26. 3. Riksteatern, Ruotsi:

BERGSPRÄNGARDÖTTRAR31. 3. – 2. 4.

KELVOTTOMAT 4 – kun sekään ei riitä4. – 13. 4.

Kassandrateatteri:Sofokles: ANTIGONE

7. – 9. 4.Vapaa teatteri: VINCENT RIVER

15. – 16. 4. Teater Rio Rose, Tanska:

BATTLEFIELD4. – 7. 5.

Eugène Ionesco:

KALJU LAULAJATARsuomennos Otso Kautto • ohjaus Koen De Sutter, Belgia

ensi-ilta 16.2.2011

www.espoonteatteri.fi

Tapionaukio 3, 02100 Espoo

TA P I O L A G A R D E N | E S P O O