Upload
others
View
2
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Päijät‐Hämeen jätelautakunta
Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen tarkastelu Päijät‐Hämeen jätelautakunnan alueella lausuntoversio 17.10.2016
Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä
0
Sisällys
Määritelmiä ....................................................................................................................................................... 1
1 Johdanto .................................................................................................................................................... 2
1.1 Tarkasteltava alue ja aiempi jätteenkuljetusjärjestelmää koskeva päätöksenteko .......................... 2
1.2 Jätteenkuljetuksen järjestäminen ..................................................................................................... 2
1.3 Kuljetusjärjestelmästä päättäminen ................................................................................................. 3
1.4 Jätelain edellytykset kiinteistönhaltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle ...................................... 4
2 Jätelain edellytysten täyttyminen ............................................................................................................. 5
2.1 Alueella on tarjolla yksityisiä jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin
ja syrjimättömin ehdoin ................................................................................................................................ 5
2.2 Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista
kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle .................................................. 13
2.3 Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon
vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan ..................................... 17
3 Yhteenveto .............................................................................................................................................. 22
1
Määritelmiä
Tarkasteluraportissa tarkoitetaan
Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa
jätelajit noudetaan kiinteistölle sijoitetusta keräyspisteestä tai kahden tai useamman kiinteistön
yhteiskeräyspisteestä.
Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa
kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen hankkimisesta sopimalla asiasta yksityisen
jätteenkuljetusyrityksen kanssa jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa Päijät‐Hämeen
Jätehuolto Oy tai kunta vastaa jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta sekä tilaamisesta noutamaan
jätteet kiinteistöiltä jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvalla jätteellä asumisessa syntyvää jätettä,
mukaan lukien asumisessa syntyvä liete, sosiaali‐ ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa, valtion,
kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten hallinto‐ ja
palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte sekä se liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte, joka
kerätään yhdessä asumisessa syntyvien jätteiden kanssa.
Asumisessa syntyvällä jätteellä kaikkea vakinaisessa asunnossa, vapaa‐ajanasunnossa, asuntolassa ja
muussa asumisessa syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta.
Kiinteällä yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa‐ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa
asumisessa syntyvää jätettä, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto‐, palvelu‐ ja
elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä, pois lukien asumisessa syntyvää lietettä.
2
1 Johdanto
1.1 Tarkasteltava alue ja aiempi jätteenkuljetusjärjestelmää koskeva päätöksenteko
Päijät‐Hämeen jätelautakunnan on tarkasteltava1 täyttääkö kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus
jätelain edellytykset2. Päätös kuljetusjärjestelmästä olisi tullut tehdä viimeistään 1.5.2013.3
Päijät‐Hämeen Jätelautakunta päätti aiemmin 16.1.2014 § 3 ja korjauspäätöksissä 6.3.2014 § 8 ja 10.4.2014
§13, että jätteenkuljetus järjestetään edelleen kiinteistönhaltijan järjestämänä. Itä‐Suomen hallinto‐oikeus
kumosi päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi jätelautakunnalle 16.2.2016.
Jätteenkuljetusjärjestelmätarkastelu koskee Päijät‐Hämeen jätelautakunnan alueita, joissa on käytössä
kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus. Näitä ovat kokonaisuudessaan Asikkala, Hollola, Lahti,
Myrskylä, Padasjoki ja Pukkila. Näissä kunnissa tarkastelu koskee kaikkea kunnan vastuulle kuuluvaa
kiinteitä jätteitä pois lukien sako‐ ja umpikaivolietettä. Lisäksi tarkastelu koskee jätehuoltomääräysten
mukaan erilliskerättäviä tuottajavastuullisia jätteitä. Tarkastelu koskee myös mahdollisia muita
tuottajavastuullisia jätelajeja kuin tällä hetkellä erilliskerätään, mikäli kunta päättää huolehtia niiden
kuljettamisesta.
Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen on siirrytty kaikkien jätelajien osalta Sysmän ja Heinolan haja‐
asutusalueilla sekä Orimattilan Artjärvellä. Heinolasta ja Sysmästä tarkastelun piirissä ovat taajama‐alueet
sekä Orimattilasta muu kuin Artjärven alue. Näillä alueilla tarkastellaan kaikkia em. jätelajeja.
Orimattilan ja Heinolan taajama‐alueiden biojätteenkuljetus hoidetaan kunnan järjestämänä. Tarkastelu
koskee näillä alueilla muita jätelajeja kuin biojätettä edellä mainituin rajauksin.
Kärkölän osalta lautakunta päätti erikseen 5.6.2014 § 27 ja 5.3.2016 § 6, että kunnan järjestämään
jätteenkuljetukseen siirrytään 1.7.2017.
1.2 Jätteenkuljetuksen järjestäminen
Kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta huolehtiminen on julkinen välttämättömyyspalvelu, jonka on
toimittava kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla. Jätelain mukaan kunnan on huolehdittava
siitä, että sen vastuulle kuuluvan jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä
vastaanottopaikasta kunnan järjestämään käsittelyyn. Jätteenkuljetus voidaan järjestää:
1. Kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena (Jätelaki 36 §)
Kunta järjestää kuljetuksen omana toimintanaan tai hankkimalla palvelut yksityiseltä yrittäjältä.
Päijät‐Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) yhteistyö‐ ja osakassopimuksen allekirjoittaneet kunnat ovat
sopineet, että PHJ voi osallistua kuljetuksen ja keräilyn organisointiin, ohjaukseen ja seurantaan
jätehuoltoviranomaisen (Päijät‐Hämeen jätelautakunta) päättämässä laajuudessa.
Kyseessä on kiinteistön haltijalle tarjottava julkisoikeudellinen palvelu, josta perittävä maksu
määrätään kunnan jätetaksan mukaisesti.
Jätetaksan hyväksyy Päijät‐Hämeen jätelautakunta
1 Jätelaki 646/2011 149 § 2 Jätelaki 37 § 3 Jätelaki 149 §, 148 §
3
2. Kiinteistönhaltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena (jätelaki 37 §)
Kiinteistön haltija sopii itse valitsemansa kuljetusyrittäjän kanssa jätteen kuljetuksesta
järjestämästään keräyspaikasta kunnan määräämään käsittelypaikkaan.
Kyseessä on kiinteistön haltijan ja kuljetusyrittäjän välinen yksityisoikeudellinen sopimus.
Kiinteistön haltijan lakisääteinen liittymisvelvollisuus kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen
(jätelain 41 §) tarkoittaa tässä tapauksessa käytännössä sitä, että kiinteistön haltija velvoitetaan
solmimaan sopimus yksityisen yrityksen kanssa jätteen kuljettamisesta.
1.3 Kuljetusjärjestelmästä päättäminen
Jätelautakunta voi päättää kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönotosta
tarkasteltavilla alueilla, jos voidaan perustellusti osoittaa, että kaikki jätelain edellytykset täyttyvät 4.
Jätelain mukaan kunnan ei ole valittava kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta siinäkään
tapauksessa, että lain 37 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyisivät. Kunta voi siten sille kuuluvan
harkintavallan nojalla päättää tässäkin tapauksessa siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. 5
Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään
jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen
lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja
viimeistään viiden vuoden kuluessa jätelain voimaantulosta. Tämä tarkoittaa, että siirtymä olisi tehtävä
jätelain mukaan viimeistään 1.5.2017.
Jätelautakunnan on ennen kuljetusjärjestelmäpäätöksen tekemistä tai muuttamista varattava kaikille,
joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lausua mielipiteensä
asiasta 6.
Hallintolain7 mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava mitkä seikat ja selvitykset ovat
vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Kunnan kantaa ei voida pitää riittävänä
selvityksenä siitä, että koko kunnan alueella täyttyisivät laissa asetetut edellytykset kiinteistön haltijan
järjestämälle jätteenkuljetukselle: Uuden jätelain mukaiset kiinteistön haltijan järjestämän
jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset ovat tiukemmat kuin vuoden 1993 jätelain mukaisen
sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset. Päätöksen lainmukaisuudesta ei voida
varmistua pelkästään sillä perusteella, miten käytössä ollut sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä
on kunnan arvion mukaan toiminut 8.
Jätelautakunnan on seurattava ja valvottava päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä
sekä tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen. Käytännössä
kuljetusjärjestelmätarkastelu tulee tehdä kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa 2‐3 vuoden
välein.
4 KHO:2016:19 5 KHO:2016:20 6 Jätelaki 38 § 7 45.1 § 8 KHO:2016:19
4
1.4 Jätelain edellytykset kiinteistönhaltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle
Jätelain 37.1 §:n mukaiset edellytykset järjestää jätteenkuljetus kiinteistönhaltijan järjestämänä ovat:
1. Alueella on tarjolla yksityisiä jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja
syrjimättömin ehdoin.
2. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee
jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
3. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena
myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja
viranomaisten toimintaan.
Jotta jätelaissa säädettyjen oikeudellisten vähimmäisedellytysten täyttymistä voidaan arvioida, tulee
päätöksenteon tueksi tehtävässä selvityksessä kuvata päätöksen kohteena olevia alueita riittävän
yksityiskohtaisesti ja niin, että kysymyksessä oleviin jätelajeihin mahdollisesti liittyvät erityispiirteet otetaan
huomioon. Selvityksessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota niihin alueiden ominaisuuksiin, joilla on
merkitystä jätteenkuljetuksen ja sen kustannusten tai toimivuuden kannalta, kuten asuinkiinteistöjen
määrään ja tiheyteen, kuljetusmatkoihin tai alueen kuljetusoloihin muutoin. Samankaltaiset alueet voidaan
tarkastelussa yhdistää, mutta kuljetusolojen kannalta erityyppisiä alueita, kuten esimerkiksi
keskustaajamaa, hyvin harvaan asuttuja alueita ja saaristoalueita, on yleensä syytä tarkastella erikseen. Lain
esitöissä on yhtenä arvioinnissa huomioon otettavana seikkana mainittu myös kuljetuspalveluista perittävät
maksut. 9
9 KHO:2016:19
5
2 Jätelain edellytysten täyttyminen
2.1 Alueella on tarjolla yksityisiä jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä
kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin
Kuljetusten kattavuus ja luotettavuus – sekajäte ja energiajäte
Alueella toimii kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa pääasiassa 5 yritystä. Seka‐ ja
energiajätteen kuljetuksessa toimii Sysmässä, Pukkilassa, Padasjoella ja Myrskylässä yksi yritys tai 2 yritystä,
joista toinen hyvin pienellä osuudella. Asikkalassa, Heinolassa ja Orimattilassa toimii pääosin 2 yritystä.
Lahdessa toimii 3 yritystä. Hollolassa toimii 4 yritystä, mutta 15 % osuudella toimiva yritys ei ole
rekisteröitynyt ELY:n jäterekisteriin eli se toimii luvatta. Tiedot ovat vuoden 2015 kuljetustietoja, mutta
ovat suuruusluokaltaan sanoja kuin yrittäjien kuljetusjärjestelmäselvitystä varten toimittamat tiedot (Kuva
1).
Asikkala, Padasjoki: Edellytys ei täyty. Kuntien liittymisaste on heikko. Kuntien haja‐asutusalueen
jätehuollon kattavuus on heikko ja palvelua ei voida nykyisellä kuljetusjärjestelmällä tarjota nykyisen
tasoisena. Alueella saatavilla olevat palvelut ovat riittämättömät, koska kiinteistökohtaista kuljetusta on
täydennetty aluekeräyspisteillä. Palvelut voidaan järjestää joko 1) rajaamalla alueet kiinteistöittäisen
kuljetuksen ulkopuolella, jolloin kaikilla on kunnan järjestämä aluekeräyspistekeräys tai 2) siirtymällä
kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, jolloin alueella voi olla sekä kiinteistöittäistä keräystä että
aluekeräystä. (Kattavuus ja luotettavuus) Tyhjennyshintojen vaihtelua ei voida selittää pelkällä
alueellisella tai kiinteistöjen/rakennusten välisellä olosuhteiden vaihteluilla (Kohtuulliset ja
syrjimättömät ehdot).
Heinola, Lahti, Orimattila: Edellytys ei täyty. Tyhjennyshintojen vaihtelua ei voida selittää pelkällä
alueellisella tai kiinteistöjen/rakennusten välisellä olosuhteiden vaihteluilla (Kohtuulliset ja
syrjimättömät ehdot).
Hollola: Edellytys ei täyty. Kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetuksen toimivuutta ei voida luotettavasti
arvioida, koska alueella toimiva kuljetusyrittäjä ei toimita jätehuoltoviranomaiselle tietoja.
Jätehuoltoviranomainen ei voi seurata jätehuoltoon liittymistä (Kattavuus ja luotettavuus). Niiden
tietojen osalta mitä on saatu, tyhjennyshintojen vaihtelua ei voida selittää pelkällä alueellisella tai
kiinteistöjen/rakennusten välisellä olosuhteiden vaihteluilla (Kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot).
Myrskylä, Pukkila: Edellytys ei täyty. Energiajätteen tyhjennyshinnat ovat kalliimpia kuin sekajätteen ja
alueella toimii pääsääntöisesti yksi yritys. Alueiden liittymisaste on heikko. (Kattavuus ja luotettavuus).
Tyhjennyshintojen vaihtelua ei voida selittää pelkällä alueellisella tai kiinteistöjen/rakennusten välisellä
olosuhteiden vaihteluilla (Kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot).
Sysmä: Edellytys täyttyy. Palveluja on saatavilla koko taajaman alueella. Yrityksellä, jolla on määräävä
markkina‐asema on listahinnat, myös toiselta kuljetusyritykseltä on mahdollista saada kuljetuspalvelua
sen ilmoituksen mukaan. Energiajätteen tyhjennyshinta on halvempi kuin sekajätteen.
6
Kuva 1. Kuljetusyritysten osuudet sekajätteen ja energiajätteen kuljetuksessa kuljetusyrityksittäin (Kuljetusrekisterin
vuoden 2015 kuljetustiedot)
Kunnan on jätelain perusteella huolehdittava, että kaikilla sen vastuulle kuuluvilla kiinteistöillä on käytössä
kiinteistöittäinen jätteenkuljetus. Kaikkien asuinkiinteistöjen myös vapaa‐ajan kiinteistöjen, tulee olla
liittyneitä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Jätteenkuljetukseen liittyneitä voidaan verrata PHJ:n ekomaksurekisteriin tai valtakunnallisista
järjestelmistä saataviin rakennustietoihin (Taulukko 1). PHJ: rekisteri ei ole kaikilta osin kattava, toisaalta
kaikkien rakennusten käyttö ei ole tiedossa. Jätehuoltoon liittymisessä on suuria eroja kunnittain. Luvuissa
on mukana myös kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueet. Liittymisasteen voidaan katsoa olevan
suhteellisen korkealla tasolla Lahdessa, Sysmässä ja Heinolassa. Alhaisimmat liittymisasteet ovat
Asikkalassa ja Padasjoella ja Myrskylässä.
Taulukko 1. Tietoa kuntien rakenteesta ja jätehuoltoon liittymisaste. Jätehuoltoon liittyneeksi on katsottu rakennus,
jolla on sekajäteastia.
Osittain kiinteistöittäistä jätehuoltoa on hoidettu jätekimpoilla. Kuljetusyritysten tulisi pitää kirjaa
kiinteistöistä, joiden jätteitä kuljettavat. Niiden kimppojen tai jätehuollon keskeytysten osalta, jotka ovat
yritysten luovuttamissa tiedoissa, myös kimppa‐astiat on huomioitu luvuissa. Isoja tieosuuskuntien ja
vastaavien kimppoja tai viranomaiselle ilmoitettuja kimppoja ei ole liittymisasteessa huomioitu. Myöskään
viranomaiselle ilmoitettuja keskeytyksiä ei ole poistettu. Mikäli liittymisessä olisi huomioitu Asikkalan ja
Padasjoen osalta kuljetusyritysten aluekeräyspisteet, liittymisaste olisi niissä Asikkalassa 43–52 % ja
Kunta
Pinta‐ala
km2
Vesipinta‐
alan osuus
%
Rakennukse
t
Vapaa‐ajan
asuntojen
osuus
rakennuksis
ta % Väkiluku
Asukas‐
tiheys
hlö/maa‐
km²
Taajama‐
aste
Liittymis‐
aste
(Tilastokesk
us) %
Liittymis‐
aste
(Ekomaksur
ekisteri) %
Asikkala 756 25 7229 56 8287 15 64 36 43
Heinola 839 19 8397 41 19575 29 91 78 99
Hollola 727 11 9047 23 23915 37 79 53 73
Lahti 518 11 20293 9 118743 258 97 91 100
Myrskylä 206 3 1441 35 1969 10 46 50 62
Orimattila 814 4 7163 18 16326 21 66 72 79
Padasjoki 730 28 4341 65 3143 6 50 28 41
Pukkila 146 1 1199 26 1971 14 40 53 72
Sysmä 936 29 5811 65 4040 6 52 76 97
Keskiarvo 69 84
7
Padasjoella 36–53 %. Jätehuoltoon liittymisen alueellinen jakauma on esitetty liitekartoilla 1‐2. Kartat
havainnollistavat, että liittymättömiä on kaikilla alueilla, myös taajama‐alueilla. Lukumäärissä tämä
tarkoittaa, että koko alueella on n. 8 800–11 000 asuinrakennusta, jotka eivät ole liittyneet
kiinteistöittäiseen jätehuoltoon tai joiden käytöstä tai jätehuollosta ei ole tietoa.
Seka‐ ja energiajätteen kuljetuspalveluja on pääsääntöisesti tarjolla kaikilla taajama‐alueilla. Kunnissa,
joissa toimii pääasiallisesti vain yksi yritys seka‐ ja energiajätteen kuljetuksessa, asukkaalla ei ole
mahdollista kilpailuttaa jätteenkuljetusta.
Sysmässä, Padasjoella, Asikkalassa ja Heinolassa vapaa‐ajan asutuksen osuus on suuri, 41–65 %
yhteenlasketusta vapaa‐ajan asuntojen ja vakituisten asuntojen määrästä. Myös vesipinta‐alan osuus on
niissä suurin. Saarikiinteistöille ei ole saatavilla kiinteistöittäistä jätteenkuljetuskalustoa ja ‐yrittäjää.
Ongelmia on ollut kaikkien kuntien haja‐asutusalueen vapaa‐ajan kiinteistöjen jätehuollon toimivuudessa
teiden kantavuuden vuoksi. Kiinteistöittäinen kuljetus ilman aluekeräyspistemahdollisuutta on
lähtökohtaisesti huono ratkaisu vaikeasti saavutettaville kiinteistöille.
Jätteenkuljetusta on käytännössä Padasjoen ja Asikkalan haja‐asutusalueella hoidettu kuljetusyritysten
aluekeräyspisteillä ja asukkaiden isoilla kimppapisteillä. Kimppa‐astioita voivat käyttää lähekkäin sijaitsevat
kiinteistöt, haja‐asutusalueella esimerkiksi saman yksityistien varrella sijaitsevat kiinteistöt. Käytännössä
jätelautakunnan alueella on suuria, useamman kiinteistön kimppa‐astioita, joita hallinnoivat mm. tiekunnat
ja erilaiset yhdistykset. Toimivat kimppa‐astiat ovat hyvä ratkaisu jätehuollon järjestämiseksi. Suurten
kimppapisteiden ongelmana ovat etenkin ns. vapaamatkustajat, jotka vievät jätteensä astioihin
maksamatta niiden käytöstä. Ketään ei voida velvoittaa liittymään kimppa‐astiaan. Kuljetusyrityksillä on
Padasjoella 7 aluekeräyspistettä ja Asikkalassa 7 aluekeräyspistettä. Yksityisten kuljetusyritysten ylläpitämät
aluepisteet eivät ole jätelain 37 §:n mukaista kiinteistön haltijan järjestämää kiinteistöittäistä
jätteenkuljetusta eivätkä jätelain 34 §:n mukaisia kunnan järjestämiä alueellisia vastaanottopaikkoja. Lisäksi
42 kiinteistöä Padasjoella on liittynyt Jämsän Jätehuolto Oy:n aluekeräyspisteen käyttäjäksi
palveluntarjonnan puutteen vuoksi. Palvelut voidaan järjestää joko 1) rajaamalla alueet kiinteistöittäisen
kuljetuksen ulkopuolella, jolloin kaikilla on kunnan järjestämä aluekeräyspistekeräys tai 2) siirtymällä
kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, jolloin alueella voi olla sekä kiinteistöittäistä keräystä että
aluekeräystä.
Hollolassa rekisteröitymättömällä yrittäjällä on toiminta‐alueenaan entinen Hämeenkosken alue.
Kiinteistönhaltijalla on velvollisuus tarkistaa, että jätteenkuljettaja on ELY:n rekisterissä.
Jätehuoltoviranomaisella on liittymistieto kyseisen yrittäjän osalta vuodelta 2013, koska yritys kieltäytyy
toimittamasta tietoja.
Sysmän taajama‐alueen jätehuollon hoitaa tällä hetkellä yritys, joka hoiti ennen myös Sysmän haja‐
asutusalueen jätteenkuljetuksen kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Uudessa kilpailutuksessa
toinen yritys voitti haja‐asutusalueen kilpailutuksen. Tämän yrityksen ilmoituksen mukaan he tarjoavat
palvelua myös taajama‐alueella. Muiden yritysten kuin nykyisin taajamassa toimivan yrityksen ja kulloinkin
kunnan järjestämää jätteenkuljetusta ympäröivällä haja‐asutusalueella hoitavan yrityksen markkinoille tulo
on Sysmässä vaikeaa ellei mahdotonta. Tällä hetkellä kunnan taajama‐alueella on tarjolla kaksi yritystä.
Kuljetusten kattavuus ja luotettavuus – biojäte, pakkausjätteet, muut jätelajit
Jätehuoltomääräysten mukaan biojätettä, kartonkia, metallia ja lasia tulee kerätä yli 10 huoneiston
kiinteistöiltä Asikkalassa, Hollolassa ja Lahdessa. Biojätteen kuljetuksessa yhdellä yrityksellä ei ole
määräävää markkina‐asemaa missään kunnassa. Pakkausjätteen kuljetuksessa Orimattilassa suurimman
yrityksen osuus kuljetuksista on huomattavan suuri. (Kuvat 2‐3)
8
Kuva 2. Kuljetusyritysten osuudet biojätteen kuljetuksessa kuljetusyrityksittäin (Kuljetustiedot 5/2016).
Kuva 3. Kuljetusyritysten osuudet pakkausjätteen kuljetuksessa kuljetusyrityksittäin (Kuljetustiedot 5/2016).
Kuljetuspalveluiden kohtuullisuus ja syrjimättömyys
Hallituksen esityksen (HE 199/2010) vaatimus palvelun kohtuullisuudesta ja syrjimättömyydestä tarkoittaa
mm. sitä, että eri asiakkaita, asiakasryhmiä tai eri alueita ei saisi asettaa esimerkiksi palvelun hinnoittelussa
perusteettomasti toisistaan poikkeavaan asemaan. Mahdollista määräävää markkina‐asemaa ei saisi
käyttää kilpailunrajoituslain vastaisesti hinnoittelussa hyväksi.
Jätteenkuljetusyritykset pyydettiin toimittamaan tarkastelualueella olevien kunnan järjestämään
jätteenkuljetukseen kuuluvien kiinteistöjen kuljetustiedot. Kuljetustiedot sisälsivät kiinteistöntiedot,
astiakoon, jätelajit sekä käsittelymaksun ja kuljetusmaksun. Astian tyhjennysmaksu muodostuu
käsittelymaksusta ja kuljetusmaksusta. Hintoja ei saatu yhdeltä Hollolassa toimivalta kuljetusyritykseltä.
Heinolan ja Sysmän kuntaurakoitsijana toimiva yritys tarjoaa ilmoituksensa mukaan pyydettäessä palvelua
taajama‐alueillakin mutta ei toimittanut tietoja tarkastelun alueelta. Palvelua ei ole joko vielä tarjottu tai
niitä on hyvin vähän. Alla olevat kuljetustiedot tai käytännöt eivät koske näitä yrityksiä. Kuvissa 4‐11 on
esitetty kuntakohtaiset keskimääräiset tyhjennyshinnat ja niiden vaihteluväli. Tarkastelussa ei ole
huomioitu nollahintoja. Jätekimppojen merkitsemiskäytännöissä oli epäselvyyttä, myöskin nämä on otettu
pois hinnoista.
Kuljetusmaksujen muodostumistavoissa on yrityskohtaisia eroja. Erot johtuvat alueellisista ja kiinteistöjen
välisistä kuljetusolosuhteista. Myös kilpailutilanne vaikuttaa hinnanmuodostumiseen. Sysmässä toimivalla
yrityksellä on käytössään listahinnat.
9
Yhdellä kuljetusyrityksellä oli tyhjennysmaksujen hinnoittelussaan huomattavasti enemmän vaihtelua kun
taas toisilla hinnat olivat suhteellisen lähellä toisiaan. Erojen ei siis voida katsoa syntyvän pelkästään
alueellisista tai kiinteistöjen välisistä kuljetusolosuhteista, vaikka yritykset perustelivat sillä eroja.
Tyhjennyshintojen väliset erot eivät myöskään olleet yritysten välisiä vaan myös yritysten sisällä oli
hinnoittelueroja samalla alueella. Alueen suurimmissa kaupungeissa Lahdessa, Heinolassa ja Hollolassa on
keskimäärin energiajätteen 660 l astian tyhjentäminen halvempaa kuin energiajätteen 240 l astian.
Jätelain mukaan jätelaskussa tulee olla eriteltynä käsittely‐ ja kuljetusmaksu. Pääosin yrityksillä on
eriteltynä kuljetus‐ ja käsittelymaksuosuus, yhdellä yrityksellä ei ollut. Eräällä kuljetusyrityksellä on käytössä
ennakkolaskutus. Kilpailu‐ ja kuluttaja‐asiamiehen 2010 tarkistaman linjauksen mukaan
ennakkomaksamisvaatimus on lähtökohtaisesti kohtuuton ehto kuluttajakaupassa, jollei ehdon
käyttämiselle ole erityistä, perusteltua syytä. Pelkästään varmuuden vuoksi sitä ei voi käyttää.10
Kuva 4. 240 l sekajäteastian keskimääräiset tyhjennyshinnat ja vaihteluväli (Kuljetustiedot 5/2016).
Kuva 5. 600 l/660 l sekajäteastian keskimääräiset tyhjennyshinnat ja vaihteluväli (Kuljetustiedot 5/2016).
10 Kilpailu‐ ja kuluttajavirasto. Kuluttaja‐asiamiehen linjaukset. Maksaminen ja laskutus. http://www.kkv.fi/ratkaisut‐ja‐julkaisut/julkaisut/kuluttaja‐asiamiehen‐linjaukset/aihekohtaiset/maksaminen‐ja‐laskutus/#2
10
Kuva 6. 240 l energiajäteastian keskimääräiset tyhjennyshinnat ja vaihteluväli (Kuljetustiedot 5/2016).
Kuva 7. 600 l/660 l energiajäteastian keskimääräiset tyhjennyshinnat ja vaihteluväli (Kuljetustiedot 5/2016).
Kuva 8. 240 l biojäteastian keskimääräiset tyhjennyshinnat ja vaihteluväli (Kuljetustiedot 5/2016).
11
Kuva 9. 240 l metallijäteastian keskimääräiset kuljetushinnat ja vaihteluväli (Kuljetustiedot 5/2016).
Kuva 10. 240 l lasipakkausjäteastian keskimääräiset kuljetushinnat ja vaihteluväli.
Kuva 11. 600/660 l pakkauskartonkiastian keskimääräiset kuljetushinnat ja vaihteluväli.
Kuljetusyritykset kertoivat käsittelymaksuosuuden muodostuvan pääsääntöisesti PHJ:n määrittelemien
käsittelyhintojen ja niistä johdettujen keskimääräisten astiapainojen mukaan. Joissakin pitkään
voimassaolleissa sopimuksissa kuljetusmaksun ja tyhjennysmaksun osuudet saattaa olla määritelty
kiinteällä jakosuhteella.
12
Sekajätteen käsittelyhinta on vuonna 2016 111 €/t ja energiajäte 45 €/t. Myrskylässä ja Pukkilassa
energiajätteen tyhjennys oli kalliimpaa kuin sekajätteen (Kuvat 12‐13). Kunnan järjestämän
jätteenkuljetuksen alueella ei enää käytetä PHJ:n aiemmin laskemia astioiden tilavuuspainokertoimia, joten
käsittelymaksujen oikeaa tasoa ei voida arvioida niihin vertaamalla.
Kuva 12. Seka‐ ja energiajätteen hinnoittelu, 240 l
Kuva 13. Seka‐ ja energiajätteen hinnoittelu, 600/660 l
13
2.2 Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon
alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle
Yleinen toimivuus – jätehuoltomääräysten noudattaminen
Päijät‐Hämeen alueella on ollut yleisenä käytäntönä ennen yhteistä jätehuoltoviranomaista, että jätteitä
kuljetetaan vapaa‐ajan kiinteistöltä vakinaiseen kiinteistöön. Tämä on jätelain vastaista ja jätekimpat ovat
sallittuja jätehuoltomääräysten mukaan tällä hetkellä taajamassa naapurikiinteistöissä ja haja‐
asutusalueella kilometrin etäisyydellä tai saman yksityistien tai ‐tiestön varrella. On oletettavaa, että
jätehuolto hoidetaan monin paikoin yhä viemällä jätteet vapaa‐ajan kiinteistöltä vakituiseen asunnon
jätehuoltoon. Toisissa kunnissa on edelleen yleinen tapa viedä jätteet kunnan jäteasemalle tai kiertävään
keräykseen. Kotiin, jäteasemalle tai kiertävään keräykseen kotitaloudessa päivittäin syntyvän jätteen
vieminen on kielletty, koska kaikkien tulee olla liittyneitä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen.
Alueella tulee olla jätehuoltomääräysten mukaan kaikilla kiinteistöillä sekajäte‐ ja energiajäteastia.
Energiajätettä on erilliskerätty pääosin vuodesta 2000 asti. Energiajätteen lajittelu on ollut pakollista
Asikkalan haja‐asutusalueella vasta 1.1.2016 alkaen. Asikkalassa, Myrskylässä, Padasjoella ja Pukkilassa alle
puolella sekäjätteen kuljetukseen liittyneistä kiinteistöistä on energiajätteenkuljetus (Taulukko 2.) Jätteiden
hävittäminen polttamalla tai hautaamalla on jätehuoltomääräysten mukaan kielletty. Energiajäteastian
Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetus ei edistä jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa ja
tue jätehuollon alueellista kehittämistä.
Jätehuoltoon liittymisessä ja lajittelussa on puutteita. Ainoastaan Lahdessa voidaan katsoa, että
energiajäte erilliskerätään lähes kaikissa kuljetuksen piiriin kuuluvissa kiinteistöissä. Kuljetusyritykset
sallivat asiakkailleen jätehuoltomääräysten vastaisesti jäteastian soitosta tyhjentämistä ja liian pitkiä
tyhjennysvälejä.
Jätehuollon kokonaisuus koostuu jätteen keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä. Uusia
jätteenkeräysmenetelmiä ei ole otettu käyttöön kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen
aikana. Uusien keräystapojen käyttöönotto tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti onnistuu vain kun
jätteiden keräys voidaan suunnitella aluekohtaisesti kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa.
Esimerkiksi hyötyjätteiden nelilokerokeräys vaatii niin suuria investointeja, että sitä ei kannata tehdä
nykyisessä epävarmassa kuljetusjärjestelmätilanteessa. Jos alueella pysytään kiinteistönhaltijan
järjestämässä jätteenkuljetuksessa, markkinatilanne ei tule muuttumaan vakaammaksi, koska
tarkastelu tulee tehdä säännöllisesti.
Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on mahdollista ottaa taksaohjaus käyttöön.
Käsittelymenetelmien ja jätteiden käsittelykapasiteettien hoitaminen ja kehittäminen on helpompaa,
kun tiedetään, mistä ja miten asukkaiden jätteet saapuvat käsittelyyn. Keräystavat, kuljetus ja käsittely
voidaan sovittaa yhteen paremmin. Jätehuollon huoltovarmuus mahdollisissa kriisitilanteissa paranee
kuntien kannalta, kun vastuujako selkenee. Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa
kunnissa ei ole varauduttu jätteenkuljetuksen poikkeustilanteisiin.
Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jäteautojen hiilidioksidipäästöjen määrä on
järjestelmästä johtuen suurempi kuin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa niillä alueilla, joissa
toimii enemmän kuin yksi kuljetusyritys nykyisessä järjestelmässä. Aiemmin tehtyjen tutkimusten
mukaan kunnan järjestämä keskitetty jätteenkuljetus on energia‐ ja kustannustehokkaampi kuin
14
puuttuminen selitetään usein jätehuoltoviranomaiselle sillä, että jäte poltetaan. Jätteitä, etenkin biojätettä,
hävitetään jonkin verran myös hautaamalla mikä on myöskin jätehuoltomääräysten mukaan kielletty.
Jätehuoltomääräysten mukaiset erilliskeräysvelvoitteet astuivat voimaan 1.1.2016. Kartonkia ja biojätettä
on erilliskerätty jo ennen yhteisiä jätehuoltomääräyksiä kiinteistöillä, joissa on vähintään 10 huoneistoa,
mutta metallin ja lasin keräys ei ollut pakollista. Käytännössä myös lasia ja metallia kerättiin vapaaehtoisesti
ennen pakollisia velvoitteita varsinkin alueen suurimmissa taajamissa.
Taulukko 2. Jätteen lajittelu. Jätteenkuljetusmääriä on verrattu Tilastokeskuksen ja Ekomaksurekisterin
rakennusmääriin. Liittymis‐ ja lajittelutiedot ovat jätehuoltoviranmaisen rekisteristä vuoden 2015 osalta.
Pakkausjätteiden osalta puuttuu yhden yrityksen tiedot.
Jätehuoltoviranomainen on tehnyt toimintansa alusta alkaen 173 kiinteistölle tyhjennysvälin
pidentämispäätöksen, joista osa on ollut kielteisiä. Vuoden 2015 kuljetustiedoissa sekajätteen yli 12 viikon
tyhjennysvälejä oli 3426 ja energiajätteellä 4064 (Taulukko 3.). Asukkailla on vielä vanhoja päätöksiä
tyhjennysvälien pidentämisestä, mutta jätehuoltoviranomaisella ei ole historiatietoa koottuna. Ennen
1.5.2015 uusittuja jätehuoltomääräyksiä Lahdessa, Hollolassa ja Sysmässä pisin mahdollinen tyhjennysväli
oli 8 viikkoa. Nykyään yli 2 viikon sekajätteen tyhjennysvälissä jätehuoltoviranomaiselle on tehtävä
kompostointi‐ilmoitus. Kompostointi‐ilmoitus on tullut tehdä vasta 1.5.2015 alkaen, joten sitä ei ole
tarkastelussa huomioitu. Liian pitkiä tyhjennysvälejä suurempi ongelma on, että kaikilla ei ole lainkaan
sovittua tyhjennysrytmiä vaan jäteastiat tyhjennetään pyynnöstä. Tällainen soitosta tyhjennys ei täytä
jätehuoltoon liittymisen kriteerejä, mutta näkyy kuitenkin jätehuoltoviranomaisen rekisterissä ja näissä
laskelmissa liittymisenä.
Sekajäte, yli 12 viikon tyhjennysväli Energiajäte, yli 12 viikon tyhjennysväli
kpl % kpl % Asikkala 252 10 160 12 Heinola 395 8 367 9 Hollola 376 7 517 11 Lahti 1560 9 2244 13 Myrskylä 66 10 24 7 Orimattila 514 10 571 13 Padasjoki 119 10 80 12 Pukkila 52 8 26 8 Sysmä 92 12 75 11 Yhteensä 3426 9 4064 12
15
Taulukko 3. Seka‐ ja energiajätteen tyhjennysvälit vuonna 2015. Laskelmassa on mukana myös kunnan järjestämä
jätteenkuljetus Prosenttimäärä kertoo yli 12 viikon tyhjennysvälien osuuden kaikista jätelajin tyhjennyskohteista.
Jätehuoltomääräysten mukaan kuljetusyritysten tulee viedä jätteet PHJ:n osoittamaan paikkaan.
Jätehuoltoviranomaisella ei ole tietoa, että jätettä vietäisiin muihin paikkoihin alueen sisällä tai sitä
kulkeutuisi alueen ulkopuolelle.
Jätehuollon alueellinen kehittäminen
Jätehuollon kokonaisuus koostuu jätteen keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä. Kuljetusjärjestelmän
vaikutus alueelliseen kehittämiseen riippuu siitä toimiiko alueella kunnallinen monen kunnan yhteinen
jäteyhtiö, jolle on siirretty jätteenkäsittelypalvelut vai kilpailuttaako kunta itse jätteenkuljetuksen ja
käsittelyn.
Uusia jätteenkeräysmenetelmiä ei ole otettu käyttöön kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen
aikana. Uusien keräystapojen käyttöönotto tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti onnistuu vain kun
jätteiden keräys voidaan suunnitella aluekohtaisesti kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Esimerkiksi
hyötyjätteiden nelilokerokeräys vaatii niin suuria investointeja, että sitä ei kannata tehdä nykyisessä
epävarmassa kuljetusjärjestelmätilanteessa. Jos alueella pysytään kiinteistönhaltijan järjestämässä
jätteenkuljetuksessa, markkinatilanne ei tule muuttumaan vakaammaksi, koska tarkastelu tulee tehdä
säännöllisesti.
Teiden kantavuusongelmia tai saarikiinteistöjen jätehuollon toimimattomuutta kaluston puutteen vuoksi ei
sinällään tarkoita, että kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän edellytykset eivät
täyttyisi. Ongelma tulisi jätelain mukaan ratkaista rajaamalla karttarajauksella tietyt alueet kiinteistöittäisen
jätteenkuljetuksen ulkopuolelle. Se kuitenkin tarkoittaisi, että kunta ei saisi tarjota asukkaalle
kiinteistökohtaista jätehuoltoa, vaikka siihen olisi logistisesti mahdollisuus. Laajuudeltaan ja laadultaan
vähintään nykyisten kiinteistökohtaisten jätehuoltopalvelujen turvaaminen haja‐asutusalueille yhtä aikaa
aluekeräyspisteiden kanssa edellyttää, että näillä alueilla on kunnan järjestämä jätteenkuljetus.
Ongelma näyttäytyy erityisen suurena Asikkalan ja Padasjoen kohdalla, mutta kaikissa kunnissa niiden
taajama‐alueiden ulkopuolella lienee kiinteistöjä, jotka eivät voi tilata kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta
tieolosuhteiden vuoksi ja joille kunnan on järjestettävä jätehuolto.
Tällä hetkellä PHJ:n periaatteena on, että jätteenkäsittelymaksuissa kukin jätelaji kattaa omat
käsittelykulunsa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa olisi mahdollista ottaa taksaohjaus käyttöön,
esim. sekajätteen tyhjennyshinnalla voisi subventoida vaikkapa biojätteen keräystä. Lasin ja metallin
lajitteluun voitaisiin kannustaa alhaisilla hinnoilla tai harkita mallia, jossa koko toimialueella on yhtenäiset
hinnat, ei pelkästään kuntakohtaisesti.
Käsittelymenetelmien ja jätteiden käsittelykapasiteettien hoitaminen ja kehittäminen olisi helpompaa, kun
tiedetään, mistä ja miten asukkaiden jätteet saapuvat käsittelyyn. Valtakunnallisten kierrätystavoitteiden
saavuttaminen kunnanvastuu jätehuollossa paranee. Keräystavat, kuljetus ja käsittely voidaan sovittaa
yhteen paremmin.
Jätehuollon huoltovarmuus mahdollisissa kriisitilanteissa paranee kuntien kannalta, kun vastuujako
selkenee. Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunnissa ei ole tällä hetkellä varauduttu
jätteenkuljetuksen poikkeustilanteisiin.
16
Vaikutukset terveyteen ja ympäristöön
Ympäristönsuojeluviranomaiset nostivat esille heille näkyvinä jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvinä
ympäristöhaittoina lähinnä liian pitkistä tyhjennysväleistä johtuvat ylitäytettyjen jäteastioiden hajuhaitat ja
satunnaiset rottahavainnot ja roskaantumisen.
Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jäteautojen hiilidioksidipäästöjen määrä on
järjestelmästä johtuen suurempi kuin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa niillä alueilla, joissa toimii
enemmän kuin yksi kuljetusyritys nykyisessä järjestelmässä. Valtakunnallisen jätelogistiikkaselvityksen11
mukaan suurimpina esteinä energiatehokkuuden parantamiselle jätelogistikassa nähtiin kuljetuskaluston
ikä, koko ja hidas uusiutuminen, pitkät välimatkat ja kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen
alhainen energiatehokkuus. Aiemmin tehtyjen tutkimusten mukaan kunnan järjestämä keskitetty
jätteenkuljetus on energia‐ ja kustannustehokkaampi kuin kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus.
Kunnan järjestämän kuljetuksen kilpailutuksessa myös autojen EURO‐luokka on mahdollista laittaa
laatupistekriteeriksi.
11 Valtakunnallinen jätelogistiikkaselvitys. Jätelogistiikan nykytilan ja toimintaympäristön selvitys. Liikenne‐ ja viestintäministeriön Julkaisuja 18/2012.
17
2.3 Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti
huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten
toimintaan
Vaikutukset kotitalouksiin
Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutuksia kotitalouksille ei voida arvioida myönteisiksi.
Eniten ongelmia on palvelujen kattavuudessa ja tasapuolisuudessa. On myös ongelmallisia erityisryhmiä,
kuten maksukyvyttömät asukkaat, joiden jätehuolto katkaistaan kiinteistönhaltijan järjestämässä
jätteenkuljetuksessa.
Alueilla, joilla ei ole tällä hetkellä saatavilla jätteenkuljetusta, olisi mahdollista järjestää kiinteistöittäinen
kuljetus ja aluekeräyspistekeräyspisteverkosto kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa.
Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutukset eivät ole kokonaisuutena myönteisiä
ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten
toimintaan.
Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutuksia kotitalouksille ei voida arvioida
myönteisiksi. Eniten ongelmia on palvelujen kattavuudessa ja tasapuolisuudessa. On myös ongelmallisia
erityisryhmiä, kuten maksukyvyttömät asukkaat, joiden jätehuolto katkaistaan kiinteistönhaltijan
järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Alueilla, joilla ei ole tällä hetkellä saatavilla jätteenkuljetusta, olisi
mahdollista järjestää kiinteistöittäinen kuljetus ja aluekeräyspistekeräyspisteverkosto kunnan
järjestämässä jätteenkuljetuksessa. PHJ:n arvion mukaan kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa
joidenkin asukkaiden kuljetushinnat voisivat laskea ja joidenkin nousta. Kiinteistön haltijan järjestämän
jätteenkuljetuksen hinnat ovat yleisesti olleet noin 20 % korkeammat kuin kunnan järjestämän
kuljetuksen hinnat. VATT:n tutkimuksessa vuodelta 2010 puolestaan osoitettiin, että siirtyminen
sopimusperusteisesta kuljetuksesta kunnan järjestämään kuljetukseen alensi asiakashintoja
keskimäärin 40 %.
Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus vahvistaa markkinoilla jo olevia kuljetusyrityksiä. Kunnan
järjestämä jätteenkuljetus on mahdollista kilpailuttaa niin, että pienten tai uusien yritysten markkinoille
tulo helpottuu. Keskitetystä kilpailuttamisesta johtuvien yritysvaikutusten merkitys korostaa kuntien
vastuuta jätekuljetusmarkkinoiden suunnittelijana.
Kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävänä on seurata kiinteistöjen liittymistä kunnan järjestämään
jätehuoltoon sekä kunnan järjestämää että kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta.
Jätehuoltoviranomaisen yhteistyö kuljetusyritysten kanssa on toiminut kiinteistönhaltijan järjestämässä
jätteenkuljetuksessa pääsääntöisesti hyvin. Yritykset ovat yhtä lukuun ottamatta toimittaneet
kiinteistökohtaiset kuljetustiedot. Jos siirryttäisiin kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen,
vaikutukset jätehuoltoviranomaisen toimintaan riippuu miten jäteyhtiö kilpailuttaa jätteenkuljetuksen
ja minkälaisessa operatiivisessa järjestelmässä toiminta hoidetaan. Kokonaisuudessaan
jätehuoltoviranomaisen työmäärän väheneminen kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa seurannan
osalta riippuu suunnitellaanko seurantajärjestelmät yhdessä yhtiön kanssa integroitumaan
jätehuoltoon vai onko seuranta jälkikäteistä kuten kiinteistönhaltijan järjestämässä
jätteenkuljetuksessa. Kuntien ympäristönsuojelusihteereille lähetetyn kyselyn perusteella useimmat
kuntien ympäristönsuojelusihteerit pitävät liittymisen valvontaa hankalana nykyisessä
kuljetusjärjestelmässä ja sen mahdollistavan lähinnä satunnaisen ongelmiin puuttumisen. PHJ pitää
kunnan järjestämää jätteenkuljetuksen vaikutuksia kokonaisuutena positiivisempana yhtiölle alueellisen
18
Jätehuoltoviranomaisen ja jätepalvelujen operoijan olisi helpompaa sopia yhteisistä palveluperiaatteista
kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa.
Asukkaan olisi helpompi asioida yhden tahon kanssa kaikista jätehuoltoon liittyvissä asioista kunnan
järjestämässä jätteenkuljetuksessa, pois lukien viranomaispäätöksen vaatimat asiat. Tämä kuitenkin riippuu
urakan kilpailuttamismallista, joka voi vaihdella urakasta toisen.
PHJ:n kyselyvastauksen perusteella jätteen käsittelymaksuosuus määräytyisi jatkossa kunnan järjestämässä
jätteenkuljetuksessa jätteen käsittelyhinnan perusteella ja hinnoittelu olisi tasapuolista. Tällä hetkellä
kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on vielä urakoita, joissa kuljetusyritys on voinut määritellä
asukkailta laskutettavan jätteiden käsittelymaksun. Kuljetusosuus määräytyisi kuljetustarjousten
perusteella.
PHJ:n arvion mukaan kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa joidenkin asukkaiden kuljetushinnat
voisivat laskea ja joidenkin nousta. Nykyisessä järjestelmässä suurten taajamien taloyhtiöiden jätehuolto on
suhteessa erittäin edullista (Kuva 15) verrattuna omakotitalojen jätehuoltoon (kuva 16). Kiinteistöliiton
Indeksitalo 2016 ‐selvityksen mukaan Lahden ja Heinolan suurien kerrostalojen jätehuolto on edullisempaa
kuin keskimäärin tutkimuskunnissa12. Indeksitalo on 30‐vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka
sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava‐alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa, ja jonka
jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit ovat keskimääräiset. Tähän tarkasteluun tehtyjen laskelmien
perusteella yksittäisen 240 l energiajäteastian tyhjennys on jopa kalliimpaa kuin 600/660 l energiajäteastian
Heinolassa, Hollolassa ja Lahdessa (kuvat 12‐13). Sekajätteen osalta isomman astian tyhjennys maksaa
enemmän näissä kunnissa, mutta hintaero ei ole suuri pienemmän astian hyväksi.
Kuva 14. 240 l sekajäteastian tyhjennyshinta. Kuvassa on sinisellä esitetty kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen
taksan mukaisia tyhjennyshintoja muilta alueilta, keltaisella Päijät‐Hämeen jätelautakunnan alueelta taksan mukaisia
kunnan järjestämän jätteenkuljetuksentyhjennys hintoja ja punaisella keskimääräisiä tyhjennyshintoja tarkastelussa
olevalta kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueelta. *=kunnassa ei ole jätehuollon perusmaksua.
12 Indeksitalo 2016 ‐selvitys. Kiinteistöliitto. http://www.kiinteistoliitto.fi/attachements/2016‐09‐13T10‐32‐0834828.pdf
19
Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen hinnat ovat yleisesti olleet noin 20 % korkeammat kuin
kunnan järjestämän kuljetuksen hinnat13. VATT:n tutkimuksessa14 vuodelta 2010 puolestaan osoitettiin,
että siirtyminen sopimusperusteisesta kuljetuksesta kunnan järjestämään kuljetukseen alensi
asiakashintoja keskimäärin 40 %.
Kuvissa 14‐15 on vertailtu sekajätteen 240 l ja 600/660 l jäteastioiden taksan mukaisia tyhjennyshintoja
(kunnan järjestämä jätteenkuljetus) ja keskimääräisiä tyhjennyshintoja kunnan järjestämän
jätteenkuljetuksen alueella. Hintoja ei voi yksiselitteisesti verrata, koska Päijät‐Hämeessä on käytössä
lajittelu seka‐ ja energiajätteeseen eli sekajäte täällä on lähtökohtaisesti painavampaa kuin muualla.
Toisaalta sekajätteen kuljetusmaksu on huomattavasti alhaisempi kuin energiajätteen Päijät‐Hämeen
alueella, joka tasoittaa hintavertailua. Joillakin alueilla ei ole käytössä jätehuollon perusmaksua eli
tyhjennysmaksut kattavat myös sen. Vertailun perusteella etenkin omakotitaloasukkaat (240 l) näyttäisivät
hyötyvän kunnan järjestämästä jätteenkuljetuksesta myös Päijät‐Hämeen jätehuoltoalueen sisällä.
Sysmässä ja Heinolassa sekajätteen tyhjennyshinnat ovat pienemmät kunnan kilpailuttamilla haja‐
asutusalueilla kuin taajama‐alueella. Joka tapauksessa hinnat tasaantuisivat ja olisivat yhdenmukaiset ja
tasapuoliset kunnan sisällä.
Kuva 15. 600/660 l sekajäteastian tyhjennyshinta. Kuvassa on sinisellä esitetty kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen
taksan mukaisia tyhjennyshintoja muilta alueilta, keltaisella Päijät‐Hämeen jätelautakunnan alueelta taksan mukaisia
kunnan järjestämän jätteenkuljetuksentyhjennys hintoja ja punaisella keskimääräisiä tyhjennyshintoja tarkastelussa
olevalta kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueelta. *=kunnassa ei ole jätehuollon perusmaksua.
Vaikutukset yrityksiin
Kuljetusyrittäjien tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kunnan jätteenkuljetuspalvelujen tuottamiseen on
pyritty varmistamaan jätelain säännöksillä, jotka tulevat sovellettaviksi toteutettaessa jätteenkuljetusten
kilpailutusta jätehuoltoviranomaisen päätöksen mukaisesti. Hallinto‐oikeudelle tehdyissä valituksissa
13 Riitta Kojo, Jouni Alanen, Juha Kaila, Raimo Lilja ja Helena Sundström 2016. Vaikutusten arviointi kunnan vastuun rajauksesta yhdyskuntajätehuollossa. Ympäristöministeriön raportteja 20/2016. 14 Janne Tukiainen, Ville Mälkönen 2010. Jätekuljetuksen sopimusmallien yritysvaikutukset. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
20
esitetyt väitteet kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen mahdollisista vaikutuksista omaisuuden suojaan,
yritysten väliseen kilpailuun ja määräävän markkina‐aseman syntymiseen liittyvät näin ollen ensisijaisesti
tulevaan jätteenkuljetusten kilpailutukseen. (KHO:2016:20).
Nykyisissä kunnan järjestämän kuljetuksen kuljetusurakoissa ovat menestyneet isot kuljetusyritykset.
Toisaalta myös kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa suuret yritykset ovat menestyneet
alueella paremmin ja yritysten määrä on vähentynyt markkinoilla. Vuonna 1993 alueella toimi 10 paikallista
pienyritystä, vuonna 2016 enää yksi. Pienet paikalliset kuljetusyritykset ovat yrityskauppojen myötä
päätyneet osaksi suurempia yrityksiä. Viimeisen 10 vuoden aikana markkinoille on tullut yksi uusi yritys
kunnan järjestämän jätteenkilpailutuksen myötä. Tarkastellun alueen reuna‐alueilla on myös muita
jätteenkuljetuspalveluja tarjoavia yrityksiä, joilla olisi mahdollisuus tarjota palvelua yksittäisille asukkaille.
Jätteet tulee kuitenkin kuljettaa Lahteen, minkä vuoksi yksitäisten asukkaiden jätteiden kuljetus ei ole
kannattavaa tai se tulisi hyvin kalliiksi yritykselle ja asukkaalle. Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus
on vahvistanut alueen markkinoilla jo olevia suuria kuljetusyrityksiä.
Joidenkin näkemysten mukaan kunnan järjestämä jätteenkuljetus heikentää etenkin pienten ympäristöalan
yritysten toimintamahdollisuuksia. Näiden näkemyksen mukaan pienillä yrityksillä ei ole mahdollisuuksia
menestyä keskitetyissä kilpailutuksissa suurten yritysten kanssa, mikä johtaa pitkällä aikavälillä
markkinoiden keskittymiseen ja lopulta palvelun laadun heikkenemiseen sekä hintojen nousuun. VATT:n
tutkimuksen mukaan kunnan järjestämä jätteenkuljetus on mahdollista kilpailuttaa niin, että pienten tai
uusien yritysten markkinoille tulo helpottuu. Esimerkiksi Hämeenlinnassa jätehuoltoviranomainen on
edellyttänyt sitä jäteyhtiöltä. Keskitetystä kilpailuttamisesta johtuvien yritysvaikutusten merkitys korostaa
kuntien vastuuta jätekuljetusmarkkinoiden suunnittelijana. Markkinoiden suunnittelijan tehtävänä on luoda
alueellaan markkinat, joilla kilpailu on mahdollisimman tehokasta. Tämä toteutuu ainoastaan silloin, kun
alueella on riittävä määrä toimijoita, joilla on palvelujen tuotannon kannalta riittävä kapasiteetti. Koska
sopimukset ovat määräaikaisia, kilpailuttajan pitää ottaa markkinoiden pitkän aikavälin kehitys huomioon
kilpailutuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kilpailutuksessa painotetaan hinnan lisäksi tekijöitä,
joilla estetään markkinoiden liiallinen keskittyminen.15
Kuorma‐autoalan TES:n mukaan kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen urakan voittaneen yrityksen
palvelukseen siirtyvien työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan työehtosopimusta, joka sitoo
tarjouskilpailun voittanutta yritystä. Hävinnyt yritys ei saa irtisanoa kilpailuttamisen takia työntekijöitä
ennen kuin yhteistoimintaneuvottelut on käyty. Joutuessaan kilpailuttamisen takia irtisanomaan
työntekijöitä hävinnyt yritys voi irtisanoa ko. työntekijät yhteistoimintaneuvotteluiden päätyttyä siten,
että työsuhteet päättyvät viimeistään kilpailuttamisen kohteen siirtyessä voittaneen yrityksen
hoidettavaksi. Jos ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten tarjouskilpailun voittanut yritys aikoo palkata
uusia työntekijöitä sen vuoksi, että se voitti tarjouskilpailun, osapuolet sitoutuvat huolehtimaan, että
tarjouskilpailun voittanut yritys palkkaa tarvitsemansa uudet työntekijät siten, että työtä tarjotaan
kilpailussa hävinneen yrityksen kilpailun häviämisen vuoksi irtisanotuille työvoimatoimistossa työnhakijoina
oleville työntekijöille. Kuorma‐autoalan TES:iä ei sovelleta sopimuskaudella Päijät‐Hämeen Jätehuolto Oy:n
toteuttamaan kilpailutukseen sopimuskaudella 1.2.2014 – 31.1.2017.
Vaikutukset jätehuoltoviranomaisen toimintaan
Yhteistyö kuljetusyritysten kanssa on toiminut kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa
pääsääntöisesti hyvin. Yritykset ovat yhtä lukuun ottamatta toimittaneet kiinteistökohtaiset kuljetustiedot
ja jätehuoltoviranomainen on perustanut kuljetusrekisterin. Nykyinen kuljetusrekisteri päivitetään samalla
15 Janne Tukiainen, Ville Mälkönen 2010. Jätekuljetuksen sopimusmallien yritysvaikutukset. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
21
lailla suoraan kuljetusyritykseltä saatujen tietojen perusteella, riippumatta siitä onko alueella kunnan
järjestämä jätteenkuljetus vai kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus. Jätehuoltoviranomaisen
työmäärän näkökulmasta järjestelmillä ei ole tähän mennessä ollut suurta eroa.
Kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävänä on seurata kiinteistöjen liittymistä kunnan järjestämään
jätehuoltoon sekä kunnan järjestämää että kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Jos
siirryttäisiin kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, vaikutukset jätehuoltoviranomaisen toimintaan
jätehuoltoon liittymisen seurannassa riippuu siitä, miten jäteyhtiö kilpailuttaa jätteenkuljetuksen ja
minkälaisessa operatiivisessa järjestelmässä toiminta hoidetaan. Tästä ei ole tietoa
kuljetusjärjestelmäpäätöksen valmisteluvaiheessa. Jos tietojärjestelmän ylläpito olisi jäteyhtiöllä, muiden
viranomaisten kokemuksen perusteella kiinteistökohtainen tieto olisi oikeellisempaa. Kunnan järjestämä
jätteenkuljetus aiheuttanee tarpeita muuttaa viranomaisen järjestelmiä, jotta se pystyy seuramaan
jätehuoltoon liittymistä kustannustehokkaasti.
Jätteenkuljetuksen seuranta kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tapahtuu jälkikäteen
tilanteisiin reagoimalla. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuoltoviranomaisen olisi
mahdollista reaaliaikaisesti seurata jätehuollon toimivuutta, jos siitä sovitaan jäteyhtiön kanssa. Työmäärää
tulisi lisäämään kunnan järjestämässä kuljetuksessa hakemusten ja ilmoitusten lisääntyminen (jätemaksun
kohtuullistaminen, tyhjennysvälin pidentäminen). Työmäärä tulee lisääntymään nykyisestä myös
kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, koska liittymisen seuranta on vasta aloitettu ja
liittymiskehotuksia ei ole lähetty. Kokonaisuudessaan jätehuoltoviranomaisen työmäärän väheneminen
kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa seurannan osalta riippuu suunnitellaanko seurantajärjestelmät
yhdessä yhtiön kanssa integroitumaan jätehuoltoon vai onko seuranta jälkikäteistä kuten kiinteistönhaltijan
järjestämässä jätteenkuljetuksessa.
Vaikutukset kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten ja ELY‐keskusten toimintaan
Kuntien ympäristönsuojelusihteereille lähetetyn kyselyn perusteella useimmat kuntien
ympäristönsuojelusihteerit pitävät liittymisen valvontaa hankalana nykyisessä kuljetusjärjestelmässä ja sen
mahdollistavan lähinnä satunnaisen ongelmiin puuttumisen. Heinolan ja Hollolan
ympäristönsuojelusihteerit eivät ottaneet kantaa. Sysmän ympäristönsuojelusihteeri on tehnyt paikallisen
kuljetusyrityksen kanssa yhteistyötä liittymisvalvonnassa, joka näkyy myös liittymisasteessa.
Yksi kuljetusyritys kieltäytyy toimittamasta kiinteistökohtaisia jätteenkuljetustietoja
jätehuoltoviranomaiselle. ELY‐keskus on asettanut kuljetusyritykselle uhkasakon ja yrityksen
jätteenkuljetuslupaa ei ole uusittu. Yritys jatkaa kuitenkin toimintaa, koska hallintopakkomenettely on hidas
ja PHJ ottaa edelleen vastaan kuljetusyrityksen toimittamaa jätettä. Kunnan järjestämässä
jätteenkuljetuksessa urakkaehdoissa on edellytetty, että kuljetusyritys toimii laillisesti. Kunnan
järjestämässä jätteenkuljetuksessa yritys joko poistuisi markkinoilta tai toimisi vain yritysjätteiden
kuljetuksessa.
Vaikutukset kunnan ja kuntien jäteyhtiön toimintaan
Kuljetusten kilpailuttaminen on operatiivista toimintaa, jonka hoitaa joko kunta tai kuntien omistama
jäteyhtiö kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Jos kuljetusten kilpailuttaminen tehdään yksittäisissä
kunnissa, urakka‐alueet voivat jäädä pieniksi ja kilpailutusosaaminen voi olla puutteellista. Jos toiminta
siirretään jäteyhtiölle, sillä on siihen tarvittava osaaminen. Jos siirrytään kunnan järjestämään
jätteenkuljetukseen, jonka kilpailuttaa kuntien yhteinen jäteyhtiö, PHJ:n selvityksen mukaan kuntayhtiön
työmäärä lisääntyy, työmäärän lisäys riippuu siitä, mikä kilpailutusmalli valitaan. Valinta on operatiivista
harkintaa, eikä ole tiedossa kuljetusjärjestelmäpäätöksen valmisteluvaiheessa.
22
3 Yhteenveto
Jätelain ehdot kiinteistönhaltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle eivät täyty missään Päijät‐Hämeen
alueen kunnassa tarkastelualueella.
Muissa kunnissa kuin Sysmässä tyhjennyshintojen vaihtelua ei voida selittää pelkällä alueellisella tai
kiinteistöjen/rakennusten välisellä olosuhteiden vaihteluilla. Asikkalassa ja Padasjoella on erityisen suuria
ongelmia haja‐asutusalueen jätehuollossa. Alueella saatavilla olevat palvelut ovat riittämättömät, koska
kiinteistökohtaista kuljetusta on täydennetty aluekeräyspisteillä. Kattavuus ja liittymisaste ovat heikkoja ja
palvelua ei voida nykyisellä kuljetusjärjestelmällä tarjota nykyisen tasoisena. Palvelut voidaan järjestää joko
1) rajaamalla alueet kiinteistöittäisen kuljetuksen ulkopuolella, jolloin kaikilla on kunnan järjestämä
aluekeräyspistekeräys tai 2) siirtymällä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, jolloin alueella voi olla
sekä kiinteistöittäistä keräystä että aluekeräystä. Hollolassa kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetuksen
toimivuutta ei voida kaikilta osin edes arvioida, koska alueella toimiva kuljetusyrittäjä ei toimita
jätehuoltoviranomaiselle tietoja. Myrskylässä ja Pukkilassa energiajätteen tyhjennyshinnat ovat kalliimpia ja
alueella toimii pääsääntöisesti yksi yritys ja jätehuoltoon liittymisaste on heikko.
Jätehuoltoon liittymisessä ja lajittelussa on puutteita. Ainoastaan Lahdessa voidaan katsoa, että energiajäte
erilliskerätään lähes kaikissa kuljetuksen piiriin kuuluvissa kiinteistöissä. Kuljetusyritykset sallivat
asiakkailleen jäteastian soitosta tyhjentämistä ja liian pitkiä tyhjennysvälejä.
Jätehuollon kokonaisuus koostuu jätteen keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä. Uusia
jätteenkeräysmenetelmiä ei ole otettu käyttöön kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen aikana.
Uusien keräystapojen käyttöönotto tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti onnistuu vain kun jätteiden
keräys voidaan suunnitella aluekohtaisesti kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Esimerkiksi
hyötyjätteiden nelilokerokeräys vaatii niin suuria investointeja, että sitä ei kannata tehdä nykyisessä
epävarmassa kuljetusjärjestelmätilanteessa. Jos alueella pysytään kiinteistönhaltijan järjestämässä
jätteenkuljetuksessa, markkinatilanne ei tule muuttumaan vakaammaksi, koska tarkastelu tulee tehdä
säännöllisesti.
Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on mahdollista ottaa taksaohjaus käyttöön.
Käsittelymenetelmien ja jätteiden käsittelykapasiteettien hoitaminen ja kehittäminen on helpompaa, kun
tiedetään, mistä ja miten asukkaiden jätteet saapuvat käsittelyyn. Keräystavat, kuljetus ja käsittely voidaan
sovittaa yhteen paremmin. Jätehuollon huoltovarmuus mahdollisissa kriisitilanteissa paranee kuntien
kannalta, kun vastuujako selkenee. Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunnissa ei ole
varauduttu jätteenkuljetuksen poikkeustilanteisiin.
Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jäteautojen hiilidioksidipäästöjen määrä on
järjestelmästä johtuen suurempi kuin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa niillä alueilla, joissa toimii
enemmän kuin yksi kuljetusyritys nykyisessä järjestelmässä. Aiemmin tehtyjen tutkimusten mukaan kunnan
järjestämä keskitetty jätteenkuljetus on energia‐ ja kustannustehokkaampi kuin kiinteistön haltijan
järjestämä jätteenkuljetus.
Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutuksia kotitalouksille ei voida arvioida myönteisiksi.
Eniten ongelmia on palvelujen kattavuudessa ja tasapuolisuudessa. On myös ongelmallisia erityisryhmiä,
kuten maksukyvyttömät asukkaat, joiden jätehuolto katkaistaan kiinteistönhaltijan järjestämässä
jätteenkuljetuksessa. Alueilla, joilla ei ole tällä hetkellä saatavilla jätteenkuljetusta, olisi mahdollista
järjestää kiinteistöittäinen kuljetus ja aluekeräyspistekeräyspisteverkosto kunnan järjestämässä
jätteenkuljetuksessa. PHJ:n arvion mukaan kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa joidenkin asukkaiden
kuljetushinnat voisivat laskea ja joidenkin nousta. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen hinnat
23
ovat yleisesti olleet noin 20 % korkeammat kuin kunnan järjestämän kuljetuksen hinnat. VATT:n
tutkimuksessa vuodelta 2010 puolestaan osoitettiin, että siirtyminen sopimusperusteisesta kuljetuksesta
kunnan järjestämään kuljetukseen alensi asiakashintoja keskimäärin 40 %.
Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus vahvistaa markkinoilla jo olevia kuljetusyrityksiä. Kunnan
järjestämä jätteenkuljetus on mahdollista kilpailuttaa niin, että pienten tai uusien yritysten markkinoille
tulo helpottuu. Keskitetystä kilpailuttamisesta johtuvien yritysvaikutusten merkitys korostaa kuntien
vastuuta jätekuljetusmarkkinoiden suunnittelijana.
Kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävänä on seurata kiinteistöjen liittymistä kunnan järjestämään
jätehuoltoon sekä kunnan järjestämää että kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta.
Jätehuoltoviranomaisen yhteistyö kuljetusyritysten kanssa on toiminut kiinteistönhaltijan järjestämässä
jätteenkuljetuksessa pääsääntöisesti hyvin. Yritykset ovat yhtä lukuun ottamatta toimittaneet
kiinteistökohtaiset kuljetustiedot. Jos siirryttäisiin kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, vaikutukset
jätehuoltoviranomaisen toimintaan riippuu siitä, miten jäteyhtiö kilpailuttaa jätteenkuljetuksen ja
minkälaisessa operatiivisessa järjestelmässä toiminta hoidetaan. Kokonaisuudessaan
jätehuoltoviranomaisen työmäärän väheneminen kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa seurannan
osalta riippuu suunnitellaanko seurantajärjestelmät yhdessä yhtiön kanssa integroitumaan jätehuoltoon vai
onko seuranta jälkikäteistä kuten kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa.
Kuntien ympäristönsuojelusihteereille lähetetyn kyselyn perusteella useimmat kuntien
ympäristönsuojelusihteerit pitävät liittymisen valvontaa hankalana nykyisessä kuljetusjärjestelmässä ja sen
mahdollistavan lähinnä satunnaisen ongelmiin puuttumisen. PHJ pitää kunnan järjestämää
jätteenkuljetuksen vaikutuksia kokonaisuutena positiivisempana yhtiölle alueellisen jätehuollon
suunnittelun helpottumisen takia.