NonSordino 2/2014

NonSordino ww

w.m

amar

y.fi

Yritykselle tekijöitä,designereilleduunia

» s. 24

Aktiivinenfani tekeebrändin

» s. 18

Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset

MaMa ry:n jäsenlehti 2 /201

4

» s. 4

» s. 14

» s. 26

MaManyhteistyö-kumppanit

Työntulevaisuus

Syksynkursseja

Traileri-leikkaus ontaitolaji

» s. 6

2 NonSordino 2/2014

MaMa on ERTOnjäsenyhdistys.

4 Linkkivinkit 9 Uusi kasvo – Pia Parkkonen Lyhyt oppimäärä brändeistä ja tavaramerkeistä 13 Sannan keittiössä Työn tulevaisuus – suomalaisen työn kehityskuva 16 Esteettömyys nettisivuilla

– reilu meininki 18 Aktiivinen fani tekee brändin 20 Kauneusleikkaus kännykällä 20 Apple-käyttäjien kurssit

syksyllä 2014 21 Lakimies vastaa jäsenten

kysymyksiin 22 Mainonnan suunnittelun

opiskelija tähtää korkealle Yritykselle tekijöitä, designereille duunia! 26 MaMan kurssit syksyllä 2014 27 MaMa tiedottaa

NonSordino

NonSordino

Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n jäsenlehti

julkaisija: Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry, Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki, www.mamary.fi päätoimittaja Kaarina Pehkonen toimituskunta: Kaarina Pehkonen (Helsinki), Sanna Koivusaari (Turku), Ritva Rähmönen (Lieto), Ville Laasonen (Turku) yhteystiedot: Pj. Kaarina Pehkonen 040 7626 286, [email protected] taitto: Sanna Koivusaari ja Ritva Rähmönen kansikuvassa: Jussi Rautaniemi kannen kuvaaja: Heidi-Hanna Karhu painopaikka: Ykkös-Offset (Vaasa) paperi: Galerie Art Silk 150 g / Gprint 115 g. ISSN 1799-425X (Painettu) ISSN 1799-4276 (Verkkojulkaisu).

Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2015.

2 /201

4

KUVA: Pond5 24

Trailerileikkaus on taitolaji 10

14s. 6

NonSordino 2/2014 3

Pää-

ki

rjoi

tus

Työelämä menee menojaan – pystyyko ammattiliitto seuraamaan?

PÄÄTOIMITTAJA Kaarina Pehkonen [email protected] Valeria Gasik

Yrittäjiä palkansaajien ammattilii-

tossa? Hämmästyneitä kysyjiä on

riittänyt tilaisuuksissa, missä ammat-

tiliittoa on tarjottu henkilöille, jotka

tienaavat leipänsä itsensätyöllistäjinä,

free lancereina tai pienyrittäjinä. Mut-

ta miksi ei? Olisiko tässä hyvä paik-

ka soveltaa metaforaa ”out of the box”,

ajattelua uudesta näkökulmasta?

Perinteisesti ammattiliitoissa on

hoidettu työsuhteisten ihmisten edun-

valvontaa. Työelämän trendi on kui-

tenkin kohti yrittäjyyttä. Suomi on

itse asiassa aika myöhään menos-

sa siihen suuntaan. Monet Euroopan

maat ovat paljon edellä, niin hyväs-

sä kuin pahassa. Joku maa johtaa ns.

pakkoyrittäjien määrässä ja joissakin

Euroopan maissa pienyrittäjät ovat

puolestaan saaneet kollektiivisen neu-

votteluoikeuden. Yksi asia on kuiten-

kin varma: perinteisten työsuhteiden

määrä ei tule kasvamaan, edes pysy-

mään ennallaan, vaan käyrä on jyr-

kästi alaspäin.

Luovilla aloilla tämä ilmiö on hyvin

konkreettinen. Ongelmaa on pyritty

myös ratkaisemaan – luovasti. Toinen

tämän päivän trendi on verkottumi-

nen. Luodaan yhteyksiä, solmitaan

kumppanuuksia, jaetaan osaamista.

Win win -ajattelu kuvaa asiaa hyvin.

Yhteistyö on kaikkien etu. Viedään it-

se osaamista, lisäarvoa yhteistyöhön ja

sitä odotetaan myös toisilta osapuolil-

ta. Lopputulos, synergia, on enemmän

kuin mitä jokainen olisi saanut aikaan

yksin.

MaMalla on useita yhteistyö-

kumppaneita, jotka on ilo esitellä täs-

sä lehdessä. Hyvänä esimerkkinä on

Turussa sijaitseva, mutta videoneu-

vottelujen kautta valtakunnallises-

ti toimiva ELY-keskus Luovamo, jonka

palvelutarjonta luoville aloille on mit-

tava, uudentyyppinen ja epävirkamies-

mäinen. Yrittäjyyttä aloittavakin voi

Luovamossa kehitellä omaa luovaa lii-

keideaansa ja kaikkea siihen liittyvää

tuotteistamisesta markkinointiin. Se

on hieno asia ja parhaassa tapaukses-

sa liiketoiminta saa alkunsa.

Periaatteessa kuitenkin tuhannet

ja tuhannet ”yrittäjät” Suomessa jää-

vät itsensätyöllistäjiksi, kasvuyritystä

ei synny. Apuna on jälleen verkottu-

minen, pienyrittäjien yhteisöt, osuus-

kunnat. Kaikkien erikoisosaaminen

yhdessä, sopivina yhdistelminä voi

tuottaa huikeita tuoteinnovaatioita.

Mutta miten käy näiden yksilöiden, joi-

ta yrittäjiksi kutsutaan, onko mikään

ammattiliitto kiinnostunut heistä? Tä-

mä joukko on kasvava ja sisältää valta-

van potentiaalin kaikilla aloilla. Olen

sitä mieltä, että tässä olisi ammattilii-

toilla tuhannen taalan paikka. Paikka

saada jäseniä ja uudistua sitä kautta

niin ajattelultaan kuin toiminnaltaan-

kin. Mutta pystyykö se siihen? Pysyy-

kö se perässä? Työelämä menee jo

tuolla kaukana…

MaMa on avoin uudelle,

avoin työelämän

kehitykselle.

Luovat yksilöt,

tervetuloa MaMaan!

4 NonSordino 2/2014

LINKKIVINKIT KOONNUT: Kaarina Pehkonen ja Sanna Koivusaari KUVAT: Pond5

MaMa toimii yhteistyössä sekä useiden yhteisöjen että yritysten kanssa. Osa yhteis-työkumppaneista tarjoaa myös MaMan jäsenille erilaisia etuja tai palveluja. Tutustu ja hyödynnä!

Yhteistyössä MaMan kanssaLuovamo – luovamo.fiLUOVAMO (ent. informaatio- ja työn-

hakukeskus) eli luovien alojen ura-

palvelut. Luovamossa kohtaavat ver-

kostotyön avulla työnhakija-asiakkai-

den osaaminen ja työnantajien työvoi-

man tarve.

LUOVAMOssa on luovien alojen

erityiskysymyksiin erikoistunut hen-

kilökunta. Työnhakija saa ohjeita ja

neuvoja työnhaussa ja palkkatyössä

sekä myös yrittäjyyteen liittyvissä asi-

oissa.

LUOVAMO välittää alan osaajia

työnantajille, kehittää verkostokump-

paneiden kanssa yhteistyössä työllistä-

viä prosesseja, sekä luo verkostoa niin

osaajien kuin yritysten välillä.

LUOVAMOn tavoitteena on saada

työvoimahallinnon ohjaus- ja neuvon-

tapalveluita vastaamaan paremmin

luovien alojen työnhakijoiden työn-

haun ja työllistymisen tarpeisiin.

Hankkeessa käynnistyneen proses-

sin laajavaikutteisempana tavoitteena

on kehittää valtakunnallinen työ- ja

elinkeinotoimistojen luoville aloille

erikoistunut työvoimahallinnon palve-

lumalli, joka on tarjolla nyt myös video-

neuvottelutekniikalla koko Suomeen.

luovamo.fi

NonSordino 2/2014 5

Mediapankki Pond5 Mediapankki Pond5 nettisivuilla on In-

ternetin laajin Royalty Free videoko-

koelma, miljoonia kuvia, piirroksia,

musiikkia, ääniefektejä, 3D-malleja ja

After Effectejä. Taiteilijat, jotka käyttä-

vät palveluamme myyntikanavanaan,

voivat vapaasti itse hinnoitella tuo-

tantonsa hinnat haluamalleen tasol-

le. Tarjoamme myös asiakkaillemme

mahdollisuuden kontaktoida taiteili-

joitamme suoraan sivujemme kautta.

Myös sadat suomalaiset sisällöntuot-

tajat käyttävät palveluamme myynti-

kanavanaan.

www.pond5.com/fi

Creative Minds Creativeminds.fi on freelancereiden ja

design-alan ammattilaisten oma ’mai-

nostoimisto’. Tarjoamme helppokäyt-

töisen verkkopalvelun, jonka avulla

asiakas löytää projektiinsa sopivim-

man tekijän. Designereille maksuton!

www.creativeminds.fi

Pingstate Voittoa tavoittelematon visuaalisen

alan verkkoyhteisö tarjoaa forumin

jakaa tietotaitoa sekä keskustella alaan

liittyvistä aiheista.

http://pingstate.nu

Apple-käyttäjät ry Apple-käyttäjät ry tarjoaa jäsenilleen

mm. kursseja ja työpajoja ohjelmista ja

laitteista sekä ylläpitää Hopeinen Ome-

na -keskustelufoorumia.

www.appleusers.fi

Grafia Grafia ry on graafisen suunnittelu-

alan ammatillinen järjestö, joka edis-

tää alan tietämystä ja tuntemusta sekä

edistää jäseniensä etuja. Grafia jär-

jestää mm. Vuoden Huiput -tapahtu-

man sekä nimittää Vuoden Graafikon.

www.grafia.fi

Julkaisija-lehti Julkaisija on painotuotteiden, mainon-

nan tai verkkoviestinnän parissa työs-

kenteleville suunnattu ammattilehti.

www.julkaisija.fi

Fin Brands -pienyrittäjien yhteisö.Fin Brands tarjoaa yrittäjäjäsenil-

lemme mahdollisuuden verkostoitua,

markkinoida osaamistaan, näkyä me-

diassa sekä yhteistyömahdollisuuden

muiden pienyrittäjien kanssa.

www.finbrands.fi

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKKAudiovisuaalisen viestinnän ammat-

titutkinto, verkkoviestintä ja julkaisu-

grafiikka. Myös monia muita tutkintoja

ja kursseja.

www.takk.fi

6 NonSordino 2/2014

TEKSTI: Tuukka Hämäläinen KUVAT: Heidi-Hanna Karhu ja Shutterstock

Trailerileikkaus on

TAITOLAJI

SSuomessa elokuva-alalta

puuttuu jossain määrin

vahva mainososaaminen,”

kuvaa leikkaaja Jussi Rau-

taniemi. ”Mainostamisen

ei pitäisi olla ohjaajan harteilla, vaik-

ka hänen näkemyksestään onkin kyse.”

Jussi Rautaniemi on freelancer, jo-

ka tekee elokuvaleikkauksia toimini-

mellä Rough Cut. Hän leikkaa myös

paljon trailereita, ja vuoden 2014 ko-

timaisista ensi-iltaelokuvista esimer-

kiksi Mielensäpahoittajan, Kesäkavereiden

ja Aikuisten pojan trailerit ovat Rauta-

niemen leikkaamia. Vaikka hän on

Suomen johtavia trailerileikkaajia, ei

tehtävään päätyminen ollut mikään

itsestäänselvyys.

”Olin vielä opiskelija ja työhar-

joittelijana Snapper Filmsissä, jon-

ka tuottamaan Joulutarinaan (2007)

leikkasin niin sanotun kakkostraile-

rin,” Rautaniemi kertoo. ”Ohjaaja Ju-

ha Wuolijoki piti siitä niin paljon, että

palkkasi minut leikkaamaan päätrai-

lerin Hella W -elokuvaan (2011). Se he-

rättikin sitten niin paljon positiivista

huomiota, että jälkeenpäin minulla on

riittänyt tasaiseen tahtiin keikkoja.”

Kuinka traileri syntyy?Rautaniemen mukaan trailerileikka-

us on taito, joka kehittyy kokemuksen

myötä. Kukaan ei kuitenkaan leikkaa

traileria yksin, vaan mukana voi olla

vaikuttamassa useakin taho riippuen

tuotantoyhtiön koosta.

“Mainostamisen

ei pitäisi olla oh-

jaajan harteilla, vaikka

hänen näkemyksestään

onkin kyse.”

”Pienemmissä firmoissa paikalla on

tuottaja, ohjaaja ja trailerin leikkaaja.

Isommissa tuotantoyhtiöissä voi olla

markkinointipäällikkö, käsikirjoittajat

ja vaikka kuinka monta ihmistä tun-

kemassa lusikkansa soppaan.”

Rautaniemi kuvailee trailerin syn-

tymisen hyvin intuitiiviseksi proses-

siksi. Kun hänet palkataan tekemään

traileri, hän saa elokuvan tuoreim-

man leikkausversion katsottavakseen.

Trailerin luonnosversio syntyy omis-

ta lähtökohdista, minkä jälkeen muut

antavat palautetta.

”Käytännössä aloitan yleensä kat-

somalla elokuvan läpi, sen enempää

mitään miettimättä, mutta saatan

jo elokuvan aikana kirjoittaa ylös

avainrepliikkejä ja -kohtauksia, joissa

tuntuu olevan jotain oleellista,” Rau-

taniemi selittää. ”Katselun jälkeen

mietin, toimisiko esimerkiksi perus-

jännärin rakenne, jossa siis näytetään

jokin alkutilanne, esitellään henkilöt,

tilanne kärjistyy ja sitten tulee lop-

purymistely.”

”Joissakin dokkareissa on ollut hie-

man monimutkaisempi kysymys, mi-

Elokuvatrailerit ovat kaikille tuttuja, mutta kuinka moni on pohtinut kuinka traile-reita tehdään? Trailerileikkaus onkin omanlaisensa taito, ja vaikkei se Suomessa olekaan kenenkään ainoa leipätyö, on siinäkin oma erikoisosaamisensa.

”

NonSordino 2/2014 7

Trailerileikkaus on

TAITOLAJI ”Trailerissa elokuva yksin-

kertaistuu ja vaarana on,

että leffa vaikuttaa liian kaavamaiselta.

Joten on myös haaste saada elokuva

näyttämään omaperäiseltä ja

poikkeavalta – puolessatoista

minuutissa.”

8 NonSordino 2/2014

tä halutaan kertoa trailerissa. Niissä

tapauksissa keskustellaan usein oh-

jaajan kanssa, kuinka traileria ylipää-

tään aletaan rakentaa.”

Traileri peilaa siis jossain määrin

elokuvan rakennetta ja esittää usein

eräänlaisen pienoisversion elokuvas-

ta, toki loppuratkaisua paljastamatta.

Kaavaan luottamisessa on kuitenkin

riskinsä.

Mitä paljastaa, mitä pimittää?Yksi yleisimpiä trailereita kohtaan

esitettyjä kritiikkejä on, että traile-

rit paljastavat liikaa elokuvasta. Myös

Rautaniemi on joutunut pohtimaan tä-

tä, etenkin kun hyvän mainoksen pi-

täisi antaa mahdollisimman hieno

kuva.

”Trailereihin halutaan aina par-

haimmat kuvat ja jännittävimmät

kohtaukset. Suomalaiset elokuvat ovat

sen verran pienen budjetin leffoja, et-

tä niissä on loppujen lopuksi melko

vähän traileriainesta. Yleensä minulle

huomautetaan, jos olen jättänyt pois

jotakin oleellista tai jossa näkyy tuo-

tantoarvoa.”

Vaikka paine olisi paljastaa kaikki

myyntiä lisäävä, otetaan trailerileik-

kauksessa huomioon myös elokuvan

dramatiikka, eikä kaikkea haluta pal-

jastaa. Esimerkki löytyy Sofi Oksasen

menestysromaaniin perustuvan Puh-

distuksen (2012) tuotannosta.

“Trailereihin

halutaan aina

parhaimmat kuvat ja

jännittävimmät

kohtaukset.”

”Sellaista pimitetään, millä on elo-

kuvassa vahva emotionaalinen tai

informatiivinen vaikutus. Puhdistuk-

sen trailerissa haluttiin pimittää sitä,

kuinka paljon Peter Franzén oli laih-

duttanut elokuvaa varten, että sillä

olisi suurempi efekti itse elokuvassa,”

Rautaniemi paljastaa. ”Samoin ei saa-

nut näyttää kohtausta elokuvan loppu-

puolelta, jossa Laura Birnin esittämä

päähenkilö ajelee päänsä kaljuksi.”

Usein ajatellaan myös, että trai-

leri voi johtaa harhaan. Tämän Rau-

taniemi kohtasi muun muassa Akseli

Tuomivaaran ohjaaman Korson (2014)

kohdalla.

”Korson kohdalla puhuttiin siitä,

että onko traileri liiankin tyylikäs,

kun itse elokuva on aika rosoinen.

Mutta siinä on myös nämä trailerin

coolit elementit, että pelataan koripal-

loa hiphop-musiikin soidessa,” Rauta-

niemi kertoo. ”Mietittiin lähdetäänkö

traileria ikään kuin huonontamaan

siinä pelossa, että valehdellaan katso-

jille. Päätettiin kuitenkin pitää traileri,

sillä se ei sisällä mitään väärää väittä-

mää elokuvasta. Siinä vain korostetaan

yhtä elokuvan osapuolista.” •

NonSordino 2/2014 9

uusi kasvo TEKSTI: Anna Korpi-Kyyny KUVA: Pia Parkkonen

Uutta osaamista liitosta

M aMan jäsenyys on

tuonut Pia Parkko-

selle uusia hyödylli-

siä kontakteja, lisää

ammattitaitoa sekä

turvallisuuden tunnetta. Hän ryhtyi

vuodenvaihteessa MaMan hallituksen

varajäseneksi.

Mitä teet työksesi?Teen kahta työtä: olen Apple-käyttäjät

ry:n toiminnanjohtaja ja valokuvaaja.

Toiminnanjohtajana vastaan yhdis-

tyksen kaikista toiminnoista, kuten

koulutus- ja tapahtumatuotannosta,

markkinoinnista ja toiminnan kehit-

tämisestä. Valokuvaajana minua työl-

listävät lehdet, yritykset ja yksityiset

henkilöt.

Miten olet hyötynyt MaMan jäsenyydestä?MaMa on laajentanut omia verkosto-

jani, mistä on ollut hyötyä työssäni.

Myös koulutukset ja tapahtumat ovat

tukeneet ammattiosaamistani. Hen-

kisellä tasolla turvallisuuden tun-

ne on lisääntynyt, sillä näinä aikoina

vakituinen työsuhde ei enää ole it-

sestäänselvyys. Median murroksen

seurauksena myös ammattikuvaajien

työt ovat vähentyneet radikaalisti.

Miten innostuit mukaan MaMan hallitukseen?Apple-käyttäjät ry ja MaMa ovat teh-

neet muun muassa koulutusyhteis-

työtä useamman vuoden. Kun viime

syksynä tuotimme yhdessä Ammatti-

laiset kohtaavat -tapahtumaa, MaMan

pj. Kaarina Pehkonen kysyi, olisinko

kiinnostunut hallitustyöskentelystä ja

minähän olin. Tulin vuodenvaihteessa

valituksi MaMan hallituksen varajäse-

neksi. Olen myös ERTOn työttömyys-

kassan hallituksen jäsen.

Millaisia tavoitteita sinulla on hallitustyössä?Haluan MaMan tarjoavan jäsenilleen

yhä enemmän tukea ammattitaidon ja

työkyvyn ylläpitämisessä ja mahdolli-

suuksia verkostoitua.

Mitä teet töiden vastapainoksi?Liikunta on paras keino irrottautua

työasioista. Lenkkeilen koiran kanssa,

käyn salilla ja ohjatuilla liikuntatun-

neilla. Rankka astangajoogatunti ja

saunominen ovat parasta rentoutusta,

mitä tiedän.

Mihin suhtaudut intohimoisesti juuri nyt?Olen koukussa laadukkaisiin tv-sar-

joihin. Saatan katsoa Netflixistä tai

HBO:lta useamman tuotantokauden

putkeen yhdeltä istumalta, kun mie-

leinen sarja sattuu kohdalle ja pääsen

vauhtiin. •

– Apple-käyttäjät ry:llä on luvassa mie-

lenkiintoisia koulutuksia ja tapahtumia.

Ehdoton huipentuma on 17.1. järjes-

tettävä Ammattilaiset kohtaavat 2015

-tapahtuma. Tuotanto on jo aloitettu ja

päivästä tulee ”suurempi ja kauniimpi”

kuin yksikään urallani aiemmin jär-

jestetty kokopäivän kestävä seminaari.

Kannattaa laittaa päivä jo nyt kalente-

riin, vinkkaa Pia Parkkonen.

10 NonSordino 2/2014

TEKSTI: Jaana Paavilainen KUVA: Panu Villanen

Pro gradu –tutkielmani aiheessa päädyin jokaiselle yritykselle ja toimialalle tär-keisiin immateriaalioikeuksiin. Niiden merkitys kasvaa koko ajan ja ne sääntele-vät yritysten toimintaa laaja-alaisemmin kuin arvaammekaan.

ImmateriaalioikeudetYritystoiminnassa yritykselle kuuluva aineeton pääoma

on usein keskeisessä strategisessa asemassa. Siihen

kuuluvat niin sanotut teollisoikeudet eli tavaramerkit,

patentit ja mallisuojat sekä muut immateriaaliset yk-

sinoikeudet kuten tekijänoikeudet, liikesalaisuudet ja

mainittuihin oikeuksiin liittyvät lisenssit ja muut sopi-

mukset.

Kun tutkimusaiheena immateriaalioikeudet ko-

konaisuutena olisivat olleet liian laaja, valikoitui

tutkimusaiheeksi immateriaalioikeuksista tavaramerk-

kioikeus ja tavaramerkkien käyttö markkinoinnissa,

sillä sanotaanhan, että markkinointi on yrityksissä

”kaikki” – ja ”kaikki on lopultakin markkinointia”.

Tavaramerkki ja sen merkitysTavaramerkkioikeus perustuu tavaramerkkilakiin. Tava-

ramerkki on legaalimääritelmän mukaan tunnusmerkki,

jolla yritykset erottavat omat tuotteensa ja palvelunsa

muiden yritysten tuotteista ja palveluista. Muista im-

materiaalioikeuksista poiketen tavaramerkkiin liittyvän

yksinoikeuden päätarkoituksena ei ole luovan ja inno-

vatiivisen toiminnan edistäminen, vaan tavaroiden val-

mistaja tai myyjä merkitsee tavarat omalla merkillään

erottaakseen ne kilpailijoiden tavaroista. Tämän merkin,

tavaramerkin, käyttämiseen saadaan yksinoikeus joko

rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla se.

Tavaramerkkejä ei suojata oikeudellisesti sen som-

mittelu- tai suunnittelutyön takia, jota niiden laatimi-

nen on vaatinut, vaan kaupallisen tehtävän vuoksi, jota

varten merkkejä käytetään. Välillisesti tavaramerkil-

lä suojataan siten myös niitä goodwill- ja muita arvoja,

joita merkkiin liittyy ja täten myös sitä liiketoimintaa ja

kaupallista tulosta, jota tunnetun tavaramerkin avulla

on mahdollista kehittää. Tavaramerkit vähentävät tuot-

teen markkinoinnin yhteydessä tarpeellisen informaati-

on määrää sekä yhdistävät mainonnan ja itse tuotteen.

Tavaramerkkinä voidaan suojata erottamiskykyinen

tunnus, jolla halutaan erottaa omat tuotteet tai palvelut

toisten vastaavista. Tavaramerkki voi olla sana, kuvio,

ääni tai vaikka iskulause – pääasia on, että se erottaa

suojaamansa kohteen muiden aiemmista tavaramer-

keistä. Tavaramerkki ei koskaan saa olla sekoitettavis-

sa toisten aiempiin tavaramerkkeihin tai toiminimiin.

Tavaramerkillä on useita eri funktiota, mutta mer-

kin haltijalle funktioista tärkein taloustieteellisessä

mielessä lienee kilpailufunktio. Kun markkinoilla on

paljon samankaltaisia tuotteita, kuluttaja voi merkin

perusteella erottaa ne toisistaan. Tavaramerkin sään-

nöllisesti toistuvalla ja yhdenmukaisella mainonnal-

la ja markkinoinnilla voidaan vaikuttaa siihen, minkä

tuotteen kuluttaja valitsee. Kun tuotteen tavaramerkki

erottuu, sille syntyy käytön myötä identiteetti, jonka pe-

rusteella ostaja voi tunnistaa sen uudelleen.

Lyhyt oppimäärä brändeistä ja tavaramerkeistä

NonSordino 2/2014 11

Jaana Paavilaisen

gradu valmistuu Itä-

Suomen yliopistoon.

Yhtenä vahvana

vaikuttajana siihen

oli professori Katja

Lindroos, jonka rau-

taisen ammattitaidon

Jaana mainitsee.


Tavaramerkeistä brändeihinBrändistä puhutaan nykyään yhtä pal-

jon ellei enemmänkin kuin tavaramer-

kistä. Kyse ei ole juridisesta termistä.

Joskus sitä käytetään tavaramerkin sy-

nonyymina, mutta muuten sen käyt-

töala on laajempi ja epämääräisempi

kuin tavaramerkin. Se muodostuu

useimmiten mainonnalla luoduista tai

ylläpidetyistä mielikuvista.

“Markkinointivies-tintää suunnitte-

levien on tunnettava tekijänoikeuden perus-periaatteet .”

Brändi muodostuu monesta teki-

jästä – yrityksen ja tuotteiden nimis-

tä, tunnuksista, logoista, musiikista

ja nykyisin myös internetiin luodus-

ta verkkoilmeestä. Se luo mielikuvan

siitä, mitä yritys tekee, mitä se tuot-

taa ja miten se tämän tekee. Yrityk-

sen brändi ei aina rakennu yrityksen

varsinaisen toiminimen varaan, vaan

se voidaan yhtä hyvin rakentaa myös

aputoiminimien tai tavaramerkki-

en ympärille. Myös nämä molemmat

kannattaa rekisteröidä patentti- ja

rekisterihallituksella vahvan louk-

kaussuojan rakentamiseksi, vaikka-

kin molemmille voidaan saada suojaa

myös vakiintumisen kautta. Mutta va-

kiintumisen kautta voi saada suojaa

vain sillä maantieteellisellä alueella,

jolla nimi on vakiintunut.

Tekijänoikeus on osa brändää-

mistä. Tekijänoikeus liittyy kiinteästi

markkinointiin ja markkinointiaineis-

tojen suunnitteluun ja luomiseen. Sen

peruskysymys on nähtävä oikeuden-

mukaisuuskysymyksenä: on oikeu-

denmukaista, että teosten tekijöillä

on omistusoikeuden kaltainen oikeus

määrätä teostensa käytöstä. Markki-

nointiviestintää suunnittelevien on

syytä tuntea tekijänoikeuden perus-

periaatteet, jottei mainostaja tietä-

mättään loukkaa kolmansille kuuluvia

oikeuksia. Tekijällä tulee olla myös oi-

keus määrätä, missä muodossa hänen

nimeään teosten yhteydessä käyte-

tään.

Tekijänoikeussuojaa saa teokselle,

joka ylittää ns. ”teoskynnyksen” eli on

itsenäinen ja omaperäinen, aiemmista

teoksista erottuva, luovan työn tulos.

Toisin kuin toiminimiä ja tavaramerk-

kejä, tekijänoikeutta ei voi rekisteröi-

dä. Se syntyy automaattisesti teoksen

tekijälle. Mikäli esimerkiksi yrityk-

sen logo on tarpeeksi taiteellinen, voi

sen loukkausta vastaan puolustautua

myös vetoamalla tekijänoikeuteen,

ennen muuta silloin, jos logolle ei ole

haettu tavaramerkkiä.

Huolehtiminen omista ja muiden oikeuksista on kaikkien etu!Koska tavaramerkin ja sen myötä syn-

nytettävän brändin eri osatekijät ovat

hyvin merkittäviä tekijöitä yrityksen

arvon kannalta, kannattaa ne suojata

kaikilla käytettävissä olevilla keinoil-

la. Tämä edellyttää suojaamiseen, lo-

goihin ja niihin liittyviin oikeuksiin

sopimuksien huolellista ja mielellään

kirjallista laatimista. Yrityksen oli-

si syytä esimerkiksi varmistua, ettei

samantapainen logo ole jo käytössä

tai voisi päätyä kilpailevan yrityksen

käyttöön.

“Erottuvalle tava-ramerkille syntyy

identiteetti, jonka perus-teella ostaja tunnistaa sen uudelleen.”

Kun immateriaalioikeudet hoide-

taan hyvin, voidaan niillä luoda

yritykselle positiivinen imago ja mai-

ne. Niiden avulla helpotetaan mo-

nessa tilanteessa erittäin vaikeita

näyttö- ja todistelukysymyksiä. Ta-

varoiden ja palveluiden merkitsemi-

nen merkeillä voitaisiin sanoa myös

olevan edellytyksenä nykyaikaisen

kaupankäynnin organisoimiseksi ja

sen toteuttamiseksi. Mikäli tavaroita

ja palveluita ei merkittäisi lainkaan,

kuluttajat eivät saisi tietoa niiden vä-

lisistä eroavuuksista, eikä kuluttajien

keskuudessa syntyisi lainkaan yri-

tyksiä palkitsevaa tuoteuskollisuutta.

Tavaramerkki on siten keskeinen yri-

tyksen mainonnan ja markkinoinnin

apuväline. Tuotteen tavaramerkki yh-

distää itse mainonnan ja sen tuotteen,

jota mainostetaan. •

Käytettyä, luettua ja

suositeltavaa kirjallisuutta:

• Haarman, Pirkko-Liisa: Immateriaalioikeus,

Helsinki 2014.

• Koivumäki, Elina – Häkkänen, Petteri: Mark-

kinointijuridiikka, Porvoo 2014

• Mäkinen, Kari: Teollisen muotoilun suo-

ja yhdentyvässä Euroopassa, Teoksessa Im-

materiaalioikeudet yhdentyvässä Euroopassa

(Mäkinen, Kari – Oesch, Rainer – Rapinoja, Ben,

toim.) Helsinki 1996

• Pakarinen, Mia: Eurooppalainen tavaramerk-

kioikeus ja tavaramerkin suoja-alaa koskevat

säännöt. Edilex, Defensor Legis N:o 1/2006

• Paloranta, Paula: Markkinointioikeus käytän-

nössä, Tampere 2008.

• Pihlajarinne, Taina: Tosiasiallinen käyttö

tavaramerkkioikeuden säilymisen edellytykse-

nä, Edilex lakikirjasto, 2009

• Salmi, Harri – Häkkänen, Petteri – Oesch,

Rainer – Tommila, Marja: Tavaramerkki,

Helsinki 2008



SANNAN keittiössä

Muunneltu klassinen Thai-kanakeitto (Tom Ka Gai)Matkustaminen on hieno ja avartava kokemus tutus-

tua uusiin kulttuureihin ja maiden tapoihin, sekä ennen

kaikkea matkakohteiden värikkäisiin ja usein mausteisiin

ruokakulttuureihin.

Thaimaassa parhaat keitot olen nauttinut paikallisissa

’muovituoli’-ravintoloissa, joissa tuoreista raaka-aineista

syntyy uskomattomia makuyhdistelmiä. Thaimaalainen

keitto sopiikin täydellisesti lämmittämään mieltämme

myös talvipakkasilla.

Tässä oma versioni keitosta, joka on osoittautunut

erittäin suosituksi lähipiirissäni. Sukulaispoika jopa toi-

voi, että tekisin sitä hänen rippijuhliinsa. Keiton tulisuut-

ta voi säädellä itse ja minä lisään siihen myös perunaa,

jotta siitä tulee ruokaisampaa.

TEKSTI: Sanna Koivusaari KUVAT: Pond5

Sekoita chilikastike sekä murskattu val-

kosipuli ja sivele se kanafileiden päälle.

Kypsennä uunissa 150 asteessa noin 20

minuuttia.

Viipaloi herkkusienet ja paloittele purjo,

peruna ja porkkana, ja paista ne pienes-

sä öljymäärässä korianterin kanssa het-

ken. Lisää sitruunaruoho ja inkivääri sekä

kanaliemi, currytahna ja limelehdet. Anna

kiehua hiljalleen noin 10 minuuttia tai kun-

nes perunat ja porkkanat ovat lähes kyp-

siä. Lisää kookosmaito ja mausta suolalla,

pippurilla, limemehulla ja kalakastikkeella.

Anna kiehua parisen minuuttia ja lisää pa-

loiteltu kana. Pinnalle voit lisätä vielä tuo-

retta korianteria. Sitruunaruohotahnaa ja

vihreää currytahnaa olen myös välillä li-

sännyt oman makuni mukaan, sillä pidän

melko mausteisesta ruoasta.

4 maustamatonta kanafilettä

3 rkl makeaa chilikastiketta

1 valkosipulinkynsi

1/2 rasiaa herkkusieniä

1 pieni purjo

0,4 dl tuoretta korianteria

5 dl kanalientä

5 limelehteä

1,5 rkl vihreää currytahnaa

1 rkl kalakastiketta

3 rkl sitruunaruohotahnaa

tai 1 sitruunaruohonvarsi

noin 5 cm pala inkivääriä

yhden limen mehu

purkki kookoskermaa

suolaa ja pippuria

lisäksi voi laittaa pari perunaa paloiteltuna sekä porkkanaa


Työn tulevaisuus – suomalaisen työn huolestuttava kehityskuva

TEKSTI: Marj Rautesalo KUVAT: Pia Parkkonen

Eri ammattiliittojen edustajista muodostettu työryhmä ItseT järjesti semi-naarin Työn tulevaisuudesta. Se pidettiin lähellä lainsäätäjiä, eduskunta-talossa 28.4.2014.

Työntekijöitä suojaa työoikeus. Itsensä työl-

listäjät ovat lainsuojattomia, sanoo edun-

valvontajohtaja Petri Savolainen Suomen

Journalistiliitosta. Laki on vanhanaikainen

nykyiseen työelämään. Mieleen hiipii huo-

lestuttava kuva yksinyrittäjien tulevaisuudesta.

Itsensä työllistäjät, palkkatyö ja yrittäjyysPalkkatyön ja itsensä työllistäjien raja on häilyvä. Si-

tä pitäisi selkiyttää. Työministeriön kansliapäällikkö

Markku Wallin kertoo tästä esimerkin: ulkomailta tu-

levat marjanpoimijat! Puutarhamarjojen poimijat ovat

palkkasuhteisia, mutta metsämarjojen poimijat yrittä-

jiä. Ollaanko metsässä? Parturi voi olla yrittäjä ja palkal-

linen saman päivän aikana. Näitä ryhmiä koskee täysin

erilaiset lait.

Suomen Journalistiliiton työehtoasiamies Jussi Sa-

lokangas kertoo, että työnantaja on velvollinen huoleh-

timaan palkkasuhteisesta työntekijästään, maksamaan

eläkevakuutuksen ja hoitamaan muut sosiaaliturvamak-

sut. Jos työ loppuu, poispotkittu saa työttömyyskorvaus-

ta. Itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät ovat oman onnensa

seppiä. Palkan perustana ovat määräaikaiset toimeksian-

tosopimukset. Yrittäjä maksaa itse YEL-eläkevakuutuk-

sensa ja sosiaaliturvansa.

Salokangas kertoo, että sopimuskausien jälkeen kat-

sotaan työllistyykö henkilö päätoimisesti. Henkilön

katsotaan työllistyvän yrittäjänä, jos työmäärä estää ko-

koaikatyön vastaanottamisen. Myös heikosti kannattava

tai tappiollinen toiminta voi työllistää niin paljon, ettei

kokoaikatyötä ole mahdollista ottaa vastaan.

Turvaton työttömyystulkinta murentaa yrittämishalujaTyöttömyysturvan pitäisi taata myös yksinyrittäjän lei-

pä huonoina aikoina. Usein se kuitenkin evätään. Jos

työttömyyskorvaus evätään, työttömän yrittäjän pitäisi

todistaa, että töitä ei ole. Todistustaakka on usein mah-

doton näyttää toteen. Työttömyysturvalain soveltamis-

ohje (TEM) on tulkinnaltaan ahdas kuin neulansilmä.

– Laissa ja ohjeissa pitäisi määritellä, millaiset asiat

riittäisivät todisteiksi. Soveltamisohjeissa pitäisi määri-

tellä tarkemmin sivuja päätoimisuuden rajat. Miten voi

osoittaa viranomaisille, että töitä ei ole riittävästi? Oma

ilmoitus työmäärästä pitäisi riittää. Vilpillistä toimintaa

tulisi seurata jälkikäteen eikä etukäteen. Rikoslaissa on

jo avustuspetos kriminalisoitu, toteaa Salokangas.

-

Suomesta on tulossa mieselättäjien yhteiskunta.


– Jos viranomaiset tekevät väärän päätöksen, muutok-

senhakuprosessi on pitkä ja kivinen, Jussi Salokangas toteaa.

Papereiden kulku eri valitusportaissa, kuten TE-keskukses-

sa, Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa ja va-

kuutusoikeudessa, voi kestää parikin vuotta.

Jussi Salokangas kertoo kamalia esimerkkejä viran-

omaisten tulkinnoista. Erään henkilön yritys oli kauppa-

rekisterissä. Yrittäjä osoitti, ettei pöytälaatikkoyrityksellä

ole liiketoimintaa. Hän toimitti kirjanpidon, tilitiedot ja

veroilmoitukset vakuutusoikeuteen ja pyysi vakuutus-

oikeutta yksilöimään, mitä näyttöä tulisi esittää yritys-

toiminnan sivutoimisuudesta. Pyynnöstä huolimatta

vakuutusoikeus ei ottanut kantaa näyttöön. Se katsoi hen-

kilön olevan päätoiminen yrittäjä yritysmerkinnän takia.

Toisessa tapauksessa kolumnisti kirjoitti kolme tuntia

kuukaudessa blogia. Muut työt olivat päättyneet. TE-keskus

katsoi, että hän työllistyy päätoimisena yrittäjänä, koska ei

ole osoittanut muita toimeksiantosopimuksia. Kolumnisti ei

voinut esittää niitä, koska toimeksiantoja ei ollut. Hän halusi

löytää töitä, eikä hypätä työttömyyskortistoon. Kolumnisti

katsottiin päätoimiseksi yrittäjäksi, koska hän ei myöskään

osoittanut toiminnan olevan sivutoimista.

Lakia pitäisi muuttaa kannustavaksi Petri Savolainen päivittelee suomalaisen työn kehitysku-

vaa. Hän istuu ItseT-ryhmän asiantuntijana trendityö-

ryhmässä, joka yrittää muuttaa lakia niin, että itsensä

työllistäjien asemaa parannetaan suhteessa palkansaajaan.

Savolainen on ollut selvittämässä useassa eri kokoon-

panossa työsuhteen ja yrittäjyyden rajapintaa. Useiden

eri ryhmien raportteja on jo printattu, mutta yksikään ei

ole vielä lainvalmistelussa. Trendiryhmältä ilmestyi väli-

raportti ja viiden EU-maan osalta selvitettiin työsopimus-

lainsäädäntöä, sosiaaliturvaa sekä kilpailulainsäädäntöä

itsensä työllistäjien kannalta. Lisäksi erillinen SOTU-työ-

ryhmä on istunut ja STM tekee parhaillaan sosiaalitur-

vasta yhteenvetoa lausuntokierrokselle. Trendityöryhmä

seuraa tämänkin erillisen työryhmän työn jatkoaiheita.

Savolainen puhuu YEL- ja TyEL-maksuista, ja kertoo

esimerkkinä, että toimeksiantoja konsulttisopimuk-

seen perustuvaa työtä ei ole mahdollista TyEL-vakuut-

taa. Kun henkilö tulkitaan yrittäjäksi, eläkevakuutus on

kallis. Monet alivakuuttavat itsensä. Itsensä työllistäjistä

25 prosenttia on alivakuutettu. Se on eläkepommi. Ja toi-

senlainen pommi odottaa työntekijää ehkä nurkan taka-

na. Jopa vuosia myöhemmin voidaan todeta, että henkilö,

joka luulee tekevänsä palkkatyötä työnantajalle, onkin ol-

lut koko ajan yrittäjä. Ja päinvastoin.

Rankkaa tilastoaAnna Pärnänen on tilastokeskuksen erikoistutkija. Hän

kertoi lukuja suomalaisesta yrittämisestä.

Itsensä työllistäjät ovat yksinyrittäjiä, ammatinhar-

joittajia, freelancereita ja apurahansaajia. Suurin osa

15–64-vuotiasta itsensä työllistäjistä on yksinyrittäjiä.

Heitä oli viime vuonna 111 600. Ammatinharjoittajia oli

28 500 ja freelancereita ja apurahansaajia yhteensä noin

11 800. Viime mainituista yli 40 prosenttia on alle 35-vuo-

tiaita. Vuoden 2000 jälkeen yrittäjäjoukko on kasvanut

32 000 uudella. Itsensä työllistäjistä 65 prosenttia on mie-

hiä. Lainopin, sosiaalialan sekä kulttuurialan erityisasi-

antuntijat ovat kolmanneksi suurin ryhmä.

Paneelikeskustelija, työelämäntutkija Anu Suoran-

ta sanoi, että Suomesta on tulossa mieselättäjien yhteis-

kunta. Monet naiset tienaavat yrittäjinä vain pienen osan

perheen elannosta, esimerkiksi alle 8 000 euroa vuodessa.

Niillä tuloilla ei pääse eläkevakuutusten piiriin. Seminaa-

rissa puhuttiinkin aivan uudenlaisesta eläkeläisryhmäs-

tä: nollaeläkeläiset. Tuloja liian vähän! Siis eläkettä nolla!

Ihmisiä ei voi pakottaa työllistämään itse itseään. Ny-

kyinen ansioturvajärjestelmä ei tue yrittämistä. Yrittäjän

työttömyys pelottaa: ei työttömyysturvaa, ei toimeentu-

loa, ei eläkekertymää.

– Markkinoilla on jo paljon näennäisyrittäjiä, pakko-

yrittäjiä ja vahinkoyrittäjiä, sanoo Petri Savolainen. •

Avataan rohkeasti työ-lainsäädäntö ja etsitään uudenlainen näkökulma. Annetaan esimerkiksi sama turva kaikille.


Suojatiellä merkkiääni kertoo valon vaihtumisesta. Kauppakeskuksen lattiassa on ura näkövammaisen keppiä varten. Mutta oletko koskaan miettinyt miten käyttää nettiä ihminen, jonka näkökyky on rajoittunut? On hankala pärjätä ilman nettiä.

N äkövammainen tar-

vitsee avukseen oh-

jelman, joka lukee

nettisivun tekstit ää-

neen. Riippuu kuiten-

kin paljon nettisivun rakenteesta, mi-

ten hyvin lukuohjelma pystyy luke-

maan sivua. Aina sivuston käyttö ei

kuitenkaan onnistu ilman näköky-

kyä. Onneksi jo pienillä asioilla si-

vusta saadaan luettavampi. Hyvään

lopputulokseen pääsee hyödyntä-

mällä verkkosivujen toteutuksessa

vakiintuneita ja standardien mukai-

sia tekniikoita ja menetelmiä. Julki-

sen hallinnon vaatimuslistassakin on

yleensä nettisivujen kohdalla mainin-

ta sivuston esteettömyydestä. Jokai-

sen nettisivuja suunnittelevan tahon

olisi hyvä hallita edes perusasiat net-

tisivujen esteettömyydestä.

Applen laitteet ovat suosittuja nä-

kövammaisten keskuudessa, sillä nii-

den käyttöapuominaisuuksista löytyy

Voice over -niminen toiminto ilman li-

säpalikoiden asentamista. Voice over

löytyy sekä Applen tietokoneista, table-

teista kuin älypuhelimistakin. Voice

overin avulla on myös helppo testata

nettisivuston esteettömyyttä, mikäli

käyttää itse Applen laitteita.

Voice over kuvailee mac-tietoko-

neen, iPadin tai iPhonen näytön sisäl-

lön puheena tai pistekirjoitusnäytön

– reilu meininkiEsteettömyys nettisivuilla

avulla. Toiminto ei kuitenkaan välttä-

mättä lue tekstiä samassa järjestykses-

sä kuin se piirtyy ruudulle. Sen takia

olisikin hyvä, että jo sivuston koodissa

otetaan lukulaitteet ja ohjelmistot huo-

mioon. Pudotusvalikot ja kuvavarmen-

teet ovat myös usein ongelmallisia ja

kuviin tulisi lisätä alt-attribuutti, joka

kertoo kuvan sisällön tekstimuodossa.

Applen ohjeistuksissa ohjelmis-

tojen kehittäjille kehoitetaankin teke-

mään sovellukset Voice over -toimin-

non kanssa yhteensopiviksi. Pienillä

valinnoilla voi olla iso vaikutus jonkun

toisen elämään. Esteettömien nettisi-

vujen tekeminen ei ole mahdotonta tai

edes vaikeaa, mutta se on oikein. •


TEKSTI: Ville Laasonen KUVAT: Kuvatoimisto Rodeo ja Shutterstock

Sivustoa voi käyttää vain hiirelläOsa verkkosivustoista on toteutettu siten, etteivät tietokonetta

pelkästään näppäimistön avulla käyttävät näkövammaiset voi

esimerkiksi avata pudotusvalikoita lainkaan. Esteet on helppo

välttää suunnittelemalla sivusto alusta alkaen myös näppäi-

mistöllä käytettäväksi.

Sisältöä vain visuaalisessa muodossaVisuaalinen sisältö ei välttämättä aiheuta varsinaisia esteitä

näkövammaisille, mutta puutteellinen suunnittelu voi estää

palvelun käytön kokonaan. Ongelmallisia ovat esimerkiksi ku-

vavarmenteet eli CAPTCHA:t, joissa pitää tunnistaa kuvassa

olevia kirjainmerkkejä. Sanallisen merkityksen ymmärtämi-

seen perustuvat vaihtoehdot soveltuisivat paremmin kaikille

käyttäjäryhmille.

Monimutkaiset lomakkeetTekninen esteettömyys ei takaa aina todellista käytettävyyttä.

Palvelujen siirtyessä yhä laajemmin verkossa hoidettaviksi, tuli-

si niiden käytettävyyteen kiinnittää enemmän huomiota. Vaik-

ka verkkolomakkeet olisi suunniteltu teknisesti esteettömiksi,

näkövammaisella käyttäjällä saattaa kulua moninkertainen ai-

ka tietojen syöttämiseen. Huolellisella käytettävyyden suun-

nittelulla palvelun saavutettavuutta voitaisiin parantaa, mikä

samalla lisäisi käytettävyyttä kaikille.

Kolme yleistä ongelmaa, jotka tekevät verkkosivustosta esteellisen:

“It’s the right thing to do.” – Applen esteettömyysohjeistus

123

Esteettömyyden muistilistaHuomioi ainakin nämä:

• Sisällön oikea järjestys koodissa

• Otsikkotyylien oikea käyttö

• Sivuston käyttö pelkällä

näppäimistöllä

• Kuvien alt-atribuutit/tägit

Lisätietoja ja apua saat:

www.annanpura.fi/

www.nkl.fi/fi/etusivu

www.yhteiskunnallinenyritys.fi/


T ehdäänpä yksi asia sel-

väksi: sosiaalisessa me-

diassa ei ole kysymys

brändeistä, vaan aktii-

visista, uskollisista fa-

neista.

– Faneja pitää kuunnella ja kun-

nioittaa. He ovat ykkössijalla, ei

brändisi, ja heidän avullaan tavoitat

ihmisiä, joita et muuten tavoittaisi. Jo-

kainenhan meistä luottaa enemmän

kavereihinsa kuin brändeihin. Eli ky-

symys on 180 asteen näkökulman

muutoksesta. Tämä on aika haastava

useimmille brändeille, sanoo kehitys-

päällikkö Christel Vaenerberg EzyIn-

sightsista.

Startup sai alkunsa vuonna 2012,

kun toimitusjohtaja Duane Atkins

seurasi vierestä, miten hänen ystä-

vänsä yritti hyödyntää sosiaalisen

median analytiikkapalveluja – huo-

nolla menestyksellä. Atkins arveli

pystyvänsä itse paremman palvelun

tarjoamiseen. Yrityksen perustajat

Atkins ja Paul Wistrand tulevat Uu-

desta-Seelannista, mutta tuote on

suomalainen.

– Palvelumme on helppokäyttöisin

yhteisöanalytiikkapalvelu maailmas-

sa, lupaa Vaenerberg.

Kaikkea ei kannata mitataVaenerbergin mukaan somessa pär-

jäävät yritykset, jotka luottavat so-

men vahvuuteen, antavat vapautta

vastuullisille, mittaavat heitä oikeil-

la mittareilla ja ymmärtävät, että esi-

merkiksi Facebookissa pitää olla oma

tapa toimia.

– Siksi keskitymme nyt media-

yrityksiin. Se on ala, jossa on siir-

retty vanhat mittarit uuteen ekosys-

teemiin. Se näyttää toimivan, mutta

voimme todistaa, ettei se toimi tar-

peeksi hyvin. Meidän avullamme

mediayritykset voivat nostaa mainos-

tulojaan, kun fokus pysyy näissä oi-

keissa mittareissa. Ja kaiken tämän

tekee mielenkiintoiseksi se fakta, et-

Aktiivinen fani tekee brändinStartup-yritys EzyInsights auttaa brändejä keskittymään oikeisiin sosiaali-sen median mittareihin. Niiden avulla somen sisältö saadaan muutettua faneja puhuttelevaksi, jolloin he aktivoituvat ja huolehtivat siitä, että brän-din viesti leviää tehokkaasti eteenpäin. Se taas näkyy yrityksen tuloksessa.

TEKSTI: Anna Korpi-Kyyny KUVA: Christel Vaenerberg

tä tulokset näkyvät heti. Näet saman

tien, mitä teit hyvin ja mikä ei toimi-

nut.

Kilpailu analytiikkamarkkinoilla

on kovaa, mutta EzyInsightsin valt-

tina on keskittyminen: kaiken mit-

taamisen sijaan he mittaavat vain

asioita, joihin voi itse vaikuttaa.

– Emme myöskään jätä asiakkai-

tamme yksin työkalun kanssa. Eräs

asiakas sanoikin meidän olevan en-

simmäinen ”no bullshit” -palvelun-

tuottaja, sanoo Vaenerberg hymyillen.

Tulokset puhuvat puolestaanEzyInsightsin monipuolista asiakas-

kuntaa yhdistää halu tehdä oikeita

asioita ja oppia paremmaksi.

– Asiakkaamme ovat Suomen ko-

vimpia some-brändejä, mutta voimme

silti auttaa heitä vielä paremmiksi.

Palvelua ovat hyödyntäneet muun

muassa Iltalehti, Tori.fi, A-lehdet, Lu-

mene, Reima, Warner Music Group,


Universal Music Sweden ja MTV.

Vaenerberg ottaa esimerkiksi Iltaleh-

den, jonka kanssa EzyInsights on teh-

nyt tiivistä yhteistyötä. Iltalehdellä oli

selkeä ongelma, sillä heidän kilpaili-

jansa Ilta-Sanomat oli huomattavasti

näkyvämpi Facebookissa, vaikka mo-

lemmilla oli suunnilleen sama mää-

rä seuraajia.

– Yhdistämällä ainutlaatuisen

osaamisemme helppokäyttöiseen

analytiikkatyökaluumme saimme hei-

dät keskittymään oikeisiin datamitta-

reihin. Muutaman kuukauden jälkeen

he olivat ohittaneet kilpailijan kaikil-

la mittareilla Facebookissa, sanoo Va-

enerberg.

Kun Iltalehti aktivoi oikeita ihmi-

siä heitä kiinnostavilla aiheilla, se ta-

voitti heitä 25 kertaa tehokkaammin

ja klikkaukset Facebookista Iltalehti.

fi-sivulle kasvoivat 820 prosenttia.

– Näin ollen mainostulojen kasvu

näillä tuloksilla olisi noin 10–16 pro-

senttia, laskee Vaenerberg.

“Asiakkaamme

ovat Suomen

kovimpia some-brände-

jä, mutta voimme silti

auttaa heitä vielä pa-

remmiksi.”

Suunnitelmissa maailmanvalloitusEzyInsights on saanut rahoituksensa

Start up Sauna -ohjelman ja Tekesin

kautta sekä yksityisten ihmisten ja

muutaman yrityksen avulla.

– Seuraava askel on päästä mu-

kaan Tekesin Nuoret Innovatiiviset

Yritykset -ohjelmaan. Sen jälkeen

startup-sanaa ei voi käyttää.

Tällä hetkellä EzyInsightsia kiin-

nostaa Ruotsin ja Iso-Britannian

markkinoiden valloittaminen.

– Ja oikeiden ihmisten löytäminen

siihen. Miten avaamme oven Ruotsiin

suomalaiselle yritykselle? Se tapah-

tuu onnistuneiden casejen kautta ja

suosituksilla sekä sinnikkäällä kon-

taktoimisella. Ei saa pelätä mitään.

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat

siis selvillä.

– Ensin otamme haltuun Ruotsin

ja Iso-Britannian. And then we take

the world.

EzyInsights tekee yhteistyö-tä myös markkinointiviestin-täalan yritysten kanssa.– Toiset ihastuvat ja avaa-vat oven myös asiakkailleen. Toisia hirvittää huomata, että voimme näyttää, miten heidän työnsä jälki toimii ja toisaalta ei toimi. Toiset huo-maavat, että työkalumme myös auttaa heidän asiakas-hankinnassaan ja rakastavat meitä siksi, sanoo Christel Vaenerberg.


TEKSTI: Jari Simonen KUVAT: Jari Simonen

SYKSYN 2014 KURSSITMaMa ry:n jäsenenä olet tervetullut tutustu-maan Suomen Apple-käyttäjien toimintaan. Merkitse ilmoittautumisen viestikenttään ”MaMa ry”.

HELSINKI• 4.10. Esinekuvaus-kurssi• 7.10. Kuva & grafiikka• 11.10. Hopeinen Omena 10 vuotta -juhla• 25.10. Ääni/äänitys-workshop• 25.10. Kuvankäsittely-workshop• 8.11. Mac-kurssi osa 2• 11.11. Musiikki & Mac• 15.11. Mac-kurssi edistyneille käyttäjille• 22.11. Final Cut Pro X -kurssi• 29.11. Logic Pro X -kurssi• 2.12. Sähköiset julkaisut• 2.12. Wordpress-kurssi

OULU• 26.10. Mac-kurssi osa 2• 16.11. Mac-kurssi edistyneille käyttäjille

TAMPERE• 11.10. iOS-peruskurssi (iPhone/iPad)• 15.11. Apple-ympäristö työelämässä• 29.11. Google-kurssi

Lisätiedot: [email protected]

Lisätiedot ja ilmoittautuminen:www.appleusers.fi

Mamalaisenkurssimaksu60 €/pvä

1) YouCam Perfect. Toiminto-

ja mm. silmäpussien poisto,

nenän muotoilu ja ihon siloi-

tus. Ilmainen. Cyberlink Corp.

www.cyberlink.com. Google

Play -kauppa ja App Store.

Leuka- ja silmäpussien poisto hoi-

tuu muutamassa sekunnissa You-

Cam Perfectilla.

2. Cymera. Tehosteita mm. sil-

mien suurentaminen, hymyn

levennys ja ihon pehmennys.

Perusversio ilmainen, mak-

sulliset lisäominaisuudet. SK

Communications. www.cyme-

ra.com. Google Play -kauppa ja

App Store.

Unohtuiko hymy kuvasta? Ei se

mitään! Cymeran Smile -toimin-

to loihtii hymyn vakavillekin kas-

voille.

Maailmanlaajuinen selfie-buumi on poikinut joukon

kännykkäsovelluksia, kohteena itseään kuvaavat ihmi-

set. Jos oikea kauneusleikkaus jostain syystä hirvittää,

omakuvan muokkaaminen 10 vuotta nuoremmaksi ja 20

kiloa laihemmaksi käy muutamalla sormen heilautuk-

sella. Parhaimmillaan virtuaalisen kauneusleikkauksen

saa ilmaiseksi – ja ilman toipumisaikaa.

Suosittua selfie-softaa:

KauneusleikkausKÄNNYKÄLLÄ


Lakimies vastaa jäsenten kysymyksiin

TEKSTI: Lakimies Helena Lievonen, ERTO KUVA: Pond5

Liikkeen luovutuksessa on työntekijän kannalta otettava huomioon monta asiaa.

Toinen yritys on ostanut työnanta-

jamme liiketoiminnan. Milloin työn-

antajan on tiedotettava työntekijöitä,

mitä työsuhteille tapahtuu ja mitä

oikeuksia työntekijöillä on?

Vastaus: Yhteistoimintalain 41 §:n

mukaan liikkeen luovuttajan ja luo-

vutuksensaajan on selvitettävä niiden

henkilöstöryhmien edustajille, joita

luovutus koskee luovutuksen ajankoh-

ta tai suunniteltu ajankohta, luovutuk-

sen syyt, luovutuksesta työntekijöille

aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset

ja sosiaaliset seuraukset sekä suunni-

tellut, työntekijöitä koskevat toimenpi-

teet. Luovuttajan on annettava olevat

tiedot henkilöstöryhmien edustajille

hyvissä ajoin ennen luovutuksen to-

teuttamista, viimeistään viikon ku-

luttua luovutuksen toteutumisesta.

Jos liikkeen luovutuksesta aiheutuu

henkilöstövaikutuksia, niistä neuvo-

tellaan yhteistoimintalain mukaisesti.

Liikkeen luovutuksella tarkoite-

taan yrityksen, liikkeen, yhteisön, sää-

tiön tai näiden toiminnallisen osan

luovuttamista toiselle, jos luovutetta-

va, pää- tai sivutoimisena harjoitet-

tu liike tai sen osa, pysyy luovutuksen

jälkeen samana tai samankaltaisena.

Liikkeen luovutuksessa luovutus-

hetkellä voimassa olevista työsuhteis-

ta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet

sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet

siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle

tai haltijalle. Ennen luovutusta erään-

tyneestä työntekijän palkka- tai muus-

ta työsuhteesta johtuvasta saatavasta

vastaavat luovuttaja ja luovutuksen-

saaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja

on kuitenkin luovutuksensaajalle vas-

tuussa ennen luovutusta erääntynees-

tä työntekijän saatavasta, jollei muuta

ole sovittu.

Työsuhdesaataviin kuuluvat muun

muassa työntekijöiden peruspalkat, eri-

laiset lisät, ylityökorvaukset, sunnun-

taityökorvaukset, vuosilomapalkat ja

lomarahat. Vuosilomapalkkojen osalta

sovitaan usein, että vastuu luovuttajan

ja luovutuksensaajan välillä määräy-

tyy ansaittujen lomamääräytymiskuu-

kausien mukaisessa suhteessa.

Työntekijöiden siirtyminen luo-

vuttajalta luovutuksensaajalle tapah-

tuu automaattisesti ja pakottavasti

eikä sitä voida sopimuksin estää tai

rajoittaa. Työsuhteiden välitön siir-

tyminen koskee toistaiseksi voimas-

sa olevia, määräaikaisia, kokoaikaisia

ja osa-aikaisia työsuhteita sekä oppi-

sopimussuhteita. Samoin siirtyminen

koskee niitä työntekijöitä, jotka ovat

poissa työstä esimerkiksi sairauden,

perhevapaan, opintovapaan, varus-

miespalveluksen tai vuorotteluvapaan

perusteella. Lisäksi työntekijät siirty-

vät luovutuksen saajan palvelukseen

vanhoina työntekijöinä.

Työnantaja ei saa irtisanoa työn-

tekijän työsopimusta pelkästään liik-

keen luovutuksen perusteella. Työnte-

kijä saa irtisanoa työsopimuksen irti-

sanomisaikaa noudattamatta tai sen

kestoajasta riippumatta päättymään

luovutuspäivästä, jos hän on saanut

tiedon luovutuksesta työnantajalta

tai liikkeen uudelta haltijalta viimeis-

tään kuukautta ennen luovutuspäi-

vää. Mikäli työntekijälle on annettu

tieto luovutuksesta myöhemmin, hän

saa irtisanoa työsopimuksensa päät-

tymään luovutuspäivästä tai tämän

jälkeen, kuitenkin viimeistään kuu-

kauden kuluessa tiedon saamisesta.

Työntekijän kieltäytyessä siirtymästä

luovutuksensaajan palvelukseen, kat-

sotaan työsopimus irtisanotuksi työn-

tekijän toimesta. •

Tämä artikkeli luetta-vissa kokonaisuudes-saan MaMa ry:n sivulla www.mamary.fi/laki-mieskirjoittaajavastaa. Lue sieltä myös muita lakimiehen vastauksia ja artikkeleita.


F anni haki mainonnan

suunnittelun opintojen

pariin, koska se oli käte-

vin tapa yhdistää kaksi

mielenkiinnon kohdetta:

markkinointi ja graafinen suunnitte-

lu. Nyt hänellä starttaa neljäs luku-

vuosi, johon mahtuu opinnäytetyön

kirjoittamisen ohella alan töitä. Fan-

ni on töissä Finnish Design Shopilla

tuotanto-AD:na. Hän hakeutui yri-

tykseen töihin, koska skandinaavinen

suunnittelu ja verkkokauppa kiehtoi-

vat. ”Tunsin, että se vois olla mun

paikka ja sitähän se oli. Parasta työs-

sä on se, että saa työskennellä hyvien

tyyppien kanssa ja kehittää jo ole-

massa olevaa brändiä vahvemmaksi”.

Myös opinnäytetyö tulee liittymään

kiinteästi työhön. Opinnäytetyössään

Fanni tutkii verkkokaupan asiakasko-

kemuksen jatkuvuutta verkkokau-

Mainonnan suunnittelun opiskelija tähtää

korkealleOletko jo kuullut ”Masusta”? Masu on toki meille jokaiselle elin-tärkeä, ajoittain näläntunnetta kirkuva ruumiinosa, mutta se on myös kutsumanimi mainonnan suunnittelun opiskelijalle. Mai-nonnan suunnittelua voi toistaiseksi opiskella ainoastaan Suo-men Turussa – Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa. Sadoista hakijoista valitaan kaksivaiheisen pääsykokeen perus-teella parikymmentä alalle soveltuvaa. Fanni Vapola, 23, on ”Masu” ja siten yksi lahjakkaista opiskelupaikan lunastaneista.

pasta kotiovelle. Erityisenä mielen-

kiinnon kohteena on verkkokaupasta

kotiin saapuvan paketin brändäys.

Mainonnan suunnittelun opinnot

ovat Fannin mielestä antaneet hyvän

pohjan luovalla alalla työskentelylle.

”Hyvät ja mentoroivat opettajat ovat

kannustaneet itsensä kehittämiseen

ja vierailevat luennoitsijat sekä vanhat

alumnikonkarit ovat jakaneet oppe-

jaan.” Lisäksi mainonnan suunnittelun

TEKSTI: Zuzana Kyppö KUVA: Sanna Koivusaari

NonSordino 1/2014 23 NonSordino 1/2014 23

Mainonnan suunnittelun opiskelija tähtää

korkealle


linjalla opiskelu on kuin töissä kävisi:

töitä tehdään oikeille asiakkaille, mi-

kä antaa hyvät valmiudet työelämään.

Fannin opintoihin on kuulunut myös

työskentelyä Taideakatemian omassa

mainostoimisto Gurussa.

Fannia vie suunnittelijan ural-

la eteenpäin motivaatio ja halu op-

pia uutta. Mainonnan suunnittelijana

hän ei koe olevansa koskaan valmis

– aina on jokin osa-alue, jota voi ke-

“Fannia vie suunnittelijan

uralla eteenpäin motivaatio ja halu oppia uutta. ”

hittää paremmaksi. Tämä vaatii vä-

lillä omalta mukavuusalueelta pois

astumista, mikä on haastavaa, mutta

palkitsevaa. On myös mahtavaa saa-

da tehdä sellaista työtä, missä on hy-

vä ja pääsee toteuttamaan itseään.

Tulevaisuudessa Fanni näkee itsen-

sä designtoimistossa suunnittelijana,

sillä suunnittelijavetoiset toimistot

ovat aina kiinnostaneet häntä. Asia-

kaspuolella työskentely on tuntunut

myös sopivalta ratkaisulta.

Entä mikä mainonnan suunnit-

telun opinnoissa on ollut mieleen-

painuvinta? ”Pieni luokka!”, tokaisee

Fanni. Taitavat ja nokkelat luokka-

toverit ovat antaneet Fannille nä-

kökulmia omaan ajatteluun sekä

opettaneet työskentelyä erilaisten ih-

misten kanssa. Onhan pienessä luo-

kassa myös erityisen tiivis henki, ja

siten hurjan mukavaa!


Tea HolstiBSc (Hons) Industrial Design,

YAT Creativeminds.fi -portaalin

perustaja, markkinointi- ja web-

palveluyrittäjä vuodesta 2009

Futisperheen arjenpyörittäjä.


ideoita yrityksiä ihmisiäTällä palstalla esittelemme mielenkiintoisia uutuuksia.

Miten yrittäjä voi

kasvattaa mahdol-

lisuuttaan onnistua

300 000:n muun yri-

tyksen joukossa? Mil-

lä työkaluilla asiakas saadaan muista-

maan juuri Sinun yrityksesi?

Puskaradio voi toimia hetken, mut-

ta vallitsevassa informaatiotulvassa

tärkeintä on muistuttaa yrityksen ole-

massa olosta säännöllisesti ja erityisen

tärkeää on tehdä se tunnistettaval-

la, yhtenäisellä ilmeellä, jotta sanoma

jossakin vaiheessa juurtuu mahdollis-

ten asiakkaiden mieleen. Kun markki-

nointia tehdään pienellä budjetilla, työ

vie aikaa. Pikatietä ei ole.

Yrittäjällä saattaa olla käsitys, että

tarvetta suunnittelutyölle on, muttei

välttämättä tietoa mistä suunnitteli-

jaa etsitään. Tekijöitä on hankala ver-

tailla, lopputuloksen hinta-laatusuhde

arveluttaa ja lisäksi näinä aikoina on

helppo myös kuvitella itsensä pätevä-

nä ’designerina’, jos onnistuu hahmot-

telemaan tietokoneella jotakin logoon

viittaavaa.

Koulutetun suunnittelijan tarjoa-

ma näkemys, ammattitaito ja koko-

naisvaltainen ymmärrys eri mah-

dollisuuksista, antaa asiakkaalle mer-

kittävän edun kilpailijoihin nähden ja

on kokeilemisen arvoista!

Creative Minds tarjoaa verkkopal-

velua, jonka avulla tilaajan ostopel-

koa voidaan häivyttää ja ymmärrystä

visuaalisen viestinnän merkityksestä

lisätä. Palvelun kautta voi tilata suora-

viivaisia ja helposti määriteltäviä pro-

jekteja, kuten esim. logoja, web-sivuja

ja esitteitä. Asiakkaat voivat vertailla

vaihtoehtojaan konkreettisella tavalla

ja helposti, yhdessä näkymässä.

Suunnittelijoille palvelu

tarjoaa kanavan verkos-

toitua ja löytää mahdol-

lisuus lisäansioihin ja

uusiin asiakkuuksiin.

Parasta tekijää ei löydä hintakilpai-

lulla. Samalla kuitenkin tiedostamme

asiakkaan tiukan budjetin. Siksi tilaa-

ja määrittelee maksamansa hinnan.

Ilman kilpailutuskierrosta säästetään

aikaa ja tilaaja vastaanottaa yhteis-

työehdotuksia vain niiltä suunnitte-

lijoilta, jotka ovat valmiita tekemään

vaaditun työn ilmoitetulla hinnalla,

jolloin kumpikaan osapuoli ei tee tur-

haa työtä.

Creative Mindsissa on mukana

jo yli 100 design-alan ammattilaista,

graafikoista valokuvaajiin ja videoku-

vaajiin, web-suunnittelijoista sisus-

tussuunnittelijoihin. Voimme näin

ollen tarjota yrityksille verkkopal-

velun lisäksi myös kokonaisvaltaisia

palveluita CreaTeam®’in kautta, jos-

sa hyödynnetään hyväksi havaittujen

suunnittelijoiden erikoisosaamista.

Suunnittelijoille palvelu tarjoaa

kanavan verkostoitua ja löytää mah-

dollisuus lisäansioihin ja uusiin asiak-

kuuksiin. Verkkopalveluun voi luoda

portfolion maksutta ja avoimiin pro-

jekteihin osallistuminen on vapaaeh-

toista. •

Tervetuloa osoitteeseen creativeminds.fi!

Markkinointi on pienyrittäjien yleinen kompastuskivi. Suomalaisille on jo äidinmaidossa opetettu termi ’kotimainen

laatu’. Laadulla, ominaisuudet edellä, on helppo kuvitella kauppaavansa kaikenlaista. Luulo oman yrityksen yliver-

taisesta tarjonnasta ja siitä, miten tuote tai palvelu on niin hyvä, että se myy itse itsensä, vaivaa monia.

Yrityksille tekijöitä, designereille duunia!

TEKSTI: Tea Holsti KUVA: Juuso Jehimoff


Ilmoittautumiset:mamary.fi/ilmoittaudu

Tutustu MaMan syksynkurssitarjontaan!

MuG

Adobe Muse verkkosivujen tuotannossaTaitto-ohjelma websuunnittelijalle, nopea sivuston luonti ilman koodia, Musenkäyttölogiikka, ominaisuudet, työnkulku, julkaisu, mahdollisuudet ja rajoitteet.

Aika: La 8.11.2014 klo 10–16Paikka: Business Meeting Park, Forum Kukontori, Yrjönkäytävä, Yrjönkatu 23 B, Helsinki

Hinta: jäsenille 65 € / ei-jäsenille 130 €, sisältää kahvin ja suolaisen kahvileivän.

Kurssilla käytetään omia koneita. Opettajana toimii Sampo Korkeila, Corellia Helsinki Oy. Ilmoittautumiset to 30.10. mennessä.

Kaikki irti Googlen palveluistaOpitaan käyttämään Googlen palveluita: Google Drive,

Docs, Gmail, Google+, Maps, Search, Kalenteri, Analytics.

Aika: La 4.10.2014 klo 10–16Paikka: Business Meeting Park, Forum Kukontori, Yrjönkäytävä, Yrjönkatu 23 B, Helsinki

Hinta: jäsenille 65 € / ei-jäsenille 130 €, sisältää kahvin ja suolaisen kahvileivän.

Kurssilla käytetään omia koneita. Opettajana toimii Mikael Suomela. Peruutuspaikkoja voi kysellä 3.10. saakka.


mamatiedottaa

Mitä MaMa tekee ensi vuonna? Tervetuloa kuunte-lemaan, keskustelemaan ja päättämään aiheesta Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digime-dia-alan ammattilaiset MaMa ry:n sääntömääräi-sessa syyskokouksessa. Kokouksen jälkeen käym-me Ateneumissa tutustumassa juhlanäyttelyyn, joka esittelee säveltäjämestari Jean Sibeliuksen yh-teyksiä aikansa kuvataiteisiin. MaMa maksaa syyskokoukseen osallistuville matkat halvimman matkustustavan mukaan sekä tarjoaa lounaan ja pääsylipun taidenäyttelyyn.

Paikka: Ostrobotnia, Chydenius-kabinetti, Museokatu 10, Helsinki Aika: la 15.11.2014 klo 10.30 (aamukahvi klo 10 alkaen)Ilmoittautumiset syyskokoukseen 6.11.2014 mennessä www.mamary.fi/tapahtumat tai 040-7626286 Kaarina Pehkonen.Ilmoita myös mahdollisista ruokarajoituksistasi.

SYYSKOKOUKSEN ESITYSLISTA01 Kokouksen avaus02 Kokouksen järjestäytyminen03 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus04 Kokouksen menettelytavoista päättäminen05 Esityslistan hyväksyminen06 Käsitellään toimintasuunnitelma vuodelle 201507 Päätetään hallituksen ja jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista08 Käsitellään talousarvio vuodelle 201509 Päätetään hallituksen jäsenmäärästä10 Valitaan yhdistyksen hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle11 Valitaan hallituksen puheenjohtaja12 Valitaan yhdistyksen tilintarkastajat ja varatilintarkastajat13 Ilmoitusasiat14 Kokouksen päättäminen

Ensi vuoden suunnittelua ja tutustumista Sibeliuksen 150-vuotisjuhlanäyttelyyn marraskuussa Helsingissä

Lisäpaloja työelämäänemma-akatemiasta!

Tarjolla mm:

• Word, Excel, Lync• esiintymistaitoja• työhyvinvointikortti

Edulliset hinnat - jäsenyys kannattaa!

• Työnantaja toteuttaa koulutusvel-vollisuuttaan maksamalla kurssin ERTOn jäsenelle 85 €

• ERTOn jäsen, joka maksaa itse 45 € • Työttömät ERTOn jäsenet 25 €

www.emma-akatemia.

MaMalaisten etuja• Kurssit ja koulutuspäivät. Voit osallistua MaMan ja ERTOn järjestämiin koulutuksiin, joissa voit kehittää

ammatillista osaamistasi ja joista saat hyödyllistä työelämätietoa. • Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha. Jos joudut työttömäksi, et putoa pelkän peruspäivärahan varaan, vaan saat ansioihisi suhteutettua

työttömyyskorvausta. • Työsuhdeneuvonta. Saat henkilökohtaista palvelua työsuhdeneuvonnasta kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa. • Ilmainen vapaa-ajan matkustajavakuutus

• Alennuksia useista ostopaikoista • ERTOn ja MaMan jäsenlehdet

Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen, digimedia-, muotoilu- ja pelialan ammattilaiset MaMa ry. Lisätietoja ja liittymisohjeet: www.mamary.fi

MaMa ry on oikea osoite sinulle, jos teet duuniasimarkkinointiviestinnän, -tutkimuksen, digimedia-,muotoilu- tai pelialan työpaikassa tai opiskeletkyseisiä aloja. Free-pohjaltakin onnistuu. Työttömyyden alkaessa sinulta edellytetään tietynpituista työttömyyskassan jäsenyyttä saadaksesi ansiosidonnaista päivärahaa. Ammattiliitton liittyessä liityt samalla myös kassaan sekä saat päälle kaikki liiton edut,joita et saa työttömyyskassasta. Yksi liittyminen – kaksi jäsenyyttä!

MaMa on ERTOnjäsenyhdistys.

Muistathan, että

ammattiliiton

jäsenmaksu on

verovähennys-

kelpoinen!

Documents

NonSordino 2/2014