Helsingin Energian koneasentaja Leo Happo-nen (kuvassa oikealla) ja HKL:n vaununkor-jaaja Kari Uusikumpu, ovat molemmat toimi-neet tuntipalkkaisten työntekijöiden pääluotta-musmiehinä yli 10 vuotta.

Miesten mielestä JHL:n tulisi keskittyä en-tistä enemmän oikeudenmukaisuuteen palkka-neuvotteluissa ja ostovoiman tasaamiseen eri alojen välillä. Myös pääkaupunkiseudun muuta maata korkeammat elinkustannukset nousevat keskeiseksi ongelmakohdaksi.

Happonen teki JHL:n edustajistossa esi-tyksen marraskuussa hyväksytyn raamisopi-muksen hylkäämisestä. Sopimus tuli hänen mielestään aivan yhtäkkiä eikä tavoitteita saatu kunnolla määriteltyä. Kuntatyöntekijöiltä jäi puuttumaan muiden saama perälauta.

”Jatkossa olisi parempi käydä liitto- ja ala-kohtaisia neuvotteluita, koska palkkauksessa ja työehdoissa on paljon kasaantuneita asioita”, Happonen toteaa.

Hylkäämisvaatimuksesta huolimatta miehet löytävät raamisopimuksesta hyviäkin puolia. Keskeisenä ongelmana he näkevät kuitenkin, että teknisen sektorin palkansaajat jäivät mii-nukselle. Perälaudasta olisi kannattanut vähän maksaa, jotta palkankorotukset olisivat jakautu-neet oikeudenmukaisesti.

”Nyt esimerkiksi toistasataa kaikkein alim-paan palkkaluokkaan kuuluvaa ihmistä sosiaa-liviraston työhönkuntouttamisyksikössä saivat kaikkein pienimmät korotukset. Tämä tuntuu ikävältä”, HKL:n lisäksi myös Sosiaaliviraston tuntityöntekijöiden pääluottamusmiehenä toi-miva Uusikumpu kertoo.

Myös Espoossa perinteisesti tuntipalkkaisia edustava yhdistys on vuosikausia vaatinut pe-rälautaa. ”Viimeisin sopimus olisi ainakin tunti-tessin osalta pitänyt ehdottomasti hylätä, koska siihen on tälle vuodelle kirjattu paikallinen jär-jestelyerä siten, että sen jako tosiasiallisesti on täysin työnantajan määrättävissä”, mittausmies ja luottamusmies Markku Vihavainen toteaa. ”Me JHL:ssä ylläpidämme toimivan yhteiskun-nan palveluita ja me olemme myös palkkamme ansainneet. Meilläkin oikeus puolustaa omia etujamme kaikin keinoin.”

SopimusshoppailuaHapponen ja Uusikumpu toimivat Helsingin yhteisjärjestön tuntipalkkajaoksessa ja osallistu-vat sitä kautta itsekin neuvotteluihin. Pääkau-punkiseudulla tuntipalkkaisia työntekijöitä on noin 3500. Viime aikoina työnantajien pyrkimys on kuitenkin ollut siirtää työntekijät teknisen sopimuksen piiriin.

”Helsingin Energiassa työehtosopimusta muutettiin ja siitä maksettiin kertakorvauksena 150 000 euroa porkkanamaksua. Viimeisen pa-rin vuoden aikana noin 150 ihmistä on vaihta-nut sopimusta”, Happonen kertoo. Sopimusten vaihtaminen on hänen mielestään ongelmallista, sillä teknisen sopimuksen rakenne on huono ja siihen sisältyvät arviointikriteerit, kuten vastuu ja koulutus, ottavat liiaksi huomioon kaikkea muuta kuin osaamista.

”Kun asentajat ja insinöörit ovat samassa sopimuksessa työskentelyolosuhteet ja itse työ eivät tule arvioiduksi. Myöskään urakkatyöt eivät ole samalla tavalla mahdollisia. Osittain tuntityösopimusten alasajossa onkin kysymys ideologisesta alasajosta ja sopimusshoppai-lusta”, Happonen tokaisee.

Rakentavaa kritiikkiäUusikumpu nostaa esiin paljon parannettavaa, mutta on silti sitä mieltä että JHL on liittona ollut toimivampi kuin KTV aikanaan. Liiton toi-minta esimerkiksi muutaman vuoden takaisten Destian ja myöhemmän Helsingin bussiliiken-teen lakkojen kohdalla saa kiitosta.

”Olisi tärkeää, että eri alat tukisivat toisiaan voimannäyttötilanteessa. Kun bussiliikenne oli lakossa, kiskoliikennekin esitti lakkouhkauk-sen”, Uusikumpu muistelee.

Ongelma-aiheitakin toki on. ”Seuraavalla edustajistokaudella meidän on vaadittava kai-kiin sopimuksiin täysi perälauta, jotta työnan-taja ei pääse määrittämään miten palkankoro-tukset jakautuvat. Myös edustajiston toimin-nassa on kehitettävää: ”Meidän on kehitettävä päätöksentekoa entisestään niin, että edustajisto tekee jäsenistä lähteviä päätöksiä, eikä meille tuoda valmiiksi pureskeltuja ennen kokousta tiedossa olevia päätöksiä, joille toimimme ku-mileimasimena”, Uusikumpu vaatii.

Myös Vihavainen kuuluttaa rohkeaa päätök-sentekoa edustajistossa.

”Jos koko kunta-alan sopimus kaatuu yhden huonon sopimuksen hylkäämiseen, niin antaa kaatua – ei se kovin tukevilla jaloilla ole silloin seissyt muutenkaan. Nyt kun edustajistovaa-lit ovat käsillä, kannattaa miettiä minkälaisen edustajan itselleen valitsee.” V

EhdokkaatPääkauPunkise

udun

Sinä päätät kuka liitossa päättää!

JHL:n ylin päättävä elin eli edustajisto valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Äänestämällä edustajistovaaleissa sinä päätät, ketkä hyväksyvät liiton jäsenten työ- ja virkaehtosopimukset, päättävät jäsenmaksupalautteen suuruudesta ja valitsevat liittomme johdon. Edustajisto myös valvoo liiton toimintaa ja varo-jemme hoitoa, eli miten jäsenmaksu-jamme käytetään. Äänesi vaikuttaa!

Edustajiston 120 jäsenestä pääkau-punkiseudulta valitaan 28 edustajaa. Tästä liitteestä löydät Vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliiton pääkau-punkiseudun vaalipiirin 87 ehdokasta, joista voit valita itsellesi mieleisesi. Vaa-lipiirimme kattaa alueellisesti paitsi Hel-singin, Espoon ja Vantaan myös Helsinki-Uudenmaan sairaanhoitopiirin, eli Hy-vinkään, Lohjan, Porvoon ja Raaseporin sairaanhoitoalueet.

Myös valtakunnalliset yhdistykset, joiden kotipaikka on Helsingissä, kuulu-vat vaalipiiriimme. Yksi tällainen on koko liittomme suurin yhdistys JHL-Opiskelijat 15 000 jäsenellään. Yhteensä äänioikeu-tettuja on yli 53000.

Pätkä- ja vuokratyöongelmien sekä erilaisen sopimusshoppailun lisäksi tu-leva edustajistovaalikausi on monella muullakin tapaa haasteellinen julkisten ja hyvinvointialojen työntekijöille. Jul-kisten palveluiden ja julkisomisteisten yritysten yksityistäminen on ollut kes-keinen 1990- ja 2000-lukujen hanke. Tällä hetkellä uhkana on muun muassa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämi-nen, joka mahdollistaa niiden myymisen tulevaisuudessa huomattavasti liikelai-tosta helpommin ja toisaalta työehtojen heikentämisen. Lisäksi meidän on oltava erittäin valppaita edunvalvonnan suh-teen tulevassa kuntauudistuksessa.

Viisi vuotta on pitkä aika. Ja juuri nyt on ainoa tilaisuus vaikuttaa edustajiston kokoonpanoon. Äänestä itsellesi oma edustaja, joka ymmärtää sinun ja työ-kavereidesi arkea ja joka ei anna periksi työnantajan painostuksessa ja julkisen sektorin uudelleenmylleryksessä.

Dan KoivulaaksoPääkaupunkiseudun ehdokasliitteen toimittaja

Ehdokkaat 124–210

YHDELLÄ PALKALLA ON TULTAVA TOIMEENEdustajiston jäsenet ja pääluotta-musmiehet Leo Happonen ja Kari Uusikumpu yrittivät kaataa raamis-opimuksen. Myös espoolainen luot-tamusmies Markku Vihavainen pitää raamia epäoikeudenmukaisena.

Kun Suomessa kilpailutetaan palveluita, päättäjät vetoavat usein EU:n kilpailulainsäädäntöön, jonka väitetään pakottavan kunnat ottamaan kilpailu-tukseen mukaan kansainvälisten pääomasijoitta-jien pyörittämiä yrityksiä. Sosiaali- ja terveysalalla tämä on johtanut siihen, että verovaroja siirretään kansainvälisille sijoittajille, jotka sitten konser-nien sisäisillä varainsiirtokikkailuilla jättävät vielä omat veronsa maksamatta.

Otetaan esimerkki mielenterveyskuntoutuk-sesta. Vantaan kaupunki kilpailutti vuosi sitten Alvi ry:n viiden työntekijän nuorten asumiskun-toutuksen Casa Francan. Nyt siellä on enää kolme työntekijää.

”Laatu ei kuulemma kärsinyt, koska Vantaan kaupungilla on kriteerit, jotka huomioitiin kilpai-lutuksessa. Tosiasiassa se tapahtui vain paperilla

ja kriteerit ovat niin löyhät, että kuka tahansa pääsee niistä läpi. Kenen etua kilpailutus ajoi? Kaupungin, joka sai halvemmalla hinnalla saman paikan, vai asiakkaiden, joiden hoidon laatu sel-keästi laski kilpailutuksen jälkeen?”, ihmettelee Miikka Wagner, Alvi ry:n luottamusmies.

Kilpailutukseen liittyy myös toisenlaisia on-gelmia. Suojautuakseen kilpailuttamiselta mielen-terveyspalveluita helsinkiläisille tarjoava Niemi-kotisäätiö teki kaupungin kanssa niin sanotun In house -sopimuksen.

”Se mahdollisti Niemikotisäätiön palvelui-den jatkuvuuden ennallaan ja takaa palveluiden edullisuuden asiakkaille myös toiminnallisen kuntoutuksen osalta. Se, että olemme osa Helsin-gin kaupungin konsernia, ei meille työntekijöille juurikaan näy päivittäisessä työssämme”, Niemi-

Asumisen hinta on Suomessa en-nätyskorkealla. Vuokra-asuntopula on muuttunut krooniseksi etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa väki-määrä kasvaa, mutta kohtuuhintais-ten vuokrakämppien puute uhkaa jo työllisyyskehitystä. Työntekijä ei voi vastaanottaa saamaansa työtä, ellei löydy asuntoa, johon olisi varaa. Koska vuokrien hintasääntely puret-tiin 1990-luvulla, ei nykypolitiikassa näytä olevan tehokkaita keinoja, joilla voitaisiin puuttua kohtuuttoman kal-liiksi nouseviin asumiskustannuksiin.

Koska asuntoja rakennetaan hy-vistä tavoitteista huolimatta liian vähän, jatkaa hintataso nousuaan. Ei ole myöskään hintakattoa, jonka yli vuokria ei voisi korottaa. Julkisesti

keskustellaan harvoin siitä, ketkä hin-tojen noususta hyötyvät. Tarvittaisiin pohdintaa valtiollisesta tai kunnalli-sesta voittoa tavoittelemattomasta rakennustoiminnasta.

Suurin syy asumisen kohtuutto-maan hintaan on, ettei asuntoja ole kaavoitettu tarpeeksi. Uudet kaupun-kilaiset tarvitsevat uusia päiväkoteja ja kouluja, joista aiheutuu kaupun-geille kuluja. Kaupungit haluavat ra-joittaa kasvuaan ja kitsastelevat uu-sien asuntojen kaavoituksessa.

Helsingin seudun vuokra-asun-topula heijastuu myös julkisten ja hyvinvointialojen työmarkkinoihin. Henkilökuntaa on tulevaisuudessa yhä vaikeampaa rekrytoida etenkään pienipalkkaisiin töihin, koska muualta

Suomesta on käytännössä mahdo-tonta muuttaa työpaikan perässä asu-misen hinnan takia.

Monet suuremmat työnantajat järjestävät henkilöstölleen työsuhde-asuntoja tarkoituksenaan varmistaa tarvittavan henkilöstön saatavuus ja pysyvyys. Myös JHL:n toimialalla toi-mivat työnantajat, pääkaupunkiseu-dulla ainakin Helsinki, Espoo, Vantaa, HUS ja seurakunnat tarjoavat työsuh-deasuntoja työntekijöilleen.

Ongelmallista kuitenkin on, että edullisten työsuhdeasuntojen tarve olisi huomattavasti suurempi kuin minkä verran niitä on tarjolla ja se, että joidenkin työsuhdeasuntoa tar-joavien työnantajien on tapana tehdä vain määräaikaisia sopimuksia työ-suhdeasunnoista, vaikka työsuhde jatkuisikin.

Ammattiliitot voisivat nykyistä ak-

tiivisemmin painostaa työnantajia li-säämään työsuhdeasuntoja. Toisaalta liitot voisivat itse nykyistä enemmän takavuosien tapaan palvella jäsenis-töään rakennuttamalla ARA:n tuella edullisia vuokra-asuntoja.

JHL:n pitää nykyistä ponnekkaam-min kiinnostua asuntopolitiikasta sekä toimia vuokra-asuntopulan ja asumi-sen kalliin hinnan ratkaisemiseksi.

Mikäli raamisopimuksista neu-votellaan jatkossa kolmikannassa yhdessä työnantajien ja valtiovallan kanssa, kannattaa ay-liikkeen tavoi-tella sopimuksiin vahvoja kirjauksia kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuo-tannon tuntuvasta lisäämisestä, joka asuntomenojen pienentyessä lisäisi veronalennuksia paremmin ja kestä-vämmin palkansaajien ostovoimaa. V

Pia Lohikoski, Vuokralaiset VKL ry

ASUMISEN SIETÄMÄTÖN KALLEUS

Matti Mamia (vas), Miikka Wagner, Anu Kronberg-Merikukka, Jukka

Salmijärvi ja Kalevi Kannisto.

Tavoitteemme on, että JHL jatkossa tekee kaikkensa, jotta poliittiset päättäjät ym-märtävät, että kylmälle, kaikille avoimelle kilpailuttamiselle löytyy täysin laillisia vaihtoehtoja, joista hyötyvät niin työntekijät, palveluiden käyttäjät kuin veron-maksajatkin. Teksti Matti Mamia

kotisäätiön luottamusmies Anu Kronberg-Merikukka kertoo.

Hallinnolle In house -sopimus sen sijaan on teettänyt valtavasti lisätyötä. Niemiko-tisäätiö on nyt RAY:n rahoituksen ulkopuo-lella ja tulevaisuuden rahoitus mietityttää henkilökuntaa. ”Mistä saamme rahat esimer-kiksi kehittämistoiminnalle?”, Kronberg-Me-rikukka pohtii.

Lilinkotisäätiön kehittämispäällikkö Heikki Hyvönen korostaa, että nykyinen kaupallisille toimijoille avoin kilpailutus ei ole mikään välttämättömyys vaan asiat voisi järjestää toisinkin.

”Esimerkiksi Berliinissä käytetään sosi-aalialalla ns. rajoitettua kilpailua, jossa kil-pailutukseen kutsutaan vain yleishyödylliset järjestöt. Miksei meillä voisi tehdä samoin”, Hyvönen sanoo.

Yleishyödyllisten toimijoiden kaikki rahat käytetään palvelunsaajien hyväksi. Yritysten tehtävänä taas on tuottaa osakkeenomista-jille voittoa. Hyvösen mukaan asia on ideolo-ginen:

”Päättäjien pitäisi ainakin tunnustaa suo-raan, että meillä noudatetaan uusliberalis-tista talouspolitiikkaa, sillä lakeja voitaisiin soveltaa toisin kuin nyt tehdään.”

”Euroopan komission vuonna 2009 ra-hoittama raportti kertoo julkisen sektorin yksityistämisen karuista seurauksista Itä-vallassa, Ruotsissa, Saksassa, Belgiassa, Puolassa ja Iso-Britanniassa, joten se sopii mainiosti vertailukohteeksi myös Suomeen”, JHL:n pk-seudun EU-jaoksen puheenjohta-jana toimiva Lauri Vihervä kertoo.

”Raportti kertoo, että palveluiden avaa-minen helposti johtaa keskittymiseen eli yksityisiin monopoleihin. Vaan neljässä ta-pauksessa tutkitusta 24 kilpailu lisääntyi”, Vihervä sanoo.

Euroopan kansalaiset myös kannatta-vat julkisia palveluita erittäin laajalti. EU-komission raporttikin löysi häviävän vähän kilpailuttamisella saatavia tehokkuusetuja. Löytyneetkin edut selittyivät lähinnä työnte-kijöiden työolojen heikentämisellä.

”Ammattiyhdistysliikkeen on oltava he-reillä työelämäasioissa niin kotimaassa kuin EU-tasollakin. Jos me työntekijät joudumme mukaan globaaliin markkinavetoiseen kilpa-juoksuun, voi olla varma, että juokseminen ei lopu koskaan”, Vihervä kuvailee tulevai-suuden uhkakuvia. V

KILPAILUTTAMINEN – IDEOLOGINEN VALINTA, EI PAKKO

Toisen asteen opiskelijoiden SAKKI ry:n varapuheenjohtaja ja sosio-nomiopiskelija Tiia Meuronen on huolissaan.

”Opiskelijatoimintaa ei ole juuri näkynyt Etelä-Karjalassa, jossa opiskelen. Toisaalta silloin kun on toimintaa, se on reteetä ja helposti lähestyttävää”, Meuronen heittää.

Reetta Keränen on ollut aktii-visesti mukana liiton opiskelija-toiminnassa monta vuotta ja sai vuonna 2011 SAK:n nuorten Duu-nari-stipendin.

”Jäsenkiinnittymiseen tulisi pa-nostaa enemmän JHL:n puolelta. Opiskelijajäsenten määrä kasvaa jatkuvasti, joten potentiaalia jä-senkiinnittymisen kasvattamiseen olisi. Tähän voitaisiin vaikuttaa esi-merkiksi tehokkaammalla kohdis-tetulla markkinoinnilla valmistu-ville opiskelijoille”, Keränen sanoo.

Samoilla linjoilla on myös Riku Ahola, joka tekee talous- ja sosi-aalihistoriasta lopputyötä Helsin-gin yliopistolla. ”JHL:n näkyvyys

Helsingin yliopistolla on ollut aika laimeaa, joten omalla kohdallani kiinnittyminen on ollut haastavaa. Yliopistolla näkyvät lähinnä akava-laiset liitot. Muissa oppilaitoksissa asia voi olla toisin”, Ahola pohtii

Laajempana ongelmana ja osoi-tuksena näköalattomuudesta Ahola kuitenkin pitää sitä, että edes aka-valaiset liitot eivät tunnu yleisesti kiinnostavan opiskelijoita.

”Ammattiliitto on kuitenkin vahvin edunvalvoja tulevassa työ-elämässä. Jos työtä tekee opintojen ohella, kannattaa liittoon ehdotto-masti kuulua. Ja miksi ei muuten-kin”, Ahola jatkaa.

Meurosen mielestä työelämään kiinnittyminen taas helpottuu, jos jo opiskeluaikana tottuu tarvitta-essa ottamaan yhteyttä liittoon ja tietää, mistä saa apua mahdollisiin ongelmatilanteisiin.

Pätkätyö edunvalvonnan haasteTyöelämän epävarmuus on lisään-tynyt. Nuoria on tilastokeskuksen

mukaan työttöminä noin 13 pro-senttia. Lisäksi monet nuoret myös kärsivät toistuvista määräaikaisia sopimuksista ja huonoista tulevai-suudennäkymistä. Tämä pistää opiskelija-aktiivit mietteliäiksi.

”Pisin työsuhteeni tähän asti on kestänyt huimat puoli vuotta! Tavoitteeksi pitääkin asettaa, ettei koko työuraa tarvitsisi tehdä pät-kissä, ellei sitä itse tahdo”, Meuro-nen kertoo.

Opiskelijat haluavat pitää pät-kätyötä näkyvästi esillä myös edus-tajistossa.

”Mielestäni JHL:n pitäisi kiin-nittää pätkätöitä tekevien edun-valvontaan paljon enemmän huomiota. Esimerkiksi hoitoalalla pätkäsopimuksille ei ole useinkaan perusteita, sillä samaan aikaan mo-nissa kunnissa on työvoimapulaa. Työantajille pitäisi tehdä pätkätöi-den teettäminen vaikeammaksi ja kalliimmaksi tällaisissa tilanteissa”, Keränen selittää.

Hän valmistui itse pari vuotta

sitten lähihoitajaksi vammaistyön koulutusohjelmasta ja aloitti syk-syllä musiikkiterapeutin opinnot.

”Lähihoitajat kokevat usein, että heidän työtään ei arvosteta, mutta mielestäni ensin pitää itse arvostaa omaa työtään ennen kuin voi toi-voa sitä muilta. Tuntuu myös, että ammattikunta on sisäisesti täynnä ristiriitoja, mikä voi vaikeuttaa edunvalvonnan hoitamista”, Kerä-nen sanoo.

Riku Ahola taas tiivistää ti-lanteen näin: ”Julkisella puolella tilanne näyttää tällä hetkellä vaike-alta. Kuntien budjetit ovat tiukkoja ja vakansseja jätetään täyttämättä virastotasolla tai korvataan eläköi-tymisiä pätkäpaikoilla. Säästöjä ei voi jatkuvasti hakea työntekijöiden kustannuksella, eläkkeelle jäänei-den tilalle on palkattava uutta työ-voimaa”. V

15 000 jäsenen JHL opiskelijat ry on liiton suurin yhdistys. Koostaan ja valtakunnallisuudestaan huolimatta sen aktiiveiksi ryhtyy vain murto-osa jäsenistöstä. Tämän on muututtava seuraavalla edusta-jistovaalikaudella. Teksti Niina Soikkeli

Reetta Keränen käyttelee pinssikonetta kuin vanha tekijä.

OPISKELIJATOIMINNASTATULEVAISUUDEN TURVA

PääkaupunkiseutuEhDOKASLIITE

OPISKELIJAEhDOKKAAT (JhL 850)

ALEKSI BLOMSTER, 27Rovaniemisairaanhoidon opiskelija”Opiskelun ääniä edustajistoon.”

MIIKKA KORTELAInEn, 18Kajaanilähihoitajaopiskelija”Tarmokkuutta edistajistoon.”

TIIA MEUROnEn, 20Helsinkiopiskelija, SAKKI ry vpj”Pienten puolella pätkiä vastaan.”

REETTA KERÄnEn, 25Helsinkilähihoitaja, ohjaaja, Ruskeasuon koulu”Solidaarisuutta duuniin.”

MIKKO KÄHKönEn, 30Tamperekunnallistieteiden opiskelija”Tekoja työkansan ja paremman huomisen puolesta jo 1982.”

RIKU AHOLA, 31Helsinkivaltiotieteiden kand.”Katso ensin vasempaan.”

125

151

164

129

159

174

www.jhl.fi/edustajistovaalit & jhl.vas.fi/

KUNNALLISET SOPIMUSALAT

ESKO ALHAInEn, 48varastotyöntekijä, HUS Logistiikka, Peijaksen sairaala”Esko edustajistoon, Sinun valintasi.” JHL 076

PETRA ERKKILÄ, 35ohjaaja, Helsingin kaupunki”Työntekijöiden hyvinvointi luo hyvinvointia myös lapsille.” JHL 023

LEO HAPPOnEn, 60koneasentaja, pääluottamusmies, Helsingin energia”Kunnon työstä kunnon palkka, perälauta takaisin.” JHL 006

KIRSI-LEEnA HELLE, 45tiedottaja, Helsingin kaupunkiJHL 121

PEKKA HIRVOnEn, 48raitiovaununkuljettaja, HKL”Painoarvo edunvalvontaan!”JHL 019

KIMMO HOHEnTHAL, 55toimistosihteeri, Vantaan kaupunki”Kyllä tasa-arvoisille hyvinvointi-palkankorotuksille!” JHL 865

JöRgEn JEnSEn, 41raitiovaununkuljettaja, pää-luottamusmies, HKL”Yhteistyöllä voimaa - kraft genom samarbete.” JHL 019

HEIKKI JÄRVELÄInEn, 62ammattimies, kiinteistönhoitaja, Espoon kaupunki JHL 197

KALEVI KAnnISTO, 56pääluottamusmies, HUS”Muutokseen voi vaikuttaa –sopeutumisen aika on ohi.” JHL 580

JOUKO KAUTTO, 58kalustonhoitaja, Helsingin kaupunki”JHL takaa laadukkaat julkiset palvelut.” JHL 004

MAURI KEKKOnEn, 61putkiasentaja, työsuojeluvaltuu-tettu, Helsingin seudun ympäristöpalvelut”Kekkonen hoitaa, mutta miten? Äänestä niin tiedät.” JHL 211

PEKKA KIVIMÄKI, 32sairaanhoitaja, Helsingin kaupunki”Tasa-arvoa ja hyvinvointiatyöhön.” JHL 581

MIKKO KOIKKALAInEn, 35aluekoordinaattori, Vantaan kaupunki”Työelämä muuttuu. Kehittyyköay-liike?” JHL 157

JOUnI KOIVISTO, 49koulunkäyntiavustaja, Vantaan kaupunki”Vantaalaista voimaa peruspalve-luiden puolesta.” JHL 865

RISTO KOIVULA, 54panostaja, luottamusmies, Helsingin kaupunki, STARA”Tuntipalkkainen tuntipalkkaisen puolesta.” JHL 004

AnnELI KORHOnEn, 52toimitila-asiamies, Helsingin kaupunki”Sisältö ratkaisee.” JHL 240

MATTI LIIMATAInEn, 52matkalippujentarkastaja, pääluottamusmies, HSL”Vähemmän puhetta, enemmän tekoja” JHL 564

TUOMAS KORHOnEn, 34kairausmies, Helsingin kaupunkiJHL 004

MARKKU KOSKInEn, 60vastaava hoitaja, Helsingin kau-pungin sosiaalivirasto”Nostetaan sosiaali- ja lastensuo-jelutyön arvostusta.” JHL 023

AnU KROnBERg-MERIKUKKA, 38ohjaaja, luottamusmies, niemikotisäätiö”Vaikutetaan yhdessä.” JHL 580

AnU KULOMETSÄ, 56erikoiskirjastovirkailija, VTK,Espoon kaupunki”Solidaarisuus kunniaan.” JHL 197

TIInA LIndROOS, 36kotiäitiJHL 210

MARKUS LUMMI, 27nuoriso-ohjaaja, Espoon kaupunki”Nuorta energiaa.” JHL 393

PIRKKO MÄKELÄ, 53jalkojenhoitaja, Helsinginkaupungin terveyskeskus ”Asiat hoidetaan taidolla, ei tuurilla.” JHL 581

SEPPO MÄKI, 52automatiikka-asentaja, Helsingin energia”Puhtia puuhasteluun.” JHL 006

126

150

156

167 168 172 178 180

158 160 162 163

152 153 154 155

142 143 147 149

132 133 134 136

137

www.jhl.fi/edustajistovaalit & jhl.vas.fi/

HAnnA MÄnnYnVÄLI, 30sairaanhoitaja, HUSJHL 035

HEnRIK nYHOLM, 24opiskelija, vahtimestari, HUS”Oikeus vaatia!” JHL 035

nIInA PAHTELA, 42lähihoitaja, Helsingin kaupungin kotihoitoJHL 015

EILA PELTTARI, 61pääluottamusmies, Helsingin kaupunki”Työntekijöille turvallinen työym-päristö ja kunnon palkka.” JHL 020

TAnJA PELTTARI, 31sosionomi AMK, ohjaaja, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, perhepalvelut”Laadukkaan työn takana on hy-vinvoiva henkilöstö.” JHL 023

SISKO RÄMÄ, 47laitoshuoltaja, luottamusmies,Espoon kaupunkiJHL 587

MERJA RÄSÄnEnkeittäjä, Palmia Catering ”Arjen työelämästä edustajistoon, omalla palkalla tultava toimeen!” JHL 210

LAURI SAARIKOSKI, 26vanhempi koneasentaja,Helsingin energia JHL 006

YRJÄnÄ SALMELA, 38lähihoitaja, Helsingin kaupunki”Kuolleet ihanteet henkiin.”JHL 279

JUKKA SALMIJÄRVI, 44mielenterveyshoitaja, terveyskeskus Auroran sairaala”Yhdistytään - murskataan vanha valta!” JHL 580

HAnnU SEPPÄLÄ, 50insinööri, luottamusmies, varapääluottamusmies Helsingin kaupunkiJHL 010

KAIJA TALOnPOIKA, 57lähihoitaja, pääluottamusmies, Vantaan kaupunkiJHL 865

KARI UUSIKUMPU, 52vaununkorjaaja, pääluottamusmies, HKL”Sama työ, sama palkka.” JHL 007

MARKKU VIHAVAInEn, 54mittausmies, luottamusmies Espoon Kaupunki”Jämäkkyyttä edunvalvontaan –järjellä ja sydämellä!” JHL 615

LAURI VIHERVÄ, 36vahtimestari, pääkäyttäjä, Helsingin kaupunki, terveyskeskus”Älä ole pienelle paha.” JHL 015

LEILA VIKMAn, 54kirjaaja, hallintokeskus,Helsingin kaupunki”Työniloa toimistoihin!” JHL 240

PASI VIRTALA, 45kirjastovirkailija, Vantaan kaupunki”Lyhyet työsuhteet korvattava vakituisella työsuhteella.” JHL 865

LISÄTIETOA EhDOKKAISTA JA VAALITEEMOISTA SEKÄ ÄÄNESTYSOhJEET:www.jhl.fi/edustajistovaalit www.jhl.vas.fi

PääkaupunkiseutuEhDOKASLIITE

181

189

197

201

207 208 210

204206

198 199

190 193 194 195

KIRSI nOUSIAInEn, 33lastentarhanopettaja,Vantaan kaupunki”Vahvasti asiaa lapsista.”JHL 865

183 185 187

AnTTI nERg, 31tietopalvelusihteeri, pääluotta-musmies, Helsingin rakennusvalvontavirasto”Tukipalveluissa työskentelevien puolella” JHL 240

182

YKSITYISET SOPIMUSALAT

JUUSO AROMAA, 25konduktööri, VR”Rautainen rautateidenradikaali.”JHL 1051

KAIJA BERg, 48tutkimusteknikko, Helsingin yo”Kenen joukoissa seisot?”JHL 645

KARI HUJAnEn, 54laboratoriotyöteknikko, pää-luottamusmies, Aalto yo”Uusia näkemyksiä ja vahvaa osaamista.” JHL 244

SEPPO HÄKKInEn, 56mittariasentaja, Mitox Oy”Tukea työhyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle!”JHL 006

TAIJA ILOMÄKI, 57toimistosihteeri, KSL”Ruista ranteessa, lämpöä sydämessä!” JHL 663

TIInA KAARELA, 56toimittaja, luottamusmies, Tieteellisten seurain valtuuskunta”Kaarela - hiljaisten kova ääni!”JHL 776

RAIJA KAngAS, 57kirjastonhoitaja, Työväenpe-rinne - Arbetartradition”Toivoa palvelutyöläisille!”JHL 776

VELI-TAPIO KAngASLUOMA, 57koulutuspäällikkö, pääluotta-musmies, Suomen Työväen urheiluliitto TUL ry”Jokainen on palkan arvoinen!”JHL 852

ILPO KARI, 40harjoitusmestari, luottamusmiesAalto yo:n taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu”Reilumman työelämän puolesta.”JHL 244

MARKKU KÄRKKÄInEn, 64projektipäällikkö, Suomi-Venäjä-seura ry ”Palvelut ja työntekijöiden edut kunniaan.” JHL 776

LAURA LOdEnIUS, 42toiminnanjohtaja, Rauhanliitto”Järjestötyön ja tyypillisen epä-tyyppillisen työelämän osaaja. Organisationslivet lär!”JHL 776

SARI LEHTInEn, 57työsuojeluvaltuutettu, suunnittelija, Tieteellisten seurain valtuuskunta”Tasa-arvoa ja hyvinvointia työpaikoille.” JHL 776

PIA LOHIKOSKI, 34järjestö- ja koulutuspäällikkö,Vuokralaiset VKL ry”Rohkea ja osaava työelämän tasa-arvon edistäjä.” JHL 776

KIBA LUMBERg, 55kirjailija, kuvataiteilija,Kulttuuriyhdistys aurinko ry”Ilman taiteilijoita ei ole taidetta.” JHL 121

MATTI MAMIA, 39mielenterveystyöntekijä, luottamusmies, Lilinkotisäätiö”Tätä vääryyttä vastaan ei tais-tella kukkasin.” JHL 580

REIJO MYLLYLÄ, 59sähköasentaja, pää-luottamusmies, VR-yhtymä”Syökö kilpailutus herkut työelämästä?” JHL 1025

MARKO MURAJA, 49kiinteistönhoitaja, Tilapalvelu Oy”Laadukkaat palvelut kuntalaisille!” JHL 865

RAIMO MUUROnEn, 56vahtimestari, Tilapalvelu OyJHL 865

AnU MÄKI, 54järjestösihteeri, Eläkeläiset ry”Valitse Anu, niin asiat ei vanu!”JHL 776

JARMO nYBERg, 52pääluottamusmiesVR Track OyJHL 1013

PERTTI nÄRHI, 61erikoismittaushygieenikko, Työterveyslaitoksen ja kuntou-tussäätiön ammattiosastoJHL 110

LEnA PAJU, 59naispoliittinen sihteeri, Vasemmistoliitto”Vapautta ja demokratiaa työpaikoille!” JHL 776

TUULA PITKÄnEn, 48sairaanhoitaja, RinnekotiJHL 598

TIInA RAJALA, 51koulutussihteeri, Eläkeläiset ry”Kurssi kannattaa, koulutus kehittää.” JHL 776

AYdIn SAIYAR, 29kokki, opiskelija”Suomi on luokkayhteiskunta, jossa työväen asiaa ajaa vain työläiset!” JHL 776

127

144

166

175

186 188 191 192 196

176 177 179 184

169 170 171 173

145 146 148 165

128 138 139 140

www.jhl.fi/edustajistovaalit & jhl.vas.fi/

Hanna Männynväli, miksi valitsit JHL:n, vaikka suurin osa järjestäytyneistä sai-raanhoitajista kuuluu Tehyyn? ”Olin muutaman vuoden Tehyn opiske-lijajäsen, mutta sitten vaihdoin JHL:oon. Koen JHL:n ajavan koko työyhteisön ja sen kaikkien duunareiden, eikä ainoastaan yhden ammattiryhmän etua. Mielestäni ay-liikkeen tulee edistää kaikkien työssä-käyvien etuja ja oikeuksia. Eihän viisipäi-väinen työviikkokaan koske vain ammatti-järjestöön järjestäytyneitä.” Kalevi Kannisto, miten koet toimintasi JHL:n pääluottamusmiehenä? ”Toimin JHL:n koordinoivana pääluotta-musmiehenä ja neuvottelijana yhtymäta-solla. Koen voivani vaikuttaa henkilöstön asemaan omalla osaamisellani ja aloit-teellisella toiminnalla. Ainahan asiat eivät silti etene toivotulla tavalla, ja oman ajan-käytön rajallisuuskin estää osallistumasta kaikkeen, mihin haluaisi.”

Hyksin sisään ollaan perustamassa klii-nisten palvelujen oy:tä. Tavoitteen mu-kaan toiminta alkaa loppukesästä 2012. Suunnitelmissa on tarjota ilta-aikaan palveluita eri kohderyhmille, kuten ulko-maalaispotilaille, sekä vakuutusyhtiöiden ja itse maksaville potilaille. Mitä mieltä olette tästä ja yleisemmin HUS:in liitty-vistä yksityistämishankkeista?Hanna: ”Julkisen ja yksityisen terveyden-huollon sekoittaminen keskenään ylipää-tänsä on huolestuttavaa. Myös liikelaitok-set, vaikka ovatkin HUS:n omaa toimintaa,

ovat osaltaan toimintojen eriyttämistä, jota on sitten helpompi yksityistää. Kun yksityiset yritykset toimivat julkisen ter-veydenhuollon palveluntuottajina, syntyy kahden kerroksen väkeä niin työehdoissa kuin muutenkin, vaikka toimitaan samalla työpaikalla. Lisäksi tietysti huolettaa, että johtaako yksityisen ja julkisen terveyden-huollon sekoittaminen eriarvoisiin terveys-palveluihin.”

Kalevi: ”Hyksin oy -hanketta on perusteltu ilta-aikaisen kapasiteetin tehostamisella ja lääkäreille tarjottavilla lisäansiomahdol-lisuuksilla. Toiminnan tehostaminen toki olisi mahdollista myös HUS:n omana toi-mintana, sopimalla työehdoista paikallisesti kaikkien henkilöstöryhmien kanssa. Näin olemme menetelleet jonojen purkamisen osalta.” ”Yksityisen Hyks oy:n perustaminen luo kahden kerroksen väkeä niin palvelun käyt-täjien kuin henkilöstön osalta. Henkilös-töjärjestöinä olemme ilmaisseet tahtomme sopia pelisäännöistä ja työehdoista yhtiölle tuotettavien palvelujen osalta. HUS kui-tenkin väistää vastuutaan ja viittaa tulevan yhtiön olevan juridisesti itsenäinen työnan-taja. ”

”Tukipalvelujen osalta palvelut tulta-neen ostamaan nykyisiltä liikelaitoksilta, mikä kuormittaa kyseistä henkilöstöä en-tisestään ilman lisäansion mahdollisuutta. Nämä yhtiölle myytävät palvelut tulevat olemaan ulkoista myyntiä, joka osaltaan lisää ulkoistamispaineita kilpailuneutrali-teettiin liittyen.” V

Vantaan kaupunki yhtiöitti vuodenvaihteessa ateria-, siivous-, kiinteistö- ja vahtimestari-palvelunsa. Kehitys on selvää jatkoa organi-saatiomuutoksille, joita Vantaalla on tehty. Päivähoito on siirretty sivistystoimen alaiseksi ja laitos- sekä ateriapalvelut siirretty omalle toimialalleen Tilakeskukseen. Ennen Tilakes-kuksen toimintojen yhtiöittämistä korjausra-kentaminen ulkoistettiin.

Yhtiöittäminen vaikuttaa suoraan yli 700 JHL:läisen ja monen muun kaupungin työn-tekijän arkeen. Henkilöstö on monelta osin pettynyttä.

”Yhtiöittäminen ja yksityistäminen eivät ole ihmelääkkeitä kuntatalouteen”, pääluottamus-mies Kaija Talonpoika toteaa.

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 28.11.2011 perustaa Vantaan Tilapalvelut osa-keyhtiön, jonka uudesta nimestä on paraikaa käynnissä kilpailu. Uuden Tilapalvelut oy:n visio on olla pääkaupunkiseudun johtava ate-ria-, siivous- ja kiinteistöpalvelujen tuottaja.

demarit, Vasemmistoliitto ja Vihreät vas-tustivat yhtiöittämistä, kuten myös kaupun-gin henkilöstöjärjestöt mukaan lukien JHL.

Yhtiöittämistä perusteltiin, kuten niin usein, tuottavuuden tehostamisella ja sääs-töillä. Eräiden laskelmien mukaan yhtiön pe-rustaminen kuitenkin johtaa 1,2 miljoonan euron lisäkustannuksiin. Tässä valossa yhti-öittämispäätös on ristiriidassa Vantaan 2012 talousarvion kanssa, joka perustuu ”käyttöta-louden menojen sopeuttamiseen alaspäin”.

Varsinkin sosiaali- ja terveystoimeen koh-

distuu kovia säästöpaineita. Silti kustannusten kasvu peitettiin ja laskelmat saatiin jopa puoli miljoonaa euroa plussalle laskemalla yhtiölle 3 prosentin tehostamistavoite. Yksinkertaisin tapa tehostaa on tietenkin vähentää henkilös-töä. Tosin tätä tehostamista varten ei olisi tar-vinnut yhtiötä perustaa, voisihan kunta myös tarvittaessa tehostaa omia toimintojaan. Kehi-tys huolettaa henkilöstöä.

”Vantaan Tilapalvelu oy:n on syytä pitää huolta kaupungin palveluksesta siirtyneiden ihmisten työehto- ja työterveys- sekä työsuo-jeluasioiden hyvästä ja asiallisesta hoitami-sesta”, koulunkäyntiavustaja Jouni Koivisto sanoo.

Yhtiöittämiseen sisältyy kuntalaisten kan-nalta monia uhkia. Liikelaitosten johtokun-nissa ajetaan kunnan ja kuntalaisten etua. Osakeyhtiöiden hallituksissa vain yhtiön etua. Liikelaitoksissa noudatetaan kunnallisia työ-ehtosopimuksia, osakeyhtiöissä välttämättä ei. Yhtiöiden hallinto perustuu osakeyhtiöla-kiin, ei kuntalakiin.

Yhtiöittämisen on usein nähty johtavan yksityistämiseen. Kun markkinoilla samoista varmatuottoisista verovaroin ylläpidetyistä palveluista on kilpailemassa kunnan oman yhtiön lisäksi ylikansallisia jättiyrityksiä, on uhkana, että kunnan oma yhtiö ei pärjää kil-pailussa. Yhtiöittäminen merkitseekin pahim-millaan demokraattisen valvonnan ja vaikut-tamisen loppua sekä työntekijöiden aseman heikentämistä.

”Kuntien omistajanohjaus ja hallinta sekä päätöksentekovalta häviää yhtiöittäessä”, Kaija Talonpoika kiteyttää. V

Minttu Sillanpää Vantaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja

HAnnU TOIKKAnEn, 59asentaja, pääluottamusmies,Helsingin bussiliikenne OyJHL 083

TITTA TUULISPÄÄ, 41ohjaaja, sairaanhoitajaopiskelija”Onnellinen työntekijä on työnantajankin etu.”JHL 141

202 203

SARI VIRTA, 43kehittämisjohtaja, Suomen Työväen urheiluliitto TUL”Pienistä asioista syntyy iso Virta.” JHL 776

209

MIIKKA WAgnER, 39mielenterveysduunari, luottamusmies, Alvi ry”Tämä hetki ja tulevaisuus!”JHL 580

205

Vantaa oy

Yksityistäminen luo kahden kerroksen väkeä – ja palveluitaHelsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on jo pitkään ollut mylleryksessä. Kysyimme kahden HUS/Hyksissä työskentelevän edustajistovaa-liehdokkaamme mietteitä edunvalvonnasta ja Hyksiin liittyvästä yksityistämishankkeesta. Hanna Männynväli työskentelee Meilahden sairaalan leikkausosaston anestesiahoitajana. Kalevi Kannisto toimii HUS:ssä JHL:n pääluotta-musmiehenä.  

YKSITYISET SOPIMUSALAT

Usein kuvitellaan, että kaikilla avustajilla on yliopistokoulutus. Näin ei kuitenkaan ole: ”Itse olen ylioppilaskoulutuksen li-säksi pukuompelija ja kirjanpitäjä”, Niina Soikkeli kertoo. Sekä Niinaa että Saulia yhdistää se, että osaaminen on hankittu työn kautta.

”Olen itseoppinut työläinen satama-jätkien Kotkasta ja työskennellyt koko ikäni edunvalvontatehtävissä muun muassa JHL:ssä. Mielestäni edunvalvon-taan pitää suhtautua intohimoisesti, kun palkka kerran maksetaan jäsenten kuk-karosta”, Hievanen kertoo.

Vaikka Hievanen on työskennellyt eduskunnassa avustajana, hän on tehnyt suurimman osan työurastaan ay-liik-keessä. Soikkeli puolestaan on eduskun-nan avustajakonkareita, jolla on menossa kolmas kausi avustajana.

”Ennen eduskuntaa tein monenlaista työtä. Siitä ja työttömänä olemisesta sekä erilaisten ihmisten ymmärtämisestä on ollut iso apu eduskuntatyössä. Mitä enemmän ymmärtää erilaisten ihmisten arkea, sen paremmin pystyy peilaamaan kokemuksia myös lainsäädäntöön”, Soik-keli kertoo.

Mitä valtiolle kuuluu?Kummankin avustajan työ on kiireistä eikä työ tekemällä lopu. Sekä ministeri-össä että eduskunnassa odotetaan liiken-nepoliittista selontekoa, jolla toivotaan voitavan paikata edellisten hallitusten tekemiä virheitä.

”Liikennepoliittisen selonteon valmis-

telu on isoin yksittäinen asia. Selonteko linjaa hallituskauden liikennepolitiikan. Teiden kunnossapidon linjaukset, tai mi-ten lossit toimivat maassa, vaikuttavat myös suoraan JHL:än jäsenten asemaan”, Hievanen selittää.

”Julkinen liikenne on yksi suurim-mista haasteista myös pääkaupunki-seudun kohdalla. Pitkittäinen liikenne toimii, mutta poikittainen ei. Työpaikka-liikenteen lisäksi myös ihmisten muut liikkumisen tarpeet olisi huomioitava paremmin joukkoliikennettä suunnitelta-essa”, Soikkeli jatkaa.

Hievanen oli mukana hallitusneuvot-teluissa hautaamassa valtion tuottavuus-ohjelmaa. Ohjelmasta oli muodostunut kirosana julkisen alan työntekijöille. Sa-masta kertoo myös Soikkeli: ”Viime kau-della kiersimme paljon kansanedustaja Veijo Puhjon kanssa kuuntelemassa kun-tapäättäjien ja työntekijöiden toiveita ja pelkoja. Kuntalaisten lähipalveluiden säi-lyttäminen oli pinnalla kaikkialla. Nuoret hakeutuvat sinne, missä on koulutus- ja työmahdollisuuksia. Vanhuus sen sijaan halutaan viettää lähellä lähimmäisiä.”

Uusi ohjelma on tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma. Se ei ole kaavamai-nen väen vähennysohjelma, vaan se voi olla myös rekrytointiohjelma, jos uusien työntekijöiden avulla saadaan positiivisia tuloksia. ”Onkin suuri edunvalvontatyö, että tämä ajatus myös toteutuu. Vahvoja virkamiehiä ei saa päästää vempuloi-maan tätä takaisin vähentämisohjelman urille”, Hievanen linjaa. V

POLIITIKKOJEN NÄKYMÄTTÖMÄT APURITKansanedustajien avustajiin ja ministerien erityisavustajiin liittyy mystiikkaa ja väärää tietoa. Liikenneministeri Merja Kyllösen eri-tyisavustaja Sauli Hievasen ja kansanedustaja Jari Myllykosken avustaja Niina Soikkeli tyrmäävät poliittisen työn myyttejä.

”Edunvalvontaan pitää suhtautua intohimoisesti.”

VALTION SOPIMUSALAT

MATTI AALTOnEn, 61konservaattori, museovirasto”Missä mennään, valtio? Tietääkö toinen käsi mitä toinen tekee?”JHL 804

RITVA BÄCKSTRöM, 55valiokuntaneuvos, EduskuntaJHL 494

MIKKO CORTES TéLLéz, 45erikoissuunnittelija, luottamusmies, Opetus- ja kult-tuuriministeriö”Tarkka ja tinkimätön.”JHL 626

SAULI HIEVAnEn, 35liikenneministerin erityisavustaja”Hievanen hoitaa hommat!”JHL 881

SIRKKA-LIISA ILVOnEn, 58vanhempi verotarkastaja,VerohallintoJHL 061

SARA KORHOnEn, 28opiskelija, päiväkotityöntekijä”Leipää ja ruusuja!”JHL 494

PASI KOUSA, 39tarkastaja, Etelä-Suomenaluehallintovirasto”Yhdessä kohti oikeudenmukai-sempaa työelämää.”JHL 717

nIInA SOIKKELI, 32kansanedustajan avustaja”Vaikuta teoillasi, älä suhteillasi!”JHL 494

PääkaupunkiseutuEhDOKASLIITE

124 130

135

157

200

131

141

161

”Kuntalaisten lähipalveluiden säilyttäminen on pinnalla kaikkialla.”