Nuorten yhteiskuntatakuun tehostaminen –

työryhmän ehdotukset

13.4.2012Ohjaus ja nuorten yhteiskuntatakuu – Yhteinen vastuumme,

Jyväskylä/Aalto-sali

Koulutuspäällikkö Marja PudasMateriaalikoonnos: TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Takuun taustoja

• 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta.

• 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista lähes 33 000:lla ammatillisesti suuntautunut tutkinto.

• 40 000 alle 30-vuotiasta työn ja koulutuksen ulkopuolella pelkällä perusopetuspohjalla.

Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle300 miljoonaa euroa vuositasolla.

”Suomen malli”

PUBLIC-PRIVATE-PEOPLE-PARTNERSHIP

Nuorten yhteiskuntatakuu tulee perustumaan• viranomaisten

• elinkeinoelämän• järjestöjen yhteistyöhön, jossa

• nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita jaoman tulevaisuutensa tekijöitä.

Tarvitaan ennakkoluulottomia toimintatapamuutoksia.

Nuorten yhteiskuntatakuu 2013

1. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

2. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Nuorten oma ääni työryhmän työssä

• Työryhmä kuuli nuoria www.mol.fi –sivuilla toteutetun ”Nuorten ääni kuuluviin” –verkkokyselyn kautta. Kyselyssä 6 350 nuorta toi esiin oman näkemyksensä saamastaan ja tarvitsemastaan tuesta koulutus- ja työelämäsiirtymissä.

Havaintoja kyselystä: Oppisopimus ja työssä oppiminen näyttäisivät olevan suosituimmat väylät ammattitaidon

hankkimiseen työttömien kohdalla. Joka toinen olisi ollut valmis kouluttautumaan tätä reittiä.

Ammatin ja koulutuksen valinnassa nuoret toivovat lisää tukea esim työnantajilta, TE-toimistojen koulutusneuvonnasta ja ammatinvalinnanohjauksesta sekä työpajoista.

Työttömistä 35 % koki esteitä koulutuksen aloittamiselle. Keskeisin syy oli opintorahan riittävyys ja haluttomuus ottaa opintolainaa.

Keskeisimpiä työhön tai harjoitteluun menoon esteitä olivat paikkojen puute tai se, ettei niitä ole saatu. Ongelmia koetaan sitä vähemmän, mitä pidemmälle on kouluttauduttu. Pelkän peruskoulun varassa olevista nuorista joka viides kokee myös terveydentilaansa liittyvän esteitä.

Työkokemuksen hankinnassa oltiin yleisesti valmiita panostamaan työnhakuun. Myös palkkatuettu työ koettiin hyväksi vaihtoehdoksi.

KoulutustakuuPERUSASTEEN PÄÄTTÄVÄT

N. 60 000

JATKAA SAMANA VUONNA TUTKINTOON JOHTAVASSA

KOULUTUKSESSA N. 55 000

EI JATKA SAMANA VUONNA TUTKINTOON JOHTAVASSA

KOULUTUKSESSA N. 5 000

KOULUTTAMATTOMILLE NUORILLE SUUNNATTUJEN OPISKELUPAIKKOJEN LISÄYS, AMMATILLISEN

PERUSKOULUTUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN KRITEEREIDEN UUSIMINEN (ETUSIJA) JA

KOULUTUSPAIKKOJEN UUDELLEEN KOHDENTAMINEN

TAVOITE:KAIKILLE PERUSASTEEN PÄÄTTÄVILLE KOULUTUSPAIKKA

Koulutustakuu

Koulutustakuu toteutetaan osana yhteiskuntatakuuta vuoden 2013 alusta lähtien niin, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

• Koulutustakuu määritellään koskemaan nuoria, jotka ovat saman vuoden aikana päättäneet perusopetuksen.

• Koulutustakuu koskee vuoden 2013 alun jälkeen perusasteen päättäviä.

• Koulutustakuu toteutetaan luomalla kaikille perusasteen päättäville tosiasialliset mahdollisuudet siirtyä välittömästi jatkokoulutukseen. Jatkossakin kaikkien nuorten on haettava koulutukseen osana normaalivalintoja.

• Lisäksi työryhmä esittää väliaikaisen nuorten aikuisten osaamisohjelman luomista niille alle 30-vuotiaille, joilla ei ole perusopetuksen jälkeistä tutkintoa. Ohjelma toteutettaisiin vuosina 2013-2016.

Perusopetuksesta toiselle asteelle johtava nivelvaihe

• Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän.

• Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutetaan siten, että perusasteen päättäneet, vailla toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa.

• Tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuksen hinnan määräytymisperustetta muutetaan. Korotetaan työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta 800 euroon kuukaudessa.

• Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista lisäämällä tähän suunnattua koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa.

Nuorten aikuisten osaamisohjelma

Nuorten aikuisten osaamisohjelma

20 – 29-VUOTIAAT VAILLA PERUSASTEEN JÄLKEISTÄ

KOULUTUSTAN. 110 000

VUOSITTAIN N. 5 000 ALOITTAJAA NUORTEN AMMATILLISESSA

PERUSKOULUTUKSESSAKOULUTUSJÄRJESTELMÄN

TEHOSTAMISESTA VAPAUTUVAT PAIKAT

VUOSITTAIN N. 2 500 ALOITTAJAA OPPILAITOSMUOTOISESSA AMMATTI- JA ERIKOISAMMATTITUTKINTOONVALMIST

AVASSA KOULUTUKSESSA

VUOSITTAIN N. 1 500 ALOITTAJAA OPPISOPIMUSMUOTOISESSA

AMMATTI- JA ERIKOISAMMATTITUTKINTOON

VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA

KAUDELLA 2013 – 2016 YHTEENSÄ N. 36 000 ALOITTAJAA

Velvoittava työnhaku-suunnitelma, jossa sovittu

koulutus-, työ-, työharjoittelu-tai kuntoutusvaihtoehdostakolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta

Työnhakuhaastattelu kaikille kahden viikon kuluessa

työttömäksi joutumisesta

Perusaste 17 000 Ylioppilaat 5 200

22 200

Ammatillinen- tai korkeakoulutus

32 800

Nuoret 17 – 29 v.työttömät

55 000

•Uraohjaus•Ohjaava koulutus•Maahanmuuttaja-nuorten kielikoulutus•Työharjoittelu

•Työnhakuklubit•Työn etsijät•Työhön valmentajat• Sanssikortti•Lisä/muunto-koulutus

•Yrittäjyys

Urasuunnittelun tukea 22 000:lle nuorelle

Työllistymisen tukea13 000:lle nuorelle

TAVOITE:Koulutusvaihto-

ehdon löytäminen

TAVOITE:TyöllistyminenTyömarkkinatuki

aktiiviseksi

NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU/ TEM

Vahvistetaan TE-hallinnon uraohjausta

Nuorten ääni -kyselyssä tuli selkeästi esille nuorten halu saada lisää uraohjausta. Työryhmä haluaa ehdotuksissaan lisätä ja kehittää sekä henkilökohtaista että verkon kautta tapahtuvaa ohjausta.

• Vahvistetaan ammatinvalinta- ja uraohjausta TE-toimistoissa.Lisäresursseista osa kohdennetaan korkeasti koulutettujen palveluihin,

maahanmuuttajien, vajaakuntoisten palveluihin sekä verkko- ja puhelinpalveluihin.

• Lisätään ohjaavaa koulutusta ensimmäistä tai uutta uraa etsiville nuorille.

• Lisätään maahanmuuttajanuorille työvoimapoliittista koulutusta, joka sisältää opiskeluvalmiuksia sekä kielitaitoa tukevaa koulutusta.

• Työllistymissuunnitelman merkitystä korostetaan. Koulutukseenhaun velvoittavuutta työmarkkinatuen ehtona lievennetään. Velvoite hakea keväällä koulutukseen säilyy, mutta hakuvaihtojen määrää vähennetään kolmesta kahteen. Syksyn haun velvoittavuus työmarkkinatuen saannin ehtona tulisi poistaa.

Tuetaan nuoren siirtymistä työelämään

• Alennetaan työnantajien kynnystä palkata työkokemusta vailla olevia vastavalmistuneita nuoria vakinaistamalla Sanssi-kortti.

Palkkatuen käyttöön liittyvää työnantajien hallinnollista taakkaa kevennetään.

• Edistetään nuorten työmarkkinoille sijoittumista työhönvalmennuksella, joka tukee sekä nuorta että työnantajaa. Työhönvalmentajat edistävät niiden nuorten sijoittumista työelämään, joilla on

vaikeuksia itsenäisesti löytää työpaikka ja/tai jotka tarvitsevat apua työpaikalla työsuhteen alussa (esim. vammaiset ja muut vajaakuntoiset).

• Työharjoittelun tulee olla vahvasti urasuunnittelua tukevaTutkinnon suorittaneen, vastavalmistuneen nuoren työllistymiskynnystä ei alenneta

työharjoitteluilla, vaan palkkatuella.Työharjoittelun enimmäiskestoa työpajoilla saman työnantajan palveluksessa tulee

joustavoittaa.

Tuetaan nuoren yrittäjyyttä palkkatyön vaihtoehtona

Nuorten ääni -kyselyssä 45 % vastaajista kertoi harkinneensa yrittäjyyttä työllistymisensä vaihtoehdoksi. Nuoret eivät kokeneet saaneensa TE-toimistoista tukea yrittäjyyteen ja odottivat TE-toimistojen roolin vahvistustuvan neuvonnassa.

Työryhmän keskeiset yrittäjyyttä koskevat ehdotukset:

• Tuetaan ja kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja koulutuksen, neuvonnan ja starttirahan avulla

osuuskunta tiimimentorointi

• Yrittäjyyskoulutusta työvoimakoulutuksena lisätään ja yrittäjyyskoulutuksen toteutustapaa kehitetään nuorille sopivaksi.

Syrjäytymisuhan alaiset nuoret

• Kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta.

• Perusopetuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen liittyvän tiedon käytöstä säädetään lailla.

• Etsivä nuorisotyö laajennetaan koko maahan. Työpajatoimintaa laajennetaan, laatua ja toimintatapoja kehitetään.

• ELY-keskuksille vastuu ohjaus- ja palveluverkostojen kehittämisestä ja koordinoinnista.

• Selvitetään mahdollisuutta tarkentaa Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisperusteita, jotta ammatillista kuntoutusta voidaan myöntää elämäntilannelähtöisesti.

Edellytyksiä takuun täysimääräiselle toimeenpanolle

Jatkotyössä tarkastellaan nuorten palvelujärjestelmän toimivuutta. Uusia toimintamalleja haetaan työnantajien, työmarkkinajärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä nuorten kanssa. Käsiteltäviä teemoja ovat mm:

• ohjaus- ja neuvontapalvelut kaikilla koulutusasteilla, TE-toimistoissa sekä muiden toimijoiden palveluissa

• opetuksen tuki sekä oppilas- ja opiskelijahuolto oppilaitoksissa• oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen lisääminen• taloudelliset kannusteet nuorelle koulutukseen ja aktiivitoimiin osallistumiseen• kuntoutuspalvelut ja työllistyminen.

Vastauksista esiin nousevia teemoja:

Miksikä valmistun? Saanko

alan töitä?

Jaksanko? Kestänkö?Saanko

mitään töitä?

Jämäh-dänkö?

Osaanko hommani?

Taloudell. pärjääminen?

Muutto?Oma

elämä/ perhe?

Työkoke-musta?

orjatyö

Saanko opiskelu-paikan?

Positiivi-nen

odotus

Hyvät työllisyys- näkymät

Ura-kehitys

yrittäjyys

Kansain-välistyminen

Sovellunko?

Merkityk.sellinen

työ

Työelämän vauhti???

Työsuh-teen

kesto?

Valmistun haluamaani ammattiin

Opiskelu > Työ > Elämä Uranvalinta >