1

Keskustanuorten jäsenlehti 3/11

nuoriKeskusta

Ruotsin keskustanuoret ovat iskussa!

Liittari 2011:ehdokkaat tentissä

Keskustanuoret kampanjoivat ihmisoikeuksien puolesta

Hallitus tarvitsisi kuntakoulutusta

Eräkerhossa pyydetään tyhjää ja saadaan paljon

2

Pääkirjoitus

Keskustanuorten tämänsyksyinen kampanja nostaa tapetille ihmis-oikeudet. Kysymyksessä on tärkeä aihe, joka koskettaa jokaista. Niin-

pä tässäkin lehdessä kerrotaan paljon ihmis-oikeuksista, tosin ehkä yllättävistä näkökul-mista. Harvoin tulee ajatelleeksi, että esimerkiksi nuorten vaikutusmahdollisuuksissa koti-paikkakuntansa politiikkaan tai oikeudessa saada äänensä kuuluviin tiedotusvälineissä on pohjimmiltaan kyse ihmisoikeuksista. Näin kuitenkin on, vaikka toki ihmisoikeuksissa on kyse myös paljosta muusta. Aiheesta kiin-nostuneen kannattaa lukea keskustanuorten verkkosivuilta löytyvä Ajatuksia ihmisoikeuk-sista -kirjanen. Toisinaan saattaa unohtua, että elämä ei kuitenkaan ole pelkkiä oikeuksia. Yh-teiskuntaa on helppo huutaa apuun, kun huomaa ympärillään hätää. Yhteiskunta kuitenkin muodostuu sinusta, minusta ja muista yksilöistä. Velvollisuutemme on elää niin, että ihmisoikeudet toteutuisivat kaikkien läheis-temme kohdalla – myös niiden, joita emme ehkä läheisinämme muista ajatella. Vastuun ulkoistaminen yhteiskunnalle on vaarallista. Ahneutemme, itsekkyytemme, ylpeytemme, kovuutemme, kunnianhimomme, piittaamat-

tomuutemme ja turhamaisuutemme osaltaan aiheuttavat sitä, että yhteiskunnassamme on ihmisiä, joilla ei mene hyvin. Heidän koh-dallaan ihmisoikeudet eivät toteudu. Joka-päiväisen elämämme tuleekin olla taistelua näitä paheita vastaan. Samalla puolustamme ihmisoikeuksia ehkä jopa huomaamattamme. ”Elämässä on kaksi perusvalintaa: hyväk-syä olosuhteet sellaisena kuin ne ovat – tai hyväksyä vastuu niiden muuttamisesta” sa-noo amerikkalainen kirjailija ja psykologi Denis Waitley. Jos näemme lähellämme ihmisoikeusrikkomuksia, kuten kiusaamista, alistamista tai sananvapauden rajoittamista, tai muuten huomaamme, että läheisemme ei voi hyvin, olemme vastuussa siitä, että teemme asialle jotain. Ihmisoikeuksien lisäksi voitaisiin oikeastaan puhua myös ihmisvelvollisuuksista. Keskus-tanuorten päämääränä on maailma, jossa ihmiset ovat onnellisia. Sen saavuttaminen edellyttäisi, että jokainen ihminen ymmärtäisi tärkeimmän ihmisvelvollisuutensa: siitä huo-lehtimisen, että ihmisoikeudet toteutuisivat kaikkien ihmisten kohdalla.

Samuli Nissiläpaatoimittaja@keskustanuoret.fi

Ihmisvelvollisuus

1. Kulutat enemmän kaloreita nukkuessasi kuin katsoessasi televisiota.

2. Sata ihmistä tukehtuu kuulakärkikynään joka vuosi.

3. Sateenvarjo keksittiin suojaamaan ihmisiä auringolta.

4. Mustavalkoisia unia näkevien ihmisten määrä alkoi vähentyä väritelevision keksimisen jälkeen.

5. Kreikassa tupakoidaan eniten maailmassa.

Knoppioppig6. Kehostasi varisee kymmenen miljardia ihohiutaletta vuodessa.

7. Ihmissilmä tunnistaa kymmenen miljoonaa väriä.

8. Muurahaiset voivat selviytyä pilvenpiirtäjän katolta tippumisesta.

9. Ensimmäinen hymiö kirjoitettiin vuonna 1982.

10. Uskonnollisilla ihmisillä on vähemmän sydänsairauksia.

2

3

PäätoimittajaSamuli Nissilä

AvustajatSalla AiraksinenHeikki HankilaIda HeikkinenJukka KoivulaJuho KoskimäkiTiina NyyssönenLauri PalmunenMaria PaloTaina PelkonenHannu SavolainenMaija Tahkola

PainopaikkaPunaMusta Oy.Lehti on painettuympäristöystävälliselle paperille.

JulkaisijaSuomen Keskustanuoret

OsoiteApollonkatu 11 A, 00100 Helsinki

Sähköpostiinfo@keskustanuoret.fi

Nuori Keskusta -lehtiISSN 0453-7769

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. Nuori Keskusta on kulttuuri-, mielipide-,ja tiedelehtien liiton jäsen.

Seuraava lehti joulukuussa.

sisalto

2 Pääkirjoitus

2 Knoppioppi

4 Kurvailua

5 Uutiset

6 Onko mulla oikeus?

8 Kuuluuko nuorten ääni?

10 Nuoret jäivät vaaleissa passiivisiksi

ongelmatapauksiksi

12 Ruotsin Keskustanuoret ovat iskussa

13 Äänestä suosikkisi Paavon lausahduksista!

14 Sankaritekoja ja sodan julmuuksia

16 - 23 Liittari 2011: ehdokkaat tentissä!

24 Kolumni: Manner

25 Matkalla: Jooga opetti lempeyttä itseä kohtaan

26 - 29 Korpilahdelta kohti koitoksia: Elokoulu

30 Kolumni: Annika & Tuomo

31 Hilden: Hallitus tarvitsisi kuntakoulutusta

32 Viiden tavin tähden

34 Kirjahylly

34 Mitä tuli sanottua?

35 Ulkosuhteet

36 Virva Leväinen luotsaamaan

Pohjoismaiden keskustanuoria

37 Kolumni: Hämäläinen

38 Piirien yhteystiedot

38 Lukijakysely

39 Palmusen pahat

UlkoasuSalla Airaksinen

nuori

Kes

kust

a

KansikuvaLille Santanen

Janika TikkalaLaura TolkkinenTuomas Vanhanen

4

4

Poliittisen alkusyksyn suomalaiset saivat seurata tiedotusvälineistä kes-kustan sisäistä valtataistelua presi-dentinvaalien tiimoilta. Keskustan

valtapelien ruotiminen on sinänsä kuulunut suomalaisten iltapäivälehtien vakiokalustoon jo vuosia. Puoluesihteereistä, lehtifirmoista ja vaalirahoista on saanut kivoja jatkokertomuk-sia. Tällä kertaa henkilötaistossa oli se erikoisuus, että myrskyn silmässä oli vain yksi mies. Val-tataistelua käytiin sen ympärillä, saako kes-kusta ketään sisäsiistiä ja kunnollista ehdokas-ta, vai joutuuko mahtipuolue tyytymään väärämieliseen ja kummalliseen Paavo Väyryseen. Brysselin kahviloista ja Iisalmen kylänraitilta huhuiltiin parempaa ehdokasta. Nuoriin laitettiin toivo: kyllä Puumala lähtee tai sitten se Kurvinen!

Tuntui siltä, että koko keskusta on mennyttä, mikäli Väyrysestä leivottaisiin kolmatta kertaa presidenttiehdokas. Sitten koitti perjantai 9.9. ja Scandic Hotel Riihimäki. Tiedotustilaisuudes-sa hymyilee Mari Kiviniemi. Timo Laaninen ke-huu Väyrystä. Maikkarin toimittaja vaikuttaa hämmentyneeltä. Moni on kysynyt minulta, mitä ajattelen ja miltä tuntuu. Mietin sitä. Paavo Väyrynen on suomalaisen politiikan elävä legenda. Hän on toiminut kansanedus-tajana viidellä eri vuosikymmenellä ja mi-nisterinä alle kolmekymppisenä. Väyrynen on ollut kehitysyhteistyön kannattaja ja EU-jäsenyyden vastustaja. Mies, joka ei ole tehnyt elämässään kuin yhden virheen ja joka laskee leikkiä ulkonäöstään. Ensimmäiset kohtaamiseni Paavon kans-sa ajoittuvat noin kolmen vuoden päähän kun olin KOL-aktiivina. Ensimmäisillä kerroilla latausta oli jo siinä, että sai kätellä ja keskustel-la julkkispoliitikon kanssa. Myöhemmin kes-kustaopiskelijoiden puheenjohtajana pääsin puolueen työvaliokunnassa kuuntelemaan Paavon analyyseja. Monesti huomasin oleva-ni samaa mieltä hänen kanssaan. Väyrysen julkiset esiintymiset ovat oma lukunsa. Ne ovat sekoitus keskusta-aatteen aapiskirjaa, poliit-tista uhoa ja omakehua. Joskus Paavo sortuu epä-älyllisiin arvioihin muista puolueista ja kil-pailevista poliitikoista. Väyrystä kuunnellessa minulle tulee mieleen eräs keikka, jolla kävin. Lähdin pienestä yl-lytyshulluudesta viime syksynä globaalin mu-siikkimaailman komeetan Lady Gagan kon-serttiin Helsingissä. Lady Gagan musiikki on yksinkertaista renkutusta yökerhoja varten. Sa-noitukset ja pukeutuminen ovat röyhkeän sek-suaalisia. Vaikka Lady Gagan musiikin pitäisi olla aivotonta rahankeräämistä junteilta, huomasin keikalla että itseä säästämätön ja kulttuurin erilaisilla ilmiöillä leikittelevä esiinty-minen vain toimi. Vaikka Gaga vaikutti friikiltä, en voinut olla ihailematta koreografioita ja nokkelia välispiikkejä. Väyrynen ärsyttää välillä kovasti. Ei ihmisten mielipiteitä voi kuitata vääränä liberalismina. Ei kuntatalouden ongelmia voi ohittaa oman gradun johtopäätöksillä 1970-luvulta. Kaikesta huolimatta Paavon esiintyminen puree kuten

Onko Väyrysellä oikeus?Gagankin. Kaikessa yliampuvuudessaan hän liikkuu syvätasolla. Luonnon ja ihmisen suhde, Suomen paikka maailmassa ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus… Maneereista huoli-matta Väyrynen puhuu niistä asioista, joiden vuoksi olemme keskustalaisia. Keskustanuorten syksyn 2011 teemakampan-ja käsittelee ihmisoikeuksia. Juhlapuheiden takana todellisuus on muuttunut Suomessa. Kun netissä voi tehdä mitä vain, on helpompi myös arjessa tehdä mitä vain. Rasismi ja sek-suaalinen väkivalta ovat kasvussa. Suomessa on edelleen hyväksyttyä ratkaista ongelmia perheessä lyömällä. Tilannetta ei helpota se, että niin yrityskorporaatiot kuin julkiset korpo-raatiot haluavat valvoa meitä entistä enem-män. Facebook seuraa käyttäjiään ja poliisi tahtoo kaiken kattavan sormenjälkirekisterin. Myös politiikassa ihmisarvon kunnioittaminen on vähentynyt. Entistä useammin poliittinen vastustaja leimataan psykopaatiksi, petturiksi tai valehtelijaksi. Yksi pahiten parjattu suoma-lainen poliitikko on Väyrynen. Terävistä mieli-piteistään huolimatta Paavollakin on oikeus asialliseen ja huomaavaiseen kohteluun. Kai-killa meillä pitäisi olla oikeus osallistua yhteisiin asioihin ilman henkilöön käyviä hyökkäyksiä. Paavon presidenttikampanja rakentuu ih-miskuntakuntapolitiikan varaan. Ihmiskunta-politiikassa on kysymys niistä valinnoista, joilla maapallolla pystytään turvaamaan kestävä kehitys. On kysymys energian, ruoan ja veden riittävyydestä. Kysymys on siitä, voiko mark-kinahenkinen talouskasvu jatkua ikuisesti. Ahkeruuden ja säästäväisyyden kaltaiset perinteiset hyveet pitäisi nostaa uudelleen kunniaan. Kun Väyrynen puhuu kampanjas-saan näistä teemoista, on nuorkeskustalaisten yhtä helppoa tukea häntä kuin kuunnella Lady Gagaa.

Antti KurvinenSuomen Keskustanuorten puheenjohtaja

Kurvailua

4

5

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

i-

Keskustanuoret on nimittänyt kolme uutta työntekijää. Politiikan ja kan-sainvälisen toiminnan tehtävään on nimitetty valtiotieteiden ja teologian ylioppilas Markus Ylimaa. Hän on kuluneena vuonna toiminut Keskustan Opiskelijaliiton (KOL) puheenjohtajana. Ylimaa on puo-luehallituksen ja puoluevaltuuston jäsen sekä vaikuttaa useissa puol-ueen työryhmissä. Uudessa työssään Ylimaan tehtävänä on kehittää ja or-ganisoida keskustanuorten poliittista ja kansainvälistä toimintaa. Keskustanuorten osa-aikaiseen koulutussuunnittelijan tehtävään on nimitetty viittä vaille hallintotieteiden maisteri, tradenomi, Sanna-Mari Ta-lala. Hän on toiminut viimeiset kolme vuotta keskustanuorten Pohjois-Poh-janmaan piirin toiminnanjohtajana.

Koulutussuunnittelijan työnkuvaan kuuluu valmistella keskustanuorten val-takunnallista koulutustoimintaa ja tukea piirejä sekä osastoja koulutustoiminnas-saan. Talala jatkaa osa-aikaisena piirin toiminnanjohtajana ja tekee koulutus-suunnittelijan töitä pääosin Oulussa. Keskustanuorten osa-aikaiseksi järjestösuunnittelijaksi on nimitetty viittä vaille valmis yhteiskuntatieteiden mais-teri Maiju Kotala (os. Korhonen). Hän on tätä ennen ollut keskustanuorten Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja-na kaksi vuotta. Järjestösuunnittelijan arkeen kuuluu muun muassa piiri- ja osastotoiminnan tukeminen sekä vaa-litoiminta. Kotala jatkaa osa-aikaisena piirin toiminnanjohtajana ja tekee järjestösuunnittelijan töitä pääosin Ke-ravalla.

Keskustanuoret vahvistaa kansainvälistä toimintaansa

Millainen tyyppi pitää E-P:n nuoret aisoissa?Olen Mari Pohjavaara 29-vuotta. Asun Jalasjärvellä ja koulutukseltani olen tra-denomi ja agrologi. Olen työskennellyt muun muassa karjanhoitajana ja ym-päristövastaavana.

E-P:n piiri on keskustanuorten suurin piiri, jännittikö vastuu?En ollut aikaisemmin toiminut keskus-tanuorissa, joten odotin innolla kaikkea uutta. Vastuuta olen tottunut ottamaan jo vanhassa työpaikassani lehmien paris-sa.

Aloitit maaliskuussa, mikä on ollut haastavinta työssäsi?Työt alkoivat keskellä vaalikampanjoin-tia, joka loi omat haasteensa heti alkuun, mutta minut otettiin hyvin vastaan ja sain paljon tukea aloittaessani uutena työn-tekijänä.

Entä parasta työssäsi?Parasta työssäni ovat ihmiset. Järjestö-työskentely oli minulle uutta, mutta olen huomannut kuinka mukavaa se on kun yhdessä tehdään ja voidaan samalla vaikuttaa asioihin.

Mitä uutta tuot toiminnanjohtajuuteen?Varmasti tuon uutta näkökulmaa moniin asioihin ja haluan kannustaa johtokuntaa luomaan toiminnasta heidän näköistään.

Jalasjärvellä on toinenkin kuuluisa Mari, koetko yhteenkuuluvuutta?Ainakin löytyy yhteinen puheenaihe, kun ollaan samasta pitäjästä kotoisin. Toivon, että minussa on samaa määrätietoisuut-ta kuin kaimassani.

Mitä odotat tältä syksyltä?Valtakunnalliset tapahtumat tulevat uutena ja olen kuullut, että ne ovat hauskoja tilaisuuksia. Lisäksi meillä on pii-rissä tulossa perheseminaari.

Mari Pohjavaara E-P:n piirin toiminnanjohtajaksiMitä teet kun kalenterissasi on tyhjää ti-laa?Ostimme mieheni kanssa keväällä van-han pohjalaistalon ja vapaa-aika kuluu sitä remontoidessa. Lisäksi vietän aikaa perheeni kanssa sekä käyn silloin tällöin lypsyllä.

Mikä on erikoisin asia mitä olet tehnyt?Olen ilmeisesti aika tavallinen, kun ei tule mieleen. Olen asunut puoli vuotta Itäval-lassa, mutta sehän ei tänä päivänä ole kovin erikoista. Olen ajanut mieheni rakentamaa telamööbeliä, se oli aika erikoista.

MottosiJos haluat tehdä jotain, tee se.

Keskustanuoret uskoo, että 2010-luvun Suomessa tekniikka mahdollistaa sen, että töitä voidaan tehdä myös kehä III:n ulkopuolella. Puolet liittotoimiston työntekijöistä työskentelee Helsingissä ja toinen puoli maakunnissa.

Suomen Keskustanuorten puheenjoh-taja Antti Kurvinen vaatii eduskuntaa järjestämään neuvoa antavan kansanäänestyksen Kataisen hallituksen kuntauudistuksesta. Kurvinen perustelee kansanäänestyksen tarvetta sillä, että kuntahanke toteutuessaan mullistaisi jokaisen suomalaisen arjen. Kansanäänestys voitaisiin toteuttaa pre-sidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä tammikuussa 2012. Keskustan nuorisojohtaja arvostelee kuntahanketta ”neuvostoliittolaiseksi”. Kurvinen esitteli ajatuksiaan keskustanuorten Pohjois-Poh-janmaan piirin 65-vuotisjuhlissa Oulussa. – Koko kansan riepottelun lisäksi kunta-muutoksessa on muitakin yhtymäkohtia Neuvostoliittoon. Parhaiden kommunis-tiajan perinteiden mukaisesti kokoomuk-sen uudistus tarkoittaa uudelleen piirret-

tyä Suomen karttaa. Kartalla on tyhjiä valkoisia läikkiä ja uusia uljaita keskuskol-hooseja. Uudistus ei perustu yhteenkään selvitykseen tai tutkimukseen. Ainoana perusteena uudistukselle on keskittämi-sen vimma ja vallanhimo, laukoi Kurvinen. Kurvinen kyseenalaisti myös kuntahank-keen perustuslainmukaisuuden. Hän toivoi, että perustuslakivaliokunta tar-kastaa riittävän huolellisesti kuntaminis-terin lakiesitykset. – Perustuslain 121 §:n mukaan Suomi ja-kautuu kuntiin, joita hallitaan asukkaiden itsehallinnolla. Mikäli kuntaministeri esit-tää tiukkoja pakkopykäliä kuntalakeihin, pitää uudistus käsitellä poikkeuslakina. Poikkeuslain hyväksymiseen ei riitä pelkkä yksinkertainen enemmistö. Toivon, että perustuslakivaliokunnan demari- ja ko-koomusjäsenet kunnioittavat perustusla-

Keskustanuorten Kurvinen: Kansanäänestys neuvostoliittolaisesta kuntauudistuksestakia ja kunnallista itsehallintoa, sanoi Kur-vinen. Keskustanuorten puheenjohtajan mu-kaan kuntauudistuksen käsittely on pal-jastanut, mikä puolue aidosti puolustaa suomalaista kansanvaltaa. – Kataisen hallituksessa istua nököt-tävät kristillisdemokraatit ja RKP, jotka mielellään puhuvat kauniisti maakun-nissa lähidemokratiasta. Ministeriautoilla nämä puolueet on kuitenkin äkkiä ostet-tu kolhoosikeskityksen takaajiksi. Keskus-tan mielestä jättikuntien sijaan tarvitaan vaaleilla valittuja vahvoja maakuntia. Jos maakuntahallinto saisi riittävät voi-mat, minusta lähikunnat voisivat olla jopa nykyistä pienempiä, totesi keskusta-nuorten Kurvinen.

6

Onko mulla oikeus?

Pohdin mielessäni, miksi minun ylipäätänsä pitäisi suomalaisena nuorena miehenä olla kiinnostu-nut ihmisoikeuksista, kun perusasiat

ovat osaltani jo kunnossa. Ymmärrän toki maailmassa olevan paljon sellaisia maita, joissa ihmisoikeuksia poljetaan rajusti päivit-täin, mutta eihän sellaista tapahdu Suomes-sa. Sen sijaan maailmantalous on romahta-massa ja tuhansia nuoria uhkaa työttömyys, joten eiköhän keskustanuortenkin olisi syytä keskittyä oikean politiikan tekemiseen ja unohtaa haihattelut ihmisoikeuksista. Lähdin ottamaan asiasta selvää keskus-tanuorten puheenjohtaja Antti Kurviselta ja liittohallituksen jäsen Topi Heinäseltä.

Ihmisyysaatteen ytimessäKurvinen vaikuttaa silminnähden innos-tuneelta päästessään kertomaan nuorten tuoreesta kampanjasta. Hän vakuuttaa ihmisoikeuksien osuvan keskustalaisen ajat-telun kovimpaan ytimeen. Kurvisen mukaan keskustanuorten neljä arvoa: yhdenvertai-suus, yhteisöllisyys, kestävä kehitys ja sivistys pohjautuvat kaikki ihmisyyteen. Ihmisyydellä tarkoitetaan sitä, että jokai-nen meistä voi kasvaa ja kehittyä sen hy-vän pohjalta, joka sisimmässämme on. Ih-misyysaatteen mukaan jokainen ihminen on arvokas. Kurvinen muistuttaa nuorten kampanjan olevan ajankohdaltaan mitä osuvin. Poliitti-seen kielenkäyttöön on viimeisen parin vuo-

den aikana tullut ikävä henki. Kaikki poliitikot eivät enää tunnu ottavan mitään vastuuta sanojensa herättämistä tuntemuksista kans-saihmisissä. Vitsin varjolla on yhtäkkiä alettu puhumaan neekeriukoista ja vaatimaan tankkeja kaduille. – Suomeen tarvitaan enemmän inhimil-lisyyttä, moninaisuuden kunnioittamista ja vastuullista vapautta rujojen sanojen ja te-kojen tilalle, korostaa Kurvinen.

Ihmisoikeudet ovat kovaa politiikkaa Kurvinen valittelee julkisuuteen syntynyttä virheellistä mielikuvaa, jossa ihmisoikeudet nähdään pelkkänä maailmanparantajien puuhastelua. Kurvisen mukaan keskustalla onkin vakava peiliin katsomisen paikka ih-misyysaatteen unohtamisessa. – Keskusta on mokannut pahasti, kun olemme antaneet vasemmistopuoluei-den ja vihreiden omia ihmisoikeudet itsel-leen. Ihmisoikeuskysymyksiä ohjataan nyt punavihreiden silmälasien kautta ja esille nostetaan ennen kaikkea heille keskeisiä teemoja, kuten seksuaalivähemmistöjen asemaa ja kolmannen maailman kehitys-apua käsitteleviä kysymyksiä. Nekin ovat tärkeitä, mutta samaan aikaan unohdetaan monet arkiset ihmisoikeuskysymykset, kuten yksityisyyden suoja sosiaalisessa mediassa, puhisee Kurvinen. Nuorisojärjestön johtaja vaatiikin keskus-taa palauttamaan ihmisyysaatteen poliit-

tisen toimintansa keskiöön myös käytännön tavoitteiden tasolla. Asioita, joihin keskustan pitäisi tarttua, on lukemattomia. Kurvisen mukaan voitaisiin aloittaa sillä, että edes kaikista kovimmat ihmisoikeudet saataisiin Suomessa hoidettua kuntoon. Tällaisia klas-sisia ihmisoikeuksia on vaikkapa oikeus hen-kilökohtaiseen koskemattomuuteen. – Työttömyys, viina, kirves ja perhe. Lumi-hanki, poliisi ja viimeinen erhe. Valitettavasti Suomi on yhä Eppu Normaalin jo vuosia sit-ten kuvaama murheellisten laulujen maa. Meillä tehdään henkirikoksia suhteessa väkilukuun noin neljä kertaa enemmän kuin Saksassa ja kolme kertaa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Tämän pitäisi mietityt-tää jokaista päättäjää, kertoo Kurvinen. Kurvisen mukaan selkeästä ihmisoikeuk-sien loukkauksesta on kyse myös siinä, kun moni nuori nainen joutuu iltaisin miettimään, uskaltaako hän enää pimeän tullen oikaista kotiin puiston läpi. Oikeus koskemattomuu-teen toteutuu heikosti, jos naisten pitää pelätä raiskatuksi tulemista.

Vuosisataiset ihmisoikeudetKeskustanuorten liittohallituksen jäsen, oikeustieteen opiskelija Topi Heinänen puolestaan muistuttaa ihmisoikeuksien juontavan juurensa vuosisatojen takai-seen historiaan. Kyseessä ei siis ole mikään postmodernin aikakauden keksintö, vaan ihmisoikeudet ovat olleet monelle tapaa pitkään oikeuspolitiikan keskeistä sisältöä.

Keskustanuorilla on parhaillaan meneillään ihmisoikeuskampanja “Onko mulla oikeus?”. Kampanja taistelee mainoksensa mukaan eriarvoisuutta, mielivaltaista valvontaa ja vihapuheita vastaan. Mutta mistä ihmeessä tässä kampanjassa on oikein kysymys?

Eivätkö ihmisoikeudet ole hipahtavien maailmanparantajien hommaa?

Keskustanuorten Onko mulla oikeus? -kampanjan on kuvittanut 17-vuotias opiskelija Lille Santanen.

Lille haluaa taiteellaan herät-tää ajatuksia ja keskustelua tärkeistä asioista.

Tutustu Lillen taideblogiin osoitteessa:www.kadullesi.blogspot.com

Lue myös keskustanuorten Ajatuksia ihmisoikeuksista

-kirjanen internetissä osoitteessa

keskustanuoret.fi

onko mulla oikeus?

7

Ensimmäisenä ihmisoikeuksien julistuksena voidaan pitää Englannissa vuonna 1215 an-nettua Magna Chartaa, jolla rajoitettiin ku-ninkaan valtaa. Myöhemmin erilaisia julistuksia ja sopimuk-sia, jotka koskettavat ihmisoikeuksia, on teh-ty lukuisia. Tunnetuimpia ovat Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus vuodelta 1776, Ranskan ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1789 ja YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, joka annettiin vuonna 1948. Nämä julistukset ovat luoneet pohjan alati kehittyville ihmis-oikeuksille. Ihmisoikeudet jaetaan Heinäsen mukaan karkeasti kahteen luokkaan. Kansalais- ja poliittiset KP-oikeudet antavat jokaiselle ihmiselle muun muassa oikeuden yksityi-syyteen ja mielipiteen ilmaisemisen vapau-teen sekä takaavat henkilökohtaisen koske-mattomuuden. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset TSS-oikeudet puolestaan tur-vaavat muun muassa terveydenhuoltoon, asumiseen, koulutukseen, työhön ja kulttuu-riin liittyviä oikeuksia.

Ihmisoikeuksia rikotaan jatkuvasti Heinäsen mukaan ihmisoikeuksien toteutu-misessa on ongelmia myös ihmisoikeuksien mallimaina pidetyissä Pohjoismaissa. Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistui-melta esimerkiksi useita langettavia tuomi-oita sananvapauden rikkomisesta 2000-lu-vulla. Varsinaisten tuomioiden lisäksi Heinänen kertoo monia erilaisia arkisia tilanteita, joissa hänen mielestään ainakin lähestytään ih-misoikeusloukkauksia.

– Suomessakin on asunnottomia ihmisiä, jotka joutuvat asumaan muiden nurkissa tai pahimmassa tapauksessa kadulla. Lisäksi asuntojen järkyttävä hintataso on saanut erityisesti pääkaupunkiseudulla monet aivan tavalliset suomalaisperheet taloudelliseen ahdinkoon. Jollei jokaiselle löydy kohtuukus-tannuksin asuntoa päänsä päälle, kai tätä voi perustellusti pitää jonkinasteisena asumi-seen liittyvänä ihmisoikeusrikkomuksena, toteaa Heinänen. Perustuslain pitäisi puolestaan taata oikeus perustoimeentuloon, mutta valitettavan useat kansalaiset joutuvat silti jonottamaan nöyryyttävästi ruoka-apua selvitäkseen hengissä. Kurvinen haluaa väliin huomauttaa työelämään liittyvistä epäkohdista. Ensin-näkään ei ole lainkaan itsestään selvää, että kaikki nuoret edes pääsevät töiden makuun. Peruskoulu takaa periaatteessa toimivan perusopetuksen kaikille, mutta miten käy niiden nuorten, jotka eivät saa paikkaa jatko-opintoihin. 2010-luvun Suomessa am-mattitutkinto on nimittäin lähestulkoon mini-mivaatimus työllistymiselle. Työmarkkinoiden lieveilmiöt aiheuttavat niin ikään ongelmia ihmisoikeuksien näkökulmasta. – Työelämän surulliseen ilmiöön, harmaa-seen talouteen, liittyy tavanomaisesti työolo-jen kurjuus, josta ei aina makseta likimain-kaan reilua palkkaa. Myös työpaikoilla ja kouluissa tapahtuvan väkivallan, olipa se sit-ten henkistä tai fyysistä, voi katsoa rikkovan ihmisoikeuksia, sanoo Kurvinen. Heinänen muistuttaa, että jokainen voi myös epähuomiossa helposti syyllistyä ih-

misoikeusrikkomuksiin. Esimerkiksi Facebook-iin saattaa helposti ajattelemattomuuttaan päivittää sellaista tietoa tai kuvamateriaalia kaverista, jota tämä ei mielellään haluaisi julkiseksi.

Kolmannen sukupolven oikeudetIhmisoikeuksista keskusteltaessa on Heinänen mukaan syytä nostaa esiin myös kolmannen sukupolven ihmisoikeudet. Tällä tarkoitetaan sellaisia oikeuksia, joita ei ole vielä kirjattu sopimuksiin ja niiden asema voi olla kiistanalainen, kuten oikeus puhtaaseen veteen. – Nämä kolmannen sukupolven ihmisoikeu-det ovat ehkä sitten leimallisimmin toimitta-jan aluksi kuvailemaa maailmanparantajien hommaa, mutta toivoisin keskustan ihmisyys-liikkeenä huomioivan näitä huomisen kipu-pisteitäkin jo tänään, korostaa Heinänen lopuksi. Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että ih-misoikeudet kuuluvat luontevana osana nuorkeskustalaisen politiikan ytimeen. Ih-misoikeuksien parempi tunteminen aut-taisi myös oppositiossa olevaa keskustaa terävöittämään poliittista retoriikkaansa. Onhan se nimittäin aika kova juttu, jos pää-see, tai siis joutuu, syyttämään hallitusta ih-misoikeuksien polkemisesta.

Teksti: Tuomas VanhanenKuvitus: Lillle Santanen

7

8

onko mulla oikeus?

Kuuluuko nuorten ääni?

Mihin suuntaan nuorisovaltuustotoimintaa pitäisi kehittää, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry:n puheenjohtaja Anna Mel-lin?Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto hyväksyy liittokokouksessaan tulevana syksynä strate-gian, jossa määritellään nuorisovaltuusto-toiminnan tukemisen tavoitteita pidemmälle aikavälille. Liittokokouksen jälkeen tiedetään siis tarkemmin tulevaisuuden suuntalinjoista.

Mihin suuntaan toiminta on kehittynyt val-takunnallisella tasolla? Ovatko kaikki Suomen nuorisovaltuustot vaaleilla valitta-via?Nuorisovaltuustotoiminta on kehittynyt selvästi edustuksellisempaan suuntaan. On melko yleistä, että yksittäisen nuoris-ovaltuuston käynnistämisvaiheessa kaikki halukkaat nuoret otetaan toimintaan mu-kaan, ja kiinnostuksen kasvaessa valtuuston jäsenet valitaan vaaleilla tai kaikille kunnan nuorille järjestettävässä yleiskokouksessa. Jälkimmäinen käytäntö on suosittu erityi-sesti pienemmissä kunnissa. Täytyy kuitenkin muistaa, että ei ole olemassa yhtä hyvää nuorisovaltuustomallia, joka toimisi ongelmit-ta kaikissa Suomen erilaisissa kunnissa – alu-eelliset erityispiirteet pitää ottaa huomioon myös nuorten kuulemista ja osallisuusmah-dollisuuksia kehitettäessä.

Onko jossain päin Suomea tapahtunut nuori-sovaltuustojen elpymistä? Entä taantumista?Nuorisovaltuustotoiminta on jatkuvaa aal-toliikettä: jossain kunnassa nuoret innostuvat muutaman vuoden ajaksi toden teolla ja toisella paikkakunnalla into hiipuu. Toisaalta on myös paikkakuntia, joilla toimii aktiivisia nuorisovaikuttajia vuodesta toiseen. Oman ongelmansa tekevät myös muuta-mat isot kunnat, joissa ei ole nuorisolain hen-gen mukaisia nuorten kuulemis- ja vaikut-tamisväyliä. Esimerkiksi Turun kaupungissa ei ole nuorisovaltuustoa ja Helsingin nuorten vaikuttamismalli on hyväksytty vasta tänä vuonna. Toisaalla nuorisovaltuustot juhlivat täysiä kymmeniä.

Millä tavoin saataisiin nuorisovaltuusto sel-laisiin kuntiin, joissa sitä ei vielä ole?Kaikki lähtee aikuisten asenteista ja kuntien velvoitteista kuulla nuoria. Nuorisovaltuus-ton perustamispäätös on syytä tehdä joko kunnanhallituksessa tai -valtuustossa, jotta toiminnalla on riittävä tunnettavuus ja tuki sekä aito mandaatti vaikuttaa. Kuntapäät-täjät eivät tunne tarpeeksi hyvin nuorisolain kahdeksatta pykälää, joka velvoittaa kun-nat kuulemaan nuoria heitä koskevissa asi-oissa.

Mitkä ovat yleisimmät ongelmat nuorisoval-tuuston toiminnassa?Kaikkein suurin ongelma on aikuisten asen-teet. Mikäli päättäjät, virkamiehet ja nuori-sovaltuustotoimintaa tukevat aikuiset eivät ota toimintaa vakavasti, lopahtaa nuorten innostus hyvin nopeasti. Nuorisovaltuusto-toiminnan arvostus ja aikuisten ja nuorten aito vuoropuhelu ovat avaimet nuorisoval-tuuston aktiiviseen toimintaan.

Riippuuko toiminnan aktiivisuus kunnan koosta?Kunnan koolla ei ole juurikaan merkitystä sii-hen, millaista nuorisovaltuuston toiminta on. Enemmänkin vaikuttavat yleinen ilmapiiri

nuorten vaikuttamista kohtaan, nuorisoval-tuuston ohjaava aikuinen, mahdollisuudet kouluttautua ja kehittää vaikuttamistaitoja sekä suhteet kunnan päättäjiin ja virkamie-hiin. Onnistumisen tunteet ja mielekkäät vaikut-tamiskokemukset innostavat toimimaan aktiivisesti. Lisäksi demokraattinen valintata-pa kannustaa myös uusia nuoria mukaan toimintaan.

Kuinka jouhevaa yhteistyö kuntapäättäjien suuntaan on keskimäärin?Kuntakentällä on hyviä ja huonoja esi-merkkejä päättäjien ja nuorisovaltuutettujen kommunikoinnista. Toisissa kunnissa nuori-sovaltuustolla on hyvät suhteet päättäjiin, lautakuntaedustus jokaisessa lautakun-nassa ja lisäksi harvinaisempia läsnäolo- ja puheoikeuksia kunnanhallituksissa ja -val-tuustoissa. Toisessa ääripäässä ovat kunnat, jotka eivät anna yhtään siimaa nuoriin päin, vaan lähinnä toivovat, että tympeä asenne tukahduttaa nuorten innostuksen vaikutta-miseen.

Teksti: Jukka Koivula

Miten nuorison tahto näkyy ja kuuluu paikallisessa päätöksenteossa? Entä kuinka aktiivista nuorisovaltuustotoiminta on maan eri kolkissa? Nuori Keskusta haastatteli Suomen

Nuorisovaltuustojen Liiton puheenjohtajaa, paimiolaista 22-vuotiasta Anna Melliniä asian tiimoilta.

Suomen Nuoriso-valtuustojen Liitonpuheenjohtaja AnnaMellinin mielestä suu-rin ongelma nuori-sovaltuustojen toiminnassa on aikuisten asenne.

9

- Matti Vanhasen II hallituksen (2007-2010) laatima lapsi- ja nuori-sopoliittinen kehittämisohjelma tähtää siihen, että jokaisessa Suomen kunnassa on nuorisovaltuusto.

- Vuoden 2010 kuntien peruspalveluiden arvioinnissa noin 70 pro-sentissa Suomen kunnista, 170 kunnassa, oli nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä.

- Nuorisovaltuustojen aktiivisuus ja toimintatavat vaihtelevat suu-resti kunnasta riippuen. Jotkut nuorisovaltuustot ovat selkeästi kes-kittyneempiä aloitteiden tekemiseen ja varsinaiseen politiikkaan, toiset taas järjestävät tapahtumia ja keskittyvät nuorten vapaa-ajanviettoon.

Miksi lähteä mukaan nuorisovaltuustoon?– Parasta on poliittinen vaikuttamistyö sekä tapahtumat. Nuori-sovaltuustosta löytyy yleensä samanmielistä hyvää porukkaa. Itse olen saanut vuosien varrella monia hyviä kavereita. En tiedä yhtäkään nuvaa, jossa olisi huono meininki. Samalla saa kiinni siitä, millaista päätöksenteko on kunnan orga-nisaatiossa. Nuorisovaltuuston jäsen saattaa päästä lautakun-

Ilmajoelle saatiin oma nuorisotalo

Kymmenen vuoden rummutuksen jälkeen Ilmajoen nuorisovaltuusto sai tahtonsa läpi. Uuden nuorisotalon avajaisia vietettiin lop-pukesästä. Nuorisovaltuustotoiminta on aktiivista Ilma-joen kunnassa Etelä-Pohjanmaalla. Vajaan kahdentoistatuhannen asukkaan kunta sai tänä vuonna oman nuorisotalon. Aloite asiaan tuli Ilmajoen nuorisovaltuustosta. – Täällä oli keskusteltu jo kymmenen vuotta siitä, että nuorisotalo pitäisi saada. Me saimme yli miljoonan euron budjetilla pyörivän hankkeen liikkeelle, ja nuorisotalon avajaisia vietettiin muutama viikko sitten. Olemme tästä hyvin ylpeitä, kertoo Ilmajoen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Tommi Mäki. Nuorten saavutusta edesauttoi se, että kunnallisessa päätöksenteossa oli mukana entisiä nuorisovaltuustoaktiiveja. – Meillä on tosi nuorekas valtuusto Ilma-joella. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii erittäin aktiivinen entinen nuorisoval-tuuston jäsen ja toinen aktiivitoimijamme on kunnanhallituksen varapuheenjohtaja, Mäki taustoittaa. Ilmajoen nuorisovaltuusto on muutenkin poliittisesti aktiivinen. Viime kevään eduskuntavaalien alla järjestettiin vaali-paneeli, jossa nuoret eteläpohjalaiset eduskuntavaaliehdokkaat olivat tentat-tavina.

Myös vapaa-ajan toimintaaPoliittisen vaikuttamistyön ohella Ilmajoe-lla muistetaan järjestää myös matalan kyn-nyksen vapaa-ajan toimintaa nuorisolle. – Kahtena viime vuonna olemme järjestäneet päihteettömän ulkoilmatapah-tuman, Nuijarockin. Tapahtuman pääkoh-deryhmänä ovat 13–17-vuotiaat. Viime kes-änä esiintyjinä olivat Mikael Gabriel, Uniikki sekä paikallisia bändejä, Mäki kertoo. Toimintaa pyöritetään viidentoista hen-gen ydinporukan voimin. Ikäjakauma on kolmestatoista kahteenkymmeneenviiteen.

Valtuusto valitaan kahden vuoden välein järjestettävillä vaaleilla. – Itse olen ollut mukana kasiluokalta lähtien, joten nyt on kuudes vuosi menossa. Ilmajoen nuorisovaltuustossa yläikäraja on varsin korkea, 25 vuotta. – Todettiin hyväksi se, että ajokortillisia on tarpeeksi. Lisäksi mukana on vanhoja konka-reita, jotka opastavat nuorempia mukaan toimintaan. Tällä tavoin porukka kasvaa paremmin tehtäviin kiinni, Mäki katsoo.

Teksti: Jukka Koivula

Ilmajoen nuoriso-valtuuston työ johti siihen, että upouuden nuorisotalon avajaisia vietettiin loppukesällä.

tiin katsomaan, miten päätöksenteko toimii oikeasti. Tämä on näköalapaikkapaikka.

Suomen nuorisovaltuustojen liiton varapuheenjohtaja Markus Janhunen, 20, Kouvolasta

– Tarjoamme nuorille asiallista asiaa ja sirkushuveja: sekä yh-teiskunnallista vaikuttamista että hauskanpitoa. Ilmajoella olemme järjestäneet 13–17-vuotiaille suunnatun ulkoilmatapahtuman, jossa on ollut esiintymässä tunnettuja artisteja. Kunnan sisällä pyritään ottamaan nuoria koskeviin asioihin kantaa. Henkilökohtaisesti koen, että nuorisovaltuustossa viettämäni vuo-det ovat avanneet valtavasti silmiäni ja antaneet paljon kokemus-ta järjestöissä toimimisesta. Olen onnistunut solmimaan erinomaiset kontaktit samanhenkisiin tyyppeihin eri puolilla Suomea.

Tommi Mäki, 19, Ilmajoen nuorisovaltuuston puheenjohtaja

Faktoja Suomen nuorisovaltuustoista:

10

Syrjäytyminen nousi teemaksiTyöeläkkeet ja Euroopan unionin velkakriisi nousivat vaalien pääteemoiksi, mutta tule-via sukupolvia ei unohdettu. Nuoria käsit-televien kirjoitusten määrä lisääntyi juuri en-nen h-hetkeä. – Tämä tosin johtui myös siitä, että vaaleja koskeva kirjoittelu yleensäkin kasvoi juuri en-nen vaaleja. Nuoria koskevissa kirjoituksissa nimenomaan nuorisotyöttömyys ja nuorison syrjäytyminen nousivat isoiksi vaaliteemoiksi, tutkimuksesta vastannut Jussi Ronkainen kertoo. Nuorten asioiden nouseminen pinnalle oli yllättävää, sillä tutkimuksen alkumetreillä vaikutti siltä, että nuoret jäisivät mediakes-kustelussa sivuosaan. Tulevia sukupolvia käsiteltiin usein poliittisesti passiivisina ongel-matapauksina. – Nuoret olivat usein poliittisen toimin-nan kohteina, joihin toivottiin ylhäältä päin kohdistuvia koulutus- ja työllistämistoimia, nykyään Mikkelin ammattikorkeakoulun Juvenia-nuorisoalan osaamiskeskittymän tutkimusjohtajana työskentelevä Ronkainen sanoo.

Nuoria ei pidetä vaikuttajinaTutkimustuloksista välittyy paikoin viesti siitä, ettei nuoria pidetä täysivaltaisina ja osaa-vina kansalaisina, koska he eivät ole vielä siirtyneet palkkatöihin. Nuoret nähtiin ohjat-tavana ja opastettavana kansanryhmänä. Heitä ei käsitelty aktiivisina toimijoina, ää-nestäjinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina. – Siitä on tutkimustuloksiakin, että nuorilla ei ole riittäviä tietoja yhteiskunnasta, joten on helppo lähtökohta huolestua nuorista ja hei-dän poliittisesta osaamisestaan, Ronkainen arvioi.

Nuoret jäivät vaaleissa

passiivisiksi ongelmatapauksiksi

– Lukijoiden mielipidekirjoituksissa kannet-tiin paikoin huolta nuorista. Kirjoituksissa saa-tettiin pohtia, kuinka nuoret toimivat väärin eivätkä osallistu politiikkaan. Nuoriin liittyvät poliittiset teemat nähtiin usein tulevaisuuden ongelmina, ei vaaleihin välittömästi liittyvinä kysymyksinä.

Nuorten oma ääni vaimeaaSeurannassa nousi esiin myös sukupol-vien välinen konflikti. Suuria ikäluokkia ja eläkeläisiä pidettiin tärkeinä äänestäjinä ja vaikuttajina, joille annetut vaalilupauk-set eläketurvasta, taitetusta indeksistä, omaishoidosta ja työurien pidentämisestä ovat keskeisiä ja kiireellisesti korjattavia asio-ita. Pelkässä kielteisessä valossa uudet suku-polvet eivät kuitenkaan olleet. – Toimittajien tekemissä artikkeleissa, kolum-neissa ja pääkirjoituksissa nuorten aktiivisuus nousi enemmän esille kuin mielipidekirjoituk-sissa. Nuorten oma ääni pääsi esiin verraten harvoin. Nuoret kuitenkin kirjoittivat jonkin verran mielipidekirjoituksia. Kirjoituksissaan

nuoret joutuivat puolustamaan omaa ak-tiivisuuttaan ja samalla kannustamaan toi-siaan kansalaisaktiivisuuteen. – Nuoret kansanedustajaehdokkaat puhui-vat jonkin verran nuorten puolesta, mutta aika vähän, Ronkainen tuumaa. Mediaseurannassa analysoitiin Helsingin Sa-nomia ja sanomalehti Karjalaista sekä niiden verkkosivuja. Lehtien omien artikkelien, blo-gien ja kolumnien lisäksi tutkittiin verkkosi-vuilla julkaistuja, nuoria ja eduskuntavaaleja koskevia yleisökirjoituksia ja -kommentteja. Hankkeen tutkijana ja aineiston kerääjänä toimi Ville-Samuli Haverinen. Tutkimuksessa nuoriksi katsottiin 15–29-vuotiaat.

Teksti ja kuvat: Janika Tikkala

Nuorten asiaa ei kuitenkaan vaaleissa unohdettu. Nuoret esitettiin mediassa eduskuntavaalien alla passiivisina kansalaisina, jotka yhteiskunnan täytyisi ottaa siipiensä suojiin.

Asia selviää opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoasiain neuvottelukunnan ja nuorisotutkimus-seuran yhteisestä tutkimushankkeesta. Tutkimus ulottuu muutamalla viikolla myös vaalien

jälkeiseen aikaan, sillä mediaseurantaa tehtiin aikavälillä 14.3 – 24.4.2011.

Siitä on tutkimustuloksiakin, että nuorilla ei ole riittäviä tietoja yhteiskunnasta, joten on helppo lähtökohta huolestua nuorista ja heidän poliittisesta osaamisestaan,

“

“

onko mulla oikeus?

11

“Lasten kuuleminen ei ole Suomessa vielä puutteetonta, vaikka asian eteen on tehty viimeisten vuosien aikana paljon työtä. – Suomessa tuudittaudutaan liikaa siihen, että pikkuparlamen-tit, nuorisovaltuustot ja oppilaskunnat hoitavat lasten kuule-misen ja äänen esiin tuomisen, lapsiasiainvaltuutetun toimistolla työskentelevä ylitarkastaja Johanna Kiilli sanoo.

Hänen mielestään esimerkiksi oppilaskuntia täytyy tukea, mutta lapsen äänen pitää tulla esiin muidenkin kanavien kautta. – Osallistumisen pitäisi toimia jokaisella arjen tasolla, kuten miten oma koululuokka tai harrastustoiminta toimivat tai miten lapset voivat päästä vaikuttamaan liikennesuunnitteluun tai kaavoituk-seen, Kiilli pohtii.

Media on herännytViimeisen kymmenen vuoden aikana lasten osallisuuteen liitty-vää lainsäädäntöä on rukattu uusiksi. Asiain tiimoilta on myös perustettu erilaisia hankkeita. Mediakin on herännyt aiheeseen. Yksi kanava lasten äänen levittämiseen on media, kuntapolitii-kassa erityisesti paikallislehdet. Kiilli myös muistuttaa, että sanomalehdissä on teemaviikkoja, joilla pyritään saamaan koululaisia lehtien ääreen. Medioilla on

myös nuorten äänelle omia toimituksia. Onko sitten media lapselle turvallinen ympäristö ilmaista mieli-piteitään ja tulla kuulluksi? – Se on valtava mahdollisuus. Media tarjoaa monenlaisia kana-via siihen, kuten verkkoympäristön. – Media myös muuttuu todella nopeasti. Muutosten mukana tulee lieveilmiöitä ja riskejä. Aikuisten on oltava hereillä siitä, mitä siellä mediassa tapahtuu. Ei voida tuudittautua ajatukseen, että se olisi automaattisesti turvallinen ympäristö.

Lapsia on kuultavaYK:n lapsen oikeudet takaavat lapselle oikeuden ilmaista va-paasti mielipiteen kaikissa itseään koskevissa asioissa. Lapsen mielipide on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. YK:n lapsen oikeuksien mukaan lapsella on mielipiteidensä il-maisemiseksi oikeus hakea, vastaanottaa ja levittää tietoa ja ajatuksia vapaasti, kunhan se ei loukkaa muiden oikeuksia

Teksti: Janika Tikkala

Media tarjoaa paljon, mutta samalla se on riskialtis vaikuttamiskanava

11

12 12

Uppsalassa lakia opiskeleva Ruotsin Keskustanuorten (CUF) puheenjohta-ja Hanna Wagenius on älykäs, terävä

ja kaunis. Ruotsalaiseksi hän on epätaval-lisen suorasanainen. Se voi olla perua sa-volaisista sukujuurista. Häntä pelottavat nuorten eteen avautuvat työmarkkinat. – Ruotsin työmarkkinoilla vallitsee kaaos ja epävarmuus, joka sulkee nuoret pois työmarkkinoilta. On epäoikeudenmukais-ta, että työantaja joutuessaan tekemään leikkauksia on pakotettu irtisanomaan vii-meksi töihin otetun työntekijän. Usein viimek-si palkattu on hyvin koulutettu nuori, jolla on uusia ajatuksia ja intoa. Seurauksena on tuttu oravanpyörä – ilman työkokemusta on vaikeaa saada työpaikkaa, sanoo Wage-nius. Ruotsidemokraatit saivat köniinsäRuotsin politiikka on muuttunut. Ruotsi-demokraattinen tuleminen valtiopäiville on antanut ikävän maun Ruotsin pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaan. – Ruotsidemokraattien läpimeneminen ei ollut yllätys. Se oli seurausta sosiaali-demokraattien Ruotsiin luomasta epäonnis-tuneesta ja epäinhimillisestä pakolaispolitii-kasta. On helppoa syyttää pakolaisia ja siirtolaisia suurkaupunkien asuntopulasta ja työttömyydestä, Wagenius sanoo. – Pakolaiset eivät todella asuta suurkau-punkien keskustoja. Maahanmuuttajanuoret ovat haavoittuvin ryhmä työmarkkinoilla. Monen on mahdotonta saada jalkaansa ovenväliin, vaikka he puhuisivat kuinka hy-vää ruotsia tahansa. On todella julmaa, että ruotsidemokraatit hyökkäävät yh-teiskunnan haavoittuvimpaa ryhmää kohti, hän jatkaa. Ruotsidemokraattien tulo valtiopäiville on saanut kaikki poliittiset puolueet terästymään. Pääministeri Fredrik Reinfeldt ei ole taipunut eikä suostunut minkäänlai-siin lehmänkauppoihin RD:n kanssa. Tästä

Ruotsin keskustanuoret

ovat iskussa

Emäpuoleen ministeripaikat ja hallitusvastuu ovat antaneet nuorisoliitolle myötätuulta. Jäsenmäärä on kasvussa. Haasteita riittää silti, ja painopiste on työmarkkinakysymyksissä.

Wagenius antaa pääministerille ja istuvalle hallitukselle pisteet. – Hallituksen määrätietoisuus maahan-muuttaja- ja pakolaispolitiikassa on johta-nut siihen, että maahanmuuttajien asema on piirun verran vahvistunut. RD on saanut nenäänsä. He kuvittelivat, että saamalla poliittista valtaa he muuttavat koko pa-kolais–maahanmuuttopolitiikan. Toki RD:llä on poliittista valtaa, mutta ei sillä tavoin kuin he olivat ajatelleet. Maahanmuuttajien ja pakolaisten asema on vahvistunut myön-teisellä tavalla.

CUF puolustaa paperittomiaYhdestä asiasta, joka koskee ihmisoikeuksia, on Hanna todella ylpeä. – Ruotsissa olevien paperittomien pakolais-ten asema on ollut tukala. Me keskustanuo-ret puhuimme ja painostimme emäpuo-luetta sellaisilla otteilla, että saimme aikaan säädöksen, joka oikeuttaa kaikille paperit-tomille oikeuden terveyden- ja sairaan-hoitoon. – Tämä on yksi askel, mutta paljon on

vielä askeleita jäljellä. Me haluamme Ruot-siin todellisiin ihmisoikeuksiin perustuvan pakolaispolitiikan. Maahantuloa ja lupa-hakemusprosessia on helpotettava. Epäin-himillistä on pitää ihmisiä jopa kolme vuot-ta pakolaiskeskuksissa, jossa he joutuvat elämään jatkuvassa epätietoisuudessa. Täl-lainen jättää syvät jäljet ihmisiin, jotka ovat tulleet hakemaan turvaa ja rauhaa. Pitkät odotusajat on saatava lyhentymään. Tämä on asia, joka on meillä jatkuvasti esillä ja tästä kohdasta emme luovu ennen kuin se on korjattu. Tuulivoima ja valkosipulilehmätRuotsissa unohdetaan helposti, että ym-päristökysymyksiä ovat ajaneet ja ajavat muutkin puolueet kuin vihreät. Tapetille ovat nousseet tuulivoimalat. Se on asia, jossa CUF on aktiivinen ja saanut tuntuvasti palstatilaa nirsossa mediassa. – Tuulivoimalat ovat tärkeitä. Olemme puhuneet niistä ja asettaneet myös selvät tavoitteet. Koska päätös ydinvoiman lakkauttamisesta on tehty, niin vaihtoehtoi-

13

sia energiamuotoja on etsittävä ja kokeilta-va. Tuulivoimasta on saatu hyviä kokemuksia ja Piteåån rakenteilla oleva Euroopan suurin tuulivoimapuisto tulee varmasti näyttämään naapurimaillekin ympäristöystävällisen ener-gian mahdollisuudet. Toinen mielenkiintoinen ympäristökokeilu ovat valkosipulia nauttivat lehmät. – Märehtiessään lehmät päästävät ilmoille tuntuvia määriä metaania. Suurilla kokeiluti-loilla on ryhdytty antamaan lehmille valko-sipulia rehun yhteydessä. Tämä on osoittau-tunut onnistuneeksi ympäristön kannalta. Valitettavasti kuluttajan kannalta kokeilu on vähemmän onnistunut, sillä moni ei ole innostunut valkosipulilta maistuvasta mai-dosta. Mutta ehkä tutkijat keksivät tulevai-suudessa miten maku saadaan poistettua, nauraa Wagenius.

Teksti: Maria PaloKuvat: CUF

Ruotsin keskustanuorten jäsenmäärä on nousussa. Myötätuulta ovat antaneet emäpuolueen hallitusasema sekä liiton selkeä linja työmarkkina- ja maahanmuuttokysymyksissä.

Ruotsin keskustanuorten puheenjohtaja Hanna

Wagenius on terävä ja suorasanainen nainen.

Äänestä suosikkisi Paavon lausahduksista!

Keskustan presidentti-ehdokkaan, kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen kattavalle ja värikkäälle uralle on mahtunut monia mieleen jääviä toteamuksia. Nuoren Keskustan toimitus on valinnut näistä muutaman helmen, joista voit äänestää omaa suosikkiasi:

1. “En ole puolesta enkä vastaan, pikemminkin päinvastoin.”

2. “Minä olen Jumalan valittu johtamaan Suomen kansaa.”

3. “Kaikilla on omat vahvuutensa. Sattuu vain olemaan niin, että minussa nämä kaikki vahvuudet yhdistyvät.”

4. “Tämän vaalikampanjan aikana minua on potkittu kuin palloa.

5. “Ei, en ole niin sanonut ja vaikka olisinkin niin en sitä tarkoittanut.”

6. “Vain luontainen vaatimattomuuteni estää minua sanomasta kenessä nämä kaikki vaatimukset yhdistyvät.”

7. Jokin muu, mikä?

Äänestäjien kesken arvotaan kaksi kappaletta

Paavo Väyrysen mittavan kirjallisen uran

tuoreinta teosta “Huonomminkin olisi voinut käydä”.

Vastaukset tulee toimittaa osoitteeseen: paatoimittaja@keskustanuoret.fiLaita viestin otsikoksi ”Äänestys”. Äänestää voi 30.10 saakka

äänestys

14

Sankaritekoja ja

sodan julmuuksia

Sodilla on keskeinen asema kansankuntamme muistissa ja suomalaisen identiteetin niskahir-sinä. Mutta muistavatko nykypolvet

sotavuosien tapahtumia tasapuolisesti? Mil-lainen kuva meillä on sodista? Pääsääntöisesti esillä ovat sankaruus ja sisukkuus, torjuntavoitto, talvisodan henki ja sankarivainajien kallis uhri. Harvemmin itsenäisyyspäivän puheissa kuulee puhutta-van esimerkiksi Itä-Karjalan keskitysleireistä, omien sotilaiden teloittamisesta tai neuvos-tosotavankien julmasta kohtelusta. Jälkimmäisten jatkosodan piirteiden esille nostaminen saattaa hyvinkin kuohuttaa tai suututtaa ihmisiä. Kuitenkin kyseessä ovat tapahtuneet tosiasiat. Millainen on suomalaisten käsitys jatkoso-dasta ja miten se viime vuosina muuttunut?

Oma erillinen sotamme?Jatkosodan (1941–1944) syttyminen on yksi Suomen historian tutkituimpia ja kiistellyimpiä aiheita. Tulkinnat sodan synnystä ovat olleet ennen kaikkea tulkintoja sodan tavoitteista ja Suomen suhteesta natsi-Saksaan. Toisen maailmansodan päättymisestä aina 1980-luvulle asti suomalaiset historiantutkijat pitivät tiukasti kiinni ns. erillissota-teesistä. Sen mukaan Suomi kävi omaa erillistä sotaansa Neuvostoliittoa vastaan, eikä ollut Saksan liittolainen. Keskeinen metafora suurvalto-jen puristuksissa olleelle Suomelle oli ajopuu, joka tempautui maailmanhistorian virran vietäväksi. Ulkomaisessa tutkimuksessa on jo pitkään vallinnut yksimielisyys siitä, että Suomi oli käytännössä Saksan liittolainen. Sen sijaan suomalainen historiankirjoitus on kärsinyt natsi-Saksan aseveljeydestä johtuvaa ahdis-tusta, joka on aiheuttanut tiukan tarrautu-misen erillissota-teesiin. Tänä päivänä valtaosa historioitsijoistam-me kuitenkin toteaa, että erillissodalle ei löydy historiantutkimuksellisia perusteita. Erillissota-oppi oli poliittisesti tarkoituksen-

mukaista niin kauan kuin Neuvostoliitto oli naapurimaamme. Erillissota-teesillä on ollut vahva kaikupohja kansalaisten keskuudessa. Jopa tasavallan presidentti Tarja Halonen korosti erillissotaa Ranskassa pitämässä puheessaan vuonna 2005. Erillissota-käsitystä ovat rakentaneet ja tukeneet tutkijoiden rinnalla elokuvat, leh-distö, poliitikot ja koulukirjat. Pitkäaikainen tarrautuminen erillisso-ta-teesiin on saanut useat suomalaiset uskomaan, että yhteistyö saksalaisten kans-sa oli vähäistä mutta välttämätöntä.

Kuitenkin me voitimme!1970- ja 80-luvuilla ei suomalaista sotavuo-sien selviytymistarinaa hehkutettu. Torjunta-voiton sijaan puhuttiin Kannaksen halkijuok-susta. Kenraali Adolf Ehrnrooth luokiteltiin juoksuhautaan jämähtäneeksi muinaisjään-teeksi. Neuvostoliiton romahdettua ja kylmän so-dan päätyttyä 1990-luvun alussa poliittiset olosuhteet muuttuivat dramaattisesti. Jatkosodan ja sen loppuvaiheen historian-tulkinta muuttui murroksen myötä selvästi. Torjuntavoitto-nimityksen käyttäminen pu-na-armeijan suurhyökkäyksen pysäyttämi-sestä kesällä 1944 yleistyi voimakkaasti. Uuspatrioottisessa hengessä esitettiin, että Suomi ”voitti” niin talvi- kuin jatkosodankin.

Mitä torjuntavoitto-tulkinta sitten pitää si-sällään? Siihen liittyi heti 1990-luvun alussa sotasyyllisten kunnianpalautus ja sotavete-raanien julkisen muistamisen ja arvostuksen kasvu. Nyt Ehrnroothkin nostettiin kansakun-nan kaapin päälle. Tulkinnassa korostuu, että Suomi ajautui Saksan puolelle lähes tahtonsa vastaisesti. Niin vastustajat kuin liittolaisetkin esitetään pahuuden läpitunkemina, kun taas Suomen toiminta oli oikeamielistä ja moraalista. Tor-juntavoitto-näkökulmalla on siis vahvoja yh-teyksiä ajopuuteoriaan ja erillissota-teesiin. Uusisänmaallinen sankarikuva-tulkinta Suomen sodista näkyy etenkin sotabuumin vallanneissa elokuvissa ja tv-ohjelmissa. Historioitsija Vesa Vares pitää uuspatriotis-mia Suomen sotavuosien julkikuvan tämän hetkisenä valtavirtana.

Varjopuolia ja säröjäSamaan aikaan sankarikuvan synnyttämi-sen ja vaalimisen kanssa historiantutkimus suuntautui yhä enemmän sotavuosien var-jopuolien ja vaiettujen aiheiden tutkimiseen. Omien sotilaiden teloitukset, sotavankien julma kohtelu, Suomen ja Saksan turval-lisuuspalvelujen yhteistyö sekä Kannaksen sekasorto ja Viipurin menettäminen miltei taistelutta kesällä 1944 ovat esimerkkejä niistä aiheista, joita viimeisen kahden vuo-sikymmenen aikana on tutkittu.

Jatkosodan syttymisestä tuli kesällä kuluneeksi 70 vuotta. Vaikka kyseessä on yksi Suomen historiankirjoituksen tutkituimmista kohteista, vielä 2010-luvullakin meillä on vaikeuksia yhdistää jatkosodan kaksia kasvoja.

Saksalaisia sotilaita Rovaniemellä 1942.

Kuva: Josef Schmelzer / Denis Barthel

14

15

Näitä teemoja voi nimittää menneisyyden kipupisteiksi tai sankarikuvan säröiksi. 2000-luvulla useat jatkosodan varjopuolia koskevat tutkimukset ovat nousseet laajan debatin ja kansalaiskeskustelun aiheiksi. Elina Sanan Luovutetut (2003) toi yleiseen tietoon yli 2 000 sotavangin luovuttamisen saksalaisten käsiin. Samalla nousi esiin epäi-lys Suomen osuudesta holokaustiin, koska osa luovutetuista oli juutalaisia. Uudet tiedot jatkosodasta herättivät laajan kohun niin Suomessa kuin ulkomailla. Kesän 1944 torjuntataistelujen yhteydessä suomalaiset teloittivat omia sotilaitaan karkuruuden vuoksi. Teema nousi vahvasti esille vuonna 2006, kun vuosikausia velloneet huhut Lappeenrannan Huhtiniemeen hau-datuista, salaisesti teloitetuista suomalaisista sotilaista käynnistivät arkeologiset kaivauk-set. Huhuttua joukkohautaa ei löytynyt. Teloituksiin pureutui myös professori Heikki Ylikankaan Romahtaako rintama? (2007). Hän esitti tutkimustuloksenaan, että rintama-linjojen takana ammuttiin omia sotilaita enemmän kuin siihen asti oli arvioitu. Kirja käynnisti viikkoja kestäneen debatin.

Sodan varjopuolien tutkiminen on monipuolistanut kuvaamme 40-luvun tapah-tumista. Moraaliset ja inhimilliset näkökulmat sekä eri väestönosien sotakokemukset ovat nousseet julkisuudessa Suomen selviytymis-tarinan, taistelukuvauksien ja poliittisten kädenvääntöjen rinnalle.

Aika katsoa totuutta silmiin?Miksi jatkosodan säröihin on tartuttu pääosin vasta 1990- ja 2000-luvuilla? Professori Seppo Hentilän mukaan sodan kiiltokuvaa tahraa-vien aiheiden käsittelyä on vältetty histori-antutkimuksessa, koska sodilla on keskeinen, jopa pyhä asema kansakuntamme identi-teetissä. Useat historiantutkijat ovat viime vuosina esittäneet, että totuutta pitäisi katsoa silmiin ja myöntää, ettemme olleet sen pahempia tai parempia kuin muutkaan sotaa käyneet kansat. Suomalaiset eivät sotineet muita ”puhtaammin” asein. Jatkosodan osalta menneisyyden vaikei-den asioiden käsitteleminen on edelleen kesken. Tästä kertovat esimerkiksi suuren yleisön hämmästyneet ja jopa vihaiset reak-

tiot sankarikuvaa rikkovia tutkimustuloksia kohtaan. Sankarikuvaan istuu huonosti tosiasia, että Suomi soti yhdessä ”maailmanhistorian todellisen Mustan Pekan”, kansallissosialis-tisen Saksan kanssa. Se ei siis yksinään riitä historiantulkinnaksi jatkosodasta. Jatkosodan historiakuvassa näyttäytyy 2000-luvulla kahdet kasvot. Nähtäväksi jää, missä vaiheessa menneisyyden kipupisteet sulautuvat osaksi kokonaiskuvaa, jossa pys-tymme hyväksymään sekä suomalaisten sankariteot että julmuudet ja sodan varjo-puolet.

Teksti: Hannu Savolainen

Kirjoittaja tutki gradussaan jatkosodan vankiluovutuksista käytyä debattia ja työskentelee Mari Kiviniemen eduskunta-avustajana.

Useat historiantutkijat ovat viime vuosina esittäneet, että totuutta pitäisi katsoa silmiin ja myöntää, ettemme olleet sen pahempia tai parempia kuin muutkaan sotaa käyneet kansat. Suomalaiset eivät sotineet muita ”puhtaammin” asein.

““

Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim ja tasavallan presidentti

Risto Ryti Ensossa 4.6.1944

16

Hyvät ystävät!

Lämpimästi tervetuloa syksyiseen Pohjois-Savoon! Meille savolaisille on suuri kunnia saada järjestää vuoden 2011 Keskustanuorten liit-tokokous teille Tahkovuorella. Tahkovuoren ensimmäiset rinteet rakennettiin vuosina 1967-68 paikallisin voimin Tahkomäen paloaukealle Nilsiän Matkailu Oy:n toimesta. Vain kolmisen vuotta myöhemmin vuonna 1971 Pekka Reinikka ja Jörn Donner avasivat Tahkovuoren nykyiset rinteet. Kahdelle erilliselle hiihtokeskukselle ei riittänyt asiakkaita ja ensim-mäisen Tahkovuoren toiminta alkoikin kärsiä 1970-luvun alussa. Uuden Tahkovuoren kehitystä vauhdittivat tunnetut liikemiehet Jörn Donner, Kalevi Keihänen ja Urpo Lahtinen, jotka hartaalla ja määrätietoisella työllään työstivät Tahkovuorta kohti menestystä. 90-luvun koittaessa Tahkovuoren ohjauksen otti huostaansa Erkki J. Pentti, joka käynnisti 2000-luvun alussa suurinvestoinnit, mitkä ovat tuoneet Tahkovuoren valtakunnalliseksi lomakeskukseksi. Tahkovuori houkuttelee asiakkaita vauvasta vaariin ympärivuoden monipuolisine palveluineen ja harrastemahdollisuuksineen. Tahko on oiva esimerkki siitä, kuinka määrätietoisella ja kokonais-valtaisella työllä saadaan hyvä aikaan. Myös Keskustanuorissa me

Liittari 2011

olemme tehneet hyvää, perinpohjaista ja kokonaisvaltaista työtä yhdessä. Tätä työtä on jatkettava ja erityisesti nyt meille on tarvet-ta. Myös tuleva liittokokous tuo mukanaan merkittäviä ja tärkeitä päätöksiä ja henkilövalintoja tulevaisuutemme parhaaksi. Toivon, että käymme tiukkaa, perinpohjaista ja kriittistäkin keskustelua tu-levaisuudestamme ja päätettävistä asioista. Toivon viikonlopun tuovan tullessaan meistä jokaiselle hyvää ja virkistävää nuorkeskustalaista mieltä, yhdessä oloa ja iloa, hyvin tehtyjä päätöksiä ja uutta virtaa meihin jokaiseen. Kuten Tahkokin kävijöilleen lupaa, myös Pohjois-Savo lupaa, että liittokokous on täynnä vauhtia, jännitystä, leppoisaa tekemistä ja eksoottisia elämyksiä. Nauttikaa viikonlopusta, toisistanne ja viekää mahtavia muistoja kotiin!

Nautinnollista viikonloppua Tahkolla,Sallamaarit MarkkanenPohjois-Savon Keskustanuorten puheenjohtaja

17

Nimi: Antti Ilmari Vilhelm Kurvinen

Ikä: 25

Asuinpaikkakunta: Kauhava

(töiden vuoksi asumista Helsingissä ja opintojen takia ahkeraa vierailua Rovaniemellä), Etelä-Pohjanmaa

Sivilisääty: Puolivallaton poikamies

Lempiväri: Poliittisesti vaaleanvihreä, kauluspaidassa pinkki

Motto: Miksi olla normaali kun voi olla oma itsensä.

Miksi keskusta?– Alun perin valitsin keskustan ennen kaikkea aluepolitiikan takia. Myöhemmin koin tie-tynlaisen alkiolaisen herätyksen: ihmisyyteen ja mahdollisuuksien tasa-arvoon uskova so-siaaliliberalismi on luonteva maailmankuva.

Henkilökohtainen muisto poliittisesta toiminnasta?– Vuonna 2007 käytiin kova vääntö siitä, tulisiko kotikuntani Ylihärmän tehdä kuntalii-tos ja mihin suuntaan. Olin itse voimakkaasti Kauhavaan liittymisen kannalla. Kun sit-ten lopulta valtuustossa 150 katsojan, 4 jär-jestyksenvalvojan ja yhden poliisipartion seuratessa pääsi sanomaan “JAA”, ymmärsi että sillä toden totta on merkitystä, keitä vaaleissa valitaan. Kauhava-kanta voitti ja jälkeenpäin katsotuna teimme neljä vuotta sitten erittäin kaukaa viisaan päätöksen. Pj-kaudeltani sykähdyttävin muisto on kes-kustan varapuheenjohtajavaali Lahden puoluekokouksessa. Keskustanuorilla oli unelma kahdesta varapuheenjohtajan pai-kasta. Unelma tuntui niin hurjalta, että siihen oli vaikea uskoa. Kun äänimääriä alettiin käydä läpi, tuli kieltämättä kyynel silmäkul-maan kun ymmärsin meidän onnistuneen mahdottomassa.

Mikä sinua politiikassa kiehtoo?– Vaikuttaminen. Lähdin aikanaan teini-ikäisenä mukaan nuorisovaltuustoon, koska halusin muuttaa ja vaikuttaa kotikuntaani.

Poliittinen esikuvasi?– Tuntematon suuruus Artturi Leinonen: Ilkan päätoimittaja, kalterijääkäri ja kansanedus-taja Ylihärmästä. Leinonen uskalsi puolustaa demokratiaa Mäntsälän kapinan aikoihin ja Kekkosta 1950-luvulla. Kumpikaan ei ollut E-P:llä silloin helppoa.

Missä keskustanuoret ovat onnistuneet pj-kaudellasi? Missä on parannettavaa?– Keskustanuorista on tullut viimeisen kahden vuoden aikana selkeästi Suomen näkyvin poliittinen nuorisojärjestö. Keskustanuorten vaikutusvalta puolueen sisällä on nyt histori-allisen suuri. Olemme myös terästäneet poliittista vies-tiämme verrattuna takavuosiin ja vetäneet omaa linjaa. Pidän myös sitä hyvänä, että keskustanuoret on saanut kansalais-järjestökentällä uusia kavereita esim. Kirkon Ulkomaanavusta. Eniten kaudellani on epäonnistuttu kv-suh-teiden hoidossa. Emme myös ole kyenneet luomaan piireissä ja osastoissa riittävästi uu-sia toimintatapoja ja tehostamaan jäsen-hankintaa. 70-vuotias laiva on hidas kään-tymään.

Mitä uutta antaisit keskustanuorille?– Jos saan luottamuksen toiselle kaudelle keskustanuorten puheenjohtajana, aion jatkaa omalla vahvalla linjallani. Haen jatkokautta sloganilla “TAISTELIJAT 2011”. Tällä tarkoitan sitä, että Keskusta taistelee tulevaisuudestaan ja eloonjäämisestään ja meidän nuorten on oltava siinä taistelussa kärkijoukoissa. Alla keskeiset tavoitteeni kaudelle 2011-13:

Järjestö- Keskustanuorten kansainväliseen toimintaan uusi ote- Kentälle pitää saada poliittista ja viestinnällistä osaamista.- Koulutus ja opintopiirit kunniaan!

PolitiikkaKeskustanuoret ovat isänmaallinen järjestö. Keskusta on suomalaisuuspuolue. Haas-

tamme oikeiston markkinamiehet ja hom-maforumilaiset keskustelemaan siitä, mitäon hyvä ja oikea suomalaisuus

Terveisiä keskustanuorille:– Tapasin eurooppalaisen kattojärjestömme LYMEC:n tapahtumassa valkovenäläisen demokratia-aktivistin. Hän kertoi, miten to-talitaarisessa kotimaassa presidentti Luka-shenko aikoo aloittaa uuden ydinvoimalan rakennustyöt ilman mitään kansanvaltaistapäätöstä tai asukkaiden kuulemisia. Kes-kustelut itäeurooppalaisten nuorten kanssa avaavat silmiä sille, että kansanvalta ja oikeusvaltio eivät ole itsestään selvyyksiä. Jo nyt Suomessa on tahoja, joiden mielestä on OK laittaa sotilasjuntta ratkomaan ta-lousongelmia. Osa ikäluokastamme on sitä mieltä, että on hyväksyttävää rikkoa ja va-rastaa yksityistä omaisuutta poliittisista syistä. Ilman keskustanuorten panosta voimme mekin luisua vähitellen kohti anarkiaa tai ty-ranniaa. Jokainen demokratiaan osallistuvanuori valaa lisää sementtiä eheän ja tasa-arvoisen Suomen perustuksiin.

– Lapsilisät pois hyvätuloisilta! EI– Eläkeiän alarajaa nostettava! JAA – Markka takaisin! EI– Asevelvollisuudesta luovuttava! EI– Suomi NATO:on! EI – Käsiaseet kiellettävä! EI – Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia! JAA – Pakkoruotsi historiaan! JAA– Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan! EI

Puheenjohtaja-ehdokas 2011

18

Varapuheenjohtaja-

ehdokkaat2011

Nimi: Sami HänninenIkä: 21

Asuinpaikkakunta: Kalajoen Himanka, Pohjois-Pohjanmaa

Sivilisääty: Sinkku ;)

Lempiväri: Musta/pinkki

Motto: “Niinkuin voimas, niin on päiväs aina.”, “Ei nukkuva syntiä tee”

– Olen vaikuttamisesta kiinnostunut nuori miehenalku. Viimevuodet olen harrasta-nut järjestötyötä enemmän tai vähemmän täysipäiväisesti. Politiikan vastapainona soit-telen iltaisin kitaraa ja laulan karaokea.

Miksi keskusta?– Keskusta pitää huolta pienestä ja isosta ihmisestä, asuipa hän sittenmaalla tai kau-pungissa.

Mitä uutta antaisit keskustanuorille?– Haluan olla tuomassa Keskustanuorille kokonaisvaltaista näkemystä sekä niiltä seu-

duilta, jotka kuntaministeri on merkinnyt kart-toihinsa valkoisiksi että ruuhka-Suomesta. Tuon mukanani nuoren ikäni lisäksi näkemys-tä ja kokemusta toisen asteen koulutuksesta, niin lukioista kuin ammattikouluistakin. Keskusta on vanhastaan ollut merkittävä sivistyspuolue jonka myötä on rakennettu maakuntiin toimiva korkeakouluverkko ja mielestäni sivistysasioiden puolestapuhujia tarvitaan edelleenkin.

Mikä sinua politiikassa kiehtoo?– Politiikassa kiehtoo vaikuttaminen asioihin oman arvomaailman mukaisesti. Politiikka on monimutkainen, ja välillä turhauttavakin harrastus. Parhaina hetkinä politiikka ja kes-kustanuoret antavat todella paljon enem-män, kuin vaativat. Jossakin asiassa on-nistuminen valtavan yhteisen ponnistuksen jälkeen antaa eväitä pitkälle tulevaisuuteen.

Poliittinen esikuvasi?– Seppo Kääriäinen, Antti Kaikkonen, Olli Rantakangas :D

Vapaa sana keskustanuorille!– Haluan lähettää kaikille lukijoille terveisiä ja toivottavasti näemme mahdollisimman mo-nen lukijan kanssa liittokokouksessa Tahkolla,Nilsiässä. Lisäksi haluan muistuttaa lehden lukijoille, että TV Viideltä alkaa 10.10. ohjel-ma nimeltänsä Kalajoen hiekat. Tosi-tv ohjel-massa seurataan viiden nuoren kesäloman viettoa kotikunnassani Kalajoella. Katsokaa TV:stä kuuluisia hiekkarantojamme ja suun-natkaa viimeistään ensi kesänä vieraile-maan Kalajoen hiekoilla, vaikka kyllä meillä tapahtuu paljon talvisinkin. Pidetään lippu korkealla ja laitetaan gallupit nousuun.

– Lapsilisät pois hyvätuloisilta! EI– Eläkeiän alarajaa nostettava! JAA– Markka takaisin! EI– Asevelvollisuudesta luovuttava! EI– Suomi NATO:on! EI– Käsiaseet kiellettävä! EI– Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia! JAA– Pakkoruotsi historiaan! JAA– Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan! JAA

Nimi: Jaakko KyllönenIkä: 24

Asuinpaikkakunta: Helsinki

Sivilisääty: naimaton

Lempiväri: sininen

Motto: ”Isänmaan onni on meidän kaikkien onni”

– Olen avoin ja positiivinen luonne. Pidän vuorten valloittamisesta.

Miksi keskusta?– Ihmisten keskellä.

Mitä uutta antaisit keskustanuorille?– Köyhän, heikomman ja sorretun äänen nostaminen kuuluviin.

Mikä sinua politiikassa kiehtoo?– Isänmaan palveleminen.

Poliittinen esikuvasi?– Benjamin Netanjahu.

Vapaa sana keskustanuorille!– Keskustanuorten vastuunkantajien harteilla osaltaan lepää Suomen tulevaisuus.

– Lapsilisät pois hyvätuloisilta! EI– Eläkeiän alarajaa nostettava! JAA– Markka takaisin! JAA– Asevelvollisuudesta luovuttava! EI– Suomi NATO:on! EI– Käsiaseet kiellettävä! EI– Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia! TYHJÄ– Pakkoruotsi historiaan! JAA– Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan! EI

19

– Lapsilisät pois hyvätuloisilta! EI– Eläkeiän alarajaa nostettava! JAA– Markka takaisin! EI– Asevelvollisuudesta luovuttava! EI– Suomi NATO:on! EI– Käsiaseet kiellettävä! EI– Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia! JAA– Pakkoruotsi historiaan! JAA– Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan! JAA

Nimi: Ville ToivanenIkä: 28

Asuinpaikkakunta: Joensuun Ahveninen, Pohjois-Karjala

Sivilisääty: kihloissa Lempiväri: sininen

Motto: Elämä on elettävä täysillä, eteenpäin on mentävä ja katsottava tulevaisuutta pelkäämättä.

Olen ollut työelämässä kuusi vuotta. Tällä hetkellä työskentelen Stora Enso Enocell Oy:n voimalaitoksella prosessinhoitajana. Ammattikoulutaustan ja työelämänkoke-muksen kautta pystyn tuomaan käytännön työntekijän arjen näkemystä politiikkaan.

Miksi keskusta?Keskusta on ollut jo lapsuudestani lähellä sydäntä, sillä olen kasvanut keskustalaisessa perheessä. Vuonna 2008 asetuin kunnallis-vaaleissa ehdolle puolueeni listoille ja sama-na vuonna tulin mukaan keskustanuorten toimintaan.

Keskustan ajama politiikka on ollut mie-lestäni paras vaihtoehto ja lähinnä omaa arvomaailmaani. Ihmislähtöinen politiikka on parasta keskustassa.

Mitä uutta antaisit keskustanuorille?Vahvistaisin puheenjohtajistoa järjestö- osaamisellani. Laajan Keskustaperheen lisäksi olen toiminut useissa eri järjestöissä, kuten partiossa ja 4H:ssa. Toinen tärkeä asia on ay-politiikan osaa-miseni ja kokemukseni. Työelämässä olen mukana paperiosastoni luottamustoimissa. Keskustanuorten tulisi tukea jäsenistöään osallistumaan myös ay-vaaleissa.

Mikä sinua politiikassa kiehtoo?Haluan olla rakentamassa parempaa Suomea sekä itselleni että muille, etenkin (tuleville? vai onko jotain kertomatta ;)) lap-silleni. Nuoresta pitäen olen ollut kiinnostunut politiikasta ja olen huomannut että paras kanava on vaikuttaa sisältä päin poliittiseen puolueeseen.

Poliittinen esikuvasi?Poliittinen esikuvani on Urho Kaleva Kekko-nen, Suomen arvostetuin valtionpäämies. Kekkosen määrätietoinen arvojohtajuus ja Suomen etujen ajaminen hänen päämi-nisterikaudellaan ja presidenttinä oli omaa luokkaansa.

Vapaa sana keskustanuorille!Näinä vaikeina aikoina on vain nostettava nokka pystyyn ja mentävä kohti uutta nou-sua. Tule sinäkin tekemään parempi Suomi meidän kanssamme!

- Lapsilisät pois hyvätuloisilta! EI- Eläkeiän alarajaa nostettava! EI- Markka takaisin! EI- Asevelvollisuudesta luovuttava! EI- Suomi NATO:on! EI- Käsiaseet kiellettävä! EI- Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia! JAA- Pakkoruotsi historiaan! EI- Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan! JAA

Tiesitkö, että Pohjois-Savon pinta-alasta 18 % on järveä?

(siis joka viidennellä askeleella kenkäsi kastuu)Tiesitkö, että talvella löydät Nilsiän

ja Tahkon alueelta 16 km verran valaistuja hiihtolatuja? (tosin yli -22

asteen pakkasilla ei kannata hiihdellä, silloin valot pimenevät) Tiesitkö, että vuoden 2011

eduskuntavaaleissa Keskustaa äänesti 25% pohjoissavolaisista?

Tiesitkö, että Pielavedellä on tällä hetkellä 24-vuotias

kunnanjohtaja? (eli Keskusta-nuorten oma Matias Hilden)

Tiesitkö, että Pohjois-Savon osuus koko maan marjatuotannosta

on 30 %?

20

Liittohallitus-

ehdokkaat2011

Nimi: Pauliina AnttonenIkä: 26

Asuinpaikkakunta: Kuopio, Pohjois-Savo

Sivilisääty: Sinkku

Lempiväri: Keltainen

Motto: Yhteistyöllä eteenpäin!

– Olen elämään hyvin positiivisesti suhtau-tuva, uusista haasteista innostuva ja perik-siantamaton luonne. Varmasti savolainen lupsakkuus näkyy minussa myös, ja tulen hyvin toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Tällä hetkellä terveystaloustieteen opintojen lisäksi teen töitä apteekissa, ja poliitikan lisäk-si harrastan kaikenlaista liikuntaa.

Miksi keskusta?– Lukioiässä puoluevalintaa tehdessäni kes-kustan arvot tuntuivat itselleni läheisimmiltä. Sivistyksen, koulutuksen ja mahdollisuuksien tasa-arvon korostuminen ratkaisivat. Koen että keskustan politiikassa ihmisellä on mah-dollisuus menestyä ja edetä elämässään niin pitkälle kuin haluaa, mutta silti heikoimpia ei jätetä yksin. Tämä tarkoittaa varsinkin en-naltaehkäisevien toimintamallien olemas-saoloa yhteiskunnassa.

Mitä uutta antaisit keskustanuorille?– Haluaisin olla mukana kehittämässä keskus-tanuorten koulutuksia. Mitä paremmin uudet jäsenet pääsevät sisälle toimintakulttuuriin ja oppivat vaikutusmahdollisuuksistaan, sitä helpompi toimintaan on sitoutua. Meidän

on esitettävä konkreettisia vaihtoehtoja hallituksen politiikalle ja etsittävä rohkeasti omia ratkaisuja esimerkiksi terveyspalvelujen järjestämiseen ja kuntarakenteen muutok-seen.

Mikä sinua politiikassa kiehtoo?– Politiikassa ensisijaisesti kiehtoo vaikut-taminen. Olen kokenut päässeeni nuorena näköalapaikoille niin paikallisesti kuin val-takunnallisestikin, ja päässyt viemään asioita eteenpäin. On myös hienoa haastaa omia näkemyksiä ja huomata oppivansa koko ajan uutta, sekä tutustua uusiin ihmisiin.

Poliittinen esikuvasi?– Ei ole yhtä poliittista esikuvaa, pikemminkin arvostan ihmisiä ja ystäviä joiden kanssa olen tehnyt opiskelija-, nuoriso- ja kunnallis-politiikkaa, ja jotka ovat jaksaneet innostaa ja joiden kanssa on viety eteenpäin vaikei-takin asioita.

Vapaa sana keskustanuorille!– Järjestävän piirin puolesta toivotan kaikki keskustanuoret tervetulleeksi Pohjois-Savoon ja Tahkon upeisiin maisemiin 22.–23.10. Lu-vassa on varmasti ikimuistoinen liittokokous ja mielenkiintoisia poliittisia keskusteluja!

– Lapsilisät pois hyvätuloisilta! EI– Eläkeiän alarajaa nostettava! JAA– Markka takaisin! EI– Asevelvollisuudesta luovuttava! EI – Suomi NATO:on! EI– Käsiaseet kiellettävä! EI – Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia! JAA – Pakkoruotsi historiaan! EI – Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan! JAA

Nimi: Janne LintiläIkä: 21

Asuinpaikkakunta: Janakkala/Jyväskylä, Häme

Sivilisääty: sinkku

Lempiväri: sininen

– Tulen Janakkalasta, josta parhaiten tun-netaan jäätelötehdas ja Puuhamaa. Nykyisin asustelen Jyväskylässä kymmenen neliön solussa, jota olen tavannut kutsua residenssikseni. Kaverit kuvailevat minua kai-kkea parantavaksi, energiseksi dynamoksi. Opiskelen pääaineenani valtio-oppia, joka on Jyväskylässä erikoistunut kyseenalaista-maan vallitsevat rakenteet.

Miksi keskusta?– Oikeistossa raha on liikuttava voima, vasemmiston mielestä yhteiskunnan kuuluu kantaa sinunkin vastuusi. Keskustassa on pe-

rusasiat ja -arvot kunnossa. Ruoka, energia ja demokratia halutaan toteuttaa lähellä ihmisiä. Arvostan myös yhteisöllistä ajattelua ja osana luontoa elämistä.

Mitä uutta antaisit keskustanuorille?– Ideoita, toimintatapoja ja näkökulmia talouteen, hyvinvointiin ja koulutuspoliti-ikkaan. Onko tuloerojen kasvaminen vält-tämätöntä? Miten selviämme kestävyysva-jeesta? Miksi valtio aliarvostaa opiskelijoita? Tällaisista kysymyksistä on ylläpidettävä kes-kustelua.

Mikä sinua politiikassa kiehtoo?– Politiikassa kysytään perimmäisiä kysy-myksiä ja vaikutetaan parhaiten elinym-päristöön. Se kokoaa tavallaan kaiken ih-misten toiminnan yhdelle foorumille. Poliittinen esikuvasi?– Cicero, Mechelin ja Ståhlberg.

Vapaa sana Keskustanuorille! – Nauttikaa syksystä minkä voitte. Tahkovu-orella nähdään!

– Lapsilisät pois hyvätuloisilta! EI– Eläkeiän alarajaa nostettava! EI– Markka takaisin! EI– Asevelvollisuudesta luovuttava! TYHJÄ– Suomi NATO:on! EI– Käsiaseet kiellettävä! JAA– Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia! JAA– Pakkoruotsi historiaan! JAA– Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan! EI

21

Nimi: Pauliina AnttonenIkä: 26

Asuinpaikkakunta: Kuopio, Pohjois-Savo

Sivilisääty: Sinkku

Lempiväri: Keltainen

Motto: Yhteistyöllä eteenpäin!

– Lapsilisät pois hyvätuloisilta! EI– Eläkeiän alarajaa nostettava! JAA– Markka takaisin! EI– Asevelvollisuudesta luovuttava! EI – Suomi NATO:on! EI– Käsiaseet kiellettävä! EI – Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia! JAA – Pakkoruotsi historiaan! EI – Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan! JAA

– Lapsilisät pois hyvätuloisilta! EI– Eläkeiän alarajaa nostettava! EI– Markka takaisin! EI– Asevelvollisuudesta luovuttava! TYHJÄ– Suomi NATO:on! EI– Käsiaseet kiellettävä! JAA– Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia! JAA– Pakkoruotsi historiaan! JAA– Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan! EI

Nimi: Mari MäkiIkä: 25

Asuinpaikkakunta: Rovaniemi, Lappi

Sivilisääty: naimaton

Lempiväri: vaihtelee, tällä hetkellä ruskan kirkkaat sävyt.

Motto: Toimi niin, että toiminta kestää myös päivänvalon.

– Olen kotoisin Ylitorniolta ja viettänyt lap-suuteni maalla. Kotona opin maatilan töille, mutta muuta oppia lähdin hakemaan kou-lun penkiltä muuttaessani 16-vuotiaana opiskelemaan Rovaniemelle. Datanomin tutkinto taskussa jatkoin opintoja Lapin yli-opistossa, markkinointi pääaineena. Yli-opistossa innostuin opiskelijapolitiikasta, jonka myötä tulin mukaan myös keskustan toimintaan.

Miksi keskusta?– Ihmisen henkiseen kasvuun perustuva al-kiolainen aate, yritteliäisyyteen kannustava ja oikeudenmukainen talouspolitiikka, koko

maasta huolta pitävä aluepolitiikka sekä ylisukupolvinen luontosuhde nk. realistinen vihreys ovat minulle tärkeitä asioita, jotka myös yhdistävät keskustalaisia.

Mitä uutta antaisit keskustanuorille?– Markkinointiosaamista. Erityisesti olen kiin-nostunut panostamaan tänä vuonna alulle saatettuun viestintäuudistukseen, johon minulla on sekä opiskelun että työkokemuk-sen kautta varmasti annettavaa.

Mikä sinua politiikassa kiehtoo?– Yhteiskunnan epäkohtien korjaaminen, maailmankuvaa rikastuttavat kohtaamiset

ja hyvät keskustelut, sekä tietysti se yhteisöl-lisyyden tunne, jonka voi kokea toimiessaan muiden samanmielisten kanssa yhteisten päämäärien hyväksi.

Poliittinen esikuvasi?– Olli Rehn.

Vapaa sana Keskustanuorille!

– Vuosi liittohallituksen varajäsenenä toimi hyvänä “sisäänajona”, mutta oli liian lyhyt aika tehdä liitossa merkittäviä uudistuksia. Toivon saavani mandaatin jatkaa työtä tu-levalla kaudella. Liittarissa nähdään!

– Lapsilisät pois hyvätuloisilta! EI– Eläkeiän alarajaa nostettava! JAA – Markka takaisin! EI– Asevelvollisuudesta luovuttava! EI– Suomi NATO:on! EI– Käsiaseet kiellettävä! EI– Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia! JAA– Pakkoruotsi historiaan! JAA– Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan! JAA

Nimi: Antti PakkanenIkä: 22

Asuinpaikkakunta: Kouvola/Miehikkälä, Kymenlaakso

Sivilisääty: Poikamies

Lempiväri: Sinivalkoinen

Motto: Asioiden tila ei parannu, ellei mene ja laita täysillä itseään likoon ja laita asioita järjestykseen!

– Olen nuori keskustalainen kunnallispoliitikko Kymenlaaksosta. Toimin tällä hetkellä Mie-hikkälän kunnanvaltuutettuna. Opiskelen Kouvolassa julkishallintoa ja juridiikkaa, sekä työskentelen turvallisuusalalla. Olen myös aktiivisesti mukana reserviupseeritoiminnas-sa ja toimin Kymenlaakson Keskustanuorten sekä Kaakon Keskustanuorten johtokunnan jäsenenä.

Miksi keskusta?– Keskustassa erityisen tärkeää on sen ih-mislähtöisyys. Ei pääoma, kuten oikealla. Ei järjestelmä, kuten vasemmalla vaan ihmi-nen kaiken keskellä.

Mitä uutta antaisit Keskustanuorille?– Nostaisin perinteisiä arvoja entistä näky-vämmin keskustanuorten politiikkaan. Nuo-ret voisivat tuoda ulostuloissaan vahvaa

tervehenkistä kansallismielisyyttä sekä myös avoimesti tukea ja puolustaa sotavete-raaniemme tärkeää perintöä.

Mikä sinua politiikassa kiehtoo?– Erityisesti epäkohtiin puuttuminen ja mei-dän kaikkien suomalaisten elämänlaadun parantaminen. Haluan rakentaa tuleville su-kupolville parempaa Suomea!

Poliittinen esikuvasi?– Arvostan suuresti K.J. Ståhlbergin kan-sakuntaa yhdistävää eheyttämispolitiikkaa, C.G.E Mannerheimin taidokasta sotilasjo-htajuutta, U.K. Kekkosen vahvaa poliittista johtajuutta, sekä Paavo Väyrysen sinnikkyyt-tä ja tarmoa.

Vapaa sana keskustanuorille!– Suomen keskustanuoret tarvitsevat vah-

vaa visiota tulevaisuuden Suomesta ja vah-vaa johtajuutta. Mikään ei maailmassa tule valmiina, vaan se täytyy itse tehdä. Kukaan ei tule hake-maan kotoa töihin, jos et itse hakeudu. Kukaan ei tuo ateriaa eteesi, ellet sitä itse valmista. Keskustan puolueena tulee ottaa vahvasti kantaa nuorten pahoinvointiin ja nuoriso-työttömyyteen. Keskustassa tulisi myös entistä vahvemmin ottaa esille sotaveteraaniemme tilanne, ja heidän perintönsä vaaliminen. Keskusta on perinteisesti taistellut näiden asioiden puolesta ja katson, että niin täytyy tehdä nytkin, entistä vahvemmin ja kovem-paan ääneen!

– Lapsilisät pois hyvätuloisilta! EI– Eläkeiän alarajaa nostettava! EI– Markka takaisin! JAA/EI – Asevelvollisuudesta luovuttava! EI– Suomi NATO:on! EI– Käsiaseet kiellettävä! EI– Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia! EI– Pakkoruotsi historiaan! JAA– Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan! EI

22

Liittohallitus-

ehdokkaat2011

Nimi: Joeli Eemeli PorthénIkä: 25

Asuinpaikkakunta: Lappajärvi,Etelä-Pohjanmaa

Sivillisääty: Naimaton

Lempiväri: Sininen

Motto: Asioilla on tapana järjestyä.

– Olen Eemeli Porthén Lappajärven Itäkylästä, kolmanneksi vanhin 14-sisaruksi-sesta perheestä. Lisäksi kotona on äitee ja iskä plus kolme kissaa. Harrastuksiini kuuluu musisointi, ruuanlaitto, pyöräily ja elokuvien katselu. Halu vaikuttaa yhteisiin asioihin on ollut mie-lenkiintoni jo pienestä pitäen. Ensimmäisen päätöksen taisin tehdä valitessani kaupassa viilipurkin väriä sinisen ja punaisen välillä. Niistä vuosista on aikaa ja nyt olen vaikut-tamassa Lappajärven kunnanvaltuutettuna. Kuntalaisten kuuleminen on minulle tärkeää ja kuntalaisten asioita on vietävä päätöksiin ja toteutukseen saakka.

Miksi Keskusta?– Miksipä ei keskusta?

Mitä uutta antaisit keskustanuorille?– Positiivisuutta ja intoa yhdessä tekemiseen. Paljon kokemusta työelämästä. Näkemystä nuorista, jotka eivät ole yhteiskunnallisesti ak-

tiivisia. Työstäni saamastani tietotaidosta ja erityisesti syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaar-assa olevien nuorten arkielämän todellisuu-desta ja kokemuksistani on varmasti hyötyä liittohallituksessa.

Mikä sinua politiikassa kiehtoo?– Järjestelmällisyys ja toisaalta taas ennalta-arvaamattomuus.

Poliittinen esikuvasi?– Minulla ei ole yhtä henkilöä mielessä, mutta useamman paikallistasomme kuntapäät-täjän nimi tulee mieleen.

Vapaa sana keskustanuorille!– Keskustanuorilla on nyt historiallinen hetki,

sillä meille on annettu kaikki menestymisen mahdollisuudet saada keskustanuoret ja myös keskusta uuteen nousuun. Pidetään henki korkealla – alkiolaisen raikkaana tuu-lahduksena koko maassa.

– Lapsilisät pois hyvätuloisilta! EI– Eläkeiän alarajaa nostettava! JAA– Markka takaisin! EI– Asevelvollisuudesta luovuttava! EI– Suomi NATO:on! EI– Käsiaseet kiellettävä! JAA– Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia! JAA– Pakkoruotsi historiaan! JAA/EI – Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan! JAA/EI

Nimi: Alena SantalainenIkä: 23

Asuinpaikkakunta: Helsinki

Sivilisääty: Naimaton

Lempiväri: Punainen

Motto: Jos voit kuvitella sen, voit luoda sen. Jos voit luoda sen, tulesiksi. Ole mitä ikinä haluat olevasi.

– Olen 23-vuotias tradenomi Helsingistä. Juureni ovat Suomessa ja Venäjällä. Olen toiminut keskustalaisessa liikkeessä koko po-liittisen ikäni ja kansalaisjärjestötoiminnassa koko ikäni. Viimeisen vuoden olen vaikut-tanut Helsingin Keskustanuorten puheenjoh-tajana.

Miksi keskusta?– Keskusta on kotini. En saa mieleeni toista aatetta, jossa inhimillisyys, ihmisyys ja sivis-tys lyövät kättä niin selkeästi. Uskon, että itseään sivistävän, eettisen ja vastuullisen vapaan ihmisen kasvutarina on myös yhteis-kunnallinen kasvutarina, joka luo poahjan hyvälle elämälle ja tulevaisuudelle.

Mitä uutta antaisit keskustanuorille?– Osaamista kansainvälisessä politiikassa, ta-louspolitiikassa ja maahanmuuttopolitiikas-sa. Pistän itseni aina täysimääräisesti likoon ja teen töitä asioiden eteen. Olennaista on asioiden edistäminen, ei henkilökohtainen kunnia. Me pystymme muuttamaan yh-teiskuntaa, emme tulla sen muuttamaksi.

Mikä sinua politiikassa kiehtoo?– Politiikka on olennainen osa sivistyneen ih-misen elämää. Yhteiskunta ei ole niin täydel-linen, ettäkö se pyörisi itsestään. Politiikkaa tarvitaan suojaamaan heikompia, varmista-maan ihmisoikeudet ja se on edellytys, että mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu. Niin kaupungeissa kuin maaseudullakin.

Poliittinen esikuvasi?– Poliittinen esikuvani keskustalaisista on Olli Rehn. Olli on pätevä, aatteellinen, korkeasti koulutettu ja kansainvälinen keskustalainen. Olen äärimmäisen ylpeä, että puolueesta löytyy Ollin kaltaisia ihmisiä, jotka jaksavat kehittää keskustalaista aatetta ja toimia ih-misyyden eteen.

Vapaa sana keskustanuorille!– Minulle tärkeintä politiikassa on edistää asioita, parantaa ihmisten tilannetta ja teh-dä työtä, jolla on merkitystä niille joiden ääntä ei muutoin kuultaisi. Politiikkaa ei ko-skaan pidä tehdä vahvimpien ehdoilla – yhteiskuntamme sivistyksen tilaa kuvaa raa-dollisimmin se, kuinka hyvin pidämme huolta vähäosaisista.

– Lapsilisät pois hyvätuloisilta! JAA– Eläkeiän alarajaa nostettava! JAA– Markka takaisin! EI– Asevelvollisuudesta luovuttava! EI– Suomi NATO:on! EI– Käsiaseet kiellettävä! EI– Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia! JAA– Pakkoruotsi historiaan! JAA– Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan! JAA

Ehdolla liittohallitukseen ovat myös Pirkanmaalta Jouni Ovaska ja Lapista Kai Puro.

23

Nimi: Joeli Eemeli PorthénIkä: 25

Asuinpaikkakunta: Lappajärvi,Etelä-Pohjanmaa

Sivillisääty: Naimaton

Lempiväri: Sininen

Motto: Asioilla on tapana järjestyä.

– Lapsilisät pois hyvätuloisilta! EI– Eläkeiän alarajaa nostettava! JAA– Markka takaisin! EI– Asevelvollisuudesta luovuttava! EI– Suomi NATO:on! EI– Käsiaseet kiellettävä! JAA– Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia! JAA– Pakkoruotsi historiaan! JAA/EI – Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan! JAA/EI

– Lapsilisät pois hyvätuloisilta! JAA– Eläkeiän alarajaa nostettava! JAA– Markka takaisin! EI– Asevelvollisuudesta luovuttava! EI– Suomi NATO:on! EI– Käsiaseet kiellettävä! EI– Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia! JAA– Pakkoruotsi historiaan! JAA– Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan! JAA

Nimi: Oskari SihvonenIkä: 21

Asuinpaikkakunta: Pöytyä, Varsinais-Suomi

Sivilisääty: Avoliitto

Lempiväri: Valkoinen

Motto: Ei elämästä selviä hengissä.

– Olen yhdistelmäajoneuvonkuljettaja pienestä varsinaissuomalaisesta kunnasta. Politiikan lisäksi elämääni kuuluu avopuoliso, oma koti ja ystävät. Päiväni kuluvat suurilta osin harrastuksien parissa, sen lisäksi pyrin säästämään aikaa myös ystävien kanssa oleiluun.

Miksi keskusta?– Keskusta on puolueena omaan ajatus-

maailmaani ja periaatteisiini parhaiten so-veltuva.

Mitä uutta antaisit keskustanuorille?– Antaisin keskustanuorille oman näke-mykseni asioista ja omat ideani keskusta-nuorten toiminnan kehittämiseen.

Mikä sinua politiikassa kiehtoo?– Politiikassa minua kiehtoo eniten se, miten yksi ihminen voi tehdä niin paljon auttaak-seen omaa lähiympäristöään.

Poliittinen esikuvasi?– Ville Reunanen, henkilö joka on minut tuo-nut politiikkaan. Hän on myös toiminut men-torinani politiikan alkuaikoina.

Vapaa sana keskustanuorille!– Mikäli haluatte liittohallitukseen nuoren vaikuttajan jolla on usein hyödynnettäviä ideoita ja paloa päästä vaikuttamaan niin se olen minä. Minuun voi myös ottaa yh-teyttä esimerkiksi facebookin/puhelimen välityksellä.

– Lapsilisät pois hyvätuloisilta! JAA– Eläkeiän alarajaa nostettava! EI– Markka takaisin! EI– Asevelvollisuudesta luovuttava! EI– Suomi NATO:on! EI– Käsiaseet kiellettävä! EI– Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia! TYHJÄ– Pakkoruotsi historiaan! JAA– Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan! EI

Nimi: Teppo SäkkinenIkä: 21

Asuinpaikkakunta: Helsinki

Siviilisääty: Parisuhteessa

Lempiväri: Maavärit

Motto: Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä.

– Hei! Olen parikymppinen maailmanparan-taja Rovaniemeltä. Viime vuoden toimin Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohta-jana, ja keväällä keskustan kansanedus-tajaehdokkaana Helsingissä. Tällä hetkellä työskentelen kansanedustajan avustajana.

Miksi keskusta?– Keskusta oli pitkän harkinnan tulos ja ar-vovalinta. Olin lukiossa vasemmalle kallel-laan, mutta se laita ei tarjonnut ratkaisuja minua askarruttaviin kysymyksiin. Vastaukset löytyivät keskeltä. Keskustalaisen arvopoh-jan ytimen muodostavat minulle ihmisyys,

sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä yksilön vapaus ja vastuu.

Mitä uutta antaisit keskustanuorille?– Toisin nuorten käyttöön vahvat verkostot sekä järjestömaailmassa että politiikassa, osaamista samankokoisen organisaation joh-tamisesta sekä tuoretta ajattelua.

Mikä sinua politiikassa kiehtoo?– Työkalut muovata ja rakentaa tulevaisuut-ta. Politiikan tärkein tehtävä on taata kaikille

onnellisen ja tasapainoisen elämän puitteet.

Poliittinen esikuvasi?– Barack Obama ja Esko Aho.

Vapaa sana keskustanuorille!– Keskusta on murrosvaiheessa. Olen aloit-tamassa asepalveluksen vuodenvaihteessa, mutta nyt on paikka tehdä töitä keskustan tulevaisuuden eteen. Siksi haluan olla täysillä mukana sorvaamassa 2010-luvun keskusta-politiikkaa.

– Lapsilisät pois hyvätuloisilta! EI– Eläkeiän alarajaa nostettava! EI– Markka takaisin! EI– Asevelvollisuudesta luovuttava! EI– Suomi NATO:on! EI– Käsiaseet kiellettävä! TYHJÄ– Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia! JAA– Pakkoruotsi historiaan! JAA– Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan! JAA

Nimi: Anna VeteläinenIkä: 19

Asuinpaikkakunta: Suomussalmi, Kainuu

Sivilisääty: Naimaton

Lempiväri: Tummanharmaa

Motto: Kaikki on mahdollista, paitsi pyöröovesta hiihtäminen.

– Toimin keskustanuorten Kainuun piirin vara-puheenjohtajana. Olen opiskellut viestintää Kainuun ammattiopistossa, nyt pidän väli-vuotta opiskelusta. Pidän valokuvauksesta, uinnista ja matkustamisesta. Olen mukana kansainvälisissä projekteissa EU:n Youth in Action -ohjelman kautta.

Miksi keskusta? – Kuuntelin sydämeni ääntä; se sanoi että keskusta on Se Oikea. :)

Mitä uutta antaisit keskustanuorille? – Ammattiopisto-opiskelijan näkökulmaa sekä tuoretta intoa aktiiviseen vaikuttami-seen.

– Lapsilisät pois hyvätuloisilta! EI– Eläkeiän alarajaa nostettava! EI– Markka takaisin! EI– Asevelvollisuudesta luovuttava! EI– Suomi NATO:on! EI– Käsiaseet kiellettävä! EI– Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia! TYHJÄ– Pakkoruotsi historiaan! JAA– Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan! JAA

Mikä sinua politiikassa kiehtoo?– Mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan epäkohtiin.

Poliittinen esikuvasi?– Paavo Väyrynen.

Vapaa sana keskustanuorille!– Kaikki on mahdollista, paitsi pyöröovesta hiihtäminen.

24 24

Mihin suuntaan keskustan

aurinko kulkee?

Keskusta on mielenkiintoa herättävä puolue! Muuta johtopäätöstä ei voi vetää siitä, että mediassa joku jatku-

vasti esittää arvioita siitä, missä kulmassa keskustan kulku on suhteessa aurinkoon. Noustaanko vai mennäänkö kohti aurin-gonlaskua? Kannatuksemme pohjalukem-issa arvioita on ollut luettavissa kiihtyvällä tahdilla. Eduskuntavaaleissa koettu raju tappio on laittanut liikkeelle ulkoisen arvostelun lisäksi myös sisäisen pyykinpesun. Jotkut edustajis-tamme ovat kokeneet, että puoluekoneis-to on vuosien myötä rapautunut. Keskuste-lua on käyty pääasiassa ylhäältä alaspäin. Kuinka asia oikein kentällä koetaan? Teh-däänkö jo nyt niin paljon omaa vapaa-aikaa vievää työtä, ettei kehittämistä tai muutakaan lisätyötä jakseta edes ajatel-la? Vai koetaanko, että järjestöväki on puolueen juoksupoika, jonka on vaalien lähestyessä väänneltävä itseään akrobaa-tin tavoin eri tehtävistä ja kampanjoista selviytyäkseen? Näitä kaikkia pitää pohtia. Mielestäni ensisijaisesti pitäisi kuitenkin määrittää, mikä on paikallisen järjestötason tärkein tehtävä. Onko niitä vain yksi tai kaksi ja kuka ne määrittää? Vai saako paikallista-so kehittyä omanlaisekseen ja sallitaanko sillekin aktiivisuuden aaltoliike kuten kanna-tuskehityksellemmekin? Näiden asioiden määrittämisessä kes-kustan nuorten kannattaisi olla aktiivisia ja ohjata puolueen suuntaa nyt, kun se itse vaikuttaa haavoittuvaiselta. Nuoret ovat kautta aikojen vahvistaneet keskustassa aatteellisuutta ja sitä, jos jotakin, puolue kaipaa tälläkin hetkellä. Mitä on syvin keskustalaisuus? Miten puo-lueen aatteessa ja poliittisessa työssä näkyy se, että olemme korkanneet 2010-luvun? Nuorilla on kykyä löytää vastauksia ja tar-vittaessa myös uuteen kurssiin vaadittavia lisäkysymyksiä. Ja kysymyksiin puolueen pitää osata vastata, vaikka ajoittain näyt-tääkin siltä, että politiikassa ylipäätään yritetään ohjata julkisen keskustelun kysy-

myksenasettelua omia tavoitteita vastaa-vaksi. Se ei ole oikea eikä keskustalainen tapa toimia yhteiskunnassa. Syksyn edetessä vaikuttaa onneksi siltä, että keskustalaiset tekevät pesäeroa tappio-mielialaan. Se oli odotettavissa, sillä itsensä motivoiminen hurjaan iskuun on perikeskus-talainen ominaisuus. Emme kuitenkaan saa jättää käyttämättä tilaisuutta pohtia, kuljemmeko pitkälläkin tähtäimellä kohti nousevaa aurinkoa. Kun turvallinen, hallitus-vastuun muotoinen, perusmuuri murtuu ym-päriltä, se avaa korvaamattoman mahdol-lisuuden käydä prioriteetit läpi ja järjestää ne uudelleen. Ja tästä työstä tulevaisuus-työn tekee se, jos nuoret vastaavat siitä. Ehdokasasettelumme presidentinvaalei-hin on ollut myös eräänlainen virstanpylväs keskustanuorille. Paavo Väyrynen raivasi aikanaan tiensä suomalaisen politiikan huipulle nuoruuden voimalla ja sen voiman kantavuuteen uskoen. Hänen poikkeuksel-lisen pitkä poliittinen uransa viestittää myös siitä, että hän on käyttänyt nuorkeskustalais-ta uskallusta uudistua läpi poliittisesti hyvin erilaisten vuosikymmenten. Muutoin hän ei olisi vaikuttanut aina uusissa tehtävissä. Väyrysen ehdokkuus talven vaaleissa osoittaa sen, että keskustanuoret eivät ole pelkkä ikäluokka vaan kokonainen tapa toimia politiikassa. Sitä tapaa keskusta tarvitsee nyt niin lähestyvissä presidentin-vaaleissa kuin noustakseen takaisin totuttui-hin kannatuslukuihin. Tieteen mukaan aurinko on nyt elinkaaren-sa keskipaikkeilla. Sen energiavarantojen oletetaan kestävän vielä noin viisi miljardia vuotta. Keskustalle riittävät tätä lyhyem-mänkin aikavälin tavoitteet, kunhan suunta ja toiminnan sisältö ovat säteenkirkkaita. Riikka MannerEuroopan parlamentin jäsen

Kirjoittaja on vuonna 1981 syntynyt europarlamentaarikko, Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan jäsen,

yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden maisteri sekä äiti.

TerveisiäBrysselistä

25

matkalla

Palstalla ihmiset kertovat yhdestä elämänsä tärkeästä puolesta.

Olin juuri muuttanut lukion jälkeen Hel-sinkiin opiskelemaan sosionomiksi.

Koulukaverini kehui minulle astangajoogaa. Päätin hänen kannustamanaan kokeilla sitä. Ihastuin lajiin heti. Alussa se oli vähän on–off-harrastelua, kos-ka vietin paljon aikaa ulkomailla, enkä vielä siinä vaiheessa treenannut itsekseni. Joo-gaaminen oli silloin sidoksissa aina johonkin joogastudioon. Kun olin jälleen palannut joltakin reissultani, aloin harrastaa sitä tosi intensiivisesti, viisi–kuusi kertaa viikossa. Sil-loin minulla oli myös mahdollisuus treenata yhdellä tietyllä studiolla Helsingissä.

Harjoitus kärsi fundamentalismistaAstangajooga on todella dynaamista. Se kehittää notkeutta ja voimaa, ja myös kysyy sitä. Alkuvaiheessa minä näin sen fyysisenä harjoituksena ja liikuntamuotona. Mutta uskon kyllä, että olen tiedostamattani saa-nut siitä mielen rauhaa jo silloin, kasvavan voiman ja notkeuden lisäksi. Harrastin astangajoogaa silloin aika funda-mentalistisesti. Tunsin, että se oli ainoa oikea joogamuoto ja halusin kehittyä ja päästä sii-nä aina vain pidemmälle. Jossain vaiheessa harjoitukseni kärsi siitä. Jos ei ollut mahdol-lisuutta tai aikaa muulta elämältä treenata tuntia tai puoltatoista tuntia, treenaaminen jäi kokonaan. En löytänyt kompromisseja.

Siperian juna kuljetti joogan syntysijoillePari vuotta sitten ystäväni houkutteli minut hathajoogan ohjaajakoulutukseen Intiaan. Suhtauduin aluksi ajatukseen uudesta joogamuodosta varauksella, koska astan-ga oli minulle tuttua ja turvallista. Ajattelin kuitenkin, että opettaminen voisi olla uusi kiinnostava aspekti joogaan. Päätin lähteä lopulta ennakkoluulottomasti tähän kou-lutukseen ja liitin sen osaksi reppureissuani Aasiaan. Koulutuksessa huomasin, että kaikki asanat eli jooga-asennot ovat klassisia ja ikivan-hoja, eli ne ovat kaikissa joogamuodoissa samoja. Eri joogamuodot ovat vain vähän eri näkökulmia niihin asentoihin. Hathajooga oli siis minulle yllättävän tuttua ja innostuin sii-täkin, lempeämmästä joogamuodosta.

Oulusta kotoisin oleva Sirpa-Mari Kujala on opiskellut, työskennellyt ja tehnyt vapaaehtoistyötä Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassakin. Maisemat ovat vaihtuneet, mutta yksi harrastus on säilynyt. Nyt vegaani yhteiskuntatieteiden maisteri työskentelee koulukuraattorina Helsingissä. Ja joogaa.

Intiassa jooga on henkisempää Olen joogannut meren rannalla Portugalissa ja Intiassa kattoterasseilla. Kaikista eksootti-sin paikka taisi kuitenkin olla Nepalissa. Me-nin sinne vapaaehtoistyöhön orpokotiin, kun joogaohjaajakoulutus Intiassa päättyi. Aa-mulla, ennen kuin lapset heräsivät, kiipesin orpokodin katolle treenaamaan. Vaikka olen asunut monissa eri maissa, suu-rin ero joogaamisessa eri kulttuureissa on länsimaisen kulttuurin ja intialaisen kulttuurin välillä. Intialainen joogaopettajani suhtau-tuu joogaan ehkä jollain tavalla henkisem-min kuin esimerkiksi joogaopettaja, joka minulla oli Hollannissa asuessani.

”Etten olisi liian ankara”Meidän sukupolvelle ja meidän kulttuurille on tyypillistä ankaruus itseä kohtaan. Jooga-filosofiassa on tärkeätä oman kehon kuun-teleminen ja kunnioittaminen. Sitä koen op-pineeni ja haluan oppia sitä edelleen, että muistaisin, etten olisi liian ankara itselleni. Olen alkanut paremmin hahmottaa niitä asioita, mitä elämässä haluan. Uskon siihen, että keho ja mieli kulkevat käsi kädessä. Kun kehoni alkoi voida paremmin, mielikin alkoi voida paremmin. Yksi joogan ihan perusasia on syvähengitys. Se auttaa rauhoittamaan mieltä. Joogan myötä olen myös kiinnostunut enemmän itämaisista filosofioista ja uskon-noista, jotka usein keskittyvät henkilökoh-

taiseen kasvuun ja onnellisuuden tavoit-teluun. Ennen kaikkea jooga on kuitenkin lisännyt itsetuntemustani, ei niinkään kään-nyttänyt minua johonkin tiettyyn uskontoon tai filosofiaan.

Onko harrastuksesta elinkeinoksi?Tällä hetkellä joogaaminen on iso osa elämääni. Se on enimmäkseen oma har-rastus, voimavara, josta ammennan jak-samiseen, päivätyöhöni koulukuraattorina. On myös ihanaa, että voin ohjata ihmisiä joogan pariin. Toistaiseksi olen opettanut vain tuttuja, kavereita ja ystäviä. Toivon, että muut voisivat saavuttaa samanlaista kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mielen rau-haa, mitä jooga on minulle tarjonnut. Joogaamiseni on kasvanut harjoituksen mukana. Alussa treeni tuntui paikka- ja opet-tajasidonnaiselta. Nykyään harjoitus kulkee mukana, minne menenkin. On vaikea ku-vitella, että koskaan voisin kyllästyä siihen. Joogan monimuotoisuus ja -ulotteisuus tekevät lajista äärettömän kiinnostavan. Ehkä se joskus on vielä suuremmassa roolissa toimeentulon tuojana.

Teksti: Taina PelkonenKuva: Sirpa-Mari Kujala

Jooga opetti lempeyttä itseä kohtaan

25

26

Korpilahdelta kohti koitoksia

Elokoulussa pyörähti käyntiin nuorten valtakunnallinen kampanja, joka tällä kertaa käsittelee ihmisoikeuksia.

Kampanjassa mietitään, mitä ihmisoikeu-det ovat ja miten ne toteutuvat käytän-nössä meillä ja muualla. Kampanjalla halu-taan viestittää, etteivät ihmisoikeudet ole vain komeita julistuksia valtioiden ja yht-eistyöjärjestöjen perustamisasiakirjoissa.Ihmisoikeuksien yli käveleminen on vali-tettavaa arkipäivää monessa maailman kolkassa. Oikeus vapaaseen elämään, sananvapauteen, henkilökohtaiseen kos-kemattomuuteen sekä kokoontumisva-pauteen ovat meille Suomessa asuville etuoikeus ja arkipäivää. Keskustalaiseen ih-misyysaatteeseen kuuluu se, että jokainen ihminen on arvokas.

Sananvapaus ja sananvastuuEriarvoistuminen, vihapuheet ja yksi-tyisyyden suojan rikkominen ovat kuitenkin osa suomalaistakin yhteiskuntaa. Tiedon levittäminen modernissa tietoverkossa käy nykypäivänä helposti ja nopeasti, eikä siinä sinällään mitään väärää olekaan. Tietoa, tapahtumia ja mielipiteitä jakaessa tulee kuitenkin varsin usein loukanneeksi toisen ihmisen yksityisyyttä. Muun muassa Face-bookissa kuvien ja statuspäivitysten jaka-minen pitää usein sisällään tietoa, joka kos-kee muita ihmisiä. Sananvapauden nimissä saa nimet-tömänä ilmaista oman mielipiteensä lä-hes missä vain, miten vain ja milloin vain. Nuorten kampanja herättää ajattelemaan, pitäisikö vapauden rinnalle nostaa myös vastuu? ”Pitäisikö meidän puhua sananva-pauden ohella myös sananvastuusta?” Vaikka ihmisoikeudet ja niiden laiminlyönti ovat äärimmäisen vakavia ja tärkeitä asioi-ta, osasivat nuoret käsitellä niitä uudella tavalla: ihmisoikeuspaljussa. Joukko nuoria poliittisia vaikuttajia istui reiluksi puoleksi tun-niksi höyryävään paljuun. Peruskoulutus, pe-rustoimeentulo, asunnottomuus sekä vaka-vat ihmisoikeusrikkomukset puhuttivat. – Onko oikein, että tuhannet nuoret jäävät ilman jatko-opiskelupaikkaa, kysyi keskus-tanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen.

Presidenttejä ei aina ole arvostettuVuonna 2012 ovat presidentinvaalit, jolloin valitaan Suomeen päämies. Vaalit näkyivät sekä päivän tapahtumissa että Elokoulun il-taohjelmassa, kun osallistujat lipuivat pitkin punaista mattoa kättelemään ”president-tiparia”. Prisitenttiparina toimivat Keskustan-uorten puheenjohtaja Antti Kurvinen sekä Etelä-Savon Keskustanuorten puheenjohta-ja/Pohjoismaiden Keskustanuorten puheen-johtaja Virva Leväinen. Professori Kari Hokkanen kertasi Elokouluun kerääntyneille nuorille Suomen tasavallan menneitä presidenttejä ja heidän roole-jaan. – Siinä missä Mannerheim oli arvojohtaja ja äärimmäisen karismaattinen henkilö, oli Ryti viileä ja etäinen juristi. Molemmat ovat kuitenkin toimineet presidentteinä, myös ar-vostettuina sellaisina, Hokkanen totesi. Hokkanen korosti, etteivät arvostus ja kun-nioitus kuitenkaan aina kulkeneet presiden-tin rinnalla. – Arvovalta on kasvanut usein ajan myötä.

Keskustanuorten ja Keskustan Opiskelijaliiton perinteinen Elokoulu keräsi jälleen Jyväskylän Korpi-lahdelle suuren joukon keskustalaisia nuoria. Viikonloppu Alkio-opistolla oli rakennettu tulevien ta-pahtumien, presidentinvaalien sekä keskustanuorten Onko mulla oikeus? -kampanjan ympärille.

Karismaattisuus valttia presidentilleHokkanen muistutti, ettei aikoinaan ollut it-sestään selvää, että Suomeen valitaan pres-identti. Vakavasti suunniteltiin, että Suomes-ta tehdään kuningaskunta. Toisin kuitenkin kävi, ja nyt Suomeen ollaan valitsemassa 12. tasavallan presidenttiä. – Historia osoittaa, että noustakseen arvo-johtajaksi ja kansan yhdistäjäksi presidentin tulee olla karismaattinen, hyvä esiintyjä. Hänellä on oltava pitkä ja monipuolinen kokemus politiikasta ja elämästä, hyvä kou-lutus ja historian ja ajan muutosten tuntemus. On kyettävä nousemaan kanveesista, tai ainakin oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan, Hokkanen ynnäsi. Keskusteluissa nousi kuitenkin esiin kysymys, tarvitaanko presidenttiä enää. Professori Hokkanen vastasi tähän yksiselitteisesti: – Äänestysprosentti on presidentin vaaleis-sa kaikkein korkein, totta kai presidentti on silloin tarpeellinen.

Teksti: Maija TahkolaKuvat: Salla Airaksinen

Keskustanuorten ihmisoikeuskampanja “Onko mulla oikeus?” avattiin paneelikeskustelulla, joka pidet-tiin paljussa. Mukana keskustelussa vasemmalta oikealle, Jani Kokko (demarinuoret), Tatu Ahponen (vasemmistonuoret), Lauri Kangasniemi (kd-nuoret) ja Antti Kurvinen (Keskustanuoret).

27

Elokoulu 2011

Kari Hokkanen kertasi Elokou-luun kerääntyneille nuorille Suomen tasavallan menneitä presidenttejä ja heidän roolejaan.

Timo Latikka perehdytti nuoria tulevan huippu-koulutuksen saloihin.

Kansanedustaja, talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinenpuhui sunnuntaina euron tulevaisuudesta.

Nuoret kansanedustajammeAnnika Saarikko ja Mikko Savola tsemppasivat jäseniä kohti presidentinvaaleja.

Ihmisoikeuspaneelikeskustelukiinnosti nuoria.

28

Kekkosen Haarikan kesälajeihin kuuluimuun muassa ihmisoikeuksiin liittyväsuunnistus.

29

Elokoulu 2011

Elokoulun iltajuhlaa vietettiin linnanjuhlateemalla. Presidenttipari kätteli jokaisen tervetulleeksi.

Kekkosen Haarikan iltalajiosuudessa nähtiin ihmisoikeuksiin liittyvää draamaa näytelmien merkeissä.

29

30

Käsi kädessä

Tällä palstalla vuorottelevat keskustan varapuheenjohtajat Tuomo Puumala ja Annika Saarikko.

Suomea kierrellessäni ja keskusta-nuoria jututtaessani olen törmän-nyt kahdenlaiseen mielialaan. Moni keskustanuori sanoo olevansa intoa

ja tarmoa täynnä. Kun gallupluvut laahaa-vat, niin epäilijöille näytetään. Täältä tul-laan, on tultu ennenkin. Asennetta löytyy. Toisaalta moni sanoo myös niin, että mei-naa olla vähän väsy puserossa. Uskokin on välillä koetuksella. Gallupeiden lisäksi keskusta on julkisuudessa negatiivisesta vinkkelistä ja useinpa vielä vanhoista tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Paikallisesti saattaa tulla lunta tupaan, eikä porstuassakaan vältytä jäälohkareilta. Kun on kompuroinut ja makaa maassa, niin lisä-monoa tulee vähän joka suunnasta. Tällaisen tunnelman seurauksena moni on joutunut perimmäisten kysymysten äärelle: Miksi minä aikanaan keskustaan liityin? Mitä keskusta on? Olenko minä vielä keskusta-lainen? Näiden kysymysten pohtiminen ei todel-lakaan ole pahasta. Päinvastoin. Ne ovat ainoa tie poliittisen kutsumuksen uudel-leen herättämiseen. Vain sieltä voimme löytää tahdon, halun ja palon muuttaa kunnan, maakunnan, maan, Euroopan tai koko maailman asioita. Keskustan tehtävän miettimisessä piilevät tulevien voittojen siemenet. Kun puolue miettii suuntaansa ja etsii aat-teestaan tehtäväänsä 2010-luvulle, linja on myös vaikutuksille altis. Linjaan pääsee nyt vaikuttamaan ehkä helpommin kuin koskaan ennen puolueen satavuotiaassa historiassa. Nuorkeskustalaisella näke-myksellisyydellä ja syvälliselle ajattelulle on puolueen sisälläkin erittäin suuri tilaus. Toisaalta vaalitappio ja alhainen gal-lupkannatus pakottaa puoluetta selkeyt-tämään ja tiivistämään viestiään. Puolueen on parannettava toimintakulttuuriaan ku-untelevampaan ja vuorovaikutteiseen su-untaan. Pessimisti sanoisi, että miksi tätä ei ole tehty jo aiemmin, mutta optimisti sanoo, että se tehdään nyt.

Keskustanuorten näkökulmasta keskus-tan tilanteessa hyvää on sekin, että kun puolueen majaa on jouduttu purkamaan päärakennusta myöten, on pakko luoda uutta. Sitähän me keskustanuoret olemme vaatineet jo vuosia. Uutta ajattelutapaa, joka perustuu yhdessä tekemiseen ja ih-misten kohtaamiseen. Tahtoo siis sanoa, että nyt ei kannata jät-tää keskustaa. Päinvastoin, nyt on paras hetki tulla keskustan jäseneksi. Puolueen linjaan pääsee nyt vaikuttamaan. Palve-lukseen halutaan tyttöjä ja poikia, miehiä ja naisia. Pääsyvaatimuksena on vain halu vaikuttaa. Tosiasia on kuitenkin se, että moni kokee turhautumista ja matkaväsymystä. Edessä oleva vuori tuntuu haastavalta, maasto vaikealta ja huippu korkealta. Edessä ol-evaa matkaa saattaa kuitenkin helpottaa se, että vaikeista kivenkoloista on noustu ennenkin. Keskustan kaatumista ei povata

nyt suinkaan ensimmäistä kertaa. Häm-mästystä ja kummastusta liikkeemme ole-massaolosta on ollut ennenkin. Aina siihen on myös liittynyt keskittävien voimien ja sokeasti markkinauskoisten toive kansanliik-keemme hävittämisestä. Meiltä kysytään nyt kanttia. Sen pitää olla täyttä rautaa. Puolueen sisäisen nokittelun aika on kerta kaikkiaan ohi ja vastustajat pitää löytää ulkopuolelta. Kun vielä kyken-emme nöyrästi myöntämään omat vir-heemme, joita meillekin on vuosien varrella tapahtunut, olemme valmiita matkaan. Matkan aikana voi kaatua, mutta suoma-lainen nainen ja mies osaa myös nousta. Jos tuntuu hankalalta, niin kannattaa tarttua kaverin käteen. Kuljemme käsi kädessä.

Tuomo PuumalaKansanedustajaKeskustan varapuheenjohtaja

30

31

Matias Hilden, kerro keskustanuoruudestasi.Liityin keskustanuoriin 15-vuotiaana ja aktii-visemman toiminnan taisin aloittaa 17-vuo-tiaana. Pirkanmaan piirin puheenjohtajana toimin parin vuoden ajan, kuten myös kes-kustanuorten liittohallituksessa. Toiminta keskustanuorissa on aina ol-lut erittäin innostavaa ja mielenkiintoista. Toimintaan yhdistyvät paitsi innostavat yh-teiskunnalliset keskustelut, niin myös hyvä seura: keskustanuorethan ovat tunnetusti huipputyyppejä!

Olit ehdokkaana eduskuntavaaleissa Pir-kanmaalla ja sait 1 414 ääntä. Mitä mieltä olet tuloksesta?Omaan äänimäärään olen tyytyväinen, varsinkin kun sen suhteuttaa kampanjan laajuuteen. Noinkin merkittävä äänimäärä osoitti, että oli potentiaalinen ehdokas kansanedustajaksi. Puolueen kannalta vaalit toki menivät surkeasti. Tuulet puhalsivat nyt eri suunnasta kuin aiemmin, eikä keskusta oikein ole on-nistunut kääntämään myllyä oikeaan suun-taan.

Mitä opit vaalikampanjan aikana?Ainakin sen, että kampanjointi on kovaa työtä. Ja että kampanjointia tulisi aina teh-dä hyvässä hengessä ja myös tietty pilke silmäkulmassa. Tässä varmasti monilla olisi petrattavaa.

Valmistuit hallintotieteiden maisteriksi reilus-sa kolmessa vuodessa työn ohessa. Miten teit sen?Oikeastaan kaikista olennaisinta oli itselläni se, että opinnot olivat hyvin suunniteltuna. Tein aloittaessa opintosuunnitelman neljälle ja puolelle vuodelle, ja kun suoritin suun-nitelman mukaisten opintojen lisäksi aina hieman ylimääräisiä kursseja, niin sitä kautta opinnotkin etenivät vauhdilla. Itse en edes pitänyt opiskelutahtia mitenkään erityi-sen raskaana, mikä ehkä selittyy sillä, että todella pidin opiskelemastani. Ei se tuntunut työltä. Luulen, että iso osa suomalaisten pitkistä opiskeluajoista selittyy sillä, että opinnot eivät ole hyvin suunniteltuna tai sitten suun-nitelmaa ei noudateta.

24-vuotias Matias Hilden valittiin eteläsavolaisen Puumalan kunnanjohtajaksi. Hän ei sellaisenaan niele ajatusta kriisissä olevasta kuntakentästä. Hildenin mielestä kyse on vastuun-kannon ja ahneuden kriisistä.

Tiivistä yliopistossa oppimasi asiat yhteen virkkeeseen.Asioiden oikein tekemistä olennaisempaa on se, että tehdään oikeita asioita.

Puumalan kunnanjohtajan pestiä haki seit-semän pätevää hakijaa, joista juuri sinut valittiin. Mitä ajattelit, kun kuulit päätök-sestä?Ajattelin, että pääsin unelmapestiin. En pelkästään sen vuoksi, että kunnanjohta-jan tehtävä itsessään on mielenkiintoinen, mutta innostusta lisää se, että kyseinen kunta on tekemässä kuntaliitosta ja sijaitsee mahtavalla paikalla Saimaan rannalla.

Sinusta tulee Suomen tämän hetken nuorin kunnanjohtaja. Miltä se tuntuu?Se tuo työssä onnistumiseen ihan uudenlais-ta painetta. Toisaalta voi todeta, että on jo jotain saavuttanut, kun uskalsivat valita tällaisen klopin kunnanjohtajakseen. Mutta jos en uskoisi tehtävässä pärjääväni, niin enpä sitä olisi tietenkään hakenutkaan, ja toki saan tehtävään hyvän pohjan toimies-sani paraikaa Pielaveden vs. kunnanjohta-jana. Ja kyllä lisää luottamusta tulee siitäkin, että entinen esimieheni Hannes Manninen aloitti vastaavissa hommissa vielä vuotta nuorempana, ja hyvin on hänkin pärjännyt.

Millainen on hyvä kuntajohtaja?Sellainen, joka ymmärtää kunnallishallinnon erityisluonteen, on yhteistyökykyinen ja laa-jasti kiinnostunut ympäröivästä yhteiskun-nasta. Lisäksi täytyy samanaikaisesti olla ymmärtäväinen ja kuunteleva kuntalaisia kohtaan, hyvä ja jämpti henkilöstöjohtaja sekä nöyrä päättäjiä kohtaan. Kunnanjoh-tajan suurin virhe on nostaa itsensä val-tuutettujen yläpuolelle. Näitäkin tapauksia valitettavasti näkee.

Puhutaan kuntakentän kriisistä. Mistä on kysymys?En usko, että kuntakenttä sinänsä itsessään on kriisissä. Ainahan julkistaloudessa on niukkuutta. Enemmänkin sanoisin, että meil-lä on vastuunkannon ja ahneuden kriisi. Paavo Väyrynen kirjoitti jo monta vuosikym-mentä sitten, että aineellisen hyvinvoinnin

lisääminen vie kohti tuhoa. Kunnat kärsivät tästä osaltaan, kun julkisen sektorin tehtäviä vain lisätään ja lisätään. En tiedä koska kelk-ka kääntyy, toivottavasti pian.

Mitä mieltä olet hallituksen kuntapolitiikasta?Se on aivan liian suurkaupunkivetoista ja siitä puuttuu pitkäjänteisyys. Rakenteiden äkil-lisen muuttamisen sijaan tulisi keskittyä miet-timään oikeasti sitä, mikä on kuntien rooli tänä päivänä. Hallituksestahan väitetään, että Suomen kuntarakenne on 1800-luvulta. Eihän se tietenkään sitä ole, mutta kunta-ajattelu on. 150 vuotta sitten kunnat olivat hyvä taho hoitamaan kansalaisten, silloin vielä vähäiset, ei-valtiolliset julkiset palvelut. Maailma on muuttunut ja peruspalvelut laajentuneet täysin noista päivistä. Valitet-tavasti hallituksen kunta-ajattelu on edel-leen siellä 1800-luvulla, kun täytyisi miettiä, onko siinä mitään järkeä, että sama organ-isaatio ja väestöpohja hoitaa erikoissairaan-hoidon ja pienten lasten päivähoidon. Kolmas ongelma on, että hallitus ei tunnu ymmärtävän, että kunnat tekevät muu-takin kuin hoitavat sairaita ja suunnittelevat maankäyttöä. Jotenkin tuntuu, että aika monelta ministeriltä puuttuu tarpeeksi sy-vällinen ymmärrys kunta-asioista ja niiden monipuolisuudesta. Ehkä koko hallituksen olisi syytä mennä pariksi päiväksi vanhan polven kuntajohtajien antamaan koulutuk-seen.

Mitä tekisit, jos olisit kuntaministeri Henna Virkkunen?Olisin yhtä radikaali ja tarmokas, mutta hieman eri asioissa. Tarmoa ja rohkeutta Virkkuselta löytyy, mutta hän tuntuu koh-dentavan sitä oleellisten ongelmien sijaan hieman epäolennaisempiin asioihin.

Teksti: Samuli NissiläKuva: Keskustan kuvapankki

Hilden: Hallitus tarvitsisi kuntakoulutusta!

32

Viiden tavin tähden

Joka elokuun kahdentenakymme-nentenä päivänä useita satoja suomalaisia metsästäjiä kokoon-tuu vesilintujahtikauden aloitukseen

Hailuotoon, Oulun kupeeseen. Lautat ovat täynnä maastopukuisia miehiä ja venei-tä, kaaveita ja koiria. Kaikilla on yhteinen päämäärä: aloittaa pyynti juuri täältä. Tutusta kioskista saadaan vesilintuluvat os-tettua ja perinteiset kuulumiset vaihdettua. ”Onko lintuja hyvin?”, kysytään ja jatke-taan matkaa kohti majapaikkaa. Hailuoto herää sykkeeseen syksyisin ja pyytäjien mu-kaan nimetyssä pubissa, ”Iltalennossa”, on säpinää. Kaikilla on oma mielipiteensä vesi-lintukannan runsauteen. Tämän takia keskustanuorten eräkerho pyytää vuosittain juuri Hailuodossa. Se on tullut tavaksi, tarinat ovat sytyttäneet yhä uudelleen ja uudelleen. Ja sieltä voi saa-da merihanhen ensimmäisellä kerrallakin. Kerran se oli jo lähellä eräällä eräkerhon jäsenelläkin, mutta sillä kertaa holli oli liian outo. Isoa lintua läheltä on vaikea tähdätä. No, ei siitä sen enempää, siitä muistutetaan muutenkin jäsenten keskuudessa.

Pyytäminen ei tarkoita saamistaEi ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun sitä pysähtyy ihmettelemään, mikä tässä kaislikossa seisomisessa oikein viehät-tää. Ja märissä saappaissa ja hikisessä pai-dassa, joka kylmääntyy ihoa vasten iltaa kohti. Koko päivän pyynnin jälkeen käteen on jäänyt vain vaivainen tavi. Iltalennon jäl-keen saalis on lisääntynyt ja realismi sekä kärsivällisyys on tullut hyveeksi. Usea pummi ja lyhyt lento ei kuitenkaan lannista, aamul-la on noustava tunti ennen auringonlaskua. Josko kuitenkin osuisi kohdalle asti. Aamu on aivan yhtä tyhjä kuin edellinenkin aamu ja sen jälkeinen päivä iltoineen. Ei linnun lintua missään, hanhia ei yhtäkään. Joku hajanainen paukku kajahtaa siellä täällä. Ainoa tapa lienee siis saada saalista on kävellä ja porkata kaislikoita pomppulin-tujen toivossa. Vaikka nälkä jo kurnii, on tuo yksi kaislikko vielä katsottava, ja sitten vielä se yksi. Ehkä siellä on lintuja. Päivä toisensa jälkeen aja-tus perustaa nettisivusto tyhjanpyytajat.com tai tyhjantaivaantuijottajat.com alkaa

saada taas vahvistusta. Se olisi huippusuo-sittu! Sukkia kuivatessa tulevat mieleen ne huvittavat jutut pyytäjistä, jotka kuulemma saavat liikaakin. Hirmuisia tarinoita vallan.

Tarinoista totuuteenEräkerhon toiminnassa ei ole tärkeintä saaminen. Sen sääntöihin ei ole kirjattu pykälää tulostavoitteesta eikä tiettävästi ketään ei ole kuusivuotisen historian aikana erotettu saamattomuuden takia. Kerho on jäseniään ja heidän virkistäytymistä varten. Se on juuri sitä varten, että toiset saamat-tomat voivat opastaa uusia jäseniä siihen, kuinka pyydetään saamatta mitään. Eräkerhon tapahtuma on aina onnistunut, kun paikalla on vähintään yksi jäsen. Se ei mittaa tapahtumiensakaan laatua osallis-tujien määrällä. Kyse ei ole suorittamisesta vaan pyytämisestä. Eräkerho ei ole seura, eikä edes puolueen yhdistys. Se ei halua puoluepoliittista valtaa ja jos se johonkin yrittää vaikuttaa, niin riis-ta- ja kalapolitiikkaan. Tapahtumissaan se keskittyy itse asiaan, pyyntiin. Saaminen on sitten toissijaista. Puoluepolitiikkaakin se joskus saunassa pui, muttei ota kantaa. Ei edes kysyt-täessä. Ja henkilökysymyksistä se ei piittaa pätkääkään, joillakin jäsenillä on kuulemma oma henkilökohtainen mielipide. Keskusta-nuorille kerho on kuitenkin kiitollinen saamas-taan tuesta.

TotuusTälläkään kertaa Hailuoto ei armahda. Tu-loksena on viisi tavia, sinikko ja jouhisorsa. Ja tämä kirjoitus. Keskustanuorten eräkerho kokoaa yhteen puoleensa parhaimmat eräilijät, jotta heillä olisi aikaa olla pyynnissä, ajatella sinisiä ajatuksia ja tuijottaa tyhjää taivasta. Pyytää tyhjää, mutta saada paljon. Kaislikkoon ovat tervetulleita kaikki 15 vuot-ta täyttäneet, metsästyskortin suorittaneet ja puolueen jonkin paikallisyhdistyksen jäsenet. Jahtimaina ovat kaikki Suomen metsät ja pellot, joista vain jäseniä löytyy. Eräkerholla on suora yhteys eräpäättäjiin ja siellä kuulee ne parhaimmat tarinat. Tyhjän pyytäjistäkin.

Teksti: Heikki Hankila

Hailuotoa ei turhaan ole kutsuttu sorsametsästäjien unelmien jahtimaaksi. Koko Hailuoto on yhtä suurta vesilintupyynnin

tarinaa. Tässä kuulette yhden.

33

Mikä?Keskustanuorten Eräkerho ry. perustettiin 7.9.2005 Helsingissä. Eräkerho kokoaa yh-teen metsästyksestä, kalastuksesta sekä eränkäynnistä kiinnostuneita keskustalaisia ja tarjoaa heille mahdollisuuden verkostoi-tua ja tavata saman harrastuksen merkeissä viihtyviä sielunveljiä ja -sisaria. Tarkoitustaan toteuttaakseen kerho seuraa Suomen kala- ja riistapoliittista tilannetta, johon se tarvittaessa ottaa kantaa. Se voi tehdä aloitteita sekä järjestää metsästys- ja urheiluammunnan suoritus- ja kilpailu- tilaisuuksia sekä kalastustapahtumia ja -kil-pailuja. Lisäksi kerho järjestää vaellusretkiä ja edistää metsästyskoiratoimintaa. Annamme myös pyydettäessä asiantuntijalausuntoja.

Kallista?Eräkerhon liittymismaksu vuonna 2011 on 25 euroa ja vuotuinen jäsenmaksu 15 eu-roa. Tulevaisuuden tavoitteenamme on kasvattaa yhdistyksen jäsenmäärää siten, että kerhon toiminta saadaan jatkumaan

vakaana ja toimintaan pohjautuvana. Vuo-den 2011 vaaleissa yksi jäsenistämme nousi eduskuntaan. Toiminnassamme on mukana aktiivisia metsästyksen harrastajia ympäri Suomen. Kaikissa kerhon tapahtumissa py-rimme maksamaan liiton jäsenille majoituk-sen sekä sapuskat.

Jäykkää?Eräkerhoa ei voi suositella niille, jotka tykkäävät istua kokouksissa myös silloin kun he harrastavat. Kerhossa on ”sääntö”, että hallituksen kokoukset eivät kestä viittä mi-nuuttia pidempään ja yleiset kokoukset py-ritään vetämään alle tunnissa läpi. Jotkut ovat jopa väläytelleet, että puheenjohtajaa vaihdetaan, jos näin ei käy. Monesti jahdin jälkeiset illat päättyvät pitkään saunomiseen ja Hold ’em -tur-nauksiin. Yleinen harhaluulo on myös se, että olemme nuoria. Kerhossamme ei ole yläikärajaa ja emme sulje ketään jäseneh-dot täyttävää ja sääntöihin sitoutuvaa hen-kilöä pois. Emme ole keskustanuorten viral-

linen jäsen, emmekä siis sekaannu kerhon kautta puoluepolitiikkaan. Kiitollisia olemme toki tuesta, jota keskustanuoret meille toimintaamme osoittavat ja myötämielisesti suhtautuvat.

Mukaan vaan?Jos olet siis vähintään 15 vuotta, olet keskus-tanuorten tai jonkin muun keskustan paikal-lisyhdistyksen jäsen ja olet suorittanut sekä maksanut metsästyskortin, otahan yhteyttä ja liity mukaan erähenkiseen joukkoomme! Voit lähestyä kaikkia jäseniämme henki-lökohtaisesti, laittaa sähköpostia sihteerille erakerho@yahoo.com tai tekstata/soittaa. Olemme myös Facebookissa. Perinteen mukaisesti uudet jäsenet nuijitaan yleistä ko-kousta edeltävässä hallituksessa aika ripeäl-lä tahdilla.

Tervetuloa mukaan verkostoitumaan!

Lautat ovat täynnä maastopukuisia miehiä ja veneitä, kaaveita ja koiria. Kaikilla on yhteinen päämäärä: aloittaa pyynti juuri täältä.

““

34

Kurkistus kulisseihin

Toimittajakonkari Risto Uimosen teos yh-deksän pääministereiden mediasuhteista on kiintoisaa luettavaa. Mediasuhteiden kuvaamisen lisäksi Uimosen kirja tarjoaa mukavan pikakatsauksen politiikan lähi-historiaan. Uimosen pitkä toimittajakokemus näkyy laajojen kaarien kuvailemisessa. Hän osaa arvioida kutakin pääministeriä aikansa tuotteena. Uimonen päästää myös kurkistamaan politiikan kulisseihin. Hän on haastatellut eri aikakausilta mo-nia politiikan sisäpiiriläisiä, jotka arvioivat

pääministerikausille sattuneita kinkkisiä mediatilanteita. Uimonen käy läpi pääministeri-instituution asemaa ja sen muutosta Martti Miettusesta aina Mari Kiviniemeen ulottuvalla ajanjaksolla. Urho Kekkosen presidenttikaudella pääministerin rooliksi jäi lähinnä presidentin etäpäätteenä toimiminen. Noista vuosista lähtien pääministerin asema on kuitenkin vahvistunut johdonmukaisesti. Pääministeristä on tullut maan mahtavin vallankäyttäjä, jonka liikkeitä media seuraa herkeämättä. Pääministerin puhuva pää ilmestyy nykyään koteihimme television ja muiden viestimien välityksellä lähes päivittäin kommentoimaan ajankohtaisia asioita. Miettusen aikaan pääministerin ei vielä liiemmin tarvinnut miettiä mediastrategiaansa, mutta nykyään pääministeriltä sen sijaan vaaditaan erinomaisia mediataitoja ja muutoinkin näyttävyyttä. Pääministerit ovat kukin omalla tavallaan pyrk-ineet sopeutumaan median toimintaan. Siinä missä yksi on ollut prinsessamainen, on toinen äksyillyt ja kolmas on puolestaan pyrkinyt hyödyntämään mediaa täysimääräisesti omin tarkoi-tusperiinsä. Pääministerin on mahdotonta voittaa sotaa mediaa vastaan, mutta olipa toimintatapa mikä hyvänsä, vaikuttaa jatkuva jul-kisuus kuluttavan vääjäämättä. Yleensä pääministeri on men-ettänyt suosionsa viimeistään vaalikauden lopussa. Kirjan yh-deksästä pääministeristä vain yhden eli Mauno Koiviston ura on jatkunut politiikassa kirkkaana myös pääministeriyden jälkeen. Moni muukin pääministeri on toki havitellut presidentin teh-tävää, mutta kirjan pääministeristä vain Koivisto on toistaiseksi onnistunut siinä. Pääministerin puhuva pääRisto UimonenWSOY 2011. 429 s.Arvostelu: Tuomas Vanhanen

kirjahyllyHilja Ilveskero taas vauhdissa

Yksi syksyn odotetuimmista kotimaisista, Leena Lehtolaisen Oikeuden jalopeura, on toinen osa Hilja Ilveskero -trilogiaa. Edellistä kirjaa ei tarvitse lukea ym-märtääkseen tätä sarjan toista osaa, mutta lukemiskokemuksesta tulee huomattavasti helpompi, jos tietää taustoja. Trilogian ensimmäisessä osassa Hilja tapasi Davidin, jonka kanssa suhde on syventynyt. David kuitenkin katoaa kummallisesti, kun Hilja on häntä tapaa-massa Italiassa. Davidin asunnolta löy-tyy myös ruumis ja Hilja on ymmällään:

tappoiko David miehen? Miksi David jättäisi naisystävänsä pu-laan? Aiemmin henkivartijana toiminut Hilja palaa Suomeen ja työl-listyy ystävänsä ravintolaan. Normaalin elämän ohessa hän kuitenkin yrittää putoa langanpäitä yhteen poliisiystävänsä kanssa. Missä David on? Mitä oikein on tapahtunut? Yhtäkkiä Hilja huomaa myös olevansa tekemisissä – edellisessä kirjasta tutun – Juri Trankovin kanssa. Miksi Trankov on niin kiinnostunut Hiljasta? Kannattaako Trankoviin luottaa? Oikeuden jalopeura ei välttämättä ole Lehtolaisen paras kirja, mutta viihdyttävä ja mukaansatempaava se on. Lehtolainen kirjoittaa sujuvasti ja saa henkilöhahmot elämään, vaikka välillä karikatyyrisiä ovatkin. Aina en ymmärrä Hilja Ilveskeron mielen liikkeitä, mutta toisaalta: tarvitseeko minun ymmärtääkään, loppujen lopuksi tämähän on vain fiktiivinen kirja, ja meitä ih-misiäkin mahtuu maailmaan monenlaisia. Kirjan tapahtumat Lehtolainen jättää sopivasti sen verran auki, että seuraavaa Ilveskeroa odottaa mielellään.

Oikeuden jalopeuraLeena LehtolainenTammi, 333 s.Arvostelu: Tiina Nyyssönen

Mitä tuli sanottua..w

1. Lisää työllisyysmäärärahoja!Ennen vaaleja:”Työllisyysmäärärahojen nosto on Sdp:n kynnyskysymys, kun Suomessa käydään hallitusneuvotteluihin huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen.” – Jutta Urpilainen (Turun Sanomat 26.2 2011) Vaalien jälkeen:”Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimenpiteisiin osoitetaan yhteensä noin 480 milj. euroa. Vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon verrat-tuna määrärahat kuitenkin alenevat noin 50 milj. euroa alenevan työt-tömyyden myötä.” – Hallituksen budjettiriihen tiedote 15.9. 2. Ei kuntien pakkoliitoksille!Ennen vaaleja:Jutta Urpilainen: ”Toivon, että tämän keskustelun jälkeen en enää törmää siihen väitteeseen, että SDP ajaa pakkoliitoksia, kun se ei pidä paikkaansa.” Jyrki Katainen: ”Ei myöskään kokoomus.” (Vero 2011 -pa-neeli 16.3.)Vaalien jälkeen:”Virkkunen kertoi myös, että hallitus on tarvittaessa valmis pakotta-maan kunnat liitoksiin, mikäli kumppani ei löydy vapaaehtoisesti. Pie-net kunnat ovat vedonneet perustuslain itsemääräämisoikeuteen, mutta Virkkusen mukaan perustuslaki ei estä pakkoliitoksia.” (Yle 2.9.)

3. Euromaiden tukeminen lopetettava!Ennen vaaleja:”Vasemmistoliitto ei hyväksy väliaikaisen eikä pysyvän euromaiden vakausrahaston pääomitusta tai takauksia.” (Turun Sanomat 24.3.)Vaalien jälkeen:”Vasemmistoliitto haluaa pitää kiinni hallitusohjelman linjauksesta, jon-ka mukaan Suomi on mukana tukemassa Kreikkaa ja muita kriisimaita, jos se on sekä suomalaisten että kriisimaan kansalaisten etu.” (www.vasemmisto.fi 21.9.) Lupauksia on ehditty jatkamaan myös vaalien jälkeen:”Urpilaisen mukaan Kreikkaan ei lähde Suomelta euroakaan ilman täysiä vakuuksia lainan takeeksi.” (www.kauppalehti.fi 1.7.2011)

Mutta kuinkas sitten kävikään:“Vakuudet voi saada korkeintaan 20 prosentille Suomen antamista lai-natakauksista.” (HS 4.10.) Johtopäätös: Kyllä kansa tietää. Myytti vaikuttaa pitävän paikkansa ainakin Katai-sen ja Urpilaisen johtaman sinipunahallituksen aikana. Nuori Keskusta tarkkaillee lupausten pitämistä jatkossakin. Voit ilmiantaa petettyjä vaalilupauksia osoitteeseen paatoimittaja@keskustanuoret.fi. Laita viestin otsikoksi ”petetyt vaalilupaukset” Parhaimmat käräytykset palkitaan leffalipuilla.

Monesti kuulee kerrottavan, että poliitikot lupaavat vaalien alla kaikenlaista kaunista, mutta heti vaalien jälkeen nämä lupaukset unohdetaan.

Onko tämä myytti totta vai tarua? Nuori Keskusta selvitti asiaa:

34

35

Ulko-suhteet

Suomalaisessa ja eurooppalaisessa politiikassa on viime vuosina puhuttu paljon yrittäjyyden tärkeydestä talous-

kasvun ja pysyvän työllisyyden parantami-sen yhteydessä. Se on ollut myös monen perättäisen hallitusohjelman yksi päätavoit-teista Suomessa. Mutta miksi tulokset ovat olleet laihoja? Vastausta ei varmaan kukaan osaa yk-siselitteisesti sanoa, sillä syyt ovat juurtuneet syvään suomalaiseen luonteeseen, eikä niitä voi muuttaa pelkästään poliittisilla päätök-sillä. Asennemuutokset vaativat aikaa, ehkäpä jopa sukupolven tai useamman vaihtumisen. Itseäni yrittäjyyteen on antanut kipinää kouluympäristö, kansainvälisyys sekä harrastukset.

Yrittäjät tyytyväisiä työhönsäYrittäjäksi siirtymisen esteenä voi monessa tapauksessa olla yleinen mielipide; yrittäjät joutuvat työskentelemään viikoittain enem-män kuin palkansaajat ja usein ilman lomia. Huolimatta runsaammasta keskimääräisestä työmäärästä, yrittäjät (varsinkin nuoret) ovat tutkimusten mukaan palkkatyöläisiä tyyty-väisempiä työhönsä; ehkäpä juuri siksi, että he saavat toteuttaa itseään ja osaamistaan paremmin kuin palkkatyössä, työ on mie-lenkiintoista ja palkitsevaa, itsenäistä ja va-paata. Kouluympäristö voi parhaimmillaan olla motivoiva ja yrittäjyyteen kannustava. Esi-merkiksi monet ammattikorkeakoulut ovat erikoistuneet yrittäjyyteen niin, että se kuu-luu liiketalouden koulutusohjelmissa kaikkien kurssien opetussisältöön. Lisäksi opettajat ja opiskelutoverit voivat antaa inspiraation ja opiskeltavat aiheet itsessäänkin voivat olla motivoivia.

Todellisuus ja teoria eroavatYksi liian vähän käytetty, mutta loistava keino herättää innostusta yrittäjyyteen, on vierailevat luennoitsijat. He antavat tuoretta

Miten inspiroida nuorta yrittäjäksi?

näkemystä työelämän tilasta ja tarpeista. Yritykset voisivat myös rohkeammin tarjota vierailumahdollisuuksia ottamalla yhteyttä suoraan kouluihin. Opiskelujen kautta op-pilaille saattaa tulla liian monimutkainen ja teoreettinen kuva yrittäjyydestä. Todellisuus ja teoria eivät läheskään aina täysin vastaa toisiaan. Monella alalla kansainvälisyys on kes-keisessä osassa päivittäisiä työtehtäviä, ja niiden osuus vain kasvaa koko ajan. Sellai-sillakin aloilla, joita ei helposti mielletä kan-sainvälisiksi, voi piillä suuria laajentumisen mahdollisuuksia juuri kansainvälisiin toimin-toihin. Ulkomaiset vaihto-opiskelijat ja oma vaihto-opiskelu- tai työharjoittelujakso ulko-mailla voivat antaa idean muualla käytetys-tä toimintatavasta, joka voisi toimia myös Suomessa. Idean voi myös löytää suomalai-sesta toimintatavasta, joka toimii paremmin meillä kuin muualla.

Oma toiminimi on kuin harrastusYrittäjyyden ei tarvitse olla liian vaikeaa. Olen itse tällä hetkellä lopettelemassa työharjoitteluani suomalaisessa kiinteistön- välitysyrityksessä Espanjassa, jossa olen

saanut hyvää palautetta työporukalta ja ul-kopuolisiltakin eräästä markkinointikampan-jasta, minkä innoittamana perustin oman toiminimen. Työni ei ole mitenkään aikaan eikä paikkaan sidottua, joten se on hyvin jous-tavaa. Voin tehdä työtä ikään kuin harras-tuksena, samalla kun viimeistelen kansain-välisen kaupan opintojani. Minun ei tarvitse tehdä ylipitkiä työviikkoja eikä uhrata lo-miani. Kuukausipalkkani ei ole päätä hui-maava, mutta harvastapa harrastuksesta maksetaan. Samalla voin kartuttaa sitä erittäin tärkeää käytännön kokemusta yrit-täjyydestä, joka auttaa työssä kuin työssä, sekä mahdollisesti joskus vielä oman tai muun yrityksen johtotehtävissä. Työnantajani sanoi käydessämme harjoit-teluni palautekeskustelua: ”Olen ylpeä, että Suomesta löytyy vielä tällaisia ahkeria ja työtä arvostavia nuoria. Suomella on hyvä tulevaisuus!”

Teksti: Juho KoskimäkiKirjoittaja on International Business -opiskelija Seinäjoen ammattikorkeakoulusta

Espanjassa työharjoitteleva Juho Koskimäki kannustaa nuoria rohkeuteen

36

Ei meitä tarvitse kuunnellaMilloin kiinnostuit politiikasta ja kuinka päädyit mukaan keskustanuorten toimintaan?Olin jo yläasteella kiinnostunut vastuunotos-ta yhteisissä asioissa. Iän karttuessa vaikut-taminen alkoi kiinnostaa yhä enemmän ja vuoden 2008 kuntavaaleissa päätimme tehdä sukupolvenvaihdoksen useam-man kauden keskustan kunnanvaltuutet-tuna toimineen äitini kanssa. Keskusta tuntui luontevalta vaikutuskanavalta, pidänhän tärkeänä kylien pitämisen elinvoimaisina ja koen muutenkin omaavani perinteisen kes-kustalaisen arvomaailman.

Sinut valittiin elokuussa Oslossa pidetyssä kokouksessa Pohjoismaiden keskusta-nuorten puheenjohtajaksi. Millä mielin läh-det uuteen tehtävään?Olen innoissani haasteesta, mutta samalla tiedostan oppimista olevan paljon. Koska uutta pääsihteeriä ei tällä hetkellä ole, jou-dun tekemään paljon itse ja opettelemaan käytännön asioita toiminnan, toivottavasti en sentään kantapään, kautta. Iloitsen mahdollisuudesta oppia uutta ja nähdä kuinka kansainvälistä organisaatiota johde-taan. Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot tarjoavat hienon kontekstin toiminnalle. Vaikka eroja löytyy, maat ovat monessa suhteessa hyvin samanlaisia; kohtaamme täällä pohjoisessa samoja haasteita esimerkiksi maatalouden ja asutuksen suhteen. Norjan traagiset tapahtumat puheenjohtajakauteni kyn-nyksellä ovat vahvistaneet yhteenkuuluvuu-den tunnetta joukossamme. Lannistumisen sijaan haluamme nousta yhdessä näyt-tämään, ettemme hyväksy väkivaltaa.

Mitä Pohjoismaiden keskustanuoret tekevät?Tavoitteenamme on poliittisen agendan jakaminen, aloitteiden eteenpäin vieminen

Joroisista kotoisin oleva Virva Leväinen, 21, valittiin elokuussa Pohjoismaiden Keskustanuorten Liiton NCF:n puheenjohtajaksi. Kysyimme häneltä, mitä Pohjoismaiden keskustanuoret tekevät ja kuinka vaikuttavan luottamustehtävien listan ja opiskelun yhdistäminen onnistuu. Samalla kuulimme, mitä hänen kasvimaalleen tapahtui.

ja kannanotto. Pohjoismaiden keskustanuo-ret vaikuttaa myös yhtenä ryhmittymänä Nuorten Pohjoismaiden Neuvosto UNR:ssa. Pyrimme luonnollisesti vaikuttamaan myös jäsenjärjestöjemme kautta ja jakamaan vinkkejä ja kokemuksia sisarjärjestöjemme kanssa. Esimerkiksi Norjassa kokeillaan äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen kuntavaaleissa, ja toivomme saavamme kokemukset kokeilusta välittymään myös meille.

Millaisia haasteita toimikautesi tuo mukanaan?Kun mukana on monia erilaisia järjestöjä, yhteisen linjan vetäminen voi toisinaan olla haastavaa, mutta samalla antoisaa. Oslos-sa päätettiin, että heikosti toimivan Pohjois-maiden liberaali- ja radikaalinuorten (NLRU) jäsenjärjestöt voivat hakea jäsenyyttä Poh-joismaiden keskustanuorissa. Osalle jäsenjärjestöistä tämä ei ole yksin-kertainen asia hyväksyä, ja näiden neuvot-telujen läpikäyminen on merkittävä asia toimikaudellani. On mahdollista, että jäsen-järjestöjen määrä tulee lisääntymään. Itse koen laajenemisen tarjoavan hyviä mahdol-lisuuksia aloitteiden eteenpäin viemiselle. Suurempana ryhmittymä meillä on enem-män vaikutusvaltaa.

Toimit uuden tehtäväsi lisäksi muun muassa keskustanuorten Etelä-Savon piirin puheen-johtajana sekä Joroisten Keskustanuorten puheenjohtajana. Kuinka luottamustehtävi-en ja opiskelujen yhdistäminen onnistuu, ja jääkö politiikalta tilaa muunlaiselle vapaa-ajantoiminnalle?Toisinaan tekee tiukkaa, ja ajankäyttöä joutuu suunnittelemaan. Vapaa-aikani menee tällä hetkellä tiiviisti poliittisten teh-tävien parissa, eikä aikaa muunlaiselle har-rastamiselle juuri jää. Pyrin rentoutumaan kotona leipoen ja ruokaa laittaen, ja viime

kesänä yritin laittaa pystyyn kasvimaan – valitettavasti huonolla menestyksellä.

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on?Pyrimme NCF:ssä olemaan aktiivisia ja tavoitteenani on tuoda kansainväliselle toiminnalle lisää näkyvyyttä. Haluaisin, että jäsenistömme tuntisi paremmin kansain-välisiä kattojärjestöjämme ja niiden tarjoa-mia osallistumismahdollisuuksia. Tulen tekemään parhaani tiedon ja kan-nanottojen välittymisessä, mutta liitolla on tietenkin tässä tärkeä rooli. Pyrkimyksenä on myös, että elokuun 2012 liittokokous järjes-tettäisiin Suomessa. Mitä omaan elämääni tulee, opiskeluista ja luottamustehtävistäni kunnialla selviytymisen lisäksi tavoitteenani on saada makuuhuoneremontti mahdolli-simman nopeasti valmiiksi, etten joudu nuk-kumaan enää olohuoneen lattialla.

Teksti: Ida Heikkinen

Virva Leväinen luotsaamaan Pohjoismaiden keskustanuoria

36

37

Ei meitä tarvitse kuunnella

Vaatekaupassa kuulin noin 17-vuotiaan tytön ja hänen äitinsä keskustelun. Tyttö tar-vitsi paidan, mutta mieleistä ei

tahtonut löytyä. ”Voidaanko mennä johonkin toiseen kauppaan?”, tyttö tuskaili bisnespukeutu-jien osastolla. ”Ei me osteta mitään, jos sä et suostu edes sovittamaan. Kokeile nyt vaikka tuota”, äiti kehotti. ”ÄI-TI. Ei toi sovi mulle.” ”Ihan varmaan se on kuule sopivan kokoinen, jos neiti nyt viitsisi kokeilla.” ”Mutta se ei ole yhtään mun tyyliä. Mä haluan valita itse.” Kuulostaako tutulta? Ei varmasti ollut mitenkään ainutlaatuinen keskustelu. Aikuiset joutuvat päivittäin miettimään, mitä lapset ja nuoret saavat päättää itse, ja millaisin keinoin näiden päätöksiä voi-daan ohjailla. Jo ihan pienten lasten voi antaa teh-dä pieniä päätöksiä, kuten puetaanko tänään ylle sininen vai punainen paita, mutta vähänkin suuremmat päätökset ovat vanhempien vastuulla. Jos ulkona on kylmä, pannaan lämpimät vaatteet, vaik-ka t-paita sattuisi olemaan mieluisampi. Miten tämä sitten liittyy politiikkaan?

HämäläinenKirjoittaja on paljasjalkainen mäntsäläläinen, ties kuinka monennen polven järjestöihminen, kätevä

emäntä, tarkkakorvainen musiikinharrastaja ja päättäväinen äidinkielenopettajaopiskelija

Jyväskylän yliopistossa.

Nuorten valinnanvapauteen liittyviä suu-ria kysymyksiä on, mistä kaikesta saamme päättää itse. Mihin nuorten päätösvalta ulottuu? Kuullaanko nuoria päätöksente-ossa? Milloin meitä kuunnellaan? Nykytutkimusten mukaan vasta noin 25-vuotiaan ihmisen aivot ovat täysin ke-hittyneet. Ehkäpä äänestysikäraja onkin pitkään ollut liian alhaalla. Kuinka me alle 25-vuo-tiaat voisimme tajuta mistään mitään, kun aivojemmekin kehitys on vielä kesken? Opiskelupaikankin joudumme valitse-maan aivan riittämättömin tiedoin. Jos saamme suoritettua ammattikoulutuksen tai lukion 19-vuotiaina, meille jää vielä 6 vuotta aikaa haahuilla vajain aivotoimin-noin. Siinä ajassa ehtii hyvin suorittaa yh-den tai useamman korkeakoulututkinnon ja käyttää kaikki opintotukikuukaudet. Mutta ei hätää! Antakaamme aikuisten päättää puolestamme. Miksi meidän pitäi-si itse yrittää ja erehtyä? Opiskeluala pitänee kohta muutenkin valita jo esikoulussa, jotta pääsisimme oikeisiin kouluihin oppimaan oikeita aineita ja valmistautumaan päättö- ja valinta-kokeisiin. Kansainväliselle uralle pääsee helposti, kun vanhemmat laativat opintosuunnitel-

man lapsen ollessa alaluokilla. Silloin ehtii vielä oppia kieliä. Jos lapsesta halutaan tutkijatohtori, kannattaa vaikkapa vessapaperin myyn-nin avulla valmentautua tulevaisuuden apurahojen hankkimiseen. Ja jos lap-sesta halutaan lääkäri tai juristi, hänet on parasta opettaa lukemaan viimeistään 4-vuotiaana, jotta hän ehtii valmistautua pääsykokeisiin. Meidän ei pian tarvitse vaivata päätämme millään valinnoilla. Kyllä joku muu päättää puolestamme. Ei pidä pähkäillä, missä päin Suomea asuisi, kun oikeita ilmansuuntia on lopulta vain yksi. Ei joudu arpomaan jatkokoulutus-paikkojen välillä. Ei tarvitse miettiä, voisiko jatkaa vanhempien agraarista elinkeinoa.Olemme aivan liian nuoria sanomaan, millaisen tulevaisuuden me haluamme. Mitä vaatekaupassa olleelle tytölle muu-ten kävi? En tiedä tapauksen loppua, mutta näin, että tytär sai äidin lopulta läh-temään kanssaan vähän nuorekkaampia vaatteita myyvään liikkeeseen. Ehkä tyttö onnistui perustelemaan mielipiteensä riit-tävän hyvin ja sai lopulta valita itse.

Heli Hämäläinen

Virva Leväinen luotsaamaan Pohjoismaiden keskustanuoria

37

38

Suomen Keskustanuoret ryApollonkatu 11 a00100 Helsinkiinfo@keskustanuoret.fiwww.keskustanuoret.fi

Etelä-Karjalan Keskustanuoret Valtakatu 5453100 Lappeenrantapuh: 050 430 6880fax: 05-4156 105 etela-karjala@keskustanuoret.fi

Etelä-Pohjanmaan KeskustanuoretKeskuskatu 11 a60100 Seinäjokigsm: 045 878 6300fax: 06-2233 330etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

Etelä-Savon KeskustanuoretPorrassalmenkatu 3350100 Mikkelipuh: 044 0276 334 etela-savo@keskustanuoret.fi

Helsingin KeskustanuoretApollonkatu 11 a00100 Helsinkipuh: 044 5144 361helsinki@keskustanuoret.fi

Hämeen KeskustanuoretHämeenkatu 9 A 5 krs.15110 Lahtipuh: 040 418 1150 hame@keskustanuoret.fi

Itä-Savon KeskustanuoretTottinkatu 1557130 Savonlinnapuh: 015-5311 45gsm: 050 347 3556fax: 015-5355 373 ita-savo@keskustanuoret.fi

Kainuun KeskustanuoretKauppakatu 26 A / 2. krs87100 Kajaanipuh: 040 8289 147fax: 08-6121 148kainuu@keskustanuoret.fi

Keski-Pohjanmaan KeskustanuoretIsokatu 267100 Kokkolapuh: 040 7769 338fax: 06-8314 993keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

Keski-Suomen KeskustanuoretCygnaeuksenkatu 12 B 1640100 Jyväskyläpuh: 014 214 997, 040 7210 636fax: 014-214 448keski-suomi@keskustanuoret.fi

Kymenlaakson KeskustanuoretKivimiehenkatu 7 as 1245100 Kouvolapuh: 05-3752174, 040 831 8972fax: 05-3752530kymenlaakso@keskustanuoret.fi

Lapin KeskustanuoretKansankatu 12 A 496100 Rovaniemipuh: 040 579 2056fax: 016-313358lappi@keskustanuoret.fi

Pirkanmaan KeskustanuoretNäsilinnankatu 23 A 133210 Tamperepuh: 045 1274 794 pirkanmaa@keskustanuoret.fi

Pohjois-Karjalan KeskustanuoretSiltakatu 2280100 Joensuupuh: 044 3122 982 pohjois-karjala@keskustanuoret.fi

Pohjois-Pohjanmaan KeskustanuoretKoulukatu 31 A 290100 Oulupuh: 08-5711740, 040 591 9006fax: 08-5711790pohjois-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

Piirien yhteystiedotPohjois-Savon KeskustanuoretSuokatu 3170110 Kuopiopuh: 017 369 9601, 044 369 9601fax: 017 369 9611pohjois-savo@keskustanuoret.fi

Satakunnan KeskustanuoretItäpuisto 928100 Poripuh: 02-6336184, 044 5480 038fax: 02-6335599satakunta@keskustanuoret.fi

Uudenmaan KeskustanuoretAsemanaukio 704200 Keravapuh: 044 7514 363 uusimaa@keskustanuoret.fi

Varsinais-Suomen KeskustanuoretLinnankatu 21 B 3520100 Turkugsm: 044 5322 332puh: 02-2322 332fax: 02-2312 036varsinais-suomi@keskustanuoret.fi

Ylä-Savon keskustanuoretRiistakatu 1574100 Iisalmipuh: 017- 817 373 yla-savo@keskustanuoret.fi

palmusen

pahat

Vastaa lukijakyselyyn, voita vuodeksi

Spotify Premium!

Arvoisa lukija,

haluamme tehdä Nuori Keskusta -lehdestä juuri sellaisen,jollaisesta eniten pidät. Siihen tarvitsemme apuasi! Vastaa lehden lukijakyselyyn osoitteessa

http://tinyurl.com/nuorikeskusta

ja kerro mielipiteesi lehdestä. Vastanneiden kesken arvotaan 12 kuukauden Spotify Premium -lahjakortti (arvo 119,88 €) sekä kaksi keskustanuorten Uusi luku -kirjaa.

Kyselyyn vastaaminen vie noin 5–15 minuuttia. Vastaamisaikaa on 30.10. saakka.

Kiitos!

39 Ky

llä!

Ha

luan

tiet

oa K

esku

stan

uoris

ta

Halu

an lii

ttyä

jäse

neks

i Kes

kust

anuo

riin

Ha

luan

ilmai

sen

näyt

enum

eron

Nuo

ri Ke

skus

ta -l

ehd

estä

N

imi..

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

.

Lähi

osoi

te...

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

..

Post

inum

ero

ja p

ostit

oim

ipai

kka.

......

......

......

......

......

......

......

......

......

..

Sähk

öpos

ti....

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

.....

sy

ntym

ävuo

si....

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

.

A

lleki

rjoitu

s.....

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

.....

V

oit t

äyttä

ä lo

mak

keen

myö

s oso

ittee

ssa

w

ww

.kes

kust

anuo

ret.fi

Kesk

usta

-nu

oret

mak

sava

tpo

stim

aksu

n

Kesk

usta

nuor

etTu

nnus

500

5576

00

003

Vast

auslä

hety

s

palmusen

pahat

1. Minkä maakunnan maakuntalaulu alkaa sanoilla Kauas missä katse kantaa yli peltojen?

2. Mikä maa on voittanut asukaslukuun nähden eniten olympiamitaleja? Kyseinen maa on voittanut yhden mitalin kolmea ja puolta tuhatta (3500) asukasta kohden.

3. Mikä on Suomen kansallishyönteinen?

4. Vieremällä kierteli 1960-luvun lopulla ruma kulkukoira. Einari Vigren tiesi koirasta ja antoi valmistamalleen kuormatraktorille koiran nimen. Mikä oli koiran ja traktorin nimi?

5. Mkä puu on Suomen kansanrunoudessa pyhä puu?

6. Mikä tehdas toimi vuosina 1823-1965 Helsingissä Töölönlahden pohjukassa; paikassa, jossa nyt sijaitsee oopperatalo?

7. Kuka näistä kolmesta presidenttiehdokkaasta on nuorin: Eva Biaudet, Pekka Haavisto vai Timo Soini?

8. Mikä maailman miljoonakaupungeista on kauimpana jostakin toisesta miljoonakaupun- gista? Kyseisestä kaupungista on 2700 kilometriä lähimpään miljoonakaupunkiin.

9. Mitkä ovat kaksi Suomen kaupunkia joista käytetään epiteettiä ”lehmusten kaupunki”? Toisesta on kirjoitettu muun muassa Lehmusten kaupunki –niminen kirjasarja. Toisessa kau- pungissa on katujen varsilla satoja lehmuksia, onpa kaupungin vaakunassakin kolme lehmuksen lehteä.

10. Minkä niminen on Dmitri Medvedevin vaimo?

b Turkulaisen visakonkari Lauri Palmusen kiperät kysymykset

pistävät pääkopan aivonystyrät liikkeelle.

Vastaukset:

1. Satakunnan

2. Lichtenstein (9 alppilajimitalia).

Toisena on muuten Norja.

3. leppäkerttu, tarkemmin seitsenpistepirkko

4. Ponsse

5. pihlaja

6. sokeritehdas (Töölön sokeri)

7. Timo Soini (Soini s. 1962, Biaudet s. 1961 Haavisto s.1958)

8. Perth, Australian länsirannikolla

9. Lappeenranta, Maarianhamina

10. Svetlana Medvedeva

Nuori Keskusta on Keskustanuorten jäsenlehti

Jos sinulle tulee Nuori Keskusta lehti kotiinkannettuna, olet

Keskustanuorten jäsen. Jäsenenä voit myös osallistua

tapahtumiimme ja koulutuksiimme ja saat mahdollisuuden

vaikuttaa sinulle tärkeisiin asioihin yhteiskunnassamme.

Mikäli yhteystietosi muuttuvat, teethän ilmoituksen

osoitteeseen info@keskustanuoret.fi, jotta lehti löytää

luoksesi jatkossakin.

Lisätietoja Keskustanuorten toiminnasta löydät osoitteesta

www.keskustanuoret.fi

40