Rakenteellinen kehittäminen FinELib-konsortiossa

Muutostarpeet eri sektoreilla

4.3.2009FinELib-asiantuntijaseminaari

Paula MikkonenSuunnittelija, FinELib

Mitä kirjastot/organisaatiot odottavate-aineistohankinnalta?

• Palveluyksikkö selvitti kyselyllä jäsenorganisaatioiden uusia/muuttuneita tarpeita e-aineistohankinnassa (6-8/2008)

• Tavoitteena on– löytää tärkeimmät muutostarpeet– suunnata toimintaa uudelleen uusien tarpeiden mukaisesti– suunnitella ja resursoida uudelleenorganisointi

• rahoitus

• työnjako

• käyttäjätunnistus

• konsortion toimintaperiaatteet

• Aineistosopimukset

• Vastausten määrä sektoreittain: 27 yleisestä kirjastosta, 18 ammattikorkeakoulusta, 16 yliopistosta ja 14 tutkimuslaitoksesta

Asiakaskunnan laajennus

Ammattikorkeakoulut Tutkimuslaitokset Yliopistokirjastot Yleiset kirjastot

2.1. Toinen aste kokonaisuudessaan (ml. lukiot, ammattiopistot)

8 0 0 19

2.2. Aikuiskoulutus (muut kuin avoin yo ja avoin amk) / Täydennyskoulutus

10 1 6 14

2.3. Alumnit 2 0 2 12.4. Peruskoulut 0 0 0 12

2.5. Keskussairaalat (muut kuin yliopistolliset sairaalat

11 0 4 2

2.6. Muut sairaalat 1 0 1 02.7.Hallintokuntien henkilökunta

0 1 0 13

2.8. Ulkomainen tilauskoulutus

4 0 6 0

2.9. Koko Suomi (kansalliset lisenssit)

9 8 8 13

2.10. Muu, mikä? 1 1 5 3

Mitä uusia käyttäjäryhmiä tulisi ottaa FinELibin aineistohankinnan piiriin?

Lisensiointi osaorganisaatioille

Yliopistokirjastot Tutkimuslaitokset Ammattikorkeakoulut

Yleiset kirjastot

3.1. Yliopisto: schoolit 10 0 5 1

3.2. Yliopisto: kampukset 12 1 3 1

3 3.Yliopisto: tiedekunnat

10 1 1 1

3.4. Ammattikorkeakoulu: koulutusala

2 1 17 2

3.5. Tutkimuslaitos: tutkimusryhmät

5 6 3 1

3.6. Muu, mikä? 2 2 4 5

Mille osaorganisaatioille FinELibin pitäisi neuvotella aineistolisenssejä?

Lisääntyvä yhteistyö

Yliopistokirjastot Tutkimuslaitokset Ammattikorkeakoulut

Yleiset kirjastot

4.1. Yli organisaatiorajojen toimivat tutkimusryhmät

14 6 10 0

4.2. Yli organisaatiorajojen tapahtuva opetus

14 0 14 2

4.3. Kansainväliset tutkimusryhmät

9 2 3 0

4.4. Yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset

9 4 15 14

4.5. Kirjastokimpat, jotka ulottuvat usean maakuntakirjastoalueen alueelle

0 0 1 10

4.6. Muu, mikä? 2 2 1 6

Onko organisaatiossasi käynnissä tai suunnitteilla yhteistyömuotoja, joissa toivotte, että e-aineistoja voisivat käyttää myös yhteistyökumppanit? Valitse yhteistyömuoto/-muodot alla olevista vaihtoehdoista.

Kaupallinen käyttö

Yliopistokirjastot Tutkimuslaitokset Ammattikorkeakoulut Yleiset kirjastot

5.1. Kaukopalvelu yrityksille 9 5 11 3

5.2. Tietopalvelu yrityksille 7 6 16 4

5.3. Aineistojen käyttö muissa yrityksille suunnatuissa palveluissa

3 2 8 1

5.4. Lisensiointi ns. spin-off -yrityksille (korkeakouluista tai tutkimuslaitoksista alkunsa saanut yritys)

7 2 7 0

5.5. Maksullinen koulutus 11 2 12 1

5.6. Tilaustutkimus 5 2 6 2

5.7. Muu, mikä? 1 0 0 2

Mitä kaupallista käyttöä toivoisit organisaatiosi lisenssisopimusten sallivan?

Oman organisaatiosi tärkeimmät e-aineistohankintatarpeet?

• Yliopistot:– osa-organisaatio: tiedekunnat (8 valinnut tärkeimmäksi)

• Tutkimuslaitokset:– osa-organisaatio: tutkimusryhmät (5 valinnut tärkeimmäksi)

• Ammattikorkeakoulut:– osa-organisaatio: koulutusala (12 valinnut tärkeimmäksi)

• Yleiset kirjastot:– koko Suomi (kansalliset lisenssit) (8 valinnut tärkeimmäksi)

• Kaikilla sektoreilla valittiin yhdeksi tärkeimmistä kehittämisalueista Yhteiset kirjastot/kirjastolaitokset

Yliopistokirjastojen tärkeimmiksi katsomat e-aineistohankinnan kehittämisalueet

1. Yliopisto: tiedekunnat

2. Yli organisaatiorajojen toimivat tutkimusryhmät

3. Yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset

4. Yliopisto: kampukset

5. Yli organisaatiorajojen tapahtuva opetus

6. Yliopisto: schoolit

7. Aikuiskoulutus (muut kuin avoin yo ja avoin amk)/Täydennyskoulutus

Tutkimuslaitosten tärkeimmiksi katsomat e-aineistohankinnan kehittämisalueet

1. Tutkimuslaitos: tutkimusryhmät

2. Yli organisaatiorajojen toimivat tutkimusryhmät

3. Yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset

4. Koko Suomi (kansalliset lisenssit)

5. Kansainväliset tutkimusryhmät

6. Tietopalvelu yrityksille

7. Kaukopalvelu yrityksille

Ammattikorkeakoulujen tärkeimmiksi katsomat e-aineistohankinnan kehittämisalueet

1. Ammattikorkeakoulu: koulutusala

2. Aikuiskoulutus (muut kuin avoin yo ja avoin amk)/Täydennyskoulutus

SEKÄ Yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset

3. Yli organisaatiorajojen tapahtuva opetus

4. Tietopalvelu yrityksille

5. Toinen aste kokonaisuudessaan, ammattiopistot, lukiot

6. Keskussairaalat (muut kuin yliopistolliset sairaalat)

Yleisten kirjastojen tärkeimmiksi katsomat e-aineistohankinnan kehittämisalueet

1. Toinen aste kokonaisuudessaan, ammattiopistot, lukiot

2. Yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset

3. Aikuiskoulutus (muut kuin avoin yo ja avoin amk)/Täydennyskoulutus

4. Peruskoulut

5. Koko Suomi (kansalliset lisenssit)

6. Kirjastokimpat, jotka ulottuvat usean maakuntakirjastoalueen alueelle

7. Hallintokuntien henkilökunta

Selvitettävät lisensioinnin kehittämisalueet (1)

• Lisensiointi osa-organisaatioille: kampukset/ tiedekunnat/schoolit, koulutusalat, tutkimusryhmät

• Organisaatiorajat ylittävä aineistojen käyttö: tutkimusryhmät, opetus

• Kaupallinen käyttö: voittoa tavoitteleva tai yrityksille suunnattu tietopalvelu, kaukopalvelu ym. kaupallinen käyttö

• Kaupallinen käyttö: maksullinen koulutus ulkomailla• Aikuiskoulutus: muut kuin avoin yo ja avoin

amk/täydennyskoulutus

Selvitettävät lisensioinnin kehittämisalueet (2)

• Yhteiskirjastot: yhteinen kirjastotila, palvelun tuottaja• Toinen aste kokonaisuudessaan, ammattiopistot, lukiot,

peruskoulut• Kansalliset lisenssit:

tieteenaloittaiset/konsortio-/sektorikohtaiset, pohjoismaiset yhteislinsessit

• Keskussairaalat: muut kuin yliopistolliset sairaalat • Hallintokuntien henkilökunta • Kirjastokimpat, jotka ulottuvat usean

maakuntakirjastoalueen alueelle

Lisensiointi osa-organisaatioille (kampukset/tiedekunnat/schoolit, koulutusalat, tutkimusryhmät)

• Käyttäjäryhmien määrittely – Käyttälukujen yhdenmukaiset laskentaperusteet

• Aineistoon pääsyn rajaus ko. käyttäjäryhmälle– Autentikointi/IP-rajaukset aineistoittain– etäkäyttö

• Kustantajien valmius osa-organisaatiolisensiointiin– Muutokset aineistojen hinnoittelumalleihin– Hintahyödyt

• Keskitetty määräraha ml. avoin korkeakoulu– osa- vai koko organisaatio

Organisaatiorajat ylittävä aineistojen käyttö (tutkimusryhmät, opetus)

• Käyttäjäryhmien määrittely – Käyttälukujen yhdenmukaiset laskentaperusteet

• Aineistoon pääsyn rajaus ko. käyttäjäryhmälle– autentikointi/IP-rajaukset aineistoittain– etäkäyttö

• Kustantajien valmius ao. lisensiointiin– lisensiointimalli (onko tilaajaorganisaatioita yksi, kaksi, kolme…)– muutokset aineistojen hinnoittelumalleihin– välittäjien oikeudet (kansainväliset ryhmät)

• Työnjako organisaatioiden välillä (tilaukset, tiedotus aineistoista, laskutus, vastuukysymykset väärinkäytöstilanteissa organisaatioiden välillä)

Kaupallinen käyttö

• Voittoa tavoitteleva tai yrityksille suunnattu tietopalvelu, kaukopalvelu ym. kaupallinen käyttö– kirjasto määrittelee kaupallisen käytön

tapauskohtaisesti mahdollista hinnoittelua varten – kustantaja päättää, saako tehdä ja mitä maksaa

• Maksullinen koulutus ulkomailla– kustantajien ja välittäjien valmius ulkomaille

suuntautuvaan lisensiointiin – mm. välittäjien alueelliset myyntioikeudet

Aikuiskoulutus(muut kuin avoin yo/avoin amk)/Täydennyskoulutus

• Käyttäjäryhmien määrittely – Käyttäjälukujen yhdenmukaiset laskentaperusteet

• Aineistoon pääsyn rajaus ko. käyttäjäryhmälle– autentikointi/IP-rajaukset aineistoittain– Etäkäyttö

• Käyttötarkoituksen määrittely – kaupallinen?

Yhteiskirjastot ja kirjastokimpat

• Yhteiskirjastot – Nykyiset FinELib-sopimukset kattavat paikalliskäytön

yhteiskirjastoissa, joka kuuluu tilaajaorganisaatioon– Kirjastopalvelun tuottaja on erillinen organisaatio

• Vaatii muutoksia nykyisiin sopimuksiin

• Kirjastokimpat, jotka ulottuvat usealle maakuntakirjastoalueelle– Maakuntakirjaston ja muiden kirjastojen työnjako

Kansalliset lisenssit

• Tieteenaloittaisten/sektorikohtaisten/pohjoismaisten lisenssien määrittely– Mitkä aineistot

• Rahoitus ja kustannusten jako• Pohjoismaiset neuvottelukumppanit

(konsortiot/yksittäiset organisaatiot?)

Uudet FinELib-asiakasryhmät

• Toinen aste kokonaisuudessaan – (ml. lukiot, ammattiopistot), peruskoulut

• Keskussairaalat (muut kuin yliopistolliset sairaalat) – Sairaanhoitopiirit

• Hallintokuntien henkilökunta

> lisenssien rahoitus

> palvelujen resurssointi

• Organisaatiorajat ylittävä aineistojen käyttö

Rake-hankkeeseen liittyviä taustaselvityksiä

• FinELibin keskitetyn lisensioinnin kustannustehokkuus– HSE-projekti 5/2009

• Kilpailutuksen arviointi• Käyttäjien tunnistaminen/rajaukset• Käyttäjäluvut• FinELibin lisensioimien aineistojen hinnoittelumallit• Muiden kv-konsortioiden kokemukset

Keskeisiä kysymyksiä

• Missä järjestyksessä selvityksessä edetään– suunnitelma 5/09, KR + OR, kirjastojen

kommentit• Miten työnjako FinELib-palveluyksikkön ja

asiakaskirjastojen välillä muuttuu• Palvelujen resurssointi

– Miten paljon räätälöinti kasvattaa kuluja• Saavutetaanko muutoksilla haluttu tila

– halvempia aineistojen hintoja

KYSYMYKSIÄ?

KOMMENTTEJA ?