20.10.2009 1

OSA 1

Sosioekonomiset terveyserot

- käsitteitä ja taustaa

SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN KAVENTAMISHANKE

TEROKA

www.teroka.fi

20.10.2009 2

1. Mitä sosioekonomisilla terveyseroilla

tarkoitetaan

2. Terveyserot Suomessa

3. Terveyserojen taustatekijöitä• Rakenteellinen eriarvoisuus

• Terveyspalvelujen eriarvoisuus

• Elintapaerot

4. Terveyserojen kehitysnäkymiä

Sisällysluettelo

20.10.2009 3

Sukupuoli: naiset elävät 6,7 vuotta pitempään kuin miehet

Siviilisääty: naimisissa olevat ovat terveempiä; työikäisten kuolemista joka kolmas vältettäisiin, jos muiden siviilisäätyjen kuolleisuus olisi yhtä pieni kuin naimisissa olevien

Sosioekonominen asema: korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset

Asuinalue: länsirannikon ja Ahvenanmaan miehet elävät 4 vuotta pitempään kuin Koillis-Suomen miehet; naisilla ero on runsaat 2 vuotta; sairastavuudessa ja toimintakyvyssä samansuuntaisia eroja

Äidinkieli: ruotsinkieliset ovat terveempiä ja elävät pitempään kuin suomenkieliset

Etninen tausta: maahanmuuttajien terveydestä Suomessa on niukasti tietoja

Väestöryhmien väliset terveyserot

20.10.2009 4

1. Sosioekonomiset terveyserot

• Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien

(≈sosiaaliryhmien) välisiä systemaattisia eroja

terveydentilassa, sairastavuudessa ja

kuolleisuudessa

• Sosioekonomisilla ryhmillä tarkoitetaan yleensä

koulutuksen, ammattiaseman tai tulojen mukaan

muodostettuja ryhmiä

• Kun puhutaan terveyden eriarvoisuudesta tai

lyhyesti terveyseroista, tarkoitetaan tavallisesti

nimenomaan sosioekonomisia terveyseroja

20.10.2009 5

Sosioekonominen asema

• Sosioekonomista asemaa määrittävät

tekijät:

Aineelliset voimavarat

• Tulot, omaisuus, asumistaso ym.

Aineellisten voimavarojen hankkimisen

välineet

• Koulutus, ammatti, työmarkkina-asema

Arvostus, vaikuttamismahdollisuudet ym.

20.10.2009 6

Miten yksilön sosioekonominen asema vaikuttaa

terveyteen?

• Henkilön koulutus muokkaa mm. hänen terveyteen liittyviä

tietojaan ja arvojaan sekä hänen ammattiuraansa

• Se, missä ammatissa ihminen toimii ja missä

hän asuu säätelee hänen työ- ja elinolojaan,

ohjaa hänen käyttäytymistään ja vaikuttaa hänen

toimeentuloonsa

• Henkilön taloudellinen tilanne

puolestaan säätelee mm. hänen

kulutusmahdollisuuksiaan sekä

asuinolojaan

20.10.2009 7

Sosioekonomiset terveyserot

pähkinänkuoressa

• Korkea-asteen koulutuksen saaneet,

ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset

ovat huomattavasti terveempiä ja

toimintakykyisempiä ja elävät pitempään

kuin perusasteen koulutuksen saaneet,

työntekijäammateissa toimivat ja

pienituloiset

20.10.2009 8

• Keskimääräinen terveydentila kohenee asteittain sosiaalisen aseman myötä

• Kyse ei ole vain parhaimman ja heikoimman ryhmän välisestä erosta

Terveyserot läpäisevät koko

sosiaalisen hierarkian

Terveydentila

Sosiaalinen asema (koulutus, tulot ym.)

20.10.2009 9

• Sosioekonomiset terveyserot liittyvät ihmisten epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa

• Kyse on epäoikeudenmukaisista eroista, jotka ovat vältettävissä

• Terveyserojen syntyä ei voida pitää yksiselitteisesti ihmisten vapaan valinnan tuloksina

Elintavat, kuten tupakointi ja alkoholin käyttö, ovat tärkeitä terveyserojen syitä

Tällöinkin on kyse eriarvoisuudesta, koska monet ihmisen oman vaikutusvallan ulkopuolella olevat seikat voivat altistaa hänet valitsemaan terveyttä vaarantavia tapoja

Terveyserot ja eriarvoisuus

20.10.2009 10

Sosioekonomisten ryhmien välillä ilmenee suuria

eroja kaikilla terveyden ulottuvuuksilla:

• Kuolleisuus

• Sairastavuus

• Toimintakyky

• Koettu terveys

2. Terveyserot Suomessa

20.10.2009 11

0

1

2

3

4

5

6

7

1971-75 1976-80 1981-85 1986-90 1991-95 1999-2000

Vuosi

Vuotta Miehet

Naiset

Korkea-asteen ja

perusasteen koulutuksen

saaneiden miesten ero 35-

vuotiaiden elinajan-

odotteessa on kasvanut

vuosina 1970-2000 noin

4,5 vuodesta noin 6

vuoteen pitempään

koulutettujen hyväksi

Valkonen T ym. 2007

Naisilla vastaava ero

on kasvanut noin 2,3

vuodesta noin 3,6

vuoteen

Eri koulutusryhmien väliset erot 35-

vuotiaan jäljellä olevassa elinajassa

20.10.2009 12

35-vuotiaan jäljellä oleva elinaika eri

sosiaaliryhmissä

Tällä hetkellä 35-

vuotias työntekijä-

mies voi odottaa

elävänsä

74-vuotiaaksi.

Samanikäinen

johtavassa asemassa

oleva mies voi

odottaa elävänsä

80-vuotiaaksi.

Ero 2,3 v.

Ero 4,9 v.

Ero 3,4 v.

Ero 6,1 v.

Valkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:23.

20.10.2009 13

NAISET

Ero 35-vuotiaan jäljellä olevassa elinajassa työntekijöiden ja ylempien

toimihenkilöiden välillä miehillä noin 6 vuotta, naisilla runsaat 3 vuotta

(luvut on ikävakioitu eli ryhmien erilaisten ikärakenteiden vaikutus on poistettu)

Kuolemansyiden osuudet (%) työntekijöiden ja

toimihenkilöiden välisestä kuolleisuuserosta

MIEHET

Valkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa.

STM:n julkaisuja 2007:23

Keuhkosyöpä 9 %

Muut kasvaimet 8 %

Verenkiertoelinten

sairaudet 38 %

Hengityselinten

sairaudet 9 %

Alkoholikuolemat

13 %

Tapaturmat,

väkivalta,

itsemurhat 15 %

Muut taudit 8 %Kasvaimet 12 %

Verenkiertoelinten

sairaudet 48 %

Hengityselinten

sairaudet 8 %

Alkoholikuolemat

8 %

Tapaturmat, väkivalta,

itsemurhat 8 %

Muut taudit

16 %

20.10.2009 14

Suhteellinen kuolleisuus

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

1

Suurituloisin

2 3 4 5 6 7 8 9 10

PienituloisinTulokymmenykset

Naiset

Miehet

Kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä

Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4-kertainen

verrattuna suurituloisimpiin, naisilla 1,7-kertainen

Martikainen P ym. Int J Epid

2001;30:1397-1405

Kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman

ryhmän kuolleisuuteen (=1), yli 30-vuotiaat (luvut ikävakioitu)

Kuolleisuuserot tuloryhmittäin

20.10.2009 15

Eri kuolinsyiden vuoksi potentiaalisesti menetetyt elinvuodet (PYLL)

Lähde: www.terveytemme.fi

20.10.2009 16

30–59-vuotiaiden miesten kuolleisuus (tuhatta henkeä kohti) sosiaaliryhmittäin eräissä Euroopan maissa vuosina 1991–1995

Mackenbach J. ym., Int J Epid 2003 ; 32:830-837

0

1

2

3

4

5

6

7

8

Suomi Ruotsi Norja Tanska Englanti/Wales Italia/Torino

Ku

oll

eit

a/1

000 h

en

keä

Työntekijät

Toimihenkilöt

Kuolleisuuserot kansainvälisessä

vertailussa

• Suomessa

kuolleisuuserot ovat

moneen muuhun

Euroopan maahan

verrattuna suuret

• Sairastavuuden

sosioekonomiset erot

näyttävät olevan

Suomessa yhtä jyrkkiä

kuin Euroopassa

keskimäärin

20.10.2009 17

Diabeetikkojen ja ei-diabeetikkojen kuolleisuus

sepelvaltimotautiin koulutusryhmittäin

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

Perusaste

Keskiaste

Korkea-aste

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

Naiset Miehet

Diabeetikot Ei-diabeetikot Diabeetikot Ei-diabeetikot

Forssas E. ym. J Dia Comp 2008

• Vuosina 1991–96

• 35–74-vuotiaat, luvut ikävakioituKuolleisuus/

100000

henkeä

Kuolleisuus/

100000

henkeä

20.10.2009 18

Erot sairastavuudessa koulutuksen

mukaan

0

10

20

30

40

50

60

70

Miehet Naiset

Jotakin pitkäaikaissairautta potevien osuudet (%)

30 vuotta täyttäneistä koulutuksen mukaan (luvut

ikävakioitu)

0

1

2

3

4

5

6

7

8

Miehet Naiset

perus

keski

korkea

Diabetesta sairastavien osuudet (%) 30 vuotta

täyttäneistä koulutuksen mukaan (luvut ikävakoitu)

Pitkäaikaissairastavuus on sitä yleisempää, mitä

alempi koulutusaste on

Aromaa & Koskinen (toim.) Terveys ja toimintakyky Suomessa. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002

% %

20.10.2009 19

Monet terveysongelmat ja -riskit painottuvat vähän

koulutusta saaneisiin ryhmiin.

Laskelman lähtöluvut: Martelin T ym. kirjassa Terveys ja toimintakyky Suomessa,

KTL:n julkaisuja B3/2002, s. 93-102

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Lihavuus

Vihannesten vähäinen käyttö

Päivittäinen tupakointi

Vaikeudet 0,5 km kävelyssä

Hampaattomuus

Selkäoireyhtymä

Väestö

Koulutusryhmien osuudet väestöstä ja eräistä terveysongelmista

Perusaste Keskiaste Korkea-aste

Esimerkiksi

päivittäin

tupakoivista

suomalaisista

vain n. 10 % on

korkea-asteen

koulutuksen

saaneita.

Eräiden terveysongelmien jakautuminen

koulutusryhmittäin

20.10.2009 20

Liikkumisvaikeudet ovat sitä tavallisempia mitä vähemmän koulua käyneestä ryhmästä on kyse

0

2

4

6

8

10

12

14

16

Naiset Miehet

% Korkea-aste

Keskiaste

Perusaste

Martelin T. ym., kirjassa: Aromaa ja Koskinen, toim. Terveys ja

toimintakyky Suomessa. KTL:n julkaisuja B3/2002

Erot liikkumiskyvyssä koulutusryhmittäin

Puolen kilometrin kävelyssä vaikeuksia kokeneiden osuudet (%)

30 vuotta täyttäneistä koulutusasteen mukaan (luvut ikävakioitu)

20.10.2009 21

Toimintarajoitteet koulutusryhmittäin

65 vuotta täyttäneiden keskuudessa

50

40

30

20

10

0Portaiden

nousu

Kielellinen

sujuvuusKaupassa

asiointi

Näöntark-

kuus

Portaiden

nousu

Kielellinen

sujuvuusKaupassa

asiointi

Näöntark-

kuus

% Naiset Miehet

Perusaste

Keskiaste

Korkea-aste

Martelin ym. 2004; T2000, julkaisematon

20.10.2009 22

Työssä käyvät

Akateeminen korkea-aste

Ammatillinen korkea-aste

Keskiaste

Ylempi perusaste

Alempi perusaste

0 10 20 30 40%

Kaikki

Työkyvyltään rajoittuneiden osuus

koulutusasteen mukaan

******

******

******

**

Lähtöluvut Martelin ym. Teoksessa Työkyvyn ulottuvuudet, 2006

30–64-vuotiaat, ikä ja sukupuoli vakioitu

20.10.2009 23

Erot fyysisessä toimintakyvyssä

ammattiaseman mukaan

0

5

10

15

20

25

30

35

40

NAISET MIEHET

Johtajat Ylemmät toimihenkilöt Keskitoimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät

Rajoittunut fyysinen toimintakyky on sitä yleisempää,

mitä alempi ammattiasema on

Rajoittuneen fyysisen toimintakyvyn yleisyys ammattiaseman mukaan 40–60-

vuotialla Helsingin kaupungin työntekijöillä (fyysinen toimintakyky=21

ulottuvuutta, jotka mittaavat selvitymistä arkipävän askareista)

Kaikkonen 2006

20.10.2009 24

Erot nuorten aikuisten liikkumiskyvyssä

koulutusryhmittäin

0

10

20

30

40

50

60

Akat.

korkea-

aste

Amm.

korkea-

aste

Keskiaste Perusaste Akat.

korkea-

aste

Amm.

korkea-

aste

Keskiaste Perusaste

%

Naiset Miehet

(p<0,001) (p<0,001)

Puolen kilometrin juoksussa vaikeuksia kokeneiden

osuudet (%) 18–29-vuotiasta koulutusasteen mukaan

Koskinen ym. (toim.) Nuorten aikuisten terveys, KTL:n julkaisuja B7/2005.

20.10.2009 25

Erot koetussa terveydessä

työmarkkina-aseman mukaan

Rahkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:23

Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien ikävakioitu osuus (%) 25–64-

vuotiaista vuosina 1979–2004 työmarkkina-aseman mukaan (kolmen vuoden liukuvat

keskiarvot).

Työssä olevat kokevat terveydentilansa paremmaksi

kuin työttömät

MiehetNaiset

20.10.2009 26

Erot koetussa terveydessä

koulutusryhmittäin

Rahkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:23

Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien ikävakioitu osuus (%)

25–64-vuotiaista vuosina 1979–2004 koulutuksen pituuden mukaan (kolmen vuoden

liukuvat keskiarvot).

Mitä vähemmän koulutusta, sitä heikompi koettu terveys

MiehetNaiset

20.10.2009 27

Koettu terveys eläkeikäisillä

Rahkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:23

Terveytensä melko huonoksi tai huonoksi kokevien

ikävakioitu osuus (%) 65–84-vuotiaista miehistä ja

naisista vuosina 1993–2003 koulutuksen pituuden

mukaan.

• Koetun terveyden

koulutusryhmittäiset erot

ovat eläkeikäisillä suuret

• Enemmän koulutetut

kokevat terveytensä

paremmaksi kuin

vähemmän koulutetut

20.10.2009 28

7,1

8

11,1

27,2

7,8 8

13,6

24,5

0

5

10

15

20

25

30

Aka

t. ko

rkea

-ast

e

Am

m. k

orkea-

aste

Kes

kias

te

Perusas

te

Aka

t. ko

rkea

-ast

e

Am

m. k

orkea-

aste

Kes

kias

te

Perusas

te

%

Naiset Miehet

Koettu terveys keskitasoinen tai huonompi (%),

18-29-vuotiaat koulutusryhmittäin

Nuorilla aikuisilla erot koetussa

terveydessä kärjistyneimpiä

Martelin T. ym. 2005

20.10.2009 29

3. Terveyserojen taustatekijöitä

• Sosioekonominen asema ei sinänsä vaikuta suoraan terveyteen, vaan taustalla on monimutkainen ja monitahoinen syytekijöiden verkosto

• Tiedot vaikuttavista mekanismeista puutteelliset

• Esitetty useita selitysmalleja, jotka poikkeavat toisistaan mm. seuraavissa seikoissa: Onko elämänkulkunäkökulma mukana (lapsuusaika)

Missä määrin biologiset tekijät otettu huomioon

Missä määrin makrotason sosiaalinen ja poliittinen ympäristö otettu huomioon

Onko valikoitumismalli mukana (huono terveys heikentää sosiaalista asemaa)

20.10.2009 30

Rakenteelliset eriarvoisuudet

Eriarvoinen sosiaalinen asema

Eriarvoisuudet ympäristössä

Erot käyttäytymisessä / fysiologisissa tekijöissä

Erot sairauksissa ja vammoissa

…ja erot näiden sosiaalisissa seuraamuksissa

Graham H. The Milbank Quarterly 2004; 82:101–124

Malli terveyseroja määrittävien tekijöiden

ketjusta

20.10.2009 31

Yleismalli terveyserojen syntymisestä

Sosiaalinen eriarvoisuus

Terveyserot

Terveyttä

kuluttavat

tekijät

Terveyttä

vahvistavat

tekijät

Elintavat,

terveyskäyttäytyminen

Terveyspalvelujen

saantiElinolot

Sosioekonominen asema: koulutus, ammatti, työllisyys, tulot

valikoituminen

Biologiset prosessit

Rakente

elli

set te

kijä

t

Muokattu: Mielck, 2000,

ref. Pott & Lehmann,

2005

20.10.2009 32

Malli sosioekonomisiin terveyseroihin

vaikuttavista tekijöistä

Suom. Lahelma ym. Teoksessa Terveyden

eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja

2007:23.

20.10.2009 33

Erojen kasvualusta: rakenteellinen eriarvoisuus eli yhteiskunnan rakenteista johtuva epätasa-arvo

rakenteellisilla tekijöillä tarkoitetaan elinoloihin vaikuttavia tekijöitä, kuten tulonjakoa, varallisuuden jakautumista, työelämän rakenteita, koulutusjärjestelmää, terveydenhuoltojärjestelmää, asumisoloja jne.

Rakenteellisten tekijöiden vaikutus ilmenee koko elämänkaaren ajan alkaen lapsuudesta jatkuen työelämän ajan eläkeikään asti

Terveyserojen taustatekijöitä:

Rakenteellinen eriarvoisuus

20.10.2009 34

• Työterveyshuollon kattavuus on huono pienten työnantajien palveluksessa ja pätkätöissä olevien – usein pienituloisten – keskuudessa

• Korkean omavastuuosuuden takia yksityislääkärikäynnit jakautuvat suurituloisia suosien

• Uusia – ja kalliita – lääkkeitä tulee markkinoille, mutta lääkkeiden korkeat omavastuuosuudet johtavat siihen, että pienituloiset eivät välttämättä pysty lunastamaan niitä

• Kirurgisten palvelujen, esimerkiksi sepelvaltimo-toimenpiteiden, kohdentumista ei voida pitää tasapuolisena tarpeeseen nähden

Teperi J. Kirjassa: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus 2005. Stakes, s. 106-120; Keskimäki I ym. Sepelvaltimotauti ja eriarvoisuus. Stakesin raportteja 286/2004

Terveyserojen taustatekijöitä:

Eriarvoisuus terveyspalvelujen saannissa

20.10.2009 35

• Hyvä sosiaalinen asema

luo paremmat tiedolliset ja taloudelliset edellytykset asua ja työskennellä terveyden kannalta edullisessa ympäristössä

voi vahvistaa motivaatiota valita terveellisiä elintapoja

• Elintapoihin vaikuttavat suuresti

taloudelliset mahdollisuudet

arjen kulttuuri (perinteet, muoti, arvot, normit)

mainonta ja markkinat (mitä tuotetaan ja mitä on saatavilla)

elintapoja ei voida pitää pelkästään ihmisen vapaan valinnan tuloksina eikä yksinomaan yksilön vastuulla

Terveyserojen taustatekijöitä: Elintapaerot

(alkoholinkäyttö, tupakointi, ruokavalio, liikunta)

20.10.2009 36

• Alkoholikuolemat selittävät noin 25 prosenttia työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden elinajanodotteiden välisestä erosta miehillä(Mäkelä P. Alkoholiin liittyvät kuolemat. Stakesin tutkimuksia 105. 1999)

• 2004 alkoholiveron laskun jälkeen alkoholikuolemat lisääntyivät erityisesti työntekijäammateissa toimivilla, yksin asuvilla ja ennenaikaisella eläkkeellä olevilla miehillä (Herttua ym. Am J Epid 2008)

• Eri sosiaaliryhmät kuluttavat alkoholia suurin piirtein yhtäpaljon, mutta haitat ovat monta kertaa yleisempiä alemmissa sosiaaliryhmissä (Mäkelä & Paljärvi JECH 2008 )

Elintapaerot: Alkoholin käyttö

20.10.2009 37

• Päivittäinen tupakointi on

yleisempää alemmissa

sosiaaliryhmissä

• Erot ovat kasvaneet viime vuosikymmenten aikana

• Pitkälle koulutetut miehet ovat vähentäneet tupakointiaan

• Vähän koulutetuista naisista yhä

useammat tupakoivat; erot ovat

suurimmillaan nuoremmissa

ikäryhmissä

• Tupakointi aiheuttanee noin neljäsosan miesten sosioekonomisista kuolleisuuseroista

Elintapaerot: Tupakointi

20.10.2009 38

• Alimman koulutusryhmän miesten tupakointi ei ole vähentynyt toisin

kuin ylemmissä koulutusryhmissä

Miehet Naiset

0

10

20

30

40

50

78-82 83-87 88-91 92-95 96-99 2000-03

%

Alin Keski Ylin

0

10

20

30

40

50

78-82 83-87 88-91 92-95 96-99 2000-03

%

Alin Keski Ylin

Helakorpi S ym., kirjassa: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja

terveys, kevät 2003. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17/2003

• Alimmassa koulutusryhmässä naisten tupakointi on lisääntynyt

Päivittäinen tupakointi eri koulutusryhmissä

1970-luvun lopulta 2000-luvulle

20.10.2009 39

0

10

20

30

40

50

60

Perus-

aste

Keski-

aste

Amma-

tillinen

korkea-

aste

Akatee-

minen

korkea-

aste

Perus-

aste

Keski-

aste

Amma-

tillinen

korkea-

aste

Akatee-

minen

korkea-

aste

%

Nuorten aikuisten

tupakoinnissa on

suuria eroja

koulutusryhmien

välillä. Kuvassa on

päivittäin tupakoivien

ikävakioidut osuudet

(%) 18–29 -vuotiaista

eri koulutusasteilla.

Miehet Naiset

Martelin T., ym., kirjassa: Nuorten aikuisten terveys. KTL:n julkaisuja

B7/2005

Nuorten aikuisten tupakointi

20.10.2009 40

Elintapaerot: ravitsemus ja liikunta

• Liikunnan puute ja epäterveellinen

ravitsemus aiheuttavat osan

sosioekonomisista terveys- ja

toimintakykyeroista.

• Korkeampi koulutus on yhteydessä esim.

kasvisten runsaampaan käyttöön ja

aktiivisempaan liikunnanharrastamiseen

20.10.2009 41

Erot kasvisten syömisessä koulutuksen

mukaan

Helakorpi S. ym. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2003,

Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17/2003

Miehet Naiset

0

20

40

60

79-82 83-87 88-91 92-95 96-99 2000-

03

%

Alin Keski Ylin

0

20

40

60

79-82 83-87 88-91 92-95 96-99 2000-

03

%

Alin Keski Ylin

Korkeasti koulutetut syövät useammin tuoreita kasviksia kuin vähemmän koulutetut

Päivittäin tuoreita kasviksia syövien osuudet (%) koulutusryhmittäin, 25–64 -vuotiaat

20.10.2009 42

Koulutusryhmien väliset erot

huonon terveyden vaaratekijöissä

• Lihavuus, kohonnut

kolesteroli ja

kohonnut

verenpaine ovat

yleisempiä vähän

koulutusta

saaneissa

ryhmissä

0

5

10

15

20

25

30

35

Miehet Naiset

%

perus

keski

korkea

Lihavuuden (BMI >30 kg/m2) yleisyys koulutusryhmittäin

yli 30-vuotiailla

Aromaa & Koskinen, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa.

Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002

20.10.2009 43

Koulutusryhmien väliset erot painoindeksin mukaan

24,5

25

25,5

26

26,5

27

27,5

1982 1987 1992 1997 2002

ylin

keskitaso

alin

24,5

25

25,5

26

26,5

27

27,5

1982 1987 1992 1997 2002

BMI BMIMiehet Naiset

Männistö S. ym. Lihavuus ja sen taustat Suomessa. Suomen Lääkärilehti 8/2004, ss. 777-781.

• vähän koulutettujen joukossa on enemmän ylipainoisia

• koulutuksen mukaiset erot painossa ovat viime vuosina kasvaneet

Painoindeksi (BMI, kg/m2) koulutusryhmittäin miehillä ja naisilla (Finriski 2002)

20.10.2009 44

• Sosioekonomisten kuolleisuuserojen kasvu

uhkaa jatkua ja kärjistyä, koska/jos

joukkotyöttömyys pitkittyy

tuloerot kasvavat

köyhien lapsiperheiden määrä kasvaa

kasvava maahanmuuttajaväestö ei kotoudu

ehkäisevien palvelujen, kuten neuvolatoiminnan

ja oppilasterveydenhuollon, voimavarat säilyvät

niukkoina

4. Terveyserojen kehitysnäkymiä (1)

20.10.2009 45

Terveyserojen kehitysnäkymiä (2)

alkoholin helppo saatavuus ja halpa hinta

lisäävät kulutusta ja haittoja etenkin huono-

osaisimmissa ryhmissä

tupakoinnin väestöryhmittäiset erot kasvavat

väestöryhmien väliset erot terveydessä ja

sen märittäjissä ovat jyrkimmät nuorilla

aikuisilla = huomisen keski-ikäisillä ja

iäkkäillä

terveydenhuollon uudet tehokkaat ja kalliit

menetelmät eivät riitä kaikille tarvitsijoille

• Sosioekonomiset kuolleisuuserojen kasvu uhkaa

jatkua ja kärjistyä, koska/jos