Vastauksia huomisen kysymyksiin

Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Neuvoa-Antava,

loppuraportti

Huhtikuu 2015

Simo Andersson

Suvi Kuusniemi

Vesa Routamaa, Vaasan yliopisto

Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan tilaajan käyttöön.

Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään

muodossa ilman tutkimusyrityksen lupaa ja nimen julkaisemista.

2

• Tähän raporttiin on koottu Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Neuvoa-Antavan

vaikuttavuustutkimuksen tulokset. Raportissa esitellään kyselytutkimuksen tulokset

sekä sen perusteella tehdyt taloudelliset vaikuttavuuslaskelmat.

• Kyselytutkimuksen toteuttamisesta ja raportoinnista on vastannut Shop’In Research

Oy ja taloudelliset vaikuttavuuslaskelmat on tehnyt professori Vesa Routamaa

Vaasan yliopistosta.

3

Sivu

1. Kyselytutkimuksen tulokset 5

1. Taustatiedot 8

2. Perustettujen yritysten tilanne tällä hetkellä 9

3. Toiminnassa olevien yritysten työllistäminen 16

2. Uusyrityskeskusten taloudellinen vaikuttavuus 18

4

Perustettujen yritysten tilanne

5

• Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Neuvoa-Antavan, vuosina 2009-2013, kautta perustettujen yritysten nykytilaa.

• Tutkimus on osa koko Suomessa tehdystä selvityksestä uusyrityskeskusten kautta perustettujen yritysten toiminnasta ja toiminnan jatkumisesta.

• Tutkimuskutsuja lähetettiin yhteensä 917 kappaletta, vastauksia saatiin 188, vastausprosentti 20,5 %.

• Vuosina 2009 – 2013 Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Neuvoa-Antavan avulla perustettiin 1276 yritystä. Perustettujen yritysten määrä on otettu uusyrityskeskukselta saadusta yhteystietorekisteristä.

• Tutkimuksessa selvitettiin myös Uusyrityskeskuksen yhteiskunnallista merkitystä arvioimalla tutkimuksen perusteella yritysten työllisyysvaikutuksia ja taloudellista tuottavuutta.

6

• Arvioitaessa uusyrityskeskusten vaikuttavuutta tämän selvityksen perusteella, on syytä huomioida mm. seuraavia asioita. Uusyrityskeskusten toimintaperiaatteena on karsia todennäköisesti elinkelvottomat yritysideat ja edistää elinkelpoisten yritysideoiden jalostumista yrityksiksi. Uusyrityskeskusten toimintaperiaatteena EI siis ole saada aikaan mahdollisimman paljon yrityksiä.

• Tutkimuksen perustiedot on kerätty kyselytutkimuksella, joten esimerkiksi liikevaihtoluvut eivät ole täysin tarkkoja, suuruusluokat ovat kuitenkin oikein. Kerättyjen tietojen perusteella on arvioitu koko perusjoukon työllisyysvaikutukset ja taloudelliset hyödyt. Näin muodostettuja lukuja on ajateltava suuruusluokkina, ei tarkkoina lukuina, muistaen kyselytutkimusten virhemarginaalit.

• Tutkimus kohdistui vuosina 2009-2013 perustettuihin yrityksiin. Näiden yritysten ikä on keskimäärin 2,7 vuotta. Yritykset ovat siis vasta elinkaarensa alussa. Vaikka osa yrityksistä lopettaa toimintansa tulevien vuosien aikana, osa jatkaa kasvua ja niiden yhteiskunnallinen vaikutus kokonaisuutena kasvaa koko ajan. Panokset uusyrityskeskuksille tuottavat korkoa korolle jatkuvasti.

7

Vastaajan sukupuoli %

Nainen44

Mies56

Vastaajan ikäryhmä %

Alle 25 vuotta4

25 - 34 vuotta27

35 - 44 vuotta33

45 - 54 vuotta23

55 vuotta tai yli13

Vastaajan koulutus %

Ammattikoulu30

Ammattikorkeakoulu23

Teknillinen opisto, kauppaopisto tai vastaava14

Tekninen koulu, kauppakoulu tai vastaava10

Yliopisto tai tiedekorkeakoulu9

Kansakoulu, peruskoulu4

Ylioppilas4

Oppisopimuskoulutus2

• Vuosina 2009 – 2013 Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Neuvoa-Antavan avulla

perustettiin 1276 yritystä. Perustettujen yritysten määrä on otettu uusyrityskeskukselta saadusta yhteystietorekisteristä.

Tuona aikana perustetuista yrityksistä on edelleen toiminnassa 85,6 %, eli noin 1093 yritystä.

9

Perustettujen yritysten tilanne tällä hetkellä %

Yritys on toiminnassa 85,6

Yritys on lopetettu vapaaehtoisesti 8,0

Yritys on haettu konkurssiin 0,5

Yritys on myyty 1,6

Yritystä ei aloitettu lainkaan (ei merkitty kaupparekisteriin) 0,0

Yritys ei ole toiminnassa (merkitty kaupparekisteriin, mutta ei toimintaa) 4,3

Yritys on vasta perusteilla 0,0

10

22

4

41

7

4

7

15

0 20 40 60

Toimii yrittäjänä

On osakkaana jonkun muun perustamassa yrityksessä

Palkkatyössä

Opiskelija

Eläkeläinen

Työtön

Joku muu

Prosenttia, n=27

Yritystoiminnasta luopuneiden vastaajien tilanne, tällä hetkellä

• Yritysten ikä on keskimäärin 2,4 vuotta.

• 0 - 1-vuotiaita yrityksiä on 30 %

• 2 - 3-vuotiaita yrityksiä on 46 %

• 4 – 5-vuotiaita yrityksiä on 24 %

11

30

46

24

0 20 40 60

0 - 1 vuotta

2 - 3 vuotta

4 - 5 vuotta

Prosenttia, n=161

Yrityksen ikä

• Olemassa olevista yrityksistä 81 %:lla

toiminta on päätoimista.

12

27

20

17

13

10

14

0 20 40 60

Palvelut yrityksille

Kauppa

Palvelut kotitalouksille

Rakentaminen

Teollisuus / tavaroiden tuotanto

En osaa sanoa

Prosenttia, n=161

Toimiala

• Liikevaihto on kasvanut ensimmäisestä toimintavuodesta 63 %:lla

13

63

20

9

8

0 20 40 60 80

Kasvanut

Pysynyt ennallaan

Pienentynyt

En osaa sanoa

Prosenttia, n=161

Liikevaihdon kehitys ensimmäiseen toimintakauteen verrattuna

• 25% odottaa henkilöstömäärän kasvavan

• 68 % vastaajista uskoo henkilöstömäärän pysyvän ennallaan

14

25

68

3

4

0 20 40 60 80

Odotan yritykseni henkilöstömäärän

kasvavan

Odotan yritykseni henkilöstömäärän pysyvän ennallaan

Odotan yritykseni henkilöstömäärän

pienenevän

En osaa sanoa

Prosenttia, n=161

Tulevaisuudenodotukset henkilöstön määrän suhteen

• Vastaajista 70 % odottaa liikevaihdon

kasvavan

15

70

24

4

2

0 20 40 60 80

Odotan yritykseni liikevaihdon kasvavan

Odotan yritykseni liikevaihdon pysyvän

ennallaan

Odotan yritykseni liikevaihdon pienenevän

En osaa sanoa

Prosenttia, n=161

Tulevaisuudenodotukset liikevaihdon suhteen

• Perustamisvaiheessa yrityksissä työskenteli keskimäärin 1,5 henkilöä omistaja(t) mukaan lukien, omistajia oli keskimäärin 1,2 henkilöä. 76 % yrityksistä työllisti yhden henkilön, 13 %

kaksi henkilöä, 8 % kolmesta neljään henkilöä, 5 henkilöä tai yli työllistäviä oli 3 %.

• Tällä hetkellä yrityksissä työskentelee keskimäärin 1,8 henkilöä omistaja(t) mukaan lukien. 65 % työllistää yhden henkilön, 17 % kaksi henkilöä, 9 % kolme henkilöä ja 9 % neljä henkilöä tai enemmän. Omistajia työskentelee tällä hetkellä yrityksissä keskimäärin 1,2

henkilöä.

• Kun toiminnassa olevia yrityksiä on yhteensä 1599 kpl, ne työllistävät:

– Omistajia 1286 hlöä

– Henkilöstöä 574 hlöä

– Yhteensä 1860 hlöä

16

17

Vesa Routamaa

18

Vuodenvaihteessa 2014-2015 kerättiin Shop'In Research Oy:n toimesta 23 uusyrityskeskuksesta tilastolukuja yritysten perustamismääristä, elossapysymisestä, henkilömääristä, liikevaihtoluvuista jne. Näiden tilastolukujen pohjalta on tässä raportissa analysoitu uusyrityskeskusten taloudellista tuottavuutta alueillaan, pääasiassa seutukunnittain lukuun ottamatta pääkaupunkiseudun kaupunkeja.

Laskelmissa on päähuomio vero- ja ostovoimatuotoissa mutta myös työllistämiskustannukset ja yritysten vaikutus terveydenhoidon kustannuksiin on otettu huomioon. Kiinteistöverot muodostavat nykyään tärkeä tulolähteen, erityisesti kunnille, mutta niitä ei ole lähdetty arvioimaan. Vastapainoksi on tehty laskelmia työttömyyden kustannuksista alueilla. Verotuotot on laskettu keskimääräisten tulotietojen perusteella alueelliset veroasteet huomioon ottaen.

Arvonlisäveroarvion perustana liikevaihtoluvut on esitetty sekä mediaanin että keskiarvon mukaan. Työttömyyskustannukset on esitetty sekä peruspäivärahan että ansiosidonnaisen päivärahan mukaan ilman mitään lisiä eli minimiarvoina.

Yhteenvetotaulukoissa on esitetty kokonaistuotot sekä varovaisemman mediaaniliikevaihdon ja peruspäivärahaan perustuvan minimilaskelman perusteella että liikevaihdon keskiarvoon perustuva alv-arvion ja ansiosidonnaisen päivärahan mukaan ikään kuin haarukkana yritysten tuottojen suuruusluokasta. Tunnusluvut ovat tilastollisia keskiarvoja. Koska kyseessä on vaikuttavuuden suuruusluokan osoittaminen, käytettävissä olevat tilastoluvut ovat riittäviä.

19

Työttömyydestä aiheutuvat menetykset sisältävät laskelmissa saamatta jääneet kunnallis- ja valtionverot, toteutumattoman ostovoiman, työttömyyskorvaukset peruspäivärahan mukaan sekä julkisen terveydenhoidon kustannukset työterveyden ulkopuolella olevilla. Luvut saattavat näyttävää yllättävän suurilta toteutumattoman ostovoiman sisältyessä lukuun. Vaikka työttömyyskorvaukset toki luovat jonkinasteista ostovoimaa, tosiasiahan on ostovoiman merkittävä väheneminen ja sitä kautta huomattava verotulojen toteutumattomuus tulo- ja arvonlisäverojen muodossa. Joka tapauksessa korvaukset sinällään ovat kulua. Sekä yritysten tuottavuusluvuissa että työttömyyden menetyksissä ostovoima siis on keskeinen tunnusluku. Kotimaisen yritystoiminnan kannalta käteen jäävä ostovoima on juuri se liikkeellepaneva voima, joka kevyemmän tuloverotuksen olosuhteissa elävöittäisi yritystoimintaa johtaen talouden positiivisen tulokertymäkierteeseen.

Lukuja tulkittaessa on syytä ottaa huomioon, että kyseessä on suuruusluokan laskeminen, ei eksakti tiede. Excelin lukujen pyöristysten vuoksi saattaa myös esiintyä pientä eroa joissakin raportin luvuissa, mutta sillä ei ole varsinaisiin tuloksiin merkitystä. Joidenkin uusyrityskeskusten alueet ja työttömyystilastoalueet eivät täsmää, joten työttömyysluvut ovat niiden osalta harkinnanvaraisia arvioita alueen kokonaistyöttömyysluvuista. On myös syytä korostaa, että toki uusyrityskeskusten alulle saattamien yritysten kehitykseen ja onnistumiseen ovat voineet vaikuttaa muutkin toimijat, kunnia siitä niille, mutta laskennallisesti niitä ei tässä yhteydessä voida ottaa huomioon.

20

Seinäjoen uusyrityskeskuksen alkuun auttamissa yrityksissä oli henkilöstöä 1 944. Ulkopuolisten työntekijöiden osuus on 32% koko henkilöstöstä. Keskimäärin henkilöstöä alueen yrityksissä on 1,8. Yritysten vuotuinen tuotto alueelle ja yhteiskunnalle oli vuonna 2014 laskennallisesti arvioiden 131 M€. Taulukossa on varovaisempi loppusumma liikevaihdon mediaanin ja työttömyyskorvauksen peruspäivärahan mukaan sekä kursivoituna liikevaihdon keskiarvon ja ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan mukaan (160 M€).

Jos keskuksen alkuun saattamien yritysten työllistämät henkilöt olisivat olleet työttöminä vuoden 2014, olisivat menetykset alueelle ja yhteiskunnalle minimityöttömyystuen mukaan laskettuna olleet liki 115 M€ (ei sisällä yritysten verotuottoja). Alueella oli 12/2014 työttömiä työhakijoita 7 076. Samaan aikaan työttömyyden aiheuttamat menetykset olivat mainitun työttömien määrän mukaan 299 M€ alimman peruspäivärahan mukaan. Todelliset kustannukset koulutus- ja muine tukineen olivat huomattavasti korkeammat. Lisäksi kaupungit ja kunnat maksavat miljoonia korvauksena pitkäaikaistyöttömien heikosta työllistämisestä. Laskennallisesti ilman keskuksen panosta työttömyyskustannukset olisivat olleet minimissään 414 M€ eli ilman uusyritystoiminnan kehitystä 38% korkeammat euromääräisesti ja työttömien määrällä mitattuna yli 27% korkeammat.

Uusyrityskeskuksen kokonaisbudjetti oli 0,12% keskusten alkuun saattamien yritysten vuosittaisesta tuotosta. Yrityksiä siis saatetaan alulle Seinäjoen alueella todella pienin kustannuksin. Ylipäätään ja erityisesti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa myös uusperustannan määrä on laskenut, uusyrityskeskusten toiminnan merkittävä vahvistaminen ja määrärahojen moninkertaistaminen olisi nopein ja kustannustehokkain tapa lisätä kestävää uusyrittäjyyttä. Shop'In Research Oy:n tutkimuksen mukaan uusyrityskeskusten alkuun saattamien yritysten eloonjäämisprosentti on korkeampi kuin yritysten keskimäärin.

21

22

Uusyrityskeskuksen tuotto M€

Kunnallisverot 17,6

Valtionvero + sova + yle 13

Yhteisöverotuotto 2,9

Alv-tuotto (lv-mediaani)/ Alv-tuotto (lv-keskiarvo) 13,7/26

Ostovoima 67

Työttömyyssäästö/peruspäiväraha/ Työttömyyssäästö/ansiosidonnainen 16,4/32,7

Työterveyspanostus/säästö julk. terveydenhoidosta

0,7

Kokonaistuotto 131/160

23