Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti

MERCURIUS

125Science Slam tuli Turkuun

24 tuntia innovaatio­leirillä

2/20

13

Kansain­välistyvässä työelämässä kieliä kannattaa käyttää rohkeasti

10

Tulevaisuuden luotaamista on tehty läpi ihmiskunnan historian. Muinaisis-

ta roomalaisista tulevaisuuden pohdinnan tarpeellisuuden tiivisti filosofi Seneca totea-malla ”mikään tuuli ei ole suotuisa sille, joka ei tiedä minne on menossa” ja korosti näin myös ihmisen toiminnan visionäärisyyttä.

Rooman imperiumin ajoista olemme edenneet tilan-teeseen, jossa olemme perustamassa tulevaisuudentutki-muksen oppiainetta Turun kauppakorkeakouluun. Samalla tulevaisuuden tutkimuskeskus siirtyy takaisin osaksi kaup-pakorkeakoulua 1.8.2013 alkaen. Koska Turun yliopistossa tutkintoja voidaan antaa vain tiedekunnissa tai kauppakor-keakoulussa, siirtyminen vanhan emo-organisaation alle oli varsin luonteva ratkaisu. Jo nyt tulevaisuudentutkimuksen opetus on toteutettu keskuksen ja kauppakorkeakoulun yh-teistyönä.

Oppiaineen perustaminen itsessään on kansainvälises-tikin merkittävää. Turun kauppakorkeakoulussa on ollut tulevaisuudentutkimuksen maisteriohjelma jo usean vuo-den ajan, ja tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koordinoima tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemia on tarjonnut tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden verkoston yliopistoissa. Vakiintuneet opetuksen ja tutkimuksen resurs-sit mahdollistavat tulevaisuudentutkimuksen koulutuksen laajentamisen ja kehittämisen osana kauppakorkeakoulun ja yliopiston tutkintojärjestelmää. Ratkaisu vahvistaa tulevai-suudentutkimuksen roolia yliopiston strategisena tutkimuk-sen painopistealana.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Turun kauppakor-keakoulun kannalta yhdistymisellä on selviä etuja erityisesti yritysten ennakoinnin (corporate foresight) kehittämisessä, kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan tutkimuk-sessa ja opetuksessa sekä yleisen tulevaisuusajattelun ja -orientaation omaksumisessa. Tulevaisuuden tutkimuskes-kus tuo kaikille näille alueille erityisosaamista ja osaltaan edistää näihin liittyvien strategisten tavoitteiden toteutu-mista. Samalla integraatio edistää kauppakorkeakoulun ta-voitteita profiloitua kansainvälisesti uniikeilla tavoilla.

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen eri muodot ovat kes-kukselle tärkeitä tulevaisuudentutkimuksen vahvan käytän-nönläheisyyden vuoksi. Kauppakorkeakoulu haluaa toimia vahvasti yritysyhteistyössä. Intressit ovat siis varsin yhte-näisiä, ja yhdistyminen luo uusia edellytyksiä yhteiskunnal-liselle vuorovaikutukselle ja maksullisen palvelutoiminnan kehittämiselle.

Tulevaisuudentutkimuksen yhteiskunnallinen relevanssi on ollut kasvussa viimeisen 20 vuoden aikana. Tulevaisuu-den tutkimuskeskus hoitaa edelleen uudessa rakenteessa opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemää tulevaisuu-dentutkimuksen ja ennakoinnin kansallista erityistehtävää sekä toimii eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pysy-väisasiantuntijana.

Uudessa tilanteessa tulevaisuuden tutkimuskeskus, Tu-run kauppakorkeakoulu ja Turun yliopisto voivat entistä pa-remmin profiloitua tulevaisuuden tekemiseen.

JUHA KASKINEN JOHTAJA

TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS

MERCURIUSSE JOKA ENNAKOI, ON ASKELEEN EDELLÄ

PÄÄK

IRJO

ITUS

KUVA

ESK

O K

ESKI

-OJA

TSE exe nimesi Timo Veromaan vuoden johtajaksi.16

MERCURIUS 2/2013 | Julkaisija Turun yliopiston kauppa korkeakoulu | Päätoimittaja Markus Granlund | Toimitus­sihteeri Taru Suhonen, 02 333 9264, taru.suhonen@utu.fi | Toimitus neuvosto Markus Granlund, Pirjo Vuokko, Aki Koponen, Tuomas Koivula ja Taru Suhonen | Taitto Mainostoimisto Dimmi | Kannen kuva Hanna Oksanen | Paino Finepress Oy | Painos määrä 4 500 | ISSN 0788­9747 | Tilaukset, osoitteen muutokset ja palaute tseviestinta@utu.fi 441 678

Painotuote

SISÄLLYS 2/2013

2

45

6

81012

16

18

2022

Pääkirjoitus: Se joka ennakoi, on askeleen edellä

Lyhyesti

Science Slam tuli Turkuun

Kauppakorkeakoululle kaksi uutta kunniatohtoria

Tutkijan arkea töissä ja kotona

Vaihdatko kieltä lennossa?

Paikoillanne, valmiit, innovoikaa!

Vuoden johtajalla ja johtamis­ kouluttajalla on järkeä ja sydäntä

Ruoankulutuksen tuhat ja yksi tulevaisuutta

Tapahtumia

Väitökset ja valmistuneet

Leena Aarikka­Stenroos promovoitiin tohtoriksi 31.5. Lue, mitä hän kertoo tutkijan arjesta. 8

KOONNUT TARU SUHONENlyhyesti

Kauppakorkeakoululle kansainvälinen neuvottelukunta Yritysten

hankinta­osaamista vahvistetaan

K auppakorkeakoulussa on käyn-nistetty uusi yritysjohdolle ja

hankintahenkilöstölle tarkoitettu hankintojen johtamisen valmennus-ohjelma. Lokakuussa alkavan val-mennuksen järjestävät yhteistyössä johdon kouluttaja TSE exe ja toimi-tusketjujen johtamisen oppiaine.

‒ Hankintojen johtaminen on suomalaisissa teollisuusyrityksissä merkittävin toimitusketjuosaami-sen kehityskohde. Kun hankintoja osataan tehdä oikein, voidaan esi-merkiksi yrityksen kustannuksiin, riskeihin ja asiakkaan kokemaan ar-voon vaikuttaa merkittävästi, sanoo hankintojen johtamisen ma. profes-sori Harri Lorentz.

Valmennusohjelma on osa toimi-tusketjujen johtamisen oppiaineessa käynnissä olevaa EAKR-rahoitteista tutkimus- ja koulutushanketta, jon-ka tavoitteena on lisätä varsinaissuo-malaisten yritysten kilpailukykyä vahvistamalla niiden hankintaosaa-mista. Projekti toteutetaan yhdessä Yrityssalo Oy:n kanssa.

‒ Projektitiimissä yhdistyvät vahva tutkimuspuoli ja käytännön hankintojen johtamisen osaaminen. Yhdistelmällä pyritään edistämään akateemisen tutkimustiedon hyö-dyntämistä erityisesti pk-yritysten hankintojen kehittämisessä. Val-mennusohjelman lisäksi tarjoamme tietoiskuja hankinnan eri teemoista ja olemme laatineet konseptin yh-teishankinnalle kustannussäästöjen saavuttamiseksi, projektin toteutuk-sesta vastaava Harri Lorentz kertoo. Valmennusohjelma alkaa lokakuus-sa. Lisätietoa harri.lorentz@utu.fi ja osoitteesta www.utu.fi/exe.

NEUVOTTELUKUNTA TUO SIDOSRYHMÄT YHÄ TIIVIIM-MIN OSAKSI KAUPPAKOR-KEAKOULUN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ.

N euvottelukunnan jäseniksi on kutsuttu sekä tiedeyhteisöä että

elinkeinoelämää edustavia henkilöitä, joilla on tiivis yhteys kauppakorkea-kouluun. Turun kauppakorkeakoulun johtaja Markus Granlund iloitsee siitä, että neuvottelukuntaan on saatu moni-puolista osaamista ja kokemusta.

‒ Meillä on aito halu kutsua sidosryh-mät mukaan kehittämään toimintaam-me ja sen laatua. Neuvottelukunta on sopiva foorumi systemaattiselle yhteis-työlle.

Neuvottelukunnan kanssa on aiko-mus kehittää koulun strategiaa. Esi-merkkejä säännöllisesti kokoontuvan neuvottelukunnan kanssa käsiteltävis-tä asioista ovat kansainvälistyminen sekä opetuksen sisältöjen ja laadun kehittäminen.

‒ Eri alojen edustajilla on paljon näkemystä esimerkiksi siitä, miten voimme kehittää ope-tuksen työelämärelevanssia.

Granlund kertoo, että neuvottelukunnan perustaminen liittyy myös alumnitoiminnan kehittämiseen. Jäseniksi on kutsuttu useita alumneja.

‒ Arvostamme sitä, että meiltä valmistu-neet ovat halukkaita sitoutumaan alma mate-rinsa kehittämiseen.

NEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANO

Minna Arve (Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja, alumni), Anders Aspling (pro-fessori, GRLI, Tongji University), Robert D. Galliers (professori, kauppakorkeakoulun kun-niatohtori, Bentley University), Kristiina He-lenius (toimitusjohtaja, American Chamber of Commerce in Finland, alumni), Jukka Hieno-nen (toimitusjohtaja, SRV Yhtiöt Oyj, alumni), Jan Hultin (toimitusjohtaja, HeartBrain Oy, eMBA-alumni), Michael Luger (professori, dekaani, Manchester Business School), Michel Poté (professori, ESSCA France), Panu Rou-tila (toimitusjohtaja, Ahlström Capital Oy), Dorte Salskov-Iversen (vararehtori, Copenha-gen Business School).

Turun kauppakorkeakouluun haki kauppatieteellisen alan yhteisvalin-

nassa vuonna 2013 3 972 hakijaa. Mää-rä on 14,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012.

Suomalaisista kauppatieteellisistä yk-siköistä Turun yliopiston kauppakor-keakoulu on Aalto-yliopiston kauppa-korkeakoulun jälkeen Suomen toiseksi suosituin ensimmäisenä hakukohteena. Kun mukaan lasketaan myös toinen ja kolmas hakukohde, on Turun kauppa-korkeakoulu Suomen suosituin kaup-patieteellisen alan yhteisvalinnan haku-kohde.

‒ Kun otetaan huomioon kokonais-sijoituksen ykkössija sekä kakkossija en-sisijaisten hakijoiden suhteen, voidaan Turun kauppakorkeakoulun nähdä onnistuneen monissa asioissa. Koulu-tuksen sisältö ja laadukkuus näkyvät

Hakijoita ennätysmäärätyypillisesti juuri houkuttelevuudessa, sanoo kauppakorkeakoulun johtaja Markus Gran-lund.

KOKO YLIOPISTON HAKIJAMÄÄRÄT KASVOIVAT MERKITTÄVÄSTI

Turun yliopistoon hakeneiden määrä kasvoi kokonaisuudessaan merkittävästi vuoden 2013 yliopistojen yhteishaussa. Tänä vuonna Turun yliopistoon pyrki lähes 18 000 haki-jaa, mikä on yli 9 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Suomen yliopistoista Turun yli-opistoon pyrkii opiskelijaksi toiseksi eniten hakijoita.

– Todella ilahduttavaa, että yliopiston suo-sio on kasvanut näin paljon. Nämä tulokset menevät yhteen tänä vuonna lukiolaisille tehtyyn mielipidemittaukseen, jossa yliopis-tomme pärjäsi erittäin hyvin, kertoo yliopis-ton rehtori Kalervo Väänänen.

4 MERCURIUS 2/2013

Science Slam tuli TurkuunM aria Höyssä on elemen-

tissään. Talousmaantie-teen tohtorikoulutettava

kertoo, miten Science Park sai alkun-sa. Byrokraattinen prosessi muuttuu jännitystarinaksi, kun Höyssä ottaa avukseen rahoitusta edustavat pork-kanat ja paikallisia toimijoita edusta-vat muoviset sotamiehet.

‒ Miten vetää rautalanka niin suoraksi, että esitys tuottaa yleisölle ahaa-elämyksen, ja samaan aikaan pi-tää huoli siitä, että tieteestä ei anna periksi, Höyssä kuvaa tunnelmiaan ennen Turun historian ensimmäis-tä Science Slam -tapahtumaa, joka järjestettiin kauppakorkeakoululla 22.‒23.5.

Keski-Euroopasta Turkuun tuotu tieteen popularisoinnin tapa antaa tieteentekijälle kymmenen minuuttia aikaa ja tehtävän esittää asiansa mah-dollisimman mukaansatempaavasti.

‒ Science Slam oli hyvä tapa pohtia itse tieteen vapautta ja relevanttiutta. Oli hauska käydä lavalla, kun myös oma persoona oli pelissä. Oli mietittä-vä, miten näyttää, että tiede on kivaa ja tuloksia tulee, Höyssä sanoo.

Seuraavan kerran Turussa päästään Science Slam -tunnelmiin lokakuus-sa osana Tieteen päivät -tapahtumaa. Tieteen päivät täyttää perjantaina 18.10. päiväsaikaan Hansatorin ja kaupunginkirjaston, illalla Kårenin. Lauantaina 19.10. tapahtuma asettuu kaupunginkirjastoon ja Turun Akate-miatalolle. Monet yliopiston yksiköt pitävät ovensa avoinna tieteen ystä-ville. Lue lisää osoitteesta www.utu.fi/tieteenpaivat.

TEKSTI ERJA HYYTIÄINEN KUVA HANNA OKSANEN

MERCURIUS 2/2013 5

Kauppakorkeakoululle kaksi uutta kunniatohtoria

T urun yliopiston kautta aikojen 19. kaikkien tiedekuntien yhtei-nen tohtoripromootio järjestettiin 30.5.‒1.6.2013. Promootiossa vihit-

tiin 112 tohtoria ja kolmetoista kunniatoh-toria. Kunniatohtorit ovat eri tieteenalojen akateemisesti ansioituneita yhteistyökump-paneita sekä Turun yliopiston toimintaa edis-täneitä yhteiskunnallisia vaikuttajia.

JOUSTAVA JA JOHDONMUKAINEN MENESTYY VENÄJÄLLÄ

Kauppakorkeakoulu promovoi juhlallisuuk-sissa kaksi uutta kunniatohtoria. Yritysjoh-taja, hallitusammattilainen Seppo Remes on Venäjän liike-elämän tunnetuin ja näkyvin suomalainen. Hän on valmistunut Turun

TURUN YLIOPISTON KAIKKIEN TIEDEKUNTIEN JA KAUPPA KORKEA-KOULUN YHTEINEN TOHTORIPROMOOTIO JÄRJESTETTIIN TOUKO– KESÄKUUN VAIHTEESSA. SEPPO REMES JA PAUL HEALY OVAT KAUPPAKORKEAKOULUN UUSIMMAT KUNNIATOHTORIT.

kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden li-sensiaatiksi vuonna 1994.

Remes toimii useiden venäläisten suuryri-tysten hallintoelimissä. Hän kertoo, että Ve-näjällä, toisin kuin Suomessa, on tyypillistä, että hallitusten jäsenet ovat erikoistuneet. Riskienhallinta on Remekselle itselleen lähei-nen teema, ja hän toimii usein tilintarkastus-komiteoiden puheenjohtajana.

Remes on Venäjällä valittu useaan kertaan vuoden parhaaksi itsenäiseksi hallitusjäse-neksi. Mitä Venäjällä menestyminen vaatii?

‒ Ensinnäkin se vaatii joustavuutta. Ei voi mennä omilla säännöillään. Samanaikai-sesti se vaatii johdonmukaisuutta ehkä vielä enemmän kuin meillä. Yritysten hallituksissa puhutaan suorempaan kuin Suomessa, mikä

Seppo Remeksen mukaan yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö ei ole Venäjällä Suomen tasolla. – Yhteistyön puute vaikuttaa muun muassa teknolo-gian ja johtamisosaamisen tilaan.

TEKSTI TARU SUHONEN KUVAT HANNA OKSANEN

6 MERCURIUS 2/2013

Remes kertoo, että nuorille ammattilaisille Venäjällä on hyviä uramahdollisuuksia. Hän sanoo, että Venäjästä kannattaisi kiinnostua: palkkataso on hyvä ja työmarkkinat eivät ole yhtä kilpaillut kuin Euroopassa.

‒ Meillä on jonkinlainen massamittainen mielikuvaharha siitä, että Venäjä olisi turva-ton ja takapajuinen.

KORRUPTIO VAIKUTTAA MONIKANSALLISIIN YRITYKSIIN

Professori Paul Healy (Harvard Business School) vihittiin kunniatohtoriksi tunnus-tuksena uraauurtavista ansioistaan tilinpää-tösinformaatiota ja yrityksen hallinnointijär-jestelmiä koskevassa tutkimustyössä. Healy on arvostettu erityisesti taidoistaan saada teo-ria ja käytäntö rakentavaan vuoropuheluun.

‒ Liiketaloustieteen alalla on tärkeää olla lähellä yrityksiä, jotta ymmärtää, mitä niissä tehdään. Tämä varmistaa, että pysyy muka-na pelissä ‒ uudistukset syntyvät usein yri-tyksissä.

Healy tutkii tällä hetkellä korruptiota osana monikansallisten yritysten toimintaa. Hän muistuttaa, että kyseessä on iso ongel-ma ‒ maailmanpankin arvioiden mukaan maailmassa käytetään vuositasolla biljoona dollaria korruptioon, mitä on pidetty myös yhtenä esteenä taloudelliselle kehitykselle.

Paul Healy kertoi, että promootiojuhlalli-suudet akateemisine perinteineen tekivät vaikutuksen.

‒ Valitettavasti korruptiota on eniten niis-sä maissa, joilla olisi siihen vähiten varaa. Korruptoituneisiin maihin investoidaan vä-hemmän.

TOISET MAKSAVAT, TOISET EIVÄT

Healyn tutkimusten mukaan yritykset, jotka korruptoituneissa maissa maksavat kun pyy-detään, saavat kyllä enemmän liiketoimintaa, mutta tuottavat vähemmän.

‒ Toiset uskovat, että tietyissä maissa on maksettava, jos haluaa tehdä liiketoimintaa. Toisaalta sanotaan myös, että jos sinnikkääs-ti sanoo ei, kysyjät jättävät lopulta rauhaan. Koitamme selvittää, miksi näin on.

Paul Healy vieraili Turussa ja Suomessa ensimmäistä kertaa. Healy iloitsi miekanhio-jaisissa sitä, että pääsee osallistumaan juhlal-lisuuksiin, jotka poikkevat yhdysvaltalaisyli-opistojen vastaavista.

‒ Juhlallisuudet miekkoineen ja hattui-neen ovat hyvässä mielessä mahtipontiset. Olen aina hieman katunut sitä, etten osallis-tunut seremonioihin, kun valmistuin tohto-riksi. Onhan sen eteen tehty paljon töitä.

Turun kauppakorkeakoulu on historiansa aikana promovoinut yli viisikymmentä kun-niatohtoria. Kaikki nimet löytyvät osoittees-ta www.utu.fi/fi/yksikot/tse/tutkimus/kunnia-tohtorit.

voi olla yllättäväkin piirre, Remes kertoo.

VENÄJÄN URAMAHDOLLISUUKSIA EI KANNATA JÄTTÄÄ KÄYTTÄMÄTTÄ

Kauppakorkeakoulussa painotetaan kieli- ja kulttuuriopintojen merkitystä osana työelä-mävalmiuksia. Remes vahvistaa, että venäjän kielen osaaminen on Venäjällä edelleen tär-keää.

‒ Hyvät ideat voivat jäädä käyttämättä, kun niistä ei voi keskustella sillä kielellä, jolla asioita mietitään ja päätökset tehdään.

MERCURIUS 2/2013 7

Markkinoinnin tutkijatohtori Leena Aarikka-Stenroos ei ole aina halunnut tutkijak-si. Hän valmistui filosofian maisteriksi Turun yliopistosta

vuonna 1995. Suomen kieltä pääaineenaan lukenut opiskelija oli kiinnostunut viestin-nästä ja teki gradunsa mainosten semanttisis-ta sanaleikeistä. Valmistumisen jälkeen riitti töitä. Aarikka-Stenroos opetti, koulutti ja konsultoi. Ja päätti ottaa muutaman markki-noinnin kurssin.

Ala vei mennessään, Aarikka-Stenroos suo-ritti kauppatieteiden maisterin tutkinnon ja päätyi muutaman mutkan kautta tekemään omaa väitöskirjaansa markkinointiin.

‒ Tutkijaksi en aluksi osannut edes haluta, kun en tiennyt, mitä se on! Halu ryhtyä tutki-

TEKSTI TARU SUHONEN KUVA ESKO KESKI-OJA

alumni

TUTKIJAN ARKEA TÖISSÄ JA KOTONA

Intohimo uuden löytämiseen ja tiedon levittäminen maailmalle inspiroivat tutkijatohtori Leena Aarikka-

Stenroosia päivittäiseen työhön. Perhe ja hyvät työkaverit tukevat, kun ajankäyttö haastaa arjen.

8 MERCURIUS 2/2013

Iso osa tutkijan työtä on hankkia rahoitus-ta tutkimusprojekteille. Aarikka-Stenroos sa-noo, että tärkeää on osata virittää verkot, kun hetki on oikea. Tutkimusaihioita, projekti-ideoita ja yhteistyökumppaneita kannattaa olla valmiina.

‒ Tämä on koko ajan kehittelytyötä sa-moin kuin yrityksessä.

Hän kertoo, että kollegoiden kanssa tulee usein puhuttua siitä, miten abstrakti työ voi aiheuttaa riittämättömyyden tunteita. Tutki-jalle arkea on se, että panos ja lopputulos eivät aina asetu sievään symmetriseen suhteeseen. Kuukausia tai jopa vuosia kirjoitettu artikkeli ei välttämättä päädy julkaisuun saakka.

‒ Toisaalta joskus nopeasti ideoitu ja kirjoi-tettu artikkeli voi mennä yllättävän sujuvasti läpi, ja se julkaistaan arvostetulla foorumilla. Kuten kaikessa luovassa ja innovatiivisessa työssä, on menestymisessä mukana myös ri-paus onnea. Pitää olla oikeassa paikassa oi-keaan aikaan, pelkästään raskaasta työstä ei aina palkita. Pettymyksiin pitää varautua, eikä oman työn tuloksellisuuden ainoa mit-tari itselle voi olla julkaiseminen.

TUTKIJUUDESSA JA YRITTÄJYYDESSÄ PALJON SAMAA

Tutkijaluonne nauttii työstään niin paljon, että epävarmuuksiakin jaksaa.

‒ On hienoa, että saa työkseen lukea ja ajatella ja vielä kertoa muille, mitä on löytä-nyt. Tutkijan työssä on monia samoja hyviä puolia kuin yrittäjyydessä ‒ saa valita mihin suuntautuu ja nauttia itse onnistumisista, joskin sitten joutuu itse kohtaamaan myös epäonnistuneet valinnat.

Aarikka-Stenroos kertoo itse inspiroitu-vansa tutkijakollegoistaan ympäri maailman.

‒ Verkottuminen ei ole pelkkää konfe-rensseissa käymistä, vaikka niissä yhteinen kiinnostus aiheeseen yhdistää ihmisiä hyvällä tavalla. Se on päivittäistä kommunikoimista

moneen eri suuntaan. Tutkijalle kielitaito ja kansainvälinen asenne ovat eduksi. Myös siitä on apua, että ei pelkää ottaa yhteyttä ihmisiin, kommunikoi sujuvasti ja hallitsee small talkin.

Lähimpien kollegoiden kanssa hitsaudu-taan yhteen melko tiiviistikin.

‒ Omien ajatusten kanssa sitä on tosi alas-ti. Kun tehdään yhdessä tutkimusta, pitää voida puhua, torjua ideat joihin ei usko tai innostua vilpittömästi. Sosiaalinen yhteys on tärkeää, ja viestimisen pitää olla avointa ja välitöntä. Jotta voidaan tehdä tulosta, pitää homman hyviä ja huonoja puolia arvioida koko ajan. Siinä laittaa oman logiikkansa alttiiksi.

PERHE ELÄÄ MUKANA TUTKIJAN TYÖSSÄ

Aarikka-Stenroos kertoo, että tutkijan työ vaatii ajankäytöltä paljon. Kun deadlinet paukkuvat, joutuu perhe elämään myötä. Kolmen lapsen äiti tekee paljon töitä kotona.

‒ Teen oikeastaan parhaiten töitä kotona. Moni sanoo, että se on hankalaa, mutta itse teen kotona pitkää päivää. Menen syvälle omaan ajatteluuni, minkä lapsetkin ovat op-pineet. Meillä on selvät säännöt: kun äiti tekee töitä, ei saa kavereiden kanssa tulla ryminällä ja höpinällä. Lapset osaavat hyvin käyttäytyä tämän mukaisesti.

Se, että tutkijan työ ei ole sidottu tiettyyn paikkaan, ei tarkoita sitä, että vapaa-aika ei koskaan ala.

‒ Ei aivojaan voi sammuttaa. Olen joutu-nut harjoittelemaan sitä, että suljen sähköpos-tin ja korjaan koneen pois, jolloin osaan myös mielessäni lopettaa työpäivän ja -viikon.

Aarikka-Stenroos osallistui Turun yliopis-ton tohtoripromootioon touko‒kesäkuun vaihteessa.

‒ Hauskaa, että meillä on tällainen perin-ne olemassa. Vaikka tohtorius ei tule hatusta ja tämä on minusta ihan normaalia työtä, on hienoa juhlistaa nähtyä vaivaa akateemisessa juhlakulkueessa. Hauskaa on myös se, että koko perhe pääsi mukaan. He katselevat työ-täni läheltä, oli kiva näyttää heille myös tämä puoli.

”Meillä on selvät säännöt: kun äiti tekee

kotona töitä, ei saa kavereiden kanssa tulla ryminällä ja höpinällä.”

jaksi syttyi väitöskirjaa tehdessäni. Tutkimuk-sen tekemisen nälkä on kasvanut syödessä, Aarikka-Stenroos kertoo.

PELKÄSTÄ KOVASTA TYÖSTÄ EI PALKITA

Leena Aarikka-Stenroos valmistui kauppatie-teiden tohtoriksi vuonna 2011. Tutkimuksen aiheena oli referenssiviestintä ja kolmannet osapuolet liikesuhteen aloittamisessa.

Nyt kahta vuotta myöhemmin Aarikka-Stenroos kertoo viimein olevansa pisteessä, jossa suurin osa työstä on tutkimusta. Hän on päävastuullinen tutkija Tekesin rahoit-tamassa PALKO-hankkeessa, joka selvittää asiakas arvoa luovan palvelukokemuksen luo-mista, välittämistä ja viestimistä kokemus-viestinnän kautta.

‒ Nyt voin sanoa olevani järeästi tutkija.

Leena Aarikka-Stenroos työskentelee tutkijatohtorina markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksella. • Tutkii kokemusviestintää ja kaupallistamisprosesseja.• FM 1995, KTT 2011• 17-, 14-, ja 9-vuotiaat lapset• Promovoitiin tohtoriksi Turun yliopiston tohtoripromootiossa 31.5.2013.

Kuka

?

MERCURIUS 2/2013 9

Vaihdatko kieltä lennossa?

10 MERCURIUS 2/2013

TEKSTI HENNA BORISOFF KUVA HANNA OKSANEN

Lehtorit Eeva Boström ja Joachim Schlabach Turun kauppakorkea-koulun kielten ja liikeviestinnän yksiköstä opettavat ja tutkivat liike-elämän viestintätilanteita, joissa käytetään useita kieliä. He

keskittyvät siihen, millaista kielitaitoa työn-tekijöiltä edellytetään ja miten kieliä voi par-haiten oppia.

Pääsen eläytymään hyvin aiheeseen haas-tattelun aikana, sillä lehtorit käyttävät vaivat-tomasti lukuisia eri kieliä. Teemme haastatte-lun pääasiassa englanniksi, mutta välillä Eeva korostaa asioita suomeksi, muutaman kerran otetaan avuksi toinen kaikille yhteinen kieli ruotsi ja mukaan mahtuu myös sananen sak-saa ja ranskaa.

VIESTINTÄ AVAA OVET

Aikaisemmin yritysten varmana mottona on ollut: voit ostaa ja myydä englannin kielel-lä. Lehtorien mukaan nyt aletaan ymmärtää, että parhaaseen tulokseen päästään, kun osa-taan tehdä yhteistyötä partnerin tai asiakkaan omalla kielellä.

– Lukuisat yritysten edustajat ovat kerto-neet, että englanti ei yksin riitä. Pahimmassa tapauksessa voidaan menettää miljoonien ar-vosta tilaisuuksia, Boström kertoo.

– Kyseessä on tuloksen lisäksi yhteistyön ja yhteisymmärryksen edistäminen, Schlabach jatkaa.

Kielitaito on oleellinen osa myös yksittäi-sen työntekijän ammattitaitoa, kun uraa läh-detään rakentamaan.

– Niin asiakkaat ja yhteistyökumppanit kuin oma tiimi ja henkilöstökin voivat olla eri maista ja kulttuureista. Puhelut, koko-ukset, ohjeistukset, sähköpostit ja esitykset monilla eri kielillä ovat arkipäivää. Kansain-välisyys näkyy ihan suomalaisissa yrityksissä täällä Suomessa, ei vain ulkomailla työsken-nellessä, lehtorit luettelevat.

– Aivan liikemaailman huipulla käytetään pääasiassa englantia, mutta sinne ei singahde-

ta suoraan koulun penkiltä. Erityisesti keski-johto kohtaa paljon monikielisiä ja -kulttuu-risia tilanteita, Schlabach muistuttaa.

TÄRKEINTÄ ON, ETTÄ TYÖ TULEE TEHDYKSI

Monikielisissä tilanteissa tehokas ja tarkoi-tuksenmukainen viestintä on avain menes-tykseen. Millaisia kieli- ja viestintätaitoja lii-ke-elämässä sitten tarkalleen ottaen tarvitaan ja edellytetään?

– Nykyään ei enää hiota täydellistä kielitai-toa vaan on oleellista, että pystyy toimimaan eri kielillä ja hoitamaan asioita. Tärkeintä on, että työ tai tehtävä tulee tehdyksi, Schlabach kiteyttää.

– Arjen tilanteet ovat nopeatempoisia ja kieltä tulee pystyä vaihtamaan lennosta toi-seen. Silloin ei aleta miettiä kieliopin perus-teita tai hakea sanakirjoista erilaisia termejä.

Lehtorien mukaan useamman kielen opis-kelussa ja hallinnassa eri kielet tukevat toisi-aan.

– Yksi tärkeä kielitaidon osa on se, että pystyy soveltamaan ja kokeilemaan sano-ja toisista kielistä. Siinä on tosin riskinsä ja välillä näin voi mennä todella vikaan, mutta useimmiten se on etu, Boström kertoo.

Jos oikea termi ei tule heti mieleen, pu-heeseen voi lisätä sanoja kielestä, jota muut ymmärtävät. Lainasanat voivat olla myös va-kiintuneita. Selkeä esimerkki on vaikka kan-sainvälisen yrityksen tuotteestaan käytettävä lyhenne, joka on muodostettu yhden kielen mukaan ja jota käytetään eri maissa.

– Suomenruotsalaisilta löytyy yksi monille tuttu yhdistelmälausahdus: Jättekiva!

EMPATIAKIN ON OSA AMMATTITAITOA

Kieliä hallitsevat asiantuntijat pystyvät toimi-maan kokouksissa ja keskusteluissa tulkkeina ja pitämään huolta siitä, että kaikki jäsenet ymmärtävät, mistä puhutaan.

Myös empaattisuus on osa kielitaitoa ja kulttuurien välistä viestintää.

– Taitava viestijä osaa mukauttaa puheno-peuttaan ja käyttämiensä sanojen vivahteita kuulijan mukaan. Hyvin kieltä hallitsevalle voi tulla halu vähän kerskua ja osoittaa osaa-vansa puhua sujuvasti ja nopeasti. Viestinnän ja ymmärtämisen kannalta tämä ei kuiten-kaan ole kannattava ratkaisu, Boström muis-tuttaa.

Keskellä haastattelua saan huomata, että opettajat toimivat itse oppiensa mukaan. Py-sähdyn katsomaan kirjoittamiani muistiin-panoja ja taidan näyttää vähän hämmenty-neeltä. He varmistelevat, onko kaikki selvää ja antavat hyvän vinkin.

– Muistiinpanot kannattaa kirjoittaa aina sillä kielellä, jolla keskustelu käydään. Kään-tämiseen voi käyttää aikaa myöhemmin.

KÄYTÄNNÖN KOKEMUS AVAA SILMÄT

Lehtorit vetävät kauppakorkeakoulussa kurs-sia, jolla kieliä harjoitellaan aivan uudella tavalla. Boström puhuu kurssin opiskelijoille ranskaa ja Schlabach saksaa.

– Aikaisemmin eri kieliä on opetettu ra-jatusti omilla kursseillaan. Tämä onkin hyö-dyllistä kielen alkeita opeteltaessa, mutta taitavampien osaajien kannattaa jo lähteä so-veltamaan ja totuttautumaan monikieliseen ympäristöön, he kertovat.

Kurssilaiset pääsevät luentojen lisäksi mat-kalle Sveitsiin, jossa he pitävät ja kuulevat esityksiä eri yrityksissä.

– Kauppakorkeakoulun opiskelijat ovat avoimia ja ennakkoluulottomia, opiskelevat kieliä ja lähtevät usein vaihtoon. Se, että pää-see näkemään, miten työskentely usealla kie-lellä käytännössä toimii, on kokemus, joka todella avaa silmät ja motivoi entisestään.

Lehtorien mielestä positiivinen asenne vie aina pitkälle, myös kielten opiskelussa.

Heidän innostuksensa on tarttuvaa. Tai-dankin alkaa hioa ruostunutta italian kieltäni kuntoon. Ciao!

Vaihdatko kieltä lennossa? KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ TYÖ­ELÄMÄSSÄ USEAN KIELEN HALLITSEMINEN ON VALTTI.

MERCURIUS 2/2013 11

Paikoillanne, valmiit,

JA CHALLENGE -INNOVAATIOLEIRILLE OSALLISTUI KYMMENIÄ KORKEAKOULUOPISKELIJOITA. LEIRI OLI TURUN YLIOPISTON JA NUORI YRITTÄJYYS RY:N ENSIKOKEILU, JOKA TOTEUTETTIIN YHDESSÄ MICRO-SOFTIN KANSSA. OLIMME PAIKALLA, KUN OPISKELIJAT KOKOONTUIVAT VUOROKAUDEKSI POHTIMAAN, MITEN TURUSSA ASUTAAN, LIIKUTAAN JA OSALLISTUTAAN VUONNA 2030.

INNOVOIKAA!

– Meillä on olemassa valtavasti teknologiaa, haluamme kuulla, miten sitä teidän mielestänne pitäisi käyttää,

Microsoftin Drazen Dodik sanoo, kun haasteita annetaan.

– Toisinaan on unohdettava kirjoista kumpuavat ratkaisut ja suhtauduttava ongelmiin täysin uudella tavalla, Turun yliopis-ton IT-laitoksella opiskeleva pakistanilainen Ali Farooq sanoo.

TEKSTI JA KUVAT JOUKO LUHTALA

TAVOITEKEHITTÄÄ UUSIA

RATKAISUJA TURKULAISEEN

KAUPUNKIYMPÄRISTÖÖN

VUODELLE 2030

24-TUNTINEN INNOVAATIOLEIRI JA CHALLENGE

MIKÄ

MISSÄ JA MILLOIN 18.–19.4. TURUN

KAUPPAKORKEA-KOULULLA

12 MERCURIUS 2/2013

JA Challenge alkaa, kun aiemmin toisilleen pääasiassa tuntemattomat opiskelijat muodostavat joukkueita kauppakorkeakoulun perinteisellä koh-

taamispaikalla Mercatorilla ajatuksia ja ko-kemuksia vaihdellen.

Heillä on edessään 24 tuntia ideoita, on-gelmia ja ratkaisuja. Joukkueet saavat teh-täväkseen miettiä asumisen, liikkumisen, energian, osallistumisen ja viihtyvyyden kysymyksiä. Tiimejä kannustetaan innovoi-maan niin teorian kuin käytännön tasolla. Pelkkä vision luominen ei riitä, pitää myös kertoa, miten idea toteutetaan.

Opiskelijat jakaantuvat tiimeiksi ideoin-tipöytiin. Ilmapiiri on kansainvälinen, useat osallistujista ovat vaihto-opiskelijoita. Odo-tukset ovat korkealla.

– Odotan tapahtuman olevan haasteel-linen. Hyvin erilaiset ryhmät kilpailevat keskenään ja tehtävät ovat arvaamattomia,

Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksella opiskeleva pakistanilainen Syed Rameez Kakakhel ennakoi.

Future Studies -maisteriohjelmassa kaup-pakorkeakoulussa opiskeleva Marianna Mäki-Teeri on samoilla linjoilla.

– Toivon mahdollisuutta testata omaa osaamistani, saada uusia kokemuksia sekä tuttavuuksia eri alojen opiskelijoista.

GLOBAALIT OSAAJAT PAIKALLISTEN KYSYMYSTEN ÄÄRELLÄ

Kun työskentely etenee, käy selväksi, että käsite glocal kuvaa hyvin sekä käynnissä ole-vaa tapahtumaa että eri ryhmien toimintaa: eri kulttuureista ympäri maailmaa tulevat ihmiset kokoontuvat yhteen huoneeseen miettimään ratkaisuja Turun tulevaisuuden kysymyksiin.

Opiskelijoiden mielestä Turulla on vuon-na 2030 mahdollisuus olla kokoaan selväs-

ti merkittävämpi keskus. Turun visioidaan vuonna 2030 olevan yhdistelmä kulttuuria, huippukehittynyttä teknologiaa ja vehreää luontoa.

– Turussa on valtavasti potentiaalia. Kau-pungissa on kolme korkeakoulua, joissa kai-kissa on suuri määrä kansainvälisiä opiskeli-joita. Turku voisi olla Suomen Silicon Valley, pakistanilainen diplomi-insinööriopiskelija Ali Farooq sanoo.

Vaikka JA Challengeen osallistuvat opis-kelijat miettivät innovaatioita Turun kon-tekstissa, ovat heidän aikaansaannoksensa käyttöarvoltaan yleismaailmallisia. Ominais-ta innovaatioille on sekä laaja sovellettavuus eri kaupungeissa että irrallisuus tämän päi-vän hallitsevista trendeistä. Johtoajatuksena on, että on keksittävä jotain sellaista, jolla on arvoa myös viiden vuoden kuluttua.

Opiskelijat uskovat, että teknologia on muutosveturi olevan myös tulevaisuudessa.

INNOVOIKAA!

Kulttuurirajat ylittävä innovatiivinen ilmapiiri

syntyy nopeasti.

Vuoden 2030 Turkua visioitiin paperilla ja tabletilla.

Kaupunkilaisten aktiivinen osallistuminen nousi vahvaksi

teemaksi ryhmien töissä.

MERCURIUS 2/2013 13

Jos teknologiaa käytetään oikein, säilyy ke-hitys positiivisena.

HAASTEET HIOVAT TYÖELÄMÄVALMIUKSIA

Leiriläiset kertovat, että omien taitojen tes-taaminen käytännössä ennen työelämää on tärkeä syy osallistua JA Challengeen. Luot-tamus omaan tietotaitoon on osallistujien keskuudessa korkea. Tulevaisuudentutki-musta opiskeleva Marianna Mäki-Teeri us-koo osaamiselleen löytyvän kysyntää myös työelämässä.

– Tulevaisuudentutkimusta voi soveltaa monella alalla, sillä tulevaisuusorientoitu-nut, ennakoiva ja strateginen ajattelutapa on tärkeä niin yksityisellä kuin julkisella puolel-la, Mäki-Teeri sanoo.

Alasta riippumatta yliopisto-opinnoissa arvostetaan niiden ajattelua ja persoonaa kasvattavaa luonnetta.

– Opin tunnistamaan ja ratkaisemaan ongelmia. Yliopisto kasvattaa identiteettiä ja asennetta. Näitä ominaisuuksia tarvitaan työelämässä, Kakakhel sanoo.

JA Challengen raadissa istuivat Turun yli-opiston kauppakorkeakoulun ma. professori Pasi Malinen, Microsoftin tietoyhteiskunta-suhdejohtaja Max Mickelsson, Nuori yrittä-jyys ry:n toiminnanjohtaja Virpi Utriainen, Turun kaupunginhallituksen puheenjohta-ja Minna Arve, TYYn koulutuspoliittinen asiantuntija Jukka Vornanen ja tulevaisuu-den tutkimuskeskuksen projektipäällikkö Johanna Ollila. Myös raadin mukaan teke-misen makuun pääseminen on tärkeää. Teo-reettisella opetuksella on paikkansa, mutta omien siipien kantavuutta on jossain vaihees-sa pakko päästä testaamaan.

– Tekemällä oppii myös yrittämään. Halu-amme haastaa nuoria esiin, Virpi Utriainen sanoo.

– JA Challenge on oiva keino kohottaa yk-sittäisten opiskelijoiden itsetuntoa ja verrata osaamistaan muihin osaajiin, Jukka Vorna-nen säestää.

VISIOITA, VIISAUTTA JA VINKKEJÄ

Vuorokauden kestänyt JA Challenge pal-kitsi niin opiskelijat kuin järjestäjät. Turun kaupungille JA Challenge oli mahdollisuus toteuttaa uutta kehittymisstrategiaa, jonka keskiössä on avoimuus.

– Turkuun on luotava innovatiivinen ilma-piiri. Toivomme kaikilta kaupunkilaisilta ja suomalaisilta kommentteja ja ideoita, Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve sanoo.

Opiskelijat saivat mukaansa työelämäval-miuksia ja kasvattivat uskoa omiin kykyihinsä.

– Sain paljon käytännön vinkkejä ja työ-kaluja idean luomisesta sen tuotteistamiseen

Työelämävalmiuksien, kuten esimer-kiksi ideoiden myymisen, harjoittelu

on JA Challengen keskiössä.Presentaatioiden viimeistely kahmii ison

osan leirin viimeisistä tunneista.

14 MERCURIUS 2/2013

ja esittelemiseen. Prosessissa oppi myös omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan sekä sai rohkeutta näiden kehittämiseen, Mäki-Teeri sanoo.

– Koska aikaa oli vain 24 tuntia, oli asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen välttämätöntä. Opin, mitä omia ideoi-ta myydessä tulee tehdä ja mitä välttää. Uskon, että näistä opeista on hyötyä tu-levaisuudessa, IMMIT-maisteriohjelmassa kauppakorkeakoulussa opiskeleva tansa-nialainen Julieth Lyaruu sanoo.

Erityisesti opiskelijat kertovat nautti-neensa ryhmätyöskentelystä ja poikkitie-teellisestä lähestymistavasta.

– Opin tehokasta päätöksentekoa kult-tuurirajat ylittävässä ryhmässä, Lyaruu vahvistaa.

Ja Challengen järjestivät yhteistyössä Nuori yrittäjyys ry, Microsoft, Turun kaupunki ja Turun yliopiston Innovaatiot ja yrityskehitys (BID) -keskus. Turussa pilotoitu JA Chal-lenge aiotaan tulevaisuudessa viedä muihin-kin kaupunkeihin. Järjestäjien tavoitteena on houkutella mukaan tuhansia opiskelijoi-ta. Innovaatioleireillä nuoria osaajia eväs-tetään tekemään tulevaisuutta ja haetaan tuoreita ratkaisuja tämän ja huomisen päi-vän haasteisiin.

Raati haki ja sai käytännön ratkaisuja Turun kehittämiseen.

Virtuaalinen Turku eli ViRTU palkittiin JA Challengen parhaana innovaationa.

JA CHALLENGEN TOP3 INNOVAATIOTVirtuaalinen Turku eli ViRTU on interaktiivinen leikkikenttä, jossa sekä kaupunkilaiset että päättäjät voivat testata ideoitaan kaupunki-suunnittelusta konserttien järjestämiseen.

Joukkoliikenteen mullistava Talk to Bus -konsepti tarjoaa verkko-yhteyksien kautta ihmisille mahdollisuuden seurata bussiliikennettä reaaliaikaisesti ja lähettää bussille erilaisia pyyntöjä. Jottei pysäkillä olisi tylsää, on ne varustettu valtavilla tableteilla.

Åborn Again joukkoistaa kaupungin kehityksen. Jos esimerkiksi riittä-vän moni ihminen jossain päin Turkua etsii netin kautta ruokapaikkaa eikä sellaista löydä, rakennetaan alueelle tulevaisuuden asiakkaiden maun mukainen ravintola.

3

12

Innovaatioihin voi tutustua tarkemmin nuoriyrittäjyys.fi-verkkosivuilla.

MERCURIUS 2/2013 15

Timo Veromaa hymyi-lee aurinkoisesti. Yli kymmenen vuoden tappioputken jälkeen Biotie Therapies on tehnyt voittoa. En-

simmäinen vuosineljännes näyttää plus-saa kymmenen miljoonan euron edestä. – Lääkekehityksessä toimitusjohtajan on katsottava vähintään viiden vuoden päähän, Veromaa sanoo.

Pekka Pajamo on yhtä riemullisen oloinen. Hän on Turun kauppakorkeakoulun alum-ni, jota hankitut opit ovat vieneet reippaasti uralla eteenpäin. Viime vuonna hän nou-si Varman talousjohtajaksi. Pajamo toimii myös kouluttajana entisen opinahjonsa joh-tamiskoulutusohjelmissa. Pajamon erityis-alaa ovat taloushallinto, tilintarkastukset ja corporate governance.

‒ Tärkeille asioille löytyy aikaa, Pajamo sanoo.

JOHDA JA LUE

TSE exe valitsi vuoden johtajan ja johta-miskouluttajan viime vuonna ensimmäistä

kertaa. Tämänvuotiset valinnat julkistettiin maaliskuussa Top Management Forumissa.

Vuonna 2013 palkitut Veromaa ja Pajamo täyttävät kirkkaasti kriteerit. Niiden mukaan vuoden johtajassa on näyttävä johtajuuden henkeä: henkilö on kehittänyt itseään joh-tajana ja kasvanut yksilönä, ollut visionääri sekä luotsannut joukkojaan menestyksek-käästi, innovatiivisesti ja yrittäjämäisesti kansainvälisillä markkinoilla. Johtamiskou-luttajalla puolestaan on oltava tieteellistä ja käytännön yrityselämän katu-uskottavuutta.

Miehiä tuntuukin yhdistävän yksi tärkeä tekijä ‒ maalaisjärki. Veromaa sanoo sen suo-raan: johtajana olemisessa ei kaivata ismejä vaan kykyä olla avoin ja rehellinen.

‒ Ei johtaminen ole rakettitiedettä. Assis-tenttini on sanonut, että ihmisten johtami-sessa pärjää, kun on sopivassa suhteessa jär-keä ja sydäntä, Veromaa sanoo.

Ei hän silti vähättele teoreettista tietoa. Harvardissa käydyltä kurssilta piirtyi mieleen tärkeä oppi: Leaders are readers.

‒ Johtamaan oppii johtamalla ja lukemal-la, Veromaa sanoo.

VUODEN JOHTAJALLA JA JOHTAMISKOULUTTAJALLA ON

BIOTIE THERAPIES OY:N TOIMITUSJOHTAJA TIMO VEROMAA JA KESKI-NÄINEN TYÖELÄKEVA-KUUTUSYHTIÖ VARMAN TALOUSJOHTAJA PEKKA PAJAMO OVAT HYVIÄ ESIMERKKEJÄ. SIKSI TSE EXE NIMESI VEROMAAN VUODEN JOHTAJAKSI JA PAJAMON VUODEN JOH-TAMISKOULUTTAJAKSI.

‒ Johtajan on vaikeassakin ti-lanteessa osattava näyttää, että tuohon suuntaan me menem-me, siellä odottaa sateenkaaren maa, Timo Veromaa sanoo.

järkeä ja sydäntä

16 MERCURIUS 2/2013

EI OLE B­TO­B­TOIMINTAA

Johtamiskulttuurin merkityksen huomaa toden teolla, kun kaksi erilaista kulttuuria kohtaa. Sen on kokenut myös Veromaa. Ta-kavuosina Biothie Therapies osti toimintaan-sa loistavasti sopineen saksalaisen yrityksen. Kun siellä kulttuuri ei taipunut tiimiajatte-luun, yritys oli pakko ajaa alas vaikka kivis-tävin mielin.

‒ Yritys oli hierarkinen, sovinistinen ja täysin ihmisen unohtava. Pomot halusivat pomottaa ja työntekijät halusivat tulla po-motetuiksi. Yritimme tosissamme muuttaa tilannetta, mutta se ei onnistunut. Hankalaa-han sellainen oli yrityksessä, jossa todettiin, ettei meillä ole edes saksankielistä sanaa työ-hyvinvoinnille, Veromaa sanoo.

Nyt yrityksellä on kolme toimipistettä, jot-ka sijaitsevat Turussa, Brasiliassa ja San Fran-siscossa. Johtamiskulttuuri on kaikissa sama, ja yhteistyö sujuu saumattomasti.

‒ Sellaista ei ole kuin business-to-business, on person-to-person, Veromaa sanoo.

JOHTAJUUDESTA OSA ON SYNNYINLAHJAA

Pajamon mukaan johtajalla on kaksi pää-tehtävää: saada joukko toimimaan samaan suuntaan ja varmistaa, että jokaisen ihmisen osaaminen saadaan hyödyksi hänelle itsel-leen, työyhteisölle ja yritykselle.

‒ Pääsääntöisesti ihmiset haluavat tehdä parhaansa. Johtajan pitää huolehtia siitä, että työntekijöillä on työvälineet ja mahdollisuu-det tehdä työnsä, Veromaa sanoo.

Miehet ovat yhtä mieltä siitä, että hyvällä johtajalla on synnyinlahja tehtävään, hänen on osattava lukea myös ihmisiä. Oppi tulee sen päälle.

‒ Sillä on lyhyet jäljet, jos haluaa vain olla johtaja. Ei johtajuudesta voi erottaa sub-stanssia. Tämä näkemys on viime vuosina vain vahvistunut liike-elämässä. Koulutuk-sella voi parantaa johtamisessa eteen tulevia sokeita pisteitä, Veromaa sanoo.

ULKOMAAT ON TUNNETTAVA

Yksi selkeä puute suomalaisessa johtamisessa miesten mielestä on: eri maiden kulttuurei-

hin ei tutustuta riittävän hyvin.‒ On turha toivoa, että teknologinen yli-

vertaisuus riittäisi. Esimerkiksi venäläisten kanssa on käytettävä paljon aikaa. Jos tätä ei ymmärrä, ei sinne kannata konttoria avata. Italiassa laskujen maksamisessa on ihan ru-tiinia 9‒12 kuukauden maksuaika, ja se on osattava ottaa huomioon omassa toiminnas-sa. Aasiassa on omat lainalaisuutensa, samoin Amerikassa, Pajamo sanoo.

Tämän takia myös TSE exen eMBA-oh-jelmaan liittyy ulkomaanjaksoja, ja kansain-välisyys on nostettu entistä keskeisemmäksi sisällöksi. Kansainvälistyminen on ollut Ve-romaankin tähtäimessä. Biotien osakkeista enää kolmannes on kotimaisessa omistukses-sa, kaksi kolmannesta on alan kansainvälisiä ammattisijoittajia. Tie ei ole ollut helppo. Takana on vuosien varrella myös useampia yt-kierroksia, ja niissä Veromaa on aina itse ilmoittanut ne ikävät uutiset.

‒ Ihmiset ovat ymmärtäneet, että jos ra-hat ovat kerta kaikkiaan loppu, toimintaa on pakko supistaa. Silloinkin olemme olleet rehellisiä, Veromaa sanoo.

Johtajalla on kaksi päätehtävää: saada joukko toimimaan samaan suuntaan ja varmistaa, että

jokaisen osaaminen saadaan hyödyksi

hänelle itselleen, työyhteisölle ja

yritykselle”, sanoo Pekka Pajamo.

‒ Minun tehtäväni koulutta-jana on saada mielenkiinto heräämään ensimmäisen viiden minuutin aikana. Usein sanotaan, että yhden tunnin esitelmän valmisteluun kuluu kolme tuntia, mutta todellisuu-dessa siihen voi mennä koko työelämä, Pekka Pajamo sanoo.

järkeä ja sydäntä TEKSTI ERJA HYYTIÄINEN KUVAT HANNA OKSANEN

MERCURIUS 2/2013 17

Ruoankulutuksen tuhat ja yksi tulevaisuuttaMAHDOLLISUUTEMME TUOTTAA JA KULUTTAA RUOKAA MUUTTUVAT TULEVAISUUDESSA YHÄ RAJALLISEMMIKSI. MAHTUVATKO RUOKAHIFISTELY JA NÄLÄN AIHEUTTAMAT KONFLIKTIT SAMAAN MAAILMAAN?

I lmastonmuutos, globalisaatio, vä-estönkasvu ja teknologinen kehitys ovat muutosvoimia, jotka vaikutta-vat maailmanlaajuisesti siihen, mitä

ihmiset syövät, sekä siihen, miten ja mis-sä ruoka tuotetaan.

Otetaan esimerkiksi sääilmiöiden seu-raukset. Ruokatuotantomme on tällä hetkellä vesi-intensiivistä. Parhaat vil-jely- ja karjankasvatusalueet sijaitsevat maantieteellisillä alueilla, joilla riittää kasteluvettä.

On ennakoitu, että monet näistä Vä-limeren alueella ja päiväntasaajan etelä-puolella sijaitsevista alueista tulevat kär-simään ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista tulvista, hirmumyrskyistä tai kuivumisesta. Ruoantuotanto siirtyy muualle.

RUOKATURVAN PUOLUSTAMINEN AIHEUTTAA KONFLIKTEJA

Ruoan tulevaisuutta Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa tut-kiva Riikka Saarimaa väläyttää kaksi tuotantoalueiden siirtymisestä aiheutu-vaa skenaariota.

‒ On mahdollista, että me täällä poh-joisessa hyödymme tästä kehityksestä. Kun ruoantuotanto vaikeutuu muualla, saattaa elintarvikeliiketoiminta olla tule-vaisuuden menestysala.

Toinen näköala on huolestuttavampi. ‒ Valtava väestönkasvu on todelli-

suutta samaisilla alueilla, joilla olosuh-teet tuottaa ruokaa heikentyvät. Miten ruoan saatavuus pystytään turvaamaan näillä alueilla? Jo nyt elämme tilanteessa, jossa toisaalla on ylituotantoa ja toisaalla edelleen nähdään nälkää.

Saarimaan mukaan tilanne saattaa olla todellinen jo muutaman vuosikymme-nen kuluttua. Hän pohtii mitä tapah-tuu, kun nälänhätä kasvaa.

‒ Konfliktit ja nälkäpakolaisuus li-sääntyvät, kun puolustetaan oman alu-een ruokaturvaa. Vaikka tällä hetkellä rajat ovat auki, voi kriisiytyminen joh-taa tiukempaan rajavalvontaan ja omien etujen puolustamiseen.

RUOKAAN LIITTYVÄT ILMIÖT ÄÄREISTYVÄT

Samaan aikaan hyvinvointivaltioissa kiinnitetään syömiseen enem-män huomiota kuin kos-kaan. Ruoan kuluttami-nen on yksilöllistynyt, ja syömisellä ilmennetään omaa identiteettiä.

‒ Ruoasta puhutaan paljon ja omista valin-noista ollaan avoimempia. Keinot käsitellä ruokaa ovat moninaistuneet sosiaalisessa medi-assa, joka on myös vahva väline vaikut-tamiseen. Esimerkkejä tästä ovat vaikka boikottikampanjat.

Saarimaa uskoo, että tulevaisuudessa ruokaan liittyvät ilmiöt ääreistyvät en-tisestään.

‒ On valinnoistaan hyvin tietoisia ihmisiä, mutta myös niitä, joilla ei ole tietoa tai mahdollisuutta ‒ tai vastatren-dinä terveysvalistukselle edes kiinnos-tusta ‒ valita. Tämä näkyy vaikka punai-sen lihan kulutuksessa. Meillä trendien perusteella voisi kuvitella, että kulutus vähenee, mutta maailmanlaajuisesti se onkin kasvussa muun muassa aasialai-sen ruokakulttuurin länsimaistumisen vuoksi.

Trendit tulevat ja menevät, mutta ai-nakin yhdestä ilmiöstä Saarimaa on iloi-nen: ruoan ja terveyden välinen yhteys on jälleen näkyvä.

‒ Tämä on vanha mutta kuitenkin uusi asia. Tutkijat ja ravitsemustie-

teilijät ovat jo pitkään puhu-neet siitä, miten se mitä

ja miten paljon syömme vaikuttaa hyvinvoin-tiimme. Kun tämä tie-toisuus yhdistetään tut-kimuksen tuottamaan

uuteen tietoon, voi yksi tulevaisuudenkuva olla sel-

lainen, että ravitsemustietei-lijä tai lääkäri pystyy yksilön gee-

nikartaston perusteella suosittelemaan ruokavaliota, joka voi hidastaa tietyn sairauden puhkeamista.

TEKSTI TARU SUHONEN KUVAT SHUTTERSTOCK

18 MERCURIUS 2/2013

T utkija Riikka Saarimaa työsken-telee projektipäällikkönä Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimus-

keskuksessa, jossa on selvitelty ruokaan liittyviä tulevaisuuksia monissa eri tutki-musprojekteissa. Näitä ovat muun mu-assa Mitä ruoaksi huomenna – Mirhami 2030, Kuluttajat painonhallinnan mark-kinoilla ‒ KULUMA, Energian ja ruoan tuotannon edellytykset ja esteet ‒ LUST, Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämis-hanke VARRU sekä Siirtyminen kasvispai-notteiseen ruokavalioon: esteet ja mahdol-lisuudet – SWIP. Lisätietoa projekteista tulevaisuuden tutkimuskeskuksen verk-kosivuilta osoitteesta www.utu.fi/ffrc.

Listasimme seuraavaan muutamia ruo-an tulevaisuuteen liittyviä skenaarioita, joita tulevaisuudentutkijoiden mukaan voidaan pitää todennäköisinä.

Globalisaatio voimistuu ruoan tuo-tannossa ja kulutuksessa. Kun yri-tykset kansainvälistyvät ja suuryritykset kasvavat, ruoan kotimaat vaihtelevat. Globalisaatioon liittyy myös keskitty-vä ruokatuotanto: valmistetaan siellä, missä se on kustan-nustehokkainta. ”Ei olla kaukana siitä, että pe-rinneruokiakin aletaan valmistaa muualla maa-ilmassa, esimerkiksi kar-jalanpiirakoita Kiinassa”, Saarimaa sanoo. Monikult-tuurisessa maailmassa ruo-kakulttuurit sekoittuvat. Raaka-aineita ja ruokatarvikkeita tilataan netistä tai maahantuodaan omaan käyttöön.

Kilpailtu maapinta-ala. Väestönkasvun myötä ruoan- ja energiantarve kasvaa. Ruoantuotannon lisäksi maata käyte-tään esimerkiksi bioenergian ja kasvipe-räisten muovin raaka-aineiden tuotta-miseen. Maanomistukseen ja -käyttöön voi tulevaisuudessa kohdistua enemmän poliittista sääntelyä ja ohjailua. Maan arvo voi kasvaa. ”Joitakin esimerkkejä

Aihetta tutkitaan useissa projekteissa

mahdollisesta varautumisesta ar-vonnousuun tai kriisiin on jo nähtävissä. Aasian maista, etenkin Kiinasta ja Intias-ta, tulevien sijoittajien in-vestoinnit afrikkalaiseen maatalousmaahan ovat viime vuosina kasvaneet.”

Teknologioiden avulla voi-daan löytää uusia tapoja tuottaa ruokaa. Kehittyvien viljelyteknologioi-den ja kasvijalostuksen avulla voidaan onnistua lisäämään satoisuutta. ”Tämä voi olla hyvä asia, jos näin voidaan rat-kaista nälkäongelma.” Ruoan 3D-tulos-taminen on jo aloitettu. Tulevaisuudessa tulostamalla voitaisiin mahdollistaa yksi-löllisiä ratkaisuja. ”Elintarviketeollisuu-dessa ihmistyövoimaa voidaan korvata, kun robotiikka entisestään kehittyy. Yk-sitoikkoisten ja raskaiden töiden korvaa-jana tämä on myönteinen kehityssuunta, mutta löytyykö tilalle muuta työtä ihmi-sille?”

Isojen, globaalien muutosvoimien lisäksi on koko joukko jo nyt päivit-täiseen arkeemme ja ruoan kulutta-

miseen liittyviä tekijöitä, joita Riikka Saarimaa kutsuu

trendeiksi.

Vastuullinen ja eet-tinen kuluttaminen kasvavat yhä. Ihmiset haluavat vaikuttaa osto-

käyttäytymisellään. Sosi-aalinen vastuullisuus

ja vaikuttaminen liittyvät esimerkiksi työs-

kentelyolosuhteisiin ja lapsityövoiman käyttöön. Ympäristövastuullisuu-teen sisältyvät muun mu-assa maaperän ja ekosys-teemin kestävä käyttö sekä luonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen tilan parantaminen. Eläineettiseen vastuullisuuteen kuuluu tuotantoeläinten hyvinvoinnista huo-lehtiminen. ”Kotoinen esimerkki on se,

että munien tuotannossa olevien kanojen elinolosuhteisiin on

tullut paljon niiden oloja parantavia muutoksia. ”

Lähiruoka on yhä suositumpaa. Ihmiset

suosivat lähellä tuotet-tua ruokaa ja harjoittavat

kotitarve- ja osuuskuntavil-jelyä. Globaalissa kuvassa tämä-

kin liittyy kysymykseen siitä, mitä sitten tehdään kun ruoantuotanto vaikeutuu. ”Tuleeko kaupungin puistoihin hedel-mäpuita ja marjapensaita koristekasvien sijaan?”

Ääreistyminen lisääntyy. Yhä enemmän on ihmisiä, jotka noudat-tavat jotain tiettyä asiaa, kuten dieettiä tai eettistä valintaa, äärimmäisen tiukasti. On yhä enemmän niitä, jotka eivät syö lainkaan punaista lihaa, mutta vastaavasti maailmanlaajuisesti enemmän myös nii-tä, jotka syövät sitä paljon.

Ruokaturvallisuus kiinnostaa.Skan daalit herättävät siihen, että ruoan puhtautta ja hygieniaa on valvottava tar-kasti. Riskit kasvavat, kun ruoka tuote-taan keskitetysti isommissa yksiköissä.

Vaihtoehtoisia proteiininlähteitä et si-tään ja kokeillaan: levä, lupiini, sienipro-teiini, hyönteiset ja toukat kelpaavat ruo-aksi yhä useammille. Suomessa tehdään jo nyt tempeä sinilupiinista ja herneistä. Tuotetaan myös keinolihaa, joka on kultivoitu, solupohjainen tuote. ”Se on

toistaiseksi kallista tuottaa, mutta tuotannon tehostuessa ja hin-

nan laskiessa voisi toimia bulkkituotteissa aidon li-han korvikkeena.”

Artikkelissa mainitut ja monet muut kysymykset

olivat tarkastelussa tulevai-suuden tutkimuskeskuksen

järjestämässä kansainvälisessä Futures for Food -konferenssissa

6.‒7.6.2013. Lue lisää: www.futurescon-ference.fi/2013.

MERCURIUS 2/2013 19

TOISELLE TARPEETON VOI OLLA TOISEN AARRE, MUISTUTTI KAUPPA-KORKEAKOULULLA VIERAILLUT SOLOMON DARWIN.

K auppakorkeakoulussa perehdyttiin 6.5. siihen, miten pienet ja keskisuuret yri-

tykset, jotka tuottavat jo suuren osan kasvus-ta Euroopassa ja Yhdysvalloissa, voivat löytää menestystekijöitä avoimesta innovoinnista.

Maailman johtaviin avoimen innovoinnin asiantuntijoihin kuuluva professori Solomon Darwin (Haas School of Business, Universi-ty of California, Berkeley) puhui seminaaris-sa. Darwinin mukaan yrityksessä ideoiden ja tietopääoman pitäisi virrata sekä sisään että ulos.

‒ On turha pitää jotain kehittämäänsä, mutta itselleen tarpeetonta odottelemassa mahdollista käyttötarkoitusta. Lisensoikaa – vaikka vapaaseen käyttöön aloille, jotka eivät kilpaile yrityksen oman toiminnan kanssa.

T iede, rahoitus ja elinkeinoelämä -sidos-ryhmäseminaari järjestettiin keskiviik-

kona 20.3. yhteistyössä Liikesivistysrahaston ja Perheyritysten liiton kanssa. Seminaarin avasi kauppakorkeakoulun johtaja Markus Granlund. Hän sanoi tieteen rahoittamisen olevan haaste, johon yliopistoissa törmätään päivittäin.

‒ Merkittävä mullistus tapahtui kolme vuotta sitten nykyisen yliopistolain astuessa voimaan, ja viimeksi yliopistojen rahoitusmal-li muuttui vuoden alussa. Muiden toimijoiden kuin valtion rooli rahoittajina korostuu.

Tiede, rahoitus ja elinkeinoelämä -seminaari: yritykset tarvitsevat perustutkimusta SIDOSRYHMÄSEMINAARISSA 20.3. KÄSITELTIIN SUHDETTA ELINKEINO-ELÄMÄÄN RAHOITTAJANA JA TUTKIMUSKUMPPANINA.

KOSKA AVOIN INNOVOINTI KANNATTAA?

Tutkijatohtori Elina Jaakkola on tutkimus-ryhmänsä kanssa toteuttanut useita tutki-mushankkeita, jotka tarjoavat laajaa aineistoa verkostoissa tapahtuvan innovoinnin tutki-miseen.

‒ Yhä useammalla yrityksellä on kehittä-misprojekteissaan mukana ulkoisia toimijoi-ta. Haasteellisena pidetään usein kysymystä siitä, milloin innovointia kannattaa tehdä kumppaneiden kanssa.

Tutkimusten mukaan yritysten kannat-taa ottaa asiakkaat mukaan, kun innovointi vaatii laajaa testausta, ja muut toimijat esi-merkiksi silloin, kun tähdätään radikaaleihin innovaatioihin.

‒ Joskus voi olla hyvä innovoida myös yri-tyksen sisällä. Kun kontrolli on itsellä, tapah-tuu nopeimmin. Esimerkiksi Apple ei iPho-nen kehittämisessä kysynyt, mitä asiakkaat tarvitsevat, Jaakkola sanoi.

Professori Solomon Darwinin vierailua

Granlund painotti, että vaikka kehityksessä on nähty negatiivistakin, eivät uudet rahoitus-mallit ole ristiriidassa korkeatasoisen, kansain-välisen tutkimuksen kanssa.

‒ Iso kysymys kuitenkin on, mitä tutkijan käteen arkipäivässä jää.

VOIMAVARAT KÄYTETTÄVÄ OPTIMAALISESTI

Perheyritysten liiton puheenjohtaja Matti Vanhanen puhui tilaisuudessa yliopistojen ja yritysten yhteistyöstä. Hän korosti vapaan tut-kimuksen merkitystä.

tapahtumia

Yritysten kannattaa päästää tieto liikkumaan isännöi kauppakorkeakoulun CCR Tutki-muspalvelut, joka järjesti osana vierailua Darwinin vetämän innovaatioaiheisen työ-paja alueen yrityksille.

Darwinin mukaan pienissä yrityksissä on intohimoa. Hänen mukaansa liiketoimintaa ei koskaan pitäisi rakentaa vain loistavan idean varaan. Persoonat ovat yhtä tärkeitä kuin uudet ideat ja teknologiat.

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen muistutti, että yritysyhteistyö ei ole vain tutkimusta. ”Yliopistojen tärkeä tehtävä on tuottaa osaavia ihmisiä yritys-ten palvelukseen.”

KOONNUT TARU SUHONEN

20 MERCURIUS 2/2013

J ohtamiskoulutusyksikkö TSE exe järjes-ti 14.3. vuotuisen Top Management Fo-

rumin. Iltapäivän teemana oli johtajuuden renessanssi. Teemavalinnalla TSE exe halusi nostaa esiin asioita, joita todelliseen muutok-seen tarvitaan: innovatiivisuutta ja luovuutta, joka haastaa kyseenalaistamaan totutut tavat.

‒ Jotta saamme talouden uuteen nousuun, tarvitaan niin johtamiseen kuin yrityksiin uutta nostetta ‒ toisin sanoen tarvitaan re-nessanssia eli uudelleensyntymistä, sanoi TSE exen johtaja Kirsi Kostia.

Seminaarin puhujat herättelivät yleisöä pohtimaan, miten johtamiskulttuuria ke-hittämällä voidaan vapauttaa organisaatiossa piilevää osaamista ja potentiaalia. Tilaisuu-dessa valittiin vuoden johtajaksi Biotie The-rapies Oyj:n toimitusjohtaja Timo Veromaa ja johtamiskouluttajaksi Keskinäinen työ-eläkevakuutusyhtiö Varman talousjohtaja Pekka Pajamo. Lue Veromaan ja Pajamon haastattelu tämän lehden sivuilta 16‒17.

Verkostoidu, jaa kokemuksia ja opi uutta!Kauppakorkeakoululla järjestetään tilaisuuksia ja teemaseminaareja, joissa voit luoda kontakteja, saada uusia näkökulmia ja löytää yhteis-työmahdollisuuksia. Tule mukaan! www.utu.fi/tse-sidosryhmatilaisuudet

Yrittäjyyden professori, BIDin johtaja Antti Paasio puhui uskomusten haastamisesta innovaatioiden perustana. Hän muistutti, että erilaisten talenttien yhteentuominen Medicien tapaan toimii edelleen.

‒ Myös yrityspuoli tarvitsee hyvin vapaata yliopistoa, joka tutkii mitä haluaa. Vapaalla yliopistotutkimuksella pystytään avaamaan näkökulmia, joita liiketoiminnan ytimessä ei tule ajateltua. Tarvitaan myös sellaista tut-kimusta, jossa ei ole näkyvää yhteyttä siihen, miten se tuottaa liiketoiminnalle etua. Muu-ten ei keksitä uutta.

Italian kielen ja kulttuurin professori Luigi de Anna johdatteli kuulijat renes-sanssiin. Hän muistutti, että Italian renessanssissa palattiin monessa mielessä takaisin juurille.

Onko työelämän renessanssi täällä? POSemotionsin Merja Fischer kertoi esityk-sessään työilmapiiristä, joka kannustaa yksilöä vastuunkantamiseen ja mahdollistaa merkityksel-lisyyden kokemukset.

Olemmeko seuraavan renessanssin äärellä? Taidehistorian professori Altti Kuusamo kertoi, että renessansseille tyypillistä on se, että tietyt ajatukset ja teemat läpäisevät kulttuurin eri tasot.

Vesa­Matti Paananen kertoi, mitä läsnätyö – tieto työn seuraava vaihe – tarkoittaa Microsoft Oy:ssa. Hän haastoi läsnäolijat miettimään, voisivatko hei-dän omat työympäristönsä olla joustavampia.

Topparissa inspiroiduttiin renessanssista

Liikesivistysrahaston hallituksen puheenjoh-taja, vuori neuvos Maarit Toivanen­Koivisto kertoi, että vuonna 2012 Liikesivis-tysrahasto tuki väitöskirjan-tekijöitä 1 718 000 eurolla.

MERCURIUS 2/2013 21

väitöksiä

Johtoryhmän agenda ja rooli muotoutuvatkokous­keskusteluissaJohdon kokoukset ovat eräs yleisimmistä ja keskeisimmistä johtamiskäytännöistä: mer-kittävä osa johdon työstä tapahtuu juuri ko-kouksissa. KTM Kirsi Lainema perehtyi väi-töstutkimuksessaan johtoryhmän kokousten keskustelukäytäntöihin ja havainnoi vastape-rustetun johtoryhmän kokouksia puolentois-ta vuoden ajan.

Tutkimus osoittaa, että sillä, kuka puhuu, miten puhuu ja milloin puhuu, on keskei-

Käyttäjä­ ystävälliseksirakennettu CRM hyödyttää aidosti KTM Samppa Suoniemi selvitti markki-noinnin alan väitöstyössään, miten yritys onnistuneesti hankkii ja ottaa käyttöön CRM (customer relationship management) -järjestelmän asiakkuudenhallintaan.

Markkinoinnin tutkimuksen kentässä on havaittu, että valtaosa yrityksistä pet-tyy CRM-ohjelmiensa tuomiin hyötyihin. Suoniemi korostaa toimitusprojektin mer-kitystä siinä, millaisen vastaanoton asiak-kuudenhallintajär-jestelmä yrityksessä saa.

‒ Jo aikaisessa vaiheessa hanketta kannattaa panostaa siihen, että CRM-ohjelma rakentuu käyttä jäystävä l -liseksi. CRM on suuri investointi: mitä aikaisemmin käyttäjien tarpeet

KTM Hanna Pitkänen tutki väitöskirjassaan, mi-ten suomalaisjohtajat anta-vat ja vastaanottavat palau-tetta. Pitkänen haastatteli suomalaisen suuryrityksen ylintä ja keskijohtoa ja ke-räsi heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan.

Perinteisesti palaute on määritelty tavoitetilan ja toteutuneen väliseksi nu-meeriseksi tai sanalliseksi vertailuksi menneestä. Johtajat kuiten-kin näkevät palautteen paljon laajem-min ja peräänkuuluttavat aktiivisuutta yli virallisten palautejärjestelmien.

‒ Epävirallista palautetta tarvitaan, jotta yksilöt ja yritys pystyvät toimi-maan ja kehittymään päivittäin muut-tuvassa ympäristössä.

Pitkäsen havaintojen mukaan viralli-nen ja epävirallinen palaute sekoittuvat toisiinsa monin tavoin, mikä vaikeuttaa epävirallisen palautteen hyödyntämis-tä. Hän esittää työssään mallin, jonka

nen merkitys johdon agendan muotoutumiselle sekä sille, millaisen roolin johtoryhmä omaksuu ja millaisia tulok-sia se tuottaa. Väitöstutkimus paljastaa vuorovaikutusstrate-gioita, joiden kautta johtajat yhtäältä luovat itselleen ja toi-silleen mahdollisuuksia osallis-tua keskusteluun ja toisaalta sulkevat toisiaan keskusteluis-ta pois.

‒ Näitä strategioita hyödyn-tämällä johtajat myös osoitta-vat, mitkä asiat kuuluvat johdon agendalle ja mitkä sen ulkopuolelle. Agenda siis muoka-taan vuorovaikutuksessa juuri kyseiselle ryh-mälle sopivaksi.

Tutkimus osoittaa myös, että kokousten

avulla on mahdollista ymmärtää tekijöitä, jot-ka vaikuttavat siihen, kuinka viralliseksi tai epäviralliseksi tietty pa-laute koetaan.

‒ On tärkeää huo-mata, että ihmisillä on taipumus arvioida pa-lautteen luotettavuutta, käytettävyyttä tai vai-kuttavuutta sen suh-teen, pitävätkö he sitä

virallisena vai epävirallisena.Hanna Pitkäsen väitöskirja Theorizing

formal and informal feedback practices in management accounting through three dimensions tarkastettiin 5.4.2013. Vi-rallisena vastaväittäjänä toimi professori Jukka Pellinen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Kari Lukka. Lue väitös verkossa: www.doria.fi/hand-le/10024/88747.

keskustelukäytännöt vakiintu-vat nopeasti melko lopulliseen muotoonsa. Tämän jälkeen niitä on vaikea muokata, vaik-ka kehitystarpeita havaittai-siinkin. Väitöstutkimuksen havainnot haastavatkin perin-teisiä käsityksiä siitä, miten or-ganisaation muutosta voidaan toteuttaa.

Kirsi Laineman väitöskirja Managerial Interaction – Dis-cussion Practices in Manage-ment Meetings tarkastettiin

17.5.2013. Virallisena vastaväittäjänä toimi Associate Professor Birte Asmuss Aarhusin yliopistosta ja kustoksena akatemiaprofes-sori Anne Kovalainen. Lue väitös verkossa: www.doria.fi/handle/10024/90331.

Suomalaisjohtaja haluaa antaa ja saada myös epävirallista palautetta

22 MERCURIUS 2/2013

Kauppatieteiden tohtorin tutkintoPitkänen Hanna Suoniemi Samppa

Kauppatieteiden maisterin tutkintoAalto Minttu Ahonen Johanna Almgren Sari Elomaa Laura Finning Timo Halonen JuhaHannula MikaHarjaks EveraHartemo MariHeinilä Leila Hytönen Aarni Jussila EskoKaattari Tapio Kesa Kerli Kilkku Viivu-MariaKorobtchenko Jana Kuisma ElisaLaari Sini Lammervo MinnaLehtinen Pauliina Lindgrén AslaLähdemäki Sakari

Lätti HeljäLöfberg Tor-BjörnMoberg Heidi Mäntymäki Janne Nyman Olli Oksa Jimi Oksala LauraOksanen Matilda Pekonen Tytti Pesonen Maarit Pitkäkangas PaulaPitkänen LauriPohjanliekki MikkoRuponen TommiSadowski Maciej Sederlöf Jan Suutari RiinaTamlander Tiia Tapola AnttiVeikkolainen TinjaWilkman Hanna

Valtiotieteiden maisterin tutkintoMikkola Jussi

Porin yksikköKauppatieteiden maisterin tutkintoHalminen EmmaLehtonen MarjaMalmi MarikaMeskanen JoniMurtolahti AnnamariNieminen MattiNikkanen EeroPiekkola KatriPyydönniemi MaijaRannaste JenniRenfors TuomasRinta-Kartano TommiRuohola JohannaSaarinen PaulaSalminen JussiSalovaara Riitta-StiinaSarmet MarjoSeppälä ElinaSjöholm JonneSukeva MarikaTulokas EmiliVauhkala NooraVuori Johanna

KOONNUT TARU SUHONEN

Kaisa Kivioja tutki markkinoinnin alan työssään tuoksumarkkinoinnin vaikutusta elintarvikkeiden myyntiin vähittäiskaup-paympäristössä. Tutkimuskohteena olivat omenat ja karkit sekä päärynät ja suklaat.

Kivioja keräsi tutkielmansa aineiston toteuttamalla viiden viikon mittaisen tuoksumarkkinointikampanjan suoma-laisessa hypermarketissa. Analyysin pe-rusteella tuoksulla näyttää olevan myyntiä edistävä vaikutus. Toisaalta selvisi myös, että asiakkaat eivät ole tietoisia tuoksujen

Valmistuneet

on paljon opittavaa ja selvitettävää. Turun kauppakorkeakoulussa valitaan

vuosittain vuoden gradu. Valinnalla ha-lutaan korostaa pro gradu -työn tärkeyttä yliopisto-opintojen osana. Valinnalla ha-lutaan nostaa myös tutkielmaohjauksen arvostusta. Kaisa Kiviojan graduohjaaja-na toimi markkinoinnin professori Leila Hurmerinta.

Vuoden gradu: hajuaisti ohjaa osto käyttäytymistä

huomioidaan, sitä kalliimmilta virheiltä vältytään, Suoniemi sanoo.

Onnistunut CRM-projekti vaatii toi-mivaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

‒ Erityisesti on varmistettava, että yhteistyö yrityksen IT-osaston ja loppu-käyttäjien eli myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun välillä toimii.

Toinen avain onnistuneeseen CRM-projektiin on yrityksen työntekijöiden si-touttaminen uuteen järjestelmään ajoissa ‒ jo paljon ennen käyttöönottoa.

‒ Uuden teknologian käyttöönotta-minen yrityksessä vaatii muutosta niin asiakasprosesseissa kuin käyttäjien ru-tiineissakin. On tärkeää viestiä, että CRM-järjestelmän käyttäminen on organisaation laajuinen prioriteetti ja panostus, joka hyödyttää kaikkia, tutkija muistuttaa.

Samppa Suoniemen väitöskirja The Im-pact of CRM System Development on CRM Acceptance tarkastettiin 19.4.2013. Vi-rallisena vastaväittäjänä toimi professori Danny Bellenger (Georgia State Univer-sity, USA) ja kustoksena professori Rami Olkkonen. Lue väitös verkossa: www.doria.fi/handle/10024/88943.

TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VUODEN 2012 PRO GRADU –TUTKIELMAKSI ON VALITTU KTM KAISA KIVIOJAN TYÖ SCENTED SALES: THE IMPACT OF A SCENT MARKETING CAMPAIGN ON GROCERY SALES.

olemassaolosta. ‒ Tuoksujen prosessointi tapahtuu ali-

tajuisesti, aivojen tunteita käsittelevässä osassa. Tuoksun tulkitsemiseen ei järki pääse vaikuttamaan ‒ toisin kuin kaikkiin muihin aistihavaintoihin.

Kivioja työstää tällä hetkellä markki-noinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksella väitöskirjaa samasta aiheesta.

‒ Tutkin tuoksumarkkinointia myyn-ninedistämisessä laajemmin. Kyseessä on ”the last frontier of marketing”, aiheessa

KUVA

VER

MIN

INC

(CRE

ATIV

E CO

MM

ON

S, F

LIC

KR)

MERCURIUS 2/2013 23

JOHTAMISEN SUUNNANNÄYTTÄJÄVuoden mittaisella johtamisen kuntoradalla saat näkemystä ja kokemusta siitä, miten

• suunnistaa liiketoimintaympäristön muutoksissa• luoda joustava strategia• tulkita talouden tunnuslukuja• kehittää myyntiä ja asiakkuuksien hoitoa• johtaa ja viestiä vakuuttavasti

JOKO41 alkaa lokakuussa 2013, hakuaikaa 31.8.2013 asti

Tervetuloa JOKO infoon kauppakorkeakoululle

to 15.8. klo 15.00 - 16.30

Ole hyvä ja ilmoittaudu tse-exe@utu.fi

Lisätietoa www.utu.fi/exe ja Markkinointipäällikkö Marika Herranen marika.herranen@utu.fi I 050 5840 778

Seuraava kansainvälisesti EPAS -akkreditoitu, visionäärinen eMBA Turku alkaa helmikuussa 2014. Lisätietoa www.embaturku.fi