MIRG – yhteistyön voimaa merellä s. 46

46 6/2012

MIRG-TOIMINTA

Merionnettomuuksien pelastusval-miuden kehittäminen, ihmisten ja yh-teisen luontomme suojelemiseksi, on erinomainen esimerkki viranomais-ten perinteisiä rajoja rikkovasta ja vahvaa yhdessä tekemisen asennet-ta vaativasta yhteistoiminnasta. Pe-lastustoimen ja Rajavartiolaitoksen tiiviillä yhteistyöllä on saatu erinomai-sia tuloksia muun muassa laivapaloti-lanteita ajatellen.

Rajavartiolaitos on viimeiset pari vuotta kehittänyt pelastustoimen kanssa merellisten tavanomaisesta

poikkeavien meripelastustilanteiden hallin-taa. Osana tätä työtä on syntynyt kansalli-nen MIRG-toiminta. Mistä MIRG-toimin-nasta on oikeastaan kyse ja ketä se koskee?

Meripelastuksen kansainväliset sopimuk-set ja kansalliset meripelastuksesta annetut säädökset velvoittavat myös muita kuin me-ripelastusviranomaisia varsin laaja-alaisesti. Lähtökohtaisesti ihmishengen pelastaminen on priorisoitu ensisijaiseksi meripelastustoi-men tehtäväksi.

Meripelastuslain 4§ mukaan on muun muassa pelastustoimi velvoitettu osallistu-maan korvauksetta meripelastustoimen teh-täviin, jos se on niiden toimialaan kuuluvien tehtävien kannalta perusteltua. Velvoite to-teutuu myös, jos se on vaaratilanteen vaka-vuus ja erityisluonne huomioon ottaen tar-peen, eikä meripelastustehtävä merkittäväl-lä tavalla vaaranna viranomaisen muun tär-keän lakisääteisen tehtävää.

Jotta meripelastuksen mukainen ensisi-jainen tehtävä eli ihmishengen pelastami-nen tulisi merellisin resurssein toteutettua myös erityistilanteissa tehokkaasti ja turval-lisesti, tarvitaan paljon suunnittelua ja val-mistelua. Tarvitaan myös eri viranomaistoi-mijoiden yhteisiä, valtakunnallisesti valmis-

teltuja koulutustilaisuuksia ja MIRG-käsit-teen mukaisia kansallisesti sekä kansainvä-lisesti yhteneväisiä meripelastustoimen mu-kaisia harjoituksia.

Kansallinen malliMerellisen pelastustoiminnan tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen MIRG-ryhmien käy-tön sekä johtamisen koordinoimiseksi on Raja- ja merivartiokoulun, Helsingin Pelas-tuskoulun, Helsingin pelastuslaitoksen ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen henki-löstön toimesta, sisäasianministeriön asetta-man MIRG-ohjaustyöryhmän linjauksessa, kehitetty kansallinen, mutta myös kansain-väliset tarpeet täyttävä MIRG-koulutus- ja operointimalli.

Koulutusmalleissa on erikseen räätälöity kurssipaketit niin MIRG-toimintaa johta-ville kuin varsinaiseen ryhmän toimintaan osallistuville pelastajille. Päällystökurssille osallistuu viranomaisten vuorovaikutuksen tehostamiseksi myös muiden kuin MIRG-tukikohtien rannikon pelastuslaitosten edus-tajia sekä meripelastusjohtokeskuksen hen-kilöstöä.

Koulutuksen tavoitteena on taata turval-liset ja valtakunnallisesti yhtenäiset työsken-telytavat muun muassa moniviranomaisti-lanteessa erittäin vaativassa erityiskohteessa. Koulutuksen lähtökohtana on pelastusalan perustutkinnon ylittävän osaamistarpeen täyttäminen merellisessä pelastustehtävässä.

Pelastusalan oman koulutuksen perussisäl-löissä annetaan hyvät MIRG-tehtävien vaati-mat perusvalmiudet ammattiaineiden opin-tosisältöjen yhteydessä. Perustaitoihin kuu-luvat savusukellus, vaativien savusukellus-

MIRG-yhteistyössäon voimaa

Helsingin ja Varsinais-Suomen MIRG-ryhmät Norjan Ryggen sotilaslentokentällä valmistau-tumassa Skagex11-meripelastusharjoitukseen. Kaluston ja toimintamallien yhtenäisyys tehos-taa ryhmien yhteistoimintaa ja hätätilanteessa mahdollistaa kaluston ristiin käytön.

Teksti: Palomestari Toni Fohlin, Helsingin pelastuslaitos, Kehityspäällikkö Marko Seppä, Helsingin Pelastuskoulu, Komentaja Petteri Leppänen, Rajavartiolaitos, raja- ja meriturvallisuusyksikkö, Kapteeniluutnantti Matti Salokorpi, Raja- ja merivartiokoulu Kuvat: Toni Fohlin

Merionnettomuuksien pelastustehtävät vaativat erityisosaamista

MIRG-TOIMINTA

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen MIRG-ryhmän jäsenet pakkaamassahenkilökohtaista MIRG-varustekassia.

6/2012 47

48 6/2012

ten perusteet, sammutus- ja pelastusteknii-kat, ensihoito (perustason sairaankuljetus) sekä normaalit pelastusyksikön tehtävät. Pe-lastusalan koulutuksen opetussuunnitelmis-sa ei kuitenkaan käsitellä toimintaa vaativissa meriolosuhteissa, yhteistyötä helikoptereiden kanssa, laivalla tapahtuvien onnettomuuksi-en erityispiirteitä, merellisiä erikoistaktiikoi-ta, pelastautumista tai alusten evakuointia.

Edellä mainittuihin tehtäviin tarkoitet-tu MIRG-toiminta on selkeästi palomies-ten perinteisiä tehtäviä vaativampaa ja osin myös korkeariskisempää. Turvallinen toi-minta erityistehtävissä edellyttää erityisosaa-mista. Tästä johtuen lähtökohtana toimin-taan osallistuvan henkilöstön rekrytoinnis-sa tulisi olla pelastuksen operatiivisten hen-kilöiden omaehtoinen hakeutuminen kysei-seen MIRG-tehtävään.

Vaativampien merellä tapahtuvien ope-raatioiden suunnittelu, harjoittelu ja valmi-us, antavat luonnollisesti myös paremmat valmiudet arkipäivän yhteistoimintaan. Esi-merkiksi Helsingissä ja Turussa meripelas-tuskeskusten ja päivystävien palomestarei-den yhteistyö, toistensa toimintatapojen tun-teminen sekä osaaminen päivittäisonnetto-muuksissa, on selvästi parantunut MIRG-hankkeen ansiosta.

Lentokuljetteinen pelastustoiminta merellä ja saaristossaPelastustoiminnan osalta merellinen toimin-ta voidaan karkeasti jakaa kahteen johtamis- ja vastuusuhteiltaan erilaiseen tehtäväko-konaisuuteen. Ihmishengen pelastamiseen tähtäävässä meripelastustehtävässä toimin-taa johtaa aina meripelastusviranomainen eli Rajavartiolaitos.

Pelastustoimen oma alustoiminta perus-tuu pelastuslaitosten normaaliin päivittäi-seen vesitoimintavalmiuteen, joka hoide-taan venekalustolla ja muulla pelastustoi-men omassa käytössä olevalla kuljetuskalus-tolla. Toiminta kohdistuu pääsääntöisesti pe-lastustoimen omalle toiminta-alueelle. Tar-vittaessa pelastustoimen omalla alustoimin-nalla voidaan tukea naapuripelastustoimen vastuualueella tapahtuvia yksittäisiä tehtä-viä. Toiminnan laajuus riippuu pitkälti kun-kin alueen riskianalyysistä. Toiminnasta käy-tetään myös termiä pelastustoimen merelli-nen toiminta. Toiminnan perusteet ja johto-suhteet määräytyvät pelastuslain mukaisesti silloin kuin yksiköt eivät liity meripelastus-toimen tehtäviin.

Milloin Rajavartiolaitos antaa virka-apua pelastustoimelle?Jos merialueella esimerkiksi saaressa palaa kiinteistö, tilannetta johtaa pelastustoimen johtaja, vaikka toiminta voi olla keskeises-ti riippuvainen merellisestä kuljetuskyvystä. Tällaisessa tehtävässä pelastuslaitoksen hen-kilöstöä ja kalustoa kuljetetaan tarvittaessa tehtävään esimerkiksi helikopterilla, jolloin merialueella toimiva viranomainen, kuten Rajavartiolaitos antaa kuljetustukea. Tehtä-vää kuitenkin johtaa pelastusviranomainen ja kyseessä on niinsanottu ”pelastustoimen normaali merellinen toiminta”.

Milloin pelastustoimi antaa virka-apua Rajavartiolaitokselle?

Erityistoimenpiteitä vaativassa meripelastus-tehtävässä, kuten tilanteessa missä ihmishen-gen pelastamiseksi on toteutettava esimer-kiksi tulipalon sammutusta tai alusvaurion torjuntaa, antaa pelastustoimi lakisääteistä virka-apua meripelastusta johtavalle rajavar-tiolaitokselle. Tällöin toiminnan ohjeistuk-sen, tavoitteet ja velvoitteet määrittää me-ripelastusviranomainen. MIRG-toiminta ei ole siis kenenkään yksittäisen pelastuslai-toksen ”omaa” toimintaa, vaan kansallista ja laajaan viranomaisyhteistyöhön tukeutuvaa normaalia viranomaisten palvelutuotantoa. Perimmäisenä tarkoituksena on käyttää vi-ranomaisten olemassa olevia resursseja mah-dollisimman kustannustehokkaasti ja muu-toinkin järkevästi.

Kansainvälisen merenkulun sopimusten mukaan aluksen päälliköllä on tarpeen niin vaatiessa mahdollisuus- ja myös oikeus pyy-tää ulkopuolista apua alukselleen meripelas-tusviranomaiselta. Tämän periaatteen ja kan-sainvälisten käytäntöjen mukaan ulkopuoli-sen, kuten MIRG-avun laatu tulisi olla mah-dollisimman samankaltaista kohdemaasta ja

-alueesta riippumatta.Muun muassa edellä mainittujen vaati-

musten vuoksi sisäasiainministeriö katsoi ai-heelliseksi perustaa kansallisen MIRG-oh-jausryhmän vuonna 2009. Katalysaattorina toiminnan tehostamisen tarpeelle on ylei-sen merellisen turvallisuuden kehittämisessä. Erityisesti matkustaja-aluksien ja öljy- sekä kemikaalikuljetusten risteävän liikenteen on arvioitu aiheuttavan merkittävän riskin seu-rauksiltaan vaikealle onnettomuudelle. Toi-nen merkittävä tekijä MIRG-toiminnan ke-hittämisen takana on yhä suuremmat vaati-mukset viranomaisten yhteistoiminnan ke-hittämiselle asettava valtionhallinto.

Yleisin MIRG-järjestely Euroopassa näyt-täisi olevan pelastustoimen omasta henki-löstöstä kouluttamat ryhmät joita kuljete-taan toisen viranomaisen lentokalustolla, ai-van kuten meillä Suomessa on totuttu teke-mään ja jatkossakin tehdään MIRG-tuki-kohtien toimesta.

ErikoisjoukotKansainvälisesti käytetyllä MIRG-termillä tarkoitetaan siis toimintaa, joka keskittyy alueellisesti tai valtakunnallisesti käytettä-vien pelastustoimen erikoisjoukkoihin, jot-ka on varustettu ja koulutettu toimimaan

Helsingin Pelastuslaitoksen Malmin MIRG-ryhmä siirtymässä Turun Vartiolentolaivueen Super-Puma -helikopteriin SkagEx-11 harjoituksessa Norjassa. Helikopterin vieressä miehistöään tarkastamassa MIRG-ryhmänjohtaja, paloesimies Miika Mustonen.

MIRG-toiminta on selkeästi palomiestenperinteisiä tehtäviä vaativampaaja osin myös korkeariskisempää.

50 6/2012

meripelastustoimen erityistilanteissa; erityi-sesti meripelastushelikoptereiden tukemana. MIRG-toiminnan selkeä painopiste ovat lai-valuokan pelastuksen erityisosaamista vaati-vat usein monimuotoiset onnettomuudet. Rajavartiolaitoksen helikopteritukikohtien läheisyydessä olevat MIRG-ryhmät ovat jat-kuvassa, välittömässä lähtövalmiudessa ym-päri vuoden. Helsingissä MIRG-henkilös-tö on Malmin lentokentällä (asema 50) sekä Turussa Kärsämäen pelastusasemalla Turun lentokentällä.

MIRG-termi ei ole siis yleisnimitys merel-lä tapahtuvalle pelastustoiminnalle, kaikille kohteeseen saapuville pelastustoimen ryh-mille tai pelastustoimintaa merellä suoritta-ville joukoille. Ainoastaan erikseen nimetty-jen tukikohtien erikoiskoulutetut sekä va-rustetut joukot ovat MIRG-ryhmiä. Tällä halutaan selkeyttää meripelastusjohtajan se-kä hänen tukenaan olevan palomestarin työ-tä, sillä meripelastusjohtajan tulee aina tie-tää ”minkälaisesta ja minkä toimintakyvyn” omaavasta tehtävään käytettävästä joukosta tai ryhmästä on kyse.

Tätä kirjoitettaessa alustavasti nimettyjä ja vaatimukset täyttäviä tukikohtia on Suo-messa kolme: Helsingissä, Turussa ja Ahve-nanmaalla. Nimetyillä MIRG-tukikohdil-la on erikseen sovittavat vaatimukset koulu-

tuksen, varustuksen sekä jatkuvan lähtöval-miuden suhteen. Lähtökohtaisesti MIRG-tukikohdilla Suomessa on samat toiminta-mallit ja yhteistoimintaa harjoitellaan muu-tamia kertoja vuodessa. Myös varustus on yhtenäistä ja MIRG-toimintaan suunnitel-tua, hyväksyttyä ja varattua siten, että pelas-tuslaitoksen normaali toiminta ei vaarannu esimerkiksi kaluston ollessa muualla toises-sa tehtävässä. Samaa periaatetta noudatetaan henkilöstön osalta. Kun MIRG-ryhmä läh-tee tehtävään, aseman pelastusyksikkö pyri-tään heti miehittämään muilta asemilta siir-rettävillä miehillä. Näin normaali lakisäätei-nen pelastustoiminta ei vaarannu, koska tyy-pillisesti MIRG-tehtävässä on usein kyse pit-käkestoisesta operaatiosta.

MIRG-tehtävissä keskeinen toimintaedel-lytys on toiminnan jatkuvuuden turvaami-nen. Tehtävään lähdettäessä siirtyy Helsin-gissä ja Turussa yksi ”yhteyspalomestari” me-ripelastuksen johtokeskukseen avustamaan meripelastusjohtajaa sekä toimimaan yhte-

MIRG-ryhmän johtaja tekee harjoitukseen liitty-vää pelastussuunnitelmaa yhdessä miehistönsä kanssa. Laivat ovat monimutkaisia ja hankalia tiloja tulipalon sammuttajalle. Vesitiivit ovet, jyrkät portaat sekä olemattomat savutuule-tusmahdollisuudet metallisessa ympäristössä asettavat erittäin suuret vaatimukset työturval-lisuudelle.

Usein pinta-alukset avustavat ja joskus ovat ai-noa keino siirtyä haveristille. Kelistä ja alustyy-pistä riippuen alukselle nouseminen on erittäin hankalaa, joskus jopa mahdotonta ja helikopte-ri on ainoa mahdollisuus.

52 6/2012

MIRG-toiminta tarkoittaa meripelastus-toimen tehtävissä käytettävien MIRG-ryhmien toimintaa. Toiminta johdetaan valtakunnallisten toimintamallien mu-kaisesti.

MIRG (Maritime Incident Respon-se Group) yksiköllä tarkoitetaan valta-kunnallisesti käytettävää pelastustoimen erikoisjoukkoa, joka on koulutettu ja varustettu toimimaan meripelastustoi-men erityistilanteissa (esim. laivapalois-sa) myös pelastuslaitoksen maantieteel-lisen toimialueen ulkopuolella erityises-ti meripelastushelikoptereiden tukema-na. Kaikki ryhmän jäsenet ovat saaneet perehdytyksen merellisen toiminnan eri-tyispiirteisiin. MIRG-tukikohdat nime-tään erikseen. MIRG-ryhmän kokoon-pano, varustus ja toimintamallit ovat val-takunnallisesti yhtenevät. MIRG-ryhmi-en käytön painopiste on laivaluokan on-nettomuuksissa. Toiminnan perusteet ja johtosuhteet määräytyvät meripelastus-lain mukaisesti.

PELASTUSRYHMÄllä tarkoitetaan pelastustoimen ryhmä, joista kaikki hen-kilöt eivät välttämättä ole saaneet pe-rehdytystä merellisen toiminnan erityis-piirteisiin. Pelastusryhmää voidaan käyt-tää meripelastustoimen tehtävässä on-nettomuustilanteissa aluksella tapahtu-vaan pelastustoimintaan yhdessä tai il-man MIRG-yksikön tukea. Toiminnan perusteet ja johtosuhteet määräytyvät meripelastuslain mukaisesti.

SRU (Search and Rescue Unit) on yk-sikkö, jossa on meripelastustoimen et-sintä- ja pelastustehtävän hoitamista var-ten koulutettu miehistö ja joka on teh-tävien hoitamiseen varustettu. (vrt. me-ripelastuslaki 2§, kohta 2). SRU:ita käy-tetään pääsääntöisesti niiden omalla toi-minta-alueella. Niiden toimintamallit ja menetelmät tulee olla sovitettavissa valta-kunnallisiin toimintamalleihin. Toimin-nan perusteet ja johtosuhteet määräyty-vät meripelastuslain mukaisesti.

MIRG-toiminnan juuret ovat Helsin-gin pelastuslaitoksen vuonna 1989 pe-rustamassa LEKA-ryhmässä (lentope-lastuskomennuskunta), joka oli maan ensimmäinen pelastustoimen helikop-terikuljetteinen erikoisryhmä, mutta vas-taavan kaltaista toimintaa on ollut myö-hemmin muissakin Suomen rannikon kunnissa kuten Turussa, Maarianhami-nassa, Vaasassa, Kokkolassa ja Oulussa.

Lentopelastustoiminnan alkuvuosina toimintaa, varusteita ja koulutusta sekä yhteistyötä muiden viranomaisten kans-sa kehitettiin 1990-luvun aikana toimin-nan kautta saatujen kokemusten avulla. Muun muassa Helsingin LEKA-toimin-nan alkuvuosiin osui myös useita vaati-via tehtäviä, jotka vaikuttivat kehittämis-

työhön. Vaativia tehtäviä olivat esimer-kiksi työntöproomu Finnbalticin miehis-tön pelastaminen 27.12.1990 ja autolaut-ta Estonian uppoamiseen liittyneet mo-ninaiset tehtävät.

Rajavartiolaitoksen esikunta ja sisä-asiainministeriön pelastusosasto sopivat 13.2.2008 yhteisen, meripelastustoimen kehittämiseen tähtäävän MIRG-työryh-män perustamisesta (MIRG = Maritime Incident Response Group). Työryhmäl-tä valmistui joulukuussa 2008 raport-ti, jossa linjattiin toiminnan kehittämi-sen suuntaviivoja. MIRG- yhteistyön ta-voitteena on luoda yhdenmukainen val-takunnallinen järjestelmä, jossa pelastus-laitosten ammattitaitoa hyödynnetään meripelastustoiminnan eri tehtävissä.

yshenkilönä meripelastuksen johtokeskuk-sen ja MIRG-ryhmän välillä. Lisäksi yhteys-palomestari voi tarvittaessa aloittaa pelastuk-sen vaihtomiehistöjen muodostamisen töissä olevan ja vapaalta hälytettävän henkilöstön osalta. Tulevaisuuden mitoitusperiaate kalus-ton määrän osalta esimerkiksi Helsingin tu-kikohdissa on minimissään kolme täysin va-rustettua ryhmää.

Oman erikoisuutensa kunnallisen mallin mukaan ohjattuun pelastustoimeen tuo se, että MIRG-ryhmiä voidaan käyttää rutii-ninomaisesti myös oman pelastustoimialu-een ulkopuolella. MIRG-toiminnan kansal-lisesta luonteesta johtuen valmius suuntau-tuu usein oman pelastustoimialueen ulko-puolelle, vaikka kustannuksista pääosan kan-taa MIRG-toimintaan sitoutunut pelastus-laitos. Toisin sanoen pelastuslaitoksella joka haluaa saavuttaa ja ylläpitää jatkuvan MIRG-tukikohtatason, on oltava merkittävää sisäis-tä tarveharkintaa, halua ja panostusta pysyä palvelutasopäätöksessään korkealla tasolla myös merellisen valmiuden osalta.

MIRG-ryhmän käytännön iskukykyVahvuudeltaan pienilukuinen joukko ei me-rellisissä vaativissa olosuhteissa pysty saman tehokkuuden omaavaan pelastustoimintaan kuin maalla tapahtuvassa toiminnassa. Esi-merkiksi tehokas laivapalon sammuttaminen viiden miehen voimin ei ole kovin realistista, erityisesti mukana olevan rajallisen kaluston (savusukellus) lyhyen toiminta-ajan vuok-si. Siksi MIRG-toiminnassa toteutetaankin poikkeavia taktiikoita. Maalla tapahtuvaan toimintaan verrattuna erityisesti siksi, että li-säresurssien saatavuus voi olla haastavaa. Täl-löin on pyrittävä tehokkaasti hyödyntämään kaikki mahdolliset toimenpiteet, joilla pys-tytään estämään haveripaikalla tilanteen le-viäminen.

MIRG-ryhmän tärkein tehtävä voi olla ”ostaa aikaa” ihmishengen pelastamiseen täh-tääville toimenpiteille. Silloin pyritään esi-merkiksi estämään koko aluksen evakuointi, aluksen uppoaminen tai karille ajautuminen ja tämän seurauksena mahdollisesti syntyvä alusöljy- tai muu ympäristöonnettomuus. Aluksesta vuotanut öljy voidaan joutua ke-räämään merestä ja rannoilta. Vedestä jou-dutaan pelastamaan pahimmassa tapaukses-sa jopa tuhansia ihmisiä.

Eräs ympäristövahinkojen vähentämiseen tai jopa estämisen suunnitelluista välineistä ja samalla yksi käyttökelpoisimmasta MIRG- sovelluksesta on esimerkiksi lentokuljettei-nen, Expand-magneettiliittimillä varustettu öljypuomi. Tällä torjuntamenetelmällä koh-teeseen siirtyvä MIRG-ryhmä pystyy nope-asti tekemään laivan kylkeen puomijärjeste-lyn jolla aluksesta mahdollisesti vuotavaa öl-jymäärää on esimerkiksi karille ajautumisen yhteydessä helpompi hallita.

Raja- ja merivartiokoululla kuluvan vuo-den alkupuolella järjestetty ensimmäinen pi-lottiluonteinen MIRG-päällystökurssi osoit-ti koulutuksen tarpeellisuuden. Myöhem-min syksyllä on tarkoitus järjestää ensim-mäinen kansalliset määreet täyttävä MIRG-miehistökurssi. Koulutuksen järjestelyissä on sisäasiainministeriössä tehtävään asetettu MIRG-ohjaustyöryhmä merkittävässä roolis-sa, muun muassa koulutuksen rahoitusjärjes-telyjen osalta.

MIRG-päällystö ja miehistökursseilta saa-tujen palautteiden perusteella koulutusta ke-hitetään tarpeen mukaisesti. Koulutuksen

järjestelyissä on tavoitteena kouluttaa hen-kilöstöä vain todellisen tarpeen mukaises-ti. Osaamisen ylläpitämisen varmistamisek-si pyritään kehittämään kustannustehokkaita koulutustilaisuuksia ja yhteistoimintaharjoi-tuksia niin meripelastusviranomaisten kuin merellä liikkuvien kaupallisten varustamoi-den kesken.

Koulutuksen käytännön koordinoinnis-ta vastaa jatkossakin Raja- ja merivartiokou-lu tiiviissä yhteistyössä alan muiden oppi-laitosten, kuten Helsingin Pelastuskoulun, Lohjan Meriturvan sekä operatiivisten toi-mijoiden kanssa.

Maritime Incident Response Group, MIRG

MIRG-toiminnan juuret LEKA-ryhmässä