Upload
others
View
7
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt –hanke
Nurmikasvien kehittyminen ja kasvu
• nurmisato koostuu yksittäisistä versoista, joiden ominaisuu-det määräävät sadon määrän ja ravitsemuksellisen laadun
• nurmikasvusto on jatkuvasti muuttuvassa tilassa – versoja ja lehtiä muodostuu ja kuolee – korren ja lehtien suhde muuttuu – kasvisolukoiden ominaisuudet ja kemiallisten yhdisteiden
pitoisuudet eri kasvinosissa muuttuvat → vaikutus sadon laatuun
• kasvu jakautuu kahteen vaiheeseen – vegetatiivinen kasvu: versojen kasvupisteet tuottavat vain
uusien lehtien aiheita – generatiivinen kasvu: versojen kasvupisteet alkavat tuottaa
kukka-aiheita
Nurmen kevätkasvu • talvella nurmessa on sekä täysikasvuisia että nuoria lehtiä • keväällä täysikasvuiset lehdet kuolevat pois samalla kun
osa nuorimmista lehdistä jatkaa kasvuaan • kevätversot pääosin vegetatiivisia → tuottavat lehtiä • nurmikasvien lehdet ovat tärkeä osa satoa
– osa keväällä kasvun aloittavista lehdistä kuolee säilörehun korjuuseen mennessä
– timoteillä eläviä lehtiä 5-7 kpl/verso, nadoilla 2-4 kpl/verso
– kuolevat lehdet sisältävät enemmän soluseinäainesta ja kivennäisiä kuin elävä solukko
– kuolleen materiaalin D-arvo alhainen (45-65 %) → sadon ravitsemuksellinen laatu heikkenee
• juhannukseen asti päivä pitenee ja valon määrä kasvaa – korsia kasvavassa kasvustossa lehdet varjostavat
toisiaan vähemmän ja käyttävät valoa tehokkaammin kuin pelkkiä lehtiä sisältävässä kasvustossa
• säilörehuasteella timoteillä korrellisten versojen osuus on 90-95 %, ruokonadalla vain 10-20 %
• yleensä korret muodostavat kevätkasvustossa suuren osan korjattavasta massasta: 40-85 %
• aivan korrenkasvun alussa korsien sulavuus korkea • kasvun edetessä korren soluseinät paksunevat ja
tukirakenteet puutuvat → korren sulavuus laskee nopeammin kuin lehtien sulavuus
• nurmen kasvuhuippu ajoittuu tähkälletulovaiheen tienoille: massaa kertyy 200-300 kg ka/ha/vrk
Nurmiheinän koostumuksen muutokset kasvin vanhetessa
• nurmen vanhenetessa hyvin sulavien solunsisällysaineiden osuus vähenee • hemiselluloosa ja selluloosa ovat märehtijöiden normaalia ravintoa → pötsimikrobit
sulattavat niitä • kun nurmikasvi valmistautuu kukintaan ja siementen tuottamiseen, ligniinin osuus
kasvaa → lignifioitunut kuituaines hajotetaan märehtimällä
Lämpösumma 220
Lämpösumma 520
Solunsisällysaineet Raakavalkuainen 24 % 11 %Sokerit ym. 13 % 13 %Raakarasva 3 % 2 %Tuhka 9 % 7 %yhteensä 49 % 33 %
Soluseinäaineet Hemiselluloosa 19 % 28 %Selluloosa 29 % 34 %Ligniini 3 % 5 %yhteensä 51 % 67 %
Lähde: Tieto tuottamaan 132
Säätekijöiden vaikutus • nurmet, varsinkin timotei, aloittavat kasvun heti kun lumi
on sulanut ja lämpötila ylittää 0º • lämpötilaoptimi lehtien kasvulle on 17-25ºC • sadonmuodostus hyötyy yö- ja päivälämpötilojen eroista
→ sadontuoton kannalta optimaalinen vrk keskilämpötila on 16-18 ºC
• tätä korkeammat lämpötilat aiheuttavat lämpöstressin (varsinkin, jos on kuivaa)
• kasvin kehitys nopeutuu, versot puutuvat • pitkä päivä aiheuttaa nopean korren ja lehtien
pituuskasvun sekä suuren verso/juuri -suhteen – samalla kasvin valkuaispitoisuus voi jäädä alhaiseksi – timoteillä pitkä päivä saa aikaan vararavintovarastojen
purkua
• lämpösumma kuvaa erittäin hyvin D-arvon muutosta – monelle lypsykarjatilalle sopiva D-arvotavoite 69 %
saavutetaan, kun lämpösummaa on Lounais-Suomessa kertynyt noin 330 astetta
– pohjoiseen ja itään mennessä pienempi lämpösummakertymä riittää saman D-arvon saavuttamiseen esim. Sallassa korjuuseen pitää lähteä jo, kun lämpösummaa on noin 260 astetta
– D-arvo voi viileällä säällä laskea vain 0,1 prosenttiyksikköä päivässä, mutta lämpimällä säällä muutos voi olla jopa kymmenkertainen
Esimerkki: säilörehun ensimmäisen sadon D-arvon kehitys kahtena erilaisena kesänä
2011 korkeammat keskilämpötilat 2012 viileämpää
PORUTAKU-koe, Rovaniemi, seosnurmi (heinäkasveja 75%, apilaa 25%) D-arvot Artturi -korjuuaikapalvelun mukaan
Kasvilajin ja –lajikkeen vaikutus • timotein, nurminadan ja puna-apilan kasvurytmit ja laadun
kehitys sopivat hyvin yhteen • lajiominaisuuksia
– timotei • nopea kevätkasvu, hidas jälkikasvu • hyvä maittavuus
– nurminata, ruokonata • lehteviä, hyvä jälkikasvu
– puna-apila • sulavuus heikkenee kevätsadossa nurmikasveja
hitaammin • osuus kasvaa jälkisadossa
• lajikkeen vaikutus – talvenkestävimpien lajikkeiden kevätsato suuri – sulavuus:
• kehitysrytmin nopeus vaikuttaa sulavuuteen: – aikaiset lajikkeet kehittyvät keväällä nopeasti → nopea korsiutuminen → sulavuus heikkenee
– sadonkorjuun määrittäminen: jos sama korjuuaika, mutta lajikkeet erilaisia • aikaisilla lajikkeilla korkeampi kuiva-ainesato, mutta
sulavuus jo alentunut • myöhäisemmillä lajikkeilla sulavuus korkeampi,
mutta kuiva-ainesato pienempi
PORUTAKU - koetuloksia
Kasvuston kehitys
Kasvuston korkeus cm
22.6.2011, lämpösumma 273,4º Nurmen korkeus n. 60 cm, apila 35-40 cm D-arvo 70,2 K-a sato 2505 kg/ha Kasvusto lehtevää, timotein tähkiä näkyvissä, nurminadan röyhyt supussa
Ensimmäinen niitto
Ensimmäinen niitto
27.6.2011, lämpösumma 320,9º Nurmen korkeus n. 70 cm, apila 50 cm D-arvo 67,4 K-a sato 3892 kg/ha Korsia enemmän kuin 22.6., puolet nurmen tähkistä/röyhyistä näkyvissä
Toinen niitto
Suosituksen mukaan säilörehun korjuu aloitetaan, kun 20 % kasvustosta on tähkällä ja lopetetaan, kun 50% on tähkällä tässä vaiheessa rehu pitäisi olla korjattuna
Toinen niitto
29.6. 2011, lämpösumma 349,6º Nurmen korkeus n. 80 cm, apila 65 cm D-arvo 65,8 K-a sato 4177 kg/ha Timotein tähkissä tummumista, nurminadan röyhy avautuu, puna-apilassa nuppuja
Kolmas niitto
Kolmas niitto
1.7. 2011, lämpösumma 381,7º Nurmen korkeus 90-95 cm, apila 70 cm D-arvo 64,3 K-a sato 5296 kg/ha Kasvusto korsiintunutta, timotei täysin tähkällä, nurminadan röyhyjä avautunut, puna-apilan kukkia näkyvissä
Neljäs niitto
Neljäs niitto
Kuiva-ainesadon kehitys
22.06.11 27.06.11 29.06.11 01.07.110
1000
2000
3000
4000
5000
6000
Korjuuaika
Kui
va-a
ines
ato
kg/h
a
D-arvon kehitys
22.06.11 27.06.11 29.06.11 01.07.1161
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
Korjuuaika
D-a
rvo
lämpösumma 273,4 320,9 349,6 381,7
Rovaniemi, seosnurmi (heinäkasveja 75%, apilaa 25%) Artturi-korjuuaikapalvelun mukaan
Kasvilajien osuudet sadossa
22.06.11 27.06.11 29.06.11 01.07.110
20
40
60
80
100
120
muupuna-apilanurminatatimotei
Korjuuaika
Kasv
in o
suus
sad
ossa
%
Typpilannoitus
• typpi tärkein ravinne nurmen kasvulle • lannoituksessa ristiriita kasvin ja eläimen tarpeiden välillä:
typpeä tarvitaan suuren sadon saamiseksi, kun taas rehussa riittää pienempikin typen määrä
• kahden niiton systeemissä lannoitussuositus 200 kg/N/ha/v • typpilannoituksen lisääminen nostaa kuiva-ainesatoa ja sen
myötä muitakin satokomponentteja – raakavalkuaispitoisuus lisääntyy selvästi – vaikutus D-arvoon vähäinen – vaikutukset näkyvät selvemmin toisessa sadossa
Typpilannoituksen vaikutus nurmen raakavalkuaispitoisuuteen, Maaninka 2008
MTT Maaninka, Yara Suomi
03.06.08 16.06.08 02.07.080
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
70 kg N/ha100 kg N/ha
Korjuuaika
Raa
kava
lkuai
nen
g/kg
ka
Johtopäätöksiä • sääolosuhteilla suuri vaikutus nurmen kehitykseen ja korjuuaikaan
(ka-sato, D-arvo) • pohjoisessa viljellään aikaisia nurmikasvilajikkeita nopea
kasvuunlähtö ja kehitys sulavuus heikkenee nopeasti • koetulosten mukaan lannoitus ei vaikuta 1. sadon D-arvoon • typpilannoitus lisää kuiva-ainesatoa ja nostaa raakavalkuais-
pitoisuutta – Poronrehuntuotantoon soveltuva lannoitustaso, jolla saavutetaan hyvä
kuiva-ainesato ilman liikaa valkuaista on 70kg/N/ha ensimmäisessä sadossa ja 50kg/N/ha toisessa sadossa
Lähteet Korhonen, Mikko; Rinne, Marketta & Huhtanen, Pekka. 2006. Lannoitusvasteet
nurmirehun tuotannossa. http://www.smts.fi/esit06/1201.pdf Nousiainen, Juha. 2000. ARTTURI Korjuuaikatiedotus uudistuu. Lämpösumma
ennustaa nurmen sulavuuden. www.valio.fi/maitojame/5_00/artturi.htm Peltonen, Sari; Puurunen, Tapani & Harmoinen, Taina.(toim.) 2010.
Nurmirehujen tuotanto ja käyttö. Tieto tuottamaan 132, ProAgria Keskusten Liitto.
Rinne, Marketta. 20000. Influence of the timing of the harvest of primary grass growth on herbage quality and subsequent digestion and performance in the ruminant animal http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/maa/kotie/vk/rinne
Vanhanen, Lasse. 2009. Säilörehun korjuuajan ja lannoituksen vaikutus sadon laatuun ja määrään.
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/2831/Lasse%20Vanhanen.pdf?sequence=1