PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA HALLITUS 21.03.2016 § 35 · Yhtymän valtuustossa hyväksyttiin 15.6.2015, 26.10.2015 sekä 14.12.2015 vuoden 2015 talousarvion muutokset. Tukipalvelukeskuksen

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ

TILINPÄÄTÖS 2015

HALLITUS 21.03.2016 § 35

1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa ............................................................ 3 1.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus ......................................................................................... 3 1.2 Yhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset ................................................................... 4

1.2.1 Hallintorakenne .............................................................................................................. 4 1.3 Yleiset strategiset tavoitteet................................................................................................... 5

1.3.1 Yhtymän strategisten tavoitteiden toteutuminen ............................................................. 5 1.3.2 Henkilöstötavoitteet ........................................................................................................ 7 1.3.3 Kehittämisprojektit .......................................................................................................... 8

1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän taloudessa ................................................................... 9 1.5 Yhtymän henkilöstö ............................................................................................................. 13 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä .......................................................................................... 15 1.7 Ympäristötekijät ................................................................................................................... 18 1.8 Selonteko sisäisestä valvonnasta ........................................................................................ 20

2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus ............................................. 22 2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen ................................................................................... 22 2.2 Toiminnan rahoitus .............................................................................................................. 23 2.3 Kuntayhtymän tase ja sen tunnusluvut ................................................................................ 25 2.4 Kokonaistulot ja -menot 2015 .............................................................................................. 27 2.5 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamisesta ............. 28

3 Talousarvion toteutuminen; toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen .. 29 3.1 Yhtymähallinto..................................................................................................................... 29 3.2 Erikoissairaanhoito .............................................................................................................. 30 3.3 Tukipalvelukeskus ............................................................................................................... 37 3.4 Ensihoito- ja päivystyskeskus .............................................................................................. 40 3.5 Ympäristöterveyskeskus ..................................................................................................... 43 3.6 Käyttötalousosa ................................................................................................................... 46 3.7 Investointiosan toteutumisvertailu 2015 ............................................................................... 47 3.8 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailut 2015 ....................................................................... 48 3.9 Rahoitusosan toteutumisvertailu 2015 ................................................................................. 50

4 Tilinpäätöslaskelmat ....................................................................................................... 51 4.1 Tuloslaskelma ..................................................................................................................... 51 4.2 Rahoituslaskelma ................................................................................................................ 52 4.3 Tase .................................................................................................................................... 53

5 Tilinpäätöksen liitetiedot .................................................................................................. 55 6 Eriytetyt tilinpäätökset ..................................................................................................... 66

6.1 Peruspalvelukeskus Aava -liikelaitoksen eriytetty tilinpäätös ja toimintakertomus ............... 66 6.2 Päijät-Hämeen laboratoriopalvelujen liikelaitoksen eriytetty tilinpäätös ja toimintakertomus 95 6.3 Sosiaalialan osaamiskeskus Verso –liikelaitoksen eriytetty tilinpäätös ja toimintakertomus................................................................................................................................................ 124 6.4 Liikelaitosten vaikutus kuntayhtymän talouteen ................................................................. 156

7 Tilinpäätöksen varmentaminen ..................................................................................... 158 8 Tilinpäätösmerkintä ....................................................................................................... 159

2

1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa

1.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus

Erinomainen vuosi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän vuosi 2015 oli onnistunut. Kokonaisuutta arvioiden saavutimme tai ylitimme laadulliset, määrälliset ja taloudelliset tavoitteet. Yksittäisissä asioissa jäi parantamisen varaa. Tärkeimmät syyt menestykseen ovat työntekijöiden ja esimiesten ammattitaito ja ah-keruus sekä toimintojen jatkuvan kehittämisen kulttuuri. Yhtymä on taloudellisesti ta-sapainossa samalla kun hinnoittelumme on kilpailukykyistä. Ylijäämäinen toiminnalli-nen tulos saavutettiin tekemällä arjen työ mahdollisimman hyvin sekä muuttamalla joitakin palvelurakenteita merkittävästi mutta hallitusti. Vuoden aikana ei toteutettu mittavia säästölomautuksia. Strategisesti tärkeä keskussairaalan rakennusvaihe 6 valmistui sydänkeskuksen ja fysiatrian osalta. Toimialueen asukkaat pitävät palveluitamme ensisijaisena vaihtoehtona. Huomattava kysynnän kasvu kohdistui akuuttipäivystykseen ja erikoissairaanhoidon poliklinikka-palveluihin. Suoritteiden tuotantomäärä oli yhtymän historian suurin. Luottamushenkilötoimielimien kokoukset olivat rakentavia ja keskustelevia. Alueen asukkaiden ja omistajakuntien näkemykset tuotiin päätöksenteossa selkeästi esille. Yhteistoiminta omistajakuntien edustajien kanssa oli jatkuvaa. Lisäämme säännöllistä vuorovaikutusta kuntajohtajien ja kuntien poliittisen johdon kanssa. Keskussairaalan kehittämisohjelma 2016 - 2025 päivitettiin ja tietojärjestelmien uudis-tamisen valmistelu jatkui. Osallistuimme suurella työpanoksella Päijät-Hämeen sote -integraation edistämiseen. Olemme tiivistämässä kumppanuutta korkeakoulujen kanssa. Oman työn ohessa olemme myös valmistelleet esityksiä koko Päijät-Hämeen hyvin-vointipalvelujärjestelmän vaikuttavuuden ja talouden parantamiseksi. Toivon, että palvelutuotantoa ja asiakasprosesseja kehitetään kaikkien kuntien ja kuntayhtymien johdon avoimella yhteistyöllä. Siten saamme parhaat tulokset. Kiitos kaikille teille, jotka teitte vuodestamme erinomaisen! Timo Louna kuntayhtymän johtaja

33333

1.2 Yhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset

1.2.1 Hallintorakenne

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän muodostivat sairaanhoitopiirin 14 jäsen-kuntaa. Kuntaliitosten myötä jäsenkuntien määrä alenee vuonna 12:een vuonna 2016. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyt-tää valtuusto ja sen alaisena hallitus ja hallituksen jaosto. Jaosto vastaa laissa sosi-aali- ja terveyslautakunnalle sekä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle määrätyis-tä tehtävistä siltä osin kuin kunnat ovat antaneet sosiaalihuollon, perusterveydenhuol-lon tai ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamisen kuntayhtymälle. Peruspalve-lukeskus Aava-liikelaitoksella, Laboratoriopalveluiden liikelaitoksella ja Sosiaalialan osaamiskeskus Verso –liikelaitoksella on kuntalain edellyttämällä tavalla johtokunta, joiden toimivalta on määritetty liikelaitosten johtosäännössä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä on järjestänyt ja tuottanut erikoissairaan-hoidon palveluita kaikille 14 jäsenkunnalleen. Peruspalvelukeskus Aava –liikelaitos on järjestänyt ja tuottanut perusterveyden ja sosiaalihuollon palveluita Hartolan, Iitin, Myrskylän, Nastolan, Pukkilan, Orimattilan ja Sysmän kunnille. Sysmän kunta päätti 15.6.2015 § 21 irtisanoa yhtymän perussopimuksen perusterveydenhuollon ja sosiaa-lipalveluiden osalta 1.1.2017 lukien. Ympäristöterveydenhuollon palveluja on tuotettu 12 kunnalle, jotka ovat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä. 1.2.2 Organisaatio ja tilivelvolliset

VALTUUSTO

HALLITUS

HALLITUKSEN

JAOSTO

KUNTAYHTYMÄN

JOHTAJA

ENSIHOITO- JA

PÄIVYSTYS-

KESKUS

ERIKOIS-

SAIRAAN-

HOITO

LABORATORIO-

KESKUS

LIIKELAITOS

YMPÄRISTÖ-

TERVEYS-

KESKUS

TUKIPALVELU-

KESKUS

SOSIAALIALAN

OSAAMIS-

KESKUS

VERSO

LIIKELAITOS

YHTYMÄHALLINTO

TARKASTUSLAUTAKUNTA

KIELELLISEN VÄHEMMISTÖN

LAUTAKUNTA

PERUS-

PALVELU-

KESKUS

AAVA-

LIIKELAITOS

44444

Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat hallituksen ja sen jaosten jäsenet ja em. toi-mielinten alaiset johtavat viranhaltijat: kuntayhtymän johtaja, tulosryhmien johtajat, ta-lousjohtaja, talouspäällikkö, henkilöstöjohtaja, hallintojohtaja, viestintäjohtaja, liikelai-tosten johtajat ja johtokunnan jäsenet sekä kuntayhtymän tulosalueiden johtajat.

1.3 Yleiset strategiset tavoitteet

1.3.1 Yhtymän strategisten tavoitteiden toteutuminen

Hoidon ja palveluiden oikea kohdentaminen

Tavoite Toimenpide Mittari Tavoitetaso Toteutus

Yhtymän käytössä ole-villa toiminnallisilla ja taloudellisilla voimava-roilla kyetään tuotta-maan säädösten edellyt-tämät palvelut kuntien kanssa sovitulla tavalla kilpailukykyisesti

Kehitetään ja paranne-taan aktiivisesti avopai-notteisia ja kuntouttavia toimintamalleja, joilla edistetään asiakkaan toimintakykyä, oman vas-tuun ottamista ja elä-mänhallintaa ja paranne-taan kykyä tunnistaa asiakasryhmiä, jotka edellyttävät erityistä pa-nostusta.

Hoito- ja palve-lutakuun toteu-tuminen

Hoito- ja pal-velutakuu to-teutuu

Erikoissai-raanhoidossa hoidon tarpeen arviointi toteu-tui hyvin, 21 vrk ylitys lähet-teiden käsitte-lyssä 0,5 %. Hoitotarpeen arvio 90 vrk kuluessa ylittyi 6 potilaalla. Kiireettömän hoidon hoitota-kuu toteutui hyvällä tasolla. Vuoden lopun tilanteessa 0,6 % hoidon-varauksista ylitti hoitota-kuurajan. Sosiaali- ja pe-rusterveyden-huollon hoito- ja palvelutakuu toteutuivat hy-vällä tasolla.

Henkilöstöön ja johtamiseen panostaminen


Yhtymä on vetovoimai-nen ja haluttu työnanta-ja, jolla on hyvä maine johtamisessa ja osaami-sen keskittymänä

Toteutetaan konkreetti-nen, hyvästä johtamises-ta, tuloksellisesta työs-kentelystä, ammatillises-ta osaamisesta ja hyväs-tä palveluasenteesta pal-kitseva palkitsemisjärjes-

Rekrytoinnin onnistuminen ja osaavan henki-löstön pysyvyys

Toiminnan kannalta vält-tämättömät virat ja toimet saadaan pi-dettyä täytet-tyinä ilman

Sähköinen palkitsemis-salkku, jossa on kuvattu yh-tymän palkit-semiskeinot, otettiin käyt-

55555

telmä ja laaditaan henki-löstön kehittämisen pit-käntähtäimen ohjelma

merkittäviä katkoksia

töön 1.6.2016. Henkilöstö-suunnitelmas-sa on kuvattu kehittämisen tavoitteet seu-raavalle kol-melle vuodelle. Hakua kohden keskimäärin 18,5 hakijaa (vaihteluväli 0 – 326). Erityi-sen haastavia rekrytointeja ovat sosiaali-työntekijät, ra-diologit, psyki-atrit, neurolo-gian erikois-lääkärit. Henki-löstön lähtö-vaihtuvuus oli 7,9 %, luku sisältää myös eläkkeelle siir-tyneet ja liik-keenluovutuk-set.

Tehokkaat ja saumattomasti toimivat palvelut


Yhteisen, kaikki toimialat kattavan tuotanto-organisaation valmistelu ja siihen sisällytettävien sujuvien sosiaali- ja ter-veyspalvelujen sekä ympäristöterveydenhuol-lon palvelujen uudista-minen yhdessä muiden alueen nykyisten orga-nisaatioiden kanssa..

Yhtymä edistää aktiivi-sesti toimialueella yhden kaikki toimialat kattavan tuotanto-organisaation valmistelua ja osallistuu prosessinomaisen, suju-van palvelutoiminnan kehittämiseen muiden toimijoiden kanssa

Yhteisen tuo-tanto-organisaation valmistelun eteneminen ja uudistettujen, palveluproses-sien määrä.

Yhteinen tuo-tanto-organisaatio on toiminta-valmis 1.2.2016. Vuosittain uu-distetaan so-vitut uuteen toimintamalliin sopivat eri toimialojen väliset palve-luprosessit.

Omistajakunti-en päätösten perusteella yh-teinen tuotan-to-organisaatio ei toteudu. Yhteistyömalle-ja ja palvelu-prosesseja on tarkasteltu eri foorumeilla yh-dessä omista-jakuntien ja alueen sote -organisaatioi-den kanssa.

66666

Teknologian hyödyntäminen


Alueen asukkaiden ja ammattilaisten käytössä on tarkoituksenmukai-nen, toiminnan tason edellyttämä teknologia. Tietotekniset järjestel-mät mahdollistavat toi-minnan tehostamisen kustannustehokkaasti

Käyttöön otettava tekno-logia on asianmukaisesti arvioitu ja yhtymän tieto-teknisiä ratkaisuja toteu-tetaan lähtökohtana toi-minnan tehostaminen, suunnittelun, seurannan ja raportoinnin helpotta-minen ja sähköisen asi-oinnin edistäminen. Aktii-vinen toimiminen alueen yhtenäisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän toteuttamiseksi..

Tutkimuksen ja hoidon sekä asiakaspalvelu-jen häiriötön sujuvuus sekä tiedonkulun su-juvuus

Yhtymässä käytetään val-takunnallisesti vertailukel-poista tekno-logiaa

Maakunnan alueella on käytössä yh-teinen sähköi-sen asioinnin alusta HYVIS. Yhteisen poti-lastietojärjes-telmän osalta ei ole toistai-seksi päästy eteenpäin. Yh-teisen potilas-tietojärjestel-män suunnitte-lu ja hankin-nasta päättä-minen on siir-tynyt vuodelle 2016.

1.3.2 Henkilöstötavoitteet

Toimintamme kulmakiviä ovat asiakaslähtöisyys, ennakointi ja ketteryys toimintaym-päristön muutoksissa. Teknologian innovaatiot ja digitalisaation nopea kehittyminen lisäävät palveluiden joustavuutta, mutta samalla uuden osaamisen vaade kasvaa. Osaava ja oppiva henkilöstö muodostaa ratkaisevan tärkeän vahvuustekijän yhtymän toiminnalle. Tärkeäksi on nostettu myös henkilöstön ammatillisen kehittymisen mah-dollisuudet, työssä jaksaminen sekä henkilöstön joustava käyttö. Työnantajakuvan vahvistamiseksi osallistuimme useisiin rekrytointitapahtumiin, val-mistelimme opiskelijoille omat sivut sekä julkaisimme aktiivisesti sosiaalisen median eri kanavissa mm. yhtymän Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, LinkedInissä ja Youtubessa. Henkilöstön osaamistarpeet määrittyvät niistä palveluista, joita alueen asukkaat tar-vitsevat. Henkilöstön koulutus on ennakoivaa, kokonaisvaltaista sekä suunnitelmallis-ta. Koulutuksen painopisteitä substanssiosaamisen vahvistamisen lisäksi ovat olleet asiakas- ja palveluprosessien määrittely ja hukan poistaminen, muutoksenjohtamisen tuki sekä vuorovaikutuksen vahvistaminen. Henkilöstö on osallistunut aktiivisesti kou-lutuksiin keskimäärin 2,6 päivää työntekijää kohden. Erilaisia digitaalisia oppimisym-päristöjä on hyödynnetty tehokkaasti perinteisen koulutuksen rinnalla. Olemme myös valmistelleet kumppanuussopimuksia alueen koulutusorganisaatioiden kanssa. Kumppanuuksien tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä ja varmistaa oikeanlaisten osaajien saatavuus tulevaisuudessa.

77777

Asiantuntijaorganisaatiossa hyvä henkilöstöjohtaminen on tärkeä osa tavoitteiden saavuttamista ja hyvän asiakaspalvelun varmistamista. Hyvän esimiestyön tulee olla itsestäänselvyys, jonka vuoksi johtamisosaamista on vahvistettu järjestelmällisesti. Esimiesten osaamista kehitettiin edellisten vuosien tapaan esimiesvalmennusten, johtamiskoulutusten sekä mentoroinnin avulla. Testasimme, myös johtamisen arvioin-tityökaluja, jotka otetaan käyttöön vuonna 2016. Uutena avauksena käynnistimme uuden esimieskoulutusohjelman apulaisosastonhoitajille yhteistyössä Hämeen am-matti-instituutin kanssa. Yksi keskeinen strateginen kehittämiskohde on ollut palkkaus- ja palkitsemiskäytän-nöt. Vuoden 2015 aikana otettiin käyttöön yhtymän palkitsemissalkku, jossa on kuvat-tu yhtymän palkitsemisen kokonaisuus. Se koostuu aineellisista ja aineettomista asi-oista, jotka organisaatiomme tarjoaa henkilöstöllemme. Uutta pikapalkitsemiskeinoa (arvo 25€) käytettiin ahkerasti, sillä noin 370 henkilöä palkittiin erityisen hyvästä työ-suorituksesta tai onnistumisesta kulttuuri- ja liikuntaseteleillä. Palkkausjärjestelmän kehittämistyön osana kehitettiin uusi hoitotyön vaativuuden ar-viointityökalu, jota testattiin usealla tulosalueella sekä noin 20 eri työyksikössä. Työ-kalun avulla arvioitiin noin 900 hoitotyötä tekevän työn vaativuus erikoissairaanhoi-dossa ja perusterveydenhuollossa. Tavoitteena on sijoittaa koko HOI -hinnoittelussa oleva henkilöstö uuteen arviointijärjestelmään alkuvuodesta sekä määrittää palkkata-sot neljälle eri tehtävän vaativuudelle. Lisäksi valmistellaan pitkän aikavälin palkkojen yhteen sovittamisen suunnitelma arviointityökalun käyttöön ottoon liittyen. Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopisteitä ovat henkilöstön työkyvyn tukemi-nen sekä työyhteisöjen työhyvinvoinnin kehittäminen. Työhyvinvointikyselyn avulla arvioitiin henkilöstön kokemuksia esimiestyöstä, työyhteisön toimivuudesta sekä hen-kilöstön jaksamisesta. Yhtymässä tapahtuneet toiminnan muutokset sekä lomautuk-set näkyivät kyselyn tuloksissa, vaikka valtaosa henkilöstöstä oli tyytyväisiä ja viihtyi-vät työssä. Ylimmän johdon työhyvinvointikäynnit edistivät vuoropuhelua henkilöstön kanssa ja työhyvinvointiosaamista vahvistettiin erilaisilla koulutuksilla. Esimerkkinä työhyvinvointikorttikoulutus, johon osallistui noin 230 työntekijää. Yhtymässä käynnis-tettiin myös aktiivinen uudelleensijoitustoiminta, jota koordinoi työkykykoordinaattori.

1.3.3 Kehittämisprojektit

Yhtymän tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on parantaa yhtymän kykyä vastata väestön sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden haasteisiin ja parantaa palvelu-järjestelmän kykyä joustavaan, asiakaslähtöiseen, tehokkaaseen ja tuottavaan toimin-taan. Kehittämistyötä toteutettiin sekä projektien muodossa että työhön liittyvänä toiminnal-lisena kehittämisenä. Kehittämisprojektien sisältönä vuonna 2015 olivat akuuttigeriat-rian toimintamallin kehittäminen Päijät-Hämeessä, PYLL -analyysien toteuttaminen jäsenkunnissa sekä paljon palveluja käyttävien sosiaali- ja terveydenhuollon asiak-kaiden toiminnallinen haltuunotto ja palveluohjaus. Ympäristöterveydenhuollossa omat ja alueellisesti toteutetut valvontaprojektit tukivat toiminnan kehittämistä. Yhty-mässä tehtiin lisäksi laajasti tieteellistä tutkimusta, joka on julkaistu erikseen.

88888

1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän taloudessa

Yhtymä teki taloudellisesti ja toiminnallisesti vuonna 2015 historiansa parhaimman tu-loksen. Tilikauden ylijäämä maksuosuuksien palautusten ja lisäkantojen sekä varaus-ten jälkeen on 0,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kunnille palautetaan maksuosuuk-sia nettona 4,4 miljoonaa euroa. Lisäksi tuloksesta esitetään tehtäväksi 1,5 miljoonan euron investointivaraukset. Perusyhtymän (yhtymä ilman liikelaitoksia) tilikauden ylijäämä on maksuosuuksien palautusten ja lisäkantojen sekä varausten jälkeen nolla euroa. Kuntayhtymän ulkoiset toimintatuotot kasvoivat 4,2 prosenttia edellisvuodesta ollen yhteissummaltaan 405,5 miljoonaa euroa. Toimintakulut olivat 392,0 miljoonaa euroa ja kasvoivat 4,5 prosenttia. Kasvuihin vaikutti mm. Laboratoriokeskuksen ensimmäi-nen kokonainen toimintavuosi. Perusyhtymän toimintatuotot olivat 340,9 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 1,7 prosenttia. Toimintakulut kasvoivat 2,3 prosenttia ja olivat 329,9 miljoo-naa euroa. Koko yhtymän toimintakate oli lähes edellisvuoden tasolla 13,4 miljoonaa euroa. Ra-hoitustuottojen ja -kulujen yhteismäärä laski edellisvuodesta 13,2 % ja oli 0,8 miljoo-naa euroa. Korkotaso säilyi edelleen hyvin matalana eikä yhtymä nostanut uutta lai-naa vuoden 2015 aikana. Yhtymän vuosikate laski edellisvuodesta noin 0,3 miljoonalla eurolla ja oli 12,6 mil-joonaa euroa. Yhtymän omaisuudesta tehdyt suunnitelman mukaiset poistot toteutui-vat edellisvuoden tasoisina. Poistojen kokonaismäärä oli 10,6 miljoonaa euroa. Yhtymän valtuustossa hyväksyttiin 15.6.2015, 26.10.2015 sekä 14.12.2015 vuoden 2015 talousarvion muutokset. Tukipalvelukeskuksen kustannusten kohdistamisen uusi järjestelmä hyväksyttiin halli-tuksessa 5.10.2015. Alkuperäiseen talousarvioon nähden muutos aiheutti lisämenoja muille sisäisille asiakkaille paitsi Peruspalvelukeskus Aavalle ja Laboratoriokeskuk-selle. Yhtymätasolla muutos oli neutraali. Perusyhtymän tuloksesta esitetään tehtäväksi 0,5 miljoonan euron suuruinen inves-tointivaraus Rentolan ja Kymintie 33:n myyntivoitoista henkilökunnan uuden ja moni-käyttöisemmän virkistyspaikan hankintaa varten. Lisäksi Laboratoriokeskuksen tulok-sesta esitetään tehtäväksi 1,0 miljoonan euron investointivaraus PET-CT -kameran hankintaa varten. Yhtymän valtuusto päätti 16.11.2015, että yhtymän taseessa olevan alijäämät kate-taan lisämaksuosuuksin alijäämien syntyhetken palvelujenkäytön suhteessa. Katetta-va summa on 4,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 aikana ja vuoden 2016 tammi—helmikuussa yhtymässä toteutettiin Tie-ra erp -toiminnanohjausjärjestelmän hankinnan määrittelyvaihe. Yhtymän hallitus päätti 22.2.2016, että projekti päätetään määrittelyvaiheeseen eikä toteuttamisvai-

99999

heeseen siirrytä. Näin ollen keskeneräisiin hankintoihin kirjautuneet kustannukset 0,8 miljoonaa euroa tulee kirjattavaksi kertakuluiksi vuoden 2016 aikana. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon toimialalla kunnilta kannetaan lisämaksuosuutta 0,7 miljoonaa euroa alkuperäiseen talousarvioon nähden, koska kuntien palvelujenkäyttö ylitti 13 prosentilla vuodelle 2015 tehdyt tilaukset. Maksuosuuksien yhteismäärä on 207,3 mil-joonaa euroa. Erikoissairaanhoidolle on tyypillistä, että jäsenkuntien maksuosuudet vaihtelevat vuo-sittain huomattavasti palvelujen käytön mukaisesti. Vuonna 2015 heiluntaa oli mo-lempiin suuntiin arvioituun verrattuna. Edellisvuoteen nähden vertailu on vaikeaa, koska erikoissairaanhoidon päivystystoimintojen laskutus siirtyi vuoden 2015 alusta päivystyskeskuksen suoriteperusteisen laskutuksen piiriin. Hinnaston mukaan tarkasteltuna yhtymän omana tuotantona tuotettujen palvelujen tuotot kasvoivat erityisesti psykiatrian avohoidon, mutta myös somaattisen avohoidon osalta. Hinnaston mukaisella laskutuksella olisi pystytty kattamaan kaikki toiminnasta aiheutuneet menot, ja jäsenkunnille voitiin antaa laskennallisesti 4,2 % palvelujenkäy-tön hyvitys. Asiakaspalvelujen ostot kasvoivat 6,1 % edellisestä vuodesta. Erikoissairaanhoidon tuottavuuskehitys oli myönteinen. Keskussairaalan kokonais-tuottavuus kasvoi edellisvuodesta 1,8 prosenttia ja henkilötyöntuottavuus 0,9 prosent-tia.

Kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kerääntyi palveluja 4,7 miljoonan euron edes-tä. Kalliin hoidon tasausraja nousi 80 000 euroon, mikä pienensi kertyvää summaa. Ensihoito- ja päivystyskeskus Akuutti24:n suoriteperusteinen tulos osoitti 3,2 miljoonan euron ylijäämää, joka palau-tetaan jäsenkunnille. Palautuksen jälkeen kuntien maksuosuudet ylittävät talousarvi-on 1,3 M€ eli 6,5 %. Palvelujen käyttö ylitti tilaukset niin ikään 6,5 prosenttia. Tuotta-vuusmittarin mukaan päivystyskeskuksen tuottavuus laski vuonna 2015 edellisvuo-desta. Ensihoitokeskus perii kunnilta lisämaksuosuuksia 87 000 euroa muutettuun talousar-vioon nähden. Ensihoidon osalta alkuperäinen talousarvio ei ole mielekäs vertailu-kohde, koska muutokset siihen on tehty kuntien esittämien lisäpalvelutoiveiden mu-kaisesti. Maksuosuudet ylittävät muutetun talousarvion 1,0 prosentilla. Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon toimialalla jäsenkunnille palautetaan 6 300 euroa. Koko-naismaksuosuudeksi muodostuu talousarvion mukaisesti 1,9 miljoonaa euroa. Liikelaitokset Peruspalvelukeskus Aava -liikelaitoksen liikevaihto oli 115,5 miljoonaa euroa. Jäsen-kunnille palautetaan 1,9 miljoonaa euroa, minkä jälkeen tilikauden ylijäämäksi muo-

1010101010

dostuu 0,2 miljoonaa euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet alittivat talousarvion 1,8 %. Kokonaismaksuosuus vuodelta 2015 on 100,7 miljoonaa euroa. Muutostalousarviossa Aavan ylijäämätavoitteeksi asetettiin 2,5 miljoonaa euroa. En-nen maksuosuuspalautuksia kunnille ylijäämä oli 2,1 miljoonaa euroa eli tavoittee-seen ei aivan päästy.

Laboratoriokeskuksen ensimmäinen täysi toimintavuosi sujui taloudellisesti ja toimin-nallisesti hyvin. Liikevaihtoa syntyi 20,9 miljoonaa euroa. Ylijäämä ennen varauksia oli 1,3 miljoonaa euroa. Ylijäämästä esitetään tehtäväksi 1,0 miljoonan euron inves-tointivaraus PET-CT -kameran hankintaa varten. Näin ollen tilikauden ylijäämäksi muodostuu 0,3 miljoonaa euroa. Sosiaalialan osaamiskeskus Verso-liikelaitoksen liikevaihto oli 0,5 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämä 26 000 euroa. Alijäämä pystytään kattamaan kertyneillä ylijäämil-lä. Sisäiset palveluntuottajat Sisäisistä palveluntuottajista yhtymähallinto sekä tukipalvelukeskus tekivät erinomai-set taloudelliset tulokset. Yhtymähallinnon tuloksesta palautettiin asiakkaille 1,0 mil-joonaa euroa ja tukipalvelukeskuksen tuloksesta 3,3 miljoonaa euroa.

Investoinnit toteutuivat perusyhtymässä 18,6 miljoonan euron suuruisina. Liikelai-tokset mukaan luettuina toteuma oli 20,2 miljoonaa euroa. Perusyhtymässä bruttoin-vestointien määrä ylitti alkuperäisen talousarvion 2,4 miljoonalla eurolla ja muutetun-kin talousarvion 0,8 miljoonalla eurolla. Ylityspaineita oli sekä uudisrakentamisessa että perusparantamishankkeissa. Merkittävimmät hankkeet olivat apteekki, obduktio, sydänkeskus ja fysiatria. Investointituloja kirjautui 0,2 miljoonaa euroa.

1111111111

Päijät-Hämeen sosiaali-

ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kuntakohtainen tarkastelu toimialoittain

Ympäristöterveydenhuolto Erikoissairaanhoito * Sosiaali- ja perusterveydenhuolto

Jäsenkunta TA 2015 MTA IV 2015 TP 2015 tot-% TA tot-% MTA TA 2015 MTA IV 2015 TP 2015 tot-% TA tot-% MTA TA 2015 MTA IV 2015 TP 2015 tot-% TA tot-% MTA

Asikkala 212 300 212 300 227 001 106,9 % 106,9 % 8 393 300 8 382 000 7 749 357 92,3 % 92,5 %

Hartola 112 800 112 800 135 304 120,0 % 120,0 % 3 346 500 3 459 000 3 263 191 97,5 % 94,3 % 8 740 000 8 740 000 8 286 967 94,8 % 94,8 %

Heinola 252 800 252 800 257 474 101,8 % 101,8 % 18 702 700 20 551 000 20 458 354 109,4 % 99,5 %

Hollola 284 100 284 100 226 460 79,7 % 79,7 % 20 370 800 20 344 000 20 181 634 99,1 % 99,2 %

Hämeenkoski 44 900 44 900 49 178 109,5 % 109,5 % 1 961 500 2 172 000 2 144 121 109,3 % 98,7 %

Iitti 6 655 700 7 578 000 7 035 937 105,7 % 92,8 % 15 914 000 15 914 000 15 054 768 94,6 % 94,6 %

Kärkölä 128 700 128 700 134 135 104,2 % 104,2 % 5 198 200 5 192 000 4 559 358 87,7 % 87,8 %

Lahti 101 646 300 101 513 000 101 434 687 99,8 % 99,9 %

Myrskylä 53 900 53 900 47 786 88,7 % 88,7 % 1 780 100 1 778 000 1 709 880 96,1 % 96,2 % 4 611 000 4 611 000 4 210 542 91,3 % 91,3 %

Nastola 203 000 203 000 194 857 96,0 % 96,0 % 13 522 200 13 947 000 14 035 457 103,8 % 100,6 % 25 609 000 25 609 000 25 358 455 99,0 % 99,0 %

Orimattila 339 200 339 200 321 509 94,8 % 94,8 % 15 646 000 15 626 000 15 236 718 97,4 % 97,5 % 33 324 000 33 324 000 33 747 146 101,3 % 101,3 %

Padasjoki 53 400 53 400 65 685 123,0 % 123,0 % 3 301 500 3 374 000 3 374 128 102,2 % 100,0 %

Pukkila 42 700 42 700 44 492 104,2 % 104,2 % 1 719 200 1 895 000 1 911 438 111,2 % 100,9 % 3 932 000 3 932 000 3 862 629 98,2 % 98,2 %

Sysmä 162 200 162 200 179 810 110,9 % 110,9 % 4 368 300 4 442 000 4 196 649 96,1 % 94,5 % 10 470 000 10 470 000 10 210 340 97,5 % 97,5 %

Yhteensä 1 890 000 1 890 000 1 883 691 99,7 % 99,7 % 206 612 300 210 253 000 207 290 908 100,3 % 98,6 % 102 600 000 102 600 000 100 730 846 98,2 % 98,2 %

* Erikoissairaanhoidon toimiala ei sisällä Akuutin ja Ensihoidon maksuosuuksia.

Akuutti 24 Ensihoito Kaikki yhteensä TP 2015 erotus

Jäsenkunta TA 2015 MTA IV 2015 TP 2015 tot-% TA tot-% MTA TA 2015 MTA IV 2015 TP 2015 tot-% TA tot-% MTA TA 2015 MTA IV 2015 TP 2015 tot-% TA tot-% MTA Jäsenkunta alkuperäiseen TA 2015

Asikkala 726 200 752 400 701 569 96,6 % 93,2 % 565 000 585 800 602 070 106,6 % 102,8 % 9 896 800 9 932 500 9 279 997 93,8 % 93,4 % Asikkala -616 803

Hartola 283 600 329 700 291 385 102,7 % 88,4 % 364 000 432 900 376 813 103,5 % 87,0 % 12 846 900 13 074 400 12 353 659 96,2 % 94,5 % Hartola -493 241

Heinola 1 131 600 1 451 600 1 347 254 119,1 % 92,8 % 1 200 000 1 071 100 1 207 282 100,6 % 112,7 % 21 287 100 23 326 500 23 270 364 109,3 % 99,8 % Heinola 1 983 264

Hollola 2 179 000 2 323 000 2 126 614 97,6 % 91,5 % 686 000 664 800 724 707 105,6 % 109,0 % 23 519 900 23 615 900 23 259 415 98,9 % 98,5 % Hollola -260 485

Hämeenkoski 210 300 208 100 205 700 97,8 % 98,8 % 128 000 183 000 127 510 99,6 % 69,7 % 2 344 700 2 608 000 2 526 509 107,8 % 96,9 % Hämeenkoski 181 809

Iitti 506 400 647 400 577 814 114,1 % 89,3 % 584 000 482 600 591 092 101,2 % 122,5 % 23 660 100 24 622 000 23 259 611 98,3 % 94,5 % Iitti -400 489

Kärkölä 556 200 659 100 532 043 95,7 % 80,7 % 260 000 198 500 280 001 107,7 % 141,1 % 6 143 100 6 178 300 5 505 537 89,6 % 89,1 % Kärkölä -637 563

Lahti 11 828 900 14 250 900 12 806 019 108,3 % 89,9 % 2 367 000 2 602 200 2 369 227 100,1 % 91,0 % 115 842 200 118 366 100 116 609 933 100,7 % 98,5 % Lahti 767 733

Myrskylä 147 900 173 000 158 816 107,4 % 91,8 % 103 000 97 300 88 966 86,4 % 91,4 % 6 695 900 6 713 200 6 215 990 92,8 % 92,6 % Myrskylä -479 910

Nastola 1 352 900 1 509 700 1 388 979 102,7 % 92,0 % 627 000 624 100 626 747 100,0 % 100,4 % 41 314 100 41 892 800 41 604 495 100,7 % 99,3 % Nastola 290 395

Orimattila 1 426 000 1 576 200 1 466 516 102,8 % 93,0 % 739 000 800 200 805 611 109,0 % 100,7 % 51 474 200 51 665 600 51 577 500 100,2 % 99,8 % Orimattila 103 300

Padasjoki 263 700 326 900 305 941 116,0 % 93,6 % 354 000 312 000 349 693 98,8 % 112,1 % 3 972 600 4 066 300 4 095 447 103,1 % 100,7 % Padasjoki 122 847

Pukkila 159 200 157 800 139 236 87,5 % 88,2 % 107 000 99 700 96 766 90,4 % 97,1 % 5 960 100 6 127 200 6 054 561 101,6 % 98,8 % Pukkila 94 461

Sysmä 315 900 422 100 400 648 126,8 % 94,9 % 417 000 439 000 433 913 104,1 % 98,8 % 15 733 400 15 935 300 15 421 360 98,0 % 96,8 % Sysmä -312 040

Yhteensä 21 087 800 24 787 900 22 448 534 106,5 % 90,6 % 8 501 000 8 593 200 8 680 398 102,1 % 101,0 % 340 691 100 348 124 100 341 034 377 100,1 % 98,0 % Yhteensä 343 277

121212

1.5 Yhtymän henkilöstö

Vuoden 2015 viimeisenä päivänä oli voimassaoleva palvelussuhde kuntayhtymään 4334 henkilöllä.1 Näistä vakinaisia oli 3365 (78 %) ja määräaikaisia 969 (22 %). Henkilöstömäärä

31.12.2015 31.12.2014 31.12.2013Muutos

2014-2015

Vakinaiset 3365 3228 3293 + 137

Määräaikaiset 969 1026 902 - 57

Yhteensä 4334 4254 4195 + 80 Koko vuoden aikana yhtymässä työskenteli yhteensä 5618 henkilöä, joista 3570 oli toistaiseksi voimassaolevassa palvelussuhteessa. Henkilötyövuosia (vähennetään palkattomat poissaolot sekä osan vuotta kestäneet tai osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan kokoaikaisiksi) kertyi 3903, mikä oli 3,6 % edellisvuotta enemmän. Vuon-na 2014 työpanoksissa näkyy noin 1700 henkilön lähes 13 000 lomautuspäivää, mut-ta työpanokset nousivat myös vuoteen 2013 verrattuna. Työpanos

2015 2014 2013

Erotus

2014-

2015

Muutos%

2014-

2015

Teoreettinen htv 4206 4112 4122 94,16 2,3 %

- Palkattomat poissaolot 303 344 288 -40,23 -11,7 %

= Toteutunut htv 3903 3769 3834 134,33 3,6 %

- Palkalliset poissaolot 690 660 649 30,50 4,6 %

= Nettotyöpanos

(ilman lisä- ja ylitöitä)3213 3109 3185 103,83 3,3 %

Henkilötyövuosina määräaikaisen henkilöstön määrä on lievässä kasvussa (1,8 %), vaikka vuoden viimeisenä päivänä heitä olikin edellisvuotta vähemmän. Määräaikai-sen henkilöstön toteutuneiden henkilötyövuosien osuus kaikista henkilötyövuosista on kuitenkin laskenut 24,9 %:sta 24,4 %:iin.

Alle 13 päivän sijaisten käyttö palautui lomautusvuoden 2014 jälkeen normaalitasol-leen. Alle 13 päivän sijaisena työskenneltiin vuoden aikana yhteensä yli 15 000 ka-lenteripäivää.

Vuoden 2015 viimeisenä päivänä osa-aikaisessa palvelussuhteessa työskenteli 470 henkilöä, mikä on 10,8 % koko henkilöstöstä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut 63 henkilöllä edellisvuoden lopusta. Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevan henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2015 lopussa 46,8 vuotta. Suurimman ikäryhmän muodostivat 50 - 59 -vuotiaat. Naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä on pysynyt 88 %:ssa.

1 Henkilöstömäärissä ovat mukana palkkionsaajat ja kaikki projektityöntekijät. Mukana ei ole omaishoitajia, perhehoitajia,

tukihenkilöitä tai tulkkeja, jotka eivät ole varsinaisia palkansaajia (vuoden 2015 aikana tähän ryhmään kuuluvia henkilöitä oli 536 ja vuoden viimeisenä päivänä heitä oli 410).

1313131313

Vuoden 2015 lopussa kuntayhtymässä oli käytössä 256 erilaista ammattinimikettä. Yleisimmät ammattinimikkeet ovat sairaanhoitaja, lähihoitaja, laitoshuoltaja ja toimis-tosihteeri. Vuoden aikana vakinaisesta henkilöstöstä irtisanoutui muutoin kuin eläkkeelle jäämi-sen vuoksi 79 henkilöä. Lisäksi liikkeenluovutuksen yhteydessä palvelussuhde päät-tyi 43 henkilöllä, kun sovelluspalvelut, Hartolan ja Orimattilan ruokahuolto sekä Ori-mattilan laitoshuolto ulkoistettiin. Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle tai työkyvyttö-myyseläkkeelle jäi yhteensä 110 henkilöä, mikä on yhdeksän henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen päättymisen syyt

Päättymisen syy 2015 2014 2013

Irtisanoutuminen 79 94 108

Tehtävän siirto liikkeenluovutuksella 43 17

Irtisanottu 4 2 10

Purettu 3 3 4

Eläkkeelle siirtyneet 110 101 92

Kuollut 3 3 1

Kaikki yhteensä 242 220 215 Kuntayhtymän ikärakenteen perusteella eläkkeelle siirtyvien lukumäärän voidaan en-nustaa pysyvän korkeana myös tulevina vuosina. Vuonna 2016 yhteensä 98 vaki-naista henkilöä saavuttaa vanhuuseläkkeelle jäämiseen edellytettävän vähimmäisiän 63 vuotta. Lisäksi 72 vakinaista henkilöä on jo täyttänyt vähintään 63 vuotta. Henkilöstöllä oli keskimäärin 16,3 sairauslomapäivää henkilötyövuotta kohden. Hen-kilötyövuosiin suhteutettuna koko henkilöstön sairauksista ja tapaturmista aiheutu-neet poissaolot ovat lisääntyneet edellisvuodesta 6,1 %. Sairauksista ja tapaturmista aiheutuneet poissaolot

kalenteri-

päiviä

kalenteri-

päiviä /

teor. htv

kalenteri-

päiviä

kalenteri-

päiviä /

teor. htv

Sairauspoissaolo 60 387 14,4 55 507 13,5 6,4 %

Työmatkatapaturma 971 0,23 908 0,22 4,5 %

Työtapaturma 1 307 0,31 964 0,23 32,5 %

Vapaa-ajan tapaturma 5 938 1,41 5 820 1,42 -0,3 %

Kaikki yhteensä 68 603 16,3 63 199 15,4 6,1 %

2015 2014%-muutos

2014-2015

kalenteripäiviä

/ teor. htv

Valtaosa sairauspoissaoloista on lyhyitä 1-3 päivän poissaoloja. Poissaolopäiviä ker-tyi kuitenkin eniten 11-30 päivän yhdenjaksoista sairauspoissaoloista. Eniten edellis-vuodesta lisääntyivät pitkät yli 60 päivää kestävät sairauspoissaolot. Sairauspoissa-olojen keskipituus kasvoi 6,5 päivästä 6,7 päivään. Koko vuoden aikana vähintään 30 sairauspoissaolopäivää oli 638 henkilöllä. Näiden poissaolopäivien osuus kaikista sairauslomapäivistä oli 68,3 %.

Sairauspoissaolojen yleisimmät syyt ovat olleet kuntayhtymässä tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, hengityselinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt. Nämä

1414141414

olivat kolme selvästi suurinta ryhmää myös vuonna 2015. Yleisimmistä päätauti-luokista erityisesti mielenterveyden häiriöt ovat olleet viime vuodet selvässä kasvus-sa. Palkat ja palkkiot kokonaissumma tilivuodelta ja edeltävältä vuodelta

2015 2014

Palkat ja palkkiot 165 159 412 € 158 866 466 €

- henkilöstökorvaukset 2 813 827 €- 2 650 423 €-

162 345 585 € 156 216 043 € Vuodesta 2013 alkaen Lahti-konserniin kuuluvat yhtiöt ja yhteisöt noudattavat kau-punginhallituksen päätöksellä ohjeistusta palkkojen, palkkioiden ja muiden etuisuuk-sien läpinäkyvyydestä ja julkisuudesta. Vuonna 2015 hallituksen palkkiot olivat 51 631 euroa. Kuntayhtymän johtajan palkka 1.3.2015 - 31.12.2015 sisältäen loma-rahan oli 115 540 euroa ja matkapuhelinedun verotusarvo 200 euroa. Kuntayhtymän johtajan sijaisen (hallintojohtaja) koko vuoden palkka sisältäen lomarahan ja loma-korvauksen oli 104 886 euroa ja matkapuhelinedun verotusarvo 40 euroa. Koko hen-kilöstön luontaisetujen verotusarvot olivat valvontaruokailussa 15 852 euroa, matka-puhelinedussa 3 160 euroa, taxi-edussa 3 155 euroa ja lääke-edussa 150 euroa; kaikki luontaisedut yhteensä 22 317 euroa. Henkilöstökertomuksessa kuvataan yksityiskohtaisemmin henkilöstöä koskevia tieto-ja.

1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä

Strategiset riskit Toimintaympäristö on voimakkaassa muutospaineessa. Sote -uudistuksen lainsää-däntö valmistunee lähiaikoina. Tulevaisuuden hahmottaminen ja ennakoiminen on lähes mahdotonta. Pitkään jatkuva epävarmuus tulevasta voi johtaa kehittämisen ty-rehtymiseen.

Kuntatalouden kireys on ollut toimintaedellytysten kannalta uhka. Sairaalarakennus vanhenee. Uudistamisohjelman toteuttaminen on välttämätöntä, ja rahoituksen var-mistaminen on tärkeää. Sairaalassa on useissa yksiköissä sisäilmaongelmia. Perus-infrastruktuuri on osin vanhentunutta. Toisaalta peruskorjaushankkeiden aikana työ-turvallisuuteen joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota. Palvelujen kysynnän kasvu ja resurssien riittävyys muodostavat merkittävän riskin palvelutuotannon tasapainoiseksi toteuttamiseksi. Henkilöstön saatavuuteen liittyvät riskit Koulutetun ja kokeneen henkilöstön saatavuus on merkittävä haaste kunnille ja kun-tayhtymille. Kuntayhtymän henkilöstön eläköityminen kiihtyy lähivuosina ja ikääntymi-sen myötä osa-aikatyön määrä lisääntyy. Samanaikaisesti on yhä vaikeampaa saada ammattitaitoista henkilöstöä ja monessa ammattiryhmässä vuosittain valmistuvien ammattilaisten määrä ei riitä kattamaan eläkepoistumaa.

1515151515

Toimintaympäristön epävakaus aiheuttaa jo nyt vaikeuksia avainhenkilöiden rekry-toinnissa. Maineriski voi syntyä mm. yksittäisten mediaan nousevien tapausten kaut-ta. Niiden ennaltaehkäisty on mahdotonta, ja siksi huolellinen paneutuminen haasta-viin yksittäistapauksiin on tärkeää. Yhtä tärkeää kuin uuden henkilöstön rekrytointi on myös huomion kiinnittäminen nii-hin tekijöihin, jotka vahvistavat henkilöstön sitoutumista ja työhyvinvointia. Pelkästään ulkoisen rekrytoinnin keinoin ei voida turvata osaavan henkilöstön riittävyyttä. Työhy-vinvointisuunnitelma ja siihen liittyvät toimenpiteet pyrkivät varmistamaan ja kehittä-mään työhyvinvointia. Työterveyshuollon palvelujen kehittäminen on myös tärkeää. Henkilöstön osaamiseen liittyvät riskit Toimintaympäristön kiihtyvä muutos ja varautuminen teknologian kehityksestä johtu-vien uudenlaisten toimintakäytäntöjen kyvykkäälle haltuunotolle on tällä hetkellä riski, joka kohdistuu kaikkiin henkilöstöryhmiin. Edelleenkin riskinä on, miten henkilöstö saadaan luopumaan tarpeettomaksi käyvästä osaamisesta ja toimintatavoista laajen-tamalla niin ammatti- kuin muuta osaamista kysynnän ja prosessien vaatimuksiin vas-taamalla. Eläköitymisen myötä yhtymästä poistuu paljon osaamista, jonka ennakoimatta jättä-minen vaadittavine toimenpiteineen on riski. Tulevaisuutta varten seuraajasuunnitte-lun tulee olla systemaattista perustuen ennakoivaan urasuunnitteluun. Tämä edellyt-tää esimiehiltä nykyistä enemmän osaamista osaamisen johtamisessa. Työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen liittyvät riskit Osatyökykyisten henkilöiden määrä on lisääntynyt ja riskinä on varhaiseläkemaksu-jen kasvu. Varhe -maksut syntyvät henkilön jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle. Yhtymän rakennuskannan vanhetessa sisäilmaongelmat ovat lisääntyneet haitaten henkilöstön työhyvinvointia ja terveyttä. Työturvallisuusriskejä ovat työtapaturmien ja työmatkatapaturmien määrän kasvu se-kä tapaturmataajuuden tihentyminen. Vahinkoriskit Yhtymällä on julkisyhteisön omaisuusriskivakuutus, jossa vakuutettuna on omaisuus, rakennukset ja irtaimisto. Vakuutukseen sisältyy lisäksi kuntayhtymän omistamat pienlaitteet, leasingomaisuus, haltuun uskottu omaisuus, ohjelmat ja tiedostot. Lisäk-si yhtymällä on palo- ja konerikkovakuutus, asennus- ja rakennustyövakuutus, kes-keytysvakuutus, auto- ja liikennevakuutus, lakisääteinen tapaturmavakuutus, vapaa-ehtoiset ryhmätapaturmavakuutukset, julkisyhteisön vastuuvakuutus sekä julkisyhtei-sön hallinnon vastuuvakuutus. Vakuutussopimukseen sisältyy palveluja mm. riskienhallinnan tason kartoittamiseksi sekä ohjeistusta ja koulutusta vahinkojen ehkäisemiseksi. Teknisten laitteiden ja rakennelmien toiminnallista riskiä pyritään pienentämään etu-käteen toteuttamalla rakennus- ja talotekniikka- sekä sairaalalaitetoimituksiin liittyvä työmaavalvonta oman henkilökunnan voimin.

Turvallisuus- ja valmiussuunnitteluun panostetaan, jotta poikkeustilanteissa toiminta pystytään turvaamaan. Yksiköiden pelastussuunnitelmilla pyritään vähentämään tuli-palo- ja onnettomuusriskiä.

1616161616

Rahoitukseen liittyvät riskit Kuntayhtymän toiminnassa oleellisimmat rahoitukseen liittyvät riskit muodostuvat pal-velujen hinnoittelusta, miten hyvin suunniteltu kustannustaso sekä palvelujen kysyntä vastaavat toteumaa. Oleellista kuntayhtymän toiminnassa on toteuttaa kuntien palve-lutilaukset sovitulla kustannustasolla. Korkotason muutokset tai maksuvalmiuteen liittyvät riskit ovat kuntayhtymässä kas-vamassa. Vieraan pääoman määrä kasvaa suurten investointien johdosta, jolloin jou-dutaan tarkastelemaan uudelleen korkoihin liittyviä riskejä. Yhtymän lainasalkun suo-jausaste on hyvä. Valuuttariskit koskevat pääsääntöisesti ICT-lisenssi- ja -laitehankintasopimuksia. Vastapuoliriski korostuu tyypillisesti suurissa hankkeissa esim. yhteistyökumppanei-den mahdollisten konkurssiseuraamusten osalta. Tällaisia hankkeita ovat tyypillisesti rakentamishankkeet. Tietoturvallisuuden kehittäminen ja riskienhallinta

Tietojen turvaaminen ja suojaaminen on olennainen osa kuntayhtymän toiminnan tur-vallisuutta. Turvattavia tietoja ovat sekä manuaalisessa että sähköisessä muodossa olevat tiedot. Tietojärjestelmät tukevat merkittävässä määrin yhtymän toimintaa sen tuottaessa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja ympäristö-terveydenhuollon palveluja. Erityistä huomiota kiinnitetään sosiaali- ja terveysyhty-män toiminnan kannalta kriittisiin potilas- ja asiakastietojärjestelmiin sekä niiden sisäl-tämiin tietoihin. Tietoturvan ja tietosuojan kehittäminen on osa laatutyötä sekä laa-jempaa turvallisuuden kehittämistä, mihin kokonaisuuteen kuuluu fyysisen turvalli-suuden, potilas- ja asiakasturvallisuuden sekä työhyvinvoinnin kehittäminen. Vuonna 2015 jatkettiin tietoturvallisuuden ylläpito- ja kehittämistoimintaa yhtymän tie-toturvallisuuspolitiikan viitoittamana. Tietoturvallisuuden johtoryhmä kokoontui alku-vuodesta kaksi kertaa, minkä jälkeen syksyllä todettiin, että tarkoituksenmukaisinta on uudelleen organisoida tietoturvan ja tietosuojan kehittämiseen liittyvien ryhmien tms. toimintaa. Lisäksi tietosuoja-asioiden osalta järjestettiin yhteinen keskustelutilai-suus loppuvuodesta. Tietoteknistä infrastruktuuria sekä palveluiden käytettävyyttä ja saatavuutta kehitettiin – tietoturvapäällikkö kokoontui säännöllisesti tietohallinnon teknisten asiantuntijoiden kanssa teknisen tietoturvan ylläpidon ja kehittämisen mer-keissä. Yhtymän turvallisuustyössä jatkettiin kokonaisturvallisuuden kehittämisen polulla ris-kienhallintapolitiikan ohjaamana. Turvallisuustiimi (turvallisuuspäällikkö, tietoturva-päällikkö, potilasturvallisuuskoordinaattori, työhyvinvointi / työsuojelupäällikkö ja työ-suojeluvaltuutettu) kokoontui vuoden 2015 aikana tarvittaessa. Tammikuusta 2015 lähtien laajennettiin haitta- ja vaaratapahtumien ilmoittamiseen tarkoitettua potilastur-vallisuuden HaiPro -järjestelmää myös muille turvallisuuden osa-alueille (työturvalli-suus, tietoturva ja toimintaympäristö). Vuonna 2015 tehtiin Haipro -tietoturvailmoituksia 110 kpl. Yhtä lailla vuonna 2015 oli henkilöstön käytännön osaamisen kehittäminen tiedon turvaamisessa ja suojaamisessa hyvin keskeisessä roolissa. Tietoturvapäällikön koko yhtymän alueella ja eri toimialoilla pitämissä koulutuksissa koulutettiin noin 350 yhty-män työntekijää 21:ssä eri tilaisuudessa. Näiden lisäksi panostettiin tietoturvallisuus-asioissa erityisesti sisäiseen verkkoviestintään (intranetissä säännöllisesti julkaistavat tietoturvauutiset ja varoitukset) sekä entistä yhtenäisimpiin toimintakäytäntöihin. Hait-taohjelmiin tai muihin vastaaviin liittyvät julkiset varoitukset ja yleiset uutiset lisääntyi-

1717171717

vät selvästi edellisvuodesta; vuoden 2015 aikana yhtymän intranetissa julkaistiin yh-teensä 37 tietoturvauutista (vuonna 2014 21 kpl). Loppukeväästä 2015 julkaistiin henkilöstölle sosiaalisen median pelisäännöt -ohjeet. Syksyllä 2015 uudistettiin kaikkia ulkoisia palveluntuottajia koskeva palvelutuotannon tietoturvallisuussitoumus, joka myös käännätettiin englanniksi. Lisäksi henkilöstölle julkaistiin toimintaohje tilanteisiin, joissa potilaan tietosuoja on voinut vaarantua. Tie-tosuojan valvontaan kehitettiin omavalvontaan liittyviä menettelyitä muun muassa kansallisen potilasarkiston (KanTa) liittyvän omavalvontasuunnitelman laatimisen ja säännöllisen ylläpidon kautta. Vuoden 2015 joulukuussa toteutettiin sovellusten ulkoistus Medi-It Oy:llä. Ulkoistuk-sen myötä käynnistettiin projekti, jonka tavoitteena on selkeyttää ICT -tukiprosesseja ja luoda edellytyksiä tuottaa ICT -tukipalveluita myös virka-ajan ulkopuolella. Työ jat-kuu vuoden 2016 ensimmäisen vuosipuoliskon.

1.7 Ympäristötekijät

Talousarviovuodesta laaditaan järjestyksessä kuudestoista ympäristötilinpäätös ja sen tehtävänä on kertoa sairaalan toiminnan vaikutuksista ympäristöönsä. Ympäristötilinpäätös käsittelee keskussairaalarakennuksessa tapahtuvaa toimintaa. Tilinpäätöksen on myös tarkoitus osoittaa luotettavalla tavalla toiminnan ja tekojen vastaavuus valitsemaamme ympäristöpolitiikkaan johon olemme ylimpää johtoa myöten sitoutuneet.

Ympäristötilinpäätös tarkastelee keskussairaalan toimintaa kolmelta eri sektorilta: Hankinnat, jätehuolto, luonnonvarojen ja energian kulutus.

HANKINTA Milj. € 2011 2012 2013 2014 2015

APTEEKKITARVIKE 13,43 14,27 13,77 13,33 14,91

HOITOTARVIKE 11,95 14,39 15,10 15,09 15,50

JÄTELAJI / kg 2011 2012 2013 2014 2015

SEKAJÄTE 332 600 378 360 282 770 226 200 253 800

ENERGIAJÄTE 141 030 124 000 190 940 242 500 258 800

LASI 12 180 14 260 15 750 16 170 13 990

RUOKAJÄTE 91 500 82 430 36 500 34 320 33 330

PAPERI 24 000 23 200 26 740 27 170 41 180

PAHVI 56 260 51 800 64 960 68 700 80 400

ENERGIAT / Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015

Vesi m3 79 413 82 563 80 820 75 277 80 050

Lämpö MWh, lt-korjattu 19 166 21 102 19 853 18 659 19 892

Sähkö MWh 13 643 14 427 14 204 14 454 14 410

Lajittelun tehostumisen kautta jätelajit ovat massallisesti lisääntyneet sekajätteen kustannuksella. Eniten on kasvanut energiajätteen, pahvin ja paperin määrä edelli-sestä vuodesta.

1818

Ruokajätteen määrä on vähentynyt massallisesti vuodesta 2012 alkaen, koska uu-dessa ravintokeskuksessa jätejärjestelmä erottelee ruokajätteestä veden.

Veden kokonaiskulutuksen määrä on ollut tarkastelukaudella nouseva, johtuen sai-raalan jäähdytysjärjestelmän saneerauksesta, jolloin verkostoa jouduttiin huuhtele-maan ja käyttämään veden läpijuoksutusta. Lämmöntarveluvulla korjattu lämpöenergian määrä on ollut nouseva, johtuen lämmi-tyskauden alussa käyttöönotetusta sydänkeskuksesta ja Fysiatriasta. Kuluneen vuo-den lämmitystarve oli normaalia alhaisempi. Sähköenergian tasaantumiseen tarkastelujaksolla on päästy mm. uudistamalla va-laisimia ja valaistuksen ohjausta, sekä automatisoimalla teknisiä ohjausjärjestelmiä. Tarkastelujakson aikana myös jäähdytyksen tarve oli keskimääräistä pienempää, säästäen sähköenergiaa.

1919

1.8 Selonteko sisäisestä valvonnasta

Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kuntayhtymän sisäisiä säännöksiä ja ohjeita on käsitelty tulosryhmien johtoryhmissä ja osastokokouksissa. Henkilöstö tuntee keskeisimmät toimintaa koskevat ohjeet ja säännöt. Esimiesten tehtäväjaot perustuvat tulosryhmien johtajien kirjallisiin delegoin-tipäätöksiin tai päätösvaltamatriisiin. Päivittäisellä lähiesimiestyöllä, johon kuuluu toi-minnan tarkkailu ja ohjaaminen, varmistetaan sovittujen toimintatapojen toteutuminen myös käytännön työssä. Tavoitteiden toteutuminen, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotetta-vuus Tulosryhmien johtoryhmässä arvioidaan talous- ja toimintatilanne suhteessa asetet-tuihin tavoitteisiin vähintään kerran kuukaudessa. Tulosalueiden johtoryhmissä teh-dään samoin. Yhtymän johtajalle raportoidaan kuukausittain talous- ja toimintatilanne. Raportoinnissa kiinnitetään huomio erityisesti poikkeamiin ja niiden korjaamiseen. Varojen käytön oikeellisuuden valvontaa tehdään tilauskäsittelyn (porrastetut hankin-tavaltuudet ja keskitetty hankintatoimi) lisäksi laskujen hyväksymisen yhteydessä. Ex-report -tietojärjestelmä on mahdollistanut monipuolisemman ja tehokkaamman seu-rannan. Jäsenkunnille toimitetaan neljännesvuosittain osavuosikatsaus. Lisäksi vakiintunees-sa käytössä on HUS:ssa kehitetty DRG-pistepainoihin perustuva tuottavuustarkaste-lu, joka toteutetaan osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä erikoissairaan-hoidossa ja päivystyskeskuksessa. Talous- tai toimintapoikkeamaa käsitellään asian-osaisten kuntien kanssa ja neuvotellaan tarvittaessa tilaajien kanssa tilanteesta. Tä-män jälkeen tehdään tarvittavat toiminta- tms. muutokset. Riskienhallinnan järjestäminen Kuntayhtymän johtoryhmä teki riskiarvioinnin syksyllä 2010 tavoitteiden saavuttami-sen kannalta. Tätä arviointia käytetään pohjana sisäisen tarkastuksen ohjelman laa-dinnassa sekä tulosryhmille järjestetyn sisäisen valvonnan koulutuksessa. Kuntayh-tymän vakuutuspalvelusopimukseen sisältyy riskienkartoituspalvelu. Toiminnallisten riskien arviointi toteutetaan osana säännöllistä seurantaa ja ana-lysointia. Useimmat tulosryhmät arvioivat oman toiminnan kannalta oleellisimmat ris-kit ja pyrkivät varautumaan niihin sekä valmistelevat toipumissuunnitelmia, jos riskit realisoituvat. Tulosryhmien riskien arviointi on kohdistunut toiminnan keskeytymättö-myyden turvaamiseen, laiterikkoihin varautumiseen, henkilöriskeihin, potilasturvalli-suuden takaamiseen ja laiteturvallisuuteen ja laitteiden määräaikaiseen uusimiseen potilasturvallisuuden takaamiseksi. Riskeihin varautuminen on osa johtamista. Investointeja koskevat riskit minimoidaan huolellisella suunnittelulla ja noudattamalla tarkoin yhtymän investointeja koskevia ohjeita. Hankinnoissa käytetään apuna yhty-män hankinta-asiantuntijoita. Koneiden ja laitteiden hoidossa käytetään apuna joko erillisin sopimuksin sovittuja asiantuntijoita tai yhtymän asiantuntijoita. Valvonta ta-pahtuu toimintayksiköissä henkilökunnan ja esimiesten toimesta.

2020

Sopimustoiminta Kuntayhtymässä on käytössä asianhallintajärjestelmään liittyvä sähköinen sopimus-tenhallintajärjestelmä, joka mahdollistaa sopimusten seurannan. Kuntayhtymää sitoviin sopimuksiin ei liity merkittäviä taloudellisia riskejä. Suurissa hankinnoissa, joissa maksetaan ennakkomaksuja, vaaditaan turvaavat hankinta- ja takuuaikaiset vakuudet. Sisäisen tarkastuksen järjestelyt Vuonna 2015 sisäisen tarkastuksen palvelut hankittiin vielä Tuokko Tilintarkastus Oy:ltä, koska yhteistyö Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sekä Kanta-Hämeen sairaan-hoitopiirin kanssa siirtyi alkavaksi vuoden 2016 alkupuolella. Arvio sisäisen valvonnan toimivuudesta Sisäisen valvonnan ohje hyväksyttiin tammikuussa 2010. Tulosryhmän johtajat ovat luoneet sisäisen valvonnan järjestelmän omissa tulosryhmissään. Tulosryhmät arvioi-vat säännöllisesti toiminnan ja talouden toteutumista ja useimmissa tulosryhmissä seuranta ja raportointi tapahtuvat vastuuyksikkötasolla.

2121

2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen

Tilikauden jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslas-kelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla.

Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut

(1000 €) 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014

Toimintatuotot 405 486 388 992

Toimintakulut -392 043 -375 090

Toimintakate 13 443 13 902

Korkotuotot 6 31

Muut rahoitustuotot 124 68

Korkokulut -751 -847

Muut rahoituskulut -201 -199

Vuosikate 12 620 12 955

Poistot ja arvonalentumiset -10 630 -12 524

Tilikauden tulos 1 991 431

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -1 521

Tilikauden yli-/alijäämä 470 431

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 103,4 103,7

Vuosikate/Poistot, % 118,7 103,4

Toimintatuotot/Toimintakulut, %

100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön)

Vuosikate/Poistot, %

100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Toimintakate ilmoittaa kuntayhtymän korko- ja muihin rahoituskuluihin sekä poisto-jen ja arvonalennusten kattamiseen käytettävissä olevan käyttötalouden tulorahoituk-sen määrän. Toimintakate kasvoi selkeästi edellisvuodesta. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien suunnitel-mapoistojen suuruinen, kuntayhtymän tulorahoitus on riittävä. Oletusta voidaan kui-tenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kuntayhtymän keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuosikate riittää lähes kaikkien suunnitel-man mukaisten poistojen kattamiseen, mutta yhtymän tulevat investoinnit ylittävät poistojen tason, jolloin investointeja ei pystytä kattamaan tulorahoituksella.

2222

Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kuntayhtymän vapaaehtoisia varauksia tai omaa pääomaa. Tilikauden tu-loksen jälkeen esitetään poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutok-set.

2.2 Toiminnan rahoitus

Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä lasket-tavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kuntayhtymän kassavarojen muutoksen.

Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

(1000 €) 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 12 620 12 955

Tulorahoituksen korjauserät 616 13 236 2 704 15 658

Investointien rahavirta

Investointimenot -20 856 -11 963

Rahoitusosuudet investointeihin 390 1 584

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 762 -19 704 7 -10 372

Toiminnan ja investointien rahavirta -6 468 5 286

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten vähennykset 6 6

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 609 -2 609

Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 -2 609 0 -2 609

Oman pääoman muutokset 4 054 45

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset +/- -427 -72

Vaihto-omaisuuden muutos +/- -88 170

Saamisten muutos +/- -7 824 8 872

Korottomien velkojen muutos +/- 3 219 -5 119 8 092 17 061

Rahoituksen rahavirta -3 668 14 498

Rahavarojen muutos -10 135 19 784

Rahavarat 31.12. 27 360 37 496

Rahavarat 1.1. 37 496 -10 135 17 712 19 784

2323

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä

5 vuodelta, 1000 € -22 396 -15 175

Investointien tulorahoitus, % 61,7 124,8

Lainanhoitokate 4,0 4,0

Kassan riittävyys, pv 24 35,0

Investointien tulorahoitus, %

100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno

Lainanhoitokate

(Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)

Kassan riittävyys (pv)

365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Vuosikate ja sen korjauserät Rahoituslaskelma lähtee liikkeelle tuloslaskelmasta siirtyvällä vuosikatteella, jota kor-jataan tulorahoituksen korjauserillä ja satunnaisilla erillä. Tulorahoitukseksi muodos-tuu korjauserien jälkeen 13,2 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitus % -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien oma-hankintamenoista on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Lainanhoitokate kertoo kuntayhtymän tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnuslu-vun arvo on 1 tai suurempi. Jos tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pää-oman hoitoon ottamaan uutta lainaa, realisoimaan kuntayhtymän omaisuutta tai vä-hentämään kassavaroja. Maksuvalmius Kuntayhtymän kassavarat vähenivät 10,1 miljoonaa euroa ja kassan riittävyys oli 24 päivää. Vuonna 2015 ei nostettu uutta pitkäaikaista lainaa.

2424

2.3 Kuntayhtymän tase ja sen tunnusluvut

Kuntayhtymän rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslu-kujen avulla (1000 €)

VASTAAVAA 2015 2014

PYSYVÄT VASTAAVAT 100 137 90 546

Aineettomat hyödykkeet 2 599 2 568

Aineettomat oikeudet 2 599 2 568

Aineelliset hyödykkeet 95 715 86 444

Maa- ja vesialueet 645 778

Rakennukset 67 559 66 492

Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 294 1 579

Koneet ja kalusto 12 789 12 118

Muut aineelliset hyödykkeet 35 35

Ennakkomaksut ja keskeneräiset

hankinnat 13 393 5 442

Sijoitukset 1 823 1 534

Osakkeet ja osuudet 1 587 1 292

Muut lainasaamiset 236 242

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 100 100

Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 100 100

VAIHTUVAT VASTAAVAT 75 695 77 918

Vaihto-omaisuus 4 249 4 161

Aineet ja tarvikkeet 4 249 4 161

Saamiset 44 085 36 261

Pitkäaikaiset saamiset 8 786 7 653

Myyntisaamiset 8 786 7 653

Lyhytaikaiset saamiset 35 298 28 607


Muut saamiset 6 255 5 615

Siirtosaamiset 1 572 1 617

Rahoitusarvopaperit 101 101

Muut arvopaperit 101 101

Rahat ja pankkisaamiset 27 259 37 394

VASTAAVAA YHTEENSÄ 175 932 168 564

2525

VASTATTAVAA 2015 2014

OMA PÄÄOMA 61 467 56 943

Peruspääoma 60 537 60 537

Edellisten tilikausien alijäämä (ylijäämä) 460 -4 024

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 470 430

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 521

Vapaaehtoiset varaukset 1 521

PAKOLLISET VARAUKSET 10 137 8 999

Muut pakolliset varaukset 10 137 8 999

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 367 1 793

Valtion toimeksiannot 722 1 120

Muut toimeksiantojen pääomat 645 673

VIERAS PÄÄOMA 101 441 100 829

Pitkäaikainen 31 057 33 665

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 31 057 33 665

Lyhytaikainen 70 384 67 164

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 609 2 609

Saadut ennakot 19 33

Ostovelat 19 886 17 380

Muut velat 16 413 14 295

Siirtovelat 31 457 32 847

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 175 932 168 564

Taseen tunnusluvut

Omavaraisuusaste % 35,81 33,79

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 25,01 25,91

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 25,01 25,91

Kertynyt alijäämä, 1000 € 930 -3 594

Lainakanta 31.12. ,1000 € 33 665 36 274

Lainasaamiset, 1000 € 236 242

Omavaraisuusaste, %

100*(Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset )/

(Koko pääoma - Saadut ennakot)

Suhteellinen velkaantuneisuus, %

100*(Vieras pääoma - Saadut ennakot)/Käyttötulot

Kertynyt yli/alijäämä

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

Lainakanta 31.12.

Vieras pääoma-(Saadut ennakot+Ostovelat+Siirtovelat+Muut velat)

Lainasaamiset 31.12.

Sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja Muut lainasaamiset

2626

Taseessa yhtymän varat eli vastaava esitetään siten, että vaikeammin rahaksi muu-tettavista käyttöomaisuuseristä edetään likvideinä varoina oleviin eriin. Taseen pää-omaerät eli vastattava esitetään edeten sidotuimmista oman pääoman eristä ensin maksettaviin lyhytaikaisen vieraan pääoman eriin. Yhtymän taseen loppusumma kasvoi 7,4 miljoonaa euroa. Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat yhtymän omavaraisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % mittaa yhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyjä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoite-tasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 % tai sitä alempi omavaraisuus merkitsee kuntataloudessa suurta velkarasitusta. Yhtymän omavaraisuusaste oli 35,8 %. Suhteellinen velkaantuneisuus, % tunnusluku kertoo, kuinka paljon yhtymän käyt-tötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Se on omavaraisuutta käyt-tökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ar-vostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuu-det yhtymällä on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Yhtymän suhteel-linen velkaantuneisuus oli 25,0 %. Tunnusluvuissa ei tapahtunut vuoden aikana merkittävää muutosta.

2.4 Kokonaistulot ja -menot 2015

TULOT € % MENOT € %

Toiminta Toiminta

Toimintatuotot 405 486 98,8 Toimintakulut -392 043 94,4

Korkotuotot 6 0,0 Korkokulut -751 0,2

Muut rahoitustuotot 124 0,0 Muut rahoituskulut -201 0,0

Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät

+/- Pakollisten varausten muutos 1 138 -0,3

- Pysyvien vastaavien - Pysyvien vastaavien

hyödykkeiden luovutusvoitot -523 -0,1 hyödykkeiden luovutustappiot 0 0,0

Investoinnit Investoinnit

Rahoitusosuudet investointimenoihin 390 0,1

Pysyvien vastaavien

hyödykkeiden luovutustulot 762 0,2 Investointimenot -20 856 5,0

Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta

Antolainasaamisten vähennys 6 Antolainasaamisten lisäys 0 0,0

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 609 0,6

Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0

Oman pääoman lisäykset 4 054 1,0 Oman pääoman vähennykset 0 0,0

Kokonaistulot yhteensä 410 305 100,0 Kokonaismenot yhteensä -415 321 100,0

2727

Kokonaistulojen ja -menojen laskelma on laadittu tuloslaskelmasta ja rahoituslaskel-masta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulo ja -meno -käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön.

2.5 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamisesta

Tilikauden tulos ennen varauksia ja rahastosiirtoja osoittaa ylijäämää 1 990 588,25 euroa. Hallitus esittää, että tuloksesta tehdään 520 587,00 euron investointivaraus henkilö-kunnan virkistyspaikan hankintaa varten sekä 1 000 000,00 euron investointivaraus PET-CT -kameran hankintaa varten. Hallitus esittää, että jäljelle jäävä ylijäämä 470 001, 25 euroa siirretään omaan pää-omaan yli- ja alijäämätilille.

2828

3 Talousarvion toteutuminen; toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

3.1 Yhtymähallinto

Vastuuhenkilö Kuntayhtymän johtaja Timo Louna Tilikauden tuloksen ja toiminnan arviointi Talousarvio toteutui suunniteltua parempana. Yhtymähallinto tuloksesta palautettiin miljoona euroa sisäisille asiakkaille. Selittävänä tekijänä ylijäämän syntyyn oli toimintatuottojen huomattava ylitys suunniteltuun nähden. Tuottojen ylitystä selittää mm. Kelan korvausten työterveyshuollosta ylittyminen suunnitellusta 0,2 M€. Koulutuskorvauksista vuodelle 2015 kirjattiin vuosien 2014 ja 2015 korvaukset tilintarkastajien ohjeen mukaan talousarvion sisältäessä ainoastaan vuoden 2014 arvioidut korvaukset. Toteuma näiden osalta oli 0,1 M€ yli arvioidun. Edelleen tuottojen ylitystä selittää arvonlisäverotarkastusten perusteella saadut alv-palautukset, yhteensä 0,1 M€. Lisäksi kehittämishankkeista saatiin arvioitua suuremmat tuotot. Toimintamenot toteutuivat suunnitellusti. Yksittäisiä ostopalveluita tarkasteltaessa voidaan todeta, että ulkoistetun palkkalaskennan kustannukset toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Työterveys-huollon palveluista aiheutuneet kustannukset sen sijaan ylittivät arvioidun 0,2 M€. Käyttötalousosa (1 000 eur)

1 YHTYMÄHALLINTO

Käyttötalousosa euroina

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvion

muutokset

Talousarvio

muutosten jälkeen Toteuma

Poikkeama

vrt MTA

Toimintatuotot 9 221 100 9 321 8 979 -342

Toimintakulut -8 299 240 -8 059 -8 060 -1

Toimintakate 922 340 1 262 919 -343

Rahoitustuotot ja -kulut -1 040 0 -1 040 -852 188

Vuosikate -118 340 222 67 -155

Poistot -222 0 -222 -67 155

Tilikauden tulos -339 340 1 1 0 HTV ja työpanos

TP2014 TA2015 TP2015

Toteutunut htv * 74,25 62,30 63,57

Työpanos netto (ilman lisä- ja ylitöitä)

61,35 50,90 52,95

* toteutunut htv = teoreettinen htv – palkattomat poissaolot Lisä- ja ylityöt

TP2015 (HTV) Perustelut

0,06

2929

3.2 Erikoissairaanhoito

Vastuuhenkilö Erikoissairaanhoidon johtaja Juhani Sand Tilikauden tuloksen ja toiminnan arviointi Henkilöstö Henkilöstökulut alittivat talousarvion 0,6 %. Kasvu vuoteen 2014 nähden oli 6,3 %, mutta vertailu täyden toimintavuoden ja lomautusvuoden välillä ei anna oikeaa kuvaa. Henkilöstökulujen toteuma oli 100,7 M€. Vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna kasvu oli kokonaisuudessaan 6,3 % (0,7 M€). Tulos on erinomainen ottaen huomioon kasvaneen tuotannon. Kaikissa henkilöstöä kuvaavissa tunnusluvuissa kaikilla tulosalueilla tapahtui kasvua lomautusvuo-teen 2014 verrattuna. Tulosryhmän nettotyöpanos oli 1361,6 htv. Henkilöstön nettotyöpanos oli toimintavuonna 70,6 htv (5,5 %) edellisvuotta suurempi, koska v 2014 lääkehuolto siirtyi TR2:n kesken vuoden ja Tarkkailu vuoden 2015 alusta (yhteensä 47,7 htv). Henkilöstötyöpanoksen kasvu jakautui tulosalueilla tasaisesti: ESH:n hallinto 1,0, operatiivinen 28,0, konservatiivinen 14,1, psyki-atria 17,1, kuvantaminen 4,1, kuntoutus 6,3 ja lääkehuolto 2,3. Henkilöstötyöpanoksen muutos koskee kaikkia ammattiryhmiä. Lisä- ja ylitöihin kului 45,1 htv:ta. Määrä on 6,8 htv enemmän kuin vuonna 2014. Lyhytaikaisten sijaisten käyttöä rajoitettiin edelleen, varahenkilöstöä laajennettiin koskemaan lääkärihenkilökuntaan ja henkilöstövuokrausta arvioitiin kriittisesti. Strategisten tavoitteiden toteutuminen Hoidon ja palveluiden oikea kohdentaminen


Potilaiden hoidossa käy-tetään terveyshyötyä tuottavia tutkimus- ja hoitomenetelmiä.

Erikoisaloittain määritel-lään keskeisille potilas-ryhmille rajatut tutkimuk-set ja hoidot sekä sovi-taan pth:n kanssa työn-jaosta huomioiden ter-veyshyödyn tuottaminen. Parannetaan kykyä tun-nistaa asiakasryhmiä, jotka edellyttävät erityistä panostusta. Osallistutaan FCG/Kuntaliiton hoidon vaikuttavuuden pilotti-hankkeeseen. Hyödynnetään muita vai-kuttavuusmittareita

Hoidon tarpeen arviointi- ja hoi-totakuuseuranta (THL) Käypähoito-suositukset. Sanitas Utilitas -mittaristo Ortopedian ja kardiologian laatumittareiden pilotointi.

Lain mukai-nen toteutu-minen.

Hoidon tar-peen arviointi toteutui hyvin, 21 vrk ylitys lähetteiden kä-sittelyssä 0,5 %. Hoitotar-peen arvio 90 vrk kuluessa toteutui aiem-paa paremmin ylittyen ainoas-taan 6 potilaal-la. Kiireettö-män hoidon hoitotakuu to-teutui aiemmal-la hyvällä ta-solla. Vuoden lopun tilan-teessa 0,6 % hoidonvarauk-

3030

sista ylitti hoito-takuurajan. Hoitoindikaati-oissa pitäydyt-tiin yleisesti hyväksyttyihin periaatteisiin. Laatumittarei-den käyttöön-ottoa valmistel-tiin.

Erikoissairaanhoidon kustannukset kunnille ovat taloussuunnitelman mukaiset

Toiminnan, tuotannon ja talouden seuranta vas-tuuyksikkötasolla

Toiminta- ja ta-loussuunnitel-man toteutumi-nen

Poikkeama <1 %

Esh:n suorit-teet kasvavat <1 %

Taloudellinen tulos poikkesi talousarviosta <1 %, mutta suoritemäärät lisääntyivät 2 – 12 % edellises-tä vuodesta. Pienin kasvu oli vuodeosas-topäivien mää-rässä ja suurin avohoitokäyn-neissä.

Hyvä tuottavuuskehitys Säännöllinen esh:n tuot-tavuusarviointi

THL:n BM ra-portointi ja NHG:n ver-taisarvioinnit Kokonaistuotta-vuus ja henkilö-tuottavuuden seuranta

Tuottavin sai-raala Suo-messa Tuottavuuden kasvu 1% /v

Sairaalan hyvä tuottavuuskehi-tys jatkui ja olimme viimei-simmän THL:n raportin mu-kaan toiseksi tuottavin kes-kussairaala ja sairaalan case-mix oli keskus-sairaaloiden korkein.



Henkilöstön tavoitteiden ja kehittymistarpeiden huomiointi asiantunti-juuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi

Kehityskeskustelut käy-dään kaikissa keskussai-raalan yksiköissä koko henkilöstön kohdalta

Toteuma-prosentti

100 %

Kehityskeskus-teluja on käyty kaikissa am-mattiryhmissä. Järjestelmä-vaihdos kes-kenvuoden vaikeuttaa tar-kan kattavuu-den arviointia.

Aktiivinen rekrytointi, pe-rehdytys ja työpanosseu-ranta

Ammattiryhmit-täin työpanos-seuranta /vakanssien

Nettotyö-panos seuraa toiminnan muutosta.

Nettotyöpanos on vastannut toimintaa ja tuottavuusluku-

3131

täyttöaste ja.

Tuetaan terveystieteelli-sen opetuksen ja tutki-muksen jatkumista ja ke-hittymistä.

Julkaisupisteet Julkaisupis-teet eivät vä-hene kolmen edellisen vuo-den keskiar-vosta

Julkaisupisteet kasvoivat 4 % edellisestä kolmen vuoden keskiarvosta.

Hyvinvoivat työyhteisöt Varhaisen välittämisen käytännöt aktiivisessa käytössä ja yhteisöllisyy-den kehittäminen

Sairauspoissa-olojen määrä

Poissaolot vähenevät

Sairauspois-saoloissa kas-vua. Kasvuun on vaikuttanut myös henkilös-tömäärän kas-vu. Sisäilma-ongelmilla on vaikutusta ly-hyisiin poissa-oloihin. Pois-saolot tulos-alueittain alit-tavat yhtymän keskimääräi-sen poissaolo-päivien mää-rän.

Palkitsemisjärjestelmän rakentaminen

Määrittelytyö 1-2 työyhtei-sön kokeilu vuoden 2015 alusta

Palkitsemis-mahdollisuuk-sia on hyödyn-netty.



Potilaiden palvelukoke-mus on ensiluokkainen.

Varmistetaan nopea hoi-toon pääsy ja hyvä koh-telu. Positiivinen viestintä poti-laille tutkimuksesta ja hoidosta. Toimintaa vastaava hen-kilöstö. Koulutus ja perehdytys tukevat toimintaa. Potilasraatitoiminnan käynnistäminen

Potilastyytyväi-syyskysely/pa-laute

aikavaraukset pitävät

hyvä kohtelu

viestiminen potilaille on laadukasta

Muistutukset kantelut, ja va-hinkotilastot Kokoontuminen 4-6x/vuosi (poti-lashoidon laatu-työ)

Vastanneista vähintään 90 % saavuttaa kiitettävän tason. Potilaiden ne-gatiivisten pa-lautteiden määrä laskee Määrä 5 % alle edellisen vuoden. Yksi potilas-raati aloittanut toimintansa

Kanteluiden määrä väheni 40 % - osittain johtuen Valvi-ran käsittelyta-pamuutoksista, joiden seura-uksena osa kanteluista siir-rettiin käsitel-täviksi muistu-tuksina. Muis-tutusten määrä kasvoi muu-toksesta huo-limatta vain 10 %. Poti-lasasiamiesyh-teydenotot ovat vähentyneet 10 %.

3232

Asiakasraati-toiminta käyn-nistyi. 22 jä-sentä ja 5 ko-koontumista.

Potilasturvallisuuden kehittäminen

Osallistuminen potilas-turvallisuustyöhön tavoit-teena alueellisesti yh-teneväiset käytännöt Potilasturvallisuusmene-telmien käyttöönotto

Vakavien vaaratapah-tumien läpikäynnin systematisointi

potilasturvallisuuden verkkokoulutus

turvallinen lääkehoito-koulutus

HaiPro-ilmoitukset ja muu saatu pa-laute Vakavien haitta-tapahtumien tutkintatoiminta aloitetaan. Koulutuksen suorittaneiden määrä.

Toiminnan systemaatti-suutta kehite-tään, johto käy läpi ilmoi-tukset sään-nöllisesti ja poikkeamien määrä vähe-nee. Potilasturvalli-suuden verk-kokoulutus 80 %, lääkehoito 100 %.

Toimintaa on kehitetty sys-temaattisesti. Käynnistetty vakavien hait-tatapahtumien tutkintatoiminta (3 käsiteltyä tapausta). HaiPro ilmoi-tusten määrä on lisääntynyt. Laiteturvalli-suus: toimin-nan yhtenäis-täminen. 80 % henkilös-töstä suoritta-nut potilastur-vallisuus verk-kokoulutuksen. Lääkehoidon koulutus lähes 100 %.



Teknologia tukee poti-laslähtöistä hoitoa kus-tannustehokkaasti. Sairaalan tutkimus- ja hoitolaitteet vastaavat kliinistä tarvetta.

Hyvis –asiointialustan ja e-arkiston käyttöönotto tavoitteena paperiton työskentely. Osallistutaan aktiivisesti seuraavan sukupolven potilas- ja asiakaskerto-muksen määrittelyyn. Ylläpidetään laiterekiste-riä ja laitteiden hankin-ta/uusimistarpeesta teh-dään suunnitelma

Uusien toimin-tamallien käyt-töönotto Lähetteiden ja jatkohoito-ohjeiden laatu ja saatavuus Määrittelyn valmiusaste Sairaalan lait-teisto vastaa viranomaisvaa-timuksia ja klii-nistä tarvetta

100 % katta-vuus Valmis määrit-tely Tutkimus- ja hoitotoimenpi-teet voidaan toteuttaa suunnitellusti.

Hyvis -asiointialustaa on hyödynnetty mm. potilaiden esitietojen ke-räämisessä. Teknisesti asi-ointialusta ei mahdollistanut moniajanvara-uksen käyt-töönottoa. Määrittelytyö-hön on osallis-tuttu suunnitel-lusti. Hoitokerto-muksen (HO-

3333

KE) vaihto on-nistui suunni-telman mu-kaan. Sähköi-sen kirjaami-sen ohjeistus yhtenäistettiin ja uusittiin.

Käyttötalousosa (1 000 eur)

2 ERIKOISSAIRAANHOITO


Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvion

muutokset

Talousarvio


Poikkeama

vrt MTA

Toimintatuotot 232 369 4 000 236 369 234 381 -1 987

Toimintakulut -229 479 -4 000 -233 479 -232 341 1 138

Toimintakate 2 889 0 2 889 2 040 -849

Poistot -2 186 0 -2 186 -2 041 145

Tilikauden tulos 703 0 703 -1 -704

Toimintatuotot

Kokonaisuutena toimintatuotot toteutuivat yhden prosenttiyksikön tarkkuudella suunnitellun mukai-sina ja tilikauden tuloksena päädyttiin tavoiteltuun nollatulokseen.

Täyden korvauksen perusteella tiliryhmään kirjataan mm. erikoistuvista lääkäreistä saadut koulu-tuskorvaukset. Nämä eivät toteutuneet suunnitellusti, koska erikoistuvia lääkäreitä oli jonkin verran ennakoitua vähemmän. Tämä näkyy vastaavasti henkilöstömenojen vähenemänä.

Korvaukset kunnilta ja kunta yhtymiltä osalta ulkokuntamyynti ylitti talousarvion 0,4 milj. € (7,3 %). Tämä kasvu selittyy suurelta osin kardiologian kasvaneella ulkokuntamyynnillä. Myös mm. sil-mätaudeilla ja kirurgialla on merkittävää ulkokuntamyyntiä. Jäsenkuntien maksuosuudet kasvoivat alle 0,5 % suhteessa alkuperäiseen talousarvioon, mahdollistaen tavoitellun nollatulokseen. Tämä on erittäin vähäinen kasvu huomioiden toimintavuoden aikana tapahtuneen merkittävän määrälli-sen kysynnän kasvun toiminnassa.

Muiden suoritteiden myyntituotot jäivät 0,4 milj. € alle talousarviotavoitteen (-6,4 %). Päivystys-keskuksen kuvantamispalveluiden ostot eivät toteutuneet muutostalousarvion mukaisesti.

Terveydenhuollon maksuista kertyi 1,1 milj. € enemmän kuin talousarviossa (13,1 %). Tämä vastaa palveluiden käytön kasvua.

Tuet ja avustukset tuloja kertyi 0,3 milj. € budjetoitua enemmän erityisvaltionosuus-, valtion tutki-musrahoitus- ja toimeksiantotutkimuksista.

Vuokratuotot toteutuivat talousarvion mukaisesti, merkittävimpänä yksittäisenä vuokratuottona Pirkanmaan sairaanhoitopiirille vuokrattavat sädehoidon tilat ja laitteet.

Muut toimintatuotot toteutuivat talousarvio mukaisesti.

Toimintakulut

Toimintakulut toteutuivat 99,5 %. Tämä tarkoittaa 1,1 milj. € budjetoitujen toimintakulujen alitus-ta. Tämä on erinomainen tulos ottaen huomioon kuinka paljon suunniteltua enemmän tuotimme suoritteita ja siten välttämättömiä erikoissairaanhoidon palveluita potilaille.

3434

Henkilöstökulut alittuivat 0,6 milj. € (0,6 %). Toimintavolyymin kasvu (suoritemäärät) omalta osal-taan kasvatti palkkamenoja, mutta säästöä syntyi siitä, että sisäinen kauppa päivystävien lääkärei-den työpanoksen myynnistä (1,7 milj.) Akuutti24:lle purettiin vuoden alusta, mutta henkilöstökulu-budjettia ei muutettu.

Muiden palveluiden ostot alittuivat 3,0 milj. € talousarvioon nähden (- 4,7 %). Tästä 2,8 milj. € oli sisäisten palveluiden käytön hyvitystä, jonka erikoissairaanhoito sai yhtymähallinnolta (0,6 milj. €) ja tukipalveluita (2,2 milj. €) ja ensihoito- ja sairaankuljetukselta (0,4 milj. €) ja vastaavasti erikois-sairaanhoito osti 0,4 € enemmän palveluita Laboratorioliikelaitokselta. Loput 0,2 milj. € on oman toiminnan muiden ostojen alitusta.

Omassa toiminnassa potilasvahinkovakuutusmaksussa toteutui 1,5 milj. € säästöt, mutta vastaa-vasti ylityksiä tuli yhteensä 1,3 milj. €, joista merkittävimmät tietotekniikan palveluista, asiantuntija-palveluista, henkilöstönvuokrauksesta ja lääkintälaitteiden kunnossapidosta. Tietotekniikkapalve-luissa ja lääkintälaitteiden kunnossapidossa oli tilikaudelle yksittäisiä isoja kertaluotoisia menoja. Talousarviota laadittaessa ei ollut myöskään tietoa KELA:n jäsenkuntien asukasluvun mukaan pe-rimistä sähköisenreseptin ja potilastietoarkiston maksuista, mikä liittyy valtakunnallisen tietojärjes-telmän perustamiseen.

Asiakaspalveluiden ostot ylittivät talousarvioin 1,4 milj. € (4,6 %). Psykiatrian asiakaspalveluiden ostot toteutuivat liki budjetoidusti. Asiakaspalveluiden ostojen lisäys keskittyi somaattiseen erikois-sairaanhoitoon. Tästä 1 milj. € oli Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin palveluiden kasvua ja 0,4 milj. € muodostui Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palveluiden käytöstä.

Ostot tilikauden aikana ylittivät talousarvion 0,3 milj. € (0,8 %). Lääkkeet, verivalmisteet, lääk-keelliset kaasut ja apteekkitarvikkeet alittivat talousarvion, mutta vastaavasti hoitotarvike- ja lääkin-nällisen kuntoutuksen apuvälinemenoissa oli kasvua.

Avustukset yhteisöille muodostuvat mm. reumasairauksien ja tuki- ja liikuntasairauksien profes-suureista maksettavasta osuudesta Tampereen yliopistolle. Tällä yhteistyöllä on merkittävä vaiku-tus koko kuntayhtymän osaamisen kehittämiselle ja vetovoimaisuudelle.

Muut toimintakulut ylittyivät 0,6 milj. € budjetoidun (27,8 %). Psykiatrian tulosalue joutui kesken tilikauden vuokraamaan uusia keskustan toimitiloja toiminnalleen. Kone- ja laitevuokriin ei ollut budjetoitu riittävästi ja luottotappiot asiakasmaksuista olivat arvioitua suuremmat.

Suunnitelma mukaiset poistot toteutuivat 0,1 € pienempänä (-6,6 %). Poistoja on vaikea arvioida tarkasti talousarviota laadittaessa, koska käyttöönotto ei aina toteudu suunnitelman mukaisesti. HTV ja työpanos

TP2014 ** TA2015 TP2015

Toteutunut htv * 1515,54 1551,55 1658,61


1237,49 1251,63 1361,61

* toteutunut htv = teoreettinen htv – palkattomat poissaolot ** TP2014 sisältää Kuntoutuskeskuksen tulosryhmän Lisä- ja ylityöt


45,10 Lisääntynyt kysyntä ja tiettyjen toimintaresurssien, eritoten leikkaus- ja toimenpidetilat, optimaalinen hyödyntäminen edellyttivät lisä- ja ylitöiden harkittua tekemistä.

3535

Palvelutuotannon volyymi

OMA TOIMINTA Toteuma 2014 Talousarvio 2015 Toteuma 2015

Poikkeama

vrt

talousarvio

2015

Lähetteet 42 929 42 520 46 515 3 995

Kaikki käynnit 336 677 399 830 448 175 48 345

Laskutetut käynnit 343 691 338 217 384 437 46 220

Ensikontaktit 32 352 32 240 34 285 2 045

Hoitopäivät 133 581 129 000 141 434 12 434

Laskutusperusteiset hoitopäivät 32 715 30 919 33 525 2 606

DRG-jaksot 31 407 31 158 33 561 2 403

Leikkaukset 14 413 15 027 14 681 -346

Apuvälinelainaukset 9 560 9 825 10 827 1 002

Kuvantaminen tutkimukset 113 456 119 876 116 222 -3 654

OSTETUT PALVELUT

Käynnit 42 534 41 215 44 349 3 134

Hoitopäivät,psyk 13 491 11 500 11 019 -481

Hoitojaksot 2 114 1 965 2 229 264

Kuvantaminen tutkimukset 2 787 2 800 1 774 -1 026

THL

Jonot - avoimet hoidon varaukset 31.12.2015 < 90 pv 91 -180 pv > 180 pv Kaikki yht.

2 428 377 17 2 822

Mukana vain hoitotakuuseen kuuluvat ja kiireelliset leikkausta, hoitoa tai toimenpidettä odottavat. Lähetemäärä erikoissairaanhoitoon kasvoi 5 % ja ylitti talousarvion 9 %:lla. Kasvua oli kaikilla tu-losalueilla, suurimman kasvun (10 %) ollessa konservatiivisella tulosalueella. Kysynnän kasvu yh-dessä hoitokäytäntöjen muutosten kanssa johti avohoitokäyntien kasvuun 12 % ollen suurinta kun-toutuksen tulosalueella (17 %). Käyntien määrä ylitti kokonaisuutena talousarvion 12 %:lla. Hoito-päivien määrä kasvoi 1,5 % ja ylitti talousarvion 10 %:lla. Konservatiivisella tulosalueella hoitopäi-vien määrä väheni 1,8 %, mutta ylitti silti talousarvion 1,7 %:lla. Psykiatrian tulosalueella hoitopäi-vät lisääntyivät 1,9 %. Somatiikan vuodeosastoilla DRG -jaksot lisääntyivät 3,6 % ja ylittivät talous-arvion 8 %:lla. Leikkaustoimenpiteiden määrä kasvoi 1,9 %, mutta jäi hieman alle talousarviotavoit-teen. Eniten toimenpidemäärät kasvoivat päiväkirurgisessa yksikössä (9 %). Keskusleikkausyksi-kössä leikkausmäärät vähenivät 1,3 %, johtuen merkittävältä osin yksikön sisäilmaongelmien aihe-uttamista toimintavaikeuksista. Kuntoutusyksikön toiminta laajeni vuoden aikana. Potilaiden kotona selviytymistä tuettiin aiempaa enemmän, mitä kuvaa mm. apuvälinelainauksen kasvu 13 %. Kuvantamistutkimusten määrä erikoissairaanhoidon omassa toiminnassa kasvoi 2,5 %, mutta alitti talousarvion 3 %. Kokonaisuutena lääkebudjetti toteutui hieman alle talousarvion, vaikka määrälli-sesti mm. syöpälääkkeiden toimituksissa tapahtui 6 % kasvu.

3636

3.3 Tukipalvelukeskus

Vastuuhenkilö Tukipalvelujohtaja Kari Ratala Tilikauden tuloksen ja toiminnan arviointi Tilikauden tulos muodostui 529 614 euroa paremmaksi kuin muutostalousarvio IV mukainen tulos sisältäen muille tulosryhmille suoritetut palvelumaksupalautukset. Kulupuolella henkilöstökulut merkittävimpänä kulueränä alittivat muutostalousarvion mukaiset kulut 6,1 prosentilla mahdollistajana tukipalvelukeskuksen tulosalueiden tehokas esimiestoiminta ja yhteistyö muiden tulosryhmien kanssa. Myös ostot merkittävien kulutilien elintarvikkeet, sähkö ja lämpö osalta toteutuivat alle muutostalousarvion ensiksi mainitun osalta vuodeosastojen sairaansijojen vähentämisen sekä kotiaterioiden kriteerien muuttamisen ja jälkimmäisen osalta poikkeuksellisen lämpimän toimintavuoden myötä. Kokonaisuutena tilikauden toimintakulut alittivat muutostalousarvion mukaiset kulut 3,5 prosentilla. Tilikauden aikana päivitettiin myös tukipalvelukeskuksen veloitusperusteet siten, että kokonaisveloituksen taso ei muuttunut mutta kylläkin sen kohdentuminen yhtymän sisällä. Suoritteiden osalta ainoastaan fiberoskoopit ja raakaveden kulut ylittivät talousarvioluvut muiden suoritteiden jäädessä talousarviolukujen alle ylityksen ollessa ensiksi mainitun osalta 16,1 ja jälkimmäisen osalta 2,6 prosenttia. Suurin talousarvioalitus 32,3 prosenttia tapahtui potilasasiakirjatapahtumien kohdalla vaikuttimena mm. sähköiseen toimintatapaan siirtyminen. Kaukolämmön kulutus alitti talousarvion mukaisen kulutuksen 13,8 prosentilla. Toimintavuoden 2015 alussa aloitti uutena tulosaluejohtaja materiaali- ja logistiikkapalvelut-tulosalueella Tarja Elomaa 7.1. ja lopussa 31.10. jäi eläkkeelle tekniset palvelut –tulosalueen pitkäaikainen johtaja Heikki Hannonen, jonka vetämä rakennusvaihe 6 perusparannusosa fysiatrian ja sydänkeskuksen osalta valmistui lokakuussa 2015. Tekniset palvelut –tulosalueen hallinnoima Rentolan vapaa-ajan kiinteistö ja Lahden kaupungille vuokrattu Kymintie 33 kiinteistö myytiin toimintavuoden aikana. Tukipalvelukeskuksen tietojärjestelmäpalvelut-tulosalueen sisältämät sovellustukipalvelut siirtyivät liikkeenluovutuksen myötä Medi-IT Oy:n toiminnaksi 1.12.2015 alkaen samoin kuin ravintohuoltopalvelut-tulosalueen Hartolan kunnan alueella harjoittama toiminta Hartolan kunnan toiminnaksi 31.12.2015. Myös Orimattilan kaupungin alueella harjoitetut ravintohuolto- ja laitoshuoltopalvelut siirtyivät liikkeenluovutuksen myötä Orimattilan kaupungin toiminnaksi 31.12.2015. Päijät-Hämeen keskussairaalan rakennustekninen kehityssuunnitelma aikavälille 2016-2025, ns. Master Plan 2015, sekä sen ensimmäistä vaihetta RV7 koskeva hankesuunnitelma sisältäen KesLen ja PäiKin yhdistämisen yhdeksi yhtenäiseksi leikkausyksiköksi, jonka tiiviissä yhteydessä ovat toimintaa tukeva välinehuolto, vuodeosastot sekä synnytysten, vastasyntyneiden ja naistentautien yksikkö, valmistui toimintavuoden aikana tukipalvelukeskuksen ja muiden tulosryhmien yhteistyönä. Vuonna 2014 käynnistynyt rakennusvaihe 6 laajennusosan apteekki- ja obduktiotilojen työt jatkuivat koko toimintavuoden ja valmistuvat tämän hetkisen näkemyksen mukaan maaliskuussa 2016.

3737

Strategisten tavoitteiden toteutuminen Hoidon ja palveluiden oikea kohdentaminen


Palveluihin ja palvelu-tasoon tyytyväiset sisäi-set asiakkaat

Webrobol-kysely 2 kertaa toimintavuoden aikana Vyks-, TA- ja TR-johdolle

1…5 3,8 Kysely toteu-tettu puolivuo-sittain Huolto-palveluiden osalta tuloksel-la 2,9. Koko tulos-ryhmän osalta kysely jäi to-teutumatta



Henkilöstön sairaus-poissaolojen vähentä-minen ja työhyvinvoinnin parantaminen

Ammatillisen osaamisen, työkierron ja -mitoituksen tukeminen Aktiivisen välittämisen toimintamallin ja työhy-vinvointiohjelman toteut-taminen.

Sairauspoissa-olot pv/htv TR-tasolla

-5,0 % tasosta 17,0 pv/htv (31.12.2013)

17,0 pv/htv (2014 16,2 pv/htv Esimiehet ovat hyödyntäneet aktiivisen välit-tämisen toimin-tamallia johta-misessaan se-kä työntekijöi-den hyvinvoin-nin tukemises-sa.)



Somatiikan sihteerityö-panosten kustannuste-hokas kohdentaminen ja mitoitus yksiköille

Ao. tilanteen analyysi ja muutosehdotuksen teko yhdessä hallintoylihoita-jan kanssa projektisuun-nitelman mukaisesti)

Projektisuunni-telman to-teuma-aste (jäl-keenjääneisyys)

Kohdentami-nen/mitoitus valmis 30.4.2015

Analyysi aihe-uttanut jatko-kyselytarpeen joka syyskuus-sa. Tehtävien uusjako, mitoi-tus ja kohden-taminen em. jälkeen yhdes-sä TR2 kans-sa. Työajan porrastus ja työnjako vuo-deosastojen tutkimusajan-varausten osalta toteutet-tu.

3838


6 TUKIPALVELUKESKUS


Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvion

muutokset

Talousarvio


Poikkeama

vrt MTA

Toimintatuotot 57 611 536 58 148 56 338 -1 809

Toimintakulut -49 735 -1 036 -50 771 -49 014 1 757

Toimintakate 7 876 -500 7 376 7 324 -52

Poistot -8 819 1 434 -7 385 -6 803 582

Tilikauden tulos -943 934 -9 521 530 HTV ja työpanos

TP2014 * TA2015 TP2015

Toteutunut htv * 734,30

744,22 732,87


607,63

601,93 603,69



5,60

Koostuu ei-työaikaan tehtävistä töistä, kuten esim. atk-ohjelmistojen päi-vitykset sekä hälytys- ja hätätyöt. Lisäksi (äkillisiä) sairauslomien paikka-uksia ja niihin liittyviä vuorojen jatkoja.


Toiminta Toteuma 2014 Talousarvio 2015 Toteuma 2015

Poikkeama vrt

talousarvio 2015

Potilasasiakirjatapahtumat 308 117 260 000 176 081 -83 919

Ateriasuoritteet 1 756 689 1 720 000 1 520 976 -199 024

Kahvion asiakastapahtumat 387 636 430 000 405 758 -24 242

Käsitellyt instrumentit (steriloidut pakkaukset) 1 800 579 2 000 000 1 808 780 -191 220

Autoklaaviajot 11 133 10 700 10 511 -189

Fiberoskoopit 7 940 7 500 8 705 1 205

Sähkö MWh 14 452 14 500 14 411 -89

Kaukolämpö MWh 17 161 20 000 17 243 -2 757

Höyry MWh 3 434 3 800 3 312 -488

Raakavesi m³ 75 277 78 000 80 050 2 050

3939

3.4 Ensihoito- ja päivystyskeskus

Vastuuhenkilö Ensihoito- ja päivystyskeskuksen johtaja Liisa Kokkonen Tilikauden tuloksen ja toiminnan arviointi Alueellinen ensihoito on edennyt vuoden aikana MTA15 mukaisesti. Iitin ja Heinolan lisävalmius toteutettiin kuntien tahtotilan mukaisesti vuoden aikana. Pelastuslaitoksen kanssa päivittäinen yh-teistyö on tiivistynyt. Ensihoidossa on kehitetty voimakkaasti kotiin tarjottavia palveluita. Taloudelli-sesti pääsimme hyvin lähelle tavoitetta. Lopullinen tulos oli – 87 000 euroa (vain 0.4 % ylitys me-noissa). Päivystyskeskuksen arki on ollut vilkasta. Viime vuoteen nähden käynnit ovat lisääntyneet 4 %. Loppuvuonna potilaskäynnit kääntyivät voimakkaaseen nousuun, joka on jatkunut tammi- ja helmi-kuussa 2016. Tuottoja kertyy suunniteltua enemmän, koska iäkkäiden potilaiden käynnit ovat vuo-den 2014 ja 2015 aikana olleet nopeassa kasvussa. Tätä ei osattu ennustaa muodostettaessa vuoden 2015 hinnastoa keväällä 2013. Toisaalta päivystys on tuottanut käynnit jälleen suunniteltu tasoa halvemmalla (6 euroa per käynti päivystyksessä ja 9 euroa per käynti hammaspäivystykses-sä). Jäsenkunnille tämä tarkoittaa 0.7 M euron säästöä. Päivystyskeskuksen tuottavuus on hyvä ja teimme 3.3 M € ylijäämän. Ylijäämä palautetaan jäsenkunnille tilinpäätösvaiheessa. Akuuttitoimialan kokonaistulos oli erinomainen sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Tulosryh-män taloudellinen tulos oli 3.2 M €. Käyttötalousmenoissa ylitimme viimeisen vahvistetun MTA15 1,5 %. Tämä aiheutui loppuvuoden ennustetta isommasta potilasvolyymin kasvusta päivystykses-sä. Vastaavasti hoidimme 3 % sovittua enemmän potilaita päivystyksessä. Strategisten tavoitteiden toteutuminen Hoidon ja palveluiden oikea kohdentaminen


Alueellinen ensihoitojär-jestelmä on osa tervey-denhuoltojärjestelmää

Ensihoidon, päivystyksen ja kotisairaanhoidon ra-japintojen madaltaminen

Ensihoidon ko-tona hoidetut potilaat (X-koodi). Ensihoidon tu-kema kotisai-raanhoito li-sääntyy edelli-sestä vuodesta

Kiireellisistä ensihoidon tehtävistä ko-tona pysty-tään hoita-maan 30 % tai enemmän. Kotihoitoteh-täviä on ensi-hoidossa vuonna 2014 yli 500.

Vuoden 2015 osalta X-tehtäviä oli 40 %, X-9 (tehtä-vä peruuntu-nut) poiston jälkeen 32 %. Tukitehtäviä oli 674 kpl eli ta-voite toteutui l

4040



Toimimme omalla am-mattitaitoisella ja hyvin-voivalla henkilöstöllä yhdessä kump-paneidemme kanssa.

Oman henkilöstön lisää-minen sekä sijaisten käy-tön vähentäminen vah-vistamalla varahenkilös-töä.

Ulkoistetun lää-kärityöpanok-sen vähentämi-nen Varahenkilöstön vahvistaminen akuuttihoitoalu-eella. Sairauspoissa-olojen määrä

Omien lääkä-rien määrä lisääntyy vuo-den aikana. Ylityöt ja ly-hytaikaisten sijaisten käyt-tö vähenevät edeltävään vuoteen ver-rattuna. Sairauspois-saolot pv/hlötyövuosi vähenevät.

Oman lääkäri-työvoiman osuus on li-sääntynyt 40 % edeltävään vuoteen verrat-tuna. Ensihoidossa sairauspoissa-olojen määrän kasvu johtuu 5 pitkästä (yli 6kk) kestä-neestä poissa-olosta. Syinä vapaa-ajan tapaturmat ja työtapaturmat Lyhyet alle 13pv ovat vä-hentyneet 20 %. Myös päivys-tyskeskukses-sa sairaus-poissaolojen määrä on kas-vanut, erityi-sesti pitkien poissaolojen sairauspäivien osalta.



Asiakaskeskeinen toi-minta.

Hoitoprosessien kehittä-minen ja turhan odotus-ajan vähentäminen re-surssien sallimissa ra-joissa.

Asiakkaan tar-peesta lähtevät akuuttihoitopro-sessit

Uusien hoito-tiimien suun-nittelu on teh-ty kesään 2015 men-nessä.

Otettu käyttöön suunnitellusti.



Potilasturvallisuus para-nee ensihoidossa.

Otamme vaiheittain käyt-töön ensihoidossa poti-lastietojärjestelmän

Effican käyt-töönotto ensi-hoidossa..

Pilotti on aloi-tettu vuonna 2015

Vaiheistus edennyt ja AVI:n lausunto hieman hidas-tanut prosessia

4141

Käyttötalousosa (1 000 eur) 7 ENSIHOITO- JA

PÄIVYSTYSKESKUS


Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvion

muutokset

Talousarvio


Poikkeama

vrt MTA

Toimintatuotot 37 227 3 551 40 778 38 825 -1 953

Toimintakulut -35 944 -1 607 -37 551 -38 114 -563

Toimintakate 1 283 1 944 3 227 711 -2 516

Poistot -703 0 -703 -711 -8

Tilikauden tulos 579 1 944 2 524 0 -2 524 HTV ja työpanos

TP2014 TA2015 TP2015


248,00 238,19


221,24 207,50

198,87



7.40 Näistä ensihoitokeskuksesta on muodostunut 3.3 HTV:ta ja päivystyskeskuk-sesta 4.1 HTV:ta. Päivystyskeskuksessa valtaosa lisätöistä syntyy lääkäri-työstä, joka on tarvittu lisääntyneen potilasmäärän hoitoon ruuhkapäivinä.


Toiminta TP2014 TA2015 MTA2015 Tot. 2015 Poikkeama

vrt. MTA2015

Päivystyskäynnit 83 878 78 000 85 000 87 593 2 593

Hammaspäivystyskäynnit 10 678 10 800 10 800 10 213 -587

Päivystysosaston hoitopäivät 9 900 9 800 9 800 9 720 -80

Kiireelliset ensihoitotehtävät, joista 35 779 33 300 33 300 34 724 1 424

- ei kuljetusta 14 458 12 000 12 000 14 190 2 190

Ensihoidon siirtokuljetustehtävät 5 606 5 000 5 000 5 206 206

4242

3.5 Ympäristöterveyskeskus

Vastuuhenkilö Ympäristöterveyskeskuksen johtaja Silja Mäkelä Tilikauden tuloksen ja toiminnan arviointi Toiminnallisesti vuosi toteutui varsin odotetusti. Terveydensuojelun tulosalueella talousarviossa esitetyistä suoritetavoitteista jäätiin tarkastusten, puhelin- ja sähköpostikontaktien sekä neuvonta-käyntien määrissä. Päätöksiä ja lausuntoja tehtiin suunniteltua enemmän. Eläinlääkintähuollossa tilakäyntien määrä alitti ja vastaanottokäyntien määrä hieman ylitti talousarvioissa suunnitellut määrät. Palvelujen käyttö vaihteli kunnittain molemmilla tulosalueilla vaikuttaen lopullisten kunta-osuuksien toteutumiseen. Talous toteutui lähes muutostalousarvion mukaisesti. Tulosryhmän tilikauden tulos on 6 308 euroa. Tulokseen päästiin toiminnan tarkalla etukäteissuunnittelulla ja hyvällä kulukurilla. Terveydensuoje-lun toimintatuotot ylittivät talousarvion (toteuma 112,5 %) ja asiakasmaksutuotot lisääntyivät 7,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannukset kasvoivat 6,4 % vuoteen 2014 verrattuna. Tämä selit-tyy pääosin eläinlääkintähuollon pitkien säästövapaiden aiheuttamista ylimääräisistä henkilöstö-menoista. Kustannuspaineet huomioon ottaen voidaan kustannusten kasvua pitää varsin maltilli-sena. Palvelujen ja tarvikkeiden hankinnoissa menokuri toimialalla oli hyvä. Kasvavat taloudelliset ja toiminnalliset vaatimukset edellyttävät jatkossakin tuottavuuden ja tehokkuuden parantamista ja palvelujärjestelmän kehittämistä. Strategisten tavoitteiden toteutuminen Hoidon ja palveluiden oikea kohdentaminen


Ennaltaehkäisyä koros-tava palveltutoiminta on asiakaslähtöistä ja vaa-timusten mukaista

Konkreettisella laatutyöl-lä ja henkilöstön osaami-sen vahvistamisella var-mistetaan vaikuttavuus ja toiminnan oikea kohden-tuminen

Valvontatavoit-teiden toteutu-minen, asiakas-tyytyväisyys

Valvontata-voitteet para-nevat, palve-luita hyvinä tai erinomaisina pitävien osuus on yli 90 %

Paikallisen ris-kinarvioinnin ja resurssit huo-mioivasta val-vontasuunni-telmasta toteu-tui noin 80 %. Jatkuvan pa-lautteen perus-teella palaut-teen antajista yli 90 % pitää palveluja erin-omaisina tai hyvinä. 2016 toteutettiin pieneläin-päivystyksen asiakaskysely, jossa palvelui-ta piti erin-omaisena tai hyvänä 94,3 %,

4343



Varmistetaan ammatti-taitoinen henkilöstö, joka hyödyntää osaamistaan vaatimusten mukaisesti

Laaditaan osaamisen johtamisen ja henkilöstön kehittämisen pitkäntäh-täimen ohjelma

Pätevän henki-löstön rekry-toinnin onnis-tuminen ja täy-dennyskoulu-tuksen toteutu-minen

Virat ja toimet ovat miehite-tyt pätevillä henkilöillä il-man katkoksia ja välttämätön täydennys-koulutus to-teutuu

Kriteerit täyttä-vää henkilös-töä saatiin rek-rytoitua sijai-siksi ja va-kanssit miehi-tettyä pätevillä henkilöillä il-man häiriöitä palvelutuotan-nossa. Henki-löstön koulutus toteutui laadi-tun koulutus-suunnitelman mukaisena.



Sujuva palvelutoiminta Kokonaisvaltainen työn suunnittelu, toiminnan järjestäminen tarkoituk-senmukaisen palveluver-kon pohjalta ja toimivan teknologian varmistami-nen

Palvelujen saa-tavuuden ja il-moitettujen kä-sittelyaikojen toteutuminen

Reklamaatiot ovat satun-naisia

Palvelut toteu-tettiin asiakas-lähtöisesti. Toiminnasta tehdyt rekla-maatiot olivat yksittäisiä.i



Nykyaikaisen teknologi-an kattava käyttö ter-veydensuojelun ja eläin-lääkintähuollon palvelu-toiminnassa ja suunnit-telussa sekä viran-omais- yhteistyössä

Tietojärjestelmät päivite-tään ja tietotekniikka ajanmukaistetaan

Tiedonsiirron, tilastoinnin, ra-portoinnin, suunnittelun ja laskutuksen su-juvuus

Tietojärjes-telmien ja lait-teiden toimin-nassa sekä viranomaisyh-teyksissä ei ole katkoksia

Tietojärjestel-miin tehtiin toimittajien lä-hettämät päivi-tykset. Tietojen syöttämisestä keskitettyyn tiedonkeruujär-jestelmään on laadittu yksi-tyiskohtaiset ohjeet. Kes-kusviranomais-ten toimittami-en yhteenveto-raporttien pe-rusteella toi-minnan rapor-tointi on suju-nut häiriöttä..

4444


9 YMPÄRISTÖTERVEYSKESKUS


Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvion

muutokset

Talousarvio


Poikkeama

vrt MTA

Toimintatuotot 2 328 47 2 375 2 405 30

Toimintakulut -2 276 -104 -2 380 -2 396 -16

Toimintakate 52 -57 -4 9 14

Poistot -8 0 -8 -9 -2

Tilikauden tulos 44 -57 -12 0 12 HTV ja työpanos

TP2014 TA2015 TP2015


25,75 29,60


23,20

20,85 23,80



0,00 Toimialalla ei tehty lisä- tai ylitöitä.


OMA TOIMINTA Toteuma 2014 Talousarvio 2015 Toteuma 2015

Poikkeama vrt

talousarvio 2015

Terveydensuojelu

Tarkastukset 1 772 2 000 1 777 -223

Päätökset 85 95 105 10

Puhelin- ja sähköpostikontaktit 2 849 3 220 2 836 -384

Neuvonta- ja konsultaatiokäynnit 1 331 1 340 1 064 -276

Lausunnot 135 120 167 47

Eläinlääkintähuolto

Eläinlääkärin käynnit tiloilla

1/2 -1 h 1 619 1 455 1 447 -8

1 - 2 h 1 746 1 840 1 595 -245

yli 2 h 936 1 025 969 -56

Asiakkaan käynnit vastaanotolla

alle 1/2 h 9 079 8 690 8 092 -598

1/2 -1 h 2 792 2 655 3 107 452

yli 1 h 1 570 1 525 1 698 173

Muut tarkastukset

alle 2 h 83 102 31 -71

yli 2 h 226 185 159 -26

4545

3.6 Käyttötalousosa

TALOUSARVIO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO (1000 €)

Sito-

vuus

1) Määrärahat Tuloarviot

KÄYTTÖTALOUSOSA

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio

muutokset

Talousarvio

muutosten

jälkeen Toteuma Poikkeama

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio

muutokset

Talousarvio

muutosten


1 YHTYMÄHALLINTO B 8 299 -240 8 059 8 060 1 9 221 100 9 321 8 979 -342

2 ERIKOISSAIRAANHOITO B 229 479 4 000 233 479 232 341 -1 138 232 369 4 000 236 369 234 381 -1 987

6 TUKIPALVELUKESKUS B 49 735 1 036 50 771 49 014 -1 757 57 611 536 58 148 56 338 -1 809

7 ENSIHOITO- JA PÄIVYSTYSKESKUS B 35 944 1 607 37 551 38 114 563 37 227 3 551 40 778 38 825 -1 953

9 YMPÄRISTÖTERVEYSKESKUS B 2 276 104 2 380 2 396 16 2 328 47 2 375 2 405 30

Käyttötalousosa 325 734 6 506 332 241 329 926 -2 315 338 757 8 235 346 991 340 930 -6 061

TULOSLASKELMAOSA

Rahoitustuotot ja -kulut N

Korkotuotot 30 30 6 24

Muut rahoitustuotot 35 35 93 -58

Korkomenot 951 0 951 750 201

Muut rahoitusmenot 154 0 154 201 -47

Tuloslaskelmaosa 1 105 0 1 105 951 154 65 0 65 99 -34

INVESTOINTIOSA

Uudisrakentamishankkeet B 6 800 0 6 800 8 185 -1 385 0 0 0 239 -239

Perusparantamishankkeet B 5 803 1 300 7 103 6 670 433 500 0 500 390 110

Muut investointimenot

Tietojärjestelmähankkeet B 1 700 0 1 700 1 903 -203 0 0 0 0 0

Sairaalalaitteet ja -kalusto B 2 600 0 2 600 2 185 415 0 0 0 0 0

Osakkeet ja osuudet 0 295 295 295 0 0 0 0 0 0

Investointiosa 16 903 1 595 18 498 19 237 -739 500 0 500 629 -129

PAKOLLISEN VARAUKSEN MUUTOS 0 0 0 0 1 138 -1 138

RAHOITUSOSA


Antolainasaamisten vähennykset 0 0 0 0 0 0 0 0 3 -3


Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 0 7 500 0 7 500 0 7 500

Pitkäaikaisten lainojen vähennys B 2 609 0 2 609 2 609 0 0

Oman pääoman muutokset 4 054 -4 054

Muut maksuvalmiuden muutokset 133 4 718 -4 718 0 0 0 0 0

Rahoitusosa 2 609 133 2 609 7 327 -4 718 7 500 0 7 500 4 057 3 443

Vaikutus maksuvalmiuteen 241 133 374 0 374 10 586 -10 586

Yhteensä 346 592 8 368 354 827 357 440 -7 245 346 822 8 235 355 057 357 440 -14 507

1) N=sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B=bruttomääräraha/-tuloarvio

4646

3.7 Investointiosan toteutumisvertailu 2015

INVESTOINTIEN TOTEUTUMISVERTAILU

YHTYMÄ PL. LIIKELAITOKSET

Määrärahat (1000€) TA 2015 Muutos MTA 2015 31.12.2015 Poikkeama

Osakkeet ja osuudet 0 295 295 295 0

Uudisrakentamishankkeet 6 800 6 800 8 185 -1 385

Master 1, apteekki ja obduktio 6 700 6 700 8 185 -1 485

Suunnittelu 300 300 249 51

Rakentaminen 5 900 5 900 7 550 -1 650

Toimintavarustus 500 500 386 114

Master 3, KESLE, (laboratorio) ja välinehuolto 100 100 0 100

Suunnittelu 100 100 100

Rakentaminen

Toimintavarustus

Perusparantamishankkeet (sisältää toiminnan muutokset) 5 803 1 300 7 103 6 671 432

Sairaankuljetuksen ja CBRNE:n tilat

Suunnittelu

Rakentaminen

Toimintavarustus

Rakennusvaihe 6, sydänyksikkö 2 394 1300 3 694 3 639 55

Suunnittelu 83 83 184 -101

Rakentaminen 1 762 1300 3 062 2 664 398

Toimintavarustus 550 550 791 -241

Rakennusvaihe 6, fysiatria 1 959 1 959 1 829 130

Suunnittelu 68 68 20 48

Rakentaminen 1 441 1 441 1 646 -205

Toimintavarustus 450 450 163 287

Muu rakentaminen, rakennustekniset työt, yhteensä 1 450 1 450 1 203 247

Tilanne- ja johtokeskus 4

RAU tietoliikenneväylän rakentaminen ja DUC-saneeraukset 87

Rakennusosan P tuloilmakoneiden uusiminen 120

E-G -vuodeosasto-osa IMSien asennus ja säätötoimet 19

Hissin nro 34 saneeraus 196

Keskuskuulutusjärjestelmän saneeraus 26

WC/suihkutilat, korjaukset märkätiloissa

Os 41-42 kir-pkl, 43-44 lääke- ja taukohuone

Os 63-64 pesu- ja WC-tilojen saneeraus ja 4hh:den (2kpl) jako 2hh:ksi 112

Os 33-34 lääkäreiden työtilat, lääkevälikön ja ulko-ovien lukitus 13

Os 33-34 pesutilojen saneeraus, lääkehuone ja 4hh:den (2kpl) jako 2hh:ksi 286

Opastejärjestelmä keskussairaalaan

Os 63-64 potilasviestintäjärjestelmä 74

Os 52 muuttaminen pkl-tilaksi 266


Tietojärjestelmähankkeet (sovellukset, laitteet) 1 700 1 700 1 902 -202

Sairaalalaitteet ja -kalusto 2 600 2 600 2 184 416

Muut laitteet ja kalusto 0 0 0 0

Muu yhteinen kalusto, uusintahankinnat

Investointimenot yhteensä 16 903 1 595 18 498 19 237 -739

Tuloarvio

Rakennusvaihe 6, fysiatria valtionavustus 500 500 390 110

Muut investointitulot 0 0 239 -239

Investoinnit nettomenot 16 403 1 595 17 998 18 608 -610

4747

3.8 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailut 2015

Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 1000€

yhtymä pl. liikelaitokset

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintatuotot 338 757 8 235 346 991 340 930 6 061

Liiketoiminnan myyntituotot 1 583 0 1 583 1 521 62

Täyden korvauksen perusteella 1 339 43 1 381 964 417

Korvaukset kunnilta ja kuntayh 244 533 7 548 252 080 247 333 4 747

Muut suoritteiden myyntitulot 74 551 937 75 488 71 710 3 778

Terveydenhuollon maksut 11 592 -280 11 312 12 493 -1 180

Tuet ja avustukset 3 831 -12 3 819 4 876 -1 058

Vuokratuotot 1 212 0 1 212 1 288 -76

Muut toimintatuotot 117 0 117 745 -628

Toimintakulut -325 734 -6 506 -332 241 -329 926 -2 315

Henkilöstökulut -150 735 -785 -151 520 -149 411 -2 110

-Palkat ja palkkiot -122 628 -634 -123 261 -120 060 -3 201

-Eläkekulut -23 508 -109 -23 617 -24 786 1 169

-Muut henkilösivukulut -6 199 -39 -6 238 -6 454 216

-Henkilöstökorvaukset ja muut 1 600 -4 1 596 1 890 -294

Asiakaspalvelujen ostot -31 357 0 -31 357 -32 749 1 392

Muiden palvelujen ostot -91 213 -4 407 -95 620 -93 148 -2 471

Ostot tilikauden aikana -45 754 -1 383 -47 137 -47 317 179

Varastojen lisäys/vähennys 0 0 0 151 -151

Avustukset kotitalouksille -19 0 -19 -1 -18

Avustukset yhteisöille -96 0 -96 -214 118

Muut toimintakulut -6 560 69 -6 491 -7 236 745

Toimintakate 13 022 1 728 14 750 11 004 3 746

Rahoitustuotot ja -kulut -1 040 0 -1 040 -852 -188

-Korkotuotot 30 0 30 6 24

-Muut rahoitustuotot 35 0 35 93 -58

-Korkokulut -951 0 -951 -750 -201

-Muut rahoituskulut -154 0 -154 -201 47

Vuosikate 11 983 1 728 13 711 10 152 3 558

Suunnitelman mukaiset poistot -11 938 1 434 -10 504 -9 632 -872

Tilikauden tulos 44 3 162 3 206 521 2 686

Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 -521 521

-Varausten muutos 0 0 0 -521 521

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 44 3 162 3 206 0 3 206

Tilikauden tulos (laskennallinen) 44 3 162 3 206 0 3 206

4848

Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 1000€ / ulkoiset

yhtymä pl. liikelaitokset

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toimintatuotot 273 062 7 653 280 716 279 085 1 630

Liiketoiminnan myyntituotot 1 583 0 1 583 1 509 74

Täyden korvauksen perusteella 1 339 43 1 381 964 417

Korvaukset kunnilta ja kuntayh 244 533 7 548 252 080 247 333 4 747

Muut suoritteiden myyntitulot 8 984 355 9 340 10 034 -694

Terveydenhuollon maksut 11 592 -280 11 312 12 490 -1 178

Tuet ja avustukset 3 831 -12 3 819 4 876 -1 058

Vuokratuotot 1 085 0 1 085 1 135 -50

Muut toimintatuotot 117 0 117 745 -628

Toimintakulut -265 924 -2 419 -268 343 -269 180 837

Henkilöstökulut -150 735 -785 -151 520 -149 411 -2 110

-Palkat ja palkkiot -122 628 -634 -123 261 -120 060 -3 201

-Eläkekulut -23 508 -109 -23 617 -24 786 1 169

-Muut henkilösivukulut -6 199 -39 -6 238 -6 454 216

-Henkilöstökorvaukset ja muut 1 600 -4 1 596 1 890 -294

Asiakaspalvelujen ostot -31 357 0 -31 357 -32 749 1 392

Muiden palvelujen ostot -31 632 -319 -31 951 -32 659 708

Ostot tilikauden aikana -45 652 -1 383 -47 036 -47 213 177

Varastojen lisäys/vähennys 0 0 0 151 -151

Avustukset kotitalouksille -19 0 -19 -1 -18

Avustukset yhteisöille -96 0 -96 -214 118

Muut toimintakulut -6 433 69 -6 364 -7 084 720

Toimintakate 7 138 5 234 12 372 9 905 2 468

Rahoitustuotot ja -kulut -1 045 0 -1 045 -853 -192

-Korkotuotot 25 0 25 5 20

-Muut rahoitustuotot 35 0 35 93 -58

-Korkokulut -951 0 -951 -750 -201

-Muut rahoituskulut -154 0 -154 -201 47

Vuosikate 6 093 5 234 11 327 9 052 2 276

Suunnitelman mukaiset poistot -11 938 1 434 -10 504 -9 632 -872

Tilikauden tulos -5 845 6 669 823 -580 1 403

Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 -521 521

-Varausten muutos 0 0 0 -521 521

Tilikauden ylijäämä/alijäämä -5 845 6 669 823 -1 101 1 924

Tilikauden tulos (laskennallinen) -5 845 6 669 823 -1 101 1 924

4949

3.9 Rahoitusosan toteutumisvertailu 2015

Rahoitusosan toteutumisvertailu (ei sis. liikelaitoksia)

(1000 €)

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio

muutokset

Talousarvio

muutosten


Toiminta ja investoinnit

Toiminnan rahavirta 11 983 1 728 13 711 10 768 2 942

Vuosikate 11 983 1 728 13 711 10 152 3 558

Tulorahoituksen korjauserät 0 0 0 616 -616

Investointien rahavirta -16 403 -1 595 -17 998 -18 085 87

Investointimenot -16 903 -1 595 -18 498 -19 237 739

Rahoitusosuudet investointimenoihin 500 0 500 390 110

Pys.vastaavien hyöd.luovutustulot 0 0 0 762 -762

Toiminta ja investoinnit, netto -4 420 133 -4 287 -7 317 3 029

Rahoitustoiminta

Antolainauksen muutokset -230 0 -230 3 -233

Antolainasaamisten lisäykset -230 0 -230 0 -230

Antolainasaamisten vähennykset 0 0 0 3 -3

Lainakannan muutokset 4 891 0 4 891 -2 609 7 500

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 500 0 7 500 0 7 500

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 609 0 -2 609 -2 609 0

Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 0 0 0

Oman pääoman muutokset 0 0 0 4 054 -4 054

Muut maksuvalmiuden muutokset 0 0 0 -4 718 -4 718

Rahoitustoiminta 4 661 0 4 661 -3 269 -1 506

Vaikutus maksuvalmiuteen 241 133 374 -10 586 1 524

5050

4 Tilinpäätöslaskelmat

4.1 Tuloslaskelma

1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014

Toimintatuotot

Myyntituotot 368 546 772,75 355 306 890,46

Maksutuotot 25 406 393,90 23 194 479,14

Tuet ja avustukset 7 339 113,05 7 095 961,69

Muut toimintatuotot 4 193 673,56 405 485 953,26 3 394 801,90 388 992 133,19

Valmistus omaan käyttöön

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -162 345 585,07 -156 216 042,79

Henkilösivukulut

Eläkekulut -33 281 387,11 -31 822 497,16

Muut henkilösivukulut -8 865 294,70 -8 495 609,13

Palvelujen ostot -106 188 462,99 -103 882 666,99

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -53 627 987,06 -49 312 040,21

Avustukset -12 867 170,76 -11 285 941,98

Muut toimintakulut -14 867 203,25 -392 043 090,94 -14 074 716,76 -375 089 515,02

Toimintakate 13 442 862,32 13 902 618,17

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 5 877,85 30 571,89

Muut rahoitustuotot 123 776,60 67 593,71

Korkokulut -750 676,89 -846 725,01

Muut rahoituskulut -201 348,35 -822 370,79 -199 413,29 -947 972,70

Vuosikate 12 620 491,53 12 954 645,47

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -10 629 903,28 -12 524 323,84

Arvonalentumiset -10 629 903,28 -12 524 323,84

Tilikauden tulos 1 990 588,25 430 321,63

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -1 520 587,00

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+)

Tilikauden ylijäämä 470 001,25 430 321,63

5151

4.2 Rahoituslaskelma

Rahoituslaskelma

1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 12 620 491,53 12 954 645,47

Tulorahoituksen korjauserät +/- 615 564,36 13 236 055,89 2 703 752,16 15 658 397,63


Investointimenot -20 856 005,76 -11 962 961,58

Rahoitusosuudet investointimenoihin 389 860,00 1 583 772,00

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 762 300,00 -19 703 845,76 6 854,84 -10 372 334,74

Toiminnan ja investointien rahavirta -6 467 789,87 5 286 062,89



Antolainasaamisten vähennykset 6 000,00 6 000,00 0,00 0,00


Pitkäaikaisten lainojen vähennys - -2 608 777,40 -2 608 777,40

Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- 0,00 -2 608 777,40 0,00 -2 608 777,40

Oman pääoman muutokset +/- 4 054 253,97 4 054 253,97 45 304,04 45 304,04


Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset +/- -426 705,60 -72 305,05

Vaihto-omaisuuden muutos +/- -87 891,99 170 049,62

Saamisten muutos +/- -7 823 693,90 8 872 195,37

Korottomien velkojen muutos +/- 3 219 294,56 -5 118 996,93 8 091 515,42 17 061 455,36

Rahoituksen rahavirta -3 667 520,36 14 497 982,00

Rahavarojen muutos +/- -10 135 310,23 19 784 044,89

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 27 360 489,92 37 495 800,15

Rahavarat 1.1. 37 495 800,15 -10 135 310,23 17 711 755,26 19 784 044,89

5252

4.3 Tase

VASTAAVAA 2015 2014

PYSYVÄT VASTAAVAT 100 137 921,05 90 547 091,93

Aineettomat hyödykkeet 2 598 839,81 2 568 176,79

Aineettomat oikeudet 2 598 839,81 2 568 176,79

Aineelliset hyödykkeet 95 715 993,97 86 444 624,87

Maa- ja vesialueet 645 479,99 778 180,26

Rakennukset 67 559 347,35 66 492 432,68

Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 293 961,42 1 578 952,26

Koneet ja kalusto 12 788 892,92 12 117 706,51

Muut aineelliset hyödykkeet 34 973,84 34 973,84


hankinnat 13 393 338,45 5 442 379,32

Sijoitukset 1 823 087,27 1 534 290,27

Osakkeet ja osuudet 1 587 087,27 1 292 290,27

Muut lainasaamiset 236 000,00 242 000,00

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 100 000,00 100 000,00

Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 100 000,00 100 000,00

VAIHTUVAT VASTAAVAT 75 693 843,50 77 917 219,91

Vaihto-omaisuus 4 249 181,32 4 161 289,33

Aineet ja tarvikkeet 4 249 181,32 4 161 289,33

Saamiset 44 084 172,26 36 260 130,43

Pitkäaikaiset saamiset 8 786 034,06 7 652 903,05

Myyntisaamiset 8 786 034,06 7 652 903,05

Lyhytaikaiset saamiset 35 298 138,20 28 607 227,38

Myyntisaamiset 27 470 534,36 21 375 082,50

Muut saamiset 6 255 128,04 5 615 472,45

Siirtosaamiset 1 572 475,80 1 616 672,43

Rahoitusarvopaperit 101 316,41 101 316,41

Muut arvopaperit 101 316,41 101 316,41

Rahat ja pankkisaamiset 27 259 173,51 37 394 483,74

VASTAAVAA YHTEENSÄ 175 931 764,55 168 564 311,84

5353

VASTATTAVAA 2015 2014

OMA PÄÄOMA 61 466 934,15 56 942 678,93

Peruspääoma 60 536 544,46 60 536 544,46

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 460 388,44 -4 024 187,16

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 470 001,25 430 321,63

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET

VARAUKSET 1 520 587,00

Vapaaehtoiset varaukset 1 520 587,00

PAKOLLISET VARAUKSET 10 137 084,00 8 998 633,00

Muut pakolliset varaukset 10 137 084,00 8 998 633,00

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 366 631,13 1 793 336,73

Valtion toimeksiannot 721 825,25 1 120 219,50

Muut toimeksiantojen pääomat 644 805,88 673 117,23

VIERAS PÄÄOMA 101 440 528,27 100 829 663,18

Pitkäaikainen 31 056 547,30 33 665 324,70

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 31 056 547,30 33 665 324,70

Lyhytaikainen 70 383 980,97 67 164 338,48

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 608 777,40 2 608 777,40

Saadut ennakot 19 204,18 32 636,01

Ostovelat 19 885 941,13 17 380 490,36

Muut velat 16 412 612,17 14 295 127,95

Siirtovelat 31 457 446,09 32 847 306,76

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 175 931 764,55 168 564 311,84

5454

5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Liitetieto 1

Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä

suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset

poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset

suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman

mukaisten poistojen perusteet.

Sijoitusten arvostus

Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä

alempaan arvoon.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO – periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä

alemman hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä.

Rahoitusomaisuuden arvostus

Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.

Potilasvakuutusvastuun käsittely

Tilinpäätökseen ei ole kirjattu tilikauden kuluksi ja varaukseksi Vammaispalvelulain (VPL) perusteella mahdollisesti

aiheutuivia vastuita. Näiden epävarmojen vastuiden määrä Potilasvakuutuskeskuksen ilmoituksen mukaan on

5.952.655,00 euroa. Tilinpäätös sisältää VPL:n mukaiset tunnetut regressit. Kirjausmenettely on

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon 108 mukainen (lausunto annettu 16.1.2015).

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon, että Päijät-Hämeen laboratoriopalvelujen

liikelaitos aloitti toimintansa 1.4.2014

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot

Liitetieto 2

Kuntayhtymän toimintatuotot *)

2015 2014

Myyntituotot jäsenkunnilta 336 879 580 322 885 513

Myyntituotot ulkokunnilta ja kuntayhtymiltä 7 509 323 6 118 489

Erityisvaltionosuus 1 407 944 1 567 685

Muut myyntituotot 18 444 661 17 466 287

Maksutuotot 25 406 394 23 194 479

Tuet ja avustukset 6 913 776 6 820 430

Muut toimintatuotot 4 193 674 3 394 802

Kalliin hoidon tasaus ja erityisvelvoitemaksu 4 730 602 7 544 449

Kuntayhtymän toimintatuotot yhteensä 405 485 953 388 992 133

*) Toimintatuottojen erittely esitetään ulkoisista eristä

5555

Liitetieto 3

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista

Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua

poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden

hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.

Valtuuston kokouksessaan 17.12.2012 §41 hyväksymät ja kokouksessaan 9.12.2013 §48 täydentämät poistoperusteet ovat seuraavat:

Poistoperusteet 1.1.2013 alkaen hyödykkeille, jotka hankittu 1.1.2013 jälkeen

Poistomenetelmä Poistoaika

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet Tasapoisto 5 vuotta

Tietokoneohjelmistot 1 Tasapoisto 3 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot 2 Tasapoisto 2 vuotta

Aineelliset hyödykkeet

Rakennukset ja rakennelmat

Hallinto- ja laitosrakennukset, kiviset 3 Tasapoisto 25 vuotta

Hallinto- ja laitosrakennukset, puiset 3 Tasapoisto 20 vuotta

Vapaa-ajan rakennukset 3 Tasapoisto 20 vuotta

Tilasaneeraukset 4 Tasapoisto 5 vuotta **)

Rakennusten tekniset laitteet 4 Tasapoisto 20 vuotta

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Pysäköintialueet Tasapoisto 15 vuotta

Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Tasapoisto 10 vuotta

Koneet ja kalusto

Kuljetusvälineet Tasapoisto 5 vuotta

Liikkuvat työkoneet Tasapoisto 5 vuotta

Sairaala- ja terveydenhuolto laitteet, lyhytikäiset Tasapoisto 5 vuotta

Sairaala- ja terveydenhuolto laitteet, pitkäikäiset 5 Tasapoisto 8 vuotta

Tietokonelaitteet 6 Tasapoisto 3 vuotta

Viestintälaitteet 7 Tasapoisto 3 vuotta

Muut laitteet ja kalusteet 8 Tasapoisto 3 vuotta

Muut laitteet ja kalusteet, pitkäikäiset 8 Tasapoisto 5 vuotta

1 Tietokoneohjelmistojen osalta poistoaika heijastaa ohjelmistojen taloudellista pitoaikaa varovaisuuden periaate huomioiden.

2 Esimerkiksi osakehuoneistojen perusparantamismenot.

3 Sovelletaan rakennusrungon hankintamenon poistamiseen **)uudisrakennusten ja sellaisten peruskorjattavien

toiminnallisten kokonaisuuksien osalta, joiden peruskorjausaste on 80% tai yli.

4 **) Sovelletaan rakennusten saneerauskohteille, jotka eivät ole peruskorjauksen tasoisia, mutta jotka parantavat

tilan toiminnallisuutta ja jatkavat tilan käyttöikää.

5 Rakennusrungon hankintamenoon sisällytettävät rakennusten tekniset laitteet, kuten hissit, ilmanvaihto-, lämmitys- ja

jäähdytyslaitteistot ja keskusantennit.

6 Vain ne laitteet, joiden taloudellinen pitoaika varovaisuuden periaate huomioiden on 8 vuotta. Esim. magneettikuvauslaitteisto,

tietokonetomografialaitteisto, suoradigitaalinen rtg-tutkimuslaite.

7 Palvelimet, tietoverkkolaitteet, reitittimet, tietokoneiden yhteydessä hankitut ohjelmistot, jos ylittävät aktivointirajan.

8 Televiestintä-, audio-, video- ja muut ICT-laitteet. Teleliikenneverkot mukaan lukien kaapeloinnit. Murto- ja palohälytysjärjestelmät.

9 Muut laitteet ja kalusteet, esimerkiksi konttorikalusteet, ravintokeskuksen laitteet. 5 vuoden poistoaika pääasiallisesti

vain ravintokeskuksen laitteille.

**)Valtuusto 9.12.2013 §48 täydennys

Valtuuston kokouksessaan 7.12.2010 §29 hyväksymät ja kokouksessaan 11.6.2012 § 20

täydentämät poistoperusteet ovat seuraavat:

Poistoperusteet 1.1.2012 alkaen hyödykkeille, jotka hankittu ennen 1.1.2013




Muut pitkävaikutteiset menot

ATK-ohjelmistot Tasapoisto 3 vuotta



Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 20-30 vuotta *)

Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 20 vuotta


Verkostot (ilmanvaihto, tietoliikenne yms.) Tasapoisto 10 vuotta



Koneet ja kalusto

Muut kuljetusvälineet Tasapoisto 5 vuotta

Muut liikkuvat työkoneet Tasapoisto 5 vuotta

Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet, lyhytikäiset Tasapoisto 5 vuotta

Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet, pitkäikäiset Tasapoisto 8 vuotta

Atk-laitteet Tasapoisto 3 vuotta

Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3 vuotta

*) Hallinto- ja laitosrakennusten ryhmässä noudatetaan rakennusten teknisten laitteiden osalta

20 vuoden poistoaikaa ja rakennusrungon osalta 30 vuoden poistoaikaa.

Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 eur,

on kuntayhtymässä kirjattu vuosikuluiksi.

5656

Liitetieto 4

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta

kuntayhtymän tilinpäätöksessä

Vuosina 2013-2017:

Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 12 039 245

Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno 17 632 185

Ero, € -5 592 939

Ero, % -32

Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu siitä, että tarkastelujaksoon ajoittuu poikkeuksellisen

suuria investointeja, liittyen uudisrakentamiseen ja peruskorjauksiin. Liitetieto 5

Pakollisten varausten muutokset

2015 2014

Potilasvahinkovakuutusmaksu 1.1. 8 998 633 6 288 026

Lisäykset tilikaudella 2 493 491 4 070 967

Vähennykset tilikaudella -1 355 040 -1 360 360

Potilasvahinkovakuutusmaksu 31.12. 10 137 084 8 998 633 Liitetieto 6

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot

2015 2014

Muut toimintatuotot

Rakennusten myyntivoitot 520 587

Muut myyntivoitot 2 300 0

Myyntivoitot yhteensä 522 887 0

Muut toimintakulut

Ei ilmoitettavaa Liitetieto 7

Osinkotuottojen erittely

2015 2014

Osinkotuotot muista yhteisöistä

Coxa Oy 31 875 21 250

Labquality Oy 13 146 3 300

PHP Holding Oy 10 440 8 700

Yhteensä 55 461 33 250

5757

Tasetta koskevat liitetiedot

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

Liitetieto 8

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet

Aineet- Muut pit- Ennakko- Yhteensä Maa- Raken- Kiinteät Koneet Muut Ennakko- Yhteensä

tomat kävaikuttei- maksut ja vesi- nukset rakenteet ja aineelliset maksut ja

oikeudet set menot alueet ja laitteet kalusto hyödykkeet kesk.er.h.

Poistamaton hankintameno 1.1. 2 568 177 0 0 2 568 177 778 180 66 492 433 1 578 952 12 117 707 34 974 5 442 379 86 444 625

Lisäykset tilikauden aikana 1 130 615 1 130 615 4 974 747 4 814 617 9 641 230 19 430 594

Rahoitusosuudet tilikaudella 0 389 860 389 860

Vähennykset tilikauden aikana 0 132 700 106 713 239 413

Siirrot erien välillä 41 081 41 081 1 581 199 67 992 -1 690 271 -41 081

Tilikauden poisto 1 141 033 1 141 033 4 992 457 284 991 4 211 422 9 488 871

Arvonalennukset ja niiden palautukset 0 0

Poistamaton hankintameno 31.12. 2 598 840 0 0 2 598 840 645 480 67 559 347 1 293 961 12 788 893 34 974 13 393 338 95 715 994

Arvonkorotukset 0 0

Kirjanpitoarvo 31.12. 2 598 840 0 0 2 598 840 645 480 67 559 347 1 293 961 12 788 893 34 974 13 393 338 95 715 994

Pysyvien vastaavien sijoitukset

Osakkeet ja osuudet

Muut laina

saamiset Kaikki

Osakkeet Osakkeet Kunta- Muut Yhteensä Yhteensä Yhteensä

konserni- omistusyht. yhtymä- osakkeet

yhtiöt yhteisöt osuudet ja osuudet

Poistamaton hankintameno 1.1. 1 292 290 1 292 290 242 000 1 534 290 90 547 092

Lisäykset tilikauden aikana 294 797 294 797 294 797 20 856 006

Rahoitusosuudet tilikaudella 0 0 389 860

Vähennykset tilikauden aikana 0 6 000 6 000 245 413

Siirrot erien välillä 0 0 0

Tilikauden poisto 0 0 10 629 903

Arvonalennukset ja niiden palautukset 0 0 0

Poistamaton hankintameno 31.12. 0 0 0 1 587 087 1 587 087 236 000 1 823 087 100 137 921

Arvonkorotukset 0 0 0

Kirjanpitoarvo 31.12. 0 0 0 1 587 087 1 587 087 236 000 1 823 087 100 137 921

5858

Liitetieto 8

Maa- ja vesialueet erittely

2015 2014

Maa- ja vesialueet

Kiinteistöjen liittymismaksut 125 816 125 816

Muut maa- ja vesialueet 519 664 652 364

Maa- ja vesialueet yhteensä 645 480 778 180

Liitetieto 9

Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt

Kotipaikka Kuntayhtymän omistusosuus

Osakkuusyhteisöt

Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy Lahti 31,80 %

Lahden SairaalaParkki Oy Lahti 38,00 %

Nimi

Liitetieto 10

Saamisten erittely

Pitkä-

aikaiset

Lyhyt-

aikaiset

Pitkä-

aikaiset

Lyhyt-

aikaiset

Saamiset osakkuus- sekä muilta

omistusyhteysyhteisöiltä


Lainasaamiset 190 000 190 000

Saamiset yhteensä 190 000 1 602 190 000 8 561

20142015

Liitetieto 11

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät

2015 2014

Lyhytaikaiset siirtosaamiset

Ennakkomenot 170 311 150 629

Muut siirtosaamiset

Kelan korvaus työterveyshuollosta 2015 800 000 700 000

TVR koulutuskorvaus 2015 120 840 740 000

Potilasvakuutus 2015 388 350

Muut siirtosaamiset 92 975 26 044

Muut siirtosaamiset yhteensä 1 402 165 1 466 044

Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 1 572 476 1 616 672

5959

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

Liitetieto 12

Oman pääoman erittely

2015 2014

Peruspääoma 1.1. 60 536 544 60 491 240

Lisäykset 0 45 304

Vähennykset 0 0

Peruspääoma 31.12. 60 536 544 60 536 544

Edellisten tilikausien alijäämä 1.1. -4 024 187 -4 062 401

Edellisen tilikauden alijäämä 4 484 576 38 214

Edellisten tilikausien alijäämä 31.12. 460 388 -4 024 187

Tilikauden ylijäämä 470 001 430 322

Oma pääoma yhteensä 61 466 934 56 942 679

Erittely peruspääoman jakautumisesta Jäsenkunnan

osuus peruspääomasta

Asikkala 2 685 560

Hartola 1 167 563

Heinola 5 768 763

Hollola 5 960 558

Hämeenkoski 706 146

Iitti 1 713 491

Kärkölä 1 759 052

Lahti 27 238 272

Myrskylä 457 833

Nastola 4 448 814

Orimattila 4 927 321

Padasjoki 1 386 525

Pukkila 696 641

Sysmä 1 620 003

Peruspääoma yhteensä 60 536 544 Liitetieto 13

Pitkäaikaiset velat

2015 2014

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 23 230 212 25 838 990

Pitkäaikaiset velat yhteensä 23 230 212 25 838 990

(velat ja velkojen osat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 vuoden kuluttua)

6060

Liitetieto 14

Pakolliset varaukset

2015 2014

Muut pakolliset varaukset

Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu 10 137 084 8 998 633

Muut pakolliset varaukset yhteensä 10 137 084 8 998 633 Liitetieto 15

Sekkilimiitti

2015 2014

Luotollisen sekkitilin sekkilimiitti 31.12. 20 000 000 20 000 000

Liitetieto 16

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

2015 2014

Lyhytaikaiset siirtovelat

Korkojaksotukset 231 144 252 001

Lomapalkkajaksotukset 28 318 905 28 505 373

Potilasvakuutuspooli 1 355 040 1 360 360

Muut siirtovelat 1 552 358 2 729 573

Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 31 457 446 32 847 307

Siirtovelat yhteensä 31 457 446 32 847 307

Liitetieto 17

Huollettavien varat

2015 2014

Huollettavien varat 31.12. 532 986 440 910

6161

Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot

Liitetieto 18

Leasingvastuiden yhteismäärä

2015 2014

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 1 799 272 1 606 177

Myöhemmin maksettavat 1 601 055 2 417 886

Yhteensä 3 400 327 4 024 063 Liitetieto 19

Muut taloudelliset vastuut

Sopimusvastuut 2015 2014

Vuokravastuut, määräaikaiset vuokrasopimukset kuntayhtymän toimitiloista 5 312 587 6 180 767

Peruspalvelukeskus Aava -liikelaitoksen antamat vuokravakuudet 344 692 288 761

Sopimus Hartolan,Myrskylän, Orimattilan, Pukkilan ja Sysmän

avosairaanhoidon vastaanottopalveluista Attendo Terveystalot Oy 5 169 340 5 309 867

Analysaattorin hankinta käyttökorvausperiaatteella ja kuvauspalvelun osto 231 080 376 848

Lahjakirjat professuureista yliopistoille 602 000 705 000

11 659 699 12 861 243

Johdannaistuotteet Nimellisarvo Käypäarvo

Flippable Swap Nordea no. 669060 3 733 333 -109 630

Flippable Swap Nordea no. 693625 3 466 666 -185 350

Otc koronvaihtosopimus Pohjola Pankki Oyj no 363507 5 080 000 -51 650

Otc koronvaihtosopimus Pohjola Pankki Oyj no 363509 7 500 000 -133 426

Kiinnitykset kuntayhtymän kiinteistöön Eur

Panttikirjat 4783 - 4785 Omassa hallussa 840 700

Panttikirja 4320 Nordean hallussa 840 000

1 680 700

Potilasvakuutusmaksuihin liittyvä laina vakuutuskausilta 1987-2015 yhteensä 17.444.777,00 euroa.

Laina kattaa VPL:n perusteella mahdollisesti aiheutuvat vastuut 5.952.655 euroa,

joita ei ole kirjattu tilikauden kuluksi ja varaukseksi.

6262

Henkilöstöä koskevat liitetiedot

Liitetieto 20

Henkilöstön lukumäärä 31.12.

2015 2014

Vakinaiset

Yhtymähallinto 62 64

Keskussairaala 1 245

Kuntoutuskeskus 93

Erikoissairaanhoito 1 432

Tukipalvelukeskus 587 594

Ensihoito- ja päivystyskeskus 204 194

Ympäristöterveyskeskus 28 27

Peruspalvelukeskus Aava -liikelaitos 888 844

Sosiaalialan osaamiskeskus Verso 6 6

Laboratoriopalvelujen liikelaitos 158 161

Vakinaiset yhteensä 3 365 3 228

Määräaikaiset

Yhtymähallinto 5 4

Keskussairaala 406

Kuntoutuskeskus 4

Erikoissairaanhoito 436

Tukipalvelukeskus 156 188

Ensihoito- ja päivystyskeskus 62 101

Ympäristöterveyskeskus 5 2

Peruspalvelukeskus Aava -liikelaitos 282 293

Sosiaalialan osaamiskeskus Verso 2 5

Laboratoriopalvelujen liikelaitos 21 23

Määräaikaiset yhteensä 969 1 026

Henkilöstön lukumäärä yhteensä 4 334 4 254

Liitetieto 21

Henkilöstökulut

2015 2014

Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 204 492 267 196 534 149

Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja

aineellisiin hyödykkeisiin 295 188 265 535

Henkilöstökulut yhteensä 204 787 455 196 799 684 Liitetieto 22

Tilintarkastajan palkkiot

2015 2014

BDO Audiator Oy

Tilintarkastuspalkkiot (lakisääteinen tarkastus) 22 182 19 944

Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät 3 628 600

Tarkastuslautakunnan avustaminen 7 481 8 181

Muut palkkiot 1 500

Palkkiot yhteensä 34 791 28 725

6363

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista

Pääkirjanpito

Päiväkirja

Pääkirja

Tasekirja

Osakirjanpidot

Kassanhallinta

Käyttöomaisuuskirjanpito

Myyntireskontra

Ostoreskontra

Palkkakirjanpito

Varastokirjanpito

Myyntireskontra, ulkoinen järjestelmä

Esh laskutus

Perusterveydenhuollon laskutus

Edelleenlaskutetttavat (kuntoapu)

Codea sairaankuljetuslaskutus

Tase-erittelyt

Tasekirja säilytetään sidottuna pysyvästi ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä.

6464

Tositelaji Nimitys Tos.numerosarja

KSUUN Käyttösuunnitelma 120000-120999

LSUUN Talousarviomuutokset

Muistiotositteet

MUIST2-4 Muistiotositteet 110000-114000

ALKUSA Alkusaldo 110118-110119

EXCEL1 Excel1 115001-129999

Myyntilaskut Raindance

MYYNTA Kuntalaskutus Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto 300000-449999

MYYNTE Myyntilaskut excel Yleislaskutus, erikoissairaanhoito ja

perusterveydenhuolto "

MYYNTI Myyntilaskutositteet Yleislaskutus, erikoissairaanhoito ja

perusterveydenhuolto "

MYKAHV Myyntituotot kahvio "

Myyntilaskut, ulkoiset järjestelmät

EFFI Effica laskut Erikoissairaanhoito 2000000-2999999

Perusterveydenhuolto 700001-999999

CODEA Sairaankuljetuslaskut Ensihoito- ja päivystyskeskus 800001-899999

Myyntisuoritukset

MAMAK Manuaalimaksu Yritys 10 50000-599999

MMAKSU My.Lasjuj maksu "

MYMAKU MyLaskuj.maks yr20 60000-62999

MAMAKS Manuaalimaksut YR 20 "

MRHYV Hyvlask kuitt.EFFICA 63001-79999

Ostolaskut

OSTOIP IP-OSTOLASKUT 600000-699999

OMAKSU Ostomaksut 10000-49000

PALKAT Palkat 1-150

MATKAL Matkalaskut TEM 501000-599999

WEBMAR WEB-MARELA Varastot 151-299

KASSA Kassatositteet 100000-104999

PKASSA Palvelukassa 105000-109999

6565

6 Eriytetyt tilinpäätökset

6.1 Peruspalvelukeskus Aava -liikelaitoksen eriytetty tilinpäätös ja toimintakertomus

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015

PERUSPALVELUKESKUS AAVA –LIIKELAITOS

6666

2

Sisällysluettelo

Sisällysluettelo ................................................................................................................................ 2

1. Toimintakertomus ...............................................................................................................3

1.1 Johtajan katsaus vuoteen 2015 - olennaiset tapahtumat tilikaudelta ...................................... 3

1.2 Arvio tulevasta kehityksestä ja merkittävimmistä riskeistä ..................................................... 5

1.3 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ....................................................................... 5

1.4 Henkilöstö ............................................................................................................................. 5

1.5 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus .................................................... 7

1.5.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen ............................................................................... 7

1.5.2 Toiminnan rahoitus.......................................................................................................... 9

1.5.3 Rahoitusasema ............................................................................................................. 10

1.6 Johtokunnan esitys vuoden 2015 tuloksen käsittelystä ........................................................ 11

2 Talousarvion toteutuminen ......................................................................................................... 11

2.1 Toiminnan toteutuminen ...................................................................................................... 11

2.1.1 Strategisten tavoitteiden toteutuminen .......................................................................... 11

2.1.2 Suoritteiden toteutuminen ............................................................................................. 14

2.1.3 Hoidon ja palvelujen saatavuus ja ennaltaehkäisevän työn kattavuus ........................... 15

2.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen ........................................................................................ 16

2.4 Investointiosan toteutuminen ............................................................................................... 18

2.5 Rahoitusosan toteutuminen ................................................................................................. 19

3 Tilinpäätöslaskelmat .................................................................................................................. 20

3.1 Tuloslaskelma ..................................................................................................................... 20

3.2 Rahoituslaskelma ................................................................................................................ 21

3.3 Tase .................................................................................................................................... 22

4 Tilinpäätöksen liitetiedot ............................................................................................................. 23

6767

3

1. Toimintakertomus

1.1 Johtajan katsaus vuoteen 2015 - olennaiset tapahtumat tilikaudelta

Peruspalvelukeskus Aavan suunnitelmallinen rakennemuutos jatkui edelleen vuoden 2015 aikana.

Vuoden 2015 alusta tuli voimaan organisatorinen muutos, jossa hyvinvoinnin ja terveyden

edistämisen tulosalue ja vastaanottopalvelut yhdistyivät terveyspalvelujen tulosalueeksi. Tilivuoden

aikana valmisteltiin Päijät-Hämeen alueen kattavan hyvinvointikuntayhtymän perustamista.

Peruspalvelukeskus Aava oli valmistelussa mukana yhtenä toimijana. Vaikka hanke kariutui

vuoden lopulla, se kuitenkin edisti yhteistyötä alueella. Lahden kaupungin kanssa neuvoteltiin

sopimus palvelujen tuottamisesta Nastolan alueelle vuoden 2016 ajaksi.

Vuoden 2015 aikana suljettiin yhteensä 55 vuodeosastopaikkaa. Iitin toinen vuodeosasto suljettiin

kesäkuussa sen jälkeen kun Salmikoti avattiin. Orimattilan toinen vuodeosasto suljettiin elokuussa.

Hartolan vuodeosasto suljettiin lokakuussa samalla kun Kotisalon uudisrakennusosa avattiin.

Lisäksi otettiin käyttöön palvelutalo Väinölä Myrskylässä. Vuodeosastopaikkojen merkittävästä

vähentämisestä huolimatta siirtoviivepäiviä ei ole syntynyt. Osaltaan tähän on vaikuttanut myös

kotiutustiimin vahvistaminen.

Orimattilan alueella toteutettiin 1.9.2015 alkaen kotisairaalatoimintaa koskeva kokeilu.

Terveyspalvelujen tulosalueella otettiin kaikilla terveysasemilla käyttöön Tulevaisuuden

terveyskeskus – toimintamalli. Toimintamallin tavoitteiden mukaisesti lääkäri- ja hoitajakäyntien

suhde on painottunut enemmän hoitajakäynteihin. Myös suun terveydenhuollon toiminnassa

työnjako eri ammattihenkilöiden kesken on kehittynyt myönteiseen suuntaan ja Hyvä vastaanotto –

mallin avulla hoidon saatavuutta nykyisillä resursseilla on onnistuttu parantamaan.. Sähköisen

asioinnin kasvua vaikeuttavat osin puutteelliset tekniset ratkaisut. Linkun toiminta-aluetta on

vuoden aikana laajennettu kolmen uuden kunnan (Orimattilan, Iitin ja Nastolan) alueelle.

Sosiaalipalvelujen tulosalueella kehitysvammaisten toimintakeskus aloitti toimintansa vuoden

alussa Orimattilassa. Toiminta siirtyi Etevalta peruspalvelukeskus Aavan vastuulle. Vuoden aikana

palvelujen kysynnän kasvu on ollut voimakasta. Erityisesti paine on kohdistunut lapsiperheiden

sosiaalityöhön. Lapsiperheiden kotipalvelu siirtyi terveyspalveluista sosiaalipalveluihin 1.6.2015

lukien. Samalla pystyttiin tulosryhmän sisäisin järjestelyin lisäämään panostusta lapsiperheiden

kotipalveluun neljän henkilötyövuoden verran.

Vuoden 2015 aikana neuvoteltiin työmarkkinatukimenojen siirtäminen suoraan kuntien vastuulle

vuoden 2016 alusta lukien.

Sosiaalipalvelujen tulosalueen palveluohjaus Polku käynnistyi elokuussa 2015. Polku

muodostettiin aikuissosiaalityön sisäisin virkajärjestelyin ilman lisäresursseja ja palvelemaan

lapsiperheiden sosiaalityön, aikuissosiaalityön ja erityispalvelujen asiakkaita matalalla kynnyksellä.

Ikäihmisten palveluohjaus Pauli aloitti toimintansa suunnitellusti vuoden 2015 alussa.

Palvelujen saatavuus kaikilla tulosalueilla oli hyvä. Lastensuojelutarpeen selvitykset ja

palvelutarpeen arvioinnit pystyttiin toteuttamaan 100 % tavoiteajassa. Toimeentulotuen ja

vammaispalvelujen osalta on ollut yksittäisiä poikkeamia.

Terveyspalveluissa kiireettömän hoidon odotusaika lääkärille on vaihdellut kunnittain 9-16 vrk:n

välillä ja sairaanhoitajalle 0-8 vrk:n välillä. Kiireettömään hoitoon hammaslääkärille on päässyt 12 –

50 vuorokaudessa.

6868

4

Tehostetussa palveluasumisessa on otettu käyttöön arviointijaksot, jonka aikana arvioidaan

toimintakykyä ja tehdään päätös palvelun myöntämisestä tai epäämisestä. Vuoden lopussa

tehostetun palveluasumisen paikkaa odotti 15 asiakasta.

Kokonaisuutena Aavan suoritteet toteutuivat lähes suunnitellusti. Sosiaalipalvelujen tulosalueella

palvelujen käyttö oli merkittävästi ennakoitua korkeammalla tasolla ja myös vuotta 2014

korkeampaa. Sosiaalipalveluissa kokonaistoteuma oli 104,4 %. Ainoastaan asiakasryhmätoiminta

jäi alle suunnitellun määrän.

Koti- ja asumispalveluissa suoritteiden kokonaistoteuma oli 95,3 %. Hoitopäivien osalta toteumaan

vaikuttaa rakennemuutoksen suunniteltua nopeampi toteuttaminen ja vuodeosastopaikkojen

sulkeminen.

Terveyspalvelujen käynnit ovat kokonaisuutena toteutuneet lähes suunnitellusti. Asiakasryhmien

toiminta on toteutunut suunniteltua paremmin ja suunta yksilökäynneistä ryhmämuotoiseen

toimintaan kehittyy toivotulla tavalla.

Tilikaudelle 2015 Aavalle oli budjetoitu 0-tulos. Tukipalvelumenojen uudelleen kohdentamisesta ja

suotuisasta menokehityksestä johtuen valtuusto hyväksyi joulukuussa tulostavoitteeksi 2.474.000

euroa. Lopullinen tulos oli noin 4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Oman toiminnan lisäksi hyvään

tulokseen vaikutti tukipalvelujen ja yhtymähallinnon hyvä taloudellinen tulos. Ylijäämästä

palautetaan jäsenkunnille noin 3,8 miljoonaa euroa, jolloin Aavan tulos on 200.000 euroa

ylijäämäinen.

Vuoden 2015 talousarvioon sisältyvät jäsenkuntien maksuosuusarviot alittuivat Orimattilan

kaupunkia lukuun ottamatta.

Maksutuotot toteutuivat hyvin. Menoissa suurin kasvupaine kohdistui työmarkkinamenoihin ja

lastensuojelun ostopalvelumenoihin.

6969

5

1.2 Arvio tulevasta kehityksestä ja merkittävimmistä riskeistä

Kuntien taloudellinen tilanne jatkuu kireänä. Vuoden 2015 hyvään taloudelliseen tulokseen vaikutti

merkittävästi tukipalvelumenojen uudelleen kohdentaminen ja tukipalvelujen hyvä tulos. Nämä

seikat huomioon ottaen vuoden 2016 talousarvion liikkumavara on erittäin pieni.

Vuoden 2016 aikana joudutaan valmistautumaan suuriin muutoksiin. Sysmän kunnan ja Nastolan

alueen palvelutuotanto siirtyvät pois Aavalta ja perustoimeentulotukiasiat siirtyvät Kelalle. Näiden

muutosten seurauksena Aavan väestöpohja pienenee merkittävästi. Organisaatiota,

johtamisjärjestelmää ja yhteistyön mahdollisuuksia joudutaan arvioimaan uudelleen näistä

lähtökohdista, jotta yksikkökustannusten kasvu pystytään pitämään hallinnassa. Suureen

muutokseen liittyy myös henkilöstöriskejä.

Työmarkkinatukimenot on siirretty suoraan kuntien vastuulle, mikä osaltaan vähentää taloudellista

riskiä.

Vuoden 2015 lopun tilanteen perusteella voidaan arvioida, että erityisesti lastensuojelun palvelujen

kysyntä on edelleen kasvussa.

1.3 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä

Esimiehet seuraavat, että tehdyissä päätöksissä on noudatettu annettuja ohjeita ja, että ne ovat

lainmukaisia. Tätä seurataan osana normaalia päivittäistä toimintaa sekä pistokokein.

Keskeisiä annettuja ohjeita ja määräyksiä käsitellään johtoryhmissä ja työpaikkakokouksissa.

Päätösvalta perustuu kirjallisiin ohjeisiin ja päätösvaltataulukoihin.

Talouden ja toiminnan seuranta on systemaattista. Johtoryhmätasolla seuranta ja poikkeamiin

puuttuminen perustuu ensisijaisesti kuukausiraportointiin. Myös johtokunta käsittelee

kuukausiraportit. Osavuosikatsauksissa tehdään tarkemmat toiminnan ja talouden analyysit sekä

ennusteet.

Hoito- ja palvelutakuiden toteutumista seurataan osana päivittäisjohtamista.

Lisäksi seurataan potilas- ja sosiaalimiehen raportteja sekä jaostoon tehtyjä oikaisuvaatimusten

määrää. Hairpro-ohjelmaa hyödynnettiin potilas-, työ-, tieto ja toimintaympäristöön liittyvien

vaaratapahtumien raportoinnissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitelma on laadittu ja

talokohtaiset pelastussuunnitelmat on käytössä.

Sopimukset ovat sopimustenhallintajärjestelmässä ja niiden toteutumista seurataan osana

tavanomaista työtä.

1.4 Henkilöstö

Vuoden 2015 viimeisenä päivänä oli voimassaoleva palvelusuhde Aavaan 1 170 henkilöllä. Näistä

vakinaisia oli 888 ja määräaikaisia 282.

Toteutuneet htv

2015 2014 Muutos-%

Toteutunut htv 1 004 966 3,9

Nettotyöpanos 827 799 3,5

7070

6

Sairauksista ja tapaturmista aiheutuneet poissaolot

2015 2014 Muutos-%

Kalenteripäiviä 22 968 20 178 13,8

Kalenteripäiviä/henkilötyövuosi 60 74 -18,9

Palkat ja palkkiot – kokonaissumma tilivuodelta ja edelliseltä vuodelta

2015 2014

Palkat ja palkkiot 37 817 077 36 332 700

- henkilöstökorvaukset -852 010 -735 090

36 965 067 35 597 610

7171

7

1.5 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

1.5.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen

Peruspalvelukeskus Aava -liikelaitos 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014

Tuloslaskelma 1000€

Liikevaihto 115 492 113 299

Liiketoiminnan muut tuotot 4 568 4 320

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 135 -3 165

Palvelujen ostot -50 230 -53 366 -51 379 -54 545

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -36 965 -35 598

Henkilösivukulut

Eläkekulut -7 030 -6 823

Muut henkilösivukulut -2 021 -46 016 -1 933 -44 353


Suunnitelman mukaiset poistot -476 -474

Liiketoiminnan muut kulut -20 033 -18 163

Liikealijäämä 169 84


Korkotuotot 1 3

Muut rahoitustuotot 31 13

Korkokulut -1 0

Muut rahoituskulut 0 31 0 16

Tilikauden yli-/alijäämä 200 100

Sijoitetun pääoman tuotto, %

100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut

korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma

+ Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)

Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %

100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Kor-

vaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero

ja vapaaehtoiset varaukset)

Voitto, %

100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto)

Sijoitetun pääoman tuotto, % 25 14

Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 25 14

Voitto, % 0 0

7272

8

Peruspalvelukeskus Aava -liikelaitoksen tilikauden liikevaihto oli 115,5 m€, kun se vuonna 2014 oli

113,3 m€. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 4,6 m€ toteutuen 0,2 m€ edellisvuotta suurempina.

Henkilöstökulut olivat yhteensä 46,0 m€ ja kasvoivat vuoden 2014 tasosta 1,7 m€. Materiaalin ja

palveluiden ostoihin käytettiin 53,4 m€, joka oli 1,2 m€ edellisvuotta pienempi. Liiketoiminnan muut

kulut olivat 20,0 m€ kasvaen vuodesta 2014 1,9 m€. Tästä työmarkkinatuen osuus oli 1,5 m€ ja

vuokra- ja leasingkulujen 0,3 m€.

7373

9

1.5.2 Toiminnan rahoitus

Rahoituslaskelma 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014

Toiminnan rahavirta

Liikealijäämä 169 84

Poistot ja arvonalentumiset 476 474

Rahoitustuotot ja -kulut 31 16

Satunnaiset erät +/- 0 0

Tulorahoituksen korjauserät +/- 0 676 0 574


Investointimenot -392 -391

Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 -392 0 -391

Toiminnan ja investointien rahavirta 284 183



Antolainasaamisten vähennykset muilta 3 0

Toiminnan rahoitus on säilynyt lähes kaikkien tunnuslukujen valossa tyydyttävällä tasolla.

Tulorahoituksella rahoitettujen investointien osuus on pienentynyt viime vuodesta.

Oman pääoman muutokset +/- 0 3 0 0


Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset +/- -68 35

Vaihto-omaisuuden muutos +/- 0 0

Saamisten muutos kuntayhtymältä -4 599 0

Saamisten muutos muilta +/- -445 877

Korottomien velkojen muutos muilta +/- -219 -5 331 2 736 3 648

Rahoituksen rahavirta -5 328 3 648

Rahavaroje n m uutos +/- -5 045 3 832

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 3 922 8 967

Rahavarat 1.1. 8 967 -5 045 5 135 3 832

Toim innan ja investointien rahavirran kertym ä 2v 467 255

Investointien tulorahoitus % 172 123

Lainanhoitokate 1000 eur 1 0

Kassan riittävyys, pv 12 16

Quick ratio 1 1

Current ratio 1 1

T o im innan ja investo in tien rahavirta ja sen kertym ä, €

Investo in tien tu lo raho itus, %

100 * (Ylijääm ä(alijääm ä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentum iset-Tulovero /

Investointien om ahankintam eno

Lainanho ito kate

(Ylijääm ä (alijääm ä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentum iset + Korko-

kulut - Tuloverot) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)

K assan riittävyys (pv)

365 pv x R ahavarat 31.12. / Kassasta m aksut tilikaudella

Quick ratio

= (R ahat ja pankkisaam iset + R ahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saam iset) / (Lyhyt-

aikainen vieras pääom a – Saadut ennakot)

C urrent ratio

= (Vaihto-om aisuus + Lyhytaikaiset saam iset + R ahoitusarvopaperit + R ahat ja pank-

kisaam iset) / (Lyhytaikainen vieras pääom a – Saadut ennakot)

7474

10

1.5.3 Rahoitusasema

Peruspalvelukeskus Aava -liikelaitos

Tase 1000€

VASTAAVAA 2015 2014

PYSYVÄT VASTAAVAT 883 969

Aineettomat hyödykkeet 344 509

Aineettomat oikeudet 344 509

Aineelliset hyödykkeet 517 436

Koneet ja kalusto 517 410


hankinnat 0 26

Sijoitukset 21 24

Muut lainasaamiset 21 24

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA 917 717

Peruspääoma 617 617

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 100 0

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 200 100

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 80 148

Valtion toimeksiannot 77 145

Muut toimeksiantojen pääomat 3 3

VIERAS PÄÄOMA 16 681 16 900

Lyhytaikainen 16 681 16 900

Ostovelat 4 215 4 053

Muut velat 5 540 5 695

Siirtovelat 6 925 7 152


0 0

Omavaraisuusaste, % 5 4

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 14 15

Kertynyt ylijäämä (alijäämä) 300 100

Lainakanta 31.12. 0 0

Lainasaamiset 31.12. 21 24

Omavaraisuusaste, %

100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma – Saa-

dut ennakot)

Suhteellinen velkaantuneisuus, %

100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot

Kertynyt ylijäämä (alijäämä)

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

Lainakanta 31.12.

Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)

Lainasaamiset 31.12.

Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja Muut lainasaamiset


Saamiset 12 873 7 830

Lyhytaikaiset saamiset 12 873 7 830

Myyntisaamiset 7 074 6 719Saamiset kuntayhtymältä

Muut saamiset 1 169 1 102

Siirtosaamiset 31 9



7575

hamas

Tekstiruutu

4 599

11

1.6 Johtokunnan esitys vuoden 2015 tuloksen käsittelystä

Peruspalvelukeskuksen Aava -liikelaitoksen tilikauden tulos on 200 000,00 €. Johtokunta esittää

hallitukselle ja valtuustolle tilinpäätöksen hyväksymistä ja tilikauden ylijäämän siirtämistä omaan

pääomaan tilikauden yli-/alijäämätilille.

2 Talousarvion toteutuminen

2.1 Toiminnan toteutuminen

2.1.1 Strategisten tavoitteiden toteutuminen


Tunnistamme paljon

palveluita tarvitsevat

terveyspalveluidenn

käyttäjät sekä

suunnittelemme

hoitoprosessit

Paljon palveluita tarvitsevat

käyttäjät tunnistettu ja

hoitoprosessien suunnittelu

aloitettu

Paljon palveluita tarvitsevat

käyttäjät tunnistettu v. 2015

loppuun mennessä ja

hoitoprosessien suunnittelu

aloitettu

Hoidon tarpeen arvioinnin

yhteydessä tunnistetaan

paljon palveluja tarvitsevat

potilaat, jotka ohjataan

omahoitotiimien

asiakkaiksi. Päijät-Hämeen

liiton suurkuluttajien

hallinta-projektissa tehty

seudullinen yhteistyö

paljon palveluja käyttävien

tunnistamiseski ja

prosessien

määrittelemiseksi ei

johtanut konkreettisiin

toimintamalleihin alueella

Työskentelemme

lastensuojelussa

tehostetusti lasten ja

nuorten pitkittyneiden

koulupoissaolojen

vähentämiseksi

Tilanteen selvittely

käynnistyy 7 vrk:n kuluessa

Toimitaan sovitun

palveluprosessin mukaisesti

yhteistyötahojen kanssa

Sosiaalityössä selvittely

käynnistynyt 7 vrk kuluessa.

Sovitun palveluprosessin

mukaisessa työskentelyssä

vielä kehitettävää

(varhainen puuttuminen,

nopea ja tiivis työskentely).

Työskentelemme

aikuissosiaalityössä

tehostetusti nuoren

asiakkuuden alkuvaiheessa

Käynnit Alle 25-vuotiaiden

asiakastapaamisten määrä

lisääntynyt v. 2014

verrattuna

Käyntimäärät lisääntyneet,

suhteellinen osuus kaikista

käynneistä 25 %, osuus

pysynyt edellisvuoden

tasolla

Laajennamme kotihoidon

yöpäivystyksen koko Aavan

alueelle

Yökäynnit Toiminta on laajentunut

koko Aavan alueelle v. 2015

aikana

Palvelu toteutuu koko

Aavan alueella

Hoidon ja palveluiden oikea

kohdentaminen

7676

12


Toimiva palveluverkko Varmistamme hoito- ja

palvelutakuun

Palvelun toteutuminen

määräajassa

Hoito- ja palvelutakuu

toteutuu lain mukaisesti

Lastensuojelun sekä

lapsiperheiden ja

aikuissosiaalityön

palvelutakuu toteutunut,

toimeentulotuen

palvelutakuussa oli

haasteita alkuvuoden

aikana, vammaisten

palveluissa ollut ajoittain

vaikeuksia

henkilöstövajeesta johtuen.

Palvelutakuu toteutunut

koti- ja asumispalveluissa.

Sekä yleisterveyden-

huollossa että suun

terveydenhuollossa

hoitoonpääsy on toteutunut

selvästi lainmukaisia

enimmäisaikoja nopeammin

Toimiva palveluverkko Tehostamme sähköisten ja

liikkuvien palvelujen

käyttöä

Sähköisen asioinnin käyttö Omahoitoalustan ja

sähköisen ajanvarauksen

käyttö lisääntyy 10% v. 2014

verrattuna

Omahoitoalustan kautta

välitettyjen viestien määrä

on lisääntynyt 98% vuoden

2014 tilanteeseen

verrattuna. Kansalaisen

ajanvarausten lukumäärä on

vastaavasti lisääntynyt

10,1%



käyttöä

Sähköisen asioinnin käyttö Sähköinen asiointi lisääntyy

10% vuoteen 2014

verrattuna

Toimeentulotuessa

sähköisten hakemusten

osuus 20 % kaikista

hakemuksista. Kasvua 6 %

vuoteen 2014 nähden.

Vammaisten palveluissa

sähköinen asiointi ei

lisääntynyt. Puolesta

asioinnin odotettiin lisäävän

sähköistä asiointia, mutta

sitä ei saatu käyttöön v. 2015

aikana. Aikuissosiaalityön

aktivointisuunnitelmat

tehty v. 2015 alusta lukien

pääsääntöisesti

videoyhteyksiä hyödyntäen.

Videoyhteyksiä

hyödynnetään myös muissa

asiakasneuvotteluissa.

Palveluohjaus Polku

käynnistynyt 8/2015; kaikille

sosiaalipalveluille yksi

yhteinen

palveluohjausnumero.



käyttöä

Linkun toiminta-alue

laajenee

Linkun käyttö on

laajentunut vähintään

yhdelle uudelle alueelle

Linkun käyttö on

laajentunut Iitin, Nastolan ja

Orimattilan alueille.

7777

13


Toimiva palveluverkko Käynnistämme

palveluohjaus yksikön osana

vanhusten palvelujen

palveluvalikoimaa

a) Palveluohjauskontaktien

määrä b) Asiakas saa

palveluohjauksen yhdellä

kontaktilla

Toiminta on käynnistynyt v.

2015

Palveluohjauksen toiminta

on käynnistynyt

suunnitellusti. Kontaktien

määrää ei ole palvelun

monitahoisuudesta johtuen

pystytty luotettavasti

tilastoimaan. Asiakkaan

palvelujen arviointi

käynnistyy yhdellä

kontaktilla, mutta asioiden

selvittäminen vaatii

useampia kontakteja

asiakkaaseen.

Kehitämme ja uudistamme

tulosalueiden rajat ylittäviä

palveluprosesseja ja -

kokonaisuuksia

asiakaslähtöisesti

Erityisen tuen tarpeessa

olevien asiakkaiden

palveluprosessien kuvaus

Tulosalueilla määritellyt

prosessit kuvattu ja otettu

käyttöön v. 2015 aikana

Sosiaali- ja

terveyspalvelujen

tulosalueiden kokoamat

yhteistyöryhmät ovat

työstäneet päihdetyön

palvelukuvauksia (odottavat

äidit, nuoret,

lapsiperheiden

vanhemmat). Lisäksi tehty

ohjeistusta

päihdetestikäytännöistä.

Työ näiden osalta jatkuu.

Neuropsykiatristen

asiakkaiden palvelua

kehitetty vahvistamalla

henkilöstön osaamista. Koti-

ja asumispalveluissa

keskeiset asiakasprosessit

on kuvattu.

Terveyspalveluissa

hoitotarvikejakelun

prosessikuvaukset on tehty.

Tuemme ja kannustamme

henkilöstöä uudistamaan

omia työ- ja

toimintatapojaan

Kohdennetut

koulutuspäivät

Kohdennetut

koulutuspäivät toteutuneet

suunnitellusti tulosalueilla

Uuden sosiaalihuoltolain

koulutukset sekä

työprosessien kehittäminen

uuden lain mukaisesti on

käyty. Lapsiperheiden

sosiaalityössä toteutunut

koko henkilöstön koulutus

traumojen ja psyykkisten

häiriöiden vaikutuksesta

vanhemmuuteen. Koti- ja

asumispalveluissa

suunnitellut koulutukset

toteutuneet Dream team ja

Parru II koulutus. Työ- ja

toimintatapoja on

uudistettu.

Terveyspalvelujen

tulosyksiköissä järjestettiin

moniammatilliset koulutus-

ja tyhypäivät koko

henkilöstölle.

Luovasti asiakkaan parhaaksi

toimiva henkilöstö

7878

14

2.1.2 Suoritteiden toteutuminen

Toiminta Talousarvio 2015 Toteuma 2015

Toteuma vrt

talousarvio 2015 %

Sosiaalipalvelut

Käynnit 55 085 58 816 3 731 6,8 %

Asiakasryhmätoiminta 1 980 1 734 -246 -12,4 %

Asumis-, toiminta- ja työtoimintapäivät 55 239 58 715 3 476 6,3 %

Hoito-, asumis- toimintapäivät (ostetut) 131 668 135 465 3 797 2,9 %

Koti- ja asumispalvelut**

Käynnit 336 275 325 579 -10 696 -3,2 %

Sähköinen asiointi 2 250 556 -1 694 -75,3 %

Toimijuutta tukeva päivätoiminta 10 700 9 737 -963 -9,0 %

Hoitopäivät* 85 303 80 053 -5 250 -6,2 %

Palveluasumispäivät, tehostetut 128 855 127 256 -1 599 -1,2 %

Hoito- ja asumispäivät (ostetut) 38 170 30 055 -8 115 -21,3 %

Terveyspalvelut**

Käynnit 219 689 221 977 2 288 1,0 %

Sähköinen asiointi 53 915 51 148 -2 767 -5,1 %

Asiakasryhmät 2 221 3 380 1 159 52,2 %

Käynnit (ostetut) 10 500 11 852 1 352 12,9 %

Käynnit (ostetut, kuntoutus) 35 695 30 362 -5 333 -14,9 %

Käynnit ja hoitojaksot (ostetut, kunt.) 2 507 2 507

* sisältää vuodeosasto- ja vanhainkotihoitopäivät

** hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja vastaanottopalvelujen tulosalueet yhdistyivät v. 2015 alusta.

Muistipoliklinikkatoiminta siirtynyt koti- ja asumispalvelujen tulosalueelta terveyspalveluihin v. 2015 alusta.

Käyntien lukumäärissä oli sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvua talousarvioon verrattuna, kun koti-

ja asumispalveluissa ne toteutuivat alle talousarvion. Sosiaalipalveluissa Nastolan Matintalon

asumisyksikössä toiminta on siirtynyt avopalvelun käynteihin ja Sarastuksessa avotyön osuus on

lisääntynyt. Asiakasryhmätoiminta toteutui hyvin terveyspalvelujen tulosalueella ja suuntausta

yksilökäynneistä ryhmätoimintaan pidetään suotuisana. Sosiaalipalveluissa asiakkaiden

sitouttaminen ryhmätoimintaan on hivenen haastavampaa. Koti- ja asumispalveluissa hoitopäivien

toteutumaan vaikutti rakennemuutoksen suunniteltua nopeampi toteutuminen ja 55

vuodeosastopaikan sulkeminen. Puutteelliset tekniset ratkaisut ovat olleet sähköisen asioinnin

lisääntymisen esteenä. Koti- ja asumispalvelujen päivätoiminta toteutui talousarviota pienempänä.

Esimerkiksi Myrskylässä palvelurakennemuutoksesta johtuen asiakkaat eivät olleet halukkaita

siirtymään toiselle paikkakunnalle päivätoimintaan.

7979

15

2.1.3 Hoidon ja palvelujen saatavuus ja ennaltaehkäisevän työn kattavuus

TULOSALUE MITTARI HARTOLA IITTI MYRSKYLÄ NASTOLA ORIMATTILA PUKKILA SYSMÄ

SOSIAALIPALVELUT

Lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n kuluessa (%) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Toimeentulotuen käsittely 7 vrk:n sisällä (%) 100 % 99 % 100 % 99 % 100 % 100 % 100 %

Palvelutarpeen arviointi 7 vrk:n kuluessa

aikuissosiaalityö ja lapsiperheiden sosiaalityö 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

vammaisten palvelut 100 % 97 % 100 % 97 % 95 % 100 % 100 %

Vammaispalvelupäätös 3 kk:n kuluessa 100 % 97 % 100 % 100 % 98 % 99 % 100 %KOTI- JA ASUMIS-

PALVELUT Jonotusaika erikoissairaanhoidosta (vrk)

Siirtoviivepäivät 0 0 0 0 0 0 0

Omaishoidon tuen saajat (lkm) 16 27 9 33 57 7 26

Omaishoidon tukea jonottavat (lkm) 0 0 0 0 0 0 0

Laitokseen jatkohoitoa jonottavat (lkm) 0 0 0 0 0 0 0

Tehostettuun palveluasumiseen jonottavat (lkm) 1 2 0 9 4 0 0

Kotikuntalain mukaiset muuttajat kunnittain/kuntaan (lkm) 2 1 0 2 2 1 1

Kotikuntalain mukaiset muuttajat kunnittain/kunnasta (lkm) 3 1 0 2 1 0 5

TERVEYSPALVELUT

Avosairaanhoito:

Kiireettömän hoidon odotusaika lääkärille (vrk) 12 15 12 16 12 12 9

Kiireettömän hoidon odotusaika sair.hoitajalle (vrk) 8 0 6 6 5 4 6

Lääkärikäyntien osuus kaikista käynneistä (%) 34 % 55 % 35 % 49 % 37 % 36 % 34 %

Suun terveydenhuolto:

Kiireettömän hoidon odotusaika hammaslääkärille 33 50 41 12 29 43 21

Kiireettömän hoidon odotusaika suuhygienistille 22 26 *) 20 8 8 7 25

Hammaslääkärikäyntien osuus kaikista käynneistä (%) 73 % 78 % 76 % 74 % 78 % 78 % 78 %

Mielenterveyspalvelut:

Kiireettömän hoidon odotusaika psykiatriselle sair.hoitajalle 6 7 13 13 13 13 12

Kiireettömän hoidon odotusaika päihdesairaanhoitajalle 8 ") 4 16 8 16 16 7

Hyvinvointipalvelut:

Työttömien terveystarkastukset ja elintaparyhmien lukumäärä 3 22 11 73 56 0 5

Suolistosyöpä- ja mammografiaseulontoihin osallistuneet 276 628 167 1146 1229 147 347

*) Suuhygienistipalveluja ei saatavilla ajalla maalis-touko eikä heinä-syys

") ajalta tammi - touko

Palvelujen saatavuus kaikilla tulosalueilla oli hyvä. Lastensuojelutarpeen selvitykset ja

palvelutarpeen arvioinnit pystyttiin toteuttamaan 100 % tavoiteajassa. Toimeentulotuen ja

vammaispalvelujen osalta oli yksittäisiä poikkeamia. Tehostetussa palveluasumisessa otettiin

käyttöön arviointijaksot, jonka aikana arvioidaan toimintakykyä ja tehdään päätös palvelun

myöntämisestä tai epäämisestä. Vuoden lopussa tehostetun palveluasumisen paikkaa odotti 16

asiakasta. Siirtoviivepäivät saatiin pidettyä nollana tehokkaan kotiutustiimin ansiosta.

Terveyspalveluissa kiireettömän hoidon odotusaika lääkärille on vaihdellut kunnittain 9-16 vrk:n

välillä ja sairaanhoitajalle 0-8 vrk:n välillä. Kiireettömään hoitoon hammaslääkärille on päässyt 12 –

50 vuorokaudessa.

8080

16

2.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen

Talousarvion tuloslaskelmaosan

toteutumisvertailu (1000€)

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio

muutokset

Talousarvio

muutosten


Liikevaihto 116 638 301 116 939 115 493 1 445

Liiketoiminnan muut tuotot 2 056 94 2 150 2 290 -140

Tuet ja avustukset 2 640 -540 2 100 2 278 -178

Materiaalit ja palvelut -54 134 1 338 -52 796 -53 367 571

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 185 191 -2 995 -3 137 142

Ostot tilikauden aikana -3 185 191 -2 995 -3 137 142

Palvelujen ostot -50 949 1 147 -49 801 -50 230 429

Henkilöstökulut -47 074 1 640 -45 434 -46 016 582

Palkat ja palkkiot -37 839 1 389 -36 450 -36 965 515

Henkilösivukulut -9 235 251 -8 984 -9 051 67

Eläkekulut -7 179 185 -6 994 -7 030 36

Muut henkilösivukulut -2 055 66 -1 990 -2 021 31

Poistot ja arvonalentumiset -578 78 -500 -476 -24

Suunnitelman muk. poistot -578 78 -500 -476 -24

Liiketoiminnan muut kulut -19 556 -454 -20 010 -20 033 23

Liikeylijäämä (-alijäämä) -9 2 458 2 449 169 2 280

Rahoitustuotot ja -kulut 9 16 25 31 -6

Korkotuotot 4 0 4 1 3

Muut rahoitustuotot 7 16 23 31 -8

Muille maksetut korkokulut -2 0 -2 -1 -1

Muut rahoituskulut -1 0 -1 0 -1

Ylijäämä (alij.) ennen satunnaisia

eriä 0 2 474 2 474 200 2 274

Ylijäämä (alij.) ennen varauksia 0 2 474 2 474 200 2 274

Tilikauden ylijäämä (alij.) 0 2 474 2 474 200 2 274


Peruspalvelukeskus Aava -liikelaitoksen tilikauden liikevaihto oli 115,5 m€. Liikevaihto toteutui 1,4,

m€ arvioitua pienempänä. Jäsenkunnilta perittävä maksuosuus oli 100,7 m€ euroa ja se alitti

arvioidun 1,9 m€:lla. Liiketoiminnan muut tuotot olivat viime vuonna 4,6 m€ toteutuen 0,3 m€

muutostalousarviota suurempina.

Toimintakulut olivat 119,4 m€ toteutuen 1,2 m€ muutettua talousarviota suurempina.

Muutostalousarviossa huomioitiin yhtymän sisäisten palveluveloitusten kohdistamisperusteiden

muutosvaikutukset, jotka vähensivät Aavan toimintamenoja 1,6 m€. Henkilöstökulut toteutuivat 0,6

m€ muutostalousarviota suurempina. Sosiaalipalveluissa oli panostettava lisähenkilöstöä

palvelutakuiden vuoksi lastensuojeluun ja toimeentulotukeen. Materiaalin ja palveluiden ostoihin

8181

17

käytettiin 0,6 m€ muutostalousarviota enemmän, joka syntyi lähinnä asiakaspalvelujen ostoista

lastensuojelutyöhön ja terveyspalveluissa avohoidon ilmaisjakelun määrän kasvusta.

Tilikauden tulos, joka oli 4,0 m€ ylijäämäinen esitetään jaettavaksi jäsenkunnille yhteensä 3,8 m€

palautuksena, jolloin tilikauden tulokseksi muodostuu ylijäämää 0,2 m€.

8282

18

2.4 Investointiosan toteutuminen

INVESTOINTIEN TOTEUTUMISVERTAILU

Määrärahat (1000 €) TA 2015 Muutos MTA 2015 31.12.2015 Poikkeama

Muut investointimenot 664 -20 644 392 252

Tietojärjestelmähankkeet (sovellukset, laitteet) 294 294 86 208

Sairaalalaitteet ja -kalusto 370 -20 350 306 44

Yhteensä 664 -20 644 392 252

Investointimenot yhteensä 664 -20 644 392 252

Tuloarvio

Investointitulot yhteensä 0 0 0

Investoinnit nettomenot 664 -20 644 392 252

Investoinnit toteutuivat 0,3 m€ muutostalousarviota pienempinä. Tietojärjestelmäinvestointeja

toteutui arvioitua vähemmän.

8383

19

2.5 Rahoitusosan toteutuminen

Talousarvion rahoituslaskelma 1000 eur

Aava liikelaitos TA2015 MTA MTA2015 Toteuma Poikkeama


Toiminnan rahavirta 578 2 395 2 973 676 2 297

Liikeylijäämä(-alijäämä) -9 2 458 2 449 169 2 279

Poistot- ja arvonalentumiset 578 -78 500 476 23

Rahoitustuotot ja -kulut +/- 9 16 25 31 -6

Tulorahoituksen korjauserät +/- 0 0

Investointien rahavirta -364 0 -364 -392 28

Investointimenot -664 - 664 -392 -272

Pys.vastaavien hyöd.luovutustulot 300 300

Toiminta ja investoinnit, netto 214 2 395 2 609 284 2 325

Rahoitustoiminta


Antolainasaamisten vähennykset muilta 2,78 -3

Muut maksuvalmiuden muutokset 0 -5 331 5 331

Rahoitustoiminta 0 0 -5328 5328

Vaikutus maksuvalmiuteen 214 2 395 2 609 -5 045 7 654

8484

hamas

Kirjoituskone

300

20


3.1 Tuloslaskelma

Peruspalvelukeskus Aava -liikelaitos 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014

Tuloslaskelma

Liikevaihto 115 492 181,76 113 299 344,15

Liiketoiminnan muut tuotot 4 568 392,76 4 319 501,55



Palvelujen ostot -50 230 143,14 -53 365 641,66 -51 379 290,19 -54 544 650,91

Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -7 030 193,50 -6 822 597,58

Muut henkilösivukulut -2 020 875,65 -46 016 136,40 -1 932 882,90 -44 353 090,01


Suunnitelman mukaiset poistot -476 293,51 -474 303,84

Liiketoiminnan muut kulut -20 033 263,73 -18 162 508,47

Liikeylijäämä 169 239,22 84 292,47


Korkotuotot 848,40 3 449,72

Muut rahoitustuotot 30 894,70 12 548,41

Korkokulut -950,26 -169,81

Muut rahoituskulut -32,06 30 760,78 -120,79 15 707,53

Tilikauden yli-/alijäämä 200 000,00 100 000,00

8585

21



Rahoituslaskelma 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä 169 239,22 84 292,47

Poistot ja arvonalentumiset 476 293,51 474 303,84

Rahoitustuotot ja -kulut 30 760,78 15 707,53

Satunnaiset erät +/- 0,00 0,00

Tulorahoituksen korjauserät +/- -300,00 675 993,51 0,00 574 303,84


Investointimenot -392 338,46 -390 967,06

Rahoitusosuudet investointimenoihin

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 300,00 -392 038,46 0,00 -390 967,06

Toiminnan ja investointien rahavirta 283 955,05 183 336,78



Antolainasaamisten vähennykset muilta 2 775,00 0,00

Oman pääoman muutokset +/- 0,00 2 775,00 0,00 0,00


Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokse-t6 +8/ -1 61,17 35 141,85

Vaihto-omaisuuden muutos +/- 0,00 0,00

Saamisten muutos kuntayhtymältä -4 598 860,81

Saamisten muutos muilta +/- -444 789,15 877 426,73

Korottomien velkojen muutos muilta +/- -219 452,16 -5 331 263,29 2 735 855,42 3 648 424,00

Rahoituksen rahavirta -5 328 488,29 3 648 424,00

Rahavarojen muutos +/- -5 044 533,24 3 831 760,78

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 3 922 146,40 8 966 679,64

Rahavarat 1.1. 8 966 679,64 -5 044 533,24 5 134 918,86 3 831 760,78

8686

22

3.3 Tase


Tase

VASTAAVAA 2015 2014

PYSYVÄT VASTAAVAT 882 509,56 969 239,61

Aineettomat hyödykkeet 344 320,69 509 324,53

Aineettomat oikeudet 344 320,69 509 324,53

Aineelliset hyödykkeet 516 913,87 435 865,08

Koneet ja kalusto 516 913,87 409 862,08


hankinnat 0,00 26 003,00

Sijoitukset 21 275,00 24 050,00

Muut lainasaamiset 21 275,00 24 050,00

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA 917 022,18 717 022,18

Peruspääoma 617 020,16 617 020,16

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 100 002,02 2,02

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 200 000,00 100 000,00

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 80 293,24 148 454,41

Valtion toimeksiannot 77 085,47 145 246,64

Muut toimeksiantojen pääomat 3 207,77 3 207,77

VIERAS PÄÄOMA 16 680 762,34 16 900 214,50

Lyhytaikainen 16 680 762,34 16 900 214,50

Ostovelat 4 215 366,79 4 053 126,48

Muut velat 5 540 219,86 5 694 878,31

Siirtovelat 6 925 175,69 7 152 209,71



Saamiset 12 873 421,80 7 829 771,84

Lyhytaikaiset saamiset 12 873 421,80 7 829 771,84

Myyntisaamiset 7 073 708,22 6 718 671,58

saamiset kuntayhtymältä 4 598 860,81

Muut saamiset 1 169 456,86 1 102 357,26

Siirtosaamiset 31 395,91 8 743,00

Rahat ja pankkisaamiset 3 922 146,40 8 966 679,64


8787

23

4 Tilinpäätöksen liitetiedot

Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Liitetieto 1


Pysyvien vastaavien arvotus

Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä

suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset

poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset

suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman

mukaisten poistojen perusteet.

Liitetieto 2

Liikevaihto

2015 2014

Liikevaihto 115 492 181,76 113 299 344,15

Täyden korvauksen perusteella saadut

korvaukset valtiolta 476 633,89 380 970,04

Korvaukset jäsenkunnilta 100 730 845,46 99 360 292,25

Korvaukset ulkokunnilta ja kuntayhtymiltä 908 045,35 778 997,04

Muut suoritteiden myyntitulot 462 328,06 379 081,49

Terveydenhuollon maksut 4 009 143,77 3 835 152,91

Sosiaalitoimen maksut 8 905 185,23 8 564 850,42

Liiketoiminnan muut tuotot 4 568 392,76 4 319 501,55

Tuet ja avustukset 2 278 208,35 2 305 502,55

Vuokratuotot 1 573 140,46 1 336 509,13

Muut toimintatuotot 717 043,95 677 489,87

Liikelaitoksen toimintatuotot yhteensä *) 120 060 574,52 117 618 845,70

*) Toimintatuottojen erittely esitetään ulkoisista eristä

Liitetieto 3

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista




Valtuuston kokouksessaan 17.12.2012 §41 hyväksymät ja kokouksessaan 9.12.2013 §48 täydentämät poistoperusteet ovat seuraavat:



Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuusKirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukaan kuntayhtymän ja liikelaitoksen välisen sisäisen yhdystilin saldo tulee esittää lyhytaikaisena velkana tai saamisena kuntayhtymältä. Taseen tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon, että sisäinen yhdystili on aikaisempina tilivuosina käsitelty rahoissa ja pankkisaamisissa.

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot

8888

24

















Koneet ja kalusto









1 Tietokoneohjelmistojen osalta poistoaika heijastaa ohjelmistojen taloudellista pitoaikaa varovaisuuden periaate huomioiden.






5 Rakennusrungon hankintamenoon sisällytettävät rakennusten tekniset laitteet, kuten hissit, ilmanvaihto-, lämmitys- ja

jäähdytyslaitteistot ja keskusantennit.

6 Vain ne laitteet, joiden taloudellinen pitoaika varovaisuuden periaate huomioiden on 8 vuotta. Esim. magneettikuvauslaitteisto,

tietokonetomografialaitteisto, suoradigitaalinen rtg-tutkimuslaite.


8 Televiestintä-, audio-, video- ja muut ICT-laitteet. Teleliikenneverkot mukaan lukien kaapeloinnit. Murto- ja palohälytysjärjestelmät.




8989

25

















Koneet ja kalusto











Tasetta koskevat liitetiedot

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot, Aava liikelaitos

Liitetieto 4





oikeudet set menot alueet ja laitteet kalusto hyödykkeet kesk.er.h.

Poistamaton hankintameno 1.1. 509 325 509 325 409 862 26 003 435 865

Lisäykset tilikauden aikana 86 433 86 433 305 905 305 905

Rahoitusosuudet tilikaudella 0 0

Vähennykset tilikauden aikana 0 0

Siirrot erien välillä 0 26 003 -26 003 0

Tilikauden poisto 251 437 251 437 224 856 224 856


Poistamaton hankintameno 31.12. 344 321 344 321 516 914 0 516 914

Arvonkorotukset 0 0

Kirjanpitoarvo 31.12. 344 321 344 321 516 914 0 516 914

Olennaiset lisäpoistot 0 0

Erittely olennaisista lisäpoistoista 0 0

9090

26


Osakkeet ja osuudet Muut laina Kaikki

Osakkeet Osakkeet Kunta- Muut saamiset Yhteensä Yhteensä

konserni- omistusyht. yhtymä- osakkeet


Poistamaton hankintameno 1.1. 24 050 24 050 969 240

Lisäykset tilikauden aikana 0 392 338


Vähennykset tilikauden aikana 2 775 2 775 2 775

Siirrot erien välillä 0 0

Tilikauden poisto 0 476 294


Poistamaton hankintameno 31.12. 21 275 21 275 882 510

Arvonkorotukset 0 0

Kirjanpitoarvo 31.12. 21 275 21 275 882 510


Liitetieto 5


2015 2014

Peruspääoma 1.1. 617 020 617 020

Lisäykset

Vähennykset

Peruspääoma 31.12. 617 020 617 020

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 2 2

Edellisen tilikauden ylijäämä/alijäämä 100 000 0

Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 100 002 2


Oma pääoma yhteensä 917 022 717 022

Liitetieto 6


2015 2014


Korkojaksotukset


Muut siirtovelat 439 661 791 684



Liitetieto 7

Huollettavien varat

2015 2014

Huollettavien varat 31.12. 532 986 440 910

9191

27


Liitetieto 8


2015 2014

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 288 103 254 603

Myöhemmin maksettavat 372 488 439 921

Yhteensä 660 592 694 524

Liitetieto 9


2015 2014

Vuokravastuut, määräaikaiset vuokrasopimukset

Peruspalvelukesus Aava -liikelaitos toimitiloista 3739063,1 4 369 969

Peruspalvelukeskus Aava liikelaitos antamat vuokravakuudet 344 692 288 761

4 083 755 4 658 730

Sopimusvastuut

Sopimus Hartolan,Myrskylän, Orimattilan, Pukkilan ja Sysmän avosairaanhoidon vastaanottopalveluista

Attendo Terveystalot Oy 5 169 340 5 309 867


Liitetieto 10


2015 2014

Vakinaiset

Peruspalvelukeskus 888 844

Määräaikaiset

Peruspalvelukeskus 282 293

Henkilöstön lukumäärä yhteensä 1 170 1 137

Liitetieto 11

Henkilöstökulut

2015 2014



aineellisiin hyödykkeisiin 0 0

Henkilöstökulut yhteensä 46 016 136 44 353 090

Liitetieto 12

Tilintarkastajan palkkiot

2015 2014

BDO Audiator Oy

Tilintarkastuspalkkiot (lakisääteinen tarkastus)

Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät 2 625 0

Tarkastuslautakunnan avustaminen

Muut palkkiot

Palkk iot yhteensä 2 625 28 725

9292

28


Pääkirjanpito Päiväkirja

Pääkirja

Tasekirja

Osakirjanpidot Kassanhallinta


Myyntireskontra

Ostoreskontra

Palkkakirjanpito

Varastokirjanpito

Myyntireskontra, ulkoinen järjestelmä

Esh laskutus

Perusterveydenhuollon laskutus

Edelleenlaskutetttavat (kuntoapu)

Tase-erittelyt

Tasekirja säilytetään sidottuna pysyvästi ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden

päättymisestä.



LSUUN Talousarviomuutokset "

Muistiotositteet

MUIST4 Muistiot 110000-114000

ALKUSA Alkusaldo 110118-110119

EXCEL1 Excel1 115001-129999


MYYNTA Kuntalaskutus Perusterveydenhuolto 300000-449999

MYYNTE Myyntilaskut excel Yleislaskutus "

MYYNTI Myyntilaskutositteet Yleislaskutus "

Myyntilaskut, ulkoiset järjestelmät

EFFI Effica laskut Perusterveydenhuolto 700001-999999

Myyntisuoritukset

MAMAK Manuaalimaksu Yritys 30 50000-599999

MMAKSU My.Lasjuj maksu "

MRHYV Hyvlask kuitt.EFFICA 63001-79999

Ostolaskut



PALKAT Palkat 1-150




9393

94

6.2 Päijät-Hämeen laboratoriopalvelujen liikelaitoksen eriytetty tilinpäätös ja toimintakerto-mus

PÄIJÄT-HÄMEEN LABORATORIOPALVELUJEN

LIIKELAITOS

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015

9595

1

1. Toimintakertomus ................................................................................................................................... 2

1.1. Liikelaitoksen johtajan katsaus vuodesta 2015 .......................................................................... 2

1.2. Arvio tulevasta kehityksestä ja merkittävimmistä riskeistä ....................................................... 4

1.3. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutuminen ................................................................ 6

1.4. Henkilöstö ........................................................................................................................................ 7

1.5 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus ...................................................... 9

1.5.1 Tuloksen muodostuminen ............................................................................................................... 9

1.5.2 Toiminnan rahoitus ..................................................................................................................... 10

1.5.3 Tilikauden tuloksen käsittely .................................................................................................... 12

2 Talousarvion toteutuminen .................................................................................................................. 12

2.1 Toiminnan toteutuminen .............................................................................................................. 12

2.1.1 Strategisten tavoitteiden toteutuminen .................................................................................... 12

2.1.2. Suoritteiden toteutuminen ........................................................................................................ 15

2.2 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen .................................................................. 16

2.2.1 Tuloslaskelmaosan toteutuminen ....................................................................................... 16

2.3 Investointien toteutuminen........................................................................................................... 17

2.4 Rahoitusosan toteutuminen......................................................................................................... 18

3 Tilinpäätöslaskelmat ............................................................................................................................. 19

3.1 Tuloslaskelma ................................................................................................................................ 19

3.2 Rahoituslaskelma .......................................................................................................................... 20

3.3 Tase ................................................................................................................................................ 21

4 Liitetiedot ................................................................................................................................................ 22

5 Vuoden 2015 tilinpäätöksen allekirjoitukset ...................................................................................... 28

9696

2

1. Toimintakertomus

1.1. Liikelaitoksen johtajan katsaus vuodesta 2015

Uusi laboratorioliikelaitos jatkoi hyvää kehitystä

Vuosi 2015 oli huhtikuussa 2014 toimintansa aloittaneen uuden laboratorioliikelaitoksen

ensimmäinen kokonainen tilikausi. Vuonna 2014 alkanut hyvä taloudellinen kehitys jatkui

vuonna 2015 ja talousarvioon budjetoitu tulostavoite ylitettiin moninkertaisesti. Jonkin

verran toiminnan taloudellista johtamista hankaloitti se, että vajaasta tilikaudesta vuodelta

2014 ei ollut vertailukelpoisia lukuja koko vuodelta. Tämä aiheutti sen, että taloudelliset

ennusteet jouduttiin arvioimaan varovaisesti pitkin vuotta. Varsinaisten

laboratoriopalvelujen tuottaminen yhteisöasiakkaille ja yksittäisille potilasasiakkaille

toteutui hyvin. Näytteenottopisteissä oli ajoittaisia ruuhkatilanteita, joihin suurimpana syynä

oli se, että suurin osa asiakkaista tuli ilman ajanvarausta. Tosin asiakkaita neuvottiin

aktiivisesti ajanvarauksen tekemiseen ja siten välttymään pitkiltä jonotusajoilta.

Henkilöstön yllättävät sairauspoissaolot saattoivat osaltaan lisätä satunnaisia ruuhkia,

vaikka sijaisia pyrittiinkin saamaan avuksi, niin apua ei aina ollut heti saatavissa.

Kokonaisuutena yhteisöasiakkailta ja potilasasiakkailta saatiin kuitenkin hyvää palautetta

palveluista.

Työhyvinvoinnin kehittämistä ja investointeja

Laboratorioliikelaitoksen perustamiseen ja aloittamiseen liittyneet ylimääräiset työt sekä

kuntayhtymän lomautukset vuonna 2014 olivat erittäin raskaita laboratoriopalvelujen

henkilöstölle, joita kuormittivat siis normaalista poikkeavat muutostilanteet. Vuonna 2014

uusi liikelaitos ei toiminut lomautusten vuoksi muuttuneessa toimintamallissa yhtään

kuukautta normaalilla henkilöstöresurssilla. Edellä kuvatun perusteella henkilöstö oli varsin

väsynyttä vuoden 2015 aikana. Se heijastui myös työtyytyväisyyden heikkenemiseen.

Tilannetta oli analysoitu jo vuoden 2014 aikana liikelaitoksen johtoryhmässä ja

johtokunnassa. Henkilöstön kanssa toteutettiin tilaisuuksia, joissa työhyvinvointiasioita

käsiteltiin ja listattiin kehittämistarpeita. Työhyvinvoinnin kehittäminen oli vuoden 2015 yksi

painopistealueista ja tämä kehittämistyö jatkuu edelleen vuonna 2016. Yhtenä

työhyvinvointia tukevana toimenpiteenä aloitettiin syksyllä 2015 liikelaitoksen johtoryhmän

ja osastonhoitajien johtamis- ja esimiestyön valmennusohjelma, joka jatkuu kevään 2016

ajan. Työhyvinvoinnin kehittämisen apuna on käytetty myös kuntayhtymän

henkilöstöhallinnon ja työterveyspalvelujen asiantuntijoita. Kaikesta edellä kuvatusta

huolimatta henkilöstö on suoriutunut työtehtävistään erinomaisesti ja jokainen työntekijä on

ansainnut siitä kiitokset. Monia pieniä parannuksia työolosuhteisiin on saatu aikaan

henkilöstön aloitteiden ja esimiesten hyvän työn avulla.

Vuonna 2015 saatiin toteutettua kaikki suunnitellut suuret investoinnit ja lähes kaikki

pienemmistäkin hankinnoista. Toteutumatta jäivät sellaiset hankinnat, joiden edelle

menivät jotkin kiireellisemmät uudistukset tai jotka muutoin siirtyivät myöhemmin

toteutettaviksi. Suurimpana yksittäisenä hankintana oli toisen gammakameran hankinta.

Vuonna 2015 aloitettiin suurena työnä myös kliinisen kemian automaatiolinjaston

uusimisen suunnittelu ja toteutettiin kilpailutus. Tämä työllisti erityisesti kliinisen kemian

asiantuntijoita. Loppuvuonna 2015 toteutettiin vielä PET-CT-laitteen hankinnan kilpailutus

vuodelle 2016 suunniteltua hankintaa varten.

9797

3

Toiminnallisia huomioita

Laboratoriokeskuksen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi on ollut vilkas. Tutkimusten

kysyntä, erityisesti erikoissairaanhoidossa, on kasvanut. Henkilöstön ja toiminnan

suunnittelun näkökulmasta vuoteen on sisältynyt viime vuoden tavoin analytiikan,

prosessien ja uusien tilojen suunnittelua sekä toiminnan virtaviivaistamista. Tarvittavat

palvelut on pystytty tuottamaan lisääntynyttä kysyntää vastaavasti, myös nopeuttamaan

vastauspalvelua joidenkin tutkimusten osalta (kotiutuvat potilaat, veriviljelydiagnostiikka)

Laboratoriokeskuksessa tehtiin vuoden aikana merkittäviä tilasuunnitelmia. Vuoden 2016

alusta sydänkeskuksen yhteyteen siirtynyt kliinisen fysiologian laboratorio suunnitteli

yhteistyössä kardiologian kanssa toiminnan siirtymisen vaatimia tilaratkaisuja uusiin

tiloihin. Samalla toteutettiin tärkeä alueellisen sähköisen ekg-järjestelmän laajennus

maakunnan alueella. Kliinisen kemian ja mikrobiologian laboratorioissa kokonaisvaltainen

tilasuunnittelu kohdistui kemian uuden automaatiolinjaston vaatimiin tilaratkaisuihin.

Näytteenottotoiminnan kehittämiseksi on aloitettu suunnittelutyö. Kehitystyö koskee

henkilöstötyöpanosten käyttöä ja työnjakoa alueellisessa näytteenottotoiminnassa. Pitkään

odotettu sähköinen ammattilaisen ajanvarausjärjestelmä Lahden kaupunginsairaalaan

ammattilaisten tueksi käynnistyi loppuvuodesta. Järjestelmä tulee helpottamaan

ajanvarausta ja asiakaspalvelua.

Koulutusyhteistyö toteutui Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Näytteenoton valinnaista

osiota suorittavat lähihoitajaopiskelijat suorittivat näyttötutkintoon perustuvan harjoittelun

Laboratoriokeskuksen eri toimipisteissä laboratoriohoitajien toimiessa opiskelijoiden

ohjaajina ja näytön vastaanottajina. Koulutuksella haetaan yhteisesti alueellista vahvuutta

näytteenoton osaamisen turvaamiseen tulevaisuudessa.

Muita huomioita tilikaudesta 2015 ja mahdollisia vaikutuksia tulevaan kehitykseen

Tuottavuuden, tehokkuuden ja asiakastyytyväisyyden osalta keskeisiä tekijöitä ovat ICT-

kehittämiseen liittyvät asiat. Pieniä kehityshankkeita toteutettiin myös vuonna 2015.

Tärkeimpänä haasteena on edelleen saada alueelle yhtenäinen potilastietojärjestelmä,

jossa potilastiedot ovat vapaasti ja sujuvasti käytettävissä Päijät-Hämeen alueella.

Suurimpana epäkohtana on toistaiseksi Lahden kaupungin Pegasos-järjestelmän ja alueen

muiden kuntien Effica-järjestelmien yhteensopimattomuuteen liittyvät ongelmat. Eri

järjestelmät aiheuttavat tarpeetonta ylimääräistä työtä, hidastavat palvelua ja aiheuttavat

tiedonkulun katkoksia sekä lisäävät siksi tiedon käsittelyyn liittyviä

potilasturvallisuusriskejä. Tällaisten haittaavien tekijöiden vuoksi erilaiset

potilastietojärjestelmät aiheuttavat myös tarpeettomia kustannuksia, kun prosessit eivät

toimi tehokkaasti ja kun ylläpidetään kahteen eri järjestelmään liittyvää laitteiden ja

henkilöstön resurssointia. Yhteisen potilastietojärjestelmän tärkeys on huomioitu ja

tavoiteltava tilanne kaikkien alueellisten osapuolien näkökulmasta, mutta

uudistamisaikataulu ja toteutustapa on edelleen päättäjien arvioitavana. Valtakunnallisen

seurannan perusteella on arvioitavissa, että kilpailukykyisen toiminnan tuottamiseksi

tarvitaan ICT-menoihin selkeä tason korotus, jotta pystymme hyödyntämään ICT:n avulla

saavutettavia etuja palvelujen saatavuuteen, tuottavuuteen ja asiakastyytyväisyyteen

liittyen.

9898

4

1.2. Arvio tulevasta kehityksestä ja merkittävimmistä riskeistä

Suoritemäärien kasvun arvioidaan jatkuvan vuonna 2016 laboratorioalan normaaliin

tapaan noin 2 - 4 % vuositasolla, elleivät asiakasorganisaatiot tee toiminnallisia muutoksia,

joilla olisi vaikutusta suoritemääriin. Toiminnallisesti ja hankintojen osalta suurimmat

muutokset vuonna 2016 tulevat olemaan isotooppilääketieteen PET-CT-kameran

investointi sekä käyttökorvausperiaatteella hankittava kliinisen kemian ja mikrobiologian

analytiikan esikäsittelyn ja automaation kokonaisuuden uusiminen.

Strategiset riskit

Toimintaympäristön kehitysriskit: Toimintaympäristön kehitysriskeinä on nähtävissä uusien

sote-alueiden vaikutukset Laboratoriokeskuksen toimintamalleihin sekä omistajakuntien

mahdolliset ratkaisut siihen liittyen. Mikä tulee olemaan PHSOTEY:n

Laboratoriokeskuksen rooli palveluiden tuottamisessa uudessa sote-organisaatiossa?

Minkälaiset taloudelliset ja toiminnalliset reunaehdot sote-alue asettaa

Laboratoriokeskukselle? Toimintaympäristön kehitysriskeihin suojautumisessa keskeisintä

on Päijät-Hämeen yhteisen näkemyksen päättäminen siitä, miten sote-palveluiden

osaamista ja palvelutasoa halutaan varmistaa ja edelleen kehittää Päijät-Hämeessä. Ellei

tähän saada ajoissa päätöksiä on riskinä, että Päijät-Hämeen oma ohjausvaikutus

vähenee ja alue jää kehityksestä jälkeen ja joutuu hallitsemattomasti turvautumaan

supistuvaan omaan palvelutuotantoon ja lisääntyviin ulkoistettuihin palveluihin.

Teknologiariskit: Laboratoriotoimintaan vaikuttaa paljon analytiikassa käytettävissä olevan

laitteiston kapasiteetti ja automaatioaste sekä soveltuvuus paikalliseen toimintaan ja se

mitä tutkimuksia tehdään itse ja mitkä hankitaan ulkopuolisina ostoina. Tarvittavan

teknologian määrittelemiseksi tarvitaan sote-alueen ja Päijät-Hämeen alueen strategiset

linjaukset siitä, mitä halutaan tai voidaan itse tuottaa Päijät-Hämeessä ja millä

kustannustasolla. Tällä hetkellä em. strategiset linjaukset eivät ole vielä tiedossa, mutta

teknologiaa joudutaan kuitenkin päivittämään investoinneilla vuosittain. Riskit sisältyvät

siihen ovatko kaikki investoinnit relevantteja tulevia strategisia linjauksia ajatellen.

Investointeja ei voida kuitenkaan pysäyttää, koska laiterikkojen riski vaarantaa

laboratoriopalvelujen tuottamisen.

Tietojärjestelmä- ja tietoturvallisuusriskit: Riskeinä tiedon liikuteltavuus ja saavutettavuus

eri käyttäjäryhmillä sekä raportointiin ja asiakaslaskutukseen liittyvät epäkäytännölliset oh-

jelmistot. Tällä hetkellä tietoa ei pystytä liikuttamaan halutulla tavalla mm. kahden erilaisen

Effica-version ja Pegasoksen integrointiin liittyvien puutteiden vuoksi. Kilpailukyky, tehok-

kuus ja asiakaspalvelun laatu kärsii em. puutteista. Alueellisesta potilastietojärjestelmästä

pitäisi tehdä nopea päätös tietojärjestelmä- ja tieto- sekä potilasturvallisuuden riskien vä-

hentämiseksi ja minimoimiseksi. Valtakunnalliset asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehi-

tyshankkeet toteutuvat käytännön työkaluiksi vasta vuosien päästä ja väliajaksi pitäisi

siirtyä alueelliseen Effica/Lifecare-järjestelmään.

Poliittiset, taloudelliset, kulttuurilliset ja lainsäädännölliset riskit: Sote-uudistuksen hidas

eteneminen voi hidastaa tai heikentää toimintaa taloudellisesti ja palvelun sisällön osalta

ellei nykyisten sote-palveluiden kehitystyötä voida tehdä koko ajan. Tämän kohdan otsikon

mukaisten riskien minimointi edellyttää, että nykyistä sote-toimintaa kehitetään jatkuvasti

arvioidun sote-uudistuksen sisällön ja tavoitteiden suuntaisesti ja että tuleva sote-uudistus

mahdollistaa avoimen asiakasprosessien kehittämisen kaikkien sote-palveluja tuottavien

tahojen (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut, julkinen, yksityinen ja

kolmas sektori) kesken.

9999

5

Maine- ja avainhenkilöriskit: Avainhenkilöriskeinä on tunnistettavissa tiettyjä

laboratorioalan eri osa-alueiden korkeaa osaamista vaativat tehtävät, joihin ei ole helposti

saatavissa uutta henkilöstöä. Hyvän työnantajamielikuvan säilyttäminen ja kehittäminen on

keskeinen riski hyvän henkilöstön rekrytoinnissa ja pysyvyydessä.

Henkilöstön saatavuus ja osaaminen: Riskit säilyneet vuoden 2014 mukaisina eli

koulutetun henkilöstön saatavuus on merkittävä riskitekijä Laboratoriokeskuksen

toiminnassa. Erityisesti ongelma on ollut patologian ja neurofysiologian erikoislääkärien

saatavuudessa ja sen seurauksena virkojen täyttämättömyytenä. Sama ongelma on

jossain määrin havaittavissa muidenkin ammattiryhmien osalta, vaikka alan henkilöstön

saatavuus on hieman parantunut. Hoitohenkilökunnan osalta vakituisiin toimiin on vielä

toistaiseksi saatu hakijoita, mutta sijaisten saaminen on usein vaikeata. Eläköitymisen

myötä syntyvä rekrytointitarve tulee koskemaan myös hoitohenkilökuntaa aivan

lähivuosina.

Taloudelliset riskit

Maksuvalmius-, korko- ja luottoriskit liittyvät Laboratoriokeskuksen osalta kuntayhtymän ta-

louden kehitykseen, koska laboratorioliikelaitos ei ole juridinen oikeushenkilö eikä voi siksi

toimia itsenäisesti rahoituksen hankkimisessa.

Laboratoriokeskuksen tulorahoitukseen liittyvät taloudelliset riskit liittyvät siihen, kuinka

paljon sisäiset ja ulkoiset laboratoriopalvelujen ostajat muuttavat omaa toimintaansa niin,

että se vaikuttaa laboratoriopalvelujen ostojen määrään. Myös sote-alueiden syntyminen

saattaa vaikuttaa Laboratoriokeskuksen ostojen määrään.

Laboratoriokeskuksen taloudellisiin ja rahoituksellisiin tekijöihin ja riskeihin liittyy myös se,

miten omistajat ratkaisevat eri suuntiin ohjaavat tavoitteet. Vuonna 2014 huhtikuussa aloit-

taneen liikelaitoksen keskeiset tavoitteet ovat jossain määrin ristiriitaiset eli taloudellisen

hyödyn tuottamistavoite hintoja laskemalla tai tavoite, että kunnallisen liikelaitoksen tulisi

tuottaa riittävää ylijäämää, jotta se kattaa toimintamenonsa ja investointinsa omalla tulo-

rahoituksellaan.

Vahinkoriskit

• Työterveys- ja turvallisuusriskit

• Henkilöturvallisuusriskit

• Ympäristöriskit: Laboratorioalan vaaralliset aineet, joiden käsittelyyn on annettu

ohjeet ja koulutus

• Tulipalot ja muut onnettomuudet: Laboratoriossa herkästi syttyviä aineita, mutta

niiden käsittelyyn on annettu ohjeet ja tarvittava koulutus.

• Luonnonkatastrofit

• Toimitilaturvallisuusriskit

• Laiterikkoriskit: Laiterikot saattavat pysäyttää omaa analytiikkaa ja/tai hidastaa

analytiikkapalveluja, jos analytiikkaa joudutaan tuottamaan poikkeuksellisin

järjestelyin tai ulkoisin ostoin. Laiterikot saattavat myös aiheuttaa

potilasturvallisuusriskejä. Riskejä voidaan vähentää ylläpitämällä ajanmukaista

laitekantaa.

• Viranomaisvalvonta: Laboratoriokeskuksen toimintaa valvotaan tietyiltä osin myös

ulkopuolisena viranomaisvalvontana mm. Valviran ja STUK:n toimesta.

100100

6

1.3. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutuminen

Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen

Laboratorioliikelaitos (myöh. Laboratoriokeskus) on juridisesti osa Päijät-Hämeen sosiaali-

ja terveydenhuollon kuntayhtymää ja noudattaa kuntayhtymän hallinnosta ja sisäisestä

valvonnasta annettuja ohjeita sekä kaikkia muita yhtymän ohjeita ja sääntöjä niiltä osin,

kuin ei ole muuta säädetty kunnallisista liikelaitoksista tai ei muuta esitetä liikelaitoksen

perustamissopimuksessa ja johtosäännössä.

Lähtökohtana Päijät-Hämeen laboratoriopalvelujen liikelaitoksen sisäisellä valvonnalla on,

että liikelaitoksen johtoryhmä varmistaa, että kaikissa Laboratoriokeskuksen täytetyissä

toimissa ja viroissa on ammattitaitoiset, hyvin perehdytetyt henkilöt, joilla on tehtäväänsä

vaadittava ja riittävä koulutus sekä kokemus.

Keskeiset ohjeet ja säännöt käsitellään Laboratoriokeskuksen johtoryhmän kokouksissa,

osastokokouksissa, osastonhoitajakokouksissa tai muissa Laboratoriokeskuksen erikseen

sovittavissa kokouksissa sekä johtokunnassa siltä osin, kun asia on lain tai muun

säädöksen tai perustamissopimuksen tai johtosäännön mukaan Laboratoriokeskuksen

johtokunnalle kuuluva. Vastuuyksikkötason informointi on vastuuyksikön johtajan vastuulla

ja hänen apunaan ovat muut vastuuyksikön esimiehet. Hoitohenkilöstön esimiehet

osallistuvat aktiivisesti ohjeita ja sääntöjä koskeviin koulutustilaisuuksiin.

Laboratoriokeskuksen vastuuyksiköitä koskevat päätökset saatetaan asianosaisten tietoon

Laboratoriokeskuksen sihteerin toimesta.

Toimitusjohtaja raportoi johtokunnalle johtokunnan kokouksissa liikelaitoksen

taloudellisesta tilanteesta ja toiminnasta. Toimitusjohtajan tekemät viranhaltijapäätökset

esitetään johtokunnalle kussakin kokouksessa. Johtokunta kokoontui 13 kertaa vuonna

2015.

Tehtäväjako ja vastuut perustuvat lainsäädäntöön kunnallisista liikelaitoksista sekä

Laboratoriokeskuksen perustamissopimukseen ja johtosääntöön sekä kuntayhtymän

sisäisen valvonnan ohjeeseen 25.10.2010 ja 1.1.2007 kuntayhtymän toimintaohjeeseen

yhtymän organisaatiorakenteesta sekä toimielinten ja viranhaltijoiden tehtävistä ja niihin

liittyvästä ratkaisuvallasta.

Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin

pätevyys ja luotettavuus

Laboratoriokeskuksen vuosittaiset strategiset tavoitteet, jotka ovat Laboratoriokeskuksen

johtokunnan hyväksymät, perustuvat yhtymästrategiaan ja vastuuyksiköiden

vuositavoitteet perustuvat Laboratoriokeskuksen tavoitteisiin.

Talouden ja tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain kuukausiraportoinnin sekä

osavuosiraportoinnin yhteydessä Laboratoriokeskuksen johtokunnassa ja johtoryhmässä

sekä osastokokouksissa. Lisäksi Laboratoriokeskuksen taloudesta raportoidaan

kuntayhtymän johdolle yhtymän johtoryhmän kokouksissa siinä laajuudessa, kuin

johtoryhmässä kulloinkin sovitaan. Raportoinnissa kiinnitetään huomio erityisesti

poikkeamiin ja niiden korjaamiseen. Mahdollisista toiminnan muutoksista ja

talousarvionennusteeseen vaikuttavista tekijöistä keskustellaan aina tarvittaessa

johtoryhmän jäsenten ja esimiesten kesken.

101101

7

Asiakkaille toimitetaan kuukausittain raportti analyysitoiminnan ja muun mahdollisen

laboratoriopalvelun asiakaskohtaisista suoritteista ja niistä asiakkaalle syntyneistä

kustannuksista asiakkaiden kanssa sovitulla raportointimuodolla.

Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan sekä vastuuyksikkötasolla että

Laboratoriokeskusta kokonaisuutena tarkastellen. Näihin tavoitteisiin kuuluvat edellä

mainitun talouden ohella toiminnalliset tavoitteet, investointien toteutuminen sekä

henkilöstöasiat.

Yksikkökohtainen seuranta on vastuuyksiköiden johtajien vastuulla.

Riskienhallinnan järjestäminen

Laatujärjestelmä ja sen puitteissa laaditut ohjeet ja menettelyt (laatu- ja toimintakäsikirjat)

ovat tärkein riskinhallintamenetelmä eli laboratoriotyön hyvät toimintatavat.

Riskienhallintaa toteutetaan myös muilla ohjeilla ja säännöillä sekä normaalilla päivittäistä

toimintaa seuraavalla ja ohjeistavalla johtokunta- ja johtoryhmätyöllä sekä

esimiesvalvonnalla ja säännöllisellä toimintaa koskevalla raportoinnilla johtokunnassa,

johtoryhmässä ja viikko- sekä osastopalavereissa. Työturvallisuuteen liittyviin riskeihin

käytetään työturvallisuustarkastuksia ja yhteistyötä työsuojeluhenkilöstön kanssa.

Investointeihin liittyviä riskejä minimoidaan menettelyohjeiden avulla ja johtokuntakäsittelyn

sekä johtoryhmä- ja esimiesvalvonnan avulla. Kaikki vastuuyksiköt tekevät

riskinarviointikartoituksen. Työturvallisuustarkastus ei kohdistu joka vuosi kaikkiin

yksiköihin. Lisäksi riskienhallintaa ja sopimustenhallintaa seurataan Laboratoriokeskuksen

johdon katselmuksissa. Riskienhallinnan keskeisiä menettelytapoja ovat myös

systemaattisuus ja jatkuvuus menettelytavoissa. Laitteiden käyttöön sekä

työturvallisuuteen liittyvät vahinko- ja vaaratilanteet raportoidaan Haipro-järjestelmän

kautta ja valvovien viranomaisten antamien määräysten mukaisesti.

Vastuu riskinarviointikartoituksen ja työturvallisuustarkastuksen toteuttamisesta on

vastuuyksikön johtajalla ja hänen apunaan ovat muut yksikön esimiehet.

Omaisuuden hankinnan, hoidon ja luovutuksen valvonta

Kaikki investoinnit ja hankinnat sekä omaisuuden luovutukset tehdään yhtymän ja

Laboratoriokeskuksen ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti. Hankinnoissa hyödynnetään

hankintatoimiston konsultaatiota ja ohjeistusta. Investointeja ja hankintoja seurataan

liikelaitoksen johtoryhmän ja johtokunnan kokouksissa esiteltävillä investointien ja

hankintojen toteutumaraporteilla. Vahinkotilanteet raportoidaan lähimmälle esimiehelle ja

asia käsitellään annettujen ohjeiden mukaisesti vahingon suuruuden mukaisesti.

Laboratoriokeskuksen laitteistosta ylläpidetään laiterekisteriä.

Sopimustoiminta

Sopimukset on tallennettu Tdoc-sopimustenhallintajärjestelmään. Sopimusehtojen

toteutuminen tarkastellaan ostolaskujen käsittelyn ja talousennusteen laatimisen

yhteydessä. Voimassa oleviin sopimuksiin vaikuttavat mahdolliset toiminnan muutokset

raportoidaan viikoittaisissa työkokouksissa. Sopimukset sisältävät sopimuksen

voimassaoloajan ja irtisanomisajan. Palvelusopimuksilla määritellään

Laboratoriokeskuksessa tuotettavien palvelujen määrä ja hinta. Sopimukset saatetaan

asianosaisten tietoon Laboratoriokeskuksen sihteerin toimesta.

1.4. Henkilöstö

Laboratoriokeskuksen vakinaisten virka- ja työsuhteisten määrä oli 158 ja määräaikaisten määrä 21 ajalla 1.1.–31.12.2015. Henkilöstön kokonaismäärästä (179) bruttotyöpanos oli 166.4 ja nettotyöpanos 137.3. Poissaoloja kertyi 14 735 päivää, joista sairauspoissaoloja

102102

8

oli päivinä 2 247 määrän ollessa 6.5 %:a henkilöstön yhteen lasketuista työpäivistä. Työmatka-, työ- ja vapaa-ajan tapaturmien osuus kaikista sairauspoissaoloista oli 10 %:a. Varsinaista vertailutietoa alkuvuoden 2014 osalta (3 kk) ei ole Lahden ja Heinolan osalta käytettävissä. Arviolta näyttää kuitenkin siltä, että sairauspoissaolot ovat kasvaneet noin kolmanneksen erilaisten tapaturmien määrän taas vähennyttyä lähes neljänneksellä

verrattuna vuoteen 2014. Suurin poissaolojen syy oli edelleen tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Lisä- ja ylitöihin käytetty työpanos oli 1.6, yhteensä 73 661 €, perusteluna toiminnalliset tarpeet ja muutokset. Hälytysrahoja maksettiin 13 940 €. Lisä- ja hälytysrahojen käyttö on kasvanut. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 6.8 M€.

Laboratoriokeskuksen johtokunta ja johtoryhmä nostivat henkilöstön työhyvinvoinnin yhdeksi tärkeimmistä toimintasuunnitelmaan kirjatuista kehittämisasioista. Vuoden aikana tehtiin työhyvinvointiin liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia. Selvitysten perusteella työhyvinvoinnin osa-alueiksi muodostuivat johtamisen, osaamisen, viestinnän, yksilön

hyvinvoinnin ja työyhteisön vuorovaikutuksen kehittäminen. Kehittämishaasteena on palvelutuotannon tuloksellisuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen samanaikaisesti. Myös osaamisen varmistaminen on entistä tärkeämpää, koska vuoden aikana menetettiin merkittävää osaamispääomaa eläköitymisten kautta.

103103

9

1.5 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

1.5.1 Tuloksen muodostuminen

Päijät-Hämeen laboratoriopalvelujen liikelaitos

Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut

(1000 €) 1.1.-31.12.2015 1.4.-31.12.2014

Liikevaihto 20 910 14 638

Liiketoiminnan muut tuotot 32 51


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 506 -2 431

Palvelujen ostot -6 682 -10 188 -5 123 -7 554

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -6 775 -4 948

Henkilösivukulut

Eläkekulut -1 387 -995

Muut henkilösivukulut -367 -8 529 -267 -6 210


Suunnitelman mukaiset poistot -522 -372

Liiketoiminnan muut kulut -407 -288

Liikeylijäämä 1 298 265


Kuntayhtymälle maksetut korkokulut -1 0

Muille maksetut korkokulut 0 -1

Muut rahoituskulut 0 -1 0 -1

Ylijäämä ennen varauksia 1 296 264

Vapaaeht. varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -1 000 0

Tilikauden ylijäämä 296 264

Sijoitetun pääoman tuotto, % 15,5 20,7

Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 15,5 20,7

Voitto, % 1,4 1,8

Sijoitetun pääoman tuotto, %

= 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut

korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma

+ Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)

Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %

= 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Kor-

vaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero

ja vapaaehtoiset varaukset)

Voitto, %

= 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto)

104104

10

1.5.2 Toiminnan rahoitus


Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut (1000€)

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä 1 298 265

Poistot ja arvonalentumiset 522 372

Rahoitustuotot ja -kulut -1 1 818 -1 636


Investointimenot -1 227 -169

Toiminnan ja investointien rahavirta 591 467



Lainojen lisäys kuntayhtymältä 0 1 000


Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset +/- 2 -30

Vaihto-omaisuuden muutos +/- 2 -2

Saamisten muutos kuntayhtymältä -980 0

Saamisten muutos muilta +/- 28 -552

Korottomien velkojen muutos muilta +/- 228 -720 792 209

Rahoituksen rahavirta -720 1 209

Rahavarojen muutos +/- -129 1 676

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 1 547 1 676

Rahavarat 1.1. 1 676 -129 0 1 676

0,00Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 2 vuodelta, € 1 058,4 467,1

Investointien tulorahoitus % 148,2 376,4

Lainanhoitokate 1000€ 1,2 0,7

Kassan riittävyys, pv 27,7 43,0

Quick ratio 0,9 0,7

Current ratio 0,9 0,8

Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä (1000€)

Investointien tulorahoitus, %

= 100 * (Ylijäämä(alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset-Tulovero / Investointien

omahankintameno

Lainanhoitokate

= (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut

- Tuloverot) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)

Kassan riittävyys (pv)

= 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella

Quick ratio

= (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen

vieras pääoma – Saadut ennakot)

Current ratio

= (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) /

(Lyhytaikainen vieras pääoma – Saadut ennakot)

1.1.-31.12.2015 1.4.-31.12.2014

105105

11

Maksuvalmiuden turvaamiseksi uusittiin taloushallinnon konsultoimana ja johtokunnanpäätöksellä 1 m€:n lyhytaikainen sisäinen laina yhtymältä.

Päijät-Hämeen laboratoriopalvelujen liikelaitosTase ja sen tunnusluvut (1000 €)

VASTAAVAA 1.1.-31.12.2015 1.4.-31.12.2014

PYSYVÄT VASTAAVAT 1 838 1 133

Aineettomat hyödykkeet 194 207 Aineettomat oikeudet 194 207

Aineelliset hyödykkeet 1 644 926 Koneet ja kalusto 1 485 916 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 159 10


Vaihto-omaisuus 31 33 Aineet ja tarvikkeet 31 33

Saamiset 1 746 794Lyhytaikaiset saamiset 1 746 794 Myyntisaamiset 481 609 Saamiset kuntayhtymältä sis. 980 0 Muut saamiset 281 182 Siirtosaamiset 4 3



VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA 572 276

Peruspääoma 12 12Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 264 0Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 296 264

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 000 0 Vapaaehtoiset varaukset 1 000 0

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 45 43 Valtion toimeksiannot 45 43

VIERAS PÄÄOMA 3 544 3 316Lyhytaikainen 3 544 3 316 Lainat kunnilta ja kuntayhtymiltä 1 000 1 000 Ostovelat 914 711 Muut velat 1 620 275 Siirtovelat 10 1 330


Omavaraisuusaste, % 30,5 7,6Suhteellinen velkaantuneisuus, % 16,9 22,6Kertynyt ylijäämä (alijäämä) 560 264Lainakanta 31.12. 1000 1000Lainasaamiset 31.12. 0 0

106106

12

1.5.3 Tilikauden tuloksen käsittely

Laboratoriokeskuksen tilikauden ylijäämä on 1 296 212,01 euroa. Johtokunta esittää

valtuustolle, että tilinpäätös hyväksytään ja 1 296 212,01 euron ylijäämäisestä tuloksesta

kirjataan PET-CT –kameran hankintaan investointivaraukseksi 1 000 000 euroa ja

219 212,01 euroa siirretään omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämään.

2 Talousarvion toteutuminen

2.1 Toiminnan toteutuminen

2.1.1 Strategisten tavoitteiden toteutuminen

Laboratorioliikelaitoksen strategia perustuu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän

strategiaan 2014 – 2018. Kuntayhtymän strategiasta johdettua liikelaitoksen omaa

strategiaa ryhdyttiin työstämään liikelaitoksen johtoryhmässä ja johtokunnassa vuoden

2014 lopulta alkaen ja jatkuen alkuvuonna 2015. Tavoitteena oli konkretisoida

liikelaitoksen omaa strategiaa kevään 2015 aikana, mutta 2015 julkaistu valtakunnallinen

sote-uudistushanke pysäytti laboratorioliikelaitoksen oman strategian työstämisen.

Tuolloin todettiin, että Laboratoriokeskuksen strategiset päälinjat ovat riittävästi

johdettavissa kuntayhtymän strategiasta sekä liikelaitokselle omistajien taholta tulleista

linjauksista. Tärkeimpinä strategisina tavoitteina ovat julkisten laboratoriopalvelujen

tuottaminen Päijät-Hämeen alueella. Lisäksi strategisina tavoitteina ovat omistajien

perustamissopimuksessa määritellyt tavoitteet sekä terveydenhuoltolain 34 §:n mukaan

laadittavassa järjestämissuunnitelmassa 2014 – 2017 laboratoriopalveluille määriteltävät

tehtävät ja palvelusopimusneuvottelujen mukainen laboratoriopalvelujen tuottaminen.

Tärkeänä strategiaa ohjaavana tekijänä on toiminnan taloudellisuus ja vaikuttavuus sekä

toiminnan laatu ja ajantasaisuus ja henkilöstön työhyvinvointi.

Strategisista tavoitteista johdettiin liikelaitoksen tavoitteet ja toimenpiteet vuodelle 2015,

jotka keskittyivät neljään pääteemaan. Pääteemat olivat 1) talouden johtaminen, 2)

osallistava johtaminen, 3) asiakasnäkökulma sekä 4) henkilöstön työhyvinvointi.

Taloudellisen johtamisen osalta voidaan todeta, että liikelaitoksen ylijäämäinen

tulostavoite toteutui moninkertaisesti. Osallistavan johtamisen osalta aloitettiin johtamis- ja

esimiestyön valmennusohjelma johtoryhmälle ja osastonhoitajille. Lisäksi henkilöstöä

osallistettiin kokousten ja keskustelutilaisuuksien avulla omaan työhön vaikuttamiseen.

Asiakasnäkökulman osalta yhteisöasiakkaiden kanssa käytiin palavereja toiminnan

kehittämistarpeista ja lisäksi palvelusopimusneuvotteluissa kartoitettiin tyytyväisyyttä ja

muutostarpeita laboratoriopalveluja kohtaan. Henkilöstön työhyvinvoinnin osalta

järjestettiin työhyvinvointiin liittyviä tapaamisia, joissa mm. yhtymän

työhyvinvointipalvelujen ja työsuojelun edustajat olivat mukana. Edellä mainitut strategiset

painopisteet ja pääteemat ovat tavoitteina myös vuonna 2016, jotta niillä tavoiteltavat

vaikutukset saavutettaisiin mahdollisimman hyvin ja jotta tavoiteltavat asiat juurtuvat

käytäntöön hyvin.

107107

13


1. Talouden johtaminen liikelaitokselle asetettujen tavoitteiden mukaiselle kehitysuralle

1. Talouden ra-kenteen yksi-tyiskohtainen analysointi ja tärkeimpien kehittämiskoh-teiden määrit-tely

2. Taloudellinen johtaminen lii-kelaitoksessa kokonaisuute-na (toim.joht.) ja vastuualu-eilla (vastuu-aluejoht.) ase-tettujen talou-dellisten ta-voitteiden saavuttami-seksi

3. Taloudellisen suunnittelu- ja kehittämispro-sessien joh-taminen, mal-linnus, aika-taulutus ja vastuutus

1. Tehdyt toi-menpiteet tärkeimmille kehittämis-kohteille

2. Talouden tunnusluvut. Talousarvion toteutumisen seuranta mo-nipuolisen raportoinnin avulla

3. Toteutetut toimintamallit, aikataulut ja vastuutukset

1. Liikelaitos päässyt ase-tetulle talou-delliselle ke-hitysuralle vuoden 2015 aikana,

2. Raportteja seurataan ja tavoitetason poikkeamiin reagoidaan välittömästi. Tavoitteena ennakoiva johtaminen taloudellisten tavoitteiden saavuttami-seksi.

3. Toimintamal-lit, aikataulut ja vastuutuk-set käytössä viimeistään 1.4.2015.

1. Toteutunut 2015

2. Toteutunut 2015

3. Ei toteutunut 2015

108108

14


2. Osallistava johtaminen. Johtamis-järjestelmän ja henkilökohtaisen johtamisen kehittäminen liikelaitoksen tarpeiden ja tavoitteiden mukaiseksi

1. Johtamis-järjestelmän rakentaminen ja/tai päivittäminen

2. Koko henkilöstöä osallistavan johtamisen kehittäminen

3. Henkilö-kohtaisten johtamis- ja esimies-taitojen kehittäminen

1. Johtamis-järjestelmän kuvaus konkreettisel-la tasolla ja toteutus käytännössä

2. Kokous- ja kehittämis-työn toimintamallien määrittely ja käytännön toteutus

3. Henkilö-kohtaisten johtamis- ja esimies-taitojen kartoitus ja kehittämis-suunnitelman teko

1. Johtoryhmän ja esimiesten toimenkuvien päivitys ja tavoitteiden asettaminen johtamiselle.

2. Johtoryhmä ja henkilöstö kokevat kokous- ja kehittämis-työn toimintamallit mielekkäiksi ja muuta operatiivista toimintaa tukeviksi.

3. Konkreettis-ten kehittämis-toimenpitei-den toteutus.



3. Toteutui osittain 2015

3. Asiakasnäkökulma. Ulkoisten ja sisäisten asiakastoimintamallien kehittäminen asiakkaiden tarpeiden ja odotusten mukaisesti

1. Ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden tarpeiden kartoitus ja toiminta-mallien päivitys tarpeiden mukaiseksi

1. Uusien toiminta-mallien suunnittelun ja käyttöönoton toteutukset. Mitä tehty ja minkä asiakastahon kanssa?

1. Konkreettis-ten muutosten tai uudistusten käyttöönotto vuoden 2015 aikana.

1. Sovitut

kehitysasiat

asiakkaiden

kanssa

toteutuneet

2015

4. Henkilöstön

työhyvin-

vointi

1. Henkilöstön-työhyvin-voinnin kysely ja kehittämis-kohteiden määrittely

1. Työhyvin-vointikyselyn tulokset

1. Kehitys-kohteiden määrittely ja priorisointi.

1. Kehitys-kohteet listattu ja priorisoitu 2015

109109

15

2.1.2. Suoritteiden toteutuminen

Laboratoriotoiminnot TP2014 9kk TA2015 Muutos MTA2015 Tot. 2015

Poikkeama vrt

MTA2015

Kliininen kemia ja mikrobiologia 1 822 766 2 431 250 493 350 2 924 600 2 962 647 38 047

Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede 32 534 48 800 650 49 450 44 614 -4 836

Kliininen neurofysiologia 1 944 3 050 -300 2 750 2 899 149

Patologia 23 607 30 750 1 500 32 250 33 250 1 000

Yhteensä 1 880 851 2 513 850 495 200 3 009 050 3 043 410 34 360

Arvioitaessa liikelaitoksen talousarvioon palvelutuotannon volyymia yhtymän

suoritekäsikirjatyöryhmässä ei vielä oltu hyväksytty tilastointitavan muutosta koskien

näytteenottotapahtuminen kirjaamista virallisiin suoritetietoihin. Kyseinen tilastointimuutos

huomioitiin muutostalousarviossa keväällä 2015. Syksyllä tehdyssä muutostalousarviossa

huomioitiin erikoissairaanhoidon ilmoittamien tutkimuspyyntöjen muutosennusteet.

Kokonaissuoritteiden muutostalousarvion ylittymistä selittää erikoissairaanhoidon

palvelukysynnän edelleen lisääntynyt kasvu kasvuennusteeseen nähden. Kliinisen

fysiologian ja isotooppilääketieteen suoritteiden alitus selittyy kliinisen fysiologian

tutkimusten vähenemisellä Peruspalvelukeskus Aavan ja yhtymän ulkopuolisten

asiakkaiden palvelusopimuksiin nähden. Isotooppitutkimukset lisääntyivät

erikoissairaanhoidon toimialalla. Muiden laboratorioerikoisalojen suoritemäärien kasvu

selittyy erikoissairaanhoidon tutkimustarpeen lisääntymisellä.

110110

16

2.2 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen

2.2.1 Tuloslaskelmaosan toteutuminen


Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu (1000€)

Ta 2015 Muutos MTA 2015 Toteuma Poikkeama

Liikevaihto 19 963 700 20 663 20 910 -247

Liiketoiminnan myyntitulot 19 963 700 20 663 20 910 -247

Liiketoiminnan muut tuotot 81 81 32 49


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 054 -276 -3 330 -3 506 176

Palvelujen ostot -6 896 -206 -7 102 -6 682 -420

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -7 132 -7 132 -6 775 -357

Henkilösivukulut

Eläkekulut -1 410 -1 410 -1 387 -23

Muut henkilösivukulut -383 -383 -367 -16


Suunnitelman mukaiset poistot -573 -573 -522 -51

Liiketoiminnan muut kulut -392 -392 -407 15

Liikeylijäämä 205 218 423 1 298 -874


Korkokulut -5 -5 -1 -4

Ylijäämä ennen varauksia 200 218 418 1 296 -878

Vapaaeht. varausten lisäys (-) tai vähennys (+)0 0 0 -1 000 1 000

Tilikauden ylijäämä 200 218 418 296 122

Laboratoriokeskuksen tilikauden liikevaihto oli 20,9 m€ ylittäen muutostalousarvion 247 t€

(alkuperäiseen talousarvioon nähden 947 t€). Ylitystä selittää ennen kaikkea

erikoissairaanhoidon toimialan muutostalousarvioon arvioitua suurempi loppuvuoden

laboratoriopalveluiden tarve. Liiketoiminnan muiden tuottojen alitusta selittää ennen

kaikkea valtion tutkimusrahoituksen käyttämättä jääminen. Rahoituksen käyttöaikaa

saatiin pidennettyä vuoden 2016 puolelle.

Toimintakulut olivat yhteensä n 19,1 m€. Toimintakulut alittuivat muutostalousarvioon

nähden n 0,6 m€ (TA2015 nähden n 143 t€).

111111

17

Kokonaiskuluista materiaalit ja palvelut alittivat muutostalousarvion 244 t€:lla (TA2015

nähden ylitys 238 t€) jakaantuen siten, että materiaalien ostot ylittivät ja vastaavasti

palveluiden ostot alittivat arvioidun. Materiaalikustannusten ylitystä selittää ennen kaikkea

hoitotarvikemenojen arvioitua suurempi toteutuminen johtuen palvelukysynnän

lisääntymisestä. Palveluiden ostojen alitus selittyy suurimmalta osin tukipalveluiden ja

yhtymähallinnon sisäisten kustannusten hyvityksillä, hyvitys Laboratoriokeskukselle

yhteensä n 266 t€. Lisäksi alitusta selittää ICT-kustannusten arvioitua vähäisempi

toteuma.

Henkilöstökuluissa toteuma oli suunniteltua pienempi, talousarvio alittui yhteensä n 326

t€. Alitusta selittää lääkäreiden ja hoitohenkilöstön täyttämättä olleet virat ja toimet, mikä

aiheuttaa alitusta palkkakustannuksissa yhteensä n 0,3 m€.

2.3 Investointien toteutuminen


Investointien toteutumisvertailu

Määrärahat (1000 €) TA 2015 Muutos MTA 2015 31.12.2015 Poikkeama


Tietojärjestelmähankkeet 244 0 244 90 154

(sovellukset, laitteet)

Sairaalalaitteet ja -kalusto 559 494 1053 1137 -84

Yhteensä 803 494 1 297 1 227 70

Investointimenot yhteensä 803 494 1 297 1 227 70

Tuloarvio

Investointitulot yhteensä 0 0 0 0 0

Investoinnit nettomenot 803 494 1 297 1 227 70

Sairaalalaite ja –kalusteinvestoinnit toteutuivat muutetun investointiohjelman mukaisena,

ylittäen suunnitellun 84 t€:lla, mikä katettiin tietojärjestelmäinvestointeihin varatuista

määrärahoista. Investointiohjelman muutos johtui rikkoutuneen gammakameran

kiireellisestä hankinnasta.

Tietojärjestelmäinvestoinnit toteutuivat vähäisempinä kuin arvioitiin. Vähäistä toteutumista

selittää se, että järjestelmät eivät olleet toimittajien puolelta vielä toteutettavissa tai

järjestelmät eivät olleet valmiita vastaanotettaviksi vuoden 2015 loppuun mennessä.

112112

18

2.4 Rahoitusosan toteutuminen


Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu (1000€)

TA 2015 Muutos MTA 2015 Toteuma Poikkeama


Toiminnan rahavirta 773 218 991 1 818 -827

Liikeylijäämä 205 218 423 1 298 -875

Poistot- ja arvonalentumiset 573 0 573 522 51

Rahoitustuotot ja -kulut +/- -5 0 -5 -1 -4

Investointien rahavirta -803 -494 -1 297 -1 227 -70

Investointimenot -803 -494 -1 297 -1 227 -70

Toiminta ja investoinnit, netto -30 -276 -306 591 -897

Rahoitustoiminta


Lainojen lisäys kuntayhtymältä 230 0 230 0 230

Muut maksuvalmiuden muutokset 0 0 0 -720 720

Rahoitustoiminta 230 0 230 -720 950

Vaikutus maksuvalmiuteen 200 -276 -76 -129 53

Maksuvalmiuden turvaamiseksi uusittiin taloushallinnon konsultoimana ja johtokunnan

päätöksellä 1 m€:n lyhytaikainen sisäinen laina yhtymältä.

113113

19


3.1 Tuloslaskelma


Tuloslaskelma

1.1.-31.12.2015 1.4.-31.12.2014

Liikevaihto 20 910 250,28 14 637 984,12

Liiketoiminnan muut tuotot 32 253,49 50 937,99



Palvelujen ostot -6 681 793,92 -10 187 665,94 -5 123 024,99 -7 553 956,26

Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -1 386 971,21 -995 087,73

Muut henkilösivukulut -366 807,44 -8 528 839,86 -267 211,18 -6 210 376,62


Suunnitelman mukaiset poistot -521 736,57 -372 394,63

Liiketoiminnan muut kulut -406 586,05 -287 517,74

Liikeylijäämä 1 297 675,35 264 676,86


Korkotuotot 5,61 16,90

Muut rahoitustuotot 12,46 6,90

Kuntayhtymälle maksetut korkokulut -1 471,96 -366,83

Muille maksetut korkokulut 0,00 -536,39

Muut rahoituskulut -9,45 -1 463,34 -13,98 -893,40

Ylijäämä ennen varauksia 1 296 212,01 263 783,46

Vapaaeht. varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -1 000 000,00 0,00

Tilikauden ylijäämä 296 212,01 263 783,46

114114

20



Rahoituslaskelma

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä 1 297 675,35 264 676,86

Poistot ja arvonalentumiset 521 736,57 372 394,63

Rahoitustuotot ja -kulut -1 463,34 1 817 948,58 -893,40 636 178,09


Investointimenot -1 226 662,58 -169 028,30

Toiminnan ja investointien rahavirta 591 286,00 467 149,79



Lainojen lisäys kuntayhtymältä 0,00 1 000 000,00


Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset +/- 2 493,00 -30 128,62

Vaihto-omaisuuden muutos +/- 2 228,31 -1 720,73

Saamisten muutos kuntayhtymältä -980 178,80 0,00

Saamisten muutos muilta +/- 28 020,06 -551 641,43

Korottomien velkojen muutos muilta +/- 227 515,90 -719 921,53 792 170,36 208 679,58

Rahoituksen rahavirta -719 921,53 1 208 679,58

Rahavarojen muutos +/- -128 635,53 1 675 829,37

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 1 547 193,84 1 675 829,37

Rahavarat 1.1. 1 675 829,37 -128 635,53 0,00 1 675 829,37

1.1.-31.12.2015 1.4.-31.12.2014

115115

21

3.3 TasePäijät-Hämeen laboratoriopalvelujen liikelaitosTase

VASTAAVAA 1.1.-31.12.2015 1.4.-31.12.2014

PYSYVÄT VASTAAVAT 1 837 830,86 1 132 904,85

Aineettomat hyödykkeet 193 978,20 207 234,85 Aineettomat oikeudet 193 978,20 207 234,85

Aineelliset hyödykkeet 1 643 852,66 925 670,00 Koneet ja kalusto 1 485 122,86 915 920,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 158 729,80 9 750,00


Vaihto-omaisuus 30 993,84 33 222,15 Aineet ja tarvikkeet 30 993,84 33 222,15

Saamiset 1 745 660,78 793 502,04

Lyhytaikaiset saamiset 1 745 660,78 793 502,04 Myyntisaamiset 481 047,27 608 666,57 Saamiset kuntayhtymältä sis. 980 178,80 0,00 Muut saamiset 280 628,01 182 224,07 Siirtosaamiset 3 806,70 2 611,40Rahat ja pankkisaamiset 1 547 193,84 1 675 829,37


VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA 572 417,05 276 205,04

Peruspääoma 12 421,58 12 421,58Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 263 783,46 0,00Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 296 212,01 263 783,46

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 000 000,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 1 000 000,00 0,00

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 45 394,42 42 901,42 Valtion toimeksiannot 45 394,42 42 901,42

VIERAS PÄÄOMA 3 543 867,85 3 316 351,95

Lyhytaikainen 3 543 867,85 3 316 351,95 Lainat kunnilta ja kuntayhtymiltä 1 000 000,00 1 000 000,00 Ostovelat 913 921,97 710 556,95 Muut velat 1 619 587,38 275 493,11 Siirtovelat 10 358,50 1 330 301,89


116116

22

4 Liitetiedot

Liitetieto 1


Pysyvien vastaavien arvotus

Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon

vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti.

Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman

liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai siitä

alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä.



Edellisen vuoden tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Vertailussa edelliseen vuoteen tulee ottaa huomioon, että Päijät-Hämeen laboratoriopalvelujen-


Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukaan kuntayhtymän ja liikelaitoksen välisen sisäisen

yhdystilin saldo tulee esittää lyhytaikaisena velkana tai saamisena kuntayhtymältä. Taseen tietojen

vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon, että sisäinen yhdystili on aikaisempina

tilivuosina käsitelty rahoissa ja pankkisaamisissa.

Liitetieto 2

Vertailutietojen esittäminen

Vertailussa edelliseen vuoteen tulee ottaa huomioon, että Päijät-Hämeen laboratoriopalvelujen-


Liitetieto 3

Liikevaihto

2015 2014

Liikevaihto 20 910 250,28 14 637 984,12

Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta, 20 907 991,06 14 637 477,32

siitä

erikoissairaanhoidolle myydyt 14 386 886,90 9 814 424,59

perusterveydenhuollolle ja muille asiakkaille myydyt 6 521 104,16 4 823 052,73

Maksutuotot 2 259,22 506,80

Tuet ja avustukset 8 507,00 30 128,62

Liiketoiminnan muut toimintatuotot 23 746,49 20 809,37

Liikelaitoksen toimintatuotot yhteensä 20 942 503,77 14 688 922,11

117117

23

Liitetieto 4Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista




Valtuuston kokouksessaan 17.12.2012 §41 hyväksymät ja kokouksessaan 9.12.2013 §48 täydentämät

poistoperusteet seuraavat:

















Koneet ja kalusto









1 Tietokoneohjelmistojen osalta poistoaika heijastaa ohjelmistojen taloudellista pitoaikaa varovaisuuden periaate

huomioiden.






5 Rakennusrungon hankintamenoon sisällytettävät rakennusten tekniset laitteet, kuten hissit, ilmanvaihto-, lämmitys-

ja jäähdytyslaitteistot ja keskusantennit.

6 Vain ne laitteet, joiden taloudellinen pitoaika varovaisuuden periaate huomioiden on 8 vuotta. Esim. magneettikuvaus-,

laitteisto, tietokonetomografialaitteisto, suoradigitaalinen rtg-tutkimuslaite.


8 Televiestintä-, audio-, video- ja muut ICT-laitteet. Teleliikenneverkot mukaan lukien kaapeloinnit. Murto- ja palohälytys-

järjestelmät.




















Koneet ja kalusto











118118

24

Liitetieto 5

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta

tilinpäätöksessä

Vuosina 2014-2018:

Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 621 826

Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno 927 138

Ero, € -305 312

Ero, % -33

Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu siitä, että tilinpäätös- ja talousarviovuodelle ajoittuu poikkeuksellisen

suuret laitehankinnat.

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

Liitetieto 6





oikeudet set menot alueet ja laitteet kalusto hyödykkeetkesk.er.h.


Lisäykset tilikauden aikana 89 970 89 970 977 962 158 730 1 136 692


Vähennykset tilikauden aikana 0 0

Siirrot erien välillä 9 750 9 750 -9 750 -9 750

Tilikauden poisto 112 977 112 977 408 760 408 760


Poistamaton hankintameno 31.12. 193 978 0 0 193 978 0 0 0 1 485 123 0 158 730 1 643 853

Arvonkorotukset 0

Kirjanpitoarvo 31.12. 193 978 0 0 193 978 0 0 0 1 485 123 0 158 730 1 643 853


Osakkeet ja osuudet

Muut

laina

saamiset Kaikki

Osakkeet Osakkeet Kunta- Muut Yhteensä Yhteensä Yhteensä

konserni-omistusyht.yhtymä- osakkeet


Poistamaton hankintameno 1.1. 0 0 1 132 905

Lisäykset tilikauden aikana 0 0 1 226 663

Rahoitusosuudet tilikaudella 0 0 0

Vähennykset tilikauden aikana 0 0 0

Siirrot erien välillä 0 0 0

Tilikauden poisto 0 0 521 737

Arvonalennukset ja niiden palautukset 0 0 0


Arvonkorotukset 0 0 0

Kirjanpitoarvo 31.12. 0 0 0 0 0 0 0 1 837 831

119119

25


Liitetieto 7


2015 2014

Peruspääoma 1.1. 12 422 12 422

Lisäykset

Vähennykset

Peruspääoma 31.12. 12 422 12 422

Edellisten tilikausien alijäämä 1.1. 0 0

Edellisen tilikauden ylijäämä 263 783 0

Edellisen tilikauden virheen oikaisu

Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 263 783 0


Oma pääoma yhteensä 572 417 276 205

Liitetieto 8


2015 2014


Korkojaksotukset


Muut siirtovelat 10 359 30 789



120120

26


Liitetieto 9


2015 2014

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 38 986 34 403

Myöhemmin maksettavat 36 635 57 189

Yhteensä 75 621 91 591

Liitetieto 10


2015 2014

Sopimusvastuut

Analysaattorien hankinta käyttökorvausperiaatteella

ja kuvauspalvelun käyttö 231 080 376 848

Yhteensä 231 080 376 848


Liitetieto 11


2015 2014

Vakinaiset 158 161

Määräaikaiset 21 23

Henkilöstön lukumäärä yhteensä 179 184

Liitetieto 12

Henkilöstökulut

2015 2014



aineellisiin hyödykkeisiin 0 0

Henkilöstökulut yhteensä 8 528 840 6 210 377

121121

27


Pääkirjanpito Päiväkirja

Pääkirja

Tasekirja

Osakirjanpidot Kassanhallinta


Myyntireskontra

Ostoreskontra

Palkkakirjanpito

Varastokirjanpito

Tase-erittelyt

Tasekirja säilytetään sidottuna pysyvästi ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä.



LSUUN Talousarviomuutokset 120002-120006

Muistiotositteet

ALKUSA Alkusaldo 110000

EXCEL1 Excel1 115001-115480


MYYNTE Myyntilaskut excel Yleislaskutus 300107-301632

MYYNTI Myyntilaskutositteet Yleislaskutus 300000-301681

Myyntisuoritukset

MAMAK Manuaalimaksu 50020-50258

MMAKSU My.Lasjuj maksu 50000-50263

Ostolaskut



PALKAT Palkat 1-30




122122

123

6.3 Sosiaalialan osaamiskeskus Verso –liikelaitoksen eriytetty tilipäätös ja toimintakerto-mus

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015

124124

1Tilinpäätös ja toimintakertomus

2015

Sisällysluettelo

1. Johtajan katsaus vuoteen 2015……………………………………………. 3

1.1. Vuoden 2015 tulos ………………………………………………………….. 3

2. Organisaatio ja henkilöstö ....................................................................... 8

2.1. Perustoiminta 1600…………………………………………………………… 8

2.1.1. Tavoitteet vuodelle 2015 ......................................................................... 8

2.1.2. Toiminta .................................................................................................. 8

2.1.3. Arviointi ja talouden toteuma ................................................................... 12

2.1.4 Henkilöstö .............................................................................................. 13

2.2. Sosiaaliasiamiestoiminta 1610 ................................................................ 13

2.2.1. Tavoite .................................................................................................... 13

2.2.2. Toiminta .................................................................................................. 14

2.2.3. Arviointi ja talouden toteuma ................................................................... 15

2.2.4. Henkilöstö ............................................................................................... 15

2.3. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaatio 1630 ......... 15

2.3.1. Henkilöstö ............................................................................................... 17

2.4. Projektit 1620 .......................................................................................... 17

2.4.1 Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä – Päijät-SOS II 1620/6014 ............ 18

2.4.2 LasSe – Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa,2013 – 2015 1620/6013 ....................................................................... 19

2.4.3 Aluepilotti Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä tuki- ja hoitopalvelujenjärjestämiseksi ja kehittämiseksi 1620/6011 ............................................ 21

3. Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu ................................ 23

4. Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu ......................................... 24

5. Investoinnit ............................................................................................. 24

125125


2015

6. Tilinpäätöslaskelmat .............................. ................................................ 25

6.1 Tuloslaskelma ........................................ ................................................ 25

6.2. Rahoituslaskelma .................................. ................................................ 26

6.3. Tase ...................................................... ................................................ 27

6.4. Tilinpäätöksen liitetiedot......................... ................................................ 28

7. Johtokunnan esitys vuoden 2015 tuloksen käsittelystä ........................... 30

8. Vuoden 2014 tilinpäätöksen allekirjoitus ................................................ 30

126126


2015

1. Johtajan katsaus vuoteen 2015

Vuosi 2015 oli jälleen kaiken sosiaalihuollon myllerryksen keskellä toiminnallisesti aktiivinen. Versoon painottanut muutosvaiheessa sitä, että omaa toimintaa kehitetään ja keskitytään kehittämiseen,joka kantaa kaikissa mahdollisissa rakenteellisissa ratkaisuissa. Vuodelle 2015 asetetuissa toimin-nallisissa painopisteissä nostettiin esiin aktiivinen rooli sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisra-kenteen toteuttamisessa, sosiaalihuollon osaamisen vahvistaminen muuttuvassa ympäristössä jaosallisuuteen ja kohtaamiseen tukevan osaamisen kehittäminen. Nämä tavoitteet osoittautuivattoimintavuonna varsin osuviksi ja toimintaa kyettiin suuntaamaan niiden mukaisesti samalla, kuntoiminta myös kohdistui hyvin yhteistyökumppanien tarpeiden mukaisesti.

Toimintavuoden aikana erityisesti Päijät-Hämeessä tavoiteltiin merkittävää palvelurakenteen muu-tosta maakunnallisen uuden sote-rakenteen kautta, Verso oli aktiivisesti mukana tukemassa val-mistelua, joka olisi toteutuessaan tarkoittanut myös kehittämisrakenteiden organisoimista uudelleen.Lopulta kunnat kuitenkin päätyivät siirtämään ratkaisua, joka kehittämistoiminnan näkökulmastatarkoitti sitä, että Verso etenee uusiin rakenteisiin yhtäaikaisesti muun maan valmistelujen kanssa.Versossa on kuitenkin edelleen jatkettu työtä myös vahvasti sote-integraation hengessä, joka onnäkynyt kehittämistoiminnan sisällöissä erityisesti ennalta ehkäisevässä päihde- ja mielenterveys-työssä mutta myös syventyneessä yhteistyössä perusterveydenhuollon kehittämisyksikön kanssaPäijät-Hämeessä sekä valtakunnallisessa perusterveydenhuollon yksiköiden ja osaamiskeskustenyhteistyössä.

Sosiaalihuoltolaki uutena alan toimintaa määrittävänä peruslakina oli toimintavuotta vahvasti mää-rittävä tekijä. Kuntien siirtymistä uuden lain mukaiseen toimintaan ohjeistettiin valtakunnallisestiohuesti ja Verso pyrkikin toiminta-alueellaan tukemaan kuntia lain toimeenpanossa. Haaste oli iso,eikä Verson toimintaresursseilla siihen kyetty vastaamaan kuin pieniltä osin. Myös muita merkittä-viä sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistuksia valmisteltiin ja myös valmistui toimintavuoden aikana.

Talouden osalta toimintavuoteen vaikutti valtionavustukseen vuoden 2014 lopussa tehty leikkaus-päätös. Sosiaalialan osaamiskeskukset toivatkin valtakunnallisesti vahvasti esiin huolta koko sosi-aalihuollon kehittämisen tilanteesta ja tulevaisuudesta.

1.1. Vuoden 2015 tulos

Verson vuoden 2015 tulos oli koko liikelaitoksen tasolla 26 210 tappiollinen.

Menojen osalta vuosi 2015 toteutui hyvin talousarviossa suunnitellun mukaisesti muilta osin, muttakesken vuoden uudelleen lasketut tukipalvelujen kustannukset lisäsivät kuluja merkittävästi ja niitäoli kesken vuoden mahdotonta lisätuloilla tai menosäästöillä paikata. Vuoden 2015 talousarvioonsisältyi jo lähtökohtaisesti haasteita, sillä se perustui suurempaan valtionavustuksen määrään, mitälopulta saatiin. Valtionavustuksen muutos tapahtui niin, myöhäisessä vaiheessa, että sitä ei alkupe-räisessä talousarviossa kyetty huomioimaan.

127127


2015

VYKS Tulosalue Tuotot € Kulut € Toimintakate €60 Verso-liikelaitos 640 683 666 894 -26 2111600 Perustoiminta 232 381 264 156 -31 7751610 Sosiaaliasiamiestoiminta 122 017 118 325 3 6921630 Ehkäisevä seutukoordinaatio 77 061 74 973 2 0871620 Projektit yht. 204 614 204 829 -2156014 Päijät-SOS II 96 183 96 385 -2026011 Palveluja ongelmapelaamiseen 59 520 59 533 -136013 Lastensuojelutarpeen selvitys / LasSe 48 911 48 911 0

128128


2015

129129


2015

Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitosRahoituslaskelma ja sen tunnusluvut(1000 €)

1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014Toiminnan rahavirta

Liikealijäämä(-ylijäämä) -26 67Rahoitustuotot ja -kulut 0 -26 0 67

Investointien rahavirta 0 0 0 0

Toiminnan ja investointien rahavirta -26 67

Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lainojen muutos kuntayhtymältä 3 3 11 11

Muut maksuvalmiuden muutoksetToimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 1Saamisten muutos muilta 94 -41Korottomien velkojen muutos muilta -24 71 6 -35

Rahoituksen rahavirta 74 -24

Rahavarojen muutos 48 43

Rahavarojen muutosRahavarat 31.12. 152 105Rahavarat 1.1. 105 48 62 43

Toiminnan ja investointien rahavirta jasen kertymä 4 vuodelta, 1000€ -5 -5Kassan riittävyys (pv) 83,4 53,8Quick ratio 1,8 1,9Current ratio 1,8 1,9

Investointien tulorahoitus, %100 * (Ylijäämä(alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset-Tulovero /Investointien omahankintamenoKassan riittävyys (pv)365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudellaQuick ratio(Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhyt-aikainen vieras pääoma – Saadut ennakot)Current ratio(Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pank-kisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma – Saadut ennakot)

130130


2015

131131


2015

2. Organisaatio ja henkilöstö

Verso toimii osaamiskeskustoiminnasta annetun asetuksen mukaisesti itäisen Uudenmaan ja Päi-jät-Hämeen alueella. Laki määrittelee osaamiskeskuksen tehtävät, mutta lisäksi kuntatoimijat osa-rahoittajina tuovat eri tavoin esille, mitkä ovat odotukset Versoa kohtaan. Verso tekee yhteistyötämyös järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden sekä oppilaitosten ja yliopistojen kanssa.Toimintaa johtaa johtaja yhdessä johtokunnan kanssa.

Verson henkilöstö jakautuu kolmeen ryhmään: valtionavustuksella sekä kuntien rahoituksella rahoi-tettuun perustoimintaan, kuntatoimijoiden erikseen rahoittamaan toimintaan (sosiaaliasiamiestoi-minta ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seudullinen koordinaatio Päijät-Hämeessä) sekävaihtelevasti hankkeisiin. Perustoiminnassa työskenteli vuonna 2015 3 1/2 henkilöä, sosiaa-liasiamiestoiminnassa 2 henkilöä, ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyön seutukoordinaatiossa1 henkilö ja hankkeissa vuonna 2015 toimi 4 henkilöä. Verson kokonaishenkilöstövahvuus oli toi-mintavuonna 10,5 henkilöä. Vuoden aikana neljän hanketyöntekijän määräaikainen työsuhde päät-tyi ja uusia hankkeita ei alkanut, joten vuoden lopussa henkilöstömäärä oli 6,5 henkilöä.

2.1. Perustoiminta 1600

2.1.1. Tavoitteet vuodelle 2015

1. Aktiivinen rooli sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteen toteuttamisessa2. Sosiaalihuollon osaamisen vahvistaminen muuttuvassa ympäristössä3. Osallisuuteen ja kohtaamiseen tukevan osaamisen kehittäminen

2.1.2. Toiminta

Verson perustoiminnan painopisteet vuodelle 2015 määriteltiin tilanteessa, jossa muutospaineita oliniin osaamiskeskusten toiminnan organisoimisessa kuin myös rahoituksessa, sosiaalihuollon pal-velujen organisoimisessa alueilla sekä sosiaalihuollon keskeisessä lainsäädännössä. Muutospai-neiden keskellä on haluttu säilyttää Verson toiminnan vahvat perustoiminnat, jotka verkostoivatpäijäthämäläisiä ja itäuusmaalaisia sosiaalialan toimijoita ja auttavat myös osaltaan vastaamaanhaasteisiin.

Osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen korostuu luonnollisesti osaamiskeskuksen työssä jolainsäädännöstä muodostuvana tehtävänä ja tässä on erityistä huomiota kiinnitetty juuri lainsää-dännön muutoksiin sekä osallisuuden kysymyksiin. Kaiken kaikkiaan toiminta jatkui monipuolisenakoulutus-, kehittämis- ja verkostoyhteistyönä sekä Päijät-Hämeessä että itäisellä Uudellamaalla.Verkostojen toimintaa on tarkasteltu kriittisestikin, mutta silti edelleen uusiakin verkostoja on olluttarpeen perustaa alueellisen yhteistyön vahvistamiseksi. Toimintavuoden aikana mm. aikuissosiaa-lityön sekä terveyssosiaalityön verkostot Päijät-Hämeessä sekä johtavien lastensuojelun työnteki-jöiden verkosto itäisellä Uudellamaalla.

132132


2015

Koulutusten osalta on huomioitavaa, että Verso tavoitti koulutuksiinsa lähes 1000 osallistujaa sekäpienempiin aamukahvi-tyyppisiin tapaamisiin myös yhteensä useita satoja osallistujia. Erityisestiennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kautta organisoidut koulutukset (kannabis-seminaari, Neljän tuulen seminaari) olivat erityisen suosittuja ja niistä kannabis-seminaari päädyttiinjärjestämään uudelleen vuoden 2016 aikana, koska ensimmäinen seminaari tuli nopeasti varatuksitäyteen.

Vuoden 2015 aikana alueelliset neuvottelukunnat kokoontuivat molemmilla alueilla neljästi. Niidentoimintaa on jatkossa syytä tarkastella alueiden tilanteiden mukaisesti, Päijät-Hämeessä Sote-rakennevalmistelu vei toimijoiden aikaa ja voimavaroja, ja käytännössä kokouksissa oli mukanasamat toimijat kuin alueellisessa neuvottelukunnassa. Toisaalta Verson rakenteiden ja verkostojenhyödyntäminen tuo muulle alueelliselle hyvän valmiin alustan käsitellä erilaisia substanssikohtaisia-kin kysymyksiä maakunnallisesti.

Valtakunnallisesti sosiaalialan osaamiskeskukset olivat edelleen aktiivisesti mukana sosiaali- jaterveydenhuollon järjestämislain valmistelussa erityisesti sosiaali- ja terveysalan kehittämisraken-teita koskevan valmistelun osalta. Verson johtaja oli sosiaalialan osaamiskeskustoimintaa ohjaavanvaltakunnallisen osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunnan työvaliokunnan jäsen ja sosiaalialanosaamiskeskusjohtajien verkoston valtakunnallinen koordinaattori. Sosiaalialan osaamiskeskustenjohtajat muodostavat kiinteän verkoston, joka omana toimijanaan antaa aktiivisesti lausuntoja esim.lakivalmisteluihin liittyen ja muutenkin vaikuttaa valtakunnallisesti sosiaalihuollon kehittämiseksi jakehittämistoiminnan vahvistamiseksi. Osaamiskeskusjohtajat kokoontuivat toimintavuoden aikana 7kertaa, koordinaattori vastaa kokousten valmistelusta ja puheenjohtajuudesta. Verson johtajan työ-panoksesta koordinaatiotehtävä on vienyt toimintavuoden aikana arviolta 1-2 kuukauden työpanok-sen.

Verkostot Päijät-Hämeessä ja itäisellä Uudellamaalla

Versolle tärkeässä alueellisessa yhteistyössä tavoitteellinen verkostotyö on ensisijaisen tärkeä vä-line. Verkostotyöskentelyä tulee kuitenkin jatkuvasti tarkastella kriittisesti verkostojen toimivuuden,tuottavuuden ja merkityksellisyyden suhteen. Versossa päätettiinkin kaikkien Verson ylläpitämienverkostojen tavoitteellisesta kehittämisestä niiden ominaispiirteet huomioiden, kullakin verkostollaon omanlainen roolinsa ja merkityksensä siihen osallistuville. Kaikille verkostoille suunniteltiin yh-teinen toimintasuunnitelmapohja sekä verkostojen toiminnan arvioinnin välineet.

Itäisellä Uudellamaalla toimineita verkostoja olivat aikuissosiaalityöntekijöiden, lastensuojelutyönte-kijöiden, vammaistyön, vanhustyön esimiesten verkosto sekä uutena verkostona mielenterveys- japäihdetyön verkosto. Loppuvuodesta itäisellä Uudellamaalla käynnistyi uutena verkostona lasten-suojelun johtavien sosiaalityöntekijöiden verkosto. Verkostot ovat kokoontuneet noin 4 kertaa toi-mintavuoden aikana. Verkostot kokoavat itäisen Uudenmaan sosiaalialalla toimivia ammattilaisiayhteen ja tarjoavat kollegiaalista vertaistukea sekä yhteisen kehittämisalustan. Verkostoihin onmyös kutsuttu ulkopuolisia luennoitsijoita ja alustajia. Tuleva sote-integraation haastaa myös alu-een kunnat tiiviimpään yhteistyöhön – tarve yhteneväisille kriteereille ja toimintatavoille tulee koros-tumaan tulevaisuudessa ja verkostot ovat jakamisen ja yhteisen keskustelun luontevia paikkoja.

133133


2015

Verkostojen lisäksi on myös ollut muuta yhteistyötä ja kehittämistä kuntien kanssa. Erityisesti uu-den Sosiaalihuoltolain toimeenpanossa Verso oli kuntien tukena. Verso järjesti molemmille alueillelakikoulutustilaisuuksia, missä uuden lain keskeisimmät muutokset käytiin läpi. Itäisellä Uudella-maalla Verso oli aktiivisesti mukana järjestämässä lain toimeenpanokoulutuksia yhdessä kuntienvastuuhenkilöiden kanssa.

Verson työntekijät ovat myös olleet mukana Porvoon suomalaisen seurakunnan koordinoimassaruoka-apu työryhmässä. Joulukuussa tehtiin pieni selvitys tämänhetkisestä ruoka-apu tilanteessaPorvoossa.

Päijät-Hämeessä toimineita verkostoja olivat aikuissosiaalityön verkosto, terveyssosiaalityöntekijöi-den verkosto, ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön alueelliset verkostot, työhyvinvointi ja eh-käisevä työn sekä ongelmapelaamisen ja pelihaittojen ehkäisyn verkosto, perhe- ja lähisuhdeväki-vallan ehkäisyn verkosto, päihde- ja mielenterveysverkostojen yhteinen verkosto, vanhustyön joh-don verkosto sekä vammaistyön verkosto. Verkostot kokoontuivat 2-6 kertaa toimintavuoden aika-na.

Päijät-Hämeessä verkostojen toimintaan vaikutti alueellisen sote-ratkaisun valmistelutyö, johonliittyen sosiaalipalvelujen työryhmällä oli 9 kokousta.

Valtakunnalliset verkostot ja yhteistyö

Verso on osallistunut erilaisten valtakunnallisten verkostojen sekä kehittämishankkeiden ohjaavaantoimintaan seuraavasti:

- Osaamiskeskusjohtajien kokoukset sekä osaamiskeskusjohtajien ja perusterveyden-huollon yksiköiden johtajien yhteinen työryhmä

- Johtaja on toiminut valtakunnallisen osaamiskeskusjohtajien verkoston koordinaattorina- Johtaja on toiminut Kaste-ohjelman Väli-Suomen aluejohtoryhmän jäsenenä- Etelä-Suomen kehittäjäverkosto- Väli-Suomen kehittäjäverkosto- Osaamiskeskusten yleissuunnittelijoiden verkoston kokoukset- Kaste-ohjelma lasten – ja nuorten osaohjelman tukiryhmä/THL- Perhekeskusverkosto (THL)- Omaistoiminnan neuvottelukunnan jäsenyys (Itäinen Uusimaa)- Kunnallisen päihdehuoltoyhdistyksen johtokunnan varajäsenyys- Päihdehuollon valtakunnallisen yhteistyöryhmän (PÄIVYT) hallituksen varajäsenyys- Paikallinen alkoholipolitiikka (PAKKA) kehittäjäverkoston jäsenyys (THL)- THL:n ja osaamiskeskusten vanhustyön toimijoiden verkosto

Hankeyhteistyö

Verson työntekijät osallistuivat laajasti hankkeiden ohjaus- ja projektiryhmien toimintaan. Väli-Suomen alueen Kaste -hankkeista osallistuttiin sekä Väli-suomen alueen tasoisiin ohjausryhmiin(SOS-hanke, LasSe-hanke) että näiden hankkeiden paikallisten osahankkeiden toimintoihin. Väli-Suomen alueen hankkeiden ohjaamiseen ja tukemiseen osallistuttiin Väli-Suomen tasolla myösKaste-ohjelman aluejohtoryhmän kautta, joka omalta osaltaan linjaa kehittämistoimintaa alueella.

134134


2015

Lisäksi versolaiset ovat osallistuneet Päijät-Hämeessä toimivien Kumppanuuskeskus-, Ikihyvä-hankkeiden ja itäisellä Uudellamaalla toimivan Iloa vanhemmuuteen ohjausryhmien toimintaan.

Aamukahvit ja muut alustukset Päijät-Hämeessä ja itäisellä Uudellamaalla

Aika Alustaja Aihe Osallistujat

5.3. Tiina Lindqvist SAM selvitys 126.3. Ritva Liukonen SAM selvitys 1120.3. Ann-Sofie Nylund Monialainen yhteistyö ja prosessit lapsiin

kohdistuvissa väkivaltatilanteissa22

13.4. Helena Heinonen Rahapelaaminen – harmitonta haavei-lua vai harmillisia haittoja?

12

16.4. Marja Penttilä Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoistaja katsaus sosiaalihuollon vireillä ole-vaan lainsäädäntöön

98

12.5. Päivi Kaski Lastensuojeluprosessin alkuvaiheentoimintakäytännöt ja monialainen yh-teistyö

16

24.8. Minna Pajulahti jaHelena Heinonen

Pelaaminen ja pelikasvatus 14

7.9. Merja Heinonen Etevan vammaispalvelujen kehittämi-nen

22

17.9. Piritta Seppälä Vaikuta Viestinnällä 2818.9. Hanne Ruskomaa-

BuriMindfulness-menetelmän mahdollisuu-det hyvinvoinnin edistäjänä, Porvoo

14

24.9. Päivi Petrelius & Jo-hanna Hietamäki

Ajankohtaista lastensuojelun tutkimuk-sesta ja kehittämisestä

10

29.9. Marjut Kettunen Case Kouvola – palveluohjaus ja vas-tuutyöntekijämalli

11

2.10. Ritva Liukonen &Anne Korpelainen

Asiakkaan asema ja oikeudet, Lahti 35

7.10. Lisa Sipilä Uusi perhehoitolaki 1514.10. Petteri Paasio Sosiaalityön vaikuttavuus, Lahti 3223.10. Ritva Liukonen &

Anne KorpelainenAsiakkaan asema ja oikeudet, Porvoo 50

2.11. Anna Metteri Ajankohtaista terveyssosiaalityöstä 148.12. Mika Forsberg Arkea ja asiakkuutta, tutkimus yksin-

huoltajien arjesta28

Viestintä

Verson kotisivuja osoitteessa www.phsotey.fi/verso päivitettiin säännöllisesti. Verson uutiskirje,Verso-Info, ilmestyi keskimäärin kuukausittain yhteensä 10 kertaa sekä Päijät-Hämeessä että itäi-

135135


2015

sellä Uudellamaalla. Uutiskirjeessä kerrottiin Verson ajankohtaisista kuulumisista sekä tiedotettiintulevista tapahtumista.

Muut tilaisuudet ja seminaarit

- 17.3 Lasten kaltoinkohtelu; tunnistaminen, puheeksiotto ja paikalliset palvelut, Las-tensuojelun alkuarviointi -hanke LasSe, osallistujia 147

- 18.3 Ikäihmisten kaltoinkohtelu; tunnistaminen, puheeksiotto ja paikalliset palvelut,osallistujia 67

- 20.-23.4. Voi hyvin työssä 2015 -kiertue, osallistujia yhteensä 250- 4.5 Hyvinvointifoorumi, osallistujia 48- 5.5 Uuden SHL:n keskeisimmät muutokset (Kati Saastamoinen), osallistujia 32- 27.10 Neljän tuulen seminaarin II, KENEN HYVÄ ELÄMÄ, osallistujia 220- 6.11 Kannabiksen koko kuva – kuka sanoi, että kyseessä on yksityisasia?, osallistu-

jia 270

Muu toiminta

- Päijät-Hämeessä mukanaolo alueen neljän sosiaali- ja terveydenhuollon toimijan ko-kouksissa

- Yhteistyön käynnistäminen PHSOTEY:n perusterveydenhuollon kehittämisyksikönkanssa

- Osallistuminen järjestämissuunnitelman laatimisprosessiin / Päijät-Häme- Osallistuminen Voi hyvin työssä -hankkeeseen: Työyhteisön hyvinvointi ja työssä

jaksaminen

2.1.3. Arviointi ja talouden toteuma

Verso asetti toimintasuunnitelmassaan vuodelle 2015 perustoiminnan tavoitteiksi 1. Aktiivisen roo-lin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteen toteuttamisessa 2. Sosiaalihuollon osaamisenvahvistamisen muuttuvassa ympäristössä ja 3. Osallisuuteen ja kohtaamiseen tukevan osaamisenkehittämisen.

Kuhunkin tavoitteisiin on pyritty vastaamaan kaikilla toiminnan tasoilla, paikallisesti, alueellisesti javaltakunnallisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteiden toteuttamisessa toimittiinaktiivisesti erityisesti Päijät-Hämeessä yhteistyössä perusterveydenhuollon yksikön kanssa, itäisel-lä Uudellamaalla yhteistyö on ollut haastavampaa, koska alueella ei ole selvää näkymää tulevastarakenteesta eikä myöskään paikallisesta toimivaa perusterveydenhuollon yksikköä. Valtakunnalli-sesti rooli on ollut johtajan koordinaattorin roolin kautta myös laaja. Kyseisessä roolissa johtajan onkuitenkin täytynyt vaikuttaa erityisesti sosiaalialan rooliin yleisesti, ei niinkään oman toiminta-alueensa näkökulmasta.

136136


2015

Osaamisen vahvistamisessa merkittävässä roolissa ovat olleet aikuissosiaalityön, lastensuojelunsekä ongelmapelaamisen kysymyksissä toimineet projektit. Projektien päätyttyä Verson haasteenaon ylläpitää hankkeissa saavutettuja tuloksia ja osaamista. Kaiken kaikkiaan koko Verson toimintatähtää osaamisen vahvistamiseen alueellaan ja myös verkostoilla on siinä merkittävä rooli. Lain-säädännön muutoksiin vastattiin niihin kytkeytyvillä koulutuksilla ja itäisellä Uudellamaalla myöshieman pidemmällä koulutusprosessilla sosiaalihuoltolaista. Laajempaa lakien toimeenpanoon liit-tyvää tukea on olemassa olevilla resursseilla mahdoton järjestää.

Osallisuuden teema on ollut vahvasti esillä erityisesti ns. Neljän tuulen toimintamalliin liittyen. Aja-tuksena tässä on, että usein päihde- ja mielenterveysongelmat, ongelmapelaaminen sekä perhe- jalähisuhdeväkivalta näyttäytyvät yhtäaikaisesti ja kaikkia yhdistää puheeksiottamisen vaikeus muttasamalla myös puheeksiottamisen tärkeys. Tähän problematiikkaan on pureuduttu kokemusasian-tuntijuuden avulla ja myös löydetty uudenlaisia näkökulmia kohtaamiseen.

Tässä toimintakertomuksessa on esitetty määrälliset toteumat esim. Verson koulutuksista, verkos-toista sekä toimintoihin osallistumisesta niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. MäärällisestiVerso saavutti asettamansa tavoitteet melko hyvin. Verson-info ilmestyi suunnitellusti ja sen muo-toa muutettiin vastaamaan paremmin lukijoiden tarpeita, aamukahveille löydettiin hyvin työntekijöitäkiinnostaneita aiheita ja niitä oli myös määrällisesti paljon ja ne sekä muut järjestettävät tilaisuudetkokosivat paikalle tilaisuudesta riippuen melko mukavasti alan ammattilaisia. Verkostojen ja hank-keiden toimintaan osallistuttiin säännöllisesti ja aktiivisesti. Lisäksi toiminnasta kerättiin palautetta jakehittämisideoita kotisivuille pysyvästi asennetun palaute- / yhteydenottolomakkeen avulla. Sidos-ryhmiltä koottiin palautetta Verso infon sekä suorien kontaktien kautta.

Lausunnot:

Tuotot Kulut Toimintakate232 381 264 156 -31 775

2.1.4 HenkilöstöJuha Luomala, johtajaKirsi Kuusinen-James, kehittämispäällikköMonica Blomqvist-Åkermarck, suunnittelijaPirjo Teräväinen, sihteeri (2,5 pv / vko)

2.2. Sosiaaliasiamiestoiminta 1610

2.2.1. Tavoite

Sosiaaliasiamiestoiminnan tavoitteena vuodelle 2015 oli tuottaa laadukasta sosiaaliasiamiestoimin-taa sopimuksen tehneiden kuntien alueella (väestöpohja 303 932 asukasta ja kuntia 19).

137137


2015

2.2.2. Toiminta

Asiakas, kuntalainen

1. Tavoitettavuus säilyy hyvänä

Tavoitettavuudessa tapahtui notkahdus keväällä toisen sosiaaliasiamiehen jälleen vaihtues-sa. Kesän korvalla kuitenkin tavoitettavuus saatiin kuntoon ja on nyt hyvällä mallilla. Puhe-linajat ovat tällä hetkellä optimaalisella tasolla. Edelleen kehitettävää jää sähköiseen asioin-tiin, jossa pyrkimykset ovat yhteistyökumppanista johtuen valuneet hukkaan. Asiamiestoi-minnan tunnettavuutta on pyritty lisäämään osallistumalla erilaisiin kolmannen sektorinpyynnöstä tapahtuneisiin tilaisuuksiin.

2. Asiakas saa omaan asiaansa mahdollisimman hyvän avun

Asiakkaan saama asiantunteva neuvonta ja apu ovat paljolti sosiaaliasiamiesten omanammatillisen osaamisen ja yhteistyökykyjen varassa. Molempien asiamiesten osaaminen onomiaan takaamaan tämän tavoitteen täyttymisen. Rekrytointi oli onnistunut ja olemme saa-neet henkilöstöön vankkaa osaamista myös potilasasiamiestyön puolelle, jonka hyödyntä-minen jatkossa on suositeltavaa. Jatkokehittelyssä on edelleen asiakaskyselyn toteuttami-nen vuoden 2016 aikana.

3. Asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia asioihinsa edistetään

Asiakkaan mahdollisuudet vaikuttaa oman asiansa etenemiseen ovat sosiaaliasiamiestyönkeskeinen tavoite. Asiakkaan puolesta ei ole tarkoitus toimia, mikäli hänellä on omia kykyjähoitaa asiaa. Jatkokehittelyä vaatii asiakasraatitoiminnan kokeileminen vuoden 2016 aika-na.

Kuntien työntekijät, esimiehet

1. Työntekijöiden tietämystä asiamiestoiminnasta pidetään yllä ja lisätään

Syksyllä järjestettiin kaksi alueellista tilaisuutta asiakaslaista Verson aloitteesta. Näihin osal-listui yhteensä n. 80 ammattilaista. Koulutuspakettia tullaan jatkossakin pitämään vuosittainainakin Lahdessa ja Porvoossa. Lisäksi kunnille on kerrottu mahdollisuudesta pyytää tilai-suutta omaan kuntaan. Asiamiehet ovat myös mukana lähes kaikissa Verson johdon jatyöntekijöiden verkostoissa, jota kautta vuoropuhelu kuntien virkamiehiin pysyy ajan tasalla.

2. Tuodaan kuntiin jatkuvasti tietoa asiakastyöstä työn kehittämiseksi

Huomattuihin epäkohtiin puututaan mahdollisimman pian. Selvityksen keskeinen tavoite ontuottaa tietoa päättäjien lisäksi myös työntekijöille siitä, mitä ongelmia asiakkaan asioinnis-saan kohtaavat. Jatkuvaa on mm. uusien ennakkopäätösten tiedottaminen kuntiin, sekäpyrkimys seurata ajankohtaista keskustelua muiltakin osin.

Vaikuttaminen

1. Selvityksen käytettävyys ja näkyvyys lisääntyy

Selvityksen käytettävyyttä on pyritty ja pyritään jatkossakin lisäämään kuntien palautteenpohjalta. Julkaisuajankohtaa on aikaistettu ja se toimi vuonna 2015 hyvin. Tiedo-tus/keskustelutilaisuudet onnistuivat myös vuonna 2015 ja niitä jatketaan. Niihin pyritäänkutsumaan myös laajempaa joukkoa asiasta kiinnostuneita, esim. vammais- ja vanhusneu-

138138


2015

vostojen puheenjohtajia. Yhteistyötä muiden osaamiskeskusten kanssa tehdään mahdollis-ten yhteisten kysymysten kautta ja näistä tehdään isompi tiedote, mikäli sellaiseen on aihet-ta.

Sosiaaliasiamiestoiminnan lisäksi Verso aloitti ensin kokeiluluonteisesti potilasasiamiespalveluntarjoamisen Askolan kunnalle marraskuun alussa. Mahdollisuutta myös laajentaa tähän suuntaankannattaa tutkia jatkossakin.

2.2.3. Arviointi ja talouden toteuma

Sosiaaliasiamiehet toimittivat vuosittaiset raporttinsa kunnanhallituksille ja ne käsiteltiin useimmitenensin sote/perusturvalautakunnissa ja myöhemmin kunnanhallituksessa. Pyydettynä puhujana lau-takunnassa asiamies oli Lahdessa, Porvoossa, Hollolassa ja Askolassa.

Säännöllisiä keskusteluja sosiaaliasiamiestoiminnasta käytiin kuntien ja peruspalvelukeskuskustenedustajien kanssa. Talouden osalta sosiaaliasiamiestoiminnassa kuntaosuudet riittävät juuri ja juurinykyiseen toimintaan. Hinta on pysynyt alusta alkaen samana elinkustannusten jatkuvasti noustes-sa, joten pidemmän päälle tilanne tulee huonontumaan. Tulos sosiaaliasiamiestoiminnan osalta.

Tuotot Kulut Toimintakate122 017 118 325 3 692

2.2.4. HenkilöstöLiukonen, Ritva (sosiaaliasiamies, peruspalvelukeskus Aavan ja Oivan kunnat, Porvoo, Sipoo, As-kola, Lapinjärvi ja Loviisa) ja Tiina Lindqvist 3/2015 asti ja Anne Korpelainen 10.6.15 lukien (sosiaa-liasiamies, Lahti ja Heinola)

2.3. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaatio 1630

Tavoitteet

Päijät-Hämeen ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seudullisen oli sekä seudullisesti että alu-eellisesti

1) kehittää, rakentaa, edistää ja tukea ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön sekä perhe- ja lä-hisuhdeväkivallan vastaisen työn koordinaatiota ja verkostoyhteistyötä

2) välittää ajankohtaista tietoa ja osaamista toimijoiden käyttöön3) edistää ehkäisevän työn tunnettuuden ja osaamisen lisääntymistä yhteistyössä eri toimijoiden

kanssa periaatteella ”ehkäisevä työ kuuluu kaikille”4) mahdollistaa laajan yhteistoiminta-alueenlaajuisen verkostoyhteistyön ja rakenteen toiminnan

jatkuminen ja kehittyminen

139139


2015

Toiminta

Tilaajat vakinaistivat ehkäisevän työn seudullisen koordinaation kesäkuussa 2015. Syksyllä koordi-naatio laajeni kattamaan ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön lisäksi pelihaittojen sekä perhe-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn. Työn painopisteinä olivat tavoitteiden mukaisesti verkostotyö, tie-don ja osaamisen välittäminen sekä ehkäisevän työn osaamisen ja ymmärryksen maakunnallinenvahvistaminen.

Yhteistyötä verkostoissa

Seutukoordinaattori vastasi ehkäisevän työn kannalta keskeisten verkostojen koordinaatiosta. Näitäolivat Verkostojen verkosto (4 tapaamista, toiminta päättyi vuoden lopussa), Neljän tuulen koke-musasiantuntijaryhmä (4 tapaamista, toiminta päättyi vuoden lopussa) sekä seutukoordinaatioryh-mät (mielenterveys- ja päihdetyö (7 tapaamista), pelihaittojen ehkäisy (4 tapaamista) sekä perhe- jalähisuhdeväkivallan ehkäisy (2 tapaamista)). Seutukoordinaattori koordinoi myös kuntien Hyvin-vointiverkoston yhteistyötä yhdessä Perusterveydenhuollon yksikön kanssa sekä seudullisen työ-hyvinvointiverkoston toimintaa.

Seutukoordinaattori osallistui sihteerin roolissa Turvallisuusverkoston kokoukseen sekä jäsenenäMielenterveys- ja päihdetyön neuvottelukunnan kokouksiin, alueellisten Neljän tuulen ryhmien ta-paamisiin peruspalvelukeskus Oivan ja Aavan alueilla sekä Heinolassa. Osana työtään seutukoor-dinaattori tuki ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön aluekoordinaattoreiden työtä sekä ohjasiopiskelijoita työharjoitteluiden ja opinnäytetöiden muodossa. Hän oli myös mukana toteuttamassaYhteyttä – yksinäisyyden edistämiseksi tapahtumaa helmikuussa ja Huumeisiin kuolleiden muisto-hetkeä marraskuussa.

Koulutusta ja osaamisen vahvistamista

Vuonna 2015 järjestettiin kymmenen erilaista koulutustilaisuutta; Voi hyvin työssä –kiertue (4 tilai-suutta, osallistujia yhteensä 250), Neljän tuulen seminaari (osallistujia 220), Kannabiksen koko ku-va –seminaari (osallistujia 270), kolme pienempää tilaisuutta Heinolassa (aiheina kannabis, sosiaa-linen media ja ongelmapelaaminen) sekä Asikkalassa Kansalaisfoorumi nuorten turvattomuudesta.

Oman osaamisensa ja ammattitaitonsa ylläpitämiseksi seutukoordinaattori osallistui vuoden aikanapääasiassa maksuttomiin koulutuksiin joko läsnä olevana tai etäyhteyden välityksellä, mutta lisäksimyös Sosiaalipedagogisille päiville (myös panelistina), Päihdepäiville, Sosiaalialan osaamiskeskus-päiville ja Ehkäisevän työn päiville.

Tarveperusteista kehittämistyötä palvelujärjestelmän kehittämiseksi

Seutukoordinaattori fasilitoi vuoden aikana palvelujen kehittämiseen liittyviä prosesseja. Vuonna2014 alkanut Akuutti24:n, Tarkkailun ja Päivystysosaston yhteinen kehittämisprosessi alkoholinriskikäyttäjien tunnistamiseksi ja hoitoon ohjaamiseksi jatkui edeten kohti vuonna 2016 toteutetta-vaa pilottia. Heinolassa käynnistettiin kehittämisprosessit ikääntyneiden päihteiden käytön varhai-seksi tunnistamiseksi ja hoitoon ohjaamiseksi sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepolun jalkaut-

140140


2015

tamiseksi. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake Hyvikseen -prosessi käynnis-tyi vuoden lopulla, kuten myös peruspalvelukeskus Aavan äitiys- ja lastenneuvoloiden kehittämis-prosessi perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi. Yhteistyössä SOS II-hankkeen kanssa toteutettiin kevään mittainen asiakasosallisuuteen aikuissosiaalityössä liittyvätyöpajasarja.

Seutukoordinaattori tuki ja konsultoi THL:n Paikallisia palveluja ongelmapelaamiseen –hanketta,DiLan Vauva Taika –hanketta, Sosiaaliturvayhdistyksen Kumppanuusverkosto –hanketta sekä oh-jausryhmän jäsenen roolissa valtakunnallista Music against Drugs hanketta hanketyössä, saatteliloppuun perhe- ja lähisuhdeväkivallan koulutustyöryhmän työn, osallistui kutsuttuna THL:n järjes-tämään Ehkäisevä työ näkyväksi –työpajaan ja Väli-Suomen SoTe-kehittäjäverkoston suunnitte-luun ja tapaamisiin.

Arviointi

Seudullisesti koordinoitua ja alueellisessa yhteistyössä tehtyä ehkäisevää työtä arvioitiin säännölli-sesti. Arvioinnin kohteena oli tavoitteiden toteutuminen sekä toiminnalla aikaansaadut välittömätvaikutukset ja tuotokset. Arviointia tehtiin ydinverkostoissa sekä sidosryhmien kanssa.

Toiminta, seudullinen koordinaatio ja koulutukset, kyettiin järjestämään budjetin puitteissa ilmantarvetta kerätä esimerkiksi osallistumismaksua seminaareista. Lisätuottoja kirjattiin hankkeiden(Vauvan Taika ja Kumppanuusverkosto-hanke) konsultoinnista.

Tuotot Kulut Toimintakate77 061 74 973 2 087

2.3.1. HenkilöstöSusanna Leimio, seutukoordinaattori

2.4. Projektit 1620

Toimintavuoden aikana Versossa toimi kolme erillisrahoitteista kehittämishanketta, jotka kaikkipäättyivät toimintavuoden aikana. Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä palveluja THL:n rahoi-tuksella kehittävä hanke, Kaste-rahoitteiset Päijät-SOS -hanke sekä lastensuojelutarpeen selvitys-vaihetta kehittävä Lasse –hanke.

Verso haluaa olla toteuttamassa sellaista projektimuotoista kehittämistyötä, joka tukee koko Versontoiminnalle asetettuja tavoitteita. Siksi Verson kaikissa hankkeissa painottuu erityisesi osallisuudennäkökulma ja sen vahvistaminen ja toimintavuonna erityisesti myös sosiaalihuollon ja sosiaalityönroolin vahva esiintuominen.

Tuotot Kulut Toimintakate204 614 204 829 -215

141141


2015

2.4.1 Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä – Päijät-SOS II 1620/6014

Rahoitus

Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä (SOS II) -hanke päättyi syksyllä. Päijät-Häme toimi yhtenäSOS II -hankkeen neljästä tiimistä. Hanke sai valtion rahoitusta 75 %. Päijät-Hämeen tiimin (Päijät-SOS) rahoituksen osuus koko SOS II -hankkeen talousarviosta on 285 313 euroa, josta kuntienomarahoitusosuus on 71 328 euroa.

Toiminta-aika

1.11.2013–31.10.2015

Toiminta-alue

SOS II –hanke toteutettiin Lahden kaupungissa sekä peruspalvelukeskusten Aava ja Oiva kunnis-sa.

Kehittämisen tarve ja päämäärät

Päijät-Hämeessä kehittämisen tarve kytkeytyi sosiaalihuoltolain uudistukseen, joka tuo monenlaisiahaasteita kunnille. Viimeisimmässä lakiluonnoksessa (joka ollut käytössä hanketta suunniteltaessa)tuli vahvasti esille sosiaalityön rakenteellisen tiedon tuottaminen ja raportointi. Aikuissosiaalityössäon tarve sosiaalisen raportoinnin rakenteille, jotka mahdollistavat tiedon keräämisen ja raportoinninsosiaalityön vaikuttavuudesta ja asiakkaiden sekä asuinalueiden hyvinvoinnin tiloista. Uusi sosiaa-lihuoltolaki korostaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Aikuissosiaalityössä on tarve vahvistaa asiak-kaiden osallisuutta ja palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Asiakkaan osallisuutta työskentelyssä onvahvistettava niin, että asiakas on aidosti oikea toimija omassa palveluprosessissaan.

Nuorten asiakkaiden kanssa tehtävässä työssä nähtiin paljon kehittämisen tarpeita. Nuorten kans-sa työskentely koetaan haasteelliseksi, koska perinteisillä sosiaalityön menetelmillä ei välttämättäkohdata nuorta asiakasta. Joidenkin nuorten asiakkaiden kohdalla sosiaalitoimen asiakkuus onylisukupolvista. Aikuissosiaalityöhön on löydettävä uusia työmuotoja, jotta voitaisiin mahdollistaanuoren asiakkaan pääseminen elämässä eteenpäin. Päijät-Hämeessä nostettiin kehittämisen kes-kiöön ja teemaksi nuorten aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön. Nuorilla aikuisilla tarkoitettiin alle30-vuotiaita sosiaalityön asiakkaita ja erityisesti heitä, joiden kohdalla koettiin huolta sosiaalityönylisukupolvisesta asiakkuudesta.

Päijät-Hämeen aikuissosiaalityön kehittämisen päämääränä eli tulevaisuuteen tähtäävänä visionaoli asiakkaan osallisuuden vahvistuminen aikuissosiaalityön palveluprosessissa niin, että asiakasnähdään työn kohteen sijaan kumppanina. Keskeisenä päämääränä oli juurruttaa rakenteellinensosiaalityö ja vaikuttavuuden arviointi osaksi sosiaalityön käytäntöjä sekä vaikuttavien työmuotojenlöytyminen nuorten kanssa tehtävään työhön.

142142


2015

PÄIJÄT-HÄMEEN TAVOITTEET

Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen

Osahankkeen tavoitteena oli kehittää asiakkaiden osallisuutta edistäviä käytäntöjä vahvistamallaasiakassuunnitelmatyötä ja kehittämällä osallisuutta tukevia sekä edistäviä työmuotoja. Kehittämis-työllä haluttiin vahvistaa sosiaalityön asiakkaiden osallistumista heitä itseään koskevaan suunnitte-luun ja toimintaan.

Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Päijät-Hämeen kehittämistyön tavoitteena oli edistää aikuissosiaalityön näkyvyyttä ja sosiaalisentiedon esiin tuomista. Kehittämistyöllä haluttiin vahvistaa rakenteellista sosiaalityötä aikuissosiaali-työn työmuotona. Tavoitteena oli kehittää sosiaalisen raportoinnin rakenteita, jotka mahdollistavattiedon keräämisen ja raportoinnin sosiaalityön vaikuttavuudesta. Tavoitteena oli löytää keinoja tuot-taa ja hyödyntää tietoa asiakkaiden sekä asuinalueiden hyvinvoinnin tiloista. Tavoitetta täsmennet-tiin hankesuunnitelman tavoitteesta, joka oli rakenteellisen sosiaalityön muotojen kehittäminen.

Arviointi ja talouden toteuma


Henkilöstö

Projektipäällikkö Sanna Keskikylä 31.10.2015 saakka ja projektisuunnittelija Tanja Mäkelä30.9.2015 saakka.

2.4.2 LasSe – Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa 2013-2015,1620/6013

Rahoitus

KASTE/Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan – osaohjelmaan kuuluva hanke.Hallinnoija Tampereen kaupunki. Valtionosuus kattaa 75 % menoista, kunnat 25 %. Talous Versonosalta perustuu hallinnoijan ja osaamiskeskuksen väliseen yhteistoimintasopimukseen.

Toiminta-aika

LasSe-hankkeen toiminta-aika Väli-Suomessa oli 1.4.2013 - 31.10.2015. Päijät-Hämeen osaltahanketyöskentely Versossa on käynnistynyt syksyllä 2013.

143143


2015

Toiminta-alue

Hanke kokonaisuutena toimii Väli-Suomessa kattaen 59 kuntaa viidestä maakunnasta. Päijät-Hämeessä hankkeessa mukana ovat Lahti, Heinola, peruspalvelukeskus Aavan alueen sekä pe-ruspalvelukeskus Oivana alueen kunnat.

Tavoitteet

LasSe-hankkeessa kehittämisen kohteena olivat kuntien omat lastensuojelutarpeen selvitysproses-sit ja niissä erityisesti seuraavat näkökulmat:

A) Lasten kohtaaminen ja kuuleminen lastensuojelutarpeen selvitysprosessin yhteydessä on vah-vistunut ja asiakasperheiden osallistumista lastensuojelutarpeen selvitysprosessiin on mahdollistaarvioida ja verrata selkeän tiedontuotannon avulla.

B) Sosiaalityön sisäiset menettelytavat lastensuojelutarpeen selvittämisessä ovat tutkitusti tarken-tuneet sekä päätöksenteko lastensuojeluasiakkuuden aloittamisesta ja palveluohjauksesta on sel-kiytynyt. On yksilöity tilanteita ja asioita, jotka lastensuojelun tarvetta selvitettäessä ovat osoittautu-neet vaikeiksi ja etsitty niihin ratkaisuja.

C) Ammatillisen verkoston roolit ja toimintatavat ennen lastensuojelutarpeen selvityksen käynnis-tymistä, selvityksenteon aikana ja selvityksen jälkeen ovat kehittyneet ja kirkastuneet sekä edelleenkehittämistä vaativat ongelmat dokumentoitu jatkotoimia varten. Sosiaalityöntekijöiden ja lastensuo-jelun muiden asiantuntijoiden vuoropuhelu on vahvistunut hankkeen aikana syntyneen tukiraken-teen myötä.

Toiminta

Vuonna 2015 LasSe-hankkeessa jatkettiin tavoitteisiin tähtäävä työskentelyä mm. henkilöstökoulu-tusten, kehittämispäivien ja työpajojen avulla. Lastensuojeluprosessin alkuvaiheen työskentelyäkehitettiin ja yhtenäistettiin yhdessä lastensuojelun ja sen yhteistyötahojen kanssa. Lastensuojelu-tarpeen selvityksen dokumentaatiota ja asiakaspalautejärjestelmää kehitettiin. Kehittämistyössäpaneuduttiin monialaisen työskentelyn, palveluohjaksen sekä lapsen kohtaamisen ja kuuntelemisenkysymyksiin. Tavoitteena oli selkiyttää henkilöstön tehtäväkuvia ja erityisesti muiden lasten kanssatyöskentelevien sekä lastensuojelun yhteistyötä lastensuojeluprosessissa ja erityisesti sen alkuvai-heessa.

Arviointi ja talouden toteuma

Arviointikokonaisuus toteutettiin hankekauden puolivälissä väliarviointina ja hankkeen päättyessäloppuarviointina. Maakunnallinen hankkeen väliarviointitilaisuus järjestettiin 25.11.14. Lisäksi hank-keessa järjestetyistä koulutustilaisuuksista ja työpajoista on pyydetty palautetta kirjallisesti ja suulli-sesti. Näistä palautteesta on laadittu kirjalliset koosteet ja saatu palaute on otettu huomioon jatku-vana prosessinarviointina hankkeen toiminnoissa.

144144


2015

Tuotot Kulut Toimintakate48 911 48 911 0

Henkilöstö

Projektikoordinaattori Päivi Kaski 31.10.2015 saakka

2.4.3 Aluepilotti Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä tuki- ja hoitopalvelujen järjestämi-seksi ja kehittämiseksi 1620/6011

Rahoitus

THL:n rahoitus, vuosittain 60 000 €

Toiminta-aika

1.1.2013 - 31.12.2015

Toiminta-alue

PHSOTEY / Lahti sekä peruspalvelukeskus Oivan ja Aavan kunnat yhteistyössä sekä alueen ettävaltakunnallisten järjestötoimijoiden kanssa.

Tavoitteet

1. Asiakasosallisuus palveluissa ja kehittämistyössä· Hoitopolkujen kehittäminen asiakkaan ja läheisen näkökulmasta· Kokemusasiantuntijuus osana kehittämistyötä· Vertaistoiminta

2. Palvelujen kehittäminen· Nykytilan analyysi ja kehittämistarpeiden tunnistaminen· Seudullisten hoitopolkujen kuvaaminen ja rakentaminen· Olemassa olevien palvelujen kehittäminen

3. Osaamisen lisääminen· Puheeksiotto- ja tunnistamistaidot· Läheisten huomioiminen ja mukaanotto· Verkostotyö

145145


2015

Toiminta ja hankkeen tulokset

Ongelmapelaamiseen liittyvää osaamista arvioitiin laajalla osaamiskyselyllä, joka osoitti, että tema-tiikkaan liittyvä tiedon tarve ja osaamisen puute on merkittävää. Hoito- ja palvelupolkujen kuvaa-mista onkin viety alueellisesti läpi hankkeen toiminta-aikana.

Aluepilotin toiminnan aikana tietoisuus ongelmapelaamisesta, sen luonteesta ja haitoista, on kas-vanut sekä se osataan ja uskalletaan ottaa puheeksi. Palvelut on kuvattu yleisellä tasolla loppura-portissa ja seudun toimijat ovat tietoisia sekä kunnallisista että kolmannen sektorin palveluista mu-kaan lukien vertaistoiminta. Sekä kunnallisen että kolmannen sektorin henkilöstön tunnistamis- japuheeksiottotaidot ovat lisääntyneet aluepilotin aikana. Pilottiin tehdyssä ulkoisessa arvioinnissaosaamisen lisääminen ja koulutus arvioitiin parhaiten onnistuneeksi osa-alueeksi. Teemahaastatel-lut sanoivat jopa koulutusta ja osaamisen lisääntymistä olleen enemmän ja laajemmin kuin olivatalun perin odottaneet.

Aluepilotin toiminnan aikana on juurrutettu tavoitteiden mukaisesti toimintaa. Pelihaittatyön pysyväkoordinaatio Päijät-Hämeessä jatkuu Ehkäisevän työn seutukoordinaatiossa. Käytännössä työtäjatkaa Pelihaittojen seutukoordinaation ryhmä. Ryhmässä ovat edustettuina päijäthämäläiset peli-haittatyön tärkeimmät tekijät niin kunnallisen kuin kolmannen sektorin osalta.

Tulot ja menot


Henkilöstö

Suunnittelija Helena Heinonen 31.12.2015 saakka.

146146


2015

3. Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu

147147


2015

4. Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu

5. Investoinnit

Versolla ei ollut investointeja vuonna 2014.

148148


2015

6. Tilinpäätöslaskelmat

6.1 Tuloslaskelma

149149


2015

6.2. Rahoituslaskelma

Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitosRahoituslaskelma

1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014Toiminnan rahavirta

Liikealijäämä(-ylijäämä) -26 210,76 66 538,41Rahoitustuotot ja -kulut 0,00 -26 210,76 -0,25 66 538,16

Investointien rahavirta 0,00 0,00 0,00 0,00

Toiminnan ja investointien rahavirta -26 210,76 66 538,16

Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lainojen muutos kuntayhtymältä 2 794,54 2 794,54 10 865,41 10 865,41

Muut maksuvalmiuden muutoksetToimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 1 389,03Saamisten muutos muilta 93 588,31 -40 875,36Korottomien velkojen muutos muilta -23 716,64 71 260,70 5 997,84 -34 877,52

Rahoituksen rahavirta 74 055,24 -24 012,11

Rahavarojen muutos 47 844,48 42 526,05

Rahavarojen muutosRahavarat 31.12. 152 449,70 104 605,22Rahavarat 1.1. 104 605,22 47 844,48 62 079,17 42 526,05

150150


2015

6.3. Tase

151151


2015

6.4. Tilinpäätöksen liitetiedot

152152


2015

153153

154

155

6.4 Liikelaitosten vaikutus kuntayhtymän talouteen

Liikelaitosten vaikutus kuntayhtymän tilikauden tuloksen muodostumiseen (1000 €)

Talousarvion toteuma Eliminoinnit

Kokonais-

tarkastelu

Kuntayhtymä Liikelaitokset

Yhtymän

sisäiset erät

Yhtymä/liike-

laitokset

Liikelaitosten

sisäiset erät

Liikelaitokset/

Yhtymä Tuloslaskelma

Toimintatuotot 340 930 141 645 -46 346 -15 498 -846 -14 399 405 486

Myyntituotot 321 528 123 952 -46 193 -15 496 -846 -14 399 368 547

Maksutuotot 12 493 12 917 -1 -1 25 406

Tuet ja avustukset 4 876 2 463 7 339

Muut toimintatuotot 2 033 2 314 -152 -1 4 194

Toimintakulut -329 926 -139 206 46 346 14 399 846 15 498 -392 043

Henkilöstökulut -149 411 -55 081 0 0 0 0 -204 492

Palkat ja palkkiot -118 170 -44 175 -162 346

Henkilösivukulut -31 241 -10 906 0 0 0 0 -42 147

Eläkekulut -24 786 -8 495 -33 281

Muut henkilösivukulut -6 454 -2 411 -8 865

Palvelujen ostot -125 897 -57 006 46 091 14 399 808 15 418 -106 188

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -47 165 -6 647 103 1 79 -53 628

Avustukset -215 -12 689 37 -12 867

Muut toimintakulut -7 236 -7 784 152 1 -14 867

Toimintakate 11 004 2 439 0 -1 100 0 1 099 13 443

Rahoitustuotot ja -kulut -852 29 0 -1 0 1 -822

Korkotuotot 6 1 -1 6

Muut rahoitustuotot 93 31 124

Korkokulut -750 -2 1 -751

Muut rahoituskulut -201 0 -201

Vuosikate 10 152 2 468 0 -1 101 0 1 101 12 620

Poistot ja arvonalentumiset -9 632 -998 0 0 0 0 -10 630

Suunnitelman mukaiset poistot -9 632 -998 -10 630

Tilikauden tulos 521 1 470 0 -1 101 0 1 101 1 990

Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) -521 -1 000 0 0 0 0 -1 521

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0 470 0 -1 101 0 1 101 470

156156

Liikelaitosten vaikutus kuntayhtymän toiminnan rahoitukseen (1000 €)

Kokonais-

tarkastelu

Kuntayhtymä Liikelaitokset

Yhtymän

sisäiset erät

Yhtymä/liike-

laitokset

Liikelaitosten

sisäiset erät

Liikelaitokset/

Yhtymä Rahoituslaskelma


Toiminnan rahavirta 10 768 2 468 0 -1 101 0 1 101 13 236

Vuosikate 10 152 2 468 0 -1 101 0 1 101 12 620

Tulorahoituksen korjauserät 616 0 0 0 0 0 616

Investointien rahavirta -18 085 -1 619 0 0 0 -19 704

Investointimenot -19 237 -1 619 0 0 0 0 -20 856

Rahoitusosuudet investointimenoihin 390 0 0 0 0 0 390

Pys.vastaavien hyöd.luovutustulot 762 0 0 0 0 0 762

Toiminta ja investoinnit, netto -7 317 849 0 -1 101 0 1 101 -6 468

Rahoitustoiminta

Antolainauksen muutokset 3 3 0 0 0 0 6

Antolainasaamisten vähennykset 3 3 0 0 0 0 6

Lainakannan muutokset 2 957 3 0 -5 565 0 -3 -2 609

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 609 0 0 0 0 0 -2 609

Lyhytaikaisten lainojen muutos 5 565 3 0 -5 565 0 -3 0

Oman pääoman muutokset 4 054 0 0 0 0 0 4 054

Muut maksuvalmiuden muutokset -4 718 -5 980 0 0 0 5 579 -5 119

Rahoitustoiminta 2 296 -5 974 0 -5 565 0 5 576 -3 668

Vaikutus maksuvalmiuteen -5 021 -5 125 0 -6 666 0 6 677 -10 135

Talousarvion toteuma Eliminoinnit

157157

Documents

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA HALLITUS 21.03.2016 § 35 · Yhtymän valtuustossa hyväksyttiin 15.6.2015, 26.10.2015 sekä 14.12.2015 vuoden 2015 talousarvion muutokset. Tukipalvelukeskuksen