Nurmijärvi Rotaryklubi TOIMINTAVUOSI 2001-2002 Presidentti Kai …€¦ · Naisen aivot kehittyneemmätkö kuin miehen Matti Iivanainen Toukokuu 8.5. Yritysvierailu / Agrocenter

Nurmijärvi Rotaryklubi

TOIMINTAVUOSI 2001-2002

Presidentti Kai Samanen

Nurmijärven Rotaryklubi

HALLITUS JA KOMITEAT 2001-2002

HALLITUS

Presidentti Kai Samanen

Past presidentti Jorma Kaartama

Presidentti 2001-2002 Hannu Lakee

Varapresidentti Klaus Siven

1. Sihteeri Jyrki Lausvaara

2. Sihteeri Jaakko Julkunen

1. Klubimestari Jari Leino

2. Klubimestari Ilpo Salminen

Rahastonhoitaja Tarmo LuomaHallituksen jäsenet Reijo Orava

Markku Pajunen

KOMITEOIDEN PUHEENJOHTAJAT

Klubipalvelu Hannu Lakee

Ammattipalvelu Klaus Siven

Yhteiskuntapalvelu Markku Pajunen

Kansainvälinen palvelu Matti Iivanainen

Nuorisovaihto Aulis Ylinen

Rotaryvaihto/ GSE-säätiö Jorma Niinistö

Luokite / Jäsenyys Esko Mikkola

Tiedotus / Suhdetoiminta Pasi Hurttala

Rotarytietous Jukka Isoherttua

Nurmijärvi Rotaryklubi

Ohjelma heinä-joulukuu 2001

Heinäkuu

4.7. Kesätapahtuma

11.7. Kivijuhlat

18.7. Kesätapahtuma

25.7. Lomakuulumisia

Elokuu

1.8. Vaihto / Ajankohtaista

8.8. Klubineuvottelu

15.8. Vierailu/ Rajamäen AKK Tarmo Luoma

22.8. Teollinen hirsirakentaminen/ Honkarakenne Ilkka Kauppinen

29.8. Ajankohtaista

Syyskuu

5.9. Poliisi/ Johtaminen Lasse Aapio

12.9. Vanhusten kotihoito Merja Sivula

19.9. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta/AVEC Pekka Wilkuna

26.9. Kuvernöörin vierailu

Lokakuu

3.10. Hirvi ja liikenne Reijo Orava

10.10. Aleksis Kivi tutkimus - Arvo Peltonen

17.10. Koulutus elämään proj./ vaunun esittely Jyrki Lausvaara

24.10. Kirja/ Taaborinvuori Juhani Nuotto

31.10. Luokite Esko Mikkola

Marraskuu

7.11. Tietoyhteiskuntakehitys / Elisa Tauno Heikkilä

14.11. Luokite: Olli Vallinkoski

21.11. Yritysvierailu / Suojeluskuntamuseo Markku Pajunen

28.11. 1800-luvun karhunkaatajat Matti Höök

Joulukuu

5.12. Suomen sotien historia Ilmari Hakala

12.12. Vaalikokous / vuosikokous

19.12. Joulukirkko Jukka Iso-Herttua

Nurmijärven Rotaryklubi

OHJELMA KEVÄT 2002

Tammikuu

9.1. Tietoyhteiskuntakehitys Tauno Heikkilä

16.1. Yritysten Nurmijärvi 2002 Hannu Haukkasalo

23.1. Vantaanjoki kuvakavalkadi Ilpo Salminen

30.1. Juhani Nuoton vierailu, avec

Helmikuu

9.2. / la Linnunpönttötalkoot

13.2. Sako Oy Pentti Louhisola

16.2. Maahanmuuttajan tiet Merja Andsten

27.2. Seurakunnasta Jukka Iso-Herttua

Maaliskuu

7.3. / to Saunakokous, Kotoranta

9.3. / la Linnunpönttötalkoot

20.3. Teatterimatka, avec

27.3. Kunnanhallituksen kuulumisia Pasi Hurttala

Huhtikuu

3.4. Elämyksellinen tutustuminennäkövammaisuuteen, avec

Jyrki Lausvaara

10.4. Kivirikko ja Nurmijärven linnut Martti Koponen

17.4. Painonvartionti, avec Timo Havola

24.4. Naisen aivot kehittyneemmätkö kuinmiehen

Matti Iivanainen

Toukokuu

8.5. Yritysvierailu / Agrocenter Oy, avec Sirpa Granholm

15.5. Sääksiprojekti Tauno Janhonen

22.5. Metsänparannus, ympäristöpäivä/Loppi, Launonen

Kalevi Österberg

29.5. Purjelento keveimmillään/ Nummela Vesa Tolppa

Kesäkuu

5.6. Klubineuvottelu Hannu Lakee

12.6. Luokite Heikki Tikkanen

19.6. Tartoprojektin tulokset Matti Iivanainen

26.6. Ketjujen vaihto / Karjalanmatka

Viikkokokousmuistiot:

2001 HEINÄKUU

Klubikokous 25.7. 2001

Uusi kausi aloitettiin uuden presidenttimme Kai Samasen johdolla. Helteisen illan aiheenaoli kesäkuulumisien vaihto. Veljet olivat tutustuneet laajasti Suomen eri kesätapahtumiin,Kivi-juhlia, oopperaa, sukujuhlia ym. ja yksi kalajuttukin kuultiin. Veljet Ylinen ja Lausvaarakertoivat terveisiä vaihto-oppilailta. Erikoisimpana kesäkuulumisena kuulimme veli TaunonJanhosen kokemuksia pettuleivän valmistamisesta. - puun kaatamisesta, leivänsyömiseen saakka. Makunautinnosta ei kuulemma voida puhua, mutta eipä pettuleivästäaiemminkaan ole kulinaristisia nautintoja haettu, vaan sitä on syöty hengen pitimeksi. (JL)

KUUKAUSITIEDOTE elokuu 2001

Poimintoja Governori Matti Pontevan kuukausikirjeestä: RI:n Rick Kingin teemaRotaryvuodelle 2001 - 2002 on "Mankind is our Business" - "Ihmiskunta on asiamme".Sanan "business" käyttö on herättänyt jonkin verran kysymyksiä, mutta suomalaisinavastineina voidaan käyttää sanoja "velvollisuus, asia". Kingin keskeiset tavoitteet ovat: 1.jäsenlisäys, 2. rotarytietous ja koulutus 3. rotaryn julkisen kuvan edistäminen. Näihintavoitteisiin voidaan Pontevan mukaan palata vuoden mittaan, mutta "jäsenlisäykseen onsyytä paneutua heti".

Elokuu onkin jäsenistön ja laajennustyön kuukausi. Miettikäämme kukin hyviäjäsenehdokkaita. Kirjan "ydintietoa rotarysta" mukaan jäsenkriteereitä ovat tulevan jäsenenluonteenominaisuudet, palveluhenkisyys, maine, taustayhteisön luonne sekä johtavaasema. (JL)

VIIKKOKOKOSUMUISTIOT

2001 ELOKUU

Muistio, klubikokous 1.8. 2001.

Jatkoimme kesäisten kuulumisien vaihtoa ja keskustelun lomassa veljet Kauko Kangas jaMikko Jokinen kertoivat lyhyesti elämänsä vaiheista. Pohdimme uusien jäsenienhankintaa. Kuvernöörin asettama tavoite on viiden jäsenen nettolisäys vuoden aikana.Presidentti totesi tavoitteen olevan meille liian korkean. Mutta tärkeää on säilyttää klubi n.40 jäsenen vahvuisena ja varmistaa, että nykyinen jäsenistö kokee toiminnan antoisaksi.(JL)

Muistio, klubikokous 8.8.2001

Klubikokouksen yhteydessä varapresidentti Hannu Lakeen pitämä esitelmän käsitteli uuttaaselakia. Lain tavoitteena on parantaa kansalaisten turvallisuutta, yhtenäistää eri maidenkäytäntöjä sekä täyttää Suomen sopimat kansainväliset velvoitteet. Suomessa on noin 2miljoonaa asetta, joista luvattomia noin 200 000 - 300 000 kpl. Vuosittain anastetaan noin1000 asetta. Suurin osa ampuma-ase rikoksista tehdään luvattomilla aseilla.Siirtymäkauden aikana pystyi tuomaan luvattomia aseita ilman rangaistuksen uhkaa. Lakitoteutettiin vaiheittain vuosien 1998 - 2000 aikana. (JL)


Tutustuminen Työtehoseuran Aikuiskoulutuskeskukseen toimitusjohtaja Tarmo Luomanjohdolla. Työtehoseura on yleishyödyllinen, voittoa tuottamaton rekisteröity yhdistys. Senhallintoelimissä on hyvin laaja edustus eri intressiryhmistä: puolueista, yrityksistä sekätyönantaja- ja työntekijäjärjestöistä. Toiminta keskittyy maatalous-, metsä- jakotitaloustutkimukseen sekä aikuiskoulutukseen. Rajamäen Aikuiskoulutuskeskus onyhdistyksen suurin yksikkö. Vuonna 2000 Työtehoseurassa toteutui 162 henkilötyövuotta,joista 120 Rajamäellä. Työtehoseuraan saama yhteiskunnan tuki on vähentynyt vuosina1994 - 2000 n. 20 %, mutta omien tuottojen osuus on vastaavasti lisääntynythuomattavasti. Samana ajanjaksona on tehty n. 50 miljoonan investoinnit. Koko konsernintulos on parantunut vuosi vuodelta. Vuoden 2000 taseen loppusumma oli n. 84 miljoonaa

markka. Yhdistys on nykyisin täysin velaton. Koulutuksen keskeinen idea on vahvistaatyöntekijöiden työprosessin hallinta ja työn osaamista. Ihmisiin satsaaminen on tärkeä osayritysten tehokkuutta ja tuottavuutta.


Kokouksessa Ilkka Kauppinen Honkarakenne oy:stä kertoi teollisesta hirsirakentamisesta.Suomalainen hirsirakentamistaitoa on ikivanhaa, mutta teollinen tuotanto alkoi vasta 1960luvun alkupuolella. Suomessa toimii 5 – 6 merkittävää teollista hirsirakentajaa. Kaikenkaikkiaan rekisteröityjä valmistajia on useita kymmeniä. Suomessa hirsisistä rakennuksistan. 80 prosenttia on vapaa-ajan rakennuksia, loput omakotitaloja. Muualla maailmassasuhde on puolet ja puolet. Kasvuodotukset alalla kohdistuvat kotimarkkinoidenomakotitalotuotantoon ja viennin kasvuun. Tällä hetkellä vienti on 60 prosenttia kokotuotannosta.. Suotuisia kasvunäkymiä lisää laadun paranemisen ohella hirsirakentamiseenmyönteisesti vaikuttavat arvot; asumismukavuus ja terveellisyys, uusiutuva materiaali,joustava työstettävyys ja kaavoittajien entistä myönteisempi suhtautuminenhirsirakentamiseen. Ala on hyvin suhdanne herkkää. Kausiluonteisesti suosituimpia ovatkevät ja kesä, vaikka itse rakentamisen kannalta talvi olisi parasta aikaa. Suomenhirsirakentamisen viennistä eniten menee Saksaan ja Japaniin. Kasvavaa vientiä onVenäjälle, jonne myös menee tällä hetkellä suurimmat yksiköt. Kauppinen näkee hirsialallasuuret kasvun mahdollisuudet, mutta sitä varten tarvittaisiin puurakentamisen osaajienkoulutusta, joka on hänen mielestään Suomessa lapsen kengissä. Koko alan liikevaihtoSuomessa on 1,2 miljardia markkaa, josta Honkarakenteen osuus on 40 prosenttia. Tässäsuhteessa Honkarakenne on ulkomaisia kilpailijoitaan edellä jonkin verran.


Kesävaihdossa olleet nuoret Sanna Handolin ja Katri Lausvaara kertoivat kokemuksistaan.Sanna oli ollut kuukauden Englannissa ja poikkeuksellisen hyvissä sääoloissa. Englannitarpuolestaan oli viettänyt kuukauden Sannan perheessä sekä hänen kaksoissisarensaKuopiossa. Vaihtoon oli sisältynyt runsaasti matkailua molemmissa maissa.

Katri oli 7 viikkoa Etelä-Afrikassa, Johannesburgissa. Koska siellä oli talvi, hän kävikoulua ja käytti jopa koulupukua. Matkaan sisältyi viikonlopun mittainen elämyssafari villiinluontoon. Siksi että Johannesburg on yksi maailman vaarallisimmista kaupungeista, nuoreteivät voineet liikkua yksin ollenkaan kodin ulkopuolella, vaan vanhemmat veivät heitäautolla paikasta toiseen. Jos matka oli Katrille eksoottinen, niin sitä se tulee olemaan myöseteläafrikkalaisen perheen vaihto-oppilaalle Clairellekin. Hän tulee Suomeen joulu-tammikuussa, jolloin hänen ystävänsä Etelä-Afrikassa viettävät joulua uiden ja vesimeloniasyöden.

Tulevaa ohjelmaa:

5.9. Poliisi / johtaminen: Lasse Aapio12.9 Vanhusten kotihoito: Merja Sivula19.9 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta / AVEC: Pekka Wilkuna26.9. Kuvernöörin vierailu3.10 Hirvi ja Liikenne: Reijo Orava

2001 SYYSKUU


Muistio, viikkokokous 5.9.2001

Poliisipäällikkö Lasse Aapio esitelmöi poliisin johtamisesta. Hyvinkää kihlakunnan alueellapoliiseja on yhteensä 80 ja muuta henkilökuntaa 20. Nurmijärven kirkonkyläntoimipisteestä partioi kahdeksan kenttäpoliisia eli joka vuorossa yksi partio. TutkijoitaNurmijärvellä on 7. Poliisi suunnittelee omaa toimintaansa yhdessä kunnan kanssahuomioiden todennäköisimmät tapahtumapaikat. Poliisi on omalta osaltaan ennaltaehkäisevässä työssä päätaajamissa toimivissa moni ammatillisissa työryhmissä.Yhteistyötä tehdään myös lähialueiden kuten Hämeenlinnan ja Forssan sekä Vantaan,Espoon ja Helsingin poliisin kanssa. Tilastojen mukaan Nurmijärvi on huomattavastiturvallisempi alue kuin naapurikunnat; erilaiset rikokset ovat vain noin puolet lähi alueidenvastaavista. Poliisi käyttää niin kriisitilanteissa kuin normaali toiminnassaan kolmiportaistajohtamisorganisaatiota.


Kokousrutiinien jälkeen veli Aulis Ylinen kertoi alustavasti suunnitellusta retkestä Karjalankannakselle. Retkellä olisi mahdollisuus tutustua talvi- ja jatkosodan taistelupaikkoihin.Retken toteutusajankohta olisi juhannuksen jälkeen ja optimiosallistujajoukko 10-15henkeä.

Kokousesitelmänä oli vanhusten kotihoito, josta olimme saaneet kertomaan Merja Sivulan.Hän kertoi, että kunnassa on laadittu vanhuspoliittinen ohjelma vuosiksi 1999-2005.Ohjelmassa on huomioitu Stakesin laatusuositukset ikäihmisten hoitamiseksi. Samallasiinä tuodaan esille kehittämiskohteet.

Nurmijärven lähtökohtana on pyrkiä turvaamaan vanhusten mahdollisuus asua itsenäisestiomassa kodissaan ja tutussa sosiaalisessa ympäristössä.

Arvoina korostetaan mm. asiakaslähtöisyyttä, korkeaa elämisen laatua ja omaistenjaksamista.

Vanhusväestön osuus Nurmijärvellä on suhteellisen vähäinen, mutta osuus onkasvamassa tulevaisuudessa. Palveluja tarvitaan ja samalla niiden monipuolisuutta javaihtoehtoisuutta on kehitettävä. Ikäihmisten hoito- ja palveluketju sosiaali- jaterveystoimessa etenee kotihoidosta palveluasumisen kautta laitoshoitoon. Tukipalveluinja täydentävien palvelujen avulla kotiasumista edesautetaan, jotta kalliit laitospaikat jäävättodella niitä tarvitsevien käyttöön. Vanhushuollossa on havaittavissa, että yksityissektorinosuus tulee kasvamaan palvelujen tarjoajana.


Veli Aulis Ylinen muistutti kesällä 2002 tapahtuvasta matkasta Karjalaan tutustumaansodanaikaisiin taistelupaikkoihin. Matka on toteutumassa 26 - 28.6.02.

Klubi oli saanut vieraakseen kansanedustaja Pekka Vilkunan alustamaan aiheestaeduskunnan tulevaisuusvaliokunta. Veli Pekka ( Nivalan rotaryklubin jäsen ) on "entisessä" elämässään maanviljelijä Nivalasta, päätuotantosuuntana kaalinviljely 26 vuoden ajan.Nyt hän keskustapuolueen ensimmäisen kauden kansanedustajana ja kuuluu mmtulevaisuusvaliokuntaan. Aluksi alustaja valotti eduskunnan työskentelytapoja. Siinäoleellisena osana on valiokuntatyöskentely, mikä tapahtuu suljetuin ovin. Täälläoppositiopuolueen edustajalla on yhtenevät vaikutusmahdollisuudet, joskin ministeriötpistävät asiat vireille. Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Matti Tiuri.Tulevaisuusvaliokuntaan ei tule ministeriön esityksiä, vaan työskentely vapaamuotoista, eipuutu lainsäädäntöön ja pyrkii ennakoimaan asioita. Valiokunta kutsuu koolle suuriakinasiantuntijaryhmiä esitetyn aiheen kimppuun mm " vanhat" viisaat ( entisiä ja nykyisiävaikuttajia , päättäjiä jne ) tai nuorista koottu foorumi, jolloin valiokunta onkuunteluoppilaana. Valiokunta on ottanut kantaa ja tehnyt selvityksiä tulevaisuuden mmenergiapolitiikasta, työssä jaksamisesta, eläköitymisestä jne. (IS)


Piirikuvernööri Matti Ponteva vieraili klubissamme. Kuvernöörivierailut piirien klubeissaovat alkaneet jo varhain rotarytoiminnan alkuvaiheessa. Pontevan mukaan vierailu ei oletarkastuskäynti vaan se on enemmänkin tietoa välittävä ja neuvoa antava. Kuvernööriesitteli RI:n presidentti Rickhard D. Kingin tavoitteita kautensa rotarytoiminnassa. Eräänäkeskeisenä tavoitteena on jäsenlisäys; yksi uusi jäsen joka kuukausi. Tämä tavoite tuntuuPontevasta liian suurelta suomalaisissa olosuhteissa, jossa yhdistystoiminta on muutenkinmelko vilkasta. Ponteva kertasi tehokkaan rotaryklubin tunnuspiirteitä: jäsenkunnansäilyttäminen ja lisäys, projektien aloittaminen ja läpivienti, rotarysäätiön tukeminen sekäjohtajiensa kouluttaminen. Suomalaisten rotarien ja yritysten lahjoitukset erilaisiinprojekteihin ovat kansainvälisessä vertailussa hännän huippuna. Pohjoismaissalahjoitusten määrä on noin kymmenes osa johtavan Japanin määrästä. Tämä johtuneeainakin osittain verottajien erilaisesta suhtautumisesta verovähennysoikeuteen. KuvernööriPonteva vaikutti tyytyväiseltä klubimme toimintaan ja toivotti parhainta jatkoatoiminnassamme.

2001 LOKAKUU

Lokakuu - Ammattipalvelun kuukausi

Ammattipalvelun tavoitteista

Ammattipalvelukomitean tavoitteena on laatia suunnitelmat, joilla klubin jäseniä voidaanauttaa omaksumaan ja soveltamaan rotarien eettisiä linjanvetoja omilla toimialoillaan.Rehti kilpailuhenki ja eri ammatissa toimivien ihmisten arvostaminen ovat tärkeitä arvoja.

Ammattipalveluväylän tavoitteet korostavat nykyisen liike- ja ammattielämän painottamaalaatuajattelua sekä omaa ammattiosaamista. Vallitsevia toimintatapoja voi kukin kohentaaomalta osaltaan.

Oikeudenmukaisuus, vilpittömyys ja työelämän sääntöjen kunnioittaminen ovat tärkeitätekijöitä. Keskeistä on omaksua niiden sisältö ja tarkoitus siten, että niiden toteuttaminenkäytännössä ei ole pelkästään puhdasta sopimuksiin perustuvaa tulkintaa ja toteutustailman syvällisempää ajattelua. Oikealla asennoitumisella, avoimuudella ja kehittämishalullasaadaan aikaan myönteistä kehitystä tarkkaan säädellyssäkin ympäristössä.

Omalla ammatillisella kokemuksella voidaan auttaa esim. nuorten opiskeluvalintoja jasamalla hakeutumista ja valmentautumista työelämän haasteisiin. Tätä toimintaa klubissaon toteutettu aiempina vuosina vierailemalla paikallisissa kouluissa kertomassa tulevilleabiturienteille eri ammattialoista.

Työpaikkakäyntejä eli yritysvierailuja on tiedossa ja jo tehtykin kuluvan vuosiohjelmanaikana. Eri toimintaympäristöihin tutustuminen edistää kanssakäymistä jayhteisymmärrystä ja avartaa samalla omaa ammatillista näkemystä.

Rotarytoiminnan lähtökohtana oli eri ammattialojen edustajien tutustuminen toisiinsa jasamalla tuoda eri aloja edustavien henkilöiden näkemyksiä esille. Tämä toiminta-ajatuskantaa edelleen. Muiden ammattikuntien ymmärtäminen ja arvostaminen luo hyvätedellytykset ammatilliselle kanssakäymiselle.

Lopuksi laitettakoon tuttu neljän kysymyksen koe muistuttamaan rotariuden keskeistäsisältöä ja samalla ammattipalveluun liittyvää sanomaa:

1. Onko tämä totta?

2. Onko tämä oikeudenmukaista kaikkia asianosaisia kohtaan?

3. Luoko tämä hyvää tahtoa ja parantaako tämä ystävyyssuhteita?

4. Onko tämä kaikkien osapuolten edun mukaista?

Ammattipalvelukomitean puheenjohtaja Klaus Siven

Viikkokokoustiedotuksia:

2001 LOKAKUU

Muistio Klubikokous 3.10. 2001

Veli Reijo Orava piti lyhyen katsauksen klubin internet sivujen sisältöihin.

Varsinaisena aiheena hänellä oli teema: hirvi ja liikenne. Salametsästyksen vuoksi hirvetolivat 1900-luvun alussa jopa uhanalaisina. Sittemmin määrä on kehittynyt tasaisestisaavuttaen huipun vuonna 1985. Nykyisellään hirvien määräksi lasketaan 135 - 140 000yksilöä.

Tiiviin rautatie- sekä moottoritieverkoston ja nauhamaisen asutuksen vuoksi hirvetohjautuvat kapeisiin asutuksen ympäröimiin sumppuihin. Tämä hirvien, autojen jarakentamisen yhteiselo on kasvanut liikenteelliseksi ongelmaksi -70 luvulta alkaen.Hirvikannasta metsästetään vuosittain noin puolet. Jos kantaa ei rajoitettaisi, niin kolarienmäärä vuositasolla nousisi 100 - 150 onnettomuuteen. Hirvikolarit ajoittuvat syyskuuhun,jolloin on hirvien kiima-aika. Puolet onnettomuuksista ajetaan kolmen tunnin kuluessaauringonlaskusta, jolloin näkyvyys on huono ja hirvet liikkuvat vilkkaimmin. Kolaririski onkorkeimmillaan tunti auringonlaskun jälkeen. Joten ollaan tarkkana ja lasketaanajonopeutta! (J.Lausvaara)

Viikkokokous 10.10.2001

Kansalliskirjailijamme ja Nurmijärven suuren pojan, Aleksis Kiven merkkipäivänä piti veliArvo Peltonen ansiokkaan esitelmän Kivi-tutkimuksesta ja siinä esille tulleista uusistalöydöksistä. Kivi-tukijan, professori Hannes Sihvon tutkimusten pohjalta Arvo selostiAleksin elämän eri vaiheisiin liittyviä paikkoja ja ihmisiä lisäten omaa näkemystäänasioiden tulkintaan. Kivi matkusteli melko niukasti, joten hänen elämänvaiheensa liittyvätlähes pelkästään Uudellemaalle. Vähäisten dokumenttien takia yksityiskohtaisen tiedonsaanti kattavasti Kiven koko lyhyeksi jääneestä elämän kaaresta on tutkijoille vieläkin suurihaaste. Oman osansa suuren kirjailijan elämän ymmärtämiseen tuo Nurmijärvellä AleksisKiven päivän iltana ennakko ensi-iltansa saanut Jari Halosen kirjoittama ja ohjaamaelokuva ’Aleksis Kiven elämä’.(JJ)

Viikkokokous 24.10.2001

Veli Arvo Peltonen esitti henkilökuvan Juhani Nuotosta. Vuonna 1914 syntynyt Juhani ontehnyt työuransa oppikoulun opettajana, opetusaineena äidinkieli. Monipuoliset taiteellisetharrastukset ovat rikastuttaneet jo nuoresta lähtien hänen pitkää elämäänsä. Hänenteatteriharrastuksensa näyttelijänä ja ohjaajajana sekä lukuisat maalaukset ovat saaneetarvostusta laajasti. Juhani on pitänyt vuodesta 1984 lähtien 20 yksityistä näyttelyä.Viimeisin 35 korkeatasoista akvarellia käsittävä näyttely "Aleksis Kiven tiet" oli klubimmetutustumiskohteena Nurmijärven kirjastogalleriassa. Kaikki sen maalaukset on tehty 2000-luvulla, yli 85-vuotiaana! . Juhani Nuotto tunnetaan myös erittäin hyvämuistisena jaselkeänä esitelmöitsijänä. (JJ)

2001 MARRASKUU


Klubikokous 2001-11-07

Veli Esko Mikkola piti ego-esityksen. Esko on syntynyt vuonna 1945 Nurmijärvellämaatalon poikana. Valmistuttuaan agronomiksi aloitti Esko 27 vuotta kestäneen uran S-ryhmässä. Vaikka työ tuntui olevan kaikki kaikessa, riitti aikaa myös vaimolle ja kolmelletyttärelle.Yhdeksänkymmentä luvun puolivälissä tuli äkkipysäys – Parkinsonin tauti. Elämä olimiellettävä kokonaan uudella tavalla. Työssä hankittu analyyttinen tapa tarkastellavaikeitakin asioita auttoi tässäkin. Elämän arvot, tavoitteet, avaintulosalueet jne. paperillaselkeytti elämän uudelleen organisoinnissa. Tärkeintä on kuitenkin voimakas tahtotilavoittaa vastoinkäymiset. Esko koki heti sairauden alusta lähtien tarvetta kertoa avoimestiasioista lähipiirille.Uudet sairaudetkaan eivät ole lannistaneet perusoptimistista miestä. Voimaa löytyymetsästä ja luonnon antimista. Kärsimyksenkin voi kääntää myönteiseksi, rohkaisi Eskovakavailmeisiä kuulijoitaan. (J. Julkunen)


Klubipresidentti Kai Samanen esitelmöi Nurmijärven kunnan matkailun kehittämisestä.Lähtötilanne Samasen mukaan on edelleen se että Nurmijärveä ei juuri yleisesti tunnetamatkailukartalla. Toisaalta on huomattavissa että Nurmijärvellä asuvat eivät itse uskokunnan tarjoamiin matkailullisiin mahdollisuuksiin ja niiden kehittämiseen. Huolimatta siitäettä kunnan väestökehitys ja hyvä sijainti Etelä-Suomen valtaväylien varrella on yleisestitunnustettu.Samanen valotti klubin hyvin tuntemaa Sääksiprojektia verraten sitä aiemmin esitettyynvisioon Vantaanjokikeskuksesta. Vantaanjokikeskus ideana perustuu em. joen hyväänlaatuun ja sijaintiin valtaväylien varrella syvässä etelässä. Tämä on ehkä merkittävinmatkailullinen keskittymä läänin alueella. Esiasteena visiolle voisi hyvin olla vaikkapaMyllykosken matkailuverkko mihin kuuluisivat eniten tällä hetkellä konkreettisiamatkailupalveluja tarjoava Myllykukko, Ruusulinna viihteen saralta, Taaborin Kivijuhlatkulttuurisektorilta, Koskikaran Luontopolku, kalastus- ja vaikkapa melontapalvelut.Kalastajat ovatkin näkyvänä ryhmänä ottaneet joen omakseen.Kuitenkin mahdollisuudet ovat paljon suuremmat Samasen mukaan; Vantaanjokikeskusvoisi toimia opetuksellisena, historiallisena ja kulttuurikeskuksena alueella. Siinä voisitoimia jokiluonnon ja matkailun opastuskeskus, Aleksis Kivi –keskus ja niin edelleen.Asia on Samasen mukaan tärkeä ja sen toteuttamisen keskeisiä asioita olisivat mm.Vantaanjoki-osayleiskaavasta kiinni pitäminen, polkuverkoston rakentaminen välilleMyllykoski-Nukari, kunnan omatoiminen ympäristöpolitiikka sekä kaikkinainen matkailunhyödyntäminen Vantaanjoen ympärille.Ehkä tuo oivallinen kehittämiskohde on liian lähellä kuntalaisia tilanteen hahmottamista jahyödyntämistä ajatellen. (H.Lakee)


Klubivierailu Taistelukoululla Tuusulan Rantatiellä. Joukon vetäjänä toimi veli MarkkuPajunen joka Suomen Armeijan upseerina asiantuntevasti esitteli hyvin tuntemansaalueen:Suojeluskuntain Päällystökoulu aloitti toimintansa 1921 silloisella Koivikon tilalla tarjotenmonipuolista koulutusta sekä järjestön vapaaehtoiselle että palkatulle upseeristolle.Lotta-Svärd –järjestö järjesti vuosina 23-41 Keskusjohtokunnan johtamia kursseja eli”Lottien Kesäpäiviä”. Sotien aikaan Päällystökoulu toimi jalkaväen koulutuskeskuksenasekä antoi tilat Sotasairaala 3:n osastolle.Syksyllä 1944 SK-järjestön lakkauttamisen yhteydessä Koivikon tila siirtyi SuomenPunaiselle Ristille ja tiloissa toimi sotavammasairaala aina siihen saakka kunnes tiloihinsiirtyi 1949 taistelukoulu. Sotien jälkeen Taistelukoulussa koulutettiin yli 5000 upseeria,upseerikokelasta ja reserviläistä.Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus ( PvKK ) siirtyi lakkautetunTaistelukoulun uudistettuihin tiloihin 1996.Taistelukoulun 1992 perustettu Perinneyhdistys vaalii Taistelukoulun perintöä sekäylläpitää Taistelukoulun Perinnetiloja. Perinnetiloissa esitellään Koivikon tilan historiaasekä suojeluskunta- ja lottahistoriaa kiinnostavassa näyttelyssä.Tämän lisäksi maanviljelysneuvos Heikki Talvela esitteli tallentamaansa esineistöäPerinnetilojen 73 m2 laajennusosassa entisessä Upseerikerhon kellarissa klubiveljienkiinnostuneelle joukolle. Kyseinen esineistö jaottuu kolmeen osaan: Suurin osa on HeikkiTalvelan henkilökohtaisia tai aseveljien tai lähisukulaisten sodanaikaisia muistoesineitä.Toinen ryhmä on jalkaväenkenraali Paavo Talvelan henkilökohtainen sotilasesineistö.Kolmas ryhmä käsittää muut sotiimme liittyvät ja kokoelmaa tukevat muistoesineet,varusteet, dokumentit ja aseet.Museonsa Heikki Talvela esitteli eloisasti kuten vain vanha sotaveteraani osaa virittäenklubin lähenevän itsenäisyyspäivän tunnelmaan. (H.Lakee)


Matti Höök kertoi esitelmässään 1800- luvun urheista ja hyvin arvostetuistakarhunkaatajista. Tunnetuin heistä on ollut Martti Kitunen, jonka tiedetään kaataneen 193aikuista karhua. Hyvä metsästäjä pärjäsi myös taloudellisesti hyvin, koska karhuistamaksettiin tapporahaa ja taljoistakin sai hyvän toimeentulon.. Yhteistyö miehen ja hänenparhaan ystävänsä; koiran kanssa piti olla saumatonta. Monia mielenkiintoisia jajännittäviä kertomuksia läheltä piti tilanteista ja joskus jopa päiviä kestäneistä ajojahdeistaesitelmän pitäjällä olikin. (J. Lausvaara)

2001 JOULUKUU

Joulukuun teema- Kansainvälinen palvelu

Rotarytoiminta on kansainvälistä ja antaa jäsenilleen ja muille toimintaan osallistuvillemahdollisuuden oppia tuntemaan meille vieraista kulttuureista peräisin olevia muidenmaiden ihmisiä ja heidän elämäntapaansa. Tällainen toiminta auttaa ihmisiäymmärtämään toisiaan ja siten välttämään tarpeettomia uhkaavia kriisitilanteita, joitatämänkin hetken maailmassa on aivan liikaa.

Nuorisovaihto on yksi kansainvälisen palvelun muoto. Vaihto-oppilas asuu vastaanottavanmaan rotaryklubin valitsemissa perheissä. Tämän ajan hän on kyseisen perheen jäsen jakäy paikallista koulua sekä tutustuu samalla ikäisiinsä koulutovereihin ja heidänharrastuksiinsa sekä kyseisen maan elämään yleensä.. Nurmijärven klubin vaihto-oppilaitaon ollut pääasiassa englantia puhuvissa maissa kuten esim. Kanadassa, Yhdysvalloissa jaAustraliassa. Ystävyyssiteet ovat johtaneet monta kertaa vastavierailuihin ja vuosienystävyyteen nuorten kesken.

Kansainväliseen vierailuvaihtoon kuuluvat eri maiden rotarypiirien väliset joammattielämässä toimivien nuorehkojen ei-rotarien GSE-ryhmäopintomatkat, joita vetääpiirin valitsema kokenut rotary. GSE on lyhenne sanoista Group Study Exchange. Myöstästä vierailuvaihdosta on Nurmijärven rotaryklubilla myönteisiä kokemuksia. EsimYhdysvalloista, Michiganin osavaltion piirin 6360 GSE-vierailu on johtanut pysyviinystävyyssuhteisiin erityisesti ansiokkaan rotaryn PDG Karl Rainer Sandelinin kautta.

Yhteiset projektit ovat kolmas kansainvälisen palvelun muoto, josta Nurmijärvenrotaryklubilla on parhaillaan käynnissä projekti ”Video-EEG-monitorointilaitteisto Tartonyliopistosairaalaan”. Tähän projektiin osallistumme oman piirimme 1420, Michiganin piirin6360 ja Tarto Toomen rotaryklubin kanssa. Rahan keruu on eri muodoissa käynnistetty japiirimme klubeista ovat lupautuneet mukaan tähän mennessä Hyvinkään, JärvenpäänKartanon, Karjaan, Loviisan, Nurmijärvi-Klaukkalan ja Tuusula-Hyrylän rotaryklubit.Tavoitteena on saada projekti päätökseen tulevana vuonna.

Yksityiset vierailut kuten ryhmämatkat ja henkilökohtaiset osallistumiset viikkokokouksiin,kansainvälisiin konventioihin ja muihin rotarytapahtumiin ulkomailla ovat myöskansainvälistä palvelua. Terveiset omasta rotaryklubista ja keskustelut ajankohtaisistaasioista rotarien kesken saattavat olla niin kiintoisia, että kokoukset venähtävätiltamyöhään avartaen ihmisten välisiä suhteita positiivisella tavalla. Myös tällaisistavierailuista on Nurmijärven rotaryklubin jäsenillä myönteisiä kokemuksia eri puoliltamaailmaa.

M. Iivanainen,

kansainvälinen palvelu pj.


2001 JOULUKUU


Kokous pidettiin Itsenäisyyspäivän aattona ja aiheeseen varsin sopivasti vieraili klubissareservin everstiluutnantti Ilmari Hakala Ali-Keravan Rotaryklubista.

Sotahistoriaan syvälle perehtynyt Hakala esitelmöi aiheesta Suomen sotien historia.

Hakala aloitti pelkistetysti toteamalla sen että isänmaamme historia on ollut sotienhistoriaa. Perusta suomalaisen ajattelun ymmärtämiseen on suomalaisen lojaaliudenymmärtäminen; ensin kruunulle, sittemmin valtiolle. Se että vuonna

–39 Talvisodan syttyessä jäi ainoastaan 152 miestä saapumatta on tästä esimerkki.Talvisota oli koko kansan sota.

Yleisessä johdossa kuin myös kansan keskuudessa oli pelko oman kansallisen identiteetinmenettämisestä neuvostoaggression alkaessa.

Sodan ensimmäisinä päivinä suojajoukot polttivat omat kylänsä , mitään ei haluttu jättääviholliselle, valtio ja maa koettiin konkreettisesti omaksi. Tässä valossa suomalaiset eivätkäsittäneet koskaan saksalaisten toimintaa Lapissa 1944; toisen oman polttamista.

Oliko Talvisota vältettävissä ? Hakalan mukaan ei, sillä Suomi oli osa suurta sodankokonaisuutta.

Sodan tulokseen vaikutti eniten kansan sivistys; ensimmäiset kansakoulusivistyksensaaneet ikäluokat lähtivät rintamalle. Mannerheim oli itse joulukuussa epäilevä sodanlopputuloksesta, tämä ilmenee keskustelusta Rytin kanssa. Mutta 12. päivän Tolvajärvenensimmäisten ratkaisevien voittojen jälkeen usko omaan asiaan kasvoi. Maaliskuussa olikuitenkin kiire lopettaa; reservejä ei enää ollut, 110 000 miestä oli kouluttamatta Elävävoima oli loppumassa Neuvostoliitolla oli myös kiire lopettaa: se ei halunnut länsivaltojavastaansa. Suomalaiset kokivat rauhanehdot katkeriksi mutta itsenäisyyden säilyttäminenonnistui ja Neuvostoliitto ei saavuttanut tavoitettaan.

Jatkosodan alkua leimasi vahvasti suomalaisten osalta tunne oman pois ottamisesta;yksimielisyys vallitsi edelleen ja valmistauduttiin oikeutettuun revanssiin. Sodanpitkittyessä johdon taholta odoteltiin loppukoitoksen alkua mikä sitten koittikin kesällä –44ennennäkemättömän rajuna kolmen kuukauden eloonjäämistaisteluna . Savun hälvettyävoitiin todeta että Suomen Puolustusvoimat oli tehnyt tehtävänsä Itsenäisyys säilyi..Neuvottelut rauhanehdoista alkoivat. Ryti oli ottanut harteilleen sopimuksen saksalaistenmateriaaliavusta suomalaisille. Tällä olikin ratkaiseva merkitys viivytystaistelussa.

Huolimatta raskaista rauhanehdoista, monien isänmaallisten järjestöjenpakkolakkauttamisista, sotakorvauksista, maa ja merialueiden luovutuksista sekämittaamattomista inhimillisistä kärsimyksistä voitiin vain todeta että suomalaisuus säilyi.

Nyt ei kenelläkään ole harhaluuloja siitä mitä olisi tapahtunut jos Neuvostoliitto olisisaavuttanut tavoitteensa Suomessa. (H. Lakee)

Vaalikokous sekä Afrikkalainen ilta 2001-12-12

Uusi jäsen Heikki Tikkanen toivotettiin tervetulleeksi. Hän toimii Fortumin omistamassaNaps Systems nimisessä aurinkoenergiaryhmässä varatoimitusjohtajana. Työtehtävät ovatsuuntautuneet usein ulkomaille esim. kolme vuotta Singaporella. Koulutukseltaan hän ondiplomi insinööri. Hän asuu Nurmijärven Kirkonkylällä Maarit vaimon ja kahden lapsenkanssa. Hyväksyttiin Veli Hannu Lakeen esittämät luottamustoimet:

ROTAYVUODEN 2002 - 2003 HALLITUS:

PRESIDENTTI Hannu Lakee

PAST PRESIDENTTI Kai Samanen

1. VARAPRESIDENTTI / KLUBIPALVELU Klaus Siven

2. VARAPRESIDENTTI / AMMATTIPALVELU Jyrki Lausvaara

1. SIHTEERI Jaakko Julkunen

2. SIHTEERI Ilpo Salminen

1. KLUBIMESTARI Reijo Orava

2. KLUBIMESTARI / YHTEISKUNTAPALVELU Markku Pajunen

RAHASTONHOITAJA Tarmo Luoma

KOMITEAT

KLUBIPALVELU pj. Klaus Siven

AMMATTIPALVELU pj. Jyrki Lausvaara

YHTEISKUNTAPALVELU pj. Markku Pajunen

KANSAINVÄLINEN PALVELU pj. Matti Iivanainen

NUORISOVAIHTO pj. Aulis Ylinen

ROTARYSÄÄTIÖ / GSE -vaihto pj. Jorma Niinistö

LUOKITE / JÄSENYYS j. Esko Mikkola

TIEDOTUS / SUHDETOIMINTA pj. Pasi Hurttala

ROTARYTIETOUS pj. Jukka Isoherttua

Vaalikokouksen yhteydessä kuulimme vaihto-oppilaidemme Claire Crichtonin pitämän jaKatri Lausvaaran tulkkaaman esitelmän:

"South Africa - a World in one Country”.

Greetings. My name is Claire Crichton and I am from Johannesberg,South Africa. I am 18years old and will soon be starting university. My stay in Finland has truly beenmagnificant.I have seen and experienced so much.

South Africa is currently experiencing summer.All the schools are on summer holiday andare enjoying the days by suntanning and swimming. There are four main cities in thecountry: Johannesberg, Cape Town, Durban and Pretoria. South Africa is often consideredas a world in one with various unique landscapes. There is the warm, mediterranean,green,Natal with Durban. Natal has long,rolling hills and a wonderful agricultural position. Itis also home to the Zulu´s. Durban is the main city with great beaches and some of thebest surfing in the world.

Natalleads to the Drakensberg Mountains. This is filled with breathtaking scenery, and is ahikers paradise.Further south and a little to the west, is Cape Town. This is home to TableMountain, Camps Bay, The V&A Waterfront and Robben Island. Cape Town is fillled withdiversity and is one of South Africa´s most beautiful cities. A little outside of CapeTown,along the foot of the mountain ranges , are the Cape Vineyards, which producesome of the best wine in the world.

Up north is Jihannesberg and Pretoria. This is the business centre of the country. Found inthe grassy plains of the Gauteng Province, Johannesberg is the largest city, built along agold reef, and famous for it richness in minerals.

South Africa has 11 official languages and a population of about 44 million people. Wehave such diversity and can offer the Big 5, sea´n surf, moutain climbing, wine tasting andmuch, much more. The main reasons for me coming to Finland was because I wanted toexperience a white Christmas. South Africa only gets a little bit of snow and that is only inthe Drakensberg. My white Christmas was magical. I have treid skiing, skating andtoboganning all of which have been great fun. The people have been so friendly andwelcoming. Thank you for hosting me in this beautiful and spectacular country.

All the best, Claire


Vietimme perinteisen joulukirkon Klaukkalan klubin jäsenten ja puolisoidemme kanssa.Veli Mauri Tolvanen puolisonsa Anjan kanssa vastasivat jumalanpalveluksesta sekä TuireGrönthal esitti yksinlaulua. Maittavan joululounaan ja tunnelmallisten joululaulujensiivittäminä valmistauduimme rauhallisen joulunajan viettoon. (J. Lausvaara)

TAMMIKUU - AJATUKSIA UUTEEN VUOTEEN

(J. Lausvaara)

Rotary Norden- lehden artikkeli 6/2001 pani ainakin minut miettimään:

Jos sinulla on ruokaa jääkaapissa, vaatteet ylläsi, katto pääsi päällä ja paikka missänukkua, olet rikkaampi kuin 75 % maailman ihmisistä.

Jos sinulla on rahaa pankkitilillä ja kukkarossa, kuulut maailman väestön 8 %rikkaan joukkoon.

Jos heräsit tänä aamuna terveenä, olet onnekkaampi kuin ne miljoona ihmistä, jotkaeivät selviä tästä viikosta hengissä.

Jos voit mennä henkiseen / aatteelliseen kokoukseen ilman pelkoa häirinnästä,pidätyksestä tai kuolemasta, olet onnekkaampi kuin kolme miljardia muuta ihmistä.

Jos vanhempasi ovat vielä naimisissa keskenään, kuulut todella harvinaiseenihmisjoukkoon.

Kun luit viimeksi jotain, muista, olet saanut lahjan, sillä kaksi miljardia ihmistämaailmassa ei osaa lukea.

Jos kuljet pää pystyssä ja hymyilet, koska tunnet aitoa kiitollisuutta, oletainutlaatuinen, sillä monet voisivat tehdä sen, vaan eivät tee.

Jos voit tarttua jotakuta kädestä, halata tai koskettaa olalle, olet niitä harvoja, jotkatarjoavat eheyttävää elämää.

Tulevaa ohjelmaa:

Tietoyhteiskuntakehitys, Tauno Heikkilä

Yritysten Nurmijärvi 2002, Hannu Haukkasalo

Vantaanjoki, Ilpo Salminen

Juhani Nuoton vierailu, Avec

2002-02-09/la Linnunpönttötalkoot


Helmikuu 2002

Linnunpönttötalkoot 2002-02-09

Viisitoista veljeä ahkeroi koko lauantai päivän presidentti Samasen pihapiirissäaskarrellen lintupönttöjä. Eikä mitä tahansa "omasta päästä" tehtyjä. Materiaalina oliröykkiö tuoretta haapatukkia ja välineenä suomalaisen keksijän sinnikkyyden ja luovuudentulos : linnunpönttösorvi. Homma toimi näppärästi, haapapölkky kiinni sorviin ja sisustaporataan ontoksi, mutta niin että jää muutaman sentin paksuinen pohja. Porataanlentoaukko ja pellitetään aukon ympärys, kiinnitetään ripustusnaru, naputellaan katto kiinnija lopuksi ihaillaan lopputulosta. Sitten vain myyntiorganisaatio muuttaa pöntöt rahaksi 10€ kappalehintaan !

Miksi moinen vaiva? Hankkeessa yhdistyy suomalainen talkooperinne ja Rotary-aate:tehdä maailma paremmaksi asua. Tässä tapauksessa tuotolla tuetaan Tartonyliopistosairaalan Video-EEG-monitoriointilaboratorion hankintaa, joka on piirien 1420(Etelä-Suomi) ja 6360 ( Michiganin, USA) yhteinen projekti.

Toisena kohteena on klubimme nuorisovaihto. Vuosittain tarjoamme 2 -4 nuorellemahdollisuuden kesä- tai leirivaihtoon ja joka toinen vuosi vuosivaihdon jossain päinmaailmaa. (J.Lausvaara)


Kokous pidettiin klubikokouksena, koska esitelmöitsijä oli joutunut perumaan tulonsatyöesteen vuoksi. Todettiin ajankohtaisia asioita lintupönttötalkoista, lehdestä sekä Tarto-projektista. Veli Karl Ranta esitti, että Sääksi-projekti voitaisiin katsoa loppuun saatetuksi,koska hanke oli tarkoitettu määräaikaiseksi ja kunta on ottanut rannanhoidosta enemmänvastuuta.

Asespesialisti, varapresidentti Hannu Lakee piti lyhyen katsauksen päivän esitelmänaiheeseen Sako Oy;n historiaan. Lyhenne tulee sanoista Suojeluskuntien ase ja konepajaOy. Yhtiö perustettiin 1919 kun vapaussodasta jääneet aseet vaativat kunnostusta.Myöhemmin keskityttiin muokkaamaan sotilasaseita metsästysaseiksi.

maailmankuuluksi yritys omasta ylivoimaisesta tuotekehittelystään. Perustana tässä olioma patruuna-, piippu- ja tukkituotanto sekä taitavat suunnittelijat, jotka harrastivataktiivisesti ammuntaa. Suunnittelijoina olivat esim. kuuluisat Talvenheimo ja Pelo. Näistäjälkimmäinen on suunnitellut Israelin armeijan käytössä olevan Uzi konekiväärin. Muitameille kaikille tuttuja nimiä ovat: Ukkopekka, Pystykorva, Tussari, Ilves jne. konepistoolintaustalla. Viime vuosina tuotanto ensin yhdistyi Tikkaan ja nykyisellään yritys onItalialaisten omistuksessa. (J.Lausvaara)


Veli Kai Samanen paikkasi ansiokkaasti estynyttä esitelmöitsijää. Hän tarkasteliNurmijärven tulevaisuuden kehitysnäkymiä tilastollisten tosiasioiden valossa: Mitenmeidän käy Vuosaaren sataman, Malmin lentoaseman ja esim e 18 tien valmistumisen

myötä ? Tai kun rataverkko paranee ja työmatka Mikkelistä Helsinkiin kestää vain kaksituntia. Kun liikennöinti helpottuu, satama ja lentokenttäalueet vapautuu rakentamiseen,niin keskittyykö hyvinvointi vain Helsinkiin, Lohjan seudulle, tai pääradan varteen ? JääköNurmijärvi vain valkoiseksi marginaalialueeksi, nukkuvaksi taajamaksi ?"Keskusten kasvaminen vahvistaa sitä väestön osan massaa, jonka arkitodellisuudeneriytyminen luonnosta vain kiihtyy"Veljet Kangas ja Niinistö uskoivat Nurmijärven vetovoimaan jatkossakin. Kaikkientähänastisten ennusteiden valossa esim. pääradanvarrenkaupunkien on uskottu olevanvoimakkaan kasvun alueita, mutta todellisuudessa kasvu on keskittynyt hyvin vahvastiesim. Nurmijärvelle ja em. kunnissa on havaittavissa Niinistön mukaan jopa näivettymistä.Heidän mielestä Nurmijärven luonnonläheisyys ja maaseutumaisuus on havaittu jakunnasta on tullut haluttu asuinpaikka. (J. Lausvaara)


Klubin esitelmäillasta vastasivat pirteät naiset Merja Andsten ja Marja Pentikäinen;aiheena maahanmuuttajan tiet. Andsten omasi pitkäaikaisen kokemuksenulkomaalaisasioista eri toimistojen tehtävissä ja vastaa nyt työvoimapalveluista etelänalueella.Maahanmuuttajien asema suomalaisessa yhteiskunnassa on edelleenkin varsinkiihkeidenkin puheiden aihe. Keskustelua on herättänyt mm. itärikollisuus ja inkeriläistenhyväksyminen paluumuuttajiksi. Kuitenkin valtaosa suomalaisista tuntuu hyväksyvänmaahanmuuttajat suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi oikeuksineen ja myösvelvollisuuksineen. Rasismi ei istu suomalaiseen kansanluonteeseen mutta ei myöskääntiettyjen vapaamatkustajien hyväksyminen.Maahanmuuttajan asema ei ole helppo; uskonnon, kielen kulttuurin, tapojen , elintasonvastakohtaisuus uuden asuinmaan vastaavien kanssa saattaa aiheuttaa totaaliyllätyksen.Kaikki uusi tulee kerralla eteen.Osa maahanmuuttajista on pakolaisia joihin pätee YK:n määritelmä pakolaisista.Pakolaisen aseman määrittelemiseksi viranomaisilla on velvoite käynnistääturvapaikkatutkinta niille jotka hakevat maastamme turvapaikkaa.Suomen vuotuinen kiintiö on 1000 pakolaista vuodessa. Maahan muuttaneita on noin100.000 joista 20.000:lla on Suomen kansalaisuus ja näistä edelleen huomattava osa onavioliiton kautta tulleita. Ehkä yllättävä tieto se että enemmistö näistä on naisia.Puolet maahanmuuttajista asuu Etelä-Suomessa vaikean työllisyystilanteen alueella mikätuo lisähaastetta maahanmuuttajien työllistämiseen.Kunta ja valtio toteuttavat työvoimatoimistojen kautta kotouttamissuunnitelmaa mihinkuuluu mm. kolmen vuoden kotoutttamistuki maahanmuuttajalle. Tämä on suunniteltuhelpottamaan maahanmuuttajan asemaa. Kuluja tietysti aiheutuu yhteiskunnalle.Toisaalta tulevaisuudessa työmarkkinoiltamme poistuu v. 2015 100000 työntekijää. Olisikomaahanmuuttajista apua tulevaan tilanteeseen jää nähtäväksi.Joka tapauksessa suomalainen yhteiskunta on varautunut huolehtimaan maahammetulleista. (H.Lakee)

MAALISKUU 2002

MAALISKUU - Yhteiskuntapalvelu

Kun rotarytoiminta vuonna 1905 syntyi, sen perustajan Paul Harrisi'n ajatuksena oliystävyyden, veljeyden ja keskinäisen avunannon edistäminen. Toiminta oli aluksi varsinsisäänlämpiävää liikemiespiireissä. Se muodostui aluksi viikoittaisista päivällis- jamyöhemmin lounaskokouksista. Ne muodostavat esitelmineen toki edelleenolennaisimman osan toiminnasta. Katseet ovat kuitenkin vuosikymmenien kuluessakääntyneet yhä enemmän myös ympäröivään yhteiskuntaan. Suuntaus on varsinluonnollinen, koska veljet valitsevat seurakseen klubeihin yhteiskunnan eri alojen aktiivisiavaikuttajia. Veljet edustavat erilaisia yhteiskunnan näkemyksiä, mutta heidänvalintatapansa takaa, että tuo erilaisuus muodostuu toiminnassa rakentamiseksi eikärepimiseksi.

Klubissa toimii yhteiskuntapalvelun komitea. Sen tehtävänä on tutkia, millaista sosiaalistapalvelutoimintaa klubin alueella mahdollisesti tarvitaan ja seurata olosuhteiden ja tarpeidenkehittymistä. Rotaryn yhteiskuntapalvelu kohdistuu ensisijaisesti lapsiin ja nuoriin, josta onosoituksena mm. nuorisovaihtotoiminnan merkittävä asema. Muita tärkeitä toiminta-alojaovat esimerkiksi huumeiden vastainen toiminta, vanhuksista ja vammaisista huolehtiminensekä luonnonsuojelu.

Rotarien yhteiskuntapalvelu ei kuitenkaan pyri kilpailemaan yhteiskunnan taihyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa. Rotaryt pystyvät aktiivisuutena ja yhteiskunnallisenasemansa ansiosta toimimaan kartoittamalla tarpeita, käynnistämään toimenpiteitä jainnostamaan yksilöitä. (M. Pajunen, puheenjohtaja)



Saunakokous Kotorannassa keräsi yhdeksän veljeä paikalle. Nimensä mukaisestikokouksessa keskityttiin saunomiseen, uintiin ja Kotorannan hyvään ruokaan. Uintiin olikinhyvät edellytykset, sillä pieni sähkömoottori piti avannon sulana. Sen jälkeen kun sihteerija klubimestari olivat todenneet veden uintilämpöiseksi ja vaikutuksen virkistäväksi, niinpresidentinkin täytyi käydä kastautumassa - uinti jäi vielä odottamaan seuraavaa kertaan.

(J.Lausvaara)


Linnunpönttötalkoot: Pöntöntekijät kokoontuivat vielä kertaalleen valmistamaanuudisasuntoja. Kun talkoot olivat ohi, niin pönttöjä on valmistunut kaksissa talkoissayhteensä n. 200 kpl. Rahassa se tekee n. 2000 e (n. 12 000 mk) Myynnistä vastaajokainen klubin jäsen. Suositus oli 5 kpl / veli. (J.Lausvaara)


Kunnanhallituksen terveisiä oli tullut kertomaan kunnanhallituksen puheenjohtaja veli PasiHurttala. Vuoden 2001 joulu- tammikuun yhteisövero- ym. tarkistukset oli ollut kunnantalouden kannaltamiellyttävä yllätys. Kunnan tulokehitys on ollut ylijäämäinen moni vuosia,mutta v. 2001 oli huippu. Toki ennuste tuleville vuosille kertoo, että velanotto lisääntyy jaylijäämä pienenee. Näin siksi, että investointitahti tulee kiihtymään, koska kunnanväkiluvun kasvu on prosentuaalisesti toiseksi nopeinta koko valtakunnassa.Kasvulla on hintansa, lakisääteisten velvoitteiden vuoksi päivähoito ja koulutoimi vie

vuosittain yhä suuremman osan kunnan taloudesta. Esim v. 2001 kunta työllisti 1904työntekijää ja uusia virkoja on suunniteltu tälle vuodelle lisää 110 kpl, valtaosa juuripäiväkoteihin ja koulutoimeen.Tulevaisuuden suurina hankkeina veli Pasi näki Klaukkalan uuden ohikulkutien linjauksen.Mahdollisen Vesilaitoksen myymisen Nurmijärven Sähkölle ratkaisee viimekädessäverottajan kanta myymiseen. Yhtenä suurena linjauksena on Primalcon, Röykän jaKlaukkalan viemärilinjaus. Lisääntyneen väkimäärän Pasi näkee pitkässä juoksussahyvänä tekijänä, koska myös verotulot lisääntyvät. (J.Lausvaara)


Veli Aulis esitteli tulevan Karjalan matkan oppaan Eero Laurilan joka piti esitelmänTalvisodan taisteluista Taipaleessa. Erityisesti runoilija- sotilas Yrjö Jylhän komppanianvaiheet ovat kiinnostaneet Laurila jopa siinä määrin, että hän on kirjoittanut kirjan:Talvisota, Taipale - Kirvesmäki.Taipaleen vaiheet poikkesivat huomattavasti muista taisteluista, koska se oli asemasotaa.Jylhän alkuperäisen kokoonpanon 190 miehestä vain 12 säilyi hengissä! Mutta miestenerityislaatuisuutta kuvaa se, että kun sota loppui, niin vihollinen ihmetteli, missä joukotovat, kun miehiä oli niin vähän. Lopuksi Laurila kävi kartanavulla seikkaperäisesti läpipaikkoja, joihin kesän matkalla tutustutaan. Yleiskeskustelun yhteydessä klubimmeharvoista sodankäyneistä veljistä veli Paavo Handolin muisteli JR5 vaiheita läheiselläLeipäsuolla, jossa hän oli nuorena miehenä saanut tulikasteen. ( J. Lausvaara)

HUHTIKUU 2002



Ravintola Duettoon hoiperteli epämääräinen joukko herroja kuka puolisonsa kuka veljentukemana, kuka epävarmasti käsillään tukea ottaen. Näin alkoi Kalliolan klinikoidenvammaistenpäihdeprojektin työntekijöiden Arja Taljan ja Heidi Erikssonin ohjaamaelämyksellinen tutustuminen näkövammaisen arkeen. Kokeiltavana oli silmälaseja, joillasimuloidaan erilaisia näkövammoja: putkinäköä, näkökentän keskiön tai puoliskon puutettaym. Opiskeltiin miten näkövammaista tulisi ohjata: "kosketa häntä kevyesti käteen jaesittele itsesi, jos hän tarvitsee apua kulkemisessa, ojenna hänelle kyynärpääsi ja pyydähäntä tarttumaan siihen -ovenkahva otteella, näin kuljet askeleen hänen edellään. Kerrohänelle maaston muodoista, rappusista, ovista ym. jotta hän tietää niihin varautua…"

Kalliolan vammaisprojekti on osa Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa laajempaanelivuotista projektia. Hankkeen tavoitteena on turvata eri vammaisryhmille (näkö-, kuulo-,kehitys- ja aivovammaiset), mahdollisuus päihdekuntoutukseen, jossa heidän vammansaerityispiirteet huomioidaan. Toinen tavoite liittyy koulutukseen. Vammaisten parissatyöskentelevien henkilöiden tulisi tunnista päihdeongelma, jotta henkilön kuntoutus olisikokonaisvaltaista.

Suomessa on n. 80 000 rekisteröityä näkövammaista, joista heikkonäköisiä on 74 %.Suurimpina syinä heikkonäköisyyteen ovat ikärappeuman, perinnöllisyystekijöiden jadiabeteksen aiheuttamat sairaudet. Valtaosaa voidaan auttaa erilaisin apuvälineidenavulla, erilaiset suurennuslasit, tietokoneohjelmat, pistekirjoitus, merkkaustyynyt ym.helpottavat arjessa selviämistä. Erilaiset rakennustekniikassa huomiotavat asiat auttavatmyös huomattavasti: riittävät kontrastipinnat oviaukoissa ja rappukäytävissä, kaiteet,oikeanlainen valaistu: ei liian hämärä, eikä liian kirkas, heijastuksien ja kiiltämisenhuomioiminen ym. Tavallisia asioita, joiden kuntoon saattaminen helpottaa meidänkaikkien arkea. Vammaisuuteen liittyvä tietämys ja välineistö on vuosikymmenien myötäkehittynyt hyvin paljon. Taannoin näkövammainen pystyi toimimaan joko hierojana taikkakorinpunojana, mutta nykyisin heitä toimii yli 200 eri ammatissa. (J.Lausvaara)


Illan esitelmän aihe oli Kivirikko ja Nurmijärven linnut. Aiheen esitteli tehokkaanasiantuntevasti tutkija Martti Koponen Nurmijärven Luonto ry:stä.

Kivirikko lie monellekin tuttu nimi, ainakin entisen Nurmijärven rannalla sijaitsevanSimonsbergin tilan ansiosta, Nurmijärven rannalla viettikin tuleva tutkija Kivirikko omiensanojensa mukaan ihanimmat lapsuuden kesänsä ja ympäristöllä oli vahva vaikutusKivirikon tulevaisuuteen tutkijana.

K. E. Kivirikon (vuoteen 1906 Stenroos) suku oli kotoisin Nurmijärveltä ja Kivirikon siteetNurmijärvelle säilyivät koko hänen elämänsä ajan.

Kivirikko jätti Nurmijärven pieneliöistä kertovan väitöskirjansa ”Das Thierleben imNurmijärvi See ” vuonna1898. Se oli ensimmäinen laajahko limnologinen tutkimusjärviemme eliömaailmasta ja Kivirikon tärkein tutkimus; vieläkin kokonaisuutena arvokas.Nurmijärvi olikin sangen eloisa ja monimuotoisuudessaan runsas eliöstöltään ennenkohtalokasta kuivatusoperaatiota. Väitöskirjassa luetellaan mm 460 eläinlajia, 39 lintua,ym. Kaloista puolikiloiset ahvenet olivat yleisiä, lahnoista suurimmat olivat 2-3 -kiloisia.Suurimmat hauet olivat kymmenkiloisia. Kirjassaan K. E. K. kuvaa lähes 30 tieteelle uuttaeläinlajia, rataseläimiä ja pikkuäyriäisiä.

K. E. K. toimi opettajana, kirjailijana ja hänen teoksensa ovat tehneet hänestä yhdensuomenkielisen luonnonhistoriallisen kirjallisuuden merkkimiehistä. Hän teki myös pitkiäluonnonhistoriallisia tutkimusmatkoja Itä-Karjalaan (1894), Vienanmerelle, Turkestaniin jaSiperiaan saakka.

K. E. K. oli myös hyvä puuseppä, piirtäjä, taidemaalari sekä myös taitava eläinten täyttäjäja aikanaan muotoutui hieno täytettyjen eläinten kokoelma perinnöksi HelsinginYliopistolle, monet näistä Nurmijärveltä hankittuja. Suurimman osan eläimistään K.E.K.pyydysti tai ampui itse, joitakin hän osti Helsingin kauppatorilta, osan sai lahjoituksina.Kokoelma on nähtävissä em. Yliopiston Viikin laitosten C-talossa.

Kaikella toiminnallaan jätti K. E. Kivirikko perinnöksi jälkipolville pysyvänluonnonhistoriallisen perinnön mistä nurmijärveläiset voivat olla ylpeitä. Ehkä syystäkinlausahti eräs oppinut, ehkä vähän provokatiiviseen sävyynkin; ” …Nurmijärvi, niin, olikosiellä muita merkittäviä henkilöitä kuin Kaarlo Eemeli Kivirikko?” (H. Lakee)


Painonvartiointi, toimitusjohtaja. Timo Havola. Laihduttamiseen liittyviä harhaluuloja onpaljon: heikko luonne, liiku enemmän, syö vähemmän, suuret luut, sukuvika… Kuitenkinon pohjimmiltaan kyse siitä mitä ihminen syö ja kuinka paljon hän kuluttaa - loppu keräytyyläskinä kehoon. Mikä sitten olisi ihannepaino? Nyrkkisääntö voisi olla "pituus miinus sata".Laihtumisen kannalta kyse ei ole ruoan määrästä vaan laadusta. Suurin sudenkuoppa ovatrasvat ja erityisesti piilorasvat, esim. piiraat voivat olla todellisia rasvapommeja. Tai kunpelkässä perunassa on 150 kcal, niin ranskanperunoissa on 500 kcal.

Voiko liikunnan avulla laihtua? Kyllä, mutta vain, jos muuttaa ruokailutottumuksia. Josyhden ylimääräisen viinerin (450 kcal) haluaa kävelemällä kuluttaa, niin pitää kävellä 2 h30 min. On ihan sama mitä syö ja milloin syö, kunhan ei syö enemmän, kuin kuluttaa. Eiole erikseen laihduttavaa, taikka lihottavaa ruokaa, kaikki on suhteessakokonaiskulutukseen.

Maailmanlaajuinen järjestö Weight Watchers on perustettu 1963 ja sillä on viikoittain 35000 ryhmää. Suomessa toiminta tavoittaa viikoittain 451 ryhmässä 8000 - 25 000asiakasta. Ryhmälaihdutuksen lisäksi muita toimintamuotoja ovat esim. kirjekurssit jatilausryhmät yrityksille, miesten laihdutuspaketti sekä asiantuntijaluennot. Kokopainonhallinnan kulmakivet ovat: ruoka, ryhmä, asenne sekä aktiivisuus. (J. Lausvaara)


Kokousrutiinien jälkeen veli Matti Iivanainen esitti sangen tieteellisen ja myöspoikkitieteellisen katsauksen aiheesta: Naisen aivot kehittyneemmätkö kuin miehen.

Aiheen poikkeuksellisen kiinnostavasta asettelusta huolimatta paikalle oli uskaltautunutarvoisia Inner-Wheel-sisaria vain muutama.

Veli Iivanainen selvitti aluksi tyttöjen ja poikien kehityseroja noin yleensä. Todettiin ettäem. kehityserot fyysisessä, psyykkisessä, sosiaalisessa ja seksuaalisessa kehityksessäovat merkittävät. Huolimatta tasa-arvokehityksestä ja 60-70-lukujen tasapäistävästäkoulutusmallinäkemyksestä. Pohdittiin myös roolimallien vaikutusta esim. nuoren miehenkehitykseen, koulussahan naisnäkökulma on kieltämättä vallalla ja poika tapaa miehenmallin ehkä vasta armeijassa. Todettiin myös että naiset ja miehet muuttuvat ajan myötä,voidaan sanoa että miehet pehmenevät ja naiset kovenevat…

Faktaa on kuitenkin että naisten ja miesten aivoissa on selkeitä rakenteellisia eroja; mmaivojen koossa ja painossa, eri aivolohkojen toiminnalla ja tilavuudella. Käytännössäsaattaa miehillä esimerkiksi paikan orientaatio olla naisten vastaavaa parempi,matemaattiset kyvyt parempia (nyt jo uutta poikkeavaa tietoa tästäkin),kehitysvammaisuudet ja oppimishäiriöt pojilla tyttöjä yleisimpiä, dementia ja yleensähermosolujen tuhoutumisesta johtuvat erot naisilla pahempia kuin miehillä Veli Iivanaisenpilke silmäkulmassa esittämä havainnollinen kalvo miesten ja naisten aivojen osien eritehtävistä selvitti missä sijaitsi mm naisten suklaa-, ym. namulohko, sekä lohko mm ovelillehimoille ja vieteille, toisaalta selvisi myös missä miehen aivoissa sijaitsee venelohko,sähkötyökalulohko sekä siivoushiukkanen.

Summa summarum-, voitiin todeta että naisten (naiset ensin!) ja miesten aivojenrakenteessa ja toiminnassa on merkittäviä eroja sukupuolten kesken. Kyseiset biologiseterot on otettava huomioon yksilön varhaiskehityksessä, kasvatuksessa, koulussa jaelämässä yleensäkin. Eli aivot ovat erilaiset, kauniilla tavalla.

Seurasi vilkas keskustelu, älykkyyden ja luovuuden olemuksesta sekä lapsuudenvirikkeiden merkityksestä ja roolimallien vaikutuksesta. Ehkäpä ajan niin salliessakeskustelu olisi päässyt kukonaskelen verran lähemmäksi elämän ja olemisentarkoitusta…sen ymmärtämistä. (H.Lakee)

TOUKOKUU 2002

Viikkokokousmuistiot: Toukokuu 2002

Erinäisten ohjelmamuutosten vuoksi olimme koko toukokuun poissa tutuista Duetonklubitiloista. Mutta mikäs reissatessa, kun säätkin olivat suosiolliset kaikissahankkeissamme.

Klubikokous 2002-05-08: Yritysvierailu Agrocenteriin

1800-luvulta alkaen strutsin kasvatus- ja jalostustoiminta olivat keskittyneet Etelä-Afrikkaan, jonne se oli myös lähes eristäytynyt. Strutsin uusi tuleminen liittyi Namibianitsenäistymiseen ja Martti Ahtisaareen, jolloin alaa alettiin voimakkaasti kehittää jalaajentaa toimintaa myös Eurooppaan.

Aiemmin Suomeen oli tuotu joitain emoja, mutta noin seitsemän vuotta sittenAgrocenterissä Nurmijärvellä Granholmien tilalla aloitettiin ensimmäisenä Suomessastrutsien kasvatus munista. Ensimmäisistä viidestätoista munasta vain muutama saatiinelämään. Ilman puolison jääräpäistä pohjalaista luonnetta Sirpa Granholm kertoi olleensavalmis jättämään mokomat elukat ja keskittymään parempaan liiketoimeen. Lukuistenoivallusten, erehdysten ja Eurooppaan ja Etelä-Afrikkaan suuntautuneiden opintomatkojenjälkeen strutsitilan pitäminen onkin alkanut tuottaa tulosta.

Munien haudutus kestää n. kolme kuukautta, jonka jälkeen poikaset siirtyvätkasvatettavaksi seitsemälle sopimustilalle. Vuosittain tilalta lähtee noin 200 poikasta. Kokotoimintansa ajalta heillä on tiedot jokaisesta tilalla syntyneen strutsin vaiheista. Eläimetpalaavat Granholmien tilalle noin vuoden kuluttua, johon keskittyy myynti, markkinointi jatuotekehitys. Maistoimme ja kommentoimmekin uutta kehitteillä olevaa makkaraa. Uusiteurastamo aloittaa Nurmijärvellä vielä tänä kesänä.

Strategisia tietoja strutsista: elopaino 100 - 150 kiloa. Kiihtyvyys 0 - 70 km / h hoituukahdessa sekunnissa. Aivot ovat kooltaan noin peukalon kokoiset. Kasvattajan on syytäolla tarkkana, ettei joudu "kaverin" yliajamaksi, kuten isännälle oli tapahtunut edellisenäpäivänä. (J.Lausvaara)

Klubikokous 2002-05-15: Sääksi-projekti

Veli Tauno Janhosen johdolla pidimme perinteiset Sääksin siivoustalkoot. Tällä kertaapoistimme vanhoja piikkilanka-aitoja sekä raivasimme pusikoita tulotien laidalta sekätanssilavan kupeesta. Enimmillään lankoja oli samassa pylväässä yli kymmenenkappaletta! Eikä sekään kuulemma ollut pitänyt liputtomia juhlijoita poissa. (J.Lausvaara)

Klubikokous 2002-05-22: Metsänparannus, ympäristöpäivä

Terhakka iskujoukko veljiä kokoontui veli Kalevi Österberg metsäpalstalle LopenLaunoisiin hoitamaan myrskyn ja monitoimikoneen jälkiä. Työt etenivät ripeästi, ja aurinkolämmitti vähän turhankin reippaasti hikisiä ahertajia. Näin kai voinee todetaosallistujaluettelon hikipisaroiden kastelemasta lehdestä.

Palkkioksi ahertamisesta veli Kalevi lahjoitti kahden PHF-arvoon tarvittavanrahasummaan. (J. Lausvaara kirjasi kuulopuheiden pohjalta)

Klubikokous 2002-05-29: Purjelentoa keveimmillään

Nummelan lentokentällä koimme ainutlaatuisen hetken, kun liikuntavammainen VesaTolppa kertoili mieliharrastuksestaan riippuliidosta. Mutta miten pyörätuolia käyttävähenkilö voi harrastaa lentämistä? Hyvin yksinkertaista. Tarvitaan vain paljon sitkeyttä,itseluottamusta ja elämäniloa sekä pari käsistään taitavaa ystävää.

Ennen vammautumistaan Kiikalan kentällä 10.6.1999 Vesa oli käynyt lentokurssinollessaan rauhanturvatehtävissään Makedoniassa sekä 1995 hankkinut lupakirjanSuomessa. Kokemusta oli myös lukuisista kilpailuista Suomessa ja Euroopassa. Kiikalanlento oli tavanomainen lento, kunnes siipi "ruttasi" ja Vesa sai korjattua tilanteen pariinkertaan kuten ennenkin, ainut vika oli, että korkeus

loppui kesken ja hän putosi hakkuuaukealle ja vammautui. Harrastuksessa mukana olevatystävät kävivät sairaalassa Vesaa katsomassa ja heräsi vanha suomalainen lause "kahtaen vaihda: se on tää riippuliitäminen ja toinen on ???? " Ystävykset alkoivat suunnitellaapuvälineitä, eräänlaista kelkkaa, jonka avulla Vesa voisi jatkaa rakasta harrastustaan.

Loppu hyvin, kaikki hyvin! Vesa on entisensä iloinen ja elämänmyönteinen räväkänharrastuksen parissa viihtyvä nuorimies, joka hankkii elantonsa tietokone tukihenkilönäKalliolan setlementissä. Viime kesän lentoennätys oli 79 km ja tänä kesänäkin jo yli4.5.tunnin lento. Lisätietoa osoitteesta www.vesatolppa.com . (J. Lausvaara)

KESÄKUU 2002

KUUKAUSITIEDOTE kesäkuu 2002

Presidentin tervehdys

Hyvät Veljet !

Rotaryvuoteni päättyy ja ketjut vaihtuvat. On aika luoda pieni katsaus kuluneeseenkauteeni. Vuosi on pitänyt sisällään runsaasti ohjelmaa perinteisin aihejaoin lähes kaikiltaelämän alueilta.

Merkittävin kohdalleni koitunut projekti nk. Tartto-hanke on edellyttänyt huomattavaavarojen hankintaa. Pääomaa kerättiin ja toteutettiin linnunpönttötalkoilla, lehden teolla,arpajaisin ja lahjoituksin. Tämä kaikki on vaatinut meiltä kaikilta ponnistuksia ja olemmeilmeisesti tässä suhteessa tehneet klubin ennätyksen taloudellisesti. Useiden jäsententyöpanos ja aktiivisuus on ollut suorastaan ihailtavaa ja uskomatonta vastuunottoa, jotaharvoin nyky-yhteiskunnassa enää tapaa. Todellista ja aitoa Rotaryhenkeä! Kun pohdinkauttani ja mitä olen sen aikana saanut kokea on tuo edellä mainittu ”spiritin” aistiminen jamukana oleminen on ollut kaikkein upeinta. Toiseksi olemme saaneet aikaan konkreettistatulosta joille jatkossa tulee vielä lisäarvoja.

Jäsenmäärän kehityksessä tavoitteita ei ole saavutettu, joka on selkeä pettymys.Huolimatta siitä, että piiri meitä tässä asiassa on toistuvasti painostanut näen sentulevaisuudessa klubin eräänä suurimpana haasteena. Rotarytoiminnan ja klubinelinvoimaisuuden varmistamiseksi uusien jäsenten hankintaan on pakko panostaa. Tämänheitän vakavana tosiasiana haasteena eteenpäin tuleville presidenteille.

Kauteni virallisesti päättyessä heinäkuun alusta olen soutamassa lohta mökilläni Tenolla,Outakosken kylässä. Siellä virta soljuu veneen vierellä yhtä varmasti eteenpäin kuinRotarytoimintakin, vakaasti ja elämyksiä antaen. Hyvät Veljet olen kiitollinen Teille kaikillekuluneesta kaudesta josta olette tehneet erityisen onnistuneen ja mieleenpainuvan.

Kiitos.

Kai Samanen

Muistio, klubikokous 2002-06-05

Kokouksen avausrutiinien jälkeen klubille esittäytyivät nuorisovaihtoon lähtevät kaksipirteätä tyttöä; Sanna Paaso Nukarilta sekä Laura Lahti Herusista, klubinnuorisovaihtoasiamiehen Aulis Ylisen isällisessä ohjauksessa, -tietty. Sanna oli lähdössäNew Yorkin osavaltioon ja Laura Itävaltaan. Tytöt kertoivat klubille itsestään, perheistäänja isäntäperheistään ulkomailla ja voitiin todeta että hyvin tytöt tulevat maatammeedustamaan.

Ilta oli veli Auliksen jatkossakin; Aulis kertoi matkastaan Kuubaan, Castron saarelle. Aulisoli käynyt tutustumassa kahden viikon matkalla tuohon Karibian meressä sijaitsevaan 110

860 neliökilometrin kokoiseen sangen kuuluisaan saareen missä on 11 miljoonaaasukasta.

Maan kieli on espanja ja poliittinen järjestelmä castrovetoinen sosialismi. Pääkaupunki onHavanna mitä asuttaa yli kaksi miljoonaa asukasta. Maan asukkaat ovat pääosinmulatteja, valkoihoisia (37 %) ja mustia (11%). uskonnoltaan valtaosin katolisia (95 %),myös afrikkalaisia ja synkretistisiä uskontoja on. Lukutaito on 96 % väestöstä.

Espanjalaiset hävittivät alkuperäintiaanit ja saarelle tuotiin orjia Länsi-Afrikasta. Kuubairrottautui Espanjasta v. 1898. Diktaattorina toimi amerikkalaismielinen Batista 1940-44 jauudelleen 1954-59 kunnes USA:n taitamattoman diplomatian takia Castro nousi valtaan.Se näkyi ja amerikkalaiset ajettiin maasta. Kuubalaisten pakolaisten masinoimaepäonnistunut invaasio Sikojenlahdella 1961 ei ollut omiaan parantamaan maiden välejä.Seurasi ohjuskriisi 1962 minkä seurauksena neuvostoliittolaisten rakentamatohjustukikohdat poistettiin ja suhteellisen tasaisenviileä kausi maiden diplomatiassa jatkui.

Tällä hetkellä Neuvostoliiton tuen loputtua maa on rajoitetussa kauppasaarrossa; Vuonna1996 solmittu Helmsin-Burtonin laki estää ulkomaiset investoinnit ja asiasta neuvotellaanedelleen. Tässä Kuuban lyhyt oppimäärä.

Vaikkakin Kuuba vie sokeria, kahvia, nikkeliä ja raakaöljyä maa tunnetaan kuitenkinparhaiten sikareistaan sekä lattarirytmeistään. Nyt myös Guantanamon amerikkalaisestasotilastukikohdasta. Amerikkalaisuudesta on maassa sinänsä jäljellä vielä rapistuviarakennuksia, 50-luvun amerikkalaisia isoja autoja sekä tietty- jenkkidollari; omastavaluutasta pesosta huolimatta. Nämä luovat maalle täysin omintakeisen jaepätodellisenkin kuvan. Hintataso maassa oli kallis; Suomen luokkaa esim. ruokailtaessa..

Tottuneena matkanjärjestäjälle kuitenkin edullisia taksimatkoja oli tarjolla.

Esitys huipentui oikeastaan huutokauppaan missä meklaroitiin veli Auliksen klubille tuomapuulaatikko sikareita 50 uuden maksuvälineen hintaan onnelliselle istuvalle presidentille.Kuubalaisia sikareita.

Tilaisuuden päätyttyä ansioitunut viiniasiamies ja sihteeri veli Jyrki jakoiasiantuntemuksella rotariviiniä sitä tilanneille puulaatikoittain (erinomaista vuosikertaa,toteaa allekirjoittanut). (H. Lakee)


Tarton-projektin tulokset

Veli Iivanainen totesi, että häntä sekä presidenttejä Kaartamaa ja Samasta pari vuottatyöllistänyt projekti alkaa olla lopuillaan. Byrokratiasta piirin ja rotary-säätiön kanssa onselvitty ja tarvittava rahasumma on miltei kasassa. Joten epilepsian hoidossa käytettävälaitteisto voidaan tilata ja luovuttaa Tarton yliopistolliseen sairaalaan kuluvan vuodenlopulla.

Projekti on ollut sikäli historiallinen, että se on ollut klubin historian ensimmäinen ns.Matching Grant hanke. Rahoitus on hoitunut yhteistyössä kolmen tahon kanssa: Suomestapiiri 1420 ja USA:sta piiri 6360 sekä Rotary-säätiö. Suurimman summan 36900 e on

lahjoittanut Rotary-säätiö, kummankin piirin osuus on ollut 18450 e, Piiristämme on ollutmukana seitsemän klubia, jotka ovat keränneet yhteensä 5350 e, loppu on tullut piiriltä.

Lopuksi veli Matti kiitti kaikkia veljiä osallistumisesta lehti-projektiin jalinnunpönttötalkoisiin, joiden turvin klubimme osuus on tullut mahdolliseksi. Hankkeesta onollut sekin etu, että Matching Grant projektin vuoksi saamme yhden PHF-arvon hinnallakaksi. (J.Lausvaara)

Kausi alkaa olla lopuillaan.

Sihteerin tehtävät siirtyvät J. Julkuselle, joten kuukausitiedotteenkin taso nousee kaudenvaihtuessa ja ehkä mainosrintamallakin edistytään. Kuluneen kauden lähes ainoa mainostaja onollut Kalliola, joka on vastannut kopiointikustannuksista.

Kiitos kuluneesta kaudesta ja yhteistyöstä.

Tapaamme seuraavankerran 2002.07.31

J. Lausvaara

Documents

Nurmijärvi Rotaryklubi TOIMINTAVUOSI 2001-2002 Presidentti Kai …€¦ · Naisen aivot kehittyneemmätkö kuin miehen Matti Iivanainen Toukokuu 8.5. Yritysvierailu / Agrocenter