Metsänomistajat · Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenlehti 2/2017 Metsänomistajat LOUNAMETSÄ LÄNSIMETSÄ Mhy Lounametsän henkilöstöuutisia sivut 4-5 Ratkaisuja nuorten

2/2017 Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenlehti

Metsänomistajat LÄNSIMETSÄLOUNAMETSÄ

Mhy Lounametsän henkilöstöuutisia

sivut 4-5

Ratkaisuja nuorten metsien hoitoon

sivut 12-13

Naantalin voimalaitos käynnistyi kesän lopulla

sivut 16-17

2 MHY jäsenlehti 2/2017

SISÄLLYSLUETTELO

SISÄLLYSLUETTELO

Metsänhoitoyhdistys LounametsäTunnus 501376600003 VASTAUSLÄHETYS

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

Mottagarenbetalarportot

Taita tästä

M

aksuton metsäsuunnitelm

an m

obiilisovellus

metsänhoitoyhdistys

LOUNAMETSÄ

•m

aksuton PEFC sertifiointi•

jäsenhintaiset palvelut ja tuotteet•

maksuttom

at koulutustilaisuudet•

maksuton neuvonta

•jäsenlehti 2 krt vuodessa

•PK-puu O

y 10 % alennus puutavarasta

•m

etsäsuunnitelman m

obiilisovellus

Yhdistyksen jäsenedut

10 %

alennus puutavarasta

Metsänomistajat LÄNSIMETSÄLOUNAMETSÄ LounaPuu Oy

OSTAMME ENERGIAPUUTA LÄMMITYSKAUDEN 2018-2019 TARPEISIIN.

Olemme kiinnostuneita korjuukohteista: - Energiapuun korjuu pellonreunoista ja teiden varsilta giljotiinikouralla- Nuorista metsistä ja maisema-alueilta Fixterillä- Uudistushakkuiden kasoille puidut latvusmassat (yli 1,5 ha)- Kuusivaltaisten uudistushakkuiden kannot (yli 2,5 ha)

Tienvarressa olevista kasoista: - Kokopuut (runko+oksat) yli 50 kiintokuutiota. - Karsittu energiapuu yli 50 m³. - Risukasat yli 50 m³.

Tienvarressa luovutettavat ja haketettavat energiapuuerät eivät saa sisältää epäpuhtauksia: juuripaakkuja, maata, rautaa, muovia, rakennusjätettä tms. Varasto ei saa olla sähkölinjojen alla ja sen täytyy olla tien tai pellon reunassa.

OTA YHTEYTTÄ paikalliseen metsäasiantuntijaan ja pyydä tarjous. Saat parhaan markkinahinnan energiapuullesi!

Vastaava toimittaja: Hannu Justen 044 533 8242 [email protected]

Toimitussihteeri: Irja-Liisa Makkonen 040 766 9679 [email protected]

Toimituskunta: Hannu Justen, Irja-Liisa Makkonen, Lasse Lahtinen

ISSN: 2323-9204 (painettu) ISSN: 2323-9212 (verkkojulkaisu)

Sivunvalmistus: Pia Tuononen Paino: Rauman Painopiste Oy

Painosmäärä 8 200 kpl

Lehti luettavissa myös internetissä osoitteessa www.lounametsa.mhy.fi

Kansikuva: Laurin koulun 4. luokka. Kuva Anu Uusitalo

Seuraava Metsänhoitoyhdistys Lounametsän lehti ilmestyy maaliskuussa 2018

Jäsenlehti 2/17

Metsänomistajat LÄNSIMETSÄLOUNAMETSÄ

Olemme metsänomistajia varten myös tulevaisuudessa ..................................3

Tulevaisuuden näkymät ..........................................................................................................4

Mhy Lounametsän henkilöstöuutisia ........................................................................ 4-5

Hiilinielupolitiikkaa tehdään EU:ssa koko syksy ....................................................6-7

Metsänomistajan arvonlisäverotus ............................................................................. 8-9

Puumarkkinat ............................................................................................................................. 10

Minun metsäni – kuvakilpailun voittajat ....................................................................11

Ratkaisuja nuorten metsien hoitoon ..................................................................... 12-13

100-vuotismetsä .................................................................................................................14-15

Naantalin voimalaitos käynnistyi kesän lopulla ...............................................16-17

Kunnostusojituksella puustoon lisäkasvua ...............................................................18

Omavalvonta laadun takeena ...........................................................................................19

Maksimoi metsiesi kasvu osallistumalla

Lounametsän kevään 2018 lentolannoitushankkeeseen ......................... 20-21

Metsänhoitoyhdistys Lounametsä tekee metsänuorisotyötä .............. 22-23

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet tyytyväisiä ........................................................ 27

Metso liitää jälleen ........................................................................................................... 28-29

Metsänomistajat tarvitsevat edunvalvontaa ........................................................... 30

Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenedut ......................................................31

Mhy Lounametsä ...............................................................................................................32-33

Ryskettä metsiin ....................................................................................................................... 34

Lounametsässä tapahtuu ................................................................................................... 35PEFC/02-44-10

3MHY jäsenlehti 2/2017

PÄÄKIRJOITUS

Apua puukauppaan ja metsänomistukseen metsänhoitoyhdistyksestä

Metsäalalla pyyhkii nyt erityisen hyvin uusien metsäteollisuuden investointien myö-tä. Lisäksi on tärkeää, että EU:kin näyttää tunnustavan kestävän metsätalouden hyödyt ilmaston kannalta. Toteutuneet, varmistuneet ja suunnitteilla olevat investoinnit var-mistavat puunkysynnän myös jatkossa. Kannattaa olla oman alueen metsäasiantunti-jaan yhteydessä ja miettiä hänen kanssaan mahdollisuuksia puukauppaan. Asiantuntija auttaa puukaupan kilpailutuksessa ja esimerkiksi ostajien katkon-nan vertailussa. Emme myöskään unohda metsänomistajan muita metsälleen asettamia tavoitteita, autamme myös niiden saavutta-misessa.

Onko evästyksiä yhdistyksen strategiaan?

Toimintaympäristön muuttuessa myös metsänhoitoyhdistyksen toimintaa pitää arvioida. Olemme parhaillaan tekemässä Lounametsälle uutta strategi-aa, jossa valitaan painopisteitä lähitulevaisuuden toiminnan pohjaksi. Otamme mielel-lämme vastaan ehdotuksia ja palautetta toiminnastamme tätä työtä varten myös teiltä metsänomistajilta. Viestejä voi lähettää yhdistyksemme sähköpostiin [email protected] tai olemalla yhteydessä oman alueen toimihenkilöön. Kehitämme toimintaamme, jot-

ta voimme palvella teitä metsänomistajia entistä-kin paremmin.

Kannustan muutenkin teitä olemaan yhtey-dessä kaikissa metsäasioissa yhdistyksen toi-mihenkilöihin. Minun yhteystiedot löytyvät tä-män kirjoituksen lopusta. Viestiä ja palautetta voi antaa meille myös yhdistyksen valtuuston ja hallituksen jäsenten kautta. Juuri metsänomista-jalähtöisyys erottaa meidät vahvimmin muista metsäalan toimijoista.

Olemme metsänomistajia varten myös tulevaisuudessa

Lasse Lahtinen | johtaja | Mhy Lounametsä

PÄÄKIRJOITUS

Juuri metsänomistaja-lähtöisyys erottaa mei-dät vahvimmin muista metsäalan toimijoista.


Tulevaisuutta on yleensä vaikea ennustaa, mutta nyt ei tar-vitse olla mikään erityinen ennustaja, kun voi todeta met-säalan tulevaisuuden näkymät hyviksi.

Myös henkilökohtaisella tasolla voi tulevaisuudesta tode-ta nykyiseen tyyliin; ” ei huono”.

Puun käyttö näyttää lisääntyvän suunnitelmien mukai-sesti Äänekosken biolaitoksen ja Naantalin monipolttolai-toksen toiminnan käynnistyttyä. Euroopan Unionin päätös puoltaa Suomen näkemystä hiilinieluasiassa toivottavasti edesauttaa Kemin ja Kemijärven biolaitosten rahoituspää-tösten syntymisessä. Vaikka täältä katsottuna laitokset si-jaitsevat kaukana, vaikuttavat ne kuitenkin puuvirtoihin välillisesti tännekin.

Lounametsä on saanut uuden vetäjän, kun lokakuun alusta vetovastuun on ottanut Lasse Lahtinen. Hän saa ve-dettäväkseen hyvän metsänhoitoyhdistyksen, jolla on erin-omaiset metsänomistaja jäsenet, yrittäjät sekä toimija hallintohenkilöt. Viimevuoden valtakunnallisilla laatumit-tareilla mitattuna Lounametsä on Suomen kärkiyhdistys. Tästä nöyrä kiitos kaikille Teille jäsenille ja toimijoille, jotka olette yhdessä tämän tehneet. Tästä on hyvä Lassen jatkaa ja toivotan hänelle menestystä tässä tehtävässä.

Itse olen siirtymässä eläkepäiville yli 40 vuoden metsäl-lisen taivalluksen jälkeen. Metsänhoitoyhdistyksessä olen saanut tehdä töitä kanssanne vuodesta 1980. Suuri kiitos siitä Teille ja menestystä tulevaisuuteen!

Syksyn aikana olen tutustunut Har-rin ja muiden toimihenkilöiden hy-vässä opastuksessa yhdistyksen toi-mintaan. Olen ollut tyytyväinen nä-kemääni ja kokemaani. Yhdistyksen toiminnan runko on hyvässä kun-nossa. Toimihenkilöt, yrittäjät ja hal-linnossa mukana olevat ovat hyvin sitoutuneita tekemään töitä metsän-omistajien, erityisesti jäsenten, hy-väksi. Tämän rungon ympärille on

Tulevaisuuden näkymätHarri Tasanen | melkein eläkeläinen | Mhy Lounametsä

Mhy Lounametsän henkilöstöuutisiaLasse Lahtinen johtajaksi Harri Tasasen jäädessä eläkkeelle

Aloitin Metsänhoitoyhdistys Lounametsän johtajana syys-kuun alusta, ja vetovastuu yh-distyksestä siirtyi Tasasen Har-rilta minulle lokakuun alusta.


hyvä jatkaa toiminnan kehittämistä.Olen 40-vuotias metsiin ja yksityis-

metsänomistukseen hurahtanut met-sänhoitaja. Elän tällä hetkellä Kan-ta-Hämeessä Tammelassa vaimoni ja kolmen lapseni kanssa lapsiperheen vilkasta arkea. Vapaa-ajalla samoilen lenkkejä ja retkiä koiran kanssa, käyn juoksulenkeillä ja pelailen perheen kanssa erilaisia pelejä, erityisesti pot-kupalloa.

Juho Laurila Pyhäjärvitiimin metsäesimieheksi Tiina Vuoriston äitiysloman ajaksi

Valmistuin metsätalousinsinööriksi kesäkuun lo-pulla Tampereen AMK:sta. Työt Lounametsällä eh-din aloittaa jo toukokuun alussa Mynäsalon tiimissä kesätyöntekijänä. Kesäkuun lopulla minut valittiin hoitamaan Pyhäjärvi-tiimin metsäesimiehen sijai-suutta. Vastuu tehtävistä siirtyi minulle heinäkuun lopulla ja hyvin olen päässyt töihin käsiksi. Olen lähtöisin Punkalaitumelta ja tällä hetkellä asun Rau-malla. Välissä olen asunut ja opiskellut neljä vuotta Kurussa, josta valmistuin metsäkoneenkuljettajaksi ja ylioppilaaksi 2012 sekä neljä vuotta Tampereel-la. Metsässä vietän myös aika paljon vapaa-aikaani metsästyksen ja metsätöiden parissa. Kalassakin tu-lee kesäisin käytyä silloin tällöin. Urheiluharrastuk-set ovat viime vuosina jääneet hieman vähemmälle, mutta niissä pitää jälleen aktivoitua toimistotyön vastapainoksi.

Markus Söderlund Kuhankuonon metsäesimieheksi Seppo Lähteenahon jäädessä eläkkeelle

Moi! Olen Markus, uusi metsäesimies Kuhankuonon tiimissä. Seppo jää eläkkeelle vuodenvaihteessa, joten tässä on vielä hy-vin aikaa opetella Sepon avustamana korjuun ja kuljetusten järjestelyitä sekä laadunvalvontaa. Kotoisin olen Maskusta, mutta metsätalousinsinöörin opinnot suoritin Joensuussa ja ny-kyisin asun Turussa, joten Turun toimistolle pääsy oli mahtava juttu! Olen aikaisemmin tehnyt vastaavia metsäesimiehen töitä Metsä Groupilla, mutta ensikosketuksen metsähommiin olen saanut Lounametsässä raivaus- ja istutustöitä tehden. Vapaa-aikani kuluu varsinkin kesäisin purjehtiessa ja jonkin verran olen vielä mukana partiotoiminnassa. Moikataan kun tavataan; toimistolla, metsässä tai merellä!

Koko työurani (valmistuin 2004) ajan olen palvellut yksityismetsänomista-jia erilaisissa työtehtävissä. Olen toi-minut Suomen suurimman yhteis-metsän, Kuusamon yhteismetsän toi-minnanjohtajana, Lounais-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnan-johtajana sekä Maa- ja metsätalous-tuottajain keskusliitossa (MTK) met-säpuolen kehittämistehtävissä. Ennen Lounametsälle siirtymistä olin MTK:n

metsälinjan Varsinais-Suomen alueen kenttäpäällikkö. Työhöni kuului alu-eellinen metsänomistajien edunval-vonta ja alueen metsänhoitoyhdistys-ten toiminnan tukeminen. Olen siis ehtinyt toimimaan monella eri tasol-la metsänomistajien asialla ja olen erit-täin iloinen päästessäni toimimaan lounaissuomalaisten metsänomistaji-en kanssa ja kehittämään edunvalvon-taa ja tarjottavia palveluita.


Euroopan parlamentti äänesti 13.9. LULUCF -asetuksesta. Äänestyksen voitti suomalaisen MEP Nils Torvald-sin tekemä kompromissiestys, jonka mukaan metsien kestävää käyttöä ei pyritä rajoittamaan. MTK on tyyty-väinen parlamentin kantaan.

– Parlamentti ei salli jäsenvaltioiden metsien, eikä EU:n LULUCF kokonai-suuden muodostua päästölähteeksi. Hyväksytty kompromissi on lähem-pänä Pariisin sopimuksen kirjauk-sia ja sen tosiasiallista henkeä, kuin aikaisemmin esimerkiksi ympäris-tövaliokunnassa esillä olleet lainsää-däntömuotoilut, kommentoi MTK:n asiantuntija Anssi Kainulainen.

Parlamentin äänestys oli vasta alkuerä

LULUCF -asetuksen käsittely EU:ssa jatkuu. Seuraava etappi oli ympäris-töministerien neuvosto, johon pu-heenjohtajamaa Viro toi esityksensä. Suomelle kompromissiesitys on epä-reilu, koska laskentasääntöjen vuoksi metsistä tulisi laskennallinen päästö, vaikka ne ovat todellisuudessa hiili-dioksidin nielu, perustelee ympäris-töministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).

Hiilinielupolitiikkaa tehdään EU:ssa koko syksy

MTK jatkaa vaikuttamistyötään LULUCF - ja RED II -asetusten parissa.Euroopan unionissa tehdään ilmastopolitiikkaa, jonka päämääränä on Pariisin kansainvälisen ilmastokokouksen tavoitteiden toteuttaminen.

On suotavaa, että jäsenvaltioiden edustajat ja komissio tunnustavat par-lamentin tavoin, että kestävällä metsä-taloudella ja metsien hyödyntämisellä on keskeinen rooli vähäpäästöisen Euroopan Unionin rakentamisessa ja kansainvälisessä taistelussa ilmaston-muutosta vastaan, MTK muistuttaa.

Ministerineuvosto ei tunnustanut metsätalouden ilmastohyötyjä

EU:n jäsenvaltioiden ministerit neu-vottelivat 13.10. jäsenvaltioiden yhtei-sestä kannasta miten metsät ja muu maankäyttö tulisi sisällyttää EU:n ilmastopolitiikkaan, eli ns. LULUCF-asetuksesta. Jäsenvaltioiden välillä saavutettu kompromissi on Suomen kannalta huonompi kuin parlamentin kanta. MTK pistääkin toivonsa tule-viin kolmikantaneuvotteluihin.

Jäsenvaltiot eivät löytäneet neuvot-telujen kuluessa sellaista ratkaisua, jossa metsäisten jäsenvaltioiden tar-joamia ilmastohyötyjä olisi kyetty kannustavasti ja pitkäjänteisesti edis-tämään. Metsäiset jäsenvaltiot, erityi-sesti Suomi, jäivät neuvotteluissa vä-hemmistöön, eikä niiden asiallisesti esiin nostamia kysymyksiä huomioi-tu. Sovittu laskentamenetelmä ei huo-mioi Suomen tekemää hyvää ilmasto-työtä.

Neuvottelut jatkuvat komission, jäsenvaltioiden ja parlamentin kol-mikantaneuvotteluissa, joiden tulok-sena saadaan se lainsäädäntö, miten metsiä ja muuta maankäyttöä EU:n ilmastolainsäädännössä käsitellään.

MTK:n mielestä jäsenvaltioiden ja komission olisi otettava lähtökohdak-si Euroopan parlamentin kanta. MTK ennakoi jatkoneuvotteluista vaikeita.

Lisähakkuut eivät tarkoita hiilinielun pienenemistä

Tällä hetkellä ei siis ole varmuutta, että suunnitellulle puun lisäkäytölle ei olisi tulossa ilmastopoliittisia sank-tioita päästökaupan muodossa.– Yhtään biotalouden investointia ei kannata jättää toteuttamatta tämän takia. Investointien kautta valtiolle syntyisi maksukykyä huolehtia mah-dollisista taloudellisista velvoitteista, sanoo MTK:n energia-asiantuntija Anssi Kainulainen.

– Suomen metsien vuosittainen kas-vu on noin 110 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kun puuta käytetään noin 65-70 miljoonaa kuutiometriä ja luon-nonpoistuma on noin 13 miljoonaa kuutiometriä, Suomen metsiin kertyy joka vuosi noin 20 miljoonaa kuutiota lisää puuta. Ja siis sen mukana koko ajan lisää hiilivarastoa. Vaikka puu-ta käytettäisiin vähän enemmänkin, Suomi-neito siis lihoo edelleenkin joka vuosi, joskin hieman vähemmän kuin tähän asti, selittää MTK:n metsä-asiantuntija Lea Jylhä.

– Hiiltä on sitoutuneena valtame-riin, maaperään, kasvillisuuteen ja muun muassa puutuotteisiin. Ne ovat hiilen varastoja. Suomen metsien hii-livarasto puustossa ja maaperässä on noin 2 000 miljoonaa tonnia, kertoo Jylhä. Hiilinielulla tarkoitetaan hiili-varaston kasvua.

– Nuori metsä, jossa kasvu on suu-rimmillaan, sitoo myös eniten hiil-tä. Vanhoissa metsissä, joissa kasvu jo taantuu ja puuston kuolleisuus lisääntyy, myös hiilensidonta vähe-nee, korostaa Jylhä. – On myös huo-mattava, että riskit tuhoihin kasvavat vanhenevissa metsissä esimerkiksi hyönteistuhojen, myrskyjen ja palojen myötä.

EU on kytkenyt ilmastotavoitteisiin

LULUCF (Land use, land use change and forestry): Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektori kansainvälisessä kasvihuonekaasupäästöjen vertailussa.

RED II: EU:n valmisteilla oleva uusi uusiutuvan energian di-rektiivi.

Anne Rauhamäki | viestinnän suunnittelija | MTK ry


0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

VMI 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

1921–24

1936–38

1951–53

1960–63

1964–70

1971–76

1977–84

1986–94

1996–2003

2004–2008

2009–2013

• Poistumat esitetty viiden vuoden liukuvina keskiarvoina ja kasvun arviot on kohdistettu inventointivuosiin.• VMI tarkoittaa valtakunnan metsien inventointia.• VMI 3–5:n tulokset on korjattu vertailukelpoisiksi uudempien kanssa.• Lähde: Luonnonvarakeskus (stat.luke.fi) ja VMI. Graafi päivitetty 14.4.2016.

Puuston kasvu ja poistuma vuosina 1920–2013Milj. m³

KasvuPoistuma

Suomen metsävarojen huiman kasvun lisäksi kuva kertoo siitä, että hakkuut ovat jo pitkään olleet Suomessa pienemmät kuin kasvu, mistä johtuen metsien puumäärä ja myös hiilivarasto ovat kasvaneet jo kauan. (Lähde: forest.fi)

Suomen metsissä on puuta enemmän kuin koskaan. Hyvä metsänhoito, virheistäkin opittuna, on tuottanut tulosta viimeisen 50 vuoden ajan.

myös maankäytön muutokset: EU laskee hiilinielun pienentyvän, kun metsäpinta-ala pienenee. Suomessa metsäpinta-ala pienenee aina, kun ra-kennetaan jotakin uutta, sillä yleensä rakennettavan tieltä on poistettava ensin metsä. Ja tämä siis lasketaan hiilidioksidipäästöksi.

Seuraavaksi väännetään uusiutuvan energian kestävyyskriteereistä

Edunvalvontatyö ei ilmastopolitiikan osalta ole ihan pian loppumassa. Seu-raavaksi käsittelyyn tulee uusiutuvi-en energiamuotojen käyttöä säänte-levä RED II -asetus, jonka muotoilut vaikuttavat myös metsien käyttöön ja biotalousinvestointeihin, jopa enem-män kuin mitä LULUCF.

RED2 sääntelee uusiutuvan ener-gian lisäämistä EU:n alueella. Osa-na tätä kokonaisuutta säädetään sii-tä, mitkä raaka-aineet katsotaan uu-siutuviksi ja kestäviksi raaka-aineiksi energiantuotannossa. Asialla on met-sänomistajille merkitystä, koska puu eri muodoissaan on Suomen merkittä-vin energianlähde. Ylivoimainen val-taosa puusta tapahtuvasta energian tuotannosta tapahtuu metsäteollisuu-den sivutuotteiden hyödyntämisenä.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

VMI 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

1921–24

1936–38

1951–53

1960–63

1964–70

1971–76

1977–84

1986–94

1996–2003

2004–2008

2009–2013

• Poistumat esitetty viiden vuoden liukuvina keskiarvoina ja kasvun arviot on kohdistettu inventointivuosiin.• VMI tarkoittaa valtakunnan metsien inventointia.• VMI 3–5:n tulokset on korjattu vertailukelpoisiksi uudempien kanssa.• Lähde: Luonnonvarakeskus (stat.luke.fi) ja VMI. Graafi päivitetty 14.4.2016.

Puuston kasvu ja poistuma vuosina 1920–2013Milj. m³

KasvuPoistuma


Y3

YTJ 1003 1.2017

Verohallinnon kappale, sivu 3 (4)

llmoittaudun arvonlisävero-velvolliseksi En katso olevani arvonlisä-verovelvollinen(liitä mukaan selvitys perusteluista)liiketoiminnasta

ostoista tai omasta käytöstäEU-palvelumyynneistä ilmoituksenantovelvolliseksi

alkutuotannosta

30 §, liitä mukaan kopio vuokrasopimuksesta tai muu

alkutuotannosta

yhteisöhankinnasta (AVL 26 f §)

vähäisestä liiketoiminnasta (AVL 3 §, 10 000 euroa)

kiinteistön käyttöoikeuden luovuttajana (AVL 12 § ja

YTJ

1003

3

Hakeudun arvonlisävero-velvolliseksi

vähäinen liiketoiminta (AVL 3 §, 10 000 euroa)terveyden- ja sairaanhoitopalvelut (AVL 34 §)

sosiaalipalvelut (AVL 37 §)

koulutuspalvelut (AVL 39 §)

taide-esineen tekijänä (AVL 79 c §)

alkaen (pp.kk.vvvv)

selvitys vuokrattavasta kohteesta ja vuokralaisesta)

Hakeudun ennakkoperintärekisteriin (EPL 25 §) (Rekisteriin merkitään aikaisintaan ilmoituksen saapumispäivästä alkaen)

Ilmoittaudun säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi

alkaen (pp.kk.vvvv)

rahoitus- ja vakuutuspalvelut (AVL 41 § ja 44 §)

muu veroton toiminta, mikä?

kiinteistön luovutukset (AVL 27 §)

esiintymispalkkio tai tekijänoikeuskorvaukset(AVL 45 §)

VEROHALLINTOON ILMOITETTAVAT TIEDOT

taide-esineen myynnistä (AVL 79 c §)

Ilmoita tässä päivä, jos maa- tai metsätila on hankittu kuluvana vuonna.

Liitä mukaan kopio saantokirjasta, esim. kauppakirjasta tai lahjakirjasta. pp.kk.vvvv

alkaen (pp.kk.vvvv)

alkaen (pp.kk.vvvv)

Maa- ja metsätalouden harjoittaja

alkaen (pp.kk.vvvv)

Merkitse rasti, jos puolisot harjoittavat toimintaa yhdessä

Puolison allekirjoitus ja nimen selvennys

Peruste sille, että en katso olevani arvonlisäverovelvollinen

Vain Verohallintoon ilmoitettava postiosoite (jos eri kuin sivulla 1)Postiosoite (katu tai tie)

Postinumero Postitoimipaikka

Talon nro PL

Huoneis-ton nro

Porras

Lomakkeen alkuun Seuraava sivu

Arvonlisäverollinen toiminta

Arvonlisäverollista toimintaa harjoittavan metsänomistajan on ilmoittauduttava arvonlisä-verovelvollisten rekisteriin ennen toiminnan aloittamista. Ilmoittautu-mista ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos liikevaihto jää tilikauden (12 kk) ai-kana alle 10 000 euron. Ilmoitukseen merkitään arvonlisäverollisen toimin-nan todellinen aloittamispäivä. Rekis-teriin voi ilmoittautua jo siitä alkaen, kun arvonlisäverollista toimintaa var-ten aletaan tehdä hankintoja.

Vähäisestä toiminnasta voi metsän-omistaja myös hakeutua arvonlisäve-rovelvolliseksi alkutuottajana, vaikka lain mukaan ei olisi arvonlisävero-velvollinen. Vapaaehtoinen hakeutu-minen rekisteriin on monesti perus-teltua, koska metsätalouteen liittyy usein arvonlisäverollisia menoja. Läh-tökohtaisesti tällöin metsänomistaja merkitään arvonlisäverovelvolliseksi ilmoituksen saapumispäivästä alka-en. Arvonlisäverotuksen ulkopuolella toimimisesta on etua vain silloin, kun toimintaan liittyviä ostoja on vähän ja yrityksen tuotteet myydään suoraan kuluttajalle. Mikäli myyntejä ei ole, saa ostoihin liittyvät arvonlisäverot palautuksena takaisin.

Jos metsänomistuksesi koostuu vain esimerkiksi tonttimaasta, verohallinto ei välttämättä hyväksy arvonlisävero-velvolliseksi rekisteröintiä lainkaan. Tällöin puun myynnistä saatua tuloa ei veroteta metsätalouden pääomatu-lona vaan muuna pääomatulona. Ti-lanne ei esimerkiksi kesämökkitontin kohdalla muutu, vaikka liikevaihto ylittäisi 10 000 euroa.

Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Y-lomakkeella

Jos metsänomistajalle, kuolinpesällä tai yhtymällä ei vielä ole Y-tunnusta,

Metsänomistajan arvonlisäverotus

käytetään alv-rekisteriin ilmoittautu-misesta ja hakeutumisessa lomaketta Y3 (yrityksen perustamisilmoitus). Lo-make löytyy Yritys- ja yhteisötietojär-jestelmä-palvelusta (www.ytj.fi) sekä verohallinnon toimipisteistä. Jos käy-tössä on jo y-tunnus, tehdään ilmoit-tautuminen lomakkeella Y6 (muutos-ilmoitus). Myös arvonlisäverovelvolli-sen toiminnan päättymisestä on tehtä-vä viipymättä ilmoitus verohallinnolle Y6-lomakkeella.

Ilmoittautuminen: kun liikevaihto ylittää 10 000 € vuodessa, on metsänomistajan ilmoittauduttava arvonlisä- verovelvolliseksi.

Hakeutuminen: jos metsänomistaja hakeutuu vapaaehtoisesti arvonlisävero- velvolliseksi, alkaa alv-toiminta siitä päivästä, jolloin hakemus saapuu Verohallintoon tai sitä myöhemmästä, hakemuksessa ilmoitetusta päivämäärästä.

Metsänomistajan kannattaa yleensä toimia arvonlisäverollisena alkutuottajana, koska silloin voi vähentää täysimääräisesti metsätalouden hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron. Kun metsän-omistaja on arvonlisäverovelvollinen ja merkitty alv-rekisteriin, myydään tuotteet ja palvelut ve-rollisena eli puun hintaan lisätään arvonlisäveron määrä.

Valitaan toinen

Pirjo Lönnqvist | talouspäällikkö | OTM | Mhy Lounametsä


Tietojen oikeellisuuden merkitys

Metsänomistajan tulee arvioida alv-velvolliseksi hakeutumisen tarve aina, kun suunnittelee puukauppaa tai te-kee hankintoja metsätalouteen liitty-en. Metsänhoitoyhdistyksen kanssa asioidessa on helpointa hoitaa asia oman metsäasiantuntijan avustuk-sella kuntoon. Myös omien tietojen muutokset, kuten muutokset omis-tussuhteissa, osoitetiedot tai vaikkapa pankkitilin vaihtuminen, tulee ilmoit-taa omalle metsäasiantuntijalle välit-tömästi. Tällöin metsänomistajan tie-dot yhdistyksen asiakastiedoissa ovat oikein ja puukauppatilitykset sujuvat virheettömästi ajallaan.

Mikäli metsänomistajan alv-status on väärin, tilitetään tällöin myös puukauppasuoritukset virheellises-ti. Metsänomistajan velvollisuus on myös tarkistaa puun ostajan toimitta-ma yhteenveto huolellisesti. Tärkeää

on tarkistaa alv-aseman oikeellisuu-den lisäksi y-tunnus, sillä tiedot koh-distuvat aina sen perusteella suoraan verohallintoon ja siellä metsänomis-tajan verotuspäätökselle. Metsän-omistajalla on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan virheistä viipymättä suorituksen maksajalle.

Jos puukaupan kohteena olevan metsän omistavat puolisot yhdessä, puukauppa-asiakirjoissa voi käyttää myyjän tunnisteena puolisoiden yh-teistä Y-tunnusta. Mikäli puolisoilla ei ole yhteistä Y-tunnusta (puolisot eivät ole arvonlisäverovelvollisia), on kauppahinta ja maksuerät jaettava puolisoiden ilmoittamien omistus-osuuksien mukaisesti.

Jos metsänomistajana ja myyjänä on kuolinpesä tai verotusyhtymä eli usean osakkaan yhteenliittymä, osta-ja maksaa puun kauppahinnan kuo-linpesälle tai verotusyhtymälle, ei sen osakkaille. Tällaisessa puukaupassa

myyjän tunnisteena on aina käytet-tävä kuolinpesän tai verotusyhtymän omaa Y-tunnusta. Jos kuolinpesällä ei ole Y-tunnusta, kuolinpesän tunnis-teena käytetään vainajan henkilötun-nusta.

Mitä arvonlisäverovelvollisuus käytännössä tarkoittaa?

Puukaupasta sovitaan metsänomis-tajan ja ostajan välillä arvonlisäve-rottomin yksikköhinnoin. Jos puun myyjä on alv-velvollinen, ostajan on maksettava sovitun kauppahinnan päälle lisäksi arvonlisäveron osuus. Puun ostajan tai välittäjän on yleensä toimitettava ennakonpidätys metsän-omistajalle tai metsän haltijalle mak-samastaan puukauppahinnasta. Tilil-le tulee tällöin rahana kauppahinta + arvonlisävero – ennakonpidätys.

Esimerkki:

Alv-velvollinen metsänomistaja on tehnyt puukaupan.

Tässä tilitysummat:

Puukauppatulo 12 000 euroa

Arvonlisävero (24 %) +2 880 euroa

Ennakonpidätys (19 %) −2 280 euroa

Metsänomistajalle 12 600 euroa

puun myyntitulo 12 000 euroa ilmoitetaan metsätalouden veroilmoituksella (2C)

ilman arvonlisäveron osuutta

arvonlisävero 2 880 euroa ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella ja maksetaan verottajalle

ennakonpidätyksen tietoja ei ilmoiteta veroilmoituksella, Verohallinto saa tiedot puun ostajilta vuosittain

tulot ilmoitetaan sille vuodelle jolloin maksusuoritus on saatu, hakkuun ajan kohdalla ei ole merkitystä

Muista aina tarkistaa

verotus- päätöksesi!

13 880,00

TILITYSYHTEENVETO

-2 880,00

Tilitys lähtee tililtämme 16.11.2017 pankkitilille FI22 1230 0045 7985 22 ITELFIHH

Ostajien tilitykset

Ennakonpidätys puunmyyntituloista

1111111-2 ASIAKAS ARVO

12 600,00

12 000,00 * 19,00%

12 000,00 2 880,00Netto, e Summa, eAlv, e


Puunkäytön lisäys nojaa kotimaiseen puuhun Metsäteollisuuden puunkäyttö nousussa vuodesta

2013 Tänä vuonna käyttöä nostaa erityisesti sahatavaran

tuotanto Ensi vuonna puun käyttö nousee edelleen

Äänekosken biotuotetehtaan saavuttaessa lähes täyden käyntiasteensa

Tuontipuun käyttömäärä tasainen, tuontihakkeenosuus noussut ja koivukuidun laskenut

Metsäteollisuuden puun käyttö kasvaa tänä vuonna 3–4 %, ensi vuonna 4–6 %

20

Teollisuuden puunkäyttö

milj.

m3

0

10

20

30

40

50

60

70

80

08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18

Ulkomainen KotimainenLähde: Luke, Macrobond, PTT

5.10.2017

Sahatavaran vienti vetää ennätyksel-lisesti ja puun kysynnässä painopiste Lounais-Suomessa on kuusitukki-leimikoissa. Sateiden seurauksena erityisen haluttuja ovat kovan maan kohteet.

Puun korjuussa kolkutellaan kuu-kausittain uusia ennätyksiä. Tämä en-nakoi, että puukauppa käy todennä-köisesti hyvin myös lähikuukausina. Ostotarvetta korostaa sahateollisuu-

Syksyn puukaupassa viime vuoden tahti – luvassa vilkkaampaa

Puukauppaa on lokakuun alussa käyty samaa tahtia kuin vuonna 2017 vastaavana ajankohtana. Kokonaisuutena kuluvan vuoden puukauppa laahaa hieman viime vuotta perässä. Lähitulevaisuu-dessa on kuitenkin luvassa parempaa.

den poikkeuksellisen ohuet puuva-rannot. Kuitupuun käyttäjillä puuva-rantotilanne on selvästi parempi.

Metsänhoitoyhdistysten arvion mu-kaan kuitupuun kysyntä on kevää-seen verrattuna vilkastunut. Sellun ja kartongin vienti Suomesta on ku-luvana vuonna lyönyt uudet ennätyk-set. Heikoin kysyntä on edelleen koi-vukuidulla. Koivukuidun tuonti on onneksi supistunut ja vastapainoksi kuitua viedään ulkomaille esimerkik-si Lounametsän alueelta. Suurin osa kuitenkin ohjautuu energiapuuksi.

Puukauppojen kilpailutuksessa tu-lee huomioida kaikki kaupan koko-naisarvoon vaikuttavat tekijät myös mahdolliset puukauppojen maksa-tuksiin liittyvät rahoitusehdot. Met-sänomistajille puukauppojen tekemi-seen liittyvät palvelut löytyvät luonte-vimmin metsänhoitoyhdistyksistä.

Kotimaisen puun käyttö nousemassa uuteen ennätykseen

Pellervon taloustutkimus PTT päivitti lokakuun alussa metsäsektorin suh-dannenäkemyksensä vuosille 2017-2018. PTT arvioi, että sahatavaran,

sellun ja kartongin tuotanto ja vienti kasvavat edelleen kuluvasta vuodes-ta. Sen sijaan paino- ja kirjoituspape-rin tuotanto sekä vienti jatkavat supis-tumistaan.

Talouskasvu sekä Suomessa, että vientimarkkinoilla on tällä hetkellä vahvaa. Isoin riski ennusteen toteu-tumiselle liittyy euron vahvistumi-seen dollariin verrattuna. Ennusteessa puun lisätarve hankitaan kotimaas-ta ja kotimaisen puun käyttö nousee vuonna 2018 uusien investointien myötä uuteen ennätykseen. Tuonti-puun osuus puun käytöstä laskee his-toriallisen alhaiseksi eli 12 prosenttiin.

Yksityismetsien puukauppa ja ko-timaiset markkinahakkuut kasvavat PTT:n mukaan ensi vuonna 2-4 pro-senttia kuluvasta vuodesta. Puun tar-jonta kasvaa kysynnän kanssa samaa tahtia, silti PTT arvioi, että puun hin-takehitys jatkuu tasaisena ennätyksel-lisestä puun käytöstä huolimatta.

Päivitettyjä tilastoja puumarkkinoil-ta ja metsäteollisuudesta sekä myös viimeisimmät ennusteet löytyvät os-oitteesta: https://www.mtk.fi/metsa/puumarkkinat/markkinatieto/mark-kinakuvat/fi_FI/markkinakuvat/

Lähde: Pellervon taloustutkimus

Erno Järvinen | tutkimuspäällikkö | MTK ry


K ilpailun raatiin kuuluivat Mhy Lounametsän työntekijät: Pir-jo Lönnqvist, Irja-Liisa Mak-konen, Pekka Tolkki ja Kari Laiho. Kaikki raatilaiset pitivät kilpailun ta-soa yleisesti hyvänä ja voittajakolmi-kosta oltiin melko yksimielisiä. Ka-levi Ala-Hakulan ottama voittajaku-va vangitsee hienon kolmiulotteises-ti monimuotoisen metsän, sen myötä katsoja pääsee itse kävelemään aurin-kopolkua pitkin metsän syvyyksiin. Hän on myös kolmanneksi sijoittu-neen talvisen kuvan kuvaaja. Toisek-si kilpailussa sijoittui Jaakko Ruolan ottama kuva valkohäntäkauriin va-sasta. Kuvakilpailun kuvista tullaan järjestämään valokuvanäyttely ja nii-hin pääsee tutustumaan myös Louna-metsän ensi vuoden kalenterissa. Ku-vakilpailun satoa löytyy myös Louna-metsän nettisivuilta osoitteesta www.mhy.fi/lounametsa/uutiset/valoku-vauskilpailun-voittajat.

Syksyn puukaupassa viime vuoden tahti – luvassa vilkkaampaa

Minun metsäni –kuvakilpailun voittajat

3. sija Kalevi Ala-Hakula: Joulupukin maisemat

Alkuvuodesta metsänomistajille julistetun kuvakilpailun aiheena oli ”Minun metsäni”. Saimme hie-man jatketun kilpailuajan päätyttyä 18 kpl hienoja kuvia teidän omista metsäkokemuksista. Kaikki kilpailuun osallistuneet kuvat kertovat hienoa tarinaa metsänomistajien hetkistä metsässä.

1. sija Kalevi Ala-Hakula: Aurinkopolku

2. sija Jaakko Ruola: Vasa tarkkana


Vaikuttavia asioita on uudistustapa, puulajivalinta, heinäntorjunta ja rai-vaussahalla tehtävät harvennustyöt. Parhaaseen lopputulokseen pääsee, kun hoitaa oikeaan aikaan tarvittavat toimenpiteet. Silloin kasvatettavat tai-met säilyttävät kasvukykynsä alusta alkaen.

Töiden myöhästyminen vaikeuttaa taimikonhoitoa

Jos taimikonhoito on jäänyt ajallaan tekemättä, lopputuloksena on todel-la tiheänä kasvava nuori metsä. Li-

Ratkaisuja nuorten metsien hoitoon

Taimikoissa ja nuorissa met-sissä on mahdollisuus tulevai-suuden tukkimetsään. Eniten metsän tulevaisuuteen vaikut-taa sen alkutaipaleella tehdyt toimenpiteet.

säksi erilaiset metsänomistajasta riip-pumattomat asiat, kuten tuhohyöntei-set, sienitaudit ja hirvieläimet vaikut-tavat taimien kasvuun ja laatuun. Ti-heän metsän hoitaminen kuntoon rai-vaussahan avulla voi olla liian kova urakka, jopa kokeneelle taimikonhar-ventajalle. Poistettavaa puuta on pal-jon ja se on pienikokoista. Tällaisesta kohteesta ei yleensä saada ollenkaan kuitupuukokoista puutavaraa, vaan ainoastaan energiapuuta.

Fixterillä metsä kasvukuntoon

Metsurityön ja harvesterityön väli-maastoon sijoittuu Fixteri-pienpuu-paalain konsepti. Fixterillä harven-netaan kuntoon nuoria metsiä, jois-sa harvennustarve tulee vastaan en-nen poistettavan puuston järeytymis-tä kuitupuukokoiseksi. Fixteri-paa-lain toimii harvesterialustalla ja sii-nä on joukkokäsittelevä giljotiinikou-

ra. Koura on ulottuvan kuormaimen päässä, jolloin korjuu-urat tehdään noin 20 metrin välein. Paalain pyörit-tää siihen syötetystä pienestä puus-ta sidontaverkon avulla paaleja, jotka se laskee ajouran varrelle. Noin 300-500 kiloiset paalit ajetaan varastopai-kalle normaalilla ajokoneella. Puus-ton järeys saadaan mitattua giljotii-nin katkaisukertojen ja paalien pai-non avulla. Metsän pohja jää siistiksi työn jälkeen, koska kone kerää paalei-hin kaiken katkomansa puun. Fixte-rin työkohdetta ei tarvitse raivata en-nakkoon. Tämä kustannussäästö har-vesterikorjuuseen verrattuna kään-tää monen työmaan kohdalla fixteri-korjuun ensisijaiseksi korjuumenetel-mäksi.

Kuhankuonon tiimin alueella Fix-terillä on korjattu tuhansia kuutioi-ta puuta ja palaute on ollut pääasias-sa hyvää. Lähes kaikki kohteet joihin menetelmä sopii, ovat Kemera-tuen

Harvennuspojat Oy:n kuski Juuso Teini syöttää puuta paalattavaksi.

Mikko Kaamanen | metsäasiantuntija | Mhy Lounametsä


Söderlund ja fixterikuski Juuso Teini keskustelevat korjuuseen liittyvistä asioista.

Kuhankuonon tiimin uusi metsäesimies Markus Söderlund tutkii pienpuupaalin tiiviyttä.

piirissä. Tämä helpottaa työmaitten markkinointia. Atte Tasanen Harven-nuspojat Oy:stä on tehnyt usean vuo-den ajan töitä Fixterillä ja on luotta-vainen sen mahdollisuuksiin jatkos-sakin. Hankkeita suunnitelleet met-säasiantuntijat käyvät korjuuporukan kanssa läpi työmaittain leimikot ja niihin liittyvät erikoispiirteet, varas-topaikat ja kulku-urat.

Metsään pääsee hyvin liikkumaan

Metsänomistajan näkökulmaa valot-taa Kari Rahkonen Ruskolta. Hän oli pari vuotta sitten tilaamassa harven-nushakkuuta riukuuntumassa ole-vaan nuoreen metsään. Pienen mie-tinnän jälkeen tultiin siihen tulok-seen, että työ kannattaisi tehdä fix-terillä. Menetelmän etuna hän pitää sitä, että metsä jäi korjuun jälkeen siistiin kuntoon. Metsässä pääsi liik-kumaan ja esimerkiksi marjastus ja sienien keräys onnistui ongelmitta. Vaihtoehtoiseen korjuutapaan har-vesterilla olisi liittynyt ennakkoraiva-us, jonka jäljiltä metsässä kulkeminen vaiketuu vähäksi aikaa. Hyvänä asia-na Kari Rahkonen piti myös sitä, että paalausmenetelmällä saadaan myyn-tiin pieniläpimittaista puuta, jota ei

muulla tavoin saada kustannuste-hokkaasti tienvarteen. Tämän lisäksi metsänomistaja välttyy ikävältä työl-tä, jonka ylitiheä nuori metsä raivaa-jalleen tuottaa. Rahkonen yhtyy aja-tukseen siitä, että fixteriharvennuk-sella saadaan pidettyä yllä metsän

kasvukykyä ja parannettua selvästi seuraavan harvennuksen tulosta niin laadullisesti kuin puuntuotannolli-sestikin. Nuorissa metsissä suhteelli-nen kasvu on suurimmillaan ja har-vennusvälit on pienimmillään kym-menen vuoden luokkaa.


Kultarantaan perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlametsikkö

Kuvassa Kultarannan metsikön istuttajat.

Suomen parhaat taimet

www.finforelia.fi

Kultarantaan Naantaliin on perustet-tu Suomen itsenäisyyden satavuotis-juhlametsikkö. Koivumetsikkö pe-rustettiin 75-vuotis juhlavuoden kun-niaksi istutetun tammimetsikön vie-reen. Istutustalkoot pidettiin keski-viikkona 30.8.2017 ja metsikköä istut-tamassa oli Suomen Metsäkeskuksen, eri metsäalojen toimijoiden sekä Kul-tarannan henkilökuntaa. Metsikköön istutettiin 500 kpl rauduskoivua ja sen erikoismuotoja. Mhy Lounamet-sän edustajina istutustalkoissa olivat Harri Tasanen ja Lasse Lahtinen.

Kavastontie 120, 25460 KiskoPekka Uusitalo, puh. 0500-636983

[email protected]

www.puut.fi

PUUT- taimitarha


Kari Laiho | metsäasiantuntija | Mhy Lounametsä

Kuvan kuusikko Laitilan Leinmäellä on 50 -vuotias eli tasan puolet itsenäi-sen Suomen iästä. Puuta on harvennuksen jälkeen n. 280 m³/ha. Suomi eli ja elää metsästä.

100 –vuotisjuhlametsiköt

Metsänhoitoyhdistykset jäsenineen olivat aktiivisia kuusen istuttajia tänä vuonna Suomen täyttäessä sata vuotta. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän alueelle istutettiin taimia yhteensä yli 1,8 miljoonaa kappaletta. Tällä taimimäärällä saatiin aikaan noin 1100 hehtaaria kuusen taimikoi-ta. Laajasti tulkiten ne kaikki ovat itsenäisyyden vuoden juhlametsiköitä.

Tulevaisuuden kuusia

Metsänhoitoyhdistyksen toimittamia taimia on pää-tynyt metsän lisäksi myös jonkin verran kuusiaitoi-hin ja pihapuiksi. Yksittäisiä taimia on toimitettu 4H -kerhonkin kautta pihapuiksi. Taimen mukana on toi-mitettu kyltti ja ohjekirja. Näitä 4H -kerhon toimitta-mia kuusia istutettiin esimerkiksi Laitilaan reilut 120 kappaletta. Metsänhoitoyhdistys lahjoitti taimet 4H -kerhoille.

Nämä Tulevaisuuden kuuset ovat omistajiensa sil-mäteriä. Näin voimme uskoa, sillä tänä vuonna olem-me törmänneet lukuisaan joukkoon 50 vuotta sitten istutettuja juhlavuoden kuusia. Lisäksi on kuultu tari-noita siitä miksi esimerkiksi 50 vuotta sitten istutettu kuusi on kuollut. Tai miksi joku on siirretty raken-nuksen tieltä 5 vuoden ikäisenä. Onpa joku kertonut taimensa kuolleen heti ensimmäisenä vuonna ja seu-raavana keväänä on sinnikkäästi istutettu uusi, joka onkin nyt vasta 49 vuotias.

Alkuperätiedot tarkkaan tiedossa

Tarkalleen ottaen kuuset ovat hieman vanhempia kuin istutusvuoden perusteella äkkiä luulisi. Taimet istutetaan pääasiassa kahden vuoden ikäisinä. Näin tänä vuonna istutettu kuusi täyttääkin ensi vuonna jo kolme vuotta.

Metsänhoitoyhdistyksellä säilytetään myytyjen taimien alkuperätiedot. Jokaisen istutettavan taimen äiti ja isäkin ovat tiedossa. Näin voidaan jälkikäteen, vaikkapa 50 vuoden kuluttua löytää tietyn alkuperän puut. Ties vaikka joku alkuperä olisi joltain osin eri-tyisen arvokas esim. lääketeollisuuden tarpeisiin.

Tänä vuonna istutettujen yksittäisten kuusien, kuu-siaitojen ja kuusitaimikoiden tarina on alkanut. Huo-lehtikaamme niiden hoidosta tarmokkaasti. Näin voimme viedä tarinaa jälkipolville. Ja jos joltain yksit-täinen taimi sattuisi kuolemaan niin uuden saa met-sänhoitoyhdistyksestä tilalle. Tarina syntynee siitäkin.


Ensimmäisen lämmityskauden pui-ta on hankittu kaksi vuotta ja seu-raavankin kauden hankinta on jo hyvällä mallilla. Kasvava kysyntä ei heti näy metsänomistajalle päin, kos-ka energiapuuta on vielä varastoissa runsaasti. Aika näyttää kuinka ko-vaksi kysyntä nousee, kun vuodessa poltettavat puut pitää hankkia yhden vuoden aikana. Käytettävän metsä-energian määrä on niin suuri, että se näkyy väistämättä lähialueiden puunkäytössä ja puukaupassa lähi-vuosina.

Energia-ja KierrätysParkki Oy:n hakeauto toimittaa Lounapuun haketta Naantaliin.

Naantalin voimalaitos käynnistyi kesällä

Suuret puheet energiapuun käytön kasvusta Lounais- Suomessa alkavat muuttua teoiksi. Naantalin uuden voi-malaitoksen käynnistymistä on odotettu kuin kuuta nousevaa Turun seudulla.

Valtteri Katunpää | metsäenergia-asiantuntija | Mhy Lounametsä

Laitos kokonaan valmiiksi marraskuussa

Lounais-Suomessa on pitkään odo-teltu energiapuun käytön kasvua ja suureksikin paisuneiden energia-puuvarastojen pienenemistä. Suuren helpotuksen energiapuun kulukseen tuo Turun Seudun Energiantuotan-to Oy:n (TSE) Naantaliin rakentama uusi monipolttoainevoimalaitos NA4. Uusi voimalaitos on edennyt koekäyt-tövaiheeseen. Ensimmäiset tulet kat-tilaan sytytettiin kesäkuussa ja syys-kuussa alkoi myös uuden kattilan sähköntuotanto. Täyteen tuotantoon laitos saatiin jo syyskuussa, jolloin NA4 tuotti kaiken Turun seudun kau-kolämmön, tarvittavat höyryt ja säh-köä. Käyttöönotto ei ole kuitenkaan sujunut ongelmitta, vaan tuotanto on jouduttu muutamaan otteeseen kes-keyttämään laitoksessa havaittujen vikojen vuoksi. Koekäyttövaihe uu-dessa kattilassa kestää käytännössä

koko syksyn. Marraskuussa moni-polttoainevoimalaitoksen pitäisi olla kokonaan valmis.

Metsänhoitoyhdistys Lounametsä mukana Naantalin toimituksissa

Metsänhoitoyhdistys Lounametsän kokonaan omistama energiapuuyh-tiö Lounapuu Oy toimittaa TSE:n mo-nipolttoainevoimalaitoksen biopolt-toaineista merkittävän osan. Ensim-mäiset kuormat toimitettiin elokuun lopussa ja toimitukset ovat jatkuneet syyskuussa epätasaisesti. Tällä het-kellä noin 2/3 osaa Lounapuu Oy:n toimittamasta hakkeesta toimitetaan terminaaleista ja loput 1/3 teiden var-silta. Terminaalien kautta kulkeva puu on pääasiassa karsittua rankaa ja kokopuupaaleja, jotka haketetaan terminaalissa ja toimitetaan laitoksen vastaanottoasemaan hakkeena. Tei-denvarsilta haketetaan latvusmassaa ja pellonreunoilta kerättyä kokopuu-


Mhy Lounametsän hallitus kävi tutustumassa puuterminaaliin.

ta. Naantaliin toimitettavasta hak-keesta noin 97 % Lounapuu Oy on os-tanut etukäteen metsänomistajilta ja varastoinut ne omalla kustannuksel-laan. Jäljelle jäävä kolme prosenttia on toimitukseen asti metsänomistaji-en omistamaa puuta, josta maksetaan toteutuneiden kuutioiden perusteella. Tyypillisin puutavaralaji hakemitta-ukseen on kokopuu, eli kansan kielel-lä pellonreunarisu.

Energiapuuta melkein joka leimikolta

Lähes kaikki Lounapuu Oy:n myymä energia on Metsänhoitoyhdistys Lou-nametsän hankkimaa ja siten peräi-sin Lounametsän jäsenten metsistä.

Lounapuu ostaa energiapuuta jo lä-hes jokaiselta Lounametsän tekemäl-tä puunkorjuupalvelun työmaalta. Energiapuu on vakiinnuttanut paik-kansa puutavaralajina kaikilla hak-kuutavoilla. Energiapuuksi ohjautuu puu, jolla ei ole kysyntää metsäteolli-suudessa. Tätä puuta ovat lahot, haa-pa, leppä ja pienet erät kuitupuuta sekä satunnaisesti kaikki koivukui-tupuu ja pieniläpimittainen ranka. Li-säksi päätehakkuilta kerätään latvus-massa ja suurimmilta kuusivaltaisilta aukoilta nostetaan myös kannot. Met-sänomistaja kuitenkin itse päättää ke-rätäänkö metsästä latvusmassaa ja nostetaanko kantoja.

Tällä hetkellä olemme kiinnostu-

neita ostamaan kaikkia energiapuu-lajeja erityisesti TSE:n tarpeisiin läm-mityskaudelle 2018 - 2019 noin 70 km säteeltä Naantalista. Syksyn ja tule-van talven aikana korjattua kokopuu-ta mahtuu seuraavan talven haketuk-siin vielä runsaasti ja karsitut rangat-kin ajetaan terminaaliin. Satakunnas-sa markkinatilanne on hankalam-pi ja sen vuoksi energiapuuvarasto-jen kiertoajat pidempiä. Energiapuuta tulisi aina olla vähintään rekkakuor-mallinen samalla varastolla, mutta pienempiäkin eriä otetaan vastaan. Kokopuukasana se tarkoittaa noin 20m*4m*4m kasaa. Nyt on aika hoi-taa metsät kuntoon ja siivota teiden ja peltojen reunat!


Ojitusalueiden puusto alkaa kärsi-mään märkyydestä ja kasvu pysäh-tyy, kun soistuminen alkaa uudes-taan. Kunnostusojitus kannattaa-kin tehdä ennen kasvun pysähtymis-tä. Oikeaan aikaan tehdyllä ojituksel-la puuston kasvu paranee jopa 3 m³/ha seuraavan noin 20 vuoden ajan. Kunnostusojituksia kannattaa teh-dä kasvatusikäisissä metsissä 20 – 30 vuoden välein. Samalla voidaan pa-rantaa kulkuyhteyksiä rakentamal-la piennartietä sopiviin kohtiin ojan varteen helpottamaan puunkorjuuta. Myös tarvittavat rummut ja ojien yli-tykseen tarvittavat luiskaukset hoide-taan hankkeen yhteydessä.

Kunnostusojituksella puustoon lisäkasvua

Metsäojien kunnostuksella voidaan saavuttaa jopa 3 kuution vuotuisen lisäkasvun hehtaarille 20 vuoden ajan. Valtaosa Suomen metsäojista on tehty 1960 – 1980 luvuilla. Kunnostusojitus tarkoit-taa näiden vanhojen ojien perkaamista. Ojaverkostoon voidaan samalla kaivaa uusia ns. täyden-nysojia.

Arto Leino | asiantuntija tiet ja ojat | Mhy Lounametsä

Vesien suojelu huomioidaan

Vesien suojelutyöt tehdään kaivamal-la joka ojaan 1-2 lietekuoppaa. Niiden lisäksi usein tarvitaan myös laskeu-tusaltaita. Ne tehdään valuma-alueen koon, maaston kaltevuuden, vesistö-jen läheisyyden ja maalajin mukaan. Altaat ja lietekuopat keräävät liik-keelle lähtevää kiintoainesta ja ravin-teita. Laskeutusaltaisiin liittyy usein myös erilaisten padotusten rakenta-mista. Tarpeen vaatiessa lietekuoppa voidaan korvata pintavalutuskentällä tai kosteikolla. Joskus tehdään edellä mainittujen vesiensuojelurakenteiden yhdistelmä.

Kunnostusojitukset muiden metsän-hoitotöiden yhteydessä

Tarvittavat harvennushakkuut kan-nattaa tehdä samalla, kun ojalinjatkin hakataan auki. Suometsänhoitoon liit-tyy usein myös terveyslannoituksen tarve. Kaliumin puutteesta kärsivil-le kohteille saadaan pitkävaikutteis-ta lisäkasvua levittämällä rakeistet-tua tuhkaa. Tämän lisäkasvun saa las-kea ojien perkausvaikutuksen päälle. Terveyslannoituksesta voit lukea lisää seuraavalta aukeamalta.

Kemera-tukea kunnostusojitukseen

Näihin hankkeisiin on mahdollista saada Kemera-tukea, joka perustuu kestävän metsätalouden rahoitusla-kiin, joka on voimassa vuoteen 2020 asti.

Tuen suuruus on 60 prosenttia yli 5 hehtaarin hankkeilla ja 30 prosenttia 2-5 ha:n kokoisilla hankkeilla.

Kunnostusojitukset ovat yleen-sä useamman maanomistajan yh-teishankkeita, joilla hoidetaan yhden tai useamman valuma-alueen ojas-tot kerralla kuntoon. Yhdenkin tilan hankkeet ovat mahdollisia, jos pin-ta-alaehdot täyttyvät. Tuki tulee ojan-kaivuun lisäksi esimerkiksi vesien-suojelutöihin ja mahdollisten pien-narteiden tekoon. Myös rumputyöt ja materiaalit ovat tuen piirissä.


PEFC-sertifioinnin kriteeristö uudis-tui vuoden 2016 alusta ja uuden met-sänhoidon kriteerin numero 5 mu-kaan metsäpalveluita metsänomis-tajille tarjoavilla toimijoilla on oltava käytössään laadunseuranta työnlaa-dun hallintaan, metsänuudistamiseen ja taimikonhoitoon liittyvissä töissä. Myös metsänomistajan itse toteutta-missa töissä omavalvonta on tarpeen laadun takaamiseksi ja Kemera-toteu-tusilmoitusta varten tarvittavien tie-tojen saamiseksi.

Säilytetään puuston tuottomahdollisuudet hyvinä

Taimikon perustamisen jälkeisten metsänhoitotoimenpiteiden eli taimi-kon varhaishoidon ja taimikonhoidon tavoitteena on turvata, että uudista-misvaiheen investointien tuottomah-dollisuudet säilyvät mahdollisimman hyvinä. Taimikon varhaisperkauksen avulla varmistetaan valitun puulajin taimien kasvutila ja kasvuresurssit vähentämällä muun puuston kilpai-lua. Taimikon vartuttua harvenne-taan puustoa niin, että puuston kasvu keskittyy taloudellisesti arvokkaim-piin puulajeihin ja laadultaan parhai-siin runkoihin.

Laadunseurannassa syntyvät ajan-menekistä johtuvat lisäkustannukset ovat vähäisiä verrattuna työn laadun paranemisen myötä saavutettuun li-säarvoon. Omavalvontaan on kehi-tetty ohje, jonka mukaan omavalvon-nan rutiinin suorittaminen vie mah-dollisimman vähän työaikaa saavu-tettuun etuun nähden. Metsänhoito-töiden laadun kehitystyö on sekä pal-veluntarjoajan että metsänomistajan etu. Palvelutuotannon kustannuste-hokkuus paranee ja riittävän tiheänä syntynyt ja aikanaan asianmukaisesti hoidettu taimikko mahdollistaa run-saat hakkuutulot myöhemmin har-vennuksilta ja päätehakkuilta.

Lomakkeesta selviää, mitä tietoja omavalvontaa varten kerätään. Mallina taimikonhoidon omavalvontalomake.

Omavalvonta laadun takeenaOmavalvonnalla tarkoitetaan työnsuorittajan tekemää seu-rantaa omasta työnjäljestään. Laatu on metsänhoitotöissä

Hyötyä myös metsänomistajan omassa työssä

Metsänomistajakin voi hyödyntää oma- valvontatyökaluja suorittaessaan itse hoitotöitä omassa metsässä. Jokaises-ta työlajista on nostettu korostetusti esiin muutama avaintekijä, mihin tu-lee kiinnittää erityistä huomiota kuta-kin työlajia tehtäessä. Työntekijä mit-taa työn edetessä oman työnsä laatua, vertaa sitä ohjeissa annettuihin tavoit-teisiin ja tarvittaessa kehittää omaa toi-mintaansa tulosten perusteella.

Mhy Lounametsällä on käytössään yhdistyksessä itse kehitetyt Google-Forms-mobiililomakkeet omavalvon-tatietojen kirjaamiseen. Mhy:n metsu-rit ja yrittäjät kirjaavat maastossa mit-taamansa tiedot suoraan puhelimen näytöllä avattavaan ohjelmaan, josta tiedot tallentuvat välittömästi nettiin ja ovat sieltä työnjohdon luettavissa.

Metsänomistaja voi hyödyntää ylei-sesti käytössä olevaa Metlan laatimaa lomaketta, jota voi pyytää käyttöönsä metsänhoitoyhdistyksestä tai tulos-taa Metlan sivuilta.

Omavalvontaohjeissa kerrotaan miten ko. työlajin omavalvonta suoritetaan.


Hyvä männikkö kasvatuslannoitukseen.

Lounametsän alueella toteutetaan keväällä 2018 kasvatus- ja terveyslannoitushankkeet. Nyt on oikea aika tilata lannoitus, joten ole yhteydessä alueesi metsäasiantuntijaan sopivan lannoitekoh-teen valitsemiseksi.

Jussi Posio | lannoitehankevastaava, metsäasiantuntija | Mhy Lounametsä

Minne kasvatuslannoitus soveltuu?

Kevään kasvatuslannoitukset toteu-tetaan typpilannoituksena. Typpilan-noitus sopii parhaiten 30–70-vuotiai-den kuivahkojen tai tuoreiden kankai-den mäntyvaltaisiin metsiin. Lannoi-tuksen vaikutusaika on 6-8 vuotta ja keskimäärin yksi lannoitus lisää kas-vua kangasmailla 13-24 m³ hehtaarilla.

Mikäli lannoituksella haluaa kas-vattaa tukkia, kannattaa se toteuttaa 5-10 vuotta ennen päätehakkuuta.

Minne tarvitaan terveyslannoitusta?

Kevään terveyslannoitukset toteute-taan rakeistetulla tuhkalannoitteella paksuturpeisilla ja typpirikkailla oji-tetuilla soilla, joissa on kaliumin ja fosforin puute. Mikäli turpeen pak-suus näillä puolukka- ja mustikkatur-vekankailla on vähintään 0,4-0,5m, tulee tuhkalannoitus toistaa noin 20 vuoden välein, koska puusto ei saa

Maksimoi metsiesi kasvu lannoituksella

Tule Laitilan toimistolle kuuntelemaan lisää

metsänlannoituksesta ti 14.11 klo 17.30

pohjamaasta riittävästi ravinteita.Oikein valitulla kohteella tuhkalan-

noitus lisää vuotuista kasvua 2-4 m³.

Miksi kasvatus- ja terveys- lannoituksia kannattaa tehdä?

Kasvatuslannoituksella lyhennetään metsän kiertoaikaa, ja saadaan kuitu-puu järeytymään nopeammin arvok-kaaksi tukkipuuksi. Näin hakkuutu-lot kasvavat ja investoinnin vuosituot-to voi olla jopa 15 %.

Tuhkalannoitus on paksuturpeisilla ja typpirikkailla turvemailla välttä-mätön ravinnetasapainon korjaami-seksi. Parhaimmillaan tuhkalannoi-tuksen tuotto ilman Kemera-tukea on 6 % ja tuen kanssa yli 10 %.

Lannoitus on metsäverotuksessa vä-hennettävää menoa. Lannoittamalla saat sijoitettua hakkuutulot metsääsi, voit tehdä verosuunnittelua ja samalla saavuttaa korkean tuotto-odotuksen muihin sijoituksiin nähden.

Mitkä ovat terveys- ja kasvatus- lannoituksen merkittävimmät erot?

Valtio tukee tuhkalannoitusta Keme-ra-varoin 30 % kokonaiskustannuk-sista, kun taas kasvatuslannoitus ei ole tuettava työlaji. Toisaalta levitettä-vässä lannoitteen määrässä on suuri ero: Rakeistettua tuhkaa levitetään keskimäärin 4.000 kg/ha turvemaille, kun taas typpilannoitetta n.550 kg/ha kangasmaille.

Lähteet: Yara; Lannoitusopas ja Tapio; Metsänhoitokortisto


Maksimoi metsiesi kasvu lannoituksella Helikopteri vaihtamassa täyttä lannoitesäiliötä keväällä Mynämäen lannoituskohteella.

Kuvassa terveyslannoituksessa käytettyä rakeistettua tuhkaa.

Toimi näinViimeistään helmikuussa 2018: sovi alueesi metsäasiantuntijan kanssa lannoitettava alue ja tilaa lannoitusKevät-kesä 2018: Lannoitushankkeen toteutus

KustannuksetKasvatuslannoitus alkaen 310 €/haTuhkalannoitus alkaen 560 €/ha ennen KEMERA-tukea


Jaakko Kittamaa | metsäasiantuntija | Mhy Lounametsä

Monelle jäsenellemme Metsänhoi-toyhdistys Lounametsä on viimeksi ollut näkyvä toimija omissa tai naa-purin metsissä puukaupan, metsän-viljelyn tai taimikonhoidon kumppa-nina. Metsänhoitoyhdistyslain mu-kaan yhdistyksen tulee edistää met-sien taloudellisesti, ekologisesti ja so-siaalisesti kestävää metsien hoitoa ja käyttöä. Tämän tavoitteen saavut-tamiseksi myös tulevaisuudessa yh-distyksemme toimii nuorten parissa. Tämä on konkretisoitunut hyvin vii-meksi kuluneen vuoden aikana My-näsalon -tiimin alueella.

Koululaiset tutustumassa metsään

Viime keväänä tiimi järjesti yhdessä paikallisen 4H-yhdistyksen kanssa metsäpäivän Mynämäen Laurin kou-lun 4. luokkalaisille. Koululaiset tu-tustuvat metsäasioihin juuri neljän-nellä luokalla ja kaivattua konkreti-aa luokkaopetukseen saatiin viemällä oppilaat opettajineen metsään. Heidät vietiin metsänviljely- ja taimikonhoi-totyömaiden kautta hakkuukoneen ensiharvennustyömaalle. Metsäinen päivä, joka sisälsi myös itse tekemis-tä taimien istuttamisen muodossa, sai pelkästään positiivista palautetta sekä oppilailta että heidän opettajil-taan. Innokkaimmat nuorista taimien istuttajista kyselivät jo tulevaisuuden kesätyömahdollisuuksia metsänhoi-totöiden parista, jahka ehtisivät hiu-kan ikäänsä kartuttaa.

Koululaisten metsäpäivän mah-dollistivat jo edellä mainittujen ta-hojen lisäksi päivässä mukana olleet sopimusurakoitsijat sekä koululais-ten bussikuljetuksiin Suomen Metsä-säätiöltä saatu tuki. Suomen Metsä-säätiö saa varansa metsänomistajilta puukauppojen yhteydessä vapaaeh-toisesti kerättävistä menekinedistä-mismaksuista, joten tätä kautta moni puukauppoja tehnyt jäsenemmekin oli mukana tilaisuutta tukemassa. Mukana olleet osapuolet ovat sopi-neet jatkosta 4. luokkalaisten metsä-päivälle myös vuodelle 2018.

Mynämäen Laurin koulun 4. luokkalaisia istuttamassa taimia koulunsa Metsäpäi-vässä viime toukokuussa.

Lounametsä tekee metsänuorisotyötä

Mynäsalon tiimi on mukana rakentamassa nuorten metsä- suhdetta ja madaltamassa kynnystä hakeutua metsäopintoihin.

Kuva

Sar

i Hon

kasa

lo


Lounametsä tekee metsänuorisotyötä Markkinoilla yhteisosasto 4H-yhdistyksen kanssaHyvin alkanutta yhteistyötä metsä-asioiden esillä pitämiseksi paikalli-sen 4H-yhdistyksen kanssa päätettiin jatkaa osallistumalla yhteisellä osas-tolla Mynämäen Laurin markkinoil-le. Elokuisilla markkinoilla rohkais-tiin nuoria tutustumaan osastoomme ja kertomaan suhteestaan metsään ja siellä toimiviin järjestöihin. Tilaisuu-dessa jaettiin myös aktiivisille kysely-lomakkeen täyttäjille erityisesti var-haisnuorten keskuudessa suosittu-ja puisia spinnereitä eli sormihyrriä. Nuorten vanhemmilta puolestaan ar-vuuteltiin puutavara-autoon kuorma-tun koivukuidun määrää ajankohtai-sista metsäasioista keskustelemisen lomassa. Spinnerit tilaisuuteen jaet-tavaksemme antaneelle MTK:lle saa-toimme markkinoiden jälkeen rapor-toida, että nuorilla teetetyn kyselyn perusteella metsänhoitoyhdistyksen ja 4H-järjestön toimintaa nuoret tun-sivat hyvin, MTK:n heikommin.

Yhteistyöllä TET-harjoittelupaikkoja

Syys-lokakuussa osallistuimme yh-dessä sopimusurakoitsijoiden kans-sa Mynämäen yläasteen 9. luokkalais-ten työelämään tutustumisen (TET) toteuttamiseen. Yhdistyksen toimi-henkilöt ovat käyneet yläasteella esit-telemässä metsänhoitoyhdistyksen toimintaa ja metsien hoitoon liitty-viä työtehtäviä. Yhdessä tiimin alu-een sopimusurakoitsijoiden, Seppä-län metsätyön, Metsä- ja Konepalve-lu Teemu Rantalan sekä Holan Kulje-tuksen, kanssa tarjosimme TET -har-joittelupaikan seitsemälle 9. luokka-laiselle metsäalasta kiinnostuneelle nuorelle. Toivottavasti jollekin pian peruskoulunsa päättävälle nuorelle jää kipinä hakeutua metsäisten opin-tojen pariin.

Yhteistyö jatkuu tulevaisuudessa

Valtakunnallisena valtiollisena toimi-jana Suomen Metsäkeskus on laati-nut läntiselle toimialueelleen vuosil-le 2016-2018 toimenpideohjelman las-ten ja nuorten metsätietämyksen edis-tämiseksi. Myös lainsäätäjä on asetta-nut saman tavoitteen metsänhoitoyh-distyksille. Mynäsalon -tiimin edel-lä kuvattu toiminta lasten ja nuorten keskuudessa on toteuttanut näitä ta-voitteita.

Voisiko olla parempaa tapaa huo-lehtia metsien hoidon taloudellises-ta, ekologisesta ja sosiaalisesta kestä-vyydestä, kuin opastaa ja auttaa sen pariin heitä, jotka ovat tulevaisuu-den metsänomistajia. He myös päät-tävät jatkossa niiden hoidosta ja tu-levat työskentelemään niiden hoitaji-na. Omalta osaltaan Mhy Lounamet-sä ja Mynäsalon -tiimi tulevat paikal-lisesti jatkamaan nuorison metsäsuh-teen kehittämistä ja kannustamaan myönteiseen suhtautumiseen kestä-vää metsien hoitoa kohtaan.

Metsänhoitoyhdistys Lounametsän Mynä-salon -tiimin ja paikallisen 4H -yhdistyk-sen yhteinen osasto elokuisilla Mynämäen Laurin markkinoilla. 4H -yhdistyksen Tea Sainio ottamassa vastaan nuorten kyse-lylomaketta, Mynäsalon metsäesimiehen Pekka Tolkin ja metsäasiantuntija Teemu Katunpään arvuutellessa puutavara-au-ton koivukuitulastin määrää.

Metsänhoitoyhdistys Lounametsän sopimusmetsuri Arto Päivinen (vas.) ja Mynäsalon -tiimin metsäesimies Pekka Tolkki esittelevät taimikonhoitotyömaalla metsurin varus-teita Mynämäen Laurin koulun 4. luokkalaisille.

Kuva

Anu

Uus

italo

Kuva

Jaak

ko K

ittam

aa


PUUKAUPAT MIELESSÄ?Puunhankinnassa korostuvat kokemus, ammattitaito ja korjuujälki. Haluathan parhaan kokonais-ratkaisun metsällesi ja itsellesi? Ota yhteyttä alueesi asiantuntevaan puunhankintaesimieheen.

Seppo Anttila // +358 44 744 0136 // www.westas.fiAura, Eura (Eura, Kiukainen), Karinainen, Koski Tl, Pöytyä (Pöytyä, Yläne), Tarvasjoki, Oripää, Mellilä

Jussi Pakkanen // +358 44 744 0139 // www.westas.fiTurku, Lieto, Raisio, Rusko, Nousiainen, Masku, Mynämäki, Kaarina, Vehmaa, Kustavi, Taivassalo

Pasi Kaitala // +358 50 060 4863 // www.westas.fiRauma (Rauma, Lappi), Nakkila, Harjavalta, Kokemäki, Eurajoki (Eurajoki, Luvia), Kodisjoki,Kiukainen, Laitila, Uusikaupunki, Pyhäranta

Näkemyksiä puusta.

Tunnetko metsäsimahdollisuudet?Tunnetko metsäsimahdollisuudet?Tunnetko metsäsimahdollisuudet?Minkä arvoinen metsäsi on nyt? Entä miten tuotto kehittyy seuraavan kymmenen vuoden aikana? OPn Metsä kertoo metsäomaisuutesi arvon ja auttaa sinua tekemään varallisuuttasi koskevia päätöksiä.

Kokeile palveluamme osoitteessa op-metsa.fi OP


Vakka-Suomen Voima -konsernin ilme on uudistunut. Tunnistat meidät nimellä VSV Yhtiöt.Lämpöliiketoimintaa kutsumme nimellä VSV Lämpö.

Asiakaspalvelu (02) 8800 880, [email protected] Lämmön vikapalvelu 0440 826 824

Vihtorinkatu 2, Laitila ma-ke 9-16, to 10-16, pe 10-15 Poraajantie 5, Uusikaupunki ajanvaraus etukäteen www.vsv.fi www.facebook.com/vsvyhtiot twitter.com/vsvyhtiot


Palveluntarjoajat: Säästöhenki- ja sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito, toimeksiantojen välittäminen ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. Kiinteistöpääomarahastot: LähiTapiola

Kiinteistöpääomarahastot Oy. Kiinteistövarainhoito: LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy.

Tasa-arvon aikasijoittajille.

Sijoitusmaailma ei ole entisensä ja hyvä niin. Me haluamme tuoda siihen muutoksen: tasa-arvoa kaikille sijoittajille. Olipa sukan varressasi jemmassa satasia tai satoja tuhansia, tämä koskee sinua.

Me LähiTapiolassa olemme hoitaneet varojamme onnistuneesti jo 150 vuoden ajan. Tämä kokemus ja osaaminen ovat sijoitusasiakkaidemme käytettävissä.

Toimme nyt kaikkien saataville suuren sijoittajan sijoituskohteita, hinnoittelua ja palvelua. Miksikö? Siksi, että meille asiakkai-demme, eli omistajiemme, onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää.

Tasa-arvoa on se, että sijoitamme rahasi kuten omamme: samoihin sijoituskohteisiin, joihin itse uskomme.

Katso lisää lahitapiola.fi/sijoituspalvelut


Lounametsän jäsenille kesällä tehdyn kyselyn mukaan metsäomaisuuden tärkeimmäksi merkitykseksi nousivat monitavoitteisuus sekä taloudellinen turva.

Tutkimusta varten lähetettiin postitse kirjekysely 2000:lle Lounametsän jäsenelle. Kyselyyn tuli vastauksia 478 ja vastausprosentiksi saatiin 24.Tutkimuksen mukaan Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenistö on yleisesti ottaen tyytyväinen yhdistykseen sekä sen tarjoamiin palveluihin (89 %). Nykyinen jä-senmaksun taso nähtiin myös sopivana.

Jäsenille oli tärkeää, että kaikelle tarjottavalle puulle on menekkiä ja että metsänomis-tamisesta tulisi kannattavaa. Lisäksi he haluavat, että metsänhoitoyhdistys on aktiivi-nen, palveleva ja asiantunteva. Esimerkiksi puukaupallisista palveluista kaivattiin aktii-vista tiedotusta. Yli puolet tutkimukseen vastanneista ei välttämättä tiedä, mitä oman metsän kanssa tulee tehdä. Yhdistyksen on siis tuettava metsänomistajia omien tavoit-teidensa löytämisessä ja tarjottava asiantuntevia vaihtoehtoja heille.

Lounametsän toiminnanjohtaja Lasse Lahtinen toteaa, että oli jäsenellä pieni tai suu-ri asia koskien metsänomistukseen liittyen, tulisi hänelle jäädä aina positiivinen asia-kaskokemus. - Hyödynnämme kyselystä saatuja tuloksia ja metsänomistajien ajatuksia yhdistyksen tarjoamien palveluiden ja asiakaspalvelun kehittämisessä sekä viestinnäs-sämme yhdistyksen jäsenyydestä ja palveluista. Tärkein tavoite toiminnassamme on olla metsänomistajalähtöinen. Tavoitteemme on jatkossakin ottaa jäsenemme mukaan yhdistyksemme toiminnan, palveluiden ja jäsenyyden kehittämiseen.

Sipola, H. 2017. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys tulevaisuudessa case: Metsänhoitoyhdistys Lounametsä ry. Opinnäytetyö. Metsätalous. Mikkeli. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Henri Sipola, p. 040 860 9967, [email protected] Ohjaaja: Pasi Pakkala, Yliopettaja. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu. [email protected]

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet tyytyväisiäMetsätalousinsinööriopiskelija Henri Sipola Kaakkois-Suomen ammatti-korkeakoulusta selvitti opinnäytetyössään Metsänhoitoyhdistys Louna-metsän jäsenyyden nykytilaa sekä mitä metsänhoitoyhdistyksen jäse-nyydeltä halutaan tulevaisuudessa.


METSO liitää jälleen

Valtiontalouden tasapainotus iski myös METSO-ohjelmaan. Nyt rahoitusta on parannettu selvästi ja vapaaehtoisen met-siensuojelun tavoitteet voi-daan saavuttaa. Hyviä kohteita kannattaa siis tarjota, metsän-hoitoyhdistys auttaa!

METSO-ohjelma on vuoteen 2025 kestävä maanomistajille vapaaeh-toinen metsiensuojeluohjelma. Met-soon sopivat elinympäristöt löytyvät täältä: http://www.metsonpolku.fi/fi-FI/Metsaammattilaiselle/Elinym-paristot. Maanomistajat voivat teh-dä joko pysyviä suojelusopimuksia ELY-keskuksen tai 10 vuoden ympä-ristötukisopimuksia metsäkeskuksen kanssa. Pysyvän suojelun korvaukset

Markus Nissinen | ympäristöasiantuntija | MTK-metsälinja

ovat verottomia: korvaus puuston arvosta yksityisestä suojelualueesta tai kohteen myynnistä valtiolle. Ym-päristötuesta maksetaan verot, ku-ten muistakin Kemeran tuista. Myös luonnonhoitohankkeet ovat mahdol-lisia metsäkeskuksen kanssa. Maan-omistaja saa kunnostetun kohteen il-maiseksi, muttei rahaa. Kunnostus on esimerkiksi ojitetun rehevän korven ennallistamista.


Metsän- ja vesiensuojelu voidaan yhdistää järkevästi. Laajassa vesiensuojeluhanke Freshabitissa metsänhoitoyhdistyksen neuvoja on etsinyt kunnostettavien vesistökoh-teiden läheltä METSO-kohteita ja neuvonut maanomistajia. Varsinais-Suomessa on näin saavutettu hienoja luontokokonaisuuksia vapaaehtoisesti. Toiminta on laajentu-massa Satakuntaan. Kuva METSO-seurantaryhmän retkeilyltä.

METSOn saavutukset – entä muut

Pysyvän suojelun tavoitteena on tur-vata 96 000 ha arvokasta metsäluon-toa. Lukua pidetään joskus harhaan-johtavasti koko METSOn tavoitteena. Tavoitteesta on saavutettu jo yli 2/3. Ympäristötukisopimukset ovat kärsi-neet rahanpuutteesta jo pitempään ja yhteistavoitteesta 82 000 ha on saavu-tettu puolet. Budjettilisäykset auttavat onneksi paljon näihin sopimuksiin.

Miten muuten metsien suojelumää-rät kasvavat? Luontolahjani 100-vuo-tiaalle -hankkeessa maanomistajat saavat antaa ilmaiseksi metsiään tai muita luontokohteita pysyvään suoje-luun. Hanke pyörii vain vuoden 2017 ajan. Tavoitteena on suojella kustakin

maakunnasta 100 ha, eli yhteensä 1800 ha yksityismaita. Kunnat osal-listuvat vastaavalla määrällä kohteita samoin valtio suojelee yksityismaita vastaavan hehtaarimäärän. Tavoitteet näyttävät toteutuvan, kun yksityis-mailta on sopimuksia ja neuvotteluja jo 1300 ha edestä. Vertailun vuoksi Pentti Linkolan perustamassa Luon-nonperintösäätiössä on suojeltu 1454 ha metsää vuodesta 1995 alkaen.

Rahaa riittää

METSOn rahoitusta leikattiin rajusti hallituskauden alussa. Kun hakkui-ta kasvatettiin samalla hallitusoh-jelman ja investointien myötä, alkoi vilkas keskustelu metsätaloutemme

kestävyydestä. Ympäristöministeri Tiilikainen kutsui metsä- ja ympä-ristöalan toimijat Pyöreän pöydän keskusteluihin, miten tilanteesta päästään eteenpäin. Yhteisten vetoo-musten myötä viesti kuultiin, ja nyt rahoitusta on parannettu jo kolmesti. Tällä rahoitustasolla METSOn tavoit-teet voidaan toteuttaa. Hyviä kohteita kannattaa siis tarjota, tässä yksin-kertaisin tapa on ottaa yhteys omaan metsänhoitoyhdistykseen.


Euroopan unionissa tehdään ilmastopolitiikkaa, jonka päämääränä on Pariisin kansain-välisen ilmastokokouksen tavoitteiden toteuttaminen. Metsänomistajille tuli muutama viikko sitten tutuksi kirjainyhdistelmä LULUCF, josta äänestettiin Euroopan Unionin parlamentissa. Äänestyksessä voitti suomalaisen mepin Nils Torvaldsin tekemä komp-romissiesitys, jonka mukaan metsien kestävää käyttöä ei pyritä rajoittamaan. Suomalai-nen metsänomistaja voi olla tyytyväinen päätökseen.

Metsätalous on nyt noussut EU:ssa voimakkaasti tarkastelun alle monessa kohtaa ilmasto- ja energiapolitiikan nimissä. Tämä tulee aiheuttamaan jatkossakin uhkaavia tilanteita suomalaisille metsänomistajille. Euroopassa monet tahot pelkäävät jäsenvalti-oiden metsien muodostuvan hiilen päästölähteeksi, vaikka todellisuudessa ne ovat isoja ja edelleen kasvavia hiilivarastoja.

Suomalaisten metsänomistajien on omalta osaltaan välitettävä viestiä siitä, että kestävällä metsätaloudella ja metsien hyödyntä-

misellä on keskeinen rooli vähäpäästöisen Euroo-pan rakentamisessa ja kansainvälisessä

taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.Tällä hetkellä näyttää todennäköisel-

tä että Suomi saa jatkaa biotaloussuun-nitelmiensa toteuttamista, eikä puun lisäkäytölle ole tulossa ilmastopoliittisia esteitä. Tämä olisi erikoista tilanteessa, jossa puuta käytetään huomattavasti vähemmän kuin sitä kasvaa. Suomen metsien vuosittainen kasvu on noin 110

miljoonaa kuutiometriä, puuta käytetään noin 65-70 ja luon-nonpoistuma on noin 13 miljoonaa kuutiometriä. Suomen

metsiin kertyy siis joka vuosi noin 20 miljoonaa kuutiota lisää puuta ja näin hiilivarasto kasvaa koko ajan.

MTK on tehnyt arvokasta työtä Euroopan tasolla metsä-sektorin ja metsänomistajien etujen ajamisessa ja se vaatii jatkuvaa aktiivista vaikuttamistyötä. Metsänhoitoyhdis-tysten jäsenyyden kautta MTK:lla on vahva asema pu-hua suomalaisten metsänomistajien äänellä.

Valitettavasti vahvan edunvalvontatyön tarve ei ole loppumassa ilmastopolitiikan osalta nytkään. Seuraa-vaksi käsittelyyn on tulossa uusiutuvien energiamuo-tojen käyttöä sääntelevä REDII -asetus, jonka muotoilut vaikuttavat myös metsien käyttöön ja biotalousinves-tointeihin, mahdollisesti jopa enemmän kuin mitä LU-LUCF. Toivottavasti Suomen metsäalan toimijat ovat jälleen yksimielisesti puolustamassa etujamme ja saa-vat myös mahdollisimman laajan tukijoukon puolel-leen.

Mikäli Suomessa hakkuita tullaan rajoittamaan, niin todennäköisesti se tulee lisäämään hakkuita jos-sakin muualla, jolloin päätökset eivät vaikuta ilmas-

tonmuutokseen, mutta vaikuttavat Suomen kansanta-louteen.

Timo Junnila | hallituksen puheenjohtaja | Mhy Lounametsä

Metsänomistajat tarvitsevat edunvalvontaa

Todellisuudessa metsät ovat isoja hiilivarastoja.


Timo Junnila | hallituksen puheenjohtaja | Mhy Lounametsä

Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenedut

Kaikista eduista saat tarkempaa tietoa netistä osoitteistawww.mtk.fi/jasenyys/jasenedut/www.mhy.fi/lounametsä

Mhy Lounametsän jäsenenä saat mm.:

1. Asiantuntemus. Kaikki metsänomistamiseen ja metsän käyttöön liittyvät palvelut.2. Puukauppapalvelut. Toimialueemme yksityisten metsänomistajien myymistä puista yli 70 % lähtee liikkeelle kauttamme. Puukaupan kilpailuttaminen ja ostajakohtaiset katkonta- ja runkohinta-aineisto ovat etuja, joita sinulle ei pysty tarjoamaan kukaan muu metsäalan toimija.3. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Vaikutamme kaava-, laki-, ja ympäristöasioihin, joilla on suoraa tai välillistä vaikutusta metsiesi käyttöön. Voimme auttaa myös yksittäisissä edunvalvonta-asioissa. Mhy:n ja MTK:n erityisasiantuntijat ovat käytettävissäsi.4. Mhy Lounametsän jäsenlehti ja Maaseudun tulevaisuuden Metsänomistajanumerot. Jäsenedun arvo n. 40 €/v.5. Ilmainen PEFC-metsäsertifiointi. Jäsenedun arvo 30 €/v.6. Kilpailutettujen puukauppojen paikalliset hintatiedot jäsenille jäsenverkko Repusta www.mtk.fi/reppu7. Aarre-lehti: 6 kk tilaus 47,50 € + Aarteita Suomen luonnosta –kirja.

8. Metsäselain-mobiilisovellus ilmaiseksi älypuhelimeen: Asennettavissa myös tietokoneeseen. Metsäsuunnitelmatiedot metsäselaimeen: Ajan tasalla olevan metsäsuunnitelman tiedot kuviokarttoineen Metsäselaimeen. Koko Suomen tarkimmat ja ajantasaisimmat maastokartat ja ilmakuvat koko Suomesta kiinteistörajoineen. Suomen karttatiedot jäsenedun arvo 40 €/v.

Vanhat Metsäselain käyttäjät! Jos metsäsuunnitelmasi tietoja on päivitetty, toimi seuraavasti: 1. Poista puhelimestasi Metsäselain-ohjelma 2. Lataa Metsäselain uudestaan vanhalla tunnuksella.

9. PK-Puu: 10% alennus normaalihintaisesta puutavarasta.


Hallinto

Mynäsalo-tiimiVirastotie 1, 23100 Mynämäki

Pekka Tolkkimetsäesimies050 567 3093

www.mhy.fi/lounametsasähköposti: [email protected]. 02 240 6000

Teemu Katunpäätiiminvetäjä, metsäasiantuntijaMynämäki (Mietoinen)0500 780 569

Maija Viirrosmetsäesimies045 894 6555

Vakka-tiimiAnttilantie 4, 23800 Laitila

Kari Laihotiiminvetäjä,metsäasiantuntija, Laitila eteläinen0440 722 070

Harri SuominenmetsäasiantuntijaKodisjoki, Laitila pohjoinen + Polttila ja itäpuolinen alue Pyhärannasta0440 722 071

Markku Haapaniemi metsäasiantuntijaPyhärannan eteläosa, Uusikau-punki poislukien lounaisosat 0400 884 774

Timo Junnila metsäesimies044 533 8245

Arto Mäkitalotiiminvetäjä, metsäasiantuntija, Eurajoki044 533 8243

Ilkka Vuoristo metsäasiantuntija, Lappi 044 533 8246

Rannikko-tiimiKirkkotie 6, 27100 Eurajoki

Lasse Lahtinenjohtaja 040 170 6822Turku

Hannu Justenmetsäpäällikkö044 533 8242Laitila

Irja-Liisa Makkonentoimistoassistentti, palkanlaskenta, jäsenasiat040 766 9679Turku

Marjo Marila toimistoassistentti, puumaksut, laskutus050 430 5621Eura

Metsänhoitoyhdistys Lounametsä

Jaakko KittamaametsäasiantuntijaKustavi, Taivassalo, Uudes-takaupungista Lokalahti ja lounaisosat0500 785 169

Jukka IivarimetsäasiantuntijaMynämäki (Karjala), Vehmaa 0440 722 072

Pirjo Lönnqvisttalouspäällikkö,taloushallinto, kirjanpito, puumaksut040 766 9683Turku

Tanja Reunanen toimistoassistentti, ostolaskut, laskutus050 375 2687Turku

Petri LähteenmäkimetsäasiantuntijaRauma0400 328 882

Rannikko

Vakka

Mynäsalo

Kuhankuono

PYHÄ-

RANTA



www.mhy.fi/lounametsasähköposti: [email protected]. 02 240 6000

Kuhankuono-tiimiKuralankatu 2, 20540 Turku

Mikko Kaamanentiiminvetäjä, metsäasiantuntijaRaisio, Lieto, Rusko, Turku eteläosat0400 922 467

Santtu RaimorantametsäasiantuntijaNousiainen, Masku0500 540 605

Markus Söderlundmetsäesimies040 766 9687

Peimari-tiimiVistantie 19, 21530 Paimio

Tapani Holmijokitiiminvetäjä, metsäasiantuntijaSauvo, Kaarina0400 824 201

Pyhäjärvi-tiimiSatakunnankatu 18, 27510 Eura

Mikko Knuutilatiiminvetäjä,metsäasiantuntijaKiukainen ja Eura pohjoinen +erityisasiantuntija, lannoitus044 533 8241

Tero LähteensuometsäasiantuntijaSäkylä + Eurasta valtatie 12 eteläosa + Tuiskulan + Kauksuon alueet044 533 8250

Anssi RinnemetsäasiantuntijaHonkilahti ja HinnerjokiKoskenkylänraitti 21 A, 27650 Honkilahti044 533 8240

Metsänomistajien palvelupiste HelsingissäMhyp OyTuomo Pesälä, metsälakimiesPL 6, 93101 PudasjärviPuhelinpäivystys metsään liittyvissä lakiasioissa maanantaisin klo 9-16. Puh. 0600-39 39 59 (4,01 €/min. + pvm/mpm)[email protected]

Metsänhoitoyhdistys Lounametsä

Anna-Mari RajoometsäasiantuntijaSimonkatu 6 (PL 510), 00101 HelsinkiPuh. 040 580 [email protected], [email protected]

Juho Laurilametsäesimies 044 533 8247

Tatjana EskolinmetsäasiantuntijaPaimio, Piikkiö0500 218 561

Jussi PosiometsäasiantuntijaNaantali, Nousiainen, Rusko, Turku pohjoisosat +erityisasiantuntija, lannoitus 0500 780 568

Timo Vesterinenerityisasiantuntijakiinteistönvälittäjä LKV0500 812 792Kotitoimisto: Hakkeenpääntie 73,23310 TAIVASSALO

Erityispalvelut

Arto Leinoerityisasiantuntija, tiet ja ojatLaitila044 533 8248

Petri Lähteenmäkierityisasiantuntija, tiet ja ojat Eurajoki0400 328 882

Valtteri Katunpäämetsäenergia-asiantuntija Laitila050 443 3360

Rannikko

Mynäsalo

Pyhäjärvi

Kuhankuono

Peimari

PYHÄ-

RANTA

Elmeri Juurametsäesimies 0400 142 863



Luvian Saha OySahantie 1, 29100 LuviaPuh. 020 779 1100www.luviansaha.fi

OTA YHTEYTTÄ JA TEE PUUKAUPAT NYT!Alueesi paikallisen hankintaesimiehen tavoitat numerosta: 020 779 1100

Tiesitkö, että meillä Luvian Sahalla on erinomainen apteeraus, mitat ja laadutus leimikoiden tukkiosuuden maksimoimiseksi? Puulla on erinomainen kysyntä– älä turhaan jätä tukkileimikkoasi myymättä.

Taimitapion taimien hyvää kasvua, ter-veyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.• hyvälaatuinen siemenaines• nykyaikainen kasvatustekniikka• huolellinen ja osaava hoitoLaajasta valikoimastamme löydät oikeattaimet eri istutuskohteisiin.

www.taimitapio.fi

Taimitapion toimittamiin männyn ja kuu-sen taimiin on mahdollista saada pitkä-vaikutteinen ja ympäristöystävällinenTukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäintorjuntaan.Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mah-dollisuuksista sen käyttöön jo nyt.Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vainTaimitapiolta.

Uutta tehoa tuhotorjuntaanantaa patentoitu

TUKKI-TAPIO

ElinvoimaTerveys

Hyvä kasvu

Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -hankkeen tavoitteena on lisätä tai-mikonhoitoa, harvennuksia ja met-säenergian korjuuta. Metsänomistaji-en tietämys omista metsistään ja met-siensä mahdollisuuksista paranee hankkeen aikana. Metsäalan toimijoi-ta aktivoidaan ojitettujen soiden hak-kuisiin ja tuhkalannoituksiin.

Ajallaan tehty taimikonhoito ja ensiharvennus ovat sijoitus tulevaisuuteen

Taimikonhoito- ja harvennusrästit ovat huolestuttavasti kasvaneet: ne on aiheellista tehdä viivyttelemättä lisäkustannusten ja kasvutappioiden

Ryskettä Lounais-Suomen metsiinTänä vuonna alkaneessa Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -tiedonvälityshankkeessa on projekti-päällikkönä Lasse Rantala. Hän kertoo, että metsäomistajille on luvassa infotilaisuuksia ajankoh-taisista aiheista. Iso metsäalan yhteinen kontaktitapahtuma pidettiin Raision Myllyssä lokakuussa. Yhtenä hankkeen yhteistyökumppanina on Metsänhoitoyhdistys Lounametsä.

välttämiseksi sekä metsän terveyden lisäämiseksi.

– ajoitus on tärkeää, jo 2-3 vuoden viivästys taimikonhoidossa nostaa työkustannuksia jopa 30 %

– hyvin tehty taimikonhoito on tae metsäsi tulevalle tuotolle ja mahdollistaa aikanaan hyvät hakkuutulot

– ensiharvennus taas luo edellytyk- set arvokkaalle tukkipuun kas- vulle

Kustannustehokas taimikonhoito –tilaisuus Eurassa 26.10.

Mynämäellä syyskuussa pidetyssä hankkeen tilaisuudessa oli metsän-

omistajia salin täydeltä.Ryskettä Lounais-Suomen metsiin

-hankkeen toteuttajana toimii Suo-men metsäkeskuksen läntinen pal-velualue kumppaneinaan metsänhoi-toyhdistykset Lounametsä, Salomet-sä, Satakunta ja Karhu. Hanketta ra-hoitetaan EU:n maaseuturahastosta.

Lisätietoja: Lasse Rantala | projektipäällikkö

p. 040 525 3619 [email protected]


Raumato 2.11. klo 15–18 Kauppatori

Uusikaupunkipe 3.11. klo 15–18 Uudenkaupungin yhtenäiskoulu, Viikaistenkatu 3

Turkula-su 4.-5.11. klo 10–16, ma 6.11. klo 15-18 Kauppatoriti 7.11. klo 15–18 S:t Olofsskolan, Luostarinkatu 11

Olemme mukana Bioaika -torilla, tule tutustumaan esittelypisteeseemme ja pyörillä kulkevaan tiedekeskusnäyttelyyn. Rekan esittely: www.bioaika.fi

Metsänlannoitus ja suome

tsien hoito

Anttilantie 4, Laitila (Mhy:n Laitilan toimisto)ti 14.11. klo 18:00

Ohjelma:– 17:30 kahvitarjoilu– Suometsien hoito, Arto Leino, Mhy Lounametsä– Terveys- ja kasvatuslannoitus, Jussi Posio, Mhy Lounametsä– Tuhkalannoitus, Heikki Suvanto, Ecolan Oy– Lentolevityshanke, Petri Jykylä, ForestVital Oy– 19:30 tilaisuus päättyy

BIOAIKA-REKKA kiertää al

ueellamme

Tervetuloa J ouluglögille Turun, Laitilan, Euran, Eurajoen,

Mynämäen ja Paimion toimistoille ti 19.12. klo 9-16.

LOUNAMETSÄ

TAPAHTUMAT

Bioaika-tapahtumakiertue on metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaan Suomen nuorille. Koulukiertue pysähtyy noin 60 paikkakunnalla syksyn 2017 aikana. Suomen Metsäsäätiö ja Metsämiesten Säätiö ovat hankkeen päärahoittajat. Bioaika-tapahtumakiertueen tuottaa Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke.

TÄMÄ REKKA KULKEE METSÄSÄÄTIÖMAKSULLA JA BIOPOLTTOAINEELLA

METSÄELINKEINO – LUPA KUKOISTAA

Hyppää kyytiin! bioaika.fi

MS_Biorekka_177x129_5mm.indd 1 09/10/17 12:16

Bioaika-tapahtumakiertue on metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaan Suomen nuorille. Koulukiertue pysähtyy noin 60 paikkakunnalla syksyn 2017 aikana. Suomen Metsäsäätiö ja Metsämiesten Säätiö ovat hankkeen päärahoittajat. Bioaika-tapahtumakiertueen tuottaa Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke.

TÄMÄ REKKA KULKEE METSÄSÄÄTIÖMAKSULLA JA BIOPOLTTOAINEELLA

METSÄELINKEINO – LUPA KUKOISTAA

Hyppää kyytiin! bioaika.fi

MS_Biorekka_177x129_5mm.indd 1 09/10/17 12:16

Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV

www.metsatilat.fiPalkkio 4,5 %, minimi 2 250 € (sis. alv.)

tai sopimuksen mukaan.

■ NAANTALI, iso reilun 100 ha tilakokonaisuus Airiston merenranta-maisemissa Airismaalla. Tilaan kuuluu metsää (noin 91,4 ha), peltoa (noin 12 ha),tilakeskus rakennuksineen ja merenranta-tontti (noin 1,5 ha). Kohteella hyvättieyhteydet. Tarj. 30.10.

Runsaasti maaseudun kohteita koko Länsi-Suomen alueella.

TILAVAHTI VALVOO Rekisteröidy ja

saat kiinnostavat kohteet sähköpostiisi.

Timo Vesterinen0500 812 792

Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot. Meillä on myös

Keskuskauppakamarin auktorisoimat AKA-arvioitsijat.

Teemme tiivistä yhteistyötä Metsänhoitoyhdistysten

kanssa. Ota yhteyttä!

■ MYNÄMÄKI, noin 19 ha puustoinen metsätilakokonaisuus Haankylällä noin 15 km Mynämäen keskustasta. Tilalla on pääosin varttunutta kasvatusmetsää (9,2 ha), lisäksi on taimikkoa, nuorta kasvatusmetsää ja uudistuskypsää metsää sekä kitu- ja joutomaata. Tarj. 30.10.■ TAIVASSALO, noin 18,7 ha monipuolinen metsätilakokonaisuus Rytsälän kylässä Onnikmaantien tuntumassa. Määräala koostuu kahdesta erillisestä palstasta. Määräalalla on taimikkoa, nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää sekä uudistuskypsää metsää. Maapohja osin kallioinen, puusto mäntyvaltainen. Hyvällä sijainnilla oleva hoidettu palsta, jossa tieyhteydet kunnossa. Tarj. 17.10.

■ LAITILA, 5 ha maa-aineksen ottoalue Laitilan Untamalan kylässä, Varhokyläntien varrella noin 5 km 8-tieltä. Lupa voimassa vuoteen 2026 (10 v.), ottoalue 2 ha ja määrä 200 000 m³ eli 20 000 m³/v. Yhteensä alueella louhittavaa ainesta vajaa 900 000 m³. Alueelta aiemmin louhittu jonkin verran, nyt menossa jatkolupa. Hyvä sijainti ja tiestö perille, luvat valmiina toimintaa varten. Hp. 80 000 € / tarjous■ UUSIKAUPUNKI, vanha tilakeskus Kammelan kylän keskustassa. Historialli-nen kantatila sijaitsee Ylisentien varrella noin 25 km Uudenkaupungin keskustasta. Kohteeseen kuuluu vanha 1700-luvulta peräisin oleva päärakennus talousraken-nuksineen. Lisäksi puutarhaa ja niittyä/ peltoa varmasti omiin tarpeisiin koti-puutarhurille. Kohde myydään määrä-alana (tontti noin 1,1 ha). Hp. 40 000 €

¢100 ha tilakokonaisuus Naantalissa, Airiston merenrantamaisemissa Airismaalla. Metsää (91,4 ha), peltoa (12 ha), tilakeskus rakennuksineen ja merenrantatontti (1,5 ha). Lähtöhinta 400 000 e. Kohde myydään tarjousten perusteella. Kirjalliset tarjoukset (myös s-posti) välittäjälle viimeistään 30.10.2017.

¢19 ha puustoinen metsätilakokonaisuus Mynä-mäen Haankylällä 15 km Mynämäen keskustasta. Pääosin varttunutta kasvatusmetsää (9,2 ha), lisäksi on taimikkoa, nuorta kasvatusmetsää ja uudistuskypsää metsää sekä kitu- ja joutomaata. Lähtöhinta 50 000 e. Kohde myydään tarjousten perusteella. Kirjalli-set tarjoukset (myös s-posti) välittäjälle viimeis-tään 30.10.2017.

¢13,5 ha metsätila Uudenkaupungin Haukhar-jalla hyvällä sijainnilla 10 km keskustasta. Mää-räalalla on pääosin varttunutta kasvatusmetsää (9,9 ha), jonka lisäksi uudistuskypsää metsää. Lähtöhinta 54 000 e. Kohde myydään tarjousten perusteella. Kirjalli-set tarjoukset (myös s-posti) välittäjälle viimeis-tään 30.11.2017.

¢34,5 ha metsätilakokonaisuus Paimion Sairaa-lan ympäristössä. Määräalalla on pääosin varttu-nutta kasvatusmetsää ja uudistuskypsää metsää (yht. 28,9 ha), paljon hakkuumahdollisuuksia. Alueella on hyvä tiestö. Osa alueesta on kaavoi-tettu pientaloalueeksi. Lähtöhinta 195 000 e. Kohde myydään tarjousten perusteella. Kirjalli-set tarjoukset (myös s-posti) välittäjälle viimeis-tään 30.11.2017.

¢15 ha puustoinen metsätilakokonaisuus 5 km Mynämäen keskustasta. Pääosin taimikkoa (7 ha), lisäksi varttunutta kasvatusmetsää ja uudistus-kypsää metsää. Lähtöhinta 53 000 e. Kohde myydään tarjousten perusteella. Kirjalli-set tarjoukset (myös s-posti) välittäjälle viimeis-tään 6.11.2017.

Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot. Hoidamme myös

PERINNÖNJAOT, PERUKIRJAT, LAHJA-KIRJAT, KAUPPAKIRJAT, KAUPANVAHVIS-

TUKSET, SPV-LUOVUTUKSET YM. Teemme tiivistä yhteistyötä Metsänhoi-

toyhdistysten kanssa. Ota yhteyttä!

Documents

Metsänomistajat · Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenlehti 2/2017 Metsänomistajat LOUNAMETSÄ LÄNSIMETSÄ Mhy Lounametsän henkilöstöuutisia sivut 4-5 Ratkaisuja nuorten