Embed Size (px)
Citation preview
SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS PIRKANMAALLA
Nykytilan kuvaus
Kevät 2016
Sisällys 1. TIIVISTELMÄ ......................................................................................................................................... 7
2. TOIMEKSIANTO JA RAJAUS .................................................................................................................... 9
3. PIRKANMAAN VÄESTÖ .........................................................................................................................11
3.1. Väkiluku ja väestöennuste ...........................................................................................................11
4. ALUE- JA MAAKUNTAHALLINTO PIRKANMAALLA ..................................................................................15
4.1. Pirkanmaan liitto .........................................................................................................................15
4.1.1. Maakuntia ohjaava lainsäädäntö ja johtaminen ...................................................................15
4.1.2. Tehtävät ..............................................................................................................................15
4.1.3. Henkilöstö ...........................................................................................................................17
4.1.4. Talous ..................................................................................................................................17
4.2. Pirkanmaan ELY-keskus ...............................................................................................................18
4.2.2. ELY-keskuksen tehtävät .......................................................................................................18
4.2.3. Pirkanmaan ELY-keskukselle keskitetyt tehtävät ..................................................................19
4.2.4. Linjauksia maakuntiin siirtyvistä ELY-keskusten tehtävistä....................................................20
4.2.5. Arvio Pirkanmaan ELY-keskuksesta siirtyvistä tehtävistä ......................................................21
4.3. Hallituksen linjauksissa siirtyviksi kaavaillut muut ja rajapinnassa olevat tehtävät ........................23
4.3.1. Pirkanmaan maatalous- ja maaseutuhallinto ........................................................................23
4.3.2. Kaavoitus .............................................................................................................................27
4.3.3. Elinkeinopalvelut .................................................................................................................30
4.3.4. Työllisyydenhoito .................................................................................................................37
4.3.5. Rakennusvalvonta ................................................................................................................40
4.4. Jatkotyössä huomioitavaa alue- ja maakuntahallinnon kokoamisen osalta ...................................41
5. PIRKANMAAN PELASTUSLAITOS ...........................................................................................................42
5.1. Pelastustoiminnan ohjaus ja organisoitumien ..............................................................................42
5.2. Kattavuus ....................................................................................................................................43
5.3. Tehtävät ......................................................................................................................................43
5.4. Henkilöstö ...................................................................................................................................43
5.5. Talous..........................................................................................................................................43
5.6. Keskeiset toiminnot ja niiden laajuuden kuvaus ...........................................................................44
5.6.1. Valvontatoiminta .................................................................................................................44
5.6.2. Turvallisuusviestintä ............................................................................................................44
5.6.3. Pelastustoiminta ..................................................................................................................44
5.6.4. Varautuminen ja valmiussuunnittelu ....................................................................................44
5.6.5. Ensihoito..............................................................................................................................45
5.6.6. Verkosto- ja viranomaisyhteistyö .........................................................................................45
6. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PIRKANMAALLA ...........................47
6.1. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri .......................................................................................................47
6.2. Kunnat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäjinä ......................................................47
7. VÄESTÖN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN PIRKANMAALLA ............................................49
7.1. Väestön terveyserojen kaventaminen on yhteinen velvoitteemme ..............................................49
7.2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kansalliset linjaukset.......................................................49
7.2.1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa -lainsäädäntö ..........................................50
7.2.2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen alueellisesti -lainsäädäntö ......................................50
7.3. Väestötason terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinaatio Pirkanmaalla ..........................50
7.3.1. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteet ...................................................51
7.3.2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset suunnitelmat..........................................51
7.3.3. Terveyserojen kaventamisen tavoitteiden toteutuminen Pirkanmaalla ................................51
7.3.4. Terveyserojen kaventamisen kehittämistarpeet Pirkanmaalla ..............................................52
7.4. Yhteenveto ..................................................................................................................................53
7.5. Lähteet ........................................................................................................................................54
8. PERUSTERVEYDENHUOLTO PIRKANMAALLA ........................................................................................55
8.1. Avosairaanhoitopalvelut ..............................................................................................................58
8.2. Perusterveydenhuollon päivystys ja kiirevastaanotot...................................................................59
8.3. Terveydenhoito ja terveysneuvonta ............................................................................................60
8.4. Kuntoutus ja terapiatoiminta .......................................................................................................62
8.5. Perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalvelut ............................................................63
8.6. Perusterveydenhuollon osastopalvelut, kotisairaanhoito ja kotisairaalatoiminta .........................64
8.7. Suun terveydenhuolto .................................................................................................................65
8.8. Työterveyshuolto ........................................................................................................................66
8.9. Täydentävät perusterveydenhuollon palvelut ..............................................................................68
8.10. Pirkanmaan perusterveydenhuollon keskinäinen yhteistyö, kehittäminen ja koulutus .................70
8.11. Yhteenveto ..................................................................................................................................72
9. SOSIAALIHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄ PIRKANMAALLA .................................................................74
9.1. Sosiaalipalveluiden lainsäädännölliset lähtökohdat......................................................................75
9.2. Yhteistoimintaa ja tulevia muutoksia ...........................................................................................77
9.2.1. Palveluseteli ........................................................................................................................77
9.2.2. Sosiaalipäivystys ..................................................................................................................77
9.2.3. Sosiaalipalveluiden yleinen toiminnallinen ja taloudellinen tilanne Pirkanmaalla .................78
9.2.4. Tiivis talouskatsaus ..............................................................................................................79
9.3. Tiivistys Pirkanmaan kokonaistilanteesta 2015 keskeisillä tehtäväalueilla ....................................80
9.3.1. Vammaispalvelut sis. kehitysvammapalvelut (sis. omaishoidon tuki alle 65-vuotiaille) .........80
9.3.2. Lapsiperheiden palvelut .......................................................................................................82
9.3.3. Sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperhepalvelut ....................................................................82
9.3.4. Lastensuojelu .......................................................................................................................82
9.3.5. Toimeentulotuki ..................................................................................................................82
9.3.6. Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut ..........................................................................83
9.3.7. Ikäihmisten palvelut.............................................................................................................83
9.3.8. Sosiaaliasiamiestoiminta ......................................................................................................84
9.3.9. Lakisääteisten määräaikojen toteutuminen..........................................................................84
9.4. Jatkotyössä huomioitavaa............................................................................................................84
10. ERIKOISSAIRAANHOITO PIRKANMAALLA .........................................................................................85
10.1. Yleistä..........................................................................................................................................85
10.2. Tays .............................................................................................................................................85
10.2.1. Konservatiivinen toiminta ....................................................................................................85
10.2.2. Operatiivinen toiminta .........................................................................................................86
10.2.3. Psykiatria .............................................................................................................................87
10.2.4. Kuntoutus ............................................................................................................................87
10.2.5. Opetus ja tutkimus...............................................................................................................88
10.2.6. Ensihoito..............................................................................................................................88
10.3. Alueen sairaalat (VALS, VAS, Hatanpää ja Jokilaakso) ...................................................................90
10.3.1. Konservatiivinen toiminta ....................................................................................................90
10.3.2. Operatiivinen toiminta .........................................................................................................90
10.3.3. Psykiatria .............................................................................................................................91
10.4. Yksityisesti tuotetut esh-palvelut .................................................................................................91
10.5. Päivystyspalvelut .........................................................................................................................91
10.6. Kliiniset tukipalvelut ....................................................................................................................92
10.6.1. Kuvantaminen .....................................................................................................................92
10.6.2. Lääkehuolto .........................................................................................................................92
10.6.3. Laboratoriopalvelut .............................................................................................................92
10.7. Ulkopuoliset myynnit ja ostot sairaaloittain .................................................................................93
10.8. Kehittäminen ja digitalisaatio ......................................................................................................93
10.8.1. Kehittäminen .......................................................................................................................93
10.8.2. Digitalisaatio ........................................................................................................................93
10.9. Yhteenveto ..................................................................................................................................93
10.9.1. Jatkovalmistelussa huomattavaa: .........................................................................................94
11. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO PIRKANMAALLA............................................................................96
11.1. Kuntien vastuu ympäristöterveydenhuollossa..............................................................................96
11.2. Ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestäminen Pirkanmaalla ..........................................96
11.3. Ympäristöterveydenhuollon järjestämisen oikeudellinen perusta ................................................97
12. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖ PIRKANMAALLA ...................................................98
12.1. Henkilöstökysely ..........................................................................................................................98
12.2. Perusterveydenhuolto .................................................................................................................99
12.3. Työterveyshuollon henkilöstö ....................................................................................................100
12.4. Sosiaalihuollon henkilöstö .........................................................................................................100
12.5. Erikoissairaanhoito ....................................................................................................................100
12.6. Ympäristöterveydenhuolto ........................................................................................................101
12.7. Tukipalvelut ...............................................................................................................................101
12.8. Jatkoselvitys ja haasteet ............................................................................................................103
13. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KIINTEISTÖT JA MUU OMAISUUS PIRKANMAALLA ..................105
14. PIRKANMAAN SOTE-ICT .................................................................................................................107
14.1. Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvä tietohallinto ja ICT-palveluiden järjestäminen ..................107
14.1.1. Tietohallinnon johtaminen .................................................................................................107
14.1.2. Sote:ssa tietohallinnolla on suuri rooli ...............................................................................108
14.1.3. Toiminnan volyymit ...........................................................................................................109
14.1.4. ICT-kustannukset ...............................................................................................................109
14.1.5. ICT-henkilöstö ....................................................................................................................111
14.2. Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvä ICT-palveluiden tuottaminen ...........................................111
14.2.1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sovellukset .........................................................................112
14.2.2. Talous- ja henkilöstöpalveluiden, ympäristöterveydenhuollon ja asianhallinnan sovellukset 114
14.2.3. Työasemat ja päätelaitteet ................................................................................................115
14.2.4. Pilvipalvelut .......................................................................................................................116
14.2.5. Tietoverkot ja konesalit......................................................................................................116
14.2.6. Toimipisteet.......................................................................................................................116
14.3. Yhteenveto Pirkanmaan Sote ICT kokonaisuudesta ....................................................................116
14.3.1. Löydökset kootusti .............................................................................................................116
14.3.2. Sote-uudistuksen toteuttamisessa huomioitavat asiat .......................................................117
15. ESITYS JATKOTOIMENPITEISTÄ ......................................................................................................119
15.1. Maakuntien perustamisen esivalmistelu ja muutosjohtaja .........................................................119
15.2. Sote- valmistelu ja muutosjohtaja ..............................................................................................120
15.3. Valmistelun käynnistäminen ......................................................................................................121
RAPORTIN LIITTEET ...................................................................................................................................122
Liite 2.1. Pirkanmaan sote- ja aluehallintouudistuksen ohjausryhmä .....................................................122
Liite 3.1. Pirkanmaan väestöllisiä tunnuslukuja ......................................................................................126
Liite 4.1. Kuntien maankäytön suunnittelun käytetyt resurssit vuonna 2015 ..........................................127
Liite 4.2. Pirkanmaan TE-palvelut; resurssit ja tehtävät ..........................................................................132
Liite 5.1. Pelastustoimessa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet, työntekijöiden lukumäärät, henkilötyövuodet ja palkat vuonna 2015 ...............................................................................................135
Liite 6.1. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen oikeudellinen perusta ..........................................137
Liite 7.1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation organisaatiomalli .....................139
Liite 7.2. TEAviisari -tiedonkeruun kuvaama kuntien terveydenedistämisaktiivisuuden kehitys Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa vuosina 2008–2015 ............................................................................140
Liite 10.1. Erikoissairaanhoidon taulukot ...............................................................................................141
Liite 11.1. Pirkanmaan ympäristöterveydenhuollon keskeiset kuvaajat ..................................................148
Liite 12.1. Perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, vanhuspalveluissa ja muissa sosiaalipalveluissa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet, työntekijöiden lukumäärät, henkilötyövuodet ja palkat vuonna 2015 ...............................................................................................151
Liite 12.2. Työterveyshuollossa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet, työntekijöiden lukumäärät, henkilötyövuodet ja palkat vuonna 2015 ...............................................................................................152
Liite 12.3. Ympäristöterveydenhuollossa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet, työntekijöiden lukumäärät, henkilötyövuodet ja palkat vuonna 2015 ...........................................................................153
Liite 12.4. Sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluissa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet, työntekijöiden lukumäärät, henkilötyövuodet ja palkat vuonna 2015 ....................................................154
1. TIIVISTELMÄ Tämän selvityksen tavoitteena on antaa lukijalle kokonaiskäsitys sote- ja maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyväksi esitettyjen tehtävien nykytilasta Pirkanmaalla. Selvitys on laadittu alueen kuntien, sairaanhoitopiirin, pelastuslaitoksen, maakunnan liiton ja ELY-keskuksen yhteisenä virkatyönä. Työtä ovat ohjanneet Pirkanmaan kuntajohtajakokous ja Pirkanmaan sote- ja aluehallintouudistuksen ohjausryhmä.
Sote- ja maakuntauudistus on niin tehtävien, henkilöstön, omaisuuden kuin julkisen sektorin rahavirtojenkin uudelleenjärjestelyn näkökulmasta Suomen hallintohistorian suurin ja laajakantoisin reformi. Maakunnan liiton, TE-toimiston ja ELY-keskuksen toimintojen uudelleenjärjestelyn ja yhteensovittamisen haasteita vähättelemättä, selvää on, että uudistuksen vaikein palanen on kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimentehtävien yhteen kokoaminen, tähän liittyvät liikkeenluovutukset ja asiakkuusprosessien hallinta.
Pirkanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kunnallista järjestäjäkenttää tarkasteltaessa päähuomio ajautuu kentän moninaisuuteen. Palveluiden järjestäjien väestöpohja vaihtelee Pirkanmaalla Ikaalisten reilusta 7 200:sta Tampereen ja Oriveden muodostaman yhteistoiminta-alueen vajaaseen 235 000:een. Viisi kuntaa hankkii lähes kaikki sote-palvelunsa kunnan ja yksityisen yhdessä omistamalta yhtiöltä, kaksi kuntaa kunnan itsensä omistamalta yhtiöltä ja kahden terveysaseman avosairaanhoitopalvelut ostetaan yksityiseltä (ks. luku 8). Sosiaalihuollon tehtävien osalta tilanne on samankaltainen, kuntien sosiaalipalveluiden tuotanto- ja järjestämistapa sekä tuotantoprosessit vaihtelevat merkittävästi. Samoja lakisääteisiä palveluja tuotetaan huomattavan erilaisilla tavoilla, mikä johtuu paljolti kuntien erilaisesta lähtökohdista palvelujen järjestämiselle (ks. luku 9).
Moninaisuus paistaa läpi myös sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-ratkaisuissa. Sovellusten ja laiteratkaisujen kirjo on laaja. Järjestelmät ovat hyvin pitkälle organisaatiokohtaisia ja myös eri toimittajien ratkaisuja (ks. luku 14). Sujuvan uudistuksen kannalta tämän kokonaisuuden haltuunotto on äärimmäisen tärkeää, yhdistämistä pitää pystyä tekemään. Koska sote-toiminta on erittäin ICT-riippuvaista, jatkuvuuden turvaaminen muutostilanteessa nousee riskienhallinnan näkökulmasta yhdeksi keskeisimmistä asioista.
Henkilöstövolyymien näkökulmasta uudistus on poikkeuksellisen merkittävä. Pirkanmaalla työskentelee julkisesti tuotettujen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja niihin kytkeytyvien tukipalvelujen parissa yli 19 000 henkilöä (ks. luku 12). Jatkossa tehtävässä työssä muutoksen johtaminen, henkilöstön osallistuminen ja osallistaminen nouseekin väistämättä valmistelun keskiöön.
Pirkanmaan kuntien ja sairaanhoitopiirin omistamien kiinteistöjen nykyarvo asettuu noin miljardin euron tuntumaan, kiinteistöjen tasearvo on noin puolet tästä. Selvitystä tehtäessä ilmeni, että tasearvojen määritellyssä on huomattavia eroja kuntien välillä. Selvitystyön puitteissa laadittu yleiskatsaus Pirkanmaan sote-kiinteistöistä löytyy osoitteesta http://tieto.pirkanmaa.fi/sote/.
Pirkanmaalla tehtävän jatkovalmistelun kannalta tärkeää on, että valmistelu projektoidaan ja resursoidaan siten, että muutostyötä olisi mahdollista myös tosiasiallisesti viedä eteenpäin. Kokonaisuuden hallinnan kannalta tarkoituksenmukaisin ratkaisu olisi, että Pirkanmaalle perustettaisiin kaksi yhteen sovitettavaa projektia ajalle 1.9.2016–30.6.2017 (väliaikaishallinnon aloittamiseen saakka), toinen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta varten ja toinen maakunnan perustamisen esivalmistelua ja muita siirtyviä tehtäviä varten.
Maakuntahallinnon jatkosuunnittelussa maakunnan liiton, ELY-keskuksen, TE-toimiston ja pelastuslaitoksen sekä kunnilta siirtyvien tehtävien yhteensovittamisen ohella keskiöön nousee kuntien ja uuden maakunnan elinvoimatehtävien, liikennejärjestelmätyön, työllisyydenhoidon ja maankäytön suunnittelun työnjaon ja yhteistyön määrittely. Olennaiseksi suunnittelutehtäväksi tulee myös tukipalveluiden siirtämisen ja kuntien kanssa jakamisen määrittely. Erityisesti on huolehdittava ICT- ja tietohallintopalveluiden ja muiden tukipalveluiden jatkuvuudesta sekä jakautumisesta kuntien ja kuntayhtymien sekä uusien maakuntien kesken.
Sote-uudistuksen jatkovalmistelussa ratkaisevan keskeiseksi tavoitteeksi nousee yhteisen näkemyksen rakentaminen pirkanmaalaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden toteuttamismallista. Esitys Pirkanmaalla tehtävästä sote- ja maakuntauudistuksen jatkotyöstä on raportin luvussa 15.
2. TOIMEKSIANTO JA RAJAUS Pirkanmaan sote- ja aluehallintouudistuksen ohjausryhmä (liite 2.1.) päätti kokouksessaan 17.2.2016, että uudistuksen esivalmistelut Pirkanmaalla käynnistetään laatimalla inventaariotyyppinen nykytilaselvitys tulevalle toimijalle siirtyväksi esitetyistä tehtävistä. Ohjausryhmän toimeksiannon mukaisesti selvityksessä on pidättäydytty nykytilan kuvauksessa, eikä siinä ole otettu kantaa siihen, miten sote- ja maakuntahallinnon palvelut tulisi Pirkanmaalla tulevaisuudessa järjestää. Nykytilaselvityksen käynnistämisen yhteydessä ohjausryhmä kuitenkin päätti, että alueellisen tavoitteen asetannan tulisi kulkea rinnan nykytilan kartoituksen kanssa. Lisäksi ohjausryhmä asetti tavoitteeksi, että loppuraportin yhteydessä olisi myös esitys jatkotyöstä ja sen tavoitteista. Esitys Pirkanmaalla tehtävästä jatkotyöstä on rapotin luvussa 15. Selvitys on laadittu alueen kuntien, sairaanhoitopiirin, pelastuslaitoksen, maakunnan liiton ja ELY-keskuksen yhteisenä virkatyönä. Pirkanmaan maakunnan ulkopuolista kunnista Keski-Suomen maakuntaan kuuluvat Jämsä ja Kuhmoinen ovat osallistuneet kuntien päätösten mukaisesti Pirkanmaalla tehtyyn valmisteluun.
Kuva 1 Uuden maakunnan tehtävät 5.4. hallituksen linjauksen mukaan
Kuva 2 Pirkanmaan kunnat ja väestö 1.1.2015
3. PIRKANMAAN VÄESTÖ Tiina Konttajärvi (Pirkanmaan liitto)
3.1. Väkiluku ja väestöennuste Pirkanmaa on asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin maakunta. Maakunnan väkiluku on kasvanut tasaisesti viime vuodet ja Tilastokeskuksen v. 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Pirkanmaan väkiluku jatkaa kasvuaan. Kasvu keskittyy kuitenkin lähinnä Tampereen keskusseudulle samalla kun väestö vähenee maakunnan reuna-alueilta.
Kuva 3 Ennustettu väestönmuutos 2015–2040
Liitteessä 3.1. Väkiluku v. 2015 ja väestöennuste v. 2040 kunnittain
Tableau-esityksessä väkiluku v. 2015–2040 kunnittain.
Huoltosuhde
Väestöllisellä eli demografisella huoltosuhteella tarkoitetaan alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhdetta 15–64 -vuotiaiden määrään. Vuonna 2015 Pirkanmaan väestöllinen huoltosuhde vastasi koko maan huoltosuhdetta, mutta kuntakohtaiset erot huoltosuhteessa olivat huomattavat. Tampereella oli alhaisin huoltosuhde (47,2) muiden Pirkanmaan kuntien ylittäessä koko maan keskiarvon (58,2). Tilastokeskuksen väestöllisen huoltosuhteen vuoteen 2040 ulottuvan ennusteen mukaan erot kuntien välillä kasvavat edelleen. Vuonna 2040 Tampereen huoltosuhde on ennusteen mukaan 54,2, kun koko maassa se on 69,7. Vuonna 2040 Kuhmoisten huoltosuhteen ennustetaan olevan puolestaan 131,2.
Kuva 4 väestöllinen huoltosuhde v. 2015 ja väestöllisen huoltosuhteen ennuste v. 2040 kunnittain
Tableau-esityksessä demografinen huoltosuhde kunnittain.
Väestön ikärakenne
Pirkanmaan kuntien välillä on huomattavia eroja niiden ikärakenteessa. Alle 6-vuotiaiden osuus oli v. 2015 korkein Tampereen kehyskunnissa ja myös vuonna 2040 pikkulasten suhteellinen osuus tulisi olemaan korkein kehyskunnissa. Alhaisin pikkulasten osuus on sekä v. 2015 tiedon että v. 2040 väestöennusteen mukaan Kuhmoisissa, Mänttä-Vilppulassa, Punkalaitumella ja Ruovedellä. Myös 7-15-vuotiaiden osuus koko kunnan väestöstä on korkein Tampereen kehyskunnissa sekä v. 2015 että v. 2040. Lisäksi Juupajoella 7-15-vuotiaiden suhteellinen osuus tulisi v. 2040 olemaan viiden korkeimman joukossa.
75 vuotta täyttäneiden osuus v. 2015 oli vastaavasti alhaisin Tampereen kehyskunnissa. Eniten yli 75-vuotiaita oli v. 2015 maakunnan reuna-alueilla: Kuhmoisissa, Punkalaitumella, Ruovedellä ja Virroilla. Vuoden 2040 ennusteen mukaan Lempäälässä, Tampereella, Ylöjärvellä ja Vesilahdella olisi vähiten yli 75-vuotiaita; suhteessa eniten yli 75-vuotiaita olisi Kuhmoisissa, Kihniössä ja Virroilla. Huomattavaa on, että v. 2040 joissakin kunnissa jo joka neljäs kunnan asukas tullee olemaan yli 75-vuotias. Tällaisia kuntia ovat mm. Kuhmoinen, Kihniö, Virrat, Mänttä-Vilppula ja Ruovesi. Maakunnan tasolla ikääntyneiden osuus vastaa koko maan lukuja sekä v. 2015 että v. 2040.
Liitteessä 3.1. väestö ikäryhmittäin kuntakohtaisesti
Tableau-esityksessä väestön ikärakenne kuntakohtaisesti tarkasteltuna
Koulutus ja työllisyys
Väestön koulutustasoa tarkasteltaessa voidaan havaita, että Pirkanmaalla asuu hieman koulutetumpaa väestöä kuin koko maassa keskimäärin, sillä peruskoulun jälkeen tutkinnon suorittaneita oli v. 2014 Pirkanmaalla 73% väestöstä, kun koko maassa vastaava luku oli 70%. Peruskoulun jälkeen tutkinnon suorittaneita on suhteessa eniten Pirkkalassa ja Tampereella. Vähiten tutkinnon suorittaneita on Kihniössä ja Kuhmoisissa.
Kuva 5 Väestön koulutusaste ja työllisyysaste kuntakohtaisesti
Pirkanmaan 18–64-vuotiaiden työllisyysaste oli v. 2014 hieman alhaisempi koko maan arvoon (68,0) verrattuna. Maakunnan kunnista korkein työllisyysaste oli Vesilahdella (74,2) ja alhaisin Kuhmoisissa ja Virroilla, kummassakin arvolla 62,5.
Verotettavat tulot ja tarvevakioidut sote-menot
Verotettavien tulojen keskiarvo v. 2014 koko maassa oli 24 300€/asukas. Pirkanmaan kunnista kaikki muut paitsi Pirkkala (28 500) alittivat tämän. Alhaisimmat verotettavat tulot/asukas olivat Kihniössä (19 700).
Liitteessä 3.1. verotettavat tulot/asukas € v. 2014 kuntakohtaisesti
THL:n Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain ja sairaanhoitopiireittäin vuonna 2014 - tutkimuksessa alueiden ja kuntien nettomenot suhteutetaan asukkaiden palvelutarpeisiin, minkä tuloksena saadaan tarvevakioidut menot. Tarvevakioituja menoja laskettaessa kuntatasolla saatavista tiedoista etsitään tekijät, jotka parhaiten selittävät sosiaali- ja terveydenhuollosta aiheutuvia menoja. Näiden tietojen pohjalta jokaiselle kunnalle lasketaan asukaskohtainen tarvekerroin, joka kuvaa asukkaiden palvelutarpeita suhteessa maan keskiarvoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimen laskennassa hyödynnetään alue- ja kuntakohtaisia tietoja väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta.
Tarkastelualueen kunnista tarvevakioidut sosiaali- ja terveydenhuollon menot olivat v. 2014 korkeimmat Orivedellä ja alhaisimmat Juupajoella. Vain kahdeksassa Pirkanmaan kunnassa tarvevakioidut sote-menot olivat alhaisemmat kuin koko maassa keskimäärin.
Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot olivat v. 2014 alhaisimmat tarkastelualueen kunnista Kangasalla ja korkeimmat Kihniössä ja Orivedellä. Vuonna 2014 tarvevakioidut terveyden- ja vanhustenhuollon menot olivat 17/24 kunnassa korkeammat kuin koko maassa keskimäärin. THL:n Terveytemme-sivustolla on mahdollista tutustua karttaan, jossa havainnollistetaan eroja tarvevakioiduista menoissa alueittain ja kunnittain.
Sairastavuus
Ikävakioitu sairastavuusindeksi ilmaisee, miten tervettä tai sairasta kunnan väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Ikävakioinnilla huomioidaan väestön ikärakenne, joka vaihtelee kuntakohtaisesti. Kelan sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 - 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kelan ikävakioidun sairastavuusindeksin mukaan v. 2014 väestö oli terveintä Pirkkalassa. Korkeimmat sairastavuusindeksit olivat Mänttä-Vilppulassa ja Punkalaitumella.
Liitteessä 3.1. ikävakioitu sairastavuusindeksi kuntakohtaisesti
Huomioitavaa
Pirkanmaan väkiluku kasvaa edelleen kasvu keskittyy Tampereen keskusseudun kuntiin, reuna-alueiden väestö vähenee kuntakohtaisia eroja huoltosuhteessa, erot kasvavat v. 2040 ennusteen mukaan väestö ikääntyy reuna-alueiden kunnissa, Tampereen keskusseudulla suhteessa eniten
lapsia Pirkanmaalla asuu hieman koulutetumpaa väestöä kuin koko maassa keskimäärin työllisyysasteessa kuntakohtaisia eroja Pirkanmaalla verotettavat tulot / asukas keskimäärin alhaisemmat kuin koko maassa
4. ALUE- JA MAAKUNTAHALLINTO PIRKANMAALLA 4.1. Pirkanmaan liitto Esa Halme (Pirkanmaan liitto), Petri Pikkuaho (Pirkanmaan liitto)
4.1.1. Maakuntia ohjaava lainsäädäntö ja johtaminen Maakuntien liittojen toiminta perustuu ensisijaisesti kuntalakiin, lakiin alueellisesta kehittämisestä ja maankäyttö- ja rakennuslakiin. Tämän lisäksi monessa muussa laissa on säädetty tehtäviä ja velvoitteita maakuntien liitoille.
Pirkanmaan liitto on 22 pirkanmaalaisen kunnan muodostama kuntayhtymä. Maakuntavaltuusto, jossa on 59 jäsentä, on ylin päättävä elin. Kaikki maakuntavaltuutetut ovat lain velvoitteen mukaisesti myös kuntiensa valtuutettuja. Maakuntahallituksessa on 11 jäsentä ja tarkastuslautakunnassa 5. Kaikissa näissä toimielimissä kokoonpano vastaa maakunnan kunnallisvaalitulosta. EU-tehtävien hoitamiseksi maakunta vastaa Länsi-Suomen alueen liitoille kuuluvien hankkeiden koordinoinnista. Toimintaa tukee maakunnan yhteistyöryhmä.
Pirkanmaan liiton toimistoa johtaa maakuntajohtaja apunaan aluekehitysjohtaja, innovaatio- ja tulevaisuustyön johtaja, maakuntakaavoitusjohtaja ja hallintojohtaja.
Kuva 6 Pirkanmaan liiton henkilöstö
4.1.2. Tehtävät Alueiden kehittäminen on liiton lakisääteisiä tehtäviä. Pirkanmaan liitto edistää aluekehitystä vastaamalla maakunnan strategisesta suunnittelusta ja toisaalta koordinoimalla kehittämisrahoitusta. Liitolla on myös omia kehittämisvaroja, niin EU-pohjaisia kuin kansallisiakin. Maakuntastrategia laaditaan neljän vuoden välein ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto. Strategia on maakunnan toimijoiden yhteinen näkemys maakunnan kehittämisestä. Strategiaa täsmennetään joka toinen vuosi laadittavalla toimeenpanosuunnitelmalla.
Kehittämistoiminnan koordinointi tapahtuu maakunnan yhteistyöryhmässä, jonka sihteeristönä liitto toimii. Yhteistyöryhmä yhteen sovittaa Euroopan aluekehitys-, sosiaali- ja maaseuturahaston toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan liitto käyttää Euroopan aluekehitysrahaston varoja maakunnan kehittämiseen erilaisten hankerahoitusten kautta. Hankkeet kohdistetaan maakuntastrategian kärkiin kuten valmistavan teollisuuden uudistamiseen.
Innovaatio- ja tulevaisuustyössä kehitetään Pirkanmaan innovaatioympäristöä tehokkaammaksi ja avoimemmaksi tietojohtamisen keinoin. Ryhmä kehittää ja tunnistaa moderneja innovaatiotoiminnan malleja ja -politiikkainstrumentteja, johtaa niiden käytäntöön viemistä Pirkanmaalla. Innovaatiotoiminnan tilannekuvan avulla seurataan systemaattisesti innovaatioympäristön toimivuutta ja toiminnan tuloksellisuutta. Analyysiin pohjautuen tunnistetaan mahdollisia korjaavia toimenpiteitä ja tuetaan niiden käynnistämistä.
Pilkahdus-ennakointiyhteisön avulla koordinoidaan alueen ennakointityötä, edistetään tulevaisuustiedon ja ennakointimenetelmien avoimuutta ja soveltamista sekä osallistutaan kansalliseen ennakointityöhön. Yhteistyökumppaneitamme ovat yliopistot ja korkeakoulut, yksityiset ja julkiset suunnitteluorganisaatiot, innovaatiopalvelujen tarjoajat sekä yrittäjäyhteisöt, kunnat ja elinkeinoyhtiöt sekä kansainväliset aluekumppanit.
Maakuntakaavoitus on osa maakunnan suunnittelua ja liiton lakisääteinen tehtävä. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavoituksessa ja sen suhteesta muuhun maankäytön suunnitteluun on erillinen kuvaus (ks. luku 4.3.2.). Maakuntakaavojen laatimiseen kuuluu taustaselvitysten laadinta, vaikutusten arviointi ja laaja vuorovaikutus. Lisäksi Pirkanmaan liitto ylläpitää ja kehittää laajoja ympäristötiedon paikkatietoaineistojen tietokantoja. Aineistoja jaetaan avoimilla rajapinnoilla.
Yhteistyötahoihin kuuluvat kuntien, valtion ympäristöhallinnon ja liikenneverkon ja -järjestelmän suunnittelun viranomaiset, valtakunnallisten suojeluintressien viranomaiset, vesihuoltoviranomaiset, Puolustusvoimat, Finavia, Metsäkeskus, Metsähallitus, sekä AVI, Pelastuslaitos, TUKES ja TRAFI. Maakuntakaavoituksessa tehdään myös laajaa yhteistyötä asukkaiden, yritysten ja eri intressiryhmien edustajien kanssa.
Liikennejärjestelmäsuunnittelu on liiton lakisääteinen tehtävä. Liikennejärjestelmätyössä maakunnan liitto vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja liikennesuunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyöhön kuuluu valtion ja kuntien välinen aiesopimus ja sen toteutumisen seuranta. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat Pirkanmaan ELY-keskuksen lisäksi Pirkanmaan kunnat, Liikennevirasto, Pirkanmaan poliisilaitos sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä.
Pirkanmaan edunvalvonnan toiminta-ajatuksena on maakunnan menestykseen ja kilpailukykyyn vaikuttavien toimien edistäminen, hankeresurssien varmistaminen ja maakunnan taloudellisen kasvun sekä asukkaiden hyvän elämän edellytysten lisääminen. Pirkanmaan liitto panostaa koko maakuntaa palvelevien hankkeiden edistämiseen. Edunvalvonnalla pyritään vaikuttamaan valtion talousarvioon, lainsäädäntöön sekä valtionhallinnon eri ohjelmiin ja suunnitelmiin. Maakuntahallitus vahvistaa vuosittain Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion seuraavan vuoden talousarvioon. Määrärahatavoitteet keskittyvät osaamista ja
vetovoimaa vahvistaviin määrärahatarpeisiin sekä liikenneinvestointeihin. Tavoitteiden edistäminen on useimmiten monivuotista ja monivaiheista sekä monien eri toimijoiden yhteistyön tulosta.
Tärkeimmät yhteistyötahot ovat maakunnan muut organisaatiot ja vaalipiirin kansanedustajat. Edunvalvonnan kohteita ovat eduskunta, maan hallitus ja keskushallinto. EU-edunvalvontaa tehdään Tampereen kaupungin yhteisen EU-toimiston kautta ja kanssa.
Hallinto tukee maakunnan kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Hallintomme on oltava avointa, vuorovaikutteista, viestivää ja innovatiivista. Olemme kehittäneet monia avoimuuteen, kestävään kehitykseen ja palvelujen saatavuuteen liittyviä toimintoja. Verkkosivujen uudistustyö, viestinnän uusien toimintamallien omaksuminen ja liiton visuaalisen ilmeen kirkastaminen ovat lisänneet vuorovaikutteisuuttamme sidosryhmiemme kanssa. Säännölliset kuntavierailut, erilaiset työryhmät ja kuntajohtajakokoukset palvelevat tiedonvälitystä molemmin puolin. Etäneuvottelulaitteiden käytön laajentaminen ja siirtyminen syksyllä 2016 moderneihin toimitiloihin parantavat työntehokkuutta ja lisäävät vuorovaikutteisuutta työyhteisön sisällä ja muiden ylikunnallisten organisaatioiden kanssa.
4.1.3. Henkilöstö Toimistossa on noin 40 henkilöä töissä.
4.1.4. Talous
Vuoden 2015 menot ja tulot1 000 €
kustannukset / menot hlölkm palkkaus asiantuntija- muutpalvelut
aluekehitystyö 11 647 55 109innovaatio- ja tulevaisuustyö 5 376 161 63alueiden suunnittelu 12 822 172 138edunvalvonta 3 234 0 89hallinto 10 698 4 392
yhteensä 41 2777 392 791 3960
rahoitus / tulotjäsenkunta osuudet 3450hankerahoitus 622muut tulot 192
yhteensä 4264
liiton välittämä kehittämisrahoitusEAKR 2007-2013 6034EAKR 2014-2020 1040MKR 258
yhteensä 7332
sis. luottamushlö.hall. (117), jäsenm:t (100)
4.2. Pirkanmaan ELY-keskus Leena Vestala (Pirkanmaan ELY-keskus)
4.2.2. ELY-keskuksen tehtävät ELY-keskusten tehtävistä on säädetty lailla ja asetuksella. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimiala ja tehtävät ovat seuraavat: 1) yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan edistäminen; 2) innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta; 3) työmarkkinoiden toimivuus, työvoiman saatavuus ja työllisyys; 4) koulutus, osaaminen ja kulttuuri; 5) maahanmuutto, kotouttaminen ja hyvät etniset suhteet; 6) maatilatalous, kalatalous, maaseudun kehittäminen, eläintunnistusjärjestelmä sekä maa- ja
metsätalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuus ja kasvinterveys; 7) energia ja sen tuotanto; 8) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen
liikenteen järjestäminen; 9) ympäristönsuojelu, alueiden käyttö, rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito, luonnon
monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö sekä vesivarojen käyttö ja hoito; 10) palkkaturva-asiat; 11) eräät edellä mainittuihin tehtäviin liittyvät rakennerahasto- ja aluekehitystehtävät. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävänä on lisäksi: 1) ohjata ja valvoa työ- ja elinkeinotoimistoja; 2) valmistella liikenteen peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointia; 3) valvoa yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa, tuottaa ja jakaa ympäristöä koskevaa tietoa sekä parantaa
ympäristötietoutta, ehkäistä ja torjua ympäristövahinkoja ja -haittoja, huolehtia valtion vesitaloudellisista luvista ja yksityisoikeudellisista sopimuksista sekä huolehtia ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muista tehtävistä säädetään erikseen. ELY- keskusten Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävät ovat: Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen yhteisiä henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä ja muita vastaavia palvelu- ja yleishallintotehtäviä sekä antaa yleishallinnollisia ohjeita ja ohjaa niiden soveltamista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa sekä työ- ja elinkeinotoimistoissa. Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suoraan valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntämän valtionavustuksen maksamista ja takaisinperintää koskevat valtionavustuslain 12, 19, 21 ja 22 §:n mukaiset tehtävät. Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi myös valtionavustuslain 15 §:n mukaisia valvontatehtäviä. Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskus voi hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen erityislainsäädännön nojalla myöntämien avustusten maksamista, niiden käytön
valvontaa ja takaisinperintää sekä valtion korvauksia koskevia tehtäviä siten kuin niistä erikseen säädetään. (30.12.2015/1626) ELY-keskuksilla on runsaasti valtakunnallisia erikoistumistehtäviä ja suuri osa muistakin tehtävistä on keskitetty vain osalle ELY-keskuksista.
4.2.3. Pirkanmaan ELY-keskukselle keskitetyt tehtävät
Pirkanmaa ELY-keskukseen on asetuksella keskitetty seuraavat tehtävät:
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi kaikkien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueilla seuraavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät:
1) innovaatio- ja keksintötoimintaa sekä liiketoiminnan kansainvälistymistä koskevat kehittämis- ja koordinaatiotehtävät;
2) energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1063/2012) mukaiset tehtävät lukuun ottamatta maksatustehtäviä;
3) maanteihin, ratoihin ja vesiväyliin liittyvät asiakaspalvelutehtävät sekä taksi-, tavara- ja joukkoliikennelupiin liittyvä neuvonta;
4) seuraavat maantielain mukaiset tienpitoviranomaisen tehtävät: a) 8 §:ssä tarkoitetut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tienpitoviranomaisena kuuluvat
sopimustehtävät; b) 37 ja 47 §:ssä tarkoitetut liittymiä koskevat lupatehtävät ja suoja- ja näkemäalueita koskevat
poikkeamispäätökset yhdysteiden ja vähäliikenteisten seututeiden osalta, yhdyskuntateknisiin kaapeleihin ja johtolinjoihin liittyvät lupatehtävät mukaan lukien liittymälupapäätökset ja poikkeamispäätökset kuitenkin kaikkien maanteiden osalta;
c) 42 §:ssä tarkoitetut tiealueeseen kohdistuvaa työtä sekä rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittamista tiealueelle koskevat lupatehtävät;
d) 52 §:ssä tarkoitetut tienvarsimainontaan liittyvät poikkeamislupatehtävät; 5) tieliikennelaissa ja -asetuksessa tarkoitetut tilapäisiä liikennejärjestelyjä koskevat lupa- ja
lausuntotehtävät sekä tieliikenneasetuksen 20 §:ssä tarkoitettuja osoiteviittoja, yksityisten teiden viittoja ja palvelukohteiden opastusta koskevat lupatehtävät liikennemerkkien 643–644a ja 701–774f osalta;
6) asemakaavan mukaisten liittymien toteuttamisesta annettavat ohjeet yhdysteiden ja vähäliikenteisten seututeiden osalta;
7) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 126 a §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettujen mainostoimenpidelupien myöntämiseen liittyvät 133 §:ssä tarkoitetut tehtävät kuultaessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta tienpitoviranomaisena ja sen 2 momentissa tarkoitetun oikeusvaikutteisen kaavan nojalla toteutettaviin mainoslaitteisiin liittyvät lausumistehtävät sekä 192 §:n 1 momentissa tarkoitetun puhevallan käyttämisen tienpitoviranomaisena;
8) erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (786/2012) 38 §:n mukaisia mitta- ja massarajoituksia koskevat poikkeamislupatehtävät;
9) tienpitoviranomaisen perinnetoimintaan liittyvät tehtävät; 10) ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen asiakaspalvelutehtävät; 11) jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säännösten mukaiset valtakunnallisen jätehuollon
tuottajavastuun ohjaus- ja valvontaviranomaisen tehtävät; 12) jätelain (1072/1993) 35 §:ssä ja jäteasetuksen (1390/1993) 4 luvussa tarkoitettujen valtion
jätehuoltotöiden koordinointia ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamishankkeiden
kilpailuttamista, hankintapäätösten tekemistä ja sopimuksenaikaista toimintaa koskevat tehtävät sekä pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusavustuksia koskevat tehtävät.
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetussa laissa tarkoitetut maahanmuuttajien kotouttamisen ja laajamittaisen maahantulon alueelliseen yhteensovittamiseen, suunnitteluun, ohjaukseen ja seurantaan liittyvät ja muut erikseen määrättävät tehtävät.
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaiset sekä muut ympäristönhoito-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamiseen liittyvät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät.
Pirkanmaan ELY-keskuksesta on puolestaan keskitetty muiden ELY-keskusten hoidettavaksi tehtäviä pääasiassa E- ja L-vastuualueelta. Nämä tehtävät liittyvät rakennerahasto-ohjelmien päätöksentekoon, yritystukiin ja yritysten kehittämispalveluihin, palkkaturvaan, kalatalouteen ja osaan liikenteen lupapalveluista sekä maanteiden päivittäiseen kunnossapitoon liittyviin kilpailutus- ja hankintatehtäviin.
4.2.4. Linjauksia maakuntiin siirtyvistä ELY-keskusten tehtävistä Hallitus linjasi 7.11.2015 aluehallintouudistukseen liittyen ELY-keskusten tehtävistä seuraavasti: Itsehallintoalueille osoitetaan 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: ELY-keskuksissa hoidettavat alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittämistehtävät mukaan lukien maaseutuelinkeinojen kehittämis- ja rahoitustehtävät. Ministeri Lauri Tarasti asetettiin laatimaan hallituksen 7.11.2015 linjauksia tarkentavan selvityksen itsehallintoalueille siirrettävien tehtävien tarkempaa määrittelyä ja siirtojen toteuttamisen alustavaa valmistelua varten. Selvityshenkilö luovutti raporttinsa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle 26.1.2016. Selvityshenkilön ehdotusten ja hallituksen neuvottelun pohjalta hallitus sopi 5.4.2016 maakuntahallinnon ja valtionaluehallinnon yhteensovituksesta sekä maakuntien tehtävistä. Hallituksen linjauksen mukaisesti maakuntaan siirretään ELY-keskuksista tehtäviä seuraavasti: 1) Pääosa ELY -keskusten tehtävistä siirretään maakunnille. Tehtävät, joissa on kyse oikeusharkintaisista
tehtävistä ilman alueellista näkökulmaa, valtion tai yleisen edun valvonnasta taikka vaikutuksiltaan valtakunnallisista tehtävistä, organisoidaan valtionhallintoon. ELY -keskukset ja TE -toimistot lakkautetaan ja niiden vastuulla olevien palveluiden järjestämisvastuu on maakunnilla. TE-palveluiden järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä - tuottaja -mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palveluiden tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa. Ympäristöhallinnon luvat, ympäristövalvonta ja luonnonsuojelu kootaan ELY-keskuksista ja aluehallintovirastoista uudistettavaan valtion valtakunnalliseen aluehallintovirastoon valtion tehtäväksi mutta vesien ja merensuojelun tehtävät siirretään maakunnille. Maakunnat hoitavat tällöin niille
erikseen säädettyjä tehtäviä seuraavilla toimialoilla: alueiden käyttö, rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito, vesivarojen käyttö ja hoito sekä vesien- ja merenhoito. Maakuntien tehtävänä on lisäksi tuottaa ja jakaa ympäristöä koskevaa tietoa sekä parantaa ympäristötietoutta sekä huolehtia ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta. ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteinen henkilöstö-, taloushallinnon ja tietohallinnon sekä kehittämistehtäviä, varsinkin valtakunnallisia palvelukonsepteja hoitava kehittämis- ja hallintokeskus KEHA siirretään organisaationa maakuntien yhteiseksi palveluyksiköksi, jolla voi olla julkisia hallintotehtäviä. KEHA integroidaan jatkossa osaksi maankuntien yhteisiä palveluyksiköitä.
2) EU:n rakennerahasto- ja muiden EU -tukien maakuntien liitoissa ja ELY-keskuksissa hoidettavat
tehtävät.
3) Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja elintarvikevalvonnan, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ja sen valvonnan tehtävät kunnista, aluehallintovirastoista ja ELY-keskuksista. Riittävän osaamisen ja resurssit omaava kunta voi kuitenkin laissa säädettyjen kriteerien täyttyessä sopia maakunnan kanssa järjestämisvastuun siirtämisestä tältä osin kunnalle.
4) Maataloushallinnon ja viljelijätukien hallintotehtävät kuitenkin siten, että kunnissa oleva palveluverkko
(maaseutuasiamiehet) säilyy käytettävissä. Liikenteen osalta maakunnille on osoitettu seuraavat tehtävät: 5) Alueellinen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelu.
6) Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen sekä valtionavustustehtävät samoin kuin
yksityisteiden valtionavustustehtävät. Tässä yhteydessä ei muuteta kunnille ja niiden yhteistyöelimille joukkoliikennelain mukaan kuuluvien tehtävien järjestämistä.
Valtiovarainministeriö on 22.4.2016 asettanut maakuntauudistuksen ja valtion aluehallinnonuudistamiseksi projektiryhmän ja 6 valmisteluryhmää toimikaudeksi 22.4.2016–15.4.2019. Nämä ryhmät valmistelevat maakuntauudistuksen kokonaisuuden.
4.2.5. Arvio Pirkanmaan ELY-keskuksesta siirtyvistä tehtävistä Hallituksen linjauksen mukaisesti Pirkanmaan ELY-keskuksessa on alustavasti arvioitu maakuntaan siirtyvän seuraavat tehtävät:
1) Elinkeinot, työvoima ja osaaminen-vastuualue Maaseutuyksikkö Ehdotus: kaikki tehtävät siirtyvät maakuntaan Maatalousvalvonta: 14 htv Rahoitus: 11 htv Maksatus: 5 htv
Työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen-yksikkö 13 htv Kasvu ja innovaatiot-yksikkö - keskitetään Tekesin yhteyteen. Kansallinen päätöksenteko. - 0 htv Rakennerahastotehtävien hoito on keskitetty Keski-Suomen ELY-keskukseen. Pirkanmaan osalta 1-2htv. TE-toimiston tehtäviin ei tässä vaiheessa oteta kantaa
2) Ympäristö ja luonnonvarat-vastuualue Alueidenkäytön tehtävät: 5htv Vesihuolto + muut tehtävät 5+3htv
3) Liikenne ja infrastruktuurit-vastuualue - menossa liikennehallinnon uudistus, nk. Liikennekaari. Ei oteta vielä kantaa tehtävien siirtoon.
4.3. Hallituksen linjauksissa siirtyviksi kaavaillut muut ja rajapinnassa olevat tehtävät 4.3.1. Pirkanmaan maatalous- ja maaseutuhallinto Katariina Pylsy (Sastamala), Heli Hantula (Pirkanmaan ELY-keskus), Timo Perälampi (Lempäälä)
Maatalous- ja maaseutuhallinnon tarkoituksena on ruuan tuotannon, huoltovarmuuden ja elintarviketurvallisuuden varmistaminen sekä maaseudun elinvoimaisuuden ja elinkeinojen kilpailukyvyn edistäminen rahoituksellisin keinoin ja valvonnan sekä tarkastusten avulla.
Tavoitteena on lisätä ihmisten hyvinvointia ja työllisyyttä sekä parantaa osallisuutta ja turvallisuutta. Elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä edistetään ennakoivasti ja kestävästi alueellisen erikoistumisen ja osaamisen kautta. Tavoitteena on myös saada kasvua luonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä huolehtien kuitenkin ympäristön hyvästä tilasta. Yhteiskunnallisten tavoitteiden mukaisesti maaseutu halutaan pitää asuttuna ja elinvoimaisena. Erityisesti tavoitellaan biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kilpailukyvyn ja kasvun edistämistä. Ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja turvallisuus varmistetaan vastuullisella toiminnalla. Maatilatalous on Pirkanmaalla tärkein yksittäinen maaseutuelinkeino.
4.3.1.1. Maatalous- ja maaseutuhallinto ja ohjaus Maa- ja metsätalousministeriö vastaa maaseutuhallinnon järjestämisestä ja kehittämisestä. Maaseutuvirasto (Mavi), Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) ja ELY-keskukset ohjaavat ja valvovat kuntien tehtävien hoitoa. Kunta vastaa alueellaan maaseutuhallinnon tehtävien hoitamisesta Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kunnat ovat muodostaneet maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi toiminnallisia yhteistoiminta-alueita (YTA). Yhteistoiminta-alueen isäntäkunta on tehnyt maksajavirastotehtävien hoidosta sopimuksen Maaseutuviraston kanssa. Pirkanmaalla on kolme kuntien muodostamaa varsinaista yhteistoiminta-aluetta (Lempäälä, Orivesi, Sastamala). Pirkanmaan kuusi muuta kuntaa kuuluvat joko Kankaanpään, Keuruun tai Huittisten yhteistoiminta-alueeseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö toimii ELY-keskuksen isäntäministeriönä ja vastaa resursseista. Maaseutuhallinnon toimintaa ELY-keskuksessa ohjaavat Mavi, Evira ja Tukes. Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt ohjaavien tahojen kanssa tulossopimuksen ja Mavin kanssa maksajavirastosopimuksen maksajavirastotehtävien hoitamisesta.
Pirkanmaan alueen kunnat ovat jakautuneet viiteen Leader-toimintaryhmään: Joutsenten Reitti, Kantri, Pirkan Helmi, PoKo ja Aktiivinen Pohjois-Satakunta. Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt toimintaryhmien paikalliset kehittämisstrategiat ohjelmakaudelle 2014 – 2020. Toimintaryhmät puoltavat hanke- ja yritystukihakemuksia omista rahoituskehyksistään ja toimittavat hakemukset ELY-keskukseen laillisuusharkintaan ja rahoitus- ja maksatuspäätöksen tekoon.
4.3.1.1.1. Toiminta, resurssit ja talous Vuonna 2015 viljelijätukia hakeneita maatiloja oli Pirkanmaalla 4 235 kpl ja käytettävissä olevaa maatalousmaata oli 168 000 hehtaaria. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen myöntäminä viljelijöille maksettiin vuonna 2014 erilaisia EU:n kokonaan rahoittamia eli suoria tukia, EU:n osarahoitteisia sekä kansallisesti rahoitettuja viljelijätukia ja -korvauksia yhteensä 118 M€. Lisäksi YTA-alueet hoitavat alueellaan tukioikeusasiat, hukkakauratarkastukset ja riistavahinkolakiin liittyvät korvaukset sekä viljelijöiden poikkeusolojen valmiussuunnitelmaan ja eläintenpitäjärekistereihin liittyvät tehtävät.
Pirkanmaan kunnissa käytettiin vuonna 2015 maatalous- ja maaseutuhallintoon 19,8 htv, josta muodostui henkilöstökuluja 1,00 M€. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaistoiminta on huomioitu kunnille maksettavassa yleisessä valtionosuudessa.
Maaseudun kehittämistä rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja varoja myöntävät Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan alueen Leader-toimintaryhmät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 – 2020 kautta. Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoituskehys (EU + valtio)
ohjelmakaudella 2014 – 2020 on yhteensä 44,4 M€, josta valtakunnalliseen hanketoimintaan kohdistetaan 1,1 M€. Toimintaryhmille on myönnetty kuluvalle ohjelmakaudelle 19,5 M€ kokonaisrahoituskehys. Maaseutuohjelman kokonaishyödyn täysimääräinen kohdentaminen maakunnan hyväksi edellyttää Pirkanmaan kunnilta yhteensä 3,9 M€ maksuosuutta Leader-ryhmien kokonaisrahoituskehyksestä.
Pirkanmaan ELY-keskus rahoittaa myös maatalouden rakennetukia (nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituki), luomusitoumuksia, ympäristösopimuksia, kasvihuonetukia, puutarhatuotteiden varastointitukia, peruskuivatustukia ja Neuvo 2020 -korvauksia. Pirkanmaan ELY-keskus hoitaa Mavin, Eviran ja Tukesin valtuuttamat tarkastukset ja valvonnat alueellaan viljelijätukien, luonnonmukaisen tuotannon, kasvinterveyden ja taimiaineiston, siemenkaupan, hukkakauran, rehujen, lannoitevalmisteiden, kasvinsuojeluaineiden, täydentävien ehtojen, eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin sekä kasvisten kauppanormien osalta.
Pirkanmaan ELY-keskuksessa käytettiin vuonna 2015 maatalous- ja maaseutuhallintoon 33,9 htv, josta muodostui henkilöstökuluja 1,78 M€.
4.3.1.1.2. Kumppanit ja rajapinnat muihin toimijoihin Keskinäisinä viranomaiskumppaneina toimivat Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto, Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset, kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueet, Elintarviketurvallisuusvirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Aluehallintovirasto, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Puolustusvoimat ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys. Keskeisiä sidosryhmiä ovat paikalliset Leader-toimintaryhmät, ProAgria, Suomen Metsäkeskus ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto.
4.3.1.2. Maatalouslomitus, hallinto ja ohjaus Lomituspalvelujen johdosta, ohjauksesta sekä valvonnasta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Valtakunnallisesti lomituksen toimeenpanovastuu on Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella, joka vastaa paikallishallinnon järjestämisestä kuntien kanssa tekemillään toimeksiantosopimuksilla. Pirkanmaalla on kaksi kuntien muodostamaa varsinaista lomatoiminnan paikallisyksikköä, Lempäälä ja Sastamala. Pirkanmaan neljä muuta kuntaa kuuluvat joko Honkajoen, Keuruun tai Vehmaan paikallisyksikköön. 4.3.1.2.1. Toiminta, resurssit ja talous Maatalouslomituspalveluiden tarkoituksena on turvata maatalousyrittäjän keskeytymätön toiminta yrittäjän loman aikana ja turvata sijaisavun saanti sairauden tai tapaturman aikana. Vuonna 2015 Pirkanmaalla oli 822 lomitettavaa maatilaa ja 1 173 lomitettavaa maatalousyrittäjää. Lomitettavia päiviä kertyi vuonna 2015 noin 55 000. Pirkanmaalla työskentelee tällä hetkellä 209 vakituista ja 258 tilapäistä maatalouslomittajaa. Paikallisyksiköissä käytettiin vuonna 2015 hallintoon 15,8 htv.
Maatalousyrittäjien lomitukset rahoitetaan valtion varoista. Lomituspalvelutulot kunnille vuonna 2015 olivat 12,7 M€. Maatalousyrittäjät osallistuvat kustannuksiin sijaisapu- ja maksullisen lomituksen maksuin. Henkilöstön hallintomenoihin ohjataan valtion varoista ns. hallintorahaa, jonka suuruus vuonna 2015 oli 0,78 M€. Lomituspalveluiden hallintokulut vuonna 2015 oli 0,91 M€. Erotusta katetaan lomituksen paikallisyksikköinä toimivien kuntien rahoituksella.
4.3.1.2.2. Kumppanit ja rajapinnat muihin toimijoihin Viranomaiskumppaneina toimivat Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Työterveyshuolto ja Aluehallintovirasto.
4.3.1.3. Huomioitavaa Muutamien kuntien kuten Sastamala, Lempäälä, Virrat, Ruovesi ja Mänttä-Vilppula maaseututoimi hoitaa myös viljelijätukien hallinnoinnin ulkopuolisia toimia, esim. maaseudun kehittämishankkeiden hallinnointia. Sastamala vastaa lisäksi vielä kaupungin metsistä ja pelloista sekä tieasioista.
4.3.1.4. Maaseudun toimijat Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaistoiminta:
Lempäälän YTA-alueeseen kuuluvat kunnat: Akaa, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti ja Ylöjärvi. Viljelijätukia hakeneiden maatilojen lukumäärä on 1 120 kpl.
Oriveden YTA-alueeseen kuuluvat kunnat: Juupajoki, Kangasala, Orivesi, Pälkäne ja Tampere. Viljelijätukia hakeneiden maatilojen lukumäärä on 835 kpl.
Sastamalan YTA-alueeseen kuuluvat kunnat: Hämeenkyrö, Ikaalinen ja Sastamala. Viljelijätukia hakeneiden maatilojen lukumäärä on 1 241 kpl.
Huittisten YTA-alueeseen kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Punkalaidun. Viljelijätukia hakeneiden pirkanmaalaisten maatilojen lukumäärä on 256 kpl.
Kankaanpään YTA-alueeseen kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Kihniö ja Parkano. Viljelijätukia hakeneiden pirkanmaalaisten maatilojen lukumäärä on 244 kpl.
Keuruun YTA-alueeseen kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Mänttä-Vilppula, Ruovesi ja Virrat. Viljelijätukia hakeneiden pirkanmaalaisten maatilojen lukumäärä on 539 kpl.
Kuntien maatalouslomitustoiminta:
Lempäälän lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat kunnat: Akaa, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Pälkäne, Orivesi, Tampere, Urjala, Valkeakoski ja Vesilahti. Lomitettavien maatilojen lukumäärä on 301 kpl.
Sastamalan lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat kunnat: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Nokia, Ruovesi, Sastamala, Virrat ja Ylöjärvi. Lomitettavien maatilojen lukumäärä on 415 kpl.
Honkajoen lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Kihniö ja Parkano. Lomitettavien pirkanmaalaisten maatilojen lukumäärä on 48 kpl.
Keuruun lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Mänttä-Vilppula. Lomitettavien pirkanmaalaisten maatilojen lukumäärä on 19 kpl.
Vehmaan lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Punkalaidun. Lomitettavien pirkanmaalaisten maatilojen lukumäärä on 39 kpl.
Leader-toimintaryhmät:
Aktiivisen Pohjois-Satakunnan toimintaryhmään kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Ikaalinen, Kihniö ja Parkano. Rahoituskehys (EU + valtio + kunta) vuosina 2014 – 2020 Pirkanmaan alueelle on yhteensä 2,8 M€.
Joutsenten Reitin toimintaryhmään kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Hämeenkyrö, Punkalaidun ja Sastamala. Rahoituskehys (EU + valtio + kunta) vuosina 2014 – 2020 Pirkanmaan alueelle on yhteensä 4,8 M€.
Kantrin toimintaryhmään kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Rahoituskehys (EU + valtio + kunta) vuosina 2014 – 2020 Pirkanmaan alueelle on yhteensä 4,7 M€.
Pirkan Helmen toimintaryhmään kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Akaa, Pälkäne, Urjala ja Valkeakoski. Rahoituskehys (EU + valtio + kunta) vuosina 2014 – 2020 Pirkanmaan alueelle on yhteensä 3,5 M€.
PoKon toimintaryhmään kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Ruovesi ja Virrat. Rahoituskehys (EU + valtio + kunta) vuosina 2014 – 2020 Pirkanmaan alueelle on yhteensä 3,6 M€.
MAASEUDUN RAHAVIRRAT YHTEENSÄ 175 M€ PIRKANMAAN ALUEELLE
Pirkanmaan ELY-keskuksen kautta myönnetyt/maksetut tuet v. 2014–2015 (ohjelmakauden vaihtumisesta johtuen tilasto kahdelta vuodelta) Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet, avustus 9 400 000 Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet, korkotukilaina 21 300 000 Erityisympäristötuet, ympäristösopimukset, luomusitoumukset 7 500 000 Kasvihuonetuet, puutarhatuotteiden varastointituet, peruskuivatustuet, Neuvo 2020 ym. 2 650 000 Hanketuet, yritystuet 1 900 000 Yhteensä 42 750 000
Kuntien kautta myönnetyt viljelijätuet v. 2014
Lempäälän YTA-alue 32 100 000 Oriveden YTA-alue 20 646 000 Sastamalan YTA-alue 36 510 000 Huittisten YTA-alue 8 750 000 Kankaanpään YTA-alue 6 200 000 Keuruun YTA-alue 14 004 000 Yhteensä 118 210 000
Lomituspalvelutulo v. 2015
Lempäälän Paikallisyksikkö 4 575 000 Sastamalan Paikallisyksikkö 6 811 000 Honkajoen Paikallisyksikkö 689 000 Keuruun Paikallisyksikkö 213 000 Vehmaan Paikallisyksikkö 439 000 Yhteensä 12 727 000
Lomitustoiminnan hallintoraha v. 2015
Lempäälän Paikallisyksikkö 295 000 Sastamalan Paikallisyksikkö 398 000 Honkajoen Paikallisyksikkö 44 000 Keuruun Paikallisyksikkö 13 000 Vehmaan Paikallisyksikkö 27 000 Yhteensä 777 000
4.3.2. Kaavoitus Karoliina Laakkonen-Pöntys (Pirkanmaan liitto), Päivi Nurminen (Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä)
4.3.2.1. Kaavoitus ja liikennejärjestelmätyö Maankäytön suunnittelun ohjaus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat MRL 4§:n mukaisesti maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Yhdyskuntarakenteen suunnittelua toiminnallisella aluekokonaisuudella voidaan hoitaa kuntien yhteisellä yleiskaavalla tai ei-juridisella rakennesuunnitelmalla. Maankäytön ohjaukseen kuuluvat myös rakennusjärjestys (MRL 14 §) ja poikkeamistoimivalta (MRL 171 §) sekä kunnan maapolitiikka (MRL 5 a§). Kuntien maankäytön suunnitteluun käyttämät resurssit on kuvattu liitteessä 4.1.
4.3.2.2. Maankäytön ohjauksen tehtävät Pirkanmaan ELY-keskuksessa v. 2015 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää ja ohjaa kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä. ELY-keskuksen on erityisesti valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset. (MRL 18 §)
ELY-keskuksen tehtäviin sisältyy osallistuminen maakuntakaavoitukseen sekä kuntakaavoitukseen neuvotteluin ja lausunnoin. Valtakunnallisesti ja seudullisesti tärkeiden sekä muiden keskeisten sisältötavoitteiden toteuttamiseksi kunnat ja ELY-keskus järjestävät lain edellyttämät viranomaisneuvottelut. Kunnan ja ELY-keskuksen yhteistyön kehittämiseksi maankäytön toimialueella käydään vuosittain kunta- tai kunta-ryhmäkohtaiset kehittämiskeskustelut. ELY-keskus valvoo kuntien päätösten lainmukaisuutta ja ylläpitää oman alueensa osalta valtakunnallista tietojärjestelmää kaavoitustilanteesta sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista suunnittelutarve- ja poikkeamispäätöksistä. ELY-keskus edistää kulttuuriympäristön hoitoa ja suojelua rakennusperinnön suojelusta annetun lain mukaisesti sekä myöntämällä avustuksia rakennusperinnön hoitoon. Rakennettuun ympäristöön liittyviä erillistehtäviä ELY-keskus hoitaa muinaismuistolain sekä katujen ja yleisten alueiden kunnossa ja puhtaanapitoa koskevan lain nojalla. Vuonna 2015 ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluivat myös maankäyttö- ja rakennuslaissa erikseen määritellyt poikkeamislupapäätökset.
Kokonaistyöaikaa (mukaan lukien yleishallinto) näihin tehtäviin käytettiin v. 2015 yhteensä 10,8 htv:tä. Kun otetaan huomioon ELY-keskuksen toimivallasta poistuvat poikkeamispäätökset, työaikaa maankäytön ja rakentamisen muihin ohjaustehtäviin käytettiin yhteensä 9,4 htv:tä.
Valtionhallinnon toimialaan kuuluvat maankäytön ja rakentamisen ohjauksen tehtävät kytkeytyvät tiiviisti liikenneverkon ja -järjestelmän suunnitteluun (ELY:n liikennevastuualue, liikennevirasto) valtakunnallisten suojeluintressien toteutukseen (luonnon- ja kulttuuriympäristö/ ympäristöministeriö, Museovirasto, maakuntamuseo), sekä elinympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen (ympäristövahinkoriskit ja ympäristönsuojelu/ Pelastuslaitos, TUKES, TRAFI, valtion ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset).
4.3.2.3. Pirkanmaan liiton maankäytön suunnittelun tehtävät v. 2015 Maankäyttö- ja rakennuslain 19 §:n mukaan maakunnan liiton tehtävänä on maakunnan suunnittelu. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa (MRL 25§). Maankäytön suunnittelujärjestelmässä maakunnan liitto vastaa maakuntakaavan laatimisesta (MRL 26 §). Maakuntakaavojen laatimiseen kuuluu itse kaava-asiakirjojen valmistelun lisäksi taustaselvitysten laadinta, vaikutusten arviointi ja vuorovaikutus (MRL 6§). Pirkanmaan liitossa merkittävä osa selvityksistä laaditaan siten, että ne hyödyttävät muutakin maankäytön ja liikenteen suunnittelua kuin maakuntakaavoitusta. Maakuntakaavan tavoitteet toteutuvat yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa, johon Pirkanmaan liitto vaikuttaa tiiviillä yhteistyöllä alueen kuntien kaavoitusviranomaisen kanssa muun muassa neuvottelujen sekä yhteisten suunnittelu- ja edunvalvontahankkeiden kautta. Voimassa olevia maakuntakaavoja toteutetaan ja tulkittaan myös antamalla lausuntoja kuntien kaavoista, ympäristövaikutusten arviointiohjelmista ja -suunnitelmista, tie- ja kunnallisteknisistä suunnitelmista, virkistysalue- ja suojelukysymyksistä sekä maa-ainesten ottosuunnitelmista. Maakuntakaavojen toteutumista seurataan mm. paikkatietopohjaisesti.
Pirkanmaan liito edistää maakunnan maankäytön kehittymistä maakuntakaavan lisäksi erilaisilla kehityshankkeilla. Vuonna 2015 tällainen hanke oli mm. Pirkanmaan ekosysteemipalvelut. Hankkeissa käytetään kokonaan tai osittain ulkopuolista rahoitusta. Lisäksi liitto ylläpitää ja kehittää ympäristötiedon paikkatietoaineistoja. Aineistoja jaetaan avoimilla rajapinnoilla.
Kokonaistyöaikaa näihin tehtäviin käytettiin v. 2015 yhteensä 10,5 htv:tä. Maakuntakaavan laadintaan käytettiin yhteensä 8 htv:ta, liikennejärjestelmätyöhön 0,5 htv:ta, lausuntoihin ja muuhun voimassa olevien maakuntakaavojen toteuttamiseen 0,5 htv:ta sekä maankäytön muihin kehittämishankkeisiin sekä paikkatietopalveluihin 1,5 htv:ta. Vuonna 2015 Pirkanmaan liitto käytti maankäytön suunnittelun asiantuntijapalveluihin 172 000 euroa. Summa poikkeaa merkittävästi aiemmista vuosista, sillä liitossa on vireillä kokonaismaakuntakaava.
Maakunnan liiton toimialaan kuuluvat maankäytön suunnittelun tehtävät kytkeytyvät tiiviisti kuntien maankäytön suunnitteluun, liikenneverkon ja -järjestelmän suunnitteluun (ELY:n liikennevastuualue, liikennevirasto, joukkoliikenneviranomainen, Puolustusvoimat, Finavia), valtakunnallisten suojeluintressien toteutukseen (ELY-keskus, Metsähallitus, ympäristöministeriö, Museovirasto, maakuntamuseo), luonnonvarasektoriin (Metsäkeskus, Metsähallitus), vesihuoltoyhteistyöhön (ELY:n ympäristövastuualue) sekä elinympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen (AVI, Puolustusvoimat, Pelastuslaitos, TUKES, TRAFI). Yhteistyötä tehdään kaikkien niiden ministeriöiden kanssa, joiden toimialaa maakuntakaava koskee. Maakunnan liitto osallistuu myös Tampereen kaupunkiseudun toteuttamaan yhdyskuntarakenteen suunnittelutyöhön.
4.3.2.4. Maankäytön ohjaus Tampereen kaupunkiseudulla v. 2015 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä huolehtii kaupunkiseudun alueen yhdyskuntarakenteen linjausten valmistelusta ja poliittisesta yhteensovittamisesta. Seudullisen suunnittelun välineitä ovat rakennesuunnitelma, liikennejärjestelmäsuunnitelma, asuntotuotanto-ohjelma sekä poikkileikkaava ilmastostrategiatyö ja niiden seuranta. Seudullinen suunnittelu on kuntien vapaaehtoista toimintaa, jolla yhteensovitetaan maankäytön mahdollisuuksia erityisesti ydinkaupunkialueella. Valtio tukee seudullista suunnittelua maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimuksilla, joiden valmistelusta ja seurannasta kaupunkiseudun kuntayhtymä huolehtii. Valtio tekee sopimuksista valtioneuvoston periaatepäätöksen.
Seudulliset suunnitelmat valmistellaan kuntien muodostamissa asiantuntijatyöryhmissä. Työskentelyyn on kutsuttu myös LVM, Liikennevirasto, Ely-keskus ja Pirkanmaan liitto. Suunnitelmia toteutetaan mm. yhteisillä kehittämishankkeilla, kuten lähiliikenteen, kävelyn- ja pyöräilyn-, maapolitiikan- ja asumisen kehittämishankkeilla. Seutusuunnittelun resurssit muodostuvat kuntayhtymän 3,0 htv:stä (sis. seututason paikkatieto 1 htv).
4.3.2.5. Liikennejärjestelmäsuunnittelu Maakuntakaavoituksen lisäksi maakunnan liitto vastaa aluekehityslain 10 §:n mukaisesti maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja liikennesuunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyöhön kuuluu valtion ja kuntien välinen aiesopimus sekä sen toteutumisen seuranta. Kokonaistyöaikaa näihin tehtäviin käytettiin v. 2015 yhteensä 0,5 htv:tä.
Maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua tehdään laajassa yhteistyössä. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisessa on keskeisessä roolissa ollut Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan ELY-keskuksen välinen yhteistyö. Tavoitteita ja työn sisältöä on käsitelty laaja-alaisesti alueen toimijoiden kanssa. Jatkuvan liikennejärjestelmätyön varmistamiseksi laaditun aiesopimuksen ovat allekirjoittaneet Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan ELY-keskuksen lisäksi myös kaikki Pirkanmaan kunnat, Liikennevirasto, Pirkanmaan poliisilaitos sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä.
4.3.3. Elinkeinopalvelut Harri Airaksinen (Tredea), Jaana Koivisto-Virtanen (Pälkäne), Jari Heiniluoma (Parkano), Jukka Alasentie (Pirkanmaan liitto), Kristiina Karppi (Pirkanmaan ELY-keskus)
Taustaa
Maakunnan elinkeinopalveluiden kokonaisuus määrittyy tässä tehtävänannossa niistä julkisesti tuotetuista palveluista, jotka tarjotaan alueella yritysten tai niiden toimintaympäristön välittömään kehittämiseen. Toisin sanoen niillä tarkoitetaan julkisia yritysten kehittämisavustuksia, kehittämis- ja neuvontapalveluja, kehittämishankkeiden tukia sekä lainoitusinstrumentteja. Kokonaisuudessa mukana on myös valtakunnallisesti tuotettuja rahoitus- ja kehittämispalveluita, joilla on alue-edustus ja/tai, joilla on merkittävä rooli Pirkanmaalla maakunnan alueen yritys-, oppilaitos- sekä t&k&i-rakenteen johdosta. T&k&i-rakenteella tarkoitetaan Tekesiä, Finproota, Finnveraa, sekä Yritys-Suomea, joilla on seudullisten sopimusten kautta verkosto Pirkanmaalla.
Kuntien elinkeinotoimen kehittämislinjauksista vastaavat kunnat joko itse tai seudullisten yhtiöiden osalta yhdessä. Pirkanmaan alueella toimii neljä seudullista kehittämisyhtiötä: Tredea, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy (Sasyp Oy), MW-Kehitys Oy ja Kehitys-Parkki Oy. Useissa kunnissa on lisäksi kunnan omaa elinkeinotoimen henkilöstöä (elinkeinojohtaja/päällikkö, yritysasiantuntija, rahoitusneuvoja, markkinointipäällikkö, matkailusihteeri yms.). Hämeenkyrössä toimii kunnan omistama Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy sekä tämän lisäksi Pirkanmaan alueella toimivat aloittavien yritysten neuvontapalvelu Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry Ensimetri, Pirkanmaan Yrittäjät ry sekä Tampereen kauppakamari. Liiton ja ELY:n hallinnoimien EAKR- ja ESR-kehittämishankkeiden sisältöä ohjaa maakunnan kehittämisstrategia. TEM ohjaa ja resursoi ELY-keskusten hallinnoimia elinkeinopalveluita ja näin määrittää alueellista toimintavolyymiä näiden toimintojen osalta. Kaikissa alueen elinkeinopalveluissa toimii tiivis kytkös ja neuvonta kehittämistoiminnosta toiseen isäntäorganisaatiosta riippumatta. Ketju on asiakkaiden tarpeisiin vastaava ja vielä tiiviimpään brokerointiin tähdätään.
ELY-keskusten hallinnoimassa maaseudun kehittämisrahoituksessa on paljon alkutuotannon toimintaedellytyksiin liittyviä tukimuotoja (ml. lainoitusinstrumentit), jotka toimivat omana kokonaisuutenaan. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi maatalous- ja maaseutuhallinto. Samaten TE-toimiston työllisyydenhoidosta löytyy yrityspalveluita, joita käsitellään niin ikään omana kokonaisuutenaan. Elinkeinokehittämiseen liittyviä rajapintoja löytyy edellä mainittujen lisäksi myös maankäytöstä ja erityisesti ammatillisesta koulutuksesta. Yrityspalveluita löytyy puolestaan esimerkiksi Tampereen korkeakouluista sekä yrityksiä palvelevaa tutkimustoimintaa mm. VTT:n Tampereen yksiköstä ja LUKE:sta Parkanosta.
Taulukon lyhenteitä ja sananselitystä: EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto, ESR = Euroopan sosiaalirahasto (ns. rakennerahastoja).
Taulukko 1. Elinkeinopalveluiden kokonaisuus Pirkanmaalla
Pirkanmaan elinkeinopalvelut
tunnuslukuja
ohjaus
€-resursointi
merk. kumppanuudet/
asiakkuudet
toiminta-alue
Yritystuet, kansalliset/ELY kpl/v TEM->RR-ELY vaihtelee alueen yritykset Pirkanmaa
Yritystuet, EAKR/ELY TEM->RR-ELY, rakennerahasto-ohjelma, maakunnan kehittämisstrategia
n. 1,9 M€ alueen yritykset Pirkanmaa
Kehittämishankkeet, EAKR/liitto TEM->liitto, rakennerahasto-ohjelma, maakunnan kehittämisstrategia
n. 2,1 M€ yrityskehittäjät, yritykset Pirkanmaa
Elinkeinojen kehittäminen ja neuvonta/seudulliset kehittämisyhtiöt
(MW-Kehitys, Sasyp, Kehitys-Parkki, Tredea:
ks. eriteltyinä alla/Kunnat)
kunnat->kehittämisyhtiöt
yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot
kuntaa suurempi alue
Kuntien elinkeinotoimi/kunnat: ks. eriteltyinä alla/Kunnat)
kunta->yksikkö tai viranhaltija
yritykset kunta
Tekesin ohjelmat, lainoitus, muut instrumentit/Tekes
TEM->Tekes n. 90 M€/v yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot
valtakunnallinen
Finnveran instrumentit/Finnvera n. 100 M€/v yritykset valtakunnallinen
Finpron TeamFinland-kasvuohjelmat ja muut instrumentit/Finpro
yritykset valtakunnallinen
Yritys-Suomi/Team Finland, seutusopimuksia allekirjoitettuna 3/4
TEM->ELY/kunnat kunnat valtakunnallinen, seudullisina palveluina
Yritysten kehittämispalvelut (ELY-kehpat)
n. 300 tuettua yrityscasea/v
TEM->ELY yritykset valtakunnallinen
Maaseuturahasto, Pirkanmaalla
linjauksen mukaisesti rahoituksesta 60% yritystoiminnan kehittämiseen
MMM, MAVI->ELY n. 3,7 M€/v
Maaseuturahastokausi yhteensä Pirkanmaalla noin 42,3 M€
yritykset, kehittäjäorganisaatiot
Pirkanmaa
Yrittäjäjärjestön palvelut/Pirkanmaan yrittäjät ja paikallisjärjestöt
Pirkanmaalla jäseninä 10 000 yrittäjää ja pk-yritystä, jotka työllistävät n. 50 000 henkeä
pk-yritykset Pirkanmaa ja kunnat
Osaamisen kehittäminen yms. (ml. yritykset) ESR/ELY
TEM->ELY 4 M€/v kouluttajat yms., kohderyhmänä mm. yritykset
Pirkanmaa
Yritysten kanssa toteutettavat yhteishankintakoulutukset/PIR-ELY
TEM->ELY 2,5 M€/v yritykset Pirkanmaa
Aloittavien yritysten neuvontapalvelut, Ensimetri
v. 2015 n. 1500 uutta asiakkuutta
aloittavat yritykset ja yrittäjäksi aikovat
Yrittäjyyden tuki- ja neuvontapalvelut, Pirkanmaan Yrityskummit
Pirkanmaa (organisaatio valtak.)
TE-yrityspalvelut/Pirkanmaan TE-toimisto *) ks. myös työllisyysryhmä
palvelutarvekartoituksia n. 2000/v, joista yritysten toimeksiannoiksi saakka n. 700
TEM->TE-toimisto/ELY
yritykset Pirkanmaa
Tampereen kauppakamari, ml. Valkeakosken osasto
yritykset Pirkanmaa
Kunta elink.henkilöstö Kehittämisyhtiö Muuta
Akaa (elinkeinopäällikkö, rahoitusneuvoja)
1,7 henkilöä Ensimetri, hankkeet
Hämeenkyrö 1,5 Hämeenkyrön yrityspalvelut Oy
Ensimetri
Juupajoki 0 MW-Kehitys Oy kunnanjohtaja vastaa, alkavat yrittäjät ja hankkeet MW-Kehitys Oy
Kihniö 0 Kehitys-Parkki Oy kunnanjohtaja vastaa, omistus 25 % Kehitys-Parkki Oy:stä
Mänttä-Vilppula 8 MW-Kehitys Oy MW-Kehityksen kautta
Parkano 2 Kehitys-Parkki Oy operat. kunnanjohtaja; kunta omistaa 75 % Kehitys-Parkista, KH:t nimittää jäsenet hallitukseen, KJ:t asiantuntijajäsenet
Punkalaidun 0 Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy
Kunnanjohtaja vastaa, osakkuus Sasypissa
Pälkäne (elinkeinoasiamies) 1,3 Ensimetri
Ruovesi 0 kunnanjohtaja vastaa, elinkeinoasiamiehen haku alkamassa
Sastamala 7 Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy
Sasypin kautta
Urjala (elinkeinoasiamies, rahoitusneuvoja)
1,5 Ensimetri, hankkeet
Valkeakoski (elinkeinojohtaja, yritysasiamies, markkinointipäällikkö, matkailusihteeri, rahoitusneuvoja)
4,7 Ensimetri, hankkeet
Yhteensä em. kunnat 27,7
(tiedot puuttuvat toistaiseksi Ikaalinen, Virrat)
Tampereen kaupunkiseutu
Tampere 10,5 hlöä Sisältää elinkeinotoiminnan ja tapahtumatoimiston henklöstön, budjetti n. 1,5 M€ (600+900 tapahtumatsto), Avoin Tampere -
ohjelma 1,2 M€ (ei mukana Tredean resurssissa tässä tarkastelussa)
Nokia 1
Kangasala 2
Pirkkala 1
Ylöjärvi 2 Ylöjärven Yrityspalvelu Oy
Orivesi 1,5 Yhteisiä resursseja Tredun kanssa
Vesilahti 1,6 Yhteisiä resursseja Lempäälän Kehityksen kanssa (Ensimetri)
Lempäälä 2 Lempäälän Kehitys Oy Lempäälän elinkeinotoimen johtaminen, yritysalueiden kehittäminen ja -markkinointi, matkailupalvelujen kehittäminen, kuntakeskustan kehittäminen sekä monipuoliset yrityspalvelut
Tredea Oy 42 hlöä,
kuntien rahoitus n. 3,5 M€ ja liikevaihto yht. n. 6,1 M€
Tampereen kaupunkiseudun kunnat,
yrityskehityspalvelut, investointien ja osaajien houkuttelu, matkailun markkinointi ja neuvonta sekä kehittämishankkeiden hallinnointi ja toteutus
Muut julkisorganisaatiot
Pirkanmaan liitto, aluekehitystyö 7
Pirkanmaan liitto, innovaatiotyö 5
Keski-Suomen ELY-keskus/Pirkanmaan resurssit, yritysten kehittäminen -rahoituspalvelut ja kehittämispalvelut; EAKR +ESR
6,5
Tekes/PIR-ELYssä toimivat, valtakunnallisesti toimivia asiantuntijoita
10,5
Pirkanmaan ELY-keskus/aluekehitystyö; yhteishankintakoulutukset yms. yritysrajapintatyö
4.3.4. Työllisyydenhoito Tommi Eskonen (Tampereen kaupunki), Regina Saari (Pirkanmaan TE-toimisto)
4.3.4.1. Kuntien rooli työllisyydenhoidossa Työllisyyden edistäminen kytkeytyy kunnissa tiiviisti elinvoimapoliittiseen kokonaisuuteen, jonka muita keskeisiä osia ovat yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen (elinkeinopolitiikka ja maankäyttö), yritysten ja julkisen sektorin työvoimatarpeita vastaavasta koulutustarjonnasta huolehtiminen (koulutuspolitiikka) ja heikossa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten tukeminen ja kuntouttaminen (sosiaalipolitiikka). Laajana yhteisenä tavoitteen elinvoimapoliittisella toimintakokonaisuudella on työllisyysasteen nostaminen, eli työllisen työvoiman osuuden kasvattaminen. Tämä tukee kunnan verokertymän kasvua ja antaa edellytykset viihtyisän ympäristön rakentamiselle ja toimiville julkisille palveluille. Nämä toimet puolestaan lisäävät paikkakunnan vetovoimaisuutta ja tukevat yritysten kasvua ja osaavan työvoiman saatavuutta paikkakunnalle. Työllistymisen edistäminen edellyttää useiden eri hallinnonalojen ja myös muiden kuin julkishallinnon toimijoiden välistä yhteistyötä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla.
Hallinnollisesti työllisyydenhoitoon liittyvät toiminnot on kunnissa asemoitu vaihtelevasti. Tällä hetkellä suuntaus on kytkeä työllisyydenhoito elinvoima-/elinkeinopalvelujen yhteyteen. Osassa kunnista työllisyydenhoito on kuitenkin suoraan keskushallinnon alla tai henkilöstöhallinnon yhteydessä. Muutamissa kunnissa työllisyydenhoidon palvelut ovat osa sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta.
Kunnat panostavat merkittävästi työllisyyden edistämiseen sekä lakisääteisten tehtävien (velvoitetyöllistäminen, kuntouttava työtoiminta ja osallistuminen työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun) että muiden palvelujen avulla. Suurina ja laaja-alaisina työnantajina kunnat ovat tarjonneet työtilaisuuksia ja työkokeilumahdollisuuksia sekä nuorille että pitkään työttömänä olleille työttömille. Pitkäaikaistyöttömille suunnattu palkkatuettu työ muodostaa usein kunnissa oman palvelukokonaisuutensa eikä sellaisenaan syrjäytä muuta työsuhteessa tapahtuvaa työtä. Omassa organisaatiossa tapahtuvan palkkatuetun työn ohella monet kunnat tukevat myös muita työnantajia, jotka työllistävät vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä (esim. palkkatuen kuntalisä ja nuorten kesätyösetelit/-tuki). Kunnat myös osallistuvat työllisyyttä tukevaan hanketoimintaan sekä toteuttamalla hankkeita itse että rahoittamalla muiden toteuttajatahojen hankkeita.
ESR-hankkeilla on perinteisesti ollut merkittävä rooli pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisessä ja koordinoinnissa. Kuntien työllisyydenhoidon arsenaaliin kuuluvat myös työpajat, joista osa on kuntien itsensä ylläpitämiä ja osa kolmannen sektorin toimijoiden vastuulla. Työpajojen rahoitus kanavoituu useista lähteistä ja riippuu mm. työpajan kohderyhmästä ja toiminnan sisällöstä (Kunnat, ESR, OKM, TEM/TE-toimisto jne.). Työpajoilla toteutetaan kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeiluja ja palkkatuettua työtä sekä yhteistyössä oppilaitosten kanssa työssäoppimispainotteista opiskelua eri muodoissa.
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on TE-toimiston, kunnan ja Kelan yhteinen toimintamalli, joka palvelee pidempään työttömänä olleita työnhakijoita. Monialainen yhteispalvelu tarjoaa työnhakijalle eri viranomaisten palveluja yhden luukun periaatteella. Monialaisessa yhteispalvelussa selvitetään, mitä palveluja asiakas tarvitsee työllistymisensä edistämiseksi ja hänen kanssaan laaditaan monialainen työllistymissuunnitelma. Suunnitelma voi sisältää julkisia työvoimapalveluja, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntoutuspalveluja. TYP-palveluja on saatavilla kaikissa Pirkanmaan kunnissa. Palvelujen järjestämiseksi Pirkanmaalle on perustettu 4 alueellista TYP-verkostoa.
Työttömyys lisää kuntien järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja edelleen kasvattaa kuntien kustannuksia. Työttömät eivät ole työterveyshuollon piirissä, joten kunnallisten terveyspalvelujen tarve kasvaa työttömyyden myötä. Pitkittyvä työttömyys voi johtaa myös muiden kuntoutus- ja sosiaalipalvelujen tarpeen lisääntymiseen. Toimeentulotukimenojen kasvuun työttömyyden pitkittymisellä on suora yhteys.
Kuntien panostus työllisyydenhoitoon on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Selvityksen mukaan Pirkanmaan kunnat käyttivät työllisyyspalveluihin vuonna 2015 noin xx (selvitys vielä kesken) miljoonaa euroa. Tämän lisäksi kunnat rahoittivat työmarkkinatukea noin 42 214 788 eurolla vuonna 2015. Todellisuudessa kuntien järjestämien työllistymistä edistävien palvelujen järjestämiskustannukset ovat olleet edellä mainittua suuremmat, sillä kunnat eivät vielä riittävän hyvin tunnista eri kustannuspaikoille hajauntuvia kuluja työllisyydenhoitoon liittyviksi. Kuntien onkin hyvä edelleen kehittää työttömyydestä aiheutuvien kokonaiskustannusten erittelyä ja seurantaa.
4.3.4.2. Pirkanmaan TE-palvelut Suomessa on 15 työ- ja elinkeinotoimistoa (TE-toimisto). TE-toimistot toimivat TEM:n hallinnonalalla itsenäisinä virastoina, ELY-keskusten alaisuudessa. Toiminnan painopisteet vaihtelevat hallituskausittain. TE-toimisto lakisääteisenä tehtävänä on edistää työvoiman saatavuutta ja työllisyyttä, toimeenpanna julkinen työvoima- ja yrityspalvelu, edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tarjota yrityspalveluihin liittyvää neuvontaa. TE-toimistojen toimintaa ohjaa alueen ELY-keskus, TEM:in alainen valtakunnallinen KEHA-keskus. Työttömyysturvan osalta valtakunnallinen ohjaaja on Uudenmaan ELY-keskus.
TE-toimiston tuottamat /järjestämät julkiset työvoima- ja yrityspalvelut edellyttävät lähes aina virkavastuulla tehtävää viranomaistyötä ja -päätöksiä. Henkilöstövoimavarojen vähenemisestä ja haasteellisesta työmarkkinatilanteesta johtuen pääosa TE-toimistojen järjestämisvastuulla olevista asiakkaille tuotettavista ei -virkavastuulla toteuttavista palveluista on viime vuosina hankittu lähes kokonaisuudessaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Viranomaisyhteistyöhön liittyvät palvelut on tuotettu yhdessä kumppaneiden kanssa esim. kunnat julkiset/yksityiset elinkeinopalvelut. Viranomaisyhteistyö perustuu lainsäädäntöön tai strategisiin painopisteisiin työllisyyden hoitamiseksi, yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi sekä Pirkanmaan kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
TE-toimistojen toiminta perustuu valtakunnalliseen palvelulinjapohjaiseen toimintamalliin, jossa erilaista palveluotetta tarvitsevat työnhakijat ohjataan niiden palvelujen piiriin, joiden avulla heidän arvioidaan työllistyvän. Palvelumalli perustuu digitalisaation hyödyntämiseen ja asiakkaan oman vastuun lisäämiseen sekä toimiston henkilöstövoimavarojen suuntaamiseen erityisesti niiden työnhakija-asiakkaiden palveluun, jotka tarvitsevat enemmän tukea työllistyäkseen. Työnantaja- ja yrityspalveluja tuotetaan kaikilla palvelulinjoilla.
Työnvälitys- ja yrityspalvelulinjan asiakkaana ovat yritys- ja työnantaja-asiakkaat sekä työnhakijat, joiden osaaminen ja ammattitaito tarjoavat edellytykset sijoittua suoraan avoimille työmarkkinoille. Palvelulinjalla on koordinointivastuu yritys- ja työnantajayhteistyöstä koko toimiston osalta. Linjalla tehdään lisäksi työlupien osaratkaisuja Pirkanmaata laajemmalle alueelle (kts.liite) sekä hoidetaan eurooppalaista työnvälitystä (EURES). Pirkanmaalla ko. palvelulinjalla hoidetaan kaikki keskistetyt puhelinpalvelut (henkilöasiakkaat, työnantaja-asiakkaat, työluvat) sekä työttömyysturvan asiantuntijalausunnot. Linjan kumppanuuksista keskeisiä ovat julkiset ja yksityiset yrityspalvelua tuottavat tahot ja toimijat (TEM-konsernin yrityspalvelut, Uusyrityskeskus, seudulliset elinkeinoyhtiöt ja kuntien elinkeinotoimi). TE-toimisto toimii YritysSuomi ja Team Finland verkostossa keskeisenä toimijana. Työnhakijapalvelun osalta keskeisiä
kumppaneina ovat henkilöstöpalveluyritysten liitto, yksityiset työnvälitys-ja henkilöstöpalveluyritykset, yksityiset palveluntuottajat, EURES verkosto Euroopassa, Kela ja työttömyyskassat. TE-toimistolla on keskeinen rooli alueen elinkeinotoiminnassa.
Osaamisen kehittämisen palvelut palvelulinjan asiakkaana ovat työnhakijat, joilta puuttuu ammatillinen koulutus tai koulutus on vanhentunut tai joilla palvelutarpeena on ammatinvalinta tai ammatin vaihto. Ydintehtävä on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen kehittämällä asiakkaiden osaamista vastaamaan työelämän tarpeita. Palvelulinjalla tuotetaan urasuunnittelupalveluja. Palvelulinjan vastuulla on myös kotoutuvien asiakkaiden asiakasohjaustyö ja työvoimakoulutukseen liittyvät prosessit sekä omaehtoiseen kolutukseen liittyvät tehtävät. Linjalla tehdään keskitetysti kaikki päätökset palkkatuista, kokeiluista, omaehtoisista koulutuksista, erilaisista kustannusten korvauksista ja vuorotteluvapaista. Yhteistyökumppanuudet liittyvät osaamisen kehittämiseen: Kumppaneita ovat kunnat (esim. kotouttaminen, nuorisotyö, kuntien vapaaehtoinen työllisyydenhoito), kouluttajat, oppilaitokset ja yritykset. Palvelulinjan työnantaja- ja yritysyhteistyössä korostuu ratkaisujen etsiminen palvelulinjan asiakkaiden yksilöllisiin työllistymistilanteisiin.
Tuetun työllistymisen palvelulinjan asiakkaana ovat työnhakijat, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän yksilöllistä tukea ja/tai moniammatillista palvelua avoimille työmarkkinoille työllistyäkseen. Palvelulinjan henkilöasiakastyössä painottuu ohjauksellinen ja prosessinomainen työote. Palvelulinjan työnantaja- ja yritysyhteistyössä korostuu ratkaisujen etsiminen palvelulinjan asiakkaiden yksilöllisiin työllistymistilanteisiin. Palvelulinjan tehtäviä ovat mm. asiakkaan palelutarpeen arviointi ja suunnitelman laatiminen yhdessä asiakkaan kanssa, tarvittaessa yhteistyössä työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalveluverkoston (TYP) toimijoiden (kunta, Kela) kanssa. Linjan keskeiset kumppanuudet ovat: Kunnan työllisyydenhoidon toimijat, sosiaali- ja terveystoimi, Kela, työeläkelaitokset sekä välityömarkkinatoimijat. Palvelulinja vastaa velvoitetyöllistämiseen liittyvistä prosesseista ja työllisyyspoliittisiin avustuksien päätöksistä.
TE-palveluissa on myös valtakunnallisia palveluja mm. valtakunnallinen puhelinpalvelu. Valtakunnallinen puhelinpalvelu laajenee vuoden 2017 alusta ja henkilöstövoimavaroja tehtävään tullaan siirtämään kaikista Suomen TE-toimistoista.
Liite 4.2. TE-palvelut; resurssit ja tehtävät, volyymilukuja vuodelta 2015.
4.3.5. Rakennusvalvonta
Kuva 7 Kuntien rakennusvalvonnan henkilötyövuodet 2016
Rakennusvalvontojen henkilötyövuosia ja sitä kautta resursseja on vaikea verrata keskenään koska työn sisältö vaihtelee kunnittain. Kuntakohtaisesti eritavoin jaettuja töitä ovat mm. maisematyöluvat, maa-ainesottoluvat, poikkeusluvat, suunnittelutarveratkaisut, mittapuolentehtävät, erilaisten avustusten käsittely, korjausneuvonta ja esimiestehtävät. Elyn huhtikuun alusta muuttunut rooli lisää myös monien rakennusvalvontojen työmäärää.
Vaihtelevat tehtävät vaikuttavat myös kuntakohtaisiin talouden vertailulukuihin samoin kuin muuntuvat taloudelliset lasku- ja nousukaudet rakentamisessa. Maakunnan alueella rakennuslupataksat eivät ole myöskään yhtenevät vaan eroavat suuresti toisistaan. Varsinainen rakennuslupien käsittelytyö on sinällään pitkälle säädelty MRL:ssä ja sitä kautta yhtenevää. Resursseja kuvaavasta tilastosta näkee selvästi että erityisosaajia esim. lakimiespalveluita voi tarjota vain Tampereen kokoinen kaupunki.
Rak
ennu
star
kast
aja
/ Joh
tava
ra
kenn
usta
rkas
taja
tmv.
2. ra
kenn
usta
rkas
taja
Lupa
-ark
kite
hti /
Lup
ains
inöö
ri ta
i muu
lupi
a va
lmis
tele
va ta
i myö
ntäv
ä he
nkilö
.
Tark
astu
sins
inöö
ri / T
arka
stus
mes
tari
tmv.
(r
aken
nesu
unni
telm
at ja
kat
selm
ukse
t)
LVI-t
arka
staj
a tm
v.
Lupa
siht
eerit
ja m
uut t
oim
isto
henk
ilöt
Juris
tit, k
ehitt
ämin
en, a
rkis
topa
lvel
ut
Lupa
siht
eerit
ja m
uut t
oim
isto
henk
ilöt
Lupa
valm
iste
lija
Tark
asta
jat
Tekn
inen
hen
kilö
stö
(vak
ituis
et)
Toim
isto
henk
ilöst
ö (v
akitu
iset
)
Vak
ituin
en h
enki
löst
ö yh
teen
sä
Mää
räai
kasi
et
HEN
KIL
ÖST
Ö Y
HTE
ENSÄ
(vak
ituis
et ja
mää
räai
kais
et)
Asu
kasl
uku
Väe
stöt
ieto
järje
stel
mä
31.3
.201
6
Hen
kilö
stöä
/ 50
00 a
suka
sta
Tekn
istä
hen
kilö
stöä
/ 50
00 a
suka
sta
Akaa 1 0,6 2 1,6 2 3,6 0 3,6 17054 1,06 0,47Hämeenkyrö 1 1 0,1 0,5 2,1 0,5 2,6 0 2,6 10694 1,22 0,98Ikaalinen 1 0,5 1 0,5 1,5 0 1,5 7166 1,05 0,70Juupajoki 0,4 0,25 0,4 0,25 0,65 0 0,65 2001 1,62 1,00Kangasala 1 2 1,5 3 1,5 4,5 0 4,5 30695 0,73 0,49Kihniö (Parkano) 0 0 0 0 0 0,00 0,00 *)Lempäälä 1 1 0,33 2,1 4,43 2,1 4,43 0 4,43 22555 0,98 0,98Mänttä-Vilppula 1 0,2 1,2 0 1,2 0 1,2 10564 0,57 0,57Nokia 1 1 1 1 2 3 1 4 2 6 33128 0,91 0,45Orivesi 1 1 0,5 2 0,5 2,5 0 2,5 9359 1,34 1,07Parkano 1 1 1 1 2 0 2 8787 1,14 0,57 *)Pirkkala 1 2 2 3 2 5 0 5 18985 1,32 0,79Punkalaidun 0,4 0,4 0,4 0,4 0,8 0 0,8 3061 1,31 0,65Pälkäne 1 1 1 2 1 3 0 3 6680 2,25 1,50Ruovesi 1 1 1 1 1 2 1 3 4626 3,24 1,08Sastamala 1 0,6 1 2 2,6 2 4,6 0 4,6 25158 0,91 0,52Tampere 1 8,5 5,2 3 5 1,7 5,7 0,3 17,7 5 24,4 6 30,4 225695 0,67 0,39Urjala 1 0,5 0,3 1 0,5 1,5 0,3 1,8 4925 1,83 1,02Valkeakoski 0,5 1 1 2 2,5 2 4,5 0 4,5 21316 1,06 0,59Vesilahti 1 0,5 0,5 1,5 0,5 2 0 2 4481 2,23 1,67Virrat 1 1 2 0 2 0 2 6976 1,43 1,43Ylöjärvi 1 2 2 0,4 2 5,4 2 7,4 0 7,4 32722 1,13 0,83YHTEENSÄ 19,3 4,8 12,1 15,7 4,83 25,8 1,7 8 1 0,3 58,8 25,8 84,2 9,3 93,5 506628 0,92 0,58
*) Kihniön rakennusvalvontapalvelut tuottaa Parkano, tilastossa Kihniön väkiluku on lisätty Parkanon väkilukuun tunnuslukujen vertailtavuuden vuoksi.
MÄÄRÄAIKAISET
Lupien myöntäminen
Tekninen tarkastus ja
katsel-mukset
Toi-mis-to-
hen-kilöt
Muut
VAKITUINEN HENKILÖSTÖ
4.4. Jatkotyössä huomioitavaa alue- ja maakuntahallinnon kokoamisen osalta
Esitetty sote- ja maakuntauudistus on Suomen hallintohistoriassa poikkeuksellisen suuri ja laajakantoinen reformi. Uudistusten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suunnitelmallista ja hyvin johdettua yhteistyötä maakunnan liiton, sairaanhoitopiirin, pelastuslaitoksen, kuntien, muiden uusien maakuntien tehtävien kannalta keskeisten kuntayhtymien, ELY-keskuksen ja TE-toimiston kesken. Jatkossa tehtävän muutostyön kannalta on keskeistä, että nämä organisaatiot ovat tasapuolisesti ja aktiivisesti mukana valmistelutyössä.
Maakunnan liiton, ELY-keskuksen, TE-toimiston ja pelastuslaitoksen sekä kunnilta siirtyvien tehtävien yhteensovittamisen ohella jatkotyön keskiöön nousee:
kuntien ja uuden maakunnan elinvoimatehtävien, työllisyydenhoidon, maankäytön suunnittelun ja liikennejärjestelmätyön työnjaon ja yhteistyön määrittely
tukipalveluiden siirtämisen ja kuntien kanssa jakamisen määrittely o erityisesti huolehdittava ICT- ja tietohallintopalveluiden ja muiden tukipalveluiden
jatkuvuudesta sekä jakautumisesta kuntien ja kuntayhtymien sekä uusien maakuntien kesken
henkilöstön suunnitelmallinen mukaan otto valmistelutyöhön
aktiivinen muutosviestintä
5. PIRKANMAAN PELASTUSLAITOS Olli-Pekka Ojanen (Pirkanmaan pelastuslaitos)
5.1. Pelastustoiminnan ohjaus ja organisoitumien Valtakunnan tasolla pelastustoimen johtaminen, ohjaus ja valvonta on pelastuslain nojalla annettu Sisäministeriön tehtäväksi. Palvelujen saatavuuden ja tason ohjauksen ja valvonnan lisäksi Sisäministeriö huolehtii pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä sekä yhteen sovittaa eri ministeriöiden ja toimialojen toimintaa pelastustoimessa ja sen kehittämisessä. Aluehallintovirasto tukee Sisäministeriötä valvomalla pelastustointa sekä pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa toimialueellaan.
Alueen kuntien kesken on laadittu Pirkanmaan pelastustoimen yhteistoimintasopimus pelastustoimen järjestämisestä. Sopimuksen mukaisesti Tampereen kaupunki vastaa pelastustoimen järjestämisestä. Sopijakuntien yhteistyöelimenä toimii neuvottelukunta, jonka jäsenet valitaan kunnallisvaalin tulosten perusteella. Pirkanmaan pelastuslaitos on hallinnollisesti Tampereen kaupunginhallituksen alainen itsenäinen taseyksikkö. Pelastuslaitosta johtaa Tampereen kaupunginhallituksen alainen pelastusjohtaja. Pirkanmaan pelastuslaitoksen organisaatiorakenne on esitetty kuvassa 8.
Kuva 8 Pirkanmaan pelastuslaitoksen organisaatiokaavio
5.2. Kattavuus Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimialue kattaa 14 613 km2 ja yli 500 000 asukasta. Toimialueella on 59 paloasemaa, joista 13 on auki 24/7.
5.3. Tehtävät Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintaa ohjaa Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymä palvelutasopäätös. Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtosäännön (1.1.2013) mukaisesti Pirkanmaan pelastuslaitos vastaa Pirkanmaan kuntien (22 kpl) pelastustoimen ylläpidosta ja sen palvelujen tuottamisesta kuten pelastuslaissa (29.4.2011/379) sekä muissa säännöksissä on tarkoitettu. Pelastuslaitoksen tehtävänä on toiminta-alueellaan vastata pelastus-toimesta ja tässä tarkoituksessa huolehtia kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen turvallisuudesta. Tässä mielessä pelastuslaitos huolehtii osaltaan onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, kansalaisten toimintavalmiuksien riittävyydestä ja toiminnasta onnettomuustilanteissa pelastuslainsäädännössä ja palvelutasopäätöksissä säädetyllä tavalla. Pelastuslaitos vastaa osaltaan ensivastetoiminnasta lähes koko Pirkanmaalla. Pirkanmaan pelastuslaitos tuottaa myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ensihoito-palveluita Tampereen, Pirkkalan, Nokian, Lempäälän ja Valkeakosken kuntien alueella. Pelastuslaitoksen tehtävät on tarkemmin kuvattu Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintasäännössä.
5.4. Henkilöstö Pelastuslaitoksella on 581 vakanssia, joista 65 % on pelastuksen vastuualueella, 8 % onnettomuuksien ennalta ehkäisyn ja teknisen toimen vastuualueella ja 23 % ensihoidon vastuualueella. Vuonna 2015 palkallisten henkilötyövuosien määrä oli 586,1 ja sairauspoissaolojen määrä 13,9 htv.
Pelastustoimen tehtävien hoitoon osallistuu myös sivutoiminen pelastustoimen henkilöstö, jonka määrä on 125 henkilöä. Lisäksi pelastuslaitoksella on sopimukset 48 vapaaehtoisen palokunnan ja yhden tehdaspalokunnan kanssa. Sopimusten myötä pelastustoimen tehtäville on Pirkanmaan alueella hälytettävissä 789 henkilöä. Pelastustoimessa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet, työntekijöiden lukumäärät, henkilötyövuodet ja palkat vuonna 2015 on kuvattu liitteessä 5.1.
5.5. Talous Pirkanmaan pelastuslaitoksen liikevaihto oli noin 44 milj. euroa. Suurin tuottoerä on kunnilta perittävät maksuosuudet, jotka perustuvat sopijakuntien asukaslukuun. Pelastustoimen maksuosuus/kuntalainen vuonna 2015 oli 66,85 €. Muut tuottoerät ja niiden osuus kokonaistuotosta on esitetty kuvassa 9.
Suurin yksittäinen kuluerä on henkilöstömenot, joiden osuus toimintakuluista on 71 %. Palvelujen ostojen osuus menoista on 12 %. Tämä kattaa mm. palokuntasopimuskorvaukset, ICT- ja asiantuntijapalvelut. Muut kuluerät ja niiden osuus toimintakuluista on esitetty kuvassa 10.
Kuva 9 Toimintakulujen jakauma Kuva 10 Toimintatuottojen jakauma
5.6. Keskeiset toiminnot ja niiden laajuuden kuvaus 5.6.1. Valvontatoiminta Vuonna 2015 omavalvontaa, määräaikaisia palotarkastuksia ja jälkivalvontaa kohdennettiin kaikkiaan lähes 16 000 pientaloon ja yli 1 000 pelastussuunnitteluvelvolliseen asuinrakennukseen. Yritys- ja laitoskohteisiin suoritettiin 2 405 määräaikaista palotarkastusta ja 109 omavalvontaa. Muita kuin määräaikaisia palotarkastuksia suoritettiin kaikkiaan noin 3 000. Kemikaaliturvallisuuslain mukaista valvontaa suoritettiin 789 kpl, asiakirjavalvontaa reilut 1 700 kpl sekä ohjausta, neuvontaa ja lausuntoja noin 800 kpl.
5.6.2. Turvallisuusviestintä Pirkanmaan pelastuslaitos käyttää viestinnässään aktiivisesti sosiaalisen median alustoja (Internet kotisivut, Facebook, Instagram ja Twitter). Vuonna 2015 pelastuslaitoksen sähköisen viestinnän käyntimäärä (kattavuus) oli yli 2 miljoonaa kertaa. Erilaisia vuorovaikutustilanteita (vaikuttavuus) kuten viestien jakamista, kysymyksiä, kilpailuun osallistumisia ym. kontakteja oli lähes 200 000. Perinteisellä turvallisuusviestinnällä (kampanjat, messut, koulutustilaisuudet) tavoitettiin 102 637 henkilöä vuonna 2015.
5.6.3. Pelastustoiminta Pelastustehtäviä oli pelastuslaitoksella yhteensä 10 308, joista kiireellistä apua vaativia tehtäviä oli 2 479. Niiden lisäksi oli myös kiireellisiksi luokiteltavia ensivastetehtäviä 2 586. Apua vaativia onnettomuuksia oli 2 351 ja tarkastus- ja varmistustehtäviä 2 892 kpl.
5.6.4. Varautuminen ja valmiussuunnittelu Pelastuslaitos tukee kuntien ja niiden toimialojen varautumissuunnittelua. Valmiussuunnittelulla luodaan sellaiset järjestelmät ja toimintaperiaatteet, joilla organisaation toiminta erilaisissa normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tulee turvatuksi. Varautumistoimenpiteitä ovat pelastuslaitoksen, kuntien sekä kunnan eri toimialojen ja sitä tukevien yhteistyötahojen valmiussuunnittelu ja siihen liittyvät valmiusharjoitukset.
Varautumisen ja valmiussuunnittelun yksikön toimesta järjestettiin vuonna 2015 142 koulutus-, kokous- ja harjoitustilaisuutta. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 1 773 henkilöä. Vuoden 2015 erityispiirteenä oli myös Pirkanmaalle tulleet turvapaikanhakijat. Maahanmuuttoa varten tarvittavien väliaikaisten ja pysyvien vastaanottokeskusten perustaminen on aiheuttanut tarvetta myös pelastuslaitoksen tukitoimenpiteille.
Kuntien maksuosuudet
76 %
PSHP:n valmiuskorvaus
ensihoidosta14 %
Muut liiketoimintaan
kirjattavat ensihoitotuotot
6 %
Liiketoiminnan muut tuotot
4 %
Kuvio 2. Toimintatuottojen jakauma
Henkilöstökulut71 %
Palvelujen ostot12 %
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
5 %
Vuokrakulut8 %
Muut toimintakulut,
poistot ja arvonalentumiset
4 %
Kuvio 3. Toimintakulujen jakauma
5.6.5. Ensihoito Ensihoidon vastuualueella on käytössään 12 yksikköä, joiden keskimääräinen käyttöaste vuonna 2015 oli 33 %. Tehtäviä vuonna 2015 oli noin 36 000, joista kiireellisiä 55 %.
Taulukko 2. Pirkanmaan pelastuslaitoksen suoritteiden lukumäärät vuonna 2015
Suoritteet lkm vuonna 2015
Valvontatoiminta (sis. palotarkastukset ja valvontatehtävät) 25 005
Turvallisuusvalistusta saaneet 102 600
-joista turvallisuuskoulutusta saaneet 33 500
Palo- ja pelastushälytykset 10 308
Ensihoidon tehtävät 36 182
5.6.6. Verkosto- ja viranomaisyhteistyö Pirkanmaan pelastuslaitos toimii yhteistyössä muiden viranomaisten ja tahojen kanssa. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteistyötahot ja tehtävät.
Taulukko 3. Pirkanmaan pelastuslaitoksen yhteistyötahot ja tehtävät
Yhteistyötaho Tehtävät Toimintaperiaatteet
Kuntien kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaiset
Asiantuntija maankäytön ja rakentamisen palo- ja henkilöturvallisuuden ohjauksessa
Valvontasuunnitelma
Kuntien ympäristönsuojelu- ja ympäristöterveysviranomaiset
Turvallisuusasiantuntija ympäristönsuojelussa, elintarvikevalvonnassa, terveydensuojelussa, kemikaalivalvonnassa ja kuluttajaturvallisuusvalvonnassa kuntakohtaisten käytäntöjen mukaan
Eri tahojen laatimat valvontasuunnitelmat
Pirkanmaan ELY -keskus Turvallisuusasiantuntija vesien ja maaperän suojelussa, maatalouden valvonnassa, tuetussa rakentamisessa, ympäristölle vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa
Ympäristönsuojelu- ja kemikaalilainsäädäntö, tuetun maatilarakentamisen ohjeet
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomainen
Turvallisuusasiantuntija sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien kohteiden henkilö- ja paloturvallisuusjärjestelyissä, sekä yhteisissä työsuojelutarkastuksissa
Pelastuslaki ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta
Turvallisuus ja kemikaalivirasto TUKES
Osallistuminen kemikaalikohteiden määräaikaistarkastuksiin
Säädökset ja ohjeet koskien kemikaaleja, pelastustoimen laitteita, rakennustuotteita, sähköturvallisuutta ja kuluttajaturvallisuutta
Sisä-Suomen poliisilaitos Yleisötapahtumien, oppilaitosten, anniskeluravintoloiden ja ilotulitteiden turvallisuuden valvonta ja ohjaus
Säädökset ja ohjeet koskien yleisötapahtumien, oppilaitosten, ravintoloiden ja ilotulitteiden turvallisuutta
Porin hätäkeskus Paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen valvonta
Pelastuslaki ja pelastustoimen laitelaki
Paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen tarkastuslaitokset
Osallistuminen asiantuntijana tarkastuksiin ja valvonta
Pelastuslaki ja pelastustoimen laitelaki
Kuntien sosiaali- ja terveysviranomaiset
Asiantuntijana asumisen paloturvallisuudessa
Lasten luvaton tulenkäyttö
Pelastuslaki, yhteiset toimintamallit, Tulipysäkki
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sopimuksen mukaiset ensivaste- ja ensihoitopalvelut, turvallisuuskoulutus
Pelastuslaki, sopimukset
Oppilaitokset esim. Tampereen ammatti-korkeakoulu, Poliisiammatti-korkeakoulu, Pelastusopisto
Koulutusyhteistyö, opinnäytetyöt Sopimukset
Pirkanmaan turvallisuusklusteri
Turvallisuutta edistävät hankkeet Sopimukset, verkostoyhteistyö
Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto
Pelastustoimen ja -laitosten toiminnan kehittäminen
Verkostoyhteistyö
Pelastusalan valtakunnalliset järjestöt
Pelastustoimen kehittämishankkeet Sopimukset, verkostoyhteistyö
6. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PIRKANMAALLA
Tuukka Salkoaho (Tampere)
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuulla tarkoitetaan oikeudellista vastuuta siitä, että lailla säädetyt palvelut ja velvoitteet tulevat säännösten mukaisesti hoidetuiksi. (ks. liite 6.1. Sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellinen perusta.)
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveyden- ja sosiaalihuollosta, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta, jollei kuntaa koske kunta- ja palvelurakenteesta annetun lain poikkeusperuste. Kunnan on kuuluttava erikoissairaanhoidon järjestämiseksi johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään.
6.1. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pirkanmaan kunnat sekä Keski-Suomen kunnista Jämsä ja Kuhmoinen kuuluvat erikoissairaanhoitonsa toteuttamista varten Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Pirkanmaan kunnista Punkalaidun kuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tuotannosta vastaa Tampereen yliopistollinen sairaala, johon kuuluvat Tays Keskussairaala Tampereella, Vammalan ja Valkeakosken aluesairaalat, Nokialla Pitkäniemen sairaala, Lahden sädehoitoyksikkö ja Kehitysvammahuollon yksiköt Nokialla Pitkäniemessä. Lisäksi sairaanhoitopiirissä on Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos sekä neljä tytäryhtiötä: Tekonivelsairaala Coxa Oy, Tays Sydänsairaala Oy, Fimlab Laboratoriot Oy ja FinnMedi Oy, joita johtavat toimitusjohtajat.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, joka valitsee toimikaudekseen sairaanhoitopiiriä johtavan hallituksen. Kuntayhtymän toimintaa ohjataan kuntien hyväksymällä perussopimuksella, hallintosäännöllä ja eräillä johtosäännöillä.
Pirkanmaan lisäksi Tampereen yliopistollinen sairaala tuottaa palveluja erityisvastuualueensa sairaanhoitopiireille, joita ovat Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä.
6.2. Kunnat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäjinä Pirkanmaan alueella on kunnallisia terveydenhuollon palvelujen järjestäjiä 15 ja sosiaalihuollon palvelujen järjestäjiä 16. Erisuuruisuus johtuu siitä, että Akaa ja Urjala muodostavat perusterveydenhuollon ja vanhus- ja vammaispalveluiden yhteistoiminta-alueen, mutta vastaavat omina kuntinaan lasten ja nuorten sekä aikuisväestön sosiaalipalveluiden järjestämisestä. Pirkanmaan Ympäristöterveyden ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä vastaa neljä yhteistoiminta-aluetta, joiden vastuukuntina toimivat Tampere, Pirkkala, Keuruu ja Sastamala.
Palveluiden järjestäjien väestöpohja vaihtelee Pirkanmaalla Ikaalisten 7 211:sta Tampereen ja Oriveden muodostaman yhteistoiminta-alueen 234 556:een. Kaikkiaan viisi järjestäjää Pirkanmaalla ei täytä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain edellyttämää 20 000 asukkaan väestöpohjavaadetta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään Pirkanmaalla huomattavin osin kuntien yhteistoimintana. Ainoastaan kuusi kuntaa 24:stä vastaa sote-kokonaisuuden järjestämisestä yksin. Pirkanmaalaisena erityispiirteenä voitaneen pitää sitä, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta perustuu yksinomaan vastuukuntamalliin. Viimeisimmät pirkanmaalaiset kansanterveystyön kuntayhtymät purettiin
kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollisen integrointivelvoitteen myötä.
Taulukko 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon kunnalliset järjestäjät Pirkanmaalla
Alue Väestö 31.12.2015 Vastuukunta - lautakunta - erityishuomioita
Tampere-Orivesi 234 556
Vastuukunta: Tampere 1.1.2013 (sosiaalipalvelut) ja 1.1.2014 (vanhus-, vammais- ja terveyspalvelut) alkaen, lautakunnat: Tampereen kaupungin lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, terveyttä ja toimintakykyä edistämisen palvelujen lautakunta ja ikäihmisten palvelujen lautakunta
Kangasala-Pälkäne 37 284 Vastuukunta: Kangasala 1.1.2014 alkaen, lautakunta: Kangasalan sosiaali- ja terveyslautakunta
Nokia 33 159 Lautakunta: Nokian perusturvalautakunta Ylöjärvi 32 713 Lautakunta: Ylöjärven perusturvalautakunta
Sastamala-Punkalaidun 28 265 Vastuukunta: Sastamala 1.1.2012 alkaen, lautakunta: Sastamalan alueen yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta
Jämsä-Kuhmoinen 23 869
Vastuukunta: Jämsä 1.1.2009 alkaen, lautakunta: Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunta, palvelujen tuotannosta vastaavat Jämsän kaupungin kanssa Jämsän Terveys Oy ja Jokilaakson Terveys Oy
Pirkkala-Vesilahti 23 397 Vastuukunta: Pirkkala 1.1.2013 alkaen, lautakunta: Pirkkalan perusturvalautakunta
Lempäälä 22 539 Lautakunta: Lempäälän sosiaali- ja terveyslautakunta
Akaa-Urjala 21 966
Vastuukunta: Akaa 1.1.2009 alkaen, lautakunta: Akaan perusturvalautakunta yhteistoiminta-alue, Akaa vastaa alueen perusterveydenhuollosta ja vanhus- ja vammaispalveluista. Lasten ja nuorten sekä aikuisväestön sosiaalipalveluiden järjestämisestä vastaavat molemmat kunnat itse.
Valkeakoski 21 314 Lautakunta: Valkeakosken sosiaali- ja terveyslautakunta
Mänttä-Vilppula-Juupajoki 12 576
Vastuukunta: Mänttä-Vilppula 1.1.2015 alkaen, lautakunta: Mänttä-Vilppulan peruspalvelulautakunta, yhteistoiminta-alueen palveluja tuottavat Mänttä-Vilppulan kaupunki, Mäntänvuoren Terveys Oy ja Pihlajalinna Terveys Oy.
Virrat-Ruovesi 11 620
Vastuukunta: Virrat 1.1.2013 alkaen, lautakunta: Virtain perusturvalautakunta, yhteistoiminta-alueen palvelujen tuottamisesta on vastannut 1.1.2016 alkaen Virtain kaupungin 100 %:sti omistama Keiturin Sote Oy.
Hämeenkyrö 10 669 Lautakunta: Hämeenkyrön perusturvalautakunta
Parkano-Kihniö 8 805 Vastuukunta: Parkano 1.5.2015 alkaen, yhteislautakunta: Parkanon perusturvalautakunta, yhteistoiminta-alueen palvelut tuottaa Kolmostien Terveys Oy.
Ikaalinen 7 211 Lautakunta: Ikaalisten sosiaali- ja terveyslautakunta
7. VÄESTÖN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN PIRKANMAALLA
Tiina Konttajärvi (Pirkanmaan liitto), Maarit Varjonen-Toivonen (PSHP)
7.1. Väestön terveyserojen kaventaminen on yhteinen velvoitteemme Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkien toimijoiden yhteisenä velvoitteena perustuu Maailman terveysjärjestön (jatkossa WHO) nk. Ottawan asiakirjaan (1). Se sisältää viisi toimintalinjaa, jotka kattavat samanaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti toiminnan yksilöiden arkielämästä kuntien ja valtioiden harjoittamaan yhteiskuntapolitiikkaan.
Suomen toimiessa Euroopan unionin (jatkossa EU) puheenjohtajamaana vuonna 2006 oli kansanterveysalan pääteemana ”Terveys kaikissa politiikoissa” (Health in All Politics, jatkossa HiAP). EU hyväksyi Suomen ehdotukset päätelmiksi ja julkaisi ne asiakirjassa (2), joka sisältää ehdotuksia konkreettisiksi toimiksi jäsenvaltioille, komissiolle ja EU:n parlamentille. Suomessa HiAP-periaate vietiin vuoden 2007 hallitusohjelmassa terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan, jonka keskeinen tehtävä oli edesauttaa ja vahvistaa terveysnäkökohtien huomioimista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä niin valtion-, alue- ja paikallishallinnossa kuin elinkeinoelämässä, työpaikoilla, järjestöissä ja yksilötasolla.
HiAP- periaate konkretisoituu vuonna 2011 voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa, joka mm. sisältää velvoitteet kunnalle väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä kaikkien hallintokuntien yhteistyönä ja hyvinvointikertomustyöstä. Tulevan sote-uudistuksen yhteydessä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulee olemaan keskeinen osa kuntien tehtäviä ja nykyiset velvoitteet säilyvät. Kuntien valtionosuuteen on tulossa kannustava elementti, jonka avulla palkitaan kuntia, jotka ovat onnistuneet parantamaan tai ylläpitämään väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa. Suurimmassa osassa Pirkanmaan kuntia hyvinvointikoordinaattorit ja poikkitoiminnalliset työryhmät ovat toimineet jo vuosia HiAP-tavoitteen toteuttamiseksi.
Koko tuleva sote-alue hyötyy, kun alueen kunnat onnistuvat väestön terveyserojen kaventamisessa. Hyvinvoiva väestö on edellytys elinvoimaiselle maakunnalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi tulevien maakuntien tehtäviin kuuluvat mm. ennaltaehkäisevät palvelut. Asetus alueellisista hyvinvointikertomuksista on työn alla. Kannustavaa elementtiä on kehitetty myös sote-alueille.
Käytännön terveyden edistäminen tapahtuu potilas- ja asiakaskohtaamisissa, eikä aihetta käsitellä tässä yhteydessä.
7.2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kansalliset linjaukset Väestötasolla terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä säätelevät hallitusohjelma kärkihankkeineen sekä lainsäädäntö. Laeista tärkein on terveydenhuoltolaki. Yleisellä tasolla terveyden edistämisestä säädetään perustuslaissa ja kuntalaissa. Kansanterveyslaissa ja useissa erityislaeissa säädetään terveyden edistämiseen liittyvistä tehtävistä tarkemmin.
Kansallisella tasolla hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä linjataan pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa (29.5.2015) (3). Tavoitteita ovat terveyden edistämisen ja varhaisen tuen vahvistuminen poikkihallinnollisesti, terveys- ja hyvinvointierojen kaventuminen, sekä tukea eri-ikäisten ihmisten omaa vastuuta terveydentilastaan ja elämäntavoistaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä eriarvoisuuden vähentämistä tuetaan hallitusohjelmassa erillisellä kärkihankkeella (4).
7.2.1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa -lainsäädäntö Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä säädetään mm. perustuslaissa, kuntalaissa, terveydenhuoltolaissa, sosiaalihuoltolaissa sekä liikuntalaissa. Perustuslaki (731/1999) (5) velvoittaa julkisen vallan turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistämään väestön terveyttä. Kuntalain (410/2015) (6) mukaan kunnan on mm. edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestettävä asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla ja kuntastrategiassa on otettava huomioon kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) (7) nostetaan esiin hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Liikuntalain (390/2015) (8) mukaan kunnan on muun ohella arvioitava asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.
Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) (9) määritellään laajasti kunnan tehtävät kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kunnan on mm. strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet sekä määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot sekä seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia, niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin ja kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Laki velvoittaa kunnan eri toimialat tekemään yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
Terveydenhuoltolain 11 § velvoittaa kunnan päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioimaan ja ottamaan huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tämä päätösten ennakkoarviointimenettely (jatkossa EVA-menettely) tarkoittaa, että ko. päätösten ja ratkaisujen valmistelussa on esitettävä niiden vaikutukset kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon ja henkilöstöön ja talouteen ja että päättäjien tulee tarkastella useita erilaisia vaikutuksia samanaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti. (10). 7.2.2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen alueellisesti -lainsäädäntö Alueellisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010), joka muun ohella velvoittaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tarjoamaan kunnille asiantuntemusta ja tukea järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset strategiat ja suunnitelmat on valmisteltava yhteistyössä kuntien kanssa ottaen huomioon kunnan eri toimialojen toiminta. EVA-menettely koskee myös sairaanhoitopiirien kuntayhtymiä. Laki velvoittaa samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvat kunnat laatimaan alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen perustuvan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman, jossa sovitaan kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista.
7.3. Väestötason terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinaatio Pirkanmaalla Pirkanmaan alueellinen terveyden edistämisen koordinaatio kattaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (jatkossa Pshp) jäsenkunnat sekä Pirkanmaan maakunnan kunnat, yhteensä 24 kuntaa. Tavoitteena on väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen terveydenhuoltolain (1326/2010) velvoitteiden toimeenpanoa tukemalla ja siten vaikuttaminen kuntien kustannuskehitykseen. Terveyserojen kaventaminen edellyttää toteutuakseen toimivat rakenteet ja konkreettiset toimenpiteet alueellisella
tasolla, kuntien kaikilla toimialoilla ja Pshp:n tuottamassa erikoissairaanhoidossa. Alueellinen terveyden edistämisen koordinaatio on ollut Pshp:n vastuulla vuodesta 2009.
7.3.1. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteet Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation organisaatiorakenne (liite 7.1.) on hyväksytty Pshp:n hallituksessa vuonna 2011 osana Pirkanmaan alueellista terveyden edistämisen suunnitelmaa (11). Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueellisen tason linjaukset laatii Pshp:n hallituksen toimikaudekseen nimeämä Terveyden edistämisen neuvottelukunta. Linjausten toimeenpanosta vastaa alueellinen terveyden edistämisen työryhmä, johon mm. kunnat ovat nimenneet edustajansa.
Kunnissa lakisääteisestä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä vastaavat poikkitoiminnalliset hyvinvointityöryhmät, joissa toimintaa koordinoivat nk. hyvinvointikoordinaattorit. He muodostavat Pirkanmaalla säännöllisesti kokoontuvan verkoston. Pshp:n tuottamassa erikoissairaanhoidossa on toimivat rakenteet terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi niin potilastyössä kuin osana henkilöstön työhyvinvointia.
7.3.2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset suunnitelmat Osana Pirkanmaan alueellista terveyden edistämisen koordinaatiota on laadittu alueellisia suunnitelmia, jotka sisältävät eri toimijoille konkreettisia esimerkkejä terveyserojen kaventamiseksi. Toimintakäytäntöjen muutos ei aina vaadi uusia resursseja. Kehittäminen on osa arjen työtä.
Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen suunnitelman (2011) ydin on sen toimeenpanosuunnitelma, joka sisältää terveyserojen kaventamiseksi tavoitteet alueelliselle tasolle, kunnan poikkitoiminnalliselle yhteistyölle, perusterveydenhuollossa toteutettavalle käytännön terveydenedistämistyölle sekä Pshp:n tuottamalle erikoissairaanhoidolle. Suunnitelma perustuu vuonna 2009 tehtyyn kuntakierrokseen, jolla mm. kartoitettiin kuntien toiveita alueelliselle terveyden edistämisen koordinaatiolle. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus (2013) (12) linjaa alueelliset painopisteet vuosille 2013–2016. Se on toiminut myös mallina kuntien hyvinvointikertomustyölle. Alueellinen hyvinvointikertomus vuosille 2017–2020 on valmisteilla ja lähtee lausuntokierrokselle syyskuussa 2016.
Terveyden edistämisen neuvottelukunta linjasi elintapaohjauksen kehittämisen käynnistettäväksi ravitsemuksesta ja liikunnasta, koska näihin liittyvät toimenpiteet koskevat kaikkia väestöryhmiä ja kunnan kaikkia toimialoja. Pirkanmaan alueellinen ravitsemussuunnitelma (2011) (13) ja Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma (2014) (14) ovat Pshp:n hallituksen hyväksymiä strategisia asiakirjoja, jotka sisältävät eri toimijoille konkreettisia esimerkkejä toimenpiteiksi ja toteutumisen arviointimenettelyiksi siitä, miten ravitsemuksen ja liikunnan keinoin voidaan kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Pshp:n tuottamassa erikoissairaanhoidossa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä on viety osaksi käytänteitä tupakoimattomuutta edistäen. Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia 2013–2016 (15) tarjoaa suuntaviivoja mielenterveys- ja päihdetyön alueelliseen kehittämiseen. Alueellisen kulttuuri- ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen on käynnistynyt vuonna 2016.
Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa (2012) (16) on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osalta viitattu Pirkanmaan alueelliseen terveyden edistämisen suunnitelmaan ja – alueelliseen hyvinvointikertomukseen.
7.3.3. Terveyserojen kaventamisen tavoitteiden toteutuminen Pirkanmaalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (jatkossa THL) seuraa vuosittain kuntien terveydenedistämisaktiivisuutta nk. TEAviisari-tiedonkeruulla (17) . Seurannassa kartoitetaan monipuolisin kyselyin kuntajohdon -,
liikuntatoimen -, perusopetuksen - perusterveydenhuollon -, lukiokoulutuksen -, ammatillisen koulutuksen – ja ikääntyneiden palveluiden toteuttamia toimenpiteitä terveyden edistämiseksi kunnassa. Pistemäärät ovat parantuneet Pshp:n jäsenkunnissa vuosina 2008 - 2015 lähes kaikilla sektoreilla (liite 7.2.).
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (jatkossa Valvira) seuraa lainsäädännön toimeenpanoa. Sen valtakunnalliseen valvontaohjelmaan kuului vuonna 2015 mm. kuntien hyvinvointikertomustyö.
Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation kattavista kunnista 21/24 oli laatinut lakisääteisen laajan hyvinvointikertomuksen vuoden 2015 loppuun mennessä, 2/24 kuntaa on aloittanut vuosittaisilla hyvinvointisuunnitelmilla ja laativat ensimmäisen laajan hyvinvointikertomuksen kaudelle 2017–2020. Kuntien välillä on vielä vaihtelua siinä, miten eri toimialat ovat vieneet hyvinvointikertomuksen painopisteet osaksi talous- ja toimintasuunnitelmiaan ja miten ne raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä teemaryhmiä oli syksyllä 2015 nimetty 16/23 kunnassa.
Pshp:ssa on toteutettu Savuton sairaala -toimintaohjelmaa ja käynnistetty tupakoimattomana leikkaukseen -toimintamallin pilotointi. Vuonna 2016 uudeksi painopisteeksi otetaan vajaaravitsemusriskin tunnistaminen. Pshp:n koulutuspalvelut on toteuttanut alueellisen terveyden edistämisen suunnitelman toimeenpanoon liittyvää alueellista koulutusta.
7.3.4. Terveyserojen kaventamisen kehittämistarpeet Pirkanmaalla Valviran valtakunnalliseen valvontaohjelmaan vuonna 2015 kuuluneen kuntien hyvinvointikertomustyön toteutumisen arvioinnin toteuttivat aluehallintovirastot. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (LSSAVI) teki alueensa 85 kunnan hyvinvointikertomuksista laadullisen analyysin, Hyvinvointikertomukset Länsi- ja Sisä-Suomen alueella (18), jossa yhteenvedot on tehty maakunnittain. Useimmissa yhteenvedoissa Pirkanmaa pärjäsi parhaiten. Eniten kehitettävää oli toimenpiteiden konkreettisuudessa ja niiden vastuuttamisessa.
Kustannussäästöjä saadaan vain muuttamalla nykyisiä toimintakäytäntöjä, mikä vaatii muutoksen ohjausta ja koordinaatiota. Vuoden 2016 alusta on Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation kattavista 24 kunnasta yhdessä resursoitu 100 %:n työpanos väestön terveyden ja hyvinvoinnin poikkihallinnolliseen koordinaatioon. Muissa kunnissa tehtävä on osa henkilön muuta toimenkuvaa. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen poikkihallinnollinen koordinaatio on kunnissa vastuutettu 20 eri henkilölle, joista neljä toimii kahden kunnan yhteisenä hyvinvointikoordinaattorina. Hallinnonaloittain heistä sijoittuu sote-sektorille 7, keskushallintoon 7, liikuntatoimeen 1, sivistystoimeen 3, osittain sote- ja osittain keskushallintoon 1 ja yksi kahden kunnan yhteinen hyvinvointikoordinaattori on ulkoistetun sote-palveluntuottajan palveluksessa. Syksyllä 2015 hyvinvointijohtamisen käytäntöjä kartoitettiin hyvinvointikoordinaatiosta vastaaville henkilöille suunnatulla kyselyllä, vastaukset saatiin 23/24 kunnasta. Vastausten mukaan poikkitoiminnallinen hyvinvointiryhmä oli nimetty 22/23 kunnassa ja yhdessä se toimi ilman virallista nimeämistä. Kirjallinen päätös hyvinvointiryhmän tehtävistä oli tehty vain 11 kunnassa eikä hyvinvointikoordinaatioon käytettävissä olevaa työaikaa oltu sovittu 15/23:ssa kunnassa. Tämä näkyy hyvinvointityöryhmän jäsenten sitoutumisessa ja terveyserojen kaventamisen tavoitteiden konkretisoitumisessa toimialojen talous- ja toimintasuunnittelussa sekä arjen työssä. Kyselyn mukaan hyvinvointikertomuksen painopisteitä oli sisällytetty vuoden 2016 talous- ja toimintasuunnitelmiin 14/23 kunnassa ja 6/23 kunnassa painopisteitä ei ollut tulossa.
Terveydenhuoltolain 11 § velvoittaa kunnat ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän EVA-menettelyn käyttöön silloin kun päätökset kohdistuvat väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Valtaosasta kuntia ja myös Pshp:lta puuttuvat systemaattiset käytännöt menettelyn käytöstä.
7.4. Yhteenveto Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkien yhteisenä velvoitteena perustuu WHO:n Ottawan asiakirjaan (1986), EU:n päätöslauselmaan (HiAP 2006), Suomen hallitusohjelmaan (2015) ja sen kärkihankkeisiin sekä lainsäädännön velvoitteisiin. Sote-uudistuksen jälkeen kuntien merkittävin tehtävä on väestönsä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Myös maakunnille tulee velvoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Kustannussäästöjä saadaan, kun kaikki toimijat vievät osaltaan toimintakäytäntöihinsä ennaltaehkäisevät toimenpiteet, eli toteuttavat HiAP-periaatetta. Pirkanmaalla ehdotuksia ja esimerkkejä on koottu alueellisiin suunnitelmiin. Taulukossa 5 on koottu jatkotyöskentelyä varten sekä terveyden edistämisen hyvin toimivia kokonaisuuksia että ehdotuksia kehitettävistä kokonaisuuksista. Jatkotyöskentelyssä huomioitavia ovat myös mm. hallituksen tiedonanto (6.4.2016) maakunnan ja kunnan tehtävistä sekä valmisteilla oleva, kuntia väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä palkitseva kannustava elementti (nk. HYTE-kerroin) osana valtionosuusuudistusta.
Pirkanmaalla on toimivat väestötason terveyserojen kaventamiseen tarvittavat hyvinvointijohtamisen rakenteet alueellisesti, kunnissa ja erikoissairaanhoidossa. Sote- ja aluehallintouudistuksen toimeenpanossa on tärkeätä saada henkilöiden nk. hyte-osaaminen sekä kuntien että maakunnan käyttöön.
Taulukko 5. Yhteenveto väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hyvin toimivista ja kehitettävistä kokonaisuuksista
Pirkanmaalla väestötason terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä toimii hyvin Alueellisen koordinaation ja yhteistyön rakenteet: alueellinen taso, kuntien
poikkitoiminnalliset hyvinvointiryhmät ja Pshp:n tuottama erikoissairaanhoito Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto Alueelliset terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmat Alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sidosryhmäyhteistyö Pshp:n koulutuspalveluiden tuottama alueellinen terveyden edistämisen koulutus Kehitettäviä Hyvinvointirakenteiden vahvistaminen: kirjallinen päätös hyvinvointikoordinaatioon liittyvistä
tehtävistä, vastuista ja resursseista maakuntatasolla, kunnissa ja erikoissairaanhoidossa Hyvinvointikertomusten painopisteiden vienti osaksi talous- ja toimintasuunnitelmia sekä
raportointi osana tilinpäätöstä maakuntatasolla, kunnissa ja erikoissairaanhoidossa Päätösten ennakkoarviointimenettelyn systemaattinen käyttöönotto maakuntatasolla,
kunnissa ja erikoissairaanhoidossa Yhteistyö tulevan maakunnan ja kuntien hyvinvointiryhmien välillä. Kuntien hyvinvointityössä
tarvitaan sote-asiantuntemusta ja maakuntatason hyvinvointijohtamisessa kunnan eri toimialojen sekä kolmannen sektorin asiantuntemusta. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ennalta ehkäisevät toimenpiteet ovat keskeinen osa kuntien tehtäviä ja maakunnan elinvoimaisuutta.
Sote-palveluiden järjestämisessä huomioitava, miten tuetaan Pirkanmaalla väestön terveyserojen kaventamista: ennalta ehkäisevät - sekä arjessa pärjäämistä tukevat toimenpiteet, huomioiden myös erityisryhmät, ja rakenteet
Tiedolla johtamisen kehittäminen
7.5. Lähteet 1. The Ottawa Charter for Health Promotion. WHO 1986 2. Health in All Policies, Prospects and potentials (2006). Toim. Ståhl t, Wismar M, Ollila E, Lahtinen E,
Leppo K. 3. Valtioneuvoston kanslia (2015). Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen
ohjelma 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10/2015. http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_netti.pdf/801f523e-5dfb-45a4-8b4b-5b5491d6cc82
4. Valtioneuvoston kanslia (2015). Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi. Hallituksen julkaisusarja 13/2015. http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/321857/Toimintasuunnitelma+strategisen+hallitusohjelman+k%C3%A4rkihankkeiden+ja+reformien+toimeenpanemiseksi.pdf/92b90c0e-9154-487f-bbf8-543cb6433dd6
5. Suomen perustuslaki 11.6.1999/731. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 6. Kuntalaki 410/2015. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410 7. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301 8. Liikuntalaki 390/2015 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150390 9. Terveydenhuoltolaki 1326/2010. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 10. Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Toim. Salme Sundquist, Leena
Oulasvirta. Suomen Kuntaliitto 2011 11. Pirkanmaan alueellinen terveyden edistämisen suunnitelma,
[http://www.pshp.fi/download/noname/%7B5AD9F9BE-19C4-4522-A245-28F4DEE38FD3%7D/16754] , viitattu 10.4.2016
12. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2012, [http://www.pshp.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Alueellinen_yhteistyo/Terveyden_edistaminen/Hyvinvointikertomus] , viitattu 10.4.2016
13. Pirkanmaan alueellinen ravitsemussuunnitelma, [http://www.pshp.fi/download/noname/%7B386D0992-F78F-4417-975D-F0DB93E5E19D%7D/31399] , viitattu 10.4.2016
14. Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma, [http://www.pshp.fi/download/noname/%7B371DA388-D968-4192-9754-7927EDC9E83E%7D/39687] , viitattu 10.4.2016
15. Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia, [http://www.pshp.fi/download/noname/%7B1963E97D-9B49-4843-8E2C-48338F390F51%7D/30879] , viitattu 10.4.2016
16. Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016. http://www.pshp.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Alueellinen_yhteistyo/Pirkanmaan_terveydenhuollon_jarjestamissuunnitelma
17. TEAviisari –tiedonkeruu, [https://www.teaviisari.fi/teaviisari/fi/tulokset?view=NAKOKULMA&y=2015&chartType=pointer&cmp=r&r=SHP06 ], viitattu 10.4.2016
18. Hyvinvointikertomukset Länsi- ja Sisä-Suomen alueella, [https://www.avi.fi/documents/10191/3369535/Hyvinvointikertomukset+L%C3%A4nsi-+ja+Sis%C3%A4-Suomen+alueella+L%C3%A4nsi-+ja+Sis%C3%A4-Suomen+aluehallintoviraston+julkaisuja+7+2015.pdf/8c08232e-2b4f-4907-bbbe-7cf5e7686c6d] , viitattu 10.4.2016
8. PERUSTERVEYDENHUOLTO PIRKANMAALLA Sari Mäkinen, Doris Holmberg-Marttila, Anne Kantola, Leena Kuusisto, Eeva Torppa-Saarinen, Toni K. Laine, Petri Leiponen (toim.)
Pirkanmaan 15 terveyskeskusta toteuttavat laeissa ja asetuksissa kunnille säädetyt perusterveydenhuollon tehtävät. Kuntien järjestämisvastuun alaisen toiminnan lisäksi perusterveydenhuollon palveluita toteuttaa Pirkanmaalla n. 700 yrityksen ja 10 järjestön (yhdistys tai säätiö) toimipaikkaa. Verorahoituksen ohella palveluita rahoittavat mm. Kela, asiakkaat itse, työnantajat työtulovakuutuksen kautta sekä asiakkaat yksityisten vakuutustensa kautta.
Perusterveydenhuollon rajapinta kuntien sosiaalihuollon ja muiden toimialojen, erikoissairaanhoidon sekä yksityisen ja järjestösektorin toimintaan vaihtelee kunnittain ja toiminnoittain. Terveyskeskusten yhteistyö muiden sektoreiden ja toistensa kanssa on monimuotoista. Esimerkkinä tästä:
Viisi kuntaa (n. 8 % Pirkanmaan väestöstä) hankkii lähes kaikki sote-palvelunsa kunnan ja yksityisen yhdessä omistamalta yhtiöltä, kaksi kuntaa kunnan itsensä omistamalta yhtiöltä (2 % väestöstä) ja kahden terveysaseman avosairaanhoitopalvelut ostetaan yksityiseltä (5 % väestöstä)
Kunnat osarahoittavat palveluja tarjoavia järjestöjä Pirkanmaan suurin työterveyshuollon toimija (23 % hlöasiakkaista) on julkisomisteinen osakeyhtiö Terveyskeskukset lähettävät potilaita Kelan osin korvaamiin hoitoihin mm. fysioterapiaan, järjestävät
kiirevastaanottoa vuoroviikoin terveyskeskuksissa ja tuottavat ns. peruserikoissairaanhoidon palveluja omana tai ostopalvelutoimintana
Lääkekustannuksista vastaavat pääsääntöisesti Kela ja potilaat itse pois lukien vastaanotolla ja laitoshoidossa annettavat lääkehoidot
Sosiaalihuolto toimii lähes koko Pirkanmaalla hallinnollisesti yhdessä perusterveydenhuollon kanssa (ns. perusturva tai yhdistetty sosiaali- ja terveystoimi), mutta asiakasrajapinnassa sosiaali- ja terveydenhuolto ovat kunnissa pääosin erillään
Terveyskeskusten sisäisessä organisoitumisessa on keskinäisiä eroja esim. toimintojen jaossa elinkaarimallin mukaisesti tai lakisääteisesti määriteltyihin toimintoihin
Tässä tarkastelussa keskitymme kuvaamaan perusterveydenhuollon toteuttamistapaa kokonaisuutena tilastojen, tehtyjen kuntakyselyiden ja muiden ajantasaisimpien tietojen pohjalta välttäen palvelujen arviointia. Tilastotiedot käsittävät pääasiassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin 23 jäsenkunnan tiedot (Punkalaidun ei jäsenkunta, väestö 0,6 % selvityskuntien yhteisväestöstä). Peruspalveluiden valvonnasta Pirkanmaalla vastaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Valtionvarainministeriö on julkaissut 15.4.2016 Peruspalvelujen tila 2016 -raportin ja aluehallintovirastojen alueelliset arvioinnit julkaistaan erikseen kesäkuun 2016 alussa Aluehallintoviraston Patio -tietopalvelussa.
Perusterveydenhuolto voidaan jakaa avovastaanottopalveluihin, päivystyspalveluihin, terveydenhoidon palveluihin, kuntoutus- ja terapiapalveluihin, päihde- ja mielenterveyspalveluihin, osasto- ja kotisairaanhoitopalveluihin, suunterveydenhuollon palveluihin, työterveyshuollon palveluihin sekä muihin palveluihin. Palveluprosesseittain toimintaa ei juuri kuvata, mitä voidaan pitää tämän tarkastelun puutteena.
Taulukko 6: Terveyskeskusten perusterveydenhuollon toteuttaminen, yleiskatsaus Terveyskeskus / Yhteistoiminta-alue
Avovastaanoton toimintamalli*
Avosairaan-hoidon peittävyys**
Äitiys- ja lastenneuvola-toimipisteet
Oma päivystys-/kiire-vastaanotto (isäntä-kunnan) terveyskesk.
Suun terveydenhuollon peittävyys**
Mielenterveys-palveluiden pääasiall. toteuttamistapa
Terveyskeskusosaston sairaansijat / 1000 asukasta
Työterveyshuollon tuotantotapa
Tampere-Orivesi listausmalli 45 % 24 PÄIVYSTYSYKSIKKÖ 30 % Oma Psykiatria- ja päihdekeskus
1,9 oma osakeyhtiö
Kangasala-Pälkäne OmaAsema-tiimimalli
58 % 7 ma-to 8-21, pe 8-16 60 h/vko
42 % Oma psykiatrian poliklinikka
2,1 terveyskeskus, ulkoistamassa
Nokia omalääkärimalli 62 % 1 ark. 8-20, vkl 9-20 82 h/vko
37 % oma mielen-terveyskeskus
1,8 liikelaitos, ulkoistamassa
Ylöjärvi väestövastuu 57 % 6 ark. 8-20, vkl 9-20 82 h/vko
38 % oma mielen-terveyskeskus
2,1 liikelaitos, ulkoistamassa
Sastamala-Punkalaidun
listautumismalli 62 % 6 ark. 8-20, vkl 8-20 84 h/vko
39 % Mielipiste ja PSHP psykiatrian pkl
3,0 liikelaitos, ulkoistamassa
Jämsä-Kuhmoinen listautumismalli 70 % 6 PÄIVYSTYSYKSIKKÖ 41 % yhteisyritys 3,6 yhteisyritys Pirkkala-Vesilahti listautumismalli 57 % 2 ark 8-20, la 10-18, su
10-20 78 h/vko
40 % Oma mielen-terveyskeskus
(Helaakallion klin.)
1,4 liikelaitos, ulkoistamassa
Lempäälä aluejakoinen väestövastuu
48 % 2 ark. 8-20, vkl 12-20 76 h/vko
35 % Oma psykiatrian yksikkö
2,3 liikelaitos, ulkoistamassa
Akaa-Urjala väestövastuu 53 % 4 ark 8-16 40 h/vko
41 % Valkeakosken MTK 3,2 liikelaitos, ulkoistamassa
Valkeakoski työparimalli 49 % 1 PÄIVYSTYSYKSIKKÖ 36 % Oma MTK 3,3 yksityinen Mänttä-Vilppula-Juupajoki
listautumismalli 62 % 2 24 / 7 168 h/vko
36 % yhteisyrityksen mielenterveyststo
2,4 yksityinen
Virrat-Ruovesi listautumismalli 72 % 2 ark. 8-20, vkl 9-17 76 h/vko
40 % oma osakeyhtiö, mielenterveyststo
4,8 oma osakeyhtiö
Hämeenkyrö omalääkärimalli 70 % 1 ark. 8-20, vkl 9-20 ka. 67 h/vko
36 % PSHP psykiatrian pkl Hämeenkyrössä
5,4 terveyskeskus
Parkano-Kihniö listautumismalli, työparimalli
74 % 2 24 / 7 168 h/vko
32 % yhteisyrityksen psykiatrian pkl
5,7 yksityinen
Ikaalinen omalääkärimalli 73 % 1 ark. 8-20, vkl 9-20 ka. 67 h/vko
42 % PSHP psykiatrian pkl Ikaalisissa
4,6 liikelaitos, ulkoistamassa
Yhteensä 53 % 66 35 % 2,4 v.2017 16/17 osakeyhtiö
* Toimintamallien tarkempi kuvaus luvussa 8.1 Avosairaanhoitopalvelut ** Avosairaanhoidon peittävyys = osuus väestöstä, joka vuoden aikana käyttää terveyskeskuksen avohoidon lääkäri- ja sairaanhoitajavastaanottopalvelua (AvoHilmo 2014)
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien koko perusterveydenhuollon käyttökustannukset olivat yhteensä 446 milj. € (2014), josta avohoidon käyttökustannukset olivat 273 milj. €, hammashuollon 61 milj. € ja osastohoidon 112 milj. €. Perusterveydenhuollon nettokustannukset olivat n. 345 milj. euroa asiakasmaksu- ja muiden myyntituottojen ollessa n. 100 milj. €.
Kuva 11 Pirkanmaan terveyskeskusten perusterveydenhuollon 345 milj. € nettokustannusten karkea jakautuminen toiminnoittain ja osuus kuntien kaikista 1 890 milj. € sote-kustannuksista (netto).
* Luokittelematon osuus perusterveydenhuollosta sisältää kotisairaanhoidon, kuntoutuksen, terveysneuvonnan sekä hallinnon palveluja, jotka toteutetaan eri toimintojen rajapinnassa.
Näiden lisäksi Kelan vuonna 2015 hyväksymät sairaanhoidon kustannukset olivat kokonaisuudessaan 318 milj. €, josta Kelan maksamien sairaanhoitokorvausten osuus oli 182 milj. € sisältäen reseptilääkekorvaukset (135 milj. €), yksityiset lääkäripalkkiokorvaukset (7 milj. €), hammashoidon korvaukset (10 milj. €), tutkimuksen ja hoidon korvaukset (7 milj. €, esim. yksityinen fysioterapia) ja matkakorvaukset (24 milj. €). Asiakkaiden itse tai heidän muiden vakuutustensa maksama osuus kustannuksista oli 137 milj. €. Kelan kustannuksissa ovat mukana kaikkien sektoreiden generoimat kustannukset (esim. erikoissairaanhoidosta määrätyt lääkkeet). Työnantajien ja työtulovakuutuksen kautta korvatun työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat arviolta noin 80 milj. € (2013).
Terveyskeskusten perusterveydenhuollon palveluita käyttää vuosittain kolme neljästä pirkanmaalaisesta ja perusterveydenhuoltoon toteutuu yhteensä n. 3,7 miljoonaa kontaktia vuosittain, joista n. 1 milj. lääkärille.
Taulukko 7: Terveyskeskusten perusterveydenhuolto Pirkanmaalla (kustannukset 2014, muut 2015)
Käyttö-kustannus
Netto-kustannus
Asiakkaat Peittävyys *
Kontaktit yhteensä**
Kontaktia / asiakas / vuosi
Kontaktia / asukas / vuosi
Pirkanmaa 446 milj. € 345 milj. € 404 000 77 % 3,7 milj. 9,1 6,9
* Peittävyys = osuus väestöstä, joka on vuoden aikana käyttänyt palvelua
** Kontakti on terveyskeskuksen potilaan hoitoon liittyvä tapahtuma, esim. vastaanotto tai hoitopuhelu, mutta ei pelkkä ajanvaraus, eikä sisällä osastohoitoa, kotihoitoa tai kotipalvelua. Lähde: THL:n Avohoidon rekisteri (Avohilmo)
8.1. Avosairaanhoitopalvelut Perusterveydenhuollon avosairaanhoitopalveluilla tarkoitetaan terveyskeskuksen lääkärinvastaanottoa, hoitajavastaanottoa sekä mahdollisia erityisvastaanottoja (hoitajien erityisvastaanotot potilasryhmille ja ns. peruserikoissairaanhoidon vastaanotot terveyskeskuksen yhteydessä tai ohjauksessa). Avosairaanhoitoa toteutetaan erikseen lisäksi opiskeluterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa, jotka tässä käsitellään seuraavissa kappaleissa ja toisaalta terveysneuvontaa toteutetaan kaikissa perusterveydenhuollon palveluissa.
Vastaanottokäyntien ajanvaraus tapahtuu pääsääntöisesti puhelimitse tai paikan päällä terveyskeskuksessa. Viidessä terveyskeskuksessa on mahdollisuus sähköiseen ajanvaraukseen sairaanhoitajalle. Itseilmoittautumispisteitä on 5 terveyskeskuksessa yhteensä 14 kappaletta (2015). Kiireettömään hoitoon terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsemisen odotusaika (ns. T3-aika) on Pirkanmaan terveyskeskuksissa keskimäärin 2,4 viikkoa (terveyskeskusten vaihteluväli 0,5-8,5 viikkoa).
Taulukko 8: Pirkanmaan terveyskeskusten avosairaanhoito lukuina (THL AvoHilmo 2015)
Kontaktit yht.
Kontaktit, lääkärivastaanotto
Eri asiakkaat
Paljon käyvät asiakk.*
Peittävyys %
Lääkärivastaanoton peittävyys % *
Terveys-asemien lukumäärä
Pirkanmaa 1 580 000 848 000 282 000 3 400 53 % 46 % 55 * Paljon käyvät asiakkaat = yli 10 kertaa vuoden 2014 aikana terveyskeskuslääkärin vastaanotolla käyneet Taulukossa listatut kontaktit sisältävät myös hoitopuhelut ja muut sähköiset konsultaatiot. Varsinaisia vastaanottokäyntejä terveyskeskuksen avosairaanhoidon vastaanotolle toteutui Pirkanmaalla n. 965 000 joista lääkärin vastaanotolle n. 555 000. Pirkanmaalla toteutuu lääkärikäyntejä n. 2 % enemmän kuin koko maassa keskimäärin, mutta muita käyntejä noin 20 % vähemmän kuin maassa keskimäärin (Sotkanet).
Pirkanmaan terveyskeskusten avovastaanottopalveluiden toimintamallit on listattu edellä olevassa taulukossa. Lääkärit ja hoitajat toimivat pääsääntöisesti kaikissa malleissa työparina. Seitsemässä terveyskeskuksessa on käytössä listautumismalli, jossa asiakas listautuu tai listataan toivomansa lääkäri-hoitaja -työparin asiakkaaksi. Kolmessa terveyskeskuksessa on käytössä väestövastuumalli ja kolmessa terveyskeskuksessa omalääkärimalli. Mallien sovellukset ovat terveyskeskuskohtaisia. Asiakasvastaanotoilla haastatellaan ja tutkitaan potilas sekä tehdään diagnoosi (lääkärivastaanotto) tai hoidontarpeen arvio (hoitajavastaanotto) ja annetaan mahdollinen hoito tai ohjataan jatkotutkimuksiin tai -hoitoon, tehdään terveys- ja hoitosuunnitelma tai laaditaan lausuntoja Kelalle, vakuutusyhtiöille ja muille yhteistyötahoille.
Lisäksi terveyskeskuksissa toteutetaan hoitajien ja lääkäreiden erityisvastaanottoja ja ne ovat tyypillisimmin tarkoitettu diabeetikoille, astmapotilaille, muistihäiriöpotilaille tai perustason mielenterveys- ja päihdepotilaille. Yleisimmät käyntisyyt terveyskeskusvastaanotolla ovat akuutti ylähengitysteiden infektio, selkäkipu, välikorvan tulehdus, verenpainetauti ja aikuistyypin diabetes. Käyntisyytä ei ole merkitty n. 30 % käynneistä (VM: Peruspalvelujen tila 2016).
Peruserikoissairaanhoidolla tarkoitetaan tässä terveyskeskuksen itse tuottamia tai muilta ostamia erikoissairaanhoidon konsultaatiokäyntejä, tutkimuksia ja hoitoja, joissa hoitovastuu säilyy perusterveydenhuollossa. Pirkanmaan terveyskeskukset toteuttavat näitä palveluita yhteensä n. 11 milj. € arvosta vuosittain (2015). TAYS, Tampereen kaupungin erikoissairaanhoito, mukaan lukien toimenpide- ja konsultaatioyksikkö sekä Jämsän Jokilaakson sairaala eivät ole näissä luvuissa mukana. Tähystystutkimukset ja kuvantamistutkimukset sekä eri erikoisalojen erikoislääkärivastaanotot ja lyhytkirurgiset toimenpiteet muodostavat suuren osan perustason erikoissairaanhoidosta. Terveydenhuollon palveluseteli on käytössä Pirkanmaan viidestätoista terveyskeskuksesta seitsemässä yhteensä n. 3,2 milj. € arvosta (vuonna 2015). Perusterveydenhuollon kliinisistä erityistutkimuksista silmänpohjakuvausten tulkinta ja magneettitutkimukset hankitaan suurimmaksi osaksi yksityisiltä tuottajilta, muista tutkimuksista suurimman osan tuottavat julkinen erikoissairaanhoito tai terveyskeskukset itse.
Hoidon jatkuvuudella ja asiakaslähtöisyydellä voidaan todeta olevan olennainen merkitys perusterveydenhuollon onnistumisessa.
Taulukko 9: Hoidon jatkuvuus ja asiakastyytyväisyys perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa (terveyskeskusten asiakastyytyväisyyskysely 9/2015)
Sama lääkäri yleensä asioidessa
Nimetty omalääkäri
Palvelu on niin hyvää, että sitä voi suositella
Pirkanmaa 54 % 67 % 91 % Muu ERVA-alue (Kanta-Häme, Etelä-Pohjanmaa, Päijät-Häme)
43 % 47 % 90 %
Paljon palveluja käyttäville tarkoitettuja terveydenhuoltolain mukaisia terveys- ja hoitosuunnitelmia laaditaan Pirkanmaan terveyskeskuksissa vuosittain n. 1500 kappaletta. Lähetteitä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoitoon tehtiin terveyskeskuksista ja yksityissektorilta vuonna 2015 n. 129 000 kappaletta. Terveyskeskukset hankkivat laboratoriopalvelut PSHP:n Fimlab Oy:ltä ja kuvantamispalvelut tuottavat PSHP:n kuvantamiskeskusliikelaitos ja osin terveyskeskukset itse.
Terveyskeskukset ovat viime vuosina kehittäneet vastaanottopalveluihin uusia toimintamalleja ja ottaneet käyttöön uusia työtapoja mm. työparimalleja, hoitajavastaanottoja, valmistelevia vastaanottoja ja monisairaiden potilaiden tuen malleja sekä sähköisiä työvälineitä kuten Suuntiman, Terveystaskun ja Terveystutkan. Moniammatillisuus, tiimityö, ymmärrys asiakaslähtöisyydestä ja sen merkityksestä toimintalogiikkaan ovat lisääntyneet.
8.2. Perusterveydenhuollon päivystys ja kiirevastaanotot 1.1.2015 voimaan tulleen päivystysasetuksen (652/2013) mukaiset ympärivuorokautiset, kiireellisen hoidon varsinaiset päivystysyksiköt toimivat Tampereella, Valkeakoskella ja Jämsässä. Päivystysasetus määrittelee päivystysyksikön toiminnan vähimmäissisällön. Suurin ja laajin päivystysyksikkö toimii Tampereella PSHP:n Acutassa, joka toimii 1.1.2016 alkaen yhteispäivystysyksikkönä (yhdistetty perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys). Päivystysyksikössä hoidetaan äkillisesti loukkaantuneet ja sairastuneet potilaat, joita ei voida hoitaa terveysasemilla. Hoidon tarve ja kiireellisyys arvioidaan ja jos potilaan vaiva ei ole henkeä uhkaava tai ei vaadi päivystysluonteista hoitoa, hänet ohjataan toiseen hoitopaikkaan tai kotiin.
Terveyskeskukset järjestävät lisäksi itse kiireellistä vastaanottoa vaihtelevalla laajuudella ja terminologialla. Osassa terveyskeskuksista on ns. päiväpäivystys mutta ei lainkaan omaa kiireellisen lääkärinvastaanoton palvelua ilta- ja viikonloppuaikaan ja osassa terveyskeskuksista kiireellistä vastaanottotoimintaa on ympäri vuorokauden. Terveyskeskusten oman päivystyksen nimi on esim. Ensiapu, Päivystys, Terveyskeskuspäivystys, Ensiapu ja päivystys, Lääkäripäivystys, Kiireellinen hoito tai Ensiapu/päivystys. Terveyskeskusten omien päivystysten aukioloajat ja -tunnit ovat edellä olevassa taulukossa.
Laboratorio- ja kuvantamispalveluja ei pääsääntöisesti ole ilta- ja viikonloppuaikaan terveyskeskusten omissa päivystyksissä. Hoitolaitosten päivystyskonsultaatiot on ohjattu pääsääntöisesti terveyskeskuspäivystykseen ja sen kiinni ollessa johonkin kolmesta päivystysyksiköstä.
Näiden lisäksi yksityiset lääkäriasemat ottavat itse maksavia potilaita vastaan virka-ajan ulkopuolella vaihtelevan pituisin aukioloajoin. Työterveyshuollossa on myös vähäistä ilta- ja viikonloppuvastaanottoa. Tampereen keskustassa ainakin 5 toimipaikassa pääsee yksityiseen lääkäripäivystykseen iltaisin klo 20 saakka ja viikonloppuisin klo 9-19 välillä ja vastaanottoja on lisäksi ainakin Kangasalla ja Valkeakoskella. Myös laboratorio- ja kuvantamispalvelut ovat auki osassa Tampereen yksityisistä lääkäriasemista päivystysaikaan. Yksityisten lääkärikeskusten ilta- ja viikonloppupäivystyksen asiakasmääriä voidaan karkeasti arvioida aukioloaikojen perusteella mutta ei päiväaikaisen kiirevastaanottotoiminnan osalta.
Lisäksi itse maksaville asiakkaille on tarjolla ympärivuorokautista lääkärin konsultointipalvelua puhelimitse tai erillisen puhelinsovelluksen kautta.
Taulukko 10: Vuosittaiset käyntimäärät Pirkanmaan päivystysyksiköissä ja terveyskeskusten ja yksityisten lääkäriasemien kiirevastaanotoilla (2015)
Päivystysyksiköt Terveyskeskukset Yksityiset Acuta
pth Valkeakosken aluesairaala
Jokilaakso Yhteensä Terveyskeskusten ilta-, vkl ja yö
Yhteen-sä
Ilta- ja viikonloppu
Käynnit 50 600 15 400 12 900 200 000 n. 80 000 ? n. 40 000 Joista hoitaja-käynteinä
3 700 6 350 1 100 44 000 n. 15 000 ? ?
Pirkanmaan kaikki kunnat järjestävät päivystysasetuksessa määritellyt suun terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen iltaisin, viikonloppuisin sekä arkipyhinä yhteisenä palveluna Tampereen kaupungin tiloissa yhteispäivystysyksikkö Acutassa.
Perusterveydenhuollon päivystys on keskittynyt päivystysyksiköihin, mutta lähes kaikki Pirkanmaan terveyskeskukset toteuttavat edelleen virka-ajan ulkopuolista vastaanottotoimintaa ja osa pienistä terveyskeskuksista ottaa vastaan potilaita yhä vuorokauden ympäri.
8.3. Terveydenhoito ja terveysneuvonta Terveydenhoito käsittää äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, ehkäisy- ja/tai perhesuunnitteluneuvonnan, kouluterveydenhuollon, opiskeluterveydenhuollon, ikäihmisten terveysneuvonnan, ravitsemusterapian palvelut, rokotukset sekä joukkoseulonnat (esim. mammografiatutkimukset), työttömien ja muut
terveystarkastukset ja tartuntatautien valvonnan. Palveluja toteuttavat terveydenhoitajat, terveyskeskuslääkärit ja erityistyöntekijät (neuvolapsykologit, ravitsemusterapeutit) usein tiiviissä yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden kanssa. Kohdennettujen terveydenhoitopalvelujen lisäksi terveysneuvonta on sisällytettävä kaikkiin terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhoidon palvelut ovat laeissa ja asetuksissa hyvin tarkkaan säädeltyjä, mm. neuvola- ja kouluterveydenhuollon käyntien määrävälit ja sisällöt on varsin tarkkaan määritelty. Palveluiden järjestämistavoissa on kuitenkin suurta kuntakohtaista vaihtelua. Esimerkiksi äitiys-, lasten- ja ehkäisyneuvonnan palvelut voidaan tarjota saman henkilöstön toteuttamina samasta yksiköstä tai erillisinä palveluina.
Terveyskeskusten terveysneuvonnan palvelut ovat asiakkaille pääsääntöisesti kokonaan maksuttomia, poikkeuksena esim. ehkäisykierukan laitossa kierukan kustannus ja opiskeluterveydenhuollon sairaudenhoitokäynnit 18 vuotta täyttäneille.
Taulukko 11: Terveydenhoidon tunnusluvut Pirkanmaalla (2015)
Asiakkaat yhteensä
Kontaktien määrä (käynnit + puhelut) Yli 65-v influenssa-rokote-kattavuus
Kaikki yhteensä
Äitiys-neuvola
Lasten-neuvola
Koulu- terveyden-huolto
Opiskelu-terveyden-huolto
Pirkanmaa 198 000 663 000 95 000 158 000 157 000 70 000 40 % Terveyskeskusten neuvolaverkko on tiheä. Pirkanmaalla on n. 70 neuvolaa ja lähes 200 kouluterveydenhuollon toimipaikkaa. Lasten, nuorten ja perheiden sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ennaltaehkäiseville palveluille on ominaista tiivis monialainen yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Sosiaalihuollon, varhaiskasvatuksen, oppilaitosten ja muun perusterveydenhuollon lisäksi yhteistyötahoihin saattavat kuulua mm. kulttuuripalvelut, seurakunnat, järjestöt ja yritykset.
Yksityisten eli vastaavien itse maksettavien terveydenhoidon palveluiden käyttö on vähäistä, lähes olematonta. Yksityisten hedelmöityshoitojen palveluntarjoajat toteuttavat joitain äitiysneuvolaseurantoja ja maahanmuuttajien terveystarkastuksia ostetaan yksityisiltä. Sen sijaan potilasjärjestöt toimivat laajasti sairauskohtaisten neuvontapalveluiden antajina ja vertaistuen koordinoijina fyysisesti ja sähköisesti. Toisaalta voidaan myös ajatella, että apteekit antavat nykyisin laajasti terveysneuvontaa itsehoitolääkkeiden käyttäjille ja mm. luontaishoitolat ja kuntokeskukset tarjoavat kokonaisvaltaisia terveysneuvonnan palveluja asiakkailleen.
Valtakunnalliseen rokotusrekisterin tietojen mukaan influenssarokotekattavuus on Pirkanmaalla pienempi kuin valtakunnassa keskimäärin, mutta kattavuus on parantunut edellisvuodesta koko maassa. Koko maassa alle kolmivuotiaista influenssarokotteen sai 24 % ikäryhmästä (17 % influenssakaudella 2014–2015) ja 65 vuotta täyttäneistä influenssarokotteen sai 42 % ikäryhmästä (40 % v. 2014–2015). Pirkanmaan alueella kuluneen talven influenssarokotekattavuus oli kasvussa, mutta jäi edellisen influenssakauden valtakunnan keskiarvojen tasolle. Sen sijaan lasten kansallisen rokotusohjelman kattavuus on korkea niin Pirkanmaalla kuin koko maassa ollen n. 95 % tasolla ikäluokasta.
Yhteensä n. 60 000 pirkanmaalaisen opiskelijan (n. 11 % väestöstä) terveyden- ja sairaanhoito toteutetaan opiskeluterveydenhuollossa. Tampereen yliopistoissa n. 20 000 perustutkintoaan opiskelevaa voivat käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palveluja ja n. 40 000 opiskelijaa kuntien opiskeluterveydenhuollon palveluja.
Terveyskeskukset kutsuvat lakisääteisiin terveystarkastuksiin mm. ikäihmisiä ja työttömiä ja joukkoseulonnat (rintasyöpä, kohdun kaulaosan syöpä ja sikiön poikkeavuuksien tutkimukset) toteutetaan suuressa osassa Pirkanmaan kuntia ostopalveluna. Tartuntatautien valvonta on PSHP:n koordinoimaa työtä, jonka kustannukset sisältyvät SHP:n erityisvelvoitemaksuun. Terveyskeskuksilla on lisäksi nimetyt infektiovastuulääkärit ja -hoitajat.
Pirkanmaalla on terveyskeskuksittain kehitetty lapsiperheiden varhaisen tukemisen malleja. Esim. Tampereen kaupungin hyvinvointineuvolassa toimii lapsiperheiden moniammatillinen tiimipalvelu KEINU, Sastamala on kehittänyt perhepalveluverkostoa perheiden elämäntilanne ja lapsen ikä huomioiden ja Ylöjärvi Perhepuoti -toimintaa. Sähköisiä palveluita on otettu käyttöön aluerajat ylittävästi, mm. Satakunnan sydänpiirin ylläpitämä Verkkopuntari.
8.4. Kuntoutus ja terapiatoiminta Kuntoutus kokonaisuudessa sijoittuu sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työvoimahallinnon ja opetustoimen rajapintaan. Lisäksi kuntoutuksen rahoitus jakautuu Kelan, kuntien, vakuutuslaitosten, valtionkonttorin, raha-automaattiyhdistyksen ja asiakkaiden itsensä kesken. Kuntoutuksen kenttä on erittäin pirstaleinen.
Terveyskeskusten perusterveydenhuollon kuntoutus- ja terapiatoiminta sisältää fysioterapian, toimintaterapian, neuropsykologisen kuntoutuksen, puheterapian, jalkaterapian sekä lääkinnällisen kuntoutuksen sisältäen apuvälinepalvelut. Kuntien vastuulla on myös 65 vuotta täyttäneiden Kelan kustannusvastuulta siirtyneiden asiakkaiden kuntoutusvastuu.
Taulukko 12: Fysioterapiapalvelujen tunnusluvut Pirkanmaalla (2014)
Terveyskeskukset Kelan osin korvaama yksityinen Fysioterapia,
käynnit Fysioterapia, eri asiakkaat
Käyntiä / asiakas (ka.)
Fysioterapia, käynnit
Fysioterapia, eri asiakkaat
Käyntiä / asiakas (ka.)
Pirkanmaa 120 100 32 600 3,7 213 715 23 926 8,9 Terveyskeskuksissa toteutetaan omana toimintana fysioterapiaa. Lääkärin lähetteellä asiakkaat ohjautuvat lisäksi osin Kelan n. 20 %:sti korvaamaan yksityiseen fysioterapiaan pidemmille hoitojaksoille. Yksityisiä fysioterapiayrityksiä on Pirkanmaalla noin 100 ja ne ovat pääsääntöisesti kaikki alle 10 työntekijän yrityksiä. Lääkinnällistä kuntoutusta, puheterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta jne. toteutetaan osin omana toimintana ja hankitaan ostopalveluina. Lääkinnällisen kuntoutuksen terapiapäätökset perustuvat kuntoutussuunnitelmiin. Palveluseteli ei ole yleisesti käytössä tai sen käyttö on hyvin rajoitettua. Eri terapioihin myönnetään harkinnanvaraisesti maksusitoumuksia. Myönnetyt lääkinnällisen kuntoutuksen terapiat vaihtelevat terveyskeskuksittain suuresti, esimerkiksi lymfa- musiikki- ja psykofyysisen terapian myöntämisessä käytäntö on hyvin vaihtelevaa.
Taulukko 13: Eniten käytetyt erityisterapiat Pirkanmaalla (2015)
Puheterapia Toimintaterapia Ravitsemusterapia käynnit asiakkaat käynnit asiakkaat käynnit asiakkaat Pirkanmaa 19 000 4 200 6 900 1 600 6 100 3 500
Lisäksi Pirkanmaan terveyskeskuksissa toteutetaan jalkaterapiakäyntejä vuosittain n. 5000 käyntiä yhteensä n. 2000 asiakkaalle ja perusterveydenhuollon apuvälinepalveluita saa n. 19 000 ja muuta kuntoutusta ja
terapiaa n. 4800 pirkanmaalaista vuosittain. Terapioita tuotetaan sekä yksilö- että ryhmäterapioina (esim. toimintakykyryhmät, keuhkoahtaumatautiryhmät, tulpparyhmät sydänpotilaille ja kuntosaliryhmät).
Kuntoutustoiminta on Pirkanmaalla järjestetty pääsääntöisesti terveyskeskuksittain keskitetysti. Kunnissa, joissa terveyskeskus toimii useissa eri toimipisteissä, toimintaa on sekä keskitetty että hajautettu eri terveysasemille. Pirkanmaalla toiminta on avopainotteista siten, että noin 2/3 kuntoutuksesta tapahtuu yksilövastaanotoilla, ryhmissä ja ikäihmisten palveluissa ja noin 1/3 toiminnasta painottuu terveyskeskusten osastoille.
Kunnat myöntävät 65 vuotta täyttäneiden vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioita ja ei vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita paikallisesti omien resurssien ja terveyskeskusten toimintakulttuurien mukaan.
Kuntoutuksen ajankohtaisia muutoksia ovat jotkin keskittämissuunnitelmat sekä perusterveydenhuollon lisääntynyt vastuu. Apuvälinepalveluiden yhdistämistä muiden sairaanhoitopiirien tapaan on Pirkanmaalla suunniteltu PSHP:n vuonna 2014 apuvälineselvityksen pohjalta ja Pirkanmaan apuvälinetyöryhmän toimesta ja toisaalta lasten vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämistä on siirtynyt erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon vastuulle.
8.5. Perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon alaisuuteen, minkä lisäksi palveluja toteuttavat myös yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Pirkanmaan aikuispsykiatrisen palvelujärjestelmän muutos - loppuraportti (2016) kuvaa tarkemmin nykyistä mielenterveyspalvelujärjestelmää Pirkanmaalla.
Perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluja toteutetaan Pirkanmaan terveyskeskuksissa keskimäärin neliportaisesti 1) matalan kynnyksen neuvontapalveluina 2) avovastaanoton lääkärin, erikoistuneen sairaanhoitajan ja psykologin palveluina, 3) erillisen mielenterveyskeskuksen/-toimiston/psykiatrian poliklinikan palveluina ja 4) päivystyksissä akuuttityöryhmän tai kevyemmän kriisihoidon palveluina. Hoitovastuu näiden kesken jakautuu eri tavoin eri terveyskeskuksissa matalan kynnyksen palveluiden määrän ja mielenterveyskeskuksen/-toimiston painoarvon vaihdellessa. Sastamala-Punkalaitumen, Ikaalisten ja Hämeenkyrön avomielenterveyspalvelut toteutetaan PSHP:n paikallisten psykiatrian poliklinikoiden toimesta. Mielenterveystoimistojen resursseja on selvitetty vuoden 2014 kuntakyselyssä. Taulukko 14: Pirkanmaan mielenterveystoimistojen resurssit (PSHP:n kuntaselvitys 2014)
lääkärit hoitohenkilöstö psykologit sosiaali-työntekijät
työntekijät yht. / 1000 asukasta
Työntekijät / 1000 as. Vaihteluväli
Pirkanmaa 50 120 30 25 0,44 0,22 – 0,78 Avovastaanottotoiminnan puitteissa 11 terveyskeskuksessa viidestätoista on erityisesti mielenterveyspotilaille suunnattua palvelua (esim. depressiohoitaja) ja 12 terveyskeskuksessa on päihdeongelmaisten hoidon koordinointiin nimetty henkilö. Päihdepalveluja suuri osa Pirkanmaan kunnista hankkii A-klinikkasäätiöltä. Tampereen kaupunki otti vuonna 2015 A-klinikkasäätiön palvelut oman
psykiatria- ja päihdekeskus Ension palveluksi vuonna 2015 ja on valmistellut lisäksi huumehoidon kilpailutusta. Tampereella toteutetaan myös erikseen psykogeriatrista poliklinikkatoimintaa ja -kuntoutusta.
Pirkanmaan päihde- ja mielenterveyspalvelujen THL:n käynti- ja asiakasmäärätilastoja ei ole mahdollista tarkastella erikseen perusterveydenhuollon osalta erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaa erottamatta. Taulukko 15: Pirkanmaan mielenterveys- ja psykiatrian avopalvelut ja päihdehuollon palvelut (2014)
Mielenterveys Päihdehuolto Yksityinen Avohoito-käynnit yhteensä
Avohoito-käyntejä suhteessa maan keskiarvoon
Masennus-lääkkeistä Kela-korvausta saaneet
Avopalvelujen asiakkaat (A-klinikka ja muut)
Katkaisu-hoito-asemien asiakkaat
Alkoholia liikaa käyttäviä aikuis-väestöstä
Psykiatri- käynnit
Pirkanmaa 145 000 75 % 44 000 3500 2300 30 % 18 000 Pirkanmaalla toimii PSHP:n Mielenterveystyön kehittämisyksikkö, jonka tehtävänä on koordinoida ja tukea mielenterveystyön kokonaisuuden suunnitelmallista kehittämistä maakunnallisen maakunnallisen mielenterveys- ja päihdestrategian mukaisesti mm. kouluttamalla väestöä ja henkilöstöä. Vuonna 2011 tehdyn selvityksen mukaan Pirkanmaan mielenterveyspalvelujen kokonaisuus oli hajanainen, avopalveluiden resursoinnissa oli kuntien välillä suuria eroja ja palvelut olivat sairaalakeskeisiä. Virkamiesselvitys asetti vuonna 2014 tavoitteet mm. laitoshoidon purkamiseksi ja panostamiseksi avopalveluihin ja Kaivannon sairaalan psykiatrisen toiminnan loppumisen (31.10.2015) myötä alueelta väheni yhteensä 94 sairaansijaa kuntien aloittaessa lisäämään avohoidon resursseja noin 60 uudella vakanssilla. Myös sähköiset palvelut ovat lisääntyneet mielenterveyspalveluissa mm. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tuottama Mielenterveystalo.
8.6. Perusterveydenhuollon osastopalvelut, kotisairaanhoito ja kotisairaalatoiminta Perusterveydenhuollon osastoista käytetään terveyskeskuksissa eri nimiä, kuten vuodeosasto, terveyskeskusosasto, terveyskeskussairaala ja kuntoutusosasto. Näiden perusterveydenhuollon osastojen lisäksi terveyskeskukset toteuttavat kotisairaanhoidon palveluita sekä erillistä osastopalveluita korvaavaa kotisairaalatoimintaa.
Pirkanmaan selvityskunnissa on 41 perusterveydenhuollon osastoa, joissa työskentelee yhteensä n. 1180 hoitohenkilöstöön kuuluvaa ja n. 70 osin osa-aikaista lääkäriä. Terveyskeskusosastot eivät pääsääntöisesti ole ns. vuodeosastoja, joissa hoidetaan ja hoivataan vuoteeseen, vaan akuuttia hoitoa ja aktiivista kuntoutusta tarjoavia moniammatillisia yksiköitä, joissa hoidetaan mm. infektiotauteja, pääosa aivoverenkiertohäiriökuntoutusta, syöpäpotilaita eri vaiheissaan, saattohoitoa, osa psykiatrisesta hoidosta sekä moninaista kuntoutusta mm. traumojen ja leikkausten jälkeen. Yhteensä lähes 1 300 terveyskeskusosastopaikasta pitkäaikaispaikkoja on n. 100.
Taulukko 16: Terveyskeskusosastojen tunnusluvut Pirkanmaalla
2014 THL
Käyttökustan-nukset, milj. €
Nettokustan-nukset, milj. €
Hoitopäivät, lukumäärä
Hoitojakson pituus, ka.
Eri asiakkaat, lukumäärä ja %
Pirkanmaa 111,5 86,5 448 000 18 päivää 14 600 (2,8 %) 2015 kuntakysely
Käytettävissä olevat sairaan-sijat, lukumäärä
Sairaansijat / 1000 asukasta
Hoitopäivän hinta, keskiarvo
Hoitopäivän hinta, vaihteluväli
Sairaansijojen käyttöaste
Pirkanmaa 1 280 2,4 235 € 199 – 320 € 92 % Hoitojakson pituus kuvastaa osaston tehokkuutta ja oikeaa hoidettavaa potilasryhmää. Keskimääräinen hoitojakson pituus terveyskeskusosastoilla on lyhentynyt Pirkanmaalla viime vuosina, mitä voidaan pitää erinomaisena tuloksena. Myös perusterveydenhuollon osastojen hoitopäivien määrä on vähentynyt Pirkanmaalla lähes 18 % vuodesta 2013 vuoteen 2014 mennessä. Samanaikaisesti tehostetun palveluasumisen pitkäaikaisasiakkaiden määrä on lisääntynyt ja vanhainkotien pitkäaikaisasiakkaiden määrän vähentynyt.
Lähes jokaisen Pirkanmaan terveyskeskuksen osastojen kokonaispaikkamäärää tai pitkäaikaishoidolle varattuja paikkoja ollaan vähentämässä. N. 60 paikkaa käytettävissä olevista paikoista ei ole tällä hetkellä käytössä ja lisäksi terveyskeskuksilla on konkreettiset suunnitelmat yhteensä yli 130 sairaansijan vähennyksestä.
Terveydenhuollon kotisairaanhoito ja sosiaalihuollon kotipalvelu ja muut kotona pärjäämistä tukevat palvelumuodot toimivat lomittain, mutta muodostavat myös päällekkäisyyksiä. Kotisairaanhoidossa toteutui vuonna 2014 noin 360 000 käyntiä n. 11 000 eri asiakkaan luo, mutta kuntien tilastointitavat THL:lle kotisairaanhoidon osalta vaihtelevat huomattavasti ja on todennäköistä, että todellinen kotisairaanhoidon volyymi saattaa olla n. 1,5-kertainen em. lukuihin verrattuna.
Kotisairaala on pääsääntöisesti osastohoidon korvaavaa melko uutta toimintaa, jossa henkilöstö on ympäri vuorokauden käytettävissä kotona hoidettavan potilaan hoitoon. Kotisairaalatoimintaa toteutetaan Tampereen kaupungin 20 asiakaspaikan ympärivuorokautisen toiminnan lisäksi kahdessa terveyskeskuksessa päiväaikaan ja suurin osa terveyskeskuksista on kehittämässä tehostetun kotisairaanhoidon pohjalta kotisairaalamaista toimintaa.
8.7. Suun terveydenhuolto Perusterveydenhuollon suun terveydenhuollon lakiperusta on vahva. Terveyskeskusten suun terveydenhuollon palvelut ovat maksuttomia alle 18-vuotiaille ja lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto on osa neuvola- koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa. Säädökset hoitoon pääsystä (hoitotakuu) sekä asetus päivystyspalvelujen järjestämisestä säätelevät palvelujen järjestämistä ja tuottamista suun terveydenhuollossa. Suunterveydenhuollosta on lisäksi julkaistu erikoisalakohtaiset kiireettömän hoidon perusteet.
Taulukko 17: Terveyskeskusten suun terveydenhuolto Pirkanmaalla 2014 (THL)
Käyttökustannukset Käyttökustannukset – käyttötuotot
Käynnit 0-17-vuotiaiden käynnit
Eri asiakkaat
Peittävyys %
Pirkanmaa 61,1 milj. € 42,4 milj. € 502 196
185 373 182 161 34,7 %
Taulukko 18: Yksityinen suun terveydenhuolto Pirkanmaalla 2014 (Kelan korvaustilasto)
Kustannukset, joista haettu Kela-korvausta
Kelakorvaukset Käynnit 0-17-vuotiaiden käynnit
Eri asiakkaat
Peittävyys %
Pirkanmaa 41,1 milj. € 12,7 milj. € 302 122 1302 110 413 21,2 % Alle 18-vuotiaiden suun terveydenhuollon peittävyys terveyskeskuksissa (eli kuinka suuri osuus vastaavan ikäisistä käyttää vuosittain palvelua) on Pirkanmaalla 69,1 % (vaihteluväli kunnittain 56 – 88 %) verrattuna koko maan 65,4 %. Terveyskeskusten ja yksityissektorin käyntien jakautumisessa hammaslääkäreille ja suuhygienisteille ei ollut merkitsevää eroa (käynneistä n. 86 % on hammaslääkärikäyntejä).
Suun terveydenhuoltoa toteutetaan Pirkanmaan terveyskeskuksissa yhteensä 75 toimipaikassa. Yksityisiä suun terveydenhuollon toimipaikkoja on Pirkanmaalla yhteensä n. 100.
Erikoishammaslääkäripalveluja järjestetään ja tuotetaan Pirkanmaan kunnissa joko omana toimintana, ostopalveluna tai konsultaatiopalveluna. Tampereen kaupungilla on oma erikoishammashoidon yksikkö, joka tuottaa oikomishoidon, kliinisen hammashoidon sekä suu- ja leukakirurgian palveluja. Vuoden 2016 aikaa on tavoitteena aloittaa palvelujen tuotanto yhteistoiminnassa kaikkien Pirkanmaan kuntien kanssa.
Lasten- ja nuorten neuvolapalvelut suun terveydenhuollossa tuotetaan kunnissa joko suun terveydenhuollon toimintana tai yhteistyössä neuvolapalvelujen kanssa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat suun terveydenhuollon palvelut on järjestetty kunnissa kouluterveydenhuollon asetuksen mukaan. Oikomishoito on järjestetty osana perushoitoa, joko omana toimintana, omaa toimintaa tukevana konsultaatiopalveluna tai ostopalveluna. Hoitoa toteuttavat sekä peruskoulutetut että erikoishammaslääkärit. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat suunterveydenhuollon palvelut tuotetaan osana omaa toimintaa, niihin ei kunnissa ole varattu erillistä resurssia. Aikuisten hammaslääkäripalveluista Pirkanmaalla kunnalliset palveluntuottajat tuottavat noin puolet. Kunnat hankkivat perushammashoidon palvelua myös ostopalveluna sekä palvelusetelillä. Jonotilanne vaihtelee kunnittain. Huomattavaa on, että merkittävä osa aikuishammashoidon palveluista tuotetaan yksityispalveluna, joista osa on sairausvakuutuskorvauksen piirissä. Ikäihmisten suunterveydenhuollon palveluja tuotetaan avovastaanottojen lisäksi mm. kotihoidon tehostetun palveluasumisen sekö laitoshoidon asiakkaille. Suunterveydenhuollon erikoissairaanhoidon palvelut on keskitetty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Suupolille.
Tällä hetkellä Pirkanmaan kuntien suun terveydenhuollossa kehitetään tarkoituksenmukaista työnjakoa (mm. sähköiset esitiedot ja ajanvaraus, työnjako suuhygienistien hammaslääkäreiden ja erikoishammaslääkäreiden kesken sekä mobiilivastaanotot) ja pyritään turvaamaan hoitoon pääsy. Lisätietoa Pirkanmaan suun terveydenhuollosta on saatavilla mm. Tampereen kaupunkiseudun Suun terveydenhuollon selvityshankkeen loppuraportista vuodelta 2012.
8.8. Työterveyshuolto Työantajalla on velvollisuus järjestää työterveyshuolto työntekijöilleen. Kunnilla on lisäksi velvoite tarjota työterveyshuollon palvelut kunnassa toimiville yrityksille ja omaa työtä tekeville. Työterveyshuollon kustannuksista vastaavat työnantajat sekä työntekijät Kelan työtulovakuutuksen kautta. Työterveyshuollon palveluiden piiriin kuuluu Pirkanmaalla arviolta n. 175 000 henkilöä (33 % väestöstä) ja työterveyshuollon
kokonaiskustannukset olivat n. 80 milj. euroa (2014). Kuntien työterveyshuollon kustannukset muodostuvat osasta oman henkilöstön työterveyshuollon kustannuksia sekä mahdollisista alijäämistä itse tuotetun työterveyshuoltotoiminnan tappioista - yhteensä Pirkanmaalla arviolta n. 8 milj. € vuodessa.
Työllinen työvoima on Pirkanmaalla n. 41 % koko väestöstä. Kelan valtakunnalliset tilastot työterveyshuollosta ovat yksityiskohtaiset, mutta maakunnallista tilastoa työterveyshuollosta ei ole toistaiseksi saatavilla.
Työterveyshuolto jakautuu lakisääteisesti työnantajalle pakolliseen ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon (ns. kustannusluokka 1) ja vapaaehtoisesti järjestettävään työterveyshuollon sairaanhoitoon (kustannusluokka 2). Työterveyshuollon tavoitteena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- että toimintakykyä työuran eri vaiheissa, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työyhteisön toimintaa. Sairaanhoidon osuus työterveyshuollosta on Suomessa keskimäärin 57 % työterveyshuollon hyväksytyistä kustannuksista, mutta vaihtelee työnantajakohtaisesti 0 – n. 90 % välillä.
Taulukko 19: Työterveyshuollon tuottajat ovat Pirkanmaalla pääosin julkisia ja yksityisiä yhtiöitä (2016) Tullinkulman
työterveys Oy
Kuntien liikelaitokset Viisari ja Akaasia *
Terveyskeskusten työterveyshuollot (2 omaa, 1 oma osakeyhtiö, 4 ulkoistettua)
Finla Työterveys Oy (entinen Tampereen Työterveys ry)
Muut yritykset tai yritysten omat työterveyshuollot yhteensä
Henkilö- asiakkaita
41 000 22 000 18 000 30 000 n. 65 000
Toimipaikat 4 13 10 14 n. 20 * Työterveyspalvelu Viisariin kuuluvat Ylöjärvi, Nokia, Pirkkala, Lempäälä sekä Vesilahti ja Työterveys Akaasiaan kuuluvat Sastamala, Ikaalinen, Akaa, Urjala sekä Punkalaidun. Tampereella toimivat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alaisuudessa lisäksi työlääketieteen poliklinikka, jossa tutkitaan ja seurataan ammattitauteja ja työperäisiä sairauksia sekä kuntoutustutkimuspoliklinikka, jossa tehdään ammatillista kuntoutustutkimusta selvittäen kuntoutujan mahdollisuuksia suoriutua työelämässä.
Työterveyshuolto ja sen yhteistyötahot ohjaavat kuntoutujia kuntoutuspalveluihin laajasti myös muuhun lääkinnälliseen ja ammatilliseen kuntoutukseen ja kuntoutuskursseille ja -selvityksiin Kelan ja työeläkevakuutuslaitosten kustantamana. Kuntoutuspalveluiden tuottajia on Pirkanmaalla useita.
Työtapaturmien tutkimus- ja hoitokustannukset laskutetaan työnantajan tapaturmavakuutusyhtiöltä, hoidetaanpa ne työterveyshuollossa tai muussa terveydenhuollossa. Muun sairauden vuoksi työstä poissaolon kustannukset ovat huomattavat. Kelan sairauspäivärahaa saa vuosittain n. 29 000 pirkanmaalaista yhteensä n. 85 milj. € arvosta, minkä lisäksi lyhyiden sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset työnantajille ja työeläkevakuuttajille ovat tätä summaa moninkertaisesti suuremmat.
Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto toimivat käytännön tasolla pääsääntöisesti toisistaan täysin irrallisina ilman systemaattista tiedonkulkua ja ammattilaisten välistä yhteistyötä.
Työterveyshuolto Pirkanmaalla on muutoksessa. Tampereen kaupungin Tullinkulman työterveys liikelaitos ja PSHP:n oma työterveyshuolto yhdistettiin ja yhtiöitettiin vuoden 2015 lopulla – vuoden 2016 alussa, Finla Työterveys yhtiöitti aiemman yhdistysmuotoisen toimintansa helmikuussa 2016 ja molemmat kunnalliset liikelaitokset sekä Kangasalan kunta ovat vuoden 2016 aikana ulkoistamassa työterveyshuollon toimintansa kilpailutuksen kautta. Suomen Terveystalo, Pihlajalinna ja Mehiläinen ovat todennäköisesti suurimmat muut työterveyshuollon toimijat Pirkanmaalla, mutta maakunnallisista asiakasmääristään tai muista toiminnan volyymeistaan yhtiöt eivät ole antaneet pyydettyjä tietoja.
8.9. Täydentävät perusterveydenhuollon palvelut Täydentävillä perusterveydenhuollon palveluilla tarkoitetaan tässä muita, kuin kuntien järjestämiä ja pääosin verorahoitteisia perusterveydenhuollon palveluita. Täydentävien palveluiden kustannuksista vastaa joko kuntalainen itse, hänen hankkimansa terveys- tai sairauskuluvakuutus, valtio, Kelan sairausvakuutus tai joku muu maksaja, esim. ilmaispalvelu, joka on toteutettu vapaaehtoisvoimin tai yhteiskunnan muulla tuella (esim. Veikkaus, RAY, säätiö, valtio). Kuntien ostopalveluita on käsitelty soveltuvin osin edellisissä alakohdissa erikseen. Yksityiset työterveyshuolto-, suun terveydenhuolto- ja fysioterapiapalvelut on käsitelty edellä palvelujärjestelmän luonteen vuoksi.
Asiakkaan itse maksamat ja Kelan sairausvakuutuksen osin tai kokonaan korvaamat palvelut
Kelan sairausvakuutus on kattava ja sairausvakuutusjärjestelmän kautta ohjautuvat kustannukset ovat suuremmat kuin perusterveydenhuollon verovaroin rahoitettavat kustannukset. Kelan sairausvakuutusta ei kuitenkaan voida jakaa erikseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osuuteen. Kelan sairausvakuutuskorvausten pirkanmaalaiset saajat, kustannukset on kuvattu ao. taulukossa.
Taulukko 20: Kelan sairausvakuutuksen palvelut Pirkanmaalla (2015)
PIRKANMAA Saajat Väestö-osuus
Tapahtumien lukumäärä
Maksettu korvaus €
Kokonais- kustannukset €
Sairaanhoitokorvaukset 409 644 77,7 % 4 481 510 181 883 355 318 468 980 - lääkekorvaukset 372 619 70,7 % 2 987 305 134 520 235 189 056 697 - lääkärinpalkkiot 160 886 30,5 % 364 534 7 162 431 33 165 370 - hammashoito 108 580 20,6 % 287 724 9 511 321 39 861 148 - tutkimus ja hoito 121 221 23,0 % 377 686 6 636 490 28 513 429 - matkakorvaukset 58 347 11,1 % 464 261 24 052 878 27 872 336 Sairauspäiväraha 29 047 5,5 % 84 912 617 Kuntoutus * 12 276 2,3 % 14 690 33 922 396 Kuntoutusraha 6 442 1,2 % 12 072 472 Erityishoitoraha 515 0,1 % 503 552
* Kuntoutus sisältää ammatillisen kuntoutuksen, vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen, kuntoutuspsykoterapian ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen
Reseptilääkkeitä käyttää vuosittain kolme neljästä pirkanmaalaisesta ja reseptilääkkeiden kokonaiskustannus 189 milj. € muodostaa huomattavan osan terveydenhuoltojärjestelmän kustannuksista.
Apteekkien liikevaihdon muodostavat lisäksi itsehoitolääkkeet ja muut tuotteet, joiden kustannukset asiakkaille ovat arviolta lisäksi n. 50 milj. € vuodessa Pirkanmaalla.
Yksityislääkäripalveluiden käyttö on pysynyt Pirkanmaalla lähes samana viimeisten 10 vuoden ajan. Yksityislääkäripalvelun asiakas käyttää lääkäripalveluihin keskimäärin n. 200 € vuodessa. Pirkanmaalla on n. 130 yksityistä lääkäriasemaa tai erikoislääkäripalvelua, joista kuitenkin vain n. 20 on yli 10 työntekijän toimipaikkoja. Luvuissa ei ole huomioitu kuntien tai kuntien ja yksityisten yhteisiä yrityksiä tai työterveyshuollon yhtiöitä.
Tutkimus- ja hoitopalvelut sisältävät fysioterapiakäyntejä ja laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia yksityissektorilla. Fysioterapiakäyntimäärät on kuvattu erikseen kappaleessa 8.4. Kuntoutus. Kuvantamistutkimuksia tehtiin n. 123 000 kpl n. 82 000 asiakkaalle 12 milj. € arvosta ja laboratoriotutkimuksia n. 137 000 kpl n. 46 000 asiakkaalle lähes 6 milj. euron arvosta vuonna 2015. Sairaanhoitokorvauksia Kela maksoi näistä asiakkaille n. 6,6 milj. € korvauksia. Kelan korvausosuus yksityislääkäri-, tutkimus- ja hoitopalveluissa on n. 22 % asiakkaan oman tai hänen mahdollisen muun vakuutusyhtiönsä korvausosuuden ollessa n. 78 %.
Kela maksaa matkakorvauksia sairauden hoitoon, raskauteen, synnytykseen ja kuntoutukseen liittyvistä tarpeellisista matkakustannuksista. Terveyskeskukset vastaavat potilaiden siirtokuljetusten kustannuksista, sekä joistain koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kuljetuskustannuksista sekä vainajien kuljetuskustannuksista lääketieteelliseen kuolemansyyn selvitykseen.
Kelan korvaamaa ammatillista kuntoutusta saa Pirkanmaalla n. 2000 henkilöä vuosittain ja vaativaa (ent. vaikeavammaisten) lääkinnällistä kuntoutusta lähes 2500 hlöä / vuosi. Kelan psykoterapioissa on vuosittain n. 3500 pirkanmaalaista ja harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa yli 4500 pirkanmaalaista.
Pirkanmaalla toimii useita kuntoutuspalveluita tuottavia järjestöjä ja yksityisiä kuntoutukseen erikoistuneita yrityksiä, kuten Ikaalisten kylpylä, Kuntoutumiskeskus Apila Kangasalla, Pirkanmaan erikoiskuntoutus, Validia Kuntoutus ja Tammenlehväkeskus Tampereella. Lisäksi Pirkanmaalta lähdetään kuntoutukseen lähialueille mm. Kankaanpään kuntoutuskeskukseen sekä Kiipulan, Peurungan ja Härmän kuntoutuskeskuksiin.
Muita vakuutuspohjaisia palveluja
Yksityisten terveys- ja sairauskuluvakuutusten raportoidaan lisääntyneen Suomessa (Kela ja Finanssialan keskusliitto). Suomalaisista aikuisista noin joka viidennellä ja lapsiperheistä yli 50 %:lla on yksityisiä sairauskuluvakuutuksia. Kelan 10 vuoden tilastossa ei kuitenkaan yksityislääkärikäyntien määrä näytä kasvaneen Pirkanmaalla. Myös työnantajien työntekijöilleen ottamat sairauskuluvakuutukset ovat lisääntyneet nopeasti ja niiden määrä kattaa noin 10 % työllisen työvoiman määrästä.
Työlääketieteen poliklinikka sijaitsee Tampereella Työterveyslaitoksen yhteydessä. Poliklinikalla tutkitaan ja seurataan ammattitauteja ja työperäisiä sairauksia. Tutkimusten kustannuksista vastaavat ensi kädessä työnantajien tapaturmavakuutusyhtiöt ja epäselvissä tilanteissa poliklinikkakäynnin kustannukset tulevat työntekijän itse maksettaviksi.
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) toiminnan rahoittavat Kela, opiskelijat, kunnat ja opetusministeriö. YTHS:n palveluiden piirissä on n. 20 000 Tampereen yliopistojen opiskelijaa ja Tampereen YTHS:n kokonaiskustannukset ovat arviolta 6-7 milj. € / vuosi.
Terveydenhuollon yksityisten yritysten palvelut
Pirkanmaan terveydenhuollon yhteensä n. 700 yritystä on osin kuvattu jo aiemmissa kappaleissa. Mm. yksityisiä lääkäriasemia tai erikoislääkäripalveluita tuottavia yrityksiä on n. 130, fysioterapiayrityksiä n. 100 ja hammaslääkäripalveluyrityksiä n. 100. Sairaankuljetuspalveluyrityksiä on kymmenkunta ja kuntoutuslaitosyhtiöitä kolme. Pirkanmaalla on lisäksi n. 300 toimipaikka, jotka ovat Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa Muu terveyspalvelu -luokassa. Nämä palveluntuottajat ovat mm. jalkahoitoloita, psykologipalveluita, hierojia ja luontaisterapeutteja, jotka tuottavat palveluita itse maksaville asiakkaille tai ostopalveluna. Työntekijämäärältään Pirkanmaalla selvästi suurin yksityinen terveydenhuoltoyritys on Pihlajalinna -konserni, johon kuuluvat mm. Pihlajalinna Terveys, Tampereen lääkäriasema (Koskiklinikka) ja Dextra, sekä osin kuntaomisteiset Mäntänvuoren Terveys ja Jokilaakson Terveys. Seuraavaksi suurimmat ovat tilaston mukaan Terveystalo, Mehiläinen, Ikaalisten kylpylä, MedGroup Ensihoitopalvelu sekä PlusTerveys. Julkisomisteiset yhtiöt Coxa, Sydänkeskus ja Tammenlehväkeskus sijoittuisivat kuitenkin heti Pihlajalinnan jälkeen seuraaville sijoille, mikäli ne huomioidaan kokovertailuun mukaan. (Tilastokeskus 2015). Mm. Pirkanmaan 74 apteekkitoimipistettä tai monialayhtiöt kuten Attendo eivät ole terveyspalveluyritysten toimialatilastossa mukana.
Järjestöjen palvelut
Tilastokeskuksen Terveyspalvelualan toimipaikkatilaston mukaan pelkästään Pirkanmaalla toimivia terveydenhuollon järjestöjä (yhdistys tai säätiö) on kymmenkunta. Luvussa eivät ole mukana valtakunnalliset järjestöt, joilla ei ole erillistä toimipaikkaa Pirkanmaalla tai joiden päätoimiala on eri kuin terveyspalvelu. Nämä terveydenhuollon järjestöt ovat SPR:n veripalvelutoimisto, Tampereen seudun näkövammaisten fysikaalinen hoitolaitos Aktivo, Hengitysliiton VERVE, Vakuutuskuntoutus, YTHS, Syöpäpotilaiden hoitokotisäätiön Pirkanmaan hoitokoti, Iholiiton Ihopiste ja Tampereen mielenterveysseura. Tilastokeskuksen aineiston ulkopuolelta ainakin Kumppanuustalo Arttelin järjestökeskittymä ja Aitolahden Diabeteskeskus kannattaa huomioida Pirkanmaan terveydenhuollon järjestöihin. Lisäksi paperittomien Global Clinic on avannut lisäksi toimintayksikön Tampereelle vuoden 2016 alussa. Pirkanmaalla toimii lisäksi runsaasti aktiivisia potilasjärjestöjen paikallistoimijoita (esim. sydän- ja diabetesyhdistykset), jotka tuottavat terveydenhuollon hyödyntämiä palveluita mm. ensitieto- ja kuntoutuskursseja sekä vertaistukea. Kunnissa on myös runsaasti muita terveydenhuoltoa tukevia yhdistyksiä (mm. Martat, eläkeläisjärjestöt ja liikuntaseurat).
Valtion suoraan kustantamia perusterveydenhuollon yksiköitä, esim. varuskuntasairaaloita ei ole Pirkanmaalla. Kutsuntatarkastukset toteutetaan terveyskeskusten toimesta.
8.10. Pirkanmaan perusterveydenhuollon keskinäinen yhteistyö, kehittäminen ja koulutus
Yhteistyö
Perusterveydenhuollossa kunnat ovat tehneet monimuotoista suunnittelu-, järjestämis- ja tuotantoyhteistyötä sekä toistensa kanssa. Lainsäädäntö on edellyttänyt samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat laatimaan ja seuraamaan yhteistä terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa sekä sairaanhoitopiirin alaisen perusterveydenhuollon yksikön (PETE) tukemaan perusterveydenhuollon kehittämistä ja tutkimusta ja toimimaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kanssa.
Vapaaehtoisuuteen perustuvaa terveyskeskusten ja kuntien välistä perusterveydenhuollon yhteistyötä on Pirkanmaalla tehty mm. johtavien ylilääkäreiden ja hoitajien verkostoissa, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmässä, STM:n Kaste-hankkeiden yhteistyöryhmissä, toimijatasolla perusterveydenhuollon kehittämistyön ohjausryhmässä, sekä erikoissairaanhoidon tilaajarenkaiden ja pääneuvottelijoiden yhteistyöryhmissä. Joitain yksittäisiä toimintoja kunnat ovat lisäksi varsinaisten yhteistoiminta-alueiden rajat ylittäen tuottaneet yhteistyössä toistensa kanssa.
Kehittäminen
PSHP:n perusterveydenhuollon yksikkö mm. koordinoi alueellista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, tekee hoitoketjujen valmistelua ja tukee hoitoketjujen juurrutuksessa, tukee terveyskeskusten kehittämistoimintaa, kehittää organisaatiorajat ylittävää asiakaslähtöistä palvelujärjestelmää, sekä järjestää koulutuksia ja yhteistyötapaamisia ja toteuttaa ketjulähettitoimintaa.
Alueellisia asiakaslähtöisiä hoitoketjuja on laadittu 52 kappaletta. PETE on tukenut hoitoketjujen juurruttamista ja auditoinut niiden käyttöä vuosina 2013 ja 2015. Hoitoketjutyössä on havaittu mm. pallolaajennettujen sydänpotilaiden osalta, että mikäli toimittaisiin asiakkaalle ideaaliseen asiakkuuspolun mukaisesti, sydäntapahtumien kustannukset olisi mahdollisuus jopa puolittaa.
PETE:n osaamista asiakkuuksien segmentoinnista on hyödynnetty hoitoketjutyön lisäksi mm. kansallisen UNA-ICT –hankkeen määrittelyssä, Pshp:n etävastaanottojen suunnittelussa ja Tampereen kaupungin opetushyvinvointikeskuksen suunnittelussa. Valtakunnallista kiinnostusta Pirkanmaan sähköisten palveluiden, mm. Suuntiman kehitystyöhön ovat osoittaneet mm. HUS ja viisi muuta maakuntaa.
PETE on organisoinut Pirkanmaalla sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten ketjulähettitoimintaa vuodesta 2006 alkaen. Ketjulähettitoiminta tarkoittaa organisaatiorajan ylittäviä tutustumis- ja työjaksoja terveyskeskuksista erikoissairaanhoitoon, päinvastoin tai sairaaloiden tai terveyskeskusten välillä. Jaksoja on toteutunut 10 vuodessa yhteensä n. 550 joista suurin osa terveyskeskuksista Pshp:n erikoissairaanhoitoon. Ketjulähettitoimintaa on arvioitu tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa.
Terveyskeskusten kehittämistoiminta on Tays:n erityisvastuualueella vakiintunutta. Kehittämiskohteita käsitellään terveyskeskusten johtoryhmissä ja henkilöstön kanssa usein systemaattisesti. Kirjallisia sopimuksia kehittämisen ajankäytöstä, vastuista tai raportoinnista on kuitenkin niukasti. kehittämiskoulutusta saneita ammattilaisia on kaikissa terveyskeskuksissa. PETE tukee kehittämisosaamista monimuotoisesti kouluttamalla ja Pirkanmaan terveyskeskukset ovat olleet aktiivisia esim. Väli-Suomen Kaste-rahoitteisessa Potku-hankkeessa v. 2010-2014, TEKES-rahoitteisessa Kurkiaura-hankkeessa v. 2011-2015 sekä edelleen jatkuvassa sote-integraatiota edistävässä Parempi arki –hankkeessa. Terveyskeskuksissa toteutetaan lisäksi runsaasti laaja-alaista sekä sektorikohtaista palveluprosessien ja sisältöjen kehittämistä ja tätä tukevaa sisäistä koulutusta. Näiden kehittämishankkeiden tuloksia on mahdollisuus hyödyntää tulevaa maakunnallista sotea suunniteltaessa.
Perusterveydenhuollon tutkimustoimintaa varten Tays:n erityisvastuualueella on vuonna 2015 perustettu tutkijaterveyskeskusten verkosto, jossa Pirkanmaalta on mukana 11 terveyskeskusta. Perusterveydenhuollon oma tutkimuskoordinaattori tukee toimintaa ja PETE järjestää tutkimusseminaareja sekä perusterveydenhuollon tutkijakoulutusta. Perusterveydenhuollon tutkimus nähdään terveyskeskuksissa kiinnostavana.
Koulutus
Tampereen yliopisto (TaY) on valtakunnallisesti suurin yleislääketieteen erikoislääkärien kouluttajayksikkö ja TaY, PSHP ja kaikki ERVA-alueen terveyskeskukset ovat solmineet lääkärien ammatillista jatkokoulutusta ja perusterveydenhuollon tutkimusta koskevat sopimukset. Terveyskeskuksissa toteutetaan lääkäreiden peruskoulutusvaiheen pienryhmäopetusta ja mahdollistetaan harjoittelua eri muodoissaan.
Terveyskeskusten lääkäreiden erikoistumiskoulutuksen rahoitus kulkee PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön kautta. PETE kouluttaa ja sairaanhoitopiiri korvaa aluekouluttajien ja ohjaajalääkäreiden sekä erikoistuvien lääkäreiden koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia terveyskeskuksille vuosittain n. 1,6 milj. €.
Tampereen yliopistossa ei järjestetä hammaslääkäreiden peruskoulutusta. Yhteistyötä Turun yliopiston hammaslääkärikoulutuksen kanssa on perusopetuksen hoitoharjoittelussa. Tampereen yliopistossa koulutetaan erikoishammaslääkäreitä, jonka terveyskeskuspalvelu suoritetaan pääasiassa Tampereen kaupungin suunterveydenhuollossa. Erikoishammaslääkäritoiminta on Pirkanmaalla laajentunut sen jälkeen, kun Pirkanmaalla ryhdyttiin kouluttamaan erikoishammaslääkäreitä yhteistyössä Tampereen kaupungin, PSHP:n ja Tampereen yliopiston kanssa. Pirkanmaalla aikuishammashoidon toteuttaminen on ollut haasteellista hammaslääkäripulan vuoksi. Pirkanmaalla koulutetaan suun hoitoon suuntautuneita lähihoitajia. Suuhygienistikoulutusta sen sijaan ei ole Pirkanmaan ammattikorkeakouluissa.
Hoitohenkilöstön peruskoulutuksen harjoittelusta oppilaitokset maksavat terveyskeskuksille pienehkön korvauksen kustannuksista. Sen sijaan hoitohenkilöstön erikoistumiskoulutukseen terveyskeskukset eivät saa rahallista tukea.
8.11. Yhteenveto Päähuomiot
- Terveyskeskus on erittäin kattava palvelu - 77 % pirkanmaalaisista käyttää terveyskeskusten palveluja vuosittain
- Perusterveydenhuollon osuus on noin 18 % kuntien sote-kustannuksista ja avosairaanhoidon (eli lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanoton) osuus vain noin 3,5 % kuntien sote-kustannuksista
- Terveyden edistäminen ja terveysneuvonta jakautuvat kaikkiin perusterveydenhuollon osa-alueisiin - Perusterveydenhuollossa on otettu käyttöön paljon uusia potilasta osallistavia toimintamalleja, mutta
toisaalta jokainen yhteistoiminta-alue on kehittänyt palveluitaan omannäköisekseen. - Yksityisiä terveyspalveluyrityksiä on Pirkanmaalla n. 700, joista suurin osa on pienyrityksiä Jatkoselvitettävät asiat
- Nykytilan kuvaus on laadittu lakisääteisten toimintojen mukaisesti. Monessa terveyskeskuksessa toimintoja on jäsennetty prosesseihin, joita ei ole juuri tässä tarkastelussa kuvattu.
- Käynti-, kontakti- ja asiakasmäärätilastot THL kokoaa sairauskertomustiedoista automaattisesti. Todelliset volyymitiedot saattavat kirjauskäytännöistä riippuen poiketa tässä esitetyistä.
- Henkilöstön jakautumista, ikäjakaumaa tai erityisosaamista perusterveydenhuollon sisällä osa-alueittain tai prosesseittain ei ole selvitetty.
- Terveyskeskusten asiakasmaksuja ei ole selvitetty, vaihtelevat terveyskeskuksittain ja toiminnoittain.
Haasteet
- Digitalisaatio mahdollistanee peruspalveluiden muutoksen tavalla, jota on erittäin haastava ennakoida. - Peruspalveluiden vahvistaminen on sote-uudistuksen keskeinen tavoite. Perusterveydenhuollon
vahvistamisen voidaan sanoa toistaiseksi epäonnistuneen 2000-luvulla.
Kuva 12 Lääkäreiden, sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden yhteenlaskettu henkilöstömäärän kehitys Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa 2010–2013 (THL 2015)
* Muut toimialat = muut terveydenhuoltopalvelut, julkinen hallinto, koulutus, työvoiman vuokraus ja muut toimialat
9. SOSIAALIHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄ PIRKANMAALLA Kunta huolehtii sosiaalihuollon suunnittelusta ja toteuttamisesta. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan sosiaalihuoltoon sisältyvät sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yleis- ja erityislainsäädännön mukaisen sosiaalihuollon tehtävät ja palvelut. Osana hyvinvoinnin edistämistä kunnat järjestävät sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta sekä rakenteellista sosiaalityötä. Sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon yhteys kunnissa on yleensä hallinnollisesti kiinteä, mutta asiakasrajapinnassa toiminta on usein vielä erillään. Kaikkiin sosiaalipalveluihin sisältyy sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisia sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen muotoja, palvelutarpeen arviointia, palvelu- ja etuuspäätöksiä, asiakassuunnitelmien laatimista sekä omatyöntekijän tehtäviä. Sosiaalipalveluja säännellään sosiaalihuoltolailla ja erityislaeilla. Useissa Pirkanmaan kunnissa sosiaalipalveluja järjestetään toimialoittain. Näitä toimialoja ovat vammaispalvelut, kehitysvammapalvelut, lastensuojelu, sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperhepalvelut, perheoikeudelliset palvelut, aikuissosiaalityö, ikäihmisten palvelut, kotouttaminen, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä sosiaaliasiamiestoiminta. Lisäksi adoptioneuvontaa järjestetään osana sosiaalipalveluja. Pirkanmaan 22 kunnan sosiaalipalveluiden tuotanto- ja järjestämistapa ja tuotantoprosessit vaihtelevat merkittävästi. Samoja palveluita tuotetaan erilaisilla tuotantotavoilla, mikä johtuu paljolti kuntien erilaisesta koosta ja yhteistoiminnasta. Esimerkkinä tästä ovat mm. Luoteis-Pirkanmaalla ja Pohjois-Pirkanmaalla toiminnassa olevat yhteistoimintajärjestelyt, joiden tuottajana toimivat yhteisyritykset tai kunnan omistama yhtiö. Lisäksi mm. Tampereen kaupunkiseudulla Tampereen kaupunki vastaa isäntäkuntana Oriveden sosiaalipalveluista, Kangasala Pälkäneen sosiaalipalveluista ja Pirkkala Vesilahden palveluista. Läntisellä ja lounaisella Pirkanmaalla Sastamalan kaupunki vastaa Punkalaitumen sosiaali- ja terveyspalveluista. Pirkanmaalla toimii myös Tampereen kaupungin tuottama maakunnallinen sosiaalipäivystys sekä 11 kuntaa palveleva lastensuojelun sijaishuollon ohjausyksikkö Tampereen Luotsi. Jämsän ja Kuhmoisten alueen sosiaalihuollon erityispalvelut tuottaa Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus(Koske), Kriisipalvelu Mobile ja Jyväskylän kaupunki Yhteistyötä yksityisen sektorin ja erilaisten yhdistysten kanssa on runsaasti. Merkittävimpiä palvelutuotannollisia poikkeamia ovat kuuden Pirkanmaan kunnan täysulkoistukset. Pirkanmaalla toimii myös sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy (Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta), joka tarjoaa kunnille asiantuntijatukea ja kehittää sosiaalialan osaamista. Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden lisäksi PSHP tuotti kehitysvammaisten erityishuollon pitkäaikaista laitoshoitoa, lyhytaikaisia tutkimus- ja kuntoutusjaksoja sekä kehitysvammapoliklinikanpalveluja. Nykytilakartoitus perustuu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta kerättyyn vuoden 2015 tietoon. Pirkanmaa tarkoittaa selvityksessä Pirkanmaan maakuntaa sekä Jämsä ja Kuhmoisten kuntia, jotka kuuluvat Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Nykytilakartoituksessa ei ole huomioitu luvuissa tai muissa tiedoissa puuttuneiden vastausten vuoksi Virtojen ja Ruoveden tilannetta. Urjalan ja Akaan tiedot puuttuvat joiltain osin. Kokonaisvolyymin näkökulmasta yksittäisten kuntien tiedoissa olevat puutteet ovat kuitenkin merkityksettömiä.
9.1. Sosiaalipalveluiden lainsäädännölliset lähtökohdat Sosiaalihuollosta säädetään sosiaalihuoltolaissa, jonka kokonaisuudistus toteutettiin vuonna 2015. Samaan aikaan uudistettiin osa lastensuojelulakia. Useisiin sosiaalihuoltoa koskeviin lakeihin on tullut oleellisia muutoksia viime vuosina. Parhaillaan valmistellaan vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollon yhdistämistä. Lisäksi sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittäminen on aktiivisessa vaiheessa, jotta sosiaalihuolto voi edetä terveydenhuollon perässä kohti Kanta-palveluja. Sosiaalihuollon liikkumavara on myös Pirkanmaalla hyvin kapea lainsäädännöllisen perustan tiukkuuden vuoksi. Joitain palveluita, kuten esim. kuljetus- ja ateriapalveluita kunnat tarjoavat kuitenkin myös vapaaehtoisesti.
Sosiaalihuoltolaki on yleislaki eli ensisijainen. Sosiaalihuollosta säädetään myös useissa erityislaeissa, joiden tarkoituksena on turvata kyseisen lain erityisryhmän asema. Sosiaalihuollolla tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta edistäviä ja ylläpitäviä toimia, sosiaalipalveluja ja niihin sisältyviä tukipalveluja (http://stm.fi/sosiaalipalvelut).
Uuteen sosiaalihuoltolakiin on kirjattu, millaisiin tuen tarpeisiin sosiaalipalveluja on järjestettävä
tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen taloudellisen tuen tarpeeseen sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta aiheutuvaan tuen
tarpeeseen äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvään tuen tarpeeseen lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta sekä muusta sairaudesta, vammasta tai
ikääntymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvään tuen
tarpeeseen sekä tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukemiseksi
Palvelujen tarve arvioidaan tekemällä palvelutarpeen arviointi. Kiireelliset palvelut on kuitenkin järjestettävä heti. Sosiaalihuoltolain mukaisiin yleisiin sosiaalipalveluihin kuuluvat:
Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus
Sosiaalinen kuntoutus
Perhetyö Kotipalvelu ja kotihoito
Omaishoidon tuki
Asumispalvelut
Laitoshoito
Liikkumista tukevat palvelut
Päihde- ja mielenterveystyö
Kasvatus- ja perheneuvonta
Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta
Erityislainsäädännön perusteella kunnat järjestävät mm. seuraavia sosiaalipalveluja:
vammaispalvelut
kehitysvammaisten erityishuolto
toimeentulotuki
lastensuojelu
kuntouttava työtoiminta
lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvä sovittelu
perhehoito
omaishoidon tuki ja
kotouttamiseen liittyvät tehtävät
Sosiaalipalvelujen myöntäminen perustuu paljolti viranomaisten tekemiin päätöksiin. Suurin osa on myös ns. määrärahasidonnaisia palveluja, joiden myöntämisessä kunta voi käyttää harkintaa lain asettamissa puitteissa. Myös näiden palvelujen myöntämisen pitää kuitenkin aina perustua yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin, eikä mitään asiakasryhmää voida sulkea palvelun piiristä kunnan ohjeistuksen perusteella.
Kuva 13 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutehtävät (THL 2015)
Yllä olevassa kuvassa on jaoteltu sekä sosiaali- että terveydenhuoltolain mukaiset palvelut ja eroteltu kummastakin ne palvelut, joissa on (tiedonhallinnan kannalta) suuri tarve yhteistyöhön ja joita kunnat tänä päivänäkin toteuttavatkin sekä sosiaali- että terveyspalveluina. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat ikäihmisten palvelut. Kuva on tiedonhallinnan kehittämisen tarpeita varten tehty, mutta havainnollistaa sosiaalihuollon palvelujärjestelmän kokonaisuuden (keltaiset laatikot). Isyyden tunnustaminen on siirtynyt pääosin 1.1.2016 neuvolapalveluihin.
Peruspalveluiden valvonnasta Pirkanmaalla vastaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Valtionvarainministeriö on julkaissut 15.4.2016 Peruspalvelujen tila 2016 -raportin ja aluehallintovirastojen alueelliset arvioinnit julkaistaan erikseen kesäkuun 2016 alussa Aluehallintoviraston Patio -tietopalvelussa.
9.2. Yhteistoimintaa ja tulevia muutoksia Pirkanmaan kunnat järjestävät pääsääntöisesti lähes kaikki sosiaalipalvelunsa joko omana tuotantonaan tai yhteistoiminta-alueensa puitteissa. Yhteistyötä tehdään maakuntatasolla sosiaalipäivystyksessä, jota ylläpidetään Tampereella. Lisäksi alueellista yhteistyötä tehdään esimerkiksi sosiaaliasiamiestoiminnassa, missä hyödynnetään myös mm. yhdistyksiä sekä sosiaalialan osaamiskeskusta. Muiden viranomaisten kanssa yhteistyötä tehdään kunnissa laajalti ja joissain myös asiakaslähtöisesti tarjoamalla esimerkiksi Kelan ja TE-viranomaisten yhteispalveluita sosiaalipalveluiden yhteydessä. Merkittävä tulossa oleva muutos on perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan 1.1.2017 ennaltaehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen jäädessä kuntiin. Tämä asettaa kunnille haasteita asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen tukemisessa ja palveluiden piiriin saamisessa.
9.2.1. Palveluseteli Kunnat järjestävät palveluita myös palvelusetelin avulla. Palvelusetelin on kyselyn mukaan käytössä tällä hetkellä jossain muodossa yhdeksässä kunnassa tai yt-alueella, joita ovat Jämsä ja Kuhmoinen, Parkano ja Kihniö, Kangasala ja Pälkäne, Lempäälä, Mänttä-Vilppula ja Juupajoki, Nokia, Pirkkala ja Vesilahti, Sastamala ja Punkalaidun, Tampere ja Orivesi, Urjala, Valkeakoski, Virrat ja Ruovesi sekä Ylöjärvi. Palveluseteliä hyödynnetään useimmiten erilaisten kotipalveluiden (mm. kotiapu, siivous) kaltaisessa palvelutoiminnassa, mutta myös etenevissä määrin palveluasumisjärjestelyissä. Tarjonnan sijoittuminen pääasiassa väestötiheille alueille vaikuttaa merkittävästi myös palvelusetelin hyödynnettävyyteen. Laajimmin palveluseteli on käytössä Tampereella, jossa sitä hyödynnetään etenevissä määrin mm. mielenterveyspalveluissa. Myös erityisesti Sastamalassa palveluseteliä hyödynnetään erittäin laajasti, muiden kuntien hyödyntäessä palveluseteliä vielä kohtuullisen vähäisissä määrin.
9.2.2. Sosiaalipäivystys Pirkanmaalla asuvat ja oleskelevat voivat ottaa yhteyttä sosiaalipäivystykseen tarvitessaan kiireellistä apua tai neuvontaa lastensuojeluun, muuhun sosiaalityöhön, perhekriiseihin, perheväkivaltaan, elämänhallintaan, mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä asioissa. Sosiaalipäivystys palvelee ympäri vuorokauden ja sosiaalipäivystyksessä toimiva nuorten selviämisasema viikonloppuöisin. Sosiaalipäivystys vastaanottaa myös tamperelaisia ja orivesiläisiä koskevat lastensuojeluilmoitukset. Kiireettömissä asioissa lapsiperheet
voivat ottaa yhteyttä asuinkuntansa lapsiperheiden sosiaalityöhön tai aikuissosiaalityöhön. (www.tampere.fi/sosiaalipaivystys)
9.2.3. Sosiaalipalveluiden yleinen toiminnallinen ja taloudellinen tilanne Pirkanmaalla Sosiaalipalvelut toimivat Pirkanmaalla pääasiassa hyvin. Useiden palveluiden järjestäjien ja tuottajien ollessa kyseessä, ongelmakohdat ja hyvin toimivat palvelut kuitenkin vaihtelevat. Pirkanmaan kunnissa on ollut vahva tendenssi siirtää palveluita ennaltaehkäisevään työhön. Esimerkiksi maakuntakeskus Tampereella satsauksia on tehty usean vuoden ajan varhaiseen vaiheeseen ja ennaltaehkäisyyn (esim. lapsiperheiden kotipalvelun saatavuus on hyvällä tasolla) sekä monialaisen työn tekemiseen (esim. hyvinvointineuvolan Keinu-tiimit ja pshp:n kanssa tehtävä Hybridi-työ). Yksittäisistä sosiaalipalveluista erityisen hyvin toimivat sosiaalipäivystys, päivystysperhetoiminta, kiireellinen palveluohjaus, sijaishuollon asiakasohjaus, Nuorten talo sekä vuonna 2015 käyttöön otettu netissä oleva Pyydä apua -nappi helposti saatavilla olevaan perheiden palveluohjaukseen. Myös sosiaalityölle tärkeät lakimiespalvelut ovat kiitettävällä tasolla. Tampereella erityistä parannettavaa koetaan olevan tehostetussa perhetyössä ja sosiaalityössä, mikä näyttäytyy myös kiireellisten sijoitusten korkeana määränä. Lisäksi kiireellisten sijoitusten ja avohuollon sijoitusten määrän keskinäinen suhde on päinvastainen verrattuna useimpiin Kuusikkokuntiin.
Tampereen kaupunkiseudun kuntien tilanne on sosiaalipalveluiden haasteiden ja toimivien palveluiden osalta hyvin samankaltainen. Kaupunkiseudulla koetaan tarvetta myös erityisesti asunnottomuuden kysymysten ratkaisemiseen. Tilapäisasumista on keskusseudulla tarjolla ainoastaan Tampereella. Muiden Pirkanmaan kaupunkien ja kuntien palvelut ovat vahvuuksiltaan ja heikkouksiltaan erilaisia. Esimerkiksi Sastamalassa ikäihmisten palvelut toimivat erittäin hyvin ja kehityskohteita koetaan olevan erityisesti lapsiperheiden palveluissa kun taas Valkeakoskella kehityskohteiden nähdään olevan erityisesti ikäihmisten palveluissa, lapsiperheiden tuen toimiessa hyvin. Kaupunkiseudun ulkopuolelta koetaan myös tarvetta kuntien välisen yhteistyön lisäämiselle. Erilainen tilanne kuntien välillä näkyy myös mm. perheneuvolatoiminnassa ja sen organisoinnisa ja resursoinnissa. Erityisesti esiin nostetaan avioeroperheiden tuki kriisivaiheessa.
Pienemmissä Pirkanmaan kunnissa sosiaalipalveluiden nähdään myös toimivan pääasiassa hyvin. Ongelma on kuitenkin pienestä organisaatiosta johtuva haavoittuvuus, sillä joidenkin tehtävien osalta osaaminen saattaa olla yhden henkilön varassa.
Kunnallisen toiminnan osalta eniten parannettavaa löytyy yleisesti erityisesti sosiaaliasiamiesnäkökulmasta mm. lastensuojelussa sekä vammaispalveluissa. Lastensuojelua tulisi kehittää edelleen lähes kaikissa alueen kunnissa. Yksittäisellä työntekijällä on liian vähän aikaa perhettä/lasta kohden ja mm. kirjaamisessa ja asiakassuunnitelmien laadinnassa on viivettä. Tämä edellyttää työjärjestelyjen kehittämistä. Ikäihmisten palvelut toimivat Pirkanmaalla pääosin hyvin. Kuitenkin esimerkiksi palveluohjauksen tasossa on edelleen merkittävää vaihtelua kuntien välillä. Lisäksi erityisesti katsotaan tarvetta kotipalvelun välittömän työajan lisäämiselle ja ennaltaehkäisevälle otteelle, joka tukisi paremmin ikäihmisten arjessa selviämistä.
Erityinen haaste Pirkanmaalla on moniongelmaisten sekä mielenterveysasiakkaiden saaminen tarpeellisten palveluiden piiriin hyvissä ajoin ennen ongelmien kasaantumista. Näiden asiakkaiden tavoittamiseksi Pirkanmaalla tulisi kehittää uusia poikkihallinnollisia työmuotoja.
9.2.4. Tiivis talouskatsaus
Sosiaalitoimen kustannusten osalta keskimääräinen nettokustannus /asukas oli vuonna 2014 n. 1366e/asukas. Sosiaalipalveluiden osuus sote-palveluiden koko kustannuksista oli Pirkanmaalla n. 42,5 %. Sosiaalipalveluiden kokonaisnettokustannus oli yhteensä hieman yli 716 miljoonaa euroa. Alla olevassa kuvassa esitetty jako sosiaalitoimen kustannuksista sisältää myös hallinnon sekä muun sosiaali- ja terveystoimen kustannukset. Luokassa vanhusten ja vammaisten muut palvelut ovat mm. vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet, päivä- ja palvelukeskustoiminta, palvelutalot ja muut asumispalvelut sekä omaishoidon tuen kustannukset. Kustannusten jakautumista tarkasteltaessa on otettava huomioon, että tiedot ovat tältä osin vuodelta 2014. Palvelurakenteessa on tapahtunut huomattavia muutoksia tämän jälkeen, erityisesti laitoshoidon vähentymisen osalta.
Kuva 14 Pirkanmaan sosiaalitoimen kustannusten jakautuminen
*Vuoden -14 nettokustannustiedot, lähde TILASTOKESKUS ja THL
8 %
5 %
15 %
12 %
35 %
7 %
18 %
PIRKANMAAN SOSIAALITOIMEN KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN*
Lastensuojelun laitos- ja perhehoito Muut lasten- ja perheiden palvelut
Vanhusten laitospalvelut Kotipalvelut
Vanhusten ja vammaisten muut palvelut Toimeentulotuki
Muut sosiaalitoimen palvelut
Kuva 15 Sosiaalihuollon kustannusten jakautuminen kunnittain
*Vuoden -14 nettokustannustiedot, lähde TILASTOKESKUS ja THL 9.3. Tiivistys Pirkanmaan kokonaistilanteesta 2015 keskeisillä tehtäväalueilla Alla kuvataan toimialoittain Pirkanmaan ajankohtainen sosiaalipalvelutilanne. Tarkemmat kuntakohtaiset luvut ja taulukot ovat liitteinä. Liitteissä esitetään myös kuntien ilmoittamat oman tuotannon ja ostopalveluiden suhteet joko tarkkoina osuuksina tai annettuna arviona. 9.3.1. Vammaispalvelut sis. kehitysvammapalvelut (sis. omaishoidon tuki alle 65-vuotiaille) Lailla vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987, 1-3 §) pyritään edistämään "vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. "Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve."
0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0
AkaaHämeenkyrö
IkaalinenJuupajoki
JämsäKangasala
KihniöKuhmoinen
LempääläMänttä-Vilppula
NokiaOrivesi
ParkanoPirkkalaPälkäneRuovesi
SastamalaTampere
UrjalaValkeakoski
VesilahtiVirrat
Ylöjärvi
Sosiaalihuollon kustannusten jakautuminen kunnittain
Lastensuojelun laitos- ja perhehoito Muut lasten- ja perheiden palvelut
Vanhusten laitospalvelut Kotipalvelut
Vanhusten ja vammaisten muut palvelut Toimeentulotuki
Muut sosiaalitoimen palvelut
Laissa kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977, 1-2 §) "säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia. Erityishuollon tarkoituksena on edistää 1 momentissa tarkoitetun henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito." "Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat, sen mukaan kuin asetuksella tai tämän lain nojalla muutoin säädetään tai määrätään: 1) tutkimus, joka käsittää erityishuollon yksilöllisen suunnittelun ja toteuttamisen edellyttämät lääketieteelliset, psykologiset ja sosiaaliset selvitykset sekä soveltuvuuskokeet; 2) terveydenhuolto; 3) tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus; 4) työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta; 5) henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen; 6) yksilöllinen hoito ja muu huolenpito; 7) henkilön aviopuolison, vanhempien ja muiden perheenjäsenten, muun huoltajan tai hänelle muuten läheisen henkilön ohjaus ja neuvonta; 8) tiedotustoiminnan harjoittaminen erityishuoltopalveluksista; 9) kehityshäiriöiden ehkäisy; sekä 10) muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta."
Vuonna 2015 alle 65-vuotiaita omaishoidon tuella hoidettuja henkilöitä oli Pirkanmaalla Tampereen ja Oriveden ulkopuolisella alueella n. 669. Tampereen ja Oriveden tiedot eivät olleet omaishoidon osalta saatavilla.
Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuella hoidettavien henkilöiden hoidon tarve on yleensä erittäin pitkäaikainen, jopa vuosikymmeniä kestävä. Yleensä asiakkaiden palvelukokonaisuuteen kuuluu myös merkittävä määrä muita palveluita.
Voimassa olevia palveluasumispäätöksiä kotiin vammaisille henkilöille oli vuonna 2015 Pirkanmaalla hieman yli 220. Palveluasumispäätös kotiin tarkoittaa, että henkilölle tuotetaan hoiva kotiin ympärivuorokautisesti. Palvelumuotona palveluasuminen kotiin on erittäin kallista.
Henkilökohtaista apua kotiin saaneita vammaisia tai kehitysvammaisia henkilöitä oli Pirkanmaalla vuonna 2015 1845. Henkilökohtaisessa avussa asiakas palkkaa itse avustajan kunnan kustannuksella. Asiakas toimii työnantajan roolissa. Palvelua tuotetaan pääsääntöisesti ostopalveluna.
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua saaneiden asiakkaiden lukumäärä oli Pirkanmaalla n. 10000 asiakasta. Kokonaismäärä on varsin suuri. Pitkien etäisyyksien alueella yksittäisen asiakkaan vuosikustannus saattaa olla kymmeniä tuhansia euroja. Kulkeminen terveydenhuoltoon ei sisälly tähän palveluun eikä kustannuksiin.
Vammaispalvelulain mukaisten asumispalveluiden asukkaita oli Pirkanmaalla 270. Suurin osa palvelusta on ostopalvelua.
Kehitysvammaisten asumispalveluissa asukkaita oli 1026. Palvelumuoto on lisääntynyt merkittävästi laitoshoidon purkamisen myötä. Palvelua tuottavat kunnat sekä yksityiset palveluntuottajat. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli edelleen 170 asiakasta. Laitoshoitoa tullaan tarvitsemaan pienissä määrin myös jatkossa.
Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnassa osallistujia oli 1351. Toimintaa järjestetään sekä omana toiminta että ostopalveluna. Toimintamuodolla tuetaan peruskoulun päättäneiden kehitysvammaisten osallistumista työelämään ja tuetaan kotona asumista.
9.3.2. Lapsiperheiden palvelut Sosiaalihuoltolain mukaisiin lapsiperhepalveluihin sisältyy sosiaalityötä, sosiaaliohjausta, palvelutarpeen arviointia, sosiaalihuoltolain mukaisten päätösten tekoa, omatyöntekijän tehtäviä sekä asiakassuunnitelmien tekoa. Lisäksi lapsiperheiden sosiaalipalvelut sisältävät seuraavia palveluita (SHL 1301/2014, 14 §): perhetyötä, kotipalvelua, lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvontaa sekä kasvatus- ja perheneuvontaa. Myös lastenvalvojat työskentelevät yleisesti lapsiperhepalveluissa. Heidän tehtäviään ohjaavat ensisijaisesti laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983), laki lapsen elatuksesta (704/1975) sekä isyyslaki (11/2015). ”Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, jota toteutetaan silloin kun lapsi ja perhe ovat lastensuojelun asiakkaina. Asiakassuunnitelman laatiminen, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto sekä sijaishuollon järjestäminen ja jälkihuolto ovat lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Kyse on lastensuojelutyöstä, jota tehdään lastensuojelun sosiaalityössä, kun on päätetty, että lapsi tai nuori on lastensuojelun asiakas." (Lastensuojelun käsikirja.) 9.3.3. Sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperhepalvelut Kunnan kustantamaa lapsiperheiden kotipalvelua sai Pirkanmaalla 1374 perhettä. Palveluilla pyritään ennaltaehkäisemään raskaampien palveluiden tarvetta. Pirkanmaalla 2015 kasvatus- ja perheneuvonnan piirissä olleita perheitä oli yli 3000. Palveluiden (psykologi, puheterapeutti, sosiaalityöntekijä, lasten- ja nuorten psykiatri, sairaanhoitaja) saatavuus eri kunnissa vaihtelee erittäin paljon. 9.3.4. Lastensuojelu Lastensuojeluilmoituksia tehtiin Pirkanmaalla 2015 n. 8000. Ilmoitus johtaa aina selvityksen tekemiseen. Lastenvalvojan vahvistamia sopimuksia huollosta ja tapaamisoikeudesta oli lähes 7000. Tehtyjä olosuhdeselvityksiä oli hieman yli 100. Avohuollon lastensuojelun asiakkaita Pirkanmaalla oli hieman yli 6300. Huostassa olleita 0-17 vuotiaita lapsia oli Pirkanmaalla 974, joka vastaa n. 0,97 % Pirkanmaan 0-17 vuotiaista lapsista. Valtakunnallisesti kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on ollut n. 1,4 %. väestön 0-17 -vuotiaista. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin 370. Kiireelliset sijoitukset ovat päivystysluonteista toimintaa. Lastensuojelun asiakkaita yhtä lastensuojelutyöntekijää kohden on Pirkanmaalla keskimäärin paljon. Ongelma on valtakunnallinen ja myöskään Pirkanmaalla ei päästä valtakunnallisiin suosituksiin. Kiristyvä lainsäädäntö ammattipätevyyden osalta asettaa suosituksen täyttämiseen lisää haasteita.
Pätevistä työntekijöistä on valtakunnallinen pula, jota kiristynyt lainsäädäntö entisestään pahentaa. Huomioitavaa on, että lastensuojelutyötä tehdään usein parityönä, jolloin todellinen asiakasmäärä on ilmoitettua keskiarvoa suurempi.
https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/lasten-nuorten-ja-perheiden-sosiaalipalvelut/lastensuojelu
9.3.5. Toimeentulotuki Kunnallisessa sosiaalityössä tehdään tällä hetkellä päätökset perustoimeentulotuesta, ehkäisevästä toimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta (laki toimeentulotuesta 1412/1997). Vuodesta 2017 alkaen perustoimeentukipäätökset tehdään Kelassa, mutta ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen päätökset edelleen kunnissa.
Vuoden 2017 alusta perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle. Vuonna 2015 Pirkanmaalla ennaltaehkäisevää tai täydentävää toimeentulotukea sai yli 15000 taloutta. Tästä luvusta kuitenkin puuttuvat Virtojen ja Ruoveden lisäksi myös Ikaalisten ja Valkeakosken tiedot. Ennaltaehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki jää kuitenkin jatkossa edelleen kuntiin.
9.3.6. Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 pykälän nojalla kunnat järjestävät mm. seuraavia sosiaalipalveluja: sosiaalista kuntoutusta, kotipalvelua, asumispalvelua, laitoshoitoa sekä päihde- ja mielenterveystyötä. Pirkanmaalla sosiaalihuollon alaisen päihdehuollon asiakkaita oli 7254. Asukkaita mielenterveyskuntoutujien palvelu- ja tukiasunnoissa oli hieman yli 1500. Palvelu on suurelta osin ostopalvelua. Päihteiden ongelmakäyttäjien palvelu- ja tukiasunnoissa asiakkaita oli Pirkanmaalla 1064. Aikuisten päihde-ja mielenterveyspalveluista perusterveydenhuollossa kerrotaan lisää raportin kappaleessa 8.5. 9.3.7. Ikäihmisten palvelut "Kunnan on järjestettävä iäkkäälle henkilölle laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Palvelut on toteutettava niin, että ne tukevat iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Muun palveluntarpeen ennalta ehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomiota erityisesti kuntoutumista edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin." (Vanhuspalvelulaki 980/2012, 13 §.) Omaishoidon tuella hoidettujen yli 65-vuotiaiden määrä oli Pirkanmaalla hieman vajaa 2300 henkilöä. Omaishoidon tuki yli 65-vuotiaille on lakisääteinen palvelu, mutta sen soveltamisessa on huomattavia eroja kuntien väillä mm. tuen myöntämisessä ja suuruudessa. Omaishoidon tuen osalta laatusuositus on 6-7 % väestöstä yli 75-vuotiaiden osalta. 75-vuotiaiden osalta kunnan kustantaman säännöllisen kotihoidon osalta suositeltu peittävyys valtakunnallisesti on n. 13–14 %. Pirkanmaalla vastaava peittävyyssuosituksen mukainen asiakasmäärä on hieman alle 6000 asiakasta. Selvitykseen ei saatu tarkkaa peittävyyttä Pirkanmaalla, koska kunnat olivat vastanneet kyselyyn eri tavoilla. Kotihoidon käyntejä tehtiin 2015 hieman yli 2,8 miljoonaa. Toiminta on pääosin kuntien itsetuottamaa. Ikäihmisten päivätoiminnan käyntejä oli lähes 74000. Päivätoiminnan tarkoituksena on tukea ikäihmisten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Toimintaa on sekä omana tuotantona että ostopalveluna. Tehostetussa palveluasumisessa asukkaita oli n. 3473. Tehostettu palveluasuminen on ympärivuorokautista hoivaa, joka korvaa aiempaa pitkäaikaista laitoshoitoa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa Pirkanmaalla oli 1355 asiakasta. Pitkäaikainen laitoshoito ilman lääketieteellisiä perusteita ei ole enää ns. ikälain mukaan suositeltava hoitomuoto. Pirkanmaalla on kuitenkin kuntien välillä suuria eroja laitoshoidon purkamisessa ja siirtymisessä tehostettuun palveluasumiseen. Tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon
peittävyys on Pirkanmaalla 10,6 % yli 75-vuotiaista, mikä on hieman korkeampi kuin valtakunnallinen suositus ympärivuorokautisesta hoivasta (8-9 %). Keskimääräinen ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus oli vuonna 2015 0,56 - 0,66. 9.3.8. Sosiaaliasiamiestoiminta "Kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: 1) neuvoa asiakkaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa; 2) avustaa asiakasta 23 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa; 3) tiedottaa asiakkaan oikeuksista; 4) toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi; sekä 5) seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle." (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.) 812/2000, 24 Sosiaaliasiamiehille ilmoitettuja asiatapahtumia oli vuonna 2015 2010 kappaletta. Asiatapahtumat koskevat usein neuvonnan tai ohjauksen koettua riittämättömyyttä tai sitä, että asiakas ei ole saanut valituskelpoista päätöstä. 9.3.9. Lakisääteisten määräaikojen toteutuminen Pirkanmaan kuntien ja yhteistoiminta-alueiden alueella on pääsääntöisesti kyetty noudattamaan sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon erityislakien mukaisia määräaikoja. Poikkeamia on kuitenkin erityisesti lasten-, nuorten-, ja perheiden sosiaalipalveluissa, joiden osalta lähes kolmasosa palvelun järjestäjistä on ilmoittaa, että määräaikojen noudattamiseen ei ole kyetty ja poikkeamia on kymmeniä. Myös toimeentulotuen kohdalla määräajoissa ei ole pysytty kovinkaan hyvin, vain kolmen kunnan tai yt-alueen raportoidessa, että määräajoissa on pysytty. Puolestaan esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluissa määräajoissa on kuitenkin pysytty Pirkanmaalla varsin hyvin, poikkeuksia ollessa vain kahdessa kunnassa. 9.4. Jatkotyössä huomioitavaa Palvelunsaannin kriteerien yhdenmukaistaminen esim. ympärivuorokautisen hoivan kriteerit Omaishoidon tukien euromäärät uuden lain tullessa voimaan 1.7.2016 voimaan ja omaishoitoon
liittyvät kriteerit sekä tuen määrärahariippuvuus Tulkinnat säännöllisestä kotihoidosta Sosiaalipalveluiden asiakkaiden käytössä olevien digitaalisten ja muiden teknologisten palveluiden
kehittyminen ja niiden hyödyntäminen sekä sähköisen asioinnin kehittyminen Tulokset meneillään olevista kehittämishankkeista Ikäihmisten pitkäaikaista laitoshoitoa edelleen vähennettävä
10. ERIKOISSAIRAANHOITO PIRKANMAALLA Eija Tomas, Arto Lemmetty, Tarja Marjamäki, Saara Rauhala, Mikko Hannola, Juha Vasala, Rainer Zeitlin (toim.)
10.1. Yleistä Pirkanmaan väestöstä laskennallisesti jokainen käyttää erikoissairaanhoidon julkisia avohoitopalveluja n. kaksi kertaa vuodessa.
Erikoissairaanhoidon palvelutuotanto koostuu pääasiallisesti julkisista tuottajista, joita ovat Tampereen yliopistollinen sairaala (Tays), sen yhtiöt tekonivelsairaala Coxa OY, Sydänsairaala OY, Valkeakosken ja Vammalan sairaalat, Tampereen kaupunginsairaala Hatanpää sekä Jokilaakson sairaala. Tays vastaa alueen ympärivuorokautisesta päivystystoiminnasta, mitä kuvastaa se, että yli puolet (55 %) vuodeosastopotilasta tulee hoitoon päivystyksellisesti. Vuodeosastohoitoon tulevien päivystyspotilaiden osuus on samaa luokkaa myös Hatanpään sairaalassa ja Valkeakoskella. Maakunnan vaativa erikoissairaanhoito ja koko synnytystoiminta on keskitetty Taysiin.
Päivystysleikkausten osuus kaikista leikkauksista oli 37 prosenttia. Taysissa toimii erikoisalojen päivystys ja useimmilla erikoisaloilla myös takapäivystysjärjestelmä.
Erikoissairaanhoidon käytössä Pirkanmaalla on 1883 sairaansijaa, joista käytössä on 1658. Julkisomisteisissa sairaaloissa on 72 leikkaussalia. Tämän lisäksi yksityisillä toimijoilla on käytössään kymmenkunta leikkaussalia.
Taysissa toimivat miltei kaikki kliiniset erikoisalat lukuun ottamatta elinsiirto- ja lasten avosydänkirurgiaa ja kantasolusiirtotoimintaa. Transsukupuolisten operatiivinen hoito on kansallisesti keskitetty HUSiin, mutta näiden potilaiden leikkaushoitoa edeltävä psykologinen ja psykiatrinen arviointi sekä ennen leikkausta että leikkauksen jälkeiset hormonihoidot on keskitetty Taysiin.
Erikoissairaanhoidon kokonaislaskutus v.2015 oli 712,1 milj. euroa mukaan lukien Kelan korvaamat yksityisesti tuotetut palvelut. Tästä johdettuna erikoissairaanhoidon laskutus maakunnassa oli 1351€/ asukas. Laskelmassa on otettu huomioon myös Jämsä ja Kuhmoinen, joiden väestö on yhteensä 23 864. Em. kunnat ovat Pirkanmaan shp:n jäsenkuntia mutta eivät kuulu Pirkanmaan maakuntaan.
(Taulukot 10.1.1-4)
10.2. Tays 10.2.1. Konservatiivinen toiminta Syöpäsairauksien tutkimus ja hoidon aloitus sekä sädehoito tapahtuu Taysissa. Sisätautien toiminta on ollut alueella hajautuneena jo pitkään. Vaativa sisätautien diagnostiikka ja harvinaisempien sairauksien lääkehoito on keskitetty Taysiin. Useammilla sisätautien erikoisaloilla annetaan konsultaatioapua alueen muille sairaaloille esim. munuais-, sydän- reuma- ja sisäerityssairauksien hoidossa. Tays vastaa koko sairaanhoitopiirin sairaalahygieniasta ja infektioiden ehkäisytyöstä. Taysissa toimii harvinaisiin lihassairauksiin keskittynyt kansallinen yksikkö.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä käsin on koordinoitu aluetason työtä sairauksia ehkäisevän ja terveyttä edistävän ravitsemuksen osalta. Kyseistä tehtävää varten perustettu koordinointipäällikön vakanssi toimii
Taysissa. Suuri osa koordinointipäällikön työpanoksesta on kanavoitunut yhteistyöksi eri toimijoiden kanssa mm. monialaisten työryhmien työn kautta.
Kuva 16 Konservatiivisten alojen laskutuksen (yht. 342,5 milj. €) prosenttijakauma julkisissa sairaaloissa
10.2.2. Operatiivinen toiminta Erikoisaloista neurokirurgia kaularankakirurgiaa lukuun ottamatta, sydänkirurgia, lastenkirurgia ja verisuonikirurgia laskimokirurgiaa lukuun ottamatta on keskittynyt Taysiin. Vuoden 2015 alusta Taysin toimialueiden lääkärit ovat toimineet Valkeakosken ja Vammalan sairaaloissa siten, että korva-nenä-kurkkusairauksien, naistentautien ja tuki-ja liikuntaelinten päiväkirurginen toiminta on keskittynyt Valkeakoskelle. Vammalaan on keskittynyt pehmytosakirurgia mm maha-suolikanavan kirurgia, laskimokirurgia sekä urologia. Päivystysajan leikkaustoiminta on keskittynyt Taysiin päivystysasetuksen edellyttämällä tavalla.
Kuva 17 Operatiivisten alojen laskutuksen (yht. 236,8 milj. €) prosenttijakauma julkisissa sairaaloissa.
TAYS67 %
HASA13 %
VALS4 %
VAS2 %
SKES OY11 %
COXA OY0 % Jokilaakso
3 %
Konservatiiviset alat
TAYS61 %
HASA12 %
VALS3 %
VAS2 %
SKES OY9 %
COXA OY12 %
Jokilaakso 1 %Operatiiviset alat
10.2.3. Psykiatria Avohoito Avohoitopalveluista vastaavat pääsääntöisesti Pirkanmaan kunnat lukuun ottamatta Sastamalaa ja Kolmostien tilaajarengasta (Kihniö, Ikaalinen, Parkano, Hämeenkyrö), joille avohoitopalvelut tuottaa Taysin psykiatrian toimialueeseen kuuluva Vammalan sairaalan psykiatrian yksikkö. Tämän lisäksi Tays tuottaa psykiatrian avopalveluita neuro- ja vanhus- ja yleissairaalapsykiatriassa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tuottamien avohoitokäyntien lukumäärää v2015 oli 25 680 kpl.
Sairaalahoito Psykiatrinen sairaalahoito on keskittynyt Pitkäniemen sairaalaan, minkä lisäksi sairaalahoitoa annetaan Vammalan sairaalassa ja psykogeriatrista hoitoa Hatanpään sairaalan Puistosairaalassa, jossa on 72 sairaansijaa.
Pirkanmaalla oli v. 2015 aikuispsykiatrisia sairaansijoja käytössä 264 kpl ja ne tuottivat yhteensä 75 654 hoitopäivää. Kaivannon sairaalan lopetettua toimintansa lokakuussa 2015 jäljelle jääviä sairaansijoja on 218 kpl, mikä tarkoittaa 85 %:n käyttöasteella 0, 43 sairaansijaa 1000 asukasta kohti. Luku on kansallisten ja kansainvälistenkin suositusten mukainen.
Tays koordinoi päivystysasetuksen vaatiman lastenpsykiatrian yhteistä erityisvastuualueen (ERVAn) tasoista takapäivystystä.
Kuva 18 Psykiatrian kokonaislaskutuksen (yht 77,9 milj. €) prosenttijakauma julkisissa sairaaloissa
10.2.4. Kuntoutus Selkäydinvammautuneiden hoito ja alkuvaiheen kuntoutus on valtakunnallisesti keskitetty kolmeen yliopistosairaalaan, joita ovat HUS, OYS ja Tays.
Kuntoutuksen kokonaiskustannukset ovat noin 17 milj. euroa ilman fysiatrian yksikköä. Luku sisältää Taysin kuntoutusta toteuttavien yksiköiden kulut ja kuntoutukseen liittyvien erityistyöntekijöiden henkilöstömenot. Lisäksi kustannukset sisältävät ostopalveluna tuotetut apuvälineet ja terapiat.
TAYS66 %
HASA25 %
VALS0 %
VAS9 %
Psykiatria
Lääkinnällisen kuntoutuksen (sis. terapiat, kuntoutuslaitoshoito ja sopeutumisvalmennus) ostopalvelujen maksusitoumusten kustannukset Taysissa vuonna 2014 1 238 707 € (10 723 kertaa) ja vuonna 2015 654 630 € (5 475 kertaa).
Kustannusten laskun selityksenä on Tampereen kaupungin lisäämä oma toiminta lasten terapioissa.
Apuvälinepalveluja toteutetaan Taysin erikoissairaanhoidossa apuvälineyksikön, kuulokeskuksen, näönkuntoutuksen ja keuhkosairauksien vastuualueen lisäksi muilla erikoisaloilla. Erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelujen maksusitoumusten kustannukset vuonna 2015 olivat 4 770 445 € (v 2014 4 476 277 €), lainaksi annettavien apuvälineiden osuus 4 102 024 € (v2014 3 696 877 €), omaksi annettavien 668 421 € (v2014 779 400 €). Apuvälinelainauksia toteutui vuonna 2015 17 318 kpl (v2014 12 671 kpl).
Tampereen kaupungin vuodeosastokuntoutuksen kustannukset olivat 3,6 milj. euroa, jolla tuotettiin 52 000 suoritetta. Avopalveluina annettujen kuntoutuspalvelujen kustannukset olivat 1,4 milj. euroa.
10.2.5. Opetus ja tutkimus Lääketieteen ja hoitotyön opetuksesta sekä tieteellisestä tutkimustoiminnasta vastaavat TaY, Tays ja TAMK. Lääketieteen opiskelijoiden käytännön harjoittelu tapahtuu pääasiallisesti Taysissa, hoitotyön opiskelijoita työskentelee kaikissa julkisen puolen erikoissairaanhoidon yksiköissä.
Terveysalan opiskelijoiden työssä oppimisen ja ammattitaitoa edistävän harjoittelun opintoviikkoja oli sairaanhoitopiirissä 9906.1 harjoitteluviikkoa, mistä kertyivät 2226 opiskelijan harjoittelujaksoa. Koulutuskäytöstä sairaanhoitopiirille korvattiin vuodelta 2015 yhteensä 409 938 euroa.
Lääketieteen perustutkintoja suoritettiin vuonna 2015 120 ja erikoislääkärin tutkintoja 127. Lääkärien opiskelu ja harjoittelujaksot (amanuenssuurit) teoreettista koulutusta lukuun ottamatta toteutettiin Taysissa. Suoritettujen lääkärien tutkintojen perusteella tilitettiin erityisvaltionosuutta 10,2 milj. euroa.
Tieteellistä työtä koordinoi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tiedekeskus, joka vastaa myös valtion opetus- ja tutkimusrahoituksen maksatuksesta alueen sairaaloille ja perusterveydenhuollon yksiköille. Meneillään olevia tutkimuksia on 448 kpl, joista Taysissa toteutettiin 124. Näissä hankkeissa on ollut mukana 2232 potilasta. Vuonna 2015 tieteellisiä julkaisuja syntyi 794 kpl. Tieteelliseen tutkimustyöhön käytettiin v.2014 5,2 milj euroa, josta PSHPn oma maksuosuus oli 0,5 milj. euroa. Valtion tutkimusrahoitusta eniten sai PSHP 1,2 milj. euroa, Hatanpään sairaala sekä Nokian ja Ylöjärven terveyskeskukset 25 000 euroa. Tutkimusrahoitusta kanavoitiin Taysin ervan muihin sairaaloihin maakunnan ulkopuolelle.
10.2.6. Ensihoito Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki siirsi kuntien järjestämisvastuulla olleen sairaankuljetuksen sairaanhoitopiirien järjestämisvastuulle 2013 alusta alkaen. Toimintakokonaisuutta kutsutaan ensihoitopalveluksi ja se on kiinteä osa terveydenhuollon päivystyspalveluja. Ensihoitopalvelu vastaa pääasiassa hoitolaitosten ulkopuolella olevien potilaiden kiireellisestä ensihoidosta ja hoidon tarpeen arvioinnista sekä kuljetuksesta.
Ensihoitopalvelu suorittaa hätäkeskuksen välittämiä ensihoitotehtäviä, jotka ovat lääketieteellisen kiireellisyyden perusteella jaettu A, B, C ja D-tehtäviin. A- ja B – luokissa tulee hätäensiapuun kykenevän
hoitoyksikön olla paikalla 8 tai 15 min sisällä tai hoitotason yksikön 30 min:ssa. Luokassa C ensihoitoyksikön tulee olla paikalla 30 min sisällä ja luokassa D 120 min sisällä.
Tehtävät luokitellaan lisäksi viiteen riskialueluokkaan (RL 1-5) vuotuisen hälytysten määrän ja väestön asumisen tiheyden perusteella. Luokituksessa suuren kaupungin keskusta on RL1, kaupungin lähiö tai pienen kaupungin keskusta RL2, maaseututaajama RL3, asuttu maaseutu RL4 ja muu asumaton, vailla tietä oleva alue on RL5.
Palvelutasopäätöksen mukaisen vuoden 2015 aikana, Pirkanmaan ensihoitoyksiköillä on ollut kaikkiaan 61.602 ensihoitotehtävää, eli keskimäärin 168,7 tehtävää päivässä.
Vuonna 2015 A ja B -tehtäviä oli 18.855 (30,6 %), C- tehtäviä 25.613 (41,6 %) ja D- tehtäviä 17.132 (27,8 %). Liitteessä on kuvattuna kiireellisyys- ja riskialueluokittain palvelutasopäätöksen toteutuminen v.2015. Kiireisimmissä tehtäväluokissa A ja B palvelutaso ei aivan toteutunut (n. 1 % vaje) lähiöissä, pienen kaupungin keskustoissa eikä maaseututaajamissa, mutta muilta osin ensipalvelut järjestyivät selvästi sovittua nopeammin. (Taulukko 10.2.)
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuljetusyksikön kilpailuttamat palveluntuottajat suorittavat perusterveydenhuollosta ja alueen sairaaloista ns. suunnitellut hoitolaitossiirrot. Näitä kuljetuksia oli 29 021 kappaleita, joista kuljetuksia enintään 50 km:n etäisyydelle oli 76 % (22.186 kpl) ja alle 100km:n etäisyydelle 93 % (26. 954 kpl). Kuljetuksista vastasivat 23 sairaankuljetusajoneuvoa. Yhtä kuljetusyksikköä kohti tehtäviä kertyi vajaa 4 kpl vuorokaudessa.
Palvelutasopäätös 2013 - 2016 valtuuttaa ensihoidon kenttäjohtajan määräämään tarvittaessa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kiireettömän potilassiirtojärjestelmän yksiköitä myös kiireellisen ensihoitopalveluun.
Kuva 19 Ensihoitoyksiköiden asemapaikat Pirkanmaalla v. 2015 Kiireettömissä siirtoyksiköissä on tehdyn kilpailutuksen myötä STM:n ensihoitopalvelua koskevan asetuksen mukaisen pätevyyden omaava henkilöstö.
10.3. Alueen sairaalat (VALS, VAS, Hatanpää ja Jokilaakso) 10.3.1. Konservatiivinen toiminta Alueen sairaalat ovat tärkeitä yksiköitä vaativan erikoissairaanhoidon potilaiden jatkohoidon järjestämisessä. Valkeakoskella toimii 10 sairaansijan aivoverenkiertohäiriön jälkeisen intensiivi-kuntoutuksen yksikkö ja samoin myös Hatanpään sairaalassa, jossa on 28 sairaansijaa. Tammenlehväkeskus on myös yksi kuntoutuspalveluja tuottava laitos. Intensiivi-kuntoutuksessa aivoverenkiertohäiriön jälkeen tarjotaan erilaisia terapiapalveluja esim. fysio-, toiminta- ja puheterapiaa sekä neuropsykologista kuntoutusta.
Sydänkeskuksella on Valkeakoskella avohoidon toimipiste. Alueen sairaaloissa tuotetaan erikoislääkärikonsultaatioita lähipalveluperiaatteella.
10.3.2. Operatiivinen toiminta Alueen sairaalat tuottavat pääasiallisesti ei-kiireellistä, suunniteltua leikkaushoitoa. Päiväkirurginen toiminta on keskittynyt lisääntyvästi alueen sairaaloihin. Hatanpään sairaalassa päiväkirurgian osuus kaikesta operatiivisesta toiminnasta on 54 %, Vammalassa 33 %, Valkeakoskella 31 %, Jokilaaksossa 50 %. Vastaava luku Taysissa on vain 16 %.
10.3.3. Psykiatria Avohoito Avohoitopalveluita tuottaa Vammalan sairaala Sastamalan kaupungille ja kolmostien tilaajarenkaan kunnille (Ikaalinen, Parkano, Hämeenkyrö). Tampereen kaupunki tuottaa asukkailleen pääasiallisesti itse mielenterveys- ja päihdehuoltopalvelut.
Sairaalahoito Vammalan sairaalan yhteydessä on 28 sairaansijaa psykiatriasta vuodeosastohoitoa varten. Ensisijaisesti hoitoa annetaan psykiatrisille pitkäaikaispotilaille. Vammalan sairaalan psykiatrian vuodeosastot liitettiin hallinnollisesti osaksi Pitkänniemen sairaalaa vuoden 2016 alusta.
Hatanpään Puistosairaalassa hoidetaan psykogeriatrisia potilaita ja siellä on käytössä 72 sairaansijaa.
10.4. Yksityisesti tuotetut esh-palvelut Yksityisesti tuotetuista tutkimuksista ja hoidosta perittiin käyttäjiltä 27,4 milj. €, josta kuvantamisen osuus oli n. 43 %, fysioterapian 35 % ja laboratoriopalveluiden 21 %. Kelan maksamien korvausten kokonaismäärä oli n. 6,1 milj. €. Erikoislääkärikäynneistä perittiin 27,9 milj. €. Yksityisistä palveluista laskutettu kokonaissumma oli 55,9 milj. €.
Erikoislääkärien palveluita käyttivät 134 578 potilasta yhteensä 280 892 kertaa, tutkimus- ja hoitopalveluita 117 390 potilasta yhteensä 462 394 kertaa. Eniten yksityisiä erikoislääkäripalveluja käytettiin silmätautien, naistentautien ja korvasairauksien erikoisaloilla. Laskennallisesti joka neljäs maakunnan asukas käytti yksityisiä erikoissairaanhoidon palveluita v.2015. (Taulukot 10.3.-4.)
PSHP:n jäsenkunnista erityisesti Kehyskunnat (Ylöjärvi, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala ja Nokia) hankkivat asukkailleen yksityisesti tuotettuja esh-palveluja palvelusetelijärjestelmän kautta.
Kehyskuntien yksityisen erikoissairaanhoidon palveluiden ostojen prosenttiosuus kaikista esh-palveluiden ostoista vaihteli kunnittain 2,71 % -10,48 % välillä siten, että alhaisin osuus oli Kangasalla ja korkein Pirkkalalla.
10.5. Päivystyspalvelut Ympärivuorokautista päivystysvalmiutta ylläpidetään Acutassa ja Valkeakosken sekä Jokilaakson sairaaloissa. Naistentaudeilla ja synnytyksillä sekä lastentaudeilla on omat erilliset ympärivuorokautiset päivystypisteensä Taysissa. Näissä toimipisteissä raskauden ja naistentautien hoitoon liittyviä käyntejä oli 8724, josta naistentautien osuus oli 3568 ja lastentautien päivystyskäyntejä 4911.
Päivystysasetuksen mukainen yhteispäivystysyksikkö, jossa on 24/7 valmius laboratorio- ja röntgenpalveluihin sekä erikoislääkärikonsultaatioihin toimii Taysissa. Päivystysleikkaustoiminta ja synnytykset ovat keskittyneet Taysiin. Vuonna 2015 Taysin yhteispäivystysyksikkö Acutaan tehtiin avohoitokäyntejä 107 452 kpl, joista erikoissairaanhoidon käyntejä oli 43 000 (40 %), mikä on laskennallisesti 0,20 käyntiä/asukas. Acutan myyntitulot olivat 24,4 milj euroa, mikä on laskennallisesti 46€/ asukas. Acuta vastasi myös kiireellisen hoidon puhelinneuvonnasta. Vammalan sairaalan päivystysasetuksen edellyttämästä yöpäivystyksestä ilman potilasvastaanottoa vastaa ulkopuolinen toimija,
MedGroup. Valkeakosken sairaalan yöpäivystys on taas perusterveydenhuollon yhteispäivystyspisteen vastuulla. Hatanpään sairaalassa on oma sairaalapäivystys. Kirurginen ja anestesiologinen takapäivystys on arkiöinä sekä naistentautien takapäivystys leikkauspäivien jälkeisinä öinä. Sisätautien takapäivystys on järjestettynä kaikkina öinä.
Jokilaakson sairaalassa on yleislääkäritasoinen ympärivuorokautinen päivystys. Tämän lisäksi kirurgiassa on takapäivystys. Laboratorio- ja kuvantamispalveluita on tarjolla viikonloppuisin päiväaikaan. Useilla erikoisaloilla on lisäksi puhelinpäivystysjärjestelmä käytössä.
10.6. Kliiniset tukipalvelut 10.6.1. Kuvantaminen Kuvantamispalveluita tuottaa pääasiallisesti PSHPn alueellinen kuvantamis- ja apteekkiliikelaitos Akuteekki , jonka tuotannosta 90% koostuu maakunnan asukkaiden tutkimuksista. Kaksi kolmesta tutkimuksesta on Taysin sisäistä tutkimustoimintaa. Kuvantamispalveluista kolmannes tuotetaan päivystysaikana. Akuteekki ylläpitää alueen sähköistä kuva-arkistoa.
Pirkanmaalla julkisomisteisten toimijoiden kuvantamisen kokonaisvolyymi vuositasolla on yhteensä n. 350 000 tutkimusta. Lukuun sisältyy Hatanpään sairaalan tuottamat n. 80 000 natiivi röntgen-tutkimusta ja 15 000 rintasyövän seulontakuvausta sekä 8000 suun alueen kuvausta. (Taulukko 10.5.)
Yksityisen puolen tutkimuksia tehtiin Kelan tilaston mukaan n. 120 000 kpl n. 80 000 potilaalle. (Taulukko 10.4.)
10.6.2. Lääkehuolto Maakunnan kaikkien julkisten toimijoiden lääkehuollosta vastaa Akuteekki. Liikelaitos kilpailuttaa lääkehankinnat kahden vuoden välein Taysin ervan tasoisesti ja toimittaa lääkkeitä Pirkanmaalla 1200 eri toimipisteeseen. Vuonna 2015 Akuteekiin sairaala-apteekin myynti oli 55,5 milj euroa.
10.6.3. Laboratoriopalvelut Fimlab Laboratoriot Oy vastaa kokonaisvaltaisesti laboratoriopalveluiden tuottamisesta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Fimlabin palvelut kattavat myös kaikki Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnat. Erikoissairaanhoidossa ns. perustutkimukset muodostavat Fimlab OYn tuotannosta määrällisesti merkittävän osan, vaikka niiden kustannukset kaikista laboratoriotutkimuksista ovat suhteellisen matalat.
Taysin kautta vaativia genetiikan tutkimuksia tilattiin n 1 milj. eurolla. Fimlab vastaa maakunnan verituotteiden toimittamisesta ja veripalveluista, joiden laskutus Taysissa oli v.2015 yhteensä 5,4 milj. €. Hedelmättömyyshoitojen laboratoriopalvelut ovat 1.1.2016 alkaen osa Fimlab OYn toimintaa.
Fimlab OYn kokonaislaskutus v. 2015 oli 94,2 milj. euroa, josta TAYSin osuus oli noin kolmannes 32,9 milj. euroa. Coxa OY osti palveluita 1,05 milj. €:lla, Sydänsairaala OY 2,5 milj. €:lla ja Tampereen kaupungin erikoissairaanhoito 9,5 milj. €:lla. Laskutuksesta näytteenottotoiminnan osuus oli 3,3 milj. euroa ja muu palvelu- sekä sopimuslaskutus 3,5 milj. euroa. (Taulukot 9.6-7.). Muu palvelu- ja sopimuslaskutus tarkoittaa muualla kuin Fimlab OY:ssä tehtyjä harvinaisia analyysejä. Fimlab OY myy merkittävän osan, miltei puolet palveluistaan muille sairaanhoitopiireille, joista isoimmat ovat Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirit.
10.7. Ulkopuoliset myynnit ja ostot sairaaloittain Tays tekee tiivistä yhteistyötä ervan muiden sairaaloiden kanssa. Yhteistyön pohjana on nykyisen terveydenhuoltolain edellyttämä järjestämissopimus, joka on laadittu valtuustokaudeksi. Sopimuksessa on kuvattu yhteistyön alueet ja soveltuvin osin työnjakoakin. Sopimus koskee myös muuta toimintaa kuin potilashoitoa. Sopimuksen toteutumisesta raportoidaan vuosittain ervan sairaanhoitopiirien valtuustoille.
Tays myy ervan sairaaloille palveluita suhteellisesti eniten kardiologian, sydänkirurgian ja tekonivelkirurgian aloilla. Seuraavaksi suurimmat asiakasryhmät ovat neuroalojen, lastentautien ja syövänhoidon potilaat.
Hatanpään sairaalan palvelutuotannosta v2015 ohjautui muiden kuin Tampereella ja Orivedellä asuvien hoitoon konservatiivisilla aloilla n. 5 % (n=1866), koko operatiivisesta toiminnassa 7 % (n=6818) ja kuvantamisessa n. 9 % (n= 7079). Varsinaisesta leikkaustoiminnan volyymistä HaSa tuottaa kaupungin ulkopuolisille kunnille 14 % (n= 838).
Oikeuspsykiatrian palveluita ostettiin yhteensä 2 405 481 €:lla, 5101 hoitopäivää Niuvanniemen ja Vanhan Vaasan psykiatrisista sairaaloista. (Taulukko 10.8.)
10.8. Kehittäminen ja digitalisaatio 10.8.1. Kehittäminen Taysissa tehdään runsaasti erilaista kehittämistyötä. Osa kehittämisestä kuuluu isoon tilainvestointihankkeeseen, Uudistamisohjelma 2020:een. Valtaosa kehittämishankkeista liittyy toiminnan prosessien kehittämiseen. Hankkeita on yhteensä n. 130 kappaletta. Hankkeista on erillinen luettelo liitteenä. (Taulukko 10.9.)
Taysissa ja Hatanpäällä toimivat asiakasfoorumit, joissa erikoissairaanhoidon potilaat pääsevät vaikuttamaan sairaalan toiminnan kehittämiseen.
10.8.2. Digitalisaatio Pirkanmaan erikoissairaanhoidossa on käytössä tai tulossa käyttöön yksittäisiä asiakkaan sähköisen asiointia tukevia sovelluksia esimerkiksi rintasyöpäpotilaille Noona-sovellus ja Mielenterveystalo-sovellus psykiatriassa.
Toiminnan ohjaukseen ollaan ottamassa uusia järjestelmiä käyttöön kuntatasolla. Järjestelmillä pyritään tukemaan hoitoketjuajattelua ja käyttämään olemassa olevia resursseja esim. vuodepaikkoja mahdollisimman tehokkaasti.
Kuvantamis- ja laboratoriotoiminnassa sähköinen tiedonsiirto ja erityisesti laboratoriopalveluissa ajanvaraus sekä tulosvälitys ovat vakiintuneessa käytössä. PSHPn extranet- järjestelmä helpottaa yhteydenottoa erikoisalojen lääkäreihin. PSHPn internetissä on sivusto, jolla ohjataan kiireellisen hoidon tarpeessa olevia kansalaisia porrasteisesti hoidon piiriin.
10.9. Yhteenveto Erikoissairaanhoidon tuotanto Pirkanmaalla on pääsääntöisesti julkisomisteisten seitsemän sairaalan varassa.
Sotkanetin mukaan vuonna 2014 maakunnan erikoissairaanhoidon nettokustannukset asukasta kohti olivat vuonna 1176€. Tämän selvityksen mukaan laskutetut kustannukset asukasta kohti olivat 1351€.
Pirkanmaalla jokainen asukas käytti vuodessa noin kaksi kertaa julkisia ja laskennallisesti keskimääriin joka neljäs asukas kerran yksityisiä erikoissairaanhoidon palveluja. Erikoissairaanhoidosta laskutettiin yhteensä keskimääriin 1353€/ asukas, josta yksityisen palveluntuotannon osuus oli 105 €/ asukas.
Joka neljäs pirkanmaalainen kävi kerran Acutassa ja siitä syntyi laskutusta keskimäärin 48€/ asukas.
10.9.1. Jatkovalmistelussa huomattavaa: Opetus ja tutkimus keskittynyt Taysin kampuksella
- opintoihin liittyvä harjoittelu tapahtuu Taysin lisäksi maakunnan muissakin erikoissairaanhoidon yksiköissä
- palveluverkkoa uudistettaessa harjoittelupaikat turvattava jatkossakin - yliopistosairaalalla on jatkossakin merkittävä rooli opetuksen ja tutkimuksen aloilla
Lääketieteen opiskelijoiden määrä nousee
- Lääketieteen kurssien koko nousee n. 150 opiskelijaan/v - lääketieteen käytännön harjoittelu edellyttää riittävästi toimipisteitä - pohdittava koulutussopimuksia myös yksityisten palveluntuottajien kanssa, tähän asti
harjoittelupaikat ovat pääsääntöisesti olleet julkisella puolella
Pirkanmaalle on tärkeää perustaa koko maakunnan kattava lääkinnällisen kuntoutuksen koordinaatioryhmä
- Pirkanmaalla on muista Tays-erva-alueen sairaanhoitopiireistä poiketen kuntoutuksessa ja apuvälinepalveluissa käytössä ns. hajautettu, kuntakohtainen malli
- toiminnan yhdenmukaistamisen ja laadun sekä kustannustehokkuuden kannalta toiminnan maakuntatasoinen koordinointi on tarpeen
Erikoissairaanhoidon digitalisoituminen
- yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä sähköinen asiointi tulee laajenemaan myös erikoissairaanhoidossa
- pitkäaikaissairaiden seuranta tullaan tulevaisuudessa toteuttamaan osittain sähköisin välinein - potilasneuvontaan esim. kiireellisessä hoidossa tarvitaan sähköiset välineet - palvelutuotannon digitalisoituminen vaikuttaa jatkossa myös tilatarpeisiin ja muuhun resursointiin
Asiakasvaikuttaminen
- erikoissairaanhoidon rooli muuttuu jatkossa yhä enemmän kansalaisen konsulttipalveluksi - palveluiden kehittämisessä tulee kuunnella aiempaa enemmän asiakkaan toiveita ja tarpeita
Lähteet:
Terveysalan opetus ja ohjattu harjoittelu -toimintakertomus
Hanna Mari Alanen 2015: Pirkanmaan psykiatrian selvitys
Tiedekeskuksen toimintakertomus v.2015
Akuteekin toimintakertomus v.2015
Fimlab OY:n toimintakertomusv.2015
Coxa OYn toimintakertomus 2015
PSHPn toimintakertomus v.2015
Susanna Teuho: PSHP:n Koulutusyksikön raportti v.2015
Tampereen sairaalatoiminnan tilinpäätös v.2015
Tuula Haukka-Wacklin, kuntoutuspäällikkö, Tays: Raportti kuntoutuksen kuluista ja henkilöstöstä
Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutus, Loppuraportti 2016, NHG
www.sotkanet.fi
www.kelasto.fi
11. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO PIRKANMAALLA Merja Bojang (Tampere), Tuukka Salkoaho (Tampere)
11.1. Kuntien vastuu ympäristöterveydenhuollossa Kunnilla on päävastuu ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön ja valvonnan toimeenpanosta omilla alueillaan. Ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä kunnissa säädetään laissa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta 410/2009. Laki edellyttää, että kuntien on järjestettävä ympäristöterveydenhuolto sellaisessa yksikössä, jossa ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamiseen on käytettävissä vähintään 10 henkilötyövuoden resurssit. Kaikki ympäristöterveydenhuoltoon kuuluva lainsäädäntö on keskitettävä samalle toimielimelle.
Kunnan vastuulla olevat ympäristöterveydenhuollon tehtävät ovat:
elintarvikevalvonta, terveydensuojelu, tupakkavalvonta, eläinlääkintähuolto (sis. eläinlääkäripalvelut, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan sekä
eläinlääkäreille määrätyt eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon terveydellisen valvonnan ja muuhun elintarvikkeiden turvallisuuden valvontaan liittyvät tehtävät.),
yleinen ympäristöterveyshaittojen arviointi ja ympäristöterveyden erityistilanteisiin varautuminen.
Neuvonta- ja valitusasioissa otetaan yhteyttä oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen viranomaiseen.
Ympäristöterveydenhuollon valvonta on pääsääntöisesti suunnitelmallista ja maksullista, mutta esim. epidemian selvityskustannuksista vastaa kuitenkin kunta.
11.2. Ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestäminen Pirkanmaalla Pirkanmaalla ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä vastaa neljä yhteistoiminta-aluetta, joiden vastuukuntina toimivat Tampere, Pirkkala, Keuruu ja Sastamala. Alueiden väestöpohja vaihtelee Sastamala-vetoisen yhteistoiminta-alueen vajaasta 45 000:sta ja Tampereen yhteistoiminta-alueen vajaaseen 320 000:en. Henkilöstöresursseiltaan Pirkkalan, Keuruun, ja Sastamalan yksiköt ovat lähes saman suuruisia, Tampereen yhteistoiminta-alueen henkilöstömäärä on näihin verrattuna hiukan yli kaksinkertainen. (Liite 12.3. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstöresurssit)
Profiililtaan alueet eroavat toisistaan niin sisäisesti kuin toisiinsa verrattuinakin. Luonnollista on, että kaupunkiympäristössä painotus on toiminnan ja henkilöstöresursoinnin näkökulmasta yleisessä ympäristöterveysvalvonnassa, kun taas eläinlääkintähuollon suhteellinen osuus kokonaisuudesta kasvaa maaseutuympäristössä. Esimerkiksi Tampereen ja Sastamalan yhteistoiminta-alueiden eläinlääkintähuollon resurssit ovat kutakuinkin yhtenevät. Pirkanmaan ympäristöterveydenhuollon keskeiset kuvaajat on esitetty raportin liitteessä 11.1.
Taulukko 21: Ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestäjät Pirkanmaalla
Alue Väestö 31.12.2015 Vastuukunta - toimielin
Tampere-Akaa-Juupajoki-Kangasala-Orivesi-Pälkäne-Urjala-Valkeakoski
317 108 Vastuukunta: Tampere, toimielin: Tampereen kaupungin terveyttä ja toimintakykyä edistämisen palvelujen lautakunta
Pirkkala-Hämeenkyrö-Lempäälä-Nokia-Vesilahti-Ylöjärvi
122 477 Vastuukunta: Pirkkala, toimielin: Ympäristöterveydenhuollon jaosto (Perusturvalautakunta)
Keuruu-Jämsän-Kuhmoinen-Mänttä-Vilppula-Ruovesi-Virrat
56 182 (Ilman Keuruuta 46 077)
Vastuukunta: Keuruu, toimielin: Keuruun Ympäristölautakunta
Sastamala-Ikaalinen-Kihniö-Parkano-Punkalaidun
44 281 Vastuukunta: Sastamala, toimielin: Sastamalan ympäristöjaosto
11.3. Ympäristöterveydenhuollon järjestämisen oikeudellinen perusta Vastuu ympäristöterveydenhuoltoon liittyvästä lainsäädännöstä on jaettu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä maa- ja metsätalousministeriön (MMM) kesken.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa terveydensuojelulaista ja laista ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista.
Terveydensuojelulaki 763/1994 (Finlex)
Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta 410/2009 (Finlex)
Lisäksi STM:llä on päävastuu seuraavista laeista:
Tupakkalaki 693/1976 (Finlex)
Säteilylaki 592/1991 (Finlex) (yhdessä TEM:n kanssa)
Geenitekniikkalaki 377/1995 (Finlex) (yhdessä YM:n kanssa)
Ympäristöterveydenhuoltoon liittyvistä elintarvikelaista ja eläinlääkintähuoltolaista päävastuu on maa- ja metsätalousministeriöllä.
Elintarvikelaki 23/2006 (Finlex)
Eläinlääkintähuoltolaki 685/1990 (Finlex)
Läheisesti ympäristöterveydenhuollon toimintakenttään liittyvistä ympäristönsuojelulaista ja jätelaista päävastuu on ympäristöministeriöllä.
Ympäristönsuojelulaki 86/2000 (Finlex)
Jätelaki 1072/1993 (Finlex)
12. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖ PIRKANMAALLA Raija Ruoranen (Pirkanmaan sairaanhoitopiiri), Niina Pietikäinen (Tampere), Eija Tetri-Lähde (Kangasala), Heikki Kivinen (Mänttä-Vilppula), Tuukka Salkoaho (Tampere) ja Petri Leiponen (Tampere)
Pirkanmaan sote- ja aluehallintouudistuksen henkilöstöselvityksen alatyöryhmän tehtävänä oli selvittää sote-palveluiden sekä ympäristöterveydenhuollon ja edellä mainittuihin toimintoihin liittyvän tukipalveluhenkilöstön nykytilanne. Erillinen selvitys tehtiin myös pelastustoimen henkilöstöstä, joka raportoitiin osiossa Pirkanmaan pelastuslaitos. Tarkoituksena oli luoda inventaariotyyppinen kuvaus julkisen palvelun henkilöstöstä toiminnoissa, joiden järjestämisvastuu todennäköisesti siirtyy maakuntahallinnolle vuodesta 2019 alkaen. Tulosten raportoinnissa ei oteta kantaa, miten sote- ja aluehallinnon palvelut Pirkanmaalla tulisi järjestää tulevaisuudessa.
12.1. Henkilöstökysely Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöselvityksessä hyödynnettiin THL:n tilastopohjaa (http://www.stat.fi/meta/luokitukset/ammatti/001-2010/index.html). Se sisältää sosiaali- ja terveystoimen julkisen sektorin nimikkeet kunnissa. Tiedot pohjautuvat tilastokeskuksen ammattiluokitukseen. Tilastokeskuksen tiedot perustuvat viranomaistietoihin, jotka kerätään alueellisena tietona väestön taloudellisesta toiminnasta ja työssäkäynnistä vuosittain.
Tilastokeskus tuottaa erillisellä pyynnöllä tiedot kunnittain myös yksityisen ja kolmannen sektorin työntekijöistä. Tiedot tuotetaan kuntakohtaisesti. Tilastokeskuksen tietoja hyödynnetään tämän selvityksen tekemisessä ja käytetään referenssinä vertailtaessa tuloksia.
Tässä henkilöstöselvityksessä terveydenhuolto eriteltiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstöön sekä sosiaalihuolto vanhustenhuollon ja muiden sosiaalipalveluiden henkilöstöön. Selvityksessä eriteltiin myös työterveyshuollon, ympäristöterveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö. Tukipalveluhenkilöstön selvitys kattoi tehtävät, joista yli 50 prosenttia kohdistuu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tukipalveluhenkilöstön selvityksen täyttivät kaikki kunnat. Muihin henkilöstöosioihin vastaukset pyydettiin osin kunnilta ja osin yhteistoiminta-alueen vastuukunnilta (ks. luku 6.2) sekä sairaanhoitopiiriltä.
Henkilöstöselvityksen vastausaika oli 31.3.–15.4.2016. Noin puolet vastauksista saatiin määräajassa.
Kysely sisälsi saatteen, täyttö- ja lukuohjeet, avokysymykset ja taulukon (THL:n tilastojen mukaiset nimikkeet), johon täydennettiin nimiketiedot sekä työntekijöiden lukumäärät, palkkakustannukset ja henkilötyövuodet (1) vuodelta 2015. Palkkakustannustiedot pyydettiin esittämään ilman henkilöstösivukuluja. Nimikkeiden lukumäärää ilmoitettiin yhteensä siten, että esimerkiksi vakinainen työntekijä ja hänen sijaisensa laskettiin yhdeksi. Työterveyshuollon taulukossa käytettiin yleisesti käytössä olevia alan nimikkeitä, joita pyydettiin korjaamaan ja täydentämään tarpeen mukaan.
Avokysymyksiä oli kolme. Niillä selvitettiin sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteellisia muutoksia ja kustannusvaikutuksia. Rakenteellisilla muutoksilla tarkoitetaan esimerkiksi palveluiden ulkoistamista. Avovastauksilla saatiin tietoa myös vuokratyövoiman käytöstä. Avokysymysten lopussa saattoi täydentää vastauksia sekä avokysymysten että taulukoiden osalta.
THL:n tilastojen mukaan Pirkanmaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteli 35 056 työntekijää vuonna 2014. Heistä 23 227 työskenteli julkisen sektorin palveluksessa siten, että 12 061 työntekijää sijoittui terveyshuoltoon ja 11 166 työntekijää sosiaalihuoltoon. Sosiaalihuollon luvut sisältävät varhaiskasvatuksen työntekijät, joita oli reilut 5 000 työntekijää vuonna 2014. Varhaiskasvatuksen työntekijät eivät kuuluneet selvitykseen piiriin. THL:n tilastojen mukaan sote-alan yrityksissä työskenteli 8 861 työntekijää ja järjestöjen palveluksessa 2 967 työntekijää. Viime mainitut tiedot olivat käytettävissä vuodelta 2013.
Taulukossa 22. on esitetty Pirkanmaan julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja sote-palvelujen tukipalveluhenkilöstön lukumäärä, henkilötyövuodet ja palkkakustannukset vuonna 2015. Tulokset sisältävät kaikki kokoaikaiset ja osa-aikaiset työntekijät sekä vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät. Tulosten vertaaminen THL:n tilastoihin ei ole relevanttia, koska tukipalveluhenkilöstö erotettiin tässä selvityksessä erilleen muusta sote-henkilöstöstä. Osa tukipalveluhenkilöstöstä sisältyy sote-henkilöstöön (katso liite 12.4.) ja on myös mukana THL:n tilastoimissa sosiaali- ja terveydenhuollon nimikkeissä.
Taulukko 22: Julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja sote-palvelujen tukipalveluhenkilöstön lukumäärä, henkilötyövuodet ja palkkakustannukset Pirkanmaalla vuonna 2015.
*palkkakustannukset ilman henkilöstösivukuluja
12.2. Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollossa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet ja työntekijöiden lukumäärät sekä henkilötyövuodet ja palkat on esitetty liitteessä 12.1. Vuoden 2015 tietojen mukaan perusterveydenhuollossa työntekijöitä on yhteensä 2 916. Henkilötyövuosia on 3 219 ja palkkakustannukset ovat 121,2 miljoonaa euroa. Taulukossa 22 kuvattu henkilöstö on sote-alueuudistuksen kohteena olevia työntekijöitä.
Perusterveydenhuoltoon hankitaan vuokratyövoimana ja ostopalveluna esimerkiksi lääkäreitä, hammaslääkäreitä, erityistyöntekijöitä (toimintaterapeutti ja ravitsemusterapeutti) ja hoitohenkilöstöä (lähihoitajia, sairaanhoitajia, röntgenhoitajia, terveydenhoitajia, fysioterapeutteja, hammashoitajia). Perusterveydenhuoltoon hankitaan jonkin verran myös erikoislääkäripalveluita (muun muassa geriatria) ja päivystäviä lääkäreitä. Hoitohenkilöstön täydentämisessä ja sijaisuuksissa käytetään osin ostopalveluna ja vuokratyövoimana hankittuja työntekijöitä. Perusterveydenhuollon kokonaisulkoistuksen ovat tehneet Mänttä-Vilppula-Juupajoki, Parkano-Kihniö ja Jämsä-Kuhmoinen yhteistoiminta-alueet. Senkin jälkeen ao. kunnissa on sosiaali- ja perusterveydenhuollon viranomaistehtäviä varten yksittäisiä työntekijöitä, joita ei ole siirretty uudelle palvelun tuottajalle. Nämäkin työntekijät ovat tämän selvityksen kohteena.
12.3. Työterveyshuollon henkilöstö Työterveyshuollon ydintoiminnan henkilöstötietojen lisäksi kerättiin tiedot työterveyshuoltoon kuuluvasta hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöstä. Liitteen 12.2. taulukossa on yhteenvetotiedot työterveyshuollon tehtävänimikkeistä, lukumääristä sekä henkilötyövuosista ja palkoista. Vuoden 2015 tiedoilla työterveyshuollossa työskenteli 280 työntekijää, joiden henkilötyövuosien määrä oli 211 ja palkkakustannukset 10 miljoonaa euroa. Tampere-Orivesi -yhteistoiminta-alueen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin taulukossa on vielä esitetty työterveyshuollon henkilöstö, joka on siirtynyt Tullinkulman työterveyshuolto Oy:öön (Tampere 1.11.2015 ja PSHP 1.1.2016).
Suuri osa julkisen sektorin työntekijöiden työterveyshuollon palveluista on yhtiöitetty, siirretty ostopalveluihin tai järjestetty tuotettavaksi isäntäkunnan toimesta. Työterveyshuollon ostopalveluhankinta laajentunee vuoden 2017 alussa, koska usea kunta ja yhteistoiminta-alue kilpailuttavat työterveyshuollon toimintaa kuntalain (410/2015) 126 §:n velvoitteen vuoksi tämän vuoden aikana. Kilpailutus on käynnissä esimerkiksi Työterveyspalvelu Viisarin, Työterveys Akaasian ja Kangasalan Työterveyden osalta. Kilpailutuksen kohteena ovat sekä kuntien oman henkilöstön työterveyshuolto että kunnan järjestämisvastuulla terveydenhuoltolain (1326/2010) 18 §:n perusteella oleva työterveyshuolto. Kilpailutusten ja toiminnan siirtojen toteutuessa kunnissa tai kuntakonserniin kuuluvissa organisaatioissa on huomattavasti vähemmän työterveyshuollon henkilöstöä kuin tällä hetkellä.
12.4. Sosiaalihuollon henkilöstö Sosiaalihuollon henkilöstötulokset on raportoitu eriteltynä vanhuspalvelut sekä muu sosiaalityö ja koko sosiaalihuolto yhteensä (liite 12.1.). Taulukossa 22 oleva sosiaalihuollon henkilöstö on sote- ja aluehallintouudistuksen kohteena olevia työntekijöitä. Sosiaalihuollon henkilöstömäärä oli 5 235 (vanhuspalvelut 3 694 ja muut sosiaalipalvelut 1 541) työntekijää vuonna 2015. Heidän palkkakustannuksena olivat 163,9 miljoonaa euroa, joista suurin osa (117,9 miljoonaa euroa) kohdentui vanhuspalveluihin. Henkilötyövuosien määrä oli 5 761,6, josta vanhuspalveluiden osuus oli 3 894,7 ja muiden sosiaalipalveluiden osuus 1 866,9.
Avovastausten perusteella jotkut sosiaalihuollon tehtävät kohdentuvat koko yhteistoiminta-alueelle (esimerkkinä psykologin tehtävä). Sosiaalihuollossa käytetään vuokratyövoimaa ja ostopalveluja sijaistarpeisiin erityisesti vanhus- ja kotityössä. Sosiaalihuollon palveluja ei ole kokonaisulkoistettu missään kunnassa tai yhteistoiminta-alueella.
Eräiden kuntien vastauksissa henkilökohtaiset avustajat (nro 53222 Tilastokeskuksen luokituksessa) saattavat sisältää myös omaishoitajien henkilötyövuodet ja korvaukset. Tiedot on poistettu siltä osin, kun ongelma on tunnistettu. Asia jää osin jatkossa selvitettäviin ja tarkennettaviin.
12.5. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palveluita tuottavien kuntien ja yhteistoiminta-alueiden taulukoihin lisättiin täytettäväksi erikoissairaanhoidon sarakkeet. Sairaanhoitopiirissä vastattiin kyselyyn niin, että henkilöstö kuvattiin Taysin (keskussairaala ja Pitkäniemi) sekä Valkeakosken ja Vammalan sairaalan taulukoissa. Ylisellä toiminta on päättynyt ja henkilöstö siirtynyt Pitkäniemeen.
Erikoissairaanhoidon palveluita tuottavat myös Jämsä-Kuhmoinen sekä Tampere ja Nokia. Selvityksen perusteella sairaanhoitopiirin tiedot sekä Tampereen ja Nokian tiedot erikoissairaanhoidosta voidaan
esittää eritellysti. Muita tarkempia tietoja erikoisaloittain tai palveluittain ei voida kuvata selvityksen perusteella. Erikoissairaanhoidon tehtävänimikkeet ja lukumäärät sekä henkilötyövuodet ja palkat on kuvattu liitteessä 12.1. Vuonna 2015 erikoissairaanhoidon työntekijöitä oli yhteensä 7 311, joiden palkkakustannukset olivat 259,5 miljoonaa euroa ja henkilötyövuodet 7 991,5. Sairaanhoitopiirissä erikoissairaanhoidon henkilöstöä oli 5 847, joiden palkkakustannukset olivat 215,3 miljoonaa euroa ja henkilötyövuodet 6 548,1. Tampereen erikoissairaanhoidossa työntekijöitä oli 1 456. Heidän palkkakustannukset olivat 43,5 miljoonaa euroa ja henkilötyövuodet 1 435,1. Nokian kaupungin tuottaman erikoissairaanhoidon henkilöstömäärä oli 4. Henkilötyövuosia oli 7 ja palkkakustannukset olivat 580 tuhatta euroa. Taulukossa 12.1 esitetty erikoissairaanhoidon henkilöstö on sote-alueuudistuksen kohteena olevia työntekijöitä.
Kunnissa ja yhteistoiminta-alueella hankitaan erikoissairaanhoidon osaajia vuokratyövoimana ja ostopalveluina. Vastausten perusteella ei voi tulkita, mihin palveluihin ulkopuolelta hankitut osaajat kohdentuvat täsmällisesti. Esimerkkinä ovat lastenpsykiatrit, jotka voivat sijoittua sekä perusterveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluihin. Lisäksi ne, joilla on omaa erikoissairaanhoidon toimintaa, hankkivat vakinaisen henkilöstön lisäksi eri erikoisalojen osaajia. Jämsä-Kuhmoinen yhteistoiminta-alueella Jämsän kaupunki isäntäkuntana on ulkoistanut suuren osan terveyspalveluista. Se sisältää myös erikoissairaanhoidon palveluja.
12.6. Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon vastuukunnilta, joita ovat Pirkkala, Sastamala, Tampere ja Keuruu, pyydettiin tiedot ympäristöterveydenhuollon henkilöstöstä. Kyselyssä käytettiin muutamaa käytössä olevaa alan nimikettä kuten eläinlääkäri ja terveystarkastaja esimerkkeinä. Vastaajat täydensivät nimikkeet tarpeen mukaan.
Pirkkalan (22,6 htv) ja Sastamalan (18,1 htv) ympäristöterveydenhuollon henkilöstömäärät ovat lähes saman suuruiset. Tampereella on kaksinkertainen henkilöstömäärä (47,2 htv) ao. valvontatehtävissä. Keuruun (8,3 htv) osuus vastuukuntana on pienin. Ympäristöterveydenhuollossa työntekijöitä on yhteensä 98, henkilötyövuosia 96,2 ja palkkakuluja 4,1 miljoonaa euroa. Ympäristöterveydenhuollon tehtävänimikkeet, työntekijöiden lukumäärät sekä henkilötyövuodet ja palkat on kuvattu liitteessä 12.3.
12.7. Tukipalvelut Tässä selvityksessä hyödynnettiin VM:n käyttämää ryhmittelyä tukipalveluhenkilöstöstä (tammikuu 2016) ja sitä täydennettiin työryhmän jäsenten näkemyksillä. Lisäksi ryhmittelyn ja nimikkeistön määrittelyssä tehtiin yhteistyötä kiinteistö- ja tukipalveluja selvittävän työryhmän kanssa. Vastaajat saattoivat korjata ja täydentää tukipalveluhenkilöstön nimikkeitä tarpeen mukaan siltä osin, kun tehtävien ajatellaan siirtyvän sote-alueen järjestämisvastuulle.
Jos tukipalvelut tuottaa joku muu taho kuin kunta itse, taulukkoon pyydettiin täyttämään vaihtoehtoinen palvelun tuottaja. Muut vaihtoehdot olivat sote-alue, kunnan muu yksikkö tai ostopalvelu. Avovastauksiin voitiin täydentää tietoja tukipalveluiden rakenteellisista muutoksista ja ulkoistuksia koskevista ratkaisuista.
Tukipalveluiden tehtävät ryhmiteltiin seuraavasti:
Yleishallinto
Tietohallintopalvelut ja ICT-palvelut Pääkäyttäjäpalvelut Hankintatoimi Kiinteistöpalvelut Laitepalvelut Ateriapalvelut Puhtaanapitopalvelut Talouspalvelut Tutkimus ja kehittäminen Henkilöstöpalvelut Arkistopalvelut Asiakasmaksut Henkilöliikenne Muut palvelut (esimerkiksi puhelinvaihde ja neuvonta ja muita yksittäisiä tehtäviä)
Kuva 20 Pirkanmaan sote-tukipalvelujen henkilötyövuodet 2015
Liitteessä 12.4. on esitetty tukipalveluhenkilöstö, jonka tehtävistä yli 50 prosenttia kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Sen mukaan tukipalveluhenkilöstössä on 2 609 työntekijää, joiden palkkakustannukset ovat 78,6 miljoonaa euroa ja henkilötyövuodet 2 515,4. Henkilöstömäärältään suurin on puhtaanapitopalvelut (946 työntekijää ja palkkakulut 23 miljoonaa euroa).
Kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla sosiaali- ja terveystoimeen liittyviä tukipalveluja tuottaa sosiaali- ja terveysorganisaatio itse, kunnan muu yksikkö tai tukipalvelut hankitaan ostopalveluna. Tukipalveluhenkilöstöön liittyviä työnjako- ja tuottamisjärjestelyjä on tehty myös eri toimijoiden välillä (esimerkkinä yhtiöittäminen, kuntien ja sairaanhoitopiirin väliset palvelusopimukset) sekä yhteistoiminta-alueen sisäinen järjestely. Vastausten mukaan tukipalveluhenkilöstön ostopalveluosuus oli 1,2 miljoonaa euroa vuonna 2015 (liite 12.4.).
22048
20123
20863
380959
7640
119415
6614
143
0 200 400 600 800 1 000 1 200
YleishallintoICT
PääkäyttäjäpalvelutHankintatoimi
KiinteistöpalvelutLaitepalvelut
AteriapalvelutPuhtaanapitopalvelut
TalouspalvelutTutkimus ja kehittäminen
HenkilöstöpalvelutTarkastuspalvelut
ArkistopalvelutAsiakasmaksut
HenkilöliikenneMuut
Pirkanmaan sote-tukipalvelujen henkilötyövuodet 2015
Kunnan muissa yksiköissä tuotettuja sosiaali- ja terveydenhuollon tarvitsemia tukipalveluita tarvitaan jatkossakin. Esimerkkinä ovat kunnassa keskitetysti järjestetyt puhtaanapitopalvelut. Eräissä kunnissa on myös useita tukipalvelutehtäviä, jotka yksittäisinä sisältävät alle 50 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdentuvaa työtä. Kuitenkin yhteenlaskettuna määrä ylittää 50 prosenttia useissa tehtävissä. Näin ollen nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluiden henkilötyövuodet ja palkkakustannukset ovat suuremmat kuin tukipalveluhenkilöstön taulukossa esitetyt luvut (liite 12.4.).
Tampere-Orivesi -yhteistoiminta-alueen vastauksessa kiinnitetään huomio ICT-palveluiden ostopalvelukustannuksiin, jotka myös sisältävät henkilötyövuosia ja niiden kustannuksia. Sama tilanne on muidenkin selvityksessä mukana olleiden organisaatioiden kohdalla, vaikka asia ei ole vastauksissa huomioitukaan. ICT- palveluita ja toimintoja käsitellään tarkemmin luvussa 14.
12.8. Jatkoselvitys ja haasteet
Henkilöstötulosten perusteella saatiin selville tilannekuva vuoden 2015 julkisen sektorin henkilöstön määrästä tehtävittäin, henkilötyövuosista ja palkkakustannuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa Pirkanmaalla. Sote- ja aluehallintouudistuksen valmistelua varten tarvitaan nykyistä tarkempia henkilöstötietoja. Sote-uudistus sisältää useita henkilöstöön liittyviä haasteita. Eräät haasteet on lueteltu tämän luvun lopussa.
Tässä on eräitä ehdotuksia jatkotyöskentelyssä huomioon otettavaksi ja edelleen selvitettäväksi:
Tässä selvityksessä käytetyn sosiaali- ja terveydenhuollon nimikeluokittelun sisällön yhteneväisyyden tarkistaminen selvitykseen vastanneiden kanssa (inventaariosta tiedon validointiin)
Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön (vakanssit/ nimikkeet) kartoitus: lakisääteisten palveluiden mukaisesti palveluittain/toiminnoittain (laitos/avo/muu) kliinisten tukipalvelujen mukaisesti erikoistumisten ja erikoisalojen mukaisesti (koulutus/ osaaminen) toiminnoittain tukipalveluissa yksiköiden sijoitusten mukaisesti (kartta ja kiinteistöt) muilla tekijöillä/muuttujilla
Osaamiskartoitus nykyisestä julkisen sektorin henkilöstöstä Kartoitus alueen oppilaitoksista valmistuvista ammattilaisista tulevina vuosina Henkilöstön kustannustekijöiden selvittäminen (esimerkiksi eläkemenoperusteiset kustannukset ja
varhemaksujen osuudet) Ennakkotiedot eläköityvien määristä ammattiryhmittäin esimerkiksi vuoteen 2025 Arviointi yksityisten ja järjestöjen tuottamien palveluiden henkilöstöresursseista Resursseissa olevien puutteiden ja päällekkäisyyksien selvittäminen Riskikartoitus resursseista: uhkaavat puutteet osaamisissa ja henkilöstömäärissä Jatkosselvittelyä koskevan henkilöstöviestinnän suunnittelu
Sote- ja aluehallintouudistuksen haasteet henkilöstöresurssien näkökulmasta:
resurssien kohdentaminen (osin uudelleen kohdentaminen) palvelutarpeen mukaisesti tuottavuuden arviointi ja aikaansaaminen palvelussuhteiden yhtenäistäminen ja palkkaharmonisointi
Muutoksenjohtaminen, henkilöstön osallistuminen ja osallistaminen sote-uudistuksen toteutuksessa
opiskelijoiden käytännön opetuksen ja harjoittelun uudistaminen ja yhteensovittaminen sote-alueella
13. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KIINTEISTÖT JA MUU OMAISUUS PIRKANMAALLA
Jaakko Joensuu (Pirkkala), Kalle Mäkelä (Ikaalinen), Tarja Puskala (Tampere), Tuukka Salkoaho (Tampere), Ilpo Tammi (Pirkanmaan liitto), Jukka Varonen (Valkeakoski), Pasi Virtanen (Pshp)
Pirkanmaan kuntien ja sairaanhoitopiirin omistamien sote-kiinteistöjen tasearvo vuonna 2015 oli noin 489 miljoonaa euroa. Osalle kiinteistöistä (6 %) tasetiedot eivät olleet vielä saatavilla, nämä mukaan lukien taseet asettunevat 520 M€ tasolle. Lisäksi tiedoissa on puutteita joidenkin kuntien osalta, joiden sote-palvelujen tuottaminen on ulkoistettu terveysalan yrityksille. Omistukset jakautuvat varsin tasaisesti kuntien (51 %) ja sairaanhoitopiirin välillä (49 %). Tasearvojen määritellyssä on huomattavia eroja kuntien välillä, ja yleensä julkisesti rahoitettujen ja rakennutettujen sote-kiinteistöjen tasearvot voivat poiketa merkittävästi markkinaehtoisista kiinteistöjen arvoista.
Nykyarvolla määriteltyinä kiinteistöjen arvo asettunee noin miljardin euron haarukkaan. Tilanne kuitenkin muuttuu lähivuosina merkittävästi Pshp:n uudistamisohjelman toteutuessa. Tällöin omistussuhteet muuttunevat siten, että Pshp:n suhteellinen osuus kasvaa. Kuntien ja Pshp:n omistamissa kiinteistöissä on sote-palveluita noin 700 000 huoneistoneliömetrin alalla. Tämän lisäksi ulkoa vuokrattua tai liisattua sote-käytössä olevaa huoneistoalaa on noin 200 000 m2, jonka vuotuiset vuokra- tai leasing-vastuut ja vastikkeet ovat noin 34 miljoonaa euroa (lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitos 3,5 M€).
Käyttötarkoituksen mukaan puolet sote-kiinteistöjen tasearvoista on erikoissairaanhoidon tiloissa (249 M€, 51 %), joista pääosa Pshp:llä (88 %). Erikoissairaanhoidon jälkeen pääosa kiinteistöjen arvosta on ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoivassa (74 M€), perusterveydenhuollon avo- ja vuodehoidossa (68 M€), sekä vammaisten ympärivuorokautisessa hoivassa ja muissa palveluissa (33 M€). Edellä mainitut palvelut (sis. esh) kattavat sote-kiinteistöjen arvosta noin 80–90 %, kun taas esimerkiksi sote-hallinnon tilojen osuus on vain noin 1 %.
Rakennustyypeittäin tarkasteluna 326 M€ (67 %) on sidottu sairaaloihin, terveyskeskuksiin ja -asemiin, muuhun laitoshoitoon ja palveluasumiseen 120 M€ (25 %), eli muun tyyppisiin rakennuksiin jää vain 8 % tasearvoista. Sekä tasearvoittain että kerrosalan mukaan tarkasteluna valtaosa sote-kiinteistön kokonaisuudesta sijoittuu Tampereen seudulle (70–77 %), Etelä-Pirkanmaalle (8-9 %) ja Lounais-Pirkanmaalle (7-8 %).
Ulkoisista vuokrista, vastikkeista ja leasing-vastuista suuri osa muodostuu erilaisista ikääntyneiden palveluista, etenkin palveluasumisesta (8,4 M€, 25 %) ja erikoissairaanhoidon tiloista (8,3 M€, 24 %). Perusterveydenhuollon (3,6 M€) ja vammaisten palvelujen (3 M€) ohella myös mielenterveys- ja päihdehuoltoa (2,5 M€) sekä erityyppistä aikuissosiaalityötä (2 M€) on merkittävämmässä määrin vuokrakiinteistöissä. On myös huomattava, että mm. erilaisten sote-palveluiden yhteistoimintajärjestelyjen ja yhtiöittämisten vuoksi luvuissa on myös kuntien välisiä sekä julkisomisteisten osakeyhtiöiden ja kuntien välisiä vastuita. Kiinteistöjen ohella muun sote-omaisuuden tase-arvoiksi (23 %) ja leasing-vastuiksi (77 %) on ilmoitettu noin 70 miljoonaa euroa, joista 59 % Pshp:llä ja 41 % kunnilla.
Julkisia sote-palveluita on yhteensä Pirkanmaalla yli 500 eri kiinteistössä, joista omia kiinteistöjä on reilut 300 ja vuokra-, leasing- tai osakehuoneistoja yli 200 kappaletta. Kun lisäksi tarkasteluun otetaan erilaisten sote-palveluja tarjoavien yhdistysten toimipaikat Pirkanmaalla (n. 200 kpl) ja yritysten toimipisteet (n. 1 000
kpl, pl. mm. kotihoidon palvelut ja sairaankuljetusyritykset), saavutetaan Pirkanmaan sote-toimipisteiden nykytilanteesta noin 1700 erilaisen yksikön kokonaiskuva.
Yleiskatsaus Pirkanmaan sote-kiinteistöistä:
http://tieto.pirkanmaa.fi/sote/
14. PIRKANMAAN SOTE-ICT Jarkko Oksala (Tampere), Elias Kärki (Tampere), Arto Kahila, (Tampereen kehyskunnat), Aki Jokinen (Pshp), Markku Salakka (Valkeakoski), Petri Kiskonen (Mänttä-Vilppula) Seuraavissa kappaleissa käydään läpi Pirkanmaan kuntien ja Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvän ICT-kokonaisuuden nykytilannetta. Tämä yhteenveto on tehty osana kansallista sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista ja valmistautumisena muutoksen toteuttamisvaiheeseen.
14.1. Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvä tietohallinto ja ICT-palveluiden järjestäminen
14.1.1. Tietohallinnon johtaminen Tietohallinnon strategiseen johtamiseen (~järjestämiseen) liittyviä tehtävät voidaan ajatella kuuluvan viiteen eri osa-alueeseen (lähde: http://www.tietohallintomalli.fi):
Toiminnan kehittäminen Strategia ja hallinto Hankinta- ja toimittajayhteistyö Kehittäminen ja projektien hallinta Palveluiden johtaminen
Pirkanmaalla nämä tehtävät on toteutettu vaihtelevasti ja pääsääntöisesti nykyisten organisaatioiden lähtökohdista. Tietohallinnon tehtävistä palveluiden johtaminen on välttämätön asia jokaiselle organisaatiolle, toteutustavan resursointi voi vaihdella. Toisaalta taas tietohallinnon kyvykkyys kehittää toimintaa teknologian keinoin ja strategialähtöisesti vaatii osaamista ja resursseja, joita on vain osalla organisaatioista. Tähän liittyy myös kyky ohjata uusien asioiden kehittämistä kokonaisarkkitehtuurin kautta, hyödyntäen kansallisia linjauksia. Yleisesti voidaan todeta, että suuremmilla organisaatiolla on ollut kyvykkyyttä panostaa tarvittavaan tietohallinnon resursointiin ja osaamiseen pieniä organisaatiota merkittävästi enemmän.
Alueellista ja kansallista yhteistyötä on toteutettu pääsääntöisesti projektiluontoisesti ja isompien organisaatioiden (lähinnä Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri) toimesta myös säännöllisemmin. Huomioitava asia on Tampereen kaupunkiseudun sopimuspohjainen tietohallintoyhteistyö, jota on menestyksekkäästi toteutettu Tampereen ja kahdeksan muun kunnan kanssa useita vuosia. Tampereen kaupungilla on tässä yhteistyössä rooli seudullisen tietohallinnon strategisesta johtamisesta, joka ei rajoitu sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Jatkon kannalta on tärkeä ymmärtää, miten maakuntahallinnon ja sote-alueen tarvitsemat tietohallinnon asiantuntijaresurssit saadaan kasattua. Tietohallinto tulee ymmärtää strategisena johtamistoimintona, joka tulee olla osa tulevien maakuntien johtamista. Kuntien osalta tulee huomioida, että vain osa tehtävistä on siirtymässä ja jäljelle jäävät uudenlaiset kuntien roolit vaativat myös merkittäviä tietohallinnon panostuksia.
Kappaletta lukiessa tulee huomioida, että yllä kuvattu nykytilanteen analyysi ei pohjaudu systemaattiseen selvitykseen vaan pikemminkin käytännön kautta syntyneeseen näkemykseen, jonka uskotaan olevan kuitenkin riittävän suuntaa antava.
14.1.2. Sote:ssa tietohallinnolla on suuri rooli Sähköisten asiakas- ja potilastietojen tarpeenmukainen saatavuus ja käytettävyys ovat ratkaisevia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen onnistumisessa ja laadun sekä kustannusten hallinnassa. Talouden näkökulmasta ICT-panostukset ovat silti melko kohtuullisia:
Sote ICT - kulut Pirkanmaalla v. 2015 olivat vaihteluvälillä 1,8 % (kunnat keskimäärin) - 3,8 % (sairaanhoitopiiri) kaikista organisaation toimintakuluista.
ICT -henkilöstön osuus koko organisaation henkilöstöstä olivat 0,1 % (kunnat) - 1,4 % (shp). (lähde: KASI -tiedot/Kuntaliitto 2016)
Tietohallinnon järjestelyt sote-asioissa noudattelevat kuntien sote -yhteistoiminta-alueiden mukaista jakoa, mikäli kunta sellaiseen alueeseen kuuluu. Seuraava taulukko ilmentää toiminta- ja yhteistoiminta-alueet:
Sotealue Sote- tehtävien vastuu Sote-ict:n isäntä
Tampere-Orivesi Vastuukunta: Tampere 1.1.2013 (sosiaalipalvelut) ja 1.1.2014 (vanhus-, vammais- ja terveyspalvelut) alkaen
Tampere
Kangasala-Pälkäne Vastuukunta: Kangasala 1.1.2014 alkaen Kangasala
Nokia Nokia Nokia Ylöjärvi Ylöjärvi Ylöjärvi
Sastamala-Punkalaidun Vastuukunta: Sastamala 1.1.2012 alkaen Sastamalan Tukipalvelut Oy
Jämsä-Kuhmoinen Vastuukunta: Jämsä 1.1.2009 alkaen, palvelujen tuotannosta vastaavat Jämsän kaupungin kanssa Jämsän Terveys Oy ja Jokilaakson Terveys Oy
Jämsä
Pirkkala-Vesilahti Vastuukunta: Pirkkala 1.1.2013 alkaen Pirkkala
Lempäälä Lempäälä Lempäälä
Akaa-Urjala
Vastuukunta: Akaa 1.1.2009 alkaen. Akaa vastaa alueen perusterveydenhuollosta ja vanhus- ja vammaispalveluista. Lasten ja nuorten sekä aikuisväestön sosiaalipalveluiden järjestämisestä vastaavat molemmat kunnat itse.
Valkeakoski
Valkeakoski Valkeakoski Valkeakoski
Mänttä-Vilppula-Juupajoki
Vastuukunta: Mänttä-Vilppula 1.1.2015 alkaen, yhteistoiminta-alueen palveluja tuottavat Mänttä-Vilppulan kaupunki, Mäntänvuoren Terveys Oy ja Pihlajalinna Terveys Oy.
Mänttä-Vilppula/yhtiöt
Virrat-Ruovesi Vastuukunta: Virrat 1.1.2013 alkaen, yhteistoiminta-alueen palvelujen tuottamisesta on vastannut 1.1.2016 alkaen Virtain kaupungin 100 %:sti omistama Keiturin Sote Oy.
Virrat/Keiturin Sote Oy
Hämeenkyrö Hämeenkyrö Hämeenkyrö
Parkano-Kihniö Vastuukunta: Parkano 1.5.2015 alkaen, yhteistoiminta-alueen palvelut tuottavat Pihlajalinna Terveys Oy.
Parkano/Pihlajalinna Terveys Oy
Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Niillä kunnilla, jotka huolehtivat sote-asioistaan omana työnä, on käytännössä neljänlaisia ratkaisuja tietoteknisessä kuntayhteistyössä:
1) Tampereen seudun kuntien yhteistyö: Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Tietotekniikan infrapalveluihin liittyvät ratkaisut (tietoliikenne-,
kommunikaatio- ja perustietotekniikkapalvelut) ovat näillä kunnilla yhteiset. Näistä Oriveden sote-isäntäkuntana on Tampere ja Vesilahden Pirkkala. Kangasala toimii sote -isäntäkuntana Pälkäneelle. Näiden sote -järjestelmät noudattavat isäntäkunnan ratkaisuja. Muilla kunnilla on kullakin omat sote -järjestelmänsä.
2) Etelä-Pirkanmaan kuntien yhteistyö: Akaa, Urjala ja Valkeakoski. Tietotekniikan infrapalveluihin liittyvät ratkaisut ovat pääosin yhteiset, sote- järjestelmät ovat Valkeakoskella ja Akaassa.
3) Sastamalan seudun kuntien yhteistyö: Sastamala ja Punkalaidun. Tietotekniikan infrapalveluiden- ja sote-järjestelmäratkaisut ovat yhteiset, ja niistä huolehtii Sastamalan Tukipalvelu Oy.
4) Ikaalinen. Ei kiinteätä tietohallinnon yhteistyötä, omat ratkaisut.
Virtain (Virrat, Ruovesi), Parkanon (Parkano, Kihniö) ja Mänttä-Vilppulan(Mänttä-Vilppula, Juupajoki) yhteistoiminta-alueet sekä Keski-Suomesta Jämsän yhteistoiminta-alue (Jämsä ja Kuhmoinen) ovat ulkoistaneet sote-palvelujaan yksityisille markkinoille. Sote -palvelujen tuottaja huolehtii tällöin myös ICT-palveluista. Tässä katsauksessa ei selvitetä näiden alueiden ICT-asioita (ICT-selvitys kattaa noin 90 % väestöpeiton Pirkanmaalta lukuun ottamatta edellä mainittuja ulkoistettuja palveluita).
Kaikilla Pirkanmaan kunnilla on toiminnallinen yhteistyö sosiaalipäivystyksessä, jota ylläpitää Tampereen kaupunki ja sen mahdollistaa Tampereen kaupungin ICT-ratkaisut. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri huolehtii toiminnoistaan ICT-mielessä enimmiltään yksin, mutta myös yhteistyössä ERVA-alueen sairaanhoitopiirien ja konserniyhtiöidensä kanssa. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri järjestää myös muutamia ICT-palveluita Pirkanmaan alueen kunnille (kuten kansallisen potilasarkiston yhteisliityntäpiste). Lisäksi pääpotilastietojärjestelmän ohjauksen osalta Pirkanmaan sairaanhoitopiiri toimii vahvassa yhteistyössä muiden yliopistosairaaloiden kanssa.
14.1.3. Toiminnan volyymit Sote-organisaatioiden käytössä Pirkanmaalla on noin 14 000 päätelaitteitta (52 %) ja sote-ohjelmistojen käyttöä varten on noin 500 palvelinta (71 %). Keskeisimpinä tietoverkkoratkaisuina on kolme alueellista tietoliikenneverkkoa ja Sote-toimipisteitä on tarkastelualueella yhteensä 362 (31 %). Monitoimitulostimia sote-organisaatioilla käytössä on noin 540 (48 %). Sulkeisiin on merkitty sote-ICT:n osuus koko organisaation resursseista. Lisäksi ICT:tä käytetään lukuisten hoito-, valvonta- ja mittalaitteiden ohjaamisessa. Pääosa laitteista on leasingvuokrattuja ja pääosa palvelimista on palveluntuottajien omistuksessa ja hallinnassa sote-sovellusten osalta. Laitelukumäärät ja yhteydet ilmenevät tarkemmin liitetaulukosta. Lukuihin eivät sisälly sote-tehtävät ulkoistaneiden kuntien tiedot.
Ulkoisia perustietotekniikan ja puhe- sekä tietoverkkopalvelujen toimittajia käytetään Tampereen kaupunkiseudulla yhteisin toimittajasopimuksin (mukana tässä yhdeksän kuntaa ja kaupunkia) Menettely on samankaltaista myös Sastamalan ja Valkeakosken-Akaan yhteistoiminta-alueilla.
Suuri osa terveydenhuollon potilastietojärjestelmistä, niiden ICT -yhteyksistä ja laitteista ovat toiminnassa 24/7. Tietoverkon ja ICT:n palvelevuuden osalta suurin osa sote-ICT -palveluista ja niiden tietoliikenneyhteyksistä onkin määritelty korkean palveluasteen kriittiseen luokkaan. Kriittisyys korostuu erityisesti erikoissairaanhoidon toiminnassa.
14.1.4. ICT-kustannukset Pirkanmaan ja Jämsän-Kuhmoisten -alueella on kaikkien sote-kulujen yhteissumma noin 1,5 miljardia euroa. ICT:n ylläpidon ja kehittämisen osuus siitä on noin 52 miljoonaa euroa eli noin 3,4 % (arvio, joka on saatu KASI -tiedoista ja skaalaamalla niihin lisäksi pienten kuntien osuus).
Yleisesti voidaan todeta, että sote-ICT-kulujen selvittäminen on haasteellista ja erityisesti kuntien yksityiskohtainen sote-ICT kulujen tulkitseminen on hankalaa. Tämä osaltaan selittyy kuntien ICT-kulujen jakautumisesta eri toimialojen kustannuksiin ja ns. piilokulujen osuudesta kokonaisuudessa. Osa kuluista on jouduttu kirjaamaan parhaan mahdollisen arvion pohjalta tarkan seurannan puuttuessa. Myös henkilöstökulujen osalta esiintyi haasteita, koska osa ICT-henkilöstöstä toimii tehtävässään jonkin muun tehtävän ohessa. Myös kuntien kirjauskäytännöt vaihtelevat runsaasti. Arvio on todettu paitsi KASI-selvityksessä, myös tässä analyysissä.
Koko maan tasolla soten ICT-kehittämiseen on käytetty kunnissa suhteellisesti huomattavasti vähemmän panostuksia kuin sairaanhoitopiireissä tai kuntayhtymissä. Pirkanmaalla tilanne ei poikkea tästä oleellisesti.
Kuva 21 Sote ICT kehitys ja ylläpitokulut (KASI-selvitys)
Kunnilla kuntakokoluokittain vastaavat tiedot on esitelty seuraavassa kuvassa.
Kuva 22 Sote ICT kehitys ja ylläpitokulut, kuntakokoluokat (KASI-selvitys)
Huomioitavaa on se, että ICT-kulujen kautta ei voida suoraan tulkita mitään organisaation toiminnan kyvykkyydestä. Yleisesti voidaan todeta seuraavia huomioita:
ylläpitokuluissa (käyttötalous) voidaan palveluiden johtamisella ja markkinoiden tehokkaalla hyödyntämisellä saavuttaa säästöjä.
82,2 % 87,1 % 78,1 %
17,8 % 12,9 % 21,9 %3,4 %
1,4 %
2,1 %
0,0 %
0,5 %
1,0 %
1,5 %
2,0 %
2,5 %
3,0 %
3,5 %
4,0 %
0,0 %
20,0 %
40,0 %
60,0 %
80,0 %
100,0 %
Sairaanhoitopiirit Kunnat Kuntayhtymät
Sote ICT Kehitys- ja ylläpitokulut
Sote ICTKehittäminen %Sote ICTKokonaiskuluistaSote ICTYlläpitokulut %Sote ICTKokonaiskuluista
85,4 % 85,2 % 90,4 %
14,64% 14,84% 9,59%1,5 %1,2 %
0,0 %
0,2 %
0,4 %
0,6 %
0,8 %
1,0 %
1,2 %
1,4 %
1,6 %
0,0 %
10,0 %
20,0 %
30,0 %
40,0 %
50,0 %
60,0 %
70,0 %
80,0 %
90,0 %
100,0 %
Kuntakokoluokka yli100 000 asukasta
Kuntakokoluokka 40000 - 99 999 asukasta:
Kuntakokoluokka 25000 - 39 999 asukasta:
Sote ICT Kehitys- ja ylläpitokulut, kuntakokoluokat
Sote ICTKehittäminen %Sote ICTKokonaiskuluista
Sote ICTYlläpitokulut %Sote ICTKokonaiskuluista
mitä suurempi osuus ICT-kuluista voidaan ohjata kehittämiseen, sitä paremmin organisaation toiminta ja palvelut pystyvät uudistumaan. Tämä on oleellista huomioiden digitalisaation tuomat mahdollisuudet.
Nämä asiat tulee huomioida sote-organisaation suunnittelussa ja johtamisessa sekä erityisesti uusien palveluiden hankinnoissa.
14.1.5. ICT-henkilöstö Tehdyn kartoituksen mukaan Pirkanmaalla ja Jämsän yt-alueella on kunnilla ja shp:lla ICT -henkilöitä yhteensä noin 200, josta soten osuus on noin 120. Huomioitavaa on, että kuntien osalta sote ICT-henkilöstön osuus on noin 27 % koko ICT henkilöstöstä, kun taas Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä 100 %. (Lähde KASI-selvitys, skaalattu pienten kuntien osuus lisätty kartoituslukuun).
ICT -henkilöstö
Sote-ICT -henkilöstö
% Sote-ICT -henkilöstön osuus koko sote-organisaation henkilöstöstä %
Kunnat ja yt:t yhteensä
110 30 27 0,1
Pshp 91 91 100 1,4
Kuva 23 ICT-henkilöstö
ICT-henkilöstön osalta on lukumäärien lisäksi tärkeä ymmärtää tarkemmin käytössä oleva osaaminen. Sote-uudistuksen toteuttamisen onnistunut edellytys on saada riittävä määrä kokeneita tietohallinnon osaajia valjastettua muutoksen toteuttamiseen.
Tietohallinnon omana huomiona on se, että yllä olevien lukujen taustoja ja kriteerejä pitää selvittää tarkemmin.
14.2. Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvä ICT-palveluiden tuottaminen Alueen kunnista suurin osa ostaa sote ICT-palvelunsa markkinoilta, joka on Pirkanmaata leimaava ominaispiirre. Tämän lisäksi on omaa ICT-tuotantoa ja yhteistoimintaa naapurikuntien kanssa.
Tietotekniset perusratkaisut sote-asioissa noudattavat enimmiltään tätä jakoa. Niillä kunnilla, jotka ulkoistavat markkinoille sote -palveluaan, on kuitenkin sosiaalihuollon joitakin toimintoja tietoteknisine ratkaisuineen jätetty ao. kunnan hallintaan. Näistä mm. toimeentulotukiasiat siirtyvät Kelalle. Tilanne ilmenee karkealla tarkkuudella jäljempänä kohdassa 14.2.1. olevista kartoista.
Kuntien ja yt -alueiden sote- palvelujen tuottamiseen käytettävät järjestelmät ja sovellukset ilmenevät luvun 14.2.1 kartoista ja lisäksi on tarvittaessa käytettävissä tarkempaa taustamateriaalia.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa osin ICT -palveluita myös omistamilleen yhtiöille. Yhteisiä tietoteknisiä toimintoja kuntien kanssa ovat mm. kuvantaminen. Tampereen kaupungin kanssa yhteisiä ICT -toimintoja ovat mm. logistiset tavaranhallinnan ja kuljetusten toiminnot ja näitä toimintoja varten on yhteinen logistiikkayhtiö Tuomi Oy. Myös Tullinkulman Työterveys toimii samalla mallilla Tampereen kaupungin ja PSHP:n kesken. Kaupunkiseudun kehyskunnilla on keskenään yhteinen hankintayhtiö Kuha Oy.
14.2.1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sovellukset Sosiaali- ja terveyspalveluiden eri sovelluksia on käytössä Pirkanmaalla vähintään 150 kpl. Tässä lukumäärässä ovat vasta kaikki ns. pääsovellukset, joilla on käyttäjiä lukumääräisesti paljon. Eniten sote-sovelluksia on käytössä luonnollisesti Pirkanmaan SHP:ssä (yli 30 kpl).
Terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiä on kunnissa käytössä kolme eri merkkistä järjestelmää ja lisäksi PSHP:n eri järjestelmä ja sote-tuottajien omia järjestelmiä. Alla olevissa kuvissa on kuvattu Pirkanmaan kuntakartalla käytössä olevat pääsovellukset.
Kuva 24 Pirkanmaan kuntien terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmät sekä PSHP:n Uranus-sairaalat
Kuntien sosiaalipalveluissa Pirkanmaalla on käytössä pääosin kahden eri toimittajan sovelluksia. Lisäksi vanhustenhuollossa on käytössä kolmen eri toimittajan sovelluksia tai näiden eri sovellusten yhdistelmiä. Lisäksi osassa kunnista vanhustenhuoltopalvelut on ulkoistettu ja tällöin käytössä on palveluntuottajan sovellukset. Vanhustenhuollon laiteratkaisut ovat moninaisia ja tämän alueen tilanne pitää selvittää jatkossa tarkemmin.
Kuva 25 Kuntien sosiaalipalvelujen ja vanhustenhuollon ICT-perusjärjestelmät
Suun terveydenhuollon asiakastietojärjestelmiä on kunnissa käytössä niin ikään kolmen eri toimittajan järjestelmäperheistä. Huomattava on, että suun terveydenhuollossa eReseptit saatetaan tehdä eri sovelluksella, pääsääntöisesti perusterveydenhuollon asiakastietojärjestelmällä, missä varsinaiset asiakastiedot ovat.
Kuva 26 Kuntien suunterveydenhuollon asiakastietojärjestelmät
Kuvista voidaan yhteenvetona todeta, että Pirkanmaan nykytilanne on asiakas- ja potilastietojärjestelmien näkökulmasta hyvin hajanainen. Hajanaisuus kasvaa, jos tarkastelua laajennetaan asiakas- ja potilastietojärjestelmien ulkopuolelle muihin sote-organisaatioiden käyttämin sovelluksiin. Tämä hajanaisuus tai moninaisuus on erittäin merkittävä Pirkanmaata kuvaava piirre ja se tulee vaikuttamaan jatkossa oleellisesti. Kansallinen tavoitteena on päästä kohti parempaa tietointegraatiota ja nykyinen tilanne ei sitä edusta. Oleellista on kuitenkin ymmärtää, että tietointegraation tavoitteiden saavuttamiseen on olemassa monia keinoja eikä se automaattisesti tarkoita yhden nimisen järjestelmän hankkimista kaikille organisaatioille. Vastaavia keinoja on mm. sopia riittävällä tasolla yhteisistä tietorakenteista ja rajapinnoista, jota käytetään tietojärjestelmien uusinnassa. Tämä mahdollistaa kilpailua eri toimittajien välillä, mutta edesauttaa samalla tietojen laajempaa ja tehokkaampaa käytettävyyttä. Alueen työterveyspalveluiden ICT-ratkaisuiden kokonaiskuvaa ei ole selvitetty, mutta kuntien työterveyshuollot käyttävät pääosin Acutea (Tre, Orivesi, PSHP, kehyskuntien Viisari ja Sastamala + 4 muun kunnan Akaasia).
Huomioitavaa nykytilassa on, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on useita potilastietojärjestelmiä. Pääpotilastietojärjestelmänä on Uranus, mutta esim. anestesiassa ja leikkaustoiminnassa käytetään muita potilastietojärjestelmiä.
14.2.2. Talous- ja henkilöstöpalveluiden, ympäristöterveydenhuollon ja asianhallinnan
sovellukset Talous- ja henkilöstöhallinto
Tarkasteltavan alueen kunnilla keskenään ja suhteessa sairaanhoitopiiriin ei ole käytännössä ollenkaan yhteisiä talous- tai henkilöstöhallinnon (HR) tietojärjestelmiä. Saman toimittajan saman nimisiä sovelluksia ja järjestelmiä toki on, mutta kullakin toteutettu prosessi on organisaatiokohtainen sisältäen omat tietokantansa ja sopimuksensa kunnittain. Kuntien yhteisiä teknisiä ylläpitopalveluja on kehyskunnilla keskenään sekä Valkeakosken ja Sastamalan alueilla, joissa isäntäkunnan toimesta huolehditaan keskitetysti teknisestä ylläpidosta.
Selvitystyön tuloksena havaittiin 29 taloushallinnon sovellusta, jotka ovat joko soten käytössä yksinomaan tai sote on niissä yhtenä merkittävänä käyttäjätahona. Sairaanhoitopiirillä ei ole juurikaan samoja sovelluksia kuin kunnilla. Taloushallinnossa merkittävimpiä järjestelmiä ovat SAP (Tampereen kaupunkikonserni) ja kehyskunnilla sekä Valkeakosken isännöimällä alueella CGI:n Raindance. Sairaanhoitopiirin taloushallinnossa käytetään mm. CGI:n MYNLA ja ASLA sekä BasWaren taloushallinnon sovelluksia.
Henkilöstöhallinnossa Tampere tukeutuu SAP:iin ja sairaanhoitopiiri lähinnä CGI:n HRM -kokonaisuuden ratkaisuun. Kehyskunnat ja Valkeakosken isännöimä alue ovat kukin valinneet CGI:n HR -järjestelmän. Kaiken kaikkiaan alueella on käytössä 15 HR -alueen järjestelmää, jotka kaikki ovat kuntakohtaisesti omissa tietokannoissaan.
Jatkon kannalta on oleellista ymmärtää, minkä talous- ja henkilöstöhallintoratkaisuiden päälle Pirkanmaan sote-organisaatiota rakennetaan. Nämä järjestelmät ja niihin kuvatut tietorakenteet taloudesta tai organisaatiosta luovat pohjan kaikelle muulle toiminnalle. Nämä pitää olla ensimmäisten toteutettavien ICT-ratkaisujen joukossa, koska näistä riippuu mm. kyky maksaa palkkoja. Nykyisten organisaatioiden käytössä olevien ratkaisujen soveltuvuutta uusien organisaatioiden käyttöön pitää selvittää lisää ja samalla tutkia muita mahdollisia vaihtoehtoja.
Ympäristöterveydenhuolto
Alueella on käytössä kuntaryhmittäin merkittävimpinä neljä järjestelmää: Tampereen isännöimällä alueella SeutuFacta, Pirkkalan (Pirtevan) alueella Provet ja Tervekuu ja Sastamalan isännöimällä alueella Provet ja Digia Tarkastaja. Kunnat ovat yleensä yhteistyössä muodostaneet toiminta-alueita, ja käytettävät järjestelmät vastaavat toiminta-alueita.
Asianhallinta
Alueen kunnilla pääasiallisimmat asianhallintajärjestelmät ovat Dynasty for SQL, KuntaToimisto ja Tampereen kaupunkikonsernissa käyttöönotettava Fujitsun Selma. Kuntien järjestelmillä ei ole toiminnallisia yhteyksiä keskenään tai sairaanhoitopiirin kanssa.
14.2.3. Työasemat ja päätelaitteet Työasemia ja päätelaitteita Pirkanmaan sote-organisaatiolla on käytettävissä yhteensä noin 17300 kpl, josta oheinen kuva kertoo tarkempia lukuja. Pöytäkoneita on tästä luvusta enemmistö n. 10900 kpl (68 %), kannettavia n. 8300 kpl (35 %) ja tabletteja n. 2600 kpl (9 %). Monitoimitulostimia on käytössä noin 500 kpl (48 %). Suluissa olevat luvut kertovat sote-prosenttiosuuden koko organisaation päätelaitteisiin verrattuna.
Jatkon kannalta on oleellista selvittää tarkemmin, mikä osa laitteista on ostettu organisaatiolla ja mikä on hankittu leasing-rahoituksella. Tämä ja olemassa olevien organisaatioiden tekemät sopimukset tulee huomioida uuden organisaation rakentamisessa. Työasemien ja päätelaitteiden käyttöön ja ylläpitoon liittyvät sopimukset (ns. perustietotekniikan sopimukset) tulee myös huomioida. Tampereen kaupunkiseudun kunnat (Hämeenkyrö, Nokia, Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi) ostavat perustietotekniikka, kommunikaatio- ja tietoverkkopalvelunsa yhteisten sopimuksien kautta markkinoilta ja tähän sopimuskokonaisuuteen on parhaillaan menossa iso käyttöönottoprojekti (Pirta-II).
Laitelukumäärät organisaatioissa yhteensä ja soteosuudet niistä kpl Pc -pöytäkone 15 998 - siitä soteosuus 10 920 68,3 % Kannettava 8 321 - siitä soteosuus 2 875 34,6 % Tabletti 2 663 - siitä soteosuus 246 9,2 % Monitoimitulostimet 1 122 - siitä soteosuus 544 48,5 %
Kuva 27 Pääte- ja monitoimilaitteiden lukumääriä
14.2.4. Pilvipalvelut ICT-sovelluksia ostetaan nykyään entistä enemmän ns. pilvipalveluratkaisuina (SaaS, software as a service). Tämä käytännössä tarkoittaa sopimusta, jossa käyttäjäorganisaatio hankkii sovelluksen käyttöoikeuden kokonaishinnalla (esimerkiksi käyttäjäkohtainen kk-hinta), eikä omista lisenssejä tai asenna ohjelmistoa omaan tietotekniseen ympäristöönsä. Lisäksi ratkaisu on mahdollisimman standardi kaikille käyttäjäorganisaatiolle, jolla saavutetaan skaalaetuja ja halvempia hintoja. Nykytilan selvityksessä ei käyty tätä osuutta tarkemmin läpi, mutta tämä tulee huomioida mahdollisuutena sote-organisaation suunnittelussa. Erityisesti henkilöstöhallinnon alueella on tähän tarjontaa ja pilvipalveluiden käyttö voi nopeuttaa uuden organisaation käynnistymistä.
14.2.5. Tietoverkot ja konesalit Omia konesaleja on käytössä neljällä paikkakunnalla: Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa, Sastamalassa ja Valkeakoskella.
Tampereella ja muilla kaupunkiseudun kunnilla ei ole enää 30.10.2016 jälkeen omaa konesalia käytössään vaan palvelimet sijaitsevat palvelutoimittajan Tiedon konesaleissa joko Tampereella tai pääkaupunkiseudulla. Kangasalan terveyskeskuksen omassa konesalissa olevat palvelimet on tavoitteena siirtää Tiedon konesaliin vuoden 2016 loppuun mennessä. PSHP:n palvelimet ovat 1.2.2016 alkaen omassa konesalissa, mutta myös pieni määrä PSHP:n palvelimia sijaitsee palvelutoimittajien konesalissa. Lisäksi Ikaalisissa on omia palvelimia myös palveluntuottajan konesalissa.
14.2.6. Toimipisteet Sote-palveluita koko Pirkanmaalla tarjotaan yhteensä 362 toimipisteessä. Suurimmat lukumäärät ovat Tampereen-Oriveden sekä PSHP:n toimipisteissä. Sote-palveluiden toimipisteet edustavat noin 31 % nykyisten organisaatioiden kaikista toimipisteistä. Sote-toimipisteitä on todennäköisesti hiukan yllä olevaa lukua enemmän, koska kuntien luvusta puuttuu esimerkiksi koulujen yhteydessä toteutettavat sote-palvelut.
14.3. Yhteenveto Pirkanmaan Sote ICT kokonaisuudesta 14.3.1. Löydökset kootusti Yhteenvetona Pirkanmaan sote-organisaatioiden tilanteesta voidaan muutamia oleellisia löydöksiä. Ensimmäiseksi voidaan todeta, että Pirkanmaan ominaispiirre on markkinoilta ostetut palvelut. Tämä tarkoittaa käytännössä, että muutostilanteessa on oleellista panostaa riittävästi sopimuksien ymmärtämiseen ja neuvottelukykyyn muutoksista. Toisena näkökulmana voi nostaa esille sote asiakas- ja potilastietojärjestelmien hajanaisuuden. Järjestelmät ovat lähtökohtaisesti organisaatiokohtaisia ja myös eri toimittajien ratkaisuja. Jatkon kannalta tämän tilanteen huomiointi on aivan keskeinen asia, yhdistämistä pitää pystyä tekemään. Sote-toiminta on myös erittäin ICT-riippuvaista ja riippuvuus kasvaa ICT:n hyödyntämisen kasvaessa, mutta tilanne on todennäköisesti aivan vastaava myös Pirkanmaan ulkopuolella. Jatkuvuuden turvaaminen muutostilanteessa on riskienhallinnalle keskeinen asia.
14.3.2. Sote-uudistuksen toteuttamisessa huomioitavat asiat Sote-uudistuksen toteuttamisessa on oleellista ymmärtää, että tietohallinnolla ja ICT:llä on operatiivisen roolin lisäksi erittäin oleellinen rooli osana toiminnan strategista suunnittelua. Teknologian kehittyminen haastaa nykyiset toimintatavat ja palvelut ja tilanne tulee nähdä mahdollisuutena uusille organisaatioilla. Valinnanvapaus tuo tarvetta nykyisille julkisille organisaatoille toimia markkinoilla markkinoiden ehdoilla ja ICT tulee nähdä yhtenä kilpailukyvyn lähteenä. Toisaalta muutoksessa on tarpeen turvata palveluiden laatu ja jatkuvuus tehokkaalla riskienhallinnalla. Tietohallinnon näkökulmasta seuraavassa kuvassa on hahmoteltu tietojärjestelmien näkökulmasta osa-alueita, joiden toteuttaminen tulee jokainen erikseen miettiä. Kuvaa voidaan lukea niin, että pohjalla on asioita, jotka mahdollistavat päällä olevat toiminnot.
TOP ICT asiat sote-uudistuksessa Pirkanmaalla huomioitavaksi
1. Tietohallinto on johtamistoiminto, joka pitää olla mukana strategisessa johtamisessa. Osana strategista johtamista on kokonaisuuksien johtaminen kokonaisarkkitehtuurin kautta.
2. Sote-uudistuksen vaatima ICT-muutostyö on merkittävän suuri ja pitää resursoida riittävästi (henkilöresurssit, riittävä osaaminen ja muutoksen kustannukset). Muutoksen toteuttaminen vaatii merkittävää rahallista panostusta ja hyötyjä voi odottaa saavutettavan vasta vuosien päästä. Isojen muutosprojektien johtamiseen ja palvelujen hankintaan liittyvät osaamiset korostuvat.
3. Toiminnan jatkuvuus pitää turvata kaikesta muutoksesta huolimatta, riskienhallinta ja tietoturvan hallinta on erittäin tärkeää. Sote-ratkaisujen lisäksi tähän liittyy myös hallinnon ratkaisuiden (talous, HR, päätöksenteko) toimivuus, jotka mahdollistavat koko organisaation toimivuuden.
4. Sote-uudistuksessa esille nostettu vapaa valinta ja kilpailluilla markkinoilla toiminta vaikuttaa oleellisesti myös tietohallinnon ja ICT-palveluiden toteuttamiseen. Lähtökohtaisesti markkinoilla toimivien organisaatioiden pitää itse pystyä tekemään valinnat tietohallinnon ja ICT-palveluiden toteuttamisesta kilpailukyvyn varmistamiseksi. Tarkempia kansalliset linjauksia ja lainsäädäntöä tarvitaan jatkosuunnittelua varten.
5. Muutoksessa tarve kilpailuttaa uusia ICT-ratkaisuja on ilmeinen. Näin ison ja valtakunnallisesti samanaikaisen muutoksen toteuttaminen voi johtaa tilanteeseen, että markkinat eivät pysty vastaamaan kaikkeen tarpeeseen. Tähän liittyen myös nykyisten sopimuksien kerääminen, luokittelu ja analysointi ovat tärkeää. Niihin sisältyy merkittävä määrä sitoumuksia, joilla on vaikutusta jatkon suunnitteluun, toteutukseen ja aikatauluihin.
6. Sote-uudistuksessa tulee huomioida tarve kehittää toiminnanohjauksen ja tiedolla johtamisen ratkaisuja asiakas- ja hoitoketjujen tehokkaan hoitamisen mahdollistamiseksi. Nämä osa-alueet vaativat sekä toiminnan, että tietohallinnon puolelta esimerkiksi logistiikan- ja analytiikan prosessien ja ICT-ratkaisujen erityisosaamista.
7. Toimintatapoja ja palveluita pitää uskaltaa uudistaa teknologian mahdollistamana (digitalisaatio). Tämän toteuttaminen käytännössä muodostuu erittäin haastavaksi, koska nykyisen tilanteen säilyttämiseen ja uuden organisaation käynnistämiseen pitää merkittävästi panostaa. Sote-uudistuksen muutoksen koon ja täysin uusien organisaatioiden rakentamisen takia on huomioitava riski, että tulevaa sote-toimintaa rakennetaan liian paljon menneisyyden mallien pohjalta ilman riittävää uudelleenajattelua.
15. ESITYS JATKOTOIMENPITEISTÄ Pirkanmaan sote- ja aluehallintouudistuksen ohjausryhmä päätti nykytilaselvityksen käynnistämisen yhteydessä 17.2.2016, että alueellisen tavoitteen asetannan tulisi kulkea rinnan nykytilan kartoituksen kanssa. Lisäksi ohjausryhmä asetti tavoitteeksi, että loppuraportin yhteydessä olisi myös esitys jatkotyöstä, sen tavoitteista ja rahoituksesta.
Hallituksen viimeisimpien linjausten mukaan maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto aloittaisi 1.7.2017. Väliaikaishallinnon perustamisen myötä myös juridinen vastuu sote- ja maakuntauudistuksen alueellisesta valmistelusta siirtyy tälle toimijalle. Tätä ennen on kuitenkin välttämätöntä käynnistää alueen omaehtoinen valmistelutyö, jotta siirtyminen väliaikaishallintoon ja vuoden 2019 alusta tapahtuva järjestämisvastuun siirto on suunnitelmallinen ja hallittu. Lisäksi ensiarvoisen tärkeää on, että valmisteluvastuun haltuunotto toteutuu nykyisten toimijoiden suunnittelemalla tavalla.
Kokonaisuuden hallinnan kannalta tarkoituksenmukaisinta olisi, että Pirkanmaalle perustettaisiin kaksi yhteen sovitettavaa projektia ajalle 1.9.2016–30.6.2017, toinen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta varten ja toinen maakunnan perustamisen esivalmistelua ja muita siirtyviä tehtäviä varten. Kumpaankin projektiin tulisi rekrytoida omat muutosjohtajansa ja ne olisi resursoitava myös muun projektihenkilöstön osalta siten, että muutostyötä olisi mahdollista myös tosiasiallisesti viedä eteenpäin. Projektien ohjaus ja seuranta on tarkoituksenmukaisinta sovittaa yhteen siten, että jo toimiva Pirkanmaan sote- ja aluehallintouudistuksen ohjausryhmä ohjaa myös jatkossa kummankin projektin valmistelua.
15.1. Maakuntien perustamisen esivalmistelu ja muutosjohtaja Valtionvarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö on 26.5.2016 päivätyllä kirjeellään pyytänyt, että maakuntien liitot kutsuvat kokoon valmisteleilla olevien uusien maakuntien monitoimialaisen kokonaisuuden toimeenpanon käynnistämisen esivalmistelua varten ELY-keskusten, TE-toimistojen, aluehallintovirastojen ja kuntien sekä sairaanhoitopiirin ja muiden keskeisten kuntayhtymien johdon sekä maakuntien sote-uudistuksen valmistelijat. Ministeriöiden mukaan näiden tahojen on perusteltua olla tasapuolisesti edustettuina esivalmisteluvaihetta (30.6.2017 asti) ohjaavissa ja sitä toteuttavissa ohjaus- ja valmisteluryhmissä. Valtiovarainministeriö on pyytänyt, että maakuntien liitot ilmoittavat 15.8. mennessä, miten yleisvalmistelu on maakunnassa käynnistynyt.
Kirjeen taustamuistiossa todetaan, että valmistelun ohjausryhmä nimeää esivalmisteluvaiheelle alueellisen muutosjohtajan tai muutosprojektin projektipäällikön ja että alueellisen muutosjohtajan tehtävän olisi määräaikainen 30.6.2017 saakka. Esivalmisteluun osallistuvat organisaatiot sopivat muutosjohtajan palkka- ja muiden henkilöstömenojen maksamisesta ja palvelussuhteen ehdoista. Ohjausryhmä ja valmisteluun osallistuvat organisaatiot osoittaa hänen avukseen tarvittavat resurssit niin, että esivalmisteluvaiheen tehtävät saadaan hoidettua.
Maakuntahallinnon muutosjohtajan tehtävänä olisi laatia riittävän yksityiskohtaiset esiselvitykset toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen maakunnan toiminnan käynnistämiseksi.
Lisäksi maakuntahallinnon muutosjohtajan tehtävänä olisi:
laatia suunnitelma kuntien ja uuden maakunnan elinvoimatehtävien, työllisyydenhoidon, maankäytön suunnittelun ja liikennejärjestelmätyön suuntaviivoista, työnjaosta ja yhteistyöstä
laatia suunnitelma tukipalveluiden siirtämisen ja kuntien kanssa jakamisen lähtökohdista: o Erityisesti huolehdittava ICT- ja tietohallintopalveluiden ja muiden tukipalveluiden
jatkuvuudesta sekä jakautumisesta kuntien ja kuntayhtymien sekä uusien maakuntien kesken
laatia yhdessä sote-muutosjohtajan kanssa suunnitelma tietohallintotoimintojen ja ICT-palveluiden, toimitilajärjestelyiden, talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisen sekä muutosviestinnän ja henkilöstön yhteistoiminnan konkreettisista tarpeista ja toteutustavasta
laatia yhdessä sote-muutosjohtajan kanssa suunnitelma väliaikaishallintoon siirtymisestä
15.2. Sote- valmistelu ja muutosjohtaja Valtionvarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kirjeessä 26.5.2016 todetaan, että sote-muutosvalmistelun osalta reformityöryhmän 7.12.2015 antama suositus sote-uudistuksen alueellisen valmistelun käynnistämisestä ja valmistelun omaehtoisesta järjestäytymisestä on voimassa.
Sote-muutosjohtajan tehtävänä olisi valmistella näkemys pirkanmaalaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden toteuttamismallista ottaen huomioon tässä raportissa esiin nostetut sosiaali- ja terveydenhuollon jatkoselvitystarpeet.
Lisäksi sote-muutosjohtajan tehtävänä olisi:
laatia arvio kuntien ja sairaanhoitopiirin hyvistä sosiaali- ja terveydenhuollon käytänteistä
käynnistää sote-järjestäjäorganisaation valmistelu ja määritellä järjestäjälle kuuluvat tehtävät
laatia suunnitelma sote-tuotannon kokoamisesta
sovittaa suunnittelutyö yhteen sairaanhoitopiirissä käynnissä olevien Pirkanmaan erikoissairaanhoidon selvityksen ja yhtiöittämisselvityksen kanssa
laatia suunnitelma palveluista, jotka toimivat yhtiörakenteessa tai vaihtoehtoisesti suoraan maakunnan
julkisena toimintana
laatia suunnitelma maakunnan tuesta kunnille sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ennaltaehkäisevien palvelujen ja asiantuntijapalveluiden osalta
laatia suunnitelma paikallisen, alueellisen ja keskitetyn tason toimintamalleista
laatia yhdessä maakuntahallinnon muutosjohtajan kanssa suunnitelma tietohallintotoimintojen ja ICT-
palveluiden, toimitilajärjestelyiden, talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisen sekä muutosviestinnän ja henkilöstön yhteistoiminnan konkreettisista tarpeista ja toteutustavasta
laatia yhdessä maakuntahallinnon muutosjohtajan kanssa suunnitelma väliaikaishallintoon siirtymisestä
tehdä esitys askelten kautta etenemisestä kohti maakunnallista ratkaisua vuosina 2017–2018: o tällaisia voisivat esimerkiksi olla kuvantamispalvelut, suun terveydenhuolto, työterveyshuolto,
apuvälineet, välinehuolto, valitut tukipalvelut, yhteinen omahoidon malli, asiakasmaksujen ja tukipäätösten harmonisointi, palveluihin hakeutumisen kriteerit, yhteiset kriteerit ympärivuorokautiseen kotihoitoon, mahdollisesti myös ympäristöterveydenhuolto
15.3. Valmistelun käynnistäminen Valmistelun liikkeellelähdön kannalta tärkeää on, että päätökset projektien käynnistämisestä voitaisiin tehdä nopealla aikataululla. Pirkanmaan liiton maakuntahallitus käsittelee maakunnan yleisvalmistelun käynnistämistä kokouksessaan 6.6.2016. Sote-valmistelun etenemisen kannalta paras vaihtoehto olisi, että Pirkanmaan kuntajohtajat tekisivät kokouksessaan 10.6.2016 yksityiskohtaisen esityksen projektin hallinnollisesta asemoitumisesta, maakuntahallinnon valmistelun kanssa yhteensovittamisesta, projektin ohjauksesta, kustannustenjaosta, resursoinnista ja muutosjohtajan rekrytoinnista. Esitys saatettaisiin ohjausryhmän tietoon viipymättä ja päätös projektin käynnistämisestä voitaisiin tehdä viimeistään elokuun alkupuolella, parhaassa tapauksessa jo ennen kesälomakauden alkua.
RAPORTIN LIITTEET
Liite 2.1. Pirkanmaan sote- ja aluehallintouudistuksen ohjausryhmä Puheenjohtaja: Anna-Kaisa Ikonen, pormestari, Tampereen kaupunki Varapuheenjohtaja: Arja Laitinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Nokian kaupunki 2. varapuheenjohtaja: Jouni Ovaska, kunnanhallituksen puheenjohtaja, Hämeenkyrön kunta 3. varapuheenjohtaja: Reijo Ojennus, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Parkanon kaupunki
Akaan kaupunki Saila Kallioinen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouko Rytkönen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aki Viitasaari, kaupunginjohtaja
Hämeenkyrön kunta Kirsi Parhankangas, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska, kunnanhallituksen puheenjohtaja Antero Alenius, kunnanjohtaja
Ikaalisten kaupunki Timo Tuomisto, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Äijö, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Mäkelä, kaupunginjohtaja
Juupajoen kunta Jani Jauhiainen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hannu Hämylä, kunnanhallituksen puheenjohtaja Pirkko Lindström, kunnanjohtaja
Jämsän kaupunki Merja Lahtinen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pirita Rantanen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ilkka Salminen, kaupunginjohtaja
Kangasalan kunta Raimo Kouhia, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikki Lyytinen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Oskari Auvinen, kunnanjohtaja
Kihniön kunta Petteri Wiinamäki, kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Tapani Törmä, kunnanhallituksen puheenjohtaja Petri Liukku, kunnanjohtaja
Kuhmoisten kunta Mira Pitkäniemi, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kimmo Malin, kunnanhallituksen puheenjohtaja Anne Heusala, kunnanjohtaja
Lempäälän kunta Juha Kuisma, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult, kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Rämö, kunnanjohtaja
Mänttä-Vilppulan kaupunki Arto Pirttilahti, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Timo Tukia, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Sirviö, kaupunginjohtaja
Nokian kaupunki Jari Haapaniemi, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arja Laitinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eero Väätäinen, kaupunginjohtaja
Oriveden kaupunki Riitta Jakara, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jussi Viljanen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juha Kuusisto, kaupunginjohtaja
Parkanon kaupunki Reijo Ojennus, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Lamminmäki, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Heiniluoma, kaupunginjohtaja
Pirkkalan kunta Pertti Skogberg, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Helena Rissanen, pormestari Jaakko Joensuu, kansliapäällikkö
Punkalaitumen kunta Outi Uusi-Kouvo, kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Ari Prihti, kunnanhallituksen puheenjohtaja Oili Mölsä, vt. kunnanjohtaja
Pälkäneen kunta Petri Urkko, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eero Laesterä, kunnanhallituksen puheenjohtaja Janita Koivisto, kunnanjohtaja
Ruoveden kunta Marko Kivi, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha-Pekka Lehminiemi, kunnanhallituksen puheenjohtaja Eeva Kyrönviita, kunnanjohtaja
Sastamalan kaupunki Ulla Yli-Hongisto, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jari Andersson, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarkko Malmberg, kaupunginjohtaja
Tampereen kaupunki Anna-Kaisa Ikonen, pormestari, kokouksen puheenjohtaja Sanna Marin, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikko Aaltonen, apulaispormestari Juha Yli-Rajala, konsernijohtaja
Urjalan kunta Raimo Saari, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jaakko Honkaniemi, kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Maijala, kunnanjohtaja
Valkeakosken kaupunki Marja Heikkinen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pekka Järvinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Varonen, kaupunginjohtaja
Vesilahden kunta Mervi Lumia, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ari Arvela, kunnanhallituksen puheenjohtaja Erkki Paloniemi, kunnanjohtaja
Virtain kaupunki Keijo Kaleva, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Reijo Koskela, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vesa Haapamäki, kaupunginjohtaja
Ylöjärven kaupunki Leena Joensivu, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Katja Luojus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarkko Sorvanto, kaupunginjohtaja
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Arto Satonen, sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Ilpo Sirniö, sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Rauno Ihalainen, sairaanhoitopiirin johtaja
Pirkanmaan liitto Pekka Salmi, maakuntavaltuuston puheenjohtoja Harri Jaskari, maakuntahallituksen puheenjohtaja Esa Halme, maakuntajohtaja
Pirkanmaan pelastuslaitos Olli-Pekka Ojanen, pelastusjohtaja
Pirkanmaan ELY-keskus Leena Vestala, ylijohtaja
Tampereen yliopisto Kaija Holli, professori
Henkilöstön edustajat Raimo T. Nieminen, Tampereen kaupunki, Juko Aila Vaimare, Nokian kaupunki, JHL/Kunta-alan unioni Atte Tahvola, PSHP, Tehy/KoHO Anu Valkama, Kangasalan kunta, SuPer/KoHo Aino Hirvonen, Tampereen kaupunki, Jyty/Kunta-alan unioni Tero Harjuntausta, Tampereen kaupunki, Lääkäriliitto/Juko
Ohjausryhmän sihteeri Tuukka Salkoaho, yhteyspäällikkö, Tampereen kaupunki
Liite 3.1. Pirkanmaan väestöllisiä tunnuslukuja Lähde: Tilastokeskuksen tilastot ja THL
Alue Väkiluku 31.12.2015
Väestö-ennuste 2040
Väestöllinen huoltosuhde 2015
Väestöllinen huoltosuhde 2040 ennuste
0-6 vuotiaiden osuus väestöstä % 2015
0-6 vuotiaiden osuus väestöstä % 2040
7-15 vuotiaiden osuus väestöstä % 2015
7-15 vuotiaiden osuus väestöstä % 2040
75-vuotta täyttäneiden osuus väestöstä % 2015
75-vuotta täyttäneiden osuus väestöstä % 2040
Peruskoulun jälkeen tutkinnon-suorittaneita %, 2014
Työllisyysaste 2014 (18-64 vuotiaat), %
Verotettavat tulot/ as. € 2014
Tarve-vakioidut SOTE-menot 2014, indeksi
Sairastavuus-indeksi (Kelan ikävakioitu) 2014
Koko maa 5 487 308 5 861 491 58,2 69,7 7,6 6,8 9,8 9,0 8,8 15,8 70 68,0 24 300 100 100Pirkanmaan maakunta 506 114 560 813 57,7 67,4 7,8 6,8 9,6 8,9 8,8 15,1 73 66,7 100Akaa 17043 17 604 65,3 78,1 8,1 6,7 11,5 9,5 9,0 16,2 67 68,8 21 900 107 100,9Hämeenkyrö 10667 11 385 65,6 82,6 8,2 7,0 11,1 9,6 9,5 17,4 68 67,6 21 800 90 110,8Ikaalinen 7207 7 080 74,3 94,2 6,9 6,4 8,7 9,0 12,3 21,0 67 64,3 21 100 102 104,7Juupajoki 1988 1 828 77,2 97 7,0 7,0 10,4 10,4 12,1 20,6 60 67,7 21 600 86 101Jämsä 21542 17 905 72,3 98,9 6,0 5,5 9,2 7,9 12,3 23,4 67 63,8 22 800 105 107,7Kangasala 30607 32 970 63,8 76,8 9,1 7,5 12,4 10,5 7,8 15,4 74 72,7 24 100 91 95,9Kihniö 2038 1 546 73 113,5 6,7 6,7 8,1 7,9 14,5 27,6 59 66,5 19 700 104 111,7Kuhmoinen 2334 1 727 102,8 131,2 3,6 3,3 6,7 4,7 20,3 33,6 59 62,5 21 000 106 106,5Lempäälä 22536 28 077 63,3 72,2 11,3 9,0 13,8 12,7 6,0 12,1 75 73,1 23 700 96 91,3Mänttä-Vilppula 10604 8 455 77 110,5 5,4 5,0 8,4 7,4 14,3 26,4 64 63,5 22 400 105 113,3Nokia 33162 36 790 63 76,2 9,1 7,4 11,9 10,2 7,5 15,6 71 68,0 23 600 94 100,2Orivesi 9408 9 589 75,7 95,2 6,9 5,8 9,8 8,3 12,5 22,1 66 67,0 21 400 112 99Parkano 6766 5 913 76,4 96,5 6,3 6,2 9,5 9,0 12,4 22,5 63 65,7 20 800 103 109,2Pirkkala 18913 26 119 60 76,6 10,2 7,5 12,4 10,1 5,9 15,0 78 73,8 28 500 92 87,5Punkalaidun 3049 2 609 77,8 96,2 5,0 5,2 9,0 8,7 16,2 22,3 61 66,8 21 100 109 113,3Pälkäne 6676 6 101 74,7 103,4 6,2 5,2 10,7 8,2 12,3 23,5 66 68,7 21 800 101 101,7Ruovesi 4623 3 669 83,9 110,7 5,0 4,6 8,3 7,5 16,0 25,3 62 66,3 22 200 108 108,2Sastamala 25220 24 096 70,9 86,8 6,7 6,2 10,0 8,9 12,1 20,0 65 67,3 21 500 101 106,3Tampere 225118 261 752 47,2 54,2 7,0 6,3 7,4 7,6 8,1 13,1 76 64,0 24 000 102 96,8Urjala 4928 3 965 74,6 93,1 5,7 4,9 8,7 7,6 13,9 22,6 60 62,9 22 800 100 104Valkeakoski 21332 22 281 68,8 74,6 7,6 6,7 10,0 9,7 10,1 16,2 70 65,9 23 000 101 101Vesilahti 4489 4 967 66,4 81,1 9,4 7,1 14,9 11,2 8,0 14,7 71 74,2 22 300 107 94,5Virrat 7002 5 597 84,5 110,3 5,6 5,4 8,2 7,5 15,3 26,5 63 62,5 20 600 95 107,2Ylöjärvi 32738 38 420 62,7 74,3 10,6 8,7 13,2 12,0 6,2 13,2 73 72,3 22 700 89 91,6
Liite 4.1. Kuntien maankäytön suunnittelun käytetyt resurssit vuonna 2015 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maankäytön suunnittelujärjestelmässä kuntien tehtäviin kuuluu yleis- ja asemakaavoitus sekä maapolitiikka. Lisäksi MRL 14§:n mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. MRL 171 §:n mukaan kunnalla on poikkeamistoimivalta, mukaan lukien 172 §:n mukainen oikeus alueelliseen poikkeamiseen. Kuntien kaavoituksella on lukuisia sisäisiä ja ulkoisia rajapintoja. Sisäisiä rajapintoja on esimerkiksi elinkeino- ja ympäristötoimien, hyvinvointipalvelujen sekä ympäristöterveyden ja rakennusvalvonnan kanssa. Ulkoisista rajapinnoista esimerkkeinä ovat elinkeinoelämän järjestöt ja muut toimijat, liikenteen ja muun infrastruktuurin tuottaja- hallinnointi- ja käyttäjäorganisaatiot sekä kansallisen ja paikallisen turvallisuuden parissa toimivat organisaatiot. Lisäksi rajapintoja muodostuu kuntien ja erilaisten suojeluun liittyvien toimijoiden välille. Oheiset tiedot perustuvat Pirkanmaan liiton maaliskuussa 2016 tekemään kyselyyn. Tiedot koskevat budjettikautta 2015.
Kaavoitus
Asiantuntijapalkkiot Kuntien kaavoituksen resursseja ovat henkilöstön lisäksi asiantuntijapalkkiot. Kaavojen laadintaan, kaavojen taustaselvityksiin ja muuhun kaavoitustyöhön liittyvät asiantuntijapalkkiot Pirkanmaalla vuonna 2015 olivat:
MRL:n mukaiset muut tehtävät Kaavoituksen ohella kunnat hoitavat muita MRL:n mukaisia tehtäviä - suunnittelutarveratkaisut, poikkeamiset ja rakennusjärjestyksen laadinta. Kunnissa näitä tehtäviä hoitaa kaavoitus tai rakennusvalvonta tai molemmat yhdessä. Henkilötyövuosien määrä vuonna 2015 vaihteli kunnissa 0,1-3 htv välillä. Muut maankäytön kehittämisen resurssit, esim. erityyppiset kehityshankkeet MRL:n mukaisten tehtävien ohella useissa kunnissa kaavoituksessa vastataan myös muista maankäytön kehittämistehtävistä. Pirkanmaalla vuonna 2015 tällaisia ovat olleet esimerkiksi keskustojen ja muiden alueiden kehittämishankkeet, yleissuunnitelmien laatiminen, maanhankinta ja eri teemoihin liittyvät selvitykset, esim. kaavoitus, pyöräily. Kuntakoon mukaan tarkasteltuna pienet kunnat (alle 10 000 as.) ovat käyttäneet muihin maankäytön kehittämiseen liittyviin hankkeisiin 0-0,3 henkilötyövuotta ja 0-20 000 € asiantuntijapalkkioita. Keskikokoiset kunnat (10 000-35 000 as.) ovat käyttäneet muihin hankkeisiin 0-0,5 htv ja 0-60 000 €. Tampere on käyttänyt muihin hankkeisiin 7,5 henkilötyövuotta.
Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivaltaa koskeva muutos Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivaltaa koskevien, 1.4.2016 voimaan tulleiden muutosten tuomat uudet tehtävät eivät useimmissa kunnissa aiheuta kunnissa toimenpiteitä tai lisäresurssien osoittamista. Useat kunnat varautuvat muutokseen henkilökuntaa kouluttamalla. Muutoksen ei ennakoida aiheuttavan merkittävästi lisätyötä. Mänttä-Vilppula täyttää pitkään täyttämättä olleen kaavasuunnittelijan toimen vuoden 2016 aikana (liittyy myös muihin maankäytön tehtäviin) ja Parkano ennakoi jonkin verran lisätyötä. Lempäälä tiivistää kaavoituksen ja rakennusvalvonnan yhteistyötä. Tampere on ollut jo kokeilulain piirissä poikkeamistoimivallan osalta, joten muutos ei tuo muutoksia nykyiseen.
Liite 4.2. Pirkanmaan TE-palvelut; resurssit ja tehtävät
Liite 5.1. Pelastustoimessa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet, työntekijöiden lukumäärät, henkilötyövuodet ja palkat vuonna 2015
Ensihoitopalvelut
Tehtävänimike Nimikkeiden lkm 31.12.2015
Henkilötyövuodet 2015
Palkat TP 2015 (1000 €)
Ensihoitaja 68 74,3 Lääkintäesimies 4 4,4 Lääkintämestari 2 2,1 Palomies 49 52,6 Toimistosihteeri 3 3,0 Välinehuoltaja 1 1,0 Yhteensä 127 137,4 5 999,9 Pelastustoiminta ja valmiussuunnittelu
Tehtävänimike Nimikkeiden lkm 31.12.2015
Henkilötyövuodet 2015
Palkat TP 2015 (1000 €)
Apulaispalopäällikkö 1 0,9 Ensihoitokouluttaja 1 0,8 Koulutusmestari 1 1,0 Paloesimies 43 46,5 Palomestari 24 24,7 Palomies 217 230,6 Palomies-kalustonhoitaja 3 3,0 Palopäällikkö 5 5,5 Projektiasiantuntija 1 0,1 Päivystäjä 6 6,0 Ruiskumestari 2 2,1 Tietohallintopäällikkö 1 1,0 Toimistosihteeri 1 1,0 Vahtimestari 2 2,0 Valmiuspäällikkö 1 1,1 Valmiussuunnittelija 1 1,0 Viestipäällikkö 1 1,0 Ylipalomies 58 56,3 Yhteensä 369 384,6 17 293,2 Onnettomuuksien ennaltaehkäisy
Tehtävänimike Nimikkeiden lkm 31.12.2015
Henkilötyövuodet 2015
Palkat TP 2015 (1000 €)
Johtava palotarkastaja 1 1,1 Koulutussuunnittelija 1 0,7 Palotarkastaja 14 15,7 Palotarkastusinsinööri 6 6,3 Projektipäällikkö 0 0,2 Projektityöntekijä 1 1,0 Yhteensä 23 25,0 1 240,0
Hallinto- ja tukipalvelut (sis. tekniset palvelut)
Tehtävänimike Nimikkeiden lkm 31.12.2015
Henkilötyövuodet 2015
Palkat TP 2015 (1000 €)
Hallintopäällikkö 1 0,8 Automestari 1 1,1 Erikoissuunnittelija 1 1,0 Hallintosihteeri 1 1,0 Huoltoasentaja 8 8,9 Kalustosuunnittelija 1 0,9 Kehittämispäällikkö 1 1,1 Kehitysinsinööri 1 1,0 Kiinteistöinsinööri 1 1,0 Koulutussihteeri 0 0,2 Koulutussuunnittelija 1 1,0 Mikrotukihenkilö 0 0,0 Operatiivinen päällikkö 0 0,3 Palkanlaskija 2 1,6 Palotarkastaja 1 0,3 Palvelussuhdepäällikkö 0 0,8 Pelastusjohtaja 1 1,1 Pelastuspäällikkö 3 3,2 Projektityöntekijä 1 0,0 Suunnittelija 1 0,6 Talouspäällikkö 0 0,4 Taloussuunnittelija 1 0,2 Tekninen päällikkö 1 1,0 Terveyskeskuslääkäri 1 0,9 Tiedotuspäällikkö 1 1,1 Toimistosihteeri 4 4,1 Vaatehuoltaja 2 1,7 Varushuollon esimies 1 1,0 Viestiasentaja 1 1,0 Viestimestari 1 1,0 Viestintäsuunnittelija 1 0,6 Yhteensä 40 39,1 728,0 Yhteensä 559 586,1 25 261,1
Liite 6.1. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen oikeudellinen perusta
Julkisen vallan velvoite edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta lähtee perustuslaista. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, jos hän ei itse kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa.
Jokaisella on perustuslain mukaan oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Suomen perustuslaki 731/1999
Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeinen lainsäädäntö:
Laki sosiaali- ja terveydenhuollonsuunnittelusta ja valtionavustuksesta 733/1992
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992
Terveydenhuoltolaki 1326/2010
Kansanterveyslaki 66/1972
Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009
Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010
Laki terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä 556/1989
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007
Potilasvahinkolaki 585/1986
Työterveyshuoltolaki 1383/2001
Mielenterveyslaki 1116/1990
Laki hedelmöityshoidoista 1237/2006
Tartuntatautilaki 583/1986
Terveydensuojelulaki 763/1994
Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta 1201/2013
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014
Laki sosiaalihuollon asiakkaanasemasta ja oikeuksista 812/2000
Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012)
Lastensuojelulaki 417/2007
Päihdehuoltolaki 41/1986
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987
Laki omaishoidon tuesta 937/2005
Perhehoitajalaki 312/1992
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001
Isyyslaki 700/1975
Laki lapsen elatuksesta 704/1975
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983
Laki lapseksi ottamisesta 153/1983
Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010)
Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015)
Laki sosiaalisesta luototuksesta 2002/1133
Laki toimeentulotuesta (1412/1997)
Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015)
Liite 7.1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation organisaatiomalli
http://www.pshp.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Alueellinen_yhteistyo/Terveyden_edistaminen/Pirkanmaan_alueellisen_terveyden_edistam(51364) , viitattu 1.4.2016
Liite 7.2. TEAviisari -tiedonkeruun kuvaama kuntien terveydenedistämisaktiivisuuden kehitys Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa vuosina 2008–2015
[https://www.teaviisari.fi/teaviisari/fi/tulokset?view=NAKOKULMA&y=2015&chartType=pointer&cmp=r&r=SHP06] , viitattu 15.5.2016
Liite 10.1. Erikoissairaanhoidon taulukot
Taulukot 10.1.1-4: Kooste Pirkanmaan erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta v.2015.
Taulukoiden lyhenteet: TAYS= Tampereen yliopistollinen sairaala, HASA= Hatanpään sairaala, Tampere, VALS= Valkeakosken sairaala, VAS= Vammalan sairaala, SydSAIR= Sydänsairaala OY , Coxa OY= tekonivelsairaala Coxa , Jokilaakso= Jokilaakson Terveys OY:n sairaala, Jämsä; * = keskiarvo
Taulukko 10.1.1: Julkinen avo-, osasto- ja tehohoito
ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUTUOTANTO (Lkm) v2015
TAYS HASA VALS VAS SydSAIR
OY COXA OY
Jokilaakso YHT
Osasto- ja avohoito
Avohoitotapahtumat 533701 208059 59772 43644 30588 17313 21582 914659
Nettohoitopäivät (hoitava) 252695 131956 14731 16014 22167 10509 21452 469524
Osastojaksot (hoitava) 74634 14115 4000 2916 9034 2618 107317
Nettohoitopäivät/osastojaksot 4,1 9,3 3,7 5,5 2,5 3,3 8,2 5,228571*
Tehohoitopäivät 6565 0 0 0 376 0 0 6941
Sairaalaan päivystyksenä tulleet % 55 50 55 26,9 38,8 9 30 36,00*
Huomautukset: 1. Hatanpään nettohoitopäivistä suurin osa on perustason vuodeosastohoitoa , 2. Jokilaakson kirurgian osastolla nettohoitopäivät/osastojakso on 4,3 3. HaSAn luvuissa psykogeriatrian vuodeosastopalvelut ja psykiatrian avohoitopalvelut mukana; Treen kaupungin tilastoinnissa kirjautuvat
perustason sairaanhoidoksi. 4. Hasan päivystyksenä sairaalaan tulleista n. 1/3 (450 potilasta/kk) tuli potilassiirtona Acutasta.
Taulukko 10.1.2: Leikkaukset ja synnytykset
Leikkaukset ja synnytykset
TAYS HASA VALS VAS SydSAIR OY
COXA OY Jokilaakso YHT
Päiväkirurgia 5944 3300 2238 779 3 0 895 13159
Leikkaussalitoimenpiteet 31861 2814 2855 1591 6277 3091 1625 50114
Synnytykset 5269 0 0 0 0 0 0 5269
Taulukko 10.1.3: Toimintaympäristö
Toimintaympäristö
TAYS HASA VALS VAS SydSAIR OY
COXA OY Jokilaakso YHT
Olemassa olevat sairaansijat 1101 458 73 64 87 78 22 1883
Käytössä oleva sairaansijat 1006 435 57,9 57,3 80,5 22 1658,7
Tehohoidon sairaansijat - Aikuiset 16 0 16
Tehohoidon sairaansijat - Lapset 17 0 0 17
Tehostetun valvonnan vuodepaikat 8 4 0 8
Leikkaussalit(lkm) 41 9 5 4 3 7 3 72
Synnytyssalit 11 0 0 0 0 0 0 11
Taulukko 10.1.4: Erikoissairaanhoidon laskutus pääryhmät v.2015
Laskutetut palvelut (Milj €)
TAYS HASA VALS VAS SydSAIR OY
COXA OY
Jokilaakso Yksityiset (Kelan korvaamat)
YHT
Konservatiiviset alat 229,9 44,2 15,1 4,9 37,5 0 10,9 16,6 359,1
Operatiiviset alat 144 27,7 7,5 4,4 21,2 29,9 2,1 9,8 246,6
Psykiatria 51,9 19,3 0,04 6,7 0 0 0 1,5 79,4
Tutkimus ja hoito yhdessä 27,4 27,4
YHT. 425,8 91,2 22,64 16 58,7 29,9 13 55,35 712,5
Taulukon oletukset: 1.välisuorite ja drg-hinta ryhmitelty operatiiviseksi toiminnaksi 2. TULES-toiminnasta 80% operatiivista, muuten jakosuhteena 50:50.
Taulukko 10.3. : Sairaanhoitokorvausten saajat/ Erikoislääkärit 2015. Kymmenen kustannuksiltaan isoin erikoisalaa. Laskutettu kokonaiskustannus oli 27,95 milj €.
Aika
Erikoisalat ryhmittäin
Saajat
Käynnit
Perityt maksut euroa
Korvaukset euroa
Korvaus %
Silmätaudit 40 405 47 315 4 642 792 1 033 917 22,3
Naistentaudit ja synnytykset 34 799 41 504 3 608 982 765 871 21,2
Korva-, nenä- ja kurkkutaudit
17 038 32 315 3 230 122 649 790 20,1
Taulukko 10.2.: PSHP:ssä 2012 ja 2015 päätetty ensihoidon palvelutaso vuosille on 2013-2016 ja v.2015 toteutuminen
RL AB_8min (tot) AB_15min(tot) A_HT_30min(tot) C_30min(tot) D_120min(tot)
1 70% (88%) 75% (98,5%) 70% (99,6%) 75% (98,6%) 80% (99,8%)
2 65% (64,3%) 70% (95,4%) 60% (99,5%) 70% (96,9%) 80% (99,2%)
3 60% (48,9%) 60% (95,4%) 60% (98,8%) 65% (93,8%) 80% (99,1%)
4 20% (23,3%) 40% (87,1%) 35% (97%) 60% (86,5%) 70% (98,5%)
5 ei määrit.(7,9%) ei määrit.(43,3%) ei määrit.(87%) ei määrit.(73,1%) ei määrit.(98,5%)
Ortopedia ja traumatologia 11 857 19 866 2 715 497 521 220 19,2
Lastentaudit 12 134 26 032 2 314 117 480 891 20,8
Yleislääketiede 19 894 28 112 1 654 797 488 090 29,5
Psykiatria 3 211 13 665 1 468 073 415 572 28,3
Ihotaudit 12 140 15 216 1 358 066 266 647 19,6
Anestesiologia 2 975 3 091 1 174 038 208 132 17,7
Gastroenterologinen kirurgia
3 219 4 732 608 161 150 354 24,7
Lähde: http://www.kela.fi/tilastot
Taulukko 10.4.: Sairaanhoitokorvausten saajat/ Tutkimus ja hoito. Laskutettu kokonaiskustannus oli 27,4 milj. €. Pirkanmaa
Aika
Toimenpiteet hoitotyypeittäin
Saajat
Toimenpiteiden
lukumäärä
Perityt maksut
euroa
Peritty maksu e/toimenpide
Laskennallinen korvaus
e/tpide 2015 Yhteensä 117 390 462 394 27 389 376 59,23 13,69 Fysioterapia 22 039 194 476 9 545 797 49,08 8,97
Laboratoriotutkimukset 44 894 134 354 5 656 010 42,10 8,13
Psykologin tutkimukset 20 46 13 940 303,04 42,26
Radiologiset tutkimukset 79 582 120 482 11 761 861 97,62 28,10
Sairaanhoitotoimenpiteet 1 863 12 875 333 613 25,91 7,66
Sädehoito 8 141 71 316 505,79 51,22
Sytostaattihoito 7 20 6 840 342,00 46,00
Lähde: http://www.kela.fi/tilastot
Taulukko 10.5.: Akuteekki liikelaitoksen palvelutuotanto v.2015
Menetelmä Tutkimukset (lkm) Potilaat(lkm) Kolme tärkeintä %
Radiologia 223 072 88 735 Natiivikuvaus 56
CT 16
UÄ 11
Kliin fysiologia 19 523 12 296 Hengitystutkimukset 27
Sydäntutkimukset 15
Rasitustestit 12
Kliin neurofysiologia 6 887 5140 EEG 35
ENMG,vast 32
Unitutkimukset 22
Yhteensä 249 482 106 171
Selitteet: Natiivikuvaus = perusröntgenkuvaus, CT= tietokonekerroskuvaus, UÄ= ultraäänikuvaus, EEG= aivosähkökäyrä, ENMG-hermo-lihastutkimus
Taulukko 10.6.: Kymmenen eniten tehtyä laboratorio- tutkimusta (lkm), niiden kustannukset(€) sekä yleisyys- järjestys TAYSssa v.2015
Tutkimus Lkm € Yleisyysjärjestys
PVK 282 148 547 890 6.
CRP 215 578 355 403 12.
Krea 203 264 247 614 16.
Kalium 165 956 211 205 20.
Natrium 162 704 207 662 21.
MRSAVi 126 123 718 901 3.
Alat 94 124 106 027 40.
Afos 74 328 82 754 52.
INR 70 706 152 383 24.
Gluk 70 194 131 569 28.
Yht 1 465 125 2 761 408
Taulukko 10.7.: Taysin myymät palvelut (potilaiden lkm) muille sairaanhoitopiireille ja ostot muilta sairaanhoitopiireiltä v.2015
MYYNNIT OSTOT
Ervan shp:t Pot lkm €= Pot lkm €=
Etelä-Pohjanmaa 2926 19 511 445 497 741 340
Kanta-Häme 4075 21 569 739 720 1 093 680
Päijät-Häme 1947 12 009 131 309 237 635
Muut shp:t
HUS 1849 3 821 175 1294 9 092 277
Vaasa 1592 8 439 862 82 86 371
Varsinais-Suomi 547 1 087 457 655 3 031 145
Satakunta 1514 4 472 441 290 464 509
Keski-Suomi 933 3 001 604 1844 3 663 553
Muut sairaalat
Oikeuspsykiatria * 2 405 481
YHT 15383 73 912 854 5691 20 815 991
*= Vanha Vaasan ja Niuvanniemen sairaalat
Taulukko 10.8.: PSHPn erikoissairaanhoidon kehittämishankkeet v.2016
Taysin kehittämisen hankkeet v.2016
Aihealue Sisältö
Gastroenterologia ja kirurgia Toimintaprosessit
Syöpäpotilaan kivun arviointi ja dokumentointi Otsikko
Kroonisen alaraajaiskemiapotilaan palvelupolku Otsikko
Pehmytleikkaustoiminta Prossin osat
Urologiakeskus Prosessin osat
Gastroenterologia Prosessin osat
5S /Lean Lääkärien ja siht toimitilat, varastot
Syöpätautien vastuualue Kemokur, OECI, BM-toiminta
Sädehoito Tays Prosessit
Kontrollista kumppanuuteen- Vastuukuntoutusmallista kompetenssivalmennukseen
Kuntoutuksen vaikuttavuus
YO-yhteistyö ( TaY ja Amsterdam)
Kehitysvammaisen asiakkaan ja psykiatrisen potilaan teknologia-avusteinen hoito ja kuntoutus
eleohjattava AV-laitteiston kehitys ym
Johtaminen ja toiminnanohjaus Toimintaprosessit
Viestintä, kirjaaminen ja tietojärjestelmät Toimintaprosessit
Ohjeet Toimintaprosessit
Yhteistyö, hoidon sujuvuus ja rajapintatyöskentely Toimintaprosessit
Lean/5S-hankkeet Toimintaprosessit
Toiminnalliset hankkeet Tehoidon toteutus
Kirjaaminen ja koulutus Kirjaaminen
Geriatrisen päivystyspotilaan prosessin Toimintaprosessi
Acutan monikäynti-potilaat Toimintaprosessi
Triagen kehittämisen projekti Toimintaprosessi
EWS (Early Warning Score)-pisteiden kirjaaminen Akuuttilääketiede
Potilaan palvelukokemuksen parantaminen Acutassa Palvelu
M&M (Morbidity and Mortality; Kuolleisuus ja komplikaatiot) Akuuttilääketiede
Acutan vastuualueiden yhdistäminen Organisaatio
Readmissioiden vähentäminen Acutassa Akuuttilääketiede
Trombektomia-kandidaatin varhainen tunnistaminen kentällä Akuuttilääketiede/neurologia
Lasten linja Acutaan Akuuttilääketiede
Intoksikaatiopotilaiden evaluaatio ja hoidon laadun kehittäminen Akuuttilääketiede
Puhelinneuvontaan Teleq:n käyttöönotto Palvelu
Sairaanhoitajan vastaanoton kehittäminen Toimintaprosessi
Hoidon tarpeen arvioinnin ”seurantamittariston” Akuuttilääketiede
eLääkekaapin käyttöönotto Toimintaprosessi
Lääkesovelluksen käyttöönotto Toimintaprosessi/tietojärjestelmä
Psykiatrisen ja päihdepotilaan päivystysprosessin kehittäminen Akuuttilääketiede
Sähköisen kirjaamisen kehittäminen Toimintaprosessi/tietojärjestelmä
Pitkäniemen alueen uudistaminen Prosessi
Psykiatrian alan hankkeet Psykiatria
PALOMA: Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke (THL ja Tays))
Maahanmuutto
Laboratoriopalveluiden kehittäminen Palveluprosessit, tuotteet, toiminnan kustannustehokkuus ja vaikuttavuus
Elektroniset lääkekaapit käyttöönotto 2014-2019 Lääkehuolto
Sairaala-apteekin varastoautomaation ja sisäisen logistiikan suunnittelu Lääkehuolto
Tampereen kaupungin kuvantamisen tietojärjestelmien siirto PSHP:n järjestelmiksi 2016
ICT
Näkyvien valokuvien arkistointihanke ICT
Vaskula Rakennushanke,Tays uudistamisohjelmaan kuuluva osahanke
Isotooppilaboratorion uudistaminen Rakennushanke
Hasa röntgenin uudisrakentaminen Rakennushanke
Kehitysvammaisen lapsen hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen (2016–2019)
Henkilöstön johtaminen muutoksessa opinnäytetyö
Deliberatiivinen organisaatioraati opinnäytetyö
Digitalisaation edistäminen ja Tukipalveluiden digitalisaation suunnittelu, osahanke
Digitalisaatio
Vauvamyönteisyyden edistäminen Pirkanmaalla prosessit
Monikulttuurisuuden kehittäminen Pshp:ssä prosessit
Syöpää sairastavien lasten palliatiivisen- ja saattohoidon ohjeistukset LHOY:lle
prosessit
Lasten avohoitotoiminnan kehittämisprojekti prosessit
Terve raskaus normaali synnytys prosessit
Taitava neonataalihoitaja koulutus
Lasten syöpä- ja veritautien syventävät opinnot (25 op), koulutus
Näyttöön perustuva toiminta TA4 prosessit
Johtajien kävely TA4 – Gemba Walk prosessit
Raskaus synnytys ja vastasyntynyt -projekti Rakennushanke
Gynekologia Rakennushanke
Lastentaudit ja lastenpsykiatria sekä nuorisopsykiatria Rakennushanke
MOSA (Monisairaspotilas)-projekti, digitalisaatio-hanke kuntoutuspoliklinikalla (PKT)
Tuottavuus, asiakaspalvelu
Kuntoutustutkimuspoliklinikan omien palveluprosessien kehittäminen Prosessit, Suuntima
Kroonisen väsymysoireyhtymän kuntoutuksen kehittämishanke, digitalisaatio-hanke
Digitalisaatio
AVH jälkipoliklinikkatyön kehittäminen Prosessit
Sosiaalityön mallinnukset Prosessit
Sosiaalityön mallinnus Tays aikuis-/akuuttipsykiatria
”Hybridi”; Tays lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria, Tampereen kaupungin lastensuojelu ja perhetyö, moniammatillisen yhteistyön kehittämisprosessi GTT (Global Trigger Tool)-Potilasturvallisuushanke Tekstin louhinta
Traumatiimikäsikirja Prosessit
Leikkaukseen kotoa (Leiko) Prosessti/ Palvelumuotoilu
Palvelupolkujen tarkastelu ja lean-kehittäminen Prosessit
Poliklinikkahanke Prosessit
Toiminta- ja taloustilastojen visuaalinen analysointi Digitalisaatio
Monisilmäsairaiden potilaiden hoitopolun kehittäminen Prosessit
Erva-alueen pilotti-osasto, kirjaamisen kehittäminen Prosessit
Big data, 15D Digitalisaatio
Sähköinen ajanvaraus Digitalisaatio
Puheentunnistus Digitalisaatio
Liite 11.1. Pirkanmaan ympäristöterveydenhuollon keskeiset kuvaajat Henkilöstö / virat ja toimet
Ympäristöterveys yksikkö
Elintarvike valvonta
Terveyden suojelu
Eläinlääkintä (sis. eläinsuojelu- ja eläintauti- valvonta)
Hallinto (johto ja avustava henkilökunta)
Yksikkö Yhteensä
Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelu Yhteensä
Pirkanmaan maakunnasta; Virrat, Ruovesi ja Mänttä-Vilppula
1,4 htv
3,1 htv
4,1 htv 0,4 htv 9
Jämsä 1,0 htv 1,5 htv 1,8 htv 0,9 htv 5,2 htv
Kuhmoinen 0,2 htv 0,2 htv 0,5 htv 0,1 htv 1
Keuruu 0,5 htv 1,5 htv 1,6 htv 1,4 htv 5
3,1 6,3 7 8
2,8 20,2
Pirkkalan ympäristöterveydenhuolto Pirteva
7
6
6 8
3
24
Tampereen ympäristöterveydenhuolto
19 (ilmoitettu 20 / 1 virka täyttämättä)
13
9 12
3
47 (48)
Sastamalan seudun ympäristöterveydenhuolto
3
2,5
9 11
1,5
18
Yhteensä arvio nykyinen Pirkanmaan maakunta lisätty Jämsä ja Kuhmoinen / lisätty Keuruu
30 31 32
25 27 28
35 37 39
8 9 10
98 104 109
Suunnitelmallisen valvonnan kohteet yleinen ympäristöterveys
Ympäristöterveys yksikkö Kohteet lkm Elintarvikevalvonta
Kohteet lkm Terveydensuojelu
Kohteet lkm Tupakkavalvonta
Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelu Aluekohtaiset lukumäärät arvioitu 25.5.2016 kohteiden %-osuuksien mukaisesti Yhteensä
Pirkanmaan maakunnasta; Virrat, Ruovesi ja Mänttä-Vilppula
261 (41 %)
136 (33%)
74 (43%)
Jämsä 216 (34 %) 181 (44%) 62 (36%) Kuhmoinen 45 (7 % ) 21 (5%) 10 (6%) Keuruu 114 (18 %) 78 (19%) 27 (16%) 636 412 171
Pirkkalan ympäristöterveydenhuolto Pirteva
973 898 622
Tampereen ympäristöterveydenhuolto
2814 2650 1052
Sastamalan seudun ympäristöterveydenhuolto
421 513 121
Yhteensä nykyinen Pirkanmaan maakunta lisätty Jämsä ja Kuhmoinen / lisätty Keuruu
4 469 / 4 730 / 4 844
4 197 / 4 399 / 4 477
1 869 / 1 941 / 1 968
Huom. Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelun tietojärjestelmän (TerveKuu) mukaiset kohteet 25.5.2016 aluekohtaisesti
Ympäristöterveys yksikkö Kohteet lkm Elintarvikevalvonta
Kohteet lkm Terveydensuojelu
Kohteet lkm Tupakkavalvonta
Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelu Yhteensä
Pirkanmaan maakunnasta; Virrat, Ruovesi ja Mänttä-Vilppula
296 (41,3 %)
246 (32,6 %)
71 (42,8 %)
Jämsä 242 (33,8 %) 330 (43,8 %) 59 (35,5 %) Kuhmoinen 48 (6,7 %) 38 (5,0 %) 10 (6,0 %) Keuruu 131 (18,3 %) 140 (18,6 %) 26 (15,7 %) 717 754 166
Eläinlääkintähuolto
Ympäristöterveys yksikkö
Sairas-käynnit virka-aikana
Terveyden-huolto-käynnit
Pieneläin vastaan-otto-käynnit
Päivystys sairaskäynnit
Päivystys pieneläin-käynnit
Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelu aluekohtaisia tietoja ei saatavilla, arvioitu % osuuksien mukaisesti vakituisten viranhaltijoiden toteumista
Pirkanmaan maakunnasta; Virrat, Ruovesi ja Mänttä-Vilppula
569
42
1932
127
74
Jämsä 137 5 1148 7 101 Kuhmoinen 50 0 153 28 6 Keuruu 434 76 255 30 62 Yhteensä 1190 123 3488 192 243 ostopalvelu
(+ 19 oma)
Pirkkalan ympäristöterveys Pirteva
2753 77 1917 sis. sarake sairaskäynnit virka-aikana
ostopalvelu, ei raportoitu
Tampereen ympäristöterveys
2888 159 9867 428 1687 ostopalvelu
Sastamalan seudun ympäristöterveys
2425 139 7927 389 374
Yhteensä nykyinen Pirkanmaan maakunta lisätty Jämsä ja Kuhmoinen / lisätty Keuruu
8 635 8 822 9 256
417 422 498
21 643 22 944 23 199
944 + Pirteva 979 + Pirteva 1009 + Pirteva
2 135 + Pirteva 2 242 + Pirteva 2 304 + Pirteva
Liite 12.1. Perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, vanhuspalveluissa ja muissa sosiaalipalveluissa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet, työntekijöiden lukumäärät, henkilötyövuodet ja palkat vuonna 2015
Yhteensä
htv pa lkat (1000 €) htv pa lka t (1000 €) htv pa lkat (1000 €) htv pa lka t (1000 €) htv pa lkat (1000 €)
Julkinen s ektori ammatti ryhmätTyönteki jöiden
l ukumä ä rä 2015 2015Työntekijöiden
l ukumä ä rä 2015 2015Työnteki jöiden
l ukumä ä rä 2015 2015Työntekijöiden
l ukumä ä rä 2015 2015Työnteki jöiden
l ukumä ä rä 2015 201511xx Muut johta ja t (johta jat, yl immät vi rkamiehet ja jä rjes töjen johta ja t) 8 4,6 16 15,0 3 1,5 8 5,8 0,0 26,91342 Terveydenhuol lon johta ja t 22 22,3 1 1,0 3 3,0 26 26,31343 Vanhus tenhuollon johta ja t 28 24,8 1 0,0 29 24,81344 Sosiaa l ihuol lon johtajat 1 1,0 1 1,0 21 20,6 23 22,62111 Fyysikot ja a s tronomit 18 20,4 18 20,42113 Kemis ti t2131 Biologi t, kasvi - ja e läintietei l i jä t ym. 2211 Lääkäri t ja erikoi s lääkäri t 376 355,8 928 942,9 8 7,0 4 2,7 1316 1 308,422211 Yl ihoi ta ja t 17 16,1 29 28,9 46 45,022212 Osas tonhoi ta ja t 63 65,0 179 174,3 41 43,2 8 7,7 291 290,32261 Ha mma s lä ä kä ri t 152 141,6 18 18,2 170 159,82262 Provi i s orit 8 9,0 8 9,02265 Ravi tsemusa lan eri tyi sas iantunti ja t 8 7,3 13 22,7 21 30,02266 Kuulontutki ja t ja puheterapeuti t 29 26,2 20 22,6 11 9,0 60 57,82269 Muut muua l la luoki ttelemattomat terveydenhuol lon erityi sasiantunti ja t 8 7,6 3 2,7 3 3,0 5 4,1 19 17,32634 Psykologit 91 86,0 64 73,7 29 24,8 184 184,426351 Sos iaa l ityönteki jä t ym. 52 125,7 74 79,3 6 7,4 387 380,5 519 592,926352 Sos iaa l ia lan suunnittel i jat ym. 2 2,0 10 6,4 12 8,42xxx Muut eri tyi sas iantunti ja t 8 9,5 143 144,9 21 20,4 28 28,1 200 202,93211 Lääketieteel l i sen kuvantamis - ja la i tetekni ikan asiantunti ja t 19 21,0 201 234,2 220 255,13212 Bioana lyytikot (terveydenhuol to) 15 29,0 15 29,03213 Farmas euti t 1 0,5 41 43,2 42 43,732211 Sai raanhoi ta jat 653 678,9 2337 2 714,8 325 322,0 47 51,2 3362 3 766,832212 Terveydenhoi ta ja t 403 414,0 4 3,7 30 52,5 5 3,6 442 473,9
3222 Kätilöt 136 184,8 136 184,83251 Suuhygienis ti t 71 67,6 3 1,5 74 69,13254 Optikot 2 2,2 2 2,23255 Fys ioterapeuti t ym. 79 78,6 118 125,3 21 21,0 2 2,0 220 226,93258 Sa i ra a nkul jetuks en ens i hoi ta ja t 7 7,3 3 3,0 10 10,33259 Fys ioterapeuti t 44 36,9 5 5,0 7 12,9 56 54,732591 Toimintaterapeuti t 13 10,7 34 36,0 3 3,0 1 1,0 51 50,734121 Sos i a a l ia l a n ohja a jat 29 27,5 17 16,4 63 53,6 347 389,4 456 486,834123 Työn- ja a s ka rtel uohja a ja t 2 1,0 9 9,1 14 13,6 24 15,3 49 39,03xxx Muut as iantuntija t 76 80,4 639 682,7 21 19,4 95 169,6 831 952,14xxx Toimis to- ja as iakaspa lvelutyönteki jä t 92 104,2 300 305,1 25 26,1 71 64,8 488 500,153211 Mielenterveyshoi ta ja t 4 1,5 186 210,5 10 10,0 200 222,053212 Kehi tys vammais ten hoi ta ja t 181 184,8 181 184,853213 Sos iaa l ia lan hoi ta jat 3 3,8 95 94,1 8 8,8 106 106,753219 Muut lähihoi taja t 255 269,9 347 347,8 1840 1 930,9 70 81,4 2512 2 629,953221 Koti työpa lve lutyönteki jä t 582 588,4 65 45,3 647 633,753222 Henki l ökohta is et a vus ta jat, oma i s hoita ja t 281 136,0 4 6,5 285 142,553291 Hammashoi taja t 215 212,6 8 8,4 223 221,053293 Apteekkien lääketyöntekijä t 10,1 16 18,8 16 28,953294 Hieroja t ja kuntohoita ja t 17 15,6 5 5,0 13 13,4 2 13,8 37 47,85xxx Muut pa lvelutyönteki jä t 37 37,4 482 490,3 69 112,3 70 74,7 658 714,7678xx Muut työnteki jä t 7 46,0 763 763,6 1 1,0 1 1,0 772 811,69xxx Muut muut työnteki jä t 30 69,0 139 205,2 157 185,5 14 13,4 340 473,053292Vä linehuol ta ja 6 3,0 1 3,0 7 6,03344 Os as tonsihteeri 1 0,0 1 0,04226 Terveys kes kus avus taja 13 0,0 13 0,03423 Ohjaa ja 1 1,0 1 1,053121 Osas toapula inen 17 9,8 17 9,83553 Etuus käs ittel i jä 14 9,1 14 9,13412 Sosiaa l iohja ja 2 0,0 2 0,034122 Erityi s nuoris otyönteki jä 3 3,0 3 3,04312 Sosi a a l i al a n ohja a jat ja neuvojat 15 8,7 15 8,7Yhteens ä 2916 3 219,0 121 215,4 7311 7 991,5 259 522,9 3694 3 894,7 117 895,0 1541 1 866,9 46 050,0 15462 16 971,9 544 683,4
Perusterveydehuollon palvelut Vanhuspalvelut Muut sosiaalipalvelutErikoissairaanhoito
Liite 12.2. Työterveyshuollossa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet, työntekijöiden lukumäärät, henkilötyövuodet ja palkat vuonna 2015
Hämeenkyrö Kangasala Sastamala Tampere Virrat Ylöjärvi PSHP Yhteensä
htvpalkat tp (1000 €) htv
palkat tp (1000 €) htv
palkat tp (1000 €) htv
palkat tp (1000 €) htv
palkat tp (1000 €) htv
palkat tp (1000 €) htv
palkat tp (1000 €) htv
palkat tp (1000 €)
NimikkeetTyöntekijöiden
lukumäärä 2015 2015Työntekijöiden
lukumäärä 2015 2015Työntekijöiden
lukumäärä 2015 2015Työntekijöiden
lukumäärä 2015 2015Työntekijöiden
lukumäärä 2015 2015Työntekijöiden
lukumäärä 2015 2015Työntekijöiden
lukumäärä 2015 2015Työntekijöiden
lukumäärä 2015 2015Toimitusjohtaja 1 1 0,6 2 1Johtava ylilääkäri 1 1Työterveyshuollon ylilääkäri 1 1,0 1 1Ylilääkäri 1 1 2Apulaisylilääkäri 1 1 1,0 2 1Työterveyslääkäri 35 9 5,7 44 6Terveyskeskuslääkäri 2 2Lääkäri 1 5 4,2 11 2,8 0,3 10 3,5 7 5,0 34 16Työterveyshuollon osastonhoitaja 1 1,0 1 1Vastaava työterveyshoitaja 2 0,7 2 1Työterveyshoitajat 2 5 5,0 16 16,1 31 2 1,6 18 17,0 8 7,3 82 47Terveydenhoitajat 4 2 1,7 6 2Työfysioterapeutit 2 2,0 4 3,7 9 1 0,7 7 6,2 3 3,1 26 16Fysioterapeutit 2 2Johtava työterveyspsykologi 1 1Työterveyspsykologi 1 0,5 1 1,0 8 1 1,0 2 2,4 13 5Psykologit 1 1 1,0 2 1Sairaanhoitaja 1 1Lähihoitaja 1 1Poliklinikanhoitajat 4 4Terveyskeskusavustajat 1 2 1,4 3 1Toimitusjohtaja 1 1Vastuualuepäällikkö 1 1Yhteyspäällikkö 2 2Asiakkuuspäällikkö 1 1Toimistopäällikkö 1 1Talouspäällikkö 1 1Talousvastaava 1 1Taloussihteeri 1 1Palvelupäällikkö 2 2,0 2 2Palvelujärjestelijä 1 1Viestintäsihteeri 1 1Palvelusihteeri 1 3 3,0 4 3Hall intosihteeri 2 2Työterveyssihteerit 5 5,0 8 13 5Kurssisihteeri 1 1Toimistosihteeri 3 3Palvelusihteeri 1 1,0 1 1Sihteeri 1 2 1,9 3 2Vastaanottohoitaja 2 2,0 6 5,5 8 8Yhteensä 4 3 111 18 16,7 794,0 41 30,6 1 220,0 128 89,8 4 800,0 7 5,6 235,0 60 45,7 2 030,9 22 19,7 878,2 280 211 10 069,1
Liite 12.3. Ympäristöterveydenhuollossa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet, työntekijöiden lukumäärät, henkilötyövuodet ja palkat vuonna 2015
Pirkkala Sastamala Tampere Keuruu Yhteensä
htvpalkat tp (1000 €) htv
palkat tp (1000 €) htv
palkat tp (1000 €) htv
palkat tp (1000 €) htv
palkat tp (1000 €)
NimikkeetTyöntekijöiden
lukumäärä 2015 2015Työntekijöiden
lukumäärä 2015 2015Työntekijöiden
lukumäärä 2015 2015Työntekijöiden
lukumäärä 2015 2015Työntekijöiden
lukumäärä 2015 2015Ympäristöterveyspäällikkö 1 0,6 1 1,0 0,2 2 1,8Terveystarkastaja 12 12,0 5 5,0 18 17,7 35 34,7Ympäristöinsinööri 12 11,8 12 11,8Hygieenikkoeläinlääkäri 2 1,5 2 1,5Terveysinsinööri 1 1,0 1 1,0Praktikkoeläinlääkäri 9 10,0 9 10,0Valvontaeläinlääkäri 2 2,0 2 1,3 3 2,5 0,3 7 6,1Toimistosihteeri 2 1,7 2 1,7Eläinlääkäri 6 6,0 8 7,8 14 13,8Palvelusihteeri 1 1,0 1 1,0Hygieenikköeläinlääkäri 1 1,0 1 1,0Terveysvalvonnan johtaja 1 1,0 1 1,0Vastaava eläinlääkäri 1 1,0 1 1,0Ympäristötarkastaja 1 1,0 1 1,0Ympäristöterveystarkastaja 1 1,0 4 3,8 5 4,8Kaupungineläinlääkäri 4 3,8 4 3,8Toimistosihteeri 0 0,1 0,1Toimistonhoitaja 0 0,1 0,1Yhteensä 23 22,6 936,0 19 18,1 824,0 48 47,2 2 008,0 8 8,3 339,3 98 96,2 4 107,3
Liite 12.4. Sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluissa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet, työntekijöiden lukumäärät, henkilötyövuodet ja palkat vuonna 2015
NimikkeetTyöntekijöden
lukumäärähtv
2015palkat
(1 000 €) sote-sektorikunnan muu
yksikkö ostopalveluostopalvelueurot (1000 €) / vuosi
Yleishallinto 236 220,0 10 490,9 x xICT 49 48,2 2 614,6 x x x 635Pääkäyttäjäpalvelut 21 20,1 801,5 x xHankintatoimi 133 122,9 3 511,8 x xKiinteistöpalvelut 225 208,2 7 714,0 x x x 227Laitepalvelut 69 63,2 2 159,3 x xAteriapalvelut 429 379,9 9 952,1 x xPuhtaanapitopalvelut 946 976,0 23 528,7 x x x 340Talouspalvelut 77 76,0 2 833,0 x xTutkimus ja kehittäminen 22 39,9 1 448,2 x xHenkilöstöpalvelut 116 118,9 4 017,1 x xTarkastuspalvelut 3 3,6 140,8Arkistopalvelut 17 15,2 462,3 x xAsiakasmaksut 39 66,4 1 165,9 xHenkilöliikenne 17 14,3 540,0 xMuut 212 142,6 7 258,3 x x x 22Yhteensä 2 609 2 515,4 78 638,5 x x x 1 225
Palveluntuottaja
