Matti Morottaja - scripta.kotus.fiscripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk56/Inarinsaamen_kieliopas.pdf · Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja Tuáijim já lokke Matti

ANARÂŠKIELÂ RAVVUUH

Matti Morottaja

Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdášKotimaisten kielten tutkimuskeskus

Matti M

orottajaA

NA

RÂ

ŠKIELÂ

RAV

VU

UH

�


saame�_korjattu_��p.indd � �6.9.�007 ��:�7:��

�


�

Matti Morottaja




�

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja ��

Tuáijim já lokke Matti UusivirtaTaitto ja kansi Matti Uusivirta


ISBN 978-95�-5��6-�6-5

ISSN 0�55-5��7

Helsig �007

Helsinki �007


5

�. Algâsäänih

Jyehi kielâ kevtteeh tarbâšeh kielâravvuid. Nuuvt meiddei ovdánâm já puáris kielah-uv. Ovdâmerkkân puáhtá mainâšiđ veikâ suomâkielâ. Suomâkielâ sárnoi várás lii máttááttâs läjidum ubâ ulmuu eellimahan. Suomâ kirjekielâ lii ovdedum kuhes ääigi já tot kiävttoo puohláván kielâkevttim ohtâvuođâin. Suomâkielâliih palvâlusah láá finniimist ulmuu puoh tárbui várás. Mut liijká ferttee suomâkielâ kevtteid-uv ravviđ. Ko tiätá mon uccáá anarâškielâ lii ovdedum já tipšum taan räi, te lii čielgâs, et tast lii val stuárrâb ravvimtárbu. Veikâ čaallum anarâškielâst lii kuhes historjá, te tom kevttim lii kuittâg lamaš uccáá. Kielâ lii iällâm tuše sárnoi já kuldâleijei vievâst. Taan ääigi tast kolgâččij finniđ uđđâ ääigist tuáimee kielâ. Ovdáneijee kielâ taarbâš ennuv uđđâ saanijd. Meiddei sanij merhâšuumijd ferttee tärhistiđ já sooppâđ kevttei kooskâst.

Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdâš lii algâttâm meiddei anarâškielâ kielâravvim. Taat kirjááš viggá adeliđ kuávdâšaašijn ravvuid, avžuumijd já iävtuttâsâid.

Mun jiem viigâ toohâđ oles já tärhis kielâopâlâš analyys tain aašijn, maid lam váldâm fáárun taan kirjážân. Meiddei etymolooglâš kuorâttâllâm lam kuáđđâm masa ollásávt meddâl. Taathân ij viigâgin leđe mihheen tutkâmušâid, mut taan ulmen lii aldaniđ kielâkevttim čuolmâid tagarijn táválumosijn aašijn, moh puátih oovdân jyehipiäiválii kielâkevttimist. Mun lam viggâm čielgiđ aašijd nuuvt, et jiem keevti meendu ennuv viereskielâlijd oppâsaanijd, talle vaarâ ravvuuh liččii keppisuboh luuhâđ. Ige taat kirje lah uáivildum oppâkirjengin kielâ máttááttem várás, veikâ tuáivu mield toos-uv lii täst miinii aavhijd. Taan kirjáást sättih leđe meiddei feeilah já vááijuvvuođah, já tondet ličij-uv pyeri jis taam lohheeh huámášitáččii tain, vâi piäsá val tivodiđ maŋeláá.

Motomijn saanijn mun lam merkkim '-merháin tagarijd kukkoduvâid, moh iä čuávu suomâ kielâ ettâmkukkoduvâid, om. sie'min, veikâ tot ij lah kirjekielâ čäällimvyevi merkkâ.

Täst lii arttâ kijtteđ Marja-Liisa Olthuis já Petter Morottaja kiäh lává ravvim taan pargoost já meiddei Ilmari Mattus sanij merhâšumij suogârdâlmist. Takkâ meiddei Säämi kielâlävdikode anarâškielâ ravvimjuávkun, mast lii paajaabeln mainâšum ulmui lasseen val Ella Sarre.

Anarist �0.��.�006Matti Morottaja

saame�_korjattu_��p.indd 5 �6.9.�007 ��:�7:�5

6


7

Siskáldâs

1. Algâsäänih . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52. Kielâ iälá já muttoo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93. Normimtárbu já kielâravvim. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104. Puustavoornig. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115. Čäällimvyehi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

5.�. Jienâdâhopâliih njuolgâdusah . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ��5.�. Sujâttemopâliih njuolgâdusah . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . �65.3. Čäällimteknisiih njuolgâdusah . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . �75.4. Čäällimvyevi čuolmah . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . �9

5.4.1. Vookaalkukkoduvâi čäällim . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ��6. Ettâmravvuuh . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

6.1. Uánihis diftoŋ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ��6.2. Staavvâlrääji konsonantčuáki algâkomponent lii uánihâš . . . . . . . . . . . ��6.�. Konsonantâi pelikukkoduvah . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ��

7. Intonaatio ađai sárnumnuottâ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 238. Sämikielâ jiešvuođah . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

8.1. Sanij sujâttem jiešvuođah . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ��8.�.�. Nominij sujâttem . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ��8.�.�. Verbâi sujâttem . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . �8

8.2. Ceelhâoopâ jiešvuođah . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . �� 8.�.�. Kongruens . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ��8.�.�. Adjektiivâi predikatiiv- já attribuuthäämih. . . . . . . . . . . . . . . . . �� 8.�.�. Rektio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ��8.�.�. Subjekt sajehäämih . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ��8.�.5. Objekt sajehäämih . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ��8.�.6. Aktio lokatiiv . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ��8.�.7. Suupiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . �5

9. Sänijiešvuođah . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 369.�. Säni-iäruh. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . �69.2. Siämmááh häämih teikâ säänih maŋaluvâi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . �7

10. Kuávlukielah . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3811. Kielâravvim . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

��.�. Rievtis sääni valjim. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . �0��.�. Suomâkielâ sanij häämi vaaikut anarâškielân. . . . . . . . . . . . . . . . . . 50��.�. Rektio: rievtis sajehäämi valjim . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5�11.4. Ääši puávtáččij ettâđ uánihubbooht-uv – já pyerebeht . . . . . . . . . . . . 56��.5. Suomâkielâst puátá hyenes ceelhâmalli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58��.6. Sánádâh . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6011.7. Anarâškielâ säänist lii vijđásub merhâšume ko suomâkielâ säänist . . . . 6��.8. Ceelhâopâliih ääših . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65


8

��.9. Anarâškielâ sääni lii siävuttum nube anarâškielâ sáánán . . . . . . . . . . 66��.�0. Motomij proniminij vookaalmulsâšuddâm. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68��.��. Nuorttâkielâ vaikuttâsah . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7��.��. Anarâškielâ vaikuttâsah suomâkielân . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7�

12. Uđđâ säänih . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7613. Sanij sujâttem. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77

��.�. Nominij sujâttem . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77��.�. Verbâi sujâttem . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8��.�. Konsonantmulsâšuddâm . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86��.�. Vookaalmulsâšuddâm . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88��.5. U teikâ o �. persovn sujâttemhaamijn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90

a) �. staavvâl u siäilu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90b) �. staavvâl u muttoo o:n . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9�

14. Sanij merhâšumeh . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92��.�. Synonyymeh (listo). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9�

15. Noomah . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94�5.�. Anarâš ovdânoomah . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9��5.�. Ellei noomah. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97

16. Uánádusah . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98

17. Kirjáliih kälddeeh . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100

Čoovdâsäniregister . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101


9

�. Kielâ iälá já muttoo

Anarâškielâ, siämmáánáál ko eres-uv kielah, lii muttum tovláá ääigist taan ääigi räi. Čaallum já prenttejum häämist anarâškielâ lii lamaš 1854 rääjist. Talle Elias Lönnrot čaalij tiäđuid anarâškielâ kielâoopâst já sänivajâsijn, já kirje teddilui noomáin Ueber den Enare-Lappischen Dialekt. Čäällimvyevi muttoseh láá uáinimist teddilum teevstâin, moh láá almostum tastmaŋa taan räi. Teevstâin uáiná meiddei monnii verd, et maht jieš kielâ lii muttum. Talle kalga tiäđust-uv keččâliđ finniđ čielgâs ton vaikuttâsâst, maht jieškote-uv čällee lii tulkkum sarnum kielâ pááppár oolâ čälidijn. Puáris teevstâin finnee meiddei monniiláván uáinu tast, maht sárnooh láá tuođâi sárnum. Tom uáiná om. jienâduvâi kukkoduvâin, sanij suujâtmist, sanij valjiimist já celkkui ráhtusist. Lii luándulâš, et meiddei sarnum kielâ muttoo ääigi mield. Ko taan pelnubčyet ive muttosijd puáhtá kuomâldiđ taan-uv verd, te ličij uáli suotâs já hormiš kuullâđ maggaar anarâškielâ lâi veikâba 500 ihheed tassaaš. Jispa talle liččii lamaš tááláá-áigááh jienâvuorkkimpiergâseh!

Anarâškielân kiävá siämmáánáál ko eres-uv kieláid. Tot iälá já muttoo. Kielâ finnee saanijd naaburkielâin. Celkkui rähtimân iteh uđđâ maalih. Jienâduvah muttojeh já motomeh joba láppojeh-uv. Čyeijee s-jienâdâh lii jo lappum. Tääl oro lappuumin konsonantâi pelikukkodâh.


�0

�. Normimtárbu já kielâravvim

Normiđ puáhtá čäällimvyevi, sárnum, sanij merhâšuumijd, sujâttemoopâ, ceelhâoopâ, stijlâaašijd (kielâkevttimvyevi) jna. Lii ain pyereeb, et kielânormâ ráhtoo oovtráđálávt kielâkevttei kooskâ. Normâpargoost lii vaigâdvuottân aainâs-uv uđđâ sanij rähtim já meiddei jieškote-uv kuávlu kielâ oohtânheiviittem. Kielâ normiimist lii pyeri mušteđ tom, et tot kielâ, maid anarâšah kevttih jieškote-uv aassâmkuávlust, lii rievtis kielâ, já kirjekielâ lii - eenâb já ucceeb - rahtum kielâ. Kuittâg kirjekielâst ferttejeh leđe tiätu njuolgâdusah já sopâmušah tast, et sääni teikâ kielârááhtus čálloo já iättoo jyehi saajeest siämmáánáál. Aainâs-uv škovlâkiirjijn já virgálâš kielâkevttimist kalgeh leđe ääših sooppum nuuvt, et čäällimvyehi, teermah já kielâopâlâš ääših láá ain siämmááh. Noormah iä liijká pyevti leđe puoh siämmáá korrâseh; mottoom häämi puáhtá tuhhiittiđ, veikâ paaldâst ličij-uv pyereeb häämi, nube häämi vist ij pyevti tuhhiittiđ eissigin. Kielâ tohálâšvuotâ čonâšuvá meiddei kevttimohtâvuotân; tot mii tohhee muštâlusân, ij sääti aainâs tuhhiđ virgálâš teekstân. Anarâškielâ noormah iä lah puoh sojij valmâšeh, motomeh táváliih-uv kielâääših láá normimkooskâst. Mut pargo juátkoo.

Kielâravvim ulmen lii faallâđ tarbâšeijeid tiäđu vuáhádum teikâ sooppum kielânoormâin já čielgiđ magareh láá kielâ luánduliih njuolgâdusah jienâduvâin, sanij haamijn, merhâšuumijn já suujâtmist sehe ceelhâoopâst. Kielâsthân láá njuolgâdusah, veikâ ain taid ij ubâ aaicâgin, já veikkâ toh iä liččii čaallumgin kuussân. Tot, mii lii rievtis kielâ, ij lah kuittâg aaibâs čielgâ äšši. Anarâškielâst lii tile siämmâš ko om. suomâkielâst-uv, et rievtiskielâlâsvuotâ ij lah absoluutlâš ige tot piso ain siämmáálávánin. Kielâääših pyehtih muttuđ aigij mield; tot mii tääl lii nabdemist hyenes kiellân, tom ferttee monnii ääigi keččin tuhhiittiđ. Kielâ iälá ravviimist huolâhánnáá jieijâs eellim. Tom ij pyevti čovgâ stivriđ, mut tuvdeđ ravvuiguin já avžuumijguin. Kalga vyeijiđ ložžâ labžijn, mut kuittâg rievtis kuávlun. Normâi rähtimist já kielâravviimist lii pyeri anneeđ váldujuurdân tom, et kielâ kalga peessâđ uuccâđ uális já ovdániđ tiätu muudon rijjâ. Mut kielâst láá kuittâg ääših, moh láá čielgâsávt rievtisnáál teikâ puástud. Rävvejeijee palvâl ulmuid, ko puáhtá tiäđu kielâ jiešvuođâin addiittettee häämist, čielgee kielâašij tuávváid já suujâid, mondet jieškote-uv äšši lii nuuvt ko lii.

Kielârävvejeijee ij lah poolis ige tuámmár. Ulmen ij lah paldeđ čälimist já sárnumist taid ulmuid, kiäh algâtteleh kielâ kevttim teikâ kiäh láá uccáá kiävttâm eenikielâs teikâ joba vájáldittám tom. Sii kalga peicâ ruokâsmittiđ. Pyereeb lii sárnuđ ”hyenes” kielâ ko ij sárnuđ ollágin. Kannat rammuđ tagarijd ulmuid, kiäh tyestih sárnuđ anarâškielâ, veikâ feeilah šaddeh-uv ennuv já eres kielâi säänih láá fáárust. Sárnumáin uáppá sárnuđ!

saame�_korjattu_��p.indd �0 �6.9.�007 ��:�7:�5

��

�. Puustavoornig

Puustavoornig lii anolâš sänikirjij já puohláván listoi rähtimist já kevttimist. Meiddei tiätumašinijn sorttâdemohjelmeh kevttih monnii puustavoornig. Anarâškielâst lii kevttum maaŋgâláván puustavoornig. Sammallahti-Morottaja ”Säämi-suomâ sänikirje” oornig lii: a â b c č d đ e f g h i j k l m n ŋ o p r s š t u v y z ž ä á. Tot lii mudoi siämmááláván puustavoornig ko suomâkielâst-uv, mut säämi pustaveh láá lasettum siämmáásullâsâš suomâ pustavij mooŋiibel já pustaveh ä já á láá siämmáá-árvusiih. Erkki Itkos sänikirjeest ”Inarilappisches Wörterbuch” oornig lii tággáár: a á ä b c č ʒ ǯ d đ e æ f g h i j k l m n ŋ o p r s š z ž t u v y. (Täst pustaveh z já ž láá čyeijee jienâduvâi meerhah.)

Säämi kielâorgaaneh láá tuhhiittâm anaraškielân tággáár oornig: a á ä â b c č d đ e f g h i j k l m n ŋ o p r s š t u v y z ž.

Motomijn aašijn lii liijká pyereeb kevttiđ puustavoornig: a b c d e f g jna. Taggaar puáhtá itteeđ veikâ matematiik máttááttâsâst talle, ko máttáátteijee iätá pustavijd veikâba geometriast neljiháá čievâi merkkân teikâ motomijn algebra pargoin, já uáppee kalga kulâmáin iäruttiđ taid. Taggaar ohtâvuođâst jienâdâhpaarah a-â já á-ä láá liijkás aldaluvâi, já tot sättih kulâmist siähániđ.

saame�_korjattu_��p.indd �� 6.9.�007 ��:�7:�5

��

5. Čäällimvyehi

Anarâškielâ čäällimvyevi algâ lâi jo ovdeláá mainâšum Elias Lönnrot kirjeest. Taa lii pittá Mii eeči -rukosist:

”Ææc´e miij, kii læh olmin, paasotuvos tuu nommot! Aldanos tuu väldekoddat. Læos tuu taattot nuut æædnamest, kuo almest. Adde miijen odne miij juöhepæivac´ læibem!”

Čäällimvyehi muttui viehânáál talle, ko Aanaar kappallâš E. W. Borg almostitij ive �857 kirje Anar sämi kiela aapis kirje ja doktor Martti Lutherus Ucca katkismus:

”Mii Eec kote läh almest. Pasottum lävus Tu nommad. Alda puodus Tuu wäldekoddad. Sados Tuu taattud, nuut eendnamest, kuo almest. Adde miijan taan päivi mii jyöche päiväli leipim.”

Aanaar kirkkohiärrá Lauri Itkonen toimâttij kiirjijd Katkismus �90� já Ráámmát Historja 1906. Jis verdid toi kirjij čäällimvyevi ovdebáid, te tot lii muttum melgâd ennuv. Čäällim oro västidmin sárnum viehâ tárkká. Aanoost láá pustaveh č, š, đ, ŋ já á, moh uáinojeh tááláá čäällimvyevist-uv. Čäällimvyehi lii-uv masa siämmáš ko tot, mii kevttui ivij 1934-1990. Taa siämmáš pittá Mii eeči -rukosist:

”Mii Eeči, kote lah oolmijn. Pasottum leävus tuu nomm. Poađus tuu väldikodde. Šados tuu táttu eennâm alne, nuutko almeest. Adde miijan onnaa peeivi mii jyehipeäiválii leibi.”

Ovdebáást täärhib lii Erkki Itkos rähtim čäällimvyehi, mii lâi aanoost ivij 1934-1990. Toin čállojii iänááš Sabmelaš (Sápmelaš) -loostâ anarâškielâliih čalluuh, moh almostuuškuottii loostâst loppâive �9�� rääjist.

Tááláá čäällimvyevi mij anarâšah jiejah tivodijm ive 1990 suulâin nuuvt, et motomeh jienâduvah merkkejuvvojeh ovdebáást tärhibeht, vâi čäällim västidičij pyerebeht sarnum kielâ. Muttoseh lijjii tágáreh:

– eä čálloo iä, om. eänui - iänui– oa čálloo uá, om. koati - kuáti– tyehi-a-jienâdâh čalluuškuođij pustaváin â; om. kulma - kulmâ– j:jn čállojeijee pelivookaal já i ton ovdiibeln čállojeh loogilubbooht: ij:iij, om. nijbe: niijbán– siämmáánáál v:in čállojeijee pelivookaal já u ton ovddiibeln čállojeh: uv:uuv, om. puvdâ: puuvdâst.

Čäällimvyehi ađai ortografia lii jyehi kielâst šoddâm nuuvt, maht kielâ kevtteeh láá tom čáállâm aigij mield, eenâb ucceeb váhá maht sáttoo, harvii ollásávt loogilávt. Čäällimvyevi rähtim loogilubbon taha vaigâdin tot, ko ulmuuh sárnuh kielâ jieškote-uv kuávlust váhá eresnáál. Kirjekielâ čäällimvyehi ij lah pyeri, jis tot lii rahtum tuše oovtâ kuávlukielâ mield. Meiddei ruossâlâsân táttuh šoddâđ toovláš já tááláš kielâ. Kielâhistorjást puátih jieijâs loogilâšvuodâ vátámušah, om. jo lappum jienâduvah, nuuvt tego lii čyeijee s-jienâdâh já sääni loopâst č- já ž-jienâduvah. Tááláá ääigi kielâst láá kuittâg jieijâs vátámušah; lii tárbu čäälliđ nuuvt tego iättoo, vâi ulmuuh tubdâččii tom uápisin já vuovâsin. Čäällimvyevi muttem lii vaigâd, ko čälleeh iä halidiččii luoppâđ


��

uápis čaalâhäämist. Ohtii 1980-lovvoost lâi saahâ tast, et kolgâččij leđe tuše ohtâ ä teikâ á, mut toos ittii vyestiuáivileh, já nuuvt mist láá ain sehe ä já á, veikâ toi iäru ij sárnumist innig kulluu uáli čielgâsávt, puoh sárnoin ij ollágin. Anarâškielâ kevtteeh láá kuittâg jiejah pááihui mutâččâm čäällimvyevi; om. oovdiš oa-diftoŋ lii muttum uá-diftoŋŋân, eä-diftoŋ iä-diftoŋŋân já â-puustav lii valdum anon.

Anarâškielâ tááláš čäällimvyehi tuhhiittui virgálâžžân sämmilij 16. konfereensâst 1996 Muurmaanskist. Anarâškielâst láá jienâduvah eenâb ko pustaveh. Ovdâmerkkân pelikuhes konsonaanteh merkkejuvvojeh ovttáin pustaváin, veikâ etâmist iäru kal kulloo. Pustavijguin nj merkkejuvvoo tot jienâdâh, mii lii om. saanijn njälmi já tunjin. Säänist manje (nom.) nj-jienâdâh lii pelikukke.

Ličij pyeri viggâmuš tot, et kielâ čalluuččij nuuvt tego tot sárnoo-uv sehe jienâduvâi šlaajâ já kukkoduv peeleest, mut tot ij lah ain nuuvt älkkee. Veikkâ motomeh konsonaanteh tiätu soojijn kullojeh etâmist pelikukken, te toh iä merkkejuu čäällimvyevist. Om. n-jienâdâh kulloo kuulmâkukkosâžžân sääni suujâtmist: uánihâš: päänist (lokatiiv); pelikukke: pääni (nominatiiv); kukke: päännin (essiiv). Pelikukken kullojeh konsonaanteh đ, h, j, l, m, n, ŋ, nj, r, v. Motomijn sárnoin kal eres-uv konsonaanteh, nuuvt tego c, č, s já š kullojeh pelikukken.

Taa láá motomeh njuolgâdusah, main lii vaarâ miinii aavhijd čälidijn.

5.1. Jienâdâhopâliih njuolgâdusah

Anarâškielâ čäällimvyevist kannat kejâstiđ taid soojijd, moh láá eresnáál ko suomâkielâst toin, ko anarâšah šaddeh ennuv verdidiđ täid kyehti kielâ. Suomâkielâhân uáinoo já kulloo anarâšâi kuávlust kuittâg enâmus.

5.�.� Konsonaanteh:

Konsonaanteh láá ”korrâseh”, čuojâmettumeh: k, p, t, č, c já toi ”timmâ” paarah láá čyeijeeh: g, b, d, ž, z. Čyeijees konsonaanteh láá iäráseh-uv: j, l, m, n, ŋ, r, v, mut ko tain ij lah västideijee čuojâmettumis paarâ (eereeb v paarâ f), te toh iä toovâ vaigâdvuođâid čäällimvuáhán. Siämmánáál láá meiddei čuojâhánnáá pustaveh val f, h, s já š, mut iä tohkin siävvut čäällim.

1. k, p, t, c, č sääni sisteToh siämmáásullâsiih jienâduvah, moh suomâkielâst čállojeh k, p, t, čállojeh sämikielâst sääni siste g, b, d, (nelgi, saibâ nieidâ), tondet, ko láá meiddei korrâsuboh konsonaanteh k, p, t (maka, kope, eeti). Suomâkielâ k, p já t láá nuuvt alda säämi g, b já d, et sämikielân mielâstis čáláččij: ”nelki, saipâ, nieitâ”. Paarah z-ž já c-č iä nuuvtkin älkkest siähán.


��

Aaibâs siämmááhhân taah jienâduvah iä lah täin kielâin, mut kuittâg nuuvt aldaluvâi, et suomâ já säämi čäällimvyevih sättih siävuttiđ kyeimis.

Taa lii viärdádâllâm taan ääšist. Tast láá celkkuuh, main láá siämmáásullâsiih säänih, iärrun lii tuše konsonantâi čuoijâm.

päggi – päkki Lääbži keejist lii päggi. Tuon suávist lii päkki, mast šadda pollo.tigge – tikke Sämitigge toolâi čuákkim. Suu vuoptâi siste kavnui stuorrâ tikke.rogge – rokke Luodân lii purrum čieŋâlis rogge. Talle lâi Heikkâ-rokke val elimin.piäggä – piäkká Tääl piäggá nuorttân. Tullâ piäkká, ko pieijih kuosâčieskâsijd táákán.suddo – sutto Suáládem lii suddo. Puoššuus ulmui šadda távjá sutto.suudâi – suutâi Vuojâ suudâi páánnust. Ville suutâi, ko Heikkâ haardij.lode – lote Tuubdah-uv tom tuom čäcilode? Novdâkeejist lii lote koččâm.luádduđ – luáttuđ Mun lam piälhuid luáddum. Novdâ lii luáttum, forgâ jo ákšuteeri čalga.joddee – jottee Luovtâst lii neelji viermi joddee. Luodâ mield uáinoo jottee puátimin.kobbâ – koppâ Kobbâ lii aaibâs vielgis puásui. Taa tunjin koppâ, juuvâ käähvi.sobbijn – soppijn Tot čuáigá ovttáin sobbijn. Kuábbáin soppijn tun lättee laaviih sikkođ?

2. k, p, t, c, č sääni aalgâstSääni álgá kuittâg čuojâhánnáá, ”korrâ” jienâduv pustaváin: k, p, t, č, c ige g, b, d, ž, z, veikâ eđâdijn tot jienâdâh kulloo-uv siämmáá ”timesin” ko sääni siste-uv: kiehâ, puoidâ, tähti, čokkáđ, caappâđ. Jis verdid om. k-jienâduv saanijn kandâ já maka, te iäru kulloo: /gandâ/ – /maka/. Lahtossaanijn še maajeeb uási álgá korrâ pustaváin nuuvt tego ohtuunis-uv: lavŋekuáti, suáhipäkki, uáivičokke. Taan algâpustavij kevttimân lii suijân tot, ko jo tovle, 1900-lovo aalgâkeččin, algii čäälliđ návt anarâškielâ ige kihheen lah raskim tom mutteđ. Amal čäällimvyevi rähteeh halidii, et tot koolgâi táágu peht sulâstittiđ suomâkielâ čäällimvyevi, ij kuittâg Taažâ peln čaallum orjâlâškielâ. Čäällimvuovvijn lii maŋeláá-uv rahtum rääji väldikudij kooskân. Ko lii tiätunáál čaallum, te tom ij lah älkkee meendu ennuv mutteđ.

3. Konsonaanteh sääni loopâstSääni loopâst puáhtá leđe jo-uv korrâ (čuojâmettum) teikâ timmâ (čyeijee) konsonant. Jis jieh tieđe, puátá-uv sääni loopân t vâi d, k vâi g, p vâi b, te ferttiih sujâttiđ tom veikâ návt: kaavpug-kaavpugist, tubbáák-tubákkist, čááppud-čápudiđ, máttát-máttááttâm. Talle jienâdâh kulloo čielgâsubbon sääni siste.


�5

4. Čuojâmettum pustaveh paldâluvâiČuojâmettum puustav maŋa čálloo čuojâmettum puustav, veikâ jienâdâh oroččij-uv lemin times ađai čyeijee: rasta (ij rasda), rähtiđ (ij rähdiđ), turâstâh (ij turâsdâh) mätki (ij mätgi), čohčâ (ij čohžâ). Nuuvt meiddei lahtospartikkâlijguin: totkin - mungin, siigis, totkis, totkân, já kiäčusijn: toiguin-ergijdiskuin. Täst lii juurdân tot, et čuojâmettum jienâdâh maka koorrâd meiddei ton maŋa kullojeijee jienâduv.

5.�.�. Vokaaleh:

1. ye čäällimSämikielâ säänih kyeli, kyessi, pyeidi kullojeh eđâdijn masa návt: ”kyöli, kyössi, pyöidi”, siämmáásulâsávt ko suomâkielâ työ, pyöreä, syötti. Čäällimvuáhán lii väljejum ye ige yö. Nuuvtpa sämikielâst váilu ö ollásávt, eereeb loovnâsaanijn: om. ministeriö, sähkö já koskâpuddâsâš luoikkâsijn: veikkâba köyhä.

2. Pelivookaal čäällim Sämikielâ čälimist lii pyeri tubdâđ kulmâ taggaar jienâduv, moh koččojeh pelivookaalân, ko toh sulâstiteh sehe vookaal já konsonant.

Pelivookaal v, mii kulloo etâmist: uTaat pelivookaal kulloo u-sullâsâžžân saanijn lavkkâ, novdâ, kavpâšiđ. Täid saanijd puávtáččij siämmáá pyereest čäälliđ ”laukkâ, noudâ, kaupâšiđ”, jis čäällimvyehi ličij nuuvt rahtum. .

Pelivookaal v, mii kulloo etâmist: yTaat pelivookaal kulloo y-sullâsâžžân saanijn evni, jävri, kevlee. Taah jienâduvah čállojeh v-pustaváin, veikâ taid puávtáččij čäälliđ meiddei, ”eyni, jäyri, keylee”. Täin saanijn lii nube staavvâl vokalin i teikâ e.

Pelivookaal iTaat pelivookaal čálloo vokaláingis, i:jn. Tot kulloo om. saanijn leibi, ááigum. Taid puávtáččij čäälliđ meiddei lejbi, áájgum. Mut i-puustav maajeeld taat pelivookaal čálloo kuittâg j häämist, ton suujâst, ko sämikielâst lii meiddei kuhes i, mast ij lah pelivookaal fáárust, om. miinut, siisâ, kiinii. Jis pelivookaal i čalluuččij i häämist meiddei i-jienâduv puustav maajeeld, te talle ij liččii čielgâs, et kolgâččij-uv ettâđ /sijsâ/ vâi /siisâ/, /kijnij/ vâi /kiinii/, /tijme/ vâi /tiime/. Já ko nube tááhust láá val tagareh-uv säänih, main kuhes i jotkân lii val pelivookaal i: tiijmán, siijvost, liijkás. Te togobeht ferttiiččij čäälliđ kulmâ i miäldáluvâi: ”tiiimán, siiivost”. Mondet tastoo i-pelivookaal ij pyevti jyehi saje čäälliđ j-pustaváin? Šiev koččâmâš. Tallehân tot ličij kuittâg loogilâš; täsimolsomtábáhtusah liččii älkkeebeh tubdâđ, ko j ličij čielgâsávt konsonant, talle om. saanijn /kojbâ/ já kolbâ konsonantâi kukkoduvah liččii siämmááh. Tom ličij ton peeleest älkkeb oppâđ; kuohtuuh pelivokaaleh toimâččii konsonanttân. Mut luuhâm máttááttâlmist vist ličij pyereeb, et čalluuččii ”laukkâ, sauzâ, kaupâšiđ” já ”jäyri, läykki, läykkee”, ađai nuuvt tego pelji taid kulá suomâkielâ maali mield. Tääl ferttee máttááttiđ tom sierâ, et maht tágárijn pelivookaalsoojijn v-pustaveh iättojeh. Mut nuuvt tego jo ettum, čäällimvyehi ij lah jyehisaje loogilâš.


�6

3. Vookaal, mii kulloo e já â pelimuddoostE-jienâdâh, mii etâmist kolgâččij kulluđ e já â kooskâst, lii tuše vuossâmuu stavâlist já čálloo e-pustaváin, om. saanijn ennuv, peenuv, keččâđ. Mut motomijn kuávlukielâin taat jienâdâh kal lii čielgâ ′e′. (Keejâ tyebbiláá uásist ”Čäällimteknisiih njuolgâdusah”.)

5.2. Sujâttemopâliih njuolgâdusah

5.2.1. Maaŋgâlovo illatiiv variaatio

Maaŋgâlovo illatiivâst kulloo sárnumist nube stavâlist kuhebiššááš vookaal: kammuuid, poccuuid, kistuuid, paihiijd, kandááid, ohhooid, tääid, tooid, máttáátteijeeid, mut oroččij lemin oovtolásâšvuođâ já älkkeevuođâ tiet vuovâs, et tágárijn soojijn čalluuččij ain uánihis vookaal, veikâ talle kal taah häämih šaddeh motomijn saajnin siämmáálávánin ko maaŋgâlovo akkusatiijvah. Tom ij kuittâg taarbâs smiettâđ, et lii-uv sääni illatiijvâst vâi akkusatiijvâst. Ceelhâohtâvuođâst kuittâg čiälgá, mii sajehaamijd tot lii:

ml. illatiiv ml. akkusatiiv

Sun piäjá kammuid suoinijd. Sun piäjá kammuid kuškâđ.Adde poccuid jáhálijd! Tuálvu poccuid kuátumân!Ákku maainâst párnáid. Ákku rävvee párnáid.Adde nolppoid suoinijd! Piejâ nolppoid láábžán!Täid kuuvijd kalga lasettiđ ivne. Mij viežžâp kuuvijd poostâst.Lah-uv pieijâm saaltijd kuolijd? Lah-uv tääl koddám kuolijd? Erkki Itkos mield om. uccevuođâ haamijn ađai deminutiivâin maaŋgâlovo illatiivâst ij lekken kuhes vookaal, mut uánihub ko ml. akkusatiivâst. (Itkonen, E. �986-�99�)

Enni addel kandijd njálgáid.Máttáátteijee addel škovlânieidijd luuhâmliävsu.Tuálvu taam siemâkoopâ loddáid.

Sátáččijhân kale moinnii tábáhtusâin šoddâđ tekstâ já äšši čielgâsubbon, jis nube stavâlân čalluuččii kyehti vookaal ml. illatiivâst, mut siämmást kale lasettičij muštámâš kielâ čälleid/čälleeid.

Taat äšši ij lah val sooppum lopâlávt.

5.�.�. Sujâttemhamij eres variaatioh

Sämikielâst lii motomij sanij sujâttem juáhásâm návt:


�7

�) Substantiiveh:

�. om. vääri, pááru, máánugenetiiv vääri/väre pááru/páro máánu/mánoakkusatiiv vääri/väre pááru/páro máánu/mánolokatiiv väärist/vääreest páárust/páároost máánust/máánoostabessiiv värittáá/värettáá páruttáá/párottáá mánuttáá/mánottáánominatiiv maaŋgâloho: väärih/väreh pááruh/pároh máánuh/mánoh

om. puárui/puá'roi, suálui/suá'loi

�) Veerbah:3. pers. imperfekt: tuárui/tuá'roi, kuárui/kuá'roi, čiärui/čiä'roi

Eenâb läävee čaalluđ taan ääigi tuon ovdebáá maali mield. Mut tast lii kal tot vááijuvvuotâ, et čaallum häämist tast ij oinuu ain iäru akkusatiiv já nominatiiv kooskâst: nom. Kiän määli tuot lii? Tuo lii mučis táálu. akk. Kii áigu kozzâđ määli? Kii tuom táálu lii ráhtâm?

Nube vyevi mield ličij kale čielgâsub: akk. Kii áigu kozzâđ mäle? Kii tuom tálo lii ráhtâm?

Normân láá šoddâm já valdum täin vuossâmuuh häämih: väärih, tááluh, suálui, tuárui, čiärui jna. Toh láá jo vuáhádum kielân, mut meiddei majebeh häämih: väreh, táloh, suáloi, tuároi, čiäroi láá liijká toháliih häämih tiätuláván kielâkevttimist.

Tágárijn saanijn táttuh motomijn čällein já sárnoin šoddâđ oohtân taah kyehti vyevi om. lokatiivhäämist: vääriist, kuáđiist, tááluust, pááruust; nube stavâlist lii kuhes vookaal tuom maajeeb vyevi mield, ko kolgâččij leđe väärist, kuáđist, táálust, páárust. Tast sättih kulluđ meiddei pajekielâ kukkoduvah.

5.3. Čäällimteknisiih njuolgâdusah

5.3.1. ä tâi á čäällim

Jis kyevtistaavvâlsâš sääni nube stavâlist lii e teikâ i, te vuossâmuu stavâlist lii ä ige á: tälvi, jävri, täkki, kähtee, väldee. Spiekâstâh lii uá-diftoŋ: puáđi ige /puäđi/. Nubbe spiekâstâh taan vookaalpaarâst lii iä-diftoŋ: tiätá, smiättá, iätá.Njuolgâdus kuáská tuše kyevtistaavvâlsâš saanijd, jis i/e lii kuálmâd stavâlist, te čálloo návt: kuálástiđ, máttááttiđ.

Kalga-uv tastoo čäälliđ jävrriddo vâi jávrriddo? Taat säänihân šadda kyevti säänist jävri+riddo, já algâuásist ko ij lah nube stavâlist i, te njuolgâdus mield tom kolgâččij čäälliđ jávr+riddo. Vuohâsub lii kuittâg čäälliđ jävrriddo, ko tom algâuási kuittâg


�8

äddee nominatiivhäämmin, mii čálloo jävri. Nube tááhust vookaalttes algâuási šadda täst oovtâstaavvâlsâžžân, já talle toos iä kuoskâččiigin tuoh ovddiipeln mainâšum i-e -njuolgâdusah.

5.3.2. E čäällim â saajeest

Jis nube stavâlist lii â teikâ u, te vuossâmuu stavâlist kullojeijee â čálloo e-pustaváin: peenuv, ennuv, erduu, ettâđ, skeŋkkâ, penttâ, terppâđ, teikkâ, veikkâ, steikkâ, Heikkâ. Ettâmraavân ferttee taas lasettiđ, et láá motomeh säänih, main kulloo kuittâg eidu táválâš e ige â: eidu, heeitug, hersku, meendu, Hendu. Meiddei láá kuávluh (kuittâg Päärtih), kost tuođâi-uv iättoo čielgâ e aalgâst mainâšum saanijn.

Taat vookaal lii ovdil etâmist kullum e já â koskâmuddoost. Motomijn puárásub puolvâ ulmuin tot iäru kulloo vala-uv. Mut ko ton jienâdâhân ij lah čäällimvyevist jieijâs puustav, te toos lii väljejum e. Taan ääigi togobeht iättoo iänááš â-jienâdâh.

5.3.3. Â čäällim vuossâmuu stavâlist

Â ij čalluu vuossâmuu stavâlist, eereeb oovtâstaavvâlsijn saanijn: lâi, lâš, vâi. Motomijd oovtâstaavvâlsâš saanijd, moh láá uánidum kyevtistaavvâlsâš saanijn, puáhtá čäälliđ e-pustaváin-uv: teik(k)â - tei; veik(k)â - veik, keejâ - kei, mut tain-uv kulloo eđâdijn â. Loogilâšvuođâ tiet ferttee vaarâ tuhhiittiđ meiddei haamijd tâi, vâik, kâi, veikkâ toh oroh-uv váhá omâseh uáiniđ.

Motomeh čäällih meiddei lei, leš, vei tondet ko 1. stavâlist ij maka kolgâččii leđe â (já motomeh sárnooh eteh-uv e). Mut ko láá kuittâg tagareh-uv säänih, main e tuođâi iättoo e ige â om. lep, še, te, meid, te lii čielgâsumos čäälliđ lâi, lâš, vâi, amas â-jienâ šoddâđ taggaar sajan, moos tot ij kuulâ. Mut sárnumist láá variaatioh-uv: šât, šat, šit.

Taat äšši ij lah lopâlávt já tárkká normâdum.

5.3.4. Â čäällim tađemield, maht tot kulloo

Â ij táválávt kulluu ovdil h kyevti- ige neeljistaavvâlsâš sanij maaŋgâlovvoost. Veikâ lii oovtâlovvoost kussâ, te maaŋgâlovvoost lii kuusah. Já ain ovdâskulij: kandâ - kaandah; tuppâ - tuupah; karâstuvah, vuástáluvah. Mut lii kuittâg kuurâh (tot moin kamuvsyeinih cáimojeh); verdid kurrâ : kuurah. Suorriittum saanijn kale kulloo -âh: karâstâh, spiekâstâh, falâldâh, kiesâldâh, párgáldâh, savadâh, iärgádâh já meiddei: áŋálâh, lávârdâh, tuorâstâh. Mut täin saanijnhân ij â aainâs ubâ kolgâččiigin leđe, toin ko tággáár suujâtmist tot láppoo: karâstuv, spiekâstuv, falâlduv tuorâstuv. Taat â lii sárnumist puáttâm majemui aigij, tom muttum lii išedâm vaarâ tot-uv, ko ton ovddiibeln säänist kulloo â-vookaal. Motomeh sárnooh eteh liijká ain-uv: tuorâstuh teikâ tuorâstoh.


�9

Anarâškielâ sárnum oro muttuumin taggaar suundán, et â-jienâdâh váldá pááihui saje motomijn vokaalijn. Kyevtistaavvâlsâš saanijn lii taggaar suuijâmmalli, et nube staavvâl i västid tiätu haamijn á: enni:iänán, käävci:káávcád, puáttiđ:puáttám. Tágárijn soojijn nube stavâlân läävee itteeđ â-jienâdâh: iänân, káávcâd, puáttâm. Â kulloo motomin meiddei i-jienâduv saajeest tágárijn saanijn: mittedâđ, kuálástâđ.

Lii-uv taat rievtisnáál vâi puástud, ij kannat táágu meridiđ. Vaarâ tot tohhee, et kii iätá niäljâd já kárbâid, tot meiddei uážžu čäälliđ nuuvt. Mut täst vaarâ ferttee motomin rähtiđ noormâ.

5.4. Čäällimvyevi čuolmah

Kalga-uv čäällimvyehi čuávvuđ sárnum já mon tárkká? Taat äšši ij lah val ohtâsávt normâdum. Kalga-uv saanijd čäälliđ táválii häämist, já te juáhâš uážžu luvâdijn ettâđ nuuvt, maht haalijd já lii hárjánâm? Taa láá motomeh čuolmah, moi oovdân teevstâ čällee šadda.

5.4.1. Vookaalkukkoduvâi čäällim

Váldunjuolgâdussân lii kielâkevttimist šoddâm tot, et uánihis vookaaljienâ čálloo ovttáin pustaváin: ketki, še, lep, lyevdist já kuhes vookaaljienâ čálloo kuovttijn pustaváin: eemeed, eeči, iimâš, párnááh. Mut ko vokalij kukkoduvah iä lah ain täärhih, te lii raavân valdum tot, et čállojeh kyehti vookaal, jis tot etâmist kulloo kuhebin ko uánihis vookaal. Taat páácá kuittâg motomij sanij peht tuše mučis tuoivân ton suujâst, ko vokaleh kullojeh nuuvt maaŋgâkukkosâžžân. Om. säänist tupe vokaleh iä lah kuheh ege uánihááh, mut toi kooskâst. Lii šoddâm tuše vyehin čäälliđ saanijd tiätunáál. Aanaar puávtáččij čäälliđ meiddei Anar teikâ Anaar. Meiddei lii motomij sänihamij čäällim vala sovâhánnáá, om. et kuábbáánáál kalga čäälliđ maaŋgâlovo genetiivâst: hamij vâi haamij, sanij vâi saanij, ruđâi vâi ruuđâi.

Taat saje ličij normâdemtáárbust.


�0

5.�.�. Tábáhtusah, main lahtossäänist konsonant iättoo kyehtin sänirääjist

sárnumhäämi kielâopâlâš häämikávukkozâi kávukozâi, (káávvudkozâi)mo'skoččo'lmij mo'skočo'lmijmánuppaje mánupaje / máánnudpajemadâppieg'gâ maadâpieg'gâ / madâpieg'gâvá'stuppeivi vá'stupeivie'iduttal te e'idu tal te

Täst ij lah mihheen čielgâ noormâid, et kuábbáánáál taid kolgâččij čäälliđ. Täin lii kuittâg ohtâsâš äšši tot, et taah mainâšum konsonaanteh kullojeh čižetpele vuálálâsâst sehe kukken já ”korâsin” ađai čuojâmettumin. Uálgispele vuálálâsâst toh iä kulluu ”korâsin”, mut eenâb návt: ”-gozâi, -žolmij, -baje, -bieggâ, -beivi já dal”. Ij totkin oro vuovâs raavân, et veikâ čálloo kávukozâi, te tom kolgâččij kuittâg ettâđ kávukkozâi. Te páácá čielgâsub raavân tot, et čálloo nuuvt tego iättoo-uv, čižetpele vuálálâs mield: kávukkozâi, moskoččolmij jna. Oovtâ täin saanijn puáhtá čäälliđ meiddei sierâluvâi: mosko čolmij, já tallehân tot iättoo-uv eresnáál.

5.4.3. Jotelis sárnum häämih ađai allegrohäämih vâi kuhes häämih?

kie'vnjuolâs kievânjuolâsuál'guái'vsollâ uál'giuái'visollâkyeh'tlov kyeh'tiloveteidâs~tej´dâs tejâdâskuá'torroo kuá'tiorrookolgččij~kolččij ko'lgâččij

Päikkinoomâin já ulmui noomâin tágáreh láá valjeest:

Kabšanttiijävri Kaabiš Anttii jävriPiäk'sáásuálui Piäká Isá suáluiJuo'vjuuvâš Juo'vâjuuvâšPiäl'ddááidâš Piäl'duááiđâš

Martnáá Issá Marttináá IssáJuhhánant Hanssâ Juhháán Aanti HanssâMatt-Uulá Matti-Uulá

Tágárij sanij ett âmist já čälimist ij lah čovgâ normâ rahtum ege toh lah jo nuuvt vuáhádumgin oovtâdnáál. Motomin oro lemin pyereeb allegrohäämi, om. kie'vnjuolâs, uálg'uái'vsollâ, kuá'torroo, kyeh'tlov, vuol'ttâseh, Martnáá Issá, mut motomin vist kuhes häämi (largohäämi), om. tejâdâs, ko'lgâččij. Tain-uv sättih leđe etâmist páiháliih häämih, nuuvt tego Njellim kuávlust maŋgii eteh saanijd uánihubbooht ko viestârláá.


��

6. EttâmravvuuhČäällimvyehi ij lah nuuvt tärkki, et tast uáináččij ain, et maht jieškote-uv sääni kalga ettâđ. Eenikielânis pyereest sárnoo kale táválávt máttá ettâđ saanijd rievtisnáál, mut álgâttellee já ucceeb oppâm ij aainâs tieđe, et maht kalga ettâđ. Ko verdid suomâkielân, mii lii anarâššáid uápis kielâ, te ton ettâmmalli ij heivii jyehi sajan.

Anarâškielâst láá tagareh jienâduvâi kukkoduvah, moh iä lah suomâkielâst siämmáánáál. Toh iä oinuu čaallum teevstâst. Taid ferttee tuše tiettiđ. Tagareh láá 1) uánihis diftoŋ, 2) staavvâlrääji konsonântčuáki uánihis algâkomponent ja 3) pelikuhes konsonant, mii lii kyevtistaavvâlsâš sanij staavvâlrääjist. Taa motomeh ovdâmerkkâsäänih:

6.1. Uánihis diftoŋ

ie: fiettiđ, pieđgiđ, smiettâđ, kiergâniđ, siemin, kieles, kiesâldâhiä: piättáá, viälgáđ, fiärttu, tiälláđ, miätálâh, kiämádâh, miälustiđ, ciägu uo: vuossâmuš, ruottâđ, vuottuđ, vuoggâ, luosâpivdo, vuolâputtâl, tuorâstâh, vuolâstiđuá: kuáskim, puástud, čuáskuđ, kuákkáđ, kuábbáá, puástu, tuárulâs, njuárustiđ, kuálástiđ ye: hyelkki, kyekki, lyeivee, syebdee, jyehi, pyeri (attr.)

Taan tiet tágáráid saanijd lii lasettum motomijn teevstâin '-merkkâ. Toin merháin puáhtá čielgiđ pyerebeht tai sanij ettâm:

ie: fiet'tiđ, pieđ'giđ, smiet'tâđ, kier'gâniđ, sie'min, kie'les, kie'sâldâhiä: piät'táá, viäl'gáđ, fiär'ttu, tiäl'láđ, miä'tálâh, kiä'mádâh, miä'lustiđ, ciä'gu uo: vuos'sâmuš, ruot'tâđ, vuot'tuđ, vuog'gâ, luo'sâpivdo, vuo'lâputtâl, tuo'râstâh, vuo'lâstiđuá: kuás'kim, puás'tud, čuás'kuđ, kuák'káđ, kuáb'báá, puá'stu, tuá'rulâs, njuá'rustiđ, kuá'lástiđ ye: hyel'kki, kyek'ki, lyei'vee, syeb'dee, jye'hi, pye'ri (attr.)

6.2. Staavvâlrääji konsonantčuáki algâkomponent lii uánihâš

b: läbžittem, kuobžâstâllâđi (pelivookaal, mii tuáimá tego konsonant): áiguččim, uigâččiml: kiälbuttem, alge (gen.), almaim: amnâstiđn: ánsášiđ p: riäpčuttiđr: pargottem, kárgulâš, hervâttiđ s: rastaš: kašnettiđ v: rávhálâš, ávhástâllâđ


��

Taat äšši še lii merkkejum siämmáin '-merháin. Taan meerhâ maŋa konsonant lii uánihâš:

b: lä'bžittem, kuo'bžâstâllâđi (pelivookaal, mii tuáimá tego konsonant): á'iguččim, u'igâččiml: kiä'lbuttem, a'lge (gen.), a'lmaim: a'mnâstiđn: á'nsášiđp: riä'pčuttiđr: pa'rgottem, ká'rgulâš, he'rvâttiđs: ra'staš: ka'šnettiđv: rá'vhálâš, á'vhástâllâđ

Motomeh säänih láá val tagareh, et jis toh láá ohtuunis nuuvt, et eres sanij ohtâvuotâ ij addel iše, te tain ij tieđe, kuábbáánáál taid kalga ettâđ. Puáhtá ettâđ kuábbáánáál peri, já talle merhâšume-uv lii eresláván. Om. puško, alge, kuobžâ, kuorgâ, vuástá, tiätu, čuáskudiđ, sääni, pááru, määli, manje.

6.3. Konsonantâi pelikukkoduvah

Motomeh konsonaanteh láá pelikuheh. Pelikukken kullojeh konsonaanteh đ, h, j, l, m, n, ŋ, nj, r, v. Motomijn sárnoin kal kullojeh pelikukken eres-uv konsonaanteh, c, č, s, š.


��

7. Intonaatio ađai sárnumnuottâ

Sarnum kielâst sanij merhâšume puáhtá toohâđ tehálubbon já nuuvt ubâ celkkuu tärkkilubbon intonaatioin. Čaallum kielâst tot ij lah tiäđustkin máhđulâš. Jis sárnoo haalijd almottiđ, et miinii lii lussâd, viehâ lussâd, uáli lussâd, uáli jo lussâd, hirmâd lussâd, te sun puáhtá lussâdvuođâ almottiđ tärhibeht nuuvt, et piäjá tiädu monnii sáánán: Tot lii lussâd. Tot lii lussâd. Tot lii lussâd. Tot lii viehâ lussâd. Tot lii viehâ lussâd. Tot lii uáli lussâd. Tot lii uáli jo lussâd. Tot lii hirmâd lussâd jna.

Sämikielâ intonaatio lii taan ääigi suullân siämmááláván ko suomâkielâst-uv. Tovlái ulmui sárnumist kal lâi tiätuláván nuottâ, mii ij kulluu innig taan ääigi sárnoin. Taan ääigi-uv lii oovtâ saje iäru ko verdid suomâkielân. Tot kulloo oovtâsánálijn koččâmâšâin nuuvt, et tiäddu lii ton stavâlist, mii lii ovdil -uv partikkel, om. Čááhá-uv? Uáináh-uv? Jottájeh-uv? Puárásuboh anarâšah läävejeh siämáálávánijn intonaatioin koijâdiđ suomâkielân-uv: Mahtuuko? Tuuleeko? Mut jis tággáár celkkust laa eenâb säänih, te taat mainâšum tiäddu ij innig kulluu: Čááhá-uv taat val? Uáináh-uv muu? Talle sanij koskâsâš tiädduiäru lii suulân tego suomâkielâst-uv. Meiddei koijâdemsäänist kuál-áá lii siämmááláván nuottâ.


��

8. Sämikielâ jiešvuođah

Sämikielâst já suomâkielâst láá ennuv ohtâsiih ääših, ko toh láá koskânis hyelkkikielah. Om. säänih sojeh siämmáá vyevi mield kuábbáá-uv kielâst, il. nomineh sajehaamijn já veerbah persovnhaamijn. Anarâškielâst láá kuittâg tiätu iäruh, ko verdid suomâkielân. Suomâkielâ ceelhâráhtus teikâ eres ettâmvyevi ij pyevti aainâs njuolgist luoihâttiđ anarâškielân. Motomijd suomâ maalijd puáhtá kal tuhhiittiđ, veikâ sämikielâst ličij-uv toos pyereeb teikâ puárásub malli, om. älgiđ povvâstiđ (alkaa nauraa) já povvâstškyettiđ teikâ ruáhásiđ.

Taa vyeliláá láá motomeh ääših, maid lii pyeri tiettiđ, vâi anarâškielâ jiešvuođah šaddeh rievtisnáál, ige suomâkielâ pääini tušij tiet.

8.1. Sanij sujâttem jiešvuođah

Taan lovvoost lii sämikielâ sanij sujâttem verdidum suomâkielân toin, ko suomâkielâ lii uápis anarâššáid, já tast meidei viggeh sirduđ kielâopâliih ääših sämikielân.

8.�.�. Nominij sujâttem

Nomineh sojeh anarâškielâst siämmáánáál ko suomâkielâst. Om. lii sänimaadâ, mon jotkân šadda kiäjus: muorâ+st (puu+ssa), kuhe+h (pitkä+t); já veikâba maaŋgâlovo tubdâldâh kárbá+i+ttáá (vene+i+ttä) Kuohtuin lii konsonantâi täsimolsom om. kyevtistaavvâlsâš sanij staavvâlrääjist: märkki: määrhi; su. kenkä: kengän. Kuábbáást-uv lii oovtâ- já maaŋgâloho: puásui – poccuuh; poro – porot. Mut iäruh meiddei láá, om. sämikielâst ij lah ol. genetiivâst kiäjus: kuusâ (lehmä+n)

Anarâškielâst láá oovce sajehäämmid, suomâkielâst toh láá �5. Motomeh sajehäämih västideh kyehti teikâ nelji suomâkielâ sajehäämi. Taa lii ovdâmerkkân oovtâlovvoost sujâttum sääni peeci já ton västideijee häämih suomâkielâst.

sämikielâ suomâkielâ

nominatiiv peeci nominatiiv mäntygenetiiv peesi genetiiv männynakkusatiiv peesi akkusatiiv männyn, mäntyillatiiv piäcán illatiiv mäntyyn allatiiv männyllelokatiiv peesist inessiiv männyssä adessiiv männyllä elatiiv männystä ablatiiv männyltä


�5

komitatiiv pessijn komitatiiv (ml.) mäntyine- (”männyn kanssa”)abessiiv pesittáá abessiiv männyttäessiiv peeccin essiiv mäntynä translatiiv männyksipartitiiv peeccid partitiiv mäntyä

Essiiv västid suomâ essiiv já translatiiv.

Anarâškielân: Suomâkielân:

Sun lii Anarist pappân (essiivi). Hän on Inarissa pappina (essiivi).

Sun aalgij kävppijâsân reŋgân (essiivi). Hän alkoi kauppiaalle rengiksi (translatiivi).Piäkká lii šoddâm kukken (essiivi). Pekka on kasvanut pitkäksi (translatiivi).

Essiiv kiävttoo meiddei tágárijn ohtâvuođâin:Sun raahtij kuáđi kyehtin peeivist. Hän rakensi kodan kahdessa päivässä.

Essiiv kiävttoo meiddei eres suomâkielâ sajehamij saajeest motomij sojij:

- Luodah lijjii talle njettin. Tiet olivat silloin lokaiset.- Mon liegâsin oroi Vuoli mielâst Miten lämpimältä tuntui Vuollin mielestä ton leeskâ kietâ. sen lesken käsi.- Eppee tuoi koostâ suuhâđ tággáár Ette te pysty soutamaan tällaisellavyestipieggân. vastatuulella.

Numeraaleh sojeh pááihui eresnáál ko suomâkielâst. Toi ohtâvuođâst kiävttojeh kulmâ sajehäämi:

uáivisääni sajehäämi

ohtâ kyeli nominatiivkyehti kyele genetiivkulmâ kyele genetiivnelji kyele genetiivvittâ kyele genetiivkuttâ kyele genetiivčiččâm kyellid partitiivkäävci kyellid partitiivjna.


�6

Illatiiv västid suomâkielâ illatiiv já allatiiv.

anarâškielâ suomâkielâ

šiiljon ill. pihaan all. pihalle

Lokatiiv västid suomâkielâ inessiiv, adessiiv, elatiiv já ablatiiv

anarâškielâ suomâkielâ

šiljoost iness. pihassa adess. pihalla elat. pihasta ablat. pihalta

Ton lasseen lokatiiv kiävttoo motomin suomâ partitiiv saajeest:

Maistapa tätä ensin. Keččâlist täst vistig.Saat syödä meidän keittoamme. Uázuh puurrâđ mii málásist.Puraisepa leipää, ennen kuin lähdet. Kääskist leeibist, ovdil ko vuálgáh.Vene oli täynnä vettä. Käärbis lâi tievâ čääsist.Talo oli ihmisiä täynnä. Táálu lâi tievâ ulmuin.Hän on kaikkia kukkia kauniimpi. Sun lii puoh raasijn muččâdub.

Lokatiiv kiävttoo meiddei genetiiv saajeest návt:

Minun täytyy lähteä, ennen kuin tulee pimeä. Must lii vyelgiđ, ovdil ko siävŋán.

Komitatiivhäämi puáhtá västidiđ attribuutráhtus teikâ almottiđ, et mastnii teikâ kiästnii lii miinii.Astiassa on uusi kansi. Litte lii uđđâ luhhijn. (Litteest lii uđđâ lokke.)Käyrävartinen piippu. Kavreverdijn piijpo. (Kavreviärdág piijpo.)Pitkänenäinen mies. Kuhes njuunijn almai. (Kuhesnjuunáág almai.)Ihmiset, joilla on oudot vaatteet. Omâs pihtâsijguin ulmuuh. (Ulmuuh, kiäin láá omâs pihtâseh.)

8.�.�.�. Jieš-pronomin sujâttem

Jieš sojâ eresnáál ko suomâkielâst nuuvt, et sämikielâst láá ton suujâtmist kulmâ sänimadduu: jie-, al- já ol-. Taa vyeliláá lii ton sujâttem kuulmâ persovnist. Sujâttemhäämih láá siämmááh oovtâ-, kyevti- já maaŋgâlovvoost, eereeb nominatiivâst.


�7

1. persovn kyevtiloho já maaŋgâloho puoh persovnijn nom. (mun) jieš (muoi, mij, tuoi, tij suoi, sij) jiejahgen. (muu) jieččânakk. (muu) jieččânlok. (must) alnaan ill. (munjin) olssân kom. (muin) jiejâinânabess. (muu) jieijânttááess. (munen) jiečânân

�. persovn

nom. (tun) jiešgen. (tuu) jieijâdakk. (tuu) jieijâdlok. (tust) alnaadill. (tunjin) olssâdkom. (tuin) jiejâinâdabess. (tuu) jieijâdttááess. (tunen) jiečânâd

�. persovn

nom. (sun) jiešgen. (suu) jieijâsakk. (suu) jieijâslok. (sust) alneesill. (sunjin) olssiskom. (suin) jiejâinisabess. (suu) jieijâsttááess. (sunen) jiečânis

8.�.�.�. Omâsteijee sujâttem

Ko verdid suomâkielân, te anarâškielâ omâstemvyevih láá eresláváneh. Toh láá siämmááh jieškote-uv lovo várás: iä lah sierâ oovtâloho, kyevtiloho já maaŋgâloho. Láá tuše kulmâ persovnhäämi, jieškote-uv persovn (1: mun, muoi, mij; 2: tun, tuoi, tij; 3: sun, suoi sij) várás lii jieijâs häämi. Motomijn sajehaamijn omâstemhäämih láá siämmááláváneh:

– maaŋgâlovo genetiivâst, akkusatiivâst já illatiivâst. – oovtâlovo komitatiivâst já maaŋgâlovo lokatiivâst

Jiešalnees oovtâloho täst meerhâš, et lii ohtâ omâstum, já maaŋgâloho, et láá maŋgâ omâstum. Jis láá párnááh veikâ vittâ, já sist lii ohtâsâš enni, te iättoo et sij ääsih enijnis, ij et sij ääsih enijdiskuin.


�8

Taa vuoluubeln lii ovdâmerkkâ omâsteijee suujâtmist. Suomâkielâ sujâttemhäämih láá kavnâmist suomâ kielâkiirjijn.

Sääni enni omâsteijee sujâttem ol. nom. ml. gen. akk. já ill.�. pers. iännám �. enijdân�. pers. iännád �. enijdâd�. pers. ennis �. enijdis

ol. gen. já akk.�. iännán�. iännád�. eennis

ol. lok. ml. lok�. enistân �. enijnân�. enistâd �. enijnâd�. enistis �. enijnis ol. ill.�. iännásân�. iännásâd�. iännásis

ol. kom. ml. kom.�. enijnân �. enijdânguin�. enijnâd �. enijdâdguin�. enijnis �. enijdiskuin

ol. ess.�. enninân�. enninâd�. enninis

8.�.�. Verbâi sujâttem

Veerbah sojeh anarâškielâst siämmáánáál ko suomâkielâst-uv. Lii sänimaadâ, mon jotkân lii persovnsujâttemkiäjus: čokkáá+vetteđ (istu+tte). Kuábbáást-uv láá äigihäämih: moonâi (meni). Láá meiddei moduseh ađai täpiluokah já nominaalhäämih kuábbáást-uv. Anarâškielâst láá kuittâg persovnhäämih já -pronomineh eenâb: oovtâloho, kyevtiloho já maaŋgâloho. Suomâkielâst ij lah kyevtiloho. Taa láá ovdâmeerhah luuhâđ-veerbâ suujâtmist preesensist (tááláš äigi):


�9

mun luuvâm me luemmetun luuvah te luettesun lohá he lukevat

muoi lohheen me kaksi luemmetuoi luhâvettee te kaksi luettesuoi luuhâv he kaksi lukevat

mij luuhâp me luemmetij luhâvetteđ te luettesij loheh he lukevat

Täin ovdâmeerhâin lii meiddei uáinimist konsonantij täsimolsom staavvâlrääjist.

8.�.�.�. Passiiv

Suomâkielâst táválâš paassiivceelhâ lii taggaar, et tast ij almottuu tahhee ađai subjekt. Om. Eväät syödään ulkona. Pyörä varastettiin yöllä. Astiat pestäköön heti. Veerbah iä suujâ persovnhaamijn.Anarâškielâst passiivcelkkuu verbâ kal sojá persovnhaamijn, veikâ tahhee ađai subjekt ij lekken tiäđust.

Om.Mun purruum.Tun purruuh.Sun porroo.Muoi porrojeen.Mij purrup jna.

Motomin veerbâ (tuođâlâš) tahhee almottuvvoo, mut tot ij lah subjekt sajehäämist, nominatiivâst:Puásui purrui kuumpin. Mun käskittittim pennui.

Passiivcelkkui veerbah

1. 2-staavvâlsiih

– láá ain uánánâm veerbah: oinuđ, kulluđ, purruđ, vuottuđ já maddust lii -j- :

preesensistkl. �. p. (vuáttojeen) já ml. �.p. (vuáttojeh),


�0

imperfeektistol. �. p. (vuáttojim), ol. �. p. (vuáttojih) já ml �. p. (vuáttojii)

– u-verbâmaadâ: 2. stavâlist lii u(u), mii muttoo motomin o:n: kulluđ : kulluuh : kullojeen

Täin ij koolgâ lasettiđ 3. persovnist -vo-tubdâlduv orjâlâškielâ maali mield (ok.váldojuvvo), rievtis häämih láá: váldoo, váldojeh; kulloo, kullojeh; čiähhoo, čiähhojeh.

2. 4-staavvâlsiih

– käskittâttâđ, filliittâttâđ– sojeh tego táváliih parâstaavvâlsiih veerbah

3. 3-staavvâlsij tubdâldâh lii -uvvo- mii uáinoo prees ol. já ml. �. p. (meriduvvoo, meriduvvojeh)

kuálástuđ, kuálustuđ, omâstuđ, ruttâšuđ, uániduđ

4. Uánánâm veerbah

máálájuđ, čokkájuđ, killájuđ, rámmojuđ, tuáppejuđ– tubdâldâhhân lii -uvvo-: Seini máálájuvvoo. Sij rámmojuvvojii.

Jis passiivverbâ oro lemin kukke já tuáŋgáá, te puáhtá ton saajeest kevttiđ taggaar celkkuu, mast verbâ lii aktiivhäämist, mut celkkuu juurdâ lii kuittâg siämmâš. Om. passiivveerbâ kevttimist: Keessiv uárnejuvvojeh ennuv tábáhtumeh. Taam puáhtá ettâđ meiddei návt: Keessiv uárnejeh ennuv tábáhtuumijd. Täst váilu subjekt (om. sij, toh) já verbâ lii aktiivhäämist.

8.1.2.2. Liččim puáttâm, lijjim puáttiđ

Sämikielâst láá kyehti littoäigihäämi konditionaalâst (iähtutäävist). Suomâkielâst ij lah ko ohtâ: Olisin tullut, mutta myöhästyin autosta. Sämikielâst puáhtá taam ääši ettâđ kyevtináál:

1. Siämmáánáál ko suomâst: Leđe-verbâ lii konditionaalâst já uáiviverbâ perfekthäämist: Mun liččim puáttâm, mut maŋanuvvim avdost.

2. Leđe-verbâ lii indikatiiv imperfeektist já uáiviverbâ infinitiivâst: Mun lijjim puáttiđ, mut maŋanuvvim avdost.

Taan kyevti häämi merhâšume lii aaibâs siämmáš. Toiguin puáhtá veikâ iälášittiđ teevstâ, et ij lah ain siämmáš häämi.


��

8.2. Ceelhâoopâ jiešvuođah

8.�.�. Kongruens, ađai tot, et motomeh oohtân kullee säänih láá siämmáá sajehäämist uáivisaanijn, om. su. uudet vaatteet, uusien vaatteiden. Kongrueensist pyehtih leđe adjektiiv já substantiiv, pronomin já substantiiv, loho já substantiiv. Anarâškielâst tágárijn soojijn iä lah säänih ain siämmáá sajehäämist: uđđâ pihtâseh (iä uđđâseh pihtâseh).

Táválávt sämikielâst attribuut ij suujâ uáivisääni fáárust.Vuoluupele suujâtmist uáiná, et attribuut mučis lii ain siämmáá häämist ko uáivisääni päiđi, mut suomâ kaunis kal sojá uáivisääni fáárust:

sämikielâ suomâkielâ

oovtâlohomučis päiđi kaunis paitamučis pääiđi kauniin paidanmučis pääiđi kauniin paidanmučis pääiđist kauniissa paidassamučis pááiđán kauniiseen paitaanmučis paiđijn kauniilla paidallamučis päiđittáá kauniitta paidattamučis päiđin kauniina paitana

Maaŋgâlovvoost lii siämmáánáál:

Sun suhá puáris áiruiguin. Hän soutaa vanhoilla airoilla.Mun ostim tivrâs kammuid. Minä ostin kalliit kengät.

Motomeh pronomineh iä kuittâg suujâ paajaapele maali mield. Attribuuttân toh sojeh-uv motomin uáivisääni fáárust. Vuoluupele suujâtmist uáiná, et oovtâlovo genetiivist, akkusatiivist, komitatiivist já essiivist toh láá-uv siämmáá sajehäämist:

oovtâloho siämmâš sajehäämi

nom. + nom. tuot lodde tuo lintu liigen. + gen. tuon lode tuon linnun liiakk. + akk. tuom lode tuo lintu, tuon linnun liigen. + lok. tuon loddeest tuolla linnulla ijgen. + ill. tuon loodán tuolle linnulle ijkom. + kom. tuoin luddijn tuon linnun kanssa liigen. + abess. tuon lodettáá tuotta linnutta ijess. + ess. tyenen lodden tuona lintuna, tuoksi linnuksi lii


��

maaŋgâloho:

nom + nom. tuoh lodeh nuo linnut liigen. + gen. tuoi ludij noiden lintujen liiakk. + akk. tyeid luudijd nuo linnut liilok. + lok. tyein luudijn noilla linnuilla liiill. + ill. tuoid luddijd noille linnuille liigen. + kom tuoi ludijguin ijgen. + abess. tuoi ludijttáá noitta linnuitta ijess. + ess. tyenen lodden noina lintuina, noiksi linnuiksi lii

Siämmáánáál sojeh meiddei mere almotteijee säänih maŋgâ, muáddi já kalle sehe numeraaleh. Mut täi ohtâvuođâst lodde ij pyevti leđe nominatiivâst (eereeb ohtâ lodde). Maaŋgâlovvoost kal lii nominatiiv: Maaŋgah vaacah. Kaleh kammuuh. Muádih suháh.

Meiddei motomeh eres-uv säänih spiekkâseh váldunjuolgâdusâst, om.– -lâš-loppâsiih säänih sojeh maaŋgâlovo – nominatiivâst: sämmiliih ulmuuh– já valaba motomijn sárnoin komitatiivâst-uv: sämmilij ulmuiguin

Siämmáánáál rasa sääni pyeri:Pyeri äigi, pyereh ääigih, puorijn aigijn

Motomin vaarâ čielgâsvuođâ tiet ferttee pieijâđ saanijd kongrueensân, amas šoddâđ puástu ibárdâs. Jis iätá: Mun njuárustim nube suopânjáin, te tot lii addiimist, et tot suoppâin lâi nube ulmuu omâdâh. Mut ko iätá et: Mun njuárustim nubbijn suopânjáin, te talle tot sáttá pyerebeht leđe muu suoppâin.

8.�.�. Adjektiivâi predikatiiv- já attribuuthäämih.

Suomâkielâst adjektiiv lii siämmáá häämist kuábbáá-uv peln uáivisääni: (Uáivisäännin lii täst paita.) Minulla on sininen paita. Paita on sininen. Sämikielâst láá kyehti häämi:

Adjektiiv lii attribuuthäämist: Must lii čuovjis päiđi. Adjektiiv lii predikatiivhäämist: Päiđi lii čuovjâd.

Haamijd tobdá sanij kiäčusist: -is já –d. Mut návt ij lah ain. Láá meiddei häämih kuhes/kukke; uccâ/ucce; riges/riges; suámálâš/suámálâš; uánihis/uánihâš. Predikatiivhäämi ovddiipeln lii táválávt leđe-verbâ. Kielâ máttááttelleeh iä ain mušte, kuábbáá häämi kolgâččij kevttiđ já eenâb läävee vájálduđ predikatiivhäämi vaarâ tondiet, et attribuuthäämih kiävttojeh kielâst eenâb. Lii älkkeb mušteđ já kevttiđ tuše oovtâ häämi, nuuvt tego suomâkielâst. Mut ain ij lah tast koččâmâš, et ulmuuh iä tubdâččii kuohtuid haamijd. Kuittâg motomeh nuorttiipele anarâšah kevttih motomijn saanijn tuše oovtâ häämi, om. Äimä čuágálduvâin: Must lii kukke väzzimkoskâ; Uula Morottaja: Munnust lâi kukke koskâ (ILWB).


��

8.�.�. Rektio, ađai tot, mon sajehäämi mii-uv veerbâid finnee

Täst še láá iäruh suomâkielâ já sämikielâ kooskâst.

8.�.�.�. Illatiiv vättee veerbah

1. keččâđ + illatiiv katsoa + partitiiv

Nieidâ kiäččá munjin. Tyttö katsoo minua.(Tohálâš lii tot-uv, jis kiävttá akkusatiiv: Nieidâ kiäččá muu.)

2. kuoskâđ + illatiiv koskea + partitiiv

Tot äšši ij kuoskâ Áánán. Se asia ei koske Annaa.

3. kuullâđ + illatiiv kuulua + allatiiv

Taat pälkki kulá Aailân. Tämä palkka kuuluu Ailille.

4. lijkkuđ + illatiiv

Mun lijkkuum tunjin. Poccuuh lijkkojeh hoššijd.

5. tulkkâđ + illatiiv

Mun lam tulkkâm kuálán, ko masa jyehi peeivi kalga tom purrâđ.

8.�.�.�. Komitatiiv vättee veerbah

Ettâđ + komitatiiv sanoa + allatiiv

Enni eeđâi suin, et kalga čääsi viežžâđ. Äiti sanoi hänelle, että...Iŋgá eeđâi eijijn, et ruttâ lii nuuhâm. Inga sanoi isälle, että...(Ij lah meendu puástud totkin, jis kiävttá illatiiv: Enni eeđâi munjin...)

8.�.�.�. Lokatiiv vättee veerbah

1. poollâđ + lokatiiv pelätä + partitiiv

Sun pala pennust Hän pelkää koiraa. Mun jiem poolâ tust. Minä en pelkää sinua.

2. huollâđ + lokatiiv huolia + partitiiv

Mun jiem huolâ määrfist. Minä en huoli makkaraa.


��

8.�.�.�. Akkusatiiv vättee veerbah

1. kárvuđâttâđ + akkusatiiv Pukeutua + illatiiv

Mun kárvudâđâm pääiđi. Minä pukeudun paitaan. Minä puen paidan.

2. nievdâđ + akkusatiiv

Mun nievdim tuu vâi tust? Suomâkielâst eteh: Minä näin sinusta (elat.) unta.Sämikielâst verbâ nievdâđ finnee akkusatiiv: Mun nievdim tuu.

8.2.3.5. Peessâđ váátá infinitiiv

peessâđ + infinitiiv päästä + MA/MÄ-infinitiiv

Sun piäsá vyelgiđ eskân ehidist. Hän pääsee lähtemään vasta illalla.Mun jiem peesâ puáttiđ. Minä en pääse tulemaan.

8.�.�. Subjekt sajehäämih

Suomâkielâst subjekt lii nominatiivâst teikâ partitiivâst. Porot (nom.) tulivat pihalle. Poroja (part.) tuli pihalle. Oovdeb meerhâš tom, et tiätu poccuuh pottii puoh šiiljon. Maajeeb sáttá merhâšiđ tom, et tuše uási poccuin pottii. Ij kuittâg lah saahâ tiätu poccuin. Sämikielâst ij pyevti ettâđ ko oovtâ náál: Poccuuh pottii šiiljon. Jis lii tárbu tärhibeht čielgiđ, te puáhtá ettâđ om. nuuvt, et Šiiljon poođij / pottii tuše uási poccuin. Teikâ: Puoh poccuuh pottii šiiljon.

8.�.5. Objekt sajehäämih

Suomâkielâst objekt sajehäämih láá akkusatiiv (nominatiiv teikâ genetiiv hámásâš) já partitiiv: Minä syön leivän (akk.). Syö leipä (akk.)! Minä syön leipää (part.).Sämikielâst objekt sajehäämi lii akkusatiiv, já tast lii tuše ohtâ häämi. Jis iätá nuuvt, et: Mun puurâm leeibi, te tast ij čielgâ, et puurâm-uv mun ubâ leeibi vâi tuše uási tast, nuuvt tego suomâkielâst. Jis iätá, et Puurâ leeibi, te tot puáhtá merhâšiđ tom, et kalga purrâđ leeibi puoh teikâ tuše uási tast.

8.�.6. Aktio lokatiiv

Tot ij lah muu porgâmist. Návt iättoo talle, ko miinii pargoid lii liijkás lussâd teikâ mudoi máhđuttem. Suomâkielâst ij lah siämmâš häämi taggaar celkkust, mast lii leđe-verbâ, mut puáhtá ettâđ veikâ: Se ei ole minulle mahdollista tehdä. Sämikielâliih kale läävejeh


�5

motomin ettâđ taan maali mield: Se ei ole minun tekemisessä. Mudoi kal suomâkielâst-uv kávnoo vaastâ taas: Jo-uv lah kiergânâm luhâmist? Joko olet kerjennyt lukemasta?

Aktio lokatiiv ij pyevti teikâ kannat rähtiđ passiivveeerbâst, om. kavnuđ: Taat kirje lii kavnuumist Säämi Tyejeest. Kalga leđe: Taat kirje lii kavnâmist Säämi Tyejeest. Jis haalijd kevttiđ kavnuđ-veerbâ, te puáhtá ettâđ: Taat kirje kávnoo Säämi Tyejeest. Pyereeb lii kuittâg ettâđ: Taam kirje finnee Säämi Tyejeest.

8.�.7. Suupiin

Suupiinrááhtus šadda saanijn amas + infinitiiv:

Supinân kullee sääni amas siste lii kiäldu, tot västid saanijd vâi ij.

Sun piejâi suhháid juálgán, Sun piejâi suhháid juálgán,amas jyelgih kolmuđ (infinitiiv). vâi jyelgih iä kolmuu.

Vyelgi tääl, amas maŋanuđ Vyelgi tääl, vâi jieh maŋanuuškovlâtaaksist. škovlâtaaksist.

Vâi ij -ráhtus ij jiešalnees tarbâšiččii kevttiđgin, ko tot kiäldu lii jo amas-säänist já vâi kiävttoo iänááš mieđetteijee häämist: Piejâ sovskammuid vâi paalah!

Taan ráhtusist kiävttoo távjá meiddei sääni et suomâkielâ maali mield: Piejâ suhháid juálgán, et jyelgih iä kolmuu. Tággáár ceelhâmalli lii jo nuuvt táválâš, et tom vaarâ ferttee tuhhiittiđ, mut pyereeb lii kevttiđ kuittâg suupiin (amas-ceelhâ).

Anarâškielâst amas-säänist iä lah fáárust omâstemkiäčuseh nuuvt ko om. orjâlâškielâst. Tot kiävttoo jyehi persovnist siämmáámuđusâžžân.

Amas paldâlâshäämih láá amâs, emis já immis.


�6

9. Sänijiešvuođah

Táágu peht láá fáárust motomeh tagareh säniääših, moh láá eresnáál ko suomâkielâst.

9.1. Säni-iäruh

Lahtossäänist kyehti teikâ eenâb säänih taheh oovtâ sääni: čevđipuuvsah, ruttâpurssâ, piärgumälipääti. Maaŋgâ lahtosäänist läävee vuossâmuu staavvâl kuhes vookaaluási uánániđ algâuásist: keesi + päikki = kesipäikki; táálu + saje = tálusaje; niisu + leibi = nisuleibi; kuumpâs + määlis = kumpâsmäälis. Motomin uánánem ij oinuu teevstâst, mut kulloo etâmist: kyeli + litte = kyelilitte; kuáti + uksâ = kuátiuksâ; lyeme + kiilu = lyemekiilu. Mut ij vookaaluási ain uánnán, om. saaveeh + lättee = saaveehlättee; keeppil + nyetti = keeppilnyetti; vuájáán + aamnâs = vuájáánaamnâs.

KotemušTaat pronomin čuujoot moosnii, mii lii ohtâ maaŋgâ/maŋgâs juávhust: Kotemuin kárbáin mij vyelgip? Kotemuu nieidâsun mun finniim mannjeen? Suomâkielân ferttee koijâdiđ siämmáá moddijn saanijn: Millä noista veneistä me lähdemme? Kenet näistä tytöistä minä mahdollisesti saan miniäksi?

Kuál Kuál maidsun onne kolgâččij mälistiđ? Táágu beht kuál-sääni ij ubâ pyevtigin suomâkielân jurgâliđ. Tärhibeht lovvoost 11.

KogoTaat sääni västid suomâkielâ kyehti sääni: missä kohti. Täst lii čaallum tärhibeht lovvoost ��.

Tibi, tibbii Jis kiehâ kovlo, te tibi arvaa. Jos käki yökkää, niin kohta alkaa sataa. Kal mun tivom tom ilddee, ko tibi kiergânâm. Kyllä minä korjaan sen hyllyn, kunhan ehdin.Maht tibi te kiävá!? Saapa nähdä, kuinka käy! Nasun tibbii? Saapa nähdä.

Šoddâđ Šoddâđ meerhâs suomâkielân syntyä, kasvaa, tulla joksikin t. jotakin, joutua.

Áánán šoodâi kandâ. Annalle syntyi poika.Syeini šadda pyereest. Heinä kasvaa hyvin.Munjin šoodâi nelgi. Minulle tuli nälkä.Piäkást šoodâi hiärrá. Pekasta tuli herra.Kuussun tot purssâ šoodâi? Minnehän se kukkaro joutui?

Keejâ meiddei saje ��.


�7

Čuurmâ tievâTaat meerhâš siämmáá ko suomâkielân kourallinen. Motomin anarâš kulloo suomâkielân etâmin, et nyrkillinen. Kuábâš kuvviš tom ääši pyerebeht, tot lii vuod eres äšši. Liihân kal tot eŋgâlâskielân-uv fistful.

valVal meerhâš tiäđust-uv siämmáá, ko su. vielä. Om. Koozâ val lase määli! Kuás val kolliih muu? Mut talle ko sárnoo haalijd čujottiđ eromâšávt monnii ääši, te talle še kiävttoo taat val-sääni. Om. jis uccâ kaandâš lii sierâdmin, et sun tibi vuálgá piivdon tävgipissoin, te vuorâs ulmuuh pyehtih ettâđ: Heikkâ mana miäcán. Pisso val! Tast ij taarbâš tađe eenâb čielgiđ, et om. Sust lii pisso val fáárust.

Juolgijttáá, čolmijttáá...Talle ko kiästnii láá hyenes jyelgih, te tast eteh et, tot lii juolgijttáá. Jyelgihhân sust kal láá, mut sun ij koostâ rievtisnáál väzziđ. Siämmáánáál jis kiinii ij uáini pyereest, te tot lii čolmijttáá. Puáhtá ettâđ meiddei: jyelgiväänist, čalmeväänist.

9.2. Siämmááh häämih teikâ säänih maŋaluvâi

Sämikielâst puáhtá veerbâ tooimâ kuvviđ pyerebeht piejâmáin nube, kovvejeijee veerbâ maŋŋaal: Taahân tot peenuv jo puátá ruáttá. Kandâ stuorrâ kammuiguin vázzá šluátá. Kälbi nuuvt ruáttá kuhto. Motomin lii tárbu kuvviđ tom, et veerbâ toimâ juátkoo kuhheeb ääigi. Talle puáhtá siämmáá veerbâ ettâđ kuohtii, joba kulmii-uv: Mun vazzim, vazzim já te viijmâg tubdâškuottim enâmijd. Iŋgá uusâi, uusâi, uusâi, já tot äimihân lâi-uv sust alnees njäälmist! Kissá perttui, perttui já te stuŋgiittij säplig.

Puáđi puáđi! lii siämmáánáál ko suomâkielâst: Tule, tule!

Meiddei adjektiivâid puáhtá kuálustiđ maŋaluvâi: Čäcirääjist lâi stuorrâ hirmâd rapu. Mun še aigum purrâđ, mut liitán ij lam pááccâm innig ko uccâ siemin piärgupittááš. Suomâkielâst lii meiddei siämmáánáál, et láá kyehti adjektiiv miäldáluvâi: Pieni mitätön lihapala.

Suomâkielâst lii meiddei máhđulâšvuotâ kuálustiđ saanijd maŋaluvâi, veikâ tot kal tuáimá váhá eresnáál.

Veerbâin: tulla jolkottelee (sämikielâst veerbah láá siämmáá persovnist, suomâkielâst vuossâmuš verbâ lii infinitijvâst)

Hän käveli ja käveli (suomâkielâst kal kalga ja-sääni kevttiđ).


�8

�0. Kuávlukielah

Anarâškielâ sárnuh jieškote-uv kuávlust váhá eresnáál. Enâmus iäru lii Aanaarjäävri nuorttii- já viestârpele kielâst. Kuábbáá-uv pele sárnooh nabdeh nube kuávlu kielâ ”tovnpeln Aanaar kiellân” tađe mield, kuábbáá peln jäävri sij äässih. Njellimlij mielâst tot lii viestârpele kielâ já viestârpele ulmui mielâst vist nuorttiipele kielâ. Láá meiddei eresláváneh iäruh. Orjâlâškielâ alda ässeeh láá finnim eenâb vaikuttâsâid ton kielâst. Tagareh kuávluh láá om. Čovčjärvi, Ákšujävri, Ijjävri, Samudjävri, Päärttih, Njižžjävri já Pááđáár. Vuoluubeln láá motomeh ovdâmeerhah sanij variaatioin.

viestârpeln~kirjekielâ Njellimist~nuorttiipelnteejâ čee, čeejâhävski suámihuáppu kiirâs hyelkki hiäimu jođettiđ kuljâttiđ kälbi vaassikkissá kaasi meridiđ pettiđ naaijâđ naitlâttâđpargo tyejipevdi pövdi satâšiđ, miäđuštiđ sättiđtaat tááttalle sittetehálâš tergâdtoohâđ miärádâs pettiđ

kirjekielâ Pärttihist / Njižžjäävristhitruu hittaruumaŋanuđ manjanuđmoonnâđ moonnai monâččij monâšij mun lam mun lanpääihist pääihis puáttiđ puáttij tooláá aarruv

kirjekielâ ÁkšujäävristÁkšujävri Evšjävričaittâliđ čeittâliđčäittiđ čieittijrähtiđ rävttiđ

Meiddei láá tagareh iäruh, moh iä tiettuu aainâs eidu tiätu kuávlust, mut toi kevtteeh pyehtih taan ääigi aassâđ kost peri. Taam ääši ij pyevti tárkká čielgiđ mudoi ko ferttiiččij


�9

sárguđ káártán jieškote-uvláván sänihaamijd, teikâ luvâttâlâllâđ taid aaibâs tálui mield. Tagareh säänih láá jo ovddiipeln mainâšum iäruh saanijn om. tááluh – táloh, määlih – mäleh, tuá'roi – tuárui. Taa láá motomeh ovdâmeerhah saanijn já suujâtmist:

kirjekielâ variaatioh

1. Lappum čyeijee s pasâttâsčassijn čaisijnpuásuisijdâ puáissijdâ

2. Kyevtistaavvâlsâš saanijn i sáttá leđe e siämmáánáál ko kuulmâstaavvâlsijnhyelhih hyelheh

3. Leđe-veerbâ vokaalehij lah ij leehlijjim, lijjih, lijjii leijim, leijih, leijii

4. Etâmist kulloo vuossâmuu staavvâl diftoŋ uáhihâžžânpuáttâm puát'tâm

5. Sierânâs säänihaamnâs aammâsamas emis, immiskähtee kävtteekapereh kappeerehmaajeeld maaŋeestmaŋa manjapápáreh páppárehraahtij raavtijkaandah kaandâhkandáin kandaainlyeme lyemámoonnâđ moonnâimudoi muđoi-lágán -lávántuáhtár tuávtirpááppár päävirpasseem hältti

moonnâm kiiđâ mannee kiiđâ

Paajaapeln mainâšum kirjekielâ säänih iä lah liijká aainâs nuuvt čovgâ normân meridum, et iä-uv eres säänih-uv lah pyereh, kuittâg tiätu ohtâvuođâin.


�0

��. Kielâravvim

Taan uási ääših iä lah väljejum nuuvtkin systemaatlávt, mut toh láá tagareh kielâääših, moh láá enâmustáá kullum sárnumist já oinum teevstâin sehe láá puáttâm oovdân máttátmist.

11.1. Rievtis sääni valjim.

Suomâkielâst sáttá leđe tuše ohtâ sääni já anarâškielâst sättih leđe eenâb ko ohtâ sääni valjimnáál, te sättih šoddâđ valjimvaigâdvuođah. Suomâkielâst viggeh puáttiđ meiddei ennuv säänih já häämih sämikielân. Olmooš távjá huámmášhánnáá valjist epivuovâs sääni suomâkielâ maali mield.

11.1.1. Luoikkâđ, luoihâttiđ já lovniđ.

Suomâkielâst täid saanijd västid lainata. Sämikielâst kiävttojeh säänih äššiohtâvuođâ mield.

Luoi'kkâđ meerhâš tom, et kiinii addel veikâ munjin maidnii, monnii tiiŋgâ, om. Irján luoihâi munjin savehijd. Ko mun taid jieš innig taarbâš, te mun macâttâm taid sunjin.

Luo'ihâttiđ kiävttoo nuuvt, et ko mun tarbâšâm savehijd, te mun luoihâttâm taid. Mun luoihâttim Irjánist savehijd.

Lovniđ puáhtá ruuđâ, kaahvijd, saaltijd, piärgu, joba oles poccuu-uv jna. Ko te máksá loovnâ, te ij taarbâš ige jo pyevtigin macâttiđ eidu taid siämmáid, maid lâi váldâm. Jis luávnee veikâ koppâtuárvi jáávuid, te toh láá eres jáávuh moiguin máksá tom loovnâ. Lovniđ-verbâ heivee sehe toos kote finnee já meiddei toos kote addel. Om. Ko Piäkká lovnij Haansâst taksiruuđâ, te Hanssâ lovnij tuše �0 eurod.

Puáhtáhân kal leikkušiđ tagaráin jurduin, et jis mun luoihâttâm Irjánist veikkâ čyetieurosii já te tuálvum eidu tom siämmáá pááppârruuđâ maasâd, te tallehân mun kal lam luoihâttâm ruuđâ, já Irján lii talle luoikkâm munjin tom.

Puáhtá val mainâs jotkân arvâliđ nuuvt, et luoikkum poccuu finnee motomin maasâd, mut luávnejum poccuu ij kuássin, toin ko tot šadda njuovvum.


��

11.1.2. Sooppâđ vâi čaahâđ? < su. sopia

Sooppâđ lii eenâb abstrakt sääni já čaahâđ vist ollásávt konkreetlâš sääni.Om. Abstr. Muoi kalgeen sooppâđ taam rijdo. Konkr. Kammuuh kal iä čaavâ innig laavkân.

11.1.3. sooppâđ vâi heiviđ? < su. sopia

Anarâškielâst sooppâđ já heiviđ láá suulân synonyymeh. Kuohtuid puáhtá kevttiđ siämmáánáál tággáár merhâšuumeest: Munjin kal suápá / heivee, et vyelgeen itten sorvâpiivdon.Mut jis lii koččâmuš om. rijdo sopâmist, te talle kiävttoo tuše sooppâđ: Suoi soováin puásuisuáládemrijdo, amas tarbâšiđ tuálvuđ ääši keriváid.

11.1.4. Pajaniđ, kuárŋuđ, luŋâniđ, luptâniđ vâi alaniđ < su. nousta, kohota, kiivetä

Suovâ paijaan poccest. Ákku pajanij seeŋgâst.Kuávžur kuárŋu juuvâ pajas. Ryettejeijee kuárŋui káátu oolâ.Tääl tot kal pyerebeht kulloo, ko sust jienâ alanij.Ep mij finnim tom stuorrâ keeđgi luptâniđ, ovdil ko viežâim kuhheeb kaaŋgâ.Korrâ pieggân loovdâ luŋânij kyermi alne.

11.1.5. Anneeđ čalmeest vâi toollâđ čalmeest? < su. Pitää silmällä.

Su. pitää lii anneeđ teikâ toollâđ. (Meiddei: lijkkuđ.) Pitää silmällä. = Anneeđ čalmeest. Ij: toollâđ čalmeest.

11.1.6. Tipteđ oskođ/iberdiđ vâi adliđ oskođ/iberdiđ? < su. Antaa uskoa, antaa ymmärtää.

Su. antaa lii táválumosávt adliđ/adeliđ, mut antaa uskoa, antaa ymmärtää finnee kuittâg tipteđ-veerbâ: Vuolli tiiptij iberdiđ, et sun lii riges. Sun tiiptij oskođ, et kal sun tom tiätá. Adliđ lii konkreetlâš tábáhtus, tipteđ vist abstraktlâš.


��

11.1.7. Adliđ moonnâđ vâi tipteđ moonnâđ? < su. antaa mennä

Sun adlij kárgulii moonnâđ. Pyereeb: Sun tiiptij kárgulii moonnâđ.

11.1.8. Nuuvt vâi naa? < su. niin

Suomâkielâ niin lii sämikielâst motomin naa já motomin nuuvt. Talle ko addel ovttáin saanijn mieđetteijee vástádâs, te tot lii naa. Nuuvt kiävttoo taggaar vástádâsâst, mast ton maajeeld lii miinii lasesaanijd, táválávt verbâ: Nuuvt lii-uv. Nuuvt taha. Nuuvt kiävttoo suomâkielâ maali mield tagarijn celkkuin, mast nuuvt addel lasetiädu ton sáánán, mon ovddiipeln tot lii: Tohon lii nuuvt kuhes mätki. Tot lii nuuvt tiivrâs, et mun jiem suite uástiđ tom.Ovdâmeerhah:

�.– Sinäkö tämän veneen olet tehnyt? –Tun-uvks taam kárbá lah ráhtâm?– Niin. – Naa.– Inkako lähti jo? – Iggá-uvks vuolgij jo?– Niin. – Naa.

�.– Nyt on kylmä ilma. – Tääl lii čuáskimis šoŋŋâ.– Niin on. – Nuuvt lii.

�.– Saarahan otti kaikki rahat. – Sááráhân vaaldij puoh ruuđâid.– Niin pitikin. – Nuuvt koolgâi-uv.

�. Niin syvä on kuin pitkäkin Nuuvt kukke lii ko čieŋâl-uv.

11.1.9. Šoddâđ vâi puáttiđ? < su. tulla.

Suomâkielâ tulla lii sämikielâst puáttiđ teikâ šoddâđ tađe mield mast lii saahâ.

Rievtisnáál Puástud

Tänään tulee kuvalehti. Onne puátá kovelostâ.Minulle tulee ikävä. Munjin šadda ahheev. Munjin puátá ahheev

– Mikä sinulle tuli, kun itket? – Mii tunjin šoodâi ko čiäruh? Mii tunjin poođij ko čiäruh?– Mikä sinulle tuli lotossa? – Mii tunjin poođij lottoost? – Munjin poođij ucemus vuáittu.


��

11.1.10. Tarvaniđ vâi toppiđ? < su. tarttua

Tarttua kal lii tarvaniđ, mut, tom ij koolgâ kevttiđ tággáár ohtâvuođâst:

Hän tarttui kirveeseen ja löi. Sun tarvanij áákšun já čuolâstij. Kalga leđe: Sun toppij áákšu já čuolâstij.

Jis kietâ tarvan áákšun, te ákšunoovdâst lii vissâ tame (liima) ige tom finnii älkkest luovâs!

11.1.11. Tarvaniđ vâi njuámmuđ < su. tarttua

Suomâkielâst šadda älkkest valjiđ puástu sääni talle ko lii saahâ taavdâ njuámumist:

Minuun tarttui nuha. Puástud: Munjin tarvanij nuárvui. Olmânáál: Munjin njuámui nuárvui.

11.1.12. Vuástá vâi oovdeld? < su. vastaan

Suomâkielâ malli: Hän tuli minua vastaan lii sirdum sämikielân: Sun poođij muu vuástá. Pyereeb lii oovdeld: Sun poođij muu oovdeld. Jis iätá: muu vuástá, te tot puáhtá mielân taggaar jurduu, et sun vuástálist muu monnii ääši ohtâvuođâst: Sun naggij muu vuástá. Sun mieigâi muu vuástá. Taan säänist lii meiddei uánihub häämi: vuást.

11.1.13. Kopšâđ vâi laddâđ? < su. kypsyä

Távjá kulloo: Jo-uvsun luámáneh láá kopšâm?(!) Piärgu kapša, ko tom vuášá, já kyeli meid. Myerjih läddih teikâ sáppuh talle ko láá šoddâmin purrâmmuudon. Myerji kal ij koopšâ, jis tom ij vuošâ. Abstrakt merhâšuumeest kypsä nainen ij lah eissigin kopšâm nissoon, mut veikâ laddâm nissoon, jis haalijd taansorttâsii sääni kevttiđ. Kypsä ikä kal ij lah kuábâškin, ij laddâm ige kopšâm, mut toos heivee veikâ rävis ahe.

��.�.��. Puátá-uv arve muottân?

Radiost kullojeh meiddei šoŋŋâtiäđáttâsah sämikielân. Távjá toh láá njuolgist suomâkielâst jurgâlum. Motomin suomâkielân iättoo, et pohjoisessa sade tulee lumena. Jis tom huáppoin jurgâl säänist sáánán, te šadda: Tavveen arve puátá muottân. Tot ij lah máhđulâš, ko arvehân lii tuše čääci. Te ferttee ettâđ veikâ nuuvt, et mäddin arva, mut taveláá šliättá, já aaibâs tavveen sáttá myettiđ.


��

11.1.15. Mii vâi maid? < su. mitä?

Suomâkielâ mitä västid távjá sämikielâst sääni maid, mii lii akkusatiivhäämi säänist mii. Om. Mitä tiedät? lii Maid tiäđáh? Tasthân verbâ almoot meiddei celkkuu subjekt (tahhee), tom kii tiätá. Siämmáánáál lii meiddei Mitä sinä syöt? Maid tun puurah? Mitä kuuluu? ij lah kuittag Maid kulloo? mut Mii kulloo?

11.1.16. Peeli, lakke < su. puoli

Suomâkielâ malli: Puoli metriä lii puáttâm meiddei sämikielân: Peli meetter. Taan ääši várás láá sämikielâst säänih: meetterpeeli, tijmepeeli, litterpeeli, litterlakke, koppâlakke, tälvilakke.

11.1.17. Čuollâđ já huškođ

Čuollâm meerhâš táválumosávt tom, et olmooš luáddu ákšoin piälhuid puáldimmuorrân. Huškom vist meerhâš maŋgâ-uv ääši: Kerrisvuáđust puáhtá huškođ muottuu luovâs. Jis peenuv parga pahaid, te kiinii läävee tom huškođ, jis ij cäimimist lah tuárvi. Tuárulâs olmooš sáttá nube ulmuu huškođ. Uuvsâ puáhtá skuálkuttiđ, mut jis ij kihheen kuulâ, te ferttee huškođ.

Jis meecist áigu šaddee muorâid njeidiđ, te taid iä huško, mut čyeppih. Ij lah vyevdičuollâm, mut vyedičuoppâm.

11.1.18. Eelliđ, moonnâđ, keevvâđ vâi heiviđ? < su. käydä.

Keevvâđ:Sahti on jo käymässä. Sahti lii jo kevâmin.Miten siinä kävi? Maht tast keevâi?Moottori kuuluu käyvän. Moottor kulloo kevâmin.

Eelliđ: Minä käyn kaupassa. Mun iälám käävpist.

Moonnâđ:Minä kävin tämän läpi. Mun moonnim taam čoođâ.

Heiviđ:Kyllä tämä käy. Kal taat heivee.


�5

��.�.�9. Must tobdoo / Muu mielâst oro

Suomâkielâ minusta tuntuu -rááhtus viggá njuolgist puáttiđ sämikielân: Must tobdoo teikâ muu mielâst tobdoo. Pyereeb lii ettâđ, et muu mielâst oro, tondet ko tubduđ-veerbâst táiđá leđe val nuuvt konkreetlâš merhâšume, et tom kolgâččij kevttiđ čielgiđ om. taggaar ääši, et must tobdoo čuávji stuárrum. Kuittâg lii pyeri kevttiđ lasseen sääni mielâst: Muu mielâst tobdoo, muu mielâst oro. Jis iätá, et must tobdoo, must oro, te talle lii vissâ miinii ton ulmuu siste, teikâ ulmust kiddâ, mii kulloo mahtnii.

11.1.20. Toijuđ, potkâniđ, moonnâđ rasta

Suomâkielâst lii puáttâm malli: mennä poikki, mii jurgâluvvoo kaggâdávt: moonnâđ rasta. Tot kal še lii tohálâš já tot meerhâš sehe toijuđ já potkâniđ, mut toijuđ já potkâniđ almotteh čielgâsávt, mast lii koččâmâš.

Toijuđ meerhâš tom, ko miinii korrâ teikâ storgâ tiiŋgâid mana rasta: Suábbi toijui. Jyelgi(tähti) toijui. Aktiivhäämi: tuáijiđ.

Potkâniđ vist lii tot, ko miinii tiiŋgâid šadda kyevti uásán: Päddi potkânij. Párgáldâh potkânij. Ohtâvuotâ potkânij. Aktiivhäämi: potkiđ. Tondiet lii puástud ettâđ, et jyelgi potkânij, ij jo tallegin, veikâ tot tuođâi-uv ličij kyevti uásán šoddâm, veikâ suomâkielân iättoo-uv, et jalka meni poikki. Nube tááhust lii meiddei puástuđ ettâđ, et árppu toijui.

��.�.��. Siijvost vâi kuuloold?

Suomâkielâst hiljaa meerhâš tom, et ij tohhuu mihheen jienâid, miinii t. kiinii lii joskâ: Olkaa lapset hiljaa! Nubbe merhâšume lii tot, et miinii jotá hitásávt. Auto ajaa hiljaa. Sämikielâst siijvost meerhâš tuše tuom ovdebáá, et ij šoodâ mihheen jienâid: Uáppee čokkái siijvost, sun ij jienâdâm maiden. Jis haalijd jurgâliđ tuom maajeeb suomâkiel celkkuu, te puáhtá ettâđ: Avdo vuájá hitásávt t. suolgâi. Jis iätä, et Avdo vuájá siijvost te talle ij kulluu moottor jienâ ollágin. Taan ääigihân kal siijvost-sääni-uv kiävttoo hitásávt jotteem kuvviimân, mut pyereeb kuittâg lii hitásávt t. suolgâi. Suolgâi-säänist vist lii nubbe-uv merhâšume: orroođ joskâ, veikâ tot kal härvibeht kiävttoo.


�6

11.1.22. Leggistiđ vâi njuárustiđ

Suomâkielâ heittää lii leggistiđ. Mut heittää suopunkia lii njuárustiđ. Suoppâin puáhtá kal leggistiđ-uv, mut talle tot lii vaarâ nuuvt hyeni, et toin ij poorgâ maiden. Suomâkielâst eteh meiddei: heittää verkko. Tom västid sämikielâst suáppuđ viermi. Jis viermi leggist, te ij tastkin lah moossân kävni. Suomâkielâst láá val sierânâs eđâlduvah, main heittää ferttee aaibâs eresnáál jurgâliđ:

heittää maalaamasta joskâđ mááláámist heittää henkensä njyelgittiđ

11.1.23. Luoikkâđ, luoihâttiđ, lovniđ < su. lainata

Suomâkielâ lainata-sääni västideh sämikielâst maŋgâ-uv sääni tađe mield mast lii saahâ.

Minä lainaan tämän kirjan sinulle. Mun luoihâm taam kirje tunjin.Minä lainaan sinulta tämän kirjan. Mun luoihâttâm tust taam kirje.Minä lainaan sinulta rahaa. Mun lovniim tust ruuđâ.Minä lainaan sinulle rahaa. Mun lovniim tunjin ruuđâ.

Suomâkielâ translatiiv ij tággáár ohtâvuođâst västid sämikielâst essiivhäämi, mut eres sääni:

Minä annan sinulle lainaksi rahaa. Mun adelâm tunjin loovnâs ruuđâ.

11.1.24. Viälláđ, livâdiđ, kuárjidiđ.

Sämikielâst taah säänih kiävttojeh tađe mield, mii teikâ kii tom lii tohâmin.Puásui liivvâd, mut ij viälláá ige kuárjid. Peenuv, riemnjis já ketki kuárjideh.Olmooš viälláá.

11.1.25. Njuškiđ čuožâd vâi pajas?

Suomâkielâst puáhtá ettâđ: Minä hyppäsin sängystä ylös. Sämikielâst tot iättoo: Mun njuškejim seeŋgâst čuožâd. Jis iätá: Mun njuškejim seeŋgâst pajas, te sáttá puáttiđ mielân taggaar juurdâ, et mun luptânim seeŋgâst njuolgist pajaskulij. Pajas-säänist lii nuuvt konkreetlâš merhâšume, et tom kolgâččij kevttiđ tuše tom kuvviimân, et miinii paijaan pajaskulij. Äššiohtâvuotâhân kal tiäđust-uv čielgee, et mast lii saahâ. Ij tom vaarâ kihheen smietâ, et njuškejim-uv mun čuožâd vâi luptânim-uv mun pajas káátu vuást. Siämmâš su. ylös-säänihân kiävttoo ennuv meiddei ton ohtâvuođâst, et ko kiinii čáálá monnii ääši pápárân, te iättoo: Mun čálám taam pajas.


�7

��.�.�6. Nievdim vâi oinim nahhaar?

Suomâkielâst puátá malli sämikielân: Näin unta. Lii älkkee njuolgist – já puástud – jurgâliđ: Mun oinim nahhaar. Kolgâččij leđe: Mun nievdim nahhaar. Suomâkielâst iättoo: Minä näin sinusta unta. Tom ij koolgâ njuolgist jurgâliđ: Mun oinim tust nahhaar. Kalga leđe: Mun nievdim tuu.

11.1.27. Ponne vâi vuáđu? < su. pohja

Suomâkielâ pohja-sääni vaastah láá sämikielâst ponne já vuáđu. Tondet sáttá šoddâđ väljejum puástu teikâ hyeneest heivejeijee sääni. Taa láá motomeh ovdâmeerhah:

järven pohja jäävri ponneastian pohja lite vuáđukengän pohja kammuu vuáđupizzapohja pizzavuáđu

11.1.28. Novdâ, verdi, leggâ, peles, kuorâ, jna. < su. varsi

Sämikielâst láá eenâb ko ohtâ sääni, moh västideh suomâkielâ sääni varsi

kirveenvarsi ákšunovdâvasaranvarsi veeččirnovdâviikatteen varsi liššánovdâharavanvarsi hááráávnovdâsaappaanvarsi steevvilleggâsukanvarsi sukkáverdilapasenvarsi vaccâverdipiipunvarsi piijpoverdikäsivarsi kietâverdikasvin varsi šaddoverdiperunanvarsi pottáákkaalitienvarsi luoddâpeles, -kuorâjoenvarsi juhâriddo joen varrella juhâriddoost, juuvâ alne

11.1.29. Tievâ vâi laađâs?

Suomâkielâ sääni täysi sajan ij sämikielâst ain tuhhii siämmâš sääni:

Kuppi on täysi. Koppâ lii tievâ teikâ tievâs.täysikuu lađâsmáánu, ij tievâsmáánuPata on liian täysi (vedestä). Pääti lii čäcilaađâs.


�8

Tievâ kiävttoo meiddei merhâšiđ tom, et láá ennuv mohnii teikâ kiähnii, om. Tuuveest lijjii tievâ ulmuuh = ennuv ulmuuh. Tot ij meerhâš tom, et tupe ličij lamaš aainâs tievâ.Šiljoost láá tievâ poccuuh. Tot ij meerhâš, et ubâ šiljo ličij tievâ, mut et poccuuh láá tuše ennuv.

11.1.30. Valmâštiđ purrâmâš / mälistiđ / rähtiđ purrâmâš

Su. ”valmistaa ruokaa” šadda älkkest sämikielân: ”valmâštiđ purrâmâš”, kuittâg jurgâlusâin. Taat sääni oro kaggâdin já omâsin. Sämikielâsthân kal lii toos puáris sääni: mälistiđ, já tot lii uánihub-uv. Mut taan ääigihân ij taarbâš puoh purrâmâšâid mälistiđ, jis toin uáivilduvvoo vuoššâm teikâ passeem. Taan ääigi ko purrâmpeevdist láá meiddei maaŋgâláván ruonâseh, leeibih já myerjih-uv. Pajalâššân puáhtá leđe veikâ jäätelö. Sääni mälistiđ merhâšume ferttee tastoo vijđediđ nuuvt, et tot meerhâš meiddei eres purrâmâš rähtim ko vuoššâm já passeem. Talle puáhtá-uv ettâđ, et ”tuu vuáru tot lii onne rähtiđ purrâmâš”.

11.1.31. Lyeštiđ kárbá riidon vâi laddiđ.

Suomâkielâst puáhtá ettâđ: Minä lasken veneen rantaan. Sämikielâst lii toos jieijâs sääni: laddiđ. Mun laddiim riidon.

��.�.��. Taat ulmuu pronominân

Ulmuu merhâšeijee pronomineh láá sun, suoi já sij. Ulmuin läävejeh ettâđ távjá meiddei tot já toh, veikâ toh táválumosávt kyeskih-uv aššijd já tiŋgáid. Suomâkielâst lii siämmáánáál, mut meiddei tämä-pronomin kiävttoo ulmui saajeest, om. Tämä tervehti kaikkia. Sämikielân ij oro heiviimin siämmâš sänivaljim: Taat tiervâttij puohâid. Pyereeb ličij: Sun t. tot tiervâttij puohâid.

��.�.��. Härkä, vuáksá já ergi

Härkä meerhâš Tave-Suomâ puásuituálu suomâkielâst siämmáá ko ergi. Ergihân lii kaskum (käldejum) já lojes fiävru, táválávt vuájáán. Táválii suomâkielâst härkä meerhâš kuittâg vuávsá, já motomijn ohtâvuođâin meiddei eres-uv ores ellee, lâi tal puásui, sorvâ, teikâ biison. Te šadda motomin nuuvt, et hirvas (sarves) -sääni sajan puátá-uv härkä, mii ij heivii puásuituálu ohtâvuotân. Sarveshân ij lah käldejum. Motomin lii oinum, et säänih härät salvettiin lii jurgâlum, et eergih káskojii.


�9

��.�.��. Talle já tassaaš

Suomâkielâ sitten västid sämikielâ talle, om. Hiihdän vasta sitten kun on lunta. Mun čuoigâm eskin talle, ko lii muotâ.

Talle ij kuittâg heivii jyehi saje västidiđ sitten. Ääigi čielgim ohtâvuotân tot ij heivii. Celkkuu kaksi vuotta sitten ij koolgâ jurgâliđ kyehti ive talle. Rievtisnáál lii Kyehti ive tassaaš.

11.1.35. Mutteđ < su. muuttaa

Suomâkielâ muuttaa västid sämikielâst mutteđ já varriđ. Mutteđ kiävttoo taggaar ohtâvuođâst, et taha maidnii ereslávánin, nubelávánin, om. Taam teevstâ ferttee mutteđ stuárráábin. Toh láá muttám taam maađij taan táálun nuuvt, et illá toho ubâ táiđágin.

Nubbe suomâkielâ muuttaa meerhâš varrim: Hän on muuttanut Helsinkiin. Tom kalga jurgâliđ, et sun lii varrim Helsigân. Jis iätá, et sun lii muttám Helsigân, te kal tom-uv eidu ervid, et mast lii saahâ.

11.1.36. Läigi vâi sraŋgâ

Távjá kullojeh etâmin, ko áiguh suáittiđ kiäsnii, et finnee-uvsun tom läigikiäčán, teikâ jiem mun finnim suu läigikiäčán. Tot puátá njuolgist suomâkielâst siämmáláván kielâkooveest saada langanpäähän. Tot eđâlduh lii šoddâm ovdil kännykääigi talle, ko jyehi saajeest kiävttojii sraŋgâpuhelimeh. Tallehân telefonâi saavah juttii sraaŋgâ mield. Sraŋgâ lii metallist rahtum, ryevdist teikâ veeškist. Riävskápivdei kuittâg lii uápis messigsraŋgâ. Ovdil sraŋgâääigi riävskáid pivdii árppukielâiguin. Puhelinsaavah iä pyevti jotteeđ lääigi mield, mut sraaŋgâ mield. Läigikiäčán sääni lii vaarâ šoddâm tast, ko tot čuájá siämmáásulâsávt ko su. lanka. Suomâkielâst ko ij lah iäru lääigist já sraaŋgâst. Ferttee ettâđ nomâlávt, et villalanka, rautalanka jna.

Meiddei ryevdiläigi kulloo kevttuumin sraaŋgâ saajeest. Mut tothân lii máhđuttes juurdâ. Maht läigi puáhtá leđe sehe ulloost poonnum já ryevdist rahtum?

11.1.37. Assaa vâi kossuv? < su. paksu.

Suomâ paksu sääni jurgâldijn kalga váhá smiettâđ, kuábbáá väljee, kossuv vâi assaa.Válduraavân liävus, et kuhendâlâš jurbâ tiŋgâ puáhtá leđe kossuv já tuolbâ tiŋgâ vist assaa.

Kossuu vyestikeeči lii seggi, assaa vyestikeeči lii asettem.Kossuuh pyehtih leđe: muorâkoldâ, čuárvi, kiintâl, olmooš, muotâ(kerdi).Assaah: lyevdi, kirje, loovdâ, piivtâs, leibi, polvâ.


50

��.�.�8. Pessijááh já juovlah

Ko suomâkielân tuáivut hyvää joulua, te tast joulua-sääni lii oovtâlovvoost. Sämikielâst eteh tom siämmáá tuáivuttâs, et pyereh juovlah. Tast juovlah-sääni lii maaŋgâlovvoost. Toos lii vaarâ suijân tot, ko juovlâpaseh láá eenâb ko ohtâ. Siämmáánáál tuáivuttuvvojeh pessijááh: Pyereh pessijááh! Pessijâšpaseh še láá eenâb ko ohtâ. Juovlâ puáhtá leđe oovtâlovvoost-uv, mut talle tot lii lahtossääni aalgâst: juovlâmáánu, juovlâpaseh, juovlâáptu. Siämmáánáál pessijâšpaseh, pessijâšluámi, pessijâšjuhâmuš.

11.2. Suomâkielâ sanij häämi vaaikut anarâškielân.

Suomâkielâ säänih meiddei viggeh uigâđ puáris sämikiel saanijd meddâl aanoost.

11.2.1. Ihe vâi ahe? < su. ikä

Suomâkielâ ikä, ikäinen fäällih sämikielân i-algâsâš saanijd: Puástud: Mon ihásâš tiet kandâ lii?Rievtisnáál: Mon ahasâš tiet kandâ lii? Meiddei kannat huámášiđ merhâšume iäru saanijn ihásâš já ahasâš: Sun lii kuulmâihásâš. Sun lii kuulmâ ahasâš.

11.2.2. -gin/-kin vâi -uv? < su. -kin, -kaan/-kään, -ko/-kö

Sämikielâ -gin/-kin lahtospartikkel kulá kieldee celkkui: Tun jieh vuálgâmgin. Sun ij lamaškin pääihist. Suomâkielâ -kin lii mieđetteijee celkkust: Hän tulikin tänään kotiin. -ko/kö lii koijâdeijee celkkust: Tuleeko hän tänään kotiin? -kaan/-kään vist lii kieldee celkkust: Hän ei tulekaan tänään kotiin.

Suomâ -kin njááhá motomin puástud sämikielân návt: Tothân liigin olmooš ige kuobžâ!

Jurgâlemmaalih:Hän lähtikin jo tänään. Sun vuolgij-uv jo onne. Hän ei tullutkaan tänään. Sun ij puáttâmgin onne.Menikö auto jo? Moonâi-uv auto jo?

Motomijn soojijn su. -kin jurgâluvvoo tušijtiet sämikielân lahtospartikkâláin -uv: Hän lähti kuitenkin kauppaan. Ij lah vuovâs: Sun vuolgij kuittâg-uv káávpán. Pyereeb: Sun vuolgij kuittâg káávpán. / Sun vuolgij liijká káávpán.


5�

11.2.3. Tivvoođ vâi kuárjidiđ? < su. korjata

Mottoom kuávlust kal eteh, et eeči kuárjidij moottor, mut taas lii váhá tušše pieijâđ suomâkielâst valdum sääni, ko toos lii vuovâs sääni tivvoođ. Ton lasseen kuárjidiđ-säänist lii jo tot merhâšume, ko penuvellee liivvâd. Kalga leđe: Eeči tivoi moottor.

11.2.4. Pettiđ < su. päättää

Mun pettim vyelgiđ maasâd. Taam sääni kevttim tággáár ohtâvuođâst vääivid tot, et tot pettiđ meerhâš su. pettää.

11.2.5. Sättiđ < su. saattaa

Jieh tun tääiđi maasâd, mun vuálgám sättiđ tuu. Sättiđ-sääni västid suomâkielâ sääni voida, kyetä. Taas heiviiččii pyerebeht, satâšiđ, miäđuštiđ. Mun vuálgám satâšiđ/miäđuštiđ tuu.

11.2.6. Tile < su. tila

Tile meerhâš suullân siämmáá ko asto, máhđulâšvuotâ. Om. Must ij lah tääl tile tom porgâđ. Suomâkielâ tila konkreetlâš merhâšuumeest lii saje.

Puástud: Pasepeeivihân kale lii ennuv tile škoovlâst. Rievtisnáál: Pasepeeivihân kale lii ennuv saje škoovlâst.

��.�.7. Vuoi vâi vâi?

Vuoi lii tuše interjektio: Vuoi, vuoi, ko kälbi kárgái!Vâi tuáimá partikkelin: Puurâ lase vâi kalanâh! Vâi nuuvt já konjunktion: Lii-uv sun puásuialmai vâi kuálásteijee?

11.2.8. Liikkua ij lah ain lihâdiđ.

Suomâkielâ liikkua kal västid sämikielâst lihâdiđ, mut ij ain. Taa ovdâmeerhah:

Etana liikkuu hitaasti. Rippo jotâ hitásávt.Minulla liikkuu hammas. Must liihâd pääni.

saame�_korjattu_��p.indd 5� �6.9.�007 ��:�7:�8

5�

11.2.9. Kelbidiđ < su. kelvata

Pyereeb lii kevttiđ sääni tuhhiđ: Hyeni ij tuhhii munjin. Návt tulces liššá ij tuhhii nijttemân.

��.�.�0. Ai

Maŋgii kullojeh ulmuuh etâmin: Ai tun lah tobbeen! < Su. Ai sinä olet siellä! Vuohâsub ličij ettâđ puáris vyevi mield: Jáá, tun lah tobbeen!Ai kal lii puárásist jo kevttum sämikielâst, mut taggaar merhâšuumeest, et kiinii kolgâččij huámášiđ teikâ kuullâđ, siämmáánáál ko su. hei. Om.- Iggá ai! Ele moonâ tohon! - Kaandah ai! Puáttiđ purrâđ!

��.�.��. Hei

Ko halideh kiännii kuullâđ teikâ finniđ suu huámášume, te taan ááigán ulmuuh algâtteh sárnum: Hei! Puáris merhâšume taan säänist lii kuittâg siämmáá ko vuoi! Jis miinii mana puástud, te olmoos iätá: Hei hei, ko jiem áppád! Hei, ko märfi koočâi kunâi siisâ! Tuot suomâ ”hei” lii kuittâg cieggâm anarâškielân nuuvt čuuvtij, et tot ij tast vyelgi. Ton saajeest lii kuittâg ovdil kevttum sääni ai, om. Aaslâk ai! Hei saajeest puáhtá meiddei ettâđ: Kulâ. Motomeh eteh tággáár saajeest: Ervid maid.

11.2.12. Ovdâkietân < su. etukäteen

Ovdâkietâ lii poccuu čoorvijn vyelemus kuhes syeri, eereeb koolbâ. Jis haalijd maidnii porgâđ jo ovdil ko tot lii äigikyevdil, te toos heivee veikkâ sääni muuneeld. Minä tein sen jo etukäteen. Mun porgim tom jo muuneeld. Jis iätá nuuvt, et ”Mun porgim tom jo ovdâkietân”, te äššiohtâvuođâst kal čiälgá, mast lii saahâ. Puávtáččij ettâđ meiddei et ”Mun porgim tom jo oovdeldkietân”. Jis iätá et ”mun heŋgâstim puško kuškâđ ovdâkietân”, te puáhtá kal leikkušiđ, et ”puško-uvkâs hiäŋgáá čuárvist?”

��.�.��. Aainâs

Aainâs sääni västid su. välttämättä, ehdottomasti. Om. Njuoskâ viermijd kalga aainâs onne koccoođ, itten toh láá jo jiäŋŋum. Koške suoinijd kalga aainâs ovdil arve luávádiđ.

Aainâs-sääni kiävttoo kustoo meiddei su. ainakin saajeest, já val nuuvt, et su. -kin jurgâluvvoo sierâ: -uv: Minä ainakin lähden juhlimaan. Mun aainâs(-uv) vuálgám juhlođ. Teikkâ: Hilloja on ainakin kymmenen litraa. Luámáneh láá aainâs-uv love litterid. Heivviiččij vaarâ pyerebeht ettâđ: Mun kuittâg vuálgám juhlođ. Luámáneh láá kuittâg love litterid.


5�

11.2.14. Juovdâđ < su. joutua

Juovdâđ sääni kiävttoo rievtisnáál návt: Kolgâččij juovdâđ pááikán, ovdil ko siävŋán. Iäráseh lijjii jo puáttâm pááikán, já viijmâg Veikko-uv juovdâi.

Taan celkkust lii valdum suomâkielâ ”joutua” mallin:Sinä toit märkiä puita, joudut viemään ne takaisin. Puástud: Tun puohtih njuoskâ muorâid, tun juovdah tuálvuđ taid maasâd.Rievtisnáál: tun kaartah/ferttiih tuálvuđ taid maasâd.

11.2.15. Äigin < su. aikana

Taam häämi kiävttá jo Mikko Aikio (A.V. Koskimies čuágálduvâst): ”täälvi äigin”, ”tovle palo äigin”. Toos lii sääni loppâ-n vaarâ puáttâm suomâkielâst. Taan ääigi lii kuittâg táválâš vyehi ettâđ: Taan ääigi, täälvi ääigi, suáđi ääigi. Äigin lii essiivhäämi, já essiivhân almoot tom, et miinii lii monnii saajeest: Kaandâst lâi suábbi pisson. Sämikielâ essiiv parga meiddei suomâkielâ translatiiv pargo nuuvt, et miinii šadda manennii: Kal riävskáh muttojeh ruttân Kárášjuuvâst.

11.2.16. Äigi < su. aika

Suomâkielâ adverbâ aika tiettuustâl meiddei anarâškielâst adverbân äigi.Lesk-Ant Uulá: Kal mun ožžum äigi sáátu. (ILWB) < su. Kyllä minä sain aika kyytiä.IK: Tot ruotâi äigi kivttáin. (ILWB) < su. Se laukkoi aika kyytiä.Táválávt ettuuččij: Kal mun ožžum viehâláván sáátu. Tot ruotâi viehâ (korrâ) liävttoin.

11.2.17. Puolvâ vâi polvâ < su. (suku)polvi

Suomâ polvi puáhtá leđe iidâ, talle ko tot lii jyelgi anatoomlâš uási. Talle ko polvi meerhâš iäru vanhimij já párnái kooskâst, te tot lii sämikielân puolvâ, ij kale polvâ, nuuvt tego motomin lii kullum.

11.2.18. Pággu vâi pákku < su. pakko

Täst suomâkielâ konsonaanteh viggeh sämikielâ sáánán. Rievtis häämi lii pággu, mon iäru kolgâččij kulluđ meiddei etâmist. Taam jienâduv sáttá sehhiđ meiddei nubbe sääni pákkuđ, mast kal láá čuojâmettum k:h.


5�

11.3. Rektio: rievtis sajehäämi valjim

Suomâkielâ addel távjá maali anarâškielân tast, et maggaar sajehäämi šadda väljejum.

11.3.1. Suu vâi sust lii pággu puáttiđ? < su. Hänen on pakko tulla.

Sämikielâst lii puástud kevttiđ genetiiv-akkusatiivhäämi suomâkielâ maali mield. Rievtis sajehäämi lii lokatiiv: Sust lii pággu puáttiđ.

11.3.2. Kolgâđ já ferttiđ < su. pitää já täytyä

Suomâkielâst pitää já täytyä -veerbah finnejeh genetiivsajehäämi: minun täytyy, sinun pitää jna.Suomâkielâst häämih minun täytyy, minun pitää láá sämikielâst mun ferttiim, mun koolgâm. Suomâkielâst taan ráhtusist sojeh pronomineh, mut sämikielâst veerbah:

Minun täytyy. Mun ferttiim.Sinun täytyy. Tun ferttiih.Hänen täytyy. Sun ferttee.

Sinun pitää syödä. Tun koolgah purrâđ. Puástud: Tuu kalga purrâđ. Jis návt iätá, te tot meerhâš tom, et tot olmooš kalga purruđ.

11.3.3. Vyeijiđ avdo/avdoin

Suomakielâ malli ”ajaa autoa”, mast avdo lii partitiivâst, lävkkee älkkest meiddei sämikielân: ”Máátáh-uv tun avdo vyeijiđ?”. Tággáár celkkust suomâ partitiiv sajan läävee puáttiđ sämikielâst akkusatiiv. Táágu peht kannat verdidiđ uáppásub já puárásub sáánán, veikâ návt: ”Máátáh-uv tun ergijn vyeijiđ?” Tast ergi lii komitatiivhäämist.

11.3.4. Siämmáá mielâ vâi siämmáá mielâst? < su. samaa mieltä.

Suomâkielâ partitiiv fáálá távjá sämikielân genetiiv-akkusatiivhäämi. Rievtis häämi ličij siämmáá mielâst (lokatiiv).


55

��.�.5. Nieidâ lii kihlum Maatin vâi Mattijn?

Illatiiv vâi komitatiiv? Pyereeb lii tiäđust-uv komitatiiv. Kaari lii kihlum Mattijn.

��.�.6. Šoodâi skippáár vâi skipárin?

Nominatiivhäämi skippáár lii talle jis tot lii lokatiivhäämi ohtâvuođâst: Tast šoodâi skippáár. Taan celkkust subjekt lii skippáár.Essiivhäämi skipárin lii talle, jis tot lii nominatiivhäämi ohtâvuođâst: Tot šoodâi skipárin. Taan celkkustkis subjekt lii tot.Ton suujâst lii puástud ettâđ: Suoi šoddáin skipáreh / skipárâšah. Rievtisnáál lii ettâđ: Sunnust šoddii skipáreh / skipárâšah teikâ: Suoi šoddáin skipárin /skipárâššân.

��.�.7. Sajehäämi komparatiiv ovddiipelnSuomâkielâst lii säničuákki, mast lii komparatiiv hámásâš adjektiiv ovddiibel piäijoo partitiiv hámásâš substantiiv: Matti on Pekkaa (part.) pitempi (adj. komparatiiv). Sinä olet kaikkia kukkia kauniimpi. Tom puáhtá ettâđ meiddei kuhebeht: Matti on pitempi kuin Pekka.

Sämikielâst komparatiivhäämi ovddiipeln kalga leđe lokatiivhámásâš sääni: Matti lii Piäkást kuhheeb. Maaŋgâlovvoost: Tun lah puoh raasijn muččâdub. Kuhebeht eeđân: Matti lii kuhheeb ko Piäkká. Tun lah muččâdub ko puoh rääsih.

��.�.8. Tievâ + Lokatiiv

Suomâkielâst lii säničuákki täynnä vettä (partitiiv). Nubijkulij: vettä täynnä. Vene on vettä täynnä.Sämikielâst lii puástud ettâđ: Käärbis lii tievâ čääsi. Táágu peht kalga kevttiđ lokatiiv: Käärbis lii tievâ čääsist. Kerris lii tievâ muottust. Maaŋgâlovvoost: Liteh láá tievâ kuolijn. Tággáár čuáki puáhtá ettâđ kuhebeht-uv: Kárbá tievâ lii čääci. Litij tievâ láá kyeleh.Siämmáánáál lii meiddei sääni loohijn ohtâvuođâst: Käärbis lii loohijn čääsist.

11.3.9. Nievdâđ váátá akkusatiiv

Suomâkielâst iättoo: Minä näin sinusta unta. Mut sämikielâst kalga kevttiđ akkusatiiv: Mun nievdim tuu ige tust.


56

11.4. Ääši puávtáččij ettâđ uánihubbooht-uv – já pyerebeht

11.4.1. Väldiđ kiddâ, juksâđ. < su. ottaa kiinni

Väldiđ kiddâ ij lah siämmâš ko juksâđ. Jis váldá kiddâ, te talle lii toppiimin teikâ joba čonâmin monnii teikâ kiännii.Om: Hanssâ vaaldij kiddâ luovâs pennuu. Piegga kirdálitij pápárijd, mut mun valdim taid kiddâ.

Sun vaazij váhá jotelubbooht, vâi juvsâččij skipáris.

Smietâ taam: Sunná vaazij ovddiipeln. Andi vaaldij suu kiddâ. Maid Andi toovâi? Toppij-uv sun kieđâiguin Suná pirrâ vâi maid? Verdid: Sunná vaazij ovddiipeln. Andi juuvsâi suu.

11.4.2. Kuohtii – kaksi kertaa

Taat ettâmmalli lii puáttâm sämikielân meid: Neljä kertaa šadda älkkest: nelji keerdi. Tot malli lii kaggâd ton-uv suujâst, ko kerdi meerhâš meiddei su. kerros. Jis iätá, et sun navlij kulmâ keerdi luovdijd, te tot meerhâš tom, et siäinán nävlejuvvojii kulmâ lyevdikeerdi. Aaibâs eres äšši lii jis iätá, et sun navlij luovdijd kulmii. Tothân meerhâš tom, et sun ferttij navliđ kulmii taid luovdijd, ovdil ko toh pisoškuottii sajestis. Já toh lyevdihhân iä taarbâš leđe pajaluvâi lyevdikerdin, mut tot puáhtá merhâšiđ veikâ tom, et olmooš keččâlij muáddi lyevdi finniđ cuápcániđ navliimáin, mut illá luhostui. Suomâkielâsthân še puáhtá ovttáin saanijn almottiđ tággáár távjuduv: kahdesti, viidesti, kymmenesti, mut tuot kyevtisáánág vyehi kaksi kertaa oro lemin táválub.

Taat vyehi kulloo meiddei koijâdmist: Montako kertaa? Kuinka monta kertaa? Tot lii sämikielân: Kollii? Jis taam-uv koijâd kuovttijn saanijn: Kalle keerdi? te tot meerhâš oppeet om. pivtâskeerdijd, veikâ tom, et Kalle pivtâskeerdi tust láá pajalist?

Taa láá säänih tággáár távjuduv etâmist: ohtii, kuohtii, kulmii, neljii, vittii, kuttii, čiččii, kahcii uhcii, luhhii, čuottii, maŋgii.

Taat häämi lii meiddei tággáár eđâlduvâst: Ohtii nubbii, mii meerhâš su. tämän tästä, tuon tuostakin.

11.4.3. Pieijâđ kiddâ vâi toppâđ?

Suomâkielâst puáhtá ettâđ: Minä panen oven kiinni. Tot jurgâluvvoo maŋgii návt: Mun piejâm uuvsâ kiddâ. Taam kannat verdidiđ celkkui: Mun toopâm uuvsâ. Aainâs-uv koččomhäämist oro vuohâsub: Toopâ uuvsâ! ko Piejâ uuvsâ kiddâ!


57

Talle ko olmooš piäjá ”čoolmijd kiddâ” te tot moskoot čoolmijd, ij kuittâg toopâ taid. Jis piäjá ”čoolmijd kiddâ”, te tast puátá mielân taggaar juurdâ, et olmooš kieđáin teddil čalmeluomâid čolmij oolâ. Ko ulmust láá čalmeh kiddâ, te sun lii moskočolmij, čalmeh láá moskod.

��.�.�. Kyevtis meerhâš paarâ

Puáhtá ettâđ, et Piäká kyevtis ton sajan, et eđâččij Piäkká já suu kálgu. Taat eđâldâh kiävttoo tuše ulmuin. Pajekielâst lii táválâš ettâmvyehi: Heaikka guovttos Máhtiin. Taat ettâmvyehi oro viggâmin meiddei anarâškielân: Heeihâ kyevtis Mattijn, mii meerhâš siämmáá ko Heikkâ já Matti. Tast sáttá šoddâđ kal taggaar-uv juurdâ, et láá Heikkâ kálguinis já Matti. Mut táválii teevstâsthân kal tietlâs äššiohtâvuođâst čiälgá, et maht tot lii.

��.�.5. Piäkká oolgiš

Oolgiš lii alge-sääni suorriittâs já tot kiävttoo ton ohtâvuođâst, et alge lii kiäinnii fáruluvâi, om. Piäkká oolgiš poođijn ehidist teehin. Ij taarbâš ettâđ, et Piäkká já suu alge poođijn teehin ehidist. teikâ Piäkká poođij olgijnis teehin ehidist.

11.4.6. Adjektiivist rahtum suorriittâs -šiđ

Mun čiäpášâm Ááná. Minä pidän Annaa taitavana. Minun mielestäni Anna on taitava.Kaandah mučâšeh Maarit. Pojat pitävät Maaritia kauniina. Poikien mielestä Maarit on kaunis.Nieidâ kiävhášij Piäká. Tyttö piti Pekkaa köyhänä.

��.�.7. Miinii uáinoo monniilávánin

Miinii čáppáá šiljoost. Jokin näkyy mustana pihalla. Jotakin mustaa on pihalla.Mii tovben viälgáá? Mitä valkoista tuolla näkyy?Alme ruáđđáá. Taivas punertaa.

11.4.8. Vyettiđ

Suomâkielâst iättoo: Minä näin ahman jäljet. Sämikielâst še puáhtá ettâđ: Mun oinim keeđhi luodâid. Tot lii kuittâg tuáŋgis kielâ. Pyereeb lii ettâđ: Mun vuottim keeđhi.


58

11.4.9. Vardeđ

Jis vorrâ kulgâškuát, te ij taarbâš aainâs ettâđ, et häävist kolgá vorrâ teikâ njuuneest puátá vorrâ. < su. Nenästä tulee verta. Puáhtá ettâđ uánihubbooht, et hävvi varda, njune varda. (Iättoo meiddei maaŋgâlovvoost: Njuneh vardeh.)

��.�.�0. Ovtâskâs säänih

Ij taarbâš (aainâs) ettâđ návtruáhásiđSun ruáhásij. Hän alkoi nauraa. Sun aalgij povvâstiđ.

čuoigâliđMun čuoigâlâm. Minä lähden hiihtämään. Mun vuálgám čuoigâđ Minä alan hiihtää. Mun áálgám čuoigâđ.ruotâstiđPeenuv ruotâstij. Koira lähti laukkaamaan. Peenuv vuolgij ruottâđ.arveđ sataa vettä arveđ čääsimyettiđ sataa lunta myettiđ muottuušlettiđ sataa räntää

11.5. Suomâkielâst puátá hyenes ceelhâmalli

11.5.1. Oolâ < su. päälle

Suomâkielâst láá tágáreh ceelhâmaalih: Hän on suuttunut minulle. Hän on suuttunut minun päälleni. Sämikielâst täid västideh celkkuuh: Sun lii suttâm munjin. Sun lii suttâm muu oolâ. Täin oovdeb lii pyereeb, mut vaarâ tuom maajeeb-uv puáhtá tuhhiittiđ.

11.5.2. Ubâ ääigi vâi ohtânmaanoost? < su. koko ajan

Ubâ ääigi kulloo ulmui sárnumist uáli távjá. Tot oro cieggâm sämikielân nuuvt nanosân, et tom puáhtá vaarâ tuhhiittiđ-uv, ko tot ij tuáru kielâtobdo vuástá. Mut puáhtá liijká viärdádâllâđ täid celkkuid:

Sun miälui ubâ ääigi, amas virde tuálvuđ.Sun miälui ohtânmaanoost, amas virde tuálvuđ.

Sun läävee jäävri rasta suvâdijn ubâ ääigi ušteđ.Sun läävee jäävri rasta suvâdijn ubâ paje ušteđ.


59

11.5.3. Taan peeivi vâi onne? < su. tänä päivänä

Vuálgáh-uv tun jo taan peeivi Kárášjuuhân? Täst taan peeivi lii tuáŋgáht já joba puástud ettum. Kalga leđe: Vuálgáh-uv tun jo onne Kárášjuuhân?

11.5.4. Taan peeivi vâi taan ääigi? < su. tänä päivänä

Tänä päivänähân meerhâš siämmáá ko nykyisin. Sämikielâst ij taarbâš ettâđ: Taan peeivi masa jyehi táálust lii tiättur. Kalga leđe: Taan ääigi masa jyehi táálust lii tiättur.

11.5.5. Ereslágán < su. erilainen

Suomâ erilainen ij pyevti ain jurgâliđ ereslágán. Om. puáhtá tutkâđ čuávvoo celkkuu:Kenkäkaupassa oli erilaisia kenkiä. Tothân meerhâš tom, et käävpist lijjii sandaaleh, stevileh, monoh, mokkasineh, njuppâheh jna. Tom puáhtá jurgâliđ veikâba návt:

Kamuvkäävpist lijjii jyehilágán kammuuh.Kamuvkäävpist lijjii maaŋgâlágán kammuuh.Kamuvkäävpist lijjii jieškote-uvlágán kammuuh.

Ereslágán-sääni kiävttoo talle ko verdid maidnii moosnii. Jis iätá ”Kamuvkäävpist lijjii ereslágán kammuuh”, te toos lii vyerdimist tonsullâsâš jotkâ et ”ko osuuskäävpist”.

��.5.6. Omâstemkiäjus

Suomâkielâ omâstemhaamijn kalga – kuittâg normaal kirjekielâst – pieijâđ omâstemkiäččus: Hänen äitinsä. Sämikielâst ij taarbâš ige koolgâgin ”kuohtii omâstiđ”. Hänen äitinsä ij lah suu ennis, mut suu enni. Omâstemhäämi kiävttoo tuše ohtuunis säänist: Mun juuvâm kopâstân. Sun viežâi párnáidis. Jieš-sääni ohtâvuođâst vist kalga mušteđ tom, et omâstem lii jo jieš-säänist fáárust. Kalga ettâđ: Sun viežâi jieijâs párnáid ige jieijâs párnáidis. Jis kuáđá jieš-sääni meddâl, te kal iättoo: Sun viežâi párnáidis.

11.5.7. Puáttiđ tooimân

Suomâkielâ eđâldâh tulla toimeen lii njahâmin anarâškielân-uv. Talle ko kolgâččij ettâđ: Jiem mun piergim toin autoin, te sáttá kulluđ et: Jiem mun puáttâm tooimân toin autoin. Mut tom kulâdijn sáttá uccáá juurdâšmáin finniđ taggaar uáivil, et tot olmooš ij puáttâm pargosajan autoin, mut mahtnii mudoi.


60

��.5.8. Váruvávt vâi várugávt?

Suomâkielâ sänihäämi varovasti vaaikut sämikielâ sáánán nuuvt, et puáhtá toos v-jienâduv já -puustav: váruvávt. Mut tot kote váárut, lii várugâs, já ko ton mield iälust, te rasa várugávt.

11.6. Sánádâh

��.6.�. Taa vâi täst? Tie vâi tiest? Tuo vâi tyest?

Taan kuulmâ sänipaarâst oovdeb lii partikkel, mii almoot pääihi tâi saje, já maajeeb pronomin lokatiivhäämi, mii še almoot pääihi teikâ saje.

Jieškote-uv sänipaarâ västid suomâkielâst ohtâ sääni: tässä, siinä já tuossa. Tondet taggaar ulmust, kote ij lah val oppâm nuuvt ennuv sämikielâ, sáttá leđe vaigâd valjiđ, et kuábbáá kolgâččij kevttiđ. Taa láá muáddi ovdâmeerhâ.

Taa lii ovdâmerkkâ. Tässä on esimerkki.Taa lii käähvi. Tässä on kahvia.Täst lii uccáá sältti. Tässä on (liian) vähän suolaa.Täst ij lah nommâ. Tässä ei ole nimeä.Tie láá riävská luodah. Siinä on riekon jäljet.Kiäst tie käärbis? Kenen vene siinä on?Tiest ij lah novdâ. Siinä ei ole vartta.Tiesthân lii räigi. Siinähän on reikä.

Tuo tot vuájáán lii. Tuossa se ajokas on.Tuo puátá kyessi. Tuossa/tuolla tulee vieras.Tyest lii kuopâ. Tuossa on hometta.Lii-uv tyest mielkki? Onko tuossa maitoa?

Täst, tiest já tyest ko láá lokatiivhäämih, te suomâkielâ pronominijn taid västideh sehe orroom- já ratkumhäämih: tässä, tästä, tällä, tältä; siinä, siitä, sillä, siltä; tuossa, tuosta, tuolla, tuolta.

Täst kannat val huámášiđ, et saanijd tie já tiest ij aaibâs tárkká kuvvii su. siinä, tondiet ko toh säänih čujotteh taggaar tiiŋgân, mii lii ton ulmuu alda, kiäs lii sárnumin. Ovdâmeerhah:

Tiehân tot kiistâ lii. Meerhâš: Siinä sinun lähelläsihän se kinnas on. Tiest ij lah innig käähvi. Meerhâš: Siinä (pannussa, joka on sinulla), ei ole enää kahvia.


6�

Tágáreh čujotteijee pronomineh láá sämikielâst taat (tämä), tuot (tuo) já tot (se). Täi lasseen lii val pronomin tiet, mii čuujoot tom, mii lii kuldâleijee alda. Taggaar ij lah suomâkielâst. Jis tom kolgâččij suomâkielân tárkká ettâđ, te tast šodâččij: Se siinä sinun lähelläsi.

Täst mainâšum pronomineh sojeh tiäđust-uv táválávt puoh sajehaamijn.

Tie-algâsiih säänih láá eenâb-uv já tain še lii siämmááláván pääihi miäruštâllâm: tieđee, tiegân, tiegâs, tiegu/tiego, tietogo/tieđogo, tienuuvt.

��.6.�. Kuál, kogo já kost?

Taah säänih koijâdeh pääihi ađai saje. Taa láá motomeh kevttimohtâvuođah:

Kuál lii muu koppâ? Tast lii taggaar merhâšume, et koppâ ij lah kukkengin, mut táiđá forgâ kavnuđ. Masa siämmáá meerhâš koččâmâš kotemuš koppâ lii muu? Talle láá uáinusist maŋgâ koopâ. Jis koijâd, et kost muu koppâ lii, te tast lii váhá tot juurdâ, et ij lah maggaargin oonâ tast, et kost tot koppâ puávtáččij leđe.

Kogo vist meerhâš ain monnii saje: Kogo tuu táálu lii? Kogo peht taan juuvâ piäsá rasta? Sij iä tiättám kogo kuobžâkuáti lii. Tot veeččir lâi eidu togo, kogo lâi vájáldum-uv.

Meiddei iättoo, et kuál-áá? talle ko miinii lii keččâlemnáál, tutkâmnáál teikâ čielgimnáál: Kuál-áá. Kávnoo-uv tibi taan loovást muu čoovdâ? Kuál-áá. Olá-uv taat päddi tiehun?

��.6.�. Käähvi vâi käähvih?

Sämikielâst láá maaŋgâlovvoost tagareh säänih, moh merhâšeh tom, ko ennuv siämmááláváneh láá oovtâčuákist. Jis tagarijn tiiŋgâin lii koččâmâšâst tuše ohtâ, te ton jotkân piäijoo -čalme. Om.

jáávuh jávvučalmekäähvih kähvičalmesyeinih syeiničalmesuvrâmeh suvrâmčalmeruuvtah ruuvtâčalme.


6�

Taah čuávvooh koččâmâšah láá kuohtuuh rievtisnáál tađe mield kost tot koijâdeijee lii, baarist vâi käävpist.

Baarist: – Mon ennuv käähvi máksá? – 70 c koppâ.

Käävpist: – Mon ennuv käähvih mäksih?– 1,5 e kiilu.

��.6.�. Puoh já puohah

Suomâkielâst lii ”puoh”-jurduu várás tuše ohtâ sääni: kaikki. Anarâškielâst taam čielgim várás láá kyehti sääni: puoh já puohah. Puoh-sääni suápá aššijd, tiŋgáid já elleid: Must láá puoh ruuđah nuuhâm. Taah tävireh čäähih puoh taan kárbás. Finnejih-uv puoh poccuid čuákán? Taah poccuuh láá puoh muu. Jis haalijd nanodiđ tom, et ij mihheen pääsi puoh-merhâšume ulguupel, te iättoo: puohrâkkân. Äijihâš koozâi määli puohrâkkân. Kuumpih purrii saavzâid puohrâkkân.

Puohah-sääni lii mottoomnáál kyevtikiärdâš maaŋgâloho. Puoh almoot jo ohtuunis tom, et lii saahâ maaŋgâ ääšist. Tast lii maaŋgâlovo tubdâldâh-uv: -h. Tuše oovtâlovo häämi kal váilu. Puohah-sääni kiävttoo tuše ulmuin: Puohah kalgeh tääl kárvuđâttâđ! Mun jiem tuubdâgin tii puohâid. Leškii puohháid käähvi! Attribuuttân kal puoh-uv heivee ulmuin sárnudijn. om: Jo-uv puoh kyesih láá vuálgâm? Puoh čälleeh finnejeh päälhi. Tággáár ohtâvuođâst ij lekken vuovâs ettâđ: Puohah kyesih láá vuálgâm. Puohah čälleeh finnejeh päälhi.

��.6.5. Äigisanij häämih

Sämikielâst äigisäänih láá távjá eres häämist ko suomâkielâst. Eenikielâliih kal táválávt mättih taid, mut algâttelleeh ferttejeh motomin uuccâđ haamijd. Vaigâdvuođâ sáttá toohâđ om. tot, ko suomâkielâst päivä-sääni sujâttem lii siämmâš: päivällä já aamupäivällä, mut sämikielâst eresnáál: peiviv já iđedispeeivi. Taa lii suomâ já säämi sanij viärdádâllâm:

vuosi ihe (nom.)vuonna ive (gen.)talvi tälvitalvella tälvivkevättalvi kiđđâtälvikevättalvella kiđđâtäälvi (gen.) ( ij kiđđâtälviv)kevät kiđđâkeväällä kiđđuv


6�

kevätkesä kiđđâkeesi (nom.)kevätkesällä kiđđâkeesi (gen.) (ij kiđđâkeessiv)kesä keesikesällä keessivsyyskesä čohčâkeesi (nom.)syyskesällä čohčâkeesi (gen.) (ij čohčâkeessiv)syksy čohčâsyystalvi čohčâtälvisyystalvella čohčâtäälvi (gen.) (ij čohčâtälviv)

yö ijjâyöllä ihoaamuyö iđedisijjâ (nom.)aamuyöllä iđedisiijâ (gen.) (ij iđedisiho)aamu iiđeedaamulla iđedistaamupäivä iđedispeiviaamupäivällä iđedispeeivi (gen.) (ij iđedispeiviv)päivä peivipäivällä peiviviltapäivä ehidispeiviiltapäivällä ehidispeeivi (gen.) (ij ehidispeiviv) ilta eehidillalla ehidistiltayö ehidisijjâiltayöllä ehidisiijâ (gen.) (ij ehidisiho)

11.6.6. Kukken – olgoláá

Suomâkielâst lii sänipaarâ kaukana – kauempana, mut sämikielâst siämmáá västid kukken – olgoláá. Ij lah vuovâs ettâđ kukkeláá.

��.6.7. -kâs

Lahtospartikkel -kâs kiävttoo koijâdeijee celkkust já koijâdeijee mii- já kii-pronominij ohtâvuođâst, om. Tun-uvkâs tääl jo poottih? Kuáskâs tun vuálgáh? Miikâs taan seehâst nuuvt tiäddá? Miikâs tun lah ulmuid? Kiikâs tuo puátá?

Mii- já kii-pronomineh iä kuittâg ain koijâd. Toh kiävttojeh meiddei koijâdmettum celkkust: Mun jiem tieđe, et mii toos lii suijân. Mun kal tiäđám et kii taam lii ráhtâm. Tággáár celkkui lahtospartikkâl -kâs ij heivii.


6�

Ij lah vuovâs ettâđ Pyereeb

Mun jiem tieđe, et miikâs toos lii suijân. Mun jiem tieđe, et mii toos lii suijân.Ij eečigin tiättâm, et kiikâs taam lii ráhtâm? Ij eečigin tiättâm, et kii taam lii ráhtâm.

Lahtospartikkel -kâs ij koolgâ siävuttiđ -gis/-kis -partikkeláid

��.6.8. -gis/-kis

Taat lahtospartikkel kiävttoo tágárijn celkkuin:Vistig luuvâi Issá já te mungis luuhim. Tastmaŋa lâi Ááná vuárugis luuhâđ. Maid tungis ááiguh uástiđ?

Täin celkkuin -gis/-kis almoot monniiláván vuáru. Ko kiinii vistig parga maidnii, te lii tastoo kiännii iärrás vuárugis porgâđ (tom siämmáá). Tot västid suomâkielâ saanijd vuorostaan, puolestaan.

11.7. Anarâškielâ säänist lii vijđásub merhâšume ko suomâkielâ säänist

11.7.1. Čuoppâđ

Čuoppâđ lii suomâkielân leikata. Sämikielâst taat sääni kovvee eenâb:

Čuoppâđ vuoptâid. Leikata tukka.Čuoppâđ muorâid. Kaataa puita.Čuoppâđ suoinijd. Niittää. Leikata heinää.Čuoppâđ kamuvsuoinijd. Leikata kenkäheinää.

��.7.�. Jo lasseet sääni pehtilvuođâ

Jo-sääni kiävttoo táválávt om. návt: Jáá, tijme lii jo vittâ. Enni poođij jo.

Jo-sääni lasseet meiddei sääni pehtilvuođâ adjektiiv já tast rahtum adveerbâ ovddiibeln. Verdid pehtilvuođâ lasanem täin celkkuin, main lii saahâ siämmááláván laavhâst:

– Tuot lavkkâ lii tiivrâs, ko tot máksá 170 eurod.– Tot lii jo tiivrâs, ko tot máksá �00 eurod.– Tuot lavkkâ lii uáli tiivrâs, ko tot máksá 220 eurod.– Tuot lavkkâ lii uáli jo tiivrâs, ko tot máksá �00 eurod.


65

Lavhâi tivrâsvuođâ almootmist lii tiätu taksonomia, mast kalga kevttiđ jo-sääni rievtisnáál. Jis taan laavhâ koskâmiärálâš hadde lii veikâ 150 eurod, te ličij puástud ettâđ: Tuot lavkkâ lii uáli jo tiivrâs, ko tot máksá �80 eurod. Jis kiävttá jo-sääni laavhâst, mii tuše váhá tivrâsub koskâmiäráliist, te noheh pehtilvuođâ säänih koskân, ferttee väldiđ anon val saanijd om. hirmâd já merettes, veikâ tuotâvuođâst 400 euro lavkkâ ij liččiigin merettes tiivrâs.

11.8. Ceelhâopâliih ääših

��.8.�. Te-partikkel uálgicelkkuu aalgâst

Suomâkielâst - kuittâg taan ääigi - ij taarbâš uálgicelkkuu aalgân pieijâđ taam västideijee niin-partikkel, mut uážžu juátkiđ nuhtán jieš celkkuin: Kun ruoka oli valmista, lapset menivät syömään. Suomâkielâ malli lii tiettuuškuáttâm sämikielâst-uv: Ko purrâmâš lâi vaalmâš, párnááh monnii purrâđ. Sämikielâst ličij kuittâg vuovâs pieijâđ uálgicelkkuu aalgân partikkel te: Ko purrâmâš lâi vaalmâš, te párnááh monnii purâdiđ.

��.8.�. Et-partikkel uálgicelkkuu aalgâst

Suomâkielâst että-partikkel uážžu kyeđđiđ meddâl uálgicelkkuu aalgâst: Hän ei tiennyt, oliko paketti jo postissa. Sämikielâst tom kal ferttee kevttiđ: Sun ij tiättâm, et lâi-uv pakkeet jo poostâst. Orjâlâškielâ še láppá et- (ahte-) partikkel: Mun gádden, sávdni lea jo liekkas. Nuuvt ij heivii anarâškielâst, mut kalga ettâđ: Mun jurdim, et sävni lii jo liegâs.

11.8.3. Pronomin váilum: Lam < su. olen

Suomâkielâst ij taarbâš aainâs kevttiđ persovnpronomin, tondet ko veerbâ persovnkiäjus almoot, kii lii pargee. Lii táválâš algâttiđ celkkuu verbáin: Menen kauppaan. Tulit ajoissa. Lähdemme kohta. Sämikielâst še verbâ almoot pargee: Moonnim káávpán. Poottih ääigild. Vyelgip forgâ.

Liijká ceelhâ oro taarbâšmin täävjib pronomin ko suomâkielâst, aainâs-uv leđe-verbâcelkkust.

Smakkiistâlba täid celkkuid:

Lam vaibâm. Mun lam vaibâm.Lii jo pääihist. Sun lii jo pääihist.Leppee maŋanum. Tuoi leppee maŋanum.Lah muččâd. Tun lah muččâd.


66

Taan majemuu ovdâmeerhâst ”Lah muččâd.” lii val váhá läittee juurdâ. Nuuvt eđâdijn lii fastaašmin nube.

Tágáreh pronominttes celkkuuh táttuh šoddâđ suomâkiel teevstâ jurgâldijn.

��.8.�. Aktio lokatiiv

Passiivhäämist ij pyevti/koolgâ rähtiđ aktio lokatiiv: Kavnuđ > kavnum > kavnuumist. om: Suu nommâ lii kavnuumist taan listoost. Kalga leđe: kavnâm > kavnâmist, om. Suu nommâ lii kavnâmist taan listoost. Filmâ lii uáinimist interneetist-uv.

��.8.5. Kyevtikiärdâš passiivhäämi

Taggaar sáttá šoddâđ vahâgist verbâi suorritmist, om. ”paččuuttâttâđ”, kolgâččij leđe paččuđ teikâ päjittâttâđ. Jis verdid veikâ saanijd huškođ, huškuđ já huškottâttâđ, te huškođ lii aktiivhäämist, mast puáhtá rähtiđ passiivhäämi huškottâttâđ. Mut huškuđ-häämist ij koolgâ rähtiđ suorriittâs: ”huškuuttâttâđ”. Verdid meiddei käskiđ, käskittâttâđ, kaskuđ, mut ij ”kaskuuttâttâđ”.

��.8.6. Partisiip perfekt já aktio

Partisiip perfekt lii om tággáár: Mun lam ráhtâm kááhu. Eeči lii vuáijâm luodâ. Issá lii njuárustâm poccuu. Tasthân láá kyehti veerbâ, já ovdemuš lii leđe-verbâ.

Aktiohäämi vist lii tággáár: vyeijim, rähtim, čuoi'gâm, njuárustem. Tot lii veerbâst šoddâm substantiiv já tom meiddei puáhtá sujâttiđ sajehaamijn: rähtimeh, rähtimân, rähtimttáá, rähtimáin jna.

Taat tiätu annoo talle, ko lii áigumin čielgiđ om. tom, et kiän toohâm ääšist lii saahâ: Taat lii muu rähtim (ij ráhtâm) kákku. Vala-uv eeji vyeijim (ij vuáijâm) luoddâ tiättoo? Taa-uvkâs lii tot Isá njuárustem (ij njuárustâm) puásui? Motomijn verbâmadduin kal sehe partisiip- já aktiohäämih láá siämmáámuđušiih: Kii täid kammuid lii kuárrum? Taah láá eeni kuárrum kammuuh. Taan ráhtus nommâ lii aageentpartisiip.

11.9. Anarâškielâ sääni lii siävuttum nube anarâškielâ sáánán

��.9.�. Párnái puddo vâi puddâ.

Radiost sáttá kulluđ uánihis ohjelm párnái várás. Lii-uv tot párnái puddo vâi párnái puddâ?


67

Puddo lii tiäddu, om. päddikiäčán čoonnum keđgi. Tot tuálá om. joddee sajestis.

Puddâ lii ääigi kovvejeijee sääni: Arve piištij tuše uánihis puudâ. Mun viežâm mielhi ton puudâ, ko tun vuošah käähvi. Nuuvtpa tuot párnái ohjelm lii: ”Párnái puddâ.”

��.9.�. Meiddei (meid) já še

Meiddei já še láá kal synonyymeh, mut tain lii jieijâs saje, kogo taid kiävttá. Meiddei puáhtá algâttiđ celkkuu, mut še ij.Ovdâmeerhah:

Rievtisnáál Puástud

Kissá še puátá.Kissá meiddei puátá.Kissá meid puátá.Meiddei kissá puátá Še kissá puátá.

Siämmáá ääši puáhtá kuvviđ meiddei lahtospartikkel –uv:Kissá-uv puátá.

��.9.�. Ciäggud, ceggust já ciäggusist

Ciäggud lii adverbâ, mii kovvee monnii tiiŋgâ tile, om. Saveheh láá ciäggud muottust. Kiintâl lii ciäggud peevdi alne. Taan nálásiih säänih láá eenâb-uv: kommood, káávvud, ponnjood, lápčud, láskud, jorgod jna. Tain lii puohâin loopâst d. Talle ko taah säänih šaddeh attribuuttân monnii sáánán, te šaddeh häämih ciägu, komo, kávu, ponjo, lápču, lásku, jorgo. Ciäggud-häämi paaldâst kiävttoo meiddei häämi ceggust: Ij kuárus sekkâ ceggust cuápcu. Ceggust lii taggaar häämi, tego tot ličij sujâttum säänist *ciägui, mut taggaarhân ij tääiđi leđe.

Häämi ciäggusist oroččij lemin taan kyevti häämi, ciäggud já ceggust ovtâstume. Tot oro lemin sujâttâs adjektiivâst ciägus, mii kiävttoo om. celkkust: Vieltti lii ciägus. Ciäggusist-häämi ij vaarâ kannat kevttiđ tile kuvviimân, ko jo lii ovddiist šiev sääni ciäggud.

11.9.4. Stuárruđ vâi stuárániđ

Jis miinii šadda stuárráábin, te tot stuáru, ij stuárrán. Epivuovâs häämi stuárániđ lii finnim maali vaarâ siämmáánáál čyeijee veerbâin puárániđ, kiäppániđ jna. Itkos sänikirjeest lii meiddei siämmáá merhâšeijee verbâ stuárásmiđ, mon láá tubdâm kulmâ-uv kielâsárnoo. Lâš-uv tot finnim maali vist veerbâst puárásmiđ? Siämmâš äšši kuáská meiddei sáánán uccođ, ij uccániđ.


68

��.9.5. Vuossâmuš vâi ovdemuš

Vuossâmus-sääni saajeest teikâ paaldâst kiävttoo motomin sääni ovdemuš: Juovlâmáánu ovdemuš peivi. Puávtáččijhân tom vaarâ nuuvt-uv jurdâččiđ, et tot peivi puátá juovlâmáánust ovdemužžân. Tom sääni kiävttá kuittâg Jormo Hendrih (A. V. Koskimies čuágáldâh): ”Ovdemuu peeivi čohč-mánudist.” Mut taan ääigi kal kiävttoo eenâb vuossâmuš: Taat lii vuossâmuš muu rähtim käärbis. Tääl lii juovlâmáánu vuossâmuš peivi.

Ovdemuš-sääni kiävttoo taggaar ohtâvuođâst, ko lii veikâba ergiráiđu, te tot ergi, kote lii njunošist, lii ovdemuš. Teikâ puáhtá čuoigâmkišto maŋa koijâdiđ: Kii lâi ovdemuš?

11.9.6. Varriđ vâi väridiđ

Jis iätá, et servi lii varrim lostâtooimân ruuđâid, te puátá mielân taggaar juurdâ, et ruuđah láá nuuvt ennuv, et ferttee penttâ varriđ. Taas sáttá leđe suijân tot, ko varriđ lii jienâduvâidis peeleest alda su. varata-sääni. Mut varriđhân meerhâš tom, et olmooš molso aassâmsaajees já mana uđđâ sajan ohtân tävirijdiskuin. Varriđ-sääni sáttá leđe vist vájáldum sárnost, já te ton saajeest sun sátta-uv kevttiđ sääni mutteđ < su. muuttaa.

Rievtisnáál ličij návt: Servi lii väridâm lostâtooimân ruuđâid.

11.10. Motomij proniminij vookaalmulsâšuddâm

Jis ij lah hárjánâm kuullâđ já eenâb kevttiđ pronominijd, te toi suujâtmist ij sääti ain kavnâđ rievtis vookaal. Meddiđ sáttá o já a valjiimist. Om. mii-pronomin sujâttem sáttá siävuttiđ kii-pronomin suuijâm: kii sojá kost, mutâ mii sojá mast.

rievtis häämi puástu häämi

��.�0.�. Tot

ol. lok. tast tostml. akk. taid toid (toid lii ml. illatiivhäämi)ml. lok. tain toin (toin lii ol. komitatiivhäämi)

��.�0.�. Tuot

ol. lok. tyest tuost ml. akk. tyeid tuoid (tuoid lii ml. illatiivhäämi)ml. lok. tyein tuoin (tuoin lii ol. komitatiivhäämi)


69

��.�0.�. Mii

ol. lok. mast mostml. lok. main moin (moin lii ol. komitatiivhäämi)

11.11. Orjâlâškielâ vaikuttâsah

��.��.�. Passiivhäämih

Orjâlâškielâst passiivhäämist lii ohtâ passiivkiäjus –uvvat, mii puátá motomin huámmášhánnáá meiddei anarâškielân:

ok. lihkostuvvat - ak. luhostuvvâđ, kalga leđe: luhostuđ

Taam taha vaigâdin tot-uv, ko motomijn sujâttemhaamijn (-vo-maddust) anaraškielâst-uv lii passiiv tobdon -vvo-, om. sun meriduvvoo, sij meriduvvojeh, mun meriduvvojim, tun meriduvvojih jna.

Taat siämmáásullâsâš verbâ luhostuđ sojá kuittâg eresnáál toin, ko tot kulá eresláván sänimaadâjuávkun: sun luhostuvá, sij luhostuveh, mun luhostuvvim, tun luhostuvvih.

��.��.�. Omâstemhäämih

Orjâlâškielâst omâstemhäämih láá váhá eresláváneh ko anarâškielâst. Ko orjâlâškielâst láá omâstemhäämih jyehi lovvoost: oovtâ- kyevti- já maaŋgâlovvoost, te anarâškielâst omâstemhäämih láá siämmááh jieškote-uv lovo várás: iä lah sierâ oovtâloho, kyevtiloho já maaŋgâloho. Láá tuše kulmâ persovnhäämi, jieškote-uv persovn (1: mun, muoi, mij; 2: tun, tuoi, tij; 3: sun, suoi sij) várás lii jieijâs häämi.

Taan suujâst motomin anarâškielâ sárnoo sáttá väldiđ pajekielâst maali omâstemhaamijn. Ohtii ko mottoom puásuialmai kuulâi, et kogonii lijjii oinum poccuuh, te eeđâi: ”Toh toh kal láá mii jieijânmeh poccuuh.” Rievtis häämi lii jieččân. Eidu maaŋgâlovo kiäčuseh sättih-uv luoikkâsiđ anarâškielân.

11.11.3. Vuojedettiin ij lah vyejeđeddijn

Orjâlâškielâ �. gerundi häämi njuškee älkkest meiddei anarâškielân. Ko iätá orjâlâškielân, et mun dárvánin vuojedettiin obbasii, te tot motomin šadda anarâškielân, et mun tarvanim vyejeđeddijn ubbâsân. Rievtis häämihân ličij vyejedijn. Oro tego vyejedijn ij liččii ”tuárvi gerundilâš”, mut ferttee návt nanodiđ tom.


70

11.11.4. -hallat ij lah ain -tâllâđ

Orjâlâškielâ suorriittâskiäjus -hallat lii meiddei anarâškielâst, -tâllâđ.

ok. nákkáhallat – ak. nágáttâllâđok. ságastallat – ak. savâstâllâđ

Taat kiäjus taha orjâlâškielâst meiddei passiivhäämi pargo: Anarâškielâst toos lii kuittâg eres suorriittâs, -tâttâđ .

ok. Mun gáskkahallen beatnagii. – ak. Mun käskittittim pennui.ok. Jussá gávnnahalai suoládeames. – ak. Jussá kavnâttâđâi suáláádmist.

11.11.5. Kavnuđ

Táválávt kávnoo tot, maid olmooš ocá ađai mii lii lamaš lappâsist. Anarâškielâst še motomin tiettust tot ettâmvyehi, et taat miärádâs kávnoo lahâkirjeest talle ko uáivilduvvoo, et taat miäradâs lii lahâkirjeest. Taat vyehi lii tárukielâst det finns, já tot lii puáttâm orjâlâškielân häämist dat gávdno talle ko juurdân lii čielgiđ, et miinii lii kostnii.

��.��.6. -ld -loppâsiih säänih

Sämikielâst láá maŋgâ -ld-loppâsii sääni, moid pajekielâ sáttá vaikuttiđ nuuvt, et sääni loopâst láppoo d. Om. čuumâld muttoo háámán čuumâl < ok. čomal.

Taa láá motomeh tagareh säänih:

Anarâškielâ orjâlâškielâ

maajeeld maŋiloovdeld ovddalpaajeeld bajilčuumâld čomalkaavreld gavrrilkooveeld gobilääigild áiggilkuuloold gulul


7�

11.11.7. Dorvvastit ij lah turvâstiđ.

Taat sääni kiävttoo orjâlâškielâst táválávt merhâšuumeest su. turvata. Anarâškielâst še lii turvâstiđ, mut tot meerhâš su. turvautua. Om. Ko kuobžâ rohhááttij, te peenuv turvâstij ulmui. Turvata vaastân heivee táválâš suorriittâs turviđ. Om. Kobđommááccuh torvee časij alne jottee. Meiddei lii rahtum uđđâ sääni torvodiđ, mii lii suorriittâs säänist torvo. Om. Kielâlaahâ torvod anarâšâi kielâvuoigâdvuođâid.

11.11.8. Gáibidit – käibidiđ

Orj. gáibidit meerhâš su. vaatia. Ton hámásâš sääni kuittâg viestârpele anarâškielâst lii käibidiđ, mii meerhâš siämmáá. Käibidiđ meerhâš meiddei kaivata. Su. vaatia vaastâ oro lemin tävjibeht väättiđ.

11.11.9. Čuollat – čuollâđ

Orjâlâškielâst čuollat meerhâš muorâi njeidim meeccist, muorâi čuoppâm. Anarâškielâst ij kannat kevttiđ ton hámásii sääni čuollâđ, tondet, ko tot meerhâš pyerebeht muorâpiälhui, kubelij luáddum čieskâsin. Taas heivee sääni čuoppâđ

11.11.10. Roggat – ruggâđ

Ok. roggat kiävttoo merhâšuumeest kuáivuđ, om kuáivuđ kole teikâ maalmâ eennâm siste. Ruggâđ meerhâš tom, et uážžud maidnii monnii poskis saajeest. Čalmeest puáhtá ruggâđ riivâ, luumâst puáhtá ruggâđ čovduu, seiniluámist puáhtá ruggâđ siähtálijd jna. Ok. málbmaroggan lii ak. malmâkuáivum.

11.11.11. Suhtadit ij lah sutâdiđ

Ok. suhtadit meerhâs siämmáá ko ak. suttâdâllâđ. Tot sääni kiävttoo távjá kuvviđ kyevti ulmuu koskâvuođâ talle, ko suoi lává suttâm kuáimásis. Ok: Ánde ja Niillas leaba suhtadan. Anarâškielâst taan ohtâvuođâst kiävttoo sääni suttâdâllâđ. Andi já Niijlâs lává suttâdâllâm. Anarâškielâst lii kal sääni sutâdiđ, mut tot meerhâs tom, ko kiinii lii suttâm ohtânmaanoost já tuálá vaje, om. Hannu suuttâd toin, ko ij peesâ innig kiđđuv lodástiđ. Párnááh sutâdeh, ko ferttejeh uáđđáđ koskân fiilmâ.


7�

11.11.12. Feaila, feailla > Feeilâg; k.l. feilâ

Feeilâg-häämi sáttá šoddâđ tast, et aainâs-uv ok. säänist feaillat (maaŋgâloho) nube staavvâl a kulloo kukken: ”feaillaat”, mii vist sáttá pieijâđ jurdâččiđ, et ton säänist lii -g-maadâ siämmáánáál, ko om. máttá, ml. máddagat, eđâdijn kulloo Ucjuv kielâst: ”madda-at”, já tast te šadda anarâškielân feeilâgeh.

11.11.13. Lagaš – aldaš

Ok. lagaš-sääni loppâ-š táttu motomin luoikkâsiđ anarâškielân-uv: aldaš. Lagaš-adjektiiv kiävttoo attribuuttân monnii sáánán, om. lagaš fuolki. Anarâškielâst tom västid alda hyelkki. Tast sääni alda ij lekken adjektiiv, mut adverb.

11.11.14. Suhkalit ij lah suhâliđ

Orjâlâškielâ suhkalit meerhâš ovdemustáá siämmáá, ko ak. suládiđ, su. lähteä soutamaan. Anarâškielâ suuhâđ-veerbâ suorriittâs suhâliđ, kal sulâstit ok. sääni suhkalit, mut tot meerhâš kuittâg tom, et olmooš suhá ucánjáhháá já jotelávt. Suládiđ vist meerhâš tom, et ko olmooš njuškee kárbás já álgá suuhâđ, te tot suuhâm puáhtá jotkuđ veikâ mon kuhe.

11.11.15. Lihkku – lukko

Anarâškielân itá motomin sääni likko, ko kolgâččij leđe lukko. Suijân toos lii tiäđust-uv tot, ko olmooš lii hárjánâm ennuv kuullâđ já sárnuđ orjâlâškielâ, te sänimalli sirdoo nuhtán anarâškielân. Likko lii likkođ-veerbâ �. persovn sujâttemhäämi: Sun likko, ko jyelgi lii raše.

11.11.16. Ollu – ennuv

Orjâlâškielâ ollu sáttá kulluđ motomin anarâškielâst häämist olluu, veikkâ uáivilduvvoo ennuv.

��.��.�7. Vašši ij lah vaše

Vašši lii ak. vaje, já ok. vašuhit lii ak. vajediđ. Sääni vaše lii kal anarâškielâst, mut tot meerhâš taggaar saje, kogo nuorâ piässááh šaddeh sahâdávt. Taggaar šadda meccipyellim teikâ meccikalvem maŋa.


7�

��.��.�8. Bures boahtin ij lah pyereest puáttim

Bures boahtin lii njuálgu luoihâs tárukielâst, velkommen. Pyereest puáttim merhâšumehân lii váhá epičielgâs. Vuohâsub lii pyeri puáttim siämmáá maali mield ko pyeri iiđeed, pyeri peivi, pyeri purrâmlusto. Tom kannat kevtiškyettiđ, ovdil ko pyereestpuáttim ciäggá kielân meendu čuuvtij.

11.11.19. Pođoi säänih

Motomeh pođoi säänih ráhtojeh anarâškielân puástud teikâ epivuohâsávt orjâlâškielâ mield:

orjâlâškielâ ij vuovâs/puástud vuohâsub/ rievtisnáálbearaš peerâš peerâboazu puázu puásuidanin tanen taneeana eenâ eennâmfáktet fahtiđ vahtiđgilvu kilvo kištoheahti heeti eetiheaitit heittiđ joskâđluvvadit luvâdiđ käsittiđmahkáš makaš makamanin manen manemeasta mestâ masaolus ennust ennuvránddet randik muorâluáddumsajesáhttit sättiđ pyehtiđveaháš váháš váháválga valgâ vaaljâvuosttas vuostâs vuossâmuš-taga/-haga -too -táá

11.12. Nuorttâkielâ vaikuttâsah:

Ij aaibâs vuovâs vuohâsubbooškiirâs huáppunaittlâttâđ naaijâđpevviruššâđ mälistiđraaijâđ rähtiđrevni robdâtoohâđ niävzuđväžžil váádduh


7�

11.13. Anarâškielâ vaikuttâsah suomâkielân

Sämi- já suomâkielâ vaikutteh kuáimásis maaŋgânáál. Jis suomâkielâ páiná sämikielâ, te sämikielâst še puátih ääših suomâkielân. Aainâs-uv puárásub puolvâ ulmuuh väldih suomâkielâ sárnudijn sänihaamijd teikâ ceelhâopâlijd aašijd anarâškielâst. Puásuituálun já luándun kyeskee säänih láá-uv uáli ennuv puáttâm suomâkielân sämikielâin. Taa motomeh ovdâmeerhah.

suomâkielâ sämikielâ

eennâmsäänihmorasto moorâstruto rotokuolpuna kuolbâleväjänkkä lyeiveejeggitieva tiävápola puállikonelo kuánnil

puásuisäänihkermikkä čiermihvuongeli vuonjâlvuorso vyeveers kunteus kodoshärkä ergitaamoa taammâđventää veddiđsuivakko čuoivâgmutsikki muuzzignulppo nolppotainakko staainâhvuotturaippa vuotreippolukka puáloohkiekerö čievârsalmas čoolmâs

eres säänihnärpiä njarbâdvuottaa vyettiđkuorata kuorrâđtontta tuánttápyytämälailla pivdemnáálkeino kiäinukorraantua kuárániđsuittaa suitteđvaanasti väänist


75

iskettää iskâđrantaviemäri riddoviemmârisonsekanen stuorrâsiähásiila silesaura sävrinauta nävdimuuttosukat moolsâsuháh

ceelhâmaalihPääsemme lähtiä. Peessâp vyelgiđ.Kyllä se syöttää. Kal tot puurât.Tervemenoa. Moonâ tiervân.Se on jo ruma! Tot lii jo faste!Piät syyvä. Koolgah purrâđ.


76

12. Uđđâ säänih

Kielâ kalga pissoođ ovdáneme fáárust. Tondet annojeh uđđâ säänih puoh eellimsuorgijn, nuuvt kemiast ko valastâlmist. Sanij rähtimist lii pyeri kevttiđ loogilâš já ohtâsávt sooppum vyevi, vâi šaddeh vuovâs já kielâ miäldásiih säänih.

Sanij rähtimist láá čuávvooh maalih:

1. Suorriittem, mast säänist ráhtoo nubbe sääni, om. pikkâ – pikkâdiđ. Uđđâ sääni korjaamo finnee suorritmáin tivvoođ-säänist: tivottâh. Käytävä vist puávtáččij rähtiđ suorritmáin säänist väzziđ – vázáttâh, siämmáá maali mield ko jotteeđ-veerbâst šadda jođáttâh.2. Ruávis loovnah: puhelin, tutka, trumpet, jäätelö3. Jurgâlusloovnah: jakoavain > juáhučoovdâ, matkalaukku > mätkilavkkâ4. Merhâšume vijđedem: ase > tienpinta = maađij ase

Uđđâ säänih láá táásâš rahtum jo suulân 9000. Toh almostuveh sierânâs kirjen.


77

��. Sanij sujâttem

13.1. Nominij sujâttem

Motomeh sujâttemovdâmeerhah.

â-madduuh

oovtâloho maaŋgâloho

nominatiiv tullâ tuulahgenetiiv tuulâ tulâiakkusatiiv tuulâ tuulâidillatiiv tuulân tuuláidlokatiiv tuulâst tuulâinkomitatiiv tuuláin tulâiguinabessiiv tulâttáá tulâittááessiiv tullânpartitiiv tullâd

nominatiiv kietâ kieđahgenetiiv kieđâ kieđâi akkusatiiv kieđâ kieđâid illatiiv kietân kieđáid lokatiiv kieđâst kieđâin komitatiiv kieđáin kieđâiguin abessiiv kieđâttáá kieđâittáá essiiv kiettânpartitiiv kiettâd

e-madduuh

nominatiiv lakke laheh genetiiv lahe lohij akkusatiiv lahe loohijd illatiiv laakan lohhijd lokatiiv lahheest loohijn komitatiiv lohhijn lohijguin abessiiv lahettáá lohijttáá essiiv lakkenpartitiiv lakked


78


nominatiiv njune njuneh genetiiv njune njunij akkusatiiv njune njuunijd illatiiv njunán njuunijd lokatiiv njuuneest njuunijnkomitatiiv njuunijn njunijguin abessiiv njunettáá njunijttáá essiiv njunneenpartitiiv njunneed

i~á-madduuh

nominatiiv kyeli kyeleh genetiiv kyele kuolij akkusatiiv kyele kuolijd illatiiv kuálán kuolijd lokatiiv kyeleest kuolijn komitatiiv kuolijn kuolijguin abessiiv kyelettáá kuolijttáá essiiv kyellinpartitiiv kyellid

nominatiiv ergi eergih genetiiv eergi ergij akkusatiiv eergi eergijd illatiiv iärgán ergijd lokatiiv eergist eergijn komitatiiv ergijn ergjiguin abessiiv ergittáá ergijttáá essiiv erginpartitiiv ergid

o-madduuh

nominatiiv okko ohoh genetiiv oho ohoi akkusatiiv oho oohoid illatiiv ookon ohhoid lokatiiv ohhoost oohoinkomitatiiv ohhoin ohoiguin abessiiv ohottáá ohoittáá essiiv okkonpartitiiv okkod


79

nominatiiv loho lovoh genetiiv lovo lovoi akkusatiiv lovo lovvoid illatiiv lohon lovvoid lokatiiv lovvoost lovvoin komitatiiv lovvoin lovoiguin abessiiv lovottáá lovoittááá essiiv lohhoonpartitiiv lohhood

u/o-madduuh

nominatiiv piälkku piälhuhgenetiiv piälhu piälhui akkusatiiv piälhu piälhuidillatiiv piälkun piälhoid lokatiiv piälhust piälhuin komitatiiv piälhoin piälhuiguin abessiiv piälhuttáá piälhuittáá essiiv piälkkun partitiiv piälkkud

nominatiiv pááru pááruh genetiiv pááru párui akkusatiiv pááru pááruid illatiiv páárun páároid lokatiiv páárust pááruin komitatiiv páároin páruiguin abessiiv páruttáá páruittáá essiiv páárrunpartitiiv páárrud

i-madduuh

nominatiiv kumppi kuumpih genetiiv kuumpi kumpij akkusatiiv kuumpi kuumpijd illatiiv kuumpin kumppijd lokatiiv kuumpist kuumpijn komitatiiv kumppijn kumpijguin abessiiv kumpittáá kumpijttáá essiiv kumppinpartitiiv kumppid


80


a-madduuh

nominatiiv njamma njamah genetiiv njama njamaiakkusatiiv njama njammaid illatiiv njaaman njammaid lokatiiv njammaast njammain komitatiiv njammain njamaiguin abessiiv njamattáá njamaittáá essiiv njammanpartitiiv njammad

Kuulmâ- já viiđâstavvâlsiih madduuh

nominatiiv kappeer kapereh genetiiv kappeer kaperij akkusatiiv kappeer kaperijd illatiiv kaperân kaperáid lokatiiv kaperist kaperijn komitatiiv kaperáin kaperijguin abessiiv kappeerttáá kaperijttááessiiv kaperinpartitiiv kaperid

nominatiiv korrâsumos korrâsumoseh genetiiv korrâsummoos korrâsumosij akkusatiiv korrâsummoos korrâsumosijdillatiiv korrâsumosân korrâsumosáid lokatiiv korrâsumosist korrâsumosijn komitatiiv korrâsumosáin korrâsumosijguinabessiiv korrâsummoosttáá korrâsumosijttááessiiv korrâsumosinpartitiiv korrâsumosid

Kiäsásâm madduuh

nominatiiv čoovdâ čovduuh genetiiv čovduu čovdui akkusatiiv čovduu čovduid illatiiv čovdui čovduid lokatiiv čovdust čovduin komitatiiv čovduin čovduiguin abessiiv čovduuttáá čovduittáá


8�

essiiv čoovdân~čovdunpartitiiv čoovdâd~čovdud

nominatiiv olmooš ulmuuh genetiiv ulmuu ulmui akkusatiiv ulmuu ulmuid illatiiv ulmui ulmuid lokatiiv ulmust ulmuin komitatiiv ulmuin ulmuiguin abessiiv ulmuuttáá ulmuittáá essiiv olmožinpartitiiv olmožid

Neeljistaavvâlsiih madduuh

nominatiiv jodádâh jođáduvah genetiiv jođáduv jođáduvâi akkusatiiv jođáduv jođáduvâid illatiiv jođádâhân jođáduvváid lokatiiv jođáduvâst jođáduvâin komitatiiv jođáduvváin jođáduvâiguin abessiiv jođáduvttáá jođáduvâittáá essiiv jođádâhhânpartitiiv jođádâhhâd

PronominehPersovnpronomineh

oovtâloho kyevtiloho maaŋgâlohonominatiiv mun muoi mijgenetiiv muu munnuu miiakkusatiiv muu munnuu miiillatiiv munjin munnui mijjânlokatiiv must munnust mistkomitatiiv muin munnuin miiguinabessiiv muuttáá munnuuttáá miittááessiiv munen munnun minenpartitiiv muđe

Denonstratiivpronomineh

oovtâloho maaŋgâlohonominatiiv tot toh genetiiv ton toi


8�


akkusatiiv tom taid illatiiv toos toid lokatiiv tast tain komitatiiv toin toiguin abessiiv tonttáá toittáá essiiv tanenpartitiiv tađe

Interrogatiivpronomineh

nominatiiv kii kiähgenetiiv kiän kiäi akkusatiiv kiäm kiäid illatiiv kiäs kiäid lokatiiv kiäst kiäin komitatiiv kiäin kiäiguin abessiiv kiänttáá kiäittáá essiiv kenenpartitiiv keđe

nominatiiv mii moh genetiiv mon moi akkusatiiv mon~maid maidillatiiv moos moid lokatiiv mast main komitatiiv moin moiguin abessiiv monttáá moittáá essiiv manenpartitiiv mađe

Indefiniitpronomineh

nominatiiv mihheen makken genetiiv monnân moigin akkusatiiv maiden maiden illatiiv moossân moidgin lokatiiv masten mainnen komitatiiv moinnân moiginguin abessiiv monnânttáá moiginttáá essiiv manenginpartitiiv mađegin


8�

13.2. Verbâi sujâttem

Motomeh ovdâmeerhah.

Parâstaavvâlsiih madduuh

oovtâloho kyevtiloho maaŋgâloho

IndikatiivPreesens �. vuolâm vyelleen vuollâp 2. vuolah vuolâvettee vuolâvetteđ �. vuálá vuollâv vyelih

Imperfekt �. vuollim vuoláim vuolâim �. vuollih vuoláid vuolâid �. vuolâi vuoláin vuollii

Konditionaal 1. vuolâččim vuolâččáim vuolâččijm 2. vuolâččih vuolâččáid vuolâččijd 3. vuolâččij vuolâččáin vuolâččii

Potentiaal 1. vyeleem vuolâžeen vuolâžep 2. vyeleeh vuolâšvetteđ vuolâšvetteđ 3. vuolâš vuolâžává vuolâžeh

Imperfekt �. vuállum vuálloon vuállup 2. vuolâ vyellee vuollâđ �. vuálus vuállus vuállus

IndikatiivPreesens �. adelistám adelisteen adelistep 2. adelistáh adelistvettee adelistvetteđ �. adelist adelistev adelisteh

Imperfekt �. adelistim adelistijm adelistijm �. adelistih adelistijd adelistid �. adelistij adelistijn adelistii

Konditionaal 1. adelistáččim adelistáččáim adelistáččijm 2. adelistáččih adelistáččáid adelistáččijd 3. adelistáččij adelistáččáin adelistáččii

Potentiaal 1. adelisteem adelistižeen adelistižep �. adelisteeh adelistišvettee adelistišvetteđ 3. adelistiš adelistižává adelistižeh


8�


Imperatiiv �. adelistum adelistoon adelistop 2. adelist adelistee adelisteđ �. adelistos adelistos adelistos

Parâttesstaavvâlsiih madduuh

IndikatiivPreesens �. vyejettâm vyejetteen vyejettep 2. vyejettâh vyejeetvettee vyejeetvetteđ �. vyejeet vyejettává vyejetteh

Imperfekt �. vyejettim vyejettáim vyejettijm �. vyejettih vyejettáid vyejettijd �. vyejettij vyejettáin vyejettii

Konditionaal 1. vyejettiččim vyejettiččijm vyejettiččijm 2. vyejettiččih vyejettiččijd vyejettiččijd 3. vyejettičij vyejettiččijn vyejettiččii

Potentiaal 1. vyejettežžeem vyejettežžeen vyejettežžep 2. vyejettežžeeh vyejettešvettee vyejettešvetteđ 3. vyejettâš vyejettâžžâv vyejettežeh

Imperatiiv �. vyejettum vyejettoon vyejettop 2. vyejeet vyejettee vyejettiđ �. vyejettus vyejettus vyejettus

Kiäsásâm madduuh

áj-madduuh

IndikatiivPreesens 1. čokkáám čokkájeen čokkáp 2. čokkááh čokkáávettee čokkáávetteđ 3. čokkáá čokkáv čokkájeh

Imperfekt 1. čokkájim čokkáim čokkáim 2. čokkájih čokkáid čokkáid 3. čokkái čokkáin čokkájii


85


aj-madduuh

IndikatiivPreesens �. pallaam pallajeen pallap 2. pallaah pallaavettee pallaavetteđ �. pallaa pallav pallajeh

Imperfekt �. pallajim pallaim pallaim �. pallajih pallaid pallaid �. pallai pallain pallajii

ej-madduuh

IndikatiivPreesens �. tuhhiim tohhejeen tuhhip 2. tuhhiih tuhhiivettee tuhhiivetteđ �. tohhee tuhhiv tohhejeh

Imperfekt �. tohhejim tuhhijm tuhhijm �. tohhejih tuhhijd tuhhijd �. tuhhij tuhhijn tohhejii

oj-madduuh

IndikatiivPreesens �. rammuum rámmojeen rammup �. rammuuh rammuuvettee rammuuvetteđ �. rámmoo rammuv rámmojeh

Imperfekt �. rámmojim rammuim rammuim �. rámmojih rammuid rammuid �. rammui rammuin rámmojii

vá-madduuh

IndikatiivPreesens 1. uáđistuum uáđistuvveen uáđistup 2. uáđistuuh uáđistuvvettee uáđistuuvetteđ 3. uáđistuvá uáđistuvvâv uáđistuveh

Imperfekt 1. uáđistuvvim uáđistuim uáđistuim 2. uáđistuvvih uáđistuid uáđistuid 3. uáđistui uáđistuin uáđistuvvii


86


vo-madduuh

IndikatiivPresens �. meriduum meriduun meridup �. meriduuh meriduuvettee meriduuvetteđ �. meriduvvoo meriduv meriduvvojeh

Imperfekt �. meriduvvojim meriduim meriduim �. meriduvvojih meriduid meriduid �. meridui meriduin meriduvvojii

13.3. Konsonantmulsâšuddâm

Täst lii fáárust tuše teevstâst uáinojeijee mulsâšuddâm. Pelikuhes konsonaanteh iä lah täst merkkejum sierâ ege toh kukkoduvah, moh almottuvvojeh '-merháin, om alge: al'ge, kiem'ni: kiemni jna.

molsodem ovdâmerkkâ

jj: j ijjâ: iijâll: l kolle: kole; eelliđ: iälámmm: m komme: kome; piemmâđ: piemâmnn: n enni: eeniŋŋ: ŋ juŋŋâ; juuŋâ; čaaŋŋâđ: čaaŋâmrr: r hiärrá: hiärá; kaarrâđ: kaarâmss: s kissá: kisá; aassâđ: aasâmšš:š liššá: lišá

cc:c mecci: meecic: s peeci: peesičč: č kaččâđ: kaačâmč: j eeči: eejipp: p koppâ: koopâp: v tupe: tuvett: t táttuđ: táátumt: đ kuáti: kuáđi

kk: h ákku: ááhu

bb: b uábbi: uábi; liäbbuđ: liäbumdd: d lodde: lode; koddeđ: kodámkk: k kukká: kukágg: g cagge: cage


87

zz: z kozzâ: koozâ; väzziđ: váázámžž: ž uážži: uáži; viežžâđ: viežâmvv: v niävvu: niävu; luvveđ: luvámđđ: đ kiđđâ: kiiđâ; uáđđiđ: uáđám

h: v loho: lovočč: j pääččiđ: páájámhh: v kahheeđ: kavam

ikk: ih päikki: pääihilkk: lh pälkki: päälhiŋkk: ŋk peŋkkâ: peeŋkârkk: rh miärkká: miärhávkk: vk lavkkâ: laavhâitt: it äitti: ääitiltt:lt sältti: säältintt: nt riänttu: riänturtt: rt pärtti: päärtilpp:lp hiälppu: hiälpumpp: mp kumppi: kuumpirpp: rp árppu: áárpuvpp: vp kävppi: käävpiicc:ic kaiccâ: kaaicâlcc:lc njuálcci: njuálcilčč: lč puálčči: puálčilss: ls hiälssuđ: hiälsumlšš: le älšši: äälšincc: nc puncce: puncennj: nj lonnjâ: loonjânss: ns Hanssâ: Haansârcc: rc vierccâ: viercârčč: rč njuárčču: njuárčurss: rs kurssâ: kuursâršš: rš porššođ: poršom

hc: vc lahcâ: laavcâhč: vč čohčâ: čoovčâht: vt uáhti: uávtiks: vs uáksi: uávsikst: vst tekstâ: teevstâtk: đh mätki: määđhi


88

13.4. Vookaalmulsâšuddâm

Kyevtistaavvâlsâš verbâi vookaalmolsom 1. stavâlist

inf. preesens imperfekt

mun tun sun muoi tuoi suoi mij tij sij mun tun sun muoi tuoi suoi mij tij sij

njaahâđ aa aa aa áá ä a aa aa a ää njaahâđ aa aa aa a aa aa aa aa a

raččođ a a a a a a a a a a raččođ o o a a a a a a o

kalveđ a a a a a a a a a a kalveđ o o oo o o o oo oo o

anneeđ a a a a a a a a a a anneeđ oo oo oo oo oo oo oo oo o

kaččâđ a aa aa á ä a a a a ä kaččâđ a a aa a a a aa aa a

veerrâđ ee ee ee iä e e ee ee e ee veerrâđ ee ee ee ee ee ee ee ee e

eelliđ ee iä iä iä e e ee ee e ee eelliđ ee ee ee ee ee ee ee ee e

šeštiđ e iä iä iä e e e e e e šeštiđ e e ee e e e ee ee e

ettâđ e ee ee iä e e e e e e ettâđ e e ee ee ee ee ee ee e

keččâđ e ee ee iä e e e e e e keččâđ e e ee e e e ee ee e

čiehčâđ ie ie ie iä ie ie ie ie ie ie čiehčâđ ie ie ie ie ie ie ie ie ie

viirrâđ ii ii ii i i i ii ii i i viirrâđ ii ii ii ii ii ii ii ii i

kirdeđ i i i i i i i i i i kirdeđ i i ii i i i ii ii i

likkođ i i i i i i i i i i likkođ i i i i i i i i i

čiärruđ iä iä iä iä iä iä iä iä iä iä čiärruđ ie ie iä iä iä iä iä iä ie

hiäibuđ iä iä iä iä iä iä iä iä iä iä hiäibuđ e e iä iä iä iä iä iä e

moonnâđ oo oo oo a a o oo oo o a moonnâđ oo oo oo oo oo oo oo oo o

toommâđ oo oo oo uá uá o oo oo o uá toommâđ oo oo oo oo oo oo oo oo o

koddeđ o o o o o o o o o o koddeđ u u uu u u u uu uu u

kođđeeđ o o o o o o o o o o kođđeeđ uu uu uu uu uu uu uu uu u

loijoođ o o o o o o o o o o loijoođ uu uu o o o o o o u

šoddâđ o oo oo a a o o o o a šoddâđ o o oo o o o oo oo o

oskođ o o o o o o o o o o oskođ u u o o o o o o u

čuoppâđ uo uo uo uá ye uo uo uo uo ye čuoppâđ uo uo uo uo uo uo uo uo uo

puurrâđ uu uu uu o o u uu uu u o puurrâđ uu uu uu uu uu uu uu uu u

juuhâđ uu uu uu u u u uu uu u u juuhâđ uu uu uu u u u uu uu u

suttâđ u uu uu u u u u u u u suttâđ u u uu u u u uu uu u

purgâđ u uu uu o o u u u u o purgâđ u u uu u u u uu uu u

mušteđ u u u u u u u u u u mušteđ u u uu u u u uu uu u

juksâđ u uu uu u u u u u u u juksâđ u u uu u u u uu uu u

puáttiđ uá uá uá uá uá uá uá uá uá uá puáttiđ oo oo oo oo oo oo oo oo o

uástiđ uá uá uá uá uá uá uá uá uá uá uástiđ o o oo o o o oo oo o

kuáttuđ uá uá uá uá uá uá uá uá uá uá kuáttuđ uo uo uá uá uá uá uá uá uo

kyeddiđ ye uá uá uá ye ye ye ye ye ye kyeddiđ uo uo uo uo uo uo uo uo uo

čäälliđ ää á á áá ä ä ää ää ä ää čäälliđ aa aa aa aa aa aa aa aa a

pääččiđ ää áá áá áá ä ä ää ää ä ää pääččiđ aa aa aa a a a aa aa a

nááđđuđ áá áá áá áá á á áá áá á áá nááđđuđ aa aa áá áá áá áá áá áá a

väldiđ ä áá áá á ä ä ä ä ä ä väldiđ a a aa a a a aa aa a

čárvuđ á áá áá á á á á á á á čárvuđ a a áá á á á áá áá a


89

13.4. Vookaalmulsâšuddâm

Kyevtistaavvâlsâš verbâi vookaalmolsom 1. stavâlist

inf. preesens imperfekt

mun tun sun muoi tuoi suoi mij tij sij mun tun sun muoi tuoi suoi mij tij sij

njaahâđ aa aa aa áá ä a aa aa a ää njaahâđ aa aa aa a aa aa aa aa a

raččođ a a a a a a a a a a raččođ o o a a a a a a o

kalveđ a a a a a a a a a a kalveđ o o oo o o o oo oo o

anneeđ a a a a a a a a a a anneeđ oo oo oo oo oo oo oo oo o

kaččâđ a aa aa á ä a a a a ä kaččâđ a a aa a a a aa aa a

veerrâđ ee ee ee iä e e ee ee e ee veerrâđ ee ee ee ee ee ee ee ee e

eelliđ ee iä iä iä e e ee ee e ee eelliđ ee ee ee ee ee ee ee ee e

šeštiđ e iä iä iä e e e e e e šeštiđ e e ee e e e ee ee e

ettâđ e ee ee iä e e e e e e ettâđ e e ee ee ee ee ee ee e

keččâđ e ee ee iä e e e e e e keččâđ e e ee e e e ee ee e

čiehčâđ ie ie ie iä ie ie ie ie ie ie čiehčâđ ie ie ie ie ie ie ie ie ie

viirrâđ ii ii ii i i i ii ii i i viirrâđ ii ii ii ii ii ii ii ii i

kirdeđ i i i i i i i i i i kirdeđ i i ii i i i ii ii i

likkođ i i i i i i i i i i likkođ i i i i i i i i i

čiärruđ iä iä iä iä iä iä iä iä iä iä čiärruđ ie ie iä iä iä iä iä iä ie

hiäibuđ iä iä iä iä iä iä iä iä iä iä hiäibuđ e e iä iä iä iä iä iä e

moonnâđ oo oo oo a a o oo oo o a moonnâđ oo oo oo oo oo oo oo oo o

toommâđ oo oo oo uá uá o oo oo o uá toommâđ oo oo oo oo oo oo oo oo o

koddeđ o o o o o o o o o o koddeđ u u uu u u u uu uu u

kođđeeđ o o o o o o o o o o kođđeeđ uu uu uu uu uu uu uu uu u

loijoođ o o o o o o o o o o loijoođ uu uu o o o o o o u

šoddâđ o oo oo a a o o o o a šoddâđ o o oo o o o oo oo o

oskođ o o o o o o o o o o oskođ u u o o o o o o u

čuoppâđ uo uo uo uá ye uo uo uo uo ye čuoppâđ uo uo uo uo uo uo uo uo uo

puurrâđ uu uu uu o o u uu uu u o puurrâđ uu uu uu uu uu uu uu uu u

juuhâđ uu uu uu u u u uu uu u u juuhâđ uu uu uu u u u uu uu u

suttâđ u uu uu u u u u u u u suttâđ u u uu u u u uu uu u

purgâđ u uu uu o o u u u u o purgâđ u u uu u u u uu uu u

mušteđ u u u u u u u u u u mušteđ u u uu u u u uu uu u

juksâđ u uu uu u u u u u u u juksâđ u u uu u u u uu uu u

puáttiđ uá uá uá uá uá uá uá uá uá uá puáttiđ oo oo oo oo oo oo oo oo o

uástiđ uá uá uá uá uá uá uá uá uá uá uástiđ o o oo o o o oo oo o

kuáttuđ uá uá uá uá uá uá uá uá uá uá kuáttuđ uo uo uá uá uá uá uá uá uo

kyeddiđ ye uá uá uá ye ye ye ye ye ye kyeddiđ uo uo uo uo uo uo uo uo uo

čäälliđ ää á á áá ä ä ää ää ä ää čäälliđ aa aa aa aa aa aa aa aa a

pääččiđ ää áá áá áá ä ä ää ää ä ää pääččiđ aa aa aa a a a aa aa a

nááđđuđ áá áá áá áá á á áá áá á áá nááđđuđ aa aa áá áá áá áá áá áá a

väldiđ ä áá áá á ä ä ä ä ä ä väldiđ a a aa a a a aa aa a

čárvuđ á áá áá á á á á á á á čárvuđ a a áá á á á áá áá a


90

��.5. U teikâ o �. persovn sujâttemhaamijn

Motomin sáttá leđe vaigâd kavnâđ sanij suujâtmist rievtis vookaal. Aainâs-uv 3. persovnân suujâtmist šadda smiettâđ, et kuábbáánáál verbâ juuhâđ sojá, juhá vâi johá, ko puurrâđ-verbâ kal sojá: porá.

Taa lii raavâlisto kyevtistaavvâlsâš veerbâi suujâtmist �. persovnist (sun) talle, ko infinitiiv vuossâmuu stavâlist lii u.

a) 1. staavvâl u siäilu

hurgeđ hurgájuuhâđ juhájuullâđ julájurdeđ jurdájurseđ jursájusteđ justákuullâđ kulákurdeđ kurdákužžâđ kužžáluvveđ luvvámurdeđ murdámušteđ muštámutteđ muttápušteđ puštáskulččeđ skulččásnuđgeđ snuđgástuullâđ stulásuldeđ suldásusteđ sustásuttâđ suttásuuhâđ suhásuvdeđ suvdásuvneđ suvnášuuvvâđ šuvásturccâđ sturccáturšâđ turšátuvdeđ tuvdáušteđ uštá


9�

b) 1. staavvâl u muttoo o:n

cuggâđ coggácuvnâđ covnáčulgâđ čolgáčurmâđ čormájuurrâđ jorákulgâđ kolgákukkâđ kokkákulnâđ kolnákupčâđ kopčákupsâđ kopsákuškâđ koškákuuđđâđ kođákuullâđ (nuuhâđ) kolákuuppâđ kopákuvdâđ kovdáluuhâđ lohánuuhâđ nohánurdâđ nordánutkâđ notkápurgâđ porgápuunnjâđ ponjápuurrâđ poráskurbâđ skorbá suuijâđ sojásuunnâđ sonásuuppâđ sopásuurrâđ sorátubdâđ tobdátulkkâđ tolkkátutkâđ totkátuuttâđ totáuigâđ oigáuuccâđ ocáuussâđ osá


9�

14. Sanij merhâšumeh

��.�. Synonyymeh

Taa láá mottoom verd ovdâmeerhah synonyymijnPeličuogâstuváin (;) láá iäruttum tagareh säänih, moh iä lah aaibâs čielgâ synonyymeh

��.�.�. Nomineh

cuáŋui, kerni,čievrâ; čuomârčurgâd, kuonâsčyerbi, turnuu, táiđuttem, turgihiđes, šiettuu, pussáá; uáccááhoppuu, hurráá, huávráájollâ, káigá, mielâväänist, seevist, uáiviläämis; humo, tuihme, tuávkkijuuhâ, veeji (vei); aajâkiälbuttem, skilottem, foostâgkievrâ, vieksâ, kietâraappâdliähtu, sáttu, farttâmerkkâ, vittámuččâd, peertismuotâ, voccâ, vasme, rine, šuávli, šohmâ, ääinignähki, čevđi; šišnepaarooh, neppir, jotteel, häppil, lašmâd,päddi, karâstâh, čonâstâh, suoppâin, rešmi, kievđâ, távgupieggâ, vašo, jielâ, hijmâ, skuáldu, ruámnjádâhpieggâpisso, havlâpisso, havlâkivveer, kivveer, saloŋgâš, tolkker, válfárruttâ, peeisigehsävri, killeelstormâ, šuármusuolâ, tuápánjâsteeri, ávjuunohâs, suámittemvaigâd, väädis, váádduh, skäärpisvyeimi(h), haskuleh, ääpih, naavcah


9�

��.�.�. Veerbah

časkeđ, šlooviđ, terpâstiđ, kuhâliđ, losâliđ, vuoidâstiđ, vuođgâliđčuollâđ, huškođ, fađđoođ, cäimiđ, meidiđ, terppâđ, harijdiđ, mavređ, mahkeđjallođ, tájáskiđ, siähániđ; semmuđjuuhâđ, srevžâđ, skuárččuđjäämmiđ, ruáppániđ, surmâšuđ, njyelgittiđ, kolpettiđ, ruáppi vaaldij, moonnâđ soormán, koččâđ (suáđist)kaččâđ, kaččâliđ, savŋeliđ, tabediđ, kirdeđkivsediđ, piävuttiđ, vuárnuttiđ, härdiđ, hattiđ, vigâttiđ, skuážurdiđ, čuágguđkuldâliđ, peljipiälástâllâđkäskiđ, suoskâđ, snelkkiđ, sniälkkuđ, jurseđleggistiđ, soivâliđ, skiärustiđ, šietkâstiđ, suoppiđ, šlivgiđ, siveldiđmälistiđ, kokkiđ, rähtiđ purrâmâš, pevviruššâđ; márfuđ, steikkiđpurrâđ, hurttođ, vuáppuđ, njielâliđ, pottâdiđ, niästuđ, halkkâliđ, hámsuđskuálkuttiđ, spuáhuttiđ, špuáhuttiđsmiettâđ, hundâruššâđ, suogârdiđ, jurdâččiđ, kuorâttâllâđsuáládiđ, livkkâliđ, rođeldiđsuttâđ, njunáduđ, iädduđ, ruásigyettiđ tulkkâđ, onelduđväzziđ, lávkkuđ, hárruđ, luágguđ, uáhuđ (ellest, vuájánist), tuolmâdiđ, tuálppádiđ

��.�.�. Adveerbah

innig, šat, šetmaŋgâ, ennuv, tievâ, ton tuárvi, valjeestpaijeelittáá, tovnpeeivisuolgâi, kuuloold, hitásávt; siijvostše, meid, meiddeitie(đee), tiiláá, tinnáá, tilátiggáá


9�

15. NoomahUlmui noomah

Anarâšah láá laavim adeliđ ulmuid noomâid nuuvt, et noomâst čiälgá meiddei eeji nommâ: Kaabi Piättâr, Vuoli Matti. Nommâ puáhtá leđe meiddei eeni mield. Sá(á)rá Vuolli, Váábu Matti. Mut távjá noomâst láá kulmâ-nelji-uv suhâpuolvâ: Igá Ant Irján, Mikkuu Ooli Olavi Oskár, Sárá Vuol Juhánâs Vuolli.

Jis páárnâš lii eeni teikâ eeji käimi, te suu noomâst lii uccevuođâ miärus: Uccâ-Vuolli, Uccâ Máárjáš, Uccâ-Kááijáš, teikâ nommâ lii deminutiivâst: Kaabiš, Maatiš, Áánáš. Ain ij uápis ulmui koskâvuođâst taarbâš kevttiđ ovdânoomâgin: Siempáárnâš, Uccâpáárnâš, Uccnieidâ. Ohtâ Juhani Aikio, kote lâi eejis käimi, já te jaamij nuorrân, kočodui Pärni-rokken.

Lijgenoomah še láá pieijum: Motomijn noomâin lii miinii elleid: Kuobžâ-Saammâl, Njuámmil-Vuolli, Njähi-Saammâl, Riävská-Vuolli, Säplig-Matti. Motomeh noomah láá šoddâm monnii tiätu ääši tiet: Kubdâkááluš, Ilddeepottâ, Njuolgânjun-Piättâr, Lápču-Iggá, Tikke-Ville, Kävppi-Matti, Kunnâ-Saammâl, Veerdi-Antti, Láášká-Marttin

.

�5.�. Anarâš ovdânoomah

Taah ovdânoomah láá luoihâttum Anarâš kalenderist. Noomâin uási láá puáris noomah já uási lii Ilmari Mattus ráhtâm kalender várás.


95

�5.�.�. Nisonij noomah:

Aalin, Aanaar, Agneeta, Ailâ, Airâ, Aletta, Aliisá, Almâ, Amaljá, Amanda, Anja, Avni, Avra, Avri, Áádá, Áináá, Áinoo, Ákkun, Ánná, Ástá, Ällee, Eeva, Eijá, Eila, Eirá, Eliisá, Elisábet, Ella, Ellá, Ellen, Elli, Elmá, Elsa, Elvi, Emiljá, Emmá, Erjá, Ervá, Ester, Hánná, Heidi, Helena, Heliäiná, Helvi, Henná, Herttâ, Hiälgá, Hiälá, Hiällá, Hilda, Hildá, Hiljá, Hilkká, Hillá, Hilmá, Iggá, Iidá, Iiná, Imbi, Iŋgá, Iŋger, Iŋŋer, Irjá, Irmá, Irmel, Jaaneet, Jaaniin, Jaaniit, Jenná, Johánná, Jonná, Juljá, Juljáán, Juttá, Kaari, Kaati, Karoliiná, Karolijne, Kati, Katri, Katrin, Káijá, Káinu, Kässee, Kiälu, Kiärttoo, Kiärttu, Kiiđiš, Kirsti, Kukká, Kunvor, Kuunnil, Lavra, Láilá, Lähji, Liäijá, Liäilá, Liäiná, Liändu, Lieđi, Liisá, Lijne, Liljá, Lindá, Linne, Lottá, Loviisá, Lovnâ, Lyeme, Lyvli, Maarin, Maarit, Mainâ, Margaret, Margit, Mariánná, Mariitá, Marjut, Matildá, Matliäiná, Máárjá, Mággá, Máijá, Máiju, Máilá, Márjá, Márttá, Mávná, Mäikki, Mäili, Mäilis, Mäiree, Meerâ, Meerit, Merjá, Miärttá, Mielâ, Mielâh, Miiná, Mijjá, Milgá, Miljá, Millá, Minná, Minttâ, Mirá, Mirjá, Mirjám, Mirvá, Myesi, Nánná, Niävááš, Niiná, Noorá, Ogge, Oili, Olgá, Onervá, Orvok, Pavla, Peivi, Pievlâ, Pigá, Piggá, Piigi, Piirit, Piivvâl, Pijjá, Pirgit, Polvâ, Raakkel, Railâ, Ráijá, Ráisá, Rávná, Rääsi, Reetá, Reginá, Reijá, Riijtá, Riiná, Ristin, Ritvá, Ronnjá, Ruut, Ruvsâ, Saldanj, Sáárá, Sánná, Sárá, Säimi, Säini, Sänni, Seijá, Seljá, Selma, Sennjá, Siggá, Siijnâ, Siiri, Siljá, Silvá, Sinne, Siŋne, Sirjá, Sivi, Sohvi, Soilá, Soljá, Sonnjá, Soofi, Sorjá, Suáidu, Suáináš, Sunná, Suomâ, Suonjâr, Susánná, Šelgee, Šiärá, Talvik, Tannja, Táiná, Tárjá, Täsni, Teerees, Teijá, Tellee, Terhik, Tijjá, Tiiná, Tildá, Tooŋâs, Tuáini, Tuijá, Tuomâ, Tuovâ, Tuulá, Tyvne, Uábbee, Uábbi, Ullá, Ursul, Valje, Váábu, Válbur, Válmá, Várbu, Veerá, Venlá, Viänu, Vienâ, Viivâ, Vilmá, Viola, Virbi, Virvá, Vuákku.


96

�5.�.�. Almai noomah:

Aabel, Aabo, Aadolf, Aammun, Aaleeks, Aarni, Aaslâk, Ahemâl, Aksel, Albert, Albi, Albo, Aleksander, Alfons, Alfred, Algepeivi, Allan, Andârâs, Ande, Andi, Anselm, Anssâ, Antti, Antton, Arttu, Arttur, Arvid, Asser, Avejuoksâ, Avepeivi, Avetävgi, Avgust, Avlis, Áábrâm, Áábu, Ááddâm, Áádu, Áánud, Áárun, Áávu, Áimu, Ásku, Árvu, Äggee, Äigee, Äigeesärree, Äijee, Caija, Caijaaš, Curnâ, Cuurnâš, Čuárvee, Čuávvá, Čuivá, Čuivááš, Čuive, Čuovâ, Edvard, Eedu, Eemel, Eemil, Eerik, Eero, Eeroh, Einar, Eiroh, Eljis, Elmer, Erkki, Ernest, Esá, Esájâs, Haarald, Hannu, Hansâ, Hanssâ, Härree, Heeniš, Heijá, Heikkâ, Hemmiŋk, Hendâ, Hendrih, Herman, Hiäimu, Hiäinu, Hiämmu, Hiärkku, Holger, Iäinár, Iäinu, Iärnu, Iäsku, Iikká, Ilkká, Ilmar, Indo, Irján, Issáák, Issá, Issi, Ivváár, Jalmar, Jalmar, Jáákkum, Jááku, Jáákkup, Jáálu, Jármu, Járnu, Járkku, Jensâ, Jomppá, Jooráán, Joovsep, Jormo, Jovnâ, Juhánâs, Juhháán, Juko, Juljus, Jullá, Junná, Junnáás, Junni, Juoksâ, Juŋkká, Jussá, Juvvá, Juvvin, Kaabi, Kaavraš, Kalla, Kallavâš, Kasper, Kááiváš, Kááju, Káinu, Kárgu, Kávgu, Kiäjusmielâ, Kiälbu, Kijjá, Kolloo, Kuivee, Kunnár, Kustu, Kuttoor, Kyesti, Lassi, Lavrukâš, Lavnâ, Lavri, Lavsâ, Láárá, Leemit, Lenne, Liäju, Markus, Marttin, Matjâs, Matteus, Matti, Matvei, Máánu, Máinu, Mávnoo, Mávnu, Mávrá, Mävri, Mikkâl, Mikko, Missee, Mohce, Mojo, Mortten, Naainâš, Nástár, Nestor, Nigo, Niijlâs, Nillá, Nilppi, Nilssâ, Njobžâ, Nunná, Nuuvdi, Nyyrik, Oivâ, Oivá, Okánâs, Oskár, Oske, Osko, Ottu, Paavvâl, Pavlus, Pánná, Pänni, Päččee, Pärdi, Peeivih, Peeivihsarree, Peivee, Penjam, Penttâ, Pessi, Petter, Piäjáš, Piäkká, Piättâr, Pierâ, Piergee, Piergi, Pilcce, Pirkke, Punzee, Raassâš, Rafael, Rainer, Ralfâ, Ransu, Rasmus, Rassâ, Rassâdijjee, Ravli, Ravno, Ráimu, Rávnár, Rávnu, Reedrik, Riäimá, Riäinu, Riggoo, Riijká, Riijmâ, Rikhard, Roobert, Ruigee, Saakaar, Saammâl, Saammuš, Sammu, Sander, Sarree, Sarreejuoksâ, Savli, Sáálu, Sáámmuš, Sálmu, Sámmu, Sámpsá, Särree, Särreejuoksâ, Seeveer, Selmi, Siäppu, Sibi, Siiver, Sijkkum, Silvâ, Simmá, Simmáán, Simmoon, Speinâ, Sulo, Taaneel, Taavvid, Tabio, Tapani, Tarvoo, Táiđu, Táistu, Tármu, Távgum, Távnu, Täiđee, Tevdee, Tiäijoo, Tiämu, Tiäppân, Tiäppu, Tiärhu, Tobijâs, Torstâ, Tuáivu, Tuommâ, Tuvdee, Tuvkkâ, Tuvre, Tyemes, Uásmu, Uđđe, Uđjus, Ulmá, Urbán, Urbo, Uulá, Uvno, Valde, Valjaaš, Valtter, Válju, Veikko, Verner, Viäikku, Viäinu, Vihtor, Vilbâ, Vilhelm, Viljám, Ville, Vilppá, Volmar, Vuáittu, Vuálááp, Vuáláppâš, Vuolli.


97

�5.�. Ellei noomah

�5.�.�. Pennui noomah

Čappi, Čiergis, Ketki, Kuovgi, Penne, Ranni, Šuuvun, Täsni, Tiigâl, Tiälkku, Tuálppi, Vahtâ.

�5.�.�. Poccui noomah

Tagareh poccui nomâttâsah láá ennuv, moh šaddeh soksâm ivne mield, nuuvt tego čuoivâg, muuzzig, luostâg, sieivâ jna., já čorvij mield, om. säggi, soorvâčuárvi, njäidi, nolppo, kuállá jna. Proprânoomah (adelum noomah) šaddeh om. nuuvt, et lasettuvvoo miinii miärusijd ovddiipel, om. Stuorrâ njäidi, Lojes jievjâ.

Láá meiddei eres noomah, moh pyehtih leđe adelum il. luándu, tavij teikâ olgohäämi mield:Aaslâk Luoihâs, Čevžipallee, Čuoškâ, Haansâstuástu, Läbžiporree, Liekkičielgi, Martten Voonâh, Maŋŋaalsiskeččee, Penuvnarrâ, Septinjune, Skuálmi, Spálččáčyellee.

saame�_korjattu_��p.indd 97 �6.9.�007 ��:�7:��

98

16. Uánádusahč. čuogâstâh, čyegiscg senttirammâcl senttilittercm senttimeetterdg desirammâdkg dekarammâdkl dekalitterdl desilitterdm desimeetterei. eereeb iärásijel. ereslasseeng rammâhg hehtorammâhl hehtolitterhm hehtomeetterhrá hiärrái. ihe, iveij. iärásij juávhustil. iärásij lasseen,j. jáámmámjna. já nuuvt ainjno. já nuuvt ovdâskulijjs. jieijâs suuvâst/suuhâkg kilorammâkhrá kirkkohiärrákj. keejâkm kilomeetterl litterm meetterm. mäddi máádásmg millirammâmin. miinutmk märkkiml millilitterml. maaŋgâlohomm millimeettermp. mánuppajemäa. maŋa äigiluuhâm aalgân. nuorttâ, nuortâsne. nuuvt ettumns. nubij sanijguinobm. ovddiibeln mainâšumol. oovtâlohoom. ovdâmerkkânoäa. ovdil äigiluuhâm aalgâ


99

pu. pajeuáppeer.o. registeristum ovtâstuss seekuntš. šoddâmsek. seekuntt tonnit. tave, tavastme, h tijmeuás. uásádâhv. viestâr, viestârânvbâ verbâvrd. verdid

Mudoi uánádusâi váldunjuolgâdus lii, et toh ráhtojeh suomâkielâ maali mield talle, ko sääni algâ lii siämmâš sämikielâst, om ill. = illatiiv.


�00

17. Kirjáliih kälddeehBartens, Raija: Inarinlapin, merilapin ja luulajanlapin kaasussyntaksi (�97�),

Synteettiset ja analyyttiset rakenteet lapin paikanilmauksissa (�978).Olthuis, Marja-Liisa �000: Inarinsaamen kielen kielioppi. Anarâškielâ kielâoppâ. Mááŋgus. Sämitigge.Olthuis, Marja-Liisa �005: Anarâškielâ sänikirje.Itkonen, Erkki �986-�99�: Inarilappisches Wörterbuch �-�. Suomalais-ugrilainen seura.Itkonen, T.I. �9�8. Suomen lappalaiset vuoteen 1945. WSOY. Kielitoimiston sanakirja.Matti Morottaja �00�: Oopâ saanijd. Sämitigge.Mattus, Ilmari: Anarâš kalender. Anarâškielâ servi r.y.Sammallahti, Pekka - Morottaja, Matti �99�: Säämi-suomâ sänikirje. Girjegiisá.Sammallahti, Pekka: Anárâšgiela fonologiija. Oppâmááŋgus, teddilhánnááSuomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. �00�.Koskimies, A. V. Inarinlappalaista kansantietoutta.Vuolab-Lohi, Káre �00�: Giellagáhttenrávvagat, Sámi Allaskuvla, Guovdageaidnu.Sámedikki giellaossodat: Čállinrávagirji �00�.

saame�_korjattu_��p.indd �00 �6.9.�007 ��:�7:��

�0�

Čoovdâsäniregisterkeččâđ 8.2.3.kuoskâđ 8.2.3.kuullâđ 8.2.3.lijkkuđ 8.2.3.tulkkâđ 8.2.3.ettâđ 8.2.3.poollâđ 8.2.3.huollâđ 8.2.3.kárvuđâttâđ 8.2.3.nievdâđ 8.2.3.peessâđ 8.2.3.amas 8.�.7

kotemuš 9.�.kuál 9.�.kogo 9.�.tibi 9.�.tibbii 9.�.šoddâđ 9.1.čuurmâ tievâ 9.1.val 9.�.juolgijttáá 9.�.

luoikkâđ 11.1.1.luoihâttiđ 11.1.1.lovniđ 11.1.1.Sooppâđ vâi čaahâđ? 11.1.2.Sooppâđ vâi heiviđ? 11.1.3.Pajaniđ, kuárŋuđ, luŋâniđ, luptâniđ vâi alaniđ 11.1.4.Anneeđ čalmeest vâi toollâđ čalmeest? 11.1.5.Tipteđ oskođ/iberdiđ vâi adliđ oskođ/iberdiđ? 11.1.6.Adliđ moonnâđ vâi tipteđ moonnâđ? 11.1.7.Nuuvt vâi naa? ��.�.8.Šoddâđ vâi puáttiđ? 11.1.9.Tarvaniđ vâi toppiđ? 11.1.10.Tarvaniđ vâi njuámmuđ 11.1.11.Vuástá vâi oovdeld? ��.�.��.Kopšâđ vâi laddâđ? 11.1.13. Puátá-uv arve muottân? ��.�.��.Mii vâi maid? ��.�.�5.peeli, lakke ��.�.�6.čuollâđ já huškođ 11.1.17.Eelliđ, moonnâđ, keevvâđ vâi heiviđ? 11.1.18.Must tobdoo / Muu mielâst oro ��.�.�9.Toijuđ, potkâniđ, moonnâđ rasta 11.1.20.

saame�_korjattu_��p.indd �0� �6.9.�007 ��:�7:��

�0�

Siijvost vâi kuuloold? ��.�.��.Leggistiđ vâi njuárustiđ 11.1.22.Luoikkâđ, luoihâttiđ, lovniđ 11.1.23.viälláđ, livâdiđ, kuárjidiđ. 11.1.24.Njuškiđ čuožâd vâi pajas? 11.1.25.Nievdim vâi oinim nahhaar? ��.�.�6.Ponne vâi vuáđu? 11.1.27.novdâ, verdi, leggâ, peles, kuorâ ��.�.�8.Tievâ vâi laađâs? 11.1.29.Valmâštiđ purrâmâš / mälistiđ / rähtiđ purrâmâš 11.1.30.Lyeštiđ kárbá riidon vâi laddiđ. 11.1.31.Taat ulmuu pronominân ��.�.��.Härkä, vuáksá já ergi ��.�.��.Talle já tassaaš ��.�.��.mutteđ 11.1.35.Läigi vâi sraŋgâ 11.1.36Assaa vâi kossuv? ��.�.�7.Pessijááh já juovlah ��.�.�8.

Ihe vâi ahe? ��.�.�.-gin/-kin vâi -uv? ��.�.�.Tivvoođ vâi kuárjidiđ? 11.2.3.pettiđ 11.2.4.sättiđ 11.2.5.tile ��.�.6.Vuoi vâi vâi? ��.�.7.Liikkua ij lah ain lihâdiđ. 11.2.8.kelbidiđ 11.2.9.ai ��.�.�0.hei ��.�.��.ovdâkietân ��.�.��.aainâs ��.�.��.juovdâđ 11.2.14.äigin ��.�.�5.äigi ��.�.�6. Puolvâ vâi polvâ ��.�.�7.Pággu vâi pákku ��.�.�8.

Suu vâi sust lii pággu puáttiđ? 11.3.1.Kolgâđ já ferttiđ 11.3.2.Vyeijiđ avdo/avdoin 11.3.3.Siämmáá mielâ vâi siämmáá mielâst? ��.�.�.Nieidâ lii kihlum Maatin vâi Mattijn? ��.�.5.Šoodâi skippáár vâi skipárin? ��.�.6.Sajehäämi komparatiiv ovddiibeln ��.�.7.tievâ + lokatiiv ��.�.8.Nievdâđ váátá akkusatiiv 11.3.9.


�0�

väldiđ kiddâ, juksâđ. 11.4.1.kuohtii ��.�.�.Pieijâđ kiddâ vâi toppâđ? 11.4.3.Kyevtis meerhâš paarâ ��.�.�.Piäkká oolgiš ��.�.5.Adjektiivist rahtum suorriittâs -šiđ 11.4.6.Miinii uáinoo monniilávánin ��.�.7.vyettiđ 11.4.8.vardeđ 11.4.9.ruáhásiđ 11.4.10.čuoigâliđ 11.4.10.ruotâstiđ 11.4.10.arveđ 11.4.1.10.myettiđ 11.4.10.šlettiđ 11.4.10.

oolâ ��.5.�.Ubâ ääigi vâi ohtânmaanoost? ��.5.�.Taan peeivi vâi onne? ��.5.�.Taan peeivi vâi taan ääigi? ��.5.�.ereslágán ��.5.5.omâstemkiäjus ��.5.6.puáttiđ tooimân 11.5.7.Váruvávt vâi várugávt? ��.5.8.

taa vâi täst? tie vâi tiest? tuo vâi tyest? ��.6.�.kuál, kogo já kost? ��.6.�.Käähvi vâi käähvih? ��.6.�.Puoh já puohah ��.6.�.vuosi – ihe (nom.) 11.6.5.vuonna – ive (gen.) 11.6.5.talvi – tälvi 11.6.5.talvella – tälviv 11.6.5.kevättalvi – kiđđâtälvi 11.6.5.kevättalvella – kiđđâtäälvi (gen.) (ij kiđđâtälviv) ��.6.5.kevät – kiđđâ 11.6.5.keväällä – kiđđuv 11.6.5.kevätkesä – kiđđâkeesi (nom.) 11.6.5.kevätkesällä – kiđđâkeesi (gen.) (ij kiđđâkeessiv) ��.6.5.kesä – keesi 11.6.5.kesällä – keessiv 11.6.5.syyskesä – čohčâkeesi (nom.) 11.6.5.syyskesällä – čohčâkeesi (gen.) (ij čohčâkeessiv) ��.6.5.syksy – čohčâ 11.6.5.syystalvi – čohčâtälvi 11.6.5. syystalvella – čohčâtäälvi (gen.) (ij čohčâtälviv) ��.6.5.yö – ijjâ 11.6.5.


�0�

yöllä – iho 11.6.5.aamuyö – iđedisijjâ (nom.) 11.6.5.aamuyöllä – iđedisiijâ (gen.) (ij iđedisiho) ��.6.5.aamu – iiđeed 11.6.5.aamulla – iđedist 11.6.5.aamupäivä – iđedispeivi 11.6.5. aamupäivällä – iđedispeeivi (gen.) (ij iđedispeiviv) ��.6.5.päivä – peivi 11.6.5.päivällä – peiviv 11.6.5.iltapäivä – ehidispeivi 11.6.5iltapäivällä – ehidispeeivi (gen.) (ij ehidispeiviv) ��.6.5.ilta – eehid 11.6.5.illalla – ehidist 11.6.5.iltayö – ehidisijjâ 11.6.5.iltayöllä – ehidisiijâ (gen.) (ij ehidisiho) ��.6.5.kukken – olgoláá 11.6.6.-kâs ��.6.7.-gis/-kis ��.6.8.

čuoppâđ 11.7.1.jo ��.7.�.

te-partikkel uálgicelkkuu aalgâst ��.8.�.et-partikkel uálgicelkkuu aalgâst ��.8.�.pronomin váilum: Lam < olen 11.8.3.aktio lokatiiv ��.8.�.kyevtikiärdâš passiivhäämi ��.8.5.partisiip perfekt já aktio��.8.6.

párnái puddo vâi puddâ. ��.9.�.meiddei (meid) já še ��.9.�.ciäggud, ceggust já ciäggusist ��.9.�.stuárruđ vâi stuárániđ 11.9.4.vuossâmuš vâi ovdemuš ��.9.5.varriđ vâi väridiđ 11.9.6.

tot ��.�0.�.tuot ��.�0.�. mii ��.�0.�.

luhostuđ vâi luhostuvvâđ 11.11.1. omâstemhäämih ��.��.�.Vuojedettiin ij lah vyejeđeddijn 11.11.3.-hallat ij lah ain -tâllâđ 11.11.4.kavnuđ 11.11.5.-ld -loppâsiih säänih ��.��.6.Dorvvastit ij lah turvâstiđ 11.11.7


�05

gáibidit – käibidiđ 11.11.8.čuollat – čuollâđ 11.11.9.roggat – ruggâđ 11.11.10Suhtadit ij lah sutâdiđ 11.11.11.feaila, feailla > Feeilâg; k.l. feilâ 11.11.12.lagaš – aldaš 11.11.13.Suhkalit ij lah suhâliđ 11.11.14lihkku – lukko 11.11.15.ollu – ennuv 11.11.16.Vašši ij lah vaše ��.��.�7.bearaš – peerâš – peerâ 11.11.19.boazu – puázu – puásui 11.11.19.danin – tanen – tane 11.11.19eana – eenâ – eennâm 11.11.19.fáktet – fahtiđ – vahtiđ 11.11.19.gilvu – kilvo – kišto 11.11.19.heahti – heeti – eeti 11.11.19.heaitit – heittiđ – joskâđ 11.11.19.luvvadit – luvâdiđ – käsittiđ 11.11.19.mahkáš – makaš – maka 11.11.19.manin – manen – mane 11.11.19.measta – mestâ – masa 11.11.19.olus – ennust – ennuv 11.11.19.ránddet – randik – muorâluáddumsaje 11.11.19.sáhttit – sättiđ – pyehtiđ 11.11.19.veaháš – váháš – váhá 11.11.19.válga – valgâ – vaaljâ 11.11.19.vuosttas – vuostâs – vuossâmuš 11.11.19.-taga/-haga – -too – -táá 11.11.19.

kiirâs – huáppu 11.12. naittâlâttâđ – naaijâđ 11.12. pevviruššâđ – mälistiđ 11.12.raaijâđ – rähtiđ 11.12.revni – robdâ 11.12.toohâđ – niävzuđ 11.12.väžžil – váádduh 11.12.

saame�_korjattu_��p.indd �05 �6.9.�007 ��:�7:��

Matti M

orottajaA

NA

RÂ

ŠKIELÂ

RAV

VU

UH

Taat kirjááš viggá adeliđ anarâškielâst ravvuid, avžuumijd já iävtuttâsâid. Kielâsthân láá ain njuolgâdusah, veikkâ toh iä liččii kuussân čaallumgin. Tot, maggaar lii rievtis kielâ, ij lah kuittâg aaibâs čielgâ äšši. Kielâ puáhtá muttuđ aigij mield; tot mii tääl lii nabdemist hyenes kiellân, tom sáttá ferttiđ motomin tuhhiittiđ. Kielâ iälá ravviimist huolâhánnáá jieijâs eellim. Tom ij pyevti ige koolgâgin viggâđ čovgâ stivriđ, mut tuvdeđ ravvuiguin já avžuumijguin.

Ulmen ij lah paldeđ čälimist já sárnumist taid ulmuid, kiäh algâtteleh kielâ kevttim, láá uccáá kiävttâm eenikielâs teikâ vájáldittám tom. Sii kalga peicâ ruokâsmittiđ. Pyereeb lii sárnuđ ”hyenes” kielâ ko ij sárnuđ ollágin. Mut kielâst láá liijká tagareh-uv ääših, moh láá čielgâsávt rievtisnáál teikâ puástud. Rävvejeijee palvâl kielâkevttee, ko fáálá tiäđu kielâ jiešvuođâin, čielgee kielâašij tuávváid.

kansi_B5_valmis5.indd 1 20.9.2007 15:46:12

Documents

Matti Morottaja - scripta.kotus.fiscripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk56/Inarinsaamen_kieliopas.pdf · Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja Tuáijim já lokke Matti