Nutaarsiassat ullormut saqqummiunneqartartut naqiteqqammitillugit pissarsiarikkit q. 3

Mobilit! oqaloqatigiinner-mut atorneqartaramik? q. 5

Illartussaq kingulleq suli nalliutinngilaq q. 10

... tamarmik Online-mi uani ...

AT U A G A S S I A Q U L L U I N N A R N I AT TAV E Q A AT E Q A R N E R M U T T U N N G A S O Q UKIUT 10-AT • NR. 2 • 2009

� Online nr. � • �009

TMA

0905

03 m

gt

Asasara atuartartoq

KALAALLIT NUNAANNI QUPPERSAGAQ INOQUTIGIINNUT AGGUAATTAGAQNaqiterussiffigineqarpoq: TELE Greenland A/S, Postboks 1002, 3900 Nuuk, Tlf.: 34 12 55, E-mail: marketing@tele.gl Nittatagaq: www.tele.gl • www.post.gl • www.stamps.gl Suliarinnittut: Brian Buus Pedersen (akisuussaalluni aaqqissuisoq), Dorit Olsen (aaqqissuisoq), Malînánguaq M. Mølgaard, Malene Guldager Thygesen, Maria Toft & Mai-Britt Ejby Villadsen. Assilissat: TELE-POST, Essence Library, Deluxus Studio, allallu. Sananeqarfia: Malene Guldager Thygesen, TELE-POST. Naqiterneqarfia: Naqitat A/S. Ussassaarutit: Ussassaarutit atuutissapput 3. august 2009-imiit 30. november 2009-imut. TELE-POST-imi sulisut unamminnermi peqataasinnaanngillat. Eqqaamaqquarput tunniussinermi, naqinnerani akillu allanngornerini allannguuteqartoqarsinnaannera. ISSN: 1600-9215. Saqqaataa assitaa: Robert Holmene

POST Greenland nunarsuarmi allakkeriviit allat assigalugit allannguinernik annertuunik aqqusaagaqarpoq. Niuerfinni nalinginnaasuni pingaarnerni isertitaasartut ilaatigut atta-veqaatinit elektroniskiusunit internettimillu sakkortuumik unammillerneqarneq pissuti-galugit appariartupiloorput.Ingerlatsineq pitsaasoq aningaasaqarnermillu aqutsineq sukannersoq aqqutigalugit maannamut POST-ip aningaasaqarnikkut isumannaatsumik ineriartortinneqarnera qulak-keerneqarsimavoq, kisiannili allakkat kaaviiaartitallu ullumikkornit amerlanerujussuugal-larmata sullissinerusimasup assinganik sullinneqarnissamik sullitat naatsorsuutigisaasa naammassiniarnerani unammilligassat annertusimapput. Sullitatigut tunngaviusut nunami siammarsimanerat pissutigalugu POST – allakkeriviit annerit allat assigalugit – allakkerivinnik matooqqaanikkut aningaasartuuterpassuarnik sipaagaqarsinnaasi-manngilaq. Aammami sullitat allakkaminnik nakkartitsiniarlutik illoqarfimmut allamut aallarnissaannik piumaffigineqarsinnaanngillat.Kisiannili teknologii nutaarluinnaq POST-imut iluaqusiivoq, qaammatinilu tulliuttuni suliniutit nutaat arlallit misilerarneqartussaapput – taakkununnga “nammineerluni allak-kanik nassitsisarnermut automatit” ilaallutik, taakkulu atorlugit sullitat – aamma TELE-POST-imi sullissiviit ammasarfiisa nalinginnaasut avataanni - namminneerlutik allakkanik poortukkanillu il.il. nassitsisinnaalersussaapput. Tassani sullissineq pitsaanerusoq aningaasartuutinillu appaanissamut periarfissat ataatsikkut pissarsiarineqartussaapput. Maannamut misileraasoqarallassaaq, kisiannili teknologiip taassuma aamma illoqarfin-nut tamanut siaruartinneqarnissaa naatsorsuutigaarput.Suliffeqarfimmut isertitakilliortumut sipaarutissat kisimik aqqutissaasanngillat – aam-mali tunisassianik nutaanik ineriartortitsinissaq aqqutissaasarpoq. Tassanili tunngavis-satuaasoq tassaavoq, suliassaqarfinni POST-ip piginnaaneqarfigisaani suliniuteqarnissaq – soorlu siaruarterinerup aammalu ingerlasussanik piareersaanerup aqutsinerullu iluani.Online-mi saqqummersumi uani ilaatigut aviisinut tunngatillugu sullississut “Print on Demand”, tunisassianut taamaattumut tunngasorpiaasoq pillugu atuagaqarsinnaavutit. Aviisit timmisartumik Kalaallit Nunaanni akisoqisumik assartorneqartarnerinut taarsiul-lugu POST-ip najukkami aviisit naqittalissavai, tamatumalu kingorna aviisinut silaannak-kut assartorneqartunut naleqqiullugu akikinnerujussuarmik sullitanut agguaattalissallu-git. Taamatut niuerneq aallaqqaammut Nuummi misilerarneqassaaq.Maannalu allarluinnarmut: Aavarnissaq qanillivoq, eqqarsarlualaaraannilu imaatigut angalanissaq isumannaannerulersinneqarsinnaavoq, angalasullu tamarmik aallaaniareer-lutik aalisareerlutillu toqqissillugit angerlamut apuussinnaapput.Silarlutsillugu imaluunniit angallammik ajornartorsiuteqartilluni ajornartoornermi VHF-radio iluaqutissatut pingaaruteqarpoq, taannalu atorlugu amerlanertigut ajutoornerup annikitsup ajunaarnersuarmik kinguneqarnissaa pinngitsoortinneqartarpoq. VHF-radio-mik nassartarit – aammalu kanal 16-ip tusarnaarsinnaanissaa tamatigut eqqaamasaruk, taamaalioruit aamma qanitanni angallatinut allanut ikiuussinnaagavit.TELE-p sinerissami radiukkut sullissivia ulloq unnuarlu tusarnaartarpoq, aammalu imaa-tigut angalasut navialinissaat kalerriinissaallu nakkutigisarlugu. Ajornartuussagaluaruit Sinerissami Radioqarfiup annaassiniartarnermut oqartussaasut attaveqarfigissavai, aammalu annaassiniartarnermut oqartussaasut illillu akornissinni attaveqatigiinnissinni ataqatigiissaarinermigut ikiuutissalluni.Sinerissami Radioqarfik attaveqarnissamullu periarfissatit pillugit http://www.tele.gl/dk/Kystradio aqqutigalugu annertunerusumik atuagaqarsinnaavutit, aammalu Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfik alakkarsinnaavat, nittartagaani imaatigut isumannaatsumik angalanissaq pillugu siunnersuutinik pingaarutilinnik pitsaa-sunillu peqarmat.Siornatigut manna amerlasooriarluni oqaatigineqartareerpoq, kisiannili ajoraluartumik utertuartariaqarpoq: Imaatigut angalaninni isumatusaarit angalanerillu isumannaatsuu-tiguk!

Angalalluarina!Brian Buus Pedersen, pisortaaneq

Aviisit timmisar-tumik Kalaallit

Nunaanni akisoqisu-mik assartorneqartar-nerinut taarsiullugu POST-ip najukkami aviisit naqittalissavai, tamatumalu kingorna aviisinut silaannakkut assartorneqartunut naleqqiullugu akikin-nerujussuarmik sulli-tanut agguaattalissal-lugit

Arfininngornerup ullaavani kaffi qalaq-qaaq, rundstykkit kissalaartut aviisimilu ullaakkut saqqummersartumi nutaarsias-sat kingullerpaat. Tamanna misigiuma-gukku, taava nuannaarutississinnaavatsi-git, tassami POST Erhverv-ip sullississut nutaaq maanna saqqummiuppaa taa-guutilik ”Print on demand” – tassalu illit pisariaqartitsinerit naapertorlugu nutaarsi-assanik aniatitsissussineq.

”Print on demand” sullississutaavoq aviisimik sullitatta atuarusunnerpaasaanik aniatitsissussiffiusoq. Tassa angallassi-nermut piffissaajarneq pisariaqanngilaq, taamaammallu aviisit saqqummersin-naanngorniariaraangata atuartussanut aattarsinnaavagut,” inuussutissarsiutilin-nut sullissinermut pisortaasoq pilersaarum-millu ingerlatsisuusoq Salik Hard oqarpoq.

”Print on demand” misiliutitut Nuummi siullermik ingerlatissavarput. Tamanna ilu-atsissappat naatsorsuutigineqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni illoqarfinni allani ta-manna aamma saqqummiunneqassasoq.

”Print on demand” saqqummiukkutsigu atuisugut periarfissaqassapput qaammati-ni 3-ni, 6-ni imaluunniit 12-ini pisartagaqa-lernissamut nalunaarnissamik. Piffissami tassani namminerluinnaq kissaatit malil-lugit pisartagaqarneq qanoq ittoq aalaja-ngiunneqarsinnaavoq. Kissaatigigaanni ataasinngornikkut aviisimik pisartagaqar-nissaq, tallimanngornikkut alla aammalu arfininngornikkut allarluinnaq, tamanna ajornanngilluinnassaaq. Atuisut nammin-neq aalajangissavaat aviisit sorliit ulluni sorlerni pisartagariumanerlugit. Nunamik allamiik aaliangersimaqqissaartumik pis-artagaqarusukkaanni, soorlu Daily Mirror

imaluunniit International Herald Tribune, tamanna aamma periarfissaalluarpoq.Aviisit postboksinut ikiorarneqartassap-put, taamaammat sap. ak. ulluni tamani aviisit nutaarluinnarnik imallit pissarsia-rineqarsinnaassapput – aamma arfinin-ngornikkut sapaatikkullu. Aamma ulluni atuarnissamut piffissaqarfiginerusanni aviisit pisarsinnaalluarpat.

Aviisi pisartagarinngisaq atuarusukkaanni Nuummi pisiniarfinni assigiinngitsuni aviisi taanna nutaarluinnarnik nutaarsiassaatilik pisiarineqarsinnaassaaq. Aviisi ataaseq 25 kroneqassaaq, tassalu aviisit aniati-tat pisiarineranni aningaasanik aamma sipaartoqarsinnaavoq. Qallunaat aviisii an-nerit soorlu: B.T., Ekstra Bladet, Politiken aamma Jyllands Posten taakkuussapput pisiniarfinni annerusumik pisiarineqarsin-naasussat.

”Print on demand”-ip atorneratigut iluaqutaasussat ersarissut, soorlu nu-taarsiassat kingullerpaat aammalu aviisit akikinnerit, saniatigut aviisit taamaattut nioqqutiginerisigut iluaqutissaq alla an-nertoorujussuaq tassaavoq avatangiisimut iluaqutissiinerujussuaq. Aviisit pappiala-mik atoqqitamik 100 %-imik atuilluni naqi-taassapput, aammali allamik avatangiisit-sinnut iluaqutissarsiviusussaavoq: ”Aviisit timmisartumik maanga angallanneqartarun-naartussaammata, timmisartukkoortin-nerat sipaarutigissavarput, tamannalu CO2-mik aniatitsinermik annikillisaaqa-taassaaq. Tamanna ilutigalugu aviisit ”Print on demand”-ikkoorlugu atugassagut kisiisa aniatittartussaavagut. Taamaam-mat pappialarpassuit pisariaqanngitsumik atussanngilagut”, Salik Hard oqarpoq.

Aviisit pappialamut ullumikkut naqitsivigineqartartumut ilisimariik-katsinnullu assingusumut naqillugit aniatinneqartassapput. Aviisit uagut aniatitagut aviisillu naqiterivinneer-sut assigiinngissutituarissavaat, aviisi uagut aniatittagariligassarput angissutsimigut minnerusussaanera, taamaalillunilu atuartussamut ti-gummiuminarnerussalluni. Taman-nali aviisip atuaruminassusianut ajoqutaassanngilaq, assiliartaler-suisartussammi ullormut aviisimik saqqummersitsisassammata ”Print on demand”-ip angissuserisartagas-saa atorlugu. Tassa aviisit tamarmik imarisaat assigiilluinnarput.

Nutaarsiassat ullormut saqqummiunneqartartut naqiteqqammitillugit pissarsiarikkit

� Online nr. � • �009

http://mobil.tele.gl

TELE-POST-ip JP/Politikens Hus suleqati-galugu internetimi nittartagaq mobilinut tulluarsagaq saqqummiuppaa taaguutilik: MobStart. Mobilimut ullumikkut atorneqar-tumut siunissamilu atorneqalersussamut tulluarsagaasunut innersuussissutinut, TELE-POST-ip atuisui mobilikkut internet-imi nittartagarpassuarnut pitsaalluinnartu-nut ilitsersuussinnaanerannik nittartakkap periarfissilluarpai.

JP/Politikens Hus-imi Head of Mobile-usoq Thomas Hvidt, oqarpoq: ”MobStart ineriartortinnialugu aalajangerparput, mo-bilinut nittartagarpassuarnut ullumikkut piusunut tamakkiingajattumik allattorsim-affimmik peqannginneranut qisuariaatitut – maannalu TELE-POST-imik suleqate-qarneq aallartilerparput, taamaalillutik tassannga atuisut aamma nittartakkamut isersinnaaniassammata. Anguniagaraarput

MobStart tassaassasoq internetimi nit-tartagaq mobilinut tulluarsagaq Jubii-mut Yahoo-mulluunniit assingusoq, soorlumi web portalit siuliani taasagut ukiut qulit matuma siorna internetimut tamanit ator-neqartumut taamaassimasut.”

MobStart, mobilimik atuisunut internetimi nittartakkani alakkarterinermik misiliisi-manngitsunut aallartiffissaqqissuuvoq. Nittartagaq MobStart atuisuusussanut naleqqussarluarsimasooqqullugu atortu-ligaavoq atuisut namminneq nittartak-kamut innersuussissutinik (link-inik) ilanngussisinnaanngorlugit, taamaalillutik nittartakkat aallaqqaataaniilli hundredelik-kaajusut suli amerlanerujussuanngorsin-naassapput.

MobStartInternetimi nittartakkat mobilinut tulluarsagaanerpaat ataatsimut katersorneqarfiat

Mobilinni MobStart atorlugu: internetimi nittartakkanut mobili-mut naleqqussakkanut 400-t sin-nerlugit amerlatigisunut – immik-koortunut assigiinngitsunut 40-nut immikkuutitaakkanut (aamma iPhone-nut sites-inut) – isersin-naalissaatit.saqqaani toqqaannartumik Sermitsiamut, KNR-imut aamma Webavisen-imut innersuussissutit takusinnaassavatitTV2-mi, Ekstra Bladet-imi, DR-imi, Politiken-imi, Jyllands-Posten-imi, Se&Hør-imi, Børsen-imi aamma Bold.dk-mi allanilu nutaarsiassat kingullerpaat malinnaaffigisin-naassavatit.MobStart-ip innersuussissutinut ilioqqaaviani sukkasuumik ujarler-sinnaassaatitMobStart-ip saqqaaniit toqqaan-nartumik Google aqqutigalugu ujarlersinnaassaatitEniro/Krak aqqutigalugu normu-nut/adressenut allattorsimaffik atorsinnaassavat Asiamiit DMI-miillu ullormut silas-saq takusinnaassavat MobStart-ip saqqaata qulaanut ”Dine Favoritter”-nut mobilinni nittartakkat nuannarinerpaasatit ilanngussinnaavatitmobilini nittartakkanut nutaanut innersuussutit nutarterneqarnerat malinnaavigiuarsinnaavatatuisut mobilimi nittartakkat nuannarinerpaasaasa ullormut al-lattorsimaffiat takusinnaavat Innersuussissutit nutaat, Mob-Start-ip innersuussissutinut ili-oqqaaviani suli pigineqanngitsut, nammineq ilanngussinnaavatit

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

� Online nr. � • �009

Mob

ilit

!

Siunissami Kalaallit Nunaanni mobili oqaluttualianik atuarnernut, tv-mik isiginnaarnernut najukkatsinni-luunniit pisiniarfimmi pisiatsinnik akiliutitut atuga-rilissavarput? Japanimimi taamatut atulereerpaat

Qupp. 6 nangissaaq

oqaloqatigiinnermut atorneqartaramik?

FOTO

: PHO

TOEV

ERYW

HER

E.CO.U

K

MobStart

� Online nr. � • �009

Japanimi inuppassuit najugaqarput, ilaana inuppassuupput. Ersarinneru-sumik oqaatigalugu nunami Kalaallit Nunaannit arfinileriaammik minneru-sumi inuit 127 millionit najugaqarput. Illoqarfittut pingaarnersaasoq Tokyo kisiat eqqaassagaanni inuit 8,5 millionit tassani najugaqarput.Japanimiorpassuit millionilikkaat ullut tamaasa akunnerpassuit angallanner-mut atortarpaat. Annerusumik piffis-sami tassani ”keitai”-ertik atortarpaat, taannalu tassaavoq Japanimi mobil-telefonimut taaguut. Japanimi attave-qaateqarnermik ingerlatsiviit tamanna soorunami nalunngilaat, taamaammallu nittartakkakkut sullissinerit mobiltelefo-nip skærmeeraanut immikkut naleqqus-

sagaapput, tusagassiuutinillu atuineq annertusigaluttuinnartumik kikkunnit tamanit atorneqartoq »keitai« aqquti-galugu ingerlalersimavoq.Japanimiut ”keitai”-iat allarpassuarnik atortoqarpoq ullumikkut Kalaallit Nu-naanni suli atugarinngisatsinnik.

Teknologii qaffasissoq aamma japan-imiut inooriaasitoqaat qangali ”tasiorlu-tik” ingerlaqatigiittut ilisimaneqarpoq. Tamanna aamma mobiltelefoninut atuup-poq. Allaammi Japanimi ”keitai-kulturi” eqqartorneqartarpoq – tassalu inoori-aaseq mobiltelefoni atorlugu uninngaan-narfiunngitsoq qarasaasiamut angal-lattakkamut angerlarsimaffimmiluunniit qarasaasiamut taarsiulluni paasissutis-

siinernut attaveqatigiinnernullu qitiu-sumik atorneqartoq. Japanimi tamarmi 3G atorneqarpoq, tassa kinguaariit pingajuini mobili atorlugu teknologii, mobilip attaveqaataanit sukkaneroqisu-mik sukkassusilik mobilinut attaveqaat nutaarluinnangajaasoq. Nunarsuatsinni tamarmi nioqquteqarfimmut nioqqutigi-neqarsinnaasoq 4G soorunami aamma suliarineqarpoq. 3G-mik mobiltelefone-qanngikkaanni, mobiltelefoni Japanimi atorsinnaanngilaq. Paarlattuanik Japan-imut tikeraartilluni telefonimik attartor-toqarsinnaavoq. Telefonimik attartortut sullissiffiusumut normumut sianersin-naapput, sianeraangatalu sullissisup telefonip GPS-ia atorlugu sumiinnerannik aqqutissaanillu ikiorsinnaavai.

Japanimi mobilit atorne-qarneranni quianartuu-voq, inuit mobili atorlugu

oqaloqatigiittut takussaannginne-rujussuat. Tamat akornanniitilluni telefonikkut oqalunneq ataqqinnin-nginnertut isigineqarpoq, qimut-tuitsunilu mobilikkut oqaloqatigiit-toqaqqusaanngilaq.

FOTO

: KAT

HLY

NE

PARK

FOTO

: PHO

TOEV

ERYW

HER

E.CO

.UK

� Online nr. � • �009

Kalaallit Nunaanni mobilimik atuisut mobilitik annerusumik sms-inut oqaloqa-tigiinnernullu atortarpaat, aammali mobili aqqutigalugu nutaarsiassanik aamma filminik aallersinnaapput, kiisalu email-inik nassiussillutillu tigusisinnaallutik. Japanimiut mobiltelefonii allarpassuarnik ulluinnarni atugarisaannik atortoqar-titerput. Assersuutigalugu japanimiut mobilii chip-itaqareerput stregkode-nik atuaasinnaasunik, tassuunaqquullugulu mobili akiliutitut atorneqarsinnaasarpoq. Inuit millionilippassuit ullut tamaasa suliartornerminni angerlarnerminnilu qimuttuitsortartut mobilitik automatimut tagiartittarpaat, taamaalillutillu nunap iluatigoortunut qimuttuitsunut allatulluun-niit angallassissutinut ilaasinnaanngortar-lutik. Aamma allarpassuarni stregkode-mik atuiffiusinnaasuni taamaaliorsinnaapput. Mobiltelefoni tassaalersimavoq aningaasi-vik digitaliusoq.Bussip qaqugu tikiunnissaa nalornissu-tigigaanni, bussit unittarfiat stregkode-li-gaavoq bussip GPS-ianut toqqaannartumik attavilikkamik. Mobilip stregkode taava atuarsinnaavaa, mobilillu skærmiatigut bussip ingerlavia malittarineqarsinnaa-voq. Aamma japanimiut sumut allamut nikinnerminni nuannarisorujussuuaat naalagaaffiup akeqanngitsumik tv-kkut kanaalii akeqanngitsut isiginnaassallugit. Mobilinut sullissinerit assigalugit tv-kkut isiginnaagassiortoqartarpoq skærmimut mikisunnguamut naleqqussakkanik. Japan-imiut aammattaaq telefonertik atorlugu mailerneq atortorujussuuaat, mailernerillu tamarmik affaat mobiltelefoniminngaanniit nassiunneqartarput. Amerlaqaat telefon-imikkut atuartartut ’keitai shosetsu’-nik, tassalu oqaluttualiat mobilikkut atuarne-qarsinnaasut. Keitai shosetsu-t nuannari-neqarnerpaat atuaganngorlugit ilaatigut saqqummersinneqartarput. Kalaallit Nunaanni Facebook inuit akor-nanni qarasaasiakkut attaveqaataavoq nuannarineqaqisoq. Japanimiut Facebook atugarinngilaat, kisianni mobiltelefo-nertik aqqutigalugu MiXi, japanimi 20 mio-ninit ikinnerulaaginnartunit qara-saasiami imminnut attaveqatigiittarnermut atugarineqarnerpaaq, atugaraat. MiXi Facebook-imut naleqqiulluni ataatsimik immikkooruteqarpoq: Ilisarnaatigisamik kina alakkarterisimanersoq takuneqarsin-naavoq.

Japanimi mobilit atorneqarneranni quia-nartuuvoq, inuit mobili atorlugu oqaloqa-tigiittut takussaannginnerujussuat. Tamat

akornanniitilluni telefonikkut oqalunneq ataqqinninnginnertut isigineqarpoq, qimuttuitsunilu mobilikkut oqaloqatigiit-toqaqqusaanngilaq. Qaqutigooqaaq mo-bilip sianerpaluanik tusartarneq, tassami mobilit amerlanerit nipeqanngitsumik sianertartunngortitaasarput. Telefonimmi nipiliortinnera aamma ataqqinninngin-nertut isigineqarpoq. Tamanna japanimiut qangali ileqqutoqaannit, tassa inoqatit assorsuaq eqqarsaatigineqartarnerannik pissuteqarluarsinnaavoq.

Nuannarineqaqisoq alla tassaavoq nivingatalersuisarneq. Inuusuttut ta-kussaanngingajapput pinngussamik, bamseeqqamik matuersaatilluunniit nivinngarfiannik mobiltelefoniminnut nivinngaasimanngitsut. Amerlaqisut mobilimik isikkui immikkuullarissunn-gorniarlugit kusassaateeraasinnaasunik pisiortortarput pinnersaatillu assigiin-ngitsorpassuit nipitissortarlugit. Kisianni aamma amerlaqaat assigiinngorlugit mobileqartitertut. Nunap sajussinnaanera pissutigalugu ilaasa siggartaateerannguaq nivinngarsimasarpaat, taamaalilluni illup nakkaassimasup ataaniikkaanni mobili kaasarfimmiit amoriaannaavoq ikiortissar-siorlunilu siggartarluni. 3G imaluunniit Kalaallit Nunaanni mobil-telefonimik atuisunut attavik ledningeqan-ngitsoq sukkasoorsuaq imaassinnaavoq siunissami ungasinngitsumiittoq. TELE Greenlandip 3G-p atulersinnaanera eqqar-saatigaa aammalu nioqqutit ledningeqan-ngitsut allat assigiinngitsut qimerloor-simallugit. Aammali tamakkununnga tunngasut allat Japanimut paasiniaavigi-nissaat pilersaarutaavoq. Maannakkuugal-lartorli: telefonit keitai-imik oqarfigiuk.

Japanimiup nalinginnaasup ullormut akunnerni katillugit marlunni – pi-ngasuni mobilini atortarpaa. Sapaatip akunneranut marloriarluni – pingasoriarluni oqaluussinermut atortarpaa.

E-mailit tamarmik affaat mobiltele-fonininngaanniit nassiunneqartar-put.

Moshi – moshi japanimiusut isu-maqarpoq hallo.

Interneti 86,3 millioninit Japanimi atorneqarpoq. Taakku innuttaasut 67,1 procente-raat.

Japanimi angerlarsimaffinni qara-saasiat internetimut attavillit 46 millionit inulaarpaat.

2007-imi februarimi Japanimi mobilimut attavillit 100 millionit sinnerpaat.

Japanimiut 53 millionit mobilimin-ninngaanniit internetimut isertar-put.

Links:http://metropolis.co.jp/default.asp

http://www.seekjapan.jp/japanzine.php

http://www.nttdocomo.com/services/index.html

Kilder:”Det mobile liv”. Horisont, DRTV1, 11.maj 2009.06.05

”Vores mobile fremtid”, Horisont på DR.P1

”Få japanerne uden mobil”, Viden-skab kort på DR.P1

Informant, Neil Blair Christensen, bosiddende i Japan.

”Æblet i det japanske mobil-paradis”, Martin Brynskov, Center for Digital Urban Living. Download.

� Online nr. � • �009

TELEp nittartagaatigut illit qarasaasian-ninngaanniit TELEp internetimik atuiner-mut Nuummi serverianut sukkassusiusoq uuttorsinnaavat. Qarasaasiavilli sukkassusaa assigiin-ngitsunit sunnerneqartarpoq. Asser-suutigalugu programmininngaanniit illit qarasaasiannut immiussimasannit nassiussigaangavit tigusigaangavillu internetertillutilluunniit qarasaasiat arlallit ikumatissimagukkit sukkassuseq annikil-lisinneqartarpoq. Taamaammat sukkassutsimik uuttu-isimaguit inernera sukkassutsimut atugassatut pisiannut (attaveqarnerup

sukkassusaanut) tamakkiisumik sanilliun-neqarsinnaassanngilaq. Sukkassutsimik uuttuinerup takutitaa tassaavoq, atta-vinni sukkassutsimik sukkaallisitsisut ilanngaatigalugit illit attaveqarnerpit sukkassusaa. Sunniuteqartoq annertooq tassaavoq overhead (paasissutissanik ingerlatsineq), sukkassutsip atukkavit 15 %-ia angullugu atuiffiusoq.

Overhead sunaana?Overhead taaguutaavoq paasissutis-sat nassiussat ingerlanneqarneranni sukkassutsimut annaasaqarnermut. Paasissutissat internetikkoorlugit nas-

siunneqaraangamik poortuganngorlugit immikkoortiterneqartarput. Poortukkat tamarmik immikkut paasissutissanik nipititsivigineqartarput poortukkap apuuf-fissarpiaminut apuunnissaa qulakkeerni-arlugu. Tamanna paasissutissanik allanik aamma paasissutissiisarpoq paasissutissa-nik ingerlatsinermi inissamik tigusisunik. Taamaammat sukkassuseq uuttorneqartoq sukkassusivimmit annikinnerusutut isik-koqartarpoq paasissutissat 1 megabyte-mik attavikkoortinniarneri inissamik 1,2 megabyte missaanniittumik pisariaqartit-simmata.

Internetimi sukkassutsit pillugit ilisimasariaqartut

Overhead pissutigalugu attaveqarnerpit sukkassusaanit sukkassuseq 15 % angullugu annikinnerusoq naatsorsuutigissavat. ADSL-eqarninnut naleqqiullugu suliaqartillutit sukkassuserisariaqakkat allattukkani takusinnaavat:

Aallernermi sukkassuseq Nassiussinermi sukkassuseqAttaveqarnerup sukkassussaa Suliaqarnemi sukkassusissatut naats. Attaveqarnerup sukkassussaa Suliaqarnemi sukkassusissatut naats.

ADSL BASIC512 kbit/sek 435 kbit/sek 256 kbit/sek 217 kbit/sek

ADSL SILVER1024 kbit/sek 870 kbit/sek 256 kbit/sek 217 kbit/sek

ADSL GOLD2048 kbit/sek 1740 kbit/sek 256 kbit/sek 217 kbit/sek

ADSL PREMIUM4096 kbit/sek 3480 kbit/sek 768 kbit/sek 652 kbit/sek

Sukkassutsit naatsorsuutigisamit sukka-anneruppat qanoq misissuisinnaanermut allattukkat 1. OverheadEqqaamajuk ADSL-ip sukkassusaani sukkassuseq 15% angullugu annertuti-gisoq paasissutissanik ingerlatsinermut (overhead) atorneqartarmat. Overhead aqqusaanngitsoorneqarsinnaanngilaq.2. Qarasaasiat ADSL-imut modem-innut toqqaannartumik attavilerukAtortut ledningeqanngitsut, router-it atortulluunniit allat qarasaasiavit ADSL-ivillu modem-iata akornanni attavilikkatit attavianniit piikkit, taavalu qarasaasiat

ADSL-ivit modem-ianut toqqaannartu-mik attavilerlugu attaveqaatinut kabeli atorlugu.3. Qarasaasiat viruseqarnersoq spyware-qarnersorlu misissoruk Antivirus software-t nutarteruk, qarasa-asiat tamaat scanneruk allallu ajornartor-siutaasinnaasut aaqqiivigikkit. www.free.avg.com -imi imaluunniit www.antivirus.comodo.com -imi antivirus software akeqanngitsumik aasinnaavat. Qulaani taagorneqartut tulleriiaareerukkit suk-kassutsimik uuttuineq misileqqissavat.

4. Qarasaasiamiit allaminngaanniit misiliigit Suli sukkaappallaarpat sukkassutsimik uuttuineq qarasaasiamiit allamiit misilis-savat.

Tamatuma ajornartorsiut aaqqinngippagu, 808080-imut sianerlutit TELE-p Atuisunut Sullissivia attavigisinnaavat ADSL-innullu attaviit ajoquteqartutut nalunaaruti-galugu.

Nuuk-Tokyo siumut/utimullu 375

ms-inik sukkassuseqarluni!

www.speedtest.net -imi illit

qarasaasianniit nunarsuatsinni

serverinut assigiinngitsorpassu-

arnut sukkassuseq atorneqartoq

uuttorsinnaavat.

9 Online nr. � • �009

TelefonbogiNunatsinni Telefonbogi 2009/10 augustip ingerlanerani saqqummissaaq.

Inoqutigiit tamarmik ataatsimik pissapput, illit imaluunniit suliffeqarfiutit telefon-boginik amerlanerusunik pisariaqartit-sigussi najukkanni TELE-POST Centeri aqqusaarsinnaavat pisariaqartitannillu amerlassusilinnik aallerlutit.

Telefonboginik pissarsinissaq aamma pisinnaavoq najukkami TELE-POST Centeri isumaqatigiissuteqarfigalugu.

Telefonbogimi paasissutissaatitit kukku-neqarpata allanngortitsisinnaaneq pillugu nalunaaruteqassaatit uunga:

TELE Service Bureau, Postboks 115, 3951 Qasigiannguit. Tlf.: 91 12 55. Fax 91 14 30

Aamma pisariitsumik sukkasuumillu aaqqissinnaavatit www.tele.gl -imi Paasis-sutissat ataanni – aaqqitatit ukiup tulliani saqqummertussamut kiisalu Paasissutissat tullianik nutarterneqarnerannut ilanngun-neqassapput. Internetimi Paasissutissat ikinnerpaamik sapaatip akunneranut ataasiarlutik aaqqissuunneqartarput.

10 Online nr. � • �009

Isai kajortut immikkut qaamaneqarput qungujulaartuaannarporlu. Titartaal-laqqinninini aammalu Kalaallit Nunaanni ulluinnarni pisartut pillugit quianartuliul-laqqinnini ilisimaneqaatigai, aammalu oqallinnermik pilersitsisarpoq – nuan-nersumik. 1969-imi inunngorsimavoq, aammalu Kalaallit Nunaata annersaani nuttartuusimalluni, tassalu avannamut Qaanaamiit kujammut Narsamut. Tassaavoq Robert Holmene.

suli nalliutinngilaqIllartussaq kingulleq

”Inuit qalasersuaq kujallermi pinngortitamik mianerinninnerat anner-tuumik ilinniarfigineqarsinnaagaluarpoq”, Robert nipikitsumik oqarpoq, “maani aallaaniaraangatta imaluunniit pisuttuaannarluta angalagaangatta eqqakkanik naammattoorsiuarpugut”.

10 Online nr. � • �009

Titartaallaqqinnerata pinngorneraRobert 90-ikkunni Niuernermik Ilinniar-fimmi ilinniartilluni qarasaa sulillualerpoq. Aallaqqaanmut titartagai kammalaati-milu akunnerminni namminneerlutik pigisarpaat. Titartagannaava Buuarsikkut pinngorpoq – kisiannili suli inerisinngilaa. Titartakkat mikisunnguit naatsorsuuti-ginngisaanik siumut aallartitsipput, isigin-naartartunit perusoqisunit amerliartuin-nartunit piumaneqaqalutik. Ullumikkut Buaasikkunnik nuannaartorinnittut immik-kut Facebook-ikkut nittartagaqarput.Robert titartagannguamut isumassarsi-gaangat, titartagai ingerlaannartumik atuartartunut assigiinngitsunut apuun-neqartarput.

Quiagineqartaqalutik. Tassami Robert pisartunik eqquisarpoq, isummat eqqorta-ramigit. Taamani telefax aqqutigalugu ingerlattarpai. Suli internetti Kalaallit Nunaanni atorneqalersimanngimmat. Taamaattorli aatsaat ukiualuit qaangiuttut aatsaat Robertip Buuaasikkut pimoorul-lugit saqqummiuttalerpai.Tassalu ukioq 2001-imi taamani sulif-figisaminit Air Greenlandimit kajumis-saarneqareerluni. Robert titartakkaminik qupperneq sanimut naallugu Nuuk Ugeavis-imut nassiussivoq, tamatumalu kingorna Buuarsikkut sapaatit akunneran-nut ataasiarlutik Nuummi quppersakkamut nuannarineqaqisumut sapaatit akunneran-nut saqqummersartumut, aammalu uagut nammineerluta quppersakkatsigut TP On-line-kkut aalajangersimasumik ilanngun-neqartalerput.

Robert kussarluni (qaqorteqqasullu)2009-mi Robert imaannaanngitsumik periarfissarsivoq. Robertip oqarasuaatik-kut oqaluussinerisa ilaat inuunerminik isiginneriaasianik allanngortitsilluinnartus-saasoq paasinarsivoq. Ikinngutaata Johnip Robert Qalasersuarmut Kujallermut anga-laqatiseraa. “Ilaarusuppa? Aap, ilaana!”.

“Ajunngilaq”, John oqarpoq. “Ullut qulit qaangiuppata aallassaagut”... Unnuk taanna Robert sininnani Qalasersuaq pillugu paasisaqarniarluni nittartakkanik ujarlerpoq.Nunarsuup illuatungaanut angalaner-minnut kussarlutillu apuunnissaminnut piffissangaatsiaq atorpaat. Barcelona aqqusaarlugu angalapput, tassanilu nas-satatik annaavaat. Qujanartumik ulluni pingasuni Buenos Aires-imiinneranni nas-satatik nassaaraat, tamatumalu kingorna nunarsuatsinni illoqarfiit kujasinnersaan-nut, Ushuaia-mut Argentinamiittumut ingerlaqqipput.

Ushuaia-mi umiarsuarmut FRAM-imut ikipput. Ullut aqqaneq marluk atorlugit Qalasersuarmut Kujallermut angalapput. Ullut aqqanik marluk atugarissaarfige-qalugit. Inuit arfermik takkuttoqarneri

tamaasa assiliivimminnik amooqqaasartut nuannisaqisut ilaaqatigalugit. Pinngortitaq Kalaallit Nunaanni ilisarisimariigaannut assinguvoq. Robert Johnilu ilaaqatimik nuannisarnerannit, pinngortitamillu aqqutigisaminnit nuannaarutiginninneran-nit sunnigaapput.

Isarukitsut siullit takkuttalermata aatsaat iluamik nuannisarnerat annertusivoq. Uumasunnguit ilitseereqisut mikisunnguit taakku aarluarsunnut mikisunnguanut assingupput. Robert Johnilu Kalaal-lit Nunaanniikkallaramik isarukitsunik suaasaliornissaminnut qaqorteqqasunik nassarniarlutik eqqarsaatigisarsimavaat, tamannalu soorunami eqqarsaataan-naavoq. Tassami isarukitsut takusaat inequnaqaat, aammalu Robertip uumma-taanut assut attuipput.

Qalasersuarmi Kujallermi suut tamarmik killormoortuupput. Assersuutigalugu pinngortitap minguitsuunissaa mianerine-qaqaaq – ilaasut tamarmik bakteriaajak-kanik kamippalersorneqarput, aammalu isarukitsut qanillisussaagamikkit pinner-saatinik atugaqaqqusaanngillat. Allaammi isarukitsut inuit pisuffigisanni pisulissap-pata illuartussaapput.”Inuit takanani pinngortitamik mianerin-

Robert upside down.

11 Online nr. � • �009

Qalasersuarmi Kujallermi seqineq tarrilersoq.

Tunisassiat nutaat neqeroorutillu immikkut ittut pillugit paasissutissanik TELE-POST-imit pissarsigit pilerinartunillu eqquillutit…TELE-POST-imi akuttunngitsumik tunisassianik, sullissinernik neqeroorutinillu nutaanik ilinnut tulluutsitatsinni pe-qartarpugut. Immersugassaq una nassiukkukku, ilinnut soqutiginarsinnaasutut isumaqarfigisatsinnik peqaleraangatta toqqaannartumik ilinnut attaveqarnissatsinnut ilinniit akuerineqartussaavugut.Nassiunneqartut akornanni uku makitsissutigissavagut:• HTC Snap• Qarasaasiamut qanorluunniit ittumut taski ameq qernertoq, puisip amianik titarnilik • Qattaq nilaasivik kusanartoq, saviminermik manngertornersinnaanngitsumik silikonemillu sanaaq, illuikkiatut ilusilik

Tigusisussap nassiunnera akilissavaaModtageren betaler portoen

TELE-POST MarkedsføringPostboks 1002+++0043+++3900 Nuuk

Qujanaq. TELE-POST tunisassianut, sullissinernut neqeroorutinullu pa-asissutissanik nassitsisinnaaneranut akueraara.

Pissarsigit pilerinartunillu eqquillutitAteq: Najugaq:

Oq. normua: (Inussiarnersumik malugeqquneqarpoq, neqeroorut ajoraluartumik Tusass-inik oqarasuaatilinnut atuutinngimmat)

E-mail: Atsiorneq:

Allattuiffissaq tiguneqareersimasssaaq kingusinnerpaamik sept. 28-ani, 2009.

ninnerat annertuumik ilinniarfigineqar-sinnaagaluarpoq”, Robert nipikitsumik oqarpoq, “maani aallaaniaraangatta imaluunniit pisuttuaannarluta angala-gaangatta eqqakkanik naammattoor-siuarpugut”.

Misigisaq annerpaaqRobert – tasamani Qalasersuarmi Kujal-lermi – kussangatilluni aamma ernermi-nut sianernissaminut periarfissarsivoq. “Misigisaq imaannaanngeqaaq”, oqar-poq – “eqqarsaatigeriartigumi ungasin-nerpaaffigisinnaasamiitilluni – allaammi kussangalluni – qitornat oqaloqatigine-qarsinnaammata, aammalu ersarilluin-nartumik tusaaneqarsinnaallutik.”

Robertip ullut misigisassarpassuallit

nuannersut aqqusaaraluarlugit asa-sani maqaasilerpai, avannaarsuanullu angerlarsilerluni. Kalaallit Nunaannut angerlarluni angalanini sivisunaaqaa. Eqqarsaatigilluagassaminik misigisaqar-luarsimalluni Kalaallit Nunaata nunataa tummaramiuk oqiliallaqaaq nuannaa-qalunilu. Angalanersuaq misigisaqarfi-gilluarpaa, misigisanilu ukiorpassuarni paarilluarlugit eqqaasaqarfigilluartaru-maarpai.

TP Online-mik aaqqissuisoqarfitsinni aamma Robertip isarukitsunik misigi-saqarnera nuannisaatigaarput. Qup-perneq 20-imi Buuarsikkunnit titartagaq takugukku ilaatigisassaqarluarputit :-D. Taanna Buuarsikkunnit nuanneqisunit titartakkanit kingulliugunanngilaq.

Isarukitsut pillugit paasisassatIsarukitsut timmiaapput ataatsi-moorlutik nunarsuup kujasinne-rusortaani uumasuusut.Isarukitsut seeqqoqarput qutto-raqarlutillu. Taakku meqqorsuisa ataaniipput, soorlumi niuisa naatsut sinneri tassaniittut.

Isarukitsut danskisut aallaqqaam-mut “luffegås”-imik taagorneqar-put. Luffegås 1930-ikkut tikillugit Danmarkimi taaguutigineqarner-paasimavoq. Tamatumali kingorna tuluit taaguutaata “penguins”-ip kingornunneqarnissaa aalajangi-unneqarpoq. Ilisimatuut isumaat malillugu isarukitsut ineriartorner-minni timmisinnaanertik imaani angallarinnerunissaminnut taar-siullugu katassimavaat. Taamatut isumaqarnerannut sului, piffissap

ingerlanerani ta-lerunngorsimasut, aammalu saarni, timmissat tim-misinnaasut allat assigalugit silaan-nartaqarluartus-saagaluit silaan-nartaarussimasut uppernarsaatis-saapput.

Pissarsigit pilerinartunillu eqquillutit

Allattuiffissaq tiguneqareersimasssaaq kingusinnerpaamik sept. 28-ani, 2009.

Fuldmåne over sydpolen.

Track and TraceNittartakkatsinni www.post.gl –imiittoq ”Track and Trace” atoruk, qarasaasiak-kullu poortugaq allakkalluunniit malinnaaffigalugu. Kalaallit Nunaannut tassan-ngaanniillu tigusisussap tungaanut ingerlanerat malinnaaffigiuk.

Nassiussat Kalaallit Nunaata iluani, Kalallit Nunaannit avammut Danmarkimut, Sverigemut aamma Norgemut utsimullu malinnaaffigineqarsinnaapput - nassiussat nunanut allanut taamaallaat malinnaaffigineqarsinnaapput Danmarkimit ingerlat-seqqinneqaraangata.

POST Greenlandip poortukkat, allakkat nalillit, allakkat tammatsaalisat,

EMS/Jetpost-it, DHL-it aamma Fedex nassiussat ujarsinnaavai!

TELE-POST 2008-mi quppersagarput Online aqqutigalugu eqquiniaasitsi-voq, imatut qulequtaqartinneqartumik: ”Isumassarsiat saqqummiuguk, 5000 koruunillu tikillugit eqquillutit”. Eqquisut nassaarineqarput, aammalu akissarsias-satik 3.000 koruuninik aamma 5.000 koruuninik amerlassuseqartut pissarsiare-reerpaat. Unammisitsinermi saaffiginnit-tunik sullissinerup pitsaanerulernissaanut pitsaanerpaamik siunnersuuteqarnissaq tunngavigineqarpoq.2008-mi ajugaasut siulliit tassaapput Nielsine Møller Nuummeersoq, taassu-malu attaveqaatinik ledningeqanngitsunik nutaanik, qarasaasianut angallattakkanut memory card-inik ikkusiinnarluni atuiler-nissaq siunnersuutigaa.Siunnersuuteqartup tulliata Karline Bro-berg Petersen-ip TUSASS-it 50 koruuninik immerneqartalernissaat siunnersuutigaa. Siunnersuuteqartut pingajoraat Salomine Villadsen Nuummeersoq, taassumalu allakkanik poortukkanilluunniit tikittoqar-nerani tigusisussap SMS-ikkut nalunaarfi-gineqartalernissaa siunnersuutigaa.Ajugaasumut akissuteqaatitut allakkami erseqqissaatigineqarpoq, Nuummi inger-latsinikkut kinguaattoortoqartillugu sullis-sinermik, TELE-POST ukiualunni Nuummi

SMS-ikkut nalunaarfigineqarsinnaanermik sullitanut neqerooruteqarsimasoq. Sullissi-nerup taassuma ukiup naanerani kingu-sinnerusukkut teknikkimik ”nutaamik” atulersitsinermut atatillugu aallarteqqinne-qarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.Aamma allakkatigut poortukkanik tikit-toqartillugu sullitat SMS-ikkut naluna-arfigineqarsinnaanerannik atuilernissaq TELE-POST-ip maanna sulissutigaa. Poor-tukkamik TELE-POST Centerimut nassius-sisoqaraangat, tikittoqaraangat aasariaan-nanngortoqaraangallu sullitaq SMS-ikkut ilisimatinneqartassaaq. Paasissutissat taamaattut ingerlaannartumik poortukkap nassiunneqarneraniit tiguneqarnissaanut aqqutaani scannerneqartarneranut atatil-lugu sullitamut nassiunneqartassapput.Eqquisut pingasut siulliit tamarmik siun-nersuuteqarnerminnut 3.000 koruuninik akissarsitinneqarput. Eqqugassamik an-nermik eqquisuuvoq Hans-Kristian Petrus-sen Kangaatsiameersoq, maanna Sisimiuni najugaqartoq. Taanna siunnersuuteqar-nerminut 5.000 koruuninik akissarsitin-neqarpoq, siunnersuutigisaalu ilaatigut aningaaseriviit homebanking-iat suleqa-tigalugu internettikkut tuniniaanermut tunngasuuvoq, tassanilu assersuutigalugu oqarasuaatinik il.il. pisisoqarsinnaassaaq.

Uku eqquipput!

Nunarsuarmi SMS-it amerlanerpaartaatAngut indiamiu SMS-inik nassiussui-sarnermi nunarsuarmi rekordiliivoq, ullup unnuallu ingerlanerani sekundit 14-ikkaarlugit nassiussisarsimagami. Qaammatip ataatsip ingerlanerani SMS-it 182.689-it nassiussimavai.

13 Online nr. � • �009

Karline Broberg Petersen, Salomine Villadsen aamma Hans-Kristian Petrussen.

Tamanna TELE-POST-imut allanullu sulias-satigut oqilisaataassaaq.

1� Online nr. � • �009

Atuisutta amerlasuut qanittukkut periarfis-sarilissavaat TELE-POST Centerit ammasar-fiisa nalinginnaasut avataasigut allak-

kerivimmi suliassaatimik annersaannik suliarinnissinnaanertik. Tassami automatit nammineq nassitsinissamut sullissiviusut sisamat Uummannami, Kangerlussuarmi, Narsami aamma Nuummi ikkussuuppagut. Automatit taaguuteqarput Nassitsiviit, taakkulu illoqarfinni postboksit ammane-risa nalaanni atorneqarsinnaapput. Allakkat poortukkallu – nalinginnaasut tammatsaalisallu – Nassitsivik ator-lugu nassiunneqarsinnaapput, aammalu frimærkissat pisiarineqarsinnaassap-put. Taamaalillutit TELE-POST Centerip nalinginnaasumik ammaffiata nalaani tassunngartariaarupputit, illilli piffissaqar-fikkut nassitsiartorsinnaallutit.Automatimi uuttuuteqarpoq oqimaalu-taqarlunilu. Allakkamik poortukkamilluun-niit nassiussinialeruit nassiunniakkavit takissusaa oqimaassusaalu, kiisalu illoqar-fimmut, nunaqarfimmut nunamulluunniit allamut sumut nassiunniarnera nalunaas-savat. Paasissutissiinitit aallaavigalugit automatip aki naatsorsussavaa, illillu aningaasat taakku nalingata asserpiaanik frimærkisisinnaalissaatit. Tassa naak TELE-

POST Centeritsinni peqqissaartumik ilitser-sorneqarnerit pissarsiarinngikkaluarlugu, pisariitsumik allagaq poortugarluunniit akisunaarnagu akikinaarnagulu frimær-kilerlugu nassiussinnaavat. Automatini Akiliut aamma Visa /VisaDankort akiliuti-galugit atorsinnaavatit.

Automatit igalaajusaqarput qanoq iliornis-satit tulleriiaaqqissaarlugit ilitsersuissu-titalinnik. Igalaasaani oqaatsit assigiinn-gitsut pingasut arlaat toqqarsinnaavat, tassalu kalaallisut, qallunaatut aamma tuluttut oqaatsit. Taamaalillutik kikkut ta-marmik – aamma takornarissat – isuman-naalluinnartumik NASSITSIVIGUT nutaat atorsinnaavaat. Neriuutigaarput atuisutta tamarmik automatitaagut atorluarumaaraat. NAS-SITSIVITTA atorneqartarnerat iluatsilluas-sappat kiffartuussissut tamanna Kalaallit Nunaanni illoqarfinni amerlanerni atorsin-naasunngortikkumaarparput.

Nassitsivik

NuunneqNajukkannut nutaamut nuunnerni ullormi siullermiilli allagarsiassatit tigusalikkit

Taama pisoqartikkusukkukku nuunnermut nalunaarutip immersornissaa najukkannilu allakkerivimmut tunniunnis-saa pisariaqarpoq. Taava POST Greenland-ip isumagissavaa qaammatini arfinilinni allakkat najugarisimasannut ingerlasut najugartaannut ingerlateqqinneqartarnissaat.Nuunnermut nalunaarut qaammatit arfinillit qaangiunnerani atorunnaarpat, nassiussat nassiussisumut utertinneqarta-lissapput ilisarnaaserneqarlutik, ”Nuunnermut nalunaarut atorunnaarpoq”-mik. Nassiussat kiap nassiussarinerai allas-simanngikkaangata tunniunneqarsinnaanngitsutut suliarine-qassapput.Taamaattumik pingaaruteqarpoq ilinnut nassiussisartut tamaasa nammineerlutit attaviginissaat nalunaarfigalugillu nuussimaninnik,

NuuinneqSivisuumik aallaqqasussaaguit nuukkallartutut aamma nalu-naarutigisinnaavutit.Nuukkallartutut nalunaarut sivisunerpaamik qaammatini ar-finilinni atuuttarpoq. Nuukkallarnerit sap.ak. sisamat inorlugit sivisussusillit allakkerivimmut nalunaarutigineqarsinnaann-gillat. Tamatumunnga pissutaavoq Kalaallit Nunaanni/Dan-markimi nassiussanik angallassinerit sivisussusaat. Taarsiul-lugu ilinnut tunniunneqarsinnaapput ingerlatitseqqiinernut poortuutissat.Sanileqaruit, ikinnguteqaruit imaluunniit ilaqutaqaruit pe-qanngitsillutit najukkannik alakkaasarsinnaasunik, taakku ingerlatitseqqiinernut poortuutissanik tunisinnaavatit alla-garsiatillu ingerlateqqitsittarlugit.

Eqqaamallugu, nuunninnut atatillugu oqarasuaatinut

attaveqaatitit ilaatinniarukkit aamma nuunnerit TELE-mut

nalunaarutigissagakku

1� Online nr. � • �009

TASIILAQ

Copenhagen Teleport

UPERNAVIK

PITUFFIK

QAANAAQ

AASIAAT

ILLOQQORTOORMIUT

KANGERLUSSUAQ

NUUK

QAQORTOQ

INTELSAT903

INTELSAT907

SES-Americom

SAVISSIVIK

NUUSSUAQ

UPERNAVIK KUJALLEQ

UUMMANNAQ

ILULISSATQASIGIANNGUIT

QEQERTARSUAQ

SISIMIUT

MANIITSOQ

PAAMIUTNARSAQ

NARSARSUAQ

NANORTALIK

ARSUK

ALLUITSUP PAA

KANGAATSIAQ

Sinnerlutit nakkutilliivugut…

”Kalaallit Nunaat nunarsuup qeqqani” TELE-p anguniagaraa. Tassani soorunami pineqarpoq uagut TELE-mi soorunami nu-natsinni attaveqaqatigiinnermik qulakke-erisuunisarput, aammali Kalaallit Nunaan-nut aammalu Kalaallit Nunaanninngaanniit avammut. Anguniakkap taassuma tunuani inuppassuupput anguniakkamik taas-suminnga TELE-p eqquutsitsinissaanut piviusunngortitsinissaanullu suliarinnit-tuusunik. Assersuutigalugu immikkoortor-taqarpoq pingaartumik TELE-p attaviisa ajoquteqanngitsumik ingerlanissaannik nakkutiginnittuusumik.

TELE-p Nuummi illorsuani tunorpasissumi taakku inissisimapput. Nuutsitsinernut atortorpassuit, ledningerpassuit tunuanni iikkanilu qarasaasianut skærmerpassuit saallugit ullut tamaasa issiasarput TELE-p attaveqaatai tamarmik pissusissamissut ingerlanersut nakkutigalugit. Taamatut sulipput nunarsuatsinnut illit attaveqarner-pit akornuteqanngilluinnartumik pinissaa qulakkeerniarlugu.

Immikkoortoqarfik TELE-p attaveqaataanik nakkutilliisuusoq taaguuteqarpoq Netover-vågningsafdelingen – ulluinnarni: ”NOC”-imik taagorneqartoq. Immikkoortoqarfik

arfineq pingasunik sulisoqarpoq, ullut tamaasa – nalliuttut apeqqutaatinnagit – nal. 7.00-miit 22.00-mut TELE-p kiffar-tuussissutaasa pissusissamittut ingerla-nerannik nakkutilliisartunik. NOC TELE-p atortuinik taamaallaat nakkutilliivoq, tassa TELE-p atortuininngaanniit atuisunut ataasiakkaanut attaviit nakkutigisaringilai. Aammami Sakkortusaaviit, Nunaqarfinnut attaviit, Qaammataasanut attaviit, IP-mut attaveqaatit, ADSL, Telefon-centralit, Innaallagissamik pilersuine-rit kingullertigullu Immap naqqatigut kabeli eqqarsaatigigaanni nakkutigi-sassaqarpoq naammattunik.

Atuisut suli malussarfiginngikkaat ilaatigut NOC-ip ajoqutit qamittoor-nerillu paasisarpai. Amerlaqisutigut ajoqutit maani Nuummi qarasaasiati-gut aammattaaq aaqqinneqartarput atuisunit malugineqanngilluinnartu-mik. ”Tamannaavorlu anguniagarisar-put,” NOC-imi atortunut pisortaasoq Ole Stick oqarpoq. ”Atuisutsinnut ajoqutaalinnginneranni ajornartorsi-utit, ajoqutit qamittoornerillu anner-tunerpaamik aaqqinniagassaraagut. Maani NOC-imi suliassakinnerpaagut-

ta, tamanna atuisutsinnut pitsaanerpaa-jussaaq. Taamaalillunilu aamma TELE-mut. Atuisugut sinnerlugit nakkutilliivugut,” Ole qungujulluni oqarpoq.

Kisianni tassa ajoquteqartoqaleraangat qamittoortoqarlunilu tamatigut maani Nuummi allaffitsinniit aaqqissinnaa-neq ajorpagut, taava pisariaqartarpoq

1� Online nr. � • �009

Site nalinginnaasoq dieselmotorinit marlunnit, genera-torinit marlunnit, batteriinit marlukkaartunit sisamanit aammalu seqinernup kiaanik tigooraassutinit sisamanit innaallagialersorneqartarpoq, taakkulu ima pitsaatigaat, allaat qaammatip qaamarnga kisiat katersiffigalugu in-naallagissiorsinnaallutik.

teknikerimik aallartitsisariaqarnissaq aaqqiiartortumik. ”Skærmerpassuatta ilaanni attaveeruttoqarsimasoq paasi-gaangatsigu, siullertut iliuuserisarparput ajoqutip paasiniarnera aaqqiiniarnermillu aallartitsineq. Amerlanertigut teknikerit ajoqutaasoq sullivimminninngaanniit iluarsisinnaasarpaat, iluatsinngikkaangalli teknikerimik ataatsimik – arlalinnilluunniit – ajoquteqarfiusumut aaqqiiartortitsisa-riaqartarpugut,” Ole oqarpoq. ”Ajoqutip suusinnaanera paasiniariaraangatsigu misissulertarparput suliarinninnissaq qanoq atsigisoq pisariaqartinneqarnersoq. Tulliatut www.tele.gl –ikkut ajoquteqar-toqarneranik nalunaaruteqartarpugut Atuisunullu Sullissivik nalunaarfigisarlugu

atuisut saaffiginnissagaluarunik paasitin-neqarsinnaaqqullugit. Isumaqarpugummi sullissilluarnerusoq atuisutta atortuminni ajornartorsiutigisinnaasamik suunerinik pitsaasumik paasitinneqartarnissaat.”

Suliffiup nalinginnaasup avataatigut ajoqutinik nalunaarutiginnikkaangata, NOC aamma nalunaarfigineqartarpoq. Ajoqut NOC-imit paasineqanngitsuutsiar-simappat, Atuisut Sullissiviannit nalu-naarutisinerit iluaquterujussuusarput. Immikkoortoqarfiit taakku imminnut taamaalillutik suleqatigiilluartuupput.Ajoquteqartoqarneranik nalunaarutisiner-mi kingorna NOC-ip paasiniartarpaa ajoqut TELE-p atortuiniinnersoq taamaalillunilu

atuisunik arlalinnik eqquilluni – imaluun-niit ajoqut atuisumiinnersoq. Tassanimi immikkoortinnissaat pingaartuuvoq, tassa TELE-p attaveqaatai annertoqisut taamaal-laat NOC-ip akisussaaffigimmagit, tassalu taakkuullutik taariikkagut Sakkortusaaviit, Nunaqarfinnut attaviit, Qaammataasanut attaviit, IP-mut attaveqaatit, ADSL, Tele-foncentralit, Innaallagissamik pilersuinerit kiisalu Immap naqqatigut kabeli.Ajoqutaasoq TELE-p attaveqaataaniin-ngippat NOC iliuusissaqanngilaq, taamalu ajoquteqartoqalerneranik nalunaarut immikkoortumut allamut ingerlateqqinne-qartariaqarpoq.

Atortut suna pissutigigaluarnerlugu ator-sinnaajunnaarpata, sukkanerpaamik aam-malu amerlanertigut immikkoortoqarfiit akimuinnarlugit sulisoqartariaqartarpoq. NOC-imi sulisup allap, Hans Arne Lyberth Sørensen-ip, ulloq 21. november 2008 eqqaamalluinnarpaa, taamani Paamiu-nut Paamiuniillu attaveqarneq tamarmi atorsinnaajunnaarmat. Pisoq ajoqaaq, qujanartumilli suleqatigiilluinnarnerup kingunerisaanik akunnerit marluk qaangi-utiinnartut iluarsineqarpoq:

Ullup qeqqata siorna nalunaaqutaq qulinut qulleeqqat nakkutilliivitsinni skærminiittut ikeqattaalerput. Paamiuni ajortoqarpoq. Ajoqutip paasiniarnerani Paamiunut Paamiuniillu attaveqarsinna-ajunnaangajavippugut. Maanna NOC-imi sullissisut, elektrike-rit pisortaata TELE-llu sinnerani sulisut akornanni suleqatigiinneq aallartippoq, ajornartorsiutaavorli telefoniinnaq mo-bililuunniit atorlugit Paamiunut sianer-toqarsinnaannginnera. Nalinginnaasumik ADSL-imut MPLS-imulluunniit isertoqasin-naanngilaq. Maanna qanoq iliornissaq nalorninarluinnalerpoq.NOC-ip Aasiaat Radio attavigaa, qinnu-igalugillu angallatinut radio aqqutigalugu Paamiut attaviginiaqqullugit, tamannali ajornartutut isikkoqarpoq Paamiut eqqa-anni radiokkut attaveqarniarneq aamma atorsinnaajunnaarsimammat. Tamatuma nalaani Paamiuni Iridium-imik telefonillit allattorsimaffiat nassaarineqar-poq, ajoraluartumilli arlaannaataluuniit Iridiumtelefonini ikumatinngilaa. Sullissisut ilaata Paamiuni montørit for-mandiat mailimik nassitsivigaa. Taamaasi-nerani paasineqarpoq ullup qeqqalernera-ni Sarfaq Ittuk Paamiunut tikittussaasoq, angallatillu radioatigut attaveqarniarneq misileqqinneqarpoq. Maanna Paamiuni

1� Online nr. � • �009

Kalaallit Nunaanni Sakkortusaavik sumiiffinni 48-ni atortulersorfeqar-poq, taakkunannga 28-t qaqqat qaaviniillutik illoqarfiit/nunaqarfiit avataanni. Sumiifiit tamakku sulif-fimmi taaguutit atorlugit taagorne-qarput site-nik.

Site nalinginnaasoq dieselmotorinit marlunnit, generatorinit marlunnit, batteriinit marlukkaartunit sisama-nit aammalu seqinernup kiaanik tigooraassutinit sisamanit innaal-lagialersorneqartarpoq, taakkulu ima pitsaatigaat, allaat qaammatip qaamarnga kisiat katersiffigalugu innaallagissiorsinnaallutik.

Sakkortusaavissuarmi tassaniin-narluunniit atortorpassuit tamakku eqqarsaatigigaanni nakkutigisassat amerlaqat.

montørit formandiata NOC-iminngaan-niit maili tigusimalerpaa. Tamanna pisinnaasimavoq TELE-p iluani atortut kingullernut ilaallutik innaallagiaarun-nermi il.il. qamittussaasarmata. Suliffiup telefoninut atortui batteriitortut aamma qamingajaliivissut atorlugit NOC attavigaa. Nuummi Tele-elektrikerip oqaloqatigalugu ajoqutaasumik paasiniaaqatigaa: Paamiut illoqarfianni innaallagiaaruttoqannginnera takusinnagamikku maanna piaarnerpaamik Paamiuni tele-p illuaraanukartariaqarput ajoqut paasiniarniarlugu. Nalunartut pillugit TELE-p angallannermut ingerlatsisuata helikopteri Narsarsuarmi piareersimatippaa, TELE Qaqortumiit ikiuukkiartortoqartariaqarnera pisariaqa-leqinammat. Sarfaq Ittuk Paamiunut tikingajalersoq suli attavigineqanngitsoq, montørinut for-mandi nalunaarpoq ajoqutaasoq maanna nassaarineqartoq. Paamiuni sialussu-arujussuarnerata kingunerisaanik imeq Telep illuaraani ajoqusiisimavoq. Atortut assigiinngitsut innaallagiaarutsitersimap-put ajornartoornermi batteriit imaaruk-

kiartuaarnerat ilutigalugu. Ullup qeqqa sioqqutilaarlugu nalunaartoqarpoq ajoqut maanna aaqqinneqartoq, illuararlu innaal-lagissamik pilersorneqaqqililersoq. Ullup qeqqata kinguninngua suut tamar-mik pissusissamissut ingerlaqqilerput, helikopterilu piareersimatinneqaraluartoq ornitassaminut allanut ingerlasinnaann-gorpoq, Sarfaq Ittuk eqqissilluni tulassin-naanngorpoq, Aasiaallu Radioani sulisut eqqissisinnaanngoqqipput NOC-ermiut, Atuisunik Sullissivimmiut, elektrikeri TELE-llu sinnerani sulisut peqatigalugit, nagga-taatigullu minnerunngitsumik Paamiormiut tamarmik silarlunnerani attaveqarsinnaasi-manngitsut. Ulloq taanna NOC-imi ulappunnersuaqar-poq: pisut pinerisa nalaat tamaat suut tamarluinnarmik allattorneqarput, telefonit siarngupput, Paamiut qanoq iliorluni pissarsiarineqarsinnaanerannut isumassar-siortortoqarpoq taakkuninngalu misilera-asoqarluni. Naggataatigullumi iluatsippoq.

Nunanut allanut angalalluni mobililisarneqGSM-imik atuisutut mobilit nunani allani ingerlaannaq atorsinnaavat. Nunami al-lamiitillutit mobilit atoraangakku, nunani allani attaveqaateqarnermik sullissisut TELE-p isumaqatigiissusiorfigisimasaasa mobilinut attaveqaataat atortarpat. Tamanna roaming-imik taaguuteqarpoq. Amerlanerit nalunngilaat roamerneq akisoorujussuusinnaasoq. Roaming-imut akit namminneq annertupput piffissa-miillu piffissamut aammalu sullissisuu-sumiit sullissisumut allamut allanngo-rarsinnaasarlutik. Nunat ilaanni TELE

roaming-imik isumaqatigiissusiortarpoq nunami tassani attaveqaateqarnermik sullissisunik assigiinngitsunik arlalinnik. Taamaattumik mobiltelefonivit taakku attaveqaataat atorsinnaasimappagit sullissisut arlaat toqqariaannaavat, taamaalillutillu akikinnerpaaq ujartorsin-naallugu.

TELE-p nittartagaani webservice nutaaq maanna atulersissamaalerparput, taas-suma pisariitsumik sukkasuumillu nunami allamiitillutit mobilivit nunat-

sinneersup atornerata qanoq ake-qarnera takutissinnaassavaa. Nunani sullissisunik assigiinngitsunik arlalinnik TELE-p isumaqatigiissuteqarfigisaani akit assigiinnginneri naleqqiussuus-sinnaavatit. Webservice taanna TELE-p Atuisunut Sullissivianit atorneqassaaq, taamaammat www.tele.gl -imi takunis-saat periarfissaqarfigisimanngikkukku 808080-imut sianipallassinnaajuassaatit akillu paasillugit.

1� Online nr. � • �009

Immap naqqatigut kabeli mingutsitsinngitsoq – Greenland Connect

From Nature - To Future

TELE Greenlandip Islandimi FARICE hf, Imarpik ikaar-lugu nalunaarasuartaatitigut

qarasaasiatigullu attaveqaqatigiin-nermi kisiartaalluni nukik mingutsit-sinngitsoq atorlugu ingerlatsisuusoq suleqatigissavaa.

TELE Greenlandip kikkut tamarmik ta-korluugaat pigaa. Tassalu Utoqqarmiut Kangerluarsunnguaniit erngup nukinganik innaallagissiorfimmiit innaallagiaq ataavartoq. Erngup nukinganik innaalla-gissiorfiup Nuummi qullersaqarfik nukim-mik mingutsitsinngitsumik tamakkiisumik pilersorneqarpoq.

TELE Greenlandip 2006-imiit 2009-mut im-map naqqatigut kabeli Greenland Connect ikkussortippaa, taannalu 23. marts 2009-

mi atorneqalerpoq. Immap naqqatigut kabelip atulerneratigut Kalaallit Nunaanni taamatullu nunani tamalaani it-kkut nalu-naarasuartaatitigullu attaveqaqatigiinnerit annertusinissaat ammaanneqarpoq.

TELE Greenland Newfoundlandimi, Kalaallit Nunaanni Islandimilu nunnigus-sivinnik sanavoq, taakkunanngaanniillu immap naqqatigut kabeli innaallagissamik pilersorneqarpoq. Nunnigussivinni tamani nukik mingutsitsinngitsoq atorneqarpoq. Islandimi innaallagissamik pilersuineq pisortat innaallagissamik pilersuiviinut atassusigaavoq, tassanilu 99,9%-it erngup nukinganik innaallagissiorfimmit nunallu iluanit innaallagissiorfimmit pissarsiarine-qartarput. Newfoundlandimi pisortat in-naallagissamik pilersuiviat atorneqarpoq, tassanilu pilersuinerup 80%-ia erngup nukinganik innaallagissiorfimmeersuuvoq. Immap naqqatigut kabelip pisinnaasaa TELE Greenlandip siornatigut pisinnaa-saanit 7.000-eriaammik annertuneruvoq. Pisinnaasap taama annertutigineranut immap naqqatigut kabelip teknologiip

atorneqartup iluani nutaanerpaanera pis-sutaavoq.

TELE Greenlandip Islandimi FARICE hf, Imarpik ikaarlugu nalunaarasuartaatitigut qarasaasiatigullu attaveqaqatigiinnermi kisiartaalluni nukik mingutsitsinngitsoq atorlugu ingerlatsisuusoq suleqatigissa-vaa. Internettikkut sullissivinnik piginnit-tut kabelimik atuinermikkut avatangiisinut tunngatillugu suliniutiminnik annertusi-titsisinnaanerannut tamanna annertuu-nik periarfissiissasoq TELE Greenlandip naatsorsuutigaa. Aamma immap naqqati-gut kabelip Kalaallit Nunaanni inuussutis-sarsiutitigut periarfissanik ammaassivoq, tassani qarasaasiaqarfinnik nukimmik annertuumik atuisunik pilersitsinissaq im-minut akilersinnaammat.

Immap naqqatigut kabelip Kalaallit Nunaata nunarsuullu sinnerata akornanni attaveqaqatigiinnissamut periarfissat annertuumik pitsanngortippai. Videokkut ataatsimiinnermut atortut atussallugit pilerinarnerujussuanngorsinnaapput,

mob

il

Sony Ericsson C901

Akia 2.999,-

5 MP kamera

MP3

Miljøvenlig mobil

Akia 2.999,-

3,2 MP kamera

Email

Radio

2 aktive simkort

Samsung D880

HTC Touch Pro3 MP kamera

Email

Radio

GPS

Windows mobile

Akia 3.799,-

LG Arena

Akia 3.499,-

5 MP kamera

GPS

Email

Radio

Facebook mobil

HTC Snap 2 MP kamera

Email

GPS

Trackball

Akia 2.499,-

HTC Touch Diamond II

5 MP kamera

Email

GPS + Radio

Windows mobile

Akia 3.499,-

Sony Ericsson W995

Akia 3.499,-

8,1 MP kamera

GPS

Email

Radio

You Tube kompatibel

Sony Ericsson W508

Akia 1.899,-

3,2 MP kamera

Shake kontrol

Email

Radio

Mobili eqqort

oq nassaariuk

Tamalaat!? Linkit:

www.tele.gl aamma

www.farice.is

tamannalu aqqutigalugu angallannerup annikillineratigut CO2-mik avatangiisinut aniatitsinissaq pinngitsoorsinneqarsin-naalluni. Tamatumunnga atatillugu TELE Greenlandip videokkut ataatsimiinner-mut atortunik angisuunik skærmilinnik, taamaalillunilu “nammineq najuuttutut” misigilersitsisussanik pilersuiniarluni pilersaarutigaa.

Immap naqqatigut kabeli Greenland Con-nect TELE Greenlandip “Kalaallit Nunaat nunarsuup qeqqani” pillugu takorluugaata naammassineqarnissaanut annertuumik iluaqutaassaaq. Aammalu sullitat isuma-nerluuteqaratik atuisinnaalissapput.

Buuarsikkut AF ROBERT HOLMENE

Link-it nuannersunut iserfissatKina millionærinngorusuppa? Sunulluunniit tunngatillugu ilisimasatit misilinniarlugit una pinnguaatigisinnaavat. Ilikkagaqarusukkaanni iluavissoq.http://education.jlab.org/million/index.html

Sanileriit sisamat tulleriikkit. Arsaaqqat qalipaatillit aallakaatikkukkit, silaannar-sualiartaativit EQQORNEQANNGINNERANI sanileriit marluk amerlanerusulluunniit tulleriissinnaavatit.http://zeronews-fr.com/flash/bearandcat.php

Suluppaagaasaatinnguit annaagukSuluppaagaasat sianneqassanngippata annaattariaqarpatithttp://www.i-am-bored.com/bored_link.cfm?link_id=10574

Ilaanni tarnit nakorsaat pikkorinnerpaalluunniit ajorsartarput. Aaqqitassaanngitsumik ajornartorsiuteqaruit – immaqa suliannut atatillugu – uani ”Guuti oqaloqatigisinnaavat”, siunnersuutissanillu pitsaasunik pissarsillutit (Malugalugu pimoorutassaanngimmat)http://www.titane.ca/concordia/dfar251/igod/main.html

”Siunissat paaserusukkukku” una igalaamineq ulamertoq atorsinnaavat. (Malugalugu pimoorutassaanngimmat)http://predictions.astrology.com/cb/

Angalaniarlutit oqaatsinut ilitsersuutinik atorfisaqartitsiguit, oqaatsit marlussuit uani ilikkarsinnaavatit:http://dictionaries.travlang.com/

Nalliuttorsiornermi erinarsuusiornissamut isumassarserusukkuit, uani nassaassanik ulikkaarputithttp://www.festsange.dk/default.asp

Nanoq SMS-ikkut alutorineqartoqApriilip ulluisa qulinganni, talliman-ngornermi tannaartumi unnukkut arfineq marlup eqqaani Nuup eqqaani Kangerlu-arsunnguami nannuttoqarpoq. Tamanna SMS-it nassiunneqartut amerlassusaasi-gut malugineqarluarpoq.

Unnuk taanna qulingiluap missaani qaam-mammi SMS-it nassiunneqartut amerla-nerpaaffigaat, tassami Nuummi eqqaanilu nassiussat 7001-iupput.

Nalinginnaasumik SMS-it nassiunne-qartut nal. 18-ip aamma 22-p akornanni amerlanerpaasarput, aammalu talliman-ngornikkut SMS-it nassiussat amerlaner-paagaangamik 5000-it 6000-illu akornan-niittarput.

Ullormi tassani SMS-it nassiunneqartut allaassuteqarput, tassami amerlapput aammalu tallimanngorneq tannaartoq ulluuvoq nalliuttoq, nalinginnaasumillu ulluni taamaattuni SMS-it taama amerlati-gineq ajorput.