Tarinoita solidaarisuudesta

Ohjaajanopas

5-6 luokka

2

Tarinoita solidaarisuudesta -ohjaajanopas Nuorten Akatemia 2018

Taitto ja tekstit: Niina Salmi ja Hilla Kurittu

Työpajan sisällön suunnittelu ja testaaminen Kaisa Myllylä (Mediakasvatuskeskus Metka), Tiina Karhuvirta (Opinkirjo), Niina Salmi (Nuorten Akatemia) ja Hilla Kurittu (Nuorten Akatemia)

Tarinoita solidaarisuudesta ohjaajan opas ja muut materiaalit löytyvät osoitteesta www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaaleja/globaali-ja-ilmastokasvatus/

Toteutettu UM:n viestintä ja globaalikasvatustuella.

3

Johdanto

Tarinoita solidaarisuudesta Kumppanit

Alakoulupajan käsikirjoitusI kertaII kertaIII kerta

Lisätehtävät

Taustaa:SolidaarisuusteotGlobaalikasvatusKöyhyysporno latistaa maailmankuvaa Kurjuus myy paremmin kuin kehitys

Sisällys

4

57

881920

27

3131323436

4

Johdanto

Pidät kädessäsi ohjaajan opasta, joka on tarkoi-tettu tueksi Tarinoita solidaarisuudesta -video-trailerityöpajan ohjaamiseen. Työpajan kantavana ajatuksena ovat hyvät teot, joita me kaikki jatku-vasti teemme toisillemme ja joita meille tehdään. Hyvät teot ja solidaarisuus eivät ole nuorille helppo aihe. Olemme vetäneet videotraileripajoja nuorille syksystä 2015 alkaen ja huomanneet, että nuorilla on vaikeuksia muistaa, milloin he olisivat tehneet jotakin hyvää tai heille olisi tehty jokin hyvä teko. Tämä ei varmastikaan kerro hyvien tekojen puut-teesta, vaan siitä, että nuorten on vaikea näitä tekoja huomata. Työpajojen avulla haluamme näyttää, että solidaarisuustekoja tehdään kaikkialla maailmassa, ja että me kaikki olemme myös niiden kohteita.

Sosiaalinen media on antanut uutta tilaa maa-ilmanlaajuisen solidaarisuuden osoittamiselle. Terrorismi, luonnonkatastrofit ja vähemmistöjen oikeuksiin kohdistuvat loukkaukset ovat herättä-neet yhteisen äänen, jonka viestit kuuluvat: me emme pelkää, rakkaus voittaa vihan, tuen sinua ja myös sinua, jota en ole koskaan tavannut. Työ-pajoilla haluamme korostaa, että solidaarisuus ei ole vain köyhien kehittyvien maiden auttamista, vaan yhteisen äänen löytämistä. Minä täällä, sinä Nicaraguassa, hän jossakin muualla – me voimme kaikki tehdä yhdessä hyviä tekoja.

Vallalla oleva mielikuva kehittyvistä maista sekä sitä tukeva mediakuvasto toiseuttavat: ne saavat usein myös hyvinvoivat, hyvin toimeen tulevat nuoret näyttämään avun tarpeessa olevilta genee-risiltä ”afrikkalaisilta uhreilta”. Kyseenalaistaminen ja kysymysten esittäminen toimivat hyvinä keinoi-na ravistella kehittyviin maihin, ja toisaalta myös länsimaihin liittyviä ennakko-oletuksia. Miten ku-vien avulla rakennetaan mielikuvia? Mitä kuvaaja haluaa sanoa tällä kuvalla? Mistä näkökulmasta se on otettu ja miten sen voisi esittää toisin?

Tämä opas ei ole vain luentomainen käsikirjoitus Tarinoita solidaarisuudesta -työpajan kulusta. Se on työkalupakki, jonka tehtävänä on herättää kysy-myksiä ja antaa nuorten ja lasten itse etsiä, tutkia, tehdä ja löytää. Toivomme, että työpaja purkaa me-dian ylläpitämää normatiivista kuvastoa ja kasvat-taa osaltaan oppilaiden halua rakentaa oikeuden-mukaisempaa, tasa-arvoisempaa ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa maailmaa. Globaalikasvatus ei rajau-du vain yhteen oppiaineeseen – se on kaikki aineet läpäisevä tapa nähdä maailma.

Yhteinen ääni löytyy hyvän näkemisestä ja yhdes-sä tekemisestä – siksi olemme suunnitelleet nämä työpajat. Antoisia luku- ja kuvaushetkiä!

5

Tarinoita solidaarisuudesta

Tarinoita solidaarisuudesta on Mediakasvatus-keskus Metkan, Nuorten Akatemian, Opinkirjon, kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden, Etäkoulu Kulkurin ja Hämeenlinnan kaupungin yhdessä toteuttama hanke, jonka tavoitteena on herättää nuoria toimimaan ja ajattelemaan, miten jokainen ihminen, huolimatta siitä missä hän asuu tai mihin maahan hän on syntynyt, voi arkisilla teoillaan vaikuttaa positiivisesti maailmaan ja osallistua globaalin vastuun kantamiseen.

Nuorten Nicaraguassa tekemiin solidaarisuuste-koihin tutustumalla oppilaat saavat samaistumis-pintoja ja huomaavat ihmisten toiveiden ja pyr-kimysten samankaltaisuuden ympäri maailmaa, mutta toisaalta myös arjen ja yhteiskuntien eri-laisuuden. Tavoitteena on saada aikaan positiivisia oivalluksia siitä, kuinka erilaisista lähtökohdista huoli-matta ihmiset pyrkivät hy-vään ja tukevat toisiaan. Haluamme luoda lapsille ja nuorille näkemyk-sen tasa-arvoisesta toiminnasta kaik-kialla maailmassa: kaikkialla tehdään arjen hyviä tekoja ja kannetaan vastuuta toisista ihmisistä.

Hanke käynnistyi vuonna 2015 ja en-simmäisten vuosien aikana työpajoja toteu-tettiin Nuorten Akatemian kouluvierailijoiden ohjauksella yläkouluissa, 2. asteen ammatilli-sissa oppilaitoksissa ja lukioissa noin 80. Nuorten pajoissa tekemiin videoihin voit tutustua Tarinoita Solidaarisuudesta -YouTube kanavalla.

Vuoden 2017 aikana uusimme materiaalin, ja olemmekin iloissamme siitä, että pajoja voi tästä lähin pitää myös 5-6 luokkalaisten kanssa. Työ-pajojen aikana osallistujat pohtivat auttamista, välittämistä ja maailmanlaajuisesti tehtäviä soli-daarisuustekoja, ja käsikirjoittavat ja kuvaavat sit-

ten iMovien avulla videotrailerin tehdystä hyvästä teosta.

Tarinoita solidaarisuudesta on oppiainerajat ylittä-vä työpajakokonaisuus, jota voi hyödyntää esi-merkiksi osana mediakasvatuksen, ilmaisutaidon, uskonnon, elämänkatsomustiedon tai yhteiskunta-opin opetusta.

Agenda 2030 ja ops 2014

YK:n jäsenvaltiot sopivat vuonna 2015 yhteisistä kestävän kehityksen tavoitteista vuoteen 2030 mennessä. Agenda 2030:n kohdan 4.7 tavoitteena on varmistaa, että kaikki oppijat saavat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot

esimerkiksi kestävää kehitystä ja kestäviä elämäntapoja, ihmisoikeuksia, su-

kupuolten tasa-arvoa, rauhan ja väkivallattomuuden kulttuu-

rin edistämistä, maailman-kansalaisuutta, kulttuuri-

en monimuotoisuuden sekä kulttuurin osuut-ta kestävässä kehi-tyksessä arvostavan koulutuksen kautta.

Kokonaisuus on suunniteltu vastaa-maan paitsi Agenda

2030:n, myös uusissa perus- ja lukio-opetuk-

sen opetussuunnitelmien perusteissa mainittuja

seuraavia oppimistavoitteita.

Työpajassa oppilaat kartuttavat

• Kulttuurista osaamista, vuorovaikutus- ja ilmai-sutaitoja (L2)

Oppilaita kannustetaan kohtamaan arvosta-vasti muita ihmisiä sekä noudattamaan hyviä tapoja pohtimalla kaikkialla maailmassa tehtä-viä solidaarisuustekoja.

6

• Monilukutaitoa (L4)

Oppilaita ohjataan katsomaan tekstejä (kuva, tekstit, videot, puhetavat) kriittisesti ja ymmär-tämään niiden vaikutukset yleisiin, yhteisiin käsityksiin todellisuudesta. Oppilaat harjaan-tuvat tuottamaan monikanavaisia tekstejä ryhmässä suunnittelemalla, käsikirjoittamalla ja kuvaamalla videotrailerin yhdessä valitse-mastaan solidaarisuusteosta.

• Tieto- ja viestintäteknologista osaamista (L5)

Oppilaat saavat kokemuksen tieto- ja viestintä-teknologian käytöstä luovassa työskentelyssä. He tutustuvat GoogleEarth- ja iMovie-sovel-luksiin, ja oppivat hyödyntämään niitä monia käyttötarkoituksia tukevina viestintävälineinä.

• Osallistumista, vaikuttamista ja kestävän tule-vaisuuden rakentamista (L7)

Työpajan keskiössä on yhdessä tekeminen ja osallistuminen. Oppilaat oppivat ilmaisemaan omia näkemyksiään rakentavasti ja näkemään oman toiminnan merkitykset osana laajem-paa globaalia yhteiskuntaa. He oppivat lisäksi tarkastelemaan kriittisesti median välittämää kehitysmaakuvaa.

7

Kumppanit

Etäkoulu Kulkuri on Kansanvalistusseuran ylläpitämä etäkoulu, joka kehittää ja tukee ulkomailla asuvien suomalaisten lasten ja nuorten suomen kielen taitoa sekä vahvistaa suomalaista kulttuuri-identiteettiä. Lue lisää: peda.net/kulkuri

Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX (Hämeenlinnan kaupunki) tarjoaa kouluille, päiväkodeille, nuorille sekä lapsille perheineen kulttuuri- ja taidesisältöjä. Lastenkulttuurikeskus toimii ARX-talon lisäksi ympäri Hämeenlinnan seutua, myös Hattulan ja Janakkalan alueella. Lue lisää: http://www.hameenlinna.fi/arx/

Kehittämiskeskus Opinkirjo on lasten ja nuorten hyvinvointia ja kasvua monipuolisesti tukeva järjestö, joka kehittää nuoria osallistavaa toimintaa, järjestää koulutuksia ja tuottaa laadukkaita oppimateriaaleja koulunuorisotyöhön ja opetussuunnitelmien toteuttamiseen. Lue lisää: www.opinkirjo.fi

Mediakasvatuskeskus Metka ry on maamme merkittävin media- ja monilukutaitoon kouluttava järjestö. Jatkuvasti muuttuvassa mediamaailmassa Metka tukee lasten ja nuorten mediataitoja oman toimijuuden kautta, ja tuo heidän teoksiaan esille. Metka järjestää Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella kasvattajille työpajoja, koulutuksia ja seminaareja sekä jakaa tietoa mediakasvatuksesta. Metka on toiminut jo vuodesta 1958 ja tekee tiivistä yhteistyötä muiden elokuva- ja mediakasvatuksen järjestöjen kanssa. Lue lisää: mediametka.fi

Nuorten Akatemia ry on valtakunnallinen nuoriso- ja liikuntajärjestöjen yhteistyöjärjestö, joka tukee nuorten toiminnallista osallisuutta. Nuorten Akatemian Note-toiminta innostaa opettajia yläkouluissa, lukioissa ja toisen asteen ammatil-lisissa oppilaitoksissa toteuttamaan nuorten kanssa projekteja op-pimisen tueksi. Note tarjoaa opettajien työn tueksi kouluvierailuja, materiaaleja, kilpailuja, koulutusta ja taloudellista tukea nuorten projekteille. Lue lisää: www.nuortenakatemia.fi

Solidaarisuus on suomalainen vuonna 1970 perustettu kehitysyhteistyöjärjestö, joka edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, ihmisarvoista työtä ja toimeentuloa sekä tukee kansalaisyhteiskuntia Nicaraguassa, Somalimaassa ja Keniassa. Solidaarisuus tähtää maailmaan, jossa jokaisella ihmisellä on edellytykset elää ihmisarvoista ja onnellista elämää. Kaikilla tulee olla sukupuolesta ja varallisuudesta riippumatta oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. Kestäviä tuloksia syntyy, kun ihminen ottaa vastuun omasta kehityksestään. Lue lisää: www.solidaarisuus.fi

8

Alakoulupajan käsikirjoitus

I KERTA: Hyvät teot ja käsikirjoituksen työstäminen

Tarvikkeet/valmistelut:• Hyvä teko -kortit• Tarinoita solidaarisuudesta alakoulu ppt-esitys• GoogleMaps valmiiksi avattuna tietokoneelta• Elizabethin video valmiiksi avattuna YouTubesta (https://urly.fi/SZK)• Käsikirjoituspohjia 1 kpl/3-4 hlö (pyydä opettajaa etukäteen tulostamaan)

Tavoite: Tutustutaan hyviin tekoihin ja laaditaan käsikirjoitukset omalle trailerille.

1. Esittäytyminen (5 min)

Esittäydymme ja käymme läpi, mitä näiden kolmen oppitunnin aikana tulee tapahtumaan.

Tänään mietimme hyviä tekoja. Näitä tekoja ihmiset – aikuiset ja lapset - tekevät kaikkialla maailmassa. Mietimme myös, millaisia hyviä tekoja olemme itse tehneet ja aloitamme videon tekemisen omasta teosta. Toisella kerralla kuvaamme trailerit ja kolmannella kerralla pohdimme laajemmin kuvilla viestimistä: mitä kuvat kertovat tai jättävät kertomatta. Lisäksi tutustumme ihmisten elämään eri puolilla maailmaa, erityisesti Nicaraguassa.

I KERTA: Hyvät teot ja käsikirjoituksen työstäminen

1. Esittäytyminen (5 min)2. Lämmittely ja teemaan virittäytyminen (15 min)3. Esimerkki Nicaraguasta (30 min)4. Traileriaiheen valinta (15 min)5. Käsikirjoituksen tekeminen (20 min)6. Lopetus (5 min)

II KERTA: Kamera käy!

7. iMovien käyttö ja kuvakäsikirjoituksen viimeistely tarvittaessa (10 min)

8. Videotrailerien kuvaaminen (60-80 min)9. Videotrailerien tallentaminen ja lataaminen (ohjaaja)

III KERTA: Valokuva-analyysi ja Hyvä teko -trailerit esiin

10. Valokuva-analyysi ja Google Earth (55 min) 11. Ensi-ilta ja keskustelu trailereista (30 min)12. Palaute, kiitokset ja pajan lopetus (5 min)

9

2. Lämmittely ja teemaan virittäytyminen (15 min)

a) Mitä teille tulee mieleen sanasta hyvä teko?

b) Määritelmä

Määritellään, mitä tässä tarkoitetaan hyvillä teoilla: hyvät teot ovat sellaisia, joilla autamme, tuemme, puolustamme tai ilahdutamme jotakuta. Teko voi olla pieni tai suuri, oma, itselle tehty tai bongattu eli nähty, kuultu, luettu tai kuvattu. Hyviä tekoja tehdään koko ajan kaikkialla maailmassa. Ne voivat kohdistua joko omaan perheeseen, koulukavereihin tai ystäviin, mutta myös muualla maailmassa eläviin tuntemattomiin ihmisiin.

Jos käsite tuntuu oppilaista vaikealta, voi sen ymmärtämistä helpottaa keskustelemalla solidaarisuustekoihin liittyvistä lähikäsitteistä. Mitä tarkoitamme, kun puhumme esimerkiksi auttamisesta, puolustamisesta, ”samassa veneessä” olemisesta tai myötätunnosta?

c) Hyvä teko -korttipeli (n. 10 min)

Jaetaan osanottajille 3 solidaarisuustekoa kortilla (punaiset, violetit ja siniset kortit). Pyydä oppilaita nousemaan ylös tuoleistaan ja kävelemään ympäri luokkahuonetta koko ajan liikkeessä pysyen. Kortteja voi nyt vaihtaa luokkatovereiden kanssa, mutta kaverille ei saa kertoa minkä teon on hänelle antamassa. Vaihdossa ei myöskään itse saa tietää, minkä teon saa. Yhden kaverin kanssa korttia voi vaihtaa vain kerran. Tavoitteena on saada lopulta käteen kolme sellaista tekoa, jotka voisi kuvitella tekevänsä itse. Aikaa vaihtamiselle on 5 minuuttia.

Tämän jälkeen voit kysyä esimerkiksi käsiäänestyksellä• Jäikö jollekin käteen joku sellainen teko, joka tuntuu

vaikealta tai jota ei voisi ollenkaan kuvitella tekevänsä? Millaiset teot ovat vaikeita? Miksi?

• Onko jollakin kädessään sellainen teko, jonka on juuri äsken tehnyt jollekin? Mikä?

d) Keskustelu

Voit vielä kysellä, ovatko lapset tehneet hyviä tekoja. Milloin viimeksi? Onko joku tehnyt teille jotain? Mitä muuta voisi tehdä? Mikä estää tekemästä? Oliko tekoja, joita toivoisitte jonkun tekevän teille, mutta ette olisi itse valmis tekemään muille?

Tavoite: Noustaan ylös pulpeteista ja virittäydytään teemaan ja. Oppilaat ymmärtävät, mitä hyvillä teoilla tarkoitetaan ja millaisia teot voivat olla.

Vinki! Jos kyseessä on pieni

ryhmä, voit kysellä oppilaita, miten teot liittyvät heihin

itseensä. Jos ryhmä ei ole entuudestaan

tuttu, voi sen yhdistää myös esittäytymiseen: kerro mikä on

nimesi ja miten käteesi jääneet teot liittyvät

sinuun.

10

3. Esimerkki Nicaraguasta (30 min)

Siirrytään seuraavaksi Nicaraguaan. Kysy, tietääkö joku, missä päin se on? Onko joku käynyt siellä? Tietääkö joku jotain muuta Nicaraguasta?

a) Nicaragua kartalla

Katsotaan yhdessä kartalta (Google Maps), missä Nicaragua sijaitsee. Kannattaa ensin zoomata Google Maps niin, että näkyy mahdollisimman paljon ja lähentää sitten Nicaraguaan, jotta hahmottuu, miten maa sijoittuu maapallon mittakaavassa. Kartan yhteydessä voi kysyä, mitä kartan perusteella voi päätellä Nicaraguasta. Esimerkiksi: maan ympärillä on merta molemmin puolin, maa sijaitsee Kravun kääntöpiirin ja päiväntasaajan välissä, Nicaraguassa on kaksi isoa järveä, sen pääkaupunki on Managua, naapurimaat ovat Honduras ja Costa Rica jne.

b) Tietoa Nicaraguasta

Kerro sitten kuvia näyttämällä tietoja Nicaraguasta.

Nicaraguan pääkaupunki on Managua. Suurkaupunkialueineen se on yksi Keski-Amerikan suurimmista kaupungeista 1,8 miljoonalla asukkaallaan. Nicaragua on yksi maailman köyhimmistä valtioista (taustalla sisällissodat ja poliitinen epävakaus).

Vrt. esim. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa) asukkaita yhteensä noin 1,1 miljoonaa.

Nicaragua jakautuu kolmeen selkeään maantieteelliseen alueeseen: läntisen osan alankoihin, keski- ja pohjoisosien vuoristoihin ja idän Moskiittorannikkoon. Vuoret eivät ole yhtä korkeita kuin monissa muissa alueen maissa. Korkeimmat huiput nousevat 1 500-2 100 metriin (Vrt. Suomen korkein tunturi Halti 1,3 km).

11

Ilmasto on trooppista. Nicaraguasta löytyy mm. sademetsää ja pilvimetsää. Vuoristossa on viileämpää kuin alavilla mailla. Niissä vesihöyry tiivistyy usvaksi, sumuksi tai pilviksi. Puiden oksat ovat sammalten, orkideojen ja muiden päällyskasvien peittämät. Myös puusaniaisia, palmuja ja bambuja voi kasvaa.

Nicaraguaa koettelevat säännöllisesti tulivuorenpurkaukset ja maanjäristykset, koska se sijaitsee mannerlaattojen törmäyskohdassa. Lisäksi trooppiset hirmumyrskyt ja tulvat ovat yleisiä.

Maanviljely on monille perheille tärkeä elinkeino. Maassa viljellään mm. kahvia, puuvillaa ja banaania.

90 % väestöstä puhuu äidinkielenään espanjaa (Espanjan siirtomaa 1500-1800-luvulla), mutta maassa puhutaan myös intiaanikieliä ja englantia.

12

d) Video Elizabethista

Katsotaan yhdessä video 14-vuotiaasta Elizabethista ja hänen hyvästä teostaan (urly.fi/SZK). Jos videon tekstitys ei näy, kannattaa kokeilla eri selainta.

Voit kysyä videon jälkeen, mitä ajatuksia Elizabethin teko herätti. Mikä siinä oli yllättävää? Miksi se oli oppilaiden mielestä yllättävää? Mitä samankaltaisia tekoja oppilaat ovat itse tehneet?

e) Draamaharjoitus: Elizabethin päivä (n. 15 min)

Kerro ensin hieman Elizabethista:

14-vuotias Elizabeth Del Carmen Bermudez Silva asuu Mal Pason kylässä Pohjois-Nicaraguassa.

”Kun isä ja äiti lasketaan mukaan, niin meitä on seitsemän. Minulla on neljä veljeä. He kaikki ovat minua vanhempia.

Käyn koulua täällä Mal Pasossa. Täällä voi käydä peruskoulun. Lukio on Somotossa, sinne on autolla tunnin matka mutta autoja kulkee täällä harvoin. Haluaisin opiskella arkkitehdiksi. Jos se ei ole mahdollista, niin voisin ruveta käsityöläiseksi.

Perheen läheisyys tekee minut onnelliseksi. Kaikki kohtelevat minua hyvin, veljetkin ovat minulle kilttejä. Vaikeinta on silloin, kun en ymmärrä jotakin asiaa koulussa, vaikka mietin niin että päätä kiristää. Onneksi luokkatoverit auttavat ja heidän avullaan pääsen eteenpäin.”

Jaa sitten osallistujat 3-4 hengen ryhmiin. Oppilaiden voi antaa itse muodostaa ryhmät tai jakaa heidät esimerkiksi pituuden, etunimen ensimmäisen kirjaimen tai syntymäajan mukaan. Opettajalta kannattaa kysyä, mikä olisi paras tapa jakaa ryhmät juuri tämän luokan kohdalla.

Näytä ryhmille PowerPoint-diasta aiheet, joista kukin ryhmä valitsee yhden. Oppilaat saavat sitten hetken aikaa miettiä ja suunnitella aiheesta muutaman minuutin mittaisen esityksen. Lyhyet kohtaukset esitellään vuorollaan muille. Esitykset voidaan katsoa aikajärjestyksessä.

Nicaragualaisen ruokavalion ytimenä ovat maissi ja pavut. Maissista tehdään maissitortilloita, joihin liha ja pavut kääritään. Sipulia ja valkosipulia käytetään maustamaan useampia ruokia.

13

1) Elizabethin aamu2) Elizabeth saapuu kouluun3) Elizabethin koulupäivä4) Hyvä teko, jonka Elizabeth tekee koulupäivän aikana5) Elizabeth saapuu koulusta6) Elizabeth viettää aikaa kavereiden kanssa7) Elizabethin ilta8) Hyvä teko, jonka Elizabeth tekee kotona9) vapaavalintainen aihe.

Kaikkia aiheita ei suinkaan tarvitse jakaa, vaan voit valita niistä esimerkiksi 4 tai 5 sopivaa oppilasmäärästä riippuen.

Tavoite: Eläytyä Nicaraguassa elävän lapsen elämään, saada mielikuvitus liikkeelle ja kokeilla esiintymistä.

4. Traileriaiheen valinta (15 min)

Kerro, että äskeisen lämmittelyn jälkeen on pian aika alkaa suunnitella omia Hyvä teko-trailereita. Oppilaat voivat pysyä tätä tehtävää varten samoissa ryhmissä, tai voit jakaa heidät uusiin ryhmiin esimerkiksi numerojaolla. Voit vielä tiedustella, ovatko oppilaat muistaneet tuoda kuvauslupalaput. Jos joku ei ole muistanut, pyydä häntä/heitä ottamaan täytetty lomake mukaan seuraavalle kerralle.

Käydään vielä yhteisesti läpi, mikä traileri on. Traileri on mainos pitkästä elokuvasta. Trailerin tarkoituksena on herättää katsojan kiinnostus elokuvaan, ja kertoa tarinan huippukohdat kuitenkaan paljastamatta mitä elokuvassa oikeastaan tulee tapahtumaan. Olette varmasti nähneet trailereita elokuvateatterissa tai netissä? Millaisia ne ovat? Voit kysyä, onko oppilailla trailereita, jotka olisivat jääneet erityisen hyvin mieleen? Millaisia ne ovat?

Käydään yhdessä läpi videotrailerin työvaiheet: • käsikirjoitus• kuvauspaikan valinta• rekvisiitan hankkiminen• kuvaaminen• trailerin tekstien kirjoittaminen • ensi-ilta.

Tänään suunniteltavat trailerit kuvataan seuraavalla kerralla iPadin iMovie -sovelluksella. Kenelle iMovie on tuttu? Kuinka moni on käyttänyt iMovieta?

Tarkoituksena on tehdä trailereita, joissa on valmiina musiikki ja pohja, johon kuvataan. Trailereista voi valita vapaasti, minkä tyyppisen haluaa tehdä. Niin kuin elokuvissa on genre, eli lajityyppi (jännäri, kauhu, komedia, romanttinen, scifi jne.) valitaan myös trailerille oma genre. iMovie tarjoaa valmiiksi erilaisia lajityyppejä.

14

Pyydä ensin ryhmiä keksimään itselleen nimen. Nimeä käytetään sitten trailerissa studion nimenä.Pyydä sitten ryhmiä miettimään erilaisia tilanteita, joissa hyviä tekoja voisi tehdä. Teot voivat olla omia tai kuultuja, joko tutuille tai tuntemattomille ihmisille tehtyjä hyviä tekoja. Pyydä ryhmiä listaamaan vähintään viisi erilaista hyvää tekoa. Mitä tilanteissa tapahtuu? Onko taustalla joku ongelma? Mikä se on ja miten se ratkeaa? Voit koota listattuja hyviä tekoja kaikkien nähtäville esimerkiksi liitutaululle tai Padlet-seinälle osoitteessa padlet.com. Samalla konkretisoituu se, kuinka paljon hyvää on tehty. Padletissa seinän voi halutessaan asettaa joko salaiseksi tai julkiseksi.

Kun teot on listattu, pyydä ryhmää valitsemaan niistä sen teon, jota lähtevät työstämään traileriksi. Valinnassa kannattaa painottaa sitä, että teko olisi mahdollisimman helppo toteuttaa videotraileriksi.

Huom! On tärkeää, että oppilaat miettivät omia tekojaan ennen genren valitsemista ja käsikirjoituksen laatimista. Jos teema valitaan ensin, se ohjaa ryhmiä miettimään tarinan juonta tietystä näkökulmasta ja samalla koko työpajan teema, hyvät teot, saattaa unohtua. Esimerkiksi jos lapset valitsevat kauhutarinan, ohjaa teema heitä helposti miettimään ampumisia tms.

5. Kuvakäsikirjoituksen työstäminen (20 min)

Seuraava työvaihe on tärkeä. Käsikirjoitus ja kuvakäsikirjoitus helpottavat Solidaarisuusteko -trailerin kuvaamista.

Kerro ensin, mikä on käsikirjoitus: Käsikirjoitus on toiminnan kuvaamista. Käsikirjoitusta tarvitaan, jotta koko työryhmä tietää, mitä kuvassa pitää milläkin hetkellä näkyä ja mitä kuvassa tehdään. Kaikki se kirjoitetaan auki käsikirjoituksessa.

Käsikirjoituksessa tulisi käydä ilmi ainakin seuraavat:• Miten traileri alkaa? Alussa tapahtumat sysätään liikkeelle.• Mitä trailerin keskellä tapahtuu? Keskikohdassa tapahtumat huipentuvat.• Miten traileri loppuu? Lopussa tilanteet ratkeavat ja tapahtumat saatetaan päätökseen. • Keskikohdan ja lopun välissä on usein jokin yllättävä käänne, joka luo tarinaan jännitettä.

Kerro ryhmille, että heidän tehtävinään on nyt tehdä käsikirjoitukset valituista hyvistä teoista. Ryhmät voivat luonnostella käsikirjoituksen suoraan kahdeksan laatikon paperille. Laatikoihin piirretään kuva tapahtumista ja niiden alle kirjoitetaan mitä kuvassa tapahtuu.

Kerro, että traileria kuvatessa kannattaa ottaa erityyppisiä kuvia, esim. sellaisia, joissa näkyy tapahtumapaikka, henkilöt kokonaan tai osittain ja tärkeistä asioista lähikuvia.

Muistuta ryhmiä merkitsemään myös sekä ryhmän että tekijöiden nimet paperiin.

Kun käsikirjoitus on valmiina, kokonaisuus luetaan vielä ääneen selostaen, mitä trailerissa tapahtuu.

Ryhmät voivat nyt aloittaa suunnittelemaan, mitä rekvisiittaa käyttävät, ja millaisia kuvauspaikkoja tarvitsevat. Kouluissa on erilaisia käytänteitä siitä, saako oppituntien aikana poistua ulos tai olla käytävillä. Keskustelkaa yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa siitä, missä saa kuvata. Rekvisiitta ja kuvauspaikat kannattaa kirjoittaa muistiin.

15

Tässä vaiheessa ryhmän sisällä on hyvä myös jakaa vastuut. Kaikissa mediaprojekteissa on useita henkilöitä tekemässä töitä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Ryhmän täytyy neuvotella ketkä näyttelevät tilanteen, kuka toimii kuvaajana ja kuka tarkistaa, että trailerissa näkyy kaikkien tekijöiden nimet, kuka toimittaa rekvisiitan, kuva lavastaa jne.

Vinkkejä jumitilanteisiin:

• Jos tarina ei lähde liikkeelle, voi ohjaaja miettiä yhdessä nuorten kanssa minkälaisissa hetkissä hyvä teko voisi ratkaista ongelma- tai ristiriitatilanteen.

• Ohjaaja voi keskustella hyvistä teoista omien kokemustensa kautta. Konkreettinen esimerkki omas-ta elämästä voi helpottaa tarinan kirjoittamista. Herättelevinä kysymyksinä voi käyttää esimerkiksi seuraavia:

• Miten voisit saada luokallesi tulleen uuden oppilaan tuntemaan itsensä tervetulleeksi? • Mitä hyviä tekoja voisitte tehdä, jos esimerkiksi Elizabeth ja hänen luokkansa Nicaraguasta

tulisi käymään? • Mitä voisitte yhdessä tehdä puolustaaksenne kaverianne, jota kiusataan? • Mitä tekisitte auttaaksenne pulaan joutunutta lasta?

• Jos kukaan ei halua esiintyä, voi miettiä miten tilanteen ratkaisee, tulisiko ryhmiä muuttaa tms. Yleensä nuoret innostuvat kuvattaviksi, jos heitä hieman kannustaa.

• Jos ryhmä on levoton tai haluaa protestoida, opettajaa voi pyytää rauhoittamaan tilanne ja juttelemaan nuorten kanssa. Nuoret haluavat yleensä “testata” vierailijoita ja siihen haasteeseen ei kannata vastata.

• Väkivallan kuvaamista vältetään tai sen pitää olla erittäin perusteltua trailereissa, ikärajoista voi muistuttaa eli trailerin pitäisi olla ekaluokkalaistenkin katsottavissa.

• Trailereissa saa olla humoristinen ote.

6. Lopetus

Kiitä oppilaita hyvästä suunnittelutyöstä ja kerää käsikirjoituslaput talteen.

Lopussa kannattaa muistuttaa vielä siitä, että ensi kerralla trailerit kuvataan. Mikäli ryhmät tarvitsevat niitä varten erityistä rekvisiittaa, kannattaa kaikki sellainen ottaa mukaan.

16

II KERTA: Kamera käy!

Tarvikkeet/valmistelut:• iPad (1 kpl / 3-4 hlö) + iMovie- GoogleDrove -sovellukset valmiiksi ladattuna• Edellisellä kerralla laaditut kuvakäsikirjoitukset

Tavoite: Kuvataan trailerit valmiiksi ja siirretään ne Driveen.

7. iMovien käyttö ja kuvakäsikirjoituksen viimeistely tarvittaessa (10 min)

Tällä kerralla tutustutaan iMovien Trailer-sovellukseen, ja kuvataan viime kerralla suunnitellut Hyvä teko -trailerit. Pyydä oppilaita istumaan samoihin ryhmiin, missä he laativat kuvakäsikirjoituksen. Jaa jokaiselle ryhmälle yksi iPad.

Pyydä oppilaita avaamaan iMovie-sovellus. Vaikka oppilaat olisivat omien sanojensa mukaan käyttäneet iMovieta aikaisemmin, kannattaa seuraavat vaiheet käydä läpi huolellisesti joko PowerPoint esityksellä tai suoraan iPadista näyttämällä dokumenttikameran avulla.

1. Avaa iMovie -sovellus ja paina + -merkkiä

2. Näkyviin tulee teksti Uusi projekti, jonka kohdalla valitaan Traileri.

17

3. Alavalikosta valitaan haluttu genre, paina valinnan jälkeen yläoikealta Luo

4. Yhteenveto -välilehden alle täytetään trailerin nimi ja tekijöiden tiedot

5. Käsikirjoitus -välilehden alle kuvataan itse traileri ja täytetään trailerissa näkyvät tekstit.

Käsikirjoitus antaa valmiin kuvakäsikirjoituksen trailerille. Käsikirjoituspohjaa voi noudatella tarkkaan tai sitten kuvakokoja voi vaihdella kohtauksesta riippuen. Toivottavaa olisi, että kuvakoot vaihtelevat kuvien välillä.

Kohtaus = toiminnallinen kokonaisuus, jossa aika ja paikka pysyvät samana. Samasta kohtauksesta kannattaa ottaa useampi otos eri kuvakokoja hyödyntäen. Kuvattavat kuvat ovat hyvin lyhyitä, joten muuten katsoja ei pääse perille, mitä trailerissa tapahtuu.

Jos jollakin tavaralla tai esineellä on tärkeä merkitys tarinan kannalta, katsoja haluaa nähdä sen lähikuvassa. Sama sääntö koskee ilmeitä ja niiden vaihteluita. Ne kannattaa kuvata myös lähikuvina, jotta katsoja voi samaistua siihen, miltä trailerin henkilöistä tuntuu.

18

6. Kuvaus aloitetaan valitsemalla kuvattava harmaa ruutu. Kuvan kesto näkyy harmaassa ruudussa.Kun punainen pystyviiva on kuvan päällä, ilmestyy harmaa kuva myös kameraikkunaan.

Kuvaaminen alkaa painamalla punaista Tallenna-painiketta ja kuvakäsikirjoitukseen siirtyvä osa kuvauksesta tapahtuu keltaisen suorakulmion sisällä. iMovie kuvaa hieman ennen ja jälkeen videomateriaalia, jotta kuvan alkamispaikkaa voi vielä muokata jälkikäteen.

7. Kuvauksen etenemistä voi seurata valkoisen pystyviivan liikkeen mukaan.

Kun kuvaus on valmis, sovellus heittää otoksen suoraan kuvakäsikirjoitukseen sille paikalle, missä alkuperäinen harmaa kuva oli.

Otos = yhdessä jaksossa tehty kuva- tai äänitallenne

8. Valitsemalla juuri kuvattu otos kuvakäsikirjoituksesta, sitä voi muokata Muokkaa otosta -osiossa. Otoksesta voi esimerkiksi valita uudelleen kohdan, josta kuvattu otos alkaa liikuttamalla keltaista kehystä. Kohta vaihtuu automaattisesti myös kuvakäsikirjoitukseen.

Otoksen voi joko poistaa (roskakori), hidastaa (kilpikonna)tai laittaa äänet pois tai päälle. Sitä voi myös esikatsoa valitsemalla toistopainikkeen.

TÄRKEÄÄ! Kaikki traileripohjan harmaat kuvat pitää kuvata. Jos jotakin jää kuvaamatta, se näkyy harmaana kuvakäsikirjoituspohjana myös valmiissa videossa.

Ryhmä voi seuraavaksi itsenäisesti tutustua iMoviesta löytyviin traileripohjiin ja valita sieltä mieluisimman.

Huom! Kaikki työvaiheet tallentuvat tästä lähtien iMovien projektiin. On siis hyvä muistaa, että ryhmällä pitää olla koko ajan pääsy samaan iPadiin.

Jaa sitten viime kerralla laaditut käsikirjoitukset ryhmille. Ryhmät käyvät vielä yhdessä läpi käsikirjoituksen, vastuujaot ja roolit. Tarkistakaa kuvauspaikat ja katsokaa että tarvittavat rekvisiitat ovat paikalla. Aikaa käsikirjoituksen viimeistelylle on tarvittaessa vielä hetki.

19

8. Videotrailerin kuvaaminen (60-80 min)

Kun ryhmä on mielestään valmis, he voivat aloittaa kuvaamisen valitsemissaan paikoissa. Kannattaa välillä kysellä ryhmäläisiltä, miten kuvaukset sujuvat, ja muistutella, etteivät kuvaukset onnistu koskaan ensimmäisellä otolla. Ottoja pitää ottaa monta, jotta kuvassa on kaikki elementit kohdallaan. Teknisten ongelmien ilmentyessä voi kysyä apua myös muilta. Oppilaat ovat itse kokeneita laitteiden käyttäjiä, ja osaavat varmasti auttaa toisiaan.

Muistuta oppilaita, että muiden ryhmien kuvauksia ei saa häiritä, vaikka itse olisikin valmis. Kaikki ryhmät tekevät omat trailerinsa omien päätöstensä mukaan.

9. Videotrailerien tallentaminen ja lataaminen

Valmis Solidaarisuusteko -traileri tallennetaan iPadin kuvakansioon, josta se siirretään haluttuun paikkaan esim. GoogleDriveen. Tallentaminen tapahtuu seuraavasti:

1. Klikkaa Takaisin projekteihin.

Riippuen iPadin mallista ja iMovien versiosta kohta vaihtelee, mutta sen löytää painamalla Yhteenveto-välilehdellä kysymysmerkistä, joka näyttää oikean kohdan.

2. Klikkaa alhaalla näkyvää latauskuvaketta ja valitse Tallenna video.

Valitse vientikoko: Teräväpiirto – 1080p.

Tallennus iPadin kuvakansioon kestää hetken, joten kannattaa olla kärsivällinen.

3. iPadin omasta kuvakansiosta Hyvä Teko -traileri siirretään haluttuun paikkaan, esimerkiksi Google Driveen tai koulun käyttämään pilvipalveluun.

20

III KERTA: Valokuva-analyysi ja Hyvä teko -trailerit esiin

Tarvikkeet/valmistelut:• Tarinoita solidaarisuudesta alakoulu ppt-esitys• Valokuvat• iPadit (väh. 1 kpl / 3-4 hlö) + Google Earth -sovellus valmiiksi ladattuna• Käyntikortit opettajalle (linkki palautelomakkeeseen, kehoitus tilata lisää vierailuja)

Tavoite: Keskustellaan kuvien saamista merkityksistä ja siitä, millaisina muissa maissa asuvat lapset näyttäytyvät meille suomalaisille. Esitellään omat Hyvä teko -trailerit.

10. Valokuva-analyysi ja Google Earth (55 min)

Tehdään aluksi valokuva-analyysi. Voit pyytää oppilaita istuutumaan ryhmiin. Ryhmien ei tarvitse olla samat kuin ne, joissa trailerit on kuvattu.

Huom! Jos jollakin ryhmällä on vielä trailerin viimeistely kesken, voivat he käyttää hetken työn valmiiksi saattamiseen. Toinen ohjaajista voi tarvittaessa samaan aikaan ladata trailereita Driveen.

a. Valokuva-analyysi yhdessä (n. 5-10 min)

Tässä tehtävässä tarkastellaan valmiiksi valittuja kuvia ja eläydytään kuvan tilanteeseen herättelevien kysymysten avulla. Katsotaan ensin 1-2 kuvaa kaikki yhdessä PowerPoint-dioista. Pyydä oppilaita rauhoittumaan ja katsomaan kuvaa. Esitä samalla oppilaille allaolevia kysymyksiä. Oppilaat voivat miettiä vastauksia mielessään tai kertoa niitä ääneen muulle luokalle.

Voit vielä muistuttaa, että tehtävässä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Tärkeintä on, että oppilas antaa mielikuvituksensa virrata ja eläytyy kuvassa mahdollisesti meneillään olevaan tilanteeseen.

• Mitä kuvassa tapahtuu/ on meneillään? (tämä kysymys on tärkeää kysyä aktiivisessa muodossa, ei vain "mitä kuvassa on". Aktiivinen kysymys kehottaa oppilaita eläytymään kuvan tilanteeseen)

• Mitä ääniä kuulet? • Miltä ilma tuntuu? Onko lämmin, viileä vai tunnetko alkavan sateen?• Miltä ilma tuoksuu?• Mitä tunteita kuva herättää?• Onko kuvassa jotain tuttua?• Mitä on tapahtunut ehkä ennen kuvan ottamista?• Mitä tapahtuu seuraavaksi?• Mitä kuvassa ei näy? Mitä kuvaaja on rajannut kuva ulkopuolelle?• Jos itse olisit mukana kuvassa, kuka olisit? Mitä ehkä ajattelisit tällä hetkellä?

Kysymysten pohtimisen jälkeen voitte käydä yhteisesti läpi kuvan herättämiä ajatuksia ja tunteita. Miltä tuntui eläytyä kuvan maailmaan? Oliko eläytyminen vaikeaa vai helppoa? Miksi? Voit vielä kertoa lyhyesti joitakin tietoja kuviin liittyen.

21

b. Valokuva-analyysi ryhmissä (n. 20 min)

Jaa sitten jokaiselle ryhmälle tulostettu kuva, ja pyydä heitä miettimään yhdessä, mitä kuvassa on meneillään. Heijasta apukysymykset PowerPointilla seinälle.. Ryhmillä on 5-10 minuuttia aikaa katsoa kuvaa ja keskustella siitä.

Kukin ryhmä saa sen jälkeen esitellä muille, millainen kuva heillä on, sekä kertoa muutaman asian, joista he keskustelivat. Lisäksi voit esittää kuvaa taustoittavia kysymyksiä ja kertoa joitakin lisätietoja kuvasta.

Huom! Jos ryhmä on iso, voi sen halutessaan jakaa kahteen osaan, jolloin purkukeskustelut eivät käy niin raskaiksi ja vie niin paljon aikaa.

Kerro, että kuvan ottajalla on aina valta vaikuttaa siihen, millaisen mielikuvan kuvan katsoja tilanteesta saa. Kuvaajan tekemät valinnat antoivat vihjeitä siis myös sinulle, kun mietit mitä kuvissa tapahtui. Huomasitko?Miten se tapahtuu? Esimerkiksi ylhäältä päin otettu kuva saa kuvan kohteen vaikuttamaan usein avuttomalta. Kuvan rajaamisella voimme vaikuttaa siihen, mitä tietoa kuvan katsoja saa kuvasta ja mitä jää kertomatta.

Lisäpohdittavaksi:

• Jos ottaisit kuvan omasta arjestasi, mitä kuvassa olisi? • Mitä luulet, että koulutoverisi ajattelisi kuvaa katsoessaan? Entä naapurisi? • Mitä luulet, että alussa esitelty nicaragualainen Elizabeth ajattelisi katsoessaan kuvaasi?

Kerro, että sellainen, mikä voi olla tavallista itselle, saattaa olla yllätyksellistä tai tavallista toiselle riippuen siitä, millaisesta taustasta (esimerkiksi perhetausta, ystävät, ikä, harrastukset, asuinpaikka) käsin hän katsoo kuvaa. Esimerkiksi: kuvitellaan että otat kännykällä kuvan välitunnin viettämisestä koulussasi. Todennäköisesti Elizabeth, joka on itsekin nuori ja käy koulussa, pitäisi kuvaasi tavallisena, kun taas suomalainen jo eläkkeelle jäänyt Heikki näkisi sen yllätyksellisenä.

Tehtävän voi tehdä myös toiminnallisemmin

ns. janaharjoituksena, jos luokka ei innostu keskusteluista.

Pyydä oppilaita asettamaan kuvansa kuvitteelliselle janalle seuraavien

ääripäiden väliin:A) Tunteita herättävä – neutraaliB) monimerkityksinen – vain yksi merkitysC) helppo keksiä tarina – vaikea keksiä tarina

Kysy kussakin kohdassa kommentteja sille, miksi asettuivat

juuri sille kohdalle janaa.

22

Tietoa kuvista:

Huomaatteko taustalla näkyvän kaupungin? Kyseessä on Luanda, Angolan pääkaupunki, jossa asuu noin 5-6 miljoonaa ihmistä eli saman verran kuin koko Suomessa. Kaupunki on alun perin suunniteltu vain kymmenesosalle tästä väkimäärästä, mikä näkyy mm. valtavina ruuhkina. Kaupungin ovat alun perin perustaneet portugalilaiset siirtomaaisännät. Afrikan mantereelta löytyy lukuisia suurkaupunkeja pilvenpiirtäjineen.

* * *Kuva on torilta Myanmarista. Myanmarissa lapsityö on yleistä, vaikka Myanmarissa on oppivelvollisuus kuten Suomessakin (5 vuotta, mutta köyhyys ja tasoltaan heikko koulutusjärjestelmä ajavat lapsia töihin)

Arviolta 168 miljoonaa lasta joutuu tekemään haitallista ja rankkaa työtä, joka vaikuttaa mm. heidän koulun käyntiinsä ja terveyteensä. Tällainen työnteko on Lasten oikeuksien sopimuksella kiellettyä.

* * *Kuva on Vietnamista. Lapset pelaavat riisikentällä jalkapalloa.

Vietnam on pitkä ja kapea maa (kaksi kertaa Suomea pitempi maa,) ja ilmasto vaihtelee paljon maan pohjois- ja eteläosan välillä. Ttrooppisen kuumassa ja kosteassa etelässä päivälämpötilat nousevat helposti yli 30 asteeseen. Sadekausi kestää toukokuusta lokakuuhun, jolloin rankat monsuunisateet kastelevat Vietnamia.

Brittien 1800-luvulla kehittämä jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji. Sitä pelataan ammattimaisesti jokaisella asutulla mantereella. Arvioiden mukaan jopa 3,5 miljardia ihmistä joko seuraa tai harrastaa jalkapalloa.

23

Kuva on Titicaca-järveltä Bolivian ja Perun rajalta.

Titicaca on Etelä-Amerikan suurin järvi. Se sijaitsee 3 821 metriä merenpinnan yläpuolella Andien vuoristossa ja on maailman korkeimmalla sijaitseva purjehduskelpoinen järvi. Päivisin aurinko lämmittää, mutta lähes neljäntuhannen metrin korkeudesta johtuen yöt ovat hyvinkin viileitä ja järvellä puhaltaa kalsea tuuli.

Aymara-väestölle Titicaca on pyhä järvi. Järvellä sijaitseva Isla del Sol, aurinkosaari, on inkojen luomiskertomuksen myyttinen tapahtumapaikka.

* * *Kuva on Intiasta.

Kuvassa pelataan perinteistä intilalaista peliä, Pallanghuzi (Pallankuli).

Mitä pelejä meillä pelataan?

* * *Kuva on Etelä-Afrikasta.

Etelä-Afrikka on monien vastakohtien maa. Idästä maata reunustaa Intian valtameri ja lännestä. Atlantin valtamereri. Pohjoisessa taas sijaitsee vuoristoa. Etelä-Afrikka on yksi Afrikan mantereen kehittyneimmistyä maista, mutta toisaalta siellä on valtavat tuloerot ja työttömyyttä.

24

Kuva on Itä-Timorista.

Ilmaista kouluruokaa tarjotaan vain Suomessa ja Ruotsissa. Muissa maissa oppilaiden täytyy maksaa ruuasta tai ottaa omat eväät mukaan kouluun.

Mitä tässä syödään? (riisi ja pavut ovat varsin tyypillinen kouluruoka)

* * *Kuva on pakolaisleiriltä Aruasta, Ugandasta.

Puuvilla on yleisin materiaali, josta vaatteet Afrikassa valmistetaan. Usein vaatteiden raaka-aineiksi käytetään myös villaa, juuttia, silkkiä ja kasvikuituja. Vaikka länsimaiset vaatteet yleistyvät,ovat perinteiset vaatteet yhä arvossa.

Kankaat ovat usein kuvioituja ja värikkäitä. Tekstiilejä värjätään yleensä kasvi- ja mineraalipohjaisilla väreillä. Värjäystekniikkana käytetään usein batiikkia. Värjäyksen lisäksi kankaita koristellaan erilaisin applikoinnein ja värikkäin kirjailuin. Myös erilaiset metalliset korut sekä helmet ovat yleisiä koristeita vaatteiden kirjailun lisäksi.

Afrikkalaisten vaatteiden kuvioinnilla ja värityksellä on oma merkityksensä. Vaatteista välittyy viesti rikkaan kulttuuriperinteen arvostamisesta. Tietyillä asioilla, etenkin väreillä, on oma merkityksensä. Esimerkiksi punainen on perinteisesti Afrikassa liitetty vereen ja se onkin tärkeä väri rituaaleissa.

* * *Kuva on Havannasta, Kuubasta.

Kuuba panostaa koulutukseen selvästi enemmän kuin muut alueen valtiot. 98 % lapsista käy ala-koulun loppuun, ja 83 % ikäluokasta käy yläkoulua. Myös korkea-asteen opiskelijoiden määrä on selvästi suurempi kuin muissa alueen maissa. Nuorista 100 % ja kaikista aikuisista 99,8 % on lukutaitoisia, kun alueen keskiarvot ovat 97 % ja 91 %.

Koulupuvut: pakko olla, kaikilla ei varaa, miltä tuntusi itse käyttää koulupukua?

25

c. Google Earth (n. 20 min)

Pyydä oppilaita tutustumaan ryhmissä Google Earth:n avulla siihen maahan, josta otettu kuva heillä oli analysoitavana edellisessä tehtävässä. Heijasta alla olevat, pohdintaa helpottavat apukysymykset seinälle.

• Mitä kartan perusteella voi päätellä ko. maasta? • Missä maa sijaitsee (Afrikka, Aasia, Latinalainen Amerikka…)? • Millainen vaikutelma paikasta tulee? • Millaista siellä olisi asua? • Etsi talo, jossa voisit kuvitella asuvasi perheesi kanssa. • Onko jokin samaa, kuin omassa kotipaikkakunnassasi?• Näkyykö tuttuja tuotteita tai merkkejä? • Entä mikä on toisin? • Mikä yllättää? • Minkälaisia ammatteja katukuvassa näkyy? • Millaisilla kulkuneuvoilla kaupungissa liikutaan?

Voitte purkaa keskustelua yhteisesti tai kunkin ryhmän kanssa erikseen niin, että kiertelet luokassa. Mitä samaa ryhmä löysi kotipaikkakuntansa ja analysoitavan paikan väliltä? Mikä oli erilaista? Oliko jotain, mikä yllätti?

Tavoite: Harjoitella toisen asemaan eläytymistä ja ymmärtää, että kuvaajalla on valta vaikuttaa siihen, miten kuvan katsoja tulkitsee tilanteen. Ymmärtää, että kuvan katsojan tausta, ennakko-oletukset ja tiedot vaikuttavat hänen tulkintaansa kuvasta. Nähdä vaihtoehtoisia kuvia kehittyvistä maista ja ymmärtää, että mediakuvasto antaa niistä usein yksipuolisen kuvan.

11. Ensi-ilta ja keskustelu trailereista (n. 30 min)

On aika katsoa oppilaiden tuotoksia hyvistä teoista! Valmiita trailereita voitte katsella yhdessä suoraan Google Drivesta videotykin avulla. Pyydä jokaista ryhmää esittelemään oma trailerinsa.

Voit kysyä heiltä esimerkiksi: • Millaista oli suunnitella ja tehdä traileri? Mikä sujui hyvin? Mikä ei mennyt niin hyvin? • Miten jaoitte roolit?• Minkälaisia tunteita videon katsominen herätti? Entä sen tekeminen?• Mistä saitte idean juuri tästä hyvästä teosta? Onko joku teistä tehnyt sen vai oliko se kokonaan

keksitty? Ne jotka ette olleet tehneet tätä tekoa, voisitteko kuvitella tekevänne?• Mitä vaikutusta haluaisitte trailerillanne olevan sen katsojiin? Saako se heidät esimerkiksi hyvälle

mielelle? Innostaako tekemään vastaavia tekoja itse?

Kysymyksiä voi muokata tai keksiä itse lisää.

12. Kiitokset ja pajan lopetus (5 min)

Kiitä nuoria hyvästä työskenetlystä ja kysy halutessasi palautetta pajasta nuorilta.

26

c. Google Street View (n. 20 min)

Pyydä oppilaita tutustumaan ryhmissä Google Street View:n avulla siihen maahan, josta otettu kuva heillä oli analysoitavana edellisessä tehtävässä. Suomi-ryhmä tai tunin alussa trailerin kuvaamista jatkanut ryhmä voi tarkastella esimerkiksi Nicaraguaa. Heijasta alla olevat, pohdintaa helpottavat apukysymykset seinälle.

• Mitä kartan perusteella voi päätellä ko. maasta? • Missä maa sijaitsee (Afrikka, Aasia, Latinalainen Amerikka…)? • Millainen vaikutelma paikasta tulee? • Millaista siellä olisi asua? • Etsi talo, jossa voisit kuvitella asuvasi perheesi kanssa. • Onko jokin samaa, kuin omassa kotipaikkakunnassasi?• Näkyykö tuttuja tuotteita tai merkkejä? • Entä mikä on toisin? • Mikä yllättää? • Minkälaisia ammatteja katukuvassa näkyy? • Millaisilla kulkuneuvoilla kaupungissa liikutaan?

Voitte purkaa keskustelua yhteisesti tai kunkin ryhmän kanssa erikseen niin, että kiertelet luokassa.

11. Ensi-ilta ja keskustelu trailereista (n. 30 min)

On aika katsoa oppilaiden tuotoksia hyvistä teoista! Valmiita trailereita voitte katsella yhdessä suoraan Google Drivesta videotykin avulla. Pyydä jokaista ryhmää esittelemään oma trailerinsa.

Voit kysyä heiltä esimerkiksi: • Millaista oli suunnitella ja tehdä traileri? Mikä sujui hyvin? Mikä ei mennyt niin hyvin? • Miten jaoitte roolit?• Minkälaisia tunteita videon katsominen herätti? Entä sen tekeminen?• Mistä saitte idean juuri tästä hyvästä teosta? Onko joku teistä tehnyt sen vai oliko se kokonaan

keksitty? Ne jotka ette olleet tehneet tätä tekoa, voisitteko kuvitella tekevänne?• Mitä vaikutusta haluaisitte trailerillanne olevan sen katsojiin? Saako se heidät esimerkiksi hyvälle

mielelle? Innostaako tekemään vastaavia tekoja itse?

12. Kiitokset ja pajan lopetus (10 min)

Kiitä nuoria hyvästä työskenetlystä ja kysy halutessasi palautetta pajasta nuorilta.

27

Lisätehtävät

Jos jokin ryhmä on muita aiemmin valmis, voit hyödyntää alta löytyviä lisätehtävävinkkejä.

Hyvät teot -alias

Tarvikkeet: sinivihreät ja/tai oranssit kortit

Hyvät teot –aliasta voi pelata pienissä ryhmissä siten, että kukin vuorollaan selittää yhden sanan muulle ryhmälle. Oikein arvannut saa sanan itselleen. Eniten sanoja arvannut voittaa pelin. Selittäjävuorossa oleva pelaaja ei saa sanoa kortissa mainittua sanaa ääneen, vaan se tulee selittää muita sanoja käyttäen. Pakassa on sekä sinivihreitä että oransseja kortteja. Oranssit kortit ovat vaikeustasoltaan sinivihreitä vaikeampia, ja ne voi ottaa peliin mukaan yläkoululaisten tai 2. asteen opiskelijoiden kanssa pelattaessa.

Vaihtoehtoinen tarina

Tarvikkeet: iPad tai muu laite, jolla voi katsoa ja kuvata videoita, kyniä ja paperia suunnittelua varten

Harjoituksessa tutustutaan muiden ryhmien tekemiin Tarinoita Solidaarisuudesta –videotrailereihin ja suunnitellaan yhdessä vaihtoehtoinen tapa, jolla saman hyvän teon voi esittää. Pyydetään ryhmää valitsemaan video Tarinoita Solidaarisuudesta YouTube –kanavasta (YouTube => Tarinoita solidaarisuudesta). Voit myös valita valmiiksi videon, jolle tarina tehdään. Ryhmän tehtävänä on seuraavaksi miettiä, mikä hyvä teko tarinan takana on. Miten teon voisi esittää toisella tavalla? Pyydä oppilaita suunnittelemaan vaihtoehtoinen tarina, ja selostamaan se videolle. Miten tarina etenisi? Mikä olisi sen käännekohta? Entä loppuratkaisu?

Tunteet esiin

Tarvikkeet: iPadit tai kännykät, joissa on kamera, pinkit tunnekortit

Kuvaajalla on aina valta päättää millaisena kuvan kohteen esittää. Tämä onnistuu esimerkiksi kuvakulmaa vaihtamalla (kaukaa, läheltä, ylhäältä, alhaalta, takaa). Tästä johtuen kuvat henkilöstä voivat saada hyvinkin erilaisia merkityksiä riippuen niistä valinnoista, joita kuvaaja on taustalla tehnyt. Ryhmäläiset nostavat/valitsevat vuorollaan yhden tunnekortin ja suunnittelevat yhdessä, miten saisivat kuvassa tuotua esille halutun tunteen kuvakulmia, asentoja, ilmeitä jne. vaihtamalla. Miten saada kuvattavasta esimerkiksi välinpitämätön tai kiinnostunut? Lopuksi tunteesta otetaan kuva.

Solidaarisuusteot

Tutustukaa oppilaiden kanssa nuorten tekemiin solidaarisuusvideoihin (Tarinoita solidaarisuudesta YouTube -kanava => Kymmenen tarinaa solidaarisuudesta). Keskustelkaa videoiden pohjalta, mitä solidaarisuus ja hyvän tekeminen tarkoittavat. Pohdintaa voit käydä pienissä ryhmissä tai yhdessä koko luokan kanssa.

Alla kysymyksiä pohdintaa varten:

28

• Millaisissa tilanteissa apua tarjotaan? • Millaisia tunteita avun tarjoaminen/ilahduttaminen herättää avun saajassa ja itse auttajassa?• Mikä saa ihmisen auttamaan toista? • Onko eroa, onko avunsaaja tuttu vai tuntematon? • Millä kaikilla keinoilla videoissa on tehty hyvää?• Oletteko tehneet samanlaisia tekoja? Milloin viimeksi? Onko joku tehnyt teille jotain? • Mitä muuta voisi tehdä? Mikä estää tekemästä? • Oliko tekoja, joita toivoisitte jonkun tekevän teille, mutta ette olisi itse valmis tekemään muille?

Tietovisa

Nopea, leikkimielinen tietovisa yhteisöjen tekemistä solidaarisuusteoista. Nuoret saavat käyttää tietovisan aikana älypuhelimiaan ja nettiä. Voit käyttää tietovisaan haluamasi määrän kysymyksiä.

Ohjaaja lukee kysymykset ja nuoret vastaavat esim. suttupaperille sekä viittaavat/nousevat ylös, kun ovat valmiita. Osa kysymyksistä on sellaisia, joissa ensimmäinen vastauksen löytänyt saa pisteen, osa sellaisia, jossa jokaisesta oikeasta vastauksesta saa pisteen. Pyydä oppilaita kertomaan, mitä tietoa he löysivät vastauksen lisäksi. Tarvittaessa voit itse taustoittaa vastauksia.

Kerrotaan, että tietovisa koskee erilaisten yhteisöjen tekemiä solidaarisuustekoja. Aiempien yksilöesimerkkien lisäksi tekoja voivat tehdä mm. valtiot, järjestöt ja yritykset.

1) Mikä maa lahjoittaa kaikille maahan saapuville pakolaisille viljelysmaata ja kansalaisoikeudet? Oikea vastaus: Uganda. Ensimmäinen ryhmä, joka tietää vastauksen, saa yhden pisteen.

Tausta: Ugandaan on jo vuosia saapunut 500 pakolaista joka viikko, ja määrä on vain nousussa. Valtaosa pakolaisista tulee naapurimaa Kongon demokraattisesta tasavallasta. Kaikkiaan maassa on 600 000 pakolaista. Kongon ja Ugandan välinen raja on käytännössä avoin. Kongossa myös tiedetään Ugandan ottavan pakolaisia vastaan ja pitävän heistä huolta. Kongon rajan tuntumassa Ugandan puolella on paljon hyvää viljelysmaata. Kaikille uusille tulokkaille annetaan maatilkku perheen koon mukaan. Lisäksi Ugandaan tulevat pakolaiset saavat välittömästi kansalaisoikeudet.

2) Mikä järjestö toimitti avustuksia suomalaisille lapsille 1940-luvun lopulla?

Oikea vastaus: Unicef. Ensimmäinen ryhmä, joka tietää vastauksen, saa yhden pisteen.

Tausta: Unicef perustettiin 1946 auttamaan sodista kärsineiden maiden lapsia. Suomi sai Unicefilta apua kurjaan tilanteeseen esimerkiksi lisäravintona. Maitopulveria, rasvaa ja säilykkeitä tarjottiin suomalaisissa sairaaloissa, lastenkodeissa, kesäleireillä ja kouluissa. Lukuvuonna 1948–1949 Unicefin ruoka-avustuksesta hyötyi jopa 100 000 lasta. Suomeen jaettiin myös kenkiä ja vaatteita sekä flanellikangasta alusvaatekertaa varten. Flanellia sai noin 60 000 lasta.

29

3) Minkä koruja valmistavan, suomalaisen yrityksen valikoimaan kuuluu hyväntekeväisyyskoruja?

Oikea vastaus: Kalevala Koru. Hyväksytään myös mm. Lumoava ja Taika, joista voi saada ylimääräisen pisteen. Ensimmäinen ryhmä, joka tietää vastauksen, saa yhden pisteen.

Tausta: Hyväntekeväisyys on liittynyt vahvasti Kalevala Korun arvoihin ja tekemisen tapaan alusta asti. Talvi- ja jatkosodan aikana Kalevala Koru auttoi sodan hädänalaisia mm. perustamalla Äitikoteja eli lepopaikkoja monilapsisten perheiden äideille, lastenkoteja sekä tilapäiskoteja Karjalan evakoille.

Kalevala Korulla on vuosien varrella ollut myynnissä useita hyväntekeväisyyskoruja, joita ostamalla on voinut tukea eri järjestöjä. Tuettavia järjestöjä ovat olleet tai ovat Roosanauha, Pelastakaa Lapset, Uusi Lastensairaala 2017, Suomen Aivosäätiö, Naisten Pankki, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Ghanalaisten tyttöjen koulunkäynti, Sotaveteraanien naisjärjestö sekä Vienan runokylien elvyttäminen.

Myös muilta suomalaisilta koruvalmistajilta voi löytyä hyväntekeväisyyskoruja. Näistä voi myös saada pisteen. Hyväntekeväisyyskoru löytyy ainakin Lumoavalta, joka tukee Uutta Lastensairaalaa.

4) Mitkä tahot vetosivat burmalaisen poliitikon ja ihmisoikeusaktivistin Aung San Suu Kyin vapauttamiseksi?

Oikea vastaus: mm. lukuisat valtiot, valtionpäämiehet (esim. Barack Obama), kansainvälinen yhteisö, YK, Amnesty, U2, buddhalaismunkit, saksofonisti Wayne Shorter, tavalliset kansalaiset. Aikaa vastaamiselle on puoli minuuttia. Jokaisesta järjestöstä saa pisteen.

Tausta: Burmalainen (nyk. Myanmar) oppositiopoliitikko ja ihmisoikeusaktivisti Aung San Suu Kyi on ollut 15 vuotta kotiarestissa. Tuona aikana hän voitti mm. Nobelin rauhanpalkinnon 1991, mutta ei päässyt arestinsa vuoksi noutamaan sitä. Hänen vapauttamisekseen on kampanjoitu näyttävästi ja laajasti ympäri maailmaa. Kansainvälinen yhteisö, useat valtiot ja valtioiden päämiehet, useat ihmisoikeusjärjestöt (esim. Amnesty International) ja pakolaisina ympäri maailmaa elävät burmalaiset kampanjoivat Suu Kyin ja muiden poliittisten vankien vapauttamiseksi. Aung San vapautettiin lopulta 2010. Tämän jälkeen hänet valittiin Myanmarin parlamenttiin ja Amnesty myönsi hänelle Kynttiläpalkinnolla ihmisoikeuksien hyväksi tekemästään työstä.

5) Mitkä suomalaiset järjestöt auttoivat Nepalin maanjäristyksen uhreja keväällä 2015?

Oikea vastaus: Fida, SPR, KUA, SOS Lapsikylä, Plan, Unicef, Pelastakaa Lapset, Suomen Lähetysseura. Aikaa vastaamiselle on puoli minuuttia. Jokaisesta järjestöstä saa pisteen.

6) Yli 5 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa marssi 23.1.2017 naisten, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja maahanmuuttajien oikeuksien puolesta. Mikä muodostui marssin näkyväksi tunnusmerkiksi?

Oikea vastaus: Vaaleanpunaiset, neulotut pipot

Tausta: Presidentti Donald Trumpin virkaanastujaispäivänä järjestettiin Women’s March -mielenosoituksia eri puolilla maailmaa, myös Suomessa. Marsisen yhtenäinen ilme muodostui

30

neulotuista, virkatuista tai itse ommelluista pinkeistä pipoista.

7) Miksi monet ihmiset ympäri maailmaa lisäsivät Facebook-profiilikuvaansa Ranskan lipun värejä kantavan filtterin marraskuussa 2015?

Oikea vastaus: Osoittaakseen solidaarisuutta Pariisin terrori-iskussa menehtyneiden läheisille.

8) Mitä Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin perustama verkosto Startup Refugees tekee?

Oikea vastaus: Yhdistää työnhakijat ja yrittäjyydestä kiinnostuneet turvapaikanhakijat työtä tarjoaviin ja yrittäjyyttä tukeviin organisaatioihin. Parantaa turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia tehdä töitä ja ryhtyä yrittäjiksi.

Tavoite: Tuodaan esille tekoja, joita yhteisöt (maat, yritykset, järjestöt) ovat tehneet. Tehtävä havainnollistaa, että yksilöiden lisäksi tekoja voidaan tehdä yhteisöllisesti useilla eri tasoilla.

31

Solidaarisuusteot

Kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden vuonna 2014 käynnistämä Solidaarisuusteot-kampanja kannustaa ihmisiä sekä tekemään että näkemään solidaarisuustekoja ja kertomaan niistä kaikille. Kampanjan ideana on osoittaa, että valtaosa ihmisistä on edelleen solidaarisia ja suvaitsevaisia - niin Suomessa kuin maailmalla.

Solidaarisuusteko on käytännön teko, jonka ihminen tai yhteisö tekee tukeakseen jotakuta toista. Solidaarisuusteot voivat olla itse tehtyjä, itselle tehtyjä tai vaikkapa raitiovaunussa bongattuja arjen hyviä tekoja. Teot voivat olla elämää mullistavia tai pieniä, mieltä lämmittäviä tekoja.

Solidaarisuustekoja tehdään joka ikinen päivä ympäri maailmaa. Ihmiset tukevat ja auttavat toinen toistaan niin arjen pikku pulmissa kuin elämän isoissa ongelmissa. Kampanja tuo näkyviin sen, että riippumatta siitä, missä päin maailmaa ihmiset asuvat, ovat he valmiita tukemaan ja auttamaan toisiaan. Vuoden 2017 loppuun mennessä tekoja oli kerätty 2625 kappaletta.

Solidaarisuusteot -kampanja inspiroi ihmisiä solidaarisuuteen ja levittää suvaitsevaisuuden ilmapiiriä. Samalla opimme toinen toisistamme. Millaisia solidaarisuustekoja ihmiset tekevät

Solidaarisuus (lat. in solidum) tarkoittaa yhteisvastuullisuutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myötämielisyyttä kanssaihmisiä kohtaan. Käsite ei rajoitu ainoastaan toistensa lähellä oleviin ihmisiin, vaan sillä voidaan tarkoittaa jopa maailmanlaajuista kunnioitusta toisia ihmisiä kohtaan.

Suomessa, Somalimaassa, Ugandassa ja Nicaraguassa ja mikä meitä yhdistää? Toisaalta voimme oppia, miten solidaarisuusteot poikkeavat toisistaan eri kulttuureissa. Kampanjaa varten solidaarisuustekoja on kerätty aikuisilta ja nuorilta eri puolilta maailmaa. Kulttuurinen konteksti näyttäisi vaikuttavan siihen, millainen teko mielletään solidaarisuusteoksi.

Solidaarisuusteon voi jakaa osoitteessa www.solidaarisuusteot.fi. Kampanjasivulla on nähtävissä solidaarisuustekoja ympäri maailmaa ja teon voi jakaa vapaasti millä tahansa kielellä. Teosta voi kertoa niin tekstin, kuvan kuin videon muodossa. Solidaarisuusteon voi jakaa myös sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #solidaarisuusteot ja #insatserförsolidaritet. Teot päivittyvät automaattisesti kampanjasivustolle.

Lue lisää: www.solidaarisuusteot.fi

Taustatietoa

32

Globaalikasvatus

Globaalikasvatus on käsite, jota saatetaan käyttää sekä kattoterminä että synonyymina rauhankasvatukselle, demokratiakasvatukselle, ihmisoikeuskasvatukselle tai esimerkiksi ympäris- tökasvatukselle. Globaalikasvatus on kasvatusta globaaliin vastuuseen. Maastrichtin (2002) julistuksen mukaan se ”avaa ihmisten silmät ja mielen maailman todellisuuksille ja herättää heidät toimimaan kaikille kuuluvien ihmisoikeuksien sekä oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta”. Globaalikasvatukseen liittyy vahvasti myös sellaisten taitojen opettelu, joita tarvitaan aktiivisina maailmankansalaisina toimimiseen.  

Globaalikasvatuksen tulee: 1) kehittää kansalaisten tietoisuutta globaaleista

valtasuhteista, kannustaa kriittiseen ajatteluun ja tuoda näkyväksi yksilöiden roolit, vastuut ja elämäntavat osana globaalia maailmaa

2) tukea paikallisen ja globaalin tason aktiivista kansalaisuutta

3) muuttaa sellaisia rakenteita, jotka pitävät yllä globaalia eriarvoisuutta ja kestämättömiä elintapoja

Globaalikasvatus purkaa piilotettuja normeja

Globaalikasvatuksen parissa on viime vuosina keskusteltu pehmeästä ja kriittisestä globaali-kasvatuksesta. Vanessa Andreottin tutkimuksen mukaan globaalikasvatuksessa olisi tärkeää siirtyä pehmeästä, kehitysmaat ja kehitysmaissa asuvat ihmiset autettavina uhreina, tai toisaalta potentiaalisena uhkana, esittävästä kasvatuksesta kriittiseen kasvatukseen. Kriittisen näkökulman mukaan auttamisnäkökulma ei auta ratkomaan ongelmien juurisyitä, ts. yhteiskunnan eriarvois-tavia valtarakenteita. Sen sijaan huomio tulisi keskittää siihen, miten puhumme asioista.

Pehmeä globaalikasvatus pyrkii voimauttamaan nuoret toimimaan valmiiksi määritellyn ”hyvän elämän” tai ideaalimaailman mukaisesti aktiivisina kansalaisina. Kriittinen globaalikasvatus taas haluaa saada nuoret pohtimaan kriittisesti oman kulttuurinsa ja kontekstinsa perintöä, ottamaan vastuuta omista päätöksistään ja teoistaan ja kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia.

Toinen ajankohtainen keskustelu globaalikasva-

Taustatietoa

33

tuksen parissa on käyty ns. Etelän äänestä eli kenen tarinoita globaalikasvatuksessa kuullaan ja kenen näkökulmat pääsevät esiin. Globaalikas-vatuskentällä eurosentrisyys koettiin ongelmaksi ja järjestökenttä lähti yhdessä purkamaan sitä, huomioidaanko globaalikasvatuksessa riittävästi kehitysmaiden ihmisten moninaiset äänet. Koulu-tetulla maailmankansalaisella, alkuperäiskansojen edustajalla tai epävirallista työtä tekevällä kaupus-telijalla voi kaikilla olla hyvin erilaisia näkemyksiä kehityksen suunnasta.

Globaalikasvatus ei kannusta lyhyen tähtäimen voittoihin. Sen sijaan, että korostettaisiin länsimai-den taloudellista etulyöntiasemaa ja valtaa kerää-mällä rahaa “köyhille kehitysmaille”, globaalikas-vatus kääntää katseet juuri tähän vinoutuneeseenasetelmaan. Kenellä valta on ja miten se näkyy? Miksi teemme vastakkainasetteluja kehitysmaidenja länsimaiden välillä? Ketä tarkoitamme, kun pu-humme afrikkalaisista tai kehitysmaiden kansalai- sista?

Maailmankansalaisen kompetenssit

Maailmankansalaisen kompetensseilla tarkoitetaan taitoja ja ominaisuuksia, joita muun muassa koulun tulisi opettaa nuorille, jotta he pystyisivät toimimaan globalisoituvassa maailmassa yhdes- sä toisten kanssa. Maailmankansalaiseksi kasva-minen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa omassa lähipiirissä, laajemmasa yhteisössä,omassa maassa ja aina globaalille tasolle saakka. Kompetenssit voidaan jaotella tietoihin, taitoihin, arvoihin ja asenteisiin sekä toimintaan. Kompe-tensseja ovat esim. medialukutaito, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, tiedonhankinta, soveltaminen ja kyseenalaistaminen (kriittinen ajattelu), päättely, ongelmanratkaisu, solidaarisuus, ihmisten välinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä tahto edistää yhteistä hyvää. Globaaliin vastuuseen kasvamisen keskeinen piirre onkin ratkaisujen ja mahdollisuuksien näkeminen nykyhetkessä ja myönteinen suhtautuminen tulevaisuuteen.

Stereotypiat elävät vahvana

On tärkeää oivaltaa, että mediassa tilaa ja huomi- ota saavat kuvat ja tekstit muokkaavat käsityk-siämme todellisuudesta. Ne eivät siis vain heijastatodellisuutta sellaisena kuin se on, vaan luovat siitä tietynlaisen kuvan mielessämme ja muokkaavat

sitä kautta kollektiivisia asenteita ja saatavilla olevaa tietoa. Puhetavat, joita olemme kehitys-maista tottuneet käyttämään, ovat lähestulkoon poikkeuksetta länsimaisten medioiden muovaa- mia. Tutuissa kuvastoissa usein valkoinen, hyvinkoulutettu auttaja tarjoaa apua köyhälle, vähem-män koulutetulle tummaihoiselle autettavalle. Globaalikasvatuksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on kyseenalaistaa tämä asetelma.

Nuorten kehitysmaakuva on pysynyt negatiivisena vuodesta toiseen, vaikka tietoa on maailman globalisoituessa saatavilla entistä enemmän. Pitämiemme työpajojen perusteella kehitysmaa on monelle nuorelle yhä köyhä maa Afrikassa. Kun nuorille näytettiin epätyypillisempiä kuvia kehitysmaista, kuten vapaa-ajan viettoa ja kaupunkimiljöötä, nuoret olettivat joko kuvien olevan jostakin muualta tai etsivät niistä sitä, mitä olettivat näkevänsä eli köyhyyttä. Valokuvien katsomiseen päteekin usein se, että näemme niissä sitä, mitä olemme tottuneet näkemään tai haluamme nähdä.

Saamansuuntaisia tuloksia on saatu myös niissä muutamissa tutkimuksissa, joissa on kartoitettu nuorten kehitysmaakuvaa. Jyväskylän yliopiston ja Planin yli kymmenen vuotta sitten toteuttama Nuoret, media ja kehitysmaat –tutkimus osoitti nuorten kehitysmaakuvan negatiiviseksi. Samoin Elina keskitalon Oulun yliopistoon 2015 tekemä pro gradu yhdeksäsluokkalaisten kehitysmaa-kuvasta. Tilanne on siis pysynyt varsin muuttu-mattomana eikä siihen ole vaikuttanut esimerkiksi nuorten lisääntynyt sosiaalisen median käyttö.

Median lisäksi käsityksiä pidetään yllä monessa muussakin yhteydessä. Pia Mikanderin 2016 valmistunut väitöskirja Westerners and others in Finnish school textbooks tuo ilmi, että vaikka suomalaisissa opetussuunnitelmissa painotetaan demokratiaa, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia perustavanlaatuisina ja lähtökohtaisina arvoina, on koulukirjojen välittämä maailmankuva edelleenkin hyvin länsimaiden ylivertaisuutta korostava. Samalla kun “länsimaalaisten” tekemä väkivalta ja valloitukset nähdään historian, yhteiskuntaopin ja maantiedon oppikirjoissa normaalina, “muiden” väkivalta ja valloitukset esitetään hyökkäyksinä. Myös “länsimaalaisten” oikeus vapaaseen liikkumiseen ja toisaalta “muiden” liikkuvuuden rajoittaminen normalisoidaan.

34

Köyhyysporno latistaa maailmankuvaaAvustusjärjestöt käyttävät kampanjoissaan lähikuvia lapsista, koska ne herättävät voimakkaita tunteita ja tuovat järjestöille rahaa. Samalla kuvat pönkittävät vanhaa asetelmaa, jossa ”me” pelastamme ”ne köyhät”.

Kansainvälisen avustusjärjestön mainoskuvassa suurisilmäinen lapsi katsoo ylös kameraan kyynel silmäkulmassaan. Lasten kuvien avulla järjestöt keräävät rahaa, jolla tehdään kehitysyhteistyötä tai korjataan katastrofien jälkiä köyhissä yhteisöissä. Yhteisöt tarvitsevat apua, ja kuva kärsivästä lapsesta on usein se, joka sytyttää pohjoisessa ihmisessä lahjoittamishalun. Mitä arveluttavaa tässä voisi olla?

Köyhiä ihmisiä, katso kuvat! Afrikan 1980-luvun nälkäkriisit olivat ensimmäisiä katastrofeja, jotka näkyivät massamediassa. Ne vakiinnuttivat nykyisen köyhyyskuvaston. Stereotyyppisissä köyhyyskuvissa esiintyy ihonväriltään tummia lapsia, usein hyvin vähissä vaatteissa, mahdollisesti aliravittuina ja kärpästen ympäröimänä. Kuvat otetaan usein ylhäältä alas korostamaan kohteen avuttomuutta, lasten katseet ja kädet taas usein ojentuvat ylöspäin tai eteenpäin kohti näkymätöntä auttajaa.

Kansainvälisessä keskustelussa tällaista kuvastoa kutsutaan usein köyhyyspornoksi. Köyhiä ihmisiä hyväksikäyttämällä synnytetään katsojassa empaattisia tunnereaktioita. Kurjuuskuvastolla myydään lehtiä, kerätään rahaa tai hankitaan tukea omalle toiminnalle.

Joskus köyhyysporno voi lähestyä porno-sanan varsinaisiakin merkityksiä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisi Haitin maanjäristyksen aikaan kuvan alastomasta teini-ikäisestä haitilaisesta tytöstä katusuihkussa.

Köyhyysporno kuvaa köyhät ikuisesti passiivisina avuntarvitsijoina, jotka eivät kykene auttamaan itseään tai rakentamaan toimivaa valtiota. Köyhillä

ei ole menneisyyttä, tarinaa tai henkilöhistoriaa, vain ikuinen tarve. He eivät ole koskaan valkoisia.

Sääliä vai solidaarisuutta. Passiivisten avuntarvitsijoiden katsojaksi rakentuu samalla kaikkivoipainen vastinpari: länsimainen lahjoittaja, joka yksin pystyy pelastamaan kärsivät lapset. Köyhyyspornon kuvaston paternalismi voimauttaa väärän osapuolen: se tekee lahjoittajasta toimijan.

Oikean muutoksen aikaansaamiseksi tulisi voimauttaa köyhät, joilta usein puuttuu oikeuksia vielä enemmän kuin resursseja.

Kuvasto ylläpitää vuosisataisia stereotyyppisiä käsityksiä köyhistä, oppimattomista afrikkalaisista, jotka tarvitsevat Euroopasta tulevaa sivistystä ja pelastusta. Suuren yleisön keskuudessa köyhyyskuvat myös ylläpitävät vanhanaikaista käsitystä kehitysavusta pelkkänä rahansiirtona eteläisen pallonpuoliskon köyhille.

Journalismi tukee stereotypioita: Afrikasta tehtävät uutiset ovat lähes poikkeuksetta hätää, sotia, kriisejä ja katastrofeja.

Ei siis liene ihme, että kun ohjaamalleni nuortenleirille saapui vieraaksi eteläafrikkalainen bändi, suomalaiset nuoret olivat aidosti hämmästyneitä kuullessaan elämästä Johannesburgissa: eivätkö kaikki afrikkalaiset asukaan savimajoissa?

Afrikka-kuvamme lisäksi köyhyysporno muuttaa käsityksiämme köyhyydestä. Kun köyhyys alkaa mielikuvissamme tarkoittaa kärpäsiä ja aliravittuja lapsia, on meidän entistä vaikeampi tunnistaa köyhyyttä ympärillämme. Poliitikon lausuma ”eihän Suomessa ole köyhiä” alkaa vaikuttaa uskottavalta.

Kehitysyhteistyön kannalta on merkityksellistä, minkälaisella kuvastolla varoja kerätään. Vaarana on, että jos me länsimaalaiset ihmiset kehitysavun antajina alamme itsekin uskoa

Artikkeli

35

olevamme pelastajia, emme rahoita tai tee sellaista kehitysyhteistyötä, joka tutkitusti toimii parhaiten, vaan sellaista, joka saa meidät tuntemaan olomme paremmaksi.

Teemmekö kehitysyhteistyötä säälistä vai uskosta ihmisoikeuksiin ja globaaliin solidaarisuuteen? Motiivillamme on vaikutusta siihen, millaista kehitysyhteistyötä teemme.

Järjestöt edistävät vastuullista kuvankäyttöä. Köyhyyspornon välttäminen viestinnässä ja mediassa ei tietenkään saisi johtaa siihen, että tiedonvälitys etelästä vähenee entisestään. Parhaimmillaan keskustelu hyväksikäyttävästä kuvastosta voi johtaa viestinnän monipuolistumiseen.

Järjestöjen tehtävä on vähentää köyhyyttä maailmassa, ja siksi niiden tulee jatkossakin esittää kuvia köyhistä ihmisistä ja kertoa heidän tarinoitaan. Järjestöjen vastuulla on kuitenkin hoitaa tämä tehtävä arvokkaasti tavalla, joka herättää muuttamaan maailmaa.

Kun näemme lehdessä, mainoksissa tai missä tahansa mediassa köyhyyskuvia ja -tarinoita, on syytä kysyä muutama kysymys itseltään. Onko tässä kuvassa esiintyvällä ihmisellä nimi? Annetaanko hänen esiintyä arvokkaasti? Kerrotaanko hänen taustansa ja annetaanko tilaa hänen ajatuksilleen? Onko hän kuvassa tai kertomuksessa uhri vai aktiivinen omaan elämäänsä vaikuttava toimija?

Kehityskysymysten ja humanitaarisen avun parissa työskentelevät kansalaisjärjestöt ovat sitoutuneet eurooppalaisen kattojärjestönsä johdolla eettiseen ohjeistukseen kehitysmaakuvien käytölle.

Concordin laatiman säännöstön kolme keskeistä periaatetta ovat kuvissa esiintyvien ihmisten arvokkuuden kunnioittaminen, usko kaikkien ihmisten tasa-arvoon sekä reiluuden, solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden edistäminen.

Periaatteet heijastavat sitä, että kuvat ja niihin kytkeytyvät viestit ymmärretään yhdeksi tavaksi edistää maailmanlaajuista muutosta siinä missä kehitysyhteistyökin.

Plan Suomi on sitoutunut Concordin ohjeistoon ja noudattaa vielä niitäkin tiukempia lastensuojelullisia ohjeita julkaistessaan kuvia tai tekstejä, joissa esiintyy lapsia.

Perttu Isomarkku, Plan: Kuvien tarinat. Artikkeleita ja tehtäviä lapsen oikeuksien näkökulmasta.

36

Uutisotsikoita hallitsevat kurjuus ja katastrofit, vaikka maailmassa moni asia on paremmin kuin aiemmin. Kehitystä tapahtuu koko ajan, mutta miksi siitä ei uutisoida? Sitä pohtivat niin lukiolaiset kuin kehitysalan asiantuntijatkin.

Afrikka, köyhyys ja laihat lapset. Kurjuutta, nälkää, sotaa. Tällaisia asioita nousee monelle ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan kehitysmaista. Edelleen, vaikka kehityksen saralla on otettu valtavia edistysaskelia.

YK:n kunnianhimoisista vuosituhattavoitteista suurin osa on saavutettu, moni jopa kirkkaasti ylitetty. Äärimmäisessä köyhyydessä eläviä on nyt yli puolet vähemmän kuin vuonna 1990.

Nälkää näkevien määrä, äiti- ja lapsikuolleisuus ovat laskeneet dramaattisesti ja yhä useampi lapsi, ennen kaikkea tyttö, pääsee kouluun.

Se ei tarkoita, etteikö työtä kehityksen eteen edelleen tarvittaisi. Joka yhdeksäs maailman ihminen menee yhä nukkumaan nälkäisenä, ja jopa 800 miljoonaa ihmistä joutuu edelleen sinnittelemään alle eurolla päivässä.

Mutta jos valtavia edistysaskelia on otettu, miksi uutisotsikoita hallitsevat sodat, konfliktit, nälkä ja ihmisten hätä?

Osaltaan se johtuu siitä, miten media toimii, arvelee brittiläisen tutkimuslaitoksen Overseas Development Instituten (ODI) tutkija Susan Nicolai.

"Media tarttuu asioihin, jotka ovat yllättäviä tai shokeeraavia. Hyvät uutiset vastaavat valitettavan harvoin näitä kriteereitä. Uskon silti, että positiivisille uutisille on tilausta", Nicolai sanoo.

Myös Helsingin Maunulan matematiikkalukion oppilaat ovat huomanneet negatiivisen uutisvirran.

Kurjuus myy paremmin kuin kehitys Artikkeli

37

Uutiskuva kehitysmaista on synkeä.

"Uskon, että länsimaalaisessa kulttuurissa hyvät asiat otetaan itsestäänselvyyksinä. Hyvät uutiset eivät vetoa ihmisten tunteisiin eivätkä saa ihmisiä yhtä lailla toimimaan", pohtii lukion toista luokkaa käyvä Brita Pulliainen.

Käännettä ilmassa

Kepa ry:n asiantuntija Auli Starckin mukaan jonkinasteinen käänne kohti myönteisempää uutisvirtaa on kuitenkin tapahtunut.

"Uutiskuva Afrikasta on ollut pitkään sellainen, että korostetaan kurjuutta kehityksen sijaan. Saatan olla jäävi arvioimaan, mutta mielestäni positiivisia uutisia on nykyään enemmän."

Esimerkiksi vuosituhattavoitteista uutisoitiin näyttävästi ja positiivisesti, vaikkei ihan kaikkia tavoitteita saavutettukaan, Starck muistuttaa. Lisäksi moni järjestö ja ulkoministeriö on havahtunut uutisoimaan myös kehitysyhteistyön tuloksista.

Negatiiviset mielikuvat saattavat kuitenkin istua sitkeässä.

"Jos ei seuraa kehityskysymyksiä aktiivisesti, voi olla, että vanhat mielikuvat jäävät pitkäksikin aikaa elämään. Valmetin traktoreista, jotka ruostuivat 80-luvulla Afrikan pelloille, puhutaan eduskunnan istuntosalissa edelleen ", Starck jatkaa.

Suomen kehitysyhteistyövaroilla Tansaniaan lähetettyjen traktorien piti modernisoida maataloutta, mutta talouden laskusuhdanteen ja korruption vuoksi hanke epäonnistui. Yksittäistapaus muistetaan edelleen, vaikka takana on lukuisia onnistumisia.

Onko ongelmalähtöisyys ongelma?

Starck ja Nicolai muistuttavat myös, että sekä kehitysyhteistyö että akateeminen tutkimus aiheesta ovat jo itsessään ongelmalähtöisiä.

"Kehitysyhteistyön lähtökohta on usein ongelma, kuten köyhyys ja epätasa-arvoisuus, johon etsitään ratkaisua", sanoo Auli Starck.

Kehitysyhteistyöjärjestöjen varainhankkijat ovat myös tutkineet, että rahaa virtaa avustuskassaan enemmän, jos kuvastossa on köyhyyttä ja hätää.

"Vaikka edistyksestä kerrotaankin, varainhankinnan näkökulmasta on hyvä muistuttaa, että apua tarvitaan edelleen. Tästä muodostuu helposti kehä ja samalla myös ristiriita. Kehitysyhteistyön tarkoitushan on tehdä apu tarpeettomaksi."

Myös tutkimus keskittyy herkemmin ongelmiin kuin edistykseen, kertoo tutkija Susan Nicolai.

"Tutkijat on koulutettu tarkastelemaan asioita kriittisesti. Mutta jos keskitytään vain ongelmiin eikä katsota laajempaa kontekstia, voi olla, että tutkimus painottaa niitä liiaksi."

Tämän tiedostaminen sai ODI:n aloittamaan Development progress -tutkimusprojektin, jossa Nicolai on ollut mukana. Tutkimuksessa päätettiin keskittyä edistykseen ja siihen, miten tähän on päästy. Unohtamatta kuitenkaan, että kehitysvaraa on edelleen.

Positiiviselle uutisoinnille tilausta

Negatiivisesta uutisvirrasta huolimatta Maunulan matematiikkalukion oppilaat tietävät, että maailmassa köyhyys on vähentynyt merkittävästi ja että kehitysyhteistyöllä saadaan myös hyvää aikaan. Siksi he haluaisivat kuulla siitä enemmän.

"Negatiivisten uutisten vastapainoksi olisi kiva tietää, mitä kehitysavulla on saatu aikaan ja minkälaista kehitystä on tapahtunut", sanoo lukion toista luokkaa käyvä Anni Kauniskangas.

"Toivon, että uutisoitaisiin enemmän siitä, miten asiat kehitysmaissa todella ovat", komppaa myös samaa lukiota käyvä Ikran Abdi.

Eini Nyman maailma.net 26.4.2017