21
Mielenmallit ja yhteistyö Ville Keränen Otavan Opiston Paja 11.5.2012 twitter.com/villemonkey

Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Mielenmallit yhteisön kehittymisessä, Ville Keränen, Monkey business

Citation preview

Page 1: Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

Mielenmallit ja yhteistyö

Ville KeränenOtavan Opiston Paja

11.5.2012twitter.com/villemonkey

Page 2: Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

Kuka? ja miksi?• Kuka? - Ville ( TA, MINN )• Mikä? MB, missio, lifestyle -yritys• Miksi? Sydämestä puhuminen,

parempi (työ)elämä ja johtaminen• Haasteena ajatella isosti ja erilailla

Page 3: Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

• Pipsalle oppiminen merkitsee uusien asioiden löytämistä, tutkimista, innostumista, iloisia asioita. Tuijalle oppiminen tuo mieleen ilkeän peruskoulun opettajan, jonka tunneilla opeteltiin ulkoa kertotaulua. Pipsalla ja Tuijalla on hyvin erilainen mielenmalli oppimisesta.

• Kuvitellaan että he olisivat työkavereita suunnittelutoimistossa ja heidän tehtävänsä on kehittää uudenlaisia oppimisen välineitä. Luultavasti Pipsan ja Tuijan yhteistyö kariutuisi jo alkumetreillä erimielisyyksiin eivätkä kummankaan keksimät tuoteideat, olivat ne kuinka loistavia tahansa, ota toteutuakseen.

• Erimielisyys tuskin johtuu kateudesta toisen parempaa ideaa kohtaan, vaan siitä, että he eivät ole keskustelleet siitä millaisena he näkevät oppimisen

Lähde: Jarkko Könönen, X1-julkaisu sivu 70: http://www.ks-x.fi/blogit-ja-uutiset/jarkko/x1-lehti

Page 4: Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

Taustaolettamuksia• Ihminen oppii mitä haluaa oppia• Ihminen luo oman mielipiteensä ja

merkityksensä - Ei ole universaalia totuutta• Ihminen toimii tuosta merkityksestä käsin• “Haasteena se että luulemme olevamme

oikeassa” - unohdamme kyseenalaistaa?

Page 5: Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

Kuvitus: Kata KähkönenRef: Senge, The Fifth Discipline

Page 6: Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

Pelin rakenne• Etsitään ydintermit -> Wordle• Kysymys 1• Kysymys 2• Kysymys 3• Yhteenveto

Page 7: Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

Mitä kaikkea liittyy wiki / yhteisölliseen oppimiseen?

• Ja kiitokset Tuija Aallolle innostavasta SomeTime2011 assosiaatiopelistä.

Page 8: Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

Sanapilvi - kaikki sanat

Tehty Wordle.net sanapilvityökalulla

Page 9: Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

Sanapilvi - 35 sanaa

Tehty Wordle.net sanapilvityökalulla

Page 10: Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

Sanapilvi - 20 sanaa

Tehty Wordle.net sanapilvityökalulla

Page 11: Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

Sanapilvi - 10 sanaa

Tehty Wordle.net sanapilvityökalulla

Page 12: Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

Valitsin kolme:• Yhdessä tekeminen• Kyseenalaistaminen• Jakaminen

Mitä nämä sanat sinulle tarkoittavat? Ajatukset kerättiin Google Formin avulla.

Seuraavilla sivuilla kaikki kommentit.Linkki kerättyyn dataan: https://docs.google.com/spreadsheet/pub?

key=0Ar57MdmaqhVbdGZqWFdjbGJ4VHV5bjdMbFNRVE85anc&output=html

Page 13: Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

Yhdessä tekemisestä osa 1• Ajankäyttö muuttuu luonteeltaan toisenlaiseksi, reaaliaikaisemmaksi• yhdessä tekeminen on keskustelua ja asioiden pureskelua yhdessä. Yhdessä tehden

voi omia mielipiteitään ja ajatuksiaan testata sillä tekijäkaverilla.• Aktiivista läsnäolemista: tilanteessa ollaan myös henkisesti läsnä. Yhdessä tekeminen

on toisen ja itsen kunnioittamista, kun mennään kohti yhteistä tavoitetta. Jokaisen rooli on merkittävä, vaikka eri jäsenten osaamistasot vaihtelevatkin: jokainen osallistuu omalla panoksellaan.

• Ryhmän jäsenet ovat tasa-arvoisia ja olennaisia tehtävässä onnistumisessa. Kaikkien tietoja ja taitoja tarvitaan.

• Omia ajatuksia jakamalla saamme paremman käsityksen omista ajatuksistamme. Samalla kun omat ajatuksemme tarkentuvat, tulemme luoneeksi jotain kokonaan uutta, uuden ajatuksen, uusia ideoita. Yhdessä tekeminen, tai enemmänki yhdessä ajatteleminen ja ajatusten esiin tuominen, avaa meille uutta itsestämme, toisistamme ja yhteisöstämme. Yhdessä tekemisessä on siten kolme ulottuvuutta: yksilö, toinen, kaikki.

• Toisten tukea myös itsenäisessä tekemisessä. Hienojaa tilanteita, kun aihe muuttuu ja kehittyy tekijöiden myötä. Puhdas konsensus ei aina hedelmällistä, vaan haastaminen ja toisinajattelu. Toisinaan turhauttavaa.

Page 14: Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

Yhdessä tekemisestä osa 2• Yhdessätekeminen on jakavaa, dialogista ja aikaansaavaa. Se edellyttää tavoitetta ja

tekemisen prosessia, usein myös perille tulemista.• Yhdessä tekeminen on vastavuoroista yhteistyötä, jossa omat tiedot, taidot,

kokemukset ja tunteet pistetään likoon ja jaetaan muiden kanssa jonkin tavoitteen saavuttamiseksi.

• Tämän päivän juttu. Pientä hypetystäkin havaittavissa. Eikö yksin tekemisellä ole enää arvoa lainkaan? Mitkä ovat yhdessä tekemisen haasteet? Vaatii luottamusta. Piilotettua vallankäyttöä. Toimiessaan voimaannuttavaa ja uutta luovaa.

• Itsensä haastamista, toisten haastamista. Yhdessä parhaimpaan tulokseen pääsemistä. Tekemisen kautta todella oppii tuntemaan toisen ihmisen käyttäytymis- ja ajatusmallit. Yhdessä onnistumisista iloitsemista. Tsemppausta & vertaistukea. Oppii tuntemaan itsensä paremmin muiden avulla. Palautteen antamista ja saamista.

• Vapaudesta tulee ongelma. Miten pitää aktiivisena ne jotka eivät ole ekstroverttejä luonteeltaan?

• Hajautettu kognitio! :)• Miten estää se ettei joku ala dominoida muita?• Yhdessä tekeminen on parasta, ja antaa voimaa!

Page 15: Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

Kyseenalaistamisesta osa 1• Toivottavaa ja äärimmäisen tärkeää, yllättävän vaikeaa.• Kyseenalaistamista on se, että asioiden totuutta voidaan punnita yksilö- tai ryhmätasolla.

Voidaan unohtaa entiset määritelmät ja luoda uusia.• Kyseenalaistaminen luo mahdollisuuden uudistua ja muuttaa asioita, siirtyä pois vanhoista

kaavoista. Asioiden kyseenalaistaminen saa aikaan monissa vastusta ja puolustautumista.• Aito kriittisyys on hyvä asia, mutta julma ja kylmä toisen ajatusten ja ideoiden alas

ampuminen saattaa olla myös tuhoavaa. Kysymys on siitä mitä kyseenalaistaa, miksi sen tekee, ja siitä, missä yhteydessä sen tekee. Pelkkä kielteisyys ei rakenna mutta pienen lapsen kyky purkaa lelu osiin, jotta hän näkisi mistä se on tehty ja miten se toimii, on aitoa oppimisen halua. Silloin tarvitaan kuitenkin myös hellä syli turvaksi, kun lelu onkin sitten ehkä lopullisesti rikki...

• Tärkeää. Ja tärkeää tehdä kaveria kunnioittaen.• Kyseenalaistamien merkitsee vaihtoehtoisuuden tunnustamista. Asiat eivät koskaan ole

lopullisia tai vailla neuvotteluja, vaan niille voi aina löytää uusia muotoja ja määritelmiä. Asian alistaminen kysymykselle avaa siitä uusia puolia ja kehittymissuuntia. Kysymykseen vastaaminen synnyttää asiasta uuden version, joka jälleen voi johtaa uuteen kysymyskenasetteluun. Maailmassa on lopulta aina enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, eli kysyminen on kaiken alku ja loppu. Vastaukset ovat vain kysymysten jälkipoltetta.

Page 16: Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

Kyseenalaistamisesta osa 2• Piilossa olevan esiinnostamista, totutun ja vakiintuneen dekonstruktiota, ihmettelyä,

instituutionaalistetun vallankäytön paljastamista.• Vallitsevan ajatuksen, oman position, normien ja käytänteiden purkamista auki: Miksi näin

toimitaan, tehdään tai tiedetään? Millaisista historiallisista ja maantieteellisistä juonteista olemme tulleet tähän, mitä on? Mihin tämä, mitä nyt on, johtaa ehkä tulevaisuudessa? Kyseenalaistamista ei voi tehdä ilman suhdetta ympäröivään maailmaan, koska ihminen tarkastelee asioita aina oman itsensä läpi, ei irrallaan itsestään (jos "peiliä" ja ajatusten/käytänteiden variaatiota ei saa ympäröivästä maailmasta ja sen muista toimijoista, ei voi myöskään kyseenalaistaa, vai voiko?).

• Mahdollisuus kehittyä. Asioiden tarkastelua eri näkökulmista. Kyseenalaistaminen henkilöityy helposti johonkin ryhmän jäseneen. Oppimisen paikka. Voi olla vaikeakin paikka, jos vaatii henkilökohtaista kasvua. Pitäisi kyseenalaistaa myös omia tekemisiä eikä vain toisten. Vaatii rohkeutta. Proaktiivisuutta kyseenalaistaa oikealla hetkellä eikä jälkeenpäin."

• Tärkeä taito. Muiden kyseenalaistaminen on helpompaa kuin itsensä kyseenalaistaminen. Tarvittaisiin enemmän tilaa kyseenalaistamiselle. Kyseenalaistaminen tarkoittaa käsitteiden auki purkamista, sitä että ei piilouduta fraasien taakse. Kyseenalaistaminen kyseenalaistamisen vuoksi on kuitenkin rasittavaa. Tavoitteena tulisi olla näennäisten totuuksien paljastaminen, totuuden etsintä (ei niinkään sen löytäminen).

• Kyseenalaistaminen on usein todella vaikeaa. Ihmisen toiminta perustuu ennakkokäsityksiin ja -luuloihin, mikä on ok! niitä pitää tietoisesti usein kuitenkin kyseenalaistaa.

Page 17: Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

Jakamisesta osa 1• Tietoa ei pantata vaan se on vapaasti käytettävissä. Open Source-ajattelu.• Jakaminen on vastavuoroisuuden teonsana.• Ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen.• Uskallusta keskeneräisyyteen, kiinnostusta toisen ajatuksiin.• Avoin ja vapaa lähdekoodi on luovuuden ja kulttuurin kehittymisen edellytys, vaikka se

on unohdettu nykyisessä tiedon omimisen ja copyright-talouden maailmassa lähes täysin. Tällainen ajatustapa vähitellen kuristaa kulttuurin, kun se ei pysty kehittymään. Todellinen ja aito kultuurinen kehitys vaatii ja on aina vaatinut toisten kehttämien ajatusten ja tuotosten varastamista, lainaamista, muuttamista, kehittämistä edelleen ja välittämistä eteenpäin.

• "Tiedon, taidon, osaamisen jakaminen toiselle ja avoimesti maailmalle ei ole itseltä pois. Kehittyminen ja uuden luominen ei ole mahdollista ilman jakamista. Jakaminen ei ole pakko, vaan mahdollisuus. Tiedon sääteleminen, vääristäminen ja piilossa pitäminen luovat valtaa -> tiedon jakaminen avoimesti hajauttaa vallan suuremmalle ihmisjoukolle ja rikkoo hierarkisia valtarakenteita?

• Jakamalla luodaan uutta, osallistetaan ihmisiä osaksi yhteisöjä!"• Ilmentää elämänhalua ja -nälkää. Halua kasvattaa yhteistä hyvää.

Page 18: Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

Jakamisesta osa 2• Epäitsekkyyttä. Laitetaan hyvä kiertämään. Ei tavoitella taloudellista etua (ainakaan

välitöntä sellaista). Hyvä mieli. Jakamisen tulisi perustua vapaaehtoisuuteen. • Oman ajattelun jäsentelyä. Ajatusten todeksi tekemistä sanomalla ne ääneen. Oppimisen

mahdollisuutta itselle ja muille, yhdessä oppimista. Joukossa viisaus kirkastuu. Hyödyllisen tiedon jakamista asiasta kiinnostuneille -> auttamista. Kaikkien ei tarvitse tehdä samoja virheitä.

• Jakaminen saattaa idean tai asian yksilöltä toiselle tai yhteisöltä toiselle. Jakaminen on idean lisääntymismekanismi, eräänlainen uutta tuottava toiminto, jossa jaettava asia siirtyy ajassa ja paikassa ottaen uusia muotoja. Jakamisen luonne riippuu jaettava asian luonteesta: materiaaliset asiat ovat usein niukkoja, immateriaaliset taas loputtomia, mikä liittää niihin tiettyjä reunaehtoja ja arvostuksia. Toisaalta materia rakentuu arvokkaaksi vastaa immateriaalisen ajatuksen kautta. Maailma rakentuu sitä ajateltaessa. Se, mikä on materiaalisessa maailmassa jakamisen arvoista riippuu siis siitä, miten ideat jakaantuvat.

• Liittyy yhteisöllisyyteen, osallisuuteen, mahdollistaa oppimisen, on elinehto.• Jakaminen vaatii rohkeutta, pitää asettua kyseenalaiseksi ja kritiikin alle - mutta se

myös tarjoaa paljon.

Page 19: Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

Palaute• Mukava kun sai rauhassa kirjoittaa ja

osallistua omaan tahtiin, anonyymisti.• Mielenkiintoinen Google Formin

sovellus• Joku kaaos-elementti voisi olla hyvä• Teemojen läpikäynti jäi lyhyeksi,

mukana saattoi olla kipeitäkin juttuja

Page 20: Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

Tulevaisuus• Mielenmallipeliä on tarkoitus

kehittää konseptina eteenpäin avoimen koodin hengessä sekä työpaja- että digiversioina.

• Kaikki palaute, ideat ja muunlaiset kontribuutiot erittäin tervetulleita.

Page 21: Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen

Ville Keränen +358 40 731 2084 [email protected]/bananadotfi

Kiitos & kuulemiin.