Vuosikatsaus

2016

Sisältö4 Oulun Energia vuonna 2016

5 Yhteenveto7 Brief in English8 Toimitusjohtajan katsaus10 Markkinakatsaus12 Strategia15 Vuoden päätapahtumat

17 Vastuullisuus18 Ympäristö18 Talousjalanjälki21 Henkilöstö22 Työturvallisuus

CASET23 Sopimukset kannustavat lisäämään energiatehokkuutta24 Toppilan voimalaitos tuottaa nyt myös aurinkosähköä25 Oppisopimuskoulutus valmistaa

voimalaitoksille moniosaajia26 Sähkön- ja lämmönjakelun häiriöihin

varauduttu tarkoin

27 Energiapalvelut29 Sähkönmyynti29 Lämpöpalvelut30 Sähköverkkopalvelut30 Urakointi

CASET 31 Mobiilisovellus tuo palvelut lähelle asiakkaita32 Aurinkosähkö kaikkien kuluttajien ulottuville33 Hyvitysmalli jakaa aurinkosähkön

hyödyt taloyhtiön osakkaille34 Lämpöpalvelut entistä monipuolisempia35 Kierikkikeskus korvasi öljykattilan maalämmöllä36 Oulun Energialla Suomen tehokkain verkkoyhtiö37 Älyliikenteestä kehittymässä

merkittävää liiketoimintaa

38 Energiantuotanto39 Sähkön ja lämmön tuotanto 40 Polttoaineiden tuotanto

CASET41 Jätteiden lajittelulaitos edistää

pohjoisen kiertotaloutta 42 Uuden voimalaitoksen suunnittelu jatkuu

43 Hallinto44 Hallitus45 Johtoryhmä

46 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2016

47 Olennaiset tapahtumat tilikaudella49 Tunnusluvut51 Tuloslaskelma52 Tase53 Rahoituslaskelma54 Tilintarkastuskertomus56 Sähköverkkoliiketoiminnan

tuloslaskelma ja tase56 Lisätiedot sähköverkkoliiketoiminnan

eriytettyyn tilinpäätökseen57 Muiden sähköliiketoimintojen

tuloslaskelma ja tase

Vuosikatsaus 20162

Energiantuottajasta palveluyhtiöksi

2015Energiantuottaja, jolla

on palvelutuotteita.

2020Palveluntuottaja, jollaon energiatuotantoa.

Vuosikatsaus 20163

Oulun Energia vuonna 2016

5 Yhteenveto

7 Brief in English

8 Toimitusjohtajan katsaus

10 Markkinakatsaus

12 Strategia

15 Vuoden päätapahtumat

Vuosikatsaus 20164

Oulun Energia -konserni eteni vuonna 2016 strategisten linjaustensa toteutta-misessa. Se otti askelia kohti hiilineutraa-lia energiantuotantoa ja vei eteenpäin asiakaskeskeisyyttään sekä palveluliike-toimintojaan. Samanaikaisesti konserni kehitti toimintansa perustana olevaa sähkön- ja lämmöntuotantoa.

Hiilineutraalisuutta edisti esimerkiksi puun suuri osuus Oulun Energian polt-toaineista. Yhtiön sähköntuotannosta oli nyt hiilineutraalia vajaat 60 prosenttia. Oulun Energia myös kehitti ratkaisuja, joilla puun osuutta Toppilan voimalai-toksen polttoaineista voidaan edelleen kasvattaa. Lisäksi yhtiö panosti hajautet-tuihin ja uusiutuviin energiamuotoihin kuten aurinkosähköön.

Jätteiden lajittelulaitos – jonka suunnit-telun Oulun Energia aloitti viime vuon-na – vie valmistuessaan niin ikään kohti hiilineutraalia ja kiertotaloutta hyödyn-tävää yhteiskuntaa. Yhtiön tavoitteena on oman energiantuotannon hiilineut-

raalisuus vuoteen 2050 mennessä.

ASIAKASKESKEISYYTTÄÄN Oulun Energia kehitti muun muassa kiinnittä-mällä paljon huomiota asiakaspalvelun-sa kohentamiseen entisestään. Yksi kei-noista oli ottaa käyttöön uusia teknisiä työvälineitä, joiden ansiosta se pystyy tuottamaan paremman asiakaskoke-muksen. Lisäksi yhtiö toi markkinoille uusia energiatuotteita ja -palveluja.

Sähkön- ja lämmöntuotannon turvaa-miseksi pitkälle tulevaisuuteen Oulun Energia suunnittelee merkittävää voimalaitosinvestointia. Uusi laitos korvaisi elinkaarensa loppua lähestyvän Toppilan voimalaitoksen ykkösyksikön. Laitosinvestoinnin valmistelu jatkui viime vuonna ja toteutuspäätöksen aika tulee vuoden 2018 syksyyn mennessä.

TALOUDELLISESTI vuosi 2016 sujui suotuisasti. Oulun Energia -konsernin liiketulokseksi muodostui 39,8 miljoo-naa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen

Asiakaskeskeisyyttä, uusia palveluja ja kehittynyttä energiantuotantoa

2016 2015Liikevaihto (milj. euroa) Net sales (€ million) 288,1 252,5Liiketulos (milj. euroa) Operating profit (€ million) 39,8 26,4Investoinnit (milj. euroa) Investments (€ million) 31,8 30Liikevaihto/henkilö (milj. euroa) Net sales/person (€ million) 0,72 0,66Liikevoitto/henkilö (milj. euroa) Operating profit/person (€ million) 0,10 0,07Henkilöstö keskimäärin Average number of employees 400,25 384,08

OULUN ENERGIA -KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT*Key figures of the Oulun Energia Group

050100150200250300350

Liikevaihto M€*Net sales € million

Investoinnit M€*Investments € million

201620152014201320120

10

20

30

40

50

60

20162015201420132012

LIIKEVAIHTO

Yhteenveto

0

50

100

150

200

250

300 Muut myyntituotot / Other sales proceeds

Höyryn myynti / Steam sales

Polttoaineen myynti / Fuel sales

Lämmön myynti / Heat sales

Sähkön siirto / Electricity distribution

Sähkön myynti / Electricity sales

20162015201420132012

MYYNTITUOTTOJEN JAKAUTUMINEN M€*Distribution of sales proceeds € million

*Oulun Energia -liikelaitos (2012-2014), Oulun Energia Oy (2015-2016), Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Oulun Energia Urakointi Oy, Turveruukki Oy yhteensä/in total. Sisäiset liiketoiminnot eliminoitu/Internal business operations have been eliminated.

2016 2015Sähkönmyynti Electricity sales 141 800 142 000Sähkönsiirto omassa verkossa Electricity distribution in own network 100 819 98 047Kaukolämpö District heat 9 921 9 751Höyry Steam 3 3

ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ 31.12.Number of customers

050100150200250300350

Liikevaihto M€*Net sales € million

Investoinnit M€*Investments € million

201620152014201320120

10

20

30

40

50

60

20162015201420132012

INVESTOINNIT

Yhteenveto

Vuosikatsaus 20165

verrattuna on 13,4 miljoonaa euroa. Tulosta kasvatti muun muassa toiminnan onnistu-nut tehostaminen.

Konsernin liikevaihto vuonna 2016 oli 288,1 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 252,5 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu johtui pääosin syksyllä 2015 käyttöönotetusta sähkön tukkukaupan kirjaustavan muutoksesta.

OULUN ENERGIA on tulevaisuuden ener-giakonserni, jonka palveluksessa on lähes 400 ammattilaista. Sen toiminta kattaa koko energia-alan arvoketjun: polttoaineiden tuotannon, sähkön ja lämmön tuotannon, myynnin ja jakelun sekä älykkäät energia-palvelut, verkonhallinnan, urakoinnin ja ylläpidon.

Konserniin kuuluvat emoyhtiö Oulun Energia Oy:n lisäksi Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Oulun Energia Urakointi Oy, Turveruukki Oy ja Huoltovoima Oy.

Oulun kaupunki omistaa emoyhtiö Oulun Energian kokonaan. Emoyhtiö taas omistaa kokonaan muut tytäryhtiönsä paitsi Oulun Sähkönmyynnin. Siitä Oulun Energian osuus on noin 60,4 prosenttia. Loput omistuk-sesta jakautuu useille pohjoissuomalaisille energiayhtiöille.

Vuosikatsaus 20166

Oulun Energia Group moved ahead im-plementing its strategic policies in 2016, taking steps toward carbon-neutral energy production and improving its service business and services provided to customers further. At the same time, the underlying electricity and heat pro-duction operations were developed.

Carbon neutrality was increased by factors such as the high proportion of wood fuels used by Oulun Energia: almost 60% of the company's electricity production is now carbon-neutral. We also continued our work developing solutions that enable us to increase the proportion of wood combustibles used in the Toppila power plant further. The company also invested in distributed and renewable sources of energy, such as solar power.

Our new waste sorting system – preparations for which started last year – will be another considerable step towards carbon neutrality and recycling economy. Our objective is to achieve fully carbon-neutral energy production by 2050.

WE DEVELOPED OUR ALREADY STRONG FOCUS ON OUR CUS-TOMERS by improving our customer services and interfaces further. One of the steps taken was the deployment of

new technical solutions that improve the customer experience. The company also launched new energy products and services.

To secure energy and heat production capacity in the long term, Oulun Ener-gia is preparing for a substantial power plant investment. The new power plant will supersede the older of the two units in the Toppila power plant that is soon reaching the end of its service life. Preparations for this major invest-ment continued in 2016, and the final investment decision will be made by autumn 2018.

IN TERMS OF FINANCIAL FIGURES, 2016 was favourable. The group's business result was €39.8 million, up €13.4 million from the previous year. The result was improved by factors such as the successful measures we took to streamline our operations.

Oulun Energia Group's turnover in 2016 was €288.1 million, up from previous year’s €252.5 million. The increase in turnover was primarily due to the new wholesale electricity posting method introduced in autumn 2015.

OULUN ENERGIA is the energy com-pany of the future. We employ almost 400 professionals of the energy indus-

try. Our operations cover the entire value chain of the energy industry: from production of combustibles, electricity and heat to sales and distribution of energy, and to smart energy services, network management, subcontracting and maintenance services.

In addition to the parent company Ou-lun Energia, the group consists of power sales company Oulun Sähkönmyynti, network operator Oulun Energia Siirto ja Jakelu, network construction company Oulun Energia Urakointi, peat producer Turveruukki and energy sourcing com-pany Huoltovoima.

Oulun Energia is wholly owned by the city of Oulu, and, with the exception of Oulun Sähkönmyynti, the parent com-pany owns the subsidiaries. Of the pow-er sales company Oulun Sähkönmyynti the parent company owns 60.4% with other energy companies from Northern Finland holding smaller shares.

Customer focus, new services and advanced energy production

Brief in English

Brief in English

Vuosikatsaus 20167

Toimitusjohtajan katsausasvu, kannattavuus, uusien palve-luliiketoimintojen kehittäminen ja

lämmön- sekä sähköntuotannon toiminta-edellytysten turvaaminen. Nämä tavoitteet painottuvat Oulun Energian vuonna 2016 päivitetyssä strategiassa, joka yltää vuoden 2020 loppuun asti.

Hieman tarkemmin kuvattuna: Haluamme kasvaa niin, että saavutamme strategia-kauden lopussa yli 300 miljoonan euron vuotuisen liikevaihdon, josta uusien liiketoi-mintojen osuus on yli 10 prosenttia.

Strategiaamme sisältyy myös merkittäviä investointeja, jotka tukevat hyvinvoinnin ja elinvoiman kehittymistä koko maakun-tamme alueella. Niiden suuruus strategia-kaudella on yhteensä noin 300 miljoonaa euroa. Isoimmat suunnitteilla olevat inves-tointimme kohdistuvat uuden voimalaitok-sen rakentamiseen ja kiertotalouteen.

Uuden voimalaitoksen on tarkoitus kor-vata elinkaarensa päähän tuleva Toppilan voimalaitoksen ykkösyksikkö. Vuoden 2016 aikana tehtyjen selvitysten myötä näke-myksemme investoinnista on tarkentunut. Jatkamme sen valmistelua ja näillä näkymin toteutuspäätöksen aika tulee syksyyn 2018 mennessä. Laitos on suunnitelmien mukaan valmis vuoden 2020 lopulla.

Jätteiden lajittelulaitos puolestaan edistäisi kiertotaloutta Pohjois-Suomessa ja paran-

taisi entisestään Laanilan ekovoimalaitoksen toimintaa. Kiertotaloushankkeen ensimmäi-sen vaiheen arvioimme olevan käynnissä jo vuonna 2019.

Vuoden 2016 varrelta nostaisin mielelläni esille muutamia poimintoja.

Kiinnitimme menneen vuoden aikana paljon huomiota asiakaspalvelumme kohentamiseen entisestään. Otimme muun muassa käyttöön uusia teknisiä työvälineitä, joiden ansiosta pystymme tehostamaan palveluamme ja tuottamaan paremman asiakaskokemuksen.

Kehitimme myös lämmöntuotantomme hallintaa, minkä ansiosta kaukolämpöverkon alueella olevien pienten öljykäyttöisten huipputehokattiloiden ajoaika pieneni. Tä-hän vaikutti myös osaltaan yhteistyö alueen teollisuuden kanssa, kun hyödynsimme sen prosessilämpöä kaukolämmön tuotannossa.

Hajautetussa energiantuotannossa etenim-me hyvää vauhtia. Varsinkin aurinkosähkön suosio kasvoi edelleen. Toimitimme asiak-kaillemme kymmeniä aurinkosähköjärjes-telmiä ja toimme markkinoille uuden Aurin-kovirta-tuotteen. Toppilan voimalaitoksen yhteyteen rakensimme Suomen suurimman seinään asennetun aurinkovoimalan. Myös muut hajautetun tuotannon ratkaisut kuten

maalämpö kiinnostivat asiakkaitamme.

Älyliikenneyksikkömme puolestaan to-teutti suuren joukon projekteja eri puolilla Suomea. Yksikkö kehitti myös edelleen HALI-järjestelmää, joka tarjoaa hälytysajo-neuvoille automaattisesti vihreän valon näiden saapuessa liikennevaloihin.

Sähkönjakelun tehokkuudessa ja luotet-tavuudessa olimme vuonna 2016 jälleen Suomen kärjessä. Tämän osoitti kaksi erillistä selvitystä. Asiakkaidemme kannalta tämä tarkoittaa, että sähkökatkoista on harmia vain hyvin harvoin ja siirtohinnat ovat kohtuulliset.

Kehitimme lisäksi mittaustiedon analysoin-tia ja siihen perustuvia lämpöpalveluja. Analytiikan avulla voimme muun muassa arvioida asiakkaan lämmönvaihtimen ja yleensä lämmitysjärjestelmän kuntoa sekä havaita ongelmia jo ennalta. Erinomaisesti eteni myös urakoinnin puolella sähköasemi-en suunnittelu ja toteutus asiakkaille.

Energia-alan toimintaympäristö pysyi vuonna 2016 varsin vaikeana. Markkinoille tulee jatkuvasti lisää sähköä, jota tuotetaan julkisesti tuetulla tuulivoimalla. Sähkön markkinahinta on painunut epärealistisen alas, eivätkä tuotantokustannukset enää ohjaa sitä. Voimalaitoksia ajetaan pysyvästi

K

Vuosikatsaus 20168

alas, sillä tätä nykyä sähköä tekevät kan-nattavasti vain vanhat vesi- ja ydinvoima-laitokset sekä yhteiskunnan varoilla tuetut tuotantomuodot.

Tällaisessa toimintaympäristössä ja nykyis-ten sähkönhintojen vallitessa energiayh-tiöiden on taloudellisesti vaikeaa tehdä investointipäätöksiä, jotka kuitenkin olisivat välttämättömiä sähköjärjestelmän toimi-vuuden ja tulevaisuuden huoltovarmuuden kannalta.

Huoltovarmuuden kannalta investointien hiipuminen onkin valitettavaa. Suomessa käytettävästä sähköstä noin 20–25 prosent-tia tulee nyt ulkomailta. Tämä toki todistaa markkinoiden toimivan normaaliolosuh-teissa kuten pitääkin, mutta kääntöpuolena on voimakas sähkönhintojen vaihtelu, joka haittaa Suomeen investoivan liiketoiminnan kehittämistä. Sähkön kotimaisen tuotan-non täytyisi olla nykyistä suurempaa, jotta yhteiskunnan toimivuus kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa varmistuisi.

Oulun Energia -konsernin tilikauden 1.1.-31.12.2016 liiketulokseksi muodostui 39,8 miljoonaa euroa, jossa kasvua edelliseen tilikauteen verrattuna on 13,4 miljoonaa euroa. Voidaan siis todeta, että esimerkiksi konsernissa suoritetut toiminnan tehosta-mistoimet tuottivat tulosta.

Konsernin liikevaihto päättyneellä tilikau-della oli 288,1 miljoonaa euroa. Edellisen tilikauden vastaava luku oli 252,5 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu johtuu pääosin syksyllä 2015 käyttöönotetusta sähkön tukkukaupan kirjaustavan muutoksesta.

Vielä muutama sana turpeesta. Polttoaine-huollon ja turpeen saatavuuden turvaami-

nen edellyttää, että saamme käyttöömme uusia tuotantoalueita. Tämä vaatii nykyistä huomattavasti nopeampaa ja joustavampaa luvitusprosessia. Turvetuotannon onnistu-minen riippuu aina suuresti kesän säästä. Uusissa turvetuotantokohteissa sääriskiä on helpompi hallita, sillä sadekuurojen jälkeen niiden pintakerros kuivuu tuotantokelpoi-seksi huomattavasti nopeammin.

Olemme jo aikaisemmin linjanneet, että pyrimme omassa energiantuotannos-samme täysin hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä – 30 vuotta ennen EU:n asettamaa tavoitetta. Tällä hetkellä säh-köntuotannostamme hiilineutraalia on jo vajaat 60 prosenttia. Pari vuosikymmentä kestävän ylimenokauden aikana tarvitsem-me turvetta polttoaineeksi turvataksemme uusiutuvan energiantuotannon investoinnit ja toimintavarman käyttöönoton.

Kiitän lämpimästi Oulun Energian asiakkai-ta luottamuksesta yhtiötämme kohtaan, henkilökuntaa osaavasta työskentelystä ja kumppaneita sekä omistajaa sujuvasta yhteistyöstä.

Juhani Järvelätoimitusjohtaja

Vuosikatsaus 20169

Talouden piristyminen kasvatti sähkönkäyttöä Suomessa• Sähkön markkinahinta kohosi jonkin verran, mutta pysyi edelleen alhaisena• Halpa hinta asettaa haasteita sähköntuotannon kannattavuudelle• Tuonnilla katettiin sähkönkäytöstä viime vuonna ennätysmäisen suuri osuus

Sähkönkulutus on aina seurannut taloud-en yleistä kehitystä. Talouden piristyessä sähköä kuluu enemmän, taantumassa sen käyttö vähenee. Vuosi 2016 todisti vanhan säännön jälleen todeksi. Talous kääntyi varovaiseen nousuun ja samalla sähkönku-lutus lisääntyi. Sähköä tarvitsivat edellis-vuotta enemmän niin teollisuus, palvelut, maatalous kuin rakentaminen.

Suomessa kului sähköä vuonna 2016 kaik-kiaan noin 85,1 terawattituntia. Tämä oli 3,1 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Noin puolet kokonaiskulutuksen nousus-ta selitti kylmemmästä säästä johtunut lämmitystarpeen kasvu, mutta toisesta puoliskosta vastasi talouden elpyminen.

Kaikkien aikojen korkein sähkön kulutushuip-pu osui tammikuun 7. päiväksi. Kello 17-18 kulutukseksi mitattiin 15 177 megawattia.

Tuonnilla katettiin vuonna 2016 Suomen sähkönkäytöstä ennätysmäisen suuri osa. Tuontisähkön määrä oli noin 19 terawatti-tuntia eli 22,3 prosenttia kokonaiskulutuk-sesta. Nettotuonti kasvoi vuotta aiempaan verrattuna peräti 16 prosenttia. Eniten säh-

köä – 15 terawattituntia – tuotiin Ruotsista.

MARKKINAT TOIMIVAT Oulun Energian sähkökaupasta vastaava johtaja Jouko Isoviita katsoo mittavan tuonnin osoittavan, että markkinat toimivat kuten pitääkin: edullisesti tuotettua sähköä siirtyy sellaisille alueilla, joilla sähkön tekemi-nen olisi kalliimpaa.

”Todennäköisesti tuonti Suomeen olisi vielä suurempaa, jos siirtoyhteyksien kapasiteetti ei asettaisi sille omia rajoituksiaan. Nythän on suunnitteilla uusia pohjoisia siirtoy-hteyksiä, jotka valmistuessaan todennäköis-esti lisäävät tuontia ja laskevat sähkönhin-taa”, hän toteaa.

Isoviita muistuttaa kuitenkin kolikon tois-esta puolesta: huoltovarmuuden kannalta suureksi kasvava tuontiosuus on huolestut-tava.

Sähkön markkinahinta pysyi vuonna 2016 alhaisena, vaikka keskimääräinen hinta kohosikin 9 prosenttia edellisvuodesta ja oli 3,25 senttiä kilowattitunnilta. Edellisvuosien tapaan Suomen aluehinta Nord Pool Spot

-sähköpörssissä oli merkittävästi korkeampi kuin systeemihinta.

Yleistä tunnelmaa markkinoilla kuvaa johtaja Isoviidan mukaan hyvin se, että helmikuussa vuosituotteen systeemihinta johdannaismarkkinoilla laski 1,7 senttiin kilo-wattitunnilta – kaikkien aikojen alimmalle tasolle.

Viime vuoden hintatasoa selitti Jouko Isoviidan mukaan muun muassa suuri vesivoiman tuotanto sekä kivihiilen, öljyn ja muiden raaka-aineiden edullisuus.

”Suuri vaikutus oli lisäksi julkisin varoin tuetun uusiutuvan energian – etenkin tuulivoiman – tuotannon nopealla kasvulla”, hän selittää.

Tuulivoimaa tehtiinkin Suomessa taas enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Asennettua tuulivoimaa oli vuoden 2016 lopussa kaikkiaan noin 1 500 megawattia ja tuulisähköä syntyi vuoden mittaan runsaat 3 terawattituntia. Naapurimaassa Ruotsis-sa tuulivoimaa rakennettiin vielä paljon enemmän.

50

60

70

80

90

100

201620152014201320122011201020092008200720062005

Lämpötilakorjattu sähkön kulutus

Sähkön kulutusTWh

SÄHKÖN KULUTUS SUOMESSA86,0 TWh vuonna 2016 (+1,5 %)

0

5

10

15

20

25

30

35

2016201020052000199519901985198019751970

TWh

KAUKOLÄMMÖN KULUTUS SUOMESSA33,6 TWh vuonna 2016 (+12 %), lämpötilakorjattu

Markkinakatsaus

Markkinakatsaus

Vuosikatsaus 201610

Oulun Energia on mukana tuulivoiman rakentamisessa osakkuuksillaan EPV Energia Oy:n voimaloissa Etelä-Pohjanmaalla. Nämä tuovat Oulun Energialle tuulivoimaa vuosit-tain noin 60 gigawattitunnin edestä.

Vesivoimaa Oulun Energia puolestaan saa oman Merikosken voimalansa lisäksi Kolsin Voima Oy:n, Voimapato Oy:n ja Lapin Sähkövoima Oy:n voimalaitoksista. Oulun Energian osuus näiden kolmen yhtiön tuotannosta on vuosittain keskimäärin noin 160 gigawattituntia.

HAASTEITA MATALASTA HINNASTASähkön alhainen hinta tuo Jouko Isoviidan mukaan haasteita energiayhtiöille ja ener-giantuotannolle. Vanhoja hiilivoimaloita on jo suljettu kannattamattomina. Näin kävi muun muassa Pohjolan Voiman Kristiinan-kaupungissa ja Porin Tahkoluodossa sijait-seville hiilivoimaloille, joista Oulun Energia omisti 7,5 prosenttia.

”Nyt vaikuttaa siltä, että yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotantokin, joka on Suomessa ollut varsin merkittävää, alkaa olla kannat-tavuudeltaan vaikeuksissa”, hän mainitsee.

Markkinaehtoisesti kannattavien investoint-

ien tekeminen sähköntuotantoon on myös nykytilanteessa hankalaa. Tämä saattaa ajan mittaan johtaa suomalaisen voimalaitoskan-nan vanhentumiseen ja käytettävyyden heikkenemiseen.

PÄÄSTÖT KASVOIVAT HIEMANSähköntuotannon hiilidioksidipäästöt kasvoivat Suomessa vuonna 2016 noin 6 prosentilla ja olivat 6,9 miljoonaa tonnia. Kasvu johtui kivihiilen käytön hienoisesta lisääntymisestä sekä sähkön erillistuotan-nossa että lämmön ja sähkön yhteistuotan-nossa.

Vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöt ja hiilidioksidipäästöt ovat pitkällä aikavä-lillä supistuneet Suomessa. Täällä tuotettu sähkö oli viime vuonna 70-prosenttisesti päästötöntä. Uusiutuvien energialähteiden osuus tuotannosta oli 45 prosenttia ja koti-maisten energialähteiden 50 prosenttia.

”Oulun Energiassa kivihiiltä ei käytetä lainkaan. Hiilidioksidipäästömme ovat myös vähentyneet viime vuosina”, korostaa johtaja Isoviita.

Päästöoikeuksien hinta laski vuoden 2016 aikana. Tammikuussa päästöoikeus maksoi

vielä noin 8 euroa hiilidioksiditonnilta, mutta joulukuussa hinta oli enää noin 5 euroa. Vuoden keskiarvohinta asettui 5,3 euroon. Edellisvuonna vastaava luku oli 7,7 euroa. Jouko Isoviita arvioi päästöoikeuden halpenemisen johtuneen muun muussa alhaisista raaka-aineiden hinnoista sekä poliittisesta epävarmuudesta päästökaup-pajärjestelmän tiimoilta. Tätä epävarmuutta Ison-Britannian brexit-päätös vielä syvensi.

KAUKOLÄMPÖ SUOSITUINTAKaukolämpö on edelleen Suomen selvästi suosituin lämmitystapa, eikä sen aseman heikkenemisestä ole merkkejä. Kaukoläm-mön osuus lämmitysmarkkinoista vuonna 2016 oli 46,1 prosenttia. Kaiken kaikkiaan kaukolämpöenergiaa myytiin Suomessa viime vuonna 33,6 terawattituntia.

Uusiutuvien energialähteiden osuus suoma-laisen kaukolämmön tuotannossa oli nyt 32 prosenttia – prosenttiyksikön vähemmän kuin vuonna 2015. Kaukolämpö oli valtakun-nallisesti 37-prosenttisesti hiilineutraalia ja 54-prosenttisesti kotimaisilla polttoaineilla tuotettua.

0

20

40

60

80

100

Elspot Suomen aluehinta, keskihinta 32,45 €/MWhElspot Systeemi, keskihinta 26,91 €/MWh

1.12

.201

6

1.11

.201

6

1.10

.201

6

1.9.

2016

1.8.

2016

1.7.

2016

1.6.

2016

1.5.

2016

1.4.

2016

1.3.

2016

1.2.

2016

1.1.

2016

SÄHKÖN SPOT-HINTA 2016

2

4

6

8

10

5.12

.201

6

4.11

.201

6

4.10

.201

6

5.9.

2016

4.8.

2016

4.7.

2016

3.6.

2016

4.5.

2016

4.4.

2016

4.3.

2016

4.2.

2016

4.1.

2016

PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTA 2016Keskiarvo 5,34 €/CO₂-tonni

Vuosikatsaus 201611

StrategiaAsiakas ja asiakastyytyväisyys ovat Oulun Energian kaiken toiminnan keskiössä. Yhtiö kehittää uusia energiapalveluja ja -tuotteita. Samanaikaisesti se pitää hyvää huolta toimintansa perustana olevasta energiantuotannosta. Yhtiön nykyinen strategiakausi kestää vuoden 2020 loppuun.

AsiakasToiminta on asiakaslähtöistä ja tähtää korkeaan asiakastyytyväisyyteen. Asiakas on toiminnan keskiössä.

MissioTuottaa vastuullisesti energiapalveluja kodeille, yrityksille ja yhteiskunnalle.

VisioEnergia-alan edelläkävijä ja asiakkaan ensisijainen valinta.

Hiilineutraalisuus Oma energiantuotanto hiilineutraalia vuoteen 2050 mennessä.

Kannattava kasvuLiikevaihto 300 miljoonaa euroa vuonna 2020, josta 10 prosenttia uusista liiketoiminnoista.

InvestoinnitYhteensä 300 miljoonaa euroa vuoden 2020 loppuun mennessä.

Sähkön ja lämmön tuotantoToiminnan perusta, joka mahdollistaa uusien tulevaisuuden palveluiden kehittämisen.

Uudet energia­tuotteet ja ­palvelutVahvassa kasvu- ja kehitysvaiheessa – muodostavat tulevaisuudessa merkittävän osan liikevaihdosta.

Asiakas

Uusi liiketoiminta, uudet energiapalvelut

Sähkön ja lämmön tuotanto

Vuosikatsaus 201612

Konserni

Oulun Energia Oy

Oulun Sähkönmyynti

Oy

Oulun Energia Siirto ja Jakelu

Oy

Oulun Energia Urakointi

Oy

TurveruukkiOy

HuoltovoimaOy

Tenergia OyHaukiputaan Sähköosuuskunta

Raahen Energia Oy

Rantakairan Sähkö Oy

Tornion Energia Oy

Kemin Energia Oy Keminmaan Energia Oy

Vuosikatsaus 201613

KOTI, YRITYS JA YHTEISKUNTA

ASIAKASPALVELU

JOHTOHR ja toimistopalvelut | Turvallisuus

ENERGIAPALVELUTLämpöpalvelut | Sähkönmyynti

SähköverkkopalvelutUudet energiaratkaisut | Viestintä

TEOLLISUUSPALVELUTUrakointi

ENERGIANTUOTANTOEnergiakauppa | Polttoaineet

Voimantuotanto

KONSERNIPALVELUTTalous ja hallinto | Tietohallinto

LAATU­ JA YMPÄRISTÖPALVELUT

VOIMALAITOS­PROJEKTI

Organisaatio

Vuosikatsaus 201614

Vuoden päätapahtumat

Tammikuu

Kaukolämmön tuotannossa rikotaan lämmityskauden tehoennätys 7.1, jolloin Oulun kaukolämpöverkkoon tuote-taan lämpöä 615 megawattia.

Toppilan voimalaitoksen uusi seinätaideteos julkistetaan 27.1. Teos nimeltään Kaveruk-set kuun valossa on Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukion opiskelija Isabella Martikaisen suunnittelema ja kuvataideryhmän toteuttama.

Maaliskuu

Toppilan voimalaitoksella vietetään Kaukon päivää 3.3. Voimalaitoksen toiminta ja sähkön ja lämmön yhteistuo-tanto tulevat tutuiksi oulu-laisille kiertoajelujen aikana lämpimien halausten kera.

Huhtikuu

Oulun Yritystakomo järjestää Oulun Energian innovaatio-sprintin, jossa haetaan ideoita ja kumppaneita luomaan uutta teknologiaa ja liiketoi-mintamalleja muuttuvalle energia-alalle.

Oulun Energian toimittama Kalevan aurinkovoimala sijoit-tuu toiseksi Vuoden ilmastote-ko -yleisöäänestyksessä.

Kesäkuu

Oulun Energia -konsernin talousjohtajana aloittaa KTM Sari Ukkola.

Toppilan voimalaitoksen eteläseinälle ryhdytään asen-tamaan aurinkopaneeleja. Suomen suurin aurinkoseinä muodostuu 827 aurinkopa-neelista ja on teholtaan 270 kilowattia.

Toukokuu

Työterveyslaitoksen Nolla tapaturmaa -foorumi myöntää Oulun Energia Urakoinnille työturvallisuuden parhaim-man tasoluokituksen jo toista vuotta peräkkäin. Maailman kärkeen eli parhaimmalle ta-solle I ylsi yhteensä 29 yritystä.

Oulun Energia Urakoinnin uusi älyliikenneyksikkö aloittaa toimintansa.

Helmikuu

Oulun Energia Siirto ja Jakelu kannustaa ilmoittamaan mikrotuotantolaitteistoista ottamalla käyttöön hyvitys-maksun. Kertaluonteisen hyvityksen saavat asiakkaat, jotka tekevät mikrotuotan-non sähköverkkosopimuksen liittäessään oman tuotanto-laitteistonsa verkkoon.

Oulun Energia ilmoittaa tavoittelevansa täysin hiili-neutraalia sähkön- ja lämmön-tuotantoa vuoteen 2050 mennessä. Tarkoitus on hyö-dyntää vain sellaisia tuotanto-menetelmiä ja energialähteitä, joiden käyttö ei lisää hiilidiok-sidin määrää ilmakehässä.

Vuosikatsaus 201615

Elokuu

KTM, insinööri Katja Virkkunen aloittaa Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n toimitusjohtajana.

Baritoni Waltteri Torikka ja ou-lulainen pitkän linjan muusik-ko Inga Söder hurmaavat Oulu Sinfonian kanssa loppuun-myydyn katsomon Pohjoista voimaa -kesäkonsertissa.

Syyskuu

Merikosken kalatien tarkkai-luhuone on jälleen avoinna yleisölle. Kalatiehen käy tutustumassa sekä aiemmin vierailleita että ensikertalaisia. Päätähdiksi nousevat taime-net, kun ikkunassa nähdään jopa 5 kg meritaimen sekä useita pienempiä taimenia.

Marraskuu

Toppilan voimalaitoksella aloittaa reilu kymmenen opiskelijaa noin puolentoista vuoden mittaisen oppisopi-muskoulutuksen, joka valmis-taa opiskelijat voimalaitoksen käynnissäpidon ammattilai-siksi.

Oulun Energia järjestää kolmatta kertaa Valoa-semi-naarin ja messut valaistusalan ammattilaisille. Seminaarissa ovat puhumassa muun muassa Esko Valtaoja, Kai Piippo ja Tapio Kallasjoki.

Merikosken voimalaitoksen kytkinkentällä on nähtävillä Lumo-valofestivaalien ajan Ari Tiilikaisen suunnittelema väliaikainen valotaideteos Sähköisku. Osana festivaa-leja Oulun Energia Urakointi toteuttaa Pikisaaren sillan pysyvän valaistuksen Oulun kaupungille.

Lokakuu

Oulun Energia suunnittelee rakentavansa Ruskon jätekes-kuksen alueelle Ouluun uusin-ta teknologiaa hyödyntävän jätteiden lajittelulaitoksen, jossa Laanilan ekovoimalai-tokselle tuleva yhdyskuntajäte lajiteltaisiin ennen polttoa eri kierrätys- ja polttojakeisiin.

Oulun Energia allekirjoit-taa ensimmäisten yritysten joukossa uudet Energiate-hokkuussopimukset vuosille 2017–2025.

Joulukuu

Vuoden lopussa Oulun Energia Siirto ja Jakelun sähköverk-koon on kytkettynä 82 aurin-kovoimalaa, joiden yhteenlas-kettu teho on 1 050 kilowattia. Uusia voimaloita liitetään verkkoon vuoden aikana 48 kappaletta.

Heinäkuu

KTM, HuK Anna Passi aloittaa Oulun Energia -konsernin henkilöstöpäällikkönä.

Oulun Sähkönmyynti tuo kuluttajamarkkinoille Suomen ensimmäisen aurinkosähköso-pimuksen, joka kantaa nimeä Aurinkovirta.

Oulun Energia ja As Oy Kastel-linhelmi käynnistävät pilotin, jossa rivitaloyhtiön aurinkopa-neeleilla tuotetun sähkön yli-jäämä hyvitetään osakkaiden sähkölaskussa. Hyvitysmalli perustuu taselaskentaan ilman muutoksia sähkön mittauk-seen.

Turveruukki Oy esittelee turvetuotantoa ja alueiden jälkikäyttöä Rantsila-päivillä, Päivä maalla -tapahtumassa Ylikiimingissä ja Ranuan Hilla-markkinoilla.

Vuoden päätapahtumat

Vuosikatsaus 201616

Vastuullisuus

18 Ympäristö

18 Talousjalanjälki

21 Henkilöstö

22 Työturvallisuus

CASET

23 Sopimukset kannustavat lisäämään energiatehokkuutta

24 Toppilan voimalaitos tuottaa nyt myös aurinkosähköä

25 Oppisopimuskoulutus valmistaa voimalaitoksille moniosaajia

26 Sähkön- ja lämmönjakelun häiriöihin varauduttu tarkoin

Vuosikatsaus 201617

0

100 000

200 000

300 000

400 000

500 000

600 000

700 000

800 000

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

1 600 000

20162015201420132012

CO2 -tonni MWh

685 826613 118

528 430 531 657 532 614

0

000

2000000

CO2-päästöt

Lämmön tuotanto MWh

Sähkön tuotanto MWh

20162015201420132012

CO2-YHTEISPÄÄSTÖT

Päästökauppajärjestelmän mukaiset hiilidioksidipäästöt Oulun Energian tuotantolaitoksilta vuonna 2016 olivat yhteensä noin 533 000 tonnia.

Kohti hiilineutraalisuutta ja kiertotaloutta• Ympäristöasioiden hoitoon paljon huomiota• Henkilöstöjohtaminen tukenut kehitystä

asiakaskeskeiseksi yhtiöksi• Työturvallisuus parantunut edelleen• Merkittävä talousjalanjälki Oulun alueella

Oulun Energian tavoitteena on saavuttaa täysi hiilineutraalisuus sähkön- ja lämmön-tuotannossaan vuoteen 2050 mennessä. Päämääräänsä kohti yhtiö etenee askel askeleelta. Vuoden 2016 aikana vähähiilis-ten energialähteiden käytön lisäämiseen liittyivät esimerkiksi pajun koeviljely, puunjalostusteollisuuden hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa, aurinkosähkön tuotannon aloittaminen ja hajautetun energiantuotannon edistämi-nen.

Laatu- ja ympäristöjohtaja Tarja Väyrynen huomauttaa, että hiilineutraalisuuden kan-nalta erityisen merkittävää on puun laaja käyttö polttoaineena.

”Viime vuonna puun osuus Toppilan voi-malaitoksen hyödyntämistä polttoaineista oli 38 prosenttia – samalla tasolla kuin ennätysvuonna 2013”, hän toteaa.

Päästökauppajärjestelmän mukaiset hiili-dioksidipäästöt Oulun Energian tuotanto-laitoksilta olivat vuonna 2016 yhteensä noin

533 000 tonnia. Määrä on jokseenkin sama kuin kahtena edellisenä vuonna. Pitemmäl-lä tarkastelulla yhtiön hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet – suurelta osin juuri puun vahvan hyödyntämisen ansiosta. Toki päästöihin vaikuttaa aina myös energian-tuotannon määrä.

KIERTOTALOUS ETENIOulun Energia aloitti viime vuonna jättei-den lajittelulaitoksen suunnittelun Ruskon jätekeskuksen tai Laanilan ekovoimalai-toksen yhteyteen. Tavoitteena on saada laitoksen ensimmäinen vaihe käyttöön jo vuoden 2019 aikana. Kokonaisuudessaan 15–30 miljoonan euron investointi tietää toteutuessaan iso harppausta pohjoisen Suomen kiertotaloudelle.

Kiertotaloutta toteuttaa myös voimalai-toksilla syntyvien tuhkien hyötykäyttö. Toppilan voimalaitoksen tuhkista pystyttiin hyödyntämään peräti 99,6 prosenttia. Osuus ei Tarja Väyrysen mukaan voi käytän-nössä olla suurempi.

OULUN ENERGIAN TALOUSJALANJÄLKI 2016Pääomalainan lyhennysPääoman palautusPääomalainan korkoVuokratKiinteistövero

Oulun kaupungille yhteensä

Palkat henkilöstölle

Maksut voimalaitospoltto­aineista ja tuhkan käsittelystä

2,1 M€9,4 M€7,4 M€1,4 M€0,3 M€

20,6 M€16,8 M€

44 M€Henkilöstö

keskimäärin Oulun Energiassa

0

10

20

30

40

50

60 Muut (ATK, Osakkeet, CO2)

Raaka-aine

Sähköverkko

Kaukolämpö

Tuotanto

20162015201420132012

INVESTOINNIT M€

400Työntekijää

Yli

1000ihmistä

Välitön ja välillinen työllisyysvaikutus Oulua

ympäröivässä maakunnassaYmpäristö

Talousjalanjälki

Vuosikatsaus 201618

”Tuhkaa käytetään maanrakennukseen ja rakeistettuna metsälannoitteena turve-mailla sekä edistämään turvetuotannosta poistuneiden alueiden kasvittumista”, hän selittää.

Laanilan ekovoimalaitoksen tuhkistakin hyödynnettiin aikaisempaa suurempi osuus. Laitoksen pohjakuonan hyötykäyttöpro-sentti nousi nyt 95 prosenttiin. Kuonaa käytetään maanrakentamisessa; metallit puolestaan menevät kierrätykseen.

Oulun Energia edisti kiertotaloutta myös selvittelemällä turvetuotannosta poistu-neiden suopohjien käyttöä bioenergian tuotannossa. Yhtiö perusti pajun koeviljely-alueet Oulun Miehonsuolle ja Pudasjärven Pikku-Saarisuolle.

TEHOSTETTUA VESIENKÄSITTELYÄOulun Energia -konserniin kuuluvan Turve-ruukin tuotantopinta-alasta jo 88 prosenttia on tehostetun vesienkäsittelyn piirissä. Yh-tiön turvetuotannon päästöt olivat vuonna 2016 keskimääräistä tasoa.

Päästö- ja vesistötarkkailua tehtiin Tarja Väyrysen mukaan kaikkiaan 30 suolla. Tarkkailtavilla soilla on jatkuvatoiminen reaaliaikaisen tiedon lähettävä virtaamamit-taus. Lisäksi niiden veden laatua seurataan kertanäytteillä.

SULFAATTIMAISTA HAASTEITA Merkittävä osa Turveruukin ympäristötyöstä on kahden viimeisen vuoden aikana keskit-tynyt happamiin sulfaattimaihin liittyvien selvitysten tekeminen.

”Tällaisia maita on maankohoamisesta johtuen yleisesti rannikkoalueella. Turvetuo-tannossa maita kuivatetaan, jolloin liikkeelle saattaa lähteä happamia vesiä”, kuvailee Väyrynen.

Happamilla mailla sijaitsevilla tuotantoalu-eilla otettiin viime vuonna noin 900 maa-peränäytettä ja niistä tehtiin kaikkiaan 1 300 analyysiä. Lisäksi näillä alueilla on maastossa jatkuvatoimisia pH:n ja sähkönjohtavuu-den mittauslaitteita, joilla happamuutta seurataan.

VOIMALAITOSTEN TUHKAT

*Vaarallista jätettä. Loppusijoitettu vaarallisen jätteen kaatopaikalle.

Toppilan voimalaitos Tonnia tuhkaa HyötykäyttöprosenttiLentotuhka 28 421 99,6 %

Petihiekka 4 597 100 %Yhteensä 33 018

Laanilan ekovoimalaitos Tonnia tuhkaa Hyötykäyttöprosentti Tuhkan osuus poltetun jätteen määrästä

Kattilatuhka* 1 854 0 % 1,2 %Savukaasunpuhdistustuote* 5 192 0 % 3,4 %Kuona 23 470 95 % 15,4 %Yhteensä 30 516 20,1 %

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

Vaarallinen jäte

Läjitys

Hyötykäyttö

20162015201420162015201420132012

Toppila Ekovoimalaitos

VOIMALAITOSTEN TUHKIEN HYÖTYKÄYTTÖ (TONNIA)

PÄÄSTÖT ILMAAN VOIMALAITOKSILTAKokonaispäästöt tonnia

*Tarkkailtavat päästökomponentit määritellään voimalaitosten ympäristöluvissa.

Päästökomponentti* Laanilan ekovoimalaitos Toppilan voimalaitosRikkidioksidi (SO2) 1,4 424Typen oksidit (NOx) 170,8 409Hiukkaset 0,19 22Häkä (CO) 20,2Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) 1,2Vetykloridi (HCl) 0,2Vetyfluoridi (HF) 0,08

Vuosikatsaus 201619

TIUKEMPIA LUPAEHTOJAOulun Energian voimalaitosten ilmapääs-töjä seurataan jatkuvilla mittauksilla, joiden avulla voidaan havaita hetkellisetkin poik-keamat. Tarkkailtavat päästökomponentit on määritelty voimalaitosten ympäristölu-vissa. Laitosten päästöt olivat viime vuonna lupaehtojen mukaiset.

Toppilan voimalaitos sai ympäristölupansa tarkistamiseen liittyvän lupapäätöksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta vuo-den 2016 keväällä. Tässä asetettiin uudet raja-arvot ilmapäästöille vuosien 2016-2020 kansalliselle siirtymäjaksolle sekä vielä tiukemmat ehdot tästä eteenpäin. Tarja Väyrynen kertoo päästörajojen tiukentu-neen etenkin rikkidioksidin sekä jätevesien käsittelyn osalta.

”Tämän vuoksi Toppilan huippukattiloiden polttoaine muutettiin raskaasta polttoöl-

jystä ympäristöystävällisempään kevyeen polttoöljyyn. Limingantullin lämpökeskusta koskeva lupapäätös puolestaan johti kes-kuksen polttoaineen muuttamiseen vähä-rikkisemmäksi polttoöljyksi”, hän toteaa.

Turvetuotantoalueiden luparuuhkan purkautumiseen laatu- ja ympäristöjohtaja Väyrynen on tyytyväinen. Aluehallintavi-rasto antoi viime vuonna Turveruukille 18 lupapäätöstä. Edelleen virastossa oli käsitel-tävänä 15 lupaa.

Oulun Energian toimintoja on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöstandardin, ISO 9001 -laatustandardin ja OHSAS 18001 -työter-veys- ja -turvallisuusstandardin mukaisesti. Ekovoimalaitoksen ympäristöriskiarviointi tehtiin vuonna 2016 noudattaen ISO 14001 -standardin vaatimuksia. Yhtiön koko ener-giantuotanto on nyt ympäristöstandardin piirissä.

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

0

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %

35 %

40 % Öljy

Kivihiili

Kasviperäiset

Puu

Turve

2016201520142013201220112010200920082007200610

15

20

25

30

35

40

Puun %-osuus

20162015201420132012201120102009200820072006

45 %

POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ TOPPILAN VOIMALAITOKSELLA

TURVETUOTANNON VESISTÖPÄÄSTÖT 2016

Päästökomponentti Tonnia

Kiintoaine 374

Typpi 62

Fosfori 2

Vuosikatsaus 201620

Henkilöstön keski-ikä vuotta42,9

HENKILÖSTÖJOHTAMINEN TUKI STRATEGIAA Henkilöstöjohtaminen on osaltaan tukenut Oulun Energian muuntumista entistä asiakaskeskeisemmäksi. Uusien ja entistä parempien palvelujen kehittämiselle on yhtiössä luotu pohjaa esimerkiksi esimies-koulutuksen avulla.

Oulun Energian henkilöstöjohtamisessa korostuivat vuonna 2016 yhtiön strategiset linjaukset. Henkilöstöpäällikkö Anna Passi kertoo, että yhtiön arvot on avattu ja käsitel-ty henkilöstötoimikunnassa. Myös meidän tapa toimia -ajattelua on henkilöstötoimi-kunta vienyt eteenpäin. Näin on pyritty vahvistamaan Oulun Energian organisaatio-kulttuuria.

”Yhtiön strategiaan kytkettiin myös mittarit, joita käytetään viime vuonna käyttöön ote-

tussa henkilöstön tulospalkkio-ohjelmassa”, sanoo henkilöstöpäällikkö Passi.

Varsin suuren osan henkilöstöjohtamisen työstä muodosti vuonna 2016 yhteistyö luottamusmiesten kanssa. Neuvottelut näiden kanssa koskivat muun muassa kilpailukykysopimuksen soveltamista – josta saatiinkin aikaa paikallinen sopimus – sekä työehtosopimusten siirtämistä kokonaisuu-dessaan kunnalliselta puolelta energiateol-lisuuden alle.

”Yhteistyö luottamusmiesten ja henkilös-tötoimikunnan kanssa on ollut aktiivista ja sujuvaa”, kiittelee henkilöstöpäällikkö Passi.

ESIMIESTYÖ KOHENTUNUTVuonna 2016 tehdyn työtyytyväisyyskyse-lyn tulokset paranivat verrattuna edelliseen

kyselyyn. Erityisesti kysely osoitti, että esimiestyö ja strategian viestintä olivat menneet eteenpäin. Kohentamisen varaa puolestaan olisi konsernin tarjoamien syner-giaetujen hyödyntämisessä.

Anna Passi on varsin tyytyväinen Oulun Energian työnantajamaineeseen. Hyvästä maineesta todistaa viime vuonna avautu-neisiin työpaikkoihin tulleiden hakemusten määrä. Voimalaitosten käynnissä pitäjien oppisopimuskoulutukseen haki yli 500 hen-kilöä. Myös yhtiön tarjoamat kesätyöpaikat herättivät suurta kiinnostusta.

”Toki otammekin aina paljon ihmisiä kesä-töihin ja suhtaudumme myönteisesti myös erilaisten opinnäytetöiden tekemiseen tääl-lä. Mielestämme tässä on kysymys yhdestä tavasta kantaa yhteiskuntavastuuta”, hän kertoo.

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN 2016Oulun Energia Oy

Oulun Sähkönmyynti Oy

Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy

Oulun Energia Urakointi Oy

Turveruukki Oy

Konserni yhteensä

186,50

57,33

43,00

94,92

18,50

400,25

2,00 %

3,00 %

4,00 %

5,00 % % työpäivistä/henkilöstö/vuosi

20162015201420132012

5,00 %4,10 %

2,60 % 2,90 % 2,95 %

SAIRAUSPOISSAOLOPROSENTTI

Miehiä

73,6 %Naisia

26,4 %

SUKUPUOLIJAKAUMA

27 %

19 %

16 %9 %

29 %

18–29 v.

30–39 v.

40–49 v.

50–59 v.

60 v. ja yli

IKÄJAKAUMA

Henkilöstö

Vuosikatsaus 201621

YHÄ TURVALLISEMPI TYÖPAIKKAOulun Energian tavoitteena on olla vuonna 2020 työturvallisuudeltaan Suomen paras energiayhtiö ja kaikki toimialat huomioi-den yksi turvallisimmista. Yhtiö on tehnyt turvallisuutensa kohentamiseksi jo pitkään tavoitteellista työtä, joka on myös tuottanut tuloksia: tapaturmien määrä on laskenut hyvin alhaiselle tasolle.

Turvallisuuspäällikkö Tuomo Räisänen muistuttaa kuitenkin, että yhtiön pyrkimys on vielä parempaan.

”Ajattelemme Oulun Energiassa niin, että kaikki tapaturmat ovat vältettävissä ja tavoitteenamme on olla turvallinen työ-paikka, jossa ei tapahdu tapaturmia”, hän painottaa.

Vuonna 2016 yhtiön LTA 1 -tapaturmataa-juus oli 2,9, kun vastaavaksi luvuksi vuotta aiemmin kirjattiin 4,6. LTA 1 -taajuudella tarkoitetaan vähintään päivän poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrää miljoo-naa työtuntia kohti. Käytännössä Oulun Energiassa tapahtui kaksi työtapaturmaa,

joista molemmista koitui yhden päivän sairauspoissaolo.

Oulun Energiassa seurataan sisäisesti myös niin sanottujen nollatapaturmien määrää. Näillä tarkoitetaan tapaturmia, joista on seu-rannut käynti lääkärillä, mutta ei poissaoloa töistä. Nollatapaturmien määrä yhtiössä on myös vähentynyt merkittävästi viime vuosina.

VAIKUTTAA VAPAA-AJALLAKINTurvallisuusajattelun voimistuminen vaikut-taa henkilöstön käyttäytymiseen paitsi töis-sä myös vapaa-ajalla. Tätä kuvastaa Tuomo Räisäsen mukaan mainiosti henkilökunnalle sattuneiden vapaa-ajan tapaturmien vähe-neminen. Vielä vuonna 2010 niitä tapahtui 41, vuonna 2016 enää 4.

”Vapaa-ajan tapaturmista yhä pienempi osa sattuu kaikenlaisen kotipuuhastelun yhtey-dessä. Kun töissä korostetaan turvallisen tekemisen tärkeyttä, seuraa sama ajattelu myös kotiin. Nyt vapaa-ajan tapaturmissa nousevat esille erilaiset liikuntavammat”, hän toteaa.

Tietyt turvallisuutta parantavat toimet nostettiin Oulun Energiassa erityisesti esille vuoden 2016 aikana. Yhtiössä otettiin entistä järjestelmällisemmin ja laajemmin käyttöön oman työn vaaran arviointi suo-rittavan työn tekijöiden osalta. Nyt nämä käyvät läpi tietyn vaaran tunnistuslistan aina ennen työtehtävään ryhtymistä. Työntekijät itse olivat mukana laatimassa työryhmäkoh-taisia listoja.

Oulun Energiassa järjestettiin myös turvalli-suuskampanjoita eri teemojen tiimoilta. Li-säksi yhtiössä kehitettiin entisestään uusien työntekijöiden perehdyttämistä ja työhön opastusta, millä on myönteinen vaikutus myös turvallisuuteen.

Turvallisuushavaintojen määrä Oulun Energiassa on kohonnut vuodesta toiseen. Vuonna 2016 niitä ilmoitettiin jo 1 333. Turvallisuuspäällikkö Räisäsen mukaan tämä kertoo ennen kaikkea siitä, että yhtiön koko henkilöstö kiinnittää päivittäin yhä enem-män huomiota työturvallisuuteen.

0

10

20

30

40

50

60

Poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä/milj. työtuntia

2016201520142013201220112010

53

27

04,6 2,9

13,1 11,9

TAPATURMATAAJUUS LTA1

0300600900

12001500

2016201520142013201220112010

ILMOITETUT TURVALLISUUSHAVAINNOT

Työturvallisuus

Vuosikatsaus 201622

CASE:

Sopimukset kannustavatlisäämään energiatehokkuuttaVapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa. Ne ovat myös ensisijainen keino edistää energian vastuullista ja tehokasta käyttöä sekä leikata ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.

Kattavalla ja tuloksekkaalla sopimustoimin-nalla velvoitteet on mahdollista saavuttaa ilman erillistä lainsäädäntöä tai muita pakkokeinoja. Vuonna 2017 alkanut uusi energiatehokkuussopimuskausi kestää aina vuoden 2025 loppuun. Se on jatkoa vuosien 2008 ja 2016 väliselle kaudelle.

Oulun Energia on tehnyt nyt meneillään olevaa kautta koskien neljä uutta sopimus-ta. Käytännössä ne kattavat koko konsernin. Tehokkaampaan energiankäyttöön ovat sopimusten myötä sitoutuneet Oulun Ener-gia Oy:n lämpöpalvelut ja energiantuotanto, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy sekä Oulun Sähkönmyynti Oy.

Oulun Energian sopimus sisältää tuotannon osalta tavoitteen polttoaineiden käytön ja

oman sähkönkulutuksen vähentämisestä.

Lämpöpalveluja koskeva sopimus edellyt-tää, että yhtiö pyrkii käyttämään kaukoläm-pöverkkoa mahdollisimman tehokkaasti ja pienentämään lämpöhävikkiä. Oulun Energia Siirto ja Jakelu taas sitoutuu vähen-tämään verkostohäviöitä. Oulun Sähkön-myynti lupautuu neuvomaan asiakkaitaan tehokkaassa energiankäytössä.

Asiakkaiden opastaminen on lisäksi tärkeä osa myös lämpöpalvelujen ja Oulun Energia Siirto ja Jakelun sopimuksia.

SOPIMUKSET TEHOKKAITAEnergiatehokkuussopimuksilla on saatu Suomessa paljon aikaan. Edellisellä sopi-muskaudella mukana oli satoja suomalaisia

yrityksiä ja muita yhteisöjä, joiden energia-tehokkuustoimien ansiosta vuoden 2015 lopussa energiaa säästyi vuositasolla yli 14 terawattituntia. Määrä vastaa yli 710 000 omakotitalon vuosittaista energiankulu-tusta.

Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja useiden toimialojen yhdessä valitsema tapa täyttää Suomelle asetetut kansainväliset velvoitteet.

Vuosikatsaus 201623

CASE:

Toppilan voimalaitos tuottaanyt myös aurinkosähköäTurve ja puu ovat vuosikymmeniä jalostuneet Oulun Energian omistamassa Toppilan voimalaitoksessa lämmöksi ja sähköksi. Syksystä 2016 lähtien Toppilassa on syntynyt sähköä myös auringon voimin, sillä kesän aikana laitoksen etelään aukeava jättimäinen seinä peitettiin kokonaisuudessaan aurinkopaneeleilla.

Paneelit kohentavat voimalaitoksen julkisi-vua, mutta ulkonäön vuoksi Oulun Energia ei aurinkovoimalaa rakentanut. Yhtiön tarkoituksena on testata Toppilassa seinään asennettavan laitoksen toimintaa ja verrata sitä tavanomaiseen tapaan katoilla sijaitse-viin aurinkosähköjärjestelmiin.

Toppilan aurinkovoimala koostuu kaikkiaan 827 paneelista ja sen teho on 265 kilowattia.

Katolla sijaitseva aurinkovoimala tuottaa toki vuoden mittaan enemmän sähköä kuin seinään kiinnitetty, mutta mitä pohjoi-semmaksi mennään, sitä pienempi näiden välinen ero on. Talvisin seinästä syntyy jopa enemmän sähköä kuin katolta, sillä mata-lalta paistava aurinko tavoittaa paremmin

seinään asennetut paneelit eikä lumikaan niitä peitä. Kesä kuitenkin kääntää vuotuisen tuoton katolla olevan laitoksen hyväksi.

Ensimmäisten kuukausien aikana Toppilan aurinkoseinä on toiminut aivan odotetulla tavalla. Se teki sähköä myös marras- ja joulukuun aikana, jos aurinko vain lainkaan pilkisti – ja paljon enemmän kuin kattoasen-teinen järjestelmä olisi tuottanut.

JULKISIVUKIN KOHENEESeinässä sijaitsevalla aurinkosähköjärjestel-mällä on muitakin hyviä ominaisuuksia. Pa-neelien asentaminen seinään vastaa usein rakennuksen julkisivuremonttia. Etenkin kaupunkioloissa seinäasennus avaa myös runsaasti uusia mahdollisia sijoituspaikkoja

aurinkovoimaloille.

Kokeilusta kokeilun vuoksi ei Toppilassa suinkaan ole kysymys. Oulun Energia on lanseerannut Aurinkovirta-sopimuksen, joka tuo pelkästään auringon voimin tuotetun sähkön kuluttajien ulottuville. Käytännössä Aurinkovirta on peräisin Toppilan aurinko-voimalasta sekä kymmeniltä yksittäisiltä pientuottajilta, joilta Oulun Energia hankkii sähköä.

Toppilan aurinkovoimalan vuosituotoksi on arvioitu noin 200 megawattituntia. Pientuottajilta Oulun Energia saa nyt aurin-kosähköä myytäväksi vuositasolla noin 100 megawattituntia.

Vuosikatsaus 201624

CASE:

Oppisopimuskoulutus valmistaa voimalaitoksille moniosaajiaVoimalaitoksilla tarvitaan nykyisin moniosaajia, jotka pystyvät hoitamaan useita erilaisia työtehtäviä. Tätä tarvetta täyttämään Oulun Energia aloitti vuoden 2016 lopulla oppisopimuskoulutuksen, joka valmistaa opiskelijat voimalaitoksen käynnissäpidon ammattilaisiksi.

Perinteinen voimalaitoksissa noudatettava työnjako tekee varsin tiukan rajan käyttö- ja kunnossapitohenkilöstön välille. Oulun Energian oppisopimuskoulutus hälventää tätä rajaa. Noin puolitoista vuotta kestävän koulutuksen suorittaneet voivat hoitaa laitoksissa sekä käytön että kunnossapidon tehtäviä. Jo koulutuksen aikana opiskelijat ovat työsuhteessa Oulun Energiaan.

Laaja osaaminen on myös vastaus voima-laitosten toiminnan ja henkilöstön kausi-vaihteluun. Talvisin voimalaitokset käyvät täydellä teholla ja niiden pyörittämiseen tarvitaan ennen kaikkea käyttöhenkilöstöä.

Kesäisin voimalaitokset taas ovat usein pysähdyksissä ja niissä tehdään erilaisia

remontteja. Tällöin puolestaan kunnossa-pidon ammattilaiset ovat kiireisiä. Käynnis-säpitäjien oppisopimuskoulutus valmistaa molempien sesonkien työtehtäviin.

YLI 500 HAKIJAAKoulutus herätti jo hakuvaiheessa suurta mielenkiintoa. Tarjolla olleeseen reiluun kymmeneen opiskelupaikkaan pyrki kaik-kiaan yli 500 henkilöä. Koulutukseen otettiin niin Oulun Energiassa jo työskenteleviä kuin yhtiön ulkopuolisia hakijoita. Hakijamäärä kertoo Oulun Energian hyvästä työnantaja-maineesta ja koulutuksen jälkeisten työpaik-kojen kiinnostavuudesta.

Opiskelijat suorittavat virallisesti joko voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinnon

tai kunnossapidon ammattitutkinnon. Kou-lutuksen sisältö on kuitenkin räätälöity niin, että se antaa valmiudet hoitaa laaja-alaisesti voimalaitosten eri työtehtäviä. Tyypilli-siä ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi operaattori, turbiinin- tai kattilanhoitaja, polttoaineen vastaanottaja, kaukokäytön hoitaja, asentaja tai laitosmies.

Oulun Energian yhteistyökumppaneita oppisopimuskoulutuksessa ovat Oulun seudun ammattiopisto OSAO ja tekniikan koulutuspalveluja tarjoava AEL.

Vuosikatsaus 201625

CASE:

Sähkön- ja lämmönjakelun häiriöihin varauduttu tarkoinSähkö ja lämpö ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömiä hyödykkeitä, joiden saatavuuden Oulun Energia pyrkii turvaamaan myös erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Sähkönjakelun ongelmia varten on Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:llä tarkat varautumis-suunnitelmat. Nämä kattavat normaalitilanteen, laajemman häiriön, suurhäiriön sekä laajan ja pitkäkestoisen suurhäiriön. Todennäköisimpiä syitä pahoille katkoille ovat ankarat sääolo-suhteet ja siirtoyhteyksien, voimalaitosten tai sähköasemien vikaantumiset.

Yhtiö on laatinut Energiaviraston ja Huolto-varmuuskeskuksen edellyttämän varautumis-suunnitelman sekä sen kehittämisohjelman häiriö- ja poikkeusoloja varten. Suunnitelma on Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämässä HUOVI-portaalissa.

Varautumiseen kuuluvat muun muassa suunni-telma organisoitumisesta poikkeustilanteessa Oulun Energia-konsernissa, sopimukset toimin-nasta yhteistyökumppanien kanssa sekä eri-laisten tarvikkeiden ja osien varastointi. Oulun Energia on myös mukana useiden pohjoisten verkkoyhtiöiden yhteistyössä, joka antaa niille

mahdollisuuden käyttää tarvittaessa toistensa resursseja. Lisäksi yhtiö osallistuu säännöllisesti valmiusharjoituksiin, joita eri viranomaiset järjestävät.

Viime vuosina ovat nousseet esille sähkön-jakelua vaarantavat kyberuhkat. Niiltä suo-jautuakseen Oulun Energia on kahdentanut tärkeimmät palvelimensa ja kehittää kriittisiä verkkoyhteyksiään. Lisäksi esimerkiksi sähköase-mille se rakentaa aina myös käsiohjauksen mahdollisuuden.

LÄMPÖPALVELUILLA OMA SUUNNITELMANSAOulun Energian lämpöpalvelujen menettely-tavat poikkeavia tilanteita varten on kirjattu omaan varautumissuunnitelmaansa. Se sisältää yksityiskohtaiset ohjeet yhtiön toiminnasta, eri henkilöiden vastuualueista sekä sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä.

Kaukolämpöverkon häiriöt on luokiteltu pie-

niksi, keskisuuriksi, suurehkoiksi ja suuriksi sen mukaan, kuinka suurta aluetta ja asiakasjoukkoa ne koskevat.

Merkittävät häiriöt kaukolämmön jakelussa voivat johtua esimerkiksi ison runkoputken katkeamisesta, vakavasta sähkökatkosta tai ongelmista Toppilan voimalaitoksen lämmön-tuotannossa. Toppilan puuttuvaa tuotantoa pystytään osittain korvaamaan käyttämällä vara- ja huippukattiloita ja hankkimalla lämpöä teollisuudelta.

Oulun Energia on varautunut myös lämmön säännöstelyyn. Ensimmäiseksi tingittäisiin kotien ja toimitilojen, seuraavaksi koulujen ja päiväkotien ja viimeiseksi sairaaloiden, terveys-keskusten ja erilaisten hoivatilojen lämmöstä.

HÄIRIÖISTÄ TIETOA ASIAKKAILLEOulun Energian asiakkaiden käytössä on häiriöviestipalvelu, joka koskee katkoksia sekä

sähkön- että lämmönjakelussa. Häiriöviestit ja ilmoitukset korjausten etenemisestä tulevat Energiatilinsä kautta palvelun tilanneille asiak-kaille joko tekstiviestinä tai sähköpostina.

Asiakkaat voivat myös itse seurata sähkönjake-lun häiriötilanteen ja sen korjausten etenemistä Oulun Energian verkkosivujen häiriökartalta tai Energiateollisuuden verkkosivujen sähkökat-kokartalta, joka löytyy myös Pohjoista voimaa -mobiilisovelluksesta.

Kaukolämmön osalta karttapohjaista palve-lua ei toistaiseksi ole. Häiriöistä tiedotetaan kuitenkin Oulun Energian verkkosivuilla. Lisäksi häiriöpuhelinnumeroissa on automaattinen viesti katkoista. Isommista katkoista yhtiö viestii myös median kautta ja jakamalla tietoa suoraan asiakkaille.

0,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Suunniteltujen keskeytysten yhteenlaskettu kesto

Häiriökeskeytysten yhteenlaskettu kesto

KaukolämpöSähkö

tunt

ia/a

siak

as

0,24

0,189 0,0540,063

SÄHKÖN JA LÄMMÖN JAKELUKESKEYTYKSET 2016Keskimääräinen kestoaika (h/asiakas)

Vuosikatsaus 201626

Energiapalvelut29 Sähkönmyynti

29 Lämpöpalvelut

30 Sähköverkkopalvelut

30 Urakointi

CASET

31 Mobiilisovellus tuo palvelut lähelle asiakkaita

32 Aurinkosähkö kaikkien kuluttajien ulottuville

33 Hyvitysmalli jakaa aurinkosähkön hyödyt taloyhtiön osakkaille

34 Lämpöpalvelut entistä monipuolisempia35 Kierikkikeskus korvasi öljykattilan

maalämmöllä36 Oulun Energialla Suomen tehokkain

verkkoyhtiö37 Älyliikenteestä kehittymässä

merkittävää liiketoimintaa

Vuosikatsaus 201627

Asiakas kaiken toiminnan keskelle• Uusia tuotteita ja palveluja markkinoille• Asiakaspalveluun entistä enemmän huomiota• Sähkönjakelu Suomen tehokkainta

Oulun Energian energiapalveluja luotsaava liiketoimintajohtaja ja Oulun Sähkönmyyn-nin toimitusjohtaja Jari Pirkola sanoo Oulun Energia -konsernin pyrkivän yhä vah-vemmin asettamaan asiakkaan toimintansa keskelle. Tätä koko konserni toteuttaa muun muassa kiinnittämällä paljon huomiota siihen tapaan, jolla asiakkaat kohdataan.

Merkittävä osa henkilökunnasta sai viime vuonna valmennusta näiden kohtaamisten hoitamiseen, sillä kaikkien on ymmärrettävä asiakkaan arvo. Jokainen myös toimii omas-sa tehtävässään yhtiön edustajana. Lisäksi

kehitettiin erilaisia digitaalisia työkaluja, joi-den avulla voidaan tehostaa yhteydenpitoa asiakkaiden kanssa ja samalla mitata näiden tyytyväisyyttä yhtiön toimintaan.

”Asiakaskohtaamistemme määrä on suuri. Vuonna 2016 erilaisia kohtaamisia oli yli 150 000, joista puhelujen osuus oli suunnilleen puolet. Muutenkin vuorovaikutus oli vilkas-ta. Tapasimme 300–500 asiakasta henkilö-kohtaisesti joka kuukausi”, kertoo Pirkola.

Asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden entistä parempi ymmärtäminen poiki myös uusia

tuotteita ja palveluja. Hyviä esimerkkejä ovat viime vuonna markkinoille tuodut Aurinkovirta-sähkösopimus, Lämpötur-va-palvelu sekä lämmönjakokeskusten saneerauspalvelu.

”Nämä kertovat toimintamme kehittämi-sen suunnasta – unohtamatta lainkaan perustehtäväämme eli sähkön ja lämmön tuotantoa”, toteaa Pirkola.

10

15

20

25

30 Kilometriä

20162015201420132012

KAUKOLÄMPÖVERKON RAKENTAMINEN

SÄHKÖJOHTOJEN PITUUS JA KAAPELOINTIASTE 2016

110 kV:n verkko

Keskijänniteverkko

Pienjänniteverkko

Johtojen pituus

53 km

1 009 km

2 951 km

Maakaapelointiaste

8 %

67 %

87 %

3

4

5

6

7

8

SpotMääräaikainen

Kvartaali

524946434037343128252219161310741

Viikot

snt/

kWh,

sis

. alv

24

%

SÄHKÖSOPIMUSTUOTTEIDEN HINTAKEHITYS 2016

Energiapalvelut

Vuosikatsaus 201628

OULUN SÄHKÖNMYYNTI YLITTI TAVOITTEETOulun Energian ja muiden omistajiensa sähkönmyyntiliiketoiminnasta vastaava Oulun Sähkönmyynti Oy saavutti vuodelle 2016 asetetut tavoitteet ja jopa ylitti ne, vaikka kilpailu alalla kiristyi edelleen ja sähkönhinta pysyi alhaisena. Yhtiö teki myös taloudellisesti hyvän tuloksen. Taustalla on toimitusjohtaja Jari Pirkolan mukaan yhtiön hyvä operatiivinen toiminta, tarkka riskienhallinta ja sähkömarkkinoiden liikkeiden onnistunut hyödyntäminen.

Operatiivisen toiminnan onnistumisesta osoituksena on parantunut asiakastyytyväisyys ja kustannustehokkuus.

Oulun Sähkönmyynnin asiakkaiden määrä oli vuoden 2016 lopussa jokseenkin sama kuin vuotta aiemmin. Määrä vaihteli vuoden mittaan jonkin verran, mutta kääntyi lopulta järjestelmällisen markkinointityön ansiosta nousuun. Pirkola kertoo asiakkaita olleen vuoden lopussa kokonaisuudessaan yli 140 000.

”Nykyisessä markkinatilanteessa tätä suoritusta voi pitää hyvänä”, hän arvioi.

Jari Pirkolan mukaan asiakkaiden hintatietoisuus on kasvanut jatkuvasti. Tämä näkyi vuonna 2016 markkinoiden hintaliikkeitä nopeammin seuraavien sähkötuotteiden, kuten spot- ja kvartaalisopimusten, suosion nousuna. Myös erilaiset kampanjantuotteet kiinnostivat.

Aurinkosähköliiketoiminta kasvoi niin ikään voimakkaasti, mutta ei yltänyt etukäteen asetettuihin tavoitteisiin. Oulun Sähkönmyynti toimitti asiakkailleen kaikkiaan yli 50 aurinkosähköjärjestelmää eri puolille Suomea.

”Lisäksi toimme ensimmäisenä Suomessa

markkinoille uuden sähkösopimuksen – Aurinkovirran – jonka valitessaan asiakas saa käyttöönsä pelkästään aurinkovoimalla tuotettua sähköä”, kertoo Pirkola.

Oulun Sähkönmyynnin toiminta-alue on ajan mittaan laajentunut merkittävästi. Yhtiön liikevaihdosta jo huomattava osa kertyi viime vuonna pääkaupunkiseudulta.

UUSIA LÄMPÖPALVELUJAOulun Energian lämpöpalvelut monipuolisti palvelutarjontaansa vuoden 2016 aikana. Nyt tarjontaan kuuluvat kaukolämmön lisäksi muun muassa maalämpö- ja poistoilmalämpöpumppuratkaisujen toimittaminen, lämmönjakokeskusten saneeraukset ja pienemmät korjaukset sekä Lämpöturva-palvelu.

Esimerkiksi isoja maalämpöprojekteja Oulun Energia on ehtinyt toteuttaa liiketoimintajohtaja Jari Pirkolan mukaan jo useita.

”Tavoittelemme maalämpöasiakkaiksemme kaukolämpöverkon ulkopuolella sijaitsevia suuria kiinteistöjä kuten rivitaloja, liikerakennuksia ja teollisuustiloja”, hän linjaa.

Lämmönjakokeskusten korjaukset ja vaihtamiset osoittautuivat nopeasti kysytyiksi palveluiksi. Oulun Energia teki vuoden aikana useita kymmeniä keskusten saneerauksia. Suosituksi nousi myös Lämpöturva-palvelu, joka auttaa asiakkaita pitämään kaukolämpölaitteensa kunnossa.

KAUKOLÄMMÖN SUOSIO KESTÄÄLämpöpalvelujen ydintuote on edelleen luotettava ja ympäristöystävällinen kaukolämpö, jonka suosio kestää vuodesta toiseen. Jari Pirkola korostaa kaukolämmönolevan Oulun alueella myös erittäin

Sähkönmyynti

Lämpöpalvelut

Vuosikatsaus 201629

edullista. Kaupungin asukkaista noin 70 prosenttia on kaukolämmön piirissä.

Vuonna 2016 Oulun Energia sai 170 uutta kaukolämmön liittymäasiakasta. Nyt näitä on jo lähes 10 000. Tämä tarkoittaa, että kaikkiaan kaukolämmöstä nauttii yli 150 000 ihmistä. Yhtiö myös toimitti kaukolämpöä edellisvuotta enemmän. Kaukolämpöverkkoaan se rakensi viime vuoden aikana lisää 13,2 kilometriä.

”Verkon rakentamisen painopiste oli nyt Hiukkavaaran alueella. Suurin yksittäinen rakennuskohde oli Poikkimaantien silta ”, mainitsee Jari Pirkola.

TEHOKASTA SÄHKÖNJAKELUASähkönjakelussa asiakkaat arvostavat ennen kaikkea toimitusvarmuutta, häiriöttömyyttä ja kohtuullista hintaa. Oulun Energia onnistui jälleen vuonna 2016 täyttämään hyvin nämä vaatimukset. Konsernissa verkkotoiminnasta vastaava Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy oli Energiaviraston tutkimuksen mukaan alallaan Suomen tehokkain yhtiö. Kärkeen se sijoittui myös konsulttiyhtiö Gaian tekemässä selvityksessä.

Verkkoyhtiön toimitusjohtaja Katja Virkkunen sanoo tehokkaan toiminnan merkitsevän asiakkaille juuri sähkönjakelun luotettavuutta ja hyvää laatua sekä kohtuullista hintaa. Hän iloitsee myös sähkönsiirron asiakasmäärän noususta.

”Meillä oli vuoden 2016 lopussa asiakkaita enemmän kuin koskaan aikaisemmin – kaikkiaan 100 819”, hän kertoo.

Oulun Energia Siirto ja Jakelu investoi päättyneen vuoden aikana verkkoonsa noin 9 miljoonaa euroa. Investointeihin sisältyi Virkkusen mukaan niin vanhan verkon saneerausta kuin kokonaan uuden

rakentamista. Jälkimmäisen painopiste oli Hiukkavaaran alueella.

Verkon kaapelointiaste kokonaisuudessaan nousi jälleen hieman edellisvuodesta. Maakaapelit eivät ole alttiita luonnonolosuhteille ja lisäävät näin merkittävästi sähkönjakelun luotettavuutta.

”Toiminnassamme näkyi myös selvästi hajautetun sähköntuotannon lisääntyminen. Erilaisten verkkoomme liitettyjen pientuotantolaitosten määrä on kasvanut jatkuvasti”, huomauttaa Virkkunen.

VAATIVAA URAKOINTIA Urakointitoiminta Oulun Energiassa kasvoi vuoden 2016 aikana selvästi. Lisäksi urakoinnista vastaava Oulun Energia Urakointi Oy monipuolisti tarjoamiaan palveluja. Yhtiö muun muassa perusti älyliikenneyksikön, jonka toiminta pääsi heti hyvään vauhtiin.

”Hyvä esimerkki on, että yksikkö sai kilpailutuksen tuloksena isot huolto- ja kunnossapitosopimukset, jotka koskevat maanteiden telematiikkaa ja nopeusvalvontapisteitä”, kertoo urakointiyhtiön toimitusjohtaja Esko Ainasoja.

Oulun Energia Urakoinnin tavoitteena on Ainasojan mukaan pyrkiä tekemään vaativia ja laajaa osaamista kysyviä tehtäviä. Tätä päämäärää toteuttivat viime vuonna Taivalkosken ja Ossauskosken sähköasemien saneeraukset sekä Pirttikosken sähköaseman uusiminen ja laajennus. Jokainen näistä oli lähes vuoden mittainen projekti.

Vaativa hanke oli niin ikään Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilässä sijaitsevan kultakaivoksen sulfiitinpoistolaitoksen sähköistys.

Vuoden 2016 tammikuussa Oulun Energia teki sopimuksen Johtotieto Oy:n kanssa kaapelinäytöistä Pohjanmaan ja Kainuun alueella.

”Käytännössä tämä tarkoittaa, että osoitamme tällä alueella kaapeleiden sijainnit erilaisia kaivutöitä tekeville. Pääosin kysymyksessä ovat telekaapelit. Heti ensimmäisen vuoden aikana näyttömäärät kasvoivat reilusti, toimitusvarmuuden pysyessä kuitenkin erinomaisella tasolla”, mainitsee Ainasoja.

Sähköverkkopalvelut

Urakointi

Vuosikatsaus 201630

CASE:

Mobiilisovellus tuopalvelut lähelle asiakkaitaPohjoista voimaa -mobiilisovellus on yksi niistä keinoista, joiden avulla Oulun Energia pyrkii lähemmäs asiakkaitaan. Vuoden 2016 marraskuun puolivälissä käyttöön tullut sovellus tarjoaa asiakkaille mutkattoman kanavan olla yhteydessä Oulun Energiaan ja tuo näiden ulottuville monenlaisia palveluja ja ajantasaista tietoa.

Noin 4 000 asiakasta ehti jo parin ensimmäi-sen kuukauden ladata sovelluksen älypuhe-limiinsa tai tabletteihinsa. Määrä on jatkanut kasvuaan kuluvan vuoden aikana. Pohjoista voimaa -sovellus toimii Android- ja Applen iOS-käyttöjärjestelmän päätelaitteissa.

MONIPUOLINEN SISÄLTÖPohjoista voimaa -mobiilisovelluksen avulla voi seurata omaa sähkönkulutustaan ja sähkön spot-hintaa markkinoilla tunnin tarkkuudella. Sen kautta pystyy myös tarkkailemaan sähkönjakelun häiriötilanteita koko Suomen alueella. Lisäksi sovellus on helppo keino hoitaa energia-asioita Pohjois-

ta voimaa -asiakaspalvelun kanssa, pyytää tarjousta sähkösopimuksesta sekä pysyä ajan tasalla etuasiakkaille tarkoitetuista kam-panjoista, tapahtumista ja eduista.

Oulun Sähkönmyynnin sähkösopimusasi-akkaat saavat mobiilisovellukseensa myös sähköisen Pohjoista voimaa -etuasiakaskor-tin, mikä helpottaa etujen hyödyntämistä huomattavasti.

Parhaassa tapauksessa mobiilisovellus myös ohjaa asiakkaita käyttämään sähköä järkevästi. Ajantasainen tieto sähkönhinnas-ta kannustaa leikkaamaan sähkönkulutusta

silloin, kun hinnat ovat korkeimmillaan. Tämä säästää sekä luontoa että rahaa.

Vuosikatsaus 201631

CASE:

Aurinkosähkö kaikkienkuluttajien ulottuvilleOulun Energia toi vuoden 2016 kesällä kaikkien kuluttajien ulottuville mahdollisuuden hankkia pelkästään aurinkovoimalla tuotettua sähköä. Yhtiöllä on nyt tarjolla – ensimmäisenä Suomessa – Aurinkovirta-sähkösopimus, jonka valitsemalla kuluttaja saa käyttöönsä uusiutuvaa ja ympäristöystävällistä aurinkosähköä.

Myynnissä oleva Aurinkovirta on peräisin Oulun Energian omistaman Toppilan voi-malaitoksen seinään rakennetusta suuresta aurinkovoimalaitoksesta. Lisäksi yhtiö saa aurinkosähköä kymmeniltä pientuottajilta, jotka myyvät sille omasta käytöstään yli jäävän sähkön. Tällä hetkellä Oulun Energia pystyy toimittamaan aurinkosähköä kulut-tajille noin 300 megawattituntia vuodessa. Myöhemmin määrä vielä nousee.

Kiinnostus aurinkosähköä kohtaan lisääntyy jatkuvasti. Tämä näkyy muun muassa aurin-kosähköjärjestelmien myynnin reippaana kasvuna. Tavallisimmin kuluttajat käyttävät järjestelmiä omakotitaloissa tai vapaa-ajan

asunnoissa kattamaan osan niiden sähkön-kulutuksesta.

Läheskään kaikilla kuluttajilla ei kuitenkaan ole mahdollista rakentaa omaa aurinkovoi-malaa. Aurinkovirta-sähkösopimus onkin tarkoitettu matalan kynnyksen keinoksi päästä kiinni aurinkosähköön.

UUSI VIHREÄ SÄHKÖTUOTEOulun Energia on jo pitemmän aikaa tarjon-nut kuluttajille vihreää, uusiutuviin energia-lähteisiin pohjautuvaa sähköä– Tuulivirtaa, Vihreävirtaa ja Farmivirtaa. Ensimmäinen näistä tuotetaan nimensä mukaisesti koko-naan tuulella, toinen puulla sekä vedellä ja

kolmas hajautetusti pientuottajien voimin. Aurinkovirta on luonteva lisä yhtiön vihrei-den tuotteiden valikoimaan.

Uusiutuvien energialähteiden käyttö sähkön tuotannossa leikkaa fossiilisten polttoainei-den kulutusta ja pienentää näin ilmaston-muutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.

DNV GL varmentaa Oulun Energian itse tuottaman tai pientuottajilta hankkiman au-rinkosähkön mittaus-, laskenta- ja seuranta-menettelyt. Tämä takaa sen, että asiakkaalle tuleva sähkö on vuositasolla mitattuna todella kokonaisuudessaan aurinkosähköä.

Vuosikatsaus 201632

CASE:

Hyvitysmalli jakaa aurinkosähkön hyödyt taloyhtiön osakkailleOulun Energia ja As Oy Kastellinhelmi aloittivat vuoden 2016 heinäkuussa ainutlaatuisen aurinkosähköpilotin. Erityistä pilotissa on, että rivitaloyhtiön aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön ylijäämä hyvitetään osakkaille sähkölaskussa. Taloyhtiö puolestaan saa täyden hyödyn paneeliensa tuotannosta ilman sähkönmittaukseen tehtäviä muutoksia.

Hyvitysmalli perustuu taselaskentaan. Talo-yhtiön sähkömittariin kytketty aurinkovoi-mala kuolettaa ensin yhtiön yhteistä kulu-tusta. Tämän jälkeen voimalan tuottamasta ylijäämästä lasketaan osakeomistussuhteen mukainen hyvitys jokaiselle asunnolle. Kun tämä vähennetään asunnon sähkönkulu-tuksesta, saadaan laskennallinen kulutus, jonka verkkoyhtiö ilmoittaa osakkaiden sähkönmyyntiyhtiöille laskutusperusteeksi. Verkkoyhtiö taas laskuttaa sähkönsiirrosta saman laskennallisen kulutuksen mukaan.

Kastellinhelmen pilotti on mukana Aalto-yli-opiston, Lappeenrannan teknillisen yliopis-ton ja Sähköturvallisuuden edistämiskes-kuksen STEK:n projektissa, jonka tavoitteena on edistää aurinkosähkön hyödyntämistä taloyhtiöissä ja kehittää yhteistuotantoon sopivia malleja.

Pilottikohde sijaitsee Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n jakeluverkkoalueella.

TASAVERTAINEN KOHTELUTaloyhtiön hallinnoinnin kannalta aurinko-energian jyvittäminen ei ole aivan yksinker-taista. Hyvityslaskennalla varmistui kuitenkin asunto-osakeyhtiölain vaatima osakkaiden tasavertainen kohtelu. Verottaja ei myös-kään ensin ottanut malliin kantaa, koska ei ollut lainsäädäntöä, jota soveltaa. Lopulta verottajalta saatiin ennakkopäätös ja hanke pystyttiin toteuttamaan.

Aurinkosähkön tuotanto on kannattavinta, kun tuotannon voi käyttää itse ja korvata sil-lä ostosähköä. Verkkoon myydystä sähköstä maksetaan yleisesti markkinahinta, joka on tällä hetkellä noin 4-5 senttiä kilowattitun-nilta, kun taas ostosähkön kokonaishinta

siirtomaksuineen ja veroineen on noin 12 senttiä kilowattitunnilta.

Taloyhtiön mukaan pilotissa on kyse vas-tuullisesta edelläkävijyydestä ja uuden toi-mintamallin luomisesta. Aurinkovoimala voi myös nostaa asuntojen arvoa ja taloyhtiön imagoa. Lisäksi investointi aurinkoenergiaan on vakavaraisessa taloyhtiössä järkevää. Oulun Energian toiveena on, että mallista tulisi kansallinen käytäntö.

Aurinkoenergian hyödyntämistä ja hyödyn jakamista osakkaille oli pohdittu Kastellin-helmessä pitkään. Yhtiökokouksessa hanke hyväksyttiin yksimielisesti. 3,5 kilowatin voimalan vuosituotoksi arvioidaan 3 300 kilowattituntia.

Vuosikatsaus 201633

CASE:

Lämpöpalvelut entistä monipuolisempiaOulun Energia on laajentanut huomattavasti lämpöpalvelujen tarjontaansa. Vanha tuttu kaukolämpö on edelleen palveluista keskeisin, mutta uudet tuotteet ovat saaneet asiakkaiden keskuudessa lupaavan vastaanoton.

Vuoden 2016 aikana Oulun Energia toi markkinoille Lämpöturva-palvelunsa ja alkoi lisäksi vaihtaa ja korjata lämmönjakokes-kuksia. Yhtiö on myös ryhtynyt tekemään pienempiä lämpöjärjestelmien korjauksia.

Lämpöturva-palvelusta ovat olleet kiinnos-tuneita ennen kaikkea asunto-osakeyhtiöt, mutta se sopii hyvin kaikille Oulun Energian kaukolämpöasiakkaille. Palvelu perustuu yhtiön kehittämään analyysiohjelmaan, joka saa tarvitsemansa tiedot asiakkaiden etä-luettavista kaukolämpömittareista. Mittarit lähettävät mittaustuloksensa automaatti-sesti Oulun Energialle ja analyysiohjelman käyttöön kerran vuorokaudessa.

Ohjelma seuraa asiakkaiden lämmönku-lutusta ja näiden kaukolämpölaitteistojen

toimintaa. Seuranta kattaa muun muas-sa laitteistojen jäähtymät, virtaukset ja energiankulutukset. Tietojen perusteella saadaan selville erilaiset viat kuten vuodot ja kennovauriot. Tämän ansiosta mahdollisiin laitteistopulmiin voidaan tarttua nopeasti – usein jo ennakolta.

LÄMMÖNJAKOKESKUSTEN REMONTTEJANiin ikään uusi Oulun Energian tarjoama palvelu on lämmönjakokeskusten vaihtami-nen ja korjaaminen. Palvelu on herättänyt heti paljon kiinnostusta ja saanut nopeasti runsaasti asiakkaita. Valtaosa näistä on asunto-osakeyhtiöitä tai omakotitaloja. Oulun Energia on sekä uusinut vanhoja läm-mönjakokeskuksia – niiden elinkaari on noin 20-25 vuoden mittainen – että vaihtanut

öljylämmityksessä käytettyjä keskuksia kaukolämmölle sopiviksi.

Lisäksi Oulun Energia on tehnyt yksittäisiä lämmönjakokeskusten huolto- ja korja-ustöitä. Nämä ovat koskeneet esimerkiksi säätöventtiilejä tai pumppuja. Yhtiön pyrki-myksenä onkin palvella asiakkaitaan entistä kokonaisvaltaisemmin.

Vuosikatsaus 201634

CASE:

Kierikkikeskus korvasiöljykattilan maalämmölläOulun Yli-Iissä sijaitsevassa Kierikkikeskuksessa tehtiin vuonna 2016 lämmitystapamuutos. Oulun Energia korvasi kiinteistön öljykäyttöisen lämmitysjärjestelmän maalämpöön perustuvalla ratkaisulla. Koko projekti lupien hakemisesta uuden järjestelmän käyttöönottoon kesti muutaman kuukauden.

Maalämmön suosio energiamuotona on kasvanut jatkuvasti. Oulun Energia onkin jo toteuttanut useampia maalämpöprojekteja. Kierikkikeskus on hyvä esimerkki kohteis-ta, jotka lisääntyvässä määrin turvaavat maalämpöön. Tavallisesti hankkeissa on kysymys – aivan kuten Kierikissä – vanhan öljylämmityksen korvaamisesta ympäris-töystävällisellä maalämmöllä.

Maalämpö on erinomainen lämmitysmuoto kaikille kiinteistöille, niin uusille kuin van-hoille. Se mahdollistaa myös rakennuksen jäähdyttämisen kesäaikaan. Oulun Energia rakentaa maalämpöjärjestelmiä ennen kaikkea isoille kiinteistöille kuten kouluille, liikekeskuksille, teollisuusrakennuksille sekä asunto-ja vuokrataloyhtiöille.

Oulun Energia toimittaa maalämpöjärjes-telmät kattavina kokonaisratkaisuina, joihin sisältyvät lupien hankkiminen, vanhan järjestelmän purkaminen, uusi laitteisto ja sen asentaminen sekä sovittaessa laitteiston etävalvonta, ylläpito ja huolto.

KAKSI SOPIMUSMALLIA Tarjolla on kaksi sopimusmallia. Energiape-rusteisessa mallissa asiakas maksaa Oulun Energian rakentaman maalämpöjärjes-telmän tuottamasta lämmitysenergiasta sekä laitteiston ylläpidosta pitkäkestoisen sopimuksen mukaisesti. Sopimusajan tultua täyteen järjestelmä siirtyy asiakkaan omistukseen. Järjestelmätoimituksessa taas Oulun Energia rakentaa maalämmön asiakkaalle avaimet käteen -periaatteella.

Sopimukseen voidaan liittää myös laitteis-ton ylläpito ja huolto.

Oulun Energia on myös selvitellyt, millaisia mahdollisuuksia poistoilman lämmön tal-teenottojärjestelmät tarjoaisivat. Järjestel-mät sopivat lähinnä vanhempiin kerrosta-loihin, joiden asuntoihin korvausilma tulee tavallisesti ikkunoiden yhteydessä olevista venttiileistä ja poistoilmasta taas huolehtii huippuimuri.

Poistoilmasta voidaan ottaa energiaa tal-teen ja käyttää sitä käyttöveden ja raken-nuksen lämmittämiseen, sen sijaan että se nyt ajetaan katolta hukkaan. Osana isompaa lämpöremonttia järjestelmä on harkinnan arvoinen.

Vuosikatsaus 201635

CASE:

Oulun Energialla Suomentehokkain verkkoyhtiöOulun Energia -konserniin kuuluva Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy (OESJ) nousi vuonna 2016 jälleen ykkössijalle Energiaviraston toteuttamassa verkkoyhtiöiden tehokkuustarkastelussa. Mukana viraston vuotuisessa tarkastelussa olivat kaikki Suomen verkkoyhtiöt.

Energiaviraston selvityksen mukaan OESJ:n toiminnalliset kulut olivat jopa alemmat kuin tehokkaalta yhtiöltä voi odottaa. Myös Gaia Consulting Oy:n tutkimuksessa tulokset olivat saman suuntaisia. Gaian vertailussa oli mukana yksitoista suurta kaupunkiverkkoyhtiötä.

Asiakkaille OESJ:n tehokkuus näyttäytyy ennen kaikkea sähkön korkeana laatuna ja toimitusvarmuutena sekä kohtuullisena siirtohintana.

Tehokkuuden taustalla on monia tekijöitä. OESJ on jo pitkään pitänyt operatiiviset kulunsa tiukasti hallinnassa. Investointinsa se on pitkäjänteisesti suunnannut ennen

kaikkea toimitusvarmuutensa parantami-seen. Sähkökatkojen määrä onkin yhtiön verkossa pieni ja niiden kesto vähäinen.

OESJ on myös jatkuvasti kehittänyt uusia toimintamalleja. Hyviä esimerkkejä tästä ovat muun muassa häiriötilanteiden kotipäivystys sekä pienempien vikojen korjaaminen jo kunnossapitotarkastusten yhteydessä. Lisäksi sähköverkon suunnitte-lussa, käytössä ja kunnossapidossa tehdään jatkuvasti kiinteää yhteistyötä.

OSAAVA HENKILÖSTÖAivan olennainen merkitys OESJ:n tehok-kuudelle ja luotettavuudelle on osaavalla henkilöstöllä, joka yhteistyössä luo hyviä

käytäntöjä ja toimintatapoja.

Toki myös OESJ:n toimintaympäristö on varsin suotuisa. Yhtiö työskentelee lähinnä kaupunkialueella, jossa sähköverkko on suurelta osin mahdollista sijoittaa luonno-nolosuhteilta suojattuihin maakaapeleihin. Oulun seutu on myös säästynyt jo pitkään pahoilta myrskyiltä.

Ulkopuolisten aiheuttamia sähkökatkoja OESJ on vähentänyt muun muassa koulut-tamalla kaivutöitä tekeviä yrityksiä. Koulutus on tuottanut hyviä tuloksia, sillä kaivureiden aiheuttamien onnettomuuksien ja sähkö-katkojen määrä on pienentynyt.

Vuosikatsaus 201636

CASE:

Älyliikenteestä kehittymässämerkittävää liiketoimintaaOulun Energian älyliikenneyksikkö aloitti toimintansa vuoden 2016 toukokuussa ja on päässyt lyhyessä ajassa hyvään vauhtiin. Yksikkö kehittää ja rakentaa palveluja sekä järjestelmiä, jotka tekevät liikenteestä sujuvaa, turvallista ja ympäristöystävällistä.

Erilaisia projekteja ja asennuksia älylii-kenneyksikkö on tehnyt laajalla alueella – pohjoisimmat ovat olleet Kilpisjärvellä ja eteläisimmät Savonlinnassa. Monivuotisia palvelusopimuksia yksiköllä on Etelä-Poh-janmaalta aina Lappiin saakka. Toki valtaosa sen töistä on vielä keskittynyt Oulun seudulle.

Uuden yksikön tavoitteena on kasvaa maltil-lisesti, mutta kaksinumeroisin prosenttilu-vuin. Asiakkaita se hakee paitsi Suomesta myös kansainvälisiltä markkinoilta. Älylii-kenneyksikkö toteuttaa osaltaan Oulun Energian strategiaa, jossa tärkeällä sijalla on uuden liiketoiminnan kehittäminen ja toiminta-alueen kasvattaminen.

Älykäs liikenne perustuu tietoliikenne-

verkkoihin ja tietojärjestelmiin, jotka hyödyntävät eri lähteistä saatavaa tietoa. Mitä enemmän tietoa on käytettävissä, sitä paremmin liikenteen älykäs ohjaus toimii. Osa tarvittavasta infrastruktuurista näkyy autoilijoille, mutta suuri osa siitä toimii taustalla.

MONIPUOLISTA TOIMINTAAOulun Energian älyliikenneyksikkö voitti vuoden 2016 lopulla merkittävät kilpailu-tukset, jotka koskivat nopeusvalvontapistei-den ja telematiikkajärjestelmien ylläpitoa. Yksikkö on myös rakentanut ja saneerannut liikennevaloja sekä hoitanut niiden ylläpitoa, tarjonnut asiantuntijapalveluja, toteuttanut liikenteeseen liittyviä tietoliikenneverkkoja ja erilaisia opastusnäyttöjä sekä rakentanut joukkoliikenteelle ja hälytysajoneuvoille

liikennevalojen etuusjärjestelmiä.

HALI-järjestelmän ansiosta hälytysajoneu-vot pääsevät etenemään sujuvasti, sillä järjestelmä vaihtaa niille risteyksissä aina vihreät valot. HALIn toiminta perustuu hälytysajoneuvojen GPS-paikannukseen, langattomaan tiedonsiirtoon ja tietoihin autojen hallintalaitteista. Järjestelmä on jo käytössä laajasti Suomessa ja kiinnos-tusta sitä kohtaan on paljon ulkomaillakin. Älyliikenneyksikkö on mukana kehittämässä HALI-järjestelmästä valtakunnallista kakkos-versiota.

Vuosikatsaus 201637

Energiantuotanto

39 Sähkön ja lämmön tuotanto

40 Polttoaineiden tuotanto

CASET

41 Jätteiden lajittelulaitos edistää pohjoisen kiertotaloutta

42 Uuden voimalaitoksen suunnittelu jatkuu

Vuosikatsaus 201638

Sähkön ja lämmön tuotanto Oulun Ener-giassa sujui vuonna 2016 yllätyksettömästi. Edellisvuoteen verrattuna kylmempi sää kasvatti energiantuotantoa jonkin verran. Etenkin tammikuu oli viileä. Kaukolämmön tuotannon lisääntyminen Toppilan voima-laitoksessa nosti samalla laitoksen vastapai-neella tekemän sähkön määrää.

Oulun Energian koko lämmönhankinta vuonna 2016 oli 2 153 gigawattituntia. Tämä on 10,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yhtiön sähkönhankinta puolestaan nousi 2,4 prosenttia ja oli 2 051 gigawattituntia.

LÄHIENERGIA STRATEGINEN ASIATurve ja puu olivat edelleen vuonna 2016 selvästi Oulun Energian tärkeimmät ener-gialähteet. Energiantuotannosta vastaava liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala koros-taa, että lähienergian – Oulua ympäröivästä maakunnasta saatavan turpeen ja puun – hyödyntäminen on yhtiölle strategisesti tärkeä asia.

”Turpeen käyttömme pysyi nyt suunnilleen edellisvuoden tasolla, puuta taas hyödyn-simme jopa enemmän”, hän kertoo.

Oulun Energia käytti eri polttoaineita kaik-kiaan 2 634 gigawattituntia, josta turpeen

osuus oli 51 ja puun 31 prosenttia. Jätteen voi niin ikään laskea suurelta osin lähiener-giaksi ja sen osuus nousi jo 16 prosenttiin. Toppilan voimalaitoksessa – Oulun Energian suurimmassa tuotantoyksikössä – puun osuus polttoaineista kohosi 38 prosenttiin eli jokseenkin samalle tasolle kuin ennätys-vuonna 2013.

Pertti Vanhalan mukaan Oulun Energian ta-voitteena on edelleen lisätä puun käyttöä – jo siksikin, että se toteuttaa omalta osaltaan yhtiön pyrkimystä hiilineutraalisuuteen. Puu auttaa myös saavuttamaan uudet ja entistä tiukemmat rikkipäästöjen rajat.

”Olemme parantamassa Toppilan voimalai-toksen teknistä valmiutta polttaa enem-män puuta. Nyt suunnitellut parannukset liittyvät palamisen hallintaan kattilassa. Tällä hetkellä laitoksen ykkös- ja kakkosyksikön polttoaineesta puuta voi olla korkeintaan 40 prosenttia. Tarkoituksemme on, että näillä toimenpiteillä kakkosyksikössä osuus voisi nousta yli 50 prosenttiin”, hän kertoo.

Hiilineutraalisuutta kohti Oulun Energiaa vie myös Toppilan voimalaitoksen eteläseinän peittävä aurinkovoimala. Syyskesällä 2016 toimintansa aloittanut voimala on Suomen suurin seinään asennettu aurinkosähköjär-jestelmä.

ENNÄTYSMÄÄRÄ JÄTETTÄ ENERGIAKSI Laanilan ekovoimalaitos jalosti vuonna 2016 ennätysmäisen suuren määrän jätettä ener-giaksi. Käytännössä kaikki Pohjois-Suomen yhdyskuntajäte päätyi ekovoimalaitokselle hyödynnettäväksi. Kaikkiaan laitos käytti jätettä viime vuonna 152 000 tonnia. Hyö-dynnettävää polttoainetta olisi laitokselle tarjolla enemmänkin. Siksi Oulun Energia on hieman kasvattamassa ekovoimalaitoksen kapasiteettia teknisillä uudistuksilla.

Ekovoimalaitos tuotti viime vuonna lämpöä ja höyryä 447 gigawattituntia – 9,2 prosent-tia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Jätteiden hyötykäytön tehostamiseksi entisestään suunnittelee Oulun Energia jätteiden lajittelulaitoksen rakentamista Ruskon jätekeskuksen alueelle tai Laanilan ekovoimalaitoksen läheisyyteen. Liike-toimintajohtaja Vanhalan mukaan laitos lisäisi jätteiden hyötykäyttöä ja parantaisi kierrätysastetta.

”Laitos myös parantaisi ekovoimalaitokselle poltettavaksi tuotavan jätteen laatua ja toisi mahdollisesti jonkin verran polttoainetta myös suunnitellulle uudelle voimalaitoksel-le”, hän pohtii.

Energiantuotanto kasvoi hieman• Kylmempi sää lisäsi kaukolämmön tarvetta• Puun osuus Toppilan voimalaitoksessa nousi 38 prosenttiin• Laanilan ekovoimalaitos käytti ennätysmäärän jätettä

0

500

1000

1500

2000

2500

20162015201420132012

Osto Lämpökeskukset Ekovoimalaitos Toppila

LÄMMÖNHANKINTA 2 153 GWh Höyry ja kaukolämpö

0

500

1000

1500

2000

2500

20162015201420132012

Markkinasähkö Osuussähkö Merikoski Toppila

SÄHKÖNHANKINTA 2 051 GWh

53 %36 %

8 %3 %

Turve

Puu

Öljy

Jäte

LÄMMÖNHANKINNAN ENERGIALÄHTEETOma tuotanto ja ostot

35 %

21 %

3 %2 %

39 %

Turve

Puu

Vesi

Tuuli

Muut

SÄHKÖNHANKINNAN ENERGIALÄHTEETOma tuotanto ja osuus-sähkö, ei markkinasähkö

Energiantuotanto

Sähkön ja lämmön tuotanto

Vuosikatsaus 201639

YHTEISTYÖTÄ TEOLLISUUDEN KANSSAKaukolämmön tuotannossa Oulun Energia tekee yhteistyötä Stora Enson ja Laanilan Voiman kanssa. Tähän liittyen Stora Ensolle rakennettiin vuonna 2016 uusi lämmönvaih-din. Vanhan lämmönvaihtimen teho oli 30 megawattia, kun taas uuden nousee 100 megawattiin. Pertti Vanhala kertoo inves-toinnin parantavan kaukolämmön huolto-varmuutta ja vähentävän Oulun Energian öljynkäyttöä.

”Tarve käyttää öljyä polttavia huippukat-tiloita vähenee. Tämä on myös yksi askel vähähiiliseen suuntaan”, hän huomauttaa.

Merikosken vesivoimalaitoksen sähköntuo-tanto jäi vuonna 2016 parikymmentä pro-senttia edellisvuotta pienemmäksi. Laitos jauhoi nyt sähköä noin 236 gigawattituntia.

Vuotta aiemmin Merikosken voimalaitos oli kirjannut pitkän historiansa suurimman tuotantomäärän, 294 gigawattituntia.

Liiketoimintajohtaja Vanhala muistuttaa, että vesivoiman määrä riippuu aina vesiti-lanteesta. Vuosi 2016 oli edellistä kuivempi ja tämä verotti gigawattitunteja. Keskivesi-vuotta paremmassa vauhdissa Merikoski oli jälleen reippaasti.

TURVETUOTANTO KASVOI HIEMANTurvetuotanto sujui vuonna 2016 hieman edellisvuotta paremmin. Oulun Energia -konserniin kuuluva Turveruukki Oy sai nyt turvetta kokoon 1,15 miljoonaa kuutiota. Turveruukin toimitusjohtaja ja Oulun Ener-gian polttoainejohtaja Heikki Karppimaasanoo määrän vastaavan noin 70 prosenttia etukäteen asetetusta tavoitteesta.

”Kevät oli lupaava ja työt pääsivät hyvään vauhtiin. Keskikesällä oli sitten jatkuvasti ankaria sadekuuroja, jotka vaikeuttivat suu-resti turpeen keräämistä. Elokuussa taas oli onneksi pitkiä poutajaksoja. Alueelliset erot tuotannon onnistumisessa olivat suuria”, hän kuvailee.

Turveruukki toimittaa Oulun Energian käyt-tämästä turpeesta noin 50 ja puusta noin 20 prosenttia. Heikohkosta turvekesästä huolimatta Oulun Energian polttoaineva-rastot olivat vuoden 2016 lopussa huolto-varmuuden kannalta turvallisen korkealla tasolla, vaikkakin pienemmät kuin vuotta aiemmin.

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

20162015201420132012

Biokaasu Jäte Puu TurveÖljySähkö

POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ

Toppilan voimalaitos ja Laanilan ekovoimalaitos

0,51,01,52,02,5

20162015201420132012

TURPEEN TUOTANTO (MILJ. M3)

2 634 GWh

Polttoaineiden tuotanto

Vuosikatsaus 201640

CASE:

Jätteiden lajittelulaitos edistää pohjoisen kiertotalouttaOulun Energian suunnittelema jätteiden lajittelulaitos tietää kiertotaloudelle merkittävää askelta eteenpäin. Laitos käsittelisi koko Pohjois-Suomen alueelta tulevan yhdyskunta-, rakennus-, teollisuus- ja kauppajätteen.

Uuden lajittelulaitoksen rakentaminen ta-pahtuu tämänhetkisten suunnitelmien mu-kaan vaiheittain. Oulun Energian tavoittee-na on saada ensimmäinen vaihe käyttöön vuoden 2019 aikana. Laitos nousee joko Laanilan teollisuusalueelle ekovoimalaitok-sen läheisyyteen tai Ruskon jätekeskuksen yhteyteen. Investoinnin arvo kokonaisuu-dessaan on 15–30 miljoonaa euroa.

Oulun Energia julkisti suunnitelmansa jätteiden lajittelulaitoksen rakentamisesta vuoden 2016 lokakuussa. Yhtiön pyrkimyk-senä on edetä esisuunnittelun ja ympäristö-vaikutusten arviointimenettelyn kanssa niin ripeästi, että se voisi tehdä investointipää-töksen vielä vuoden 2017 aikana – mikäli hankkeen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset täyttyvät.

VASTAA EU:N VAATIMUKSIINJätteiden lajittelulaitos vastaa osaltaan EU:n tiukentuviin vaatimuksiin koskien jätteiden kierrätystä. Yhdyskuntajätteen osalta kier-rätystavoite on nousemassa 60 prosenttiin vuonna 2025 ja 65 prosenttiin vuonna 2030. Pakkausjätteen kierrätystavoite on asettumassa 75 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Oulun Energian lajittelulaitoksen kaltaisia investointeja. Kiertotalouden periaatteiden mukaan jäte on ensisijaisesti käytettävä uudelleen materiana ja vasta viimeiseksi energiana. Jätteen energiakäyttöä ei lasketa mukaan kierrätystavoitteisiin.

Lajittelulaitoksen tuottamina kierrätysjakei-

na voisivat olla esimerkiksi erilaiset metallit ja uusiokäyttöön soveltuvat muovit, biojäte, energiantuotantoon soveltuva muovi sekä muu polttokelpoinen materiaali.

Vuosikatsaus 201641

CASE:

Uuden voimalaitoksen suunnittelu jatkuuOulun Energian uuden voimalaitoksen esisuunnittelu jatkui vuoden 2016 aikana. Valmistelua on monimutkaistanut hankala toimintaympäristö – ennen kaikkea sähkön alhainen markkinahinta, jonka noususta jatkossakaan ei ole merkkejä.

Suunnitteilla olevan voimalaitoksen on tarkoitus korvata elinkaarensa päähän saapuva Toppilan voimalaitoksen ykkösyk-sikkö. Päävaihtoehto korvaajaksi on Laanilan teollisuusalueelle Ouluun rakennettava uusi voimalaitos, joka tuottaisi lämpöä, sähköä ja mahdollisesti myös teollisuushöyryä.

Yhteistuotantolaitos hyödyntäisi turvet-ta ja puuta sekä kierrätyspolttoainetta. Viimeksi mainitun osuus voisi olla korkein-taan noin viisitoista prosenttia. Turpeen ja puun osuutta laitos pystyisi vaihtelemaan joustavasti.

Esisuunnittelun edetessä Oulun Energia on tarkentanut uuden voimalaitoksen konsep-tia. Aikaisempiin suunnitelmiin verrattuna

laitoksen koko on pienentynyt ja samalla kustannusarvio laskenut. Tämänhetkisen näkemyksen mukaan Laanilaan nousisi polttoaineteholtaan noin 220 megawatin suuruinen ja hieman alle 200 miljoonaa euroa maksava voimalaitos.

Sähkön matalana pysyttelevän markkina-hinnan vuoksi esillä on ollut myös pelkäs-tään lämpöä tuottavan laitoksen rakenta-minen. Tämänhetkisessä päävaihtoehdossa sähköntuotanto on kuitenkin mukana.

KONSEPTI TARKENTUUOulun Energia vie uutta voimalaitosta eteenpäin vuoden 2017 aikana. Työhön sisältyvät muun muassa laitoksen konseptin tarkentaminen edelleen, ympäristölupaha-

kemuksen päivittäminen sekä tietopyyn-töjen lähettäminen päälaitteiden mahdol-lisille tarjoajille. Varsinainen tarjouskilpailu käydään vielä erikseen myöhemmin.

Uutta voimalaitosta koskevan investoin-tipäätöksen Oulun Energia tekee näillä näkymin vuoden 2018 keväällä ja rakenta-minen alkaisi saman vuoden syyskesällä. Toiminnassa laitos olisi vuoden 2020 loppupuolella.

Vuosikatsaus 201642

Hallinto

44 Hallitus

45 Johtoryhmä

Vuosikatsaus 201643

Juha Hulkko, hallituksen puheenjohtaja

s. 1954

Diplomi-insinööri

Oulun Energia Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2015

Oululainen yrittäjä, yksi Elektrobit Oyj:n perustajista

Toiminut Elektrobitin toimitusjohtajana, hallituksen jäsenenä ja hallituksen puheenjohtajana

Oulun Energia Oy:n hallitusOulun Energia Oy:n hallitus vastaa konsernin johtamisesta ja valvonnasta osakeyhtiölain, yhtiöjärjes-tyksen ja työjärjestyksensä mukaisesti.

Hallitus päättää keskeisistä toimintapolitiikoista ja asioista, jotka ovat konsernin laajuuteen nähden suuria ja tärkeitä tai poikkeavat konsernin normaalista liiketoiminnasta. Hallitus myös varmistaa, että konserni toimii hyväksyttyjen liikeperiaatteiden ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla.

Juha Vuorio, hallituksen varapuheenjohtaja

s. 1959

Diplomi-insinööri

Oulun Energia Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2015

Kaupungin valtuutettu

Anne Korkiakoskis. 1964

Kauppatieteiden maisteri

Oulun Energia Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2015

Hallitus ammattilainen

Hallituksen jäsen Vaasan yliopistossa, Lindsröm Oy:ssä, Kämp Group Oy:ssä, Oral Hammaslääkärit Oyj:ssä ja Kalevala Koru Oy:ssä

Toiminut Kone Oyj:n markkinointi- ja viestin-täjohtajana, Elisa Oyj:n markkinointi- ja viestin-täjohtajana, Euro RSCG Oy:n toimitusjohtajana ja Neste Oyj:n energia- ja markkinatutkija

Marja Sarajärvi s. 1963

Kauppatieteiden maisteri

Oulun Energia Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2015

OAMK:n hallinto johtaja, Amondi Oy:n seniori-konsultti ja omistaja

Toiminut Päätoimija Oyj:n talousjohtajana, PKC Group Oyj:n talous-johtajana ja Kone Oyj:n talouspäällikkönä

Johanna Koskelainens. 1970

Oulun Energia Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2015

Kaupunginvaltuutettu

Kymppi Group -konser-nin toimitusjohtaja

Eero Halonens. 1955

Diplomi-insinööri, eMBA

Oulun Energia Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2015

Hallitusammattilainen, kaupunginvaltuutettu, BusinessOulun johto-kunnan pj.

Työura Nokia Oyj:ssä ja Elekrobit Oyj:ssä

Sanna Jäälinojas. 1976

Filosofian maisteri

Oulun Energia Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2015

OP-Palvelut Oy:n tieto-turva-asiantuntija

Toiminut tietoturva-ark-kitehtina ja tiiminvetä-jänä Nokiassa sekä Oulu ICT Oy:n hallituksen jäsenenä

Mikko Viitanens. 1953

Kauppatieteiden lisensiaatti

Oulun Energia Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2015

Kaupunginvaltuutettu

Hallitus

Vuosikatsaus 201644

Oulun Energia -konsernin johtoryhmäOulun Energia -konsernin johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi liiketoimintajohtajat, talous-johtaja ja henkilöstöpäällikkö. Sen puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Johtoryhmän toiminnan tarkoituksena on tukea toimitusjohtajaa tämän kaikissa tehtävissä.

Johtoryhmän työhön kuuluu muun muassa valmistella konsernin strategia ja vuotuiset liiketoiminnan tavoitteet emoyhtiön hallituksen hyväksyttäviksi sekä arvioida liiketoimintojen kannattavuutta.

Juhani Järvelä, toimitusjohtaja

Diplomi-insinööri

Työskennellyt aiemmin Eforassa ja Fortekissa (kunnossapito), Stora Ensossa, Veitsiluodossa ja Metsäliiton teollisuudessa (puunjalostus) sekä Orio-nissa (lääketeollisuus).

Sari Ukkola, talousjohtaja

Kauppatieteiden maisteri

Vastuualueena talous ja hallinto, tieto hallinto

Työskennellyt aiemmin KPMG Oy Ab:ssa sekä yksi-tyisen että julkishallinnon tilintarkastus- ja asiantunti-jatehtävissä sekä Elect-roplast Oy:ssa ja Autoprod Oy:ssa talouspäällikkönä vastaten yhtiöiden hallin-nosta, taloushallinnosta ja henkilöstöhallinnosta.

Jari Pirkola, liiketoimintajohtaja

Insinööri

Vastuualueena energia-palvelut: lämpöpalvelut, sähkönmyynti, sähköverk-kopalvelut, viestintä

Toiminut IT-alalla erilaisissa liikkeenjohdon tehtävissä, johtanut kansainvälisiä yksiköitä ja työskennellyt kansainvälisten asiakkai-den kanssa. Työskennellyt Tieto-konsernissa useissa tehtävissä uusien teknolo-gioiden ja digitalisaation, kuten mobiilipalvelujen, analytiikan ja sähköisten asiointiratkaisujen, parissa.

Pertti Vanhala, liiketoimintajohtaja

Metsätalousinsinööri, eMBA

Vastuualueena ener gian-tuotanto: voimantuotanto, polttoaineet, energia-kauppa

Työskennellyt Oulun Ener-giassa polttoainejohtajana ja hankinta päällikkönä ja tätä ennen päällikkö- ja johtotehtävissä muun muassa L & T Biowatissa, Metsähallituksessa ja Kel-lon Sahalla.

Jukka Salovaara, projektijohtaja

Diplomi-insinööri

Vastuualueena voima-laitosprojekti

Toiminut aikaisemmin Oulun Energiassa ener-giainsinöörinä, sähkökaup-payksikön päällikkönä sekä energiantuotannosta ja kaukolämmöstä vastaavana johtajana.

Esko Ainasoja, toimitusjohtaja Oulun Energia Urakointi Oy

Insinööri, MBA

Vastuualueena teollisuuspalvelut

Työskennellyt aiemmin useiden eri yhtiöiden toimitusjohtajana sekä päällikkö- ja asiantuntija-tehtävissä IVO Servicella ja Fortumissa.

Anna Passi, henkilöstöpäällikkö

Kauppatieteiden maisteri, humanististen tieteiden kandidaatti

Vastuualueena HR ja toimistopalvelut

Työskennellyt aiemmin Spreadrum Finland Oy:ssä vastuualueinaan HR ja talous sekä Renesas Mobile Europen ja Nokia Oyj:n Oulun yksiköiden henkilös-töpäällikkönä.

Johtoryhmä

Vuosikatsaus 201645

46

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 201647 Olennaiset tapahtumat tilikaudella

49 Tunnusluvut

51 Tuloslaskelma

52 Tase

53 Rahoituslaskelma

54 Tilintarkastuskertomus

56 Sähköverkkoliiketoiminnan tuloslaskelma ja tase

56 Lisätiedot sähköverkkoliiketoiminnan eriytettyyn tilinpäätökseen

57 Muiden sähköliiketoimintojen tuloslaskelma ja tase

Vuosikatsaus 201646

47

OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA SEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEENTilikausi 1.1.–31.12.2016 oli Oulun Energia Oy:n toinen tilikausi osakeyhtiönä. Oulun Energia Oy on ottanut 31.12.2014 toteutu-neella apporttisijoituksella ja liiketoiminta-kaupalla vastaan Oulun Energia -liikelaitok-sen liiketoiminnan.

Oulun Energia Oy muodostaa yhdessä tytäryhtiöidensä Oulun Sähkönmyynti Oy:n, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n, Oulun Energia Urakointi Oy:n, Turveruukki Oy:n sekä Huoltovoima Oy:n kanssa Oulun Ener-gia -konsernin. Yksi emoyhtiön hallituksen työskentelyn painopistealueista tilikaudella on ollut strategiajohtaminen.

Syksyllä 2016 Oulun Energia Oy:n hallitus päätti jatkaa uuden voimalaitoksen esisuun-nittelua. Tavoitteena on, että uusi Toppila 1:n korvaava voimalaitos käynnistyy syksyllä 2020.

Sähkön hinta vuonna 2016 oli edellisvuotta korkeammalla tasolla heikomman vesiti-lanteen ja korkeampien polttoainehintojen vuoksi. Uusiutuvan sähköntuotannon määrä jatkoi kasvuaan ja sähkön kulutus kääntyi maltilliseen kasvuun.

Suomen hinta-alueen vuosikeskihinta oli päättyneellä tilikaudella 32,45 euroa me-gawattitunnilta, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 29,66 euroa. Kuukausikohtaisesti tarkasteltuna spot-aluehinta oli korkeimmil-

laan marraskuussa 41,02 euroa megawatti-tunnilta.

Oulun alueella lämmitystarve oli noin 13,7 prosenttia suurempi kuin vuonna 2015. Tosin vuosi 2015 oli poikkeuksellisen läm-min. Lämmitystarpeella on suora vaikutus kaukolämmön kysyntään.

Oulun Energia Oy:n kokonaan omistaman energiantuotannon osalta tuotantoproses-seja ja toimintatapoja kehitettiin niin, että käyttökustannuksiltaan kalliin öljyn käyttöä pystyttiin vähentämään. Toppilassa lisättiin puupolttoaineen käyttöä ja kokonaisuutena siellä tuotettiin sähköä 9,4 prosenttia ja läm-pöä 14,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Vesivoimantuotannossa ensisijaisena investointialueena olivat patoturvallisuu-teen liittyvät kohteet. Vesivoiman tuotanto ylsi noin 18 prosenttia keskimääräistä vesivuotta korkeampaan tuotantomäärään hyvän vesivuoden ansiosta, mutta oli alhai-sempi kuin ennätysvuonna 2015.

Jätettä hyödyntävällä Laanilan ekovoimalai-toksella pystyttiin jalostamaan ensimmäistä kertaa yli 150 000 tonnia jätettä energiaksi – prosessihöyryksi, sähköksi ja kaukolämmök-si. Ekovoimalaitos palveli koko Pohjois-Suo-mea jätteiden hyötykäytön kehittämisessä. Tilikauden aikana Oulun Energia Oy on päättänyt kartoittaa kiertotalouteen liittyviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yhtiö on aloittanut esiselvityksen laadinnan mah-dollista jätteiden lajittelulinjastoinvestointia varten. Investoinnin avulla tavoitellaan

jätteiden parempaa kierrätysastetta sekä jätteiden käsittelyyn liittyvän liiketoiminnan kasvattamista.

Sähkön vähittäismyynnin osalta Oulun Säh-könmyynti Oy:n markkinaosuus pysyi lähes samalla tasolla vuoteen 2015 verrattuna. Energian määrällä mitattuna muutos oli noin +3 prosenttia verrattuna vuoteen 2015.

Oulun Sähkönmyynti Oy jatkoi tilikau-della panostusta aurinkoliiketoimintaan toimittaen aurinkosähköjärjestelmiä eri asiakassegmenteille. Yhtiö toimitti kokonai-suudessaan 58 aurinkovoimalaa asiakkaiden käyttöön kasvattaen aurinkosähköliiketoi-mintaansa merkittävästi. Kasvusta huolimat-ta liiketoiminta ei saavuttanut sille asetettu-ja liiketoiminnallisia tavoitteita.

Verkkoliiketoiminnasta vastaavan Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n investoinnit siirto- ja jakeluverkkoihin jatkuivat aikai-sempien tilikausien tasolla. Siirtoverkon suurimmat investoinnit vuonna 2016 olivat Oulunsuun sähköaseman 20 kV kojeiston saneeraus, kapasitiivisen loistehon kom-pensoimiseksi Hiukkavaaraan ja Kiiminkiin hankitut kuristimet sekä 110 kV verkon releuusinnat ja sähköpylväiden uusinnat.

Oulun Energia Urakointi Oy:n liiketoiminta on tilikauden aikana keskittynyt toimialan projekteihin ja palvelukokonaisuuksiin, joista merkittävimpiä ovat olleet Oulun alueen va-laistusprojektit sekä eri toimijoille toteutetut sähköverkko- ja sähköasemahankkeet.

ToimintakertomusOlennaiset tapahtumat tilikaudella

Vuosikatsaus 201647

48

Uutena liiketoimintakokonaisuutena aloitti Älyliikenne -yksikkö.

Turveruukki Oy:n kesän 2016 turvetuotanto oli jälleen erittäin vaihteleva. Alkukesän hyvät kuivausolosuhteet antoivat hyvän startin kesän tuotannolle, mutta juhan-nuksen jälkeen alkanut sadejakso haittasi loppukesän tuotantoa. Turveruukki saavutti tilikaudella noin 72 prosenttia sille asetetuis-ta tuotantotavoitteista. Yhtiöllä on kuitenkin ylivuotisia turvevarastoja, joiden avulla toi-mitusmäärät voidaan pitää tavanomaisella tasolla lämmityskaudella 2016–2017.

ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄEnergian ylitarjonta pohjoismaisilla säh-kömarkkinoilla jatkui vuoden 2016 pitäen hintakehityksen maltillisena, eikä vuoden 2017 hintakehityksessä ole odotettavissa merkittävää muutosta. Sähkön kulutuksen ei myöskään uskota kasvavan merkittävästi vuoden 2017 aikana. Suomalaiset energia-yhtiöt jatkavat aktiivista asiakashankintaa.

Oulun Sähkönmyynti Oy:n sähkön vähittäis-myynnin myyntivolyymin arvioidaan kas-vavan hieman vuoden 2017 aikana. Sähkön hankinnan kaupankäyntistrategiaa tullaan edelleen kehittämään siten, että hintakil-pailukyky vallitsevassa markkinatilanteessa säilyy. Kasvavan myyntivolyymin ja uuden kaupankäyntistrategian odotetaan johtavan voitolliseen tulokseen tilikaudella 2017.

Energiaviraston verkonhaltijoiden kohtuul-lisen tuoton valvontamallin valvontajakso vaihtui vuoden 2016 alussa. Uusi valvon-tajakso kattaa vuodet 2016–2019. Uusi val-vontamalli nostaa verkkoyhtiöiden sallitun tuoton määrää.

Voimalaitospolttoaineiden tuotannossa Turveruukki Oy on ryhtynyt toteuttamaan konsernin tavoitetta hiilineutraalista ener-giantuotannosta vuoteen 2050 mennessä.

Turpeella on kuitenkin merkittävä rooli konsernin polttoaineomavaraisuudessa vielä lähivuosikymmenten ajan. Tähän liittyen Turveruukin tärkeänä tehtävänä on mitoittaa turvetuotantokapasiteetti konser-nin tarpeiden mukaiseksi.

SELVITYS TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN LAAJUUDESTATilikauden 2016 aikana Oulun Energia Oy:n tutkimus- ja kehitystoiminta kohdistui pääosin uusien palvelutuotteiden kehittä-miseen. Konsernissa on panostettu erityi-sesti vuonna 2015 julkaistujen älykkäiden energiapalvelujen tuotekokonaisuuden kehittämiseen.

Oulun Sähkönmyynti Oy jatkoi etuasiaka-sohjelman kehittämistä tuoden asiakkaille uusia etuuksia. Tavoitteena on laajentaa ohjelmaa niin, että se palvelisi paremmin yhtiön asiakkaita myös ydintoimialueen ul-kopuolella. Vuoden viimeisellä vuosineljän-neksellä markkinoille tuotiin myös Pohjoista voimaa -mobiilisovellus, jonka avulla asiak-kaat saavat ajantasaista tietoa muun muassa omasta energiankulutuksesta, asiakaseduis-ta, energianhinnasta sekä voivat helposti olla yhteydessä asiakaspalveluun.

Uuden laskutusjärjestelmän kehitys jatkui läpi koko vuoden 2016. Järjestelmän kehitys tehdään yhteistyössä neljän muun ener-giayhtiön kanssa. Tämän hetkinen arvio käyttöönotosta on kolmas vuosineljännes 2017.

Verkkoliiketoiminnan osalta tilikaudella valmistauduttiin alaa koskeviin tuleviin muutoksiin, kuten vuodelle 2017 siirtyneen yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin (NBS) käyttöönottoon. Lisäksi aloitettiin vuonna 2019 käyttöönotettavan vähittäis-markkinoiden keskityn tiedonvaihtoratkai-sun eli datahubin valmistelutyöt.

Turveruukki Oy:n toiminnan kehittämisen

pääpaino oli turvesoiden ympäristösuojelu-tekniikan tutkimuksessa ja erityisesti ympä-rivuotisen vesienkäsittelyn sekä happamilla pohjamaa-alueilla olevien soiden tuotan-non erityispiirteisiin liittyvien ratkaisujen selvittämisessä ja toteutuksessa. Tilikaudella yhtiössä on kehitetty erityisesti puuenergi-an terminaalitoimintaa sekä puuenergian kokonaisyrittäjäketjun toimivuutta.

ARVIO TOIMINNAN MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA LIIKETOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTAPoliittinen ympäristö ja lainsäädäntö vaikut-tavat merkittävästi energia-alan toimin-ta-edellytyksiin. Kaukolämmön mahdol-lisesti lisääntyvä sääntely, turpeen asema polttoaineena, päästörajoitusmekanismien kehitys ja erilaiset veroratkaisut ovat tekijöi-tä, joilla on mahdollisesti heikentävä vaiku-tus Oulun Energia -konsernin taloudellisen asemaan ja tuloksentekokykyyn.

Konsernilla on tulevina tilikausina mer-kittäviä investointeja muun muassa tuotantokapasiteetin uusimiseen, sähkön jakeluverkkoihin liittyen sekä jätteiden kiertotalousinvestointeihin. Tästä syystä rahoituksen saatavuus ja korkokehitys muodostavat jatkossa epävarmuustekijän toiminnalle.

Oulun Energia -konsernin kannalta keskeiset taloudelliset riskit aiheutuvat markkina-hintojen ja volyymien vaihtelusta sekä vastapuolien mahdollisesta kyvystä hoitaa velvoitteensa.

Hintariskit liittyvät lähinnä sähkön tukku- ja vähittäishintoihin, päästöoikeuksien hintoi-hin sekä polttoaineiden hintoihin. Sähkön hintavaihtelu aiheutuu lyhyellä aikavälillä pääasiassa pohjoismaisten vesivarantojen tilanteesta, lämpötiloista, päästöoikeuksien

Vuosikatsaus 201648

49

hinnoista sekä polttoaineiden hinnoista. Volyymiriski aiheutuu muun muassa säh-kön- ja lämmöntuotannon vaihtelusta sekä vähittäismyynnin kysynnän vaihtelusta. Vastapuoliriski muodostuu ulkopuolisten osapuolten kanssa solmituista sopimuksista.

Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan potenti-aalisia menetyksiä, jotka johtuvat riittämät-tömistä tai epäonnistuneista sisäisistä pro-sesseista, järjestelmistä, ulkoisista tekijöistä tai inhimillisistä virheistä. Taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävimmät operatiivi-set riskit liittyvät tuotantolaitoksien fyysisiin vahinkoihin, jotka voivat aiheuttaa liiketoi-minnan keskeytymisen ja niistä voi aiheutua kolmansille osapuolille syntyviä vastuuvel-voitteita. Lisäksi merkittävä operatiivisten riskien alue ovat sähkön jakeluverkkoon kohdistuvat vahingot ja muut häiriötilat.

Oulun Energia -konsernin liiketoiminnan luonteesta johtuen myös tietotekniikka- ja tietoturvariskit ovat merkittävä riskialue.

KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUT RAHOITUSVÄLINEET JA JOHDANNAISETOulun Energia Oy:n hallitus on hyväksynyt konsernille rahoituspolitiikan ja riskipo-litiikan. Edellä mainittujen politiikkojen tavoitteena on suojata erilaisten rahoitu-sinstrumenttien ja johdannaisten avulla rahoitusmarkkinoilla ja hyödykemarkkinoilla tapahtuvien epäsuotuisten muutosten vaikutuksia ja pienentää konsernin tuloksen vaihtelua. Johdannaisten kirjauksessa noudatetaan KPL 5:2 §:n mukaista suojaus-laskentaa.

YMPÄRISTÖASIOIDEN ESITTÄMINENEnergiantuotannon merkittävimmät ympäristönäkökohdat liittyvät savukaasu-päästöihin sekä poltossa syntyvien tuhkien käsittelyyn. Päästörajat on määrätty laitos-kohtaisissa ympäristöluvissa. Toiminnassa

käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Energiantuotannossa noudatetaan sertifioitua ympäristöjärjestelmää ISO 14001. Toiminnan varmentamista tehdään sekä sisäisillä että ulkoisilla auditoinneilla.

Energiantuotantoon liittyviä lupamääräyksiä valvoo alueellinen ELY-keskus sekä kunnan ympäristöviranomainen valvontaohjelmi-en mukaisesti. Vuonna 2016 viranomaiset tekivät yhdeksän voimantuotantoa koske-vaa tarkastusta (Laanilan ekovoimalaitos, Toppilan voimalaitos, Miehonsuon ja Kali-mevaaran tuhkanläjitysalueet, Vihreäsaari, neljä lämpölaitosta). Valvonnassa havaittiin yksi poikkeama Toppilan voimalaitoksella. Lupamääräyksiin liittyy ympäristöasioiden tarkkailu, jotka yhtiö raportoi vuosittain viranomaisille hyväksyttyjen tarkkailuohjel-mien mukaisesti

Turveruukilla oli vuoden lopussa käsittelyssä aluehallintovirastossa 15 ympäristölupaa, joista yksi koski uusia alueita ja loput joko tuotannossa olevien alueiden lupamääräys-ten tarkistamisia tai tuotannosta poistunei-den alueiden jälkihoitotoimien vahvistamis-ta. Näiden lisäksi Vaasan hallinto-oikeudessa oli viisi lupaa käsiteltävänä. Vuoden 2016 kokonaispäästöt vesistöön pienenivät vuodesta 2015.

ARVIO JA TUNNUSLUVUT TALOUDELLISESTA ASEMASTA JA TULOKSESTAOulun Energia Oy:n liikevaihto tilikaudella 2016 oli 215,4 (183,3) miljoonaa euroa. Liike-vaihto on kasvanut olennaisesti edellisen tilikauden liikevaihtoon verrattuna. Kasvu johtuu pääosin liikevaihdon kirjaustavan muutoksesta, jonka vaikutus tilikauden liikevaihtoon on arviolta noin 30 miljoonaa euroa. Kirjaustavan muutos on vaikuttanut myös sähkön hankintakuluihin. Kirjaustavan muutoksesta ja sen vaikutuksesta on enem-män tietoa yhtiön ja konsernin liitetiedoissa. Merkittävimmät kuluerät muodostuivat säh-

kön hankinnasta 85,8 (62,9) miljoonaa euroa sekä voimalaitospolttoaineiden hankinnasta 36,0 (36,9) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut olivat 10,4 (10,2) miljoonaa euroa. Oulun Energia Oy:n liiketulos tilikaudelta oli 22,2 (8,3) miljoonaa euroa.

Oulun Energia Oy:n taseen loppusumma oli 785,0 (792,7) miljoonaa euroa. Yhtiön oma pääoma oli tilikauden lopussa 498 294 540,55 (506 253 486,53) euroa. Oulun Energia -konsernin taseen loppusumma oli 895,2 (898,1) miljoonaa euroa.

HENKILÖSTÖOulun Energia Oy:n palveluksessa oli tilikau-den päättyessä 179 (182) henkilöä. Henki-löstökulujen yhteissumma vuonna 2016 oli 10,4 (10,2) miljoonaa euroa.

Oulun Energia -konsernin palveluksessa oli tilikauden päättyessä 394 (381) henkilöä. Henkilöstökulujen yhteissumma vuonna 2016 oli 20,5 (19,1) miljoonaa euroa.

Yhtiön henkilöstön keski-ikä oli tilikauden päättyessä 43,2 (44,5) vuotta. Konsernin henkilöstön keski-ikä oli tilikauden päättyes-sä 42,9 (44,1) vuotta.

PÄÄOMALAINATOulun Energia Oy:llä on 112 252 959,41 eu-roa pääomalainaa, jonka pääoma merkitään yhtiön taseeseen vieraaseen pääomaan erillisenä eränä. Lainan korko on 6 prosent-tia. Lainan viimeinen erä erääntyy maksetta-vaksi 31.12.2050.

Lainan pääoma ja korko maksetaan yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa muita velkojia huonommalla etuoikeudella. Pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän

TUNNUSLUVUT

Oulun Energia Oy (emoyhtiö) 2016 2015

Liikevaihto, 1000 € 215 391 183 292

Liiketulos, 1000 € 22 231 8 295

Liikevoitto/ -tappio (%) 10,3 % 4,5 %

Omavaraisuusaste (%) 63,5 % 63,9 %

Quick Ratio 2,5 1,5

Current Ratio 2,7 1,7

Oman pääoman tuotto-% (ROE) 3,5 % 0,1 %

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) 3,9 % 1,7 %

Oulun Energia -konserni 2016 2015

Liikevaihto, 1000 € 288 132 252 505

Liiketulos, 1000 € 39 779 26 360

Liikevoitto/ -tappio (%) 13,8 % 10,4 %

Omavaraisuusaste (%) 59,5 % 58,3 %

Quick Ratio 2,2 1,7

Current Ratio 2,5 2,0

Omanpääoman tuotto-% (ROE) 4,4 % 2,0 %

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) 6,1 % 3,4 %

YHTIÖN HENKILÖSTÖÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT:

Keskimääräinen lukumäärä tilikaudella

Tilikauden palkat ja palkkiot (1 000 €)

2016

186,5

8 483,9

2015

187,5

8 323,9

KONSERNIN HENKILÖSTÖÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT:

Keskimääräinen lukumäärä tilikaudella

Tilikauden palkat ja palkkiot (1 000 €)

2016

400,3

16 770,5

2015

384,1

15 646,8

Tunnusluvut

Vuosikatsaus 201649

50

taseen mukaisen tappion määrän. Pääoman tai koron maksamisesta ei anneta vakuutta. Jos korkoa ei voida maksaa, se siirtyy mak-settavaksi ensimmäisen sellaisen tilikauden perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa.

YHTIÖN OSAKKEETYhtiöllä on yhteensä 5 010 samanlajista osaketta. Osakkeita eivät rasita suostumus- tai lunastuslausekkeet.

YHTIÖN ORGANISAATIO, JOHTO JA TILINTARKASTAJATOulun Energia Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähin-tään kolme (3) ja enintään kahdeksan (8) varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi alkaa varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiökokous nimesi 29.3.2016 hallitukseen seuraavat jäsenet:

Juha Hulkko (pj.), Eero Halonen, Sanna Jää-linoja, Anne Korkiakoski, Johanna Koskelai-nen, Marja Sarajärvi, Mikko Viitanen ja Juha Vuorio (varapj.).

Yhtiön toimitusjohtaja on Juhani Järvelä.

Oulun Energia Oy:n ja Oulun Energia -kon-sernin kuuluvien muiden yhtiöiden tilintar-kastajana toimii KHT-yhteisö Ernst & Young Oy. Yhteisö on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Risto Hyvösen.

HALLITUKSEN ESITYS TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ SEKÄ VAROJEN JAKAMISESTA SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTOSTAOulun Energia Oy:n jakokelpoiset varat 31.12.2016 olivat yhteensä 477 958 164,70 euroa, josta voittovaroja 1 625 282,59 euroa ja jakokelpoisia varoja sijoitetun vapaan

oman pääoman rahastossa 476 332 882,11 euroa.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osin-koa jaetaan 300,00 euroa osaketta kohden eli yhteensä 1 503 000,00 euroa. Lisäksi hallitus esittää yhtiökokoukselle, että pää-omanpalautusta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaetaan 1 732,00 euroa osaketta kohden eli yhteensä 8 677 320,00 euroa. Hallitus esittää osingon ja pääoman-palautuksen maksupäiväksi 30.6.2017.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikau-den päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu varojenjako vaaran-na hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Vuosikatsaus 201650

51

OULUN ENERGIA -KONSERNI OULUN ENERGIA OY1.1.­31.12.2016 1.1.­31.12.2015 1.1.­31.12.2016 1.1.­31.12.2015

Liikevaihto 288 132 252 505 215 391 183 292Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos -776Valmistus omaan käyttöön 5 017 5 450Liiketoiminnan muut tuotot 11 266 3 959 14 641 5 725Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -141 209 -117 538 -139 169 -116 452 Varastojen muutos -1 657 -950 -1 810 -598 Ulkopuoliset palvelut -37 844 -34 522 -14 655 -11 684

-180 710 -153 010 -155 634 -128 734Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -16 770 -15 647 -8 484 -8 324 Henkilösivukulut Eläkekulut -3 004 -2 841 -1 517 -1 504 Muut henkilösivukulut -774 -661 -441 -380

-20 548 -19 149 -10 442 -10 208

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -37 163 -35 996 -25 253 -23 903 Konserniliikearvon poisto ja konsernireservin vähennys -1 327 -1 327 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä 0 -314 0 -314

-38 490 -37 637 -25 253 -24 217

Liiketoiminnan muut kulut -24 111 -25 758 -16 472 -17 562Liikevoitto (­tappio) 39 780 26 360 22 231 8 296Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä 127 493 1 161 491 Muut korko- ja rahoitustuotot 468 438 3 437 3 286 Korkokulut ja muut rahoituskulut -8 984 -11 649 -8 369 -10 868 Osuus osakkuusyritysten voitosta (tappiosta) -1 725 -1 662

-10 114 -12 380 -3 771 -7 091

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 29 666 13 980 18 460 1 205

Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos -16 700 -4 471 Konserniavustus 3 794 3 266

Tuloverot -6 464 -3 516 -699 0Vähemmistöosuus -2 784 -2 434TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 20 418 8 029 4 855 0

Tuloslaskelma 1 000 €

TuloslaskelmaVuosikatsaus 201651

52

OULUN ENERGIA -KONSERNI OULUN ENERGIA OYVASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2015A Pysyvät vastaavatI Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 816 463 407 Liikearvo 84 314 91 305 84 237 90 572 Muut pitkävaikutteiset menot 2 157 2 133 1 637 1 600 Ennakkomaksut 1 061 1 086 148 399 Konserniliikearvo 56 764 61 651

145 112 156 638 86 429 92 571

II Aineettomat hyödykkeet Maa-alueet 3 384 3 450 Rakennukset ja rakennelmat 37 254 37 874 34 342 34 821 Koneet ja kalusto 88 902 81 953 85 924 78 805 Muut aineelliset hyödykkeet 383 498 389 164 246 512 252 526 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 9 781 19 286 6 849 16 380

522 819 531 727 373 627 382 532

III Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet saman konsernin yrityksissä 136 503 135 578 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Osuudet omistusyhteysyrityksissä 28 123 29 848 31 509 31 509 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Muut osakkeet ja osuudet 30 948 22 886 28 481 21 344 Muut saamiset 45 45 237 237

59 116 52 779 196 731 188 668

A Pysyvät vastaavat yhteensä 727 047 741 144 656 787 663 771

B Vaihtuvat vastaavatI Vaihto­omaisuus Aineet ja tarvikkeet 4 286 5 987 4 132 5 942 Valmiit tuotteet/tavarat 10 949 11 725 Ennakkomaksut 3 423 3 286 3 424 3 286

18 658 20 998 7 556 9 229II SaamisetPitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 46 809 47 691 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Lainasaamiset 66 66 Siirtosaamiset

66 0 46 875 47 691Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 53 894 46 216 14 822 12 901 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 44 250 49 869 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 9 2 10 2 Muut saamiset 83 313 76 856 5 646 16 Siirtosaamiset 7 151 8 891 4 377 5 625

144 367 131 965 69 105 68 413

III Rahoitusarvopaperit 0 0 0 0

IV Rahat ja pankkisaamiset 5 022 4 000 4 663 3 627

B Vaihtuvat vastaavat yhteensä 168 113 156 964 128 199 128 961VASTAAVAA YHTEENSÄ 895 160 898 108 784 986 792 732

Tase 1 000 €OULUN ENERGIA -KONSERNI OULUN ENERGIA OY

VASTATTAVAA 31.12.2016 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2015A Oma pääomaI Osakepääoma 20 336 20 336 20 336 20 336IV Muut rahastot 476 333 485 690 476 333 485 690 Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Käyvän arvon rahasto Muut rahastotV Edellisten tilikausien voitto (tappio) 4 800 227 -3 229 227VI Tilikauden voitto (tappio) 20 419 8 029 4 855 0A Oma pääoma yhteensä 521 888 514 283 498 295 506 254

Vähemmistöosuus 10 833 8 729

B Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero 21 171 4 471

C Pakolliset varaukset Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset 5 359 1 904 3 168

Konsernireservi 3 560 7 119

D Vieras pääomaLaskennallinen verovelka 11 424 7 582

I Pitkäaikainen Velat saman konsernin yrityksille Pääomalainat 120 697 122 846 120 697 122 808 Lainat rahoituslaitoksilta 75 950 79 132 64 000 64 000 Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 77 466 76 758 48 299 48 306

285 537 278 736 232 996 235 114

II Lyhytaikainen Pääomalainat 2 149 2 361 2 111 2 111 Lainat rahoituslaitoksilta 3 182 7 359 Saadut ennakot 251 433 210 400 Ostovelat 14 616 14 427 9 517 10 759 Velat saman konsernin yrityksille 11 304 24 627 Velat omistusyhteysyrityksille 119 110 132 109 Muut velat 28 900 34 654 1 647 4 498 Siirtovelat 18 766 20 413 4 435 4 390

67 983 79 755 29 356 46 894

D Vieras pääoma yhteensä 353 520 358 491 262 352 282 008VASTATTAVAA YHTEENSÄ 895 160 898 108 784 986 792 732

Tase 1 000 €

Tase Vuosikatsaus 201652

53

OULUN ENERGIA -KONSERNI OULUN ENERGIA OY1.1.­31.12.2016 1.1.­31.12.2015 1.1.­31.12.2016 1.1.­31.12.2015

Liiketoiminnan rahavirtaTilikauden voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 29 666 13 980 18 460 1 205 Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot 38 491 37 323 25 253 23 903 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -945 1 030 2015 447 Rahoitustuotot ja -kulut 12 442 12 380 3 771 7 090 Muut oikaisut -905Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 79 654 64 713 48 594 32 645

Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) -10 996 -2 345 -9 422 -2 946 Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) 2 340 -533 1 673 -946 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 1 285 -5 -3 917 1 189Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 72 283 61 829 36 928 29 943

Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -12 285 -941 -11 917 -121Saadut osingot liiketoiminnasta 127 493 1 161 491Saadut korot liiketoiminnasta 124 506 3 514 3 465Maksetut välittömät verot -3 166 -1 893 -1 376 -20Liiketoiminnan rahavirta 57 083 59 995 28 310 33 758

Investointien rahavirtaInvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -22 997 -21 093 -11 339 -10 762Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 1 054 30Saadut investointiavustukset 38Hyödykkeiden luovutustulot 905Investoinnit muihin sijoituksiin -8 063 -7 423 -8 063 -7 419Luovutustulot muista sijoituksista 68 68Lainasaamisten takaisinmaksut 368 1 704 2 073Investointien rahavirta ­30 006 ­28 050 ­16 755 ­16 041

Rahoituksen rahavirtaMaksullinen oman pääoman lisäys -20 699 -20 699Liittymismaksujen muutos 708 2 462 -6 1 681Pitkäaikaisten lainojen nostot 64 000 64 000Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -5 719 -67 197 -2 111 -64 000Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksu -4 000Saadut konserniavustukset 1 111Konsernitilien muutos 4 334 -33 370 11 186 -21 144Maksetut osingot ja muu voitonjako -680Rahoituksen rahavirta ­26 056 ­34 104 ­10 519 ­19 463

Rahavarojen muutos 1 021 ­2 160 1 036 ­1 745

Rahavarat 31.12. 5 021 4 000 4 663 3 627Yritysjärjestelyiden rahavaratRahavarat 1.1. 4 000 6 160 3 627 5 373Rahavarojen muutos 1 021 -2 160 1 036 -1 745

Rahoituslaskelma 1 000 €

Rahoituslaskelma

Vuosikatsaus 201653

54

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

LausuntoOlemme tilintarkastaneet Oulun Energia Oy:n (y-tunnus 0989376-5) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.-31.12.2016. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että tilin-päätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpää-töksen laatimista koskevien säännös-ten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausunnon perustelutOlemme suorittaneet tilintarkastuk-sen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvol-lisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuu-det tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suoritta-maamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme mukaan olemme hankki-neet lausuntomme perustaksi tarpeel-

lisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudetHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suo-messa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukai-sesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidak-seen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpää-töstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauk-sissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen pe-rustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessaTavoitteenamme on hankkia kohtuulli-nen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheel-

lisyyttä, sekä antaa tilintarkastusker-tomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea var-muustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Vir-heellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytök-sestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytäm-me ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintar-kastuksen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärin-käytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheel-lisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vas-taavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennai-nen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yh-teistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai

virheellisten tietojen esittämistä taik-ka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• muodostamme käsityksen tilintarkas-tuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suun-nittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimen-piteet mutta emme siinä tarkoituk-sessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• arvioimme sovellettujen tilinpäätök-sen laatimisperiaatteiden asianmu-kaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perus-tuen oletukseen toiminnan jatku-vuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sel-laista tapahtumiin tai olosuhteisiin liit-tyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilin-tarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoi-hin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa

lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuk-sen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatka-maan toimintaansa.

• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvas-taako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkas-tusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koske-vasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauk-sesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnostayksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunni-tellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

TilintarkastuskertomusOulun Energia Oy:n yhtiökokoukselle

Tilintarkastuskertomus

Vuosikatsaus 201654

55

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Muu informaatioHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaa-tio käsittää toimintakertomukseen sisältyvän informaation. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea toiminta-kertomukseen sisältyvä informaatio ti-linpäätöksen tilintarkastuksen yhteydes-sä ja tätä tehdessämme arvioida, onko toimintakertomukseen sisältyvä infor-maatio olennaisesti ristiriidassa tilinpää-töksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennai-sesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimin-takertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintaker-tomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn pe-rusteella johtopäätöksen, että toiminta-kertomukseen sisältyvässä informaatios-sa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Oulussa 17. maaliskuuta 2017

Ernst & Young Oytilintarkastusyhteisö

Risto J. Hyvönen KHT

Vuosikatsaus 201655

56

OULUN ENERGIA SIIRTO JA JAKELU OYVASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015A Pysyvät vastaavat I Aineettomat hyödykkeet Sähköverkon aineettomat hyödykkeet 852 879 II Aineelliset hyödykkeet Sähköverkon aineelliset hyödykkeet 115 086 115 030 Muut aineelliset hyödykkeet 182 140 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 922 2 835

118 191 118 006 Sijoitukset 1 1

A Pysyvät vastaavat yhteensä 119 043 118 886

B Vaihtuvat vastaavat I Vaihto-omaisuus II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 14 526 12 895 Siirtosaamiset 600 537 Muut saamiset 27 242 19 671

42 368 33 103 III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset 19 100

B Vaihtuvat vastaavat yhteensä 42 382 33 202VASTAAVAA YHTEENSÄ 161 425 152 088

VASTATTAVAA 31.12.2016 31.12.2015A Oma pääoma I Osakepääoma 6 200 6 200 V Muut rahastot Käyvän arvon rahasto Muut muut rahastot 22 061 22 061 VI Edellisten tilikausien voitto (tappio) 2 255 2 255 VII Tilikauden voitto (tappio) 36 0A Oma pääoma yhteensä 30 552 30 517

B Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero 35 686 32 586C Pakolliset varaukset

D Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Muut velat 46809 47 691

Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Palautettavat liittymismaksut 29 395 28 680 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 76 204 76 371

Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Muut velat saman konsernin yrityksille 882 882 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Ostovelat 1 299 1 173 Siirtovelat 2 008 689 Muut velat saman konsernin yrityksille 6 953 3 136 Muut velat 7 842 6 735 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 18 983 12 615

D Vieras pääoma yhteensä 95 187 88 986VASTATTAVAA YHTEENSÄ 161 425 152 088

Sähköverkkoliiketoiminnan tase 1 000 €

Eriyttämisperusteisiin ei ole tehty muutoksia.

Kaup

pa- j

a te

ollis

uusm

inist

eriö

n as

etus

sähk

öliik

etoi

min

toje

n er

iytt

ämise

stä

(79/

2005

)En

ergi

amar

kkin

avira

ston

suos

itus (

Dnr

o 12

4/42

1/20

13) 1

9.2.

2013

OULUN ENERGIA SIIRTO JA JAKELU OY1.1.­31.12.2016 1.1.­31.12.2015

Liikevaihto 31 306 28 092Valmistus omaan käyttöön (+)Liiketoiminnan muut tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot 55 39Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Häviösähkö -1 339 -1 353 Muut ostot tilikauden aikana -61 -28 Varastojen muutos

Ulkopuoliset palvelut Alueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut -5 185 -4 239 Muut ulkopuoliset palvelut -2 572 -2 539

-9 156 -8 159Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 324 -1 324 Henkilösivukulut Eläkekulut -242 -241 Muut henkilösivukulut -22 -65

-1 606 -1 630Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Sähköverkon hyödykkeistä -9 018 -8 587Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä -27 ­38

-9 045 -8 625Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut -69 -22 Muut liiketoiminnan muut kulut -2 048 -2 115

-2 117 -2 137

Liikevoitto (tappio) 9 437 7 602Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot 5 86 Muilta 1 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille -3 074 -3 122 Muille -2 -7

-3 070 -3 044

Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä 6 367 4 558Satunnaiset erätVoitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 6 367 4 558Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos sähköverkon hyödykkeistä -3 100 -4 522 Poistoeron muutos muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Annetut konserniavustukset -3 220Tuloverot -12 -36Tilikauden voitto (tappio) 36 0

Sähköverkkoliiketoiminnan käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit Sähköverkon aineettomat hyödykkeet 25 Sähköverkon aineelliset hyödykkeet 9 074Muut aineelliset hyödykkeet 14Ennakkomaksut ja keskeneräinen hankinta 87Yhteensä 9200

Sähköverkkotoimintaan sijoitetun pääoman tuottoprosentti 8,10%(ilman liittymismaksuja)

Sähköverkkoliiketoiminnan tuloslaskelma 1 000 €

Lisätiedot sähköverkkoliiketoiminnan eriytettyyn tilinpäätökseen 1 000 €

Sähköverkkoliiketoiminnan tuloslaskelma ja tase

Lisätiedot sähköverkkoliiketoiminnan eriytettyyn tilin-päätökseen

Vuosikatsaus 201656

57

Kaup

pa- j

a te

ollis

uusm

inist

eriö

n as

etus

sähk

öliik

etoi

min

toje

n er

iytt

ämise

stä

(79/

2005

)

OULUN ENERGIA OY1.1.­31.12.2016 1.1.­31.12.2015

Liikevaihto 118 135 94 898Liikevoitto (tappio) 11 756 5 359Rahoitustuotot ja -kulut 63 373Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 11 755 5 732Tuloverot ­419 0Tilinpäätössiirrot ­16 396 ­2 315Tilikauden voitto (tappio) -5 060 3 417

OULUN ENERGIA OY31.12.2016 31.12.2015

VASTAAVAAA Pysyvät vastaavat1. Aineettomat hyödykkeet 60 909 63 9982. Aineelliset hyödykkeet 132 753 115 7513. Sijoitukset 61 875 53 723

B Vaihtuvat vastaavat1. Vaihto-omaisuus 3 680 5 3342. Saamiset 19 664 23 7493. Rahoitusarvopaperit 0 74. Rahat ja pankkisaamiset 0 0VASTAAVAA YHTEENSÄ 278 881 262 562

VASTATTAVAA 31.12.2016 31.12.2015A Oma pääoma 219 630 234 047

B Tilinpäätössiirtojen kertymä 2 1167 4 471

D Vieras pääomaLyhytaikainen vieras pääoma 38 084 24 044VASTATTAVAA YHTEENSÄ 278 881 262 562

Muiden sähköliiketoimintojen tuloslaskelma 1 000 €

Muiden sähköliiketoimintojen tase 1 000 €

Muiden sähköliiketoimintojen tuloslaskelma ja taseVuosikatsaus 201657

JulkaisijaOulun Energia OyKasarmintie 6, PL 116, 90101 OuluVaihde: 08 5584 3300info@oulunenergia.fiwww.oulunenergia.fi

Oulun Energia -konserniOulun Energia Oy | Y-tunnus: 0989376-5Oulun Sähkönmyynti Oy | Y-tunnus: 1703296-5Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy | Y-tunnus: 2080002-1Oulun Energia Urakointi Oy | Y-tunnus: 2355475-1Turveruukki Oy | Y-tunnus: 0210307-0Huoltovoima Oy | Y-tunnus: 2698493-3

TekstitKari Arokylä | Arocom Konsultointi Oy

Valokuvat Kati Leinonen | s. 11 Jukka Takalo | s. 15 tammikuu Harri Tarvainen | s. 19 ja 24 Oulun Energia | s. 29 Klaffi Tuotannot | s. 34 Seppo Kolehmainen | s. 36 Petri Puurunen | s. 37 Vesa Ranta | s. 38 Kai Tirkkonen

Taitto ja grafiikkaLaboratorio Uleåborg Oy