MaMa ry Nonsordino 1 2014

NonSordino ww

w.m

amar

y.fi

» s. 10 » s. 14 » s. 24

Pelien houkutus ja koukutus

» s. 16

Ammatti-laiset kohtasivat

» s. 6

Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset

MaMa ry:n jäsenlehti 1 /201

4

Kun aivot rasittuvat – sitä ei itse huomaa

Vanhan ja uuden maailman välissä

Insight – treffit kuluttajan kanssa

2 NonSordino 1/2014

MaMa on ERTOnjäsenyhdistys.

6 4 Leikepöytä 5 Linkkivinkit Ammattilaiset kohtasivat 8 Budolajit – toimistotyöläisen

pelastus 10 Kun aivot rasittuvat Kiti Müller

14 Digitaalinen vallankumos 16 Pelien houkutus ja koukutus Jukka Viljamaa, Heikki Repo 18 Lakipalsta Kysymyksiä ja vastauksia

Joko teillä mobiilimarkkinoidaan? Tiina Heikkilä

22 Uusi kasvo Maarit Aarrekangas

23 Lentäviä kameroita 24 Insight – treffit kuluttajan kanssa 26 Sannan keittiössä 27 MaMa tiedottaa

NonSordino

NonSordino

Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n jäsenlehti

julkaisija: Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry, Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki, www.mamary.fi päätoimittaja Kaarina Pehkonen toimituskunta: Kaarina Pehkonen (Helsinki), Sanna Koivusaari (Turku), Ritva Rähmönen (Lieto), Ville Laasonen (Turku) yhteystiedot: Pj. Kaarina Pehkonen 040 7626 286, [email protected] taitto: Sanna Koivusaari ja Ritva Rähmönen kansikuvassa: Jukka Viljamaa, Cornfox & Brothers kannen kuvaaja: Pia Parkkonen painopaikka: Ykkös-Offset (Vaasa) paperi: Galerie Art Silk 150 g / Gprint 115 g. ISSN 1799-425X (Painettu) ISSN 1799-4276 (Verkkojulkaisu).

Seuraava lehti ilmestyy syksyllä 2014.

1 /201

4

KUVITUS Anna Anundi

20

s. 27Kevätkokouksen jälkeen galleriakierros

NonSordino 1/2014 3

Pää-

ki

rjoi

tus

Kohtaa jäsenÄlä käännä sivua, en aio puhua sanaa-

kaan ay-liikkeen merkityksestä kansal-

lisen kilpailukyvyn rakentamisessa tai

globalisaatiostrategioista, vaikka tämä

päivän globaalit tapahtumat ravistele-

vatkin koko maailmaa, suomalaistakin

yhteiskuntaa. Ne asiat ovat tärkeitä,

mutta ne voi lukea uutislehdestä tai

netistä.

Aion puhua jäsenestä. Jäsen on

tärkeä. Haluan kohdata jäsenen. Mi-

ten yksittäinen ammattiyhdistys voi

parhaiten toimia jäsentensä hyväksi,

kohdata hänet? Kysymällä, kuuntele-

malla, käymällä dialogia, toimimalla

yhdessä – esimerkiksi.

Jäseniltämme on kysytty vuosit-

tain jäsenyyteen ja työsuhteeseen liit-

tyviä asioita ja pyydetty kommentteja

ja toivomuksia. Näiden kommenttien ja

toivomusten pohjalta olemme MaMas-

sa kehittäneet toimintaamme.

MaMa aloitti jo seitsemän vuotta

sitten jäsenkoulutukset. Kurssit oli-

vat aluksi tekijänoikeus-, ym. kursseja,

mutta sitten jäsenten toivomuksesta

aloitimme ohjelmisto- ja viestintäkou-

lutukset. Kurssien sisältö on melkein

vuosittain muuttunut riippuen työelä-

män kehityksestä ja jäsenten tarpees-

ta. Kurssien tarkoituksena on pitää

jäsenten ammattitaitoa yllä ja siten pa-

rantaa ja helpottaa heidän asemaansa

PÄÄTOIMITTAJA Kaarina Pehkonen [email protected] Valeria Gasik

työmarkkinoilla.

Liittomme ERTO on seurannut Ma-

Man kokemuksia ja on myös aloittanut

kaikille jäsenaloille sopivien perusoh-

jelmistojen: word, exel ja powerpoint

-koulutuksen eri puolilla Suomea. Jos

törmäät nimeen EMMA, klikkaa se au-

ki. Sieltä löytyvät ERTOn koulutukset

– mutta jos päädyit espoolaiseen muse-

oon, ei sekään ole paha juttu. Tarkista

kuitenkin ennen klikkausta asiayhteys.

Joka tapauksessa ERTOnkin koulutuk-

set ovat saaneet hyvän vastaanoton.

Koulutus on koettu uudenlaiseksi jäse-

nen kohtaamiseksi.

Lehdessämme Zuzana Kyppö Tu-

run Ammattikorkeakoulun Taideaka-

temiasta pohtii käsitettä ”insight” ja

sanoo sen tarkoittavan aitoa kulutta-

janäkemystä, joka edellyttää ihmisen

aitoa kuuntelemista ja hänen tarinan-

sa ymmärtämistä. MaMalle jäsen tar-

koittaa kuluttajaa, asiakasta, ihmistä.

Jäsenen tarina on usein mikrokoossa

se sama, mikä on koko yhteiskunnassa

makrokoossa: työpaikan loppuminen,

siirtyminen ulkomaille, fuusio, raken-

neuudistus… Ja koko yhteiskunnan

tarinaan et voi vaikuttaa, mutta yksit-

täisen jäsenen tarinaan kenties voit.

MaMa järjesti tammikuussa 2014

yhdessä yhteistyökumppaneidensa

Suomen Apple-käyttäjien, Grafian ja

Journalistiliiton kanssa päivän kestä-

neen tapahtuman ”Ammattilaiset koh-

taavat”. Sen tarkoituksena oli esitellä

päivän trendit, käsitellä ajankohtaisia

aiheita ja verkostoitua. Me pääsimme

tapaamaan jäseniä ja ammattilaiset,

jäsenemme, pääsivät ta-

paamaan myös kollegoja ja vaihta-

maan kokemuksia. Tapahtuma opetti

meille järjestäjille paljon jäsenten ta-

rinoista ja toiveista henkilökohtaisten

kohtaamisten ja tapahtumakyselyn tu-

loksien perusteella.

MaMalla on myös yrittäjäjäseniä,

itsensätyöllistäjiä, freelancereita. Mo-

nenlaisia tarinoita työn maailmasta.

Olemme mukana keskusjärjestömme

STTK:n yrittäjä-työryhmässä, missä on

sekä valtakunnallista toimintaa että

liittotasolla hyvin henkilökohtaistakin

kohtaamista. Järjestämme 24.5. Helsin-

gissä yrittäjäjäsenten koulutuspäivän.

Päivän aloittaa yritysklinikka, missä

on mahdollisuus tavata yrityskummi.

Loppupäivä onkin sitten yrittäjäasiaa

eri näkökulmilta ja myös vertaisko-

kemuksia muilta yrittäjiltä. Tsekkaa

www.mamary.fi /tapahtumat vieläkö

koulutuspäivään on vapaita paikkoja.

– Ja vastauksena sille Ammattilai-

set kohtaavat -päivän osallistujalle,

joka kommentoi: ”Hyvä aloitus tapah-

tumien sarjalle. Jatkattehan samaan

tapaan?”: – Kyllä jatkamme, ammatti-

laiset kohtaavat myös ensi vuonna ja

MaMa kohtaa jäsenet.

4 NonSordino 1/2014

ANDY WARHOL – AN AMERICAN STORY 8.3.–28.5.2014

Poptaiteen ikonin, Andy Warholin

(1928–1987) tuotantoa esittelevä laa-

ja näyttely avattiin Sara Hildénin

taidemuseossa, Tampereella 8.3. Näyt-

tely on läpileikkaus Andy Warholin

uran keskeisistä vuosista 1961–86 ja

se tarjoaa kavalkadin Warholin tun-

netuimmista teoksista sekä esittelee

harvemmin nähtyä puolta Warholin

taiteesta, kuten myöhäiskauden abst-

rakteja maalauksia.

www.tampere.fi/sarahilden.html

TOVE JANSSON 14.3.–7.9.2014

Tove Janssonin syntymästä tulee

vuonna 2014 kuluneeksi sata vuot-

ta ja Ateneumin juhlanäyttely antaa

kattavan kuvan Janssonin (1914–2001)

tuotteliaasta urasta taidemaalarina,

kuvittajana, poliittisten pilapiirrosten

tekijänä, kirjailijana sekä muumihah-

mojen ja -kertomusten luojana.

Suomalaisilta museoilta lainatuista

teoksista on esillä mm. edustava otos

Tampereen taidemuseon mittavasta

Jansson-kokoelmasta maalauksineen,

piirroksineen ja muumikuvaelmineen

sekä 1974 kantaesityksensä saaneen

Muumioopperan pukuja Teatterimu-

seosta. Mukana on runsaasti aikai-

semmin näkemättömiä teoksia useista

yksityiskokoelmista.

Ateneumin näyttely on osa

Tove Janssonin juhlavuoden

ohjelmaa: www.tove100.fi

leikepöytä

Tarjontaa riittää

Slack

Jotain uutta, jotain lainattua.KOONNUT Sanna Koivusaari

Slack on tiimiviestintää 2010 vuo-sikymmenellä, kaikki viestintä yh-dessä paikassa. Slack-tiimin kaikki

reaaliaikainen viestintä ja arkistointi

on yhdessä paikassa, heti haettavis-

sa, käytettävissä missä tahansa. Voit

luoda viestejä, tiedostoja, komment-

teja, kuvia, videoita jne. ja jakaa ma-

teriaalin avoimesti, että ne ovat koko

tiimin käytettävissä. Voit integroida

Slackiin päivittäin käytettäviä palve-

luja, kuten esim. Twitter, Dropbox ja

Google Drive.

www.slack.com

Jos asut Tampereella tai Helsingissä tai olet vierailemassa kyseisissä kau-

pungeissa, niin tänä vuonna on tarjolla melko mielenkiintoisia näyttelyitä,

joihin kannattaa käydä tutustumassa.

ILMARI TAPIOVAARA6.6.−21.9.2014

Vuonna 2014 tulee kuluneeksi 100

vuotta muotoilija Ilmari Tapiovaaran syntymästä. Juhlavuoden kunniaksi

Designmuseossa avautuu laaja näytte-

ly Tapiovaaran tuotannosta. Tapiovaa-

ran muotoilua tarkastellaan erityisesti

muotoilijan sosiaalisen vastuun että

kestävän kehityksen näkökulmasta.

Näyttelyssä nähdään niin interiööre-

jä, huonekaluja kuin ennen näkemät-

tömiä luonnoksia arkistosta. Näyttelyn

yhteydessä julkaistaan kirja.

www.designmuseum.fi

TUNNETKO TYYPIN? KIRJAINTYYPPIEN MERKILLINEN MAAILMA 13.2.–31.8.2014

Tait. tri Markus Itkosen käsikirjoitta-

ma näyttely avaa näköalan typografi-

an merkilliseen maailmaan. Näyttely

antaa näkökulmia sekä kirjainmuotoi-

luun ja kirjaintyyppien käyttöön. Se

pyrkii tarjoamaan mahdollisimman

monelle kävijälle sekä jotain tuttua et-

tä jotain uutta. Pääset tutustumaan

muutamaan suomalaiseen nykypäivän

kirjainmuotoilijaan ja heidän töihinsä

ja näet, millaisia työvaiheita kirjainten

suunnittelussa on. Konkreettiset esi-

merkit osoittavat, kuinka moninaisia

käyttötarpeita kirjaintyypeillä on. Eikä

kirjainmuotoilussakaan vältytä muoti-

suuntausten vaikutuksilta. Päivälehden museon Tunnetko tyypin? -näyttelyssä

pääsee kurkistamaan kirjainten taakse.

www.paivalehdenmuseo.fi

NonSordino 1/2014 5

On kätevää, jos tiedostoihinsa pääsee käsiksi helposti mistä tahansa missä on nettiselain. Muistitikkujen kanssa on omat ongelmansa, ne häviävät, hajoavat tai kohta samasta työstä

on liikkeellä useita erilaisia versioita. Netistä ja pilvipalveluista löytyy onneksi monenlaisia ratkaisuja.

Dropbox – www.dropbox.comYksi ehkä suosituimmista pilvipalveluista on Dropbox, jossa voit sekä säilyt-

tää tiedostojasi, että jakaa niitä. Voit myös luoda yhteisen kansion muiden

Dropbox-käyttäjien kanssa. Dropbox-sovellus on saatavilla useimmille alus-

toille ja tiedostojen siirtäminen Dropboxiin on yhtä helppoa kuin siirtäminen

kansiosta toiseen. Sovellus hoitaa kaiken muun.

Voit jakaa tiedostoja lähettämällä linkin, tai tehdä vaikka verkkoalbumin

valokuvistasi, Dropbox venyy moniin tarpeisiin.

Ilmaiseksi saatavat pari gigaa riittävät useimmille, mutta mikäli palvelua

käyttää esimerkiksi varmuuskopiointiin, saa tallennustilaa ostettua lisää.

SugarSync – www.sugarsync.comSugarsync tarjoaa vastaavan palvelun kuin Dropbox, mutta hieman erilaisel-

la hinnoittelulla.

Google Drive – www.drive.google.comGooglen pilvipalvelu tarjoaa jotakuinkin vastaavat ominaisuudet kuin Drop-

box, mutta se on samalla nettiselaimessa toimiva toimisto-ohjelmisto. Voit

luoda esityksiä, tekstitiedostoja tai laskentataulukoita. Dokumenttisi säily-

tetään Googlen pilvessä, mutta voit halutessasi synkronoida ne koneellesi tai

ladata yleisimmissä toimisto-ohjelmien käyttämissä muodoissa sekä tietysti

pdf-tiedostoina.

Driven ilmaiset ominaisuudet riittävät peruskäytössä pitkälle, lisätilaa

on saatavilla tälläkin kertaa rahalla. Microsoft Officen siirryttyä kuukausi/

vuosimaksulliseksi on Drive erinomainen vaihtoehto esimerkiksi kotikäyt-

töön. Ominaisuuksia ei ole ehkä yhtä paljon, mutta web-sovellukset ovat

helppokäyttöisiä.

Kaikki tähän lehteen kirjoittamani jutut on kirjoitettu Drivessä.

CrashPlan – www.code42.com/crashplan/Mikäli tarvitset enemmänkin varmuuskopiointia kuin tiedostonjakoa, kannat-

taa katsastaa monipuolinen CrashPlan. Ilmaisversiolla teet varmuuskopiot

ulkoiselle levylle, kaverin koneelle netin yli tai verkkolevylle (vain Mac-ver-

sio). Edullisella kuukausimaksulla saat sen lisäksi rajattoman verkkotallen-

nustilan.

Verkkotallennuspalveluita on monia mutta CrashPlan ei ole palveluista

tuoreimmasta päästä ja sitä pidetään varmana ja luotettavana.

Mitä teinisi todella tekee koko päivän Twitterissä ja Instagramissa?

LINKKIVINKIT KOONNUT Ville Laasonen

DANAH BOYDin uusi kirja – It’s complicated: the social lives of networked teens – tutkii vivahde-

rikkaasti syitä ja tapoja, miksi tei-

nit käyttävät sosiaalisia verkostoja

ja miksi se saa aikuiset sekoamaan.

10 vuoden tutkimus koskee amerik-

kalaisteinejä, mutta yhtäläisyyksiä

saattaa löytyä Suomenkin nuoris-

ta. Boyd tutkii motivaatioita ja jopa

hienostunutta etikettiä, joka hallit-

see teinien verkossa käyttäytymis-

tä. Tutkimuksessa kerrotaan kuinka

aikuiset – ja myös yritykset, jotka

houkuttelevat teinejä – hylkäävät

pelkonsa ja alentumisensa ja omak-

suvat teinien monimutkaisen, mut-

ta tärkeän suhteen teknologiaan.

http://www.fastcompany.com/

3026499/most-creative-people/

what-your-teen-is-really-doing-all-

day-on-twitter-and-instagram

6 NonSordino 1/2014

TEKSTI: Ville Laasonen KUVAT: Pia Parkkonen, Ville Laasonen

Ammattilaiset kohtasivat– paikalla olleen kokemuksia

Muita tapahtumaan osallistuneiden kommentteja:

”Edullinen, mielenkiintoisella sisällöllä varustettu kurssipäivä.”

”Liian Apple-painotteinen ensimmäinen puolisko”

Seuraavaan Ammattilaiset kohtaavat

-tapahtumaan haluttiin mm:”Ajankohtaisia ja syventäviä

tietoja alan aiheista”, ”Lisää omakohtaisia kokemuksia”.

Tapahtuman edullinen hin-

ta ja kattava esiintyjä-

kaarti saivatkin Helsin-

gin Gloria-salin täyteen

väkeä. Kokopäivän lippu

maksoi 30 euroa ja jäsenet sekä opis-

kelijat pääsivät puolta halvemmalla.

Ennakkovaraajat saivat bonuksena

vielä tuhdin lounaan ja iltapäiväkah-

vit. Samalla hinnalla oli mahdollisuus

osallistua vielä iltatilaisuuteen, jota

tähditti Toni Rossi ja Sinitaivas.

Tapahtuma alkoi puolilta päivin

lounaalla. Kauempaa tuleville oli mie-

luisaa saada heti murua rinnan alle

eikä tarvinnut istuskella nälkäisenä

salissa.

Päivän ohjelman ensimmäisellä

puoliskolla käsiteltiin muun muassa

markkinoinnin murrosta ja tablettijul-

kaisun mokien välttämistä. Lisäksi oli

mahdollisuus tutustua sekä uusiin että

käytettyihin Mac-tietokoneisiin.

Kahvitauolla pääsi sitten tutustu-

maan yhteistyökumppanien esittely-

pöytien tarjontaan. Itsekin tuli ostettua

valokuvausta käsittelevä kirja.

Ohjelmassakin päästiin taas asi-

aan: Iltapäivällä Juha Laamanen pu-

hui ammatillisesta kasvusta, vuoden

2013 graafikko Kasper Strömman so-

siaalisesta mediasta ja Juha Nikkilä

samaan aiheeseen liittyvistä faneista

ja antifaneista. Vaikka ”vuoden graa-

fikko” ei puhunut juurikaan graafi-

sesta suunnittelusta, juttua riitti ja

yleisöllä oli hauskaa.

Lopuksi Sampo Korkeila ja Juha

Laamanen Corelliasta, Leena Saarela

Richie Oy:stä, Petri Savolainen Jour-

nalistiliitosta ja Kasper Strömman ko-

koontuivat Jarkko Kurvisen johtamaan

paneelikeskusteluun, johon yleisökin

pääsi ottamaan osaa. Ja tätä mahdol-

lisuutta myös käytettiin jopa niin in-

nokkaasti että asiaa riitti, vaikka aika

oli jo lopussa.

Ennen viihteellistä iltatilaisuutta

ohjelmassa oli parin tunnin tauko, jon-

ka aikana oli madollisuus käydä syö-

mässä tai vaihtamassa hippavaateet.

Iltatilaisuudessa arvottiin palautelo-

makkeeseen vastanneiden kesken pal-

kintoja. Pääpalkintona oli 1000 euron

lahjakortti Corellian koulutukseen.

Yleisesti ottaen päivästä jäi oikein

onnistunut kuva. Ensi vuonna ammat-

tilaiset jälleen kohtaavat ja se tapahtu-

ma on varmasti entistä ehompi.

Yhteistyössä järjestäjien lisäksi ta-

pahtumassa olivat mukana: CadQ,

Corellia Helsinki, MARK, mcare,

Mustapekka, Plutoni, Richie, Vihreä

Omena, Varimport ja Metropolia AMK

luovan ja kulttuurialan opiskelijaryh-

mä. •

Suomessa on ollut vähänlaisesti tarjolla tapahtumia graafisille suunnitteli-joille, mainos-, markkinointi- ja digimedia-alalla työskenteleville sekä journa-listeille ja valokuvaajille, missä esiteltäisiin päivän kuumimpia trendejä ja pääsisi tapaamaan kollegoja. Apple-käyttäjät ry:n, Grafian, MaMa ry:n ja Jour-nalistiliiton järjestämä Ammattilaiset kohtaavat -tapahtuma oli suunniteltu paikkaamaan tätä vajetta.

NonSordino 1/2014 7

8 NonSordino 1/2014

Minä palasin pari vuot-

ta sitten budolajien

pariin. En kamppai-

lutaitojen takia, vaan

edistääkseni yleistä

hyvinvointia ja estääkseni toimisto-

työtä rapauttamasta kehoa.

Haastattelin turkulaisen Shaolin

Dojon Ilpo Jalamoa, onko budolajeissa

etuja verrattuna vaikkapa perinteiseen

saliharjoitteluun. Jalamo on pitkän lin-

jan budo-mies. Kaapista löytyy useampi

musta vyö, ja hän valmentaa muun

muassa karatea, tai chitä ja kobudoa.

Jalamo kertoo, että budolajeissa

(mm. judo, karate ja aikido) ei varsi-

naisesti ole mitään, mitä ei löytyisi

muistakin liikuntamuodoista, mutta

budossa ne tulevat samassa paketissa

– lihaskunto, kestävyys, notkeus, ket-

teryys ja kamppailun jännitys. Monet

harjoitteista asettavat fyysisen suo-

rituskyvyn ohella vaatimuksia rea-

goinnin, päättely- ja ratkaisukyvyn

suhteen.

Budolajien harjoitteluun kuuluu

läheisesti kansainvälinen toiminta

leireilyn tai kilpailun muodossa. Ne

tarjoavat väylän kansainvälisille ys-

tävyyssuhteille. Fyysisen harjoittelun

ohella monet kiinnostuvat japanin kie-

lestä, kulttuurista tai historiasta.

Onko lajeista apua toimisto-työläisen perusjumitukseen?Budo-harjoittelulla on mahdollista ak-

tivoida ne lihasryhmät, jotka lamaan-

tuvat pitkän työpäivän aikana paikal-

laan istuttaessa. Iskuja harjoiteltaessa

hartiat vapautuvat jännityksestä. Se

ehkäisee niskavaivoja ja päänsärkyä.

Nopeat kamppailuharjoitteet aktivoivat

hermostoa ja kehittävät reaktiokykyä.

Kamppailulajeja arastellaan pelä-

ten loukkaantumisia. Harrastusmie-

lessä harjoittelu on kuitenkin melko

turvallista. Ruotsissa tehdyn tutki-

muksen mukaan mm. karate on louk-

kaantumistilastoissa samalla tasolla

pöytätenniksen kanssa. Aktiivikilpai-

lijoilla on luonnollisesti perusharrasta-

jia suurempi loukkaantumisriski.

Onko budolajeilla muita terveydellisiä vaikutuksia?Budolajeilla on samat terveysvaiku-

tukset kuin kaikella liikunnalla. Se

virkistää aivotoimintaa, parantaa vas-

tustuskykyä, edistää painonhallintaa,

estää sydän- ja verisuonitauteja ja ko-

hottaa mielialaa.

Löytyykö budosalilta vaihtoehtoa, jos kamppailu-urheilu ei innosta?Hidas ja rauhallinen tai chi voi olla pa-

rempi vaihtoehto. Tai chi ei kiinalaise-

na taitona varsinaisesti ole budolaji (=

japanilainen kamppailutaito), mutta

kuuluu periaatteessa samaan kamp-

pailutaitojen perheeseen. Tavallinen

perusharjoittelu sopii kuitenkin peri-

aatteessa kaikille. Kaikki eivät kyllä-

kään sovi budoon henkilökohtaisista

mieltymyksistä, asenteesta tai muista

syistä johtuen.

Budolajien harjoittelu on moniin

lajeihin verrattuna melko edullista ja

vuosimaksut ovat kohtuullisia. Jalki-

neita ei tarvita ja harjoituspukuja saa

satasella. Ongelmana useimmiten on

sitoutumisen puute. Ei jakseta käydä

säännöllisesti harjoituksissa, jolloin ei

kehity. Jos ei kehity, alkaa masentaa ja

sitten luovutetaan kokonaan. Budola-

jien aloittaminen ja lajissa pysyminen

edellyttää asennetta, pitkäjänteisyyttä

sekä sisua. Henkisten ominaisuuksien

harjoittelu ja jalostaminen ovat kiin-

teä osa harjoittelua – ei pelkkä teknii-

koiden opettelu.

Budoharjoittelun sivussa tulee bo-

nuksena myös itsepuolustustaito. Ih-

miset yhdistävät sen usein kykyyn

tapella. Laajemmassa merkityksessään

se on myös kykyä kamppailla sairas-

tumista vastaan ja puolustaa itseään,

sekä tärkeiksi kokemiaan arvoja esi-

merkiksi kaveriporukassa, koulussa ja

työpaikalla. Kamppailutaidon harjoit-

telu antaa välineitä myös tähän.

Jos väkivaltaisesti käyttäytyvä hu-

malainen yrittää lyödä sinua tai lä-

TEKSTI: Ville Laasonen KUVAT: Ville Laasonen ja Christine Ramberg

Budolajit toimistotyöläisen pelastus?Urheileminen ja terveelliset elämäntavat ovat muotia. Hyvä, että ihmiset pyrkivät pitämään itsestään huolta. Monella harjoittelu tuntuu olevan kuitenkin ulkonäkö- ja suorituspainotteista.

NonSordino 1/2014 9

Budolajit toimistotyöläisen pelastus?

heistäsi pullolla päähän ja harjoittelu

on antanut keinoja estää sen, voi ky-

syä itseltään kannattaako harjoitella

itsepuolustusta. Tämä on yksi perus-

kysymyksiä kamppailutaidon harrasta-

miselle: luotatko itseesi, ulkopuolisten

apuun vai tyydytkö olemaan uhri?

Tavallinen ihminen ei ehkä tarvit-

se fyysistä itsepuolustustaitoa kuin

kerran elämässään, mutta se kerta voi

olla loppuelämälle ratkaisevan tärkeä.

Kulunut sanonta uhkaavista tilanteista

on ”aina voi juosta karkuun.” Se onkin

joskus hyvä vaihtoehto. Aina se ei ole

mahdollista, tai ehkä uhka kohdistuu-

kin läheiseen ihmiseen. Lähdetkö kar-

kuun jättäen läheisesi pulaan? Riskinä

on myös, että käyttää samaa ratkaisua

muissakin elämän ongelmissa. Ongel-

miaan karkuun juokseminen saattaa

olla joillekin elämäntapa.

On harhakäsitys, että keho ja mieli

olisivat irrallisia toisistaan. Molempia

tulee arvostaa ja kehittää tasapuoli-

sesti. Tasapaino kehon ja mielen välil-

lä on olennaista ihmisen olemiselle ja

kehitykselle. Ääritapauksiakin kohtaa:

henkilöitä, jotka ovat ylikorostaneet

mielen kehitystä kehon kustannuksel-

la tai päinvastoin. Ikävintä on kohdata

ihminen, joka on laiminlyönyt molem-

mat.

Rajoittuuko harjoittelu pelkästään salille?Sitä saa mitä antaa. Jos harjoittelee

vain pari kertaa viikossa, budolajit voi-

vat olla vaihtoehto peruskuntoilulle.

Joillekin harjoittelu on elämäntapa,

jossa viikkorutiinit, lomat, ruokatottu-

mukset ja tulevaisuuden suunnitelmat

rakentuvat harrastuksen ympärille.

Tiedätään joidenkin jopa löytäneen

aviopuolisonsakin tatamilta…

Budolajien harrastaminen voi siis

olla hyvin monipuolista. Itsekin olen

saanut niistä paremman tasapainon,

liikkuvuutta ja parempaa oloa. Itse-

puolustustaitoa en ole onneksi kos-

kaan tarvinnut. •

KARATEN juuret ulottuvat van-

hoista okinawalaisista kamppailu-

muodoista aina kiinalaisiin kamp-

pailulajeihin. Lajin perusteknii-

kat koostuvat pääosin lyönneistä

ja potkuista, mutta harjoittelus-

saan pidemmälle edenneet oppi-

vat tyypillisesti myös nivellukko-

ja, hallintaotteita, heittoja ja her-

mopistetekniikoita.

Karatessa harjoittelumaksun

lisäksi tarvitsee hankkia vain pu-

ku.

TAI CHI (TAIJIQUAN) on perintei-

nen kiinalainen taistelutaito. Ny-

kyisin laji tunnetaan terveyttä

edistävänä liikuntana, jossa py-

ritään käyttämään kehoa koko-

naisvaltaisesti ja liikkeen avulla

rentouttamaan keho ja mieli.

Tai Chissa voi harjoitella myös

vaikkapa miekan kanssa.

Kirjoittajan tai chi -hetki työpäivän jälkeen.

10 NonSordino 1/2014

TEKSTI: Soili Hämäläinen KUVITUS: Anna Anundi

Kun aivot rasittuvat

Sitä ei itse huomaaKun työmäärä lisääntyy, aivot joustavat ja lisäävät tehoa. Pian suurempi työmäärä alkaa tuntua nor-maalitilalta, ja määrää voi edelleen lisätä samalla tuloksella.

“Työnantajien, työntekijöiden ja

työterveyshuollon pitää yhdessä pohtia, miten erilaiset ihmiset voivat tehdä työnsä niin, ettei se kuormita liikaa.”

-A ivot eivät anna varoitus-

signaalia, kun lähesty-

tään kestokyvyn rajaa,

ja siksi järkevin tapa on

ennaltaehkäistä ylikuor-

mitus, sanoo Työterveyslaitoksen tut-

kimusprofessori, neurologi Kiti Müller.

Tietoteknisessä työssä voidaan

teknisesti helposti tehdä useita teh-

täviä yhtä aikaa, käyttää monia oh-

jelmia rinnakkain ja siirtyä laitteesta

toiseen nopeassa tahdissa. Kognitii-

visesti asia ei olekaan helppoa, vaan

tarkkaavuuden siirto eri laitteiden

tehtävien välillä kuormittaa aivoja

erityisesti.

Aivot eivät jousta loputtomiin,

vaan jossain vaiheessa tulee piste,

jolloin ajatus ei enää kulje. Useiden

asioiden yhteen sovittamisesta ja mo-

nimuotoisen ajattelun koordinoinnista

aivoissa vastaa otsalohko. Vakavassa

ylikuormitustilassa otsalohkon tasa-

paino muuttuu.

– Voi syntyä häiriö otsalohkojen

hermoverkoissa. Neuropsykiatriassa

niitä on todettu mm. psykoosissa, sy-

vässä masennuksessa ja kaksisuuntai-

sessa mielialahäiriössä.

Muutama pitkä työpäivä ei hait-

taa, mutta jos se on jatkuvaa, aivojen

toimintakyky laskee. Kuormituksen li-

sääntymisestä kertoo lievä ahdistus,

tunne, etteivät asiat pysy hallinnassa.

Sitä ei saisi sivuuttaa, vaan rauhoittaa

työtahtia. Jatkuvasti pahenevan aivo-

jen rasitustilan seurauksena voi olla

vakava psykiatrinen sairaus.

– Jos ei malta käydä illalla nukku-

maan työasioiden pyöriessä mieles-

sä, pitää pakottautua irrottautumaan

niistä ja rauhoittua. Ja työssä on muis-

tettava pitää taukoja 2–4 tunnin vä-

lein, Müller painottaa.

Vanhenetko liian aikaisinDosentti Kirsi Ahola tutki vakavan uu-

pumustilan kokeneita (Work-Related

Exhaustion and Telomere Length: A Po-

pulation-Based Study). Tutkimuksessa

selvisi, että heillä esiintyi yleensä van-

henemiseen liittyvää kromosomien

kärkien eli telomeerien lyhentymistä.

Tulos viittaa siihen, että työssä it-

seään ylen määrin rääkkäämällä voi

aiheuttaa elimistölleen aikaisemman

vanhenemisen ja raihnaisemman van-

huuden sekä altistaa itsensä stressiin

ja ylirasitukseen liittyville sairauksille.

Tällaisia ovat sydän- ja verisuonitau-

dit, diabetes, unihäiriöt ja metabolinen

oireyhtymä.

Kannattaako ottaa itsestään kaikki

irti nuorena, jos seurauksena on huo-

nompi terveys myöhemmin? Mülle-

rin mukaan meidän on vaikea käsittää

kuinka pitkälle omaksumamme toi-

mintamallit vaikuttavat.

– Ihmiset eivät osaa kuvitella, että

jos nyt rääkkään itseäni, hinta voi olla

se, että elän viimeiset vuoteni raihnais-

ta elämää. Pitäisi muistaa, että teemme

koko ajan valintoja, jotka vaikuttavat

terveyteen pitkällä aikavälillä.

Tietoisuus aivotyön kuormittavuu-

desta on lisääntynyt ja monilla työpai-

koilla asia otetaan vakavasti. Muutos

kiirettä ja kovaa työntekoa ihannoi-

vassa työkulttuurissa vaatii kuitenkin

uutta näkemystä laajasti.

– Työnantajien, työntekijöiden ja

työterveyshuollon pitää yhdessä poh-

tia, miten erilaiset ihmiset voivat teh-

dä työnsä niin, ettei se kuormita liikaa.

Müller pitää huonona ilmiönä pe-

lottelua, jota kohdistetaan esimerkik-

si opiskelijoihin, nuoriin työntekijöihin

ja varsinkin naisiin. Annetaan ymmär-

tää, että jos ei ole töissä opiskeluaika-

na, ei saa töitä ollenkaan ja jos ei paina

täysillä, ei voi luoda uraa. Viimeisim-

pänä on esitetty jopa ajatus, että nai-

sia ei kannata palkata, koska he jäävät

kuitenkin äitiyslomalle.

– Totuushan on, että ihminen ei

NonSordino 1/2014 11

voi olla superintensiivisesti töissä ja

perhe-elämässä samaan aikaan. Kun

lapset ovat pieniä, tahdin pitää olla

töissä rauhallisempi. Kyllä seitsemän–

kahdeksan tuntia työssä pitää olla

riittävä työpanos,

kaiken ikäisillä.

Ihminen ei tiedäkään itseOlemme tottuneet

ajattelemaan, että

jokainen tietää itse

oman tilansa. Psy-

kologi Laura Sokan

tutkimuksessa pal-

jastui, että tämäkin

uskomus on myyt-

ti. Sokka tutki työs-

sä olevien työuupu-

muskokemuksia.

Siinä selvisi, että

uupuneeksi itsensä

kokevat eivät suin-

kaan aina mene työ-

terveyshuoltoon

apua hakemaan.

Dementiaa tai mui-

ta muistisairauksia

pelkäävät puoles-

taan eivät suinkaan

kaikki osoittautu-

neet uupuneiksi

kun taas tutkimuk-

seen ”terveinä”

kontrollihenkilöinä

ilmoittautuneista

muutama todettiin

tosi uupuneiksi.

Nuorten työn-

tekijöiden kohdalla

oman tilan arvioin-

tia hankaloittaa li-

säksi se, että kehon

fysiologian venymiskyky laskee vasta

35– 40- vuotiaana. Silloin ylirasitusti-

lassa tulee fyysisiä oireita kuten erilai-

sia särkyjä, jotka viestivät, että pitäisi

levätä. 40–45-vuotiaana tapahtuvaa

fyysisen jaksamisen vähenemistä voi

pitää kehon ohjeena: älä ylirasita.

Työpaikalle välittämisen kulttuuriUupumisen ennaltaehkäisy edellyttää,

että työpaikalla väsymistä ja ylikuor-

mittumista pidetään mahdollisena ja

hyväksyttynä. Työilmastosta kertoo

paljon se, mitä kaikkea työpaikalla voi

sanoa, voiko esimerkiksi kertoa mig-

reenistä, vai pelkääkö muiden pitävän

sitä tekosyynä.

– Ihminen on töissä kokonaisuute-

na, ei siellä ole vain joku osa hänestä.

Työtoveria voidaan auttaa, jos asiois-

ta puhutaan yleisellä tasolla hyvissä

ajoin. Mitä hyö-

tyä uupumassa

olevalle on tie-

dosta, että joku

toinen romahti

täysin ja on nyt

sairauseläkkeel-

lä? Müller kysyy.

Perhe ja muut

i h m i s s u ht e e t

tuovat vastapai-

noa, jos työ uh-

kaa viedä muka-

naan. Elämässä

pitää olla muita-

kin intohimoja

kuin työ, jokin

k i innostuksen

kohde, joka vie

ajatukset pois

työstä ja innostaa

niin paljon, että

siitä saa voimia.

Liikunta pi-tää tieto-työläisen kunnossaWeb Developer

Tiina Heikkilän

(24) työhön kuu-

luu mm. verkko-

sivustojen kooda-

usta ja ylläpito-

työtä sekä mark-

kinointisuunnit-

telua. Työpäivä

voisi kulua koko-

naan koneella is-

tuen. Istumatyön huonot puolet ovat

kuitenkin Heikkilälle tuttuja, ja siksi

hän pyrkii liikkumaan silloin tällöin.

– Suurimman osan työpäivästä

olen kyllä koneen ääressä, välillä on

erilaisia palavereja ja ruokatauko. Ly-


“Vapaa-ajalla yri-tän välttää istu-

mista koneella, tehdä muita asioita.”

Kiti Müller, KUVA Michael Müller

hyitä breikkejä tulee pidettyä. Ei kan-

nata istua koko päivää putkeen, sen

olen tiedostanut.

Niska- ja päänsärkyä Heikkilälle-

kin tulee joskus. Silloin hän venytte-

lee tai pyytää avopuolisoa hieromaan

hartioitaan. Heikkilä kiittää omasta

kestävyydestään aktiivista liikunta-

harrastustaan: hän käy kuntosalilla

ja ryhmäliikuntatunneilla ja niiden li-

säksi skeittaamassa kaksi kertaa vii-

kossa. Liikuntasalilla Heikkilä kertoo

keskittyvänsä erityisesti selkään ja

ryhtiin.

– Vapaa-ajalla yritän välttää istu-

mista koneella, tehdä muita asioita.

Töitä en tee kotona.

Heikkilä valmistui medianomiksi

kaksi vuotta sitten, mutta hän aloit-

ti harjoittelijana tamperelaisessa

Mediaporras Oy:ssä jo vuonna 2010.

Työpaikalla työssä viihtymiseen kiin-

nitetään huomiota, ja tietotyön hai-

toista ollaan tietoisia. Työpäivän voi

myös jakaa kahteen osaan ja käydä

liikkumassa keskellä päivää.

– Aika moni käy kuntosalilla, meil-

lä on käytössä virikesetelit. Olemme

myös pohtineet ”unelmien toimistoa”,

miten hyvinvointia pystyisi tuomaan

työpäivään, voisiko toimistoon mah-

duttaa vaikka jonkinlaisen liikkumis-

nurkkauksen.

Opintojen alkuvaiheessa kartoi-

tettiin työnäkymiä, mutta istumatyön

mahdollisesta fyysisestä kuormitta-

vuudesta ei puhuttu.

– Olisi hyvä, jos tietokonetyös-

kentelyyn painottuvalla alalla olisi jo

opiskeluvaiheessa työhyvinvoinnin ja

-ergonomian kurssi, sellainen ”näin

selviät työelämästä tietokoneen ää-

ressä”.

Tietotyössä työn innostavin puo-

li voi viedä mukanaan, liian pitkäksi

aikaa. Heikkilä pitää työssään eniten

uusien asioiden oppimisesta ja ongel-

mien ratkaisemisesta. Jos meneillään

on jokin oikein kiinnostava työvaihe,

esimerkiksi uuden nettisivun kooda-

uksen aloittaminen, voi hänkin ”unoh-

tua” paikalleen.

– Kyllä sitä välillä miettii, ettei ke-

hon kannalta ole paras vaihtoehto is-

tua noin pitkään koneen ääressä. Että

sellainen ihminen pysyy paremmas-

sa kunnossa, joka vähän liikkuu ko-

ko ajan.

– Jos tulisi paljon selkäkipuja niin

menisin varmaan hierojalle ja pitäisin

huolta liikunnan harrastuksesta. Työ-

paikalla pitäisi kiinnittää enemmän

huomiota työasentoon ja yrittää nous-

ta sieltä penkistä monta kertaa työ-

päivän aikana. •

OFFICE ANIMALS

Markus ItkonenTypografian käsikirja

Kirjassa näytetään ja selitetään typo -grafian termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typografinen sommittelu sekä merkistön oikea käyttö – selvällä suomen kielellä.

Jo 4. painosKoko 145 × 230 mm2-värinen • 192 sivua38 € + toimituskulut 7 €

Pyry Lehdonvirta &Jukka K. KorpelaHTML5 sovellusalustana

Opaskirja ja idealähde HTML5- sovellusten suunnittelijoille ja tekijöille.HTML5- sovellukset eli webin teknii-koilla toteutetut sovellukset ovat nouse-massa sovellusten teon valtavirraksietenkin laiteriippumattomuuden takia.

Koko 175 × 245 mm4-värinen • 148 sivua45 € + toimituskulut 7 € Jukka K. Korpela

Verkkojulkaisun typografia

Kirja neuvoo, miten typo grafian van-hoja hyviä oppeja sovelletaan verkko -sivujen teossa. Siinä selos tetaan sekäverkkojulkaisemisen asettamia rajoi-tuksia että toisaalta sen tuomia uusiamahdollisuuksia tekstin muotoiluun.

Kuvitettu runsain esimerkeinKoko 170 × 210 mm 4-värinen • 160 sivua38 € + toimituskulut 7 €

Jukka K. KorpelaVierasnimikirjaVierasperäisten nimienkirjoittaminen

Apuneuvo kirjoittajalle, toimittajalle, kääntäjälle ja jokaiselle, jonka tarvitsee tuottaa hyvää tekstiä.Zanzibar vai Sansibar?Dumasin, Dumas’in vai Dumas’n?

Koko 150 × 205 mm2-värinen • 222 sivua36 € + toimituskulut 7 €

Markus ItkonenKadonneet kirjaintyypitSuomalainen kirjainmuotoilu1920–1985

Ensimmäinen pelkästään typo grafiaa käsittelevä suomalainen väitöstutkimus.Mukana kymmenen lähes tuntematontasuomalaista kirjaintyyppihanketta sekä takavuosikymmenten keskeiset teks - taustyylit. Löytöretki jo kadonneeseengraa fiseen maailmaan.

Runsaasti kuvitettuKoko 190 × 250 mm4-värinen • 204 sivua41 € + toimituskulut 7 €

Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi • puh. 03 4246 5340 • rps-yhtiöt

Tilaa JULKAISIJA – graafisen viestinnän erikoislehti • Kestotilaus 84 € (sis. alv:n 10 %)

Tietokirjat selvällä suomen kielellä

kirjailmo_200x260_NonSordino2014_coated_Layout 1 18.2.2014 15.24 Sivu 1


Onko muutos nopeaa vai onko sopeutuminen hidasta?

TEKSTI: Heikki Rajasalo KUVAT: Shutterstock, Andrey Bayda

Tiedotusvälineet puhuvat yhteiskunnan nopeasta muutoksesta. Kohtaamme viestejä siitä, että tapamme lukea kirjoja ja seurata ajan tapahtumia muuttuu nopeasti. Vastaavasti väitetään, että käyttäytymisemme asioiden edessä muut-tuu nopeasti ja että tapamme kuluttaa muuttuvat nopeasti. Samaan hengenve-toon todetaan, että yhteiskunnan rakenteiden on muututtava nopeasti voidak-seen vastata kansalaisten muuttuneeseen käytökseen. Onko muutos nopeaa vai tuntuuko se vain siltä?

Tehdään pieni aikahyppy

menneisyyteen, aikaan,

jolloin ei ollut massatuo-

tantoa. Esineitä valmis-

tettiin tarpeeseen ja esi-

neet tehtiin käsin. Teollinen vallan-

kumous alkoi, kun keksittiin tekni-

siä kojeita, joita ei aiemmin ollut. Eri-

laisten koneiden ja moottoreiden kek-

siminen johti lihasvoimin valmista-

misen vähentämiseen ja uusiin kek-

sintöihin. Tuolta ajalta tulevat esimer-

kiksi autot.

Alkuvaiheessa autot tehtiin käsi-

työnä ja valmistaminen oli vahvasti

asiantuntijatyötä. Autojen yleistyttyä

kustannustehokkuuden ja erottuvuu-

den tarpeet nousivat aikaisempaa mer-

kittävämpään rooliin. Ensin uusia

kojeita hankittiin, koska niitä ei ollut.

Ei ollut pölynimureita, eikä radioita.

Joku nekin innovoi. Kun aikaisemmin

hankittujen kojeiden tilalle hankittiin

uusia samanlaisia kojeita, syntyi uusi

ihmisluokka, kuluttajat.

Pian alkoi taistelu kuluttajien huo-

miosta ja ryhdyttiin luomaan uusia

tarpeita brändäyksen keinoin. Yhteis-

kunnan muutos voidaan tässä kirjoit-

taa muutamaan lauseeseen, mutta

todellisuudessa muutos, teollistumi-

nen, kesti sata vuotta. Yksi kokonainen

sukupolvi uhrattiin jatkuvan muutok-

sen messulle.

“Pian alkoi tais-telu kuluttajien

huomiosta ja ryhdyttiin luomaan uusia tarpeita brändäyksen keinoin.”

Kansalaisten päivärytmiin vaikutti

uusien kojeiden mukanaan tuomat

yhteiskunnalliset muutokset, mutta

myös valmistamisesta aiheutuneet

työn tekemisen muutokset. Työ muut-

tui asiantuntijuudesta sarjatuotannon

parissa työskentelyyn.

Kun vertaamme nykyistä niin sa-

nottua digitaalista vallankumousta

menneeseen, moni asia näyttää sa-

mankaltaiselta. Uusia sovelluksia kek-

sitään. Joidenkin sovellusten tekno-

logiset alustat ovat niin samankaltai-

sia, että niille on luotava erilaistavia

ominaisuuksia muotoilun ja brändäyk-

sen keinoin. Myynnin näkökulmasta

kansalaisille tuotetaan uusia sovelluk-

sia ja niiden mukana uusia tarpeita

ihan samoin menetelmin kuin aikai-

semmin.

Vastaavasti työn ja liiketoiminnan

tehokkuutta kontrolloidaan mm. ta-

sapainotettujen mittareiden (BSC) ja

henkilöstötuottavuuden keinoin. Täl-

laisia henkilöstötuttavuuden keino-

ja ovat mm. taylorismi, jonka historia

ulottuu juuri autoteollisuuden mas-

satuotannon alkuun. Työn tekemisen

näkökulmasta tilanne on kiinnostava,

kun samaan aikaan keskustelussa ovat

kannattavuus ja tuotantokulujen pie-

nentäminen.

Kansalaisen näkökulmasta moni

asia automatisoituu ja mahdollisesti

helpottuu. Työn tekemisen ja ansain-

nan näkökulmasta yritystoiminta ja

yrittäjyys muuttuvat voimakkaasti.

Muutos on todellinen ja havaittavissa,

mutta kuinka nopeaa on muutos?

Digitaalinen vallankumous alkoi,

kun tietoa alettiin pakata digitaaliseen

formaattiin. Siitä on jo aikaa ainakin

kaksikymmentä vuotta. Mobiilisovel-

luksiakin kokeiltiin jo wappiaikaan

ihan sujuvasti vuosituhannen vaih-

teessa viisitoista vuotta sitten. Tiedos-

toja tallennettiin disketeille jo 1984 ja

muistatteko vielä ulkoiset kovalevy-

kasetit SyQuestit 90-luvulta?

Näyttää siltä, että täältä tulevai-

suudesta katsoen tilanne oli jo selvillä

30 vuotta sitten. Näyttää siltä, ettei ih-

misillä ole kykyä omaksua uutta ihan

valtavan nopeasti.

Kun tarkastelee vaikka tuoretta

Kansallista Mediatutkimusta, käy il-

mi, että ¾ suomalaisista tavoitetaan

edelleen perinteisellä printillä ja että

pöytäkoneiden osuus viestinnän seu-

rannan välineinä on jämähtänyt viiden

vuoden jaksolla samalle tasolle.

Isolla mittakaavalla uutta on kui-

tenkin suunniteltu aina, ei vain nyt.

Vastaavasti aikakaudet jaetaan vasta

jälkeenpäin erilaisiin jaksoihin. Jak-

sosta toiseen ei siirrytä hyvin lyhyes-

sä ajassa, vaan hyvin pitkässä ajassa.

Tulevaisuus – aika, joka ei enää ole di-

gitaalista vallankumousta, vaan jotain

post-digitaalista aikaa – näyttää, kuin-

ka kauan digitaalinen vallankumous

kesti. Minä uskon, että ainakin yksi su-

kupolvi uhrataan jatkuvan muutoksen

messulle.

Pää pystyyn nyt! Jättäkää vanhat

luutut kaappiin ja ryhtykää tekemään

jotain uutta. Kyllä, se on mahdollis-

ta. Yhteiskunnalla on kasapäin kehit-

tämisen pajoja ja rahaakin siihen on

varattu. Jos se ei enää vörki, jätä se.

Jos et keksi uutta yksin, keksi kaverin

kanssa. Parempi kokeilla ja epäonnis-

tua, kun jättää tekemättä, koska epä-

onnistumisessa menee hukkaan yksi

vuosi. Jos ei tee mitään, menee huk-

kaan yksi elämä. Uuden suunnittelu

on mahtavaa. Uuden suunnittelu on

innostavaa. •

“Tämä loppu on kohdistettu eri-

tyisesti hyvälle ystä-välleni, joka rimpuilee vanhan ja uuden maail-man välissä.”

Kirjoittaja on toiminut 25 vuotta markkinoinnin

ja designin alalla mm. tutkijana ja konsulttina. Hän työskentelee Suun-

nittelutoimisto Hahmossa Helsingin Katajanokalla.


TEKSTI: Tuukka Hämäläinen

KUVAT: Pia Parkkonen ja Cornfox & Brothers

Vietin vuoden ensimmäisen viikon kahden maailman välillä: PlayStation 3:n viimevuotisen The Last of Us -hittipelin parissa. Yhdysvaltalaisen Naughty Dog -studion postapokalyptinen selviytymisseikkailu imaisi minut mukaansa ensi-metreiltä kuin erinomainen romaani, jota ei halua laskea käsistään. Tässä tapauk-sessa en vain laskenut käsistäni ohjainta.

V ideopeliteollisuus on

edennyt pisteeseen, jos-

sa pelien budjetit ja tuo-

tot ylittävät usein suu-

retkin Hollywood-tuo-

tannot. Samalla kunnianhimo on

noussut myös tarinoiden ja kuvat-

tujen maailmoiden suhteen. Kuten

monet K18-luokituksen saaneet pelit-

kin todistavat, on pelaaminen paljon

muutakin kuin lasten viihdettä. Pelaa-

mista tutkitaan niin psykologian kuin

taiteidentutkimuksen piirissä, ja sii-

tä on muodostunut vakavasti otettava

kulttuurin laji.

Suomessakin peliteollisuus on saanut

lujan jalansijan, mistä huikean me-

nestynyt Angry Birds on vain jäävuo-

ren huippu. Tuoreempi menestystarina

löytyy Cornfox-studion kehittämästä

Oceanhorn: Monster of Uncharted Seas

-pelistä. 14. marraskuuta iOS-alustoil-

le julkaistu peli nappasi muun muassa

kärkipaikan Applen parhaiden indie-

pelien listalla.

Tarinoita ja pelimekaniikkaaPelitutkija Jesper Juul on kuvannut pe-

lin sijoittuvan kahden maailman vä-

lille: Tarina tapahtuu fiktiivisessä

maailmassa, mutta pelin säännöt ovat

osa todellisuutta. Videopelien kohdalla

puhutaan useimmiten sääntöjen sijaan

pelimekaniikasta, mikä viimekädessä

tarkoittaa sitä, mitä pelissä voi ja ei voi

tehdä.

Oceanhornin suunnittelijoiden Juk-

ka Viljamaan ja Heikki Revon mu-

kaan tarinaa ja pelimekaniikkaa ei voi

kuitenkaan erottaa toisistaan.

– Mielekäs pelisisältö tarvitsee

taustaa toimiakseen ja pelaaja tar-

vitsee tarinaa motivoituakseen otta-

maan selvää pelin sisällöstä. Kyse voi

olla hyvinkin pienistä elementeis-

tä, mutta kun pelinkehittäjä te-

kee elementtejä peliin, hän

automaattisesti kytkee ne

jonkinlaiseen kerron-

nalliseen tasoon,

suunnittelijat ku-

vailevat.

Peliteollisuus

muistuttaa elo-

kuvateollisuut-

ta myös siinä,

että tarina ei

välttämättä

ole ensisijai-

nen lähtökoh-

ta jonka mu-

kaan tyylilaji

määräytyy.

Tekijät saattavat

valita genren ensin,

ja tarina kehite-

tään sisältöön

Pelien houkutus ja koukutus

Kahden maailman välillä:

Jukka Viljamaa, Cornfox & Brothers



sopivaksi. Näin kävi myös Oceanhornin

kohdalla: Jo vuonna 1986 alkaneen Le-

gend of Zelda -pelisarjan tyyliä seurai-

leva peli on toimintaseikkailu, jossa

pelaaja muun muassa tutkii luolasto-

ja, ratkaisee ongelmia ja taistelee hir-

viöitä vastaan.

– Jos pelin muotona ymmärre-

tään genre, niin genre tuli ensin ja

sen mukana pelimekaniikkaan liitty-

viä konventioita. Tarina luotiin näistä

lähtökohdista: Millaiselle seikkailul-

le pelaaja haluttiin lähettää. Pelime-

kaniikan ja tarinan yksityiskohdat

muokkautuivat tuotannon edetessä.

Vieraiden maailmoiden lumoissaKuten muidenkin kerronnallisten tai-

teiden, myös videopelien viehätys pe-

rustuu pitkälti vaihtoehtoisen todel-

lisuuden tutkimiseen. Vaikka pelime-

kaniikka voi itsessään olla koukutta-

vaa, etenkin paljon näpertelyä vaa-

tivien roolipelien kohdalla, piilee en-

sisijainen houkutus yleensä tarina-

maailmassa. Juuri tähän perustuu esi-

merkiksi Skyrimin ja Grand Theft Auton

kaltaisten, avoimen maailman tarjoa-

vien pelien viehätys.

– Lapsena minua kiinnosti peleis-

sä mahdollisuus tutustua toisiin maa-

ilmoihin, jotka toimivat kukin omilla

säännöillään, Viljamaa kuvailee.

– Pelit olivat interaktiivisia ver-

sioita piirretyistä, sarjakuvista tai

kirjoista, harkittuja viihdekokemuk-

sia, joilla kullakin oli oma

tyyli, päähenkilö, vas-

tustajat ja maailma. Ai-

koinaan oli tärkeää

peliin tutustuessa ai-

na kokeilla kaikki mi-

tä pelissä voi tehdä,

ja yritinkin etsiä

pelejä, joissa

sai pe-

l a -

ta vapaasti, kulkea

neljään ilmansuun-

taan. Jutella peli-

maailman asukkail-

le ja keksiä miten

pelissä avataan uu-

sia alueita maail-

masta.

Lapsuuden vie-

hätys peleihin syttyi

todelliseksi innos-

tukseksi, kun Viljamaa pelasi vuon-

na 1998 julkaistut Final Fantasy 7, Me-

tal Gear Solid ja Legend of Zelda: Ocari-

na of Time -pelit. 15-vuotiaana pelatut

klassikot ohjasivat hänet pelisuunnit-

telijaksi.

– Aloin kirjoittaa omia pelikonsep-

teja ja tarinoita ja suunnittelemaan

peligrafiikkaa, enkä ole koskaan sen

jälkeen lopettanut.

Jotain uutta, jotain lainattuaThe Last of Usin ohella monia viime

vuosien pelejä on kehuttu ”elokuvalli-

siksi”, missä syksyllä julkaistu Beyond:

Two Souls meni niinkin pitkälle, että si-

tä on hankala kutsua peliksi sanan al-

kuperäisessä merkityksessä. Vaikka

videopelit ovat yhä enemmän jakau-

tumassa kahteen leiriin pelillisen ja

tarinallisen painotuksen mukaan, ei

Viljamaa usko muottien pysyvyyteen.

– Maailmaan mahtuu todella pal-

jon erilaisia pelejä, ja vaikka ison

budjetin mainstream-peleissä on sel-

västi nähtävissä tietynlaisiin muot-

teihin asettumista, en usko että pelit

koskaan vakiintuvat yhdenlaiseksi,

kokijan helpostisulatettavaksi koke-

musmuotiksi.

Kuten Viljamaakin toteaa, am-

mentavat videopelit vaikutteita mo-

nilta eri taiteenaloilta, mikä näkyy

kaikkein selvimmin elokuvallisten

vaikutteiden muodossa. Videopelit lai-

naavat tehokeinoja edeltäjiltään sa-

maan tapaan kuin elokuva 1900-lu-

vun alussa, ennen itsenäistymistään

omavaraiseksi taidemuodoksi. •

Kirjoittaja Tuukka Hämäläi-nen on Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava väitösai-heenaan fiktiiviset maail-mat. Hänet tunnetaan myös kirjailijana ja runoilijana.

“Mielekäs pelisi-sältö tarvitsee

taustaa toimiakseen ja pelaaja tarvitsee tarinaa”



Lakimies vastaa jäsenten kysymyksiin

TEKSTI Lakimies Helena Lievonen, ERTO • KUVA: Shutterstock

Suomessa ei ole minimipalkkaa, mutta työntekijän sähköpostista on tarkat säädökset.

Kysymys: Ovatko vähimmäispalkka-

suositukset eri asia kuin minimipal-

kat? Onko vähimmäispalkka ja mini-

mipalkka on sama asia?

Vastaus: Suomessa ei ole käytössä

vähimmäispalkkaa lakiin kirjattuna

minimipalkkana. Vähimmäispalkat

määritetään työehtosopimuksissa jo-

kaiselle alalle erikseen. Jos alalla ei ole

yleissitovaa työehtosopimusta, vähim-

mäispalkkaa ei periaatteessa ole. Työ-

sopimuslain mukaan työntekijälle on

maksettava ”tavanomaista ja kohtuul-

lista palkkaa”.

Jos alalla on jokin muu kuin yleis-

sitova työehtosopimus, tavanomaise-

na ja kohtuullisena voidaan pitää siinä

määrättyä palkkaa. Jos alalla ei ole

lainkaan työehtosopimuksia, tavan-

omainen ja kohtuullinen palkka voi

perustua esimerkiksi alan järjestöjen

palkkasuosituksiin.

MaMa ry:n nettisivuilla julkaistaan

alan palkkasuositus. Palkkasuositus ei

pakota työnantajia maksamaan siinä

sovittuja palkkoja. Mutta työntekijät

voivat verrata omaa palkkaansa suo-

situksen palkkoihin ja käyttää suosi-

tusta palkankorotuksen perusteluna

työnantajalle.

Ellei palkkasuosituksiakaan ole,

suositellaan työstä maksettavaksi ai-

nakin niin paljon, että työttömyys-

turvalain työssäoloehdon mukainen

päivärahaoikeus täyttyy. Jos alalla ei

ole työehtosopimusta, kokoaikatyön

palkan on vuonna 2014 oltava vähin-

tään 1154 euroa kuukaudessa.

Vähimmäispalkkojen noudattamis-

ta Suomessa valvovat Aluehallinto-

viraston työsuojelutarkastajat. Lisäk-

si työantajaliitot valvovat, että nii-

den jäsenyritykset noudattavat työ-

ehtosopimuksia ja niissä sovittuja

vähimmäis- eli minimipalkkoja. Am-

mattiliitot ja luottamusmiehet/luotta-

musvaltuutetut valvovat työpaikoilla,

että työnantajat noudattavat työehto-

sopimusta ja maksavat siinä sovittu-

ja palkkoja.

Kysymys: Työnantaja pyytää irtisa-

noutuneelta työntekijältä valtuutusta

käydä hänen sähköpostissaan irti-

sanomisajan päätyttyä. Tarvitseeko

suostua?

Vastaus: Lain yksityisyydensuojasta

työelämässä 6 luvun 18 § sisältää

säännökset työntekijän sähköposti-

viestin esille hakemisesta ja avaa-

misesta sekä työnantajan huolehti-

misvelvollisuudesta. Yleisenä edelly-

tyksenä on, että työnantaja on suun-

nitellut ja toteuttanut työntekijän

sähköpostiviestinnän suojaamiseksi

tarpeelliset toimenpiteet. Työnantajan

tulee toteuttaa vähintään jokin seuraa-

vista kolmesta vaihtoehdosta.

Ensiksi työntekijä voi lähettää au-

tomaattisen vastaustoiminnon avulla

viestin lähettäjälle ilmoituksen pois-

saolostaan ja sen kestosta sekä tiedon

henkilöstä, joka hoitaa hänelle kuu-

luvia tehtäviä. Järjestely edellyttää

työntekijän omaa toimenpidettä en-

nen poissaoloa. Työntekijän tulee itse

huolehtia siitä, että viestin lähettäjäl-

le lähtee automaattivastaus poissa-

olosta.

Toiseksi työntekijä voi ohjata

viestit toiselle työnantajan tähän teh-

tävään hyväksymälle henkilölle tai

toiseen osoitteeseen. Järjestely edel-

lyttää, että työnantaja hyväksyy se-

kä järjestelyn että sen henkilön, jolle

viesti ohjataan. Henkilö voi olla työn-

tekijän sijainen tai esimies. Tämäkin

kohta edellyttää työntekijän omaa toi-

menpidettä ennen poissaoloa. Työnte-

kijä päättää ohjauksen asentamisesta.

Kolmanneksi työntekijä voi antaa

suostumuksensa siihen, että työn-

tekijän poissaolon aikana hänen va-

litsemansa työnantajan tehtävään

hyväksymä toinen henkilö voi ottaa

vastaan lähetetyt viestit sen selvittä-

miseksi, onko työntekijälle lähetetty

sellainen viesti, joka on selvästi tar-

koitettu työnantajalle työtehtävien

hoitamiseksi ja josta työnantajan on

toimintansa tai työtehtävien asian-

mukaisen järjestämisen vuoksi vält-

tämätöntä saada tieto.


Mikäli työnantaja on täyttänyt edellä selostetut

edellytykset, eikä hän ole sopinut työntekijän kans-

sa poissaolotilanteita varten muusta menettelystä, on

työnantajalla mahdollisuus hakea esille työntekijän

sähköpostiviestejä lain yksityisyyden suojasta työelä-

mässä 19 §:ssä säädetyin edellytyksin. Työnantajalle

tieto viestistä on välttämätöntä toimintaan liittyvien

neuvottelujen loppuunsaattamiseksi, asiakkaiden pal-

velemiseksi tai toimintojen turvaamiseksi muutoin.

Työntekijän sähköpostiin lähetettyjä viestejä saa hakea

esille vain pääkäyttäjän avulla ja työntekijän poissaolo-

aikana. Jollei viestiä avata, on sen esille hakemisesta

kuitenkin laadittava selvitys, jonka osalliset allekirjoit-

tavat.

Lain yksityisyyden suojasta työelämässä 20 §:n

mukaan työnantajalle kuuluvia viestejä voidaan ava-

ta silloin, kun työnantajalla on toimintansa takia vält-

tämätöntä saada tieto kyseisestä viestistä. Viestin saa

avata vain pääkäyttäjän avustuksella toisen henkilön

läsnä ollessa. Viestin avaamisesta on laadittava selvi-

tys, jonka kaikki osalliset allekirjoittavat. Selvitykseen

kirjoitetaan, mikä viesti on avattu, miksi viesti on avat-

tu, avaamisen ajankohta, suorittajat ja kenelle viestin

sisällöstä on annettu tieto.

Työsuhteen päättyessä, työnantajan on tarjottava

työntekijälle edellä kuvattuja vaihtoehtoja ennen kuin

viestin esille hakeminen aloitetaan. Työntekijälle, jonka

työsuhde on irtisanottu tai purettu, on annettava tilai-

suus poistaa luottamukselliset sähköpostit. •

ERTOn ja MaMa ry:n jäsenenä voit soittaa ERTOn työsuhdeneuvontaan ja kysellä neuvoja mieltäsi askar-ruttavista asioista. Nettisivujen työsuhdeoppaasta www.erto.fi/ tyosuhdeopas löydät neuvoja ja vastauksia yleisimmin kysyttyihin kysymyksiin.

Vähimmäispalkkasuo-situkset markkinointi-viestinnän, -tutkimuksen ja digimedian aloille Ammattiryhmä 1Työnimike: johtajat, päälliköt, konsultit, vetäjät.Työn kuvaus: tulosvastuu, suunnitteluprosessien käynnistäminen ja läpivieminen, asiakashankinta ja johtaminen.

Ammattiryhmä 2Työnimike: luovat suunnittelijat, ad:t, graafiset suunnittelijat, copywriterit, websuunnittelijat, käyttöliittymä- ja ohjelmistosuunnittelijat, verkko-tuottajat, tutkimussuunnittelijat.Työn kuvaus: luova suunnittelutyö, tuotanto ja toteutus.

Ammattiryhmä 3Työnimike: muut suunnittelijat, tuotantoassistentit, yhteyshenkilöt, sihteerit.Työn kuvaus: tuotantoyhteydet, viimeistelytyöt, tuotannon valvonta ja tarkistukset, aikataulun- valvonta.

Ammattiryhmä 4Työnimike: toimistohenkilökunta, avustajat.Työn kuvaus: laskutus, reskontran hoito, tarjous- laskenta, palkanlaskenta ja muut toimistotehtävät.

PÄÄKAUPUNKISEUTUAmmattiryhmä 0–5 v. 5–10 v. yli 10 v.1 3 325 € 3 760 € 4 130 €2 3 103 € 3 503 € 3 862 €3 2 667 € 3 042 € 3 314 €4 2 255 € 2 553 € 2 774 €MUU SUOMIAmmattiryhmä 0–5 v. 5–10 v. yli 10 v.1 2 430 € 2 762 € 3 042 €2 2 308 € 2 487 € 2 888 €3 2 159 € 2 427 € 2 715 €4 1 800 € 2 027 € 2 255 €

Palkat ovat vähimmäissuosituksia. Henkilökohtaisen palkan nosta-misesta voi jokainen sopia suoraan työnantajansa kanssa.

Katso palkkasuosituksen liite ja malli työsopimuksesta www.mamary.fi


M obiilimarkkinointi

on kaupallista vies-

tintää, jonka väli-

neenä käytetään

mobiililaitetta. Äly-

puhelinten yleistyessä se on saanut

monia uusia muotoja. On responsiivisia

eli näyttökoon mukaan skaalautuvia

verkkosivuja, mobiilisivuja ja -sovelluk-

sia, älykoodeja, mobiilimainoksia ja erilai-

sia virtuaalikuponkeja. Yhdistelemällä

näitä perinteisiin markkinointikana-

viin voidaan toteuttaa uudenlaisia

huomiota herättäviä kampanjoita ja

tukea yrityksen toimintaa erilaisin li-

säpalveluin. Ihmisten uteliasuuteen ve-

toavissa Victoria’s Secretin mainoksissa

paljastettiin älykoodeilla mallien alus-

vaatteet ja Cornetto toi kaupunkitilaan

viihdettä projisoimalla rakennuksen

seinään puhelimella pelattavan mo-

ninpelin. Yksi viime aikojen näky-

vimmistä kotimaisista mobiilikam-

panjoista lienee McDonaldsin kolik-

kojahti, jossa kampanjamainosten

älykoodeja skannaamalla tienasi vir-

tuaalista valuuttaa, jota pystyi käyt-

tämään kampanjatuotteiden ostami-

seen. Nämä ovat kuitenkin vain

muutamia esimerkkejä, vastaa-

via ja muilla tavoin kiehtovia

kampanjoita löytyy paljon.

Yksi mobiilimarkkinoinnin

vahvuuksista on sen tarjoamat

mahdollisuudet organisaation

ja asiakkaan väliselle vuorovaiku-

tukselle, mikä tekee markkinoin-

nista henkilökohtaisempaa. Markki-

noinnin ei tarvitse olla yksisuun-

taista tuputtamista. Se voi olla

tiedon, viihteen ja/tai hyödyn

tarjoamista asiakkaalle helpos-

sa muodossa, juuri silloin

kun hän sitä tarvitsee.

Kirjoittaja työskentee Mediaporras Oy:lla web developerina ja mobiilimarkkinoinnin asiantuntijana.

Joko teillä mobiili-markkinoidaan?Jo yli puolella suomalaisista 16–74-vuotiaista on käytössään älypuhelin . Kasvu on huomattu myös yrityksissä ja mainosalalla, sillä mobiilimarkki-nointiin panostettavat rahamäärät nousevat vuosittain . Mobiilimarkki-nointiin löytyy kuitenkin monia erikokoisiin budjetteihin sopivia keinoja.

TEKSTI: Tiina Heikkilä KUVAT: Esa Ylikoski, Shutterstock


Esimerkiksi Valio Reseptit -palvelun

ja siihen kuuluvan mobiilisovelluksen

avulla voit selata ruokaohjeita vaivat-

ta vaikka kaupassa kulkiessasi. Asi-

akkaille voidaan antaa kanava myös

omien kokemustensa esille-

tuomiseen, sillä ne ovat mui-

den silmissä uskottavampia

kuin yrityksen omat kerto-

mukset.

Vaikka mobiililaitteita vahvasti

hyödyntävistä kampanjoista puhu-

taan usein mobiilikampanjoina, mu-

kana on tyypillisesti myös muita

markkinointikanavia. Suuret kohde-

yleisöt tavoitetaan edelleen perin-

teisillä kanavilla kuten televisio- ja

lehtimainonnalla. Myös ulkomainon-

ta tukee mobiilikampanjoita varsin

hyvin, sillä ihmisillä on puhelin

aina mukana ja sitä käytetään jouti-

laiden hetkien täyttämiseen. Nykyi-

sille asiakkaille mobiilikampanjoista

ja -palveluista voidaan tiedottaa verk-

kosivuilla ja liiketilan sisällä esimer-

kiksi mainosjulisteilla. Sosiaalista

mediaa käytetään paljon mobiililait-

teilla, joten sitäkin kannattaa hyödyn-

tää mobiilisisällön markkinoinnissa.

Kun yritys haluaa panostaa mo-

biilimarkkinointiin, looginen ensias-

kel on oman verkkosivuston toteutus

mobiililaitteille soveltuvaksi. Kun

kohderyhmän huomio saavutetaan

mobiilimarkkinoinnilla, voidaan olet-

taa heidän etsivän verkkosivuilta li-

sätietoa samaa laitetta käyttäen. Vai-

keakäyttöinen tai hidas sivusto voi

saada kiinnostuksen lopahtamaan.

Jos asiakaskuntaan pidetään yhteyt-

tä uutiskirjeellä, sekin voidaan toteut-

taa responsiivisena. Sähköpostejakin

nimittäin luetaan puhelimella yhä

useammin .

Helppo tapa läh-

teä mukaan mo-

biilimarkkinointiin

on mobiililaitteille koh-

dennettu verkkomainonta

tai mainonta mobiilisovellusten

sisällä. Nämä onnistuvat esimerkik-

si Googlen mainospalvelujen kautta.

Oman mobiilisovelluksen toteuttami-

nen vaatii onnistuakseen hyvää suun-

nittelua ja kohderyhmän tarpeiden

tuntemusta. Sovelluksen tavoitteena

on yleensä oman palvelun täydentä-

minen tai brändin vahvistus. •

“Markkinoinnin ei tarvitse olla

yksisuuntaista tuput-tamista.”

LÄHTEET:

Tilastokeskus: Väestön tietoja viestintätekniikan käyttö 2013

Mainonnan neuvottelukunta: Markkinointiviestinän määrä Suomessa 2012

Apsis: Sähköposti mobiililait-teissa 2013 -raportti ja -opas


uusi kasvo TEKSTI: Anna Korpi-Kyyny KUVA: Pia Haapaniemi

Maisemanvaihdoksia MaMan hallituksen tuorein jäsen, projektipäällikkö Maarit Aarrekangas vaihtoi muutama vuosi sitten kaupunkia ja hyppäsi sen jälkeen mainostoimistosta SOKin sisäiseen mainostiimiin. Työn vastapainoksi Aarrekangas vaihtaa maisemaa aina kuin voi.

Projektipäällikkö Maarit Aar-

rekangas on työskennellyt

nyt pari vuotta SOKin si-

säisessä mainostoimistossa

osana seitsenhenkistä suunnittelu-

tiimiä. Sitä ennen hän ehti tehdä pa-

rinkymmenen vuoden mittaisen uran

mainostoimistoissa.

– Tiimissäni tarvitaan monipuolis-

ta mediamainonnan suunnittelun ja

tuotannon osaamista, erityisesti liik-

kuvan kuvan osalta, joten kokemukses-

tani on paljon hyötyä. Aarrekangas on

ollut ensimmäisestä mainosalan työ-

paikastaan lähtien MaMan tyytyväinen

jäsen – ja vuodenvaihteessa hänet va-

littiin yhdistyksen hallitukseen.

Miten innostuit mukaan MaMan hallitukseen?Entiset kollegani pyysivät minua mu-

kaan toimintaan. Toimin aiemmassa

työpaikassani pitkään työsuojeluval-

tuutettuna, joten olen osallistunut Er-

ton ja MaMan järjestämiin tilaisuuksiin

ja todennut ne laadukkaiksi. Ei siis ollut

kovin haastavaa saada minua houku-

teltua mukaan. Olen toki noviisi järjes-

töihmisenä, tämä on aivan ensimmäi-

nen luottamustehtäväni.

Mitä odotat uudelta luottamustehtävältäsi? Verkostoitumista ja oman alan ihmis-

ten tapaamista työn ulkopuolella. Ha-

luaisin olla mukana kaatamassa käsi-

tyksiä siitä, että järjestötoiminta olisi

jotenkin vanhanaikaista, kankeaa ja

byrokraattista. Haluaisin ihmisten ym-

märtävän, kuinka paljon konkreettis-

ta hyötyä, hauskoja, aivan käytännön

ytimessä olevia tapahtumia ja intoa

omalle työuralle voi saada aktiivisen

järjestötoiminnan kautta. Tämän vies-

timisessä meillä varmasti on työsarkaa.

Miten itse olet hyötynyt jäsenyydestä?Jäsenyyteen liittyvä matkavakuutus

on ollut minulle todella rahanarvoi-

nen etu. Urani alussa olen myös käyt-

tänyt liiton tarjoamaa lakimiesapua.

Mitä teet työsi vastapainoksi?Käytän kaiken mahdollisen vapaa-ai-

kani matkustamiseen, sillä se on paras

tapa päästä eroon hetkittäin todella

hektisestä ja stressaavasta työstä.

Mitä odotat tulevalta kesältä?Olen jo jonkin aikaa haaveillut kier-

tomatkasta Bosnian, Herzegovinan

ja Serbian alueella. Erityisesti juna-

matka Zagreb–Sarajevo–Mostar–Ban-

ja Luka kiinnostaisi, sillä reittiä on

kuvailtu yhdeksi maailman kauneim-

mista. Parasta siinä olisi se, että kun

juna kulkee hissuksiin, siinä ei voi ai-

kataulujen kanssa painia. •

Nykyajan beduiinin kameli on vaihtunut maasturiin. Kuva

Jordanian reissulta.

Vuoden 2014 ammatilliset koulutukset erittäin edulliseen jäsenhintaan!

Katso lisätiedot ja tutustu tarjontaamme:

www.emma-akatemia.fi

Lisäpaloja työelämään!

Lentäviä KAMEROITA

TEKSTI: Jari SimonenKUVAT: Jari Simonen/Valmistajat

Nelikopteri nostaa digikameran kuvausesteiden ylä-

puolelle. Lentävällä kameralla toteutuu edullisesti

huima kaupunkimaisema, merenpäällinen kuvaus

ja ennennäkemätön kamera-ajo. Markkinoilta löytyy

useita kohtuuhintaisia valmispaketteja.

KEVÄÄN 2014 KURSSIT

MaMa ry:n jäsenenä olet tervetullut tutustumaan Suomen Apple-käyttäjien toimintaan. Merkitse ilmoittautumisen viestikenttään ”MaMa ry”. Lisätiedot [email protected].

HELSINKI• 12.04.2014 Windowsista siirtyminen Maciin • (Windows XP:n tuki päättyy

8.4.2014) • 26.04.2014 iOS iPhone/iPad -kurssi• 10.05.2014 Mac-kurssi edistyneille käyttäjille• 17.05.2014 Aperture-kurssi• 24.05.2014 Logic Pro X -kurssi

KURSSIPAIKKA: Musiikkikoulu Malmi–ItäkeskusViljatie 4 D, 3. krs, 00700 HELSINKI

TAMPERE• 5.4.2014 iLife• 19.4.2014 Mac-peruskurssi

KURSSIPAIKKA: VarimportHämeenkatu 16, 33200 Tampere

www.appleusers.fi

Mamalaisenkurssimaksu60 €/pvä

MicroSD-muistikortin syönyt nelikopteri on len-

tovalmis akun latauduttua ja kykenee 640x480

videotarkkuuteen. Mainio vaatimattomampi-

en nettivideoiden tekoon ja lentoharjoituksiin.

Roottorinsuojat tuovat iskunkestävyyttä laskeu-

tumisiin. $88.99

udirc.com

Astetta järeämpi rc-kuvauskopteri. 14 Mpix va-

lokuvaus ja laajakulma -ominaisuudet. 1080pix

Full HD -videokuvaus. SOME-sovellukset iOsil-

le ja Androidille. Säätyvä kamerateline tärinän-

vaimentimella. GPS-autopilotti ja automaattinen

kotiinpaluu. $119

dji.com

1) Udi R/C U818A on kuvauskopteri video- ja

stillkuvakameralla.

2) DJI Phantom 2 Vision.

«

«

24 NonSordino 1/201424 NonSordino 1/2014

ideoita yrityksiä ihmisiäTällä palstalla esittelemme mielenkiintoisia uutuuksia.

Jokainen meistä on käy-

nyt joskus treffeillä. Koh-

dannut toisen ihmisen.

Kuunnellut, mitä tällä on

sanottavana. Jakanut yh-

teisiä kiinnostuksen kohteita toisen

osapuolen kanssa. Hyvä lukija, kutsun

sinut nyt treffeille kuluttajan kanssa.

Voit jättää kotiin segmentoinnit, mark-

kinatutkimukset ja itsestäänselvyydet.

Näillä treffeillä menestyksen takaa ku-

luttajan aito kuunteleminen ja hänen

tarinansa ymmärtäminen. Tavoittee-

na on päästä insightin eli aidon kulut-

tajanäkemyksen jäljille.

Treffivinkki 1: Syvemmälle kuluttajan alitajuntaanKohtaamiseen tarvitaan aina kaksi

osapuolta. Jos markkinoija unohtaa tä-

män, jää hän yksin kahvipöydän ää-

reen. Yksisuuntainen markkinointi,

jossa kuluttajan tarinaa ei ole halut-

tu ymmärtää, ei houkuttele kuluttajaa

treffeille. Insight eli aito kuluttajanä-

kemys on kuluttajan ymmärtämistä

syvällisesti markkinointiperspektiivin

ulkopuolelta ja tämän ymmärryksen

hyödyntämistä sitten liiketoiminnal-

listen tavoitteiden saavuttamisessa.

Insight käsitteenä ei ole uusi juttu –

mainosalalle se on rantautunut teol-

lisen muotoilun puolelta. Teollinen

muotoilu vaatii tarkkaa tietoa siitä,

miten ihminen havainnoi maailmaa

ja reagoi ympäristöönsä. Insight ei

siis ole vain mainontaan hyvin istu-

va muotikäsite, vaan se ilmenee kaik-

kialla, missä ihmiset tekevät erilaisia

asioita. Insight on avain kuluttajan

ymmärtämiseen ja siksi sen löytämi-

seen kannattaa panostaa sekä ajalli-

sesti että rahallisesti – oli kyse sitten

tuotekehityksestä, markkinointistra-

tegiasta tai mainoskampanjasta.

Treffivinkki 2: Olipa kerran…Viime vuoden maailman parhaak-

si palkittua mainontaa ihastellessani

kiinnitin huomiota tarinoiden yleisty-

neeseen käyttöön mainonnassa. Yhä

useampi brändi perustaa mainos-

kampanjansa tarinalle. Tarinan käy-

tölle mainonnassa löytyykin looginen

syy: aivan kuten meillä, myös tarinal-

la on menneisyys, nykyhetki ja tule-

vaisuus. Kun markkinoinnin rakentaa

tarinan muotoon, on siihen luonte-

vampaa samaistua. Tarinaa kerrotta-

essa on kuitenkin ymmärrettävä myös

sen kuulijaa. Brändi kohtaa kulutta-

jan aidosti astumalla rehellisesti ku-

luttajan eteen ja kohtaamalla tämän

ihmisenä. Brändi ei ole enää erillinen

tekijä, vaan brändi ja kuluttajat ovat

yhtä – kuin treffikumppanit, jotka lu-

kevat toistensa ajatuksia. Markkinoijan

tehtävänä onkin selvittää, mitä kulut-

tajan ajatuksissa jo on, ja mitä siellä ei

ole. ”Kana käveli tien yli” -vitsi ei nau-

rata, jos kuluttaja ei tunne sen ympä-

rillä olevaa kontekstia.

Treffivinkki 3: Rohkea löytääKuinka insightin voi löytää? Insightin

löytäminen vaatii etsijältään rohke-

utta. Etsijän on astuttava oman työ-

pöytänsä ulkopuolelle, keskusteltava

tuntemattomien ihmisten kanssa ja

tilanteen vaatiessa matkustettava jo-

pa maapallon toiselle puolen. Etsijän

tavoite on löytää omalle kohderyh-

mälleen tärkeät asiat. Koska ihmisen

emotionaalinen puoli toimii usein lä-

hellä alitajuntaa, on tärkeiden asioiden

löytäminen datasta työlästä, ellei jopa

mahdotonta. Kuluttajat kun eivät osaa

vastata suoraan, mitkä ovat heidän

elämäänsä koskevia insighteja. Koh-

deryhmä koostuu usein myös useam-

Motivaatio kehittyä mainonnan suunnittelijana ja rohkeus luoda jotakin uutta yhdistyivät pohtiessani lopputyöni aihetta

Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa. Sieltä se sitten nousi. Oivallus ja sana insight, joka muutti näkökulmani

markkinointiin lopullisesti sekä kuljetti minut huippuasiantuntijoiden haastattelusta toiseen aina Turusta Helsinkiin

ja Keski-Eurooppaan saakka. Tämä artikkeli tiivistää keskeiset opit ja vinkit, jotka poimin matkaltani insightin jäljille.

Insight – onnistuneettreffit kuluttajan kanssa

NonSordino 1/2014 25 NonSordino 1/2014 25

masta kuin muutamasta kuluttajasta,

mikä lisää tehtävän haastavuutta en-

tisestään. Suomen kokoisessa maassa

hyvä insight puhuttelee valtaosaa vä-

estöstä.

Treffivinkki 4: Nyt puhutaan tottaTiesitkö että tökkäämällä harmaata

karhua tikulla voi kuolla ja vieläpä to-

della tyhmällä tavalla? Yhdessä viime

vuoden puhutuimmassa mainoskam-

panjassa sytytetään omat hiukset tu-

leen ja pidetään kalkkarokäärmettä

lemmikkinä. Mainoskampanja nimel-

tä Dumb Ways to Die on australialaisen

mainostoimisto McCann Melbournen

taidonnäyte ja hauskuuttaa vakavas-

ta sanomastaan huolimatta. Yksi in-

sightin peruspilareista onkin totuuden

kertominen, sillä insight on aina totta.

Se ei koskaan ole markkinoinnin pa-

rissa työskentelevien henkilöiden toi-

ve tai tavoite kampanjan suhteen. Se ei

myöskään ole suunnittelijan itse keksi-

mä totuus asiasta, jonka sitten kuvitel-

laan puhuttelevan laajempaa yleisöä.

Kukaan meistä ei pidä valehtelusta – ei

treffeillä, eikä ainakaan mainonnassa.

Insight ei myöskään ole luovuut-

ta luovuuden vuoksi tai vitsi vain nau-

rattamisen vuoksi. Pääasiallinen syy,

miksi Dumb Ways to Die ja muut mai-

nonnassa käytetyt vitsit viihdyttävät

meitä, on se, että vitsit pohjautuvat

usein yksinkertaisiin totuuksiin koski-

en elämäämme.

Treffivinkki 5: Lähemmäksi ihmistäMitä lähemmäksi kuluttajaa pääsee,

sitä suuremmat todennäköisyydet yri-

tyksellä on menestyä omalla markki-

nointistrategiallaan. Kaikki tuotteet

eivät kuitenkaan ole Applen tietoko-

neita tai Niken lenkkareita. Kuinka

siis mopin valmistaja voi siirtää tuot-

teeseensa emootioita? No, esimerkik-

si suunnittelemalla pakkauksen siten,

että kuluttaja pystyy koskettamaan

tuotetta, jolla on vaikutusta hänen

kotinsa siisteyteen ja perheensä hy-

vinvointiin. Emootioiden kytkeminen

tuotteeseen kuin tuotteeseen on avain

insightin jäljille.

Treffivinkki 6: Huomiota herättävä muoto kannustaa jakamaanIdea ja insight menevät helposti sekai-

sin. Useimmat puhuvat insightin koh-

dalla hyvästä ideasta. Idea kuitenkin

on insightin pukemista huomiota he-

rättävämpään muotoon. Jakaisitko

Facebookissa esimerkiksi Old Spice

-saippuamainoksen, jos mainokseen

olisi mieskomistuksen sijaan istutet-

tu pelkkä saippuapurkki? Huomio asi-

aa kohtaan syntyy vasta silloin, kun

näemme huomion kohteessa jotakin

meitä kiinnostavaa ja meille tärkeää.

Silloin, kun se koskettaa meitä ihmisi-

nä eikä vain kuluttajina. Silloin, kun se

antaa meille mahdollisuuden tuntea ja

inspiroitua, ja lopulta jakaa kokemuk-

semme yhdessä ystäviemme kanssa.

Sitä on insight – ikään kuin onnistu-

neet treffit kuluttajan kanssa. •

Zuzana Kyppö

KTM ja mainonnan suunnittelun

opiskelija, Turun Ammattikorkea-

koulun Taideakatemia


SANNAN keittiössä

Riistahampurilainen ja puolukkamajoneesi

4 viipaletta pekonia

400 g riistakäristystä

1 rkl voita

vettä

suolaa ja mustapippuria

1 suolakurkku

salaattia

4 isoa sämpylää

kuivattua sipulia

Hienonna pekoni ja kuullota se käristyslihan kanssa pannulla. Lisää vesi ja haudu-

ta miedolla lämmöllä noin tunti.

Valmista seuraavaksi majoneesi. Hienonna rosmariini ja murskaa puolukat

huolellisesti. Sekoita kaikki majoneesin ainekset keskenään, ja mausta

suolalla ja pippurilla. Laita jääkaappiin maustumaan, kunnes

riistakäristys on valmis.

Kun riistakäristys on hautunut noin tunnin ja liha on

kypsää ja mureaa, niin mausta se suolalla ja pippu-

rilla. Viipaloi suolakurkku ja revi salaatti.

Kypsennä sämpylä. Jos käytät valmiita, niin

paahda ne. Kokoa sämpylän väliin

salaattia, käristyslihaa, suola-

kurkkua, kuivattua sipulia ja

kastiketta.

Puolukkamajoneesi

1 oksa rosmariinia

2 rkl sokeroituja puolukoita

2 dl majoneesia

2 tl dijon-sinappia

suolaa, mustapippuria

Riistahampurilainen, puolukka-majoneesi ja rosmariiniperunatPulled pork eli nyhtöpossu on yksi tämän hetken ruoan-

laiton trendeistä ja reseptejä löytyy netistä pilvin pimein.

Tässä onkin suomalainen versio pulled pork -hampurilai-

selle eli riistakäristyshampurilainen puolukkamajonee-

silla ja rosmariiniperunat. Idea on otettu Henri Alenin

reseptistä Muhkea riistaleipä puolukkamajoneesilla. En

ole löytänyt vielä täydellistä reseptiä hampurilaissäm-

pylöille ja näissä olen käyttänyt esikypsytettyjä ciabat-

ta-sämpylöitä, jotka kypsyvät uunissa 5 minuutissa ja

sopivat oikein hyvin käristyksen kanssa.

Rosmariiniperunat

1 kg perunoita

suolaa ja mustapippuria

rosmariinia

öljyä

Pese perunat hyvin ja leikkaa ne pituus-

suunnassa neljään tai kuuteen osaan.

Laita perunat leivinpaperilla vuoratulle

uunipellille, valele keveällä kädellä pe-

runoille öljyä, vähän suolaa, pippuria ja

rosmariinia. Kypsennä 200 asteisessa

uunissa noin 30 minuuttia, kunnes pe-

runat ovat pehmenneet. Sekoita kerran,

pari paistumisen aikana.


TEKSTI: Sanna Koivusaari


mamatiedottaa

* Leffaliput sinulle ja kaverillesiTuo kaverisi MaMan jäseneksi, saat itsellesi ja uudelle jä-

senelle molemmille kaksi leffalippua. Se on helppoa: kave-

risi täyttää jäsenhakemuksen www.erto.fi/jasenhakemus

ja sinä ilmoitat omat yhteystietosi sekä hankkimasi jäse-

nen yhteystiedot MaMan sivuilla www.mamary.fi/ota-yh-

teytta. Leffaliput postitetaan ilmoittamiinne osoitteisiin.

Sitten vain nauttimaan leffoista!

* Vuohi, 10 kanaa..MaMa haluaa antaa yhteis-

kunnallisen vastuunsa ja

tehdä hyvää paitsi jäsenilleen

myös hieman laajemminkin.

MaMa toimii Naisten Pankin

kuukausilahjoittajana. Meille

pienellä summalla on suuri

merkitys kehitysmaiden naisille

ja heidän perheilleen.

www.naistenpankki.fi

* Verkostoitumista ja vertaistukeaSTTK-yrittäjien järjestämä koulutuspäivä yrittäjille/

itsensätyöllistäjille/free lancereille

24.5. klo 9.00–15.00

Hotel Arthur, Vuorikatu 19, 00100 Helsinki

Ohjelma ja ilmoittautuminen:

www.

Ensin kokous ja sitten mukavan iltapäivän vietto keväisessä

Helsingissä

Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan

ammattilaiset MaMa ry:n sääntömääräinen kevätkokous

pidetään la 17.5.2014 klo 10–13 Vanhalla ylioppilastalolla,

Mannerheimintie 3, Helsinki.

SYYSKOKOUKSEN ESITYSLISTA

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat:

• • •

06 Käsitellään MaMa ry:n toimintakertomus vuodelta 2013.

07 Käsitellään tuloslaskelma ja tase vuodelta 2013.

Käsitellään toiminnantarkastajien lausunto.

08 Päätetään tilinpäätöksen alijäämän/ylijäämän käytöstä.

09 Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntä-

minen hallitukselle ja muille tili- ja vastuuvelvollisille.

10 Ilmoitusasiat.

11 Kokouksen päättäminen.

Kokouksen alussa kahvi/tee ja kokouksen lopussa MaMan tarjoa-

ma lounas. MaMa korvaa kokoukseen osallistujille matkakustan-

nukset halvimman kulkuneuvon mukaan. Kokouksen jälkeen on

halukkailla mahdollisuus osallistua 1,5 tunnin saaristoristeilyyn

kauniissa Helsingin saaristossa tai kierrokseen Helsingin taidegal-

lerioissa Ilmoittautumiset kevätkokoukseen 8.5. mennessä www.

mamary.fi/uutiset-ja-tapahtumat/tapahtumat tai sähköpostil-

la [email protected] / 040 762 6286. Ilmoita myös mah-

dollisista ruokarajoituksistasi. Tervetuloa!

Kevätkokousta, saaristoristeilyä, galleriakierrosta… MAMAN KEVÄÄSSÄ TAPAHTUU

MaMalaisten etuja• Kurssit ja koulutuspäivät. Voit osallistua MaMan ja ERTOn järjestämiin koulutuksiin, joissa voit kehittää

ammatillista osaamistasi ja joista saat hyödyllistä työelämätietoa. • Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha. Jos joudut työttömäksi, et putoa pelkän peruspäivärahan varaan, vaan saat ansioihisi suhteutettua

työttömyyskorvausta. • Työsuhdeneuvonta. Saat henkilökohtaista palvelua työsuhdeneuvonnasta kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa. • Ilmainen vapaa-ajan matkustajavakuutus

• Alennuksia useista ostopaikoista • ERTOn ja MaMan jäsenlehdet

Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen, digimedia-, muotoilu- ja pelialan ammattilaiset MaMa ry. Lisätietoja ja liittymisohjeet: www.mamary.fi

MaMa ry on oikea osoite sinulle, jos teet duuniasimarkkinointiviestinnän, -tutkimuksen, digimedia-,muotoilu- tai pelialan työpaikassa tai opiskeletkyseisiä aloja. Free-pohjaltakin onnistuu. Työttömyyden alkaessa sinulta edellytetään tietynpituista työttömyyskassan jäsenyyttä saadaksesi ansiosidonnaista päivärahaa. Ammattiliitton liittyessä liityt samalla myös kassaan sekä saat päälle kaikki liiton edut,joita et saa työttömyyskassasta. Yksi liittyminen – kaksi jäsenyyttä!

MaMa on ERTOnjäsenyhdistys.

Documents

MaMa ry Nonsordino 1 2014