Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan tiedotuslehti mhy.fi/pohjois-karjala 1/2018

Metsänomistajat

SIVU 3

SIVU 16

SIVU 7

Hyvä vire jatkuu puukaupassa

Tykkylumi katkoo puita. Varovaisuutta, kun liikut metsässä.

Tämä lehti lähetetään kaikille Mhy Pohjois-Karjalan

toimialueen metsänomistajille.

POHJOIS-KARJALA

Metsänomistajat

POHJOIS-KARJALA

PEFC/02-31-151

SIVU 8-9

Metsän lannoitus on huippusijoitus

Kuka valvoo leimikossasi korjuuta ja katkontaa? s. 4-5

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenyys kannattaa! Katso lukuisat rahanarvoiset edut.

Metsänomistajat2 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala

Kannattaa olla jäsen

Metsänomistajat • Pohjois-KarjalaMetsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan tiedotuslehti 1/2018. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

Päätoimittaja Hannele Ärväs

Toimituskunta Pekka Nuutinen Annika Kontkanen Toimituksen osoite Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Kuurnankatu 3b, 80100 Joensuu

Sivunvalmistus/taitto ForComm Paino PunaMusta Oy, Joensuun paino Painos 16 000 kpl Kannen kuva Hannele Ärväs

Tämä kädessäsi oleva lehti on postitettu kaikille mhy:n asiakas-rekisterissä oleville metsänomis-tajille. On ilahduttavaa, että lähes kolme neljästä metsänomistajas-ta on metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Tarjoamme toki palveluita kaikille niitä tarvitseville, mutta jäsenet hyötyvät eniten.

Metsänhoitoyhdistys Poh-jois-Karjalan jäsenmaksu on kah-teenkymmeneen metsähehtaarin saakka 60 euroa ja yli kaksikym-mentähehtaaria omistavilta 105 euroa. Ajankohtainen puumark-kinatieto ja jäsenhintaiset asian-tuntijapalvelut tuovat monin verroin vastinetta jäsenmaksul-le, joka on myös metsätalouden verotuksessa vähennyskelpoinen meno. Jos et ole vielä jäsen, niin nyt kannattaa liittyä.

Palvelua metsänomistajille Tänä vuonna asetumme myös uuteen asentoon palvelutarjon-

nassamme. Tällä muutoksella haluamme varmistaa, että met-sänomistajat saavat entistä pa-rempaa palvelua kustannuste-hokkaasti. Toimihenkilöittem-me tehtävänkuvia on muutettu siten, että kaikki eivät enää tee kaikkea. Meiltä löytyvät osaajat ja tekijät aina metsänhoitotöitten toteutuksesta sukupolvenvaih-doksiin saakka, monipuolisia puukauppapalveluita unohta-matta. Metsänomistajat käyttä-vät palveluitamme aktiivisesti ja saamamme asiakaspalaute on ol-lut usean vuoden ajan kokonai-suutena kiitettävää.

Näyttää siltä, että vuosi vuo-delta metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijapalveluiden kysyntä kasvaa.

Puukauppapalvelut ytimessä Puukauppapalvelut ovat met-sänhoitoyhdistyksen toiminnan

ja metsänomistajan edunval-vonnan ytimessä. Tavoitteena on varmistaa metsänomistajalle paras mahdollinen puukauppa ja puunkorjuu. Puukauppaa on monenlaista ja -kokoista. Monel-le puukauppa on ainutkertainen tapahtuma, kun taas osa tekee kauppaa vuosittain.

Ostajien väliset erot korostu-vat puunjalostuksen monipuolis-

tuessa. Myös myyntiajankohdal-la on suuri merkitys. Jopa saman puunostajan tarjoukset voivat vaihdella merkittävästi lyhyen ajan sisällä. Entäpä puun katkon-ta, otetaanko tukki tarkasti tal-teen? Parhaan tarjouksen valinta saattaa olla vaikeaa. Lisäksi os-tajilla houkuttimina on erilaisia bonuksia tai sijoitusvaihtoehtoja kädenpuristuksen lisäksi. Tarjo-

usten vertailu vaikeutuu entises-tään.

Käytä mhy:n asiantun-temusta puukaupassa Puukauppa kannattaa aloittaa ennakkosuunnittelulla oman metsäasiantuntijan kanssa. Näin varmistetaan myyjän tavoittei-den huomioiminen alusta alka-en. Kannattaa käyttää asiantun-tijaa, se takaa myyjälle tasaver-taisen aseman ostajan kanssa neuvotteluun.

Meillä on erittäin osaava, mo-tivoitunut ja sitoutunut henkilös-tö auttamassa metsänomistajia onnistumaan niin puukaupoissa kuin muissakin metsätalouden toimissa.

Pekka Nuutinen

toiminnanjohtaja

4041-0619Painotuote

PEFC/02-31-151 www.pefc.org

Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC-sertifioitu

Meillä metsänomistaja päättää ja ammattilaiset toteuttavat.

VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA

PUUNMYYNTI-SUUNNITELMA

Maksuton jäsenilleIlman jäsenyyttä alkaen 50,00 €

Hinta sisältää:• Arvio puumäärästä

• Hinta-arvio

• Työmaakartta

• Metsänkäyttöilmoituksen teko

• Jatkotöistä sopiminen, esim. uudistamistyöt

PUUKAUPANKOKONAISPALVELU

Alkaen 0,77 €/m³jäsenille Ilman jäsenyyttä alkaen 1,05 €/m³Hinta sisältää:• Puunmyyntisuunnitelma, kts. viereinen

taulukko• Puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken• Tarjousten vertailu• Ostajan valinta• Hakkuun suunnittelu• Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta• Korjuujäljen valvonta• Puunkorjuun valvontaraportti• Puukaupan päättäminen

Varmista hakkuidensujuminen suunnitellusti!

Puukauppakokemus käytössäsi!

Varmista puukaupan tarkka palveluomalta metsäasiantuntijaltasi!

Hän tuntee alueensa metsät ja puukauppatilanteen.

Luota kokemukseen puukauppa-asioissa. Kun voit olla varma siitä, että puukaupan pienimmätkin yksityis-kohdat hoidetaan huolellisesti sinun eduksesi, nukut yösi paremmin eikä kauppoihin jää jossiteltavaa.

JÄSENENÄ

varmistat

edullisemmat

hinnat!

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala, sähköposti: pohjois-karjala@mhy.fi tai puhelin 040 7069 166

Pääkirjoitus

Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 3Metsänomistajat

Hyvä vire jatkuu Pohjois-Karjalan puukaupassaPuukauppaa tehtiin Pohjois-Kar-jalassa vuonna 2017 kaikkiaan noin kolme miljoonaa kuutiomet-riä. Hyvän vireen odotetaan jat-kuvan myös alkaneena vuonna. Teollisuuden puunkäyttö lisään-tyy edelleen uusien investointien saavuttaessa täyden toimintaky-kynsä. Myös sahatavaran vienti-markkina näyttää hyvältä. Nämä ennakoivat puumarkkinan jatku-van vilkkaana. Hintatasossa ei

ole odotettavissa suuria muutok-sia, joskin kuusitukin voimakas kysyntä ja havukuitupuun tar-peen kasvu voivat vetää näiden puutavaralajien hintoja hieman ylöspäin. Näin varsinkin kohteil-la, jotka soveltuvat sulan maan korjuuseen.

Tällä hetkellä on meneillään pimein sydäntalvi ja olosuhteet näyttävätkin talvisilta Pohjois-Karjalassa. Puunkorjuun kan-

nalta metsissä eletään kuitenkin vieläkin kelirikkokautta. Syksyn ja alkutalven runsaat vesisateet ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa maapohjan kantavuus on heik-ko jopa kangasmailla. Routaa ei ennättänyt muodostua ennen lu-men tuloa. Onneksi säätyyppi näyttää nyt lopultakin muuttu-van talviseksi pakkaskeliksi, mi-kä auttaa talvikohteille pääsyä.

Tykkylumituhot vaikuttavat puukauppaan Alkutalven runsas lumen tulo on aiheuttanut tykkylumituhoja varsinkin maakunnan pohjois-osissa. Paikallisesti tuhot voivat olla merkittävän suuria ja tämä vaikuttaa alueellisesti myös puu-markkinaan alkaneen vuoden ai-kana. Tuhokohteille on jo tehty leimikoita ja niiden kauppa on käynyt hyvin. Jos määrät kuiten-kin kasvavat talven aikana kovin suuriksi, voi normaalikohteiden puukauppa vaikeutua.

Puukaupan kilpailutus kannattaa Puukauppaa tehdessä on syytä kilpailuttaa leimikko aina. Kil-

pailutus vaatii perehtyneisyyttä asiaan, jotta erot tarjousten vä-lillä saadaan selville paitsi hin-nan, myös katkonnan ja rahoi-tusehtojen osalta. Siihen saat parhaan avun oman metsänhoi-toyhdistyksesi paikallistoimis-tolta. Siellä on myös paras tieto paikkakunnan hintatasosta ja ky-syntätilanteesta juuri kyseisellä hetkellä.

Arto Soikkeli

metsäpalvelupäällikkö Mhy Pohjois-Karjala

Puukauppa

Puulle on kysyntää - kuitupuut kannattaa kilpailuttaa

Vaikka puunkorjuuolosuhteet olivat poikkeuksellisen hankalat, yksityismetsistä korjattiin puu-ta enemmän kuin koskaan. Ni-mellinen kantohintaindeksi nou-si kolme prosenttia vuoden 2017 aikana. Kaikkien puutavaralajien kantohinnat ovat lievästi vah-vistuneet. Puun käyttömäärien, hakkuiden ja puukaupan toteu-tuneen kehityksen sekä ennus-teiden perusteella puukauppa jatkuu vilkkaana myös lähikuu-kausina. Lisäksi puun tuonnin supistuminen tukee kotimaisen puun lisäkysyntää.

Suomen talous kasvaa tällä hetkellä suotuisasti ja työllisyys-tilanne on parantunut. Puupoh-jaisten tuotteiden vientimäärät ovat kehittyneet hyvin myöntei-sesti. Vientimarkkinoilta positii-visin uutinen on mäntysahatava-ran vientihinnan parantuminen. Toivottavasti tämä kehitys jat-kuu myös kuluvana vuonna. Eu-ro on viime kuukausina vahvis-tunut USA:n dollariin ja Ruotsin kruunuun verrattuna. Tämä va-litettavasti heikentää suomalais-ten yritysten hintakilpailukykyä ulkomaan kaupassa.

Kovan maan leimikoista on kova tarve - kilpailu kuitupuusta on kasvanut Erittäin vaikeiden korjuuolosuh-teiden seurauksena puun osto painottuu kovan maan kohtei-siin. Maan eri osissa puunkor-juuolosuhteissa on tällä hetkel-

lä kaikki ääripäät, lunta on run-saasti tai ei lainkaan. Lisäksi pakkaset eivät toistaiseksi ole kovettaneet metsämaapohjia. Metsänhoitoyhdistysten arvi-on mukaan sekä tukille että kui-dulle on tällä hetkellä hyvin ky-syntää. Sahateollisuudessa terät pyörivät punaisella ja metsän-omistajien kannattaakin aktiivi-sesti tarjota välittömästi hakkuu-seen soveltuvia kohteita.

Puun ostajien kiinnostus ko-timaiseen kuitupuuhun on ilah-duttavasti edelleen parantunut. Tämä yhdessä massa- ja paperi-teollisuuden erinomaisen kan-nattavuuden kanssa pitää muis-taa ja kannattaa hyödyntää kuitupuukauppojen kilpailutuk-sessa. Kuitupuun kuutiohinta on metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta aivan yhtä tärkeä kuin tukkipuun yksikköhinta. Lisäksi mahdolliset kuitupuun toimitussopimukset on nykyises-sä markkinatilanteessa järkevää sopia mahdollisimman lyhyeksi.

Edellytykset investoinneille ovat hyvätUusille kuitupuun käyttöä li-sääville investoinneille on yhä edelleen huutava tarve. Toivot-tavasti mahdollisimman moni suunnitteluvaiheessa oleva han-ke varmistuu vuoden 2018 aika-na. Puumarkkinoiden ja kestä-vien hakkuumahdollisuuksien puolesta investointiedellytykset ovat Suomessa paremmat kuin

missään muussa maassa. Lisäk-si paperiteollisuudessa saavutet-tu työehtosopimus parantaa in-vestointien toteutumismahdolli-suuksia. Viime vuosi osoitti, että alempiasteisen tieverkon heikko kunto on puun hankinnan isoin pullonkaula, ja niiden korjaami-seen pitää löytyä resursseja. Uu-det investoinnit ovat ainoa keino saada puulle lisää kysyntää sekä kuitupuun käyttöä lisäävien in-

vestointien myötä helpottaa sa-hateollisuuden ahdinkoa.

Mhy tuntee paikalliset puumarkkinatMetsänomistajien kannattaa eh-dottomasti aina tarkistaa paikal-linen puukauppatilanne omasta metsänhoitoyhdistyksestään ja kilpailuttaa puukauppakohteet metsänhoitoyhdistysten asian-tuntemuksella. Nykyisessä puu-

markkinatilanteessa metsänhoi-toyhdistysten puukaupallisille palveluille on tarvetta enemmän kuin koskaan. Puukauppojen kilpailutukseen tulee jatkuvasti uusia mitta- ja laatuvaatimuksia sekä muita kokonaisarvoon vai-kuttavia tekijöitä, jotka kaikki pi-tää huomioida eri puun ostajien tarjousten vertailussa.

Erno Järvinen tutkimuspäällikkö, MTK ry

Yksityismetsien kantohinnat €/m3 kaikki hakkuutavat Pohjois-Karjala (viimeisen neljän viikon keskihinnat)Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivu-tukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu

Uudistushakkuu 58.46 57.67 42.20 16.15 17.43 14.51Ensiharvennus 38.13 44.59 27.86 12.61 12.24 11.42Harvennushakkuu 48.79 47.15 38.14 15.78 15.04 13.83Lähde: Mhy Pohjois-Karjalan hintaseuranta 10.1.2018Tarkat hintatiedot kaikista puutavaralajeista löydät MTK:n jäsenverkko Repusta www.mtk.fi/reppu. Kirjautumaan pääset jäsennumerollasi.

Vuoden 2017 puumarkkina päätyi sekä puukaupassa että hakkuissa selvään kasvuun edellisestä vuodesta. Yksityismetsänomistajat myivät Metsäteollisuus ry:n jäsenille 34,4 miljoonaa kuutiometriä puuta, missä oli kuusi prosenttia kasvua vuodesta 2016.

(4 viikon keskihinnat)

Min

na L

auta

la

Metsänomistajat 4 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala

Korjuun valvonta osa onnistunutta puukauppaaMetsäasiantuntija Vesa Kuuselan työpäi-vä päättyy tarkastuskäyntiin Kiihtelys-vaarassa sijaitsevalla hakkuutyömaalla. Kyse on korjuun valvonnasta, josta on sovittu metsänomistajan kanssa samalla kertaa kuin itse puukaupastakin.

Osa puutavarasta on jo pinoissa, osa odottaa vielä hakkuuaukolla ajokonetta. Pinoissa on muun muassa kuusitukkia, järeämpää kuusisorvitukkia ja kuusikui-tua, mäntytukkia ja -parrua. Myös pieniä määriä koivutukkia ja mäntykuitua on ajettu kapean metsätien varteen.

Metsäasiantuntija kaivaa taskustaan mittanauhan ja tarkistaa kuusitukin lat-valäpimitan, joka on runsaat 16 senttiä.

-Tuolla on vielä pylväspuita, Kuuse-la huikkaa kohta silmäillessään aukolle. Mäntypylväs on leimikon kallein puuta-varalaji.

Kuusela on tyytyväinen näkemäänsä: katkonta täsmää kauppakirjassa sovit-tuun ja aukolle on jätetty riittävästi sääs-töpuita. Kun kyse on päätehakkuusta, hakkuualueelle ei yleensä synny haittaa-via korjuuvaurioita.

Harvennuksella erilaiset haasteet Kun päätehakkuulla tehdään korjuun valvontaa, on tärkeintä tarkistaa tehdyt puutavaralajit ja katkonta: niiden on olta-va puukauppasopimuksessa sovitun mu-kaisia. Kun näin on, ei metsänomistaja koe turhia pettymyksiä tarkastellessaan lopullista puukauppatiliä.

-Nykyisin korjuuyrittäjät osaavat yleensä jättää riittävästi säästöpuita ja tekopökkelöitä uudistusaloille. Samoin osataan varoa, ettei arvokkaita luonto-

kohteita hakata. Niihin ei oikeastaan tar-vitse puuttua, Kuusela kiittelee.

Harvennushakkuilla on korjuun val-vojalla pitempi muistilista kuin pääte-hakkuilla.

-On tarkistettava mahdolliset korjuu-vauriot, onko ajourat suunniteltu kun-nolla ja ovatko ne kestäneet sekä ovat-ko ojat mahdollisesti tukkeutuneet. Nä-mä asiat on harvennuksilla tarkastettava siinä missä katkonnan oikeellisuus ja eri puutavaralajien valmistaminen sovitulla tavalla.

Harvennuksilla tarkastetaan myös se, miten kaadettavien puiden valin-ta on tehty ja onko ajouravälit mitoitet-tu oikein. Sulan aikaan tarkistetaan myös kantokäsittely, joka on tehtävä lahottaja-sienten torjumiseksi.

Kaikilla hakkuilla varmistetaan lisäk-

si se, että hakkuukoneen mittalaite on tarkistettu. Tarvittaessa otantamittaus tehdään yhdessä koneen kuskin kanssa.

Kuusela sanoo, että hakkuuvaurioita (kuten puun kylkeen osuneita raapaisu-ja) ja koneenjälkiä syntyy aina kun hak-kuita tehdään.

-Mutta hakkuuvauriot saavat olla vain yksittäisiä eikä konekaan saa jättää metsään liikaa jälkiä, siitä on pidettävä huolta.

Heinävaaran metsät tulleet tutuiksi Kun hakkuukohde on tarkastettu, on metsäasiantuntijalla hetki aikaa kertoa pitkästä urastaan metsäammattilaisena. Vesa Kuusela on ollut metsänhoitoyhdis-tyksen palveluksessa jo 37 vuotta. Tällä hetkellä hänen toimialuettaan ovat Kiih-

Päätehakkuussa kertyy useita puutavaralajeja. Vesa Kuuselan vieressä mäntyparrupino.H

anne

le Ä

rväs

Töissä metsässä

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala tarjoaa monipuolisia metsänhoitoon, -kasvatukseen ja -omistukseen liittyviä palveluja. Tässä juttusarjassa esittelemme yhdistyksen ammattilaisia työssään.

Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 5Metsänomistajat

Puun tilavuutta mitataan eri maissa eri tavalla. Yleensä mittaus tapahtuu joko kuorellisena tai kuorettomana tilavuu-tena. Myös Suomessa puun mittaus on vaihdellut ajan saatossa.

Joskus kauan sitten puut kuorittiin, jolloin mitattiin kuoretonta tilavuutta. Kuitenkin jo useiden vuosikymmenien ajan puut on mitattu kuorellisena, josta on muodostunut vakiintunut mittaus- ja kauppatapa. Viime vuosina puunostaji-en toiminta- ja mittaustapa on kuitenkin muuttunut siten, että puun tilavuuden mittaus ei välttämättä ole enää samanlai-nen eri ostajilla!

Metsänomistaja ei voi siis enää luot-taa täysin siihen, että kaikki puunosta-jat saavat samoista puista saman tilavuu-

den. Tämä koskee niin pystykauppaa kuin hankintakauppaakin.

Mittaustulokseen vaikuttavia tekijöitä on monia. Hakkuu- tai hankintasopimuk-sella sovitaan aina mittausmenetelmä ja mittaustapa. Jo tässä vaiheessa ratkais-taan siis se, miten puut mitataan. Samal-la ratkaistaan myös se, mitataanko puut kuorellisena vai osakuorellisena. Hak-kuukonemittauksessa puut mitataan käy-tännössä kuorellisena, mutta esim. kuitu-puun tehdasmittauksessa tai painomit-tauksessa puut mitataan osakuorellisena. Myös sahat ovat tukkien mittauksessa osin siirtyneet osakuorelliseen tilavuu-den mittaukseen.

Kuoren osuus puun tilavuudesta on 8-15 %. Keskimäärin kuoren osuus on

noin 12 %. Ei ole siis ollenkaan merkityk-setöntä, mikä mittausmenetelmä, millai-nen mittaustapa ja mikä mittauspaikka on myyjän ja ostajan välisessä sopimuk-sessa yhteisesti valittu ja rastitettu.

Metsänomistaja ei yleensä puu-kaupassa voi päättää tarkkaa hakkuu-ajankohtaa. Metsänomistajan kannalta hakkuuajankohdalla on kuitenkin todel-la paljon merkitystä, jos hakkuu tehdään kuoren irtoamisen aikaan. Mikäli puo-let kuoresta on irronnut, niin kahden eri mittausmenetelmän tilavuusero on 6 % eli kuorellisen ja osakuorellisen mitta-ustuloksen ero. Sama koskee koko puu-kauppatuloa. Tässä tapauksessa osakuo-rellinen mittausmenetelmä tuottaa 6 % vähemmän rahaa pankkitilille kuin kuo-

rellinen mittaustapa. Ole siis tarkkana puukauppaa tehdes-

säsi, millä tavalla puut sovitaan mitatta-vaksi. Hakkuukonemittauksessa puut mitataan kuorellisena, sen jälkeen alkaa ainakin teoriassa mittaustuloksen pie-neneminen. Omasta metsänhoitoyhdis-tyksestäsi saat apua ja neuvoa kaikkiin puukauppa- ja mittausasioihin. Tätä eri-tyisasiantuntemusta kannattaa ehdotto-masti kysyä ja käyttää hyväksi puukaup-paa tehdessäsi.

Pauli Rintala,

kenttäpäällikkö, MTK Metsälinja

Mittaako ostaja puusi kuorellisena, kuorettomana vai osakuorellisena - tiedätkö?

Korjuun valvonta osa onnistunutta puukauppaatelysvaaara, Heinävaara, Keskijärvi ja Hammaslahti. Esimerkiksi Kiihtelysvaa-ran Heinävaara on kuulunut hänen revii-riinsä koko tuon ajan.

-Ei siinä isommin enää karttaa tarvi-he, Kuusela hymähtää.

Lähes 40 vuoden urakan aikana ovat alueen metsät tulleet tutuiksi – myös se, kuinka metsät ovat muuttuneet.

-Metsän kasvun on kyllä kerennyt huomaamaan. Kun jollekin alueelle is-tutettiin taimet silloin aikanaan, niin nyt siellä on jo tehty taimikonhoidot, nuoren metsän hoidot ja ensiharvennuksetkin, metsäasiantuntija toteaa.

Hyvin pohjustettu puukauppa kannattaa Kuusela palaa vielä hetkeksi äskettäiseen työtehtäväänsä, hakkuun valvontaan.

Yleensä hakkuun valvonnasta sovitaan samassa yhteydessä kuin ”valtakirjakau-pastakin”, osana puukaupan kokonais-palvelua.

Mutta jos niin sovitaan, huolehtii metsäasiantuntija pelkästään korjuun valvonnasta.

-Ne ovat kyllä yksittäistapauksia. Ja yleensä silloin, kun metsänomistaja huo-lissaan soittaa minulle ja pyytää käy-mään hakkuutyömaalla tarkistamassa ti-

lannetta, on jo liian myöhäistä ja vahinko ehtinyt tapahtua, Kuusela sanoo.

Hän korostaa, että onnistunut puu-kauppa on kokonaisuus, jonka yksi osa

korjuun valvonta on. -Kaikki lähtee leimikon suunnittelus-

ta. Kun se on tehty hyvin, on kattavas-ti tiedossa myytävän puutavaran laatu ja määrä, samoin laanipaikat ja yleensä puun kuljetukseen liittyvät asiat. Eli se luo pohjan puukaupan onnistuneelle kil-

pailutukselle ja toteutukselle. Hakkuun valvonta on sitten yksi osa puukauppa-kokonaisuutta, ja jotta valvontaa voi teh-dä tehokkaasti, on sen lähdettävä jo lei-mikon suunnittelusta, Vesa Kuusela pai-nottaa.

Kuusela muistuttaa, että puukauppaa kilpailutettaessa on etua siitä, että met-sänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija tuntee alueen firmojen ja hakkuita teke-vien koneketjujen ”tavat” - eroja löytyy ja ne saattavat vaikuttaa puukauppatilin suuruuteen.

Kun hakkuu on valmis, metsänomis-tajalle toimitetaan puukaupan loppura-portti. Siinä kerrotaan myös valvonnan suorittamisesta.

Pekka Virtamo

Hakkuukonemittauksessa kourassa sijaitsevat mittauslaitteet mittaavat jokaisen rungon osan kuorellisena.

Päiv

i Mäk

i

Katkonta täsmää kauppakirjassa sovittuun ja aukolle on jätetty riittävästi

säästöpuita.” ”

Metsänomistajat 6 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala

Mhy Pohjois-Karjalan valtuusto piti sään-tömääräisen syyskokouksen Joensuussa 12.12.2017. Toiminnan painopisteet ovat asiakkuuksien hoidossa, puukaupan kil-pailun edistämisessä sekä metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa ja niiden edistä-misessä. Kokouksessa vahvistettiin myös vuoden 2018 toimintasuunnitelma ja ta-lousarvio.

Puukaupan näkymät hyvät Pohjois-Karjalassa Valtuuston puheenjohtaja Teuvo Maksi-mainen piti metsäsektorin ensi vuoden näkymiä erinomaisena puun kysynnän näkökulmasta. Hakkuumäärien ennakoi-

daan nousevan vuonna 2018 ennätysta-solle. Pohjois-Karjalassa yksityismetsien hakkuumäärät ennakoidaan nousevan yli 3 miljoonan kuution tasolle. Hintojen arvioidaan vahvistuvan puutavaralajista riippuen 1-4 prosenttia vuonna 2018. Po-sitiiviset uutiset metsäalan investoinneis-ta otettiin ilolla vastaan.

Puukauppojen kilpailuttaminen on metsänomistajien tuloksen kannalta tär-keää. Tällä hetkellä 40 prosenttia kaikista yksityismetsien puukaupoista myydään mhy:n puukaupan toimeksiantopalve-lun kautta. Puukaupan kilpailu kasvaa kysynnän lisääntyessä. Mhy Pohjois-Kar-jalalla on keskeinen rooli teollisuuden

raaka-ainehuollossa, sillä 2/3 yksityis-metsien puusta lähtee liikkeelle mhy:n kautta. Tämän vuoden tavoitteena on tehdä puunmyyntisuunnitelmia 2,0 mil-joonaa kuutiota.

Puun käytön lisäys perustuu koti-maiseen puuhun. Vilkkaat hakkuut ja käynnistyneet investoinnit lisäävät yk-sityismetsien puukauppaa. Vuonna 2018 puukauppaa käydään PTT:n arvi-on perusteella 2–4 prosenttia vuotta 2017 enemmän.

Asiantuntijapalveluihin panostetaan Mhy Pohjois-Karjala panostaa asiantunti-

japalveluiden kasvattamiseen. Puukaup-papalveluiden lisäksi yhdistyksellä on vahva osaaminen esimerkiksi metsäkiin-teistökauppaan ja metsätilan omistusjär-jestelyihin. Palveluiden kysyntä on kas-vanut koko ajan.

Jäsenmaksut säilyivät lähes ennallaan Valtuusto vahvisti kokouksessaan myös jäsenmaksut vuodelle 2018. Helmikuussa postitettava jäsenmaksu on metsänomis-tajilta 60 tai 105 euroa. Kannatusjäsen-maksu on 30 euroa vuodessa.

Valtuusto kokoontui joulukuussa

Hallitus koolla. Alarivissä vasemmalta Juha Lipponen, Päivi Pennanen, Päivikki Otronen, Jaana Timonen ja Matti Kainulainen. Ylärivissä vasem-malta Raimo Leppinen, Timo Ryynänen, Ari Vaittinen, Timo Vatanen, Teuvo Maksimainen (valtuuston puheenjohtaja) ja Paavo Tanskanen.

Päivikki Otronen jatkaa hallituksen puheenjohtajana

Mhy Pohjois-Karjalan hallitus järjestäytyi 11.1.2018 pitämäs-sään kokouksessaan. Päivikki Otronen Viinijärveltä jatkaa hal-lituksen puheenjohtajana. Hän toimii myös MTK:n metsäval-tuuskunnassa ja MTK:n valtuus-kunnassa Mhy Pohjois-Karjalan edustajana. Hallituksen varapu-heenjohtajana jatkaa Timo Ryy-nänen Lieksasta.

Ovatko yhteystietosi muuttuneet tai tila vaihtanut omistajaa? Kun yhteystietosi tai metsätilan omistussuhteet muuttuvat, ilmoitat niistä kätevimmin sähköisesti mhy.fi/lomake/osoitteenmuutos, s-postilla pohjois-karjala@mhy.fi tai suoraan omalle metsäasiantuntijallesi. Näin Metsänomistajat-lehti, Maaseudun Tulevaisuuden

metsänomistaja-numerot sekä jäsenposti tulee varmasti oikeaan osoitteeseen.

Meillä metsänomistajat päättävät ja ammattilaiset toteuttavat

METSÄNHOITOYHDISTYS ON METSÄSI LÄHELLÄ - NYT JA AINA

Hyvällä metsänhoidolla varmistat metsän tuoton ja arvon säilymisen tuleville sukupolville.

Metsänhoitoyhdistys auttaa sinua saavuttamaan ne tavoitteet, joita metsältäsi haluat – hyvän taloudellisen tuoton, metsäluonnon hoidon, monipuoliset virkistysmahdollisuudet.

www.mhy.fi/pohjois-karjala

Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 7Metsänomistajat

Mhy Pohjois-Karjalan jäsenposti saapuu helmikuussaJäsenmaksulasku 60/105 euroa vuodelle 2018 saapuu postitse hel-mikuun puolessa välissä. Samalla saat myös jäsenkortin, jolla saat käyttöösi kaikki rahanarvoiset jäsenedut. Jäsenmaksu on vähennys-kelpoinen kustannus metsäverotuksessa.

Jäsenmaksulla hoidetaan yksityisen metsänomistajan edunval-vontaa paikallisesti, valtakunnallisesti ja EU:ssa sekä rahoitetaan metsäsertifiointi. Metsänhoitoyhdistys on aidosti metsänomista-jan puolella. Muita tärkeitä jäsenetuja metsänomistajalle ovat puu-kaupassa avustaminen, neuvonta, metsäsuunnitelmat ja tila-arviot sekä rahanarvoiset alennukset yhdistyksen metsä- ja asiantuntija-palveluista.

Jäsenmaksuun liittyvissä asioissa palvelemme sähköpostilla: pohjois-karjala@mhy.fi tai puhelimitse numerossa 040 668 5778 arki-sin klo 10-14.

Tervetuloa jäseneksi Suomalainen perhemetsätalous on ainutlaatuista maailmassa. Niin ovat myös metsänomistajien järjestöt: Metsänhoitoyhdistykset ja MTK. Kun olet oman metsänhoitoyhdistyksesi jäsen, hyödyt koko Metsänomistajat-järjestön jäseneduista ja palveluista.

Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien etujärjestö. Jäsenenä pääset vaikuttamaan ja päättämään yhdistyksen toiminnasta ja palveluista. Voit aina kysyä omaan metsääsi liittyviä neuvoja, koski asiasi sitten metsän-hoitoa, puukauppaa, metsäverotusta tai ympäristön suojelua.

Uudelle jäsenelle tarjoamme maksuttoman maastokäynnin oman metsä-asiantuntijan kanssa. Sinä päätät, mitä metsältäsi haluat. Ammattitaitoi-set toimihenkilömme auttavat siinä.

Liity jäseneksi kätevästi nettisivujemme kautta www.mhy.fi/liity-jaseneksi, tule käymään paikallisessa toimistossa tai ota yhteyttä puh. 040 706 9166 tai pohjois-karjala@mhy.fi niin kerromme lisää.

METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-KARJALAN JÄSENYYS KANNATTAA!

Euro

SaajantilinumeroMottagarenskontonummer

SaajaMottagare

Maksajannimi ja osoiteBetalarensnamn och

adress

Alle-kirjoitusUnderskrift

Tililtä nroFrån konto nrViitenumeroRef.nr

EräpäiväFörf.dag

Maksu välitetään saajalle maksujenvälityksen ehtojen mukaisesti ja vain

maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella.Betalningen förmedlas till mottagaren enligt villkoren för betalnings-

förmedling och endast till det kontonummer som betalaren angivit.

TILISIIRTO GIRERING

BIC

Jäsenmaksu 2018

ALV 0 %

Käyttäkää maksaessanne jäsenmaksun tili- ja viitenumeroa.

Osoitelähde: Metsänhoitoyhdistyksen jäsenrekisteri 1.1.2018.

LASKU JÄSENMAKSUSTA 2018

Jäsennro: 1234 56789

Jäsenkortti irtoaa tästä!

Jäsenkortti 2018 Voimassa 3/2019Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ryMarja Metsänomistaja

LUOTA KOKEMUKSEEN.Metsänhoitoyhdistys on metsäsi lähellä, nyt ja tulevaisuudessa.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalanjäsenedut 2018

• Maksutonta neuvontaa ja opastusta metsäsi asioissa• Metsänomistajan edunvalvonta metsä -ja kaavoitusasioissa • Maksuton PEFC-sertifiointi metsillesi • Laadukkaat jäsenhintaiset metsä -ja asiantuntijapalvelut • Koulutusta, tapahtumia ja retkiä• Metsäselain - sähköinen metsäsuunnitelma kännykkään ja tabletille• Metsänomistajat P-K jäsenlehti kolme kertaa vuodessa• Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistaja-numero viisi kertaa vuodessa• Pohjois-Karjalan Sähkö: 50 % alennus sähköenergiatuotteiden kiinteästä kk-maksusta

Lisäksi saat valtakunnalliset jäsenedut mm.

• LähiTapiola: 10 %:n alennus metsä- ja kotivakuutuksesta• Hankkija: Uusista moottorisahoista, näiden varaosista ja tarvikkeista sekä metsuritarvikkeista alennus 10 % • Kultajousi: Jäsenetualennus 20 % kaikista valikoimissa olevista tuotteista (Kalevala koruista ja sveitsiläisistä kelloista -15%)

Katso kaikki jäsenedut www.mtk.fi/jasenedut

LATAA KORTTI PIVOON Metsänomistajat-jäsenkortin voit ladata älypuhelimeesi ilmaisen Pivo-sovelluksen avulla. Näin kortti on aina mukana ja voit tarkastaa valtakunnalliset jäsenedut milloin ja missä vain.

puh. 040 706 9166 tai pohjois-karjala@mhy.fi

Metsänomistajat-kortilla saat monet edut ja alennukset

Jäsenmaksut 2018

Metsää alle 20 ha jäsenmaksu 60 euroa vuodessaMetsää yli 20 ha jäsenmaksu 105 euroa vuodessa

Kannatus -ja henkilöjäsenmaksu on 30 euroa vuodessa. Liittymismaksua ei peritä. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa ja saat sen moni-kertaisesti takaisin hyödyntämällä lukuisia rahanarvoisia jäsenetuja.

Jäsenyys

Oman yhdistyksesi metsäuutiset ja tulevat tapahtumat löydät

mhy.fi/pohjois-karjala

Metsänomistajat 8 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala

Metsän lannoittaminen on lisäänty-nyt edellisinä 10–15 vuotena. Yaran myyntipäällikkö Samuli Kallio to-teaa, ettei asiassa ole mitään mystis-tä.

-Metsään laitetaan samaa ainet-ta kuin peltoonkin. Maataloudessa lannoittaminen on itsestäänselvyys ja osana metsänhoitoa se pitäisi nähdä metsissäkin. Nythän osa nä-kee lannoituksen kulueränä eikä si-joituksena, hän harmittelee.

Lannoituksesta puusto saa lisä-voimaa pituuskasvuun ja samalla se myös järeytyy, mikä lisää arvok-kaan tukkipuun saantoa. Kasvun nopeutuessa kiertoaika ja harven-nusväli lyhenevät. Kun kaikki edut ja varsin kohtuulliset kustannukset summataan, on oikein tehty lannoi-tus erittäin tuottava investointi.

Lannoitemyyjä laskee lannoi-tusinvestoinnin tuottavan noin 15 prosentin vuosituoton. Luonnon-varakeskuksen tutkija Mikko Kuk-kola vahvistaa, että kangasmailla ja hoidetussa puustossa lisäkasvu on 12–20 mottia hehtaarille vuosittain.

-Vaikutus kestää vajaat 10 vuot-ta, mutta pääosa kasvunlisäyksestä

on kertynyt jo kuuden kasvukau-den jälkeen.

-Voin suositella lannoitusta ak-tiiviselle metsänomistajalle, joka haluaa lisätä hoidettujen metsien-sä tuottoa. Hän saa sijoitettuja varo-ja mahdollisimman nopeasti takai-sin, kun ottaa lannoituspäätöksissä huomioon hakkuiden ajoittamisen, Kukkola toteaa.

-Ja missä muussa sijoitusmuo-dossa voit vähentää kaikki kulut ve-rotuksessa, Kallio muistuttaa.

Entäpä riskit? Kukkolan mu-kaan ohjeiden mukainen lannoitus on turvallista ympäristölle.

-Ongelmia ei ole havaittu edes useankaan peräkkäisen lannoituk-sen jälkeen, hän toteaa.

Tuhkalannoitusta myös talviaikaan Ecolanin myyntipäällikkö Heikki Suvanto tiivistää, että lannoittamal-la saadaan enemmän puuta, nope-ammin puuta, parempaa puuta ja arvokkaampi metsä.

-Lannoituksella ravinteita anne-taan takaisin metsään, mikä paran-taa puuston kasvua ja korjaa met-

sän terveystilaa. Näin metsä pysyy elinvoimaisena, sanoo Suvanto.

Tuhkapohjaisia lannoitteita voi-daan levittää läpi vuoden, myös tal-vella lumen päälle. Typpipitoiset lannoitteet ja nestemäinen boorilan-noitus tehdään sulan maan aikana.

Oikea-aikaisella lannoituksel-la saadaan rahanarvoisia tuloksia aikaan. Lisäksi boorin puutokseen kannattaa reagoida mahdollisim-man pian, jottei vaurioita ehdi syn-tyä.

1. Älä menetä puukauppatulojaLannoitukset voi nähdä osana metsänhoitoa, kuten vaik-kapa taimikonhoidon ja harvennushakkuut. Pakollista-han lannoitus ei ole, eikä metsä mene pilalle lannoitta-matta, mutta tuottoa ei saada yhtä paljon. Lannoitettuun metsään verrattuna metsän kasvu ja tuotto kärsii ja seu-raavassa harvennuksessa tai päätehakkuussa tulee vä-hemmän tukkia.

2. Yhdistä metsänhoito, sijoittaminen ja verosuunnittelu Jos esimerkiksi vuonna 2017 oli puunmyyntituloja, niin menovarauksella metsäveroilmoitukseen voi pienentää pääomaveron maksua, kun vuonna 2018 toteutettava lan-noitus sovitaan viimeistään helmikuussa ja tehdään met-säveroilmoitukseen varaus.

3. Lannoitus pienentää veroja SPV-tilanteessa Kun tulossa on sukupolvenvaihdos, vanhan omistajan kannattaa lannoittaa metsää, sillä sen kulut voi vähen-tää metsäverotuksessa. Tuleva sukupolvi puolestaan saa arvokkaamman metsän, jonka hyöty näkyy seuraavassa puukaupassa.

Sari HaapamäkiPäivi Mäki

Kolme näkökulmaa lannoitukseen

Teemana lannoitus

Lannoituksellalisätuottoa metsästä Kun halutaan tuottaa puuta, on lannoitus olennainen osa metsänhoitoa. Ihanteellisissa oloissa kasvunlisäys on 12–20 kuutiometriä hehtaarille vajaat 10 vuotta.

Neulaset paljastavat ravinnepuutoksen.

Mhy Pohjois-Karjalan kautta lannoitat metsäsi vaivattomam-min kuin arvaatkaan. Kokoa-mme yksittäisten metsänomis-tajien lannoitushankkeet yh-teishankkeiksi ja toteutamme kaiken käytännön työn. Näin pienetkin kuviot pääsevät mu-kaan kohtuullisin kustannuksin.

Lannoitushanke käynnistyy yhteydenotolla Yhteishanke lähtee käyntiin jo-ko lannoitusta mailleen suun-nittelevan metsänomistajan yh-teydenotolla metsänhoitoyhdis-tykseen tai metsäasiantuntijan ehdottamasta lannoituksesta so-pivalle kohteelle.

Tämän vuoden lannoitus-hankkeiden suunnittelu on aloitettu jo viime vuonna, kun metsäasiantuntijamme ja met-säsuunnittelijamme ovat kier-täneet maastossa. Maastos-sa laitamme merkille mah-dolliset lannoituskohteet ja toimistolla tarkistamme metsä-vara- ja muista tiedoista koh-teen pinta-ala ja muut lannoit-teen valintaan vaikuttavat sei-kat. Tämän jälkeen otamme metsänomistajaan yhteyttä ja tarjoamme lannoitusta. Samal-la, kun tarkistamme havaitun kohteen tietoja, katsomme myös naapuritilojen metsien tilannet-ta ja otamme myös heihin yh-teyttä. Näin alkaa yhteishank-keen suunnittelu.

Metsänomistajan ottaessa metsäasiantuntijaan yhteyttä, on metsänomistajalla usein jo ennalta mietitty lannoituskoh-de. Tai toinen vaihtoehto on, et-tä metsänomistaja antaa toimek-siannon, että käy katsomassa mitä voisi lannoittaa ja sen jäl-keen tehdään suunnitelma ja tarjous.

Yhteishankkeeseen pääsee mukaan minimissään yhden

suursäkin panostuksella. Lan-noitettavan kuvion minimi koko on 1 hehtaari, ja kuvion muodon pitäisi olla selkeä. Hankkeen mi-nimivarastokoko on 5 000 kiloa, jolla lannoittaa 10–16 hehtaa-ria, riippuen lannoitetyypistä ja metsän tarpeesta.

Tuhkalannoitusta suometsiin Tuhkalannoituksia tehdään tal-vella maalevityksenä hangen päälle. Tänä vuonna maalevi-tyskone aloittaa lannoitusurakat Kainuusta ja sitä mukaa, kun kohteet saadaan valmiiksi, ura-koitsijat siirtyvät kohti Pohjois-Karjalaa. Talviaikaan maalevi-tyksessä käytetään puun tuh-kaa tai boorilla rikastettua puun tuhkaa. Tuhka korjaa metsässä kaliumin ja fosforin puutetta, joten sitä käytetään pääasiassa suometsissä, joiden turpeessa on runsaasti typpeä.

Osaan lannoituksista on mahdollista hakea Kestävän Metsätalouden tukea eli keme-ra-tukea. Tuki täytyy aina hakea ennakolta eikä lannoitusta saa aloittaa ennen rahoituspäätöstä. Rahoitushakemus kannattaa tä-män vuoden hankkeisiin laittaa vireille lähiaikoina, jotta päätös varmasti ennättää tulla ennen kauden alkua.

Haluatko kesän lannoitus-hankkeeseen mukaan? Tulevaa kautta suunnitellaan ai-na huhtikuulle saakka, joten nyt on hyvä aika kertoa omalle met-säasiantuntijalle, että olet met-sänlannoituksesta kiinnostu-nut. Tietoa lannoitushankkeista saat kysymällä suoraan alueen metsäasiantuntijalta.

Annika Kontkanen

Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 9Metsänomistajat

Mhy Pohjois-Karjala lannoittaa

Metsiä lannoitetaan kahdesta syystä:

A. Kasvatuslannoitus lisää puuston kasvua • Lannoite on pääosin typpeä, joka lisää sekä puun pituutta että järeyttä. • Lannoitus vaikuttaa noin 6-8 vuotta, joten se kannattaa ajoittaa noin 7 vuotta ennen hakkuuta. Metsää voi lannoittaa useamman kerran kiertokulun aikana. • Suositeltava lannoituskohde on vähin-tään noin 5 ha ja kulut noin 300 e/ha. Mitä suurempi alue on, sitä pienemmät kulut ovat hehtaarille. • Lannoitusinvestointi tuottaa noin 15 % vuosituoton sijoitetulle pääomalle. Kulut voi vähentää verotuksessa. • Lannoitus lisää monimuotoisuutta sekä metsän kykyä sitoa hiilidioksidia, marja- ja sienisadot kasvavat.

B. Terveyslannoitus korjaa ravinnetasapainoa • Suoperäisillä mailla levitetään tuhkaa,jossa on kaliumia ja fosforia, joista yleen-sä on puutetta. Kun ravinteet ovat tasa-painossa, puut saavat typenkin parem-min käyttöön, mikä lisää kasvua. • Boorin puutos aiheuttaa puiden pen-sastumista ja sitä esiintyy etenkin viljavi-en maiden kuusikoissa. • Ravinnepuutos varmistuu neulasa-nalyysilla. Neulasnäytteet on kerättävä maaliskuun loppuun mennessä. • Terveyslannoitukseen on mahdollista saada Kemera-tukea. Tuki on 30 % kus-tannuksista.

Metsäasiantuntijamme opastavat ravinnehäiriöiden tunnistamisessa ja oikeiden lannoitteiden valinnassa. Ota yhteyttä!

Tästä on kyse

Tilaa vaivaton lannoituspaketti metsänhoitoyhdistyksestä.Nyt on oikea aika suunnitella kesän 2018 lannoitukset! Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi tai soita 040 7069 166.

Metsän terveyslannoitukset alkaen 290,00 euroa/ha + alv ja kasvatuslannoitukset alkaen 340,00 euroa/ha + alv

Tarjous voimassa 30.4.2018 asti kesän 2018 metsälannoituksille!

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry • Kuurnankatu 3 b • 80100 Joensuu www.mhy.fi/pohjois-karjala • puh. 040 7069 166

Tuhka maalevitys onnistuu niin talvella kuin kesälläkin. Harvennusleimikkoon kannattaa kysyä samalla tarjousta hakkuusta ja lannoituksesta.

Kesäkauden lannoitushankkeiden suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Myös kevättalven tuhkalannoituksiin ehtii vielä mukaan.

Sari

Haa

pam

äki

Min

na K

arpp

inen

Metsänomistajat 10 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala

Tervashonka kesti tuiverrukset Metsäasiantuntijan tehtävistä eläkkeelle jäänyt Pekka Tervashonka työskenteli Nur-meksessa metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa kunnioitettavat 42,5 vuotta. Jo sitä ennen hän oli Tehdaspuun palveluksessa, joten työvuosia metsäalalla kertyi 45 vuotta.

Lähes puolen vuosisadan aikana metsäala mullistui lähes täysin, vain raaka-aine säilyi entisenä. Tervashonka seisoi keskellä tuiverrusta – ja pysyi pystyssä.

-Vaikka näistä metsäalan uudistuksista ja muutoksista on välillä jurnutettukin, niin täytyy sanoa, että aina on lopulta menty hyvään suuntaan, Pekka Tervashonka miettii.

-Yhdistyksen homma on monipuolista ja siinä saa itse rytmittää työnsä – sen ta-kia siinä viihtyi. Jos valitsisin nyt uudestaan, niin melko varmaan ottaisin yhdistyksen (työpaikaksi), tuore eläkeläinen tuumii.

Rovaniemen maalaiskunnasta kotoisin oleva Tervashonka on vuosien myötä ko-tiutunut Nurmekseen, jossa hän viihtyy hyvin. Eläkepäivät kuluvat muuan muassa metsästyksen parissa. Jahtikauden ulkopuolella Tervashonka saattaa hyvinkin istah-taa kirjoituspöydän ääreen.

-Työvuosilta on jäänyt mieleen monia hyvä tarinoita. Niitä olisi mukava kirjoittaa muistiin…

Metsänhoitajaksi valmistunut Jermakka työskenteli Nurmeksessa lyhyen tovin metsäsuunnittelijana ennen uutta pestiä, joten paikalliset metsät ehtivät jo tulla ai-nakin osittain tutuiksi työn kautta.

-Entisestä työstä on hyötyä esimer-kiksi leimikoiden teossa ja laajemmin-kin maastotöissä, Jarkko Jermakka tuu-mii. Hyötyä on varmaan myös siitä, että mies on kotoisin Nurmeksesta ja tuntee seudun.

Metsäasiantuntijan työ on luonteel-taan erilaista kuin metsäsuunnitelmien tekeminen: metsäasiantuntija on paljon enemmän tekemisissä asiakkaiden, met-sänomistajien kanssa, ja työn kuva on laajempi.

-Oikeastaan laidasta laitaan! Leimi-koiden tekoa, taimikonhoitotöitä, istu-tuksia, suunnittelua... Lisäksi hommiin kuuluvat muut palvelut, kuten tila-arvi-oiden tekeminen, Jermakka luettelee.

Yhteistyössä metsän parhaaksiHän korostaa, että metsäasiantuntijan on kuultava metsänomistajan toiveita, tehtä-vä yhteistyötä.

-Asioista on keskusteltava eikä pel-kästään ilmoitettava mitä tehdään. Ja metsänomistajahan se lopulta tekee pää-tökset. Yhteistyö on kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä tilan kehittämistä ja puus-ton hoitoa, Jermakka tiivistää.

Jermakan mietteitä kuunteleva Pekka Tervashonka nyökkää.

-Pitää olla hyvät suhteet maanomista-

jiin. Silloin viihtyy töissä itsekin, Tervas-honka painottaa. Hän sanoo, että Nur-meksen metsät ovat nyt paremmassa kunnossa kuin koskaan. Vajaatuottoiset metsät on vuosien kuluessa saatu hyvään kasvukuntoon.

Jermakka korostaa ajan tasalla ole-van metsäsuunnitelman hyötyä metsäti-lan hoidossa. Suunnitelmassa käsitellään koko tilan kuviot ja niiden hoitotarpeet. Hän huomauttaa, että metsäsuunnitel-man myötä asiakas saa halutessaan kän-nykkäänsä käyttöön ilmaisen metsäselai-men. Se on hyvä apu maastossa liikutta-essa.

Kaksikko toivoo, että kuitupuulle riit-täisi kysyntää: vain harvennusten avulla puusto saadaan järeytymään.

Nurmeksessa on periaatteessa viisi puunostajaa, joten kilpailuakin on. Siinä suhteessa tilanne on hyvä.

Nyt suunnitellaan jo kesän töitä Metsänomistajan katseet siirtyvät alku-vuodesta jo kevääseen ja kesään.

Kaupat talvileimikoista on tehty jo hy-vissä ajoin edellisen vuoden puolella. Pi-an puunostajia alkavat kiinnostaa kovan maan leimikot, joita voi korjata keväällä ja kesällä, joten metsäsuunnitelmaa kan-nattaa käydä läpi ”sillä silmällä”.

Jermakka ja Tervashonka huomautta-vat, että kesäleimikoiden kanssa on olta-va ajoissa liikkeellä.

-Kun talvileimikoiden korjuu päät-tyy, alkavat kesäleimikot mennä kaupak-si ja usein se näkyy hinnassakin piikkinä, kaksikko toteaa.

Metsänomistajan kevättalven ohjel-maan kuuluu myös muutamia muita asi-oita:

-Nyt kannattaa laatia lannoitussuun-nitelmat, miettiä taimikonhoitotarpeet ja tehdä ajoissa taimitilaukset, Jermakka opastaa.

Metsäveroilmoituksen tekoon saa apua Metsänomistajaa ja metsäasiantuntijaa työllistävät alkuvuodesta myös metsäve-rotukseen liittyvät asiat.

Metsänhoitoyhdistys järjestää jäsenil-leen metsäverotukseen liittyvää koulutus-ta ja lisäksi metsäasiantuntijat tarjoavat henkilökohtaista neuvontapalvelua. Tar-vittaessa metsänhoitoyhdistyksen metsä-asiantuntija tekee metsäveroilmoituksen kokonaan metsänomistajan puolesta.

Tervashonka toteaa, että metsäveroil-moituksen teettäminen yhdistyksellä on vuosien varrella koko ajan lisääntynyt.

-Jos on itse yhtään epävarma, niin kannattaa tulla kysymään. Varsinkin sil-loin, kun on paljon tuloja ja menoja, on hyvä olla huolellinen, Jermakka sanoo.

Asiantuntija täyttää nykyisin metsä-veroilmoituksen suhteellisen nopeasti, varsinkin silloin, jos kyseessä on vanha asiakas. Sähköinen veroilmoitus on hel-pottanut työskentelyä. Asiakkaan kontol-la on tietenkin huolehtia siitä, että kaikki kuitit ovat tallessa.

-Jos on kysyttävää tai ongelmia (myös muissa kuin metsäveroasioissa), niin ot-takaa yhteyttä. Aina palvellaan, kun toi-miston ovi on auki ja valot päällä, Jarkko Jermakka viestittää lopuksi metsänomis-tajille.

Pekka Virtamo

Jarkko Jermakka siirtyi metsäasiantuntijaksiMetsänhoitoyhdistyksen Nurmeksen toimistossa koettiin syksyllä vahdinvaihto, kun Jarkko Jermakka (30) aloitti metsäasiantuntijana Pekka Tervashongan jäätyä eläkkeelle samasta tehtävästä.

Metsäasiantuntijoiden vahdinvaihto Nurmeksen toimistolla: Pekka Tervashonka (vas.) jäi eläkkeelle ja Jarkko Jermakka jatkaa hänen työtään.

Nyt kannattaa laatia lannoitussuunnitelmat,

miettiä taimikonhoitotarpeet ja

tehdä ajoissa taimitilaukset.” ”

Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 11Metsänomistajat

Metso liitää jälleenMETSO-ohjelma on vuoteen 2025 kestävä maanomistajille vapaaehtoinen metsien-suojeluohjelma. METSOon sopivat elin-ympäristöt löytyvät täältä: http://www.metsonpolku.fi/fi-FI/Metsaammattilaiselle/Elinymparistot. Maanomistajat voivat teh-dä joko pysyviä suojelusopimuksia ELY-keskuksen, tai 10 vuoden ympäristötuki-sopimuksia metsäkeskuksen kanssa. Py-syvän suojelun korvaukset yksityisestä suojelualueesta (korvaus puuston arvos-ta) ja kohteen myynnistä valtiolle (puus-to ja maaperä) ovat edelleen verottomia. Ympäristötuesta maksetaan verot, kuten muistakin Kemeran tuista. Myös luon-nonhoitohankkeet ovat mahdollisia met-säkeskuksen kanssa. Maanomistaja saa kunnostetun kohteen ilmaiseksi, muttei rahaa. Kunnostus on esimerkiksi ojitetun rehevän korven ennallistamista.

METSOn saavutukset - entä muut Pysyvän suojelun tavoitteena on turvata 96 000 hehtaaria arvokasta metsäluontoa. Lukua pidetään joskus harhaanjohtavas-ti koko METSOn tavoitteena. Tavoitteesta on saavutettu jo yli 2/3. Ympäristötukiso-pimukset ovat kärsineet rahanpuutteesta jo pitempään, ja siellä yhteistavoitteesta 82 000 hehtaarista on saavutettu puolet. Budjettilisäykset auttavat onneksi erityi-sen paljon näihin sopimuksiin.

Miten muuten metsien suojelumää-rät kasvavat? Luontolahjani 100-vuoti-aalle -hankkeessa maanomistajat saavat

antaa ilmaiseksi metsiään tai muita luon-tokohteita pysyvään suojeluun. Han-ke pyörii vain vuoden 2017 ajan. Tavoit-teena on suojella kustakin maakunnasta 100 hehtaaria, eli yhteensä 1800 hehtaaria yksityismaita. Kunnat osallistuvat vas-taavalla määrällä kohteita, ja valtio suo-jelee yksityismaita vastaavan hehtaari-määrän. Tavoitteet näyttävät toteutuvan, kun yksityismailta on sopimuksia ja neu-votteluja jo 1300 hehtaarin edestä. Vertai-lun vuoksi Pentti Linkolan perustamas-sa Luonnonperintösäätiössä on suojeltu 1454 hehtaaria metsää vuodesta 1995 al-kaen.

Rahaa riittää METSOn rahoitusta leikattiin rajusti hal-lituskauden alussa. Kun hakkuita kasva-tettiin samalla hallitusohjelman ja inves-tointien myötä, alkoi vilkas keskustelu metsätaloutemme kestävyydestä. Ympä-ristöministeri Tiilikainen kutsui metsä- ja ympäristöalan toimijat Pyöreän pöydän keskusteluihin, miten tilanteesta pääs-tään eteenpäin. Yhteisten vetoomusten myötä viesti kuultiin, ja nyt rahoitusta on parannettu jo kolmesti. Tällä rahoi-tustasolla METSOn tavoitteet voidaan to-teuttaa. Hyviä kohteita kannattaa siis tar-jota. Yksinkertaisin tapa on ottaa yhteys omaan metsänhoitoyhdistykseen.

Markus Nissinen ympäristöasiantuntija

MTK-metsälinja

Metsän- ja vesiensuojelu voidaan yhdistää järkevästi. Kuva METSO-seurantaryhmän retkeilyltä.

Valtiontalouden tasapainotus iski myös METSO-ohjelmaan. Nyt rahoitusta on parannettu selvästi, ja vapaaehtoisen metsiensuojelun tavoitteet voidaan saavuttaa. Hyviä kohteita kannattaa siis tarjota, metsänhoitoyhdistys auttaa!

Lannoitus kasvattaa latvuston kokoa ja yhteyttämispinta-alaa. Tämä näkyy jo parin vuoden kuluttua puiden järeyden kasvuna.

Kangasmetsien kasvatuslannoitus tuottaa erinomaisesti ja tyypillinen kasvunlisäys on 15–20 m3/ha. Kuusikoihin YaraMila Metsän NP, männiköihin YaraBela Metsäsalpietari ja boorin puutokseen nestemäinen YaraVita Bortrac 150.

yara.fi/metsa

Tuottavan puun tunnistat latvasta

Lannoit-tamaton

Lannoi-tettu

Metsäsuunnitelma kertoo paljonko metsästäsi voi saada tuloja tulevina vuosina ja paljonko metsänhoitoon pitää panostaa, jotta metsäsi tuottaa hyvin. Laadimme metsäsuun-nitelman sinun toiveet ja tavoitteet huomioiden. OTA YHTEYTTÄ METSÄNHOITOYHDISTYKSEEN JA KYSY TARJOUS!

METSÄSUUNNITELMAON METSÄNOMISTAJAN ARVOPAPERI.

Metsänomistajat 12 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala

MetsäasiantuntijaMika Baas p. 050 568 6447NURMES (Valtimon kunta ja Nurmes Ylikylä)

MetsäasiantuntijaJoonas Heikkinenp. 0500 279 056NURMES (Höljäkkä etelä-osa, Lipinlahti eteläosa, Nurmeskylä länsi, Jokikylä, Savikylä, Särkivaara, Sal-menkylä ja Kynsiniemi)

MetsäasiantuntijaJarkko Jermakka p. 0500 371 768NURMES (Nurmeskylä itä, Petäiskylä, Mujejärvi, Saramo ja Kuohatti, Höl-jäkkä pohjoisosa, Lipinlahti pohjoisosa

MetsäasiantuntijaHenri Maijala p. 0400 177 029LIEKSA (Vieki, Kylänlahti, Vaara-lahti-Koriseva ja Jamali)

MetsäasiantuntijaOlavi Reittu p. 0400 677 005LIEKSA (Tiensuu, Sarkkila, Lapalie, Vuonislahti, Vuo-nisjärvi, Kelvä, Salokylä, Matovaara, Sokojärvi, Höntönvaara ja Kuora)

MetsäasiantuntijaJoona Turunenp. 0400 627 917LIEKSA (Hattuvaara, Ruunaa, Uusikylä, Nurmijärvi ja Kontiovaara)

MetsäesimiesMarko Kaltiainen p. 0400 378 841

Erityisasiantuntija metsäsuunnitteluJussi Kettunen p. 0500 376 052

MetsäasiantuntijaAnssi Kolehmainen p. 0400 242 166ENO (Enonsalo, Siikavaara-Pahkavaara, Kuisma, Luh-tapohja, Tyrjänsaari, Tyrjä, Kivilahti, Löytöjärvi, Ait-tovaara ja Revonkylä)

MetsäasiantuntijaSami Suihko p. 0400 240 074ILOMANTSI (Ilomantsin ympäristö, Maukkula, Marjovaara, Ostronsaari, Melaselkä, Patrikka, Kuuk-senvaara ja Nuorajärvi)

MetsäasiantuntijaAtte Salojärvi p. 0500 278 528TUUPOVAARA POHJOI-NEN (Konnunniemi-poh-joinen, Kovero, Kortevaa-ra, Sonkajanranta, Hera-järvi, Pirttijärvi ja Palo)

MetsäasiantuntijaTuomas Sirviö p. 0400 245 318KITEE (Tolosenmäki, Päätye, Haarajärvi, Särkijärvi, Piimä-järvi, Muljula, Hammaskallio, Ruppovaara), Tohmajärvi (Ak-kala, Onkamo etelä, Tikkala vt.länsipuoli, Jouhkola, Riikola)

MetsäasiantuntijaPäivi-Elina Huttunen p. 0400 278 896TUUPOVAARA ETELÄKonnunniemi-etelä, Kin-nasniemi, Kokinvaara, Luutalahti, Öllölä, Hoilola, Saarivaara ja Saaroinen)

MetsäesimiesVille Maksimainenp. 0400 151 802

MetsäasiantuntijaPertti Karjalainenp. 0400 245 320KITEE (Närsäkkälä, Riihijär-vi, Kontiola, Juurikka Misola, Loukunvaara, Kiteen kylä, Lahdenkylä, Kiteenlahti, Säynejärvi, Potoska, Kan-tosyrjä ja Kunonniemi)

MetsäasiantuntijaPerttu Pesonenp. 040 512 9618TOHMAJÄRVI (Saario länsi, Kutsu länsi, Kemie länsi, Va-tala, Murtoi, Onkamo vt6 itä-puoli, Tikkala vt6 itä), Joensuu (Huhtilampi, Oskola ja Uskali)

MetsäasiantuntijaTimo Heiskanenp. 0400 151 801KESÄLAHTI (Rajavaara, Marjoniemi, Totkunniemi, Kesälahden kylä, Saloky-lä, Rasti ja Suurkylä), Uu-kuniemi (Suitsa ja Sorsa)

MetsäasiantuntijaMikko Eronenp. 050 379 2136TOHMAJÄRVI (Värtsilä, Petravaara, Kemie itä, Pei-jonniemi, Kaurila, Kanto-syrjä, Järventaus, Saario itä, Tervavaara, Kenraalinkylä, Kaustajärvi, Kutsu itä)

MetsäasiantuntijaJouni Mutanen p. 0400 245 319KITEE (Suorlahti, Suopar-saari, Puhos, Puhossa-lo, Heinonniemi, Villala, Hummo, Varmonniemi, Tasapää ja Niinikumpu)

MetsäesimiesOlli Soininenp. 040 553 3802

Erityisasiantuntija metsäsuunnittelu Olli Arponenp. 040 621 5592

Erityisasiantuntija metsäsuunnitteluKimmo Vartiainenp. 0400 275 333

POHJOINEN TIIMI

ITÄINEN TIIMI

ETELÄINEN TIIMI

Asiantuntijamme palveluksessasi

Erityisasiantuntija Jukka Pietiläp. 040 621 6042

TIET JA OJAT

MetsäasiantuntijaMarketta Arffmanp. 0400 378 840ENO (Eno pohjoinen eli Ah-veninen, Kuusijärvi, Pielisjoki, Sarvinki, Pohja, Koivuvaara, Pirttivaara ja Haapalahti)

MetsäasiantuntijaKari Romppanenp. 0400 242 174ILOMANTSI (Tokrajärvi, Ka-konaho, Huhus, Sonkaja, Hattuvaara, Käenkoski, Put-kela, Ilaja ja Naarvansalo)

kotisivut: www.mhy.fi/pohjois-karjalaSähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi@mhy.fi

Erityisasiantuntija metsäsuunnitteluJarkko Lehikoinenp. 040 504 3736

Metsäasiantuntija Jukka-Pekka Pyykkö p. 0400 224 812KONTIOLAHTI (Romppala, Varparanta, Puso, Jakokos-ki, Selkie, Mönni, Venejoki, Lehtoi, Romo ja Röksä)

MetsäasiantuntijaVesa Kuuselap. 0500 678 896JOENSUU KIIHTELYSVAARA (Kiihtelysvaaran poh-joisosa, Pyhäselän itä-osa, Mulo ja Keskijärvi)

MetsäasiantuntijaJukka Behmp. 0400 449 122 LIPERI (poislukien Vai-vio ja Tutjunniemi)

MetsäasiantuntijaKorjuuesimiesMauri Hytönen p. 0400 355 385 KONTIOLAHTI (Kunnas-niemi, Kontiolahden kk, Onttola, Paihola, Lehmo ja Kulho), LIPERI (Vaivio)

MetsäasiantuntijaIlkka Pakarinenp. 040 523 1110RÄÄKKYLÄ Kitee Ikolan-saari ja Liperi Tutjunniemi

MetsäesimiesJani Paajanenp. 0400 220 543

KESKINEN TIIMI

Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 13Metsänomistajat

HALLINTO JA TALOUS

ToiminnanjohtajaPekka Nuutinenp. 040 516 4836

MetsäpalvelupäällikköMika Lappalainenp. 0500 278 011Pohjoinen ja läntinen tiimi

MetsäpalvelupäällikköArto Soikkelip. 0400 174 393Keskinen, itäinen ja eteläinen tiimi

AsiakkuuspäällikköHannele Ärväsp. 0400 202 616

PalkkasihteeriSirkka Portimop. 0400 275 339

MetsäasiantuntijaPirketta Heinonenp. 040 706 9166

MetsäasiantuntijaAnnika Kontkanen p. 0400 181 436 POLVIJÄRVI (Horsmanaho, Saarivaara, Pyöräkangas, Haapovaara ja Teerivaara), Juuka (Miihkali, Ukonvaara, Raholanvaara ja Halivaara)

MetsäasiantuntijaKimmo Leppänenp. 040 719 6967POLVIJÄRVI (Kinahmo, Ruvas-lahti, Lipasvaara, Martonvaara ja Polvijärven kirkonkylä), Juuka (Polvela, Timovaara ja Petrovaara)

MetsäasiantuntijaPekka Kajoksinenp. 0500 283 805JUUKA (Ahmovaaran kylä, Järvenpohja, Nunnanlahti, Larinsaari, Juuan kylän etelä-osa), Lieksa (Koli,Hattusaari)

MetsäasiantuntijaJari Kotipohjap. 0500 283 806JUUKA (Vuokko, Paalasmaa, Juuan kylä länsi ja poh-joinen, Rahola, Vaikko)

MetsäasiantuntijaAri Ojala p. 0400 170 138POLVIJÄRVI (Kuorevaara, Sola, Sotkuma) ja Outokumpu

MetsäesimiesAku Kokkonenp. 040 709 9976

Erityisasiantuntija LKV, kaupanvahvistajaRaino Valtonenp. 0400 153 623Kitee, Kesälahti, Tohmajärvi,Tuupovaara, Pyhäselkä, Uukuniemi

Erityisasiantuntija LKV, kaupanvahvistajaHenri Leppänenp. 0500 283 807Juuka, Kontiolahti, Eno

Erityisasiantuntija SPVSakari Tikka p. 040 170 4898Joensuu, Eno, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu,Polvijärvi, Rääkkylä, Kiihtelysvaara

METSÄVARATIIMI

LÄNTINEN TIIMI ETELÄINEN TIIMI

JOENSUU Kuurnankatu 3 B 80100 JOENSUU ENO Kauppatie 8 81200 Eno ILOMANTSI Kalevalantie 13 82900 Ilomantsi JUUKA Kauppakuja 2 83900 Juuka

KESÄLAHTI Kesälahdentie 32 A 59800 Kesälahti

KITEE Olkontie 6 82500 Kitee LIEKSA Kuhmonkatu 2 81700 Lieksa LIPERI Varolantie 3 83100 Liperi

NURMES Porokylänkatu 33 75530 Nurmes POLVIJÄRVI Polvijärventie 15 83700 Polvijärvi

RÄÄKKYLÄ Kinnulantie 1 82300 Rääkkylä TOHMAJÄRVI Kirkkotie 6 82600 Tohmajärvi

TUUPOVAARA Riikolantie 1 82730 Tuupovaara

Parhaiten tavoitat oman asiantuntijasi sopimalla tapaamisesta.

Tervetuloa paikalliseen toimistoon!

Metsänomistajat

KorjuuesimiesVierimetsä-projektiVesa Vänttinenp. 040 573 8432

LKV, kaupanvahvistaja Risto Kannassalmi Toimitusjohtaja Karjalan Metsätilat Oy LKVpuh. 0400 245 317

Erityisasiantuntija LKV, kaupanvahvistajaAija Koistinenp. 0400 277 676Liperi, Polvijärvi, Outokumpu, Rääkkylä

Erityisasiantuntija SPVLKV, kaupanvahvistajaJukka Rantonen p. 0500 279 055Nurmes, Valtimo, Lieksa pohjoinen,Juuka

Erityisasiantuntija SPVLKV, kaupanvahvistajaTimo Puustinenp. 0400 275 332Ilomantsi, Tuupovaara, Tohmajärvi, Kitee, Kesälahti, Uukuniemi

Metsävarapäällikkö, Risto Kannassalmi Karjalan Metsätilat Oy LKVp. 0400 245 317

• ILOMANTSI

• KESÄLAHTI

• KITEE

• LIEKSA

• JOENSUU

• ENO

• JUUKA

• LIPERI

• NURMES

• POLVIJÄRVI

• RÄÄKKYLÄ

• TUUPOVAARA

• TOHMAJÄRVI

Metsänomistajat 14 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala

Laskuri hirvivahinkojen arviointiin

Tapio Oy on toteuttanut maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta laskurin hirvieläinten aiheut-tamien metsävahinkojen omatoimiseen arviointiin. Uuden laskurin avulla metsänomistajat ja metsäam-mattilaiset voivat arvioida vahingon suuruutta, ennen kuin tekevät vahinkoilmoituksen Suomen metsä-keskukselle. Laskuri on julkaistu ns. BETA-versiona, koska sen käytettävyyttä on varauduttu paranta-maan palautteen perusteella. Laskuri toimii parhaiten Chrome-selaimella.

Hirvivahinkolaskuri toimii sekä verkkoversiona tietokoneen selaimella, että Google Play kaupas-ta ladattavana TAPIO Maastotaulukot Android-sovelluksena. Muilla kuin Android käyttöjärjestelmällä varustetuilla mobiililaitteilla voi käyttää verkkoversiota. Linkki verkkoversioon www.maastotaulukot.fi löytyy myös Suomen metsäkeskuksen sivuilta https://www.metsakeskus.fi/hirvielainvahinkoarviot.

Hirvivahinkolaskurin käyttö on ilmaista, ja se onnistuu ilman kirjautumista, vaikka laskuri on toteu-tettu osana TAPIO Maastotaulukot sovellusta.

Metsälahjavähennys toimii kun hehtaareja on tarpeeksi

Vähennystä kertyy maksetusta lahjaverosta, jota on maksettava, jos tila on saatu lahjaksi tai se on ostettu lahjanluonteisella kau-palla. Pienillä tiloilla metsälah-javähennystä ei voi hyödyntää, mutta kun metsähehtaareja on riittävästi, kannattaa uutta työ-kalua harkita sukupolvenvaih-dostilanteissa.

Pohjois-Karjalassa metsälah-javähennystä voi käyttää, kun tilan metsän arvo on verotta-jan käyttämän arvostamislain mukaan laskettuna vähintään 30 000 euroa. Kyseessä ei ole markkina-arvo, vaan verottajan kunnittain vahvistaman metsän vuotuisen tuoton mukaan las-kettu arvo. Samaa laskentatapaa käytettiin aikanaan metsän pin-ta-alaverotuksessa.

- Esimerkiksi Joensuussa on tilan pinta-alan oltava vähintään reilut 30 hehtaaria, että mahdol-lisuus hyödyntää metsälahjavä-hennystä laukeaa, sanoo met-sänhoitoyhdistyksen sukupol-venvaihdoksiin erikoistunut metsäasiantuntija Timo Puusti-nen.

Kiteellä vastaava raja on noin 23 hehtaaria, Nurmeksessa jo 55 hehtaaria. Pohjois-Suomes-sa raja on jo 100 hehtaaria, mut-ta eteläisimmässä Suomessa riit-tää metsälahjavähennyksen saa-miseksi joissain kunnissa jo 20 hehtaarin metsäala.

30 000 euron raja metsälah-javähennyksen saamiseksi on henkilökohtainen, eli esimerkik-si Joensuussa on tilan pinta-alan oltava jo reilut 61 hehtaaria, jos osakkaita tilalla on kaksi.

- Voi siksi olla tapauksia, et-tä yksi lahjansaaja saisi metsä-lahjavähennystä, mutta useam-pi ei. Silloin kannattaisi harkita sitä, että metsä lahjoitettaisiin kokonaan yhdelle perilliselle ja toisille annettaisiin jotain muuta omaisuutta.

Vähennyksiä saa kun tekee hakkuita Metsälahjavähennyspohja on 30 000 euron raja-arvon ylittä-västä osasta maksettu lahjavero kerrottuna 2,4:llä.

Metsälahjavähennyksiä voi hyödyntää metsäkaupoista saa-

tavista pääomatuloista. Vuosit-tainen puhtaasta pääomatulos-ta tehtävä metsälahjavähennys voi olla enintään 50 prosenttia (pääomatulosta). Metsälahjavä-hennys on käytettävä lahjoitus-ta seuraavien 15 vuoden aikana.

Metsälahjavähennyksen käyttökelpoisuuteen vaikut-

taa pinta-alan lisäksi myös tilan puustoisuus.

-Tilalla on oltava riittäväs-ti hakattavaa puustoa, muutoin metsälahjavähennyksiä ei voi hyödyntää, Puustinen painot-taa.

Hyväpuustoisen metsätilan tehokkailla hakkuilla on mah-dollista saada pääomatuloja niin, että lahjaverosta voi ”kui-tata” metsälahjavähennyksen avulla jopa noin puolet.

-Voi sanoa, että mitä suu-rempi lahja tai mitä suurempi metsäkiinteistö, niin sitä enem-män metsälahjavähennyksen merkitys korostuu, Timo Puusti-nen tiivistää.

Jos lahjana saadun metsäti-lan myy lahjoitusta seuraavien 15 vuoden aikana, joutuu mak-samaan takaisin käytetyt metsä-

lahjavähennykset 20 prosentilla korotettuina.

Metsätilan sukupolvenvaih-doksessa ovat jatkossakin käy-tettävissä seuraavat vaihtoeh-dot: lahja, lahjan luontoinen kauppa, sukupolvenvaihdos-kauppa ja kauppa käypään ar-voon.

Metsätilojen sukupolven-vaihdoksissa käytettävissä ole-vien ”työkalujen” vertailu ei ole helppoa, joten metsälahjavähen-nyksen hyödyntämisessä, kuten muissakin metsätilojen suku-polvenvaihdoksiin kuuluvissa asioissa, kannattaa kysyä neu-voa Metsänhoitoyhdistys Poh-jois-Karjalan metsätilojen suku-polvenvaihdosasiantuntijoilta.

Pekka Virtamo

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry puh. 040 7069 166 • pohjois-karjala@mhy.fi

Ota rohkeasti puheeksi sukupolvenvaihdos.

Siirretään metsätilasi uudelle sukupolvelle. Aloita suunnittelu yhdessä asiantuntijoidemme kanssa. SPV - asiantuntijamme palvelevat maakunnassa ammattitaitoisesti ja luotettavasti.

KUVA

: MA

RKU

S LA

UKK

AN

EN

Timo PuustinenIlomantsi, Tuupovaara,

Tohmajärvi, Kitee, Kesälahti, UukuniemiPuhelin 0400 275 332

timo.puustinen@mhy.fi

Sakari TikkaJoensuu, Eno, Kontiolahti,

Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, RääkkyläPuhelin 040 170 4898

sakari.tikka@mhy.fi

Jukka RantonenNurmes, Valtimo,

Lieksa, Juuka

Puhelin 0500 279 055jukka.rantonen@mhy.fi

Metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin saatiin uusi työkalu noin vuosi sitten, kun säädökset metsälahjavähennyksestä tulivat voimaan. Metsälahjavähennyksen avulla pyritään vauhdittamaan ja helpottamaan sukupolvenvaihdoksia.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala - Kuurnankatu 3 B - 80100 Joensuu www.mhy.fi/pohjois-karjala

MetsänomistajatPOHJOIS-KARJALA

KERTTU NISKANEN

MHY:SSÄ HOMMA LUISTAA!LUOTA KOKEMUKSEEN JA PAIKALLISEEN AMMATTILAISEEN

Tarjoamme kaikille metsänomistajille puukaupan, metsänhoidon sekä metsäomaisuuden hallintapalvelut, asuit lähellä tai kaukana.

Ota yhteyttä ja sovi metsäkäynnistä: pohjois-karjala@mhy.fi tai 040 7069 166

KU

VA: K

IMM

O R

AU

ATM

AA

Jam

i Lau

ttal

amm

i

Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 15Metsänomistajat

omasp.fi

Oma Säästöpankista saat paikkakuntasi parasta pankki - palvelua. Me palvelemme sinua – lähellä ja läsnä – kaikissa arjen raha-asioissa, myös metsätuottojesi sijoittamisessa.

Pankin vaihtaminen on helppoa. Hoidamme puolestasi kaikki siihen liittyvät asiat: tilit, kortit, lainat ja sijoitukset.

Varaa sinulle sopiva palveluaika omasp.fi tai soita p. 020 764 0600.

Oma Säästöpankki Siltakatu 16, Joensuu

Puhelun hinta lankapuhelimesta 0,0828 €/puh. + 0,07 €/min ja matkapuhelimesta 0,0828 €/puh. + 0,17 €/min.

Mietitkö pankin vaihtoa?

Varaa aika omasp.fi

Oma Säästöpankki on tyytyväisten metsänomistajien suomalainen pankki.

Tervetuloa juttelemaan kanssamme!

Neuvoja metsäverotukseen

Ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallin-nosta kertoo, että metsäverotukseen on tullut metsänomistajan kannalta positii-visia muutoksia. -Yrittäjävähennys ke-ventää metsänomistajien verotusta ja metsälahjavähennys kannustaa sukupol-venvaihdoksiin, selittää Pilhjerta.

Tässä vinkkejä metsäverotuksesta sel-viytymiseen. Tarvittaessa apua veroil-moituksen täyttämiseen ja muihin metsä-verotukseen liittyviin asioihin voi kysyä metsänhoitoyhdistyksestä.

Muistiinpanot Metsänomistajalla on velvollisuus tehdä muistiinpanoja toiminnastaan. Muistiin-panoihin pitää kirjata tulot ja niistä johtu-vat menot, arvonlisäverot ja veron perus-teet sekä saadut tuet aikajärjestyksessä. Muistiinpanoja ja niiden perustana olevia päivättyjä tositteita pitää säilyttää 6 vuot-ta verovuoden päättymisen jälkeen eikä niitä ole tarpeen liittää veroilmoitukseen. Verottaja pyytää niitä tarvittaessa.

Metsätalouden menoja kertyy myös vuosina, jolloin metsästä ei saada tulo-ja. Tällöin syntyy tappiollinen tulos, jo-ka vähennetään metsänomistajan muista pääomatuloista tai tarvittaessa alijäämä-hyvityksenä ansiotulojen verosta.

Milloin pitää maksaa veroa? Puunmyyntitulot määritellään metsäta-louden pääomatuloiksi. Verotettavaa tu-loa ovat omasta metsästä myydystä puu-tavarasta saadut tulot sekä mahdolliset puukaupan yhteydessä saadut bonukset. Metsätalouden pääomatuloihin kuulu-vat siis paitsi tukkien, kuitupuun ja hak-keen, myös esimerkiksi joulukuusten, au-rausviittojen ja koristehavujen myynnistä saadut tulot.

Kaikki metsätalouden tuet lasketaan verotettaviksi metsätalouden pääomatu-loiksi, samoin kuin metsistä saadut va-kuutuskorvaukset ja muut korvaukset, kuten hirvivahinkokorvaukset.

Metsätalouden pääomatuloksi laske-taan myös metsänomistajan omasta met-sästään ottaman puutavaran kantoraha-arvo, jos puutavaraa käytetään metsän-omistajan henkilökohtaisessa käytössä olevan rakennuksen rakentamiseen tai korjaamiseen.

Metsänomistajan ei tarvitse maksaa veroa omaan kulutukseen otettavasta puutavarasta, kuten polttopuusta. Myös-kään luonnonsuojelulain mukaisten rau-hoittamispäätösten kertakorvauksista ei tarvitse maksaa veroa. Verotonta tuloa ovat lisäksi luonnontuotteiden keräilytu-lot.

Metsätalouden pääomatulosta tehtävät vähennykset Metsätalouden pääomatulosta voidaan vähentää metsätalouden harjoittamiseen liittyvät menot, joita ovat esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen jäsen- ja palve-lumaksut, metsävakuutusmaksut, met-sänhoitotoimenpiteistä urakoitsijoille

maksetut palkkiot, matkakulut ja metsä-taloustöissä tarvittavien välineiden han-kintakulut.

Metsätalouden pääomatuloista voi-daan vähentää metsävähennyksellä osa metsän hankintamenoista. Metsänomis-tajan on kuitenkin itse vaadittava metsä-vähennystä metsätalouden veroilmoituk-sella.

Varauksilla puolestaan voidaan kat-taa myöhempiä menoja, kuten uudis-tamiskustannuksia. Menovaraus muo-dostuu, kun metsänomistaja jättää osan (maksimissaan 15 %) metsätalouden ve-ronalaisista pääomatuloista merkitse-mättä verovuoden tuloiksi. Samalla ta-valla metsänomistaja voi toimia, jos ha-luaa tehdä tuhovarauksen metsätuhosta saadusta vakuutus- tai vahinkokorvauk-sesta. Tällöin jätetään merkitsemättä tu-houtuneen metsän uudistamiseen tar-vittava määrä. Varaukset pitää ilmoit-taa 2C-lomakkeella ja käyttämättä jätetyt meno- tai tuhovaraukset on merkittävä metsätalouden pääomatuloiksi viimeis-tään neljäntenä menovarauksen tekemis-tä seuraavana vuonna.

Metsänomistajan pääomatulojen ve-rotus kevenee voimaantulleen yrittäjävä-hennyksen myötä, kertoo Kari Pilhjerta. Yrittäjävähennys on 5 % ja metsänomis-taja saa sen hyödykseen, jos metsätalou-den tulos verovuodelta jää positiivisek-si, tiivistää Pilhjerta. Pilhjerta kuitenkin muistuttaa, ettei vähennystä tarvitse yrit-tää itse laskea, vaan verottaja tekee sen automaattisesti.

Arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja Jos verovuoden liikevaihto on yli 10 000 euroa, on metsänomistajan liityttävä ar-vonlisäverovelvolliseksi. Arvonlisävero-velvolliselle metsänomistajalle puunos-taja maksaa myös arvonlisäveron kaup-pahinnan lisäksi. Metsänomistajan tulee kirjata muistiin ja ilmoittaa puunmyyn-titulot ja metsätalouden vähennettävät menot ilman arvonlisäveroa metsätalo-uden veroilmoituksella. Arvonlisäveron osuus ilmoitetaan erikseen arvonlisäve-roilmoituksella.

Arvonlisäverovelvollisen metsän-omistajan tulee tehdä arvonlisäveroil-moitus, mikäli hänellä on puunmyyntitu-loja, metsätalouden menoja, vähennettä-viä arvonlisäveroja tai jos verokausi ei ole kalenterivuosi tai metsänomistaja harjoit-taa myös muuta arvonlisäverovelvollista toimintaa.

Arvonlisäveroilmoitusta varten ei lä-hetetä erikseen lomakkeita tai ohjeita.

Elli Hämynen

Tammikuun aikana kaikille metsänomistajille, kuolinpesille ja verotusyhtymille kolahtaa postiluukkuun esitäytetty metsätalouden veroilmoitus. On taas aika ilmoittaa verottajalle kuluneen kalenterivuoden metsätalouden tulot ja menot.

• Metsätalouden veroilmoitus pitää palauttaa viimeistään 28.2., jos omistaa metsää ja on arvonlisäverovelvollinen. • Metsänomistajan, joka ei ole arvonlisäverovelvollinen, pitää tehdä metsätalouden veroilmoitus yhdessä henkilökohtaisen veroilmoituksen kanssa ja palauttaa se veroilmoituksessa mainittuun päivään mennessä toukokuussa. • Metsätalouden pääomatulojen veroprosentti on 30 000 euroon asti 30 %. Rajan ylittävään pääomatuloon kohdistuu 34 %:n vero. Veroa maksetaan metsätalouden tulojen ja menojen erotuksesta. • Tulot kirjataan sille ajankohdalle, jolloin ne on saatu. Eli vaikka toisinaan hakkuu ja maksu tapahtuvat eri vuosina, ilmoitetaan tulo sinä vuonna, jolloin se on saatu. Menot kirjataan sille ajankohdalle, jolloin ne on maksettu. • Jos metsänomistajalla on vuoden aikana ollut metsätalouden tuloja tai menoja tai metsävähennyksestä tai varauksista ilmoitettavia seurantatietoja, tulee metsätalouden veroilmoitus palauttaa. • Puunmyyntitulot ilmoitetaan metsätalouden veroilmoituksella 2C, jonka voi tehdä sähköisesti tai paperilomakkeella. Kari Pilhjerta kannustaa täyttämään veroilmoitukset sähköisesti. • Pysty- ja hankintakauppatulot sekä suoraan kotitalouksille myydyistä poltto- ja joulupuista saadut tulot tulee eritellä. • Kuolinpesästä ja verotusyhtymästä täytetään vain yksi metsäveroilmoitus ja arvonlisäveroilmoitus.

Muistilista metsäverotukseen

Apua metsäveroilmoituksen täyttöön saat metsänhoitoyhdistyksestäsi. Ota yhteyttä.

Metsänomistajat 16 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala

Tykkylumituhot pahimmat aikoihin

Puiden latvustojen lumikuor-ma kasvoi niin suureksi, että lu-mikuorma katkoi runkoja sekä nuorissa että varttuneissa met-sissä. Tuhojen määrää lisäsi se, että routaa ei ollut lainkaan pak-sun lumikerroksen alla: järeitä-kin tukkipuurunkoja kaatui ko-konaisina latvustoon kertyneen valtavan lumikuorman alla. Ras-kas lumi on kohdellut kaltoin myös taimikoita.

-Pahimmat tuhot syntyivät vaara-alueille, ne ovat keskitty-neet alueille, jotka ovat vähin-tään noin 180 metrin korkeudel-la merenpinnasta, toteaa Jussi Kettunen metsänhoitoyhdistyk-sen Nurmeksen toimistosta.

-Suurimmat tuhot syntyi-vät Ylä-Karjalan alueelle, mutta tykkylumituhoja löytyy vaara-maisemista myös Lieksasta, Ilo-

mantsista, Tuupovaarasta, Juu-asta ja Polvijärveltä. Lopulliset määrät ja alueet selvinnevät ke-vään aikana, sanoo metsänhoi-toyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen.

Nuutisen raaka arvio tykky-lumen vaurioittaman puuston määrästä on noin 50 000 kuutio-ta.

-Minun kolmikymmen-vuotisen metsämiesuran ajal-ta en muista tällaista. Ilmeisesti 1950-luvulla on ollut pahoja lu-mituhoja, Nuutinen kertoo.

Metsässä syytä olla varovainen Tykkylumen vaivaamissa met-sissä liikkuminen on nyt vaaral-lista.

-Tällä hetkellä sinne ei kan-nata mennä, koska puita kat-

keilee edelleen lumen painosta. Kannattaa odottaa, että säät läm-piävät ja lumet sulavat puiden oksilta, Jussi Kettunen ohjeistaa metsänomistajia.

Kettunen ja Valtimon alueel-la palveleva metsäasiantuntija Mika Baas uskovat, että tykky-lumituhojen laajuus pystytään selvittämään yhteistyössä met-sänomistajien kanssa kevättal-ven ja kevään mittaan.

-Kun olosuhteet ovat tur-valliset, kannattaa käydä omas-sa metsässä tarkastuskäynnillä ja kartoittaa mahdolliset jatko-toimenpiteet, Kettunen ja Baas viestittävät.

Kettusen arvion mukaan pa-himmissa tuhopisteissä joudu-taan metsä uudistamaan koko-naan. Vähemmän kärsineillä alueilla toimenpiteet harkitaan

tapauskohtaisesti. -Hyönteistuholaki velvoittaa

korjaamaan puut pois, jos mää-rä ylittää 10 kuutiota hehtaaril-la. On myös muistettava, että jos puu on katkennut, pääsevät lahottajasienet iskemään vauri-oituneesta kohdasta, Kettunen huomauttaa.

Hyödynnä metsävakuutus Tykkylumituhoista kärsineet metsänomistajat saavat korva-uksia, jos heillä on metsävakuu-tus.

-Mikäli tuhoja on syntynyt omissa metsissä ja on hankkinut metsävakuutuksen, on otettava yhteyttä suoraan vakuutusyhti-öön, Kettunen ja Baas opastavat.

Lumituhot muistuttivat jäl-leen kerran siitä, kuinka tärkeää

on hoitaa taimikoiden ja metsien harvennukset ajallaan.

-Kun harvennus tehdään ajoissa, järeytyvät jäljelle jääneet puut ja ne kestävät siten parem-min talvisia olosuhteita. Myös puiden juuristo kasvaa harven-nusten jälkeen, selvittää Mika Baas.

Jussi Kettunen nyökkäilee, mutta korostaa vuodenvaihteen tykkylumituhojen poikkeuksel-lisuutta:

-Lunta kertyi latvustoihin niin paljon, että tuhoja syntyi myös hyvin hoidetuissa ja har-vennetuissa metsissä. Puut eivät vain kestä tuollaisia lumimääriä.

Pekka Virtamo

Loppuvuoden 2017 harvinaisen runsaat lumisateet ja pitkään nollan molemmin puolin keikkunut lämpötila aiheuttivat varsinkin Nurmeksessa ja Valtimolla poikkeuksellisen paljon tykkylumituhoja vuodenvaihteen molemmin puolin. Tykkylumi aiheutti tuhoja myös muualla Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan alueella.

Kuusen latva kestää lumen painon juuri ja juuri, metsäasiantuntija Jarkko Jermakka havainnollistaa.

Han

nele

Ärv

äs

Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 17Metsänomistajat

Kemera-tukea puuntuotantoon 52,8 miljoonaa euroaPääosa Kemera-tuesta, 35,4 miljoonaa euroa, käytettiin nuorten met-sien hoitoon. Tuella tehtiin taimikon varhaishoitoa 49 086 hehtaarin alalla, pienpuuta kerättiin hoitotyön yhteydessä 23 378 hehtaarilta ja muita nuoria metsiä hoidettiin 74 870 hehtaaria. Kokonaistyömäärä kasvoi 3 prosenttia ja varhaishoidon työmäärä 17 prosenttia edellis-vuodesta.

– Taimikon varhaishoito on metsikön ensimmäinen hoitotyö ja siten tarpeellinen jokaisessa taimikossa. Työ sopii hyvin niin met-sänomistajalle kuin ammattimetsurillekin. Uusia taimikoita syntyy vuosittain yli 100 000 hehtaaria koko maassa. Jos jokaisen kohteen varhaishoito tehtäisiin Kemera-tuella, voitaisiin työmäärät lähes kolminkertaistaa nykyisestä, sanoo hankehallinnon asiantuntija Yr-jö Niskanen.

Metsäteiden ja suometsien työt ovat vähentyneet tuntuvasti Metsätietöitä tehtiin Kemera-tuella 1 187 kilometriä ja suometsiä kun-nostettiin 40 354 hehtaaria. Työmäärät ovat pudonneet noin puoleen vuosikymmenen alun määristä. Osaltaan asiaan on vaikuttanut tu-kisäädösten muutos kesällä 2015 ja osaltaan toimijakentän murros ja osaavan henkilöstön siirtyminen toisiin tehtäviin ja eläkkeelle. Met-sätie- ja suometsähankkeet ovat ammatillisesti erittäin vaativia ja hankkeiden valmistelu on hyvin työllistävää.

Vanhan lain hankkeet vanhenevat vuonna 2018 Kemera-lainsäädäntö uudistui kesällä 2015. Muutosta edeltävän vanhan lain aikaan hyväksyttyjä hankkeita on kuitenkin ollut mah-dollista tehdä niiden toteuttamisajan loppuun saakka. Nyt viimei-setkin vanhan lain aikaiset toteuttamisajat umpeutuvat vuoden 2018 aikana. Toimijoiden ja metsänomistajien on otettava asia huomioon näitä töitä suunnitellessaan.

Metsäkeskus maksoi vuonna 2017 metsänomistajille kestävän metsätalouden rahoitustukea puuntuotantoon eli Kemera-tukea 52,8 miljoonaa euroa. Valtion talousarviossa tukea oli osoitettu 67,3 miljoonaa euroa. Kestävän puuntuo-tannon lisäksi Kemera-tukea käytettiin metsäluonnon hoitoon ympäristötu-kena 3 miljoonaa euroa ja luonnonhoitohankkeisiin 0,6 miljoonaa euroa.

Ulkoisen arvioijan tekemien tar-kastusten perusteella eri metsä-alan toimijoilla oli PEFC-sertifi-oinnin vastaisia toimia selkeästi edellisvuotta vähemmän. Mhy Pohjois-Karjalan sertifiointitar-kastus suoritettiin kesäkuussa 2017 Nurmeksessa. Vaatimusten huomioimista ohjeistuksessa se-kä toiminnassa tarkastettiin toi-mistolla ja maastokohteilla.

Itäisellä sertifiointialueella kahdeksan lievää poikkeamaa Taimikonhoidon toteutusmää-rissä jäätiin metsäohjelmien mukaisista tavoitteista. Taimi-konhoidon määristä puuttui metsänomistajien itse tekemien taimikonhoitojen määrät. Tar-kastuksessa kävi myös ilmi, et-tä metsänkäyttöilmoitusten te-kemisessä oli muutamia laimin-lyöntejä. Yhden poikkeaman aiheutti lainvastainen toiminta työsopimusasiassa.

Säästöpuita on jätettävä kaikille leimikoille Säästöpuita on totuttu jättä-mään hakkuukohteille jo usei-den vuosien ajan. Säästöpuiden osalta vaatimus on tiukentunut ja vaatimusta nykyisin seura-taan leimikkotasolla. Tarkastuk-sessa havaittiin, että muutamilla

kohteilla säästöpuiden määrä ei täyttynyt.

Kulotuksilla edistetään met-sälajien monimuotoisuutta

Säästöpuuryhmien poltoil-la on mahdollista täyttää PEFC-ryhmäsertifioinnin vaatimuk-set kulotuksen osalta. Leimikon suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon säästöpuuryhmien

sijoittelu ja niiden mahdollinen polttaminen. Säästöpuuryhmän läheisten puiden hakkuu kan-nattaa toteuttaa niin, että havut jäävät säästöpuuryhmän sisälle.

Vesistöjen läheisyydessä on oltava tarkkana Maastoarvioinneissa vesistöi-hin rajoittuvien uudistusalojen

hakkuut oli toteutettu hyvin ja suojakaistat olivat vaatimusten mukaiset. Tiedonkeruussa tuli kuitenkin ilmi muutama kohde, jossa suojakaistat olivat puut-teelliset.

Myös kunnostusojitus- ja oji-tusmätästyskohteilla oli puuttei-ta vesiensuojelussa.

Sertifiointitoimikunta on an-

tanut vastineen ulkoiselle tar-kastajalle sekä välittänyt hyväk-sytyt korjausehdotukset eri met-säalan toimijoille.

Risto Kannassalmi

PEFC-sertifiointivaatimusten noudattaminen parantunut Itäisellä alueella

Säästöpuuryhmän poltolla on helpointa lisätä kulotusmääriä. Kulotus on yksi sertifiointikriteeri PEFC-sertifioinnissa.

Jukk

a H

ujal

a

Mik

ko P

aloj

ärvi

Taimikon varhaishoitoon voi saada kemera-tukea. Tukihakemus tulee tehdä ennen töiden aloittamista.

Metsänomistajat 18 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala

Karjalan Metsätilojen välitystoiminta kasvussaVuonna 2017 metsätilojen kauppa kävi hyvin. Kiinteistön-välitykseen erikoistuneiden metsäammattilaisten palveluja käyttää mielellään niin myyjät kuin ostajatkin. Myyjät luottavat metsäammattilaisten taitoon määrittää kohteelle oikea hintataso. Ostajat luottavat, että myyntikohteesta annetut tiedot antavat oikean kuvan kohteesta.

Karjalan Metsätilojen kautta tehtiin vuon-na 2017 148 kiinteistökauppaa. Kauppa-määrä lisääntyi yli 25 % edellisestä vuo-desta. Karjalan Metsätilojen välitettävien kohteiden keskikoko oli noin 30 hehtaa-ria ja keskimääräinen puusto hieman yli 100 m3/ha. Välitettävien kohteiden kes-kimääräinen hehtaarihinta nousi yli 3 200 euroon.

Muutoksilla vahvuutta välitykseen Vuoden 2018 alusta lähtien metsätilojen välitystä tekee päätoimisesti viisi välit-täjää. Kaikki välittäjät ovat suorittaneet LKV-tutkinnon ja heillä on myös kaupan-vahvistajan oikeudet. Välittäjien määrän vähentämisellä ja keskittämisellä haetaan toimintaan tehokkuutta. Toimeksianto-jen määrän lisäys välittäjää kohden tuo välitystoimintaan lisää ammattitaitoa ja osaamista.

Laadukkaat metsäarviot Kiinteistöjen välityksen lisäksi välittäjät myös laativat suuren osan metsänhoi-

toyhdistyksen metsäarvioista. Metsätilat pyritään arvioimaan ajankohdan käy-pään arvoon eli mikä on metsätilan ole-

tettu myyntihinta vapailla markkinoilla. Metsätilojen välittäjät ovat tietoisia alu-eensa metsätilojen markkinoista ja hinta-kehityksestä, jolloin heidän on varmempi määrittää tilalle oikea käypä arvo. Met-säarvioiden laatu myös paranee ja ta-saistuu, kun arvioiden laatimista keskite-tään. Metsäarvioiden lisäksi välittäjät laa-tivat myös tuhoarvioita.

Kaavoituksella vaikutusta metsätalouden harjoittamiseen Myös kaavoituksella voi olla vaikutus-ta metsätalouden harjoittamiseen. Kaa-voitukseen pitäisi päästä vaikuttamaan jo alkuvaiheessa, kuitenkin viimeistään kaavan kuulemisvaiheessa. Muutamiin kaavoihin onkin jäänyt metsätalouden harjoittamista haittaavia kaavamerkintö-jä. Kiinteistönvälittäjät myös seuraavat kaavoitukseen liittyviä asioita ja pyrkivät omalta osaltaan vaikuttamaan kaavoihin.

Apua ja tukea sukupolvenvaihdoksiin Kiinteistönvälityksen lisäksi neuvomme ja palvelemme SPV-asioissa. Osa välittä-jistä on erikoistunut sukupolvenvaihdosa-sioihin. SPV-palvelu on saatavilla koko maakunnan alueella sekä Uukuniemellä.

Risto Kannassalmi Karjalan Metsätilat Oy LKV

Risto Kannassalmi, LKV, kaupanvahvistaja Toimitusjohtajapuh. 0400 245 317

Aija Koistinen, LKV, kaupanvahvistaja Vastaava hoitajapuh. 0400 277 676Liperi, Polvijärvi, Outokumpu, Rääkkylä

Henri Leppänen, LKV, kaupanvahvistaja puh. 0500 283 807Juuka, Kontiolahti, Eno

Jukka Rantonen, LKV, kaupanvahvistaja puh. 0500 279 055 Nurmes, Valtimo, Lieksa pohjoinen

Timo Puustinen, LKV, kaupanvahvistaja puh. 0400 275 332 Ilomantsi, Lieksa etelä, Kiihtelysvaara

Raino Valtonen, LKV, kaupanvahvistaja puh. 0400 153 623 Kitee, Kesälahti, Tohmajärvi, Tuupovaara, Pyhäselkä, Uukuniemi

• Ilomantsi, Kuuksenvaara n. 27,3 ha Hyväpuustoinen metsätila jossa 50-luvulla rakennet-tu talo, navetta ja ulkosauna. Tilan kokonaispuuston. 3200m3, josta hyvät hakkuumahdollisuudet. Hp 65 000 €/tarjous viim. 25.1.2018 Sami Suihko puh. 0400 240 074

• Ilomantsi, Kuuksenvaara n. 15,3 ha Erittäin hyväpuustoinen metsätila, jossa loistavat välit-tömät hakkuumahdollisuudet. Tilan kivennäismaat ovat reheviä hyvin tuottavia vaa-ranrinteitä ja suoalueet on kunnostusojitettu ja harvennettu. Tilan kokonaispuusto 1865 m3. Hp. 46 500 €/tarjous viim. 25.1.2018 Sami Suihko puh. 0400 240 074

• Juuka, Ahmovaara n. 16,8 haKolin läheisyydessä, tiehen rajoittuva kovapohjainen metsätila. Taimikot täystiheitä, vanhemmissa taimikoissa ei hoitotarvetta. Nuoremmissa taimikoissa hoitotarve muutaman vuoden päästä. Kokonaispuusto 1086 m3. Kasvupaikat pääosin tuoretta kangasmaata. Tilalla oma Rajalampi niminen lampi. Hp. 35 000 €/tarjous viim. 28.1.2018 Henri Leppänen puh. 0500 283 807

Kaikki tarjoukset huomioidaan. Puustoa n. 4 320 m3. Hp. 280 000 €/tarjous viimeistään 31.1.2018 Aija Koistinen puh. 0400 277 676

• Polvijärvi, Sotkuma n. 6,7 ha Metsätila, jossa lähinnä varttunutta kasvatusmetsää ja taimikoita noin 4,7 ha sekä lisäksi valmiiksi luvitettu maa-ainesten ottamisalue. Lupahakemus maa-ainesten ottoon hyväksytty 2015 ja lupa voimassa 10 vuotta. Ottamisalueen pinta-ala noin 1,6 ha. Koko-naisottamismäärä 30.000 m3 (noin 60.000 tn). Maa-aines kivistä hiekkaa ja soraa. Puusto poistettu ottamisalueelta. Hyvä sijainti, n. 6 km Polvijärven keskustasta. Metsäautotie rakennettu tilan keskelle. Hp. 48 500 €/tarjous. Aija Koistinen puh. 0400 277 676

www.metsatilat.fi/karjala sähköposti: etunimi.sukunimi@metsatilat.fi

Turvallinen metsänammattilainen välittää.

Timo PuustinenIlomantsi, Tuupovaara, Tohmajärvi, Kitee, Kesälahti, Uukuniemi puh. 0400 275 332

• Juuka, Vuokko n. 20,1 haNeljästä palstasta koostuva kahden tilan kokonaisuus Juuan Vuokossa. Kasvupaikat pääosin tuoretta-ja lehtomaista kangasmaata. Kokonaispuusto n. 1550 m3. Uudistettavaa alaa 0,9 ha. Tiloilla valtaosin kovat pohjat. Taimikon hoidot ja kiireellisemmät hakkuut tehty. Hp. 45 000 €/tarjous viim. 28.1.2018 Henri Leppänen puh. 0500 283 807

• Liperi, Taipale n. 39,0 ha Ristonkankaalla hoidettu runsaspuustoinen metsätila, jos-sa lisäksi salaojitettua peltoa ja omakotitalo. Metsää 27,9 ha, tukikelpoista peltoa 9,95 ha ja pihapiiri rakennuksineen noin 1,2 ha. Metsät enimmäkseen tuoreen kankaan havupuumetsiä, joista noin 60 % varttuneita ja uudistuskypsiä metsiä. Suuri hakkuumahdollisuus. Tila myydään kokonaisena tai osissa.

METSÄNHOITOYHDISTYKSEN Sukupolvenvaihdospalvelut

Jukka RantonenNurmes, Valtimo, Lieksa ja Juuka puh. 0500 279 055

Sakari TikkaJoensuu, Eno, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi ja Rääkkyläpuh. 040 170 4898

KARJALAN METSÄTILAT OY LKV Kiinteistönvälityspalvelut

• Juuka, Vuokko 5,2 haKovilla pohjilla oleva metsätila Vuokossa. Ei kiireellisiä hoitotoimenpiteitä tai hakkuita, taimikot täystiheitä. Puusto n. 180 m3, tiedot vuodelta 2014. Tämä kohde rajoittuu yhteen palstaan myynnissä olevasta Likolampi kiinteistöstä. Tarjous viim. 28.1.2018 Henri Leppänen puh. 0500 283 807

Kuurnankatu 3 B, 80100 JoensuuPuhelin 0400 245 317Y-tunnus: 1907932-9

Kiinteistönvälityspalvelut

Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 19Metsänomistajat

Kirkonkellon kalkatus herätteli syyskuisena aamuna matkalaisia. Sumupilvet liikkuivat hiljaa alppikaupungista kohoavilla rinteillä, vielä hetken väistellen auringon säteitä. Salzburgin liittomaassa sijaitseva Zell am See toivotti vierailijat tervetulleiksi metsäopintomatkalle Itävaltaan.

Mhy Pohjois-Karjalan metsä-opintomatka suuntautui syys-kuussa 2017 upeaan Itävaltaan. Itävalta sijaitsee Keski-Euroopan sydämessä ja on yksi metsäisim-mistä Euroopassa. Itävallan met-sistä 82 prosenttia on yksityis-omistuksessa, valtio omistaa lo-put. Yksityinen metsänomistaja omistaa keskimäärin vain noin 3 hehtaaria metsää.

Kostean ilmaston metsissä viihtyvät kuuset ja saniaiset Hohe Tauernin kansallispuiston alueella sijaitsee maailman nel-jänneksi suurin vapaana virtaa-va vesiputous (380 m) Krimml. Kostean ilmaston metsissä kas-vaa paljon isoja kuusia, sam-maleita sekä erilaisia saniaisia. Vesiputouksen vieressä olevaa polkua pääsi reippailemaan ylös asti ihailemaan vuolaana virtaa-vaa kirkasta vettä. Virran jylinää ja pärskeitä kuunneltiin kunni-oittavasti, eikä kastumiseltakaan vältytty.

Hohe Tauernin Kansallis-puistokeskuksessa esiteltiin suu-rinta Alppien kansallispuisto-aluetta. Alueella on tehty jo pit-kään Alppien ekosysteemin tutkimusta, ja näyttelyssä herä-teltiin huolta ikijään alueiden kutistumisesta. Keskuksessa esi-teltiin laajasti alueen eläimistöä, maaperän mineraaleja, metsän-tutkimusta sekä alueen ihmis-ten elinkeinoja. Nationalpark 360 astetta-videoesityksestä aisti alueen lumen ja pakkasen, met-sät, eläimet sekä vuodenaikojen haasteet.

Rinteiden metsänhoitoa perinteisin menetelmin Metsänhoitaja Michael Putz ker-toi Scmittenin laakson alueen metsistä ja metsänhoidosta. Tällä yhteismetsän alueella (9 000 ha) on 84 jäsentä, joista suurin osa on yksityisiä metsänomistajia.

Laakson metsissä kasvaa

pääasiassa metsäkuusta sekä hieman lehtipuita. Alueella on metsätieverkosto, teiden väli on noin 250 metriä laakson alueel-la mutta vuoristossa väli on 400 metriä. Valtiolta saa tukea met-sätien suunnitteluun ja tekemi-seen 45 prosentin osalta kustan-nuksista. Metsätiet rakennetaan kaivurilla luonto huomioiden, ja teiden pitää olla hoidetun nä-köisiä.

Laakson metsissä suoritetaan päätehakkuita joka vuosi, myös myrsky- tai lumituhovahingot korjataan. Korjuu vuoristossa tapahtuu pääasiassa kokopuu-menetelmällä. Puut kaadetaan moottorisahalla ja vinssataan vaijerien avulla koontipaikalle metsätien läheisyyteen. Puiden kannot jätetään tarkoituksel-la pitkiksi, jotta ne estäisivät lu-mivyöryjä sekä maan eroosiota. Harvennushakkuita ei tehdä.

Metsän uudistus tapahtuu taimia istuttamalla (60 %) sekä siemenillä. Avojuurisia taimia suositaan kustannussyistä, sil-lä ne ovat helpompi ja kevyem-pi viedä vuoristoalueille. Met-sien kiertokuluksi on suunni-teltu 100–120 vuotta. Yhdeksän vuoden välein kerätään tilasto-ja, metsäsuunnitelmia pyritään päivittämään koko ajan. Kirjan-painajien aiheuttamat metsätu-hot ovat lisääntyneet alueella viimevuosina.

HolzEggerin sahalla käy-tetään lähialueen kuusta Vuonna 1889 perustettua Hol-zEggerin sahaa esitteli Kristian Egger. Sahalla tuotetaan vuosit-tain noin 22 000 kuutiometriä sa-hatavaraa, joista puolet viedään Italiaan ja puolet jää Itävaltaan. Tukeista 95 prosenttia on met-säkuusta, jotka tuodaan sahatta-vaksi 50–80 kilometrin alueelta. Raami- ja vannesahalla sahat-tavat tukit lajitellaan pituuden mukaan kuorinnan jälkeen. Tuk-kien laatuluokittelu tapahtuu sil-

mämääräisesti lajittelukeskuk-sessa, jossa samalla määräytyy tukista maksettava hinta. Sahalla on isot varastot, sillä sahatavara kuivuu ulkona pihalla kuuden kuukauden ajan. Sahan kuoriha-ke ja sahanpuru myydään pai-kalliseen bioenergialaitokseen.

Maria Almin kylässä sijait-sevasta bioenergialaitoksesta kertoi Alois Hammerschmitt. Vuonna 1993 perustettu osuus-kuntapohjainen bioenergialaitos oli ensimmäinen laitos, nyt lai-toksia on 150. Kylän asukkais-ta 95 prosenttia saa lämpönsä ja vetensä tämän laitoksen kautta. Laitos käyttää vuosittain noin 23 000 kuutiometriä puuta, jos-ta pääosa on metsähaketta. Hake toimitetaan valmiina laitokselle lähialueita. Laitoksen varajärjes-telmänä toimii öljy. Laitoksesta tuleva tuhka käytetään esimer-kiksi peltojen lannoitukseen.

Historian siipien havinaa Kotkanpesällä jaSalzburgissa Saksan Alppien puolella tutus-tuttiin Hitlerin Kotkanpesään. Ylöspäin noustessa näki selke-ästi korkeuserojen vaikutuksen alueen elinkeinoihin sekä met-sätalouteen. Haasteelliset maan-muodot maa- ja metsätaloudessa vaikuttavat jokapäiväisessä elä-mässä, eivätkä esim. teknologian tai koneiden kehittyminen näy vielä alueella.

Päivän aikana tutustuttiin myös kuvankauniiseen Salzbur-gin kaupunkiin, joka tunnetaan Mozartin syntymäkaupunkina.

Grossglockner ja vuoristoalueiden metsät Hohe Tauernin luonnonpuiston alueella tutustuttiin rinteiden lehti- ja havupuumetsiin. Kor-keammalle noustessa puustoi-nen maisema muuttui ylängön laidunmaaksi ja edelleen karuk-si kivikoksi ja viimein jäätiköksi.

Retki huipentui Hohe Tauer-

nin luonnonpuiston alueelle. Nousimme Itävallan korkeim-malla kulkevaa mutkittelevaa alppitietä aina noin 2500 metrin korkeuteen Franz Josefs Höhel-le, josta sijaitsee Itävallan kor-kein vuori Grossglockner (3 798 m). Ylväs, vuorikiipeilijöiden ta-voittelema Grossglockner paljas-ti huippunsa meille, kuin tilauk-sesta. Upeat jäätikkö- ja vuoris-tomaisemat, leikkisät murmelit sekä laaksojen sievät kylät ker-toivat meille omasta elämästään.

Itävallan Zell am Seessä asu-va oppaamme Anne Lappi antoi meille kaikille mukaan pienen palan Itävaltaa. Vuoristomaise-mat lumihuippuineen, viehättä-vät alppikylät, siisti ja ystävälli-nen Itävalta vei ainakin minun sydämen ja saa palaamaan takai-sin. Kaunis kiitos Anne upeasta opintomatkasta, hieno sää ja au-ringonpaiste tuli kuin tilaukses-ta.

Hannele Ärväs

Holzeggerin sahan tuotannosta puolet menee Italiaan, esitteli Kristian Egger.

Ilmaston lämpeneminen näkyy ikijään pienentymisenä.

Grüß Gott Itävalta!

Kannot jätetään tarkoituksella pitkiksi estämään lumivyöryjä sekä maan eroosiota, kertoi Michael Putz.

Vuoden 2018 Pohjois-Karjalan metsäopin-

tomatka suuntautuu heinäkuussa

Irlantiin, lähdetkö sinäkin mukaan?

Metsänomistajat 20 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala

Yksityistielaki eduskuntaanYksityistielain odotettu uudistus on edennyt eduskunnan käsi-teltäväksi. Lakia on valmisteltu viime vuosi liikenne- ja viestin-täministeriössä tiiviissä yhteis-työssä mm. MTK:n kanssa. MTK:n edustajana valmisteluryhmäs-sä toimii Simo Takalammi.

Lakiuudistusta on odotettu jo pitkään, koska nykyinen laki on tunnetusti erit-täin vaikeaselkoinen ja sen tulkinta vaa-tiikin opaskirjallisuuteen perehtymistä. Uusi laki tuo tähän korjauksen ja laista on tulossa selkeä ja nykyaikainen.

Perusteet ennallaan Yksityisteiden periaatteet säilyvät tule-vaisuudessakin ennallaan eli tiekunnan osakkuus perustuu maanomistukseen ja kustannukset jaetaan tiestä osakkail-le saatavan hyödyn mukaisesti. Myöskin tiekunnan ulkopuolisten satunnaista au-toilua taajempi kulkeminen säilyy mak-sullisena.

- Hyvin hoidettu tiekunta voikin jat-kaa toimintaansa lähes entiseen tapaansa eli suuria mullistuksia ei ole tulossa, sa-noo Simo Takalammi. Merkittävät muu-tokset koskevat esimerkiksi tietoimituk-sia ja kuntien tielautakuntien lakkautta-mista, jota olemme vastustaneet, jatkaa Takalammi.

Tielautakuntien lakkauttamisen myö-

tä valitustienä olisi maaoikeudet, jolloin kustannukset ovat nopeasti tuhansia eu-roja. Toisaalta uusi laki mahdollistaisi esimerkiksi tiekunnan perustamisen tai lakkauttamisen sopimuksella ilman toi-mitusmenettelyä eli byrokratia vähenee kiitettävästi.

Sähköä hallinnointiin Uusi laki tuo mahdollisuuden sähköiseen toimintaan eli kokouskutsut voidaan lä-hettää myös sähköpostitse ja kokouk-siinkin on mahdollista osallistua etäyh-teydellä. Tiekunnille esitetään myös oi-keutta poistaa liikenneturvallisuuden edellyttämän puuston.

Omaisuudensuojan kannalta merkit-

tävä kysymys ovat tiealueelle sijoitetta-vien kaapeleiden lupa-asiat, joiden osal-ta tiekunnille esitetään oikeutta lupien myöntämiseen. Kyse on periaatteellises-ti tärkeästä asiasta, koska yksityistienkin alla olevan tiepohjan omistusoikeus säi-lyy edelleen maanomistajalla. Kysymys-tä on työstetty valmistelun aikana laajasti ja nyt ehdotuksessa on malli, jossa maan-omistajille pitäisi ilmoittaa kaapeliasian vireille tulosta ja maanomistajilla olisi tie-tyin edellytyksin mahdollisuus vastustaa kaapelille myönnettävää lupaa. Yleensä kuitenkin on myös maanomistajan etu, että kaapelit vedetään tien viereen eikä koskemattomaan metsämaahan.

Kaikki ei ratkea uudellakaan lailla Kaikista maanomistajia puhuttavista yk-sityistieasioista ei kuitenkaan säädetä yksityistielaissa, eivätkä ne ole muuttu-massa uuden lain myötä. Esimerkiksi ar-vonlisäveron vähennysoikeus olisi mo-nelle metsänomistajalle tärkeä etu, mut-ta arvonlisäverolain kannalta tulkintana on, ettei tienpito ole liiketoimintaa. Myös maksuosuuksien eli tieyksiköiden mää-rittely on vapaaehtoisesti, mutta yleisesti perustunut Maanmittauslaitoksen opas-kirjaan, eikä niidenkään osalta ole tulossa muutosta lakiin.

Metsämatkamme suuntautuu vihreään Irlantiin. Matkan aikana tutustumme paikalliseen sahaan, metsähakkuu-alueeseen ja mm. yhteen Euroopan suurimmista taimi-tarhoista. Pääsemme nauttimaan myös Irlantilaisesta musiikista ja pääkaupunki Dublinin nähtävyyksistä.

MATKAOHJELMA1.7. SU | Matkapäivä Kokoontuminen Joen-suun lentoasemalla josta Finnairin lento Helsingin kautta Dubliniin. Saapuminen Dubliniin kello 17.25. Kuljetus lentokentältä Tipperaryyn suomalaisen oppaan johdolla. Yhteinen Illallinen ja majoittuminen Minella hotellissa.

2.7. MA | Metsävierailukohteita Tämän päivän aikana tutustutaan esim. yhteen Ir-lannin suurimmista taimistoista ja vieraillaan kahdessa muussa metsäaiheisessa vierai-lukohteessa kuten sahalla ja esim. metsä hakkuualueella, jossa ryhmälle kerrotaan yksityiskohtaisesti Irlannin metsätaloudesta nykypäivãstä ja historiasta.

3.7. TI | Metsävierailukohteita Tippera-ry & Cork Tämän päivän aikana tehdään metsäaiheisia vierailuja Tipperaryn ja Corkin alueella.

4.7. KE | Siirtyminen Dubliniin Tämän päivän aikana matkataan Dubliniin upean Wicklown vuoriston kautta. Vierailu & lounas The Ocrhard Centre -maatilalla. Tämän päivän aikana vieraillaan Wicklowssa sijait-

sevalla lypsykarjatilalla, joka tarjoaa myös useita maatalousmatkailumahdollisuuksia. Tutustumme myös Avondale-metsäaluee-seen, jossa tavataan Irlannin valtion metsä-laitoksen edustaja tai suomenkielinen opas kertoo Irlannin metsätaloudesta. Saapumi-nen Dubliniin ja majoittuminen.

5.7. TO | Dublinin kaupunkikierros Dublinin kaupunkikierroksella tutustutaan kaupungin historiaan ja vilkkaaseen nykypäivään. Päi-vän aikana vierailu Teeling-viskitislaamolla. Vapaa iltapäivä Dublinissa ostoksille ja kaupunkiin tutustumiselle. Lounas omakus-tanteisesti.

6.7. PE | Vapaapäivä tai lisämaksullinen retki Malahiden linna & Howthin niemimaa.Irlantilainen aamiainen hotellissa. Vapaa päivã Dublinissa tai lisämaksullinen puolen-päivän retki Malahiden linnaan ja Howthin niemimaalle.

7.7. LA | Kotimatka Aikainen aamiainen hotellissa tai aamiaispaketit mukaan.Finnairin lento Dublinista Helsingin kautta Joensuuhun, jonne saavutaan kello 17.10.

MHY Pohjois-Karjalan metsä-matka Irlantiin 1.–7.7.2018

www.kontiki.fi

MATKAKOHDE IrlantiMATKAN AJANKOHTA 1.–7.7.2018MATKAN HINTA 1 675 € MHY jäsenille 1 775 € Ei jäsenille alk. 1 555 € MHY jäsenille Helsingistä alk. 1 655 € Ei jäsenille Helsingistä

Matkan hintaan sisältyy Finnairin lennot Joensuu – Helsinki – Dublin – Helsinki - Joensuu • majoitus jaetussa 2-hengen huoneessa • hotelliaamiaiset • ohjelman mukaiset kuljetukset • ohjelman mukaiset vierailukohteet • ohjelman mukaiset ruokailut • suomenkielisen paikallisoppaan palvelut alkaen / päättyen Dublin • MHY Pohjois-Karjalan edustajan matkanjohtajuus alkaen / päättyen Joensuu Lisämaksusta yhden hengen huone, 290 €

Pidätämme oikeuden muutoksiin. Matkan toteutuminen edellyttää ryhmän minimikokoa 25. Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd/Trio Travels.

ILMOITTAUTUMISET 15.3.2018 MENNESSÄ verkkokaupassa www.kontiki.fi, sähköpostitse ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puh. 09 466 300

Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 21Metsänomistajat

JUKKA PIETILÄ TEIDEN JA OJIEN ASIANTUNTIJAKSI

”Aloitin tammikuun alussa tie- ja ojahankkeiden eri-tyisasiantuntijana. Pääasiallinen työtehtäväni on tie-

ja ojahankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen. Työpis-teeni löytyy Enon toimistolta ja toimialueena on Pohjois-Karjala sekä Uukuniemi. Aiemmin olen työskennellyt tie- ja ojahankkeiden parissa OTSO Metsäpalvelut Oy:ssä ja sitä ennen Pohjois-Karjalan metsäkeskuksessa.

Kotoisin olen Pohjois-Pohjanmaalta Limingan lake-uksilta, nykyisin asun Joensuussa. Vapaa-aika kuluu pit-kälti kuntourheilun parissa ja omilla metsäpalstoilla tou-hutessa.

Maakunnan metsätieverkko on pääosin hyvin katta-va, mutta tiestön kunto on päässyt monin paikoin heik-kenemään. Viime vuosien aikana varsinkin syyskelirikot ovat pahentuneet ja pitkittyneet, mikä näkyy ongelmina

puunkorjuussa. Valtion avustuksia yhteishankkeisiin on nyt hyvin saatavilla ja palvelut saa jatkossa omasta metsänhoitoyhdistyksestä.

Jos metsätienne kaipaa korjausta tai suometsät ojitusta, niin ottakaa yhteyttä joko oman alueen metsäasiantuntijaan tai suoraan minuun puhelimitse 040 621 6042 tai säh-köpostilla jukka.pietila@mhy.fi.

Aika: tiistai 17.4. klo 17.30 - 20.00, ohjelma alkaa klo 18.00

Paikka: Maalaisten talo,Simonkatu 6, Helsinki

Illan ohjelma tarkentuu myöhemmin.Pyydämme ilmoittautumaan tarjoilujen vuoksi

viimeistään 10.4.2018 sähköpostilla: pohjois-karjala@mhy.fi tai puh. 0400 202616.

Tilaisuus on jäsenille maksuton. TERVETULOA!

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalawww.mhy.fi/pohjois-karjala

PÄÄKAUPUNKISEUDUN METSÄNOMISTAJIEN TUPAILTA

NIMITYKSIÄ JA UUSIA TOIMIHENKILÖITÄ Arto Soikkeli ja Mika Lappalainen nimitettiin metsäpalvelupäälliköiksi 1.11.2017 al-kaen. Arto Soikkeli toimii esimiehenä itäiselle, keskiselle ja eteläiselle tiimille. Mika Lappalainen on esimiehenä pohjoiselle ja läntiselle tiimille.

Risto Kannassalmi on nimitetty metsävarapäälliköksi 1.11.2017 alkaen. Metsäva-ratiimiin kuuluu LKV- ja SPV-palvelut sekä metsäsuunnittelu- ja arviopalvelut. Risto Kannassalmi toimii myös Karjalan Metsätilat Oy LKV:n toimitusjohtajana.

Tie -ja ojaerityisasiantuntijaksi on nimitetty 1.1.2018 alkaen Jukka Pietilä. Otso Metsäpalvelut Oy:ltä siirtyneeltä Jukalla on vankka ammattitaito sekä työkokemus metsätie- ja oja-asioissa. Jukan tavoittaa puhelimitse 040 621 6042 sekä jukka.pietila@mhy.fi ja hänen toimistopaikkana on Enon toimisto.

Nurmeksen toimistolle metsäasiantuntijaksi nimitettiin metsätalousinsinööri Joo-nas Heikkinen. Joonas palvelee Höljäkän eteläosan, Lipinlahden, Nurmeskylän län-siosan, Jokikylän, Savikylän, Särkivaaran, Salmenkylän ja Kynsiniemen metsänomis-tajia. Joonaksen tavoittaa puhelimitse numerosta 0500 279 056 ja sähköpostilla joonas.heikkinen@mhy.fi.

JOONAS HEIKKINEN NURMEKSEEN

”Olen 24-vuotias metsätalousinsinööri ja kotoisin Nurmeksesta. Lähdin opiskelemaan Joensuuhun

metsätaloutta vuoden 2013 syksyllä. Metsäala oli selvä uravalinta, sillä metsästys-harrastuksekseni parissa on monet valoisat päivät tullut touhuttua. Aina ei kuiten-kaan ole tarvinnut jahdata jotain tiettyä eläintä, vaan ai-kaa on kulunut myös tavanomaiseen luonnossa liikku-miseen ja muun muassa talousmetsien käsittelytapoihin ja periaatteisiin perehtymiseen.

Kouluaikana, joka tosiaan kesti vuoden 2017 touko-kuuhun saakka, työkokemusta on kertynyt Metsähalli-tukselta, Kontiolahden kunnalta ja Joensuun kaupun-gilta. Kaupungin metsänhoitotyöntekijänä työskentelin reilut puoli vuotta koulun päättymisen jälkeen ja ennen kuin aloitin metsäasiantuntijana joulukuussa Nurmek-

sen toimistolla. Paluu kotipaikkakunnalle tuntuu mielekkäältä mieleisen työn lisäksi harrastusten ja kaverien myötä. Metsästyksen lisäksi pelaan lentopalloa miesten maa-kuntasarjassa ja käyn kalastamassa Pielisellä, jonka rannalle sijoittuu kotikyläni Lipin-lahti.

Metsäasiantuntijana koen pääseväni työskentelemään vastuullisessa ja monipuolises-sa ammatissa. Tavoitteenani on hoitaa työtehtäväni aina kunnialla maaliin saakka, tulipa eteen mitä vaan. Ehdottomana plussana on päästä tekemään yhteistyötä metsänomistaji-en kanssa, sillä ihmisten tapaaminen ja keskustelut piristävät myös omaa arkeani.

Metsässä on tulevaisuutta. Pidetään huoli, että sitä hoidetaan oikein!

Toimihenkilöuutisia

Talvesta kevääseen Alkuvuosi on metsänomistajan hiljaisinta ai-

kaa. Silloin kannattaa jo kääntää katse tulevaan kevääseen ja kesään, käydä läpi hakkuu- ja taimikonhoitotarpeet ja merkitä ne kalenteriin.

Tammi-helmikuussa on hyvä aika tehdä tarvittavat tilaukset keväälle ja alku-kesälle: taimet, siemenet, lannoitteet sekä mahdolliset kaivurityöt kuten uudista-miseen kuuluvat maanmuokkaustyöt. Jos teetättää lannoitukset, on nekin syytä tilata ajoissa. Tilaukset voit tehdä metsänhoitoyhdistyksen kautta.

Metsäveroilmoitus tehdään helmikuussa Helmikuussa tehdään metsäveroilmoitus. Jo ajoissa kannattaa huolehtia siitä, et-tä tarvittavat tositteet (kuitit) ovat tallessa ja järjestyksessä. Metsäasiantuntijasi auttaa tarvittaessa metsäveroilmoituksen tekemisessä. Ota yhteyttä ajoissa!

Keskitalvi on pahinta lumituhojen aikaa. Helmi-maaliskuussa kannattaa kier-rellä omassa metsässä tarkistamassa tilanne ja ryhtyä tarvittaessa toimiin.

Kevät- ja kesäleimikot kannattaa pistää myyntiin hyvissä ajoin, silloin niistä saa parhaimman hinnan.

Tarkista tilanne talven jäljiltä Huhtikuussa ovat lumet yleensä sulaneet. Silloin kannattaa tehdä tarkistuskäynti metsään ja selvittää erityisesti taimikoiden tilanne: onko tullut hirvituhoja, ovat-ko myyrät aiheuttaneet vahinkoja, onko lumi painanut taimia. Jos ilmenee tarvet-ta taimikon täydennysistutukselle, on vielä mahdollista reagoida ajoissa. Tarkas-tuskäynnin matkakulut voi vähentää metsäverotuksessa.

Mikäli reheväpohjaisilla taimikoilla on tarvetta heinimiselle, on se kätevintä tehdä heti keväällä: silloin vihreät havupuun taimet erottuvat hyvin kulottuneen heinän seasta. Metsäasiantuntijasi neuvoo lisää!

Julkaisemme vuoden 2018 Metsänomistaja-lehden numeroissa kolmiosaisen sarjan, jossa

kerrotaan tiiviisti ajankohtaisista asioista, jotka liittyvät metsätilan omistamiseen

ja hoitamiseen.

Metsäsuunnitelma on oiva apuvä-line suunniteltaessa ja tehtäessä vuoden töitä.

METSÄNOMISTAJAN VUOSI

Metsänomistajat 22 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala

”Tänä vuonna olimme jo hyvässä lähtövalmiudessa kuusen ha-kuun. Istuimme autoon kello 8.02 ja kiivaasti etsimme netistä, mil-loin koordinaatit ilmaantuvat. Sitten tuli uuden kätkön häly ja sii-nä vähän aikaa arvottuamme, päätimme hakea sittenkin kuusen. Oli tuo uusi kätkö sen verran etäällä. Kiivaasti selattiin niin facea kuin MHY:n sivuja. Vaan olihan siellä muitakin samoissa valmiuksissa ja he kerkesivät ensin pongata paikan naatit.

Sitten lähdettiinkin pitkin lumisia teitä matkaan. Ja helposti paik-ka löytyi vaan siellähän oli jo auto! Iloksemme olikin kaksi kuusta ja näin saimme mekin joulun iloa! Ei siinä alkutohinoissa tullut mietit-tyä, miten se kuusi kotiin saadaan, mutta ainahan kätköilijöillä sen verran on tavaraa, että yksi kuusi saatiin katolle ja kiinni.

Kiitokset mhy:lle hauskasta joululahjasta!”

Kuusikätköilijä

Joulukuusikätköilyä 16.12.2017

Asiantuntijapalveluista potkua tulevaisuuteenNiin muuttuu maailma, Eskoseni. Ja vauhti kasvaa. Metsänhoitoyhdistysten roolin ja kilpailuasetelman muuttuessa on yhä tärkeämpää varautua tulevaisuuteen.

MHY Pohjois-Karjala pohti vuoden 2017 aikana toimintansa ja metsäpalvelutuo-tantonsa tulevaisuutta. Pärjätäkseen pal-velutuotannossa on hyvä ymmärtää kil-pailijoista erottautumisen merkitys. Mikä metsänhoitoyhdistyksen erottaa muista toimijoista? Mitä sellaista yhdistyksellä on, jota ei voida kopioida. Siitä kannattaa pitää huolta.

Toinen näkökulma tulevaisuuteen on yhteisen tekemisen merkityksen ymmär-täminen. Yhdistys koostuu kaikesta mitä tehdään ja sanotaan. Se rakentaa mieliku-vaa yhdistyksestä ja antaa rakennuspali-koita tulevaisuuteen. Millaisia valinto-ja haluttu mielikuva meiltä vaatii? Näitä valintoja kutsutaan strategiaksi.

Asiantuntijapalvelut korostuvat Tulevaisuudessa metsässä tehtävät pal-velut saadaan käyntiin yhä useammin asiantuntijapalvelujen kautta. Yhdistyk-sellä on siis oltava kasvava rooli puu-kaupassa, veropalveluissa, metsäomai-suuden hallinta- ja vaihdospalveluissa. Erityisesti otteen puukaupasta on oltava merkittävä koko yhdistyksen alueella.

Asiantuntijapalveluiden kasvava merkitys yhdessä aktiivisen jäsenyyden kanssa ennustaa parempaa jäsentyyty-väisyyttä. Toki jäsenyyden hyötyjä ja etu-ja on vielä konkretisoitava ja kehitettävä.

Samalla on pidettävä huoli muuttu-van jäsenkunnan saavuttamisesta. Mo-nikanavaista, säännöllistä ja henkilökoh-taista yhteydenpitoa on kehitettävä. Eri-tyisesti Metsäselain kannattaa ladata ja ottaa laajasti käyttöön.

Motivoitunut henkilöstö huolehtii jäsenistä Työmotivaatiota on tutkittu paljon ja se on monin tavoin selitetty termi. Usein kuitenkin törmätään muutamaan usein esiintyvään tekijään. Työmotivaatioon vaikuttavat työntekijän yksilölliset omi-

naisuudet sekä työn ja työympäristön ominaisuuksiin liittyvät tekijät. Työmoti-vaatio on siis sekä työntekijän että työn-antajan vastuulla.

MHY Pohjois-Karjalan tavoitteena on kehittää henkilöstön koulutusta sekä no-peaa reagointia ja asiakaspalvelutaitoja. Samalla huolehditaan, että kokonaisuus ”soi” oikealla tavalla eli yhdistys toimii kokonaisuutena hyvin.

Tavoitteena on myös luottamushen-kilöiden aktiivisuuden ja vuorovaikutuk-sen lisääntyminen. Toimihenkilöiden ja luottamushenkilöiden vuorovaikutuksen

kasvaminen kehittää koko yhdistystä. Tällainen näkemys tulevaisuudes-

ta korostaa yhteisen tekemisen meinin-kiä ja sitoutumista. Valtuuston, halli-tuksen, johdon ja työntekijöiden yhtei-nen tekemisen meininki näkyy ja tuntuu ulospäin. Ja se näkyy parempina toimin-nan tuloksina ja sitä kautta jäsenyyden hyötyinä.

Kirjoittaja oli mukana yhdistyksen strategiaprosessissa

yliopettaja Pasi Pakkala, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Kolme 16-vuotiasta polvijärvistä, Valtimon metsäkonekoulussa en-simmäistä vuotta opiskelevaa nuorta vietti kolme päivää työssä op-pimassa Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalassa.

Opiskelijat pääsivät käytännön töihin muun muassa suunnitte-lemaan leimikkoa sekä tekemään metsäsuunnitelmia. Kaikki olivat tyytyväisiä työssäoppimispäivien antiin ja kiittelivät mukavaa työ-ilmapiiriä.

Miska Turunen tutustui leimikon nauhoitukseen sekä taimikon tarkastukseen. ”Olen tykännyt olla metsänhoitoyhdistyksellä työs-sä oppimassa, koska olen kiinnostunut metsän hyvinvoinnista. Olen tähtäämässä ajokonekuskiksi.”

Ville Luukkonen oli mukana leimikonteossa ja metsäsuunnitte-lussa. ”Olen kiinnostunut metsänhoidosta ja tykkään metsässä olos-ta. Tulevaisuudessa tavoitteena on valmistua hakkuukoneen kuljet-tajaksi ja mahdollisesti yrittäjäksi vanhempana. Olen tehnyt metsän-hoitotöitä pienestä pitäen ja tykännyt aina metsätöistä, koska olen kasvanut ikäni maa- ja metsätilalla.”

Aatu Pajarinen tutustui leimikon tekoon. ”Olen tykännyt ol-la mhy:llä topissa koska olen opiskelemassa metsäkonekuljettajak-si. Olen tehnyt kaivinkonetöitä isäni koneurakointifirmassa pienestä pitäen, joten koneet ovat jo tuttuja. Tykkään olla metsässä myös met-sästämässä.”

”Suosittelemme tulemaan toppiin mhy:lle. Metsä ei koskaan lo-pu, joten töitä riittää”, pojat toteavat.

Työssäoppijat mhy:llä Metsä ei koskaan lopu, joten töitä riittää

Metsänomistajien joulukahveilla 14.12. keskusteltiin metsäasioista ja tavattiin tuttuja.

Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 23Metsänomistajat

POHJOIS-KARJALASSA TAPAHTUU 2018

30.1. Polvijärvi Huhmari, Huhmarisentie 4331.1. Lieksa Merilänhovi, Kainuuntie 961.2. Kitee Puhos, Koivikon Kievari, Koivikontie 8

Aikataulu ja ohjelma:klo 17.30-18.00 tarjoilua, klo 18.00 ohjelma alkaa, aiheina mm. - Jäsenyydellä monia etuja metsänomistajalle - Vinkit metsäverotukseen - Puumarkkinatilanne ja näkymät vuodelle 2018

Ennakkoilmoittautuminen viimeistään 26.1.2018 ensisijaisesti säh-köpostitse: pohjois-karjala@mhy.fi tai puh. 0400 202 616Tarjoamme iltapalaa, tilaisuus on jäsenille maksuton(muille 30,00 eur sis. alv). Paikkoja rajoitetusti!

METSÄNOMISTAJIEN MAALISLAUANTAI 17.3.

Koko perheen tapahtumaLiperin Pärnävaaran laavulla klo 10-13!

Naisten metsäpäivä pe 29.6.2018

Laita päivämäärä kalenteriin!

METSÄILLAT klo 17.30-20.30POLVIJÄRVI 30.1., LIEKSA 31.1. JA KITEE 1.2.2018

Valtakunnallinen metsänomistajat- viikko

15.-22.9.2018katso kaikki tapahtumat www.mhy.fi

Metsänomistajat

Mhy Pohjois- Karjala kaikki mitä metsäsi tarvitsee

Kasvatus- ja terveyslannoitus

Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus

Metsäveroilmoitusten täyttö

Istutus • Kylvö • Taimien ja siementen välitys

Metsien PEFC-sertifiointi Metsätyönäytökset •Metsänomistajien koulutus

Metsätilojen sukupolvenvaihdokset ja hallintajärjestelyt •Kiinteistönvälitys

Ennakkoraivaus •Linjanraivaus

Metsäsuunnitelmien laadinta • Metsäselain • Metsäarviot

Kunnostusojitus •Suometsän hoito

Nuorten metsäosaamisen edistäminen

Maanmuokkaus

Taimikon varhaisperkaus •Taimikonhoito •Nuoren metsän harvennus

Puunmyyntisuunnitelman laadinta •Valtakirjapuukauppa •Puunkorjuun, runkojen katkonnan ja korjuun valvonta

Puunkorjuupalvelu

Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat