NORSSI TIMES

2013

Tyyliblogeja! Selviytymistarinoita! Rakkausrunoja! Amerikan ihmeitä!

2 ● Norssi Times

03 PÄÄKIRJOITUS

04ITSENÄISYYSPÄIVÄ

06 KOTIKIELTEN PÄIVÄ

07 LUKUPÄIVÄ

08 120 VUOTTA NORSSIA

10 NORSSIN HISTORIAA

12 TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN

13 EUROPEAN YOUTH PARLIAMENT

14 NORSSIN URHEILUKERHO

15 DIGITUUTORIT

16 TAIDEPAINOTTEISET LUOKAT

18 NORSSILAISTEN BLOGEJA

22 RUNOJA

24 PUHEENVUOROJA

26 SURVIVAL-KURSSI

28 KONFERENSSI BAKUSSA

30 VAIHTO-OPPILASVUOSI KANSASISSA

32 EKSKURSIO LA PALMAAN

Päätoimittajat

Meri Heikkilä

Niina Kekki

toimituskunta

Susanna Ahonen

Mervi de Heer

Matilda Herjanto

Kristina Nylund

Hans Näsman

Ilari Sairanen

Charlotta Sievänen

Viliina Tolvanen

Suvi Vandell

Mirva Villa

kannen kuva

Roosa Hellman

ulkoasu ja taitto

Pauliina Laaksonen

Kalle Lintunen

koordinaattorit

Elias Heikkonen

Nina Kotivesi

julkaisija

Turun normaalikoulu

tnk.utu.fi

Norssi Times on Turun normaalikoulun oma lehti. Sen laativat äidinkielen ja kirjallisuuden opetusharjoittelijat yhdessä lukion opiskelijoiden kanssa.

Paino Paino-Kaarina. Painos 600 kappaletta. Ilmestyy kerran vuodessa. Viides vuosikerta.

Kuva

T: K

ati T

uom

isto

Norssi Times ● 3

Turun normaalikoulu vietti tänä lukuvuonna

120-vuotisjuhliaan. Koulu-vanhuksemme matka kau-kaa Käkisalmelta Turkuun, V-Cityn sydämeen, on ollut pitkä. Historian havinassa niin koulun nimi kuin sijain-tikin ovat vaihtuneet mo-neen kertaan, väki sen sisällä vielä useammin. Ensimmäi-sessä valmistuneessa käki-salmelaisluokassa oli vain muutama oppilas, nykyään pelkästään lukiolaisia on yli kolmesataa.

Mitä 1800-lukulainen käkisalmelaisopiskelija ajat-telisi nähdessään koulun nykytilassaan? Massiivisen koulurakennuksen, Smart-Boardit hohtelemassa seinil-lä, läppärit hurisemassa op-pilaiden pulpeteilla? Lienee turvallista epäillä, että vas-tausta emme tule ikinä kuu-lemaan. Pienestä koulusta Norssiin tulleena saattaisin kuitenkin kyetä tarjoamaan jonkinlaisen vastauksen.

Ensin käkisalmelainen olisi kauhuissaan: tuntemat-tomia joka puolella! Käki-salmelainen päättää selvitä tilanteesta esittäytymällä mahdollisimman monelle heti ensimmäisenä päivänään. Jännityksen ja adrenaliinin antaman rohkeudenpuuskan turvin hän ottaa katsekon-taktin jokaiseen näkemäänsä

ihmiseen ja puhua papattaa taukoamatta. Myöhemmin koulutoverit muistelevat, mi-ten juuri käkisalmelainen oli ensimmäisenä puhunut heil-le. Käkisalmelaisella itsellään on päivästä vain hämäriä, pa-kokauhun sävyttämiä muis-tikuvia.

Norssin pilottihanke, lukiolaisten omat läppärit, ovat käkisalmelaisen seuraa-va kauhistus. Pieni rakkine täyttyy pikku hiljaa muistiin-panoista, mutta miten sujuu kokeisiin luku, jos kone ha-joaa?

Jossain vaiheessa käki-salmelainen alkaa kotiu-tua uuteen ympäristöönsä. Tuntemattomien joukosta erottaa jo tuttuja naamoja, ja läppärin käyttökin alkaa muutamien kommellusten jälkeen sujua. Kolmannen vuoden lähestyessä loppuaan aikamatkaaja antaa itselleen luvan pieneen haikeuteen: takkuavasta alusta huolimat-ta 2010-luvun Norssista on tullut iso osa käkisalmelaisen elämää. Mukaan on tarttu-nut tarpeellisia tietotekniik-kataitoja, tärkeitä ihmisiä ja elämänkokemusta.

Koulun käytävillä käki-salmelainen eksyy yhä silloin tällöin, mutta siitä voi syyt-tää vain luokkien epäloogista numerointia.

Mirva Villa

KÄKISALMELAINENKAUHISTELEE

PS. Tänä vuonna Norssin oppilaat olivat mukana

lehdenteossa erityisen suurella panoksella. Kerro meille, miten onnistuimme. Lähetä kommentteja ja kehitysideoita osoitteeseen elias.heikkonen@utu.f i

PÄÄKIRJOITUS

4 ● Norssi Times

Hyvä juhlayleisö!Tänään emme juhli

ainoastaan ylioppilaita, jotka ovat kolmen ja puolen vuo-den kovan urakan jälkeen saavuttaneet ylioppilastutkin-tonsa, mutta myös 95 vuotta täyttävää Suomea. Melkein sata vuotta sitten, Venäjän toi-sen vallankumouksen jälkeen, Suomen senaatti antoi itsenäi-syysjulistuksen, ja kaikki, mitä nyt on, oli vain mahdollisuus.

Voimme vain nostaa hat-tua ja olla ylpeitä siitä, mitä Suomi on saavuttanut kaik-kien näiden vuosien aikana. Moni suurvaltio ottaa meistä oppia. Haluamme nyt kertoa hieman Suomen historian merkkivuosista.

Norssin väki juhli Suomen itsenäisyyspäivää kaikilla kouluasteilla. Ohjelmatarjonta oli monipuolista, ja se sisälsi läpileikkauksen maamme historiaa kuuluisista suomalaisista Angry Birdseihin. Syksyn uudet ylioppilaat saivat valkolakkinsa, ja liikuntasalissa tanssittiin elävän musiikin tahdissa. Oheinen juhlapuhe on kahden Norssin oppilaan käsialaa.

VALKOLAKKEJA & VÄISKIPÄITÄ

Norssi Times ● 5

1920 Neuvosto-Venäjän ja Suomen rauha solmittiin ja Suomi hyväksyttiin Kansain-liittoon1922 Suomen kieli tasa-arvoi-seksi ruotsin kielen kanssa1939–1940 Talvisota1952 Helsingin olympialaiset, myös viimeinen sotakorvaus-toimitus maksettiin 1955 Suomi hyväksyttiin Pohjoismaiden neuvostoon ja samana vuonna vielä YK:n jä-seneksi1956–1981 Urho Kaleva Kekkonen Suomen tasavallan presidenttinä1991 Suomen pankkikriisi1995 Suomi liittyi EU:hun2000 Uusi perustuslaki tuli käyttöön ja samana vuonna Suomen ensimmäinen nais-presidentti valittiin2002 Eurovaluutta otettiin käyttöön Suomessa2008 Suomen entinen presi-dentti Martti Ahtisaari sai ensimmäisenä suomalaisena Nobelin rauhanpalkinnon.

Suomen historia on värikäs, epätoivoinen ja täynnä tapah-tumia, jotka kaikki vaikuttavat.

Tänäänkin, erityisesti tässä ra-kennuksessa, eräs itsenäisyy-den tuoma oikeus on selkeästi tiedossa ja näkyvilläkin: kou-lutus ja sen mahdollisuus niin laajana ja upeana kuin se täs-säkin koulussa loistaa.

Koulutuksesta – ja siten myös koulumme sisäisiin asi-oihin liittyvistä lainsäädän-nöstä ja koulutuspolitiikan yleisperiaatteista – päättää eduskunta, mikä tuli mahdol-liseksi vasta Suomen itsenäis-tyttyä. Meillä on itsenäisenä maana oikeus valita sellai-nen koulutus, jonka koemme ja toteamme parhaimmaksi. Sodassa taistelleiden ja koti-rintamalla työskennelleiden isovanhempiemme antau-mus ja usko koulutukseen antoi tuleville sukupolville parhaimman mahdollisen tu-levaisuuden. Tämän osoittaa kaiken muun ohella se, että jatkosodan aikaan perustettiin useita uusia oppikouluja. Tu-levaisuutta ei siis unohdettu edes sodassa ja työtä tehtiin myös seuraavia sukupolvia, meitä, varten.

Sota-ajoista eteenpäin it-senäisenä maana olemme vain parantaneet koulutuksemme tasoa ja olemme jopa saavutta-

neet vuoden 2001 PISA-tut-kimuksen mukaan maailman parhaan koulutuksen tason.

Erinomainen suomalai-nen koulutus onkin maailmal-la tunnettu, ja se yhdessä suo-

malaisen osaamisen kanssa on keskeinen tekijä niin kansan-talouden kilpailukyvyn kuin suomalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Tämän mah-dollistavat sekä yhdeksänvuo-tinen peruskoulu, jonka lähes jokainen meistä on käynyt, että poikkeuksellisen korkea-tasoinen opettajankoulutus.

Jotta emme unohtai-si ylioppilaitamme ja tulevia ylioppilaita, olemme halun-neet antaa teille jotain, mikä ei lannistaisi teitä tulevissa opinnoissanne – nimittäin totuuden, että olette kaikista parhaimpia. Ette vain ihmisi-nä vaan myös opiskelijoina. Te

”Suomen historia on värikäs, epätoivoinen ja täynnä tapahtumia

viette eteenpäin suomalaista osaamista, mikä on jo teille-kin tuttua. Te viette eteenpäin suomalaista tietoa, joka on arvostettua maailmalla, ja te saavutatte sen, minkä eteen isovanhempamme taistelivat, nimittäin paremman tulevai-suuden. Ja voimme olla var-moja, ellemme oikeassa, että te luotte vielä jotain, mitä me emme ole vielä kokeneita ymmärtämään. Suomen tule-vaisuus on meidän kaikkien käsissä. Muokatkaamme siitä parhain, niin kuin aikoinaan meitä ennen olleet nuoret te-kivät.

Susanna Ahonen ja Narges Al Take

Kuvat: Pirjo Lammila-Räisänen

6 ● Norssi Times

Torstaina 15.11. oli vuo-rossa kotikielten päivä,

joka on kaikille Norssissa ko-tikielinä puhuttaville kielille omistettu päivä. Kotikielten oma teemapäivä olikin pai-kallaan, sillä eri kotikieliä on Norssin ala- ja yläkoululaisil-la sekä lukiolaisilla yhteensä 31. Jos mukaan otetaan vie-lä kansainvälinenkin koulu, saadaan kotikielten määräksi huikeat 51!

Osaisitko sinä taivuttaa mielikuvitussanan kainen yk-sikön partitiivissa? Entä tie-dätkö, onko Norssissa enem-män arabian vai vietnamin kielen puhujia? Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusharjoitte-lijat järjestivät toisen kerrok-sen aulaan välitunneille tehtä-värasteja.

Oppilaat saivat taivuttaa kuvitteellisia sanoja suomen kielen mukaisesti, tunnistaa suomen kielen sanavartalois-sa tapahtuvia muutoksia ja pohtia suomen verbityyppejä. Lisäksi piti asettaa Norssissa puhuttavat kotikielet yleisyys-järjestykseen. Tehtävien ratko-misessa saivat suomea toisena

kielenä puhuvat loistaa, kun taas suomenkieliset toivotta-vasti oppivat jotakin uutta.

Tehtävärasteja kävi väli-tuntien aikana suorittamassa nelisenkymmentä oppilasta, joista yhdeksäntoista suoritti kaikki rastit. Näiden kielimes-tarien kesken arvottiin kolme kirjapalkintoa. Pikku Prinssi ja Jere -sarjakuvakirjat matkasi-vat osuvasti jokaiselle yläkou-lun luokka-asteelle.

Ella Lampinen

Kotikielten päivää vietettiin kielten viikolla

Marraskuun puolivälissä vietettiin koulussa kielten viikkoa. Oman teemapäivänsä saivat englanti, ruotsi ja vieraat kielet. Myös oppilaiden kotikielten kirjo pääsi esiin omana päivänään.

Norssi Times ● 7

Lukemisen päivänä 21.11. kirjallisuus valloit-

ti Norssin käytävät. Pitkin koulurakennusta pääsi suun-nistamaan jatkorunon jäljillä, ja lyriikkaan saattoi törmätä jopa vessassa.

Aamun välitunneilla ala-koululaisia ilahdutettiin lo-rupusseilla, jotka saavuttivat suuren suosion.

Toisen kerroksen käytä-villä puolestaan parveili fanta-siaolennoiksi ja salapoliiseiksi sonnustautuneita opetushar-joittelijoita, jotka johdattivat koululaisia kaunokirjallisuu-den maailmaan.

Kisailua kirjallisuuspisteilläYläkoulun oppilaat ja lukio-laiset pääsivät kiertämään kirjavinkkauspisteissä, joissa kävi iltapäivällä kova kuhina. Tarkoituksena oli tunnistaa erilaisia kirjallisuuskatkelmia ja osallistua Turusta Tylypah-kaan ja takaisin -nimellä kul-kevaan visailuun, josta saattoi voittaa luonnollisesti kirjapal-kintoja.

Samalla oppilaat innos-tuivat selaamaan kaunokir-jallisuutta eri aihepiireistä ja tyylikausilta Sofi Oksasen Puhdistuksesta Bram Stocke-rin Draculaan.

”Oli hienoa, että opettajat toivat luokkiaan vierailemaan kirjallisuuspisteissä kesken oppituntien. Näin mahdol-lisimman moni pääsi tutus-tumaan lukupäivän antiin”, kiittelivät äidinkielen opetus-harjoittelijat Minna Antola ja Anna-Kaisa Laimi fantasia-kirjallisuuspisteeltä.

Runo taipuu moneksiLukemisen päivä huipentui Runojen taistoon eli runo-raatiin. Yläkoulun oppilaat ja lukiolaiset seurasivat, kun tuttujen musiikkikappaleiden sanoitukset muuttuivat kekse-liäiksi runoesityksiksi.

Lausuntaesityksiä analysoi luonnollisesti arvovaltainen ja sujuvasanainen raati, johon kuuluivat Norssista opetus-harjoittelija Kalle Lintunen, abiturientti Johanna Puusti-nen ja musiikinopettaja Vil-le Heikkinen. Tähtivieraana

raadissa istui kirjailija Niina Repo.

Reilun tunnin aikana kuultiin lausuntaa Dingon ”Levottomasta Tuhkimosta” Haloo Helsinkiin. Tuttujen kappaleiden uudet tulkinnat saivat myrskyisät aplodit, ja lopullinen voittaja valittiin koko auditoriota järisyttäneel-lä huutoäänestyksellä.

Voiton vei täpärästi Joona Vuorisen kiukkuinen tulkinta rap-artisti Palefacen kappa-leesta ”Helsinki Shangri-La”,

Lukupäivä vei runojen pariin

Norssilaisia innostetaan kirjojen pariin vuosittain järjestettävällä lukupäivätempauksella. Kirjallisuusaiheista tekemistä oli tälläkin kertaa ripoteltu ympäri koulurakennusta, ja tapahtuman kruunasi moderni runoraati Runojen taisto.

Kuvat Meri Heikkilä, Jonna Lemberg

Lukuinnon asiallaKirjallisuuden ja lukemisen iloa on levitetty Norssin oppi-laille jo vuosikausia erilaisten teemapäivien ja lukutempa-usten avulla.

“Viime vuosina opettajien, opetusharjoittelijoiden ja Norssin koulukirjaston yhteistyöllä on järjestetty Lukemi-sen päivän lisäksi esimerkiksi ääneenlukumaraton, kirjaili-javierailuja ja lukemisen teemakuukausi”, kertoo äidinkie-len ja kirjallisuuden opettaja Rauni Kaskenviita.

Norssissa osallistutaan myös 2013 alkavaan valtakun-nalliseen Lukuinto-kampanjaan. Hankkeen avulla pyri-tään vahvistamaan oppilaiden monipuolista lukutaitoa nopeasti muuttuvassa maailmassa.

“Oli kiva huomata, että olemme olleet tavallaan tällä tiellä jo jonkin aikaa. Nyt voimme jatkossa jakaa koke-muksiamme myös muiden koulujen kanssa”, Kaskenviita iloitsee.

Kampanjan myötä Norssissa uudistetaan myös luku-diplomien suoritustavat, jotta ne tukisivat entistä tehok-kaammin oppilaiden koulutyötä ja antaisivat aineksia oman identiteetin rakentamiseen.

”Haluammehan jatkossakin paistatella maailman op-pimistutkimusten kärkisijoilla!” Kaskenvirta päättää.

joka toimi kekseliään riimit-telynsä vuoksi hyvin myös lau-suttuna. Kirjailija Niina Repo kannustikin oppilaita kokeile-maan rap-lyriikan rustaamista myös itse.

Lopuksi polkaistiin käyn-tiin runokilpailu, jonka satoa päästään ihailemaan kevätlu-kukaudella.

Meri Heikkilä

8 ● Norssi Times

Onnistuneen opetuksen ydintä ovat toimivat

opetusmenetelmät ja oppi-misympäristöt, ja laaduk-kaassa opettajankoulutukses-sa keskeisenä tavoitteena on tuoda ne pohdinnan sekä ko-keilujen kohteiksi. Kumpikin näistä Turun normaalikou-lussa tehtävän työn perusai-neksista oli läsnä lauantaina 6. lokakuuta koulun viettäes-sä 120-vuotispäiviään avoi-mien ovien merkeissä.

Norssin arkipäivää on tätä nykyä läpi kaikkien kouluas-teiden kulkeva monikulttuu-risuus. Se näkyy paitsi oppi-laiden edustamassa yhteensä noin 40 kansallisuudessa myös alakoulun kielipainotteisilla luokilla sekä Norssissa sijaitse-vissa opetuskieleltään englan-

ninkielisissä Turun kansainvä-lisessä koulussa ja IB-lukiossa. Aidosti monikulttuurinen ympäristö mahdollistaa oppi-laille ja opettajaharjoittelijoille Suomen oloissa ainutlaatui-sen näkökulman koulumaail-maan: ei tarvitse lähteä Tur-kua kauemmas kohdatakseen maailman kulttuurien moni-muotoisuutta! Norssissa mo-nikulttuurisuus ymmärretään-kin voimavarana, jota voidaan hyödyntää niin koulutyössä, kodin ja koulun yhteistyössä kuin opettajankoulutuksessa-kin.

Koulun ja arjessa ja juhlas-sa keskeisellä sijalla ovat myös kuvataide, draama ja musiikki, jotka kehittävät oppilaiden taitoja ja vahvistavat ja moni-puolistavat kouluympäristöä

ja -kulttuuria. Avointen ovi-en päivänä ne näkyivät muun muassa koulun kuoron teke-mässä Youtube-aamunavauk-sessa ja alakoulun taidepainot-teisten 1., 2., 4. ja 6. luokkien paljastamassa 120-vuotisjuh-lan kunniaksi tehdyssä koske-tusta käsittelevässä tilateok-sessa. Ympäri koulua nähtiin muitakin kuvataidenäyttelyitä: oppilaiden omaa identiteettiä käsitteleviä teoksia, tuunattuja Norssi-logoja ja entisten op-pilaiden kuvataidetöitä vuosi-kymmenten varrelta.

Tekniikkaa ja tutkimustaMonikulttuurisen Norssin arjessa tieto- ja viestintä-tekniikka on myös laajasti ja luontevasti läsnä niin eri kouluasteilla kuin aineissakin. Tämä näkyi myös avoimien ovien päivänä, jolloin vieraat pääsivät seuraamaan oppitun-neilla erilaisten digitaalisten oppimisympäristöjen ja nii-den ympärille rakennettujen tietokoneavusteisten opetus-menetelmien käyttöä.

Tietotekniikan käyttö mahdollistaa monia opetuk-sen kannalta tärkeitä tavoit-teita: se tehostaa tiettyjen si-sältöjen oppimista ja auttaa

oppimaan asioita tulevaisuu-den työelämän kannalta rea-listisissa ympäristöissä. Tie-totekniikasta voi olla hyötyä myös oppilaiden motivoinnin näkökulmasta, minkä pystyi huomaamaan myös poikkeuk-selliseen lauantaikoulupäivään nähden yllättävänkin iloisista ilmeistä!

Turun normaalikoululle Turun yliopiston osana kuu-luva tutkimuksellisuus oli osaltaan myös esillä Norssin 120-vuotispäivänä. Norssin opettajistosta syntyy jatku-vasti uusia opetukseen liitty-viä väitöstutkimuksia, ja useat koulun opettajat ovat olleet tekemässä tai tekevät tällä hetkellä peruskoulun tai luki-on oppikirjoja. Norssin juhla-vuoden kunniaksi sekä väitös-tutkimuksia että oppikirjoja oli koottu koulun kirjastoon näyttelyksi, jossa nähtiin use-amman vuosikymmenen ja laajasti eri oppiaineita kattava kokonaisuus.

Arjesta juhlaanKaikille avointen oppituntien rinnalla koulu juhlisti tasa-vuosikymmeniään kutsumalla koulun auditorioon juhlapu-hujiksi muun muassa entisiä oppilaitaan, jotka kertoivat

Varissuolla opiskellaan ja harjoitellaan opettajiksi Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen monikulttuurisessa ympäristössä, jossa tulevaisuuden kouluympäristö on arkea jo nyt.

120 VUOTTAOPETUSTYÖN ARKEA

Yläkoulun JOPO-luokka perusti juhlan kunniaksi valokuvastudion, jossa sai kuvauttaa itsensä.

Norssi Times ● 9

koululaisille ja muille vierail-le omista elämänuristaan sekä Norssin merkityksestä niissä. Esiintyjiin lukeutui myös do-kumenttiohjaaja Jouko Aal-tonen, joka totesi suhtautumi-sen kuvaamiseen muuttuneen kouluissa varovaisemmaksi viime vuosien kouluampumis-ten myötä. Aaltonen saikin Norssin johtavalta rehtorilta Veli-Matti Hakaselta kutsun tulla Norssiin kuvaamaan, jo-ten nyt voidaan ryhtyä toivo-maan Aaltosen uutta, kouluai-heista dokumenttia!

Normaalikoulun 120-vuo-tisjuhla huipentui Turun aka-temiatalolla pidettyyn koulun entisen rehtorin Pentti Päi-vänsalon juontamaan juhla-tilaisuuteen, jossa onnittelu-tervehdyksensä koululle esitti rehtori Hakasen välityksellä opetusministeriön opetusneu-vos Armi Mikkola.

Mikkola totesi tervehdyk-sessään erilaisuuden, toiseu-den ja vierauden olevan yh-teiskunnallisen keskustelussa paitsi tärkeitä, myös selvästi tunnistettavia kipupisteitä. Tästä syystä Turun normaa-likoulu tarjoaakin Mikkolan mukaan auskultanteille poik-keuksellisen hyvän mahdolli-suuden päästä harjoittelemaan kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta sellaisessa tu-levaisuuden kouluympäristös-sä, joka on Norssissa arkea jo nyt.

Mikkolan ohella terveh-dyksensä 120-vuotiaalle Tu-run normaalikoululle esittivät myös Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen ja kasva-tustieteiden tiedekunnan de-kaani Marja Vauras, Turun kaupungin kasvatus- ja ope-tustoimenjohtaja Timo Jalo-nen sekä opiskelijajärjestöjen Opexin edustaja Marjukka Ketola ja Turauksen Katarina Kapiainen.

Kun päivällä oli juhlittu arjen merkeissä koulun, op-pilaiden ja sen lähiympäris-tön välisen vuorovaikutuksen elävyyttä, oli illalla mukavasti aikaa kollegiaaliselle ystävyy-delle, hyvälle musiikille ja het-keksi työn arjesta irrottautu-miselle.

Elias Heikkonen ja Ritva Aarras-Saari

Alakoulun taidepainotteisten luokkien kosketusta käsittelevä tilateos julkistettiin.

Turun Palloseuran pelaajat jakoivat nimnimikirjoituksia.

Kuvat: Pirjo Lamm

ila-Räisänen

10 ● Norssi Times

Nykyinen Turun nor-maalikoulu on Turun

yliopiston harjoittelukoulu, jossa opetetaan ja opitaan monikulttuurisessa ja kan-sainvälisessä ympäristössä. Koulun tavoitteena on antaa oppilaille laaja-alainen yleis-sivistys, jonka arvopohjana ovat ne tiedot, taidot ja val-miudet, jotka tukevat las-ten ja nuorten  oppimista ja myönteistä itsetunnon kehi-tystä vastuulliseen aikuisuu-teen.

Turun normaalikoulun historia yltää 120 vuoden päähän vuoteen 1892, jolloin Karjalaan perustettiin Käki-salmen reaali- ja porvarikoulu. Valtioneuvoksen päätöksellä oppilaitos siirrettiin Turkuun vuonna 1944, jossa se alkoi toimia Turun yhteislyseon ni-mellä vuonna 1945.

Turun normaalikou-lu -nimitys otettiin käyttöön vuonna 1974, jolloin kouluun liitettiin väliaikaisena opetta-jakorkeakoulun harjoittelu-kouluna toiminut Nummen kansakoulu.

Turun Norssi osana Suomen historiallisia tapahtumiaSuomen historialliset tapah-tumat koskettivat myös Käki-salmen koulua.

Vuoden 1905 suurlakon aikana osa oppilaista muodosti tervapartion, jonka aikomuk-sena oli tervata kaupungin kolmekielisistä katukylteistä

venäjän- ja ruotsinkieliset ka-dunnimet piiloon isänmaalli-suuden hengessä. Kiinni jää-nyt kopla selvisi kolttosistaan kahden tunnin jälki-istunnol-la, mikä kuvastaa ajan henkeä.

Myös vuoden 1918 sisäl-lissodan levottomuudet nä-

kyivät Käkisalmen oppilaiden elämässä, kun kouluraken-nus otettiin sotilaskäyttöön. Useimmat oppilaista olivat mukana valkoisten toimin-nassa, eikä normaalista koulu-työstä ollut puhettakaan.

Syksyllä 1939 Suomi aloitti rajojensa turvaamisen toisen maailmansodan alet-tua. Käkisalmen kouluraken-nus varattiin sotilassairaalaksi, mutta lyhyen evakkovaiheen jälkeen koulutyö jatkui nor-maalina marraskuussa. Kou-lu lakkautettiin vuonna 1940, jolloin solmitussa Moskovan rauhassa muun muassa Käki-salmi luovutettiin Neuvosto-liitolle.

Jatkosodassa suomalaiset ottivat Käkisalmen haltuunsa vuonna 1941, ja osa karjalai-sista palasi takaisin. Kaupun-ki oli kärsinyt sodassa paljon. Koulutyön alkuun päästiin jäl-leen seuraavana vuonna, kun vanha koulurakennus oli saatu siivottua lottien ja vapaaeh-

toisten urakan jälkeen. Tulevaisuuteen suhtau-

duttiin toiveikkaasti, mutta uutta elämää Karjalassa kesti vain pari vuotta. Sota vaikutti koulun arkeen monin tavoin. Koulupäiviä käytettiin esimer-kiksi mottitalkoisiin ja vaattei-den ompelemiseen sotilaille.

Keväällä 1944 koulu lähti lopullisesti Käkisalmesta. Sitä siirreltiin uusiin paikkoihin taistelujen vaatiessa itärin-taman uudelleenjärjestelyä, kunnes lopulta syksyllä koulu siirtyi Turkuun torin laidalle ja jatkoi toimintaansa Turun yhteislyseona.

Nykyiselle paikalleen Va-rissuolle Turun normaalikou-lu siirtyi vuonna 1980 uuden koulurakennuksen valmistut-tua.

Opettajankoulutus TurussaVuonna 1955 Suomen opet-tajankoulutus muuttui kään-teentekevästi, kun opetushar-joittelijoiden määrä kasvoi niin suureksi, etteivät Hel-singin kaksi normaalikoulua enää riittäneet tehokkaaseen koulutukseen. Suomessa oli tuohon aikaan pääkaupun-gin lisäksi kaksi yliopistokau-punkia – Turku ja Jyväskylä – joten opetusharjoittelua oli luonnollista laajentaa näihin kaupunkeihin.

Jyväskylän tilava yhteisly-seo muutettiin vaivattomasti Jyväskylän normaalilyseoksi, mutta Turussa ei ollut tarkoi-

tukseen sopivaa koulua. Käki-salmesta Turkuun siirtynyt yh-teislyseo oli valtion omistama, mutta sen tilat olivat vanhat ja epätarkoituksenmukaiset. Uu-den koulurakennuksen myötä oppilaitos sai uuden nimen ja tehtävän, ja siitä tuli Turun normaalilyseo vuonna 1957.

Turun uuden harjoittelu-koulun alkuvaiheet eivät su-juneet täysin mutkattomasti. Ongelmia oli esimerkiksi opet-tajan virkojen pätevyysvaati-muksissa ja rehtorin löytämi-sessä sekä entisten oppilaiden kielteisessä suhtautumisessa koulun muutoksiin. Närä kui-tenkin kaikkosi pikku hiljaa, kun uusi koulu saatiin toimi-maan ja siihen totuttiin.

Nykyään Turun nors-sissa opettajaksi harjoittelee vuosittain satoja opiskelijoita. Heihin kuuluu luokanopetta-jiksi, aineenopettajiksi ja eri-tyisopettajiksi valmistuvia.

Oma auskultointivuote-ni on puolessa välissä ja voin todeta, että aineenopettajaksi valmistuvan harjoitteluvuosi on työntäyteinen mutta hyvin opettava. Harjoittelukouluni rikkaus ovat monikulttuuriset oppilaat. Kuten meille harjoit-telijoille on useaan otteeseen todettu, on Turun normaa-likoulu Suomen harjoittelu-kouluista ainoa normaalikoulu, jossa pääsee opettamaan kai-kenlaisia oppilaita.

Niina Kekki

SOTIA, MOTTITALKOITA JAMONIKULTTUURISUUTTANORSSIN HISTORIAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ

”Normaalista koulutyöstä ei ollut puhettakaan

Norssi Times ● 11

Turun normaalikoulu kolmessa paikassa: Ylinnä alkuperäinen koulurakennus ja vuonna 1906 valmistunut uusi rakennus. Keskellä Turun yhteislyseo eli vanha postitalo Aurakadun ja Eerikinkadun kulmassa vuodelta 1947. Alinna Turun normaalikoulun rakennus Varissuolla vuodelta 1980, jossa toiminta jatkuu edelleen.

12 ● Norssi Times

Maanantaiaamuna saa-puessani työpaikalle

viikon kestävään työelämään tutustumiseeni, en tiennyt, mitä odottaa alkavalta viikol-ta. Kun menin ovesta sisään, minua tervehdittiin erittäin ystävällisesti ja tiesin heti, että tämä kannatti. Olen aja-tellut jatkavani media-alan opintoihin peruskoulun jäl-keen. Minua kiinnostaa lä-hinnä videoiden tuottaminen, esimerkiksi TV-mainosten tekeminen. Osa TETissä saamistani tehtävistä oli yk-sitoikkoisia, mutta pääasiassa työ oli aika monipuolista.

Yksi työtehtävistäni oli haastatella muutamaa työn-tekijää. Ennen haastatteluja minua jännitti todella paljon, koska en ollut varma, olisi-vatko kysymykseni sopivia tai saisinko edes sanoja ulos

suustani. Haastateltavani oli-vat kuitenkin todella mukavia, joten huomasin, että olin jän-nittänyt aivan turhaan. Kaikki ihmiset TET-paikassani ovat olleet mukavia sekä auttaneet minua ja muita työkavereitaan. On hienoa nähdä, että ihmiset tulevat hyvin toimeen toisten-sa kanssa.

Haastatteluni koskivat lä-hinnä työpaikan eri osa-alu-eilla työskentelevien ihmisten työtehtäviä. Ensimmäisenä kävin haastattelemassa aulan vastaanottovirkailijaa, jonka työssä oli hyvää sen moni-puolisuus, erilaisten ihmisten tapaaminen sekä yksilöllisyys. Olin itse erittäin yllättynyt kuullessani, että hän työsken-telee ulkopuolisessa yrityksessä. Hän kertoi, ettei sen tarkoitus olekaan erottua kummemmin. Toinen haastattelujeni uhri

Yhdeksäsluokkalainen Lauri Ryöppönen pääsi tutustumaan TET-jaksollaan videotuotannon ja

-teknologian saloihin. Viikko työelämässä hujahti Teleste oyj:n hallinnon ja markkinoinnin palveluksessa.

HALOO HALOO

työskentelee tuotteiden testa-uksessa. Hänen monipuolinen työnsä perustui lähinnä tuot-teiden testaukseen erilaisilla sovelluksilla.

Viimeinen haastateltava-ni oli ollut töissä jo yli kak-sikymmentä vuotta. Vaikka kova kiire on tuttu ongelma kaikille, hän kuitenkin naut-tii työnsä monipuolisuudesta tuotesuunnittelun johdossa. Näiden haastatelujen ja omien mielipiteideni perusteella työ TET-paikallani on erittäin monipuolista, ihmiset ovat mukavia ja työympäristö on innostava. Nautin todella tästä viikostani työelämässä, ja kuka tietää, ehkä TET-paikkani on tulevaisuudessa myös varsinai-nen työpaikkani.

Lauri Ryöppönen

TÄÄLLÄ TELESTE

Ensikosketus työelämään

Työelämään tutustumisen eli TET-jakson aika-na oppilaat saavat usein ensimmäisen kosketuk-sen oikeaan työelämään.

”Jakson aikana päästään tarkkailemaan, mi-ten työelämässä toimitaan. Samalla oppilas voi tutustua alaan, jota hän mahdollisesti haluaa opiskella tulevaisuudessa”, selittää oppilaanoh-jaaja Samuli Lindvall.

Lindvallin mukaan suosituimpia TET-paik-koja ovat kaupat, ravintolat, kahvilat ja päiväko-dit. Toisinaan oppilaat ovat saaneet TET-pai-koistaan myös kesä- tai viikonlopputöitä.

Opon vinkit: Näin haet TET-paikkaa

- TET-paikkaa haetaan omatoimisesti. Ideoita voit saada esimerkiksi huoltajilta, sukulaisilta tai kavereilta. Voit myös lähteä rohkeasti kiertelemään ja kyselemään sopivaa paikkaa.- Hakeudu sellaiseen paikkaan, jota kohtaan koet edes pientä mielenkiintoa.- Hakuvaiheessa on erityisen tärkeää muistaa kohteliaisuus ja hyvä käytös: tervehdi, esittele itsesi ja kerro, mistä on kyse.- Aina TET-paikka ei löydy ensimmäisellä yrittämällä, mutta sinnikkyys palkitaan!

Norssi Times ● 13

During the weekend from 9.11 to 11.11, the

four of us who had decided to go, spent the weekend in Salo, at a regional meeting of the EYP, or European Youth Parliament.

During the first day (more like afternoon) we spent some time arriving, getting settled in, and then went into some teambuilding exercises with our committees (The group of people we would be work-ing with for the weekend). The games we played were fun, and through them, every-one learned a little something about each other.

During the second day, we started our committee work bright and early. Each of the committees had their own topic to work on, with a very specific problem that they needed to solve be cre-ating a “resolution” that they would later present. The top-ics ranged from my commit-tees topic on human rights, to committees on civil liberties and climate change. With only a few breaks, this is what we did for just about all of the next day. Our objective was to create a resolution of our ideas. The methods we used for this were surprisingly effective. We began “from the ground up” first putting our solutions into specific terms, coming up with facts, and then finally ty-ing it all into our resolutions.

With the help of our com-mittee leaders, the resolutions were proofread and edited into some very fancy English.

The last day was the day

of the “General assembly”. There, all the committees had to come up, present their pro-posals, and then defend them from the questions of groups. Here, we had the opportu-nity to ask questions of the proposing group. There were also speeches given, defend-ing of criticizing the proposals presented. In the end, about half of the proposal presented passed (Including my com-mittee!). Had this been an international session, a much larger and longer session with people coming in from around the EU, the proposals that

“The EYP represents a non-partisan and independent educational project which is tailored specifically to the needs of the young European citizen. The EYP encourages independent thinking and socio-political initiative in young people and facilitates the learning of crucial social and professional skills.”

This is how the official website of the EYP describes itself as an organization. How do we look through this jargon and figure out what EYP is really about? On paper, the EYP looks boring and dull, a place where nothing fun happens. However, some of us from the school decided to take a risk and find out what it actually was.

A place where nothing fun happens? Inside the European Youth Parliament

passed would have actually been submitted to the Euro-pean parliament!

Some time after arriving back in Turku, exhausted and

tired from a lack of sleep, and working hard, all four mem-bers of our group found out that we had made it through to the next “level” of EYP, get-ting accepted into the national session! If you have any inter-est at all, I would recommend you check out the EYP at eyp.org, or go ask your guidance counselor, Jukka Valtanen.

Hans Näsman

A proposal being read during the general assembly. Photo: Tuusa Eriksson

14 ● Norssi Times

Kyse on koulun omasta liikuntakerhosta, Nors-

sin Urheilusta (tai tutummin NorsUsta). Tämä paikalle saapunut joukkio on seka-lainen ryhmä koulun opis-kelijoita. He ovat eri luokil-ta, ja kakikilla on erilaiset taustat. NorsUn ajatuksena on kerätä halukkaat oppilaat yhteen kouluviikon lopuk-si aloittamalla viikonloppu pienellä liikkumisella. Tänä vuonna kerho on toistaiseksi keskittynyt sisälajeihin, mut-ta suunnitelmissa on muun muassa käydä pelaamassa jääkiekkoa ja keväällä muita lajeja. Kerhon pelatuimmat

lajit tähän mennessä ovat sa-libandy ja sulkapallo.

Toistaiseksi kävijämää-rässä on ollut petrattavaa; enemmän kävijöitä tarkoit-taisi enemmän mahdollisuuk-sia eri lajeille. Kävijäkunta on

myös koostunut muutamista tietyistä henkilöistä, ja tätä kävijäkantaa laajennettaisiin-kin erittäin mielellään, joten suosittelen kiinnostuneita tu-

lemaan ainakin kokeilemaan kerhon tarjoamia mahdolli-suuksia.

Miksi liittyisin?Ajatus mukaan tulemisesta voi tuntua kaukaiselta, mutta se on kaikkea muuta. Kerhon perimmäisin tarkoitus on tar-jota liikkumismahdollisuuksia sinulle ja ystävillesi, joten mi-käli yksin tuleminen tuntuu pahalta, ota mukaan muutama ystäväsi ja tule nauttimaan lii-kunnan iloista ystäviesi kanssa.

Miten pääsen mukaan?Mikäli olet halukas osallistu-maan kerhon aktiviteetteihin,

kerää kaveriporukkasi ja tule perjantaina koulun liikuntasa-lille kello 14.30.

Sinulla kannattaa olla mu-kanasi liikuntavarustus sekä rohkea ja ennakkoluuloton asenne – jo näillä pärjäät erit-täin pitkälle. Tärkeintä on, että nautit ajastasi; taitotasollasi ei ole hitusenkaan väliä. Terve-tuloa mukaan!

Juuso Kujanpää

”Taitotasollasi ei ole hitusenkaan väliä

Norssin urheilu koulun oma liikuntakerhoKello on puoli kolme perjantaina, ja viimeiset oppilaat kiitävät koteihinsa kouluviikon loputtua. Kellon viisarin liikahdukset kajahtavat käytävillä, ja koulu tuntuu olevan autio. Käytävät huutavat tyhjyyttään. Samaan aikaan koulun liikuntasaliin valuu joukko opiskelijoita. Keitä he ovat, ja mitä he tekevät vielä koululla?

Norssi Times ● 15

What do the digitutors actu-ally do?

Aleksi Juhola: We help the other students and teachers who have problems with lap-tops or even mobilephones. We also attend different pro-jects, for example a project where we improve our shcool’s website.Most common problems you have to solve?JA: Something just one click away...

Miika Suhonen: Simple ones. Takes usually just a few seconds.

Klaus Kessel: Teachers having issues with the tech in a classroom. For exam-ple, playing a video or work-ing the devices in classrooms.

Where does your expertise end?

JA: I can do almost anything! Okay. I don’t know all about different software what peo-ple are using, but I can always teach myself and check it on Google.

KK: Generally, what I can’t solve I can find out and thus far there has not been an issue I can’t solve or then find out. I would say my expertise ends at video and advanced photo editing.How many times do you have to fix something per week?

JA: Very very rarely! Please advertise us.

MS: Twice to four times per month. Though there are small tasks during class kinda often, like making the projec-

tor work or something. We do have educational lessons in which we are teachers (last time in “digi-iltamat”).

KK: Anywhere from zero to ten times. This little amount of issues could be due to the fact that people don’t really know about digitutors. Most questions I answer are from people who I doubt know about the fact that I am a digi-tutor.Do the students have more problems, or do the teachers have more problems?

JA: I think teachers have more problems than students..

MS: Teachers definitely.KK: Teachers on aver-

age have more computer or various other tech problems. This could be because teach-

ers more openly acknowledge when they have a tech issue during class.What is the weirdest prob-lem anyone has had?

JA: People are too cautious to try to fix the problem by themselves, and that’s why the problems are just one click ahead . That’s bit weird in my opinion, but that’s why we help and I like to help!

MS: One guy couldn’t in-stall Adobe Reader. He was stubborn though.

KK: I have not had any problems I would consider to be weird.

Hans Näsman

Norssi has a whole new kind of tutor. With the rise in usage of laptops in the high school, there was also a rise in the amount of computer problems. To help people solve their problems, a group of “digitutors” were recruited from among the most enthusiastic and technologically knowledgeable students. You may have even seen a few of them wandering around the school with their “ask digi” shirts on. A few of them, Aleksi Juhola, Klaus Kessel, and Miika Suhonen took the time to answer a short interview.

Klaus Kessel, Elmo Kuisma, Kalle Do, Aleksi Juhola, and Miika Suhonen

An Interview with Norssi’s digitutors

16 ● Norssi Times

Turun normaalikoulussa aloittaa vuosittain noin

kuusikymmentä ensimmäi-sen luokan oppilasta. Heistä kolmannes opiskelee tavalli-sen alakoulun perusopetuk-sen sijaan taidepainotteisella luokalla. Taidepainotteisella luokalla jatketaan kuuden-nelle luokalle asti. Opetus noudattaa samoja suunni-telmia ja tavoitteita kuin ta-vallistenkin luokkien opetus, mutta itse oppiminen tapah-tuu taideluokilla tekemisen avulla ja taiteen keinoin.

Taidepainotteisten luok-kien tarkoituksena on tutus-tuttaa oppilaat taiteen eri osa-alueisiin ja tarjota oppilaille uusia taide-elämyksiä. Oppi-laat pääsevät kokeilemaan eri-laisia taiteen tekemisen tapoja

ja tulevat samalla kehittäneik-si itseilmaisuaan. Uusia taide-muotoja lähestytään yhdessä tutkien ja havainnoiden. Tai-deluokkien opetuksessa kuva-taiteella, käsitöillä, draamalla ja musiikilla on keskeinen sija.

Sopii kaikille kiinnostuneilleTaideluokalla opiskelu sopii kuudetta luokkaa opettavan Pasi Varjuksen mukaan kai-kille. Erityisiä valmiuksia tai ennakko-osaamista ei oppi-lailta vaadita. Oppilaille ei jär-jestetä myöskään pääsytestiä. Kaikilla taiteesta kiinnostu-neilla oppilailla on siis mah-dollisuus päästä mukaan.

”Taidepainotteisuus tarjo-aa oppilaille onnistumisen ja innostumisen elämyksiä”, Var-

jus toteaa.Innostuminen välittyy

myös taidepainotteisten luok-kien opettajista. Ensimmäis-tä luokkaa opettava Minna Myrsky-Nyberg kuvailee taidepainotteisen opetuksen olevan kaikin puolin ihanaa. Samaa mieltä on niin ikään taideluokkalaisia toisella luo-kalla opettava Anitta Juhala-Jolkkonen, joka kertoo tai-deinnostuksen tarttuvan usein ensin opettajasta oppilaaseen ja edelleen vielä oppilaan per-heeseen. Monet Juhala-Jolk-kosen oppilaista kertovatkin soveltavansa koulussa opittuja taidetekniikoita kotona yh-dessä vanhempien ja sisarus-ten kanssa. Oppilaiden per-heenjäsenillä on mahdollisuus osallistua taidepainotteisten luokkien toimintaan myös tal-koopäivinä, joina koululla as-karrellaan yhdessä esimerkiksi kortteja vuoden juhlahetkiä varten.

Koulussa oppilaat ovat päivittäin kosketuksissa tai-teeseen taideteoksia tekemällä, musisoimalla ja näyttelemällä.

Ylemmille luokille siirryttä-essä mukaan tulee enemmän myös teoreettista taidehisto-riaan ja tyylisuuntiin tutustu-mista.

Varjus kertoo, kuinka kuudesluokkalaiset ovat esi-merkiksi tutustuneet loppu-vuodesta merkittävimpiin taiteilijoihin: ”Jokaisesta jou-lukalenterin luukusta tuli esiin taiteilija, jonka elämään ja tai-deteoksiin tutustuimme yh-dessä.”

Merkittäviä taiteilijoita opitaan tunnistamaan nimeltä jo ensimmäisillä luokilla. Tois-luokkalaiset Agnelina Zaya ja Eeli Kukila luettelevat tun-nettuja taiteilijoita epäröimät-tä: ”Gallén-Kallela, Sibelius ja Mozart.”

Yhdessä tekemistä ja museovierailujaTaidepainotteiset luokat vie-railevat muita luokkia use-ammin lisäksi taidenäytte-lyissä, museoissa, teattereissa ja konserteissa. Lukuvuoteen mahtuu myös suurempia ko-hokohtia ja oppilaiden toteut-

Taidepainotteisella luokalla harjoitellaan taiteen tekemistä ja kartutetaan itseilmaisun keinoja. Opetuksessa painotetaan taiteen eri aloja kuvataiteesta musiikkiin ja draamaan. Uusia taitoja ja esteettistä ajattelukykyä opitaan rennosti havainnoiden ja yhdessä tehden.

TAIDE-ELÄMYKSIÄ KOULUNKÄYNNIN LOMASSA

Kuva

t: K

ati T

uom

isto

Norssi Times ● 17

tamia projekteja. Yksi tällai-nen projekti on joka kevät toteutettava taidepäivä, jossa oppilaat pääsevät esittele-mään taitojaan.

Eri-ikäiset taideluokka-laiset tekevät myös paljon yhteistyötä. Myrsky-Nyber-gin mukaan tällä hetkellä esi-merkiksi kuudesluokkalaiset toimivat toisluokkalaisten ja neljäsluokkalaiset ykkös-luokkalaisten kummeina.

”Opetuksessa hyödynne-tään muutenkin paljon pari- ja ryhmätyöskentelyä sekä yhdessä toimimista”, Myrs-ky-Nyberg sanoo. Toisten oppilaiden kanssa työsken-nellessä oppilaat oppivat tai-teen ohella sosiaalisia taitoja ja tottuvat kunnioittamaan erilaisia toimintatapoja ja näkemyksiä.

Kysyttäessä oppilaiden mielipidettä taidepainottei-sesta opetuksesta on vastaus yksiselitteinen: taideluokilla opiskelu on kaikkien mie-lestä kivaa. Taiteen lajeista kivoimmiksi mainitaan niin piirtäminen, maalaaminen ja savityöt kuin huovutus ja virkkaaminenkin. Musiikin-tunteja ja draamanopetusta pidetään niin ikää mukavi-na. Toisluokkalaisen Emma Mattsonin mielestä ylivoi-maisesti kivointa on ollut uusien kavereiden saaminen ja tekeminen yhdessä luok-katoverien kanssa.

Matilda Herjanto

Syksyllä 2013 Turun normaalikou-lussa aloittaa taidepainotteisen luokan lisäksi myös mediakasva-tuspainotteinen ja englantipainot-teinen luokka. Kullekin luokalle otetaan kaksikymmentä oppilasta. Englantipainotteiselle luokalle op-pilaat valitaan testin perusteella. Mediakasvatus- ja taidepainottei-sille luokille ei ole pääsytestiä.

Lisää painotettuja luokkia syksyllä

18 ● Norssi Times

Blogit ovat tapa julkaista verkossa kuvia ja puheenvuoroja omista kiinnostuksenkohteistaan sekä käydä keskustelua muiden kanssa. Seitsemän norssilaisen omat blogit kertovat kirjoittajiensa intohimoista: yhdelle blogi on keino jakaa harrastuskokemuksia, toinen käyttää sitä kielitreeninä.

Norssin bloggaajat esittäytyvät

Kuka? Nella Hukkila on korkoken-käfriikki, jota perfektionistik-sikin on kutsuttu. Nella sanoo puhuvansa sujuvaa sarkasmia eikä omien sanojensa mukaan todellakaan osaa olla hiljaa.

Mitä?Nellan blogi Nella knows best kertoo hänen omasta elämäs-tään, ystävistä, ostosreissuista sekä niihin liittyvistä haaveista. Pääasiassa postauksien aiheet pyörivät vaatteiden, muodin ja Nellan oman tyylin ympärillä, mutta väliin sattuu toki muu-takin.

Blogiaan hän ei kuiten-kaan kuvailisi ”rich&famous”-tyyliseksi vaan kertoo sen käsittelevän täysin normaalia arkea ja huonoja hiuspäiviäkin. Blogi toimii Nellalle julkisena päiväkirjana, johon hän julkai-see myös kuvia niin kavereiden syntymäpäiviltä kuin ruuista-kin. Hän yrittää pitää blogis-saan itsensä mahdollisimman aitona, mikä johtaakin joskus tekstin ajatuksenvirtausmai-suuteen.

Blogin ulkoasusta Nella on hyvin tarkka, ja blogin vah-vuudet löytyvätkin juuri visu-

aalisuudesta ja kuvista. Pos-taukset ovat Nellan mukaan joskus jopa kaatuneet siihen, etteivät ne ole kirjoittajasta näyttäneet halutunlaisilta. Pa-rantamista Nella löytää vain blogin postaustiheydestä ja sen epätasaisuudesta, kun ins-piraatiota ei tunnu aina löyty-vän. Inspiraation katoaminen onneksi kuitenkin usein kor-jautuu nopeasti.

Nella knows best nellaknowsbest.blogspot.fi

Miksi?Nellalla bloggaamiseen on montakin syytä. Kirjoittaes-saan hän oppii paljon itses-tään sekä tyylistään ja kehit-tyy ilmaisemaan itseään kuvin ja tekstein. Lisäksi vielä kun omista kirjoituksista on kave-reillekin iloa, ei bloggaamises-ta osaa luopua. Päivän aikana mieleen tulevien postausaihei-den toteuttaminen on Nellas-ta mukavaa. Inspiraatiota Nel-la saa, kavereiden ilon lisäksi, positiivisista kommenteista ja muista blogeista. Nella itse seuraa reilua kymmentä eri blogia, joiden menestys tai lu-kijalle suoma ilo tuovat omalle blogille jonkin näköistä tavoi-tetta. Tulevaisuudessa Nella toivookin blogilleen menes-tystä ja vaikkapa uusia lukijoi-ta sekä kivoja kommentteja.

Norssi Times ● 19

Kuka? Style with Josephine -blogia kirjoittaa Josephine Suotmaa, vaatteista ja muodista kiin-nostunut kenkäfriikki, joka on seuraillut blogeja ja kirjoitta-nut omaa blogia viimeiset nel-jä vuotta. Josephine harrasti tanssia kolme vuotta ja nyky-ään hän harrastaa satunnaises-ti kuntosaleilua sekä tietysti bloggaamista. Nykyistä blogia edeltäviä blogeja on ollut kak-si, Clothes in my closet ja Straw-berry Fruit Punch. Bloggailu ei siis ole Josephinelle mikään uusi juttu.

Mitä?Style with Josephine on hyvin vaatepainotteinen ja kertoo lähinnä Josephinen omista ostoksista sekä päivänasuista. Blogi sisältää kuvien lisäksi lyhyehköjä tekstejä sekä suo-meksi että englanniksi. Blogin vahvuuksiksi Josephine lukisi ripeän postaustahdin, vaik-ka IB nykyään viekin suuren osan hänen ajastaan. Hyväksi puoleksi Josephine lukee myös sen, ettei blogi ole niin henki-lökohtainen kuin ennen, eikä kirjoitusten lomaan siis eksy mitään, mitä hän ei haluaisi

tuntemattomien tietävän it-sestään. Blogi on siis yritetty pitää selkeänä. Josephine ha-luaisi tällä hetkellä blogissaan parantaa kuvien laatua, ja uusi järjestelmäkamera onkin han-kinnassa. Oma vakiokuvaaja päivänasuja varten on Josephi-nen blogiunelma. Suunnitel-mia blogin suhteen ei ole mo-nia. Josephine toivoo jatkossa parempilaatuisia kuvia ja ti-heämpää postaustahtia sekä mahdollisesti uusia aiheita ja ideoita.

Miksi?Josephinen oma kiinnostus bloggaamista kohtaan alkoi aikoinaan blogien lukemises-ta, ja hän halusi kokeilla blog-gaamista itsekin. Hän sanoo myös aina pitäneensä omilla ehdoilla kirjoittamisesta, joten bloggaus tuntui hyvältä.

Style with Josephine stylewithjosephine.blogspot.fi

Kuka? Blogin kirjoittajan lempini-meä kantavan Jontten-blogin takana on iloinen, ennakko-luuloton ja avoin Jonathan Nyström, joka ennen kaikkea nauttii elämästään.

Mitä?Jonathanin blogi kertoo hä-nen omasta elämästään. Hän ei määrittelisi blogilleen minkäänlaista teemaa, mut-ta kertoo kirjoittavansa usein musiikista ja muodista sekä lisäilevänsä sivuille ottamiaan valokuvia. Hän on myös juuri luonut blogiinsa uuden kate-gorian, joka käsittelee hänen painonhallintaprojektinsa ete-nemistä. Blogin vahvuudeksi Jonathan sanoo suurimman

osan aikaa lyhyinä pysyvät tekstit, jotka lukijat jaksavat varmasti lukea. Ruotsin kie-lellä kirjoitettu blogi on myös mainio tapa opiskella ruotsia vapaammalla tavalla. Hän ha-luaisi kuitenkin vielä parantaa blogiaan luomalla sille jonkin selkeän teeman. Kiinnosta-viksi mahdollisiksi teemoiksi Jonathan lukee muodin ja päi-vänasujen käsittelyn.

Jontten – killen och livet jontten.blogg.se

Miksi?Suurimman osan aikaa Jonat-han kirjoittaa omaksi ilokseen. Hän pitää kirjoittamisesta ja katsoo sen hyväksi tavaksi pitää tauko arjen kiireestä ja muusta todellisuudesta. Myös uusien lukijoiden saaminen inspiroi Jonathania jatkamaan bloggaamista.

20 ● Norssi Times

Kuka? Lilli Salo on toisen vuoden IBläinen ja kuvailee itseään rehelliseksi bloggaajaksi, joka kirjoittaa ja kertoo asiat niin kuin ne oikeasti ovat.

Mitä?Blogi It’s my life kertoo Lil-lin elämästä hänen friisiläisen Twan-nimisen hevosensa ym-pärillä. Hän kirjoittaa pääasi-assa heidän yhteisistä harjoi-tuksistaan, kilpailuistaan sekä yleisesti kaikesta heihin liit-tyvästi. Blogi ottaa huomioon sekä myötä- että vastoinkäy-miset.

Lillistä blogin vahvuus piilee sen rehellisyydessä; hän ei siis yritä blogissaan kuulos-taa paremmalta kuin oikeasti on tai liioitella asioiden laitaa. Jos hänellä on ongelmia Twa-nin tai ratsastamisen kanssa, Lilli kirjoittaa siitä avoimesti.

Hänen kokemuksiensa mu-kaan tällainen kirjoittaminen yleensä saa lukijat kommen-toimaan motivoivasti, mikä auttaa ongelman ratkaisussa. Lillistä blogissa hänellä on vielä parannettavaa muun mu-assa kuvien osalta. Hän kui-tenkin toteaa, että on vaikeaa löytää ketään, joka olisi valmis kulkemaan hänen ja Twanin perässä kuvaten ja ottaen vi-deoita. Lilli kuitenkin haluaisi nostaa bloginsa uudelle tasolle jonain päivänä, ehkä lisäämäl-lä käytännöllisiä tutoriaaleja ratsastamisesta tai muista he-vosaiheisista asioista.

Miksi?Blogi on Lillille kuin päivä-kirja. Myöhemmin hän voi palata asioihin, jotka on käy-nyt aiemmin läpi, ja nähdä kehittymisensä. Ystävälliset kommentit kannustavat myös häntä jatkamaan bloggaamista, silloinkin kun hän ei itse keksi mitään järkevää tai tarpeellista kirjoitettavaa.

Kuka? Silver linings -blogin takana on muista jutun blogeista ero-ten kaksi kirjoittajaa, Heli ja Vivi, kaksi 17-vuotiasta muo-dista kiinnostunutta tyttöä. Tytöistä ainoastaan toinen, Vivian Stolt, opiskelee Turun normaalikoulussa.

Tytöt asuvat melko kau-kana toisistaan, mutta jo pa-rin vuoden ajan he ovat olleet parhaita ystäviä. Viime touko-kuussa tytöt päättivät perus-taa yhteisten kiinnostuksen kohteiden tiimoilta yhteisen blogin. Tytöt uskovat kahden erilaisen kirjoittajan tuovan blogiin kaivattua vaihtele-vuutta.

Mitä?Vivin ja Helin blogin pää-aiheet ovat vaatteet ja muoti, mutta blogista löytyy myös vaihtelevasti juttuja muusta-kin. Muihin aiheisiin kuuluvat muun muassa sisustus, liikun-ta ja muut elämän ihanuudet. Kirsikkana kakun päällä tyttö-jen mukaan ovat silloin tällöin ilmestyvät hieman syvällisem-mät jutut. Uudenlaiset ideat ovatkin tytöistä yksi blogin vahvuuksista. Parempilaatuiset kuvat ovat myös Silver linings

-tyttöjen haaveissa. Tytöt kui-tenkin bloggaavat pääasiassa, koska kokevat sen hauskaksi. Suunnitelmissa on parannella blogia kuitenkin niin hyväksi, kuin se vain heille on mahdol-lista.

Silver linings withasilverlining.blogspot.fiMiksi?Blogin kirjoitteleminen on sekä Viville että Helille tapa rentoutua, ja se tarjoaakin ty-töille mahdollisuuden paeta arjen kiireitä ihanien ja mie-leisten asioiden pariin, näistä yhtenä vaatteet. Bloggailu an-taa myös tytöille tavan ilmais-ta itseään, sillä he rakastavat ottaa kuvia asuista ja jakaa nii-tä muiden kanssa. Lukijoiden palaute ja kommentit piristä-vät harmaatakin arkea.

It’s my life twanskubansku.blogspot.fi

Norssi Times ● 21

Kuka? Meri Jerkku on Meri’s ocean of fashion -blogin takana. Hän kuvailee itseään kiireiseksi, mutta kuitenkin iloiseksi ja in-nostuneeksi kaikesta. Merille muoti ja englannin kieli ovat rakkautta. Nimikään ei ole bloggaajalla syyttä Meri, sillä enemmän kuin mitään muu-ta hän rakastaa vedenalaista maailmaa. Matkustaminen on myös lähellä Merin sydäntä, ja hän haluaakin kokea elämässä mahdollisimman paljon kaik-kea!

Mitä?Meri’s ocean of fashion käsit-telee pääasiassa Merin omaa tyyliä ja koostuukin suurim-maksi osin hänen omista asu-kuvistaam. Mukaan kuitenkin mahtuu myös muutakin Me-rin elämässä tapahtuvaa sekä asiaa yleisesti muodista. Tyy-liään Meri kuvailee todella erilaiseksi ja uskoo sen olevan ehkä jopa blogin vahvuus. Tyy-lillään hän uskoo erottuvansa muista suomalaisista. Meristä on hauskaa yhdistellä asuissa vähän kaikkea, uutta ja vanhaa ja välillä myös ehkä jotain, mitä

muut eivät missään nimessä laittaisi päällensä. Muodin ja pukeutumisen tärkeys Meril-le näkyykin hänen blogissaan selkeästi. Jatkossa blogissa voi nähdä toivepostauksia, joita Meriltä on syksyn aikana pyy-detty. Hän aikoo myös tulevai-suudessa toteuttaa postauksen, jossa kertoo millainen Turun normaalikoulu, ja Merin käy-mä IB-lukio ovat hänen näkö-kulmastaan.

Meri’s ocean of fashion merisocean.blogspot.fiMiksi?Meri lukee paljon blogeja ja saa niistä inspiraatiota pukeu-tumiseensa. Hän toivoo, että joku voisi hänen blogistaan myös saada samaa inspiraatio-ta. Hän kokee bloggaamisen ihanaksi tavaksi ilmaista omaa tyyliään.

Kuka? Viimeisenä esiteltävän Gone Before the Morning Light -blo-gin takana onkin tämän jutun takana piilevä Susanna Aho-nen, kiireinen IB-oppilas, jol-la tuntuu usein olevan hieman liiankin monta rautaa samaan aikaan tulessa. Kiireestä huo-limatta Susanna, eli siis minä, rakastan elämää. En myös-kään koskaan sano ei uusille mahdollisuuksille nauttia uu-sista asioista.

Mitä?Itse bloggaan yksinkertaisesti vähän kaikesta: omista mie-lenkiinnon kohteista ja ajatuk-sista aina kuulumisiin saakka. Joukkoon mahtuu niin har-rastamista ja omaa rakkautta valokuvaamiseen kuin myös juttua koulutöistä ja satunnai-sista DIY-projekteista, kirjois-ta ja vaatteista.

Blogini ei siis monesta blogista poiketen käsittele ai-noastaan yhtä aihetta, mikä voidaan lukea hyväksi tai huonoksi puoleksi. Itse kir-joittajana ja monien blogien

Gone Before the Morning Light gonebeforethemorninglight.blogspot.fi

Bloggaan lähinnä ja ensisi-jaisesti omaksi ilokseni. Jos ei huvita kirjoittaa, en kirjoita. Kun huvittaa, kirjoitan paljon. Usein blogiin kirjoittelu on tapa saada ajatukset irti kou-lusta, mutta koulutyökin ta-kertuu silloin tällöin juttuihin mukaan. Omista saavutuksista ja ajatuksista on joskus mu-kava päästä kertomaan ihan avoimesti kaikille.

Susanna Ahonen

seuraajana ajattelen postauk-sieni monimuotoisuutta vah-vuutena, sillä blogista löytyy varmasti monelle joskus jotain hauskaa tai mielenkiintoista luettavaa, katsottavaa tai ehkä mietittävääkin. Postaustahti ei blogissa ole päätähuimaava, sillä kaikkien projektien kes-kellä ei aina pääse niistä kerto-maan tai ottamaan kuvia. Pos-taukset ovat kuitenkin blogin alkuaikojen jälkeen siirtyneet enemmän ”yksi asia–yksi pos-taus” -linjalle.

Miksi?

22 ● Norssi Times

Pakenen

Sillä haluamaani kuitenkaan en saa

Lopulta päästän irti

en kanna enää kaunaa

en sydämessä kiviä

leijun ja leijun

kohti taivaan kotia

Lopulta päästän irti

en kanna enää kaunaa

en sydämessä kiviä

leijun ja leijun

kohti taivaan kotia

RUNOJA

Norssi Times ● 23

n onni, jota ei voi onneksi kutsua

n kohtalo, jota ei vain voi uhmata

n rakkaus, jota ei voi rakastaa

O

OO

Pakenen

Sillä haluamaani kuitenkaan en saa

Kultainen taivas

Liian kaukana, sanot

Liian kaukana, kuten kaikki muukin

Liian kaukana, kuten sinäkin

Emilia Mertano

24 ● Norssi Times

Sosiaaliset paineetKatja Henttinen vastasi Velma Revolle Helsingin Sano-missa (22.10.2012), että nykylapset arvostavat eri asioita kuin ennen ja että älypuhelimet ovat suosionsa huipulla. Katja Henttinen kuitenkin sanoi, että se ei tarkoita sitä, että kaikilla olisi tai edes pitäisi olla älypuhelin. Minä olen sa-maa mieltä Henttisen ja Revon kanssa.

Olen Henttisen kanssa samaa mieltä älypuhelimista. Vaikka ne ovat nyt suosiossa, se ei tarkoita sitä, että kaikilla pitäisi olla semmoinen. Se on kyllä totta, että kiusaamista tämän takia on ollut.

Niin kuin Henttinen kirjoitti, sosiaaliset paineet ovat kovat, mutta on jokaisen oma valinta, antaako niiden vai-kuttaa ajatuksiinsa tai tekemiinsä valintoihin. Nykylapset kuitenkin yrittävät sopeutua joukkoon, koska erilaisuutta syrjitään.

Lapsi, jolla on jotain ”parempaa”, mitä muilla ei ole, voi olla ylimielinen ja luulla olevansa parempi kuin muut. Tä-män takia hän syrjii ”huonompia” vain siksi, että hänelle tu-lisi parempi olo.

Henttinen myös kertoi, että vanhemmilla on suuri vas-tuu kasvattaa lapsia ”yhteiskuntamuottiin”. Olen sitä mieltä, että vanhempien pitäisi opettaa lapsille, että toisten mielipi-teet eivät saisi vaikuttaa niin paljon omaan elämään.

Jos ihminen on onnellinen ja tyytyväinen siihen, mitä hänellä on, miksi antaa toisten mielipiteiden vaikuttaa on-nellisuuteen ja valintoihin? Miksi ihmisten pitäisi arvostella toisia rahan tai tavaroiden takia? Miksi he eivät voi hyväk-syä toisia sellaisina kuin nämä ovat?

Lapsille pitäisi opettaa, että toisia ihmisiä ei saisi arvos-tella ulkonäön, rahan tai erilaisuuden takia. Jokainen ihmi-nen on oma itsensä. Minkälainen maailma olisi, jos kaikki olisivat samanlaisia? Nuorten pitäisi lakata toivomasta, että he näyttäisivät samanlaiselta kuin joku toinen. Nuorten pitäisi lopettaa oman kehon, kasvojen, persoonallisuuden ja epäkohtien vihaaminen. Nämä asiat tekevät meistä oman itsemme. Miksi haluai-sit olla joku toinen? Jokaisen pitäisi olla itsevarma ja rakas-taa itseään. Jos joku vihaa si-nua vain siksi, että sinä olet onnellinen, älä kuuntele häntä. Sinun onnellisuuteesi eivät vaikuta muiden mielipiteet.

Nuorelle pitäisi kertoa, että erilaisuus on kaunista ja että pitäisi uskaltaa olla oma itsensä eikä matkia toisia.

Jasmin Al Rammahi

Huomisen kirousKävin syksyn alussa Galleria Bernerissä katsomassa Sampo Malinin taidenäyttelyn nimeltä Ajan haaskauksen jalo tai-to, enkä ollut edes yllättynyt, kuinka hyvin näyttely tuntui kuvaavan minua. Huoneeni on kuin gallerian reinkarnaatio: kaikki näennäisesti kesken jääneet työt ympäri huonetta, ai-van kuin joku aivan kohta tulisi niitä jatkamaan. Ainakaan minun tapauksessani kukaan ei tule. Puolustuksekseni on silti pakko sanoa, että muutin juuri äsken. Ehkä noin pari kolme kuukautta sitten.

Projektit jäävät kesken, joskus ne vain unohtuvat, toisinaan sen tiedostaa, ja sisään jää se kalvava syyllisyys, että kyllä tämä pienen pieni asia pitäisi saada nyt vihdoin hoidettua. Kuitenkin moni, ja aivan liian usein myös minä mukaan luettuna, turvautuu tähän vanhaan tuttuun tulevai-suuden kultaiseen lupaukseen: ”Teen sen huomenna.” Tai ylihuomenna, tai sitä seuraavana päivänä.

Tai sitten ei. Näitä lupauksia kuulee koulun käytävillä kirottavan,

usein varsinkin koeviikkojen lähellä ja aikana. Moni lu-kiolainen ajattelee aloittavansa kokeisiin luvun ”sitten huo-menna”, ja huominen siirtyy yllättävän usealla niinkin kauas kuin koetta edeltävään iltaan. Tunnustan olevani yksi heistä.

Nykyään internetiä kuulee usein syytettävän nuorten, ja miksei aikuistenkin, passivoinnista, tai yksinkertaisesti sa-nottuna viivyttelystä. Tästä kun on niin helppo syyttää yh-teiskuntaa: Facebook on niin koukuttava, ja koko ajan tu-lee uutta sisältöä, täytyy pysyä mukana trendeissä, täytyy olla online, on stream, on flow! Tär-keintä on olla tavoitettavissa joka hetki. Kuitenkin olemme kaikki aivan itse vastuussa siitä, kuinka käytämme aikaamme.. Kirjaudummeko Facebookiin, ja vietämme siellä koko iltam-me, luemmeko kirjaa vai teemmekö läksyjä?

Yritän kovasti parantua tästä kroonisesta, monia vaivaavasta vaarallisesta taudista, viivyttelystä, mutta eikö-hän kehityksestäni asian saralla kerro jotain se, että vietän sunnuntai-iltapäiväni kierrellen ajan haaskauksen nimellä kulkevaa näyttelyä uhraamatta ajatustakaan yhdellekään deadlinelle. Ehkä sitten huomenna.

Katri Haapalinna

”Täytyy olla online, on stream, on flow!

”Miksi haluaisit olla joku toinen?

PUHEENVUOROJA

Norssi Times ● 25

Kerralla enemmänMuistan, kun yläasteen lo-pulla tuli aika päättää, miten haluaa jatkaa opintojaan tai mitä ylipäätään haluaa tulevai-suudelta. Tiesin, etten ole sitä ihmistyyppiä, joka jaksaa istua lukion penkillä kolmea vuotta. Halusin myös oppia tekemäl-lä asioita konkreettisesti, joten etsin ammatin, joka minua kiinnostaisi. Päädyin lopulta Turun ammattiopistosäätiöön (TAO) opiskelemaan teollista pintakäsittelyä. Silloin kuu-lin myös ensimmäisen kerran kunnolla kahden tutkinnon opiskeluista.

Olin kuullut kaksoistut-kinnosta aiemminkin, tosin vain kuulopuheita, kuinka rankkaa ja vaikeaa se on. Us-kallan sanoa olevani eri miel-tä, vaikka olinkin ensin va-rautunut. Ainakin TAO:ssa opiskelu on järjestetty niin opiskelijaystävälliseksi, ettei siitä synny paljon ylimääräistä vaivaa opiskelijalle. Opettajat tulevat Turun normaalikou-lusta, eikä oppilaiden tarvitse

näin juosta kahden koulun välillä. Ammatilliset sivistävät opinnot on korvattu ruotsilla, äidinkielellä, matematiikalla ja englannilla eli aineilla, joil-la opiskelijat osallistuvat yo-kirjoituksiin. Toki iltalukiossa voi opiskella tarvittavat kurssit johonkin muuhun aineeseen, jos edellä mainituista jokin tuntuu liian vaikealta.

Itse harkitsin jättäväni ruotsin pois, koska se tuntui niin suurelta kompastuskivel-tä. Muutin kuitenkin mieleni, sillä pienien ryhmäkokojen ansiosta opettajilla oli enem-män aikaa auttaa oppilaita henkilökohtaisesti vaikeis-sa asioissa. Nyt syksyllä sain kirjoitettua ruotsin ja jopa paremmalla arvosanalla kuin odotin.

Olen yllättynyt monella tapaa kaksoistutkinnon mo-nipuolisuudesta ja oikeastaan sisäistin kaiken vasta tätä tekstiä kirjoittaessani. Pakko myöntää, että opiskelumoti-vaatio on nousut ja laskenut tässä kolmen vuoden aikana, mutta vaihtelevuus on autta-

nut pitämään sen positiivi-semmalla puolella. Jaksot on eritelty lukio-, ammatti- ja työssäoppimisjaksoihin, jol-loin ei kauheasti kerkeä kyl-lästymään koulun penkillä is-tumiseen. Rahatkin säästyivät, kun lukiokirjoista ei tarvinnut maksaa suuria summia vaan ne sai koulusta lainaan. Se oli luultavasti yksi parhaista eduista aina-kin omasta mielestäni.

Olen ylistänyt kaksoistutkintoa opis-keluvaihtoehtona jo monta riviä. Täytyy kuitenkin muistaa, että eniten merkitsee se, miten siihen itse asennoi-tuu opiskelijana. Jos asennoi-tuu, että asiat ovat liian vaikei-ta tai mikään ei kiinnosta, ei pääse kovinkaan pitkälle. Po-sitiivisesti eteenpäin ja avoi-min mielin niin asiat tuntuvat yhtäkkiä paljon helpommilta. Tästä pitäisi muistuttaa use-ammin, sillä tämä pääsee hel-posti unohtumaan itseltänikin.

Tuulikki Kujanpää

”Olen yllättynyt kaksoistutkinnon monipuolisuudesta

26 ● Norssi Times

Matka alkoi 27.8. maa-nantai-aamuna kello

6.00 Kaarinan lukion pihas-ta. Pikaisen haastattelun jäl-keen tultiin siihen tulokseen, että moni oli herännyt öi-seen ukonilmaan ja kaatosa-teeseen. Onneksemme sade lakkasi hetkeä ennen lähtöä. Matka taittui muihin tutus-tuessa ja maisemia ihaillessa. Sade ei eksynyt paikalle kuin pariin kertaan.

Lautalla pääsimme seilaa-maan kahdesti ja Galtbyssä jäimme odottelemaan yhte-ysalusta. Yhteysalusta odotel-lessa muutamat palkitsivat itsensä jäätelöllä liki seitse-mänkymmenen kilometrin matkasta. Yhteysalukseen päästyämme ”Ahvenanmaaksi” nimetty joukkue päätti ottaa nokoset, kun taas oma tiimim-me ”Turunmaa” kehitteli stra-tegioitaan.

Kahden tunnin töyssyisen laivamatkan jälkeen saimme tiedon, että emme pääsisi läh-temään varsinaiseen määrän-

pääsaareemme, joten jäimme Kökariin leirintäalueelle yöksi. Syynä tähän oli huima 15 m/s puhaltava tuuli. Leirintäalu-eella saimme nauttia saunasta ja sisävessoista. Tässä vaihees-sa jouduimme kuitenkin luo-pumaan kännyköistä ja omista eväistämme. Illalla moni läh-ti tutkimusmatkalle Kökarin maastoon.

Seuraavana aamuna pää-simme tutustumaan muun muassa hylkeenpyytäjien van-hoihin asuinpaikkoihin ja ja-tulintarhoihin. Matka taittui kävellen, ja tässä vaiheessa al-koi monen maha kurnia. Pää-timme suosiolla pitää mus-tikkatauon keskellä kallioista saaristomaisemaa ja mustik-kapensaita.

Pitkän kävelymatkan jäl-keen pääsimme valmistamaan pettua, josta oli tarkoitus myö-hemmin tehdä pettuleipää. Tämän jälkeen pidettiin näk-kileipätauko, jonka kuitenkin keskeytti ilouutinen: tuuli oli laantunut sen verran, että pää-

sisimme vihdoin määränpää-hämme. Innostuneina loik-kasimme pyörien selkään ja aloimme polkea kohti paikkaa, josta vene hakisi meidät. Pien-ten ongelmien jälkeen pääsim-me Långö-nimiseen saareen. Alun perin oli ollut tarkoitus mennä Nasskäriin, joka olisi ollut hieman pienempi.

Saari jaettiin kahtia ja järjestettiin vedenkeittokisa, josta palkintona oli vapaus valita saarenpuolisko. Meidän joukkueemme vei vedenkeit-tokisan voiton. Sen jälkeen joukkueet asettuivat taloksi omalle saarenpuoliskolleen ja tutustuivat siihen. Kalaonnea-kin koetettiin, mutta laihoin tuloksin. Meduusoja saaren lähistöllä oli kuitenkin enem-män kuin tarpeeksi.

Molemmat joukkueet olivat piilottaneet saarenpuo-liskolleen ruokaämpärin, ja meillä oli lipunryöstötyylinen kisa, jonka oli tarkoitus olla käynnissä koko matkan ajan – myös yöllä. Pimeyden tul-

tua joukkueemme molemmat pojat jäivät kiinni, ja pienten kiistojen jälkeen myös Ahve-nanmaalaiset jäivät kiinni. Aa-mulla kiinnijääminen kostau-tui koko poppoon yhteisellä luuserinlenkillä, jossa käveltiin noin sadan metrin mittais-ta maastopätkää edestakaisin kaikki tavarat mukana telttoja lukuun ottamatta.

Sen jälkeen kokeiltiin ve-denylitystä itse rakennetun

”veneen” kanssa. Ahvenanmaa selviytyi tehtävästä mainiosti. Meidän rakennelmallemme taas uhkasi käydä kuin Tita-nicille, mutta siitä huolimatta kaikki onnistuivat ylityksessä. Palkinnoksi molemmat ryh-mät saivat edellisenä päivänä piilotetut ruokaämpärit.

Ryhmät palasivat omiin leireihinsä ja alkoivat avotulel-la keittää ruokaämpäristä pal-jastuneita perunoita ja pork-kanoita merivedessä. Samalla käynnissä oli ruuanlaittokisa, jossa parhaan luonnon anti-mista valmistetun aterian teh-

Survival on joka syksy järjestettävä valinnainen kurssi, jonka päätavoite on harjoitella selviytymistaitoja ja ryhmässä toimimista. Syksyn 2012 Långön saarella pidetylle survivalille mukaan ilmoittautui noin kymmenen hengen rohkea joukko. Tässä erään kurssille osallistuneen lukiolaisen kokemuksia.

AUTION SAAREN SEIKKAILUSURVIVAL 2012

Norssi Times ● 27

nyt joukkue voittaisi. Meidän joukkueemme

voitti tämän kisan omena-marja-nokkos-näkkileipäpuu-rolla ja ketunleivällä koristel-lulla näkkileivällä, sillä toinen joukkue ei saanut mitään ai-kaiseksi. Palkinnoksi saimme myslipatukat. Samalla teimme jokainen puusta omat survival 2012 -merkit ja valmistimme pettujauhoa, josta loppujen lo-puksi saatiin tehtyä pettuleipää.

Sitten oli vuorossa tulen-tekokisa ruutiviululla. Mo-lemmat joukkueet selvisivät tehtävästä kunnialla ja sai-vat Fazerin siniset. Loppu-ilta meni jutellessa, suklaan syömisen merkeissä. Meidän Turunmaa-joukkueemme päätti siirtyä yöksi saarenpuo-liskoomme kuuluvalle pikku-saarelle, sillä taivasalla nukku-minen kuulosti jännittävältä idealta.

Aamulla herätessä aurin-ko paistoi, ja ilma oli raikas. Meillä ei kuitenkaan ollut pal-jon ylimääräistä aikaa, vaan ta-

varat piti saada kasaan, jotta päästäisiin kotimatkalle. Sa-noimme hyvästit rakkaalle saarellemme ja lähdimme kohti Kökaria. Odotelles-samme yhteysalusta Galt-byhyn saimme nuudeleita ja omat ruokamme takaisin. Yhteysaluksessa kännykätkin jaettiin takaisin omistajilleen. Lopun matkaa laskettiin ki-lometrejä Paraisten bussiase-malle, josta osan vanhemmat tulivat hakemaan retkeläisiä kotiin. Osa oli kuitenkin to-della sitkeitä ja jatkoi mat-kaansa polkupyörällä ihan kotiovelle saakka.

Tämän reissun jälkeen saa olla todella ylpeä itses-tään, sillä ei sitä kauhean usein tule pyöräiltyä yli 160 kilometriä ja yövyttyä saares-sa keskellä ei mitään, ja vielä ilman ruokaa.

Julia Heinämaa

Survival-kurssi järjestettiin 27.–30.8. Långön saaressa, ja se oli suunniteltu entisen liikunnnan-opettaja Pertti Helinin vuonna 2002 pitämän kurssin mukaiseiksi. Kurssilaisten tavoitteena oli voittaa seitsemän vihollista: nälkä, jano, kylmä, pelko, kipu, yksinäisyys ja uupumus. Yksi syy tulla kurssille oli se, että näitä pääsi kokeilemaan turvallisissa oloissa. Kukaan ei kuitenkaan joutunut olemaan yksin, vaan kaikki toiminta tapahtui aina ryhmissä. Mukaan ei saanut ottaa omia eväitä, tulentekovälineitä, kelloa, kännykkää, koulukirjoja tai mitään mitä ei varustelistassa erikseen lukenut.

Kurssifakta: Selviytymisen seitsemän vihollista

28 ● Norssi Times

Azerbaijan was like no ot-her country I have ever

visited. That was noticeable from the second I stepped off the plane. On the way to the hotel I saw everything from billion euro skyscrapers to completely run down hou-ses, fancy cars to old torn up buses packed full. There was such a high contrast in stan-dards something you don’t get to see when in Europe.

Some places were truly beautiful, actually most were if you were in central Baku. but it always made you think that as what comprimise was all this built. If you go even 5km outside the city center you would see people with old torn clothes and half a roof over their heads, a level of equallity was nowhere to be seen.

The IGF itself was won-derful. I met people from all around the world ranging from

Brazil, USA, to the other side of the world such as China, and the Philippines. And also got to meet executives from the likes of Facebook, Goog-le, and Walt Disney which I thought was really cool. I felt very privileged to take part of the forum and help mould the future of the internet and ac-tively take part in discussions. Because the internet is some-thing almost everyone nowa-days uses on a daily basis so it’s future is something of great importance.

One thing that became very clear the longer you stayed in Azerbaijan was that there was no sense of free-dom of speech. Almost every-where you looked there were guards or soldiers. A couple of people were even banned from the forum for expressing their negative opinions on the Azerbaijani government. The

whole time you had a tense feeling in your body that one wrong move is all you needed to be in trouble, and that the government can do whatever they want.

Overall I thought the youth had a great active part at the IGF. That is something that still should be worked on so that the youth can be heard even more, as they are the generation that have grown up with internet all their lives and they are the ones who will live with the choices that are made on Internet govern-ance. I feel that if youth were given opportunities to take a more active part in things like this then there would be more young people interested in making a difference for the future of the internet. Some-thing we should work on here in Finland to make an effort to put more youths in a position

to make a difference. That’s something I would love to see and help with. But I must say it did feel good to be back in Europe when the plane land-ed. A sense of constant free-dom is something we take for granted when in many coun-tries in the world people don’t have that and I think Azerbai-jan is one of those countries. It was an eye opening and won-derful trip.

Elmo Kuisma

I was asked to go to Baku, Azerbaijan as a part of the Nordic Youth Delegation, a group of five teenagers me included each from the different Nordic countries Sweden, Norway, Denmark, Iceland, and Finland. We attended the 2012 Internet Governance Forum (IGF), which is held annually in different countries. We had a side session their which was run by us teens to show our views and experiences on the inter-net and also express the internet culture of the youth in our countries.

BAKU

MY TRIP TO

Norssi Times ● 29

Kuva

t: E

lmo

Kuis

ma

30 ● Norssi Times

Ensimmäiseen perheeseeni kuuluivat isä, äiti, isoäi-

ti ja kaksi pikkuveljeä, iältään 14- ja 16-vuotta. Minulla oli vain viikko aikaa tutustua kaupunkiin ja uuteen perhee-seeni ennen kuin kouluvuo-teni alkoi Lee’s Summit West High Schoolissa, joka on yksi osavaltion parhaista kouluista niin akateemisesti kuin ur-heilullisestikin. Koulussa on huimat 2 000 oppilasta, mistä saattaa johtua se, että eksyin tuntien välillä enemmän kuin kerran ensimmäisen viikon ai-kana. Onneksi amerikkalai-set ovat kuitenkin hyvin ys-tävällisiä, joten sain aina apua luokan etsimisessä ennen kuin ehdin edes pyytää. Englannin tunti oli aina suosikkini ja siel-tä sainkin parhaat ystäväni.

Syksyn kohokohta oli eh-dottomasti amerikkalainen jalkapallokausi. Karsinnois-

ta selvittyäni pääsin koulun cheerleading-edustusjouk-kueeseen, mikä tarkoitti sitä, että vietin jokaisen perjantain kentän laidalla kannustaen Titaanejamme. Nautin joka hetkestä. Varsinkin siitä, kun

voitimme pelejä toisensa jäl-keen. Tunnelma oli aina ka-tossa pelien aikana ja fanit eläytyivät täysillä joka hetkeen. Ensimmäisen kerran koko elämäni aikana itkin urheilun takia, kun joukkueemme hä-visi ensimmäisen kerran koko kaudella. Pelissä, jonka voittaja

olisi päässyt osavaltion finaali-peliin.

Tuntui siltä, että vaihto-oppilasvuoteni alkoi kunnolla vasta sitten, kun vaihdoin isän-täperhettä maaliskuussa Ha-vaijin matkan jälkeen. Matka oli yksi parhaista elämyksistä vuoden aikana. Opettelin surf-faamaan, patikoin Diamond-vuorelle, tanssin hula-tanssia ja ostin kookosrintsikat. Koko viikon ajan jännitin kuitenkin, millainen uusi perheeni tulisi olemaan. Huomasin kuiten-kin heti, että tämä perhe tulisi olemaan paljon parempi kuin edellinen.

Uuteen perheeseeni kuu-luivat isä, äiti, kaksi pikku-siskoa, 12- ja 14-vuotiaat, ja kolme koiraa. Nuoremmasta siskosta, Juliesta, tuli minul-le hyvin tärkeä siinä lyhyessä ajassa, jonka vietin uuden per-heeni kanssa. Hän oli minulle kuin oma sisko, vaikka hänen

hyperaktiivisuutensa ärsytti-kin joskus. Kouluvuosi päättyi Prom-tanssiaisiin ja valmis-tujaisiin. Nämä viimeiset het-ket jaoin parhaiden ystävieni kanssa, joiden kanssa aloimme jo suunnitella sitä, kuinka he tulisivat joskus luokseni Suo-meen.

Tuona aikana opin, mit-kä ovat elämässä niitä asioita, joilla on oikeasti väliä ja sen, mitä haluan elämältäni ja tu-levaisuudeltani. Opin myös arvostamaan Suomea ja sitä, kuinka hyvin kaikki oikeasti toimii täällä. Vaikka vaihto-vuoteni ei ollut mitään sellais-ta, mitä olin odottanut, en ha-luaisi muuttaa yhtään hetkeä.

Heidi Malin

”Opin, mitkä ovat elämässä niitä asioita, joilla on oikeasti väliä

VUOSIElokuun alussa vuonna 2011 suuntasin matkani kohti Kansas Cityä, Missourin osavaltiota. Vatsani oli täynnä perhosia ja olin kiitollinen siitä, ettei matkalaukkuni ylikiloista tarvinnut maksaa.

KAUPUNGISSATITAANIEN

Norssi Times ● 31

32 ● Norssi Times

La Palma, joka on Kanari-an saarista nuorin ja län-

tisin, ei ole turismilla pilattu. Saaren maantiedettä leimaa vulkaaninen maaperä, mus-tat hiekkarannat sekä vehreä luonto. La Palma on maan-tieteellisten tekijöiden ansi-osta ihanteellinen paikka ob-servatorioille. Löytyyhän La Palmasta maailman suurin optinen teleskooppi, Gran Telescopio Canarias (GTC), jossa vierailimme. Lisäksi saarelta löytyy myös kymme-nen muuta teleskooppia.

Epäonnisten sattumusten seurauksesta havaintoyömme NOT:lla vesittyi. Liian kor-kean ilmankosteuden takia emme päässeet havainnoi-maan avaruutta. Pääsimme kuitenkin perehtymään tele-

skoopin toimintoihin, joten yömme ei mennyt täysin huk-kaan.

Matkan aikana saimme kuulla myös asiantuntevan matkaoppaamme, astronomi Rami Rekolan, luentotarjon-taa. Rami esitteli tähtitietei-lijän näkökulmasta mayojen historiaa, älyllisen elämän to-dennäköisyyttä Linnunradalla ja Kuun historiaa.

Tiedekouluun kuului myös muuta ohjelmaa tie-teen ohella. Tutustuimme La Palmaan muun muassa kä-velemällä tulivuorikierrok-sen, viettämällä aikaa rannalla ja tutustumalla paikalliseen kulttuuriin ja hyvään ruokaan. Koimme myös lievää draamaa tulivuorikävelymme lopuksi, kun eksyimme pimeään met-

sään ilman taskulamppuja.kaiken kaikkiaan tiede-

koulu oli vastoinkäymisistä huolimatta unohtumaton kokemus. Norssi otti osaa jo toistamiseen NOT-tie-dekouluun, ja ensi marras-kuussa La Palmaan suuntaa toivottavasti jälleen uusi ja innokas joukko norssilaisia.

Petri Reunanen, Eemeli Hakala ja

Heikki Jaakola

Missä kaikki ovat? Mitä yötaivaalla oikeastaan näkyy? Olemmeko yksin? Nämä kysymykset mielessämme lähdimme kahdeksan oppilaan ja yhden opettajan miehityksellä ajoittain aurinkoisille Kanarian saarille. Retkemme tarkoituksena oli vierailla NOT:lla (Nordic Optical Telescope) ja havainnoida tähtitaivasta sieltä käsin.

TURUSTA TÄHTIIN — NOT