PLACEMAKING FOR CITIES - P4CKarjarannan Makasiinitorin käytön ja ilmeen parantaminen

TOIMITUSPorin kaupunkisuunnitteluEuroopan unionin URBACT II -ohjelmaPlacemaking for cities (P4C) -hanke

VALOKUVATDaniel NagyHelene KaarnametsäLeena MäkinenMarja-Terttu NaukkarinenMikko KyrönviitaSirkku LaineWilliam Morton

TEKSTITDaniel NagyOlavi MäkeläHans SchlappaHarri KoivunenHelene KaarnametsäJukka Suntila Marja-Terttu Naukkarinen Marjo HeinoMikko KyrönviitaPia EuroSirkku LaineSusanna VirkkiTaina Rajanti

TAITTOPorin kaupunkisuunnitteluDaniel NagySari Parkkali

KÄÄNNÖSTYÖKäännöstoimisto LINGO

PAINOLänsirannikon Koulutus Oy WinnovaRauma 2015

PLACEMAKING FOR CITIES - P4CKarjarannan Makasiinitorin käytön ja ilmeen parantaminenP4C -hankkeen Porin loppuraportti/P4C project, final report of Pori

3

SisällysJOHDANTO ....................................................................................................... 4

PLACEMAKING-PILOTTIVERKOSTO ...................................................................... 6

HANKKEEN TAUSTAA ......................................................................................... 8

PORIN KOHDEALUEEN KEHITTÄMISHAASTEET .....................................................10

PLACEMAKING-YHTEISTYÖ JA SEN OSAPUOLET ....................................................12

TOIMENPITEET ................................................................................................14

PLACEMAKING-YHTEISTYÖSSÄ OPITTUA .............................................................16

OSALLISTEN KOKEMUKSET ................................................................................18

P4C-PROJEKTI JA KONTTI .................................................................................................18

KARJARANNAN MAKASIINITORIN SEINÄMAALAUKSET .....................................................20

NEULEGRAFFITIT .............................................................................................................22

MAKASIINIRANTA VIIHTYISÄKSI KASVEILLA .....................................................................24

RANNAN PAREMPI HYÖDYNTÄMINEN ..............................................................................26

KARJARANNAN MUUTTUVA MAISEMA.............................................................................28

TAIDEPROJEKTI 1 - WHITE CUBE .......................................................................................30

TAIDEPROJEKTI 2 - SAUSAGES ..........................................................................................32

KAIKKIEN PORI -HANKE MUKANA P4C-VERKOSTON KOKEMUKSENVAIHDOSSA ................34

TOIMINTOJEN TULEVAISUUS..............................................................................36

IMPROVING THE USE AND APPEARANCE OF MAKASIINITORI IN KARJARANTA ..........38

4

KAUPUNKISUUNNITTELU JA OSALLISTUMINEN

JOHDANTO

Kaupunkisuunnittelu on yhteistyötä ja erilaisten intressien yhteensovittamista. Kaikki eivät voi saada kaikkea. Kaupunki-suunnittelussa skaalautuvat pitkälle tule-vaisuuteen tähtäävät isot rakenteet sekä lähiympäristön ja arkipäivän puitteet. Kaupunkirakenne, toiminnot, kaupunki-kuva, palvelut, infrastruktuuri ja yhteydet määrittelevät osaltaan elämän laatua. Yrityskaupungin ja sosiaalisen kaupun-gin tulee tukea toisiaan. Olemassa olevia arvoja tulee vaalia ja samalla olla mukana muutoksessa.

Kaupungin kehittämisessä tarvitaan mo-nipuolista asiantuntemusta. Yhteistyön kehittämiseen kannattaa panostaa, muu-ten tarvittavaa tietoa ja taitoa ei saa käyt-töön. Parhaimmillaan kanssakäyminen palkitsee kaikkia osapuolia ja tuottaa tu-losta monella tasolla. Muiden kokemuk-sista, hyvistä käytännöistä ja ideoista voi saada paljon apua, iloa, ja virikkeitä.

Porin kaupunkisuunnittelu on Karjaranta kohdealueena tehnyt viiden vuoden ajan yhteistyötä eurooppalaisten kaupunkien

ja paikallisten asukkaiden ja muiden toi-mijoiden kanssa URBACT-hankkeiden pa-rissa. Asioita on tullut arvioiduksi monelta kantilta ja kaikki osapuolet ovat saaneet uusia kontakteja. Yhteistyö on ollut kiin-nostavaa, kannustavaa ja kriittistä. Osa-puolet ovat arvioineet toimintatapoja ja sparranneet toisiaan uudistumaan. Kaik-ki tämä on korostanut avoimuuden ja vuorovaikutuksen tärkeyttä, paikallisen asiantuntemuksen hyödyntämistä valin-noissa ja ratkaisuissa sekä saavutettujen kokemusten jakamista muissa kohteissa.

Porin kaupunkisuunnittelulla on ollut ilo työskennellä EU:n URBACT-asiantuntijoi-den, hienojen eurooppalaisten kaupun-kien ammattilaisten ja paikallisten asuk-kaiden ja yritysten kanssa. Lämmin kiitos kaikille heille ja myös kaikille paikallisille osapuolille, jotka ovat tehneet kanssam-me toimintatapoja uudistavaa yhteistyö-tä.

Olavi Mäkeläkaupunkisuunnittelupäällikkö

5

”Placemaking on monimuotoinen lähestymistapa kaupunkisuunnit-teluun sekä julkisten tilojen muotoi-luun ja hallintaan. Yksinkertaistet-tuna se merkitsee niiden ihmisten toiminnan tarkastelua, kuuntelua ja kyselemistä, jotka käyttävät tiettyjä kaupunkitiloja ja paikkoja asumi-seen, työntekoon tai virkistykseen. Tällä tavalla saadaan tietää käyttä-jien ajatuksia ja toiveita kyseisistä kohteista. Näiden tietojen pohjalta luodaan yhteinen visio kyseiselle pai-kalle. Tämä visio on mahdollista siir-tää nopeastikin osaksi toteutettavaa strategiaa, aloittaen ensin pienessä mittakaavassa toteuttamiskelpoi-sia parannuksia, jotka välittömästi hyödyttävät julkista tilaa ja niiden käyttäjiä.”-Project for Public Spaces

6

PLACEMAKING-PILOTTIVERKOSTO

1”Placemaking sisältää hyvin laajasti erilaisia toimintoja maisemoinnista kaupunkifestivaaleihin, leikkikentis-tä ravintoloihin ja tyhjien kiinteis-töjen uusiokäytöstä rakennusten ehostamiseen seinämaalauksin. Kes-keistä näissä toiminnoissa on se, että paikallinen yhteisö on se joka ´tekee paikat omakseen´. Placemakingis-sä korostuu tavoite, jonka mukaan paikallisille toimijoille taataan suo-tuisat toimintaedellytykset muokata paikkoja, joita he käyttävät. Täten placemaking nähdäänkin usein kaupunkitilojen institutionalisoidun suunnittelun vastakohtana. Bottom up -lähestymistavan puolestapuhu-jat pitävät placemakingiä sopivana vastauksena aiempien vuosikym-menten suunnitteluvirheille, jotka ovat luoneet luotaantyöntäviä ja epämukavia kaupunkitiloja. Toi-saalta monet alan toimijat pitävät ammattitaitoista suunnittelua ja muotoilua olennaisena osana place-making-prosesseja.”

Placemaking yhdistää yhteisöjä, syn-nyttää julkista keskustelua, edesauttaa ehkäisemään syrjäytymistä ja parantaa elämänlaatua. Kasvava kiinnostus place-makingiin yhteiskunnallisena prosessina vaatii uudenlaisia lähestymistapoja kau-punkisuunnitteluun ja hallintoon.Tämä on yksi syy, jonka takia Placemaking for Cities (P4C) -verkosto on perustettu. Verkoston tavoitteena on parantaa kykyä luoda paikkoja, joita yhteisöt arvostavat. P4C keskittyy yhteisöjen osallistamiseen ja kansalaisten voimaannuttamiseen joh-tavan roolin ottamiseksi placemakingin prosesseissa.

Placemaking on prosessi, joka perustuu paikallisen yhteisön ideoihin, resurs-seihin ja sitoutumiseen arvostamiensa tilojen luomiseksi. Käynnistyttyään placemaking on jatkuva prosessi, jonka myötä yhteisö itseohjautuvasti luo ja kehittää tiloja esimerkiksi liiketoiminnan harjoittamiseen, virkistykseen ja sosi-aaliseen vuorovaikutukseen. Aivan liian usein suunnitellaan tiloja, jotka eivät houkuttele ihmisiä ja toimintoja. On

omaksuttava uusia taitoja paikallisyhtei-söjen kehittämiseksi ja vahvistamiseksi, nykyaikaistettava julkisen tilan kontrol-loinnin menettelytavat ja säännökset sekä kyseenalaistettava kaupunkitilojen olemukseen vaikuttavat arvot ja oletuk-set.

P4C-verkosto perustettiin placemakingin oppimiseksi. Prosessi on kaksivaiheinen. Ensimmäiseksi tutustuttiin Dún Laoghai-re-Rathdowniin, jossa on jo pitkään harjoitettu paikallisyhteisöjen ehdoilla tapahtuvaa kaupunkitilojen kehittämis-tä. P4C -pilotin keskeinen elementti on ollut näiden käytäntöjen siirtäminen kol-meen eri kaupunkiin kolmessa eri maas-sa. Nämä partnerit – Espanjan Albacete, Unkarin Eger ja Suomen Pori – toimivat toisistaan hyvin vahvasti poikkeavissa institutionaalisissa ja kulttuurisissa kon-teksteissa. Tämä muodostaa hankkeelle merkittävän haasteen, mutta se on samalla pilottiverkoston vahvuus.

Hans Schlappa, URBACT Lead Expert, Placemaking for Cities Project

7

8

HANKKEEN TAUSTAA

2muodostuneen PPS:n (Project for Public Spaces / www.pps.org) toimesta place-makingiä on levitetty maailmanlaajui-sesti, mutta menetelmien käyttömah-dollisuuksia eurooppalaisessa urbaanien julkisten ulkotilojen kehittämisessä on tähän asti hyödynnetty vähäisesti. P4C -verkostotyön tavoitteena oli siirtää irlan-tilaisen pääpartnerin toiminnassa hyviksi tunnistetut placemaking -käytännöt kol-men muun partnerikaupungin kohdea-lueille paikalliset olosuhteet ja tavoitteet huomioiden.

Karjarannan Makasiinitorin kehittäminen oli valittu tavoitteeksi SURE-yhteistyön tuloksena julkaistuun kaupunginosan kehittämistä koskevaan paikalliseen toimintasuunnitelmaan. Makasiinitorin ympäristö Raumansillan kupeessa on luonnollinen jatke Etelärannan käytön monipuolistamiselle (Karhukortteli, Porin Jokikeskus -hanke). Kohteen kehittämi-nen kytkeytyy myös Karjarannan laajene-van asuntoalueen elävöittämiseen. Koh-devalinta korostaa strategisesti tärkeää kaupunkikeskustan laajenemista jokiran-nassa länteen. Vireillä oleva merkittävä Raumanjuovan rantoja koskeva kaava-hanke – Porin Asuntomessualue 2018 – ja ARA:n asuinalueiden kehittämisohjel-maan 2013-2015 kuuluva Kaikkien Pori -hanke voivat hyödyntää placemaking -kokeilujen kokemuksia.

Porin kaupunki pääsi mukaan vuoden 2013 joulukuussa Euroopan aluekehitys-rahaston ja EU:n jäsenmaiden rahoitta-man URBACT II -ohjelman käynnistämiin Pilot Transfer -verkostoihin. Porin puoles-ta yhteistyötä koordinoi Porin kaupunki-suunnittelu. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi Porissa toteutettavalle suomalai-selle hankeosiolle kansallista vastinrahoi-tusta. Irlannin Dún Laoghaire-Rathdow-nin johdolla toteutettavaan Placemaking for cities (P4C) -verkostohankkeeseen osallistuivat Porin lisäksi Egerin kaupunki Unkarista ja Albacete (Business Innovati-on Centre of Albacete) Espanjasta. Nelik-ko muodostui URBACT II SURE -hankkeen entisistä kumppaneista, kannustiminaan hyödyntää ja jatkaa vuosina 2010-2013 koettua antoisaa tiedon- ja kokemuksen-vaihtoa. Uuden pilottiverkostohankkeen kesto oli 14 kuukautta (12/2013-3/2015). Keskinäistä oppimista ja kokemuksen kerryttämistä edesauttoivat johtavan asiantuntijan ohjaus lähtökohtien mää-rittämisessä. Huomioita kiinnitettiin eri-tyisesti paikka- ja kulttuurisidonnaisiin lähtökohtiin. Partnerikaupunkien edus-tajien keskinäiset vierailut sekä paikan päällä ja internetin välityksellä tapahtuva konsultointi ja vertaisneuvonta lisäsivät verkostotyön hyötyä.

Hankkeessa keskityttiin siirrettävinä hy-vinä käytäntöinä placemaking-menetel-miin, joka on kattokäsite eri toimijoita ja käyttäjiä laajasti osallistaville proses-seille kaupunkitilojen käytön ja ilmeen parantamiseksi. Yhdysvaltalaislähtöisen, 1970-luvulla virinneen liikkeen ja siitä

9

Pori: Torialue jokirannassa uuden kerrostaloalueen ja keskustan tuntu-massa

Albacete: Kivijalkakauppojen reunustama puistokatu, lähellä keskustaaDún Laoghaire-Rathdown: Kaukana keskustasta sijaitseva ongel-ma-alueeksi leimattu pientaloalue

Eger: Uusittuun keskusaukioon liittyvät tori- ja kävelyalueet

10

PORIN KOHDEALUEEN KEHITTÄMISHAASTEET

3Ennakkoarvioita käsiteltäessä yleisöti-laisuuksien työpajoissa ja tukiryhmän keskusteluissa listattiin seuraavia nä-kemyksiä Makasiinitorin käytön moni-puolistamisen haasteista ja mahdol-lisuuksista. Sijainniltaan erinomainen Makasiinitorin ympäristö on jäänyt:

• Kerrostaloalueiden valmistumisen rin-nalla keskeneräiseksi tilaksi, jossa on puutetta torialueen vaatimista eri käyt-täjäryhmille sopivista katukalusteista ja fasiliteeteista

• Arkkitehtonisen ja maisemallisen il-meensä puolesta entisen teollisen maankäytön sivutuotteeksi, joka ei houkuttele erityisemmin kaupunkilai-sia viipymään ja oleskelemaan

• Ensisijaisesti autopaikoituksen käyt-töön, koska asukkaille ei ole riittävästi pysäköintipaikkoja asuinalueella

• Ainoaksi suuremmaksi veneenlasku-paikaksi keskustassa, jossa myös kau-siluonteinen tehokäyttö sekä väärä mitoitus tuottavat vaaratilanteita ran-taraitin virkistyskäytön kanssa

• Hyödyntämättä, vaikka sillä olisi po-tentiaalia tulla Raumansillan kupeessa erinomaiseksi monia ikä- ja käyttäjä-ryhmiä palvelevaksi oleskelu- ja virkis-tysalueeksi

• Pelkästään huoltoasemaan tukeutuen palvelutarjonnaltaan kehittymättö-mäksi, vaikka torialue rajautuu pariin yritystonttiin

Porin placemaking-hankeen tarkoituk-sena on kohdistaa huomiota vallalla ole-vaan suunnittelija- ja design-lähtöiseen julkisten ulkotilojen rakentamiseen sekä kaupunkilaisten vähäiseen osallistumi-seen näiden tilojen suunnittelussa, toteu-tuksessa ja ylläpidossa. Porin placema-king -kohteeksi on valittu Makasiinitori, joka on asemakaavassa osoitettu tori-alueeksi. Se on mielenkiintoinen kohde Karjarannan kaupunginosan muuttuvas-sa yhdyskuntarakenteessa. Makasiinito-rin rakentaminen on jäänyt keskeneräi-seksi.

Alueen fyysistä ilmettä hallitsevat Shellin huoltoasema ja jätevesipumppaamon ra-kennus. Kokemäenjoen Raumanjuopaan rajoittuvalla torialueella on sorapinta ja sitä käytetään pysäköintialueena sekä ve-neiden laskupaikkana.

Lähialueen väestön ikärakenne on van-heneva. Lapsiperheiden määrä on alhai-nen ja yhden hengen talouksien ja eläke-läisten osuus väestöstä on suhteellisen suuri.

Makasiinitorin nykykäytöstä ja kehit-tämistarpeesta oli käytettävissä SU-RE-hankkeen aikana keväällä 2011 to-teutetun laajan asukaskyselyn tulokset. Näiden pohjalta muodostuneita käsityk-siä kohdealueen vahvuuksista ja heik-kouksista täydennettiin pilottihankkeen alkuvaiheessa asukkaiden ja asiatuntijoi-den kanssa toteutetuilla arviointikävelyil-lä.

11

KokemäenjokiMyllypuisto

HuoltoasemaMakasiinitori

Karjarannantie

Kaksi rakentamatonta yritystonttia

Raumansilta

Porin Makasiinitori sijaitsee Raumanjuovan ja Karjarannantien välissä Karjarannan kaupunginosan entisen osuusteurastamon alueelle 2000-luvun alussa nousseen asuinalueen kyljessä 1980-luvulla rakennetun huoltoaseman vieressä. Torialueen keskeneräisyys ja heikko varustetaso korostuu uusien kerrostalojen välittömässä läheisyydessä. The target area in Pori is located in the Karjaranta district. Makasiinitori Square is bordered on the south by the Karjarannantie Street – a main street of the district leading to the city centre – and on the north by the Kokemäenjoki River (Raumanjuopa Stream). The square has easy access from the neighbouring residential area, constructed on the site of the former slaughterhouse in the early 2000s, and from the Shell/ST1 Petrol station of the 1980s.

Jätevesipumppaamo

© Porin kaupunki, kaupunkimittaus 2015, lupa nro 437

Makasiinitorilla P4C -pilotoinneilla oli tar-koitus testata ja tehdä kaupunkilaisille näkyväksi uusia toimintamalleja ja käyt-tötapoja, joiden ideoinnissa yhteistyötä laajennetaan moniin käyttäjä- ja osallis-ryhmiin. Selkeästi rajattu kohdealue tar-josi mahdollisuuden resurssien niukkuu-den aikana tutkia urbaanin jokirannan elävöittämisen sosiaalisesti kestäviä kei-noja ja yhdessä oppimisella tutkia uusien menetelmien paikallista soveltuvuutta.

Porissa placemaking prosessi perustui Dún Laoghairessa nähtyihin hyvinä käytäntöinä tunnistettuihin periaatteisiin, joiden mukaan on:

1. Tehtävä mahdollisimman paljon asioita paikallisyhteisön “kanssa” ja mah-dollisimman vähän “heidän puolestaan”

2. Varauduttava muutosvastarinnan ilmiöön ja pystyttävä käsittelemään sitä

3. Saatava aikaan “nopeita voittoja”

4. Parannettava paikallisten sidosryhmien valmiuksia toteuttaa placema-king toimintaa

5. Edistettävä yhteistyötä kaupungin eri hallintokuntien ja toimijoiden välillä

12

PLACEMAKING-YHTEISTYÖ JA SEN OSAPUOLET

4Hankkeelle muodostettavaan tukiryh-mään kutsuttiin Karjarannan SURE-hank-keessa tutuksi tulleiden avainhenkilöi-den lisäksi uusia toimijoita. Paikallinen yhteistyö pohjautui osittain aiemman URBACT-hankkeen hyviin kokemuksiin ja kontakteihin. Hankkeen edetessä nousi-vat uudet toimijat yhteistyökumppanien joukossa aktiivisemmiksi. Vetäjien muu-tos tukiryhmässä loi dynaamisen luon-teen pitkäjänteistä sitoutumista vaatival-le vuorovaikutukselle.

Erityiseen avainrooliin pääsivät Porin placemaking-hankkeessa paikalliset asukkaat, jotka edustivat useampaa yh-distystä. Vuoden 2014 kesäkuusta joulu-kuuhun asti ulottuvalla toimintakaudella sama 6-8 hengen asukasaktiivien ryhmä oli vahvasti mukana tapahtumien suun-nittelussa ja toteutuksessa.

Kohdealueen lähistön yritysten mukaan-tulo tapahtumien sponsoreina, kokous-tilojen tarjoajina tai tukiryhmässä vie-railijoina oli tärkeää yhteisen tahtotilan luomisessa ja ympäristön käytön lisäämi-sessä. SURE-hankkeessa jo aiemmin part-nereina toimineet Karjapiha 2:n kiinteis-töjen yrittäjät kantoivat nytkin kortensa kekoon yhteistä ponnistusta vaativiin tapahtumiin. Uusina partnereina tapah-tumia tukivat huoltoaseman kahvila Hel-misimpukka ja lähikauppa Sale.

Myös kaupungin eri organisaatiot, joiden toimintaa hankkeen aikana toteutetut elävöittämiskokeilut koskettivat, osoit-

tivat yhteistyövalmiutensa. Puistotoimi lainasi työkaluja ja tarjosi asiantuntija-neuvoja istutustapahtumiin. Väriässät Oy:n rinnalla Porin Vesi oli ennakkoluu-lottomasti tukemassa omistamansa jäte-vesipumppaamon seinämaalausten to-teuttamista. Porin Energia Oy puolestaan sponsoroi tapahtumien sähkön käyttöä.

Oppilaitosyhteistyöllekin oli luotu vank-ka pohja SURE-hankkeen aikana, jota oli luonteva hyödyntää uudessa pilotissa. Suurinta kiinnostusta näkyvälle osallis-tumiselle osoitti Aalto-yliopiston Porin yksikkö. Opiskelijaryhmän rakentamat tilapäiset tilataideteokset kutsuivat jo toteutusprosesseina ohikulkevia ihmisiä kokemaan toiminnan vuorovaikutteista luonnetta. Uudenlaista toimintamuotoa edustavien tapahtumien sarjan täyden-sivät kiinnostavalla tavalla opiskelijoiden työt. Ensimmäisenä toukokuussa valmis-tui ”White Cube” -teos ja syyskuuhun asti ulottuvan placemaking -kokeilujen kesä-kauden päätti ”Makkarakioski” -tempaus.

Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden laatimat visiot uudentyyppisestä asumi-sesta ja rantojen virkistyskäytöstä olivat näytillä Jazz-viikolla kohdealueella pop-up -näyttelyteltassa. Ne herättivät vierai-lijoiden kesken keskusteluja SURE-hank-keessa itäneestä ja kaavaluonnoksena jo liikkeellä olevasta asuntomessuhank-keesta, joka sijoittuu Makasiinitorista län-teen Karjarannan brownfield-alueille.

13

Oheinen taulukko esittää tärkeimpiä placemaking-toimintoja Porissa. Toteut-tajatahojen osallistuminen eri toimintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen on mer-kitty värisymbolein (ks. kaavio sivulla 17). Lisätietoa yksittäisistä toiminnoista tarjo-avat osallistujien kirjoittamat yhteenvedot tapahtumista ja saaduista kokemuksista s. 18-34.The table contains the most important placemaking activities carried out in Pori. Stakeholders’ participation in the planning and implementation of actions is indicated by different colours (see the diagram on page 17).

Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) osalta aiemman URBACT-hank-keen valokuva-aineiston tuottamisen yhteistyö jatkui opiskelijoiden Pinteres-tissä julkaisemilla Karjaranta valokuva-tauluilla. SAMK:in Terveyden edistämisen koulutusohjelma kiinnostui tukiryhmän näkemyksestä jokirannan hyödyntämät-tömyydestä ja suunnittelee toteuttaa opiskelijatyönä esteettömyyskartoituk-sen kohdealueesta.

Placemaking-hankkeessa Turun yliopis-ton maisematutkimuksen graduntekijä tuotti esitysmateriaaleja ja näyttelyjä Karjarannan historiasta. Paikallishistorian tutuksi tekeminen on myös keino saa-da ihmisiä keskustelemaan pitkänlinjan muutoksista alueella. Monet alueen uu-siin kerrostaloihin muuttaneet vanhem-man polven asukkaat muistavat Karja-rannan vanhempiensa ”työn maisemana” tai oman lapsuutensa seikkailukenttänä ratapihoineen ja jokirantoineen. Uusien kerrostaloalueiden asukasyhteisöt voivat helpommin muodostaa oman siteensä asuinalueeseen, kun tallennettujen ja jaettujen muistojen viittauksia mennee-seen maisemaan tehdään näkyväksi.

Placemaking-toiminnan paikallinen kumppanuus on saanut kaupunkiym-päristöön ja viihtyisyyteen vaikuttavien hankkeiden kautta merkittävää lisäarvoa toiminnalleen. Kaupunkisuunnittelun koordinoimat Porin kansallinen kaupun-kipuisto - sekä Kaikkien Pori -hankkeet ovat luontevasti kytkeytyneet tavoit-teissaan placemaking -lähestymisen päämääriin. Taiteen edistämiskeskuksen prosenttitaiteeseen keskittyvä toiminta

Porissa käynnisti nopealla aikataululla Makasiinitorin pumppaamon seinämaa-lausten ideakilpailun ja edesauttoi sen vaiheittaista toteuttamista.

Syyskuun lopussa Porissa pidetty part-neritapaamisen viikko voidaan nähdä paikallisen yhteistyön huipentumana. Kolmena peräkkäisenä päivänä järjes-tettiin pumppaamon seinämaalauksen julkistaminen, CommUniversity tapahtu-ma sekä Aalto-yliopiston opiskelijoiden toteuttama varastokonttia hyödyntävä taidetapahtuma.

Porin placemaking toimintojen taulukko / Table of the placemaking action implemented in Pori

Toiminta / Action

Toteuttajat /Implemented by

Toteutusaika / Time of implementation:2014 Toukokuu-Joulukuu / May-December

P4CPori E M N O P R U V. VI. VII. VIII. IX. X. XI. XII.

a. Paikallisen tukiryhmän kokoukset ja työpajat / Local support group meetings and workshops 2 2 1 2 1 1 1 2

b. Arviointikävelyt / Walking tours 4

c. “White Cube “ galleria / Gallery x

d. Varastokontti / Container x x x x x x

e. Pop-Up näyttelyteltta / Pop-Up exhibition tent x

f. Neulegraffitteja / Knitting Graffities x x x

g. Seinämaalaukset / Murals x x

h. Paikallishistorian esittely / Local history exhibitions x x x x x

i. Istutustapahtumia / Planting events x x

j. ”Free sausages” kioski/ Kiosk x

k. Lyhtytapahtuma / Lantern event x

14

TOIMENPITEET

5Paikallinen tukiryhmä muodostettiin asukkaista ja muiden sidosryhmien edus-tajista. Ryhmän toiminta pohjautui pääosin SURE-hankkeessa luotuihin yhteyk-siin

Paikan analyysi lähialueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien “arviointikäve-lyillä”

Opiskelijat rakensivat projektialueelle tilapäisen White Cube -taidegallerian tai-deteosten esittelyä varten

Varastokontti sijoitettiin torialueelle tukikohdaksi placemaking-toimintoja var-ten

Alueelle pystytettiin Jazz-viikon aikana Pop-Up näyttelyteltta, jossa on esillä arkkitehtiopiskelijoiden visioita Karjarannan kaupungiosan urbaanista tulevai-suudesta

Asukkaat järjestivät keskenään torialueella yhdessäoloa neulegraffitityöpajojen muodossa ja ryhtyvät koristelemaan puita ja muita torin kohteita neuletöillään

Jätevesipumppaamon seinämaalausten kilpailun järjestäminen ja valittujen töi-den toteuttaminen

Karjarannasta ja kohdealueesta kertovien julisteiden laatiminen ja esille laitta-minen alueella

Tilapäiset kukkaistutustapahtumat tilasuunnittelun kokeiluina, istutussäkkejä käyttämällä

Porissa pidetyn partnerivierailun ja työpajan aikana opiskelijoiden toteuttama tapahtuma, jossa kontti muuntui tilapäisesti “laivaksi” ja ohikulkeville tarjottiin grillattua makkaraa

Asukkaiden kanssa toteutettu lyhty- ja glögitapahtuma kontilla kaikkien ohikul-kevien iloksi

a

b

c

d

e

f

g

h

i

j

k

15

cd

e

g

i

j, k

melonnan kokeilu

d i

f

f

kukkasipulien istutus

© Porin kaupunki, kaupunkimittaus 2015, lupa nro 437

Osallisten kanssa yhteistyössä toteutettujen Placemaking toimintojen paikat Makasiinitorilla merkittynä ilmakuvaan. The sites of various Placemaking actions implemented with local stakeholders in the Makasiinitori Square are indicated on the aerial photo.

Kaupungin rooli toimintojen käynnistä-misessä oli edelleen suuri, mutta vastuu-ta siirrettiin myös paikallisille toimijoille. Toimintojen suunnittelussa ja toteutuk-sessa asukkaat olivat aktiivisesti muka-na (a, b, f, g, i, k). Joidenkin tapahtumien suunnitteljoina ja toteuttajina toimivat opiskelijat ja heitä ohjanneet opettajat (c, e, h, j). Oli myös placemaking toimin-toja, joihin osallistuivat kaupungin muut hallintokunnat ja kehittämishankkeet (g,h,i) ja lisäksi sellaisia, joihin oli saatu yksityisen tai julkisen toimijan tukea (d,

g). Porin placemaking kokeilujen vertais-arvioinnissa sai erityistä huomiota onnis-tunut tasapaino tilapäisten toimintojen ja pysyvien parannustoimenpiteiden vä-lillä. Tämä nähtiin paikallisen toiminta-kulttuurin haastamisena, jolla osoitettiin että on mahdollista saada aikaan nopeita muutoksia pienelläkin rahalla. Kohdealu-eella tehtyjä toimenpiteitä on mahdollis-ta muuttaa tai palauttaa ennalleen mikäli asukkaat niin haluavat.

16

PLACEMAKING-YHTEISTYÖSSÄ OPITTUA

6

” Porin projekti osoitti, että on tavoiteltu laajaa yhteistyötä käytännön placemaking-toimintojen toteutuksessa. Erityisesti asukkaat ja yliopisto-opiskelijat sekä -opettajat olivat innos-tuneina mukana projektissa, mutta myös yksityiset yritykset ja julkiset palvelutarjoajat olivat kiinnostuneita osallistumaan. P4C-hankkeen luomasta mahdollisuudesta on pidettävä kiinni ja luotuja yhteyksiä on vahvistettava.” Hans Schlappa, URBACT Lead Expert, Placemaking for Cities Project

1

2

3

4

5

6

Varsinaiset placemaking kokeilut olivat selkeät ja ne ovat näkyviä tuloksia porilaisten toimijoiden yhteistoiminnasta. Myönteiset kokemukset voidaan tiivistää seuraaviin havaintoihin:

Julkisen tilan tilapäiset muutokset ja väliaikaiset käytöt ovat tehokkaita tapoja elävöittää paikkoja

Yhteisöllisyyttä lisääviin pienimuotoisiin tapahtumiin ja niiden järjestämiseen on helppo saada mukaan paikallisia asukkaita sen jälkeen, kun he ovat saaneet myönteistä ensikokemusta uusien kohtaamisten merkityksestä

Paikallishistoriaa esittävät dokumentit ja muisteluun kannustaminen ovat suh-teellisen helppo keino houkutella vanhemman ikäpolven asukkaita keskustele-maan myös ajankohtaisista paikallisista asioista

Yhteisesti jaetut tavoitteet mutta riittämättömät resurssit saavat helposti myös paikallisia yrittäjiä kiinnostumaan placemaking toimintojen aineellisesta tukemisesta

Työpajoissa ja keskusteluissa paikallisilta asukkailta kerätyt ideat Makasiinitorin ilmeen ja käytön parantamisesta on koottu tiivistettynä yhteen dokumenttiin

Projektijohdon ja tukiryhmän jäsenten vierailut partnerikaupungeissa ovat avartaneet ajatusmaailmaa yhteisölähtöisestä toimintakulttuurista

17

P4C-Pori: P4C-hankkeen koordinointi: Porin kaupunkisuunnittelu / Coordination of the P4C project: Pori City Planning Depart-ment

E: Paikalliset yritykset (Shell/ST1 -huoltoasema, Restel Oy, Lasitusliike Puurila, Hostel River, Vapaudenkadun SALE, Väriässät Oy, SKANSKA Rakennuskone Oy) / Local companies

M: Porin kaupungin muut toimialat/liikelaitokset (Puistotoimi, Porin Vesi, Katu- ja puistosuunnittelu, Pori Energia) / Other departments and service providers of the City of Pori

N: Yhdistykset (Karjarannan Kiinteistöyhdistys ry, Melamajavat ry, Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys ry) / NGOs

O: Kiinteistöjen omistajat (Porin kaupunki, Shell/ST1) / Property owners

P: Hankkeita yhteistyökumppaneina (Porin kaupunkisuunnittelun hankkeet: Kaikkien Pori ja Porin kansallinen kaupunkipuisto; Taiteen edistämiskeskus Porin sivutoimipiste, prosenttitaiteen edistäminen) / Projects as collaborative partners

R: Asukkaat / Residents

U: Oppilaitokset ja opiskelijat (Aalto-yliopisto, Porin yksikkö; Turun yliopisto, maisemantutkimuksen opiskelija; satakunnan ammattikorkeakoulu, viestinnän opiskelijat) / Universities and students

18

OSALLISTEN KOKEMUKSET

7P4C-PROJEKTI JA KONTTI

Aalto-yliopiston Porin yksikön omistuk-seen siirtyneen teollisuuskontin käytön alkuperäisenä ideana oli toimia tukikoh-tana erilaisille P4C-projektin toiminnoille. Projektissa mukana olleita viehätti ajatus liikkuvasta kaupunkikontista, joka kier-täisi eri kaupunginosissa ja olisi erilaisten asukasyhdistysten toimintojen keskipis-teenä. Kontti olisi kuin puutarhatonttu, joka putkahtelisi esiin eripuolella Poria! Ideariihi kehitteli mitä monipuolisimpia malleja kontin käyttöä ajatellen: opiske-lijatoiminnan esittelyn palvelupiste, pie-nimuotoisten taidenäyttelyiden galleria, Ravintolapäivän ravintola, 112-päivän tukikohta tai Makasiinirannan kalastus-kilpailun punnituspaikka. Kontin ympä-rillä on jo toteutettukin asukasyhdistys-ten voimin erilaisia tapahtumia, kuten neulegraffitikahvila, Karjarannan alueen esittelyä vanhoin valokuvin, Glögi- ja lyhty-tapahtuma sekä Makasiininrannan viheralueiden kukkaistutustalkoot. Mo-nipuolista käyttöä edesauttoivat kesällä 2014 Aalto-yliopiston Porin yksikön opis-kelijoiden kierrätysmateriaalista tekemät kalusteet, joita edelleen säilytetään kon-tissa. Kaiken kaikkiaan todettiin, että vain mielikuvitus on kontin käytön rajana.

Koska kontti oli alun perin teollisuus-käyttöön tarkoitettu, sen ulkomuoto oli hieman tylsä ja huomaamaton. Päätet-tiin, että kontti maalataan, tuunataan, vapaaehtoisvoimin projektin henkeen sopivaksi. Talvi teki tuloaan, joten kontille

piti löytää säilytyspaikka, jossa sitä voisi työstää. Lopulta sellainen löytyi nuorten työpajan naapurista vanhoilta veturital-leilta.

Kontti siirrettiin loppuvuodesta 2014 veturihalliin nro 9, tilan omistajan, VR:n myötämielisellä suhtautumisella tila-päisvarastointiin. Talkoolaiset rakensivat kontin ympärille puutavarasta kehikon, jonka ympärille laitettiin rakennusmuo-via. Kontti muuntui jurtaksi, jolloin kon-tin ympärillä muodostuvassa käytävässä oletettiin lämmön pysyvän paremmin. Maalausta ja lämmitystä varten halliin piti saada sähköä rakennuspuhaltimel-le, joka järjestyi työpajan kautta. Heiltä saatiin myös lainattua osa tuunauksessa tarvittavista työvälineistä. Kontin pinta ensin hiottiin ja putsattiin kauttaaltaan maalauskäsittelyjä varten.

Kontin tuunaus kylmässä veturihallissa osoittautui lopulta liian haasteellisek-si. Porin kaupungin työllistämispalvelu TYPA tuli mukaan hankkeeseen tarjo-amalla lämpimän hallitilan, jossa kontin maalausta voitiin jatkaa. Heidän avullaan saatiin myös kalusto, jolla kontti siirretiin uuteen paikkaan. Kuten alussa visioim-me, kontti jo elää ja liikkuu paikasta toi-seen!

Kontin värimaailma muodostui neljästä väristä ja siten, että kontin jokainen sivu maalattiin omalla sävyllään. Värit edus-

Kontin puhdistusvaihe Veturitalleil-la toi mukanaan mahdollisuuden naapurissa toimivan nuorten työ-pajan kanssa tutkia pienoismallin kanssa työskentelyä. Veturitallien varaosapankilta karjarantalaiset saivat myös ilmoitustauluksi sopi-van rakennelman, jonka korjaus ja sijoittaminen jää jatkohankkeiden varaan.

19

A storage container lent by a construction company (SKANSKA Rakennuskone Ltd) was installed on the square was used by the resi-dents during the summer period as a basecamp for the Placemaking actions. At the end of the 2014 Aalto University Pori Unit bought the P4C-container and some local residents decided to repaint it on voluntary basis with the support of the new owner.

tavat projektin yhteistyökumppaneita: sininen = Euroopan Unioni, Euroopan aluekehitysrahasto; punainen = Aalto-yli-opisto, vihreä = P4C-hanke, Placemaking for cities ja keltainen = URBACT, Connec-ting cities building successes.

Kontin eri vaiheista tullaan tekemään sekä portfolio että esittelykansio kontin lainaajien käyttöön. Samoin kontin va-rusteisiin tulee kuulumaan vieraskirja, jo-hon tulevaisuudessa kaikki kontin lainaa-jat voivat lisätä omat tapahtumansa ja kertomuksensa muiden käyttäjien iloksi.

Tavataan siis P4C-kontilla!

Talkoolaiset Susanna Virkki ja Harri Koivu-nen

20

OSALLISTEN KOKEMUKSET 2KARJARANNAN MAKASIINITORIN SEINÄMAALAUKSET

Keväällä 2014 ideoimme Daniel Nagyn ja Mikko Kyrönviidan kanssa miten ede-tä? Placemaking for Cities -hanke oli meneillään ja taide haluttiin mukaan. Läänintaiteilijana julkinen taide on osa työnkuvaani ja uskoin että taidekilpailul-la löydämme seinämaalaukselle tekijän. Taiteen edistämiskeskuksen vastuulle tuli kilpailun järjestäminen ja taiteilijapalk-kio. Palkkiosumma kattaisi oikeastaan vain varsinaisen työurakan. Tarkoituk-sena oli kuitenkin tarjota komea paikka nuorelle tekijälle.

Katutaide ja suunnitellut seinämaalauk-set on otettu Porissa hyvin vastaan. Jopa maisteltu miltä kuulostaisi, jos Pori olisi Suomen Berliini. Karjarannan Makasiini-torilla, aivan keskeisellä paikalla sijaitsi kuutiomainen 10 x 11 -metrin kokoinen pumppuhuone, jonka tyhjät, vaaleat pin-nat olisivat mainio pohja uudelle maala-ukselle.

Placemaking for Cities kaipasi toimintaa ja toteutuksia. Omalla napakalla käy-tännöllisellä lähestymistavallani pyörä pyörähti eteenpäin. Kiivaassa tahdissa keväällä 2014 avattiin satakuntalaisil-le kuvataiteilijoille suunnattu kilpailu. Useista ehdotuksista valittiin toteutetta-vaksi graafinen, leikkisä ja koko seinäpin-nan täyttävä ehdotus ”Mustavaris”. Teki-jäksi paljastui tuleva teollinen muotoilija, useiden aiempienkin seinämaalausten tekijä Salla Seppälä. Ehdotettu kuva on

selkeä ja sen muotokieli pärjää hyvin vie-reiselle huoltamolle. Mustavaris on Porin keskustalle ominainen lintu, mutta va-riskolonnian elämä aiheuttaa lähialueen asukkaissa monenlaisia tunteita.

Kaikki kilpailuehdotukset asetettiin esille asukastapahtumaan. Asukkaat ihastuivat Sallan sisaren, lavastaja Tuuli Seppälän ”New Jerseyn” jazzhenkiseen ehdotuk-seen niin paljon, että syntyi ajatus mo-lempien maalausten toteuttamisesta. Seinäpintojahan oli yhteensä neljä.

Mustavarikset maalattiin helteisellä jazz-viikolla heinäkuussa. Sisaret maala-sivat yhteisvoimin ja suuret kuvat eteni-vät vauhdilla ja suunnitelmallisesti. Oli ilo seurata miten ammattimaisesti työ hoi-tui. Väriässät sponsoroi tarvittavat maalit ja tarvikkeet. ”New Jersey” valmistui myö-hemmin syksyllä Porin veden kustanta-milla materiaaleilla ja useiden yritysten tuella.

Maalaukset sopivat hyvin paikkaansa vaikka sen naapurissa on levoton huol-toasema ja ohikulkeva liikenne vilkasta. Mustavariskuvan tyylissä olisi mahdolli-suuksia monenlaiseen tuotteistamiseen. Kulmikas muotokieli on raikas versio vaikkapa porilaisille lapsille tutusta Viksu -variksesta.

Lämmin kiitos taiteilijoille!Marjo Heino, läänintaiteilija

21

Taiteen edistämiskeskuksen ja paikallisten toimijoiden tuella seinämaalaushanke toteu-tettiin kahdessa vaiheessa 2014 kesäkauden aikana. Valmiit teokset tuovat kaikkina vuo-denaikoina iloista lisäväriä maisemaan. The mural of the pumping station was execut-ed with the help of the Arts Promotion Centre Finland and other local actors in two phases during the summer period of 2014.

22

OSALLISTEN KOKEMUKSET 3NEULEGRAFFITIT

Edellisen hankkeen aikana Sirkku Laine kertoi, että oli luvannut osallistua hank-keeseen porukalla tekemään neulegraffi-teja asukkaille tervehdykseksi.

Innostuksemme on jatkunut jo muuta-man vuoden ja olemme olleet mukana tekemässä neulegraffiteja useaan paik-kaan Porissa. Makasiinirannassa kutsuim-me asukkaita istumaan ja neulomaan tai virkkaamaan iloisenvärisistä langoista graffiteja. Kesällä ja syksyllä istuimme kahvia siemaillen rannalla, vihreillä tuo-leilla ja juttelimme yhteisen alueen toi-minnoista sekä erilaisten tapahtumien toiveista lankakerien keskellä neulomas-sa graffiteja. Niistä kokosimme terveh-dyksiä ankkuriin, lyhtypylväisiin ja ran-nan puuhun. Puun oksalle kiinnitettiin vielä lohikäärme Roope lasten iloksi.

Kuulimme syksyllä mahdollisuudes-ta päästä Egeriin tutustumaan heidän placemaking-paikkoihinsa. Tuli ajatus tehdä tuliaisiksi neulegraffiti. Sain vih-jeen, että pöllö olisi hyvä eläinhahmo. Neuloin pöllön suunnitellen sen väri-tykseksi sekä Satakunnan että EU:n värit sinisen ja keltaisen sävyt. Lisäksi Sirkku virkkasi kukkia ja Helene neuloi vihreitä pintoja. Halusimme merkitä kaikki Egerin Placemaking-aukiot graffitein. Löysim-me Dobó-aukion reunalta sopivan puun pöllöä varten ja ompelin sen kiinni puun rungon ympärille. Muilla aukioilla ompe-limme vihreitä pintoja pylväisiin ja pui-

den runkojen ympäri sekä kiinnitimme niihin punaisia kukkia. Yllätys olikin mie-luinen, kun unkarilaiset löysivät ne.

Maaliskuussa saimme olla mukana Irlan-nin matkalla. Päätimme Susannan, Sirkun ja Marja-Tertun kesken, että neulomme jokainen Placemaking for Cities-graffitin ja tulisimme antamaan ne kaikille kol-melle yhteistyökumppanillemme, yhden joka maahan.

Hieno kokemus meille oli Dublinissa, kun pääsimme tutustumaan paikallisten naisten neulomisryhmään. Kansainvä-lisen naistenpäivän kynnyksellä juhlit-tiin yhdessä kahvin ja herkkujen kanssa. Näimme rouvien kauniita käsitöitä, joita oli laitettu näyttelyksi meitä varten. Saim-me myös jakaa neulomistyyliämme, joka poikkesi täysin irlantilaisten tavasta neu-loa.

Vierailumme naisten luo oli yksi hie-noimmista kokemuksista Dublinissa. Yl-lätyimme innostuneesta vastaanotosta ja iloitsimme siitä, että neulegraffitit olivat mieluisia.

Karjarannan talkoolainenMarja-Terttu Naukkarinen

23

Aukeaman kuvat esittävät Porin placemaking-toi-minnan suurinta suosiota saanutta ”neulegraffititoi-mintaa”. Ulkotilassa torialueella järjestetyt avoimet työpajat houkuttelivat uusia jäseniä mukaan aktiviteettiin, jonka lomassa osallistujat ehtivät vaihtaa näkemyksiä sekä menneestä että tulevasta Karjarannasta. Neulegraffitit päätyivät jopa Porin placemaking-toiminnan ”vientituotteeksi” partneri-kaupunkeihin. The knitting activity established by women involved in the previous URBACT project successfully engaged new residents. Knitted artworks – as the owl fastened to a tree of the Dobó Square in Eger – have been “exported” as a present to other partner cities.

24

OSALLISTEN KOKEMUKSET 4MAKASIINIRANTA VIIHTYISÄKSI KASVEILLA

Istutustoimintaan oli asukkaiden helppo tulla mukaan. Syyskuk-kien istuttaminen säkkeihin muutti nopeasti maisemaa, sipulien istutuksilla valmistauduttiin toimintojen jatkamiseen seuraavan vuoden keväällä. Planting events proved to be easy activities for local residents to participate in.

Porin kaupunginpuutarhuri Ismo Ahonen lähti mukaan hankkeeseen, koska Maka-siininrannan asukkaat toivoivat asuina-lueelleen lisää viihtyvyyttä kasvien avulla. Rannalle tuotiin iso kasa multaa, työkalu-ja lainaksi sekä saimme määrärahan, jol-la hankimme erilaisia kasveja syyskesää ilostuttamaan.

Kun tulimme rannalle, oli paikalle kerään-tynyt jo innokas talkooporukka. Nostim-me auton peräluukusta vihreitä havuja, heilimöiviä heiniä, kaunislehtisiä peren-noja sekä kukkivia krysanteemeja sekä erikoita. Talkoolaiset lapioivat multaa kot-tikärryihin ja kärräsivät sitä kasvatussäk-keihin, joiden paikat sovimme yhdessä. Multa tiivistettiin ja mietittiin, mitä kas-veja mihinkin istutetaan. Saimme hienot kokonaisuudet ja hetkessä kasvit olivat mullassa. Kastelukannuilla haettiin joesta vettä kasvien virkistykseksi. Tyytyväisinä

juotiin talkookahvit ihaillen talkooillan tuotoksia. Kasvit saivat olla rauhassa pa-hantekijöiltä ja ne olivat paikoillaan pak-kasiin asti, jolloin kaupungin puutarha nouti ne talteen.

Syysmyöhällä kerättiin taas talkoopo-rukka kokoon. Nyt muotoiltiin lapioilla ja haravilla loppumulta kahdeksi vapaa-muotoiseksi kukkapenkiksi. Taas kau-punginpuutarha oli antanut määrära-han kukkasipuleihin. Olimme ostaneet ison laatikollisen erilaisia kukkasipuleita ja saimme vielä ilmaiseksi Siemenvesal-ta monta pussillista narsissin sipuleita. Suunnittelimme kukkasipulien väriyhdis-telmiä ja Ismo Ahonen tuli opastamaan niiden istutusta. Nopeasti sipulit hävisi-vät mustaan multaan valmistelemaan ke-vään kukkaloistoa. Ilta päätettiin talkoo-kahveilla ja iloisella keskustelulla. Kohta varmaan ensimmäiset kevään kukkijat työntyvät ylös maasta.

Karjarannan talkoolaisetMarja-Terttu Naukkarinen ja Sirkku Laine

26

Makasiinitorin rannan hyödyntämistä melomiselle kokeiltiin Melamajavat ry:n aloitteesta. Virkistyskäyttöä ajatellen erityisesti liikuntarajoittei-sille olisi tarvetta luoda turvalliset pääsymahdollisuudet jokirantaan ja laitureille. With the support of the Home Owners’ Association of Karjaranta and the local grocery shop, Melamajavat association provided an opportunity of trying out paddling for interest-ed residents. This successful event demonstrated that the riverbank of Makasiinitori Square, particularly in summer, would have real potential attracting diverse user-groups to use the place for recreational activities, if the platforms and other facilities were improved.

OSALLISTEN KOKEMUKSET 5RANNAN PAREMPI HYÖDYNTÄMINEN

Kokemäenjoki on näytellyt huomattavaa osaa P4C–projektissakin. Joki antaa il-meen koko kaupungille ja erityisesti Kar-jarannan alueelle.

Kesällä järjestetty MMM-tapahtuma (melontaa, mehua ja makkaraa) oli P4C:n, Karjarannan kiinteistöyhdistyksen ja Me-lamajavien yhdessä järjestämä tapahtu-ma alueen asukkaille, jossa he pääsivät maksutta tutustumaan melontaan. Mu-kana olivat myös Hostel River ja lähimyy-mälä Sale. Kaupungin toimesta saatiin veneenlaskupaikan läheisyyteen neljä kuutiota hiekkaa, joka helpotti kanoot-teihin siirtymistä. Hiekkakin levitettiin talkoilla. Sale tarjosi mehut, makkarat ja kahvit, Hostel River tarjosi muuta apua. Melamajavilta tapahtumassa olivat ka-nootit ja opastus, nekin maksutta. Kiin-nostusta asukkailla riitti niin melontaa

kuin myös grillin läheisyyteen makkaran merkeissä. Useat henkilöt saivat tietoa, miten melontaan pääsee helposti sisään. Myöskin tietoa P4C-projektista annettiin.

Melojat joella kuuluvat osana Karjaran-nan kuvaan ja elävöittävät kaupunki-kuvaa. Melamajavien toiminta ei ole pelkästään seuran jäsenille kuuluva yksinoikeus. Seura vuokraa kanootteja edullisesti hevosluodolla sijaitsevalta va-jalta. Kesäaikaan vajalta on helppo lähteä melomaan. Sieltä voi vuokrata kajakin tai avokanootin, nyt uutuutena löytyy myös SUP-lautoja (Stand Up Paddle). SUP on tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava vesiurheilulaji. Tällä hetkellä on-gelmia tuottaa jo vajallamme vallitseva ahtaus, koska jäsenmäärät ja vuokraus-toiminta lisääntyvät kovaa vauhtia. Mo-lempien kasvu on ollut n. 30 % luokkaa.

27

Myös kunnallistekniikka ja sen myötä pu-keutumis- ja pesutilat puuttuvat. Toiveita siis on kaupungin johdon ja politiikkojen suuntaan.

Ranta-alueen edelleen kehittäminen Kar-jarannassa on tarpeellinen jo pelkästään kaupungin imagon takia. Asuntomes-sujen tulo alueelle velvoittaa sitä. Osana alueen kehittämisessä olisi tarpeellista veneiden laskupaikan siirto johonkin rau-hallisempaan paikkaan, näin saataisiin Shellin ja alajuoksun talojen välinen alue rauhalliseksi. P4C-projektin myötä alueen asukkaiden aktiivisella osallistumisella on paikalle saatu jo neulegraffiteja ja kuk-kaistutuksia, jätevesipumppaamon sei-nät ovat saaneet projektin puitteissa kau-niit ja näyttävät maalaukset. Asukkaiden toimesta kunnostettu kontti tuo oman osansa kuvaan ja sitä voidaan lainata muihinkin kaupunginosiin. Aalto-yliopis-to on myös ollut aktiivisesti toiminnassa mukana.

Melamajavien väki on myös mukana siisteyttä ja viihtyisyyttä vaalimassa. Ke-väällä järjestämme ”roskaretken”, jolloin melotaan joella ja kerätään joella kelluvia roskia. Asuntomessujen ajaksi on jo tässä vaiheessa suunnitelmia kaupunkimme esittelyyn kanooteista käsin.

Jukka Suntila Melamajavat ry.

28

OSALLISTEN KOKEMUKSET 6KARJARANNAN MUUTTUVA MAISEMA

Makasiinitorin kehittämishanke vei mi-nut odottamattomaan suuntaan. Karja-rannan historian tutkimisen sijasta olen päässyt mukaan suunnittelemaan sen tulevaisuutta. Pro gradu -tutkielmani “Karjaranta - työn ja muistojen maise-ma” tulee käsittelemään alueen lähes kadonnutta teollisuusympäristöä. Sen olennaisin aineisto koostuu Karjarannas-sa työskennelleiden paikkoihin liittyvistä muistoista. Olen kerännyt hankkeen ta-pahtumissa näitä muistoja arkistovaloku-vien avulla.

Kiitos hankkeen olen ollut myös mukana hankkimassa tietoa Karjarannan maan-käytön historiasta kaupunkisuunnittelun toimeksiannosta, kutonut Makasiinitorin laidalla neulegraffiteja, istuttanut tal-koilla tulppaaneja, ideoinut tukiryhmän pienoismallityöpajassa torialueen kehit-tämistä ja kuullut hankekumppaneiden toimista Unkarissa.

Teimme Karjarannan historiaa, maisemaa ja työpaikkoja esittelevät julisteet kontin heinäkuisiin avajaisiin Makasiinitorille ke-sällä 2014. Ne vetivät puoleensa jokiran-nassa kulkeneita jazzvieraita ja kaupun-kilaisia. Karjarannan historiaa esittelevä valokuvanäyttely järjestettiin Euroopan kulttuuriympäristöpäivien aikana syys-kuussa. Näyttely sai paikan Galleria Wan-hasta Teurastamosta, joka sijaitsi eräässä puretun teurastamon ainoista säilyneistä rakennuksista. Tuo vanha kivitalo muis-

tuttaa siitä laajasta työn maisemasta, joka on jäljellä enää muistoissa.

Uusi valokuvanäyttely päätettiin järjes-tää ennen hankkeen päättymistä maa-liskuussa 2015, koska sekä alueen en-tuudestaan tuntevat että uudet asukkaat olivat aiheesta kiinnostuneita. Näyttelyyn kutsutaan myös taiteilijat, jotka ovat mu-kana tulevan asuntomessualueen luomi-sessa. Kaupunkisuunnittelijat haluavat nostaa alueen värikkään menneisyyden esiin.

Vuosituhannen vaihteesta lähtien Kar-jarannasta on rakennettu asuinaluetta. Teollisuusalueet muutetaan asuinkort-teleiksi, liiketonteiksi ja liikennealueiksi. Kaupunkikuva muuttuu työn maiseman kadotessa. Hankkeen myötä olen saanut tutustua ihmisiin, jotka haluavat tehdä Karjarannasta omanlaisensa: elävän kau-punginosan.

Helene Kaarnametsä

Kulttuurituotannon ja maisemantutki-muksen koulutusohjelma, Turun yliopisto

29

1970-luvun Karjarannasta otetut valokuvat kiinnostivat erityisesti vanhempaa polvea, joka tunsi kaupunginosan työnsä kautta. Näyttelyvierailta kerättiin Karjarantaan liittyviä muistoja talossa, joka on eräs harvoista säilyneis-tä teurastamoon kuuluneista rakennuksista.

Photos taken in the 1970s representing the Karjaranta are interesting especially for elderly people who had worked in the area during that time. An exhibition was organized in a building belonging to the former slaughterhouse near to the Makasiinitori Square, and visitors were asked to tell their memories of Karjaranta so that these stories could be collected.

30

Aalto-yliopiston opiskelijat aloittivat Porin placameking-toimintoja ennak-koluulottomalla otteella tilapäisesti pysäköintialueelle pystyttämällään White Cube -tilataideteoksellaan. Mielenkiintoinen rakennelma antoi virikkeitä asukkaiden ideoinnille Ma-kasiinitorille pystytettävästä paviljon-gista ja sen käyttömahdollisuuksista.

OSALLISTEN KOKEMUKSET 7TAIDEPROJEKTI 1 - WHITE CUBE

Toteutimme opiskelijoiden kanssa kak-si taideprojektia Porin Karjarannassa Placemaking – projektin yhteydessä. Yhteistyö Porin kaupunkisuunnittelun ja kansainvälisen placemaking-hankkeen kanssa oli meille hieno mahdollisuus nähdä kaupunkisuunnitteluprosesseja ja niihin liittyviä kysymyksiä sisältäpäin. Kuinka yhteisiä tiloja suunnitellaan ja ke-nellä on valta päättää niistä. Nämä kaksi esittelemääni projektia ovat jatkumoa, jo useampaa vuotta aiemmin alkaneelle yhteistyölle Porin kaupunkisuunnittelun kanssa. Toteutimme mm. vuonna 2013 Gaps – in-between spaces -projektin, jossa taiteellisin metodein tutkimme Kar-jarantaa – etsien mahdollisia välitiloja – konkreettisia ja/tai ajatuksellisia.

Näissä kahdessa seuraavassa projektissa meitä kiinnosti erityisesti muutoksen tila kaupunkirakenteissa. Alue on mielenkiin-toinen yhdistelmä hiljenevää teollisuut-ta, pienteollisuutta ja uutta asuinaluetta.

Taiteen roolia yhteiskunnassa ja osana kaupunkirakennetta on vaikeata mää-rittää, tai määritelmä on riippuvainen kulloisestakin näkökulmasta ja ympä-röivästä tilanteesta. Tätä ajatusta vasten halusin tehdä projektin, jossa tutkisimme mahdollisuuksia luoda taiteelle aivan uu-denlaisia ja totutusta poikkeavia tilan-teita, kohdassa jossa myös ympäröivän ympäristön elementit eivät ole vielä aset-tuneet. Kaupunkiympäristö johon toi-

mintamme kohdistui haki muotoaan ku-ten myös toteuttamamme taideprojektit olivat muodoltaan ja sisällöiltään enem-mänkin kysyviä, kuin väittäviä. Teostem-me kautta mietimme olisiko mahdollista nähdä taideteos kuten paikka – vailla tai-teen katsomiselle ominaisesti ladattuja tehtäviä tai vaatimuksia – uudelleen raja-ta taiteen rooli ympäristössämme.

White Cube 1Ensimmäinen toukokuussa 2014 toteu-tettu hanke White Cube oli teos, jossa työskentelimme elävän, ympäröivän to-dellisuuden ja suljetun, umpioidun tai-dekontekstin välisen jännitteen parissa. Mietimme ympäröivän todellisuuden ja taideteoksen katsojan sekä esitettävän taiteen välistä suhdetta. Tunkeutuuko ympäröivä todellisuus taiteelle turvat-tuun ja rajattuun tilaan, ja millä tavoin tämä teoksessa tapahtuu. Päädyimme rakentamaan Makasiinitorille galleriati-lan käsitteellä leikittelevän rakennelman, joka on saman aikaisesti ulkopuolisesta maailmasta eristetty rajaus, mutta min-ne maailma tunkeutuu sisään. Meidän ”hajotetun” galleriamme tiloissa korostui teosten esittämisen hallitsemattomuus. Rakennelma oli avoin ja sisään pääsivät niin pikkulinnut kuin satunnaiset ohikul-kijatkin.

Teos toteutettiin kollektiivisesti ja yhteis-työssä. Rakennusvaihe ja silloin käydyt keskustelut lähiympäristön asukkaiden ja

31

Art students from the Aalto University erected a temporary gallery (White Cube) on the parking area of the square. This gallery attracted the attention of by-passers and initiated discussions among residents on constructing similar pavilion to the area.

alueella toimivien ihmisten kanssa olivat aivan yhtä tärkeitä kuin valmiin teoksen/näyttelyn paikalla oleminen muutaman päivän ajan. Rakennusvaiheessa kävim-me mielenkiintoisia keskusteluita taitees-ta, rakennetusta ympäristöstä ja ihmisten vaikuttamismahdollisuuksista ympäris-töönsä. Taiteesta keskustelu toimii mie-lestäni hyvin siltana yhteiskunnallisiin kysymyksiin yhteisistä sopimuksistam-me. Taiteen kuviteltu vapaus houkuttelee luoksensa toista ääripäätä, rajoitettua ja muiden (toisen tahon) määrittelemää maailmaa – projektin luona vierailijat nostivatkin näitä kysymyksiä esiin.

Kuvaus teoksista ja prosesista:Vierailimme ensimmäistä kertaa huh-tikuussa 2014 Karjarannan Makasii-nitorilla yhdessä kaavoitusarkkitehti Daniel Nagyn kanssa tutustumassa ym-päristöön ja meneillään olevaan Place-making-hankkeeseen.

Tämän pohjalta aloimme työryhmänä suunnitella mitä ja millä tavoin tulem-me toteuttamaan tuohon kyseiseen paikkaan. Päädyimme ”hajotettuun kuutioon”, rakennelmaan, jolla pyrimme tuomaan esiin suljetun, eristetyn tilan ja avoimuuden ristiriidan. Rakensimme gallerian, jonne osa opiskelijoista kuratoi taidenäyttelyn. Teokset altistuivat ympä-röivälle maailmalle ja kuka tahansa saat-toi ohikulkiessaan astua teokseemme sisään. Tilapäisesti, pitkän viikonlopun

(22.-25.5.2014) esillä ollut teos ei kuiten-kaan ollut perinteisessä mielessä julkinen taideteos, vaan galleria, ympäröivästä maailmasta rajattu paikka.

Projektiin osallistujat:Autio MiiaPöyry SenniPavlic Seifer EvaFoster RaisaKujanen MaijaJalonen AleksiLampi VilleFakharhazadeh FarbodKyrönviita MikkoYlijoki HeiniCoyotzi Borja AndreaTurkko Antti

Pia Euro, yliopistonlehtori Aalto-yliopisto

Taina Rajanti, tutkimuspäällikköAalto-yliopisto

32

OSALLISTEN KOKEMUKSET 8TAIDEPROJEKTI 2 - SAUSAGES

White Cube 2 – Sausages -teos lähti liik-kelle ensimmäisestä toteuttamastamme projektista. White Cube oli taidetta ja taideinstituutioita tutkiva teos, jonka si-joitimme maailmaan ja katsoimme mitä tapahtuu. Seuraavan hankkeen lähtö-kohdat olivat täysin toisenlaiset, halusim-me tehdä teoksen, joka toisi ympäristöl-leen jotain mitä sieltä puuttuu, ja mitä ihmiset haluavat. Asukaskeskusteluissa toive paikalla olevasta makkarakioskista oli noussut esiin useamman kerran. Pää-timme siis toteuttaa jotain toivottua.

Työryhmänä hahmottelimme rungon taideteokselle, joka toimisi vuorovaiku-tuksessa ympäristönsä kanssa. Halusim-me tehdä houkuttelevan teoksen, joka kutsuisi luokseen ja muuttaisi aukion ole-musta hetkellisesti. Saimme Placemaking –hankkeelta käyttöömme kesän aukiolla olleen kontin ja rakensimme teoksemme sen ympärille, luoden samalla teoksesta ”makkarakioski” -teoksen, jossa makka-rat olivat elimellinen osa kokonaisuutta. Syyskuun viimeisellä viikolla 2014 mat-kustimme Otaniemestä Poriin toteutta-maan teosta. Kaikki teoksessa käytetty rakennusmateriaali oli lähialueilta löydet-tyä tai saatua. Rakensimme viikon verran työhaalareissa teosta, ja ohikulkijat ja asukkaat kiinnostuivat toiminnastamme. Teos rakentui väljästi alueen historian ja nykyhetken ympärille – käytimme ku-vadokumentteja osana teosta ja opis-kelijat tekivät tutkimusta alueesta mm.

Satakunnan museossa. Lopputulos muovautui kokonaistaideteokseksi, joka huipentui 25.9. päivän mittaiseksi perfor-matiiviseksi toiminnaksi. Grillasimme ja jaoimme illan aikana yli 200 makkaraa, ja jokainen kohtaaminen on dokumentoitu. Makkara osana tämänkaltaista taidepro-jektia oli toimiva ratkaisu. Makkara ”hai-see” demokratialle ja sitä on perinteisesti käytetty avoimissa ja kaikille tarkoitetuis-sa tilaisuuksissa – makkaran tuoksu kau-punkitilassa kutsuu luokseen ja madaltaa kynnystä osallistua – vaikkakin johonkin ennalta märittelemättömäänkin.

Lisää projektista:http://whitecubeexhibition.tumblr.com

Projektiin osallistujat:Van Son MarlosNeilson DanaMastola MariaKujanen MaijaToivonen RiikkaPavlic Seifert EvaFakharzadeh FarbodCoyotzi Borja AndreaYlijoki Heini

Pia Euro, yliopistonlehtori Aalto-yliopisto

Taina Rajanti, tutkimuspäällikköAalto-yliopisto

Porin placemakingin kesäkauden päätti Aalto-yliopiston toteuttama moni-ilmeinen Makkarakioski -teos. Tapahtuman idea oli syntynyt asuk-kaiden järjestämistä makkarapaisto -tilaisuuksista. Asukkaat säilyttivät kierrätyspuutavarasta rakennetut ulkokalusteet seuraavia tapahtumia varten.The idea of the Sausage-kiosk expe-riment organized by the art students from the Aalto University derived from discussions about barbecue events organized by local residents. The resi-dents stored the outdoor furniture, that was constructed by the student from recycled wood, for future events.

34

OSALLISTEN KOKEMUKSET 9KAIKKIEN PORI -HANKE MUKANA P4C-VERKOSTON KOKEMUKSENVAIHDOSSA

Kaikkien Pori -hanke on osa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n toteuttamaa ja ympäristöministeriön koordinoimaa Asuinalueiden kehittä-misohjelmaa vuosille 2013-2015. Ohjel-man kehittämisteemat ovat osallisuus ja moninaisuus, viihtyisä ja turvallinen ympäristö, sosiaalisten innovaatioiden ja palvelutarjonnan kehittäminen sekä nuorten vaikutusmahdollisuuksien ja so-siaalisen eheyden vahvistaminen. Näitä kaikkia kehittämisteemoja tavoitteineen voidaan edistää myös placemaking-me-netelmin. Yhteistyö P4C -hankkeen kans-sa onkin antanut konkreettisia esimerk-kejä onnistuneista toimintatavoista ja vaikuttanut erittäin positiivisesti Kaikkien Pori -hankkeen toteuttamiseen.

Esimerkiksi Dún Laoghairessa, Irlannissa toteutettu Shanganaghin yhteisöpuutar-ha on hyvä esimerkki virkamiesten, asuk-

kaiden ja muiden eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä, jonka myötä levottomasta ja maineeltaan ehkä hieman arvelutta-vasta sekä epämääräisessä käytössä ol-leesta paikasta on luotu viihtyisä ja koko alueelle positiivista huomiota tuova teki-jä. Erityisen tärkeää Dún Laoghairen yh-teisöpuutarha-hankkeessa on ollut virka-miesten rooli toiminnan mahdollistajina. Ongelmien ratkaisemiseksi on käännytty alueen asukkaiden puoleen ja yhdessä kehitetty toimintatapoja ja mahdolli-suuksia alueen kehittämiseksi. Vastaavaa on Kaikkien Pori -hankkeessakin pyritty toteuttamaan. Viljelytoimintaa on tämän esimerkin innoittamana kokeiltu Sampo-lassa, joskin pienimuotoisempana, mutta yhtä kaikki asukkaiden omasta kiinnos-tuksesta ja aktiivisuudesta kumpuavana. Toinen hyvin myönteinen esimerkki on T.E.H.D.A.S ry:n toiminta radioasemalla ja Koiviston ulkoilupuistossa Väinölässä. Yh-

Kaupunkisuunnittelun Kaikkien Pori-hankkeen mukana olo Po-rin placemaking-toiminnoissa ja kokemuksenvaihdossa antoi uuden ulottuvuuden kokemusten kerryttä-miselle Porin toimintaympäristössä. Partnerien kanssa käydyissä keskus-teluissa ja heidän luona vieraillessa totutusta poikkeavat lähestymistavat kannustivat Porin hankejohtoa mietti-mään opittujen asioiden levittämistä kaupungin omien organisaatioiden suuntaan. Lisäksi tavoitteena on nostaa placemaking-kokemuksia kau-punkikehittämisen valtakunnalliseen keskusteluun.

35

As a partner in placemaking, Pori for All project enabled wider accumulation of experiences and information in Pori. Discus-sions with and visits to partner cities have supported the testing of acquired practices and new approaches also in our own organization and sharing expe-riences on a national level and in particular within the context of the Development Programme for Residential Areas.

distyksen toiminta alueella on alkanut jo aiemmin, mutta Kaikkien Pori -hankkeen myötä kaupunki on voinut osaltaan tukea sitä entistä aktiivisemmin. T.E.H.D.A.S ry:n toiminta jos mikä on juuri placemakingia! Yhteistyö P4C-hankkeen kanssa ja ko-kemukset partnerikaupungeista ovat osoittaneet, että asukkaiden ja eri toimi-joiden mahdollisuuksilla vaikuttaa oman ympäristön kehittämiseen voidaan tavoi-tella sekä viihtyisämpää ja houkuttele-vampaa fyysistä ympäristöä että sosiaa-lisesti kestävää ja turvallista ympäristöä. P4C-hankkeen myötä osallistumismah-dollisuuksien ja -tapojen kehittäminen

sekä sektorirajat ylittävä hallintokuntien ja eri toimijoiden välinen yhteistyö on vahvistunut myös Kaikkien Pori -hank-keessa. Vuoden 2015 aikana Kaikkien Porin puitteissa toteutetaankin laajaa yhteistyötä kaupungin hallintokuntien, Turun yliopiston maisemantutkimuksen Lähiön henki -tutkimushankkeen ja Aal-to-yliopiston Elävä Pori -hankkeen sekä asukasyhdistysten ja alueiden asukkai-den kesken.

Mikko KyrönviitaProjektisuunnittelija

36

TOIMINTOJEN TULEVAISUUS

8”Poikkihallinollisesta yhteistyöstä tulee tehdä olennainen osa käytän-töä yhteisöjen kanssa työskennel-täessä.

Porin placemaking-hanke oli kokei-lu, jonka myötä selvitettiin toiminta-muotoja ja taitoja tuen saamiseksi muilta hallintokunnilta. Nämä ovat ensisijaisesti taitoja, joilla raken-netaan kumppanuutta ja luodaan pohjaa neuvottelulle. Tekniset tai-dot, kuten suunnittelu ja muotoilu, ovat tässä hankkeessa toissijaisia. Tästä syystä kaupungin `eturin-taman´ työntekijät, ja ehkä vielä enemmän johtotasolla toimivat, tarvitsevat tukea ja kannustusta kaupunkilaisten tavoittamiseksi ja osallistamiseksi tähtäävien proses-sien helpottamiseksi.”

Hans SchlappaURBACT Lead ExpertPlacemaking for Cities Project

”Yhteisöjen osallistaminen vaatii resursseja ja erityisiä taitoja: Hyvien käytäntöjen siirtämisen prosessi on tarjonnut porilaisille virkamiehille mahdol-lisuuden omaksua taitoja, joita he ovat voineet hyödyntäneet placemaking toimin-noissa. Tehtävästä suoriutuakseen he ovat kuitenkin joutuneet käyttämään merkit-tävästi aikaa päätehtäviensä suorittamisen kustannuksella. Kaupunki voisi parhaiten hyödyntää tämän pilottihankeen tuloksia ryhtymällä aloitteeseen osaamisen kasvat-tamiseksi. Tämän myötä suurempi osa kaupungin organisaatiosta voisi oppia yhteisö-lähtöisistä placemaking toiminnoista.”

Hans Schlappa, URBACT Lead Expert, Placemaking for Cities Project

Asukkaat ovat saaneet kokea omien vai-kuttamismahdollisuuksien merkitystä osallistumalla placemaking-toimintoihin ja niiden järjestämiseen ottamalla yhä enemmän vastuuta. Kaupungissa toimi-vat organisaatiot, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti yhteistyöhön, esimerkiksi Aal-to-yliopiston Porin yksikkö ja Porin puis-totoimi, uskovat todennäköisesti asu-kasvuorovaikutuksen antavan jatkossa lisäarvoa omalle toimintakulttuurilleen.

Aalto-yliopisto on P4C-hankkeen loppu-vaiheessa ostanut kontin SKANSKA Ra-kennuskone Oy:ltä, joka sponsorina an-toi sen kulutta placemaking-toiminnan käyttöön koko kesäkaudeksi. Käynnisty-vässä ”Elävä Pori” -hankkeessa on valmii-ta suunnitelmia hyödyntää P4C-konttia opiskelijoiden projekteissa.

Uuden asun saaneella P4C-kontilla tulee olemaan rooli myös kaupunkisuunnitte-lun lähiökehittämiskohteisiin keskittyväs-sä Kaikkien Pori -hankkeessa.

Asukasaktiivit ovat myös osoittaneet kiinnostusta P4C-kontin yhteiskäytöstä tulevaisuudessa. Kontista on muodostu-nut monikäyttöinen, sekä fyysinen että symbolinen esine. Siinä aineellistuu Porin placemaking-toimintojen ydin, kaupun-kitilan elävöittäminen yhteistoiminnalla. Talkoilla ja toimijoiden tuella toteutunut kontin maalaus neliväriseksi tilalliseksi objektiksi on P4C-hankkeen positiivinen signaali jatkoa varten.

Esteettömät laiturit

Kävelysilta, jonka alta lasketaan veneet

Puita

Penkkejä ja valaisimia

Esiintymislava

Uimahuone tai sauna

Makasiinitorin ilmoitustaulu

Kanootti

Autopaikoitus

Kontti

Istutus

Puistoalue piknikillePenkki ja valaisimet

Huvimaja

Miina Äkkijyrkän Lehmäveistos

Ankkuri

Istuin joka suuntaan

Lasten leikkipaikka

Rantaraitti jatkuu

Sipulikukkia

Valaisimet

Esteettömät laiturit

Penkkejä ja puita

Valaisimet pumppaamon edessä

Espanjalaisen partnerin käyttämä ja hyväksi kokema Design Thinking -lähestyminen innoitti Porin P4C-tukiryhmää soveltamaan prototyyppityöskentelyä Makasiinitorin kehittämisen ideointityöpajassa. Nuorten työpajan valmisteleman pienoismallin eteenpäin työstämisen sijasta valittiin helposti muunneltava toinen keino. Varaosapankilta lainaksi saatuja ruuveja, muttereita ja muita pieniä rakennustarvikkeita käytettiin kehittämisehdotusten merkitsemiseen kart-tatulosteen päälle. Yksityiskohtien ja mitoituskysymysten sijasta pystyttiin näin keskittymään olennaiseen: minkälaisia lisäkäyttöjä Makasiinitorille voisi tehdä mahdolliseksi sopivin kalustein, varustein ja rakentein.

38

IMPROVING THE USE AND APPEARANCE OF MAKASIINITORI IN KARJARANTA

9

Pori is the regional administrative centre of the Satakunta Region in the south-west of Finland. The Pori sub-region comprises nine muni-cipalities and has a population of 139,000 residents. The City of Pori itself has 85,400 inhabitants. The municipality employs 7,000 staff and is responsible for the provision of most public services, including health care, social services and edu-cation. In addition to direct service provision, the municipality cont-racts a number of non-profit and commercial organisations to provi-de services. The City of Pori pursues a pro-active land management and development policy to set the strategic direction for the city. In the inner-city area of Pori, a significant proportion of the land is owned by the municipality, which helps the City Planning Department to take the lead on developing land use strategies.

CITY OF PORI

PLACEMAKING PILOT NETWORKPlacemaking connects communities, en-genders public debate, promotes social inclusion and enhances the quality of life. The growing interest in placemaking as a social process calls for new approaches to urban design, planning and govern-ance. This is why the Placemaking for Cit-ies (P4C) network has come together. We want to enhance our capabilities to cre-ate places that communities value. P4C focuses on the engagement of communi-ties and the empowerment of citizens to take the lead in the placemaking process.

Placemaking is as a process which draws on the ideas, resources and commitment of a local community to create places that they value. Once started, place-making is an on-going process through which a community creates and devel-ops the spaces where people pursue their business, recreational and social interests in a self- determined way. All too often places are created which do not attract people and new skills which

develop and empower local communi-ties have to be learned, procedures and regulations which control public spaces have to be modernised and the norms, values and assumptions which make our urban spaces what they are need to be challenged.

The P4C network has come together to learn about placemaking. This will in-clude two steps. The first step is to study contemporary approaches to placemak-ing in Dun Laoghaire Rathdown County where community led approaches to-wards placemaking have been practiced for a long time. The transfer of these prac-tices to three different cities and three different countries forms the main ele-ment of the P4C pilot. The partners who will aim to transfer good practices are Albacete in Spain, Eger in Hungary and Pori in Finland. These partners operate in very contrasting institutional and cultur-al contexts which represents a challenge but also a strength of this pilot project.

39

The placemaking project in Pori aimed to address the dominant professional and design led approach towards creating public spaces and the limited engagement of residents in the development, implementation and maintenance of public spaces. The place chosen for the P4C placemaking project is the Makasiinitori Square. Makasiinitori Square is an interesting area in the changing urban fabric of the Karjaranta district in Pori and it is designated in the current city plan as a public square. This piece of land has been left vacant for many years. The physical appearance of the area is dominated by a petrol station and a waste water pumping station. The area is not surfaced, but it is covered in gravel and used for car parking and launching private boats into the Kokemäenjoki River. The local population is ageing. The number of families with children is low and the proportion of single person households and retired people is high.

The purpose of the project was to test new operational models and uses as well as make them visible to the inhabitants of the city. Collaboration regarding idea generation for these activities was planned to be expanded to various user and participant groups. Even with scarce resources, the clearly defined target area offered an opportunity to research socially sustainable ways to revitalise an urban river bank and, via mutual learning, research the local applicability of new methods.

In December 2013, the City of Pori was admitted in the Pilot Transfer networks initiated by the URBACT II program and funded by the European Regional Development Fund and the member countries of the EU. For Pori, the collaboration is coordinated by the City Planning Department. The Finnish component of the project, to be implemented in Pori, received national matching funds from the Ministry of Employment and the Economy. Implemented under the leadership of Ireland’s Dún Laoghaire Rathdown, the Placemaking for Cities (P4C) network project’s participants are the City of Eger in Hungary and Albacete (Business Innovation Centre of Albacete) from Spain, in addition to Pori. The four former partners of the URBACT II SURE project came together in this collaboration, desiring to utilise and continue the fruitful exchange of information and experiences from 2010-2013. The length of the new pilot network project was 14 months (12/2013-3/2015). Mutual learning and accumulation of experiences were facilitated by a leading expert’s guidance in the determination of starting points, in which emphasis was placed especially on location-specific and culture-bound premises. Mutual visits between the representatives of the partner cities, consulting face-to-face and via the internet as well as peer guidance increased the benefits of networking efforts.

GOOD PRACTICE PRINCIPLES ADOPTED FROM DÚN LAOGHAIRE

• Trying to do as much as possible with the community and as little as possible for the community

• Expecting and working with resistance to change

• Creating quick wins

• Developing local capacity for placemaking

• Encouraging collaboration across departments and agencies

BACKROUND OF THE PROJECT DEVELOPMENT CHALLENGES

40

Formation of the local support group consisting of residents and oth-er stakeholders. This group could build on contacts developed during the SURE project.

Site analysis through ‘walking tours’ with local residents and other stakeholders.

Students erect a temporary gallery, the ’white cube’, on the project site to exhibit their art

Installation of a shipping container on the project site to be used as a base for placemaking actions

Erection of a tent for a ‘pop-up’ exhibition during Pori Jazz Week where architecture students exhibited future urban visions of the Karjaranta district

Residents begin to meet in the space and start to adorn trees and oth-er features in the space with their knitting work (knitting graffiti)

Competition for and execution of a mural on the pumping station

Installation of information boards explaining the history of the site

Temporary planting of flowers in containers to experiment with space design options

Installation event during the workshop; students design a ‘ship’ around the storage container and attract passers-by with ‘free sausages’

Pop-up event where residents installed lanterns around the container and hot juice (‘glögi’) was served to people passing by

Most of these activities were initiated by the officers of the municipal-ity, with some residents actively involved in design and implementa-tion (a, b, f, g, i, k) while others were led by students under supervision of their tutors (c, e, h, j). Some activities involved other departments or community development initiatives of the municipality (g, h, i) and others involved private or public agencies specifically for this place-making project (d, g). Of particular note of the peer-review was the excellent balance of primarily temporary activities with very limited permanent improvements. This was considered to challenge local atti-tudes, demonstrating that improvements can be achieved quickly and with little money, but they could be undone and changed in the future if residents decided to do so.

a

b

c

d

e

f

g

h

i

j

k

THE MOST IMPORTANT ACTIVITIES

41

In addition to the key people of the Kar-jaranta SURE project, new stakeholders were invited to form the project’s sup-port group. The local collaboration was partially based on the good experiences and contacts from the previous URBACT project. As the project progressed, it turned out that the new people became the most active among the support group and collaboration partners. This change of leaders in the support group gave a dynamic nature to the interaction that required ongoing commitment.

The local residents, some of whom rep-resented several organisations, played a special key role in the Pori placemaking project. During the operational period which lasted from June to December 2014, the same group of 6-8 active in-habitants efficaciously participated in the planning and implementation of events.

The participation of companies in the vi-cinity of the target area – as event spon-sors, meeting space providers or support group attendees – contributed to mutual willingness to improve the use of the en-vironment. The Karjapiha 2 property en-trepreneurs, who previously participated in the SURE project as partners, did their fair share this time as well by participat-ing in events that required a joint effort. The gas station’s Helmisimpukka café and grocery store SALE were new part-ners that indicated their interest in sup-porting events.

Collaboration readiness was also ex-pressed by various organisations of the city, having been affected by the placemaking experiments. The Park De-partment lent tools and offered expert

advice for the planting events. Togeth-er with Väriässät Oy, Pori Water Utility open-mindedly supported the creation of mural paintings on its waste water pumping station. The electricity sales department of Pori Energy, on the oth-er hand, sponsored the electricity con-sumption of tools.

A solid foundation for collaboration with universities had been laid previously dur-ing the SURE project, making it easy to continue collaboration throughout the new pilot project as well. The Pori Unit of Aalto University expressed the greatest level of interest in visible participation. As an implementable process, the tem-porary spatial art work constructed by a group of students invited passers-by to experience the interactive nature of the activity. Art students’ works were ar-ranged in an interesting way to frame the series of events representing a new kind of functional model. The first work, ”White Cube”, was completed in May and the summer season of the placemaking experiment, which lasted till Septem-ber, was completed by the “Sausages for free” event. Additionally, the visions of a new kind of habitation and recreational uses of the river banks, created by Aalto University’s architectural students, were exhibited in the target area during the Jazz week, in the Pop-Up exhibition tent. They initiated conversations among the visitors on the Housing Fair project that had started to emerge already during the SURE project. The Housing Fair will be located in the vicinity of Makasiinitori Square, in the brownfield areas of Kar-jaranta. For Satakunta University of Ap-plied Sciences (SAMK), the collaboration on producing photo material during the

PLACEMAKING COLLABORATION AND ITS PARTICIPANTS

42

LESSONS LEARNED FROM THE PLACEMAKING COLLABORATION

previous URBACT project was continued by students who published Karjaranta photo boards on Pinterest. SAMK’s de-gree program of Health Promotion and Welfare Technology became interested in the support group’s view regarding the under-utilisation of the river bank and is now planning on implementing an accessibility study of the target area as a student project during the upcoming au-tumn semester.

In the placemaking project, presentation materials and exhibitions on the history of Karjaranta were produced with assis-tance from a University of Turku student who is writing a thesis on landscape re-search. Helping people familiarise them-selves with the local history was also one way of encouraging them to discuss long-term changes in the area.

The placemaking project in Pori has gained significant added value for its ac-tivities through different projects affect-ing the urban environment and its attrac-tiveness. Pori National City Park and the Kaikkien Pori (Pori for All) project, coordi-nated by the City Planning Department, had objectives that naturally connected with the objectives of the placemaking approach. Arts Promotion Centre Fin-land’s Pori-based percent-for-art opera-tions quickly initiated an idea generation contest for the pumping station murals in Makasiinitori Square and contributed to its phased implementation.

The one-week partner meeting, held in Pori at the end of September, can be con-sidered as the culmination of the local collaboration. The revealing of the mural on the pumping station, the CommUni-versity event, and the “Sausages for free”

art event organised by Aalto University students utilising a storage container were organised on three consecutive days.

The placemaking experiments show clear and visible results of the collabo-ration with stakeholders. Ideas gathered at workshops and in conversations with the local residents in order to improve the appearance and usability of Makasi-initori Square have been compiled into one document for further processing. The positive experiences of placemaking experiments can be condensed into the following observations:

• Temporary changes and provisional use of public spaces are effective ways to revitalise various places

• It is easy to encourage local residents to participate in and organise small events that increase communality, af-ter they have first been introduced to the topic in a positive way.

• Documents on local history and en-couraging people to reminisce are rela-tively easy ways to invite the elderly to discuss current local topics

• Objectives that are agreed mutually with the participants and a lack of re-sources can easily make local entrepre-neurs interested in providing material support to placemaking activities

• Visits to partner cities broadened the view on a community-led practice of urban development. Also support group members participated in these visits with the project team.

43

The residents experienced the signifi-cance of their own power to influence issues by participating in placemaking activities and by taking more responsibil-ity to organise them. Organisations that operate in the city and that have actively participated in the collaboration, for ex-ample the Pori Unit of Aalto University and Pori Park Department, will be more likely to include interaction with resi-dents in their future operations. The city’s community culture will gradually change by way of placemaking experiences.

Toward the end of the P4C project, the Pori Unit of Aalto University purchased the container from SKANSKA Raken-nuskone Oy who, as a sponsor, allowed its free use for placemaking activities throughout the summer. The Pori Unit of Aalto University has already made plans on how its Elävä Pori (Living Pori) pro-ject, commencing in the near future, can utilise the P4C container in its students’ works.

As collaboration continues with different parties in order to increase the participa-tion of residents, the P4C container will also play a role in the development of various suburbs of the city in the Kaikkien Pori (Pori for All) project, which will last till the end of 2015.

Active inhabitants have also expressed their interest in sharing the use of the P4C container in the future. The contain-er has turned out to be a versatile item, both physically and symbolically. It mate-rialises the core idea of Pori’s placemak-ing activities about making the revital-ising opportunities of city spaces visible through collaboration. The joint effort by the residents to give the container a new look and its colourful result creates new opportunities to continue collaboration.

THE FUTURE OF PLACEMAKING ACTIVITIES IN PORI

Hanke saa osarahoitusta Euroopan unionin URBACT II -ohjelmastaThe project is co-financed by the EU in the frame of the URBACT II programme

Porin kaupunkikaupunkisuunnittelu

www.pori.fi/p4cwww.urbact.eu/placemaking-cities