Hoitotyön johdon ja asiantuntijoiden kehittämispäivät

1.-2.10.2014

Terveydenhuollon tulevaisuus: Terveyttä kaikille vai vain rikkaille?

FT Antti HautamäkiDosentti (HY)

Professori emeritus (JY)

Terveyspolitiikan perusjännite

Kulttuurin välittävä rooli

Terveyserot

• Suomessa terveyspolitiikan tavoitteena on koko väestön mahdollisimman hyvä terveys ja mahdollisimman pienet terveyserot eri väestö ryhmien välillä

• Terveyseroja pidetään eriarvoisuuden ilmentyminä silloin, kun on perusteltua olettaa, että väestöryhmien välistä terveydentilan eroa voitaisiin kaventaa

Sosioekonomiset terveyserot

• Sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan sosiaalisen aseman mukaisia systemaattisia eroja terveydentilassa, sairastamisessa, toimintakyvyssä ja kuolleisuudessa. (THL)

• Suomessa on moniin muihin Euroopan maihin verrattuna poikkeuksellisen suuret erot eri sosioekonomisten ryhmien kuolleisuudessa.

Terveyden sosiaaliset määrittäjät

• Terveyden sosiaalisilla määrittäjillä viitataan elinoloihin ja elinympäristöön, joissa ihmiset elävät (asuinolot, työolot, tulonjako, turvaverkot, koulutusolot)

• Elinolojen merkitys kansanterveydelle on suurempi kuin terveyskäyttäytymisen tai terveyspalvelujen saatavuuden merkitys

• Kiistatta pätee, että mitä matalampi sosioekonominen asema, sitä heikompi terveys

Juha Mikkonen 2014

Terveyttä määrittävät tekijätDahlgren & Whitehead 1991

Terveyserojen selittäjät

•Tulojen ja varallisuuden epätasainen jakautuminen

•Terveyskäyttäytyminen ja elintavat•Koulutus ja työ

Lähde THL

Koettu terveys ennustaa kuolleisuutta, toimintakykyä ja

terveyspalveluiden käyttöä väestössä

Terve

Sairas

Koettu terveys

Terveyspalvelujen saatavuus ja monikanavainen rahoitus

• Julkinen avoin terveydenhuolto (terveysasemat, erikoissairaanhoito jne.)

• Maksulliset yksityiset terveyspalvelut, joita KELA osittain korvaa

• Työnantajien kustantama työterveyshuolto, jota KELA osittain subventoi

• Työssä olevilla ja varakkailla on paremmat mahdollisuudet saada terveyspalveluja

Entä kansanterveys ja terveyserot?

• Elinoloihin vaikuttaminen yhteiskuntapolitiikan keinoin (mm. tuloerojen ja alue-erojen kaventaminen)

• Julkisten terveyspalvelujen laatu ja saatavuus turvattava

• Sosiaalityön kehittäminen yhdessä terveydenhuollon kanssa

• Asiakaskeskeisyyden vahvistaminen• Ketään ei jätetä –periaate

Muutossuunta:Terveydestä hyvinvointiin

• Hyvinvointikeskeinen lähestymistapa saa jalansijaa

• Siinä korostuu • Koettu hyvinvointi• Ennaltaehkäisy• Yhteisöllisyys • Aktiivinen kansalaisuus ja yksilön vastuu• Toimintavalmiuksien kehittäminen• Valinnanvapaus• Markkinaistuminen

Horisontaalinen yhteiskunta

• Ihminen on aivan uudella tavalla keskiössä• Ei vain asiakkaana vaan aktiivisena toimijana• Palvelujen tulee voimaannuttaa ihmisiä ja

vahvistaa heidän toimintavalmiuksiaan• Palvelujen tuottamisvastuita tulee jakaa eri

tahoille: kunnille, kuntayhtymille, järjestöille ja yrityksille PPP-kumppanuuden merkeissä

Kaksi yhteiskunnan toimintamallia

Horisontaalinen yhteiskunta

Horisontaalinen yhteiskunta

Vertikaalinen yhteiskuntaHierarkiat ja byrokratiatYlhäältä alas ohjaaminen

Verkostot ja vertaistoimintaKansalaisyhteiskunta

Vastuun kantajat

Kestävä hyvinvointi – uusi hyvinvointikäsite

Arvokas elämä

ElämänlaatuOsallisuus

Onnellisuus

TasapainoinenLuontosuhdeKestävä kehitys

KestävätaloudenpitoVauraus

Aktiivinen kansalaisuus: Hyvinvointi syntyy siitä, että

ihminen voi käyttää omia kykyjään omien tavoitteidensa

toteuttamiseen

Ihminenelämänsä

subjektina jaarvojensa

toteuttajana

HaluMotivaatio

KykyOsaaminen

Mahdollisuudet

Ihmisenteot ja valinnat

Toiminta-valmiudet

osaaminen x motivaatio = potentiat

Eettinenjalanjälki

Oppiminen

Olosuhteet

Yksilön ratkaisut

• Voimaannuttaminen • Hyvään tuuppaaminen• Omaehtoinen terveyden

edistäminen• Itsensä mittaaminen (quatified

self)• Yhteisöllinen tuki

Terveyden edistämisen kaksoisstrategia