OULUJOKIVARREN VOIMALAITOSTEN JA ASUNTOALUEIDEN

OULUJOKIVARREN VOIMALAITOSTEN JA ASUNTOALUEIDEN KORJAUSOHJEISTO ERVI-OULUJOELLA

Yläpohjat ja vesikatot

KUVALÄHTEET:• värikuvat ERVI-hanke

• mustavalkokuvat / Aarne Ervi, Suomen rakennustaiteenmuseo, Helsinki; Foto Roos, Fortumin arkisto, Leppiniemi

© ERVI – HANKE 2005–06,/Kainuun ympäristökeskus ja HH & PT /2008-09 2

ERVI OULUJOELLA – HANKE ASUNTOALUEIDEN KORJAUSOHJEISTO YLÄPOHJAT JA VESIKATOT

OULUJOKIVARREN VOIMALAITOSTEN JA ASUNTOALUEIDENKORJAUSOHJEISTO

Yläpohjat ja vesikatotlaatinut •

ERVI OULUJOELLA – HANKE 2005-06 /Helena HirviniemiKainuun ympäristökeskus

Arkkitehti Pertti Perttola / vastuuhenkilöArkkitehti Helena Hirviniemi / projektiarkkitehti

! arkkitehtiylioppilas Tuulikki Höglund, rakennuspiirtäjä Mervi Teppola, media-artenomi Tommi Karjalainen / avustajat• Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kainuun Museo,

Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto, Museovirasto / ohjausryhmä

Muhoksen kunta /Arkkitehtitoimisto Helena Hirviniemi, 2008-09Muhoksen kunta, Tekninset palvelut• tekninen johtaja Kalle Huusko

• kaavoitusteknikko Eero Airaksinen

Arkkitehtitoimisto Helena Hirviniemiarkkitehti Helena Hirviniemi, rakennustutkija Päivi Tervonen/ tekstit

KUVALÄHTEET:• värikuvat ERVI-hanke /Helena Hirviniemi, Mervi Teppola, Sampo Ylitepsa

• mustavalkokuvat / Aarne Ervi, Suomen rakennustaiteen museo, Helsinki; Foto Roos, Fortumin arkisto, Leppiniemi



YLÄPOHJAT JA VESIKATOT

YLÄPOHJA 1Savitiilikatto LEPPINIEMI

- rak 1, 2, 6-11- vierasmaja, kauppa, posti

NUOJUA- rak 1-11

PÄLLI- rak 201-208

US1 ja yläpohja1 leikkaus

YLÄPOHJARAKENTEEN JA VESIKATON HUOLTOJA KORJAUS

• Alkuperäinen rakenne on teknisesti kestävä ja toimiva.Hyvälaatuinen poltettu savitiili on pitkäikäinenkatemateriaali. Suurin ongelma tiilen osalta on toistuvajäätyminen ja siitä aiheutuva rapautuminen.

• Savitiilikatto vaatii säännöllistä vuosihuoltoa. Tiilipuhdistetaan harjaamalla puhtaaksi liasta (kuten oksat,lehdet, sammal). Puhdistuksessa voidaan käyttääpainepesuria. Katon ja rakennuksen välittömässäläheisyydessä olevan puuston hoitoon otetaan kantaakorjausohjeessa - Pihojen kuivatus ja puuston käsittely.http://www.nba.fi/fi/korjauskortit

• Vesikattorakenteiden korjauksessa tulee säilyttäämahdollisimman paljon alkuperäisiä rakenteita, kutenkate, aluskate ja rakenteiden yksityiskohdat, mm.räystäslistoitukset ja pellitykset.

• Tiilen muotoon profiloidut räystäslaudat säästetään;huonokuntoisesta laudasta tehdään kopio profiilinmukaan.

• Katteen lisäksi myös portaiden, kattosiltojen jakattoluukkujen kunto tulee tarkistaa ajoittain.

• Katolla kulkiessa tulee käyttää lapetikkaita taikattosiltoja. Tiilen päällä kuljettaessa pitää astua ainatiilen päähän, ei keskelle.

ALKUPERÄINEN RAKENNE

VesikattoKs. Savitiilikortti, sivu 2.

Yläpohja1940-luvulla rakennettujen kivirakenteisten asuin- jahuoltorakennusten yläpohjarakenne on paikalla valettubetoninen alalaattapalkisto. Rakenne muodostuubetonipalkeista ja niiden alapintaan valetusta ohuestabetonilaatasta, joka toimii myös sisäkattona. Laatan päälläon puupalkisto ja täytteenä on kutterinpuru.TAIYläpohjarakenteena on puurakenteinen välipohja, jonkatäytteenä on kutteripuru. Välipohja kannatteleepuurakenteista satulakattoa.




YLÄPOHJA 1Savitiilikatto

SAVITIILIKATON KORJAUSTAVAT

Vesikaton ja sen alusrakenteiden korjaus tulee suunnitellahuolellisesti. Tiilikaton kunto tutkitaan ja tämän perusteellamääritellään huoltoja korjaustarve.Kattorakenteiden puuosien kunto, kuten lahovauriotlappeiden suoruus ym. tarkistetaan ja mahdolliset vauriotkorjataan. Aluskate kunnostetaan tai uusitaanpärekatteena tai höyryä läpäisevällä aluskatemateriaalilla

Vaihtoehdot savitiilikaton korjaukseen:1. Korjaaminen

Hyväkuntoiseen katteeseen vaihdetaan vain tarvittavamäärä tiiliä rikkoutuneiden tilalle. Tiilien täytyy ollakooltaan vastaavia kuin alkuperäiset tiilet. Vanhat tiiletkäytetään talon arvokkaammalla osalla.

2. UusiminenKoko katetta uusittaessa vanhat hyväkuntoiset tiilettulee tallentaa varaosiksi. Satulakaton eri lappeiden eitarvitse olla täysin identtiset ja ne voidaan latoaprofiileiltaan vähän erilaisista tiilistä. Uusia tiiliähankittaessa kannattaa samalla hankkia tiiliäenemmän tulevien huoltotöiden varaosiksi. Tiilikattoauusittaessa ja rakenteita avatessa tarkistetaansamalla aluskatteen ja katonalusrakenteiden kunto.

.


VesikattoKatteena rakennuksessa on urareunainen (=valssi)savitiili. Aluskate huopa tai päre, joka on asennettualusruoteen päälle. Aluskatteen päällä onristikkäisrimoitus. Rimoitus toimii savitiilienkiinnitysalustana.

YläpohjaKs. Savitiilikortti, sivu 1.




SEITENOIKEA- rak B5 ja B6

ÄMMÄ- rak A1 ja B1

(AITTOKOSKI)

YLÄPOHJA 2Betonitiilikatto (eli sementtitiili)

YLÄPOHJARAKENTEEN JA VESIKATONHUOLTO JA KORJAUS

• Betonitiilikatteen vuosittainen huolto on erittäintärkeää. Profiililtaan matala betonitiili kerää herkästiroskia ja niiden poistaminen tulee suorittaa syksylläennen lumen tuloa ja rakenteiden jäätymistä.

• Katteen lisäksi myös portaiden, kattosiltojen jakattoluukkujen kunto tulee tarkistaa ajoittain.

• Katteen kuntoarvioinnissa ja korjaustöidentoteuttamisessa voidaan noudattaa samojaperiaatteita kuin savitiilikatteessa: vaurioitunut tiili taitiilet vaihdetaan uuteen profiililtaan ja tekotavaltaansamanlaiseen tiileen. Heikkokuntoinen kate uusitaankokonaisuudessaan uusilla tiilillä.


VesikattoKatteena rakennuksessa on urareunainen betonitiili.Aluskate, päre on asennettu alusruoteen päälle.Aluskatteen päällä on ristikkäisrimoitus. Rimoitus toimiitiilien kiinnitysalustana.Betonitiilikate on sodanjälkeisen rakennusmateriaalipulanajalta peräisin oleva yleinen vesikattomateriaali. Betonitiilion yleensä loivaprofiilinen ja kaksikouruinen. Betonitiiletvalmistetaan höyrykarkaisumenetelmällä sementistä jahiekasta. Tiiltä on valmistettu sekä luonnonharmaana ettäeri sävyin värjättynä. Katteena se on savitiiltä painavampi.

YläpohjaYläpohjan rakenteena on puurakenteinen välipohja, jonkatäytteenä on yleensä mineraalivilla. Välipohja kannatteleepuurakenteista satulakattoa.





YLÄPOHJA 3Betonitiilikatto, uusi LEPPINIEMI

- rak 3-5ÄMMÄ

- rak B1



Katso yläpohjarakenteen ja vesikaton huolto ja korjaus korttiYläpohja 1. ja Yläpohja 2.

Rakennuksen alkuperäinen katemateriaali on ollutsavitiilikatto. Katemateriaalin vaihto ja rakenteen uusiminenon tehty yleensä 1990-luvulla. Uusi katemateriaali, aluskate jaalkuperäisestä poikkeavat yksityiskohdat ovat heikentäneetrakennuksen arkkitehtoonista arvoa.

Ullakkotilojen korkeimmat osat on pääosin rakennettuhuonetiloiksi eri vaiheissa 1950-luvulta lähtien.Vesikattorakenne on ollut alun perin puisten kattotuolienpäälle tehty savitiilikatto. Viimeisen kymmenen aikanavesikatteet on uusittu betonitiilikatoiksi. Samalla on asennettuuudet pellitykset ja räystäskourut.

Myöhemmin tehty ullakon ikkuna on aiheuttanutkosteusvaurioita, koska siitä puuttuu kokonaan alaosankynnys, jonka tulisi olla vähintään 20 cm kattopinnasta.


VesikattoKatteena rakennuksessa on alunperin ollut urareunainen(=valssi) betonitiili. Aluskatteena on ollut huopa tai päre,joka on asennettu alusruoteen päälle. Aluskatteen päälläon ollut ristikkäisrimoitus. Rimoitus on toiminut savitiilienkiinnitysalustana.

Yläpohja1940-luvulla rakennettujen kivirakenteisten asuin- jahuoltorakennusten yläpohjarakenne on paikalla valettubetoninen alalaattapalkisto tyypin YP 1 mukaan.

Osassa rakennuksista ullakkotilaan on vielä valettu päälleohut laatta, osassa on laudoitus ullakon lattiana.Rakennuksessa on räystäskourut vain sisääntulojenkohdalla. Terassin vesikatto, ks. TERASSIT




NUOJUA- rak 1-11

PÄLLI- rak 201-208

RÄYSTÄS 1Savi- tai betonitiilikatto


VesikattoKatteena rakennuksessa on urareunainen savi- taibetonitiili. Aluskate huopa tai päre, on asennettualusruoteen päälle. Aluskatteen päällä on ristikkäisrimoitus.Rimoitus toimii savitiilien kiinnitysalustana.

Yläpohja1940-luvulla rakennettujen kivirakenteisten asuin- jahuoltorakennusten yläpohjarakenne on paikalla valettubetoninen alalaattapalkisto. Rakenne muodostuubetonipalkeista ja niiden alapintaan valetusta ohuestabetonilaatasta, joka toimii myös sisäkattona. Laatan päälläon puupalkisto ja täytteenä on kutterinpuru.TAIYläpohjarakenteena on puurakenteinen välipohja, jonkatäytteenä on kutteripuru.Terassin vesikatto, ks. TERASSIT


Pälli, räystäs detalji

RÄYSTÄSRAKENTEIDEN TUENTAKatso yläpohjarakenteen ja vesikaton huolto ja korjaus korttiYläpohja 1. ja Yläpohja 2.

Oulujoen voimalaitosten rakennuksissa arkkitehti onkäyttänyt korostuneen voimakkaita räystäsrakenteita.Raskas tiilikate on aiheuttanut ajan kuluessaräystäsrakenteiden väsymistä, joka näkyy hienoisenanotkahtamisena.Räystäsrakenteissa on käytetty erilaisia tuentoja.Oulujoen voimalaitosten asuinalueella käytetyt ratkaisuton esitelty korteissa Räystäs 1 – 3.

• Räystäiden lisätuennat tulee ratkaistatapauskohtaisesti.

• Yleisenä ohjesääntönä on kuitenkin, ettäLeppiniemen vierasmajan ja Nuojuankankaanyhdenperheen talojen räystästuennoissa käytetäänmahdollisimman näkymättömiä, arkkitehtuuriasäilyttäviä tukirakenteita.

• Muiden rakennusten osalta tulee ratkaista erikseenkäytetäänkö tuennassa esimerkiksi teräsrakennettatai alkuperäisiä rakenteita mukailevia tuentoja.




JYLHÄMÄ– huoltorakennukset ja julkisetrakennukset

MONTTA- pari- ja rivitalot ja huoltorak

UTANEN- rak 301, 302 ja 340


VesikattoKatteena rakennuksessa on urareunainen savi- taisementtitiili. Aluskate, päre on asennettu alusruoteenpäälle. Aluskatteen päällä on ristikkäisrimoitus. Rimoitustoimii tiilien kiinnitysalustana.

Yläpohja1940-luvulla rakennettujen kivirakenteisten asuin- jahuoltorakennusten yläpohjarakenne on paikalla valettubetoninen alalaattapalkisto tyypin YP 1 mukaan.

Osassa rakennuksista ullakkotilaan on vielä valettu päälleohut laatta, osassa on laudoitus ullakon lattiana.


Montta, räystäsleikkaus

RÄYSTÄSRAKENTEIDEN TUENTA


Harjakattoisiin rakennuksiin (jossa on savi-tai betonitiilikate)kuuluu päätyräystäiden kattotiilien ladontaa mukailevaräystäslauta. Rakenne on sekä teknisesti toimiva ettäarkkitehtonisesti jännittävä – räystäslaudan muotoilu toimiiomalla tavallaan puun ja kiven vuoropuheluna.

• Tiilikattojen kunnostuksessa profiloitu lauta tulee muotonasäilyttää. Hyväkuntoinen olemassa oleva lauta säilytetäänja huonokuntoisen tilalle tehdään alkuperäisen kaltainenkopio.




JYLHÄMÄ- rak 201-208

VesikattoKatteena rakennuksessa on urareunainen savi- taisementtitiili. Aluskate, päre on asennettu alusruoteenpäälle. Aluskatteen päällä on ristikkäisrimoitus. Rimoitustoimii tiilien kiinnitysalustana.

YläpohjaYläpohjarakenteena on puurakenteinen välipohja, jonkatäytteenä on kutteripuru. Välipohja kannatteleepuurakenteista satulakattoa.


Jylhämä, räystäsleikkaus

RÄYSTÄSRAKENTEIDEN TUENTA


Oulujoen voimalaitosten asuinrakennuksissa arkkitehti Ervion käyttänyt korostuneen voimakkaita räystäsrakenteita.Raskas tiilikate on aiheuttanut ajan kuluessaräystäsrakenteiden väsymistä. Tämä näkyy räystäidenvähäisinä notkahtamisina ja ”aaltomaisina” muotoina.

Räystäissä on käytetty kahdenlaisia tuentoja. Pystytuentaa(kuva oik) ja pitkillä ruodelaudoilla olevaa vaakatuentaa (kts.edellinen sivu).

• Räystäsrakenteita voi korjaustöissä tukea lisäämälläpuisia, olemassa olevien kaltaisia, pystytuentoja.

• Vaakatukia voi lisätä olemassa olevien tukien väliin.





VesikattoKuumasinkitty ja maalattu konesauma peltikate, jonkaaluskatteena on harvalaudoitus.

YläpohjaYläpohjarakenteena on paikalla valettu betoninenalalaattapalkisto. Yläpohjan täytteenä on mineraalivillaja sen päälle on valettu ohut betonilaatta.

YLÄPOHJA 4Konesaumapeltikatto LEPPINIEMI

- kerrostalot- seuraintalo



Hyvin hoidettuna konesaumattu pelti on pitkäikäinenkate. Suurin vaurionaiheuttaja katteelle on korroosio,jota kiihdyttää erityisesti vesi, mutta myöslisääntyvässä määrin ilmansaasteet. Myös roskat jajätteet sitovat kosteutta. Rakenteellisia korroosionaiheuttajia ovat huolimattomat läpiviennit ja niistäaiheutuvat vuodot. Ongelmakohtia ruostumisenkannalta ovat erityisesti vesikourut, taitteet, piipunjuuret ja erilaiset kiinnityskohdat.

Peltikaton alapinta kondensoituu herkästi.Kondensoitumista voidaan estää tuuletustaparantamalla.

• Kate korjataan uusimalla vaurioituneet pellitliitämällä paikka huolellisesti saumaamallavanhaan peltiin. Pienet vauriot paikataan öljykitillä.

• Paikkakohta pintakäsitellään alkuperäisen katteentavoin.

• Katetta uusittaessa katemateriaalin tulee ollakuumasinkittyä peltiä. Muovitettu pelti ei kuulukulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennustenkatteeksi. Uusi kate on ulkonäöltään jatekotavaltaan entisen kaltainen.

• Lisätietoja peltikaton kuntoarviosta jakorjaustavoista. Museovirasto. Korjauskortisto 5.Peltikaton korjaus. http://www.nba.fi/fi/korjauskortit




JYLHÄMÄ- rivitalot rak 353–355


VesikattoAlkuperäinen rakenneKuumasinkitty ja maalattu konesaumapeltikate, jonkaaluskatteena on harvalaudoitus

YläpohjaYläpohjana on puurakenteinen, sen täytteenä on ohutmineraalivillaeristys.

YLÄPOHJA 5Konesaumapeltikatto

Jylhämä, räystäsleikkaus

Jylhämä, räystäskouru, detalji


Hyvin hoidettuna konesaumattu pelti on pitkäikäinen kate.Suurin vaurionaiheuttaja katteelle on korroosio, jotakiihdyttää erityisesti vesi, mutta myös lisääntyvässämäärin ilmansaasteet. Myös roskat ja jätteet sitovatkosteutta. Rakenteellisia korroosion aiheuttajia ovathuolimattomat läpiviennit ja niistä aiheutuvat vuodot.Ongelmakohtia ruostumisen kannalta ovat erityisestivesikourut, taitteet, piipun juuret ja erilaisetkiinnityskohdat.

Peltikaton alapinta kondensoituu herkästi.Kondensoitumista voidaan estää tuuletusta parantamalla.

• Kate korjataan uusimalla vaurioituneet pellit liitämälläpaikka huolellisesti saumaamalla vanhaan peltiin.Pienet vauriot paikataan öljykitillä. Paikkakohtapintakäsitellään alkuperäisen katteen tavoin.

• Katetta uusittaessa katemateriaalin tulee ollakuumasinkittyä peltiä. Muovitettu pelti ei kuulukulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennustenkatteeksi. Uusi kate tulee olla ulkonäöltään jatekotavaltaan entisen kaltainen.

• Lisätietoja peltikaton kuntoarviosta ja korjaustavoista.Museovirasto. Korjauskortisto 5. Peltikaton korjaus.http://www.nba.fi/fi/korjauskortit




YLÄPOHJA 6Kuitusementtilevykatto /Vartti-katto


VesikattoVarttikate eli kuitusementtilevykate on asbestikuidusta jasementistä puristamalla tehty aaltomainen levy. Levyt onkiinnitetty umpilaudoitetulle alustalle, jonka peitteenä onalushuopa. Kattolevyt on kiinnitetty alustaanruuvikiinnityksellä.

YläpohjaYläpohjan rakenteena on puurakenteinen välipohja, jonkatäytteenä on mineraalivilla. Välipohja kannatteleepuurakenteista satulakattoa

LEPPINIEMI- rak A3, B3 ja B4- kerrostalojen varastot



Varttikate on kestävä katemateriaali. Ongelmana onyksittäisten levyjen rikkoutuminen joko jäätymisen jasulamisen vaikutuksesta, tai levy on saanutmekaanisen vaurion. Ongelmia on myösruuvikiinnitysten löystyminen ja niistä mahdollisestiaiheutuvat vuodot. Huokoinen pinta kerää myös likaa jaongelmana voi olla sammaloituminen.

• Varttikaton kunnostamisessa voi käyttää samojamenetelmiä kuin tiilikatteen korjauksessa.

• Yksittäinen rikkoutunut levy uusitaan profiililtaanvastaavaan.

• Heikkokuntoinen kate uusitaan kokonaan käyttäenuutta entisen kaltaista kuitusementtikatetta.




ERIKOISTAPAUKSETTurvekatto


VesikattoVesikattona on kaksi, tai kolmikertaisesti lomittainturvepuolet vastakkain ladottu kate. Turpeen aluskatteenaon tervapahvi. Kattokannattajina toimivat juurikoukutkannattelevat räystäslatoihin tukeutuvia kattoturpeita.

YläpohjaYläpohjan muodostaa puisten kattokannattajien varaanasennettu ruodelaudoitus.


Jälleenrakennuskauden rakentamiselle oli ominaistarakennusmateriaalien luova käyttö. Tämä johtui toisaaltasiitä, että rakennusmateriaaleista oli pula. Toisaalta se oliarkkitehtien tyylikeino.Leppiniemen voimalaitoksen turvekattoinen sauna onmaisemallisesti vahva kannanotto ajan arkkitehtonisistakokeiluista. Rakennuksessa on ainoana voimalaitosalueidenrakennuksista säilynyt turvekatto. Turvekatto on vieläkäyttökelpoisessa kunnossa. Turvekaton alusrakenteena onhuopa.

• Katetta uusiessa aluskatteen kunto tulee tarkistaa jakatetta vaihdettaessa alkuperäinen rakenne tuleesäilyttää.

• Kattoturpeita uusittaessa käytetään alkuperäisenvahvuisia savimultaperäistä tiivistä nurmeasäännöllisen muotoisina kappaleina.

• Turpeet asetetaan aluskatteen päälle tiiviisti kahtenakerroksena multapuolet vastakkain siten, että saumattulevat eri kohtiin.





Rakennusten katteena on, Oulujoen voimalaitostenrakennuksissa ainoana, kaksikouruinen kankitiilikate.Muodoltaan se on yksikouruista tiiltä matalampi ja senpeittävyys on suurempi.

• Kate kunnostetaan korjaamalla vaurioituneet osatalkuperäisen kaltaisella kankitiilellä. Koko katettauusiessa se uusitaan mahdollisimman paljonalkuperäisten kaltaisilla tiilillä.

• Katetta kunnostettaessa tai uusittaessa ja rakenteitaavatessa tarkistetaan samalla aluskatteen jakatonalusrakenteiden kunto.

• Kattorakenteiden puuosien kunto, kuten lahovauriotlappeiden suoruus ym. tarkistetaan ja kunnostetaan.

• Aluskate kunnostetaan tai uusitaan alkuperäisenkaltaisella tai muulla höyryä läpäisevälläaluskatemateriaalilla.


VesikattoKaksikouruinen kankitiilikatto, jonka aluskatteena onpäre.

YläpohjaYläpohja on puurakenteinen. Ruodelaudoitus lepääpuisten kattotuolien varassa.

ERIKOISTAPAUKSETKaksikouruinen kankitiilikatto





Kaikki ullakkohuoneet ja kattoikkunat on rakennettujälkikäteen 1950-luvulta lähtien aina 1970-luvulle saakka.Joissakin tapauksissa ullakkotilat on otettu käyttöön hyvintehokkaasti ja tilat eivät täytä nykyisiäpoistumistiemääräyksiä. Toisaalta on myös paljon täysinrakentamattomia ullakoita.

ULLAKOT ULLAKKOTILOJEN, RAKENTAMINEN KORJAUS JAHUOLTO

• Katon alusrakenteiden tuuletus on koko rakennuksentoiminnan kannalta tärkeää. Räystäiden alustilasta onaina varmistettava riittävä ilmakierto.

• Kylmissä ullakkotiloissa ilmankierto on riittäväntehokas. Sitä voidaan tarvittaessa tehostaaasentamalla venttiilit rakennuksen päätyihin(puurakennus) tai räystäsrakenteisiin(kivirakennukset).

• Avoullakon käyttöönotto asuintilaksi tulee aina tutkiatapauskohtaisesti yhteistyössä rakennusvalvonnan jamuseoviranomaisten kanssa. Rakentaminenedellyttää huolellista suunnittelua. Oleellistarakenteiden toimivuuden kannalta on varmistaariittävä ilmanvaihto.

• Tilojen lisärakentamisessa ja eristämisessä tuleekäyttää vain hengittäviä materiaaleja.

• Ullakkorakentaminen tulee tapahtua olemassaolevan vesikaton alapuolella.

• Lapeikkuna tulee toteuttaa olemassa olevaanarkkitehtuurin mukautuen ja teknisesti toimivanaratkaisuna. Rakennuksen ilmeen kannalta parasvaihtoehto on toteuttaa rakenne pulpettikattoisena.Lapeikkunan alapuitteen alle tule jättäälahoamisvaaran johdosta riittävän korkea pellitettykynnys.

• Rakennukseen myöhemmin tehty ullakon ikkuna onaiheuttanut kosteusvaurioita, koska siitä puuttuukokonaan alaosan kynnys ja sen riittävä kallistus.Kynnys tulisi olla vähintään 20 cm kattopinnasta.

Documents

OULUJOKIVARREN VOIMALAITOSTEN JA ASUNTOALUEIDEN