MIKROTALOUSTIEDE A31C00100Kevät 2016: Luento I

Olli Kauppi, KTT

olli.kauppi@aalto.fi

Päivän ohjelma

1. Kurssin yleiset asiat

2. Esimerkki mikrotaloustieteellisestä malliajattelusta (niputtaminen)

3. Luokkahuonesimulaatio

4. Kysyntä ja tarjonta -analyysin perusteita

Tervetuloa kurssille

• 44 t luentoja (11 x 4 h, to 16:15 – 19:30)▫ Viimeinen luento torstaina 24.3.▫ VTT Emmi Martikainen vastaa opetuksesta ja harjoituksista

luennosta 7 ja harjoituksista 6 alkaen

• 18 t harjoituksia (9 x 2 h, ti 16:15 – 17:45)▫ Ei harjoitusta 23.2. (osakoe I)▫ Viimeinen harjoitus ti 22.3.▫ Tehtävät palautettava harjoitusten alkuun mennessä 1)

harjoituksiin 2) Arkadia-rakennuksen aulan palautuslaatikkoon tai 3) sähköpostilla luennoitsijalle

▫ Tarkat palautusohjeet ensimmäisessä tehtävänannossa

• Osakokeet (23.2. ja 31.3.)▫ Tai vaihtoehtoisesti: kokotentti 10.5. tai 22.6.

Arvostelu

• Kaksi suoritustapaa:1. Osakokeet (40%+40%)+ harjoitukset (20%)2. Kokotentti (80%)+ harjoitukset (20%)

• Kurssin läpäiseminen arvioidaan kokeiden ja harjoitusten yhteispisteiden perusteella

• Osakokeiden ja kokotentin kesto 3h, tentit alkavat tasan klo 16:00

• Yksittäistä osakoetta ei voi uusia

• Osakokeisiin ei tarvitse ilmoittautua – kokotenttiin tarvitsee –ks. ohjeet avoimen nettisivuilta

Materiaali

1. Luentomateriaali (ml. harjoitukset)

2. Goolsbee, Levitt ja Syverson (2013): Microeconomics

Tämän kurssin erityispiirteet

• ”Intermediate micro”?

• Erot pääkurssiin?

• Erityistä huomiota saavat aihealueet?

• Matemaattinen vaatimustaso?

▫ Huom. MyCourses-sivuilla on tukimoniste lähinnä derivointiin liittyen

Lisää tietoa

• Kurssin MyCourses-verkkosivut:

https://mycourses.aalto.fi/course/view.php?id=11276

• Kurssin kuvaus ja tietoa tenteistä Avoimen sivuilta: linkki

• Kurssin aikataulu MyCourses-sivuilla

Kuinka menestyn tällä kurssilla?

• Osallistu luennoille – netissä jaetut kalvot eivät ole täydelliset

• Osallistu harjoituksiin – harjoituksissa ei keskitytä aina pelkästään mallivastauksiin

• Osallistu välikokeisiin

• Lue kirjaa (mielellään etukäteen)

• Opiskele yhdessä muiden kanssa (harjoitustyöt kuitenkin henkilökohtaisia)

Mikro vs. makro

• Mikrotaloustiede selittää yksilöiden, yleensä yritysten ja kuluttajien, käyttäytymistä ja markkinoiden toimintaa

• Makrotaloustiede selittää kansantalouden toimintaa, aggregaattisuureita ja aggregaattimarkkinoita, raha- ja finanssipolitiikka

• Ovatko makrotaloustieteessä käytetyt oletukset johdonmukaisia mikrotaloustieteellisten mallien kanssa?▫ Eivät välttämättä, mutta moderni makro pyrkii usein

rakentamaan oletuksensa ns. mikroperusteista

Miksi opiskella mikroa?

• Maailman ymmärtäminen – ei pelkästään talouden

• Malliajattelu

• Mikrotaloustiede on hyvin kehittynyt tieteenala

▫ Ei täydellinen, mutta yleensä parempi kuin vaihtoehdot!

• Taloudellinen lukutaito

• Taidot taloudelliseen päätöksentekoon, strateginen ajattelu

Teoriat ja mallit

• Mikroteoria on matemaattista mallintamista

• Mallit perustuvat teorioihin ja oletuksiin▫ Hyvä teoria on mahdollisimman ”yleinen”▫ Hyvä malli on ”mahdollisimman” yksinkertainen

• Hyvät teoriat ja mallit kestävät empiirisen tarkastelun

• Malleissa on yleensä sekä endogeenisia että eksogeenisia muuttujia

Positiivinen vs. normatiivinen analyysi

• Positiivinen analyysi: miten asiat ovat?• Normatiivinen analyysi: miten asioiden tulisi olla?

• Positiivinen väite: ”tuulivoiman syöttötariffi on tehnyt tuulivoimaprojekteista erittäin kannattavia”

• Normatiivinen väite: ”tuulivoiman syöttötariffit ovat liian korkeita”

• Positiivinen tutkimuskysymys: ”miten Keskon ja Suomen Lähikaupan välinen yrityskauppa vaikuttaa ruuan hintaan ja muihin keskeisiin markkinatulemiin”?

• Normatiivinen tutkimuskysymys: ”tulisiko yrityskauppa hyväksyä (annettuna vaikutukset eri intressiryhmiin)”?

Markkinoista

• Markkinat koostuvat ostajista ja myyjistä▫ Markkinoiden määrittely: tietylle markkinalle

kuuluvien ostajien ja myyjien tunnistaminen

• Esimerkki: kilpailuoikeudellinen relevanttien markkinoiden määrittely▫ Relevantit tuotemarkkinat ja maantieteelliset

markkinat▫ Hypoteettisen monopolistin testi: tavoitteena

tunnistaa pienin markkina, jolla monopolistin olisi kannattavaa nostaa hintoja 5-10%

▫ Testin suorittamiseksi on joukko erilaisia menetelmiä – palaamme näihin myöhemmin kurssilla

Vielä markkinoista

• Osittaistasapaino v. yleinen tasapaino▫ Osittaistasapainomalleissa oletetaan, että tietyllä

markkinalla (tai markkinoilla) tapahtuvat muutokset eivät vaikuta muihin markkinoihin

▫ Yleisen tasapainon malleissa ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”

• Kilpailulliset ja ei-kilpailulliset markkinat▫ Kilpailullinen markkina ja tehokkuus▫ Markkinavoima ja hyvinvointitappio▫ Täydellinen kilpailu – oligopoli – monopoli (kartelli)▫ Pieni määrä myyjiä tai ostajia voi johtaa ei-

kilpailullisiin markkinoihin

Esimerkki: niputtaminen (bundling)

• Hinnoittelustrategia, jossa myydään yhteisellä hinnalla tuotteita, jotka voidaan kuluttaa erikseen ▫ Tai tuotteet myydään yhdessä selvästi edullisemmin

kuin erikseen▫ Ero ”sitomiseen”?

• Miksi niputtaminen voi kasvattaa yrityksen voittoja?

• Onko niputtaminen hyvä vai huono asia yhteiskunnallisesta näkökulmasta?

Numeerinen esimerkki niputtamisesta• Kaksi hyödykettä, ei tuotantokustannuksia• Kuluttajia on kahta yhtä yleistä tyyppiä: tyypeillä eri arvostukset

(annettu oheisessa taulukossa)• Yrityksen on myytävä tuotteita kaikille samaan hintaan

(hintadiskriminointi mahdotonta)

Tekstinkäsittely Taulukkolaskenta

Tyyppi I 100 70

Tyyppi II 160 50

• Mikä strategia maksimoi voitot?• Miten eri strategiat vaikuttavat kuluttajan

ylijäämään (arvostus – hinta)?

Perinteinen erillishinnoittelu

• PW = 100, Π = ? • PW = 160, Π = ?

• PS = 50, Π = ?• PS = 70, Π = ?

• Optimaalinen hinnoittelustrategia ja voitot?

Tekstinkäsittely Taulukkolaskenta

Tyyppi I 100 70

Tyyppi II 160 50

Optimaalinen nippuhinta

• PB = 170 myy molemmille

• PB = 210 myy vain Tyypille II

• Nippuhinnoittelun optimivoitot?

• Kuluttajan ylijäämä?

Tekstinkäsittely

Taulukkolaskenta

Nippu

Tyyppi I 100 70 170

Tyyppi II 160 50 210

Toinen esimerkki

• Optimaalinen hinnoittelustrategia

▫ Erillishinnoittelu?

▫ Nippuhinnoittelu?

• Miten käy kuluttajan ylijäämälle?

Tekstinkäsittely Taulukkolaskenta

Tyyppi I 100 110

Tyyppi II 220 50

Yhteenveto niputtamisesta

• Perusintuitio, jonka mukaan monopoli pystyy hyödyntämään niputuksella kuluttajien arvostusten erilaisuutta, on kuvattavissa yksinkertaisella mallilla

• Yrityksen voitonmaksimointiin tarvittava tieto: ▫ Arvostukset, tyyppien jakauma, kustannukset

• Optimaalinen nippuhinnoittelu tosielämässä: N asiakastyyppiä, M hyödykettä, hyödykkeiden kustannukset

• Niputtaminen voi perustua muihinkin motiiveihin

Luokkahuonesimulaatio

• Jokaiselle jaetaan pelikortti: myyjille musta, ostajille punainen▫ Pelikortti edustaa jotakin hyödykettä▫ Pelikortin arvo ilmaisee hyödykkeen arvon pelaajalle▫ Vain osa pakan korteista on käytössä

• Korttien jaon jälkeen myyjät ja ostajat kokoontuvat kaupantekoalueella neuvottelemaan kaupoista▫ Ostaja saa: ostajan kortin arvo – sovittu kauppahinta▫ Myyjä saa: sovittu kauppahinta – myyjän kortin arvo

• Myyjä ei saa myydä hyödykettä alle arvostuksensa eikä ostaja ostaa hyödykettä yli arvostuksensa▫ Joskus voi käydä niin, ettei pelaaja löydä kauppakumppania: tällöin tulos on nolla

• Jokainen pelaaja myy/ostaa vain yhden hyödykkeen per kierros▫ Pelaamme useamman kierroksen: kortit sekoitetaan kierrosten välillä

• Kun myyjä ja ostaja ovat sopineet hinnoista, he tulevat välittömästi ilmoittamaan kauppahinnan kirjurille ja luovuttavat samalla korttinsa▫ Toteutuneet hinnat kuulutetaan julkisesti▫ Pelaajat merkitsevät kauppahinnan tuloslomakkeeseensa

Mahdolliset hinnat ovat välillä 3≤p≤5.

OstajaMyyjä

Pieni muutos…

• Tästä eteenpäin myyjien on maksettava jokaisesta myymästään hyödykkeestä €2 vero

▫ Jos myyjä ei myy, hänen ei tarvitse maksaa veroakaan

• Muuten jatkamme kuten ennenkin…

Keskustelua

• Pelissä käytetyt kortit (arvostukset) olivat:

▫ Ostajat:

▫ Myyjät:

• Kuinka moni ostaja/myyjä olisi valmis tekemään kaupat hinnalla €5? Entä hinnalla €7?

• Tapahtuivatko parhaat kaupat nopeasti vai hitaasti?

• Miten kaupankäynti olisi muuttunut, jos markkinoille olisi määrätty €5 hintakatto?

• Mitä merkitystä hintojen julkistamisella oli?

• Miksi 2 euron vero nosti hintoja x eurolla?

Seuraavaksi

• Kysynnän ja tarjonnan perusteet▫ Yleiskatsaus kysyntään, tarjontaan ja

markkinatasapainoon▫ Yksityiskohtaisempi tarkastelu seuraa

myöhemmillä luennoilla

• Kysyntä- ja tarjontashokkien vaikutus markkinatasapainoon

• Joustot

Kysyntä-tarjonta-analyysi

• Kysyntä-tarjonta-analyysi mahdollistaa erilaisten ilmiöiden tutkimisen▫ Reaalimaailman muutosten vaikutus hintoihin,

tuotantoon ja hyvinvointiin▫ Yrityksen hinnoittelu ja tuotantopäätökset▫ Valtion ohjauskeinojen vaikutukset

Verot, tukiaiset, tariffit ja kiintiöt Hintasääntely, minimipalkka, asevelvollisuus etc.

• Informaatio kysynnästä ja tarjonnasta arvokasta sekä yrityksille että viranomaisille

Tarjontakäyrä S on tuotteen

hinnan ja yritysten tarjoaman

määrän välinen relaatio

Tarjontakäyrä viettää ylöspäin:

mitä korkeampi hinta, sitä

enemmän yritykset

haluavat/pystyvät myymään

tuotetta

Tuotantokustannusten lasku

mahdollistaa suuremman

tuotannon samalla hinnalla:

tarjontakäyrä siirtyy ulospäin

(vasemmalta oikealle)

QS = QS(P)

Tarjontakäyrä

Kysyntäkäyrä D on tuotteen

hinnan ja kuluttajien kysymän

määrän välinen relaatio.

Kysyntäkäyrä viettää alaspäin:

mitä alhaisempi hinta, sitä

enemmän kuluttajat ovat valmiita

ostamaan tuotetta (ceteris

paribus).

Kuluttajien tulotason nousu

siirtää kysyntäkäyrää ulospäin

(vasemmalta oikealle).

QD = QD(P)

Kysyntäkäyrä

Substituutit ja komplementit

• Substituutit: toisen tuotteen kysyntä kasvaa, kun toisen tuotteen hinta nousee▫ Substituutit ovat vaihtoehtoja toisilleen

kulutuksessa▫ Esim.mobiililaajakaista ja kiinteä laajakaista (?)

• Komplementit: toisen tuotteen kysyntä laskee, kun toisen tuotteen hinta nousee▫ Komplementteja käytetään usein yhdessä▫ Esim. kiinteä laajakaista ja IPTV

Kysyntä vai käänteiskysyntä?

• Kysyntäfunktio ilmaisee kysytyn määrän hinnan (ja mahdollisesti muiden muuttujien) funktiona

• Käänteiskysyntäfunktio on kysyntäfunktion käänteisfunktio

• Normaali tapa esittää kysyntäkäyrä graafisesti on itse asiassa esittää käänteiskysynnän kuvaaja (P pystyakselilla, Q vaaka-akselilla)

• Lineaarinen kysyntäfunktio:

• Sama informaatio kummassakin yhtälössä

)(PQQ

)(QPP

bPaQ )(1

Qab

P

•Tasapaino hinnalla P0 ja

määrällä Q0.

Markkinamekanismi

•Hinnalla P1>P0 tarjonta

ylittää kysynnän (ylijäämä):

hinta laskee.

•Hinnalla P2<P0 kysyntä

ylittää tarjonnan (alijäämä):

hinta nousee

Markkinatasapaino

Esimerkki markkinatasapainosta sähkön tukkumarkkinoilla.

Tasapainon muuttuminen: tarjonta

kasvaa

Kysyntä kasvaa

Erityisesti ajan kuluessa sekä kysyntä että tarjonta voivat

siirtyä.

EXAMPLE 2.3 THE LONG-RUN BEHAVIOR OF NATURAL

RESOURCE PRICES

LONG-RUN MOVEMENTS OF SUPPLY AND DEMAND FOR MINERAL RESOURCES

Although demand for most resources has increased dramatically over the past century,

prices have fallen or risen only slightly in real (inflation-adjusted) terms because cost

reductions have shifted the supply curve to the right just as dramatically.

FIGURE 2.9

Lähde: Pindyck & Rubinfeld (2009)

Markkinatasapaino ja muutokset

tasapainossa: esimerkki• Olkoon hyödykkeen kysyntäfunktio QD=50-2P ja tarjontafunktio QS=2P-10.• Graafin piirtämisen kannalta (P pystyakselilla, Q vaaka-akselilla) on havainnollista

ratkaista käänteiskysyntä ja P=25-(1/2)QD. Samoin ratkaistaan tarjontakäyrä funktiona määrästä P = 5+(1/2)QS.

• Tasapainossa kysyntä ja tarjonta ovat yhtä suuret, QD = QS, eli 50-2P = 2P-10 P*=15 ja Q*=20 (tasapainohinta ja –määrä)

• Tarjonta nousee kymmenellä yksiköllä (tarjonta korkeampi jokaisella hintatasolla) – miten tasapaino muuttuu?▫ 50-2P=2P P*=12.5 ja Q*=25

• Entä jos tarjonta olisi kuin edellä alkutilanteessa, mutta kysyntäkäyrä olisikin QD=40-(4/3)P▫ Uusi alkutasapaino? Sama kuin edellä, P*=15 ja Q*=20. Kysyntäkäyrä on nyt jyrkempi, mutta

leikkaa tarjonnan samassa pisteessä kuin edellä.▫ Tasapaino tarjonnan muutoksen jälkeen? Nyt tasapainossa 40-(4/3)P = 2P P*=12 ja

Q*=24.

• Miten tasapainon muutos tarjontashokin jälkeen riippuu kysyntäkäyrän muodosta? Kysyntäkäyrä laskee nyt jyrkemmin (kysyntä on joustamattomampaa): tarjontashokki johtaa pienempään määräreaktioon ja suurempaan hintareaktioon.

Ensi kerralla

• Joustot

• Kuluttajan ylijäämä

• Pikajohdatus kuluttajan valinnan teoriaan