Pohjois-Karjalan TRENDIT 2/2012

P o h j o i s - K a r j a l a n

trenditmarraskuu 20122Talouskatsaus

2

IDÄSTÄ VALOA SUMUISIIN TALOUSNÄKYMIIN

Pohjois-Karjalan aluetalous on suoriutunut viime vuosina kohtalaisen hyvin huolimatta maailmantalouden epävarmasta toimintaym-päristöstä. Kevätkaudella 2012 maakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihtosumma kääntyi kuitenkin hienoiseen laskuun.

Yritysten kasvuvauhti alkoi hiipua selväs-ti jo viime vuoden toisella puoliskolla, vaik-kakin absoluuttisena arvona liikevaihtosum-ma oli tuolloin kaikkien aikojen suurin Poh-jois-Karjalassa mitattu.

Työllisyystilanteemme on ollut jo jonkin aikaa maan vaikein. Työttömien määrä ehti supistua yhtäjaksoisesti parin vuoden ajan, mutta hyvä kehitys kääntyi vuoden 2011 mar-raskuussa, josta lähtien työttömien määrä on ollut jatkuvasti suurempi verrattuna edellis-vuoden vastaavaan ajankohtaan. Työttömyy-den kasvua selittää osaksi työ- ja elinkeino-hallinnon toimenpiteissä olevien määrän sel-vä lasku.

Ilonaiheitakin on. Pohjois-Karjala on ol-lut jo kolme vuotta peräkkäin muuttovoitto-maakunta. Vuonna 2011 muuttovoitto riitti selättämään luonnollisen väestönmuutoksen ja maakunnan kokonaisväkiluku nousi ensim-mäistä kertaa sitten vuoden 1993.

Kuluvan vuoden mittaan muuttoliikeluvut ovat olleet hyvin lähellä edellisvuoden tasoa,

joten on odotettavissa, että nettomuutto tu-lee tänäkin vuonna olemaan plussan puolella.

Positiivista uskoa talousnäkymiimme luo etenkin rakennusala, jolla on meneillään tai lähivuosina käynnistymässä useita julkisen ja yksityisen sektorin suurhankkeita.

Esimerkkeinä mainittakoon Joensuun ke-hätien jatkohanke, Fortumin pyrolyysilaitos, keskussairaalan laajennus, Penttilänrannan asuinalue sekä muut mittavat kerrostalokoh-teet. Seudullisesti merkittäviä investointeja on käynnissä tai vireillä myös Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa.

Vahvistuvana ilmiönä näyttää olevan ve-näläisten kiinnostus yritystoimintaan ja inves-tointeihin maakuntamme alueella. Esimerk-keinä tällaisista ovat kylpylän rakentaminen Kolilla, Puhos Boardin konkurssipesän osto Kiteellä sekä kaviaarin tuotannon käynnistä-minen Ilomantsissa.

Rajanylitysten määrän ja tax free -kaupan jatkuva kasvu kertovat venäläisten matkailija- ja ostopotentiaalista, joka vahvistaa merkittä-västi erityisesti kauppa- ja majoituspalveluja.

Elokuussa toteutuneen Venäjän WTO-jä-senyyden odotetaan avaavan uusia mahdol-lisuuksia yritystoiminnalle. Venäjästä tulee ai-empaa vakaampi ja ennustettavampi inves-tointikohde ja kauppakumppani. Lähivuosi-na todennäköisesti toteutuva Venäjän ja EU:n välinen viisumivapaus lisää edelleen matkaili-javirtoja huomattavasti.

Ilahduttavaa on ollut Joensuun lentoase-man matkustajamäärien vahva kasvu. Kevääl-lä 2012 Estonian Air aloitti suorat lennot Jo-ensuun ja Tallinnan välillä. Se on tuonut run-

saasti lisää vaihtoehtoja sekä työ- että va-paa-ajan matkustukseen. Samalla lisääntynyt kilpailu on näkynyt välittömästi alentuneina lentolippujen hintoina myös kotimaan liiken-teessä. Toivotaan, että siivet kantavat.

Pitkittynyt euromaiden velkakriisi leimaa lähitulevaisuuden kehitysnäkymiä. Vaikka useimmat maakunnan yritykset ovat koh-tuullisen hyvässä iskussa, se ei kuitenkaan riitä evääksi kasvuun, jos vienti ei vedä, ja samaan aikaan valtiontalouden säästökuu-ri leikkaa kulutusta ja investointeja.

Syksyllä 2012 tulevia näkymiä kuvaavat barometrit ovat olleet huolestuneen odot-tavia, mutta eivät kuitenkaan toivottoman synkkiä.

Pentti Hyttinenmaakuntajohtaja

Pohjois-Karjalan kuntien käyttötalouden kehitystä osoittava vuosikate laski vuonna 2011 reilun viidenneksen. Kehitys oli var-sin yhdensuuntaista, sillä vain muutaman kunnan käyttötalous koheni. Kuntien väli-set erot vuosikatteen osalta olivat kuiten-kin suuret. Negatiivisen vuosikatteen kunta oli Kitee, korkein kate oli puolestaan Nur-meksessa, Polvijärvellä ja Kesälahdella, mis-sä kuntatalouden tila noususta huolimatta on edelleen varsin heikko.

Maakunnan kuntasektorin käyttötalou-den heikkeneminen selittyi tulopuolen liian pienestä kasvusta menokehitykseen verrat-

tuna. Niin Pohjois-Karjalan kuin koko maan-kin kuntasektorin ongelmana on jo pidem-pään ollut menojen liian kova kasvu. Toi-mintakatteen heikkeneminen on vuosina 2008–2011 ollut Pohjois-Karjalassa keski-määrin 4,7 % vuodessa.

Kuntien rahoitusasema heikkeni myös ti-linpäätöksissä, velkamäärä ilman konserni-tarkastelua oli noin 1500 euroa per asukas, mikä on silti edelleen maakunnittain tarkas-teltuna alhaisimpia.

Kuntatalouden haasteet jatkuvat ensi vuodelle, pelkästään valtion toimien pai-ne Pohjois-Karjalan kuntiin on 0,3 tulove-

Kuntatalouden tilanne heikkeni selvästi vuonna 2011

”Vahvistuvana ilmiönä näyttää olevan venäläisten kiinnostus yritystoimintaan

ja investointeihin”

roprosentin tuoton verran. Varsinkin vuo-delle 2015 kohdistuu valtion taholta kas-vavia säästöpaineita kunnille. Mikäli lisäk-si yleinen taloustilanne ei siihen mennessä kohene, niin vaikeudet vaan kasvavat. Kaik-kiaan pelkästään valtionosuuksien leikka-ukset ovat kaudella 2012–2015 keskimää-rin 1,7 tuloveroprosentin tuottoa vastaa-vat, kun koko maa selviää alhaisemmalla 1,3 %:n tasolla.

3

KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA Henkilöstö-määrä

Liikevaihto 1 000 € Muutos

1.-6.2012/1.-6.2011 Muutos % 1.-6.2012 1.-6.2011 1 000 € %

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (tol M+N) 0,9 104 046 96 785 7 261 7,5Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (tol 33) 21 930 20 421 1 509 7,4Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) 3,5 58 222 55 607 2 614 4,7Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) 65 167 62 424 2 743 4,4Elintarviketeollisuus (tol 10-12) 1,4 95 713 92 402 3 311 3,6Televiestintä, Ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (tol 61-63) -1,6 61 996 60 055 1 940 3,2Palvelut (tol G-U) 2,4 1 348 117 1 309 526 38 591 2,9Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) 5,3 862 160 839 880 22 279 2,7Kiinteistöalan toiminta (tol L) 3,1 42 824 41 794 1 031 2,5Kuljetus ja varastointi (tol H) -2,5 124 291 122 019 2 272 1,9Metallituotteiden valmistus (tol 25) -2,8 125 389 124 230 1 159 0,9Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) 1,9 2 962 637 3 012 419 -49 782 -1,7Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (tol 237) -6,9 21 890 22 496 -606 -2,7Rakentaminen (tol F) 2,8 270 581 279 012 -8 431 -3,0Muovituotteiden valmistus (tol 222) -1,6 98 034 101 633 -3 600 -3,5Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (tol 72, 712) -7,7 3 844 4 065 -221 -5,4Jalostus (tol BC+DF) -0,9 1 507 241 1 602 428 -95 186 -5,9Puun sahaus höyläys ja kyllästys (tol 161) -8,2 151 803 162 029 -10 226 -6,3Koko teollisuus (tol BCD) -2,3 1 234 012 1 319 535 -85 523 -6,5Teollisuus (tol C) -3,6 1 084 353 1 166 654 -82 301 -7,1Metalliteollisuus (tol 24-30+33) -3,1 397 821 433 015 -35 194 -8,1Sähköteknisten laitteiden valmistus (tol 26-27) -1,2 53 178 58 068 -4 890 -8,4Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (tol 28) -4,1 186 680 214 303 -27 622 -12,9Puutavaran valmistus (tol 162+310) -14,7 52 730 66 033 -13 303 -20,1

Liikevaihdon kehitys

70

80

90

100

110

120

130

140

01.05 01.06 01.07 01.08 01.09 01.10 01.11 01.12

koko maa Pielisen KarjalaJoensuun sk Keski-KarjalaPohjois-Karjala

Inde

ksi =

100

Viennin kehitys

30

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

01.05 01.06 01.07 01.08 01.09 01.10 01.11 01.12

koko maa Pielisen Karjala

Joensuun sk Keski-Karjala

Pohjois-Karjala

Inde

ksi =

100

Henkilöstön kehitys

80

90

100

110

120

01.05 01.06 01.07 01.08 01.09 01.10 01.11 01.12

koko maa Pielisen KarjalaJoensuun sk Keski-KarjalaPohjois-Karjala

Inde

ksi =

100

k_A-X

0

50

100

150

200

0

200

400

600

800

01.0

5

07.0

5

01.0

6

07.0

6

01.0

7

07.0

7

01.0

8

07.0

8

01.0

9

07.0

9

01.1

0

07.1

0

01.1

1

07.1

1

01.1

2

inde

ksi (

2005

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (toimialat yhteensä)

€ / kk trendikoko maa

Pohjois-Karjalan liikevaihto

Indeksi 100 on vuosi 2005. Vuoden 2011 tiedot tarkentuvat vuoden 2012 loppuun asti. Henkilöstömäärä = yrityksissä tehdyt henkilötyövuodet eli ns. kokopäivätyölliset työntekijät. Ei sisällä alkutuotantoa ja julkista sektoria. Toimialanumerointi on Tilastokeskuksen TOL 2008 -luokituksen mukainen.

4

Rakentaminen ja elintarvikkeala kasvuvetureina

Uskoa investointeihin ja alavireen päättymiseen

Vuoden 2012 ensimmäinen puolivuotisjak-so näyttäisi pysäyttäneen kasvun Joensuun seudulla. Kuitenkin yli puolella toimialoista liikevaihto on kehittynyt positiivisesti edel-lisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattu-na. Uutta on se, että merkittävä osa liike-vaihdon kasvusta on venäläisasiakkaitten vauhdittamaa.

Minna HeikkinentoimitusjohtajaPielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES

Pekka NuutinentoimitusjohtajaJoensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Risto HiltunentoimitusjohtajaKeski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI

Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuolis-kolla kaikkien toimialojen liikevaihto kään-tyi Pielisen Karjalassa lievään laskuun. Tämä kertoo epävarmuuden lisääntymisestä, mutta ilmapiiri alueen yrityksissä on kui-tenkin säilynyt vankasti eteenpäin katsova-na. Pielisen Karjala onkin pitänyt kohtuulli-sen hyvin pintansa talouden laskusuhdan-teessa verrattaessa alueemme eri toimialo-

Puutavaran valmistus veti Keski-Karjalan liikevaihdot miinukselle tammi-kesäkuus-sa verrattuna 2011 alkuvuoteen. Puhos Bo-ard Oy:n konkurssi viime syksynä selittää pääosan toimialan liikevaihdon peräti 64 %:n laskusta.

Myös rakentamisen liikevaihto pieneni lähes 30 %, tosin edellisvuoden vertailu-ajankohtana rakentamisen liikevaihto kas-

Venäläisistä vauhtia kehitykseen

jen kehitystä koko maakunnan kehitykseen. Toimialoista parhaiten menestyi raken-

taminen, jonka kasvu on jatkunut voimak-kaana viime vuoden jälkimmäiseltä puolis-kolta. Rakentamisen toimialan liikevaihto kasvoi 20,3 % eli 3 miljoonaa euroa. Pieli-sen Karjalassa on ollut useita rakennuskoh-teita työn alla: kaupan alan rakentamista, julkista rakentamista ja asuntotuotantoa.

Myös elintarviketeollisuus on säilyttänyt hyvän ja vakaan 9,4 % kasvun. Elintarvike-alan yrityksissä tapahtuu jatkuvaa kehitys-työtä ja uusia markkinoita tuotteille hae-

taan aktiivisesti. Toimialalla tehdyt inves-toinnit vauhdittavat alan kasvua myös tu-levaisuudessa.

Koko teollisuuden liikevaihdon kehitys kääntyi 4,5 % negatiiviseksi. Tämän kehi-tyksen taustalla on nähtävissä Pielisen Kar-jala isojen teollisuusyritysten vientiriippu-vuus. Yritysten viennin arvo laski 2,7 % eli 2,1 miljoonaa euroa edellisvuoden vastaa-vasta ajankohdasta.

Pielisen Karjalan perinteisesti vahva toi-miala metalliteollisuus ei pystynyt ylläpitä-mään kasvua, vaikka mm. metallituotteiden valmistus kirjasi 4,9 % kasvun. Alueen me-talliteollisuus on kuitenkin selvinnyt hyvin suhteessa koko maakunnan kehitykseen.

Myönteistä on tukku- ja vähittäiskaup-patoimialan säilyminen kasvu-uralla. Pie-lisen Karjalan tulee saada otettua osansa Pohjois-Karjalan kasvaneesta venäläismat-kailijoiden virrasta, mikä tuo lisäpiristystä

Yleisesti ottaen liikevaihdon kehitys näyt-täisi junnaavan lähes paikallaan – luvuis-sa pyöritään +/-8 % tienoilla. Kaikkien toi-mialojen liikevaihdon kehitys oli pikkuisen miinuksella, ollen 0,7 %.

Rahassa mitattuna paras kasvu oli pal-velualoilla sekä tukku ja vähittäiskaupassa. Näiden yhteinen liikevaihto kasvoi peräti 57 miljoonaa euroa vuoden takaiseen ajanjak-soon verrattuna.

Joensuun seudun teollisuus on selväs-ti kärsinyt maailmalla jatkuneesta epävar-muudesta. Teollisuutta leimaa nyt varovai-suus; tilauksia kyllä tehdään aiempaa ti-heämmin, mutta tilausmäärät ovat pienen-tyneet selkeästi.

Positiivistakin uskoa tulevaisuuteen on näköpiirissä. Selvityksemme mukaan 40:lla

Joensuun seudun yrityksellä on suunnitteil-la yhteensä runsaat 112 miljoonan euron investointi- ja kehittämishankkeet lähivuo-sille. Toteutuessaan ne merkitsevät lähes

600 työpaikan syntymistä. Lisäksi kaupan ja palvelujen aloille on käynnistymässä mer-kittäviä rakennusprojekteja, jotka piristävät paikallista kysyntää.

Tänä päivänä Joensuun seudun kas-vua vauhdittavat venäläiset asiakkaat. Ul-komaisten yöpyjien määrä lisääntyi Pohjois-Karjalassa yli 51 % ja näistä asiakkaista noin 60 % tuli Venäjältä. Tämä kasvu tulee esil-le myös Niiralan rajanylitystilastoissa, jois-sa suunta on ollut jyrkästi ylöspäin vuodes-ta 2010 alkaen.

Lisääntynyt matkailijamäärä näkyy

voi vahvasti, lähes 42 %. Muillakaan toi-mialoilla liikevaihdot eivät juuri kasvaneet. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liike-vaihto väheni alkuvuonna liki 11 % vuoden 2011 alkupuoliskoon verrattuna. Rahallises-ti liikevaihdon supistuminen tarkoittaa yli 33 miljoonaa euroa.

Tuotannollisen teollisuuden suhdanteet ovat alavireisiä, vain metallituotteiden val-mistuksessa päästiin noin 8 %:n kasvuun. Eniten liikevaihtoaan kasvatti hallinto- ja tu-kipalvelutoiminta, yli 18 % eli noin 1,2 mil-joonaa euroa. Toimialaan kuuluu erilaisia

kiinteistöhuoltoa, tilipalveluja, asiantunti-ja- ja suunnittelupalveluja sekä ohjelmapal-veluja tuottavia yrityksiä.

Taantumasta huolimatta kauppa jaksoi kasvattaa liikevaihtoaan kolmisen prosent-tia, lähes 2 miljoonaa euroa. Samoin majoi-tus ja ravitsemus jatkaa jo pitempään jatku-nutta pientä kasvua. Todennäköisesti venä-läisten matkailijoiden lisääntyminen seudul-la näkyy kaupan ja matkailualan yritysten liikevaihdoissa. Liikevaihto kasvaa, vaikka paikallisen väestön ostovoima on osittain heikentynyt. Tax free -kauppa on kasvanut alkuvuonna yli kolmanneksen edellisvuo-teen verrattuna.

Henkilöstö väheni seudun yrityksissä yli 3 %, mitä paljolti selittänee Puhos Board Oy:n konkurssi kerrannaisvaikutuksineen. Palkkasumma sen sijaan pysyi samalla tasol-la kuin edellisvuonna. Palkkaa on siis mak-settu enemmän, mutta pienemmälle poru-

”paras kasvu oli palvelualoilla sekä tukku ja vähittäiskaupassa”

” ilahduttavaa on, että yritysten henkilöstömäärä

kasvoi 2,5 %”

”kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto

väheni alkuvuonna liki 11 %”

5

JOENSUUN SEUTUKUNNAN KEHITYS Liikevaihto 1 000 € Muutos

1.-6.2012 1.-6.2011 1 000 € %Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (tol M+N) 87 276 81 474 5 802 7,1

Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaali-palvelut (tol P+Q) 54 511 50 904 3 606 7,1

Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (tol 33) 16 044 14 989 1 055 7,0

Majoitus ja ravitsemustoiminta (tol I) 46 860 44 192 2 668 6,0Elintarviketeollisuus (tol 10-12) 78 082 74 874 3 208 4,3Puutavaran valmistus (tol 162+310) 39 773 38 188 1 586 4,2Kuljetus ja varastointi(tol H) 90 243 86 868 3 375 3,9Palvelualat yhteensä (tol G-U) 1 109 577 1 072 555 37 023 3,5Ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (tol 61-63) 61 563 59 602 1 961 3,3Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) 699 586 679 586 19 999 2,9Kiinteistöalan toiminta (tol 68) 38 524 37 668 856 2,3Metallituotteiden valmistus (tol 25) 114 926 114 371 555 0,5Rakentaminen (tol F) 216 878 216 155 724 0,3Kaikki toimialat (tol A-X) 2 353 434 2 369 305 -15 870 -0,7Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (tol 23) 35 000 36 047 -1 047 -2,9

Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 161) 64 210 66 267 -2 057 -3,1Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (tol 72, 712) 3 362 3 521 -160 -4,5

Jalostus (tol BC+DF) 1 173 841 1 230 587 -56 746 -4,6Muovituotteiden valmistus (tol 222) 80 902 85 462 -4 561 -5,3Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (tol BCD) 956 903 1 013 139 -56 235 -5,6

Teollisuus (tol C) 838 073 892 712 -54 639 -6,1Metalliteollisuus (tol 24-30) 357 423 390 913 -33 490 -8,6sähköteknisten tuotteiden valmistus (tol 26-27) 51 169 56 083 -4 914 -8,8Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (tol 28) 166 395 192 158 -25 762 -13,4

PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNNANKEHITYS

Liikevaihto 1 000 € Muutos1.-6.2012 1.-6.2011 1 000 € %

Rakentaminen (tol F) 17 697 14 711 2 986 20,3Elintarviketeollisuus (tol 10-12) 11 565 10 570 995 9,4Metallituotteiden valmistus (tol 25) 5 461 5 207 254 4,9Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (tol M+N) 8 447 8 221 226 2,7

Koneiden ja laitteiden valmistus (tol 26-27, 28) 3 311 3 224 87 2,7Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) 89 969 89 501 467 0,5Palvelualat yhteensä (tol G-U) 133 767 133 474 293 0,2Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) 328 345 331 651 -3 305 -1,0Metalliteollisuus (tol 24-30) 13 199 13 375 -175 -1,3Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) 7 526 7 637 -111 -1,5Jalostus (tol BC+DF) 175 004 179 908 -4 904 -2,7Kuljetus ja varastointi (tol H) 14 236 14 804 -568 -3,8Teollisuus (tol C) 141 797 148 343 -6 546 -4,4Koko teollisuus (tol BCD) 157 620 164 977 -7 357 -4,5Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaali-palvelut (tol P+Q) 6 033 6 476 -443 -6,8

Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 161) 57 650 63 727 -6 077 -9,5Puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (tol 162+310) 4 420 5 064 -644 -12,7

KESKI-KARJALAN SEUTUKUNNAN KEHITYS

Liikevaihto 1 000 € Muutos1.-6.2012 1.-6.2011 1 000 € %

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (tol M+N) 8 159 6 909 1 250 18,1

Metallituotteiden valmistus (tol 25) 4 879 4 526 352 7,8Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) 64 003 62 187 1 816 2,9Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) 3 983 3 895 88 2,3Palvelualat yhteensä (tol G-U) 105 799 104 151 1 649 1,6Kuljetus ja varastointi (tol H) 19 785 20 483 -699 -3,4Metalliteollisuus (tol 24-30) 26 887 27 900 -1 013 -3,6Puun sahaus höyläys ja kyllästys (tol 161) 29 695 31 699 -2 003 -6,3Koneiden ja laitteiden valmistus (tol 26-27, 28) 18 482 19 845 -1 363 -6,9Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) 275 819 308 883 -33 064 -10,7Koko teollisuus (tol BCD) 117 553 140 536 -22 983 -16,4Teollisuus (tol C) 104 266 126 582 -22 317 -17,6Jalostus (tol BC+DF) 155 295 192 036 -36 741 -19,1Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaali-palvelut (tol P+Q) 4 634 6 146 -1 512 -24,6

Rakentaminen (tol F) 36 725 51 794 -15 069 -29,1Puutavaran valmistus (tol 162+310) 8 407 23 370 -14 963 -64,0

sekä matkailuun että kaupan alalle. Työllisyyden kehityksen näkökulmas-

ta ilahduttavaa on, että yritysten henki-löstömäärä kasvoi 2, 5 % ja palkkasum-ma nousi 3,8 %. Yritysten henkilöstö-määrän kasvu Pielisen Karjalassa ylittää koko maan 2,4 % kasvun. Uusia työ-paikkoja on avautunut erityisesti kou-lutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaa-lipalveluihin.

Pielisen Karjalan yrityskentässä val-litsee vahva tulevaisuudenusko. Pieli-sen Karjalaan on suunnitteilla merkittä-viä investointeja mm. bioenergia-alalle. Toteutuessaan nämä hankkeet lisäävät alueen kasvua ja elinvoimaa.

kalle. Terveydenhuollon ja sosiaalipalve-lujen palkkasumma pieneni reilun pro-sentin.

Viennissäkin näkyy teollisuuden hei-kompi tilanne, vienti väheni neljännek-sen edellisvuoden alkupuoleen verrattu-na. Viennin vähenemisen rahallinen arvo on liki 12 miljoonaa euroa.

Keski-Karjalassa odotellaan edelleen isojen investointien käynnistymistä. Eko-kem Oyj on jo tehnyt päätöksen ekovoi-malaitoksen rakentamisesta Puhokseen, joten 35 miljoonan kokonaisinvestoin-ti tuo työtä pitemmäksi aikaa maakun-nassa toimiville rakentajille. Puhos Board Oy:n tiloissa taas alkaa lastulevytuotan-to heti, kun toimintaa käynnistävä Fiater Oy saa rahoituksen kuntoon.

myös tax free -luvuissa. Tax freen kasvu välillä tammi-syyskuu oli 40 % ja syys-kuussa kasvua oli jopa 60 %. Kaikkiaan tax free -kauppa on kasvanut vuodesta 2006 viisinkertaiseksi.

Matkailijavirrat Joensuun lentoken-tällä ovat myös kasvaneet. Uusien yhte-yksien myötä matkustajamäärä lisääntyi vuoden alusta 34 %. Seuraavaksi kulku-yhteydet vahvistuvat Joensuusta Petros-koihin, kun uusi junayhteys avataan ensi vuoden lopulla.

Venäjä on nyt WTO:n jäsen ja puu-tullien on määrä laskea jopa neljännek-seen edeltäneestä tasosta. Tästä avau-tunee lisää mahdollisuuksia Joensuun seudun ja Venäjän yhteistyölle. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan tilannetta.

6

Metalliteollisuus notkahti alkuvuonna

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

01.05 01.06 01.07 01.08 01.09 01.10 01.11 01.12

24-30+33 Metalliteollisuus

28 Muiden koneiden jalaitteiden valmistus

25 Metallituotteidenvalmistus

26-27 Sähköteknisten ym.tuotteiden valmistus

33 Koneiden ja laitteidenkorjaus, huolto ja asennus

Pohjois-Karjala

1 00

0 00

0 eu

roa

kuuk

aude

ssa

Metalliteollisuuden toimialojen liikevaihto

den valmistus (25) kipusi vielä lähes pro-sentin kasvuun liikevaihdossa. Investointien lykkääminen näkyy koneiden ja laitteiden korjauksessa, huollossa ja asennuksessa (33), jossa kirjattiin peräti 7,4 % kasvu. Pal-veluliiketoimintaan panostaminen on jat-kossa entistä tärkeämpää myös siksi, että näin voidaan tasoittaa mahdollisia suhdan-nevaihteluja.

Tarkasteltaessa alkuvuoden heikkoa ke-hitystä Pohjois-Karjalassa on huomioitava se, että vertailuvuosi 2011 oli erittäin vah-vaa toipumisen aikaa metalliteollisuudelle. Vielä viime vuoden lopussa rikottiin kaikki-en aikojen liikevaihtoennätyksiä, nyt on sel-västi sopeutettu toimintaa heikentyneeseen markkinatilanteeseen.

Metalliteollisuuden yrityksiä maakun-nassa on lähes 300. Lähiajan tulevaisuuden-näkymät ovat epävarmat ja mikäli Euroo-pan talouskriisi pitkittyy, henkilöstömäärää joudutaan edelleen sopeuttamaan. Vuon-na 2009 kriisin ollessa pahimmillaan, nämä henkilöstöjärjestelyt onnistuttiin hoitamaan pitkälti lomautuksilla. Irtisanomisia kannat-taakin välttää viimeiseen asti, sillä lähivuo-sina eläköityminen on metalliteollisuudes-sa voimakasta ja edessä voi olla nopeasti-kin osaajapula.

Jos taas näkymät paranevat, toipumi-nen voi olla jälleen hyvinkin nopeaa. Koko talouskriisin ajan isoja investointeja on ly-kätty, joten investointihyödykkeiden kysyn-tä voi kasvaa ripeästi taloustilanteen kirkas-tuessa. Uusien asiakkuuksien hankkimisek-si vientiponnisteluja tulee jatkaa määrätie-toisesti.

Pohjois-Karjalan metalliteollisuudessa (24–30, 33) Euroopan taloustilanteen ke-hitys näkyy erittäin voimakkaina suhdanne-vaihteluina. Alkuvuonna investointihyödyk-keiden kysyntä on selvästi hiipunut, mikä näkyy yllättävänkin suurena pudotuksena liikevaihdossa ja viennissä. Huolestuttavaa on myös se, että maakunnan metalliteolli-suuden liikevaihdon ja viennin kehitys on alkuvuonna ollut selvästi koko maan kehi-tystä heikompaa.

Maakunnan metalliteollisuuden liike-vaihdon myönteinen kehitys kääntyi las-kuksi alkuvuonna. Tammi-kesäkuussa liike-vaihto supistui peräti 8,1 % edellisvuodes-ta. Vielä viime vuonna kasvua edellisvuo-desta kertyi 27 %. Erityisen huolestuttavaa kehitys oli koneiden ja laitteiden valmistuk-sessa, jossa kirjattiin lähes 13 % lasku liike-vaihdossa.

Sama huolestuttava kehitys näkyy me-talliteollisuuden viennin kehityksessä, alku-vuonna vienti supistui lähes 9 % edellisvuo-den tammi-kesäkuuhun verrattuna.

Henkilöstömäärä supistui liikevaihtoa ja vientiä vähemmän, laskua oli noin 3 % edellisvuodesta.

Metalliteollisuuden sisällä liikevaih-don kehitys oli vuoden alkukuukausina hy-vin vaihtelevaa toimialoittain, koneiden ja laitteiden valmistus (28) sekä sähkötek-nisten laitteiden valmistus (26–27) supis-tuivat selvästi. Sen sijaan metallituottei-

”liikevaihdon myönteinen kehitys kääntyi laskuun”

7

Pohjois-Karjalan maakunnan muovituot-teiden valmistuksen (222) liikevaihto kääntyi laskuun viime vuoden lopulla. Ku-luvan vuoden alkupuolella liikevaihto ke-hittyi negatiivisesti, vaikkakin lasku loive-ni kesää kohti. Tammi-maaliskuussa laskua kertyi 6,5 % ja huhti-kesäkuussa enää puoli prosenttia edellisvuoden vastaaviin neljän-neksiin verrattuna.

Muovituotteiden valmistus on tärkeä vientiala Pohjois-Karjalassa, yli puolet tuo-tannosta suuntautuu vientiin. Muovituot-

24-30+33

0

25

50

75

100

125

150

0

20

40

60

01.0

5

07.0

5

01.0

6

07.0

6

01.0

7

07.0

7

01.0

8

07.0

8

01.0

9

07.0

9

01.1

0

07.1

0

01.1

1

07.1

1

01.1

2

inde

ksi (

2005

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: vienti (tol 24-30+33)

€ / kk

trendi

Metalliteollisuuden vienti

222

0

25

50

75

100

125

150

175

200

0

2

4

6

8

10

12

01.0

5

07.0

5

01.0

6

07.0

6

01.0

7

07.0

7

01.0

8

07.0

8

01.0

9

07.0

9

01.1

0

07.1

0

01.1

1

07.1

1

01.1

2

inde

ksi (

2005

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: vienti (tol 222)

€ / kk trendi

Muovituotteiden valmistuksen vienti

Jarno Turunenaluekehityspäällikkö

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

k_222

0

50

100

150

200

0

5

10

15

20

25

3001

.05

07.0

5

01.0

6

07.0

6

01.0

7

07.0

7

01.0

8

07.0

8

01.0

9

07.0

9

01.1

0

07.1

0

01.1

1

07.1

1

01.1

2

inde

ksi (

2005

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 222)

€ / kk

trendi

Muovituotteiden valmistuksen liikevaihto

k_28

0

50

100

150

0

10

20

30

40

50

60

01.0

5

07.0

5

01.0

6

07.0

6

01.0

7

07.0

7

01.0

8

07.0

8

01.0

9

07.0

9

01.1

0

07.1

0

01.1

1

07.1

1

01.1

2

inde

ksi (

2005

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa



Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto

Muovialan lasku loiveni

teiden valmistuksen vienti kasvoi vuonna 2011 yhteensä 6 %, vaikkakin jo loppu-vuonna vienti hieman supistui. Sama ke-hityssuunta jatkui tämän vuoden alkupuo-lella, tosin käännettä parempaan on näh-tävissä liikevaihdon ohella myös viennissä. Tammi-maaliskuussa vienti laski vielä 11 %, mutta huhti-kesäkuussa enää prosentin.

Muovituotteiden valmistuksessa hen-kilöstömäärä supistui alkuvuonna lähes 2 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.

8

Suomen ja Venäjän taloussuhteiden histo-ria käy oppikirjaesimerkiksi siitä, miten po-liittiset suhteet vaikuttavat maiden talous-suhteisiin.

Suuriruhtinaskunnalla oli aikanaan kiin-teät talousyhteydet emämaan ja varsinkin sen pääkaupungin, Pietarin, kanssa. Tulliti-lastoista käy ilmi, että Venäjän osuus Suo-men viennistä ja tuonnista oli pääosan tuosta ajanjaksosta 40 prosentin tuntumas-sa. Myös Pohjois-Karjalan sahojen ja ruukki-en kehityshistoria eteni paljolti tämän itäyh-teyden imussa ja varassa.

Lokakuun vallankumous ja Suomen it-senäistyminen katkaisivat nämä naapuri-alueiden talousyhteydet jokseenkin tyys-tin. Seuraava täyskäännös tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. YYA-sopimus oli poliittinen perusta, jonka puitteissa talous-yhteydet kasvoivat merkittäviksi. Itä-Suo-men tuotantorakenne aiheutti kuitenkin sen, että täkäläinen itävienti jäi vähäisek-si. Suomen ja Neuvostoliiton bilateraalikau-pan vientituotteet tulivat valtaosin muual-ta Suomesta.

Nyt on eletty jo parikymmentä vuot-ta uuden ja erilaisen naapuruuden aikaa. Palaaminen yritysvetoisiin taloussuhteisiin myös itäsuunnassa on ollut työläs ja vaihei-kas prosessi. Liikesuhteita on viritelty epä-varmoissa oloissa. Venäjän lainsäädännön ja politiikan käänteet, korruption tuomat rasitteet ja muuttuvat rajakäytännöt ovat aiheuttaneet hankaluuksia – tunnetuimpa-na esimerkkinä puutullit. Näistä ongelmista ja yllätyksistä huolimatta kauppa on kasva-nut ja investointejakin on tehty lisääntyväs-sä määrin. Myös useat itäsuomalaiset yri-tykset ovat hakeutuneet Venäjän markki-noille. Venäjän osuus Pohjois-Karjalan vien-nistä on kasvusuunnassa, vaikka välillä on otettu takapakkia.

Mitä tämän vuoden elokuussa lopullisen si-nettinsä saanut Venäjän WTO (World Tra-de Organization) -jäsenyys tuo muassaan? Aloittaako se peräti aivan uuden vaiheen naapurimaiden ja -alueiden taloussuhteis-sa?

Periaatteellisella tasolla se on historial-linen käänne. Venäjän Federaatio sitoutuu kansainvälisen kaupan yleisiin pelisääntöi-hin. Näin se myöntyy esimerkiksi siihen, että kauppaan liittyviä ristiriitoja ratkaistaan sel-keästi määritellyn sovittelumenettelyn avul-la eikä tapauskohtaisesti kulloistenkin po-liittisen asetelmien pohjalta. Tämä ei ole vähäinen muutos, sillä ostajien ja myyjien ristiriitoja tunnetusti riittää niin kauan kuin maailmassa kauppaa käydään ja investoin-teja tehdään.

Liittymissopimuksessa määritetään myös tullitasoja ja muita taloussuhteiden perusasioita. Käytännössä nämä linjaukset lisäävät ennustettavuutta sekä tarjoavat ul-komaisille toimijoille uusia mahdollisuuksia käydä kauppaa ja investoida Venäjän mark-kinoilla. Pohjoiskarjalaisten yritysten näkö-kulmasta on erityisen kiinnostavaa se, että samalla avautuu myös mahdollisuuksia yh-distää rajan kahden puolen olevia resursse-ja, vaikkapa puuta ja energia-asioiden osaa-mista, uusilla tavoilla tuotannossa.

Kaupan esteitä koskevat muutokset ete-nevät tuote- ja toimialakohtaisten aikatau-lujen mukaan. Joillakin aloilla ne tarjoavat välittömästi tai varsin pian uusia vienti-mahdollisuuksia, toisilla ne saattavat tuoda uusia venäläisiä kilpailijoita kansainvälisil-le markkinoille. Näin jäsenyyden seurauk-set vaihtelevat, mutta eri organisaatioiden tekemät arviot muutosten nettovaikutuk-sista ovat yleensä positiivisia. Sitä ne ovat myös Venäjän kannalta, sillä sehän on pit-kän harkinnan ja sisäisten ristiriitojen sel-vittelyn jälkeen liittynyt WTOn jäseneksi va-paaehtoisesti.

Kaiken kaikkiaan Suomen ja Venäjän ta-loussuhteet ovat vahvistumassa, sekä va-kiintumassa ja normalisoitumassa - ainakin jos vertailukohdaksi otetaan monenlaisten käänteiden värittämä historia.

Heikki Eskelinenprofessori

Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto

Venäjä, WTO ja Pohjois-Karjala

”Pohjoiskarjalaisten yritysten näkökulmasta

on erityisen kiinnostavaa se, että samalla avautuu myös mahdollisuuksia yhdistää rajan kahden

puolen olevia resursseja”

9

WTO poistaa kaupan esteitä ja alentaa tullimaksuja

Venäjän WTO-jäsenyys alentaa osin mer-kittävästikin tullimaksuja, mikä on Poh-jois-Karjalan elinkeinoelämän kannalta hy-vin myönteinen asia. Sitäkin suurempi vai-kutus voi tulla Pohjois-Karjalalle Venäjän WTO-jäsenyyden myötä poistuvista muis-ta kaupan esteistä. Pohjois-Karjalassa tu-lisi nyt toimia aktiivisesti Venäjän WTO-jä-senyyden täysitehoiseksi hyödyntämiseksi.

Lähes 20 vuoden neuvottelujen jälkeen Venäjän WTO-jäsenyys on nyt toteutunut. Venäjä alentaa heti 1/3 tullitariffeistaan ja loppuosan 1–7 vuoden siirtymäajalla. Tuon-titullit Venäjälle laskevat toimialasta riippu-en 1–2 -prosenttiyksiköllä.

Yksi toimiala poikkeaa kuitenkin tästä, informaatioteknologiatuotteiden tuontitul-lit poistetaan kokonaan 3 vuoden sisällä. Tämä koskee esim. tietokoneita, telekom-munikaatiolaitteita ja tietokoneohjelmisto-ja. Tällä Venäjä näyttää pyrkivän kehittä-mään voimakkaasti informaatioteknologi-aansa. Pohjois-Karjalassa on informaatio-teknologiassa runsaasti osaamista, joten nyt näillä toimijoilla on etsikkoaikansa Ve-näjän suurille markkinoille pääsemiseksi.

Raakapuun vientitullit Venäjältä laskivat välittömästi WTO:n tultua voimaan. Havu-puun vientitullit laskivat 50 %:lla ja lehti-puun 25 %:lla. Puutullien alennuksen arvi-oidaan tuovan Pohjois-Karjalan metsäteol-lisuudelle 2–5 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Tämän odotetaan vaikuttavan vah-vemmin vasta keväästä 2013 alkaen, kun rajan takana operoivat puunhankintaorga-nisaatiot on luotu uudelleen.

Pekka Myllynenstrategiapäällikkö

Pohjois-Karjalan ELY-keskus

”Tullimaksujen alennuksia suurempi vaikutus WTO:sta voi tulla siitä, että Venäjä

on luvannut poistaa kaupan esteitä”

Tullimaksujen alennuksia suurempi vaiku-tus WTO:sta voi tulla siitä, että Venäjä on luvannut poistaa kaupan esteitä. Yleisenä muutoksena on, että ulkomaisia tuotteita ei voi enää syrjiä suhteessa Venäjän kotimai-siin tuotteisiin tai palveluihin. Venäjän pal-velualat avataan kilpailulle ja ulkomaisille si-joittajille. Venäjä on sitoutunut selkeään ja oikea-aikaiseen ilmoittamiseen lainsäädän-nön muutoksista. Kaupankäynnin ja tulla-usprosessin byrokratiaa vähennetään jne.

Pohjois-Karjalan yritysten viennin arvo Venäjälle oli vuonna 2011 yhteensä lähes 100 miljoonaa euroa. Venäjän osuus Poh-jois-Karjalan viennistä oli reilut 8 %. Metal-lin osuus Pohjois-Karjalan Venäjän viennistä oli yli puolet. Näyttää ilmeiseltä, että WTO:n ansiosta Pohjois-Karjalan vienti Venäjälle tu-lee kasvamaan merkittävästi.

Tuonti Venäjältä Pohjois-Karjalaan on koostunut lähes yksinomaan tuontipuus-ta. Erityisesti koivukuitupuun merkitys maa-kunnan metsäteollisuudelle on suuri ja on omiaan turvaamaan nykyisen puunjalos-tuskapasiteetin säilymistä. Ainakaan tällä hetkellä ei ole odotettavissa tuontipuuhun perustuvan lisäkapasiteetin rakentamista. Tuontipuu lisännee kuitenkin mielenkiintoa bioenergian tuotantoa lisäävien investoin-tien sijoittumiselle Pohjois-Karjalaan. Toi-saalta tuontipuu vaikuttaa myös kotimai-seen puumarkkinatilanteeseen.

Pohjois-Karjalalla on nyt etsikkoaika WTO-ratkaisun jälkeen. Meidän tulee huo-lehtia siitä, että pystymme hyödyntämään näin syntyneet uudet mahdollisuudet täysi-määräisesti. Voisiko esim. Pohjois-Karjalas-ta muodostua läntisille yrityksille merkittä-vä jalansija tähdättäessä Venäjän kasvavil-le markkinoille?

10

Rakentamisen toimialan liikevaihto (F) on ollut kuluvan vuosituhannen ajan takuuvar-ma kasvuala maakunnassa ja Suomessa. Ai-nut laskusuhdanteinen vuosi on ollut 2009. Maakunnan liikevaihto kasvoi vielä viime vuonna yhteensä 11,4 %. Koko maan ta-solla kasvua oli lähestulkoon saman verran eli 11,6 %.

Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljän-neksellä liikevaihdon kehityssuunta maa-kunnassa muuttui radikaalisti ja liikevaihto supistui 1,6 %. Huhti-kesäkuussa liikevaihto laski jo 4 %. Yhteensä puolen vuoden sal-doksi tuli 3 %:n vähennys. Pohjois-Karjalan

Rakentamisessa raju käännös

Sahat 10 miljoonaa miinukselle

Suhdanneherkällä puun sahauksen, höylä-yksen ja kyllästyksen (161) toimialalla vuodet 2010 ja 2011 olivat kasvun aikaa. Kuluvan vuoden alussa liikevaihto kääntyi alavireiseksi, kun laskua tuli 6,3 %.

Euromääräisesti liikevaihdon pudotus oli 10,2 miljoonaa euroa. Seutukunnittain summa jakautui siten, että Joensuun seu-tukunnalla laskua oli 2,1 miljoonaa, Keski-Karjalassa 2 miljoonaa ja Pielisen Karjalassa 6,1 miljoonaa. Samalla on toki huomioita-va, että sakkauksesta huolimatta puolivuo-tisjakson liikevaihto oli neljänneksi suurin vuosituhannen alusta saakka tarkasteltuna.

Vielä viime vuonna sahojen viennin lii-kevaihdon muutos päätyi 2,8 %:n kasvuun. Kuluvan vuoden alkukuukausina vienti oli kääntynyt jo 2,4 %:n laskuun.

Linjan mukaisesti negatiivinen kehitys näkyi myös henkilöstön määrässä. Alan henkilöstön pari vuotta jatkunut kasvu tait-tui alkuvuodesta 8,2 %:n laskuun.

Puutavaran, puutuotteiden sekä huone-kalujen valmistuksen (162+310) liikevaih-to sukelsi kevätkaudella maakunnassa 20 % miinukselle. Puhoksen lastulevytehtaan sul-keminen selittänee Keski-Karjalan liikevaih-don valtavan 64 %:n laskun. Euroissa tämä tarkoittaa lähes 15 miljoonaa. Myös Pielisen Karjala oli lievässä 644 000 euron ja 12,7 %:n laskussa. Joensuun seutukunta sinnit-teli 4,2 %:n nousussa, mutta ala on seu-tukunnassa niin pieni, ettei 1,5 miljoonan kasvu tuonut maakunnan lukuihin lohtua.

Suhdanneherkän alan vienti kasvoi vielä viime vuoden alkupuolikkaalla hyvät 22,3 %. Toisella vuosipuolikkaalla kehityksen suun-

k_F

0

50

100

150

200

250

300

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

01.0

5

07.0

5

01.0

6

07.0

6

01.0

7

07.0

7

01.0

8

07.0

8

01.0

9

07.0

9

01.1

0

07.1

0

01.1

1

07.1

1

01.1

2

inde

ksi (

2005

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol F)


Rakentamisen liikevaihto

ta kuitenkin muuttui rajusti ja vienti supis-tui heinä-joulukuussa 21,5 %. Tuoreimmalla tarkastelussa olleella ajanjaksolla tammi-ke-säkuussa viennin negatiivinen kehitys jatkui, kun laskua kertyi yhteensä 31,6 %.

Henkilöstömäärän osalta viime vuosi näytti hyvältä kolmen laihan vuoden jäl-keen. Viime vuodelle kasvua kertyi 6,4 %. Kuitenkin, kuten jo viime vuoden loppukuu-kausien huonosta kehityksestä oli odotet-tavissa, niin kevätkaudella henkilöstö su-pistui 14,7 %.

Rauno Jussilaviestintäpäällikkö


Puutavaran valmistus sukelsi umpsukkeliin

kehitys meni näiltä osin vastavirtaan, sillä koko maan tasolla toimialalla koettiin hyvä 8 %:n kasvu ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Muutoksen taustalla on alan synkkä ke-hitys Keski-Karjalassa, jossa laskua tuli yli 15 miljoonaa euroa. Pielisen Karjalassa kasvua oli lähes 3 miljoonaa ja Joensuun seudul-la 724 000 euroa. Alan liikevaihto oli puo-livuotiskaudella 270,5 miljoonaa euroa ja viime vuoden saldo 661 miljoonaa.

Toimialan henkilöstömäärä kasvoi vii-me vuonna 3,6 % ja kuluvan vuoden alus-sakin vielä 2,8 %.

11

k_10-12

0

50

100

150

200

0

5

10

15

20

01.0

5

07.0

5

01.0

6

07.0

6

01.0

7

07.0

7

01.0

8

07.0

8

01.0

9

07.0

9

01.1

0

07.1

0

01.1

1

07.1

1

01.1

2

inde

ksi (

2005

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 10-12)


Elintarviketeollisuuden liikevaihto

k_237

0

50

100

150

200

0

5

10

01.0

5

07.0

5

01.0

6

07.0

6

01.0

7

07.0

7

01.0

8

07.0

8

01.0

9

07.0

9

01.1

0

07.1

0

01.1

1

07.1

1

01.1

2

inde

ksi (

2005

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa


€ / kk

trendi

Kivialan liikevaihto

Pohjois-Karjala on vahva kivituotteiden val-mistuksen keskittymä. Kivituotteita valmis-tavia yrityksiä on maakunnassa runsas 20 ja tunnetuimmat tuotteet ovat vuolukiviset tulisijat. Vuoden 2010 yritystilastojen pe-rusteella koko maan kivituotteiden valmis-tuksen liikevaihdosta yli 30 % syntyi Poh-jois-Karjalassa ja lähes kolmannes alan työ-paikoista sijaitsi maakunnassa.

Kivituotteiden valmistuksen toimi-alan (tol 237) kehitys on ollut viime vuodet alavireistä. Liikevaihdolla mitattuna toimi-alan huippu ajoittuu vuoteen 2006, jolloin maakunnan kivituoteteollisuuden liikevaih-to ylitti 75 miljoonaa euroa. Liikevaihdon huipputasosta on tultu kolmannes alaspäin ja vuonna 2011 toimialan liikevaihto jäi alle 50 miljoonaan euroon. Toimialan liikevaih-to putosi vuonna 2009 lähes neljänneksen, jonka jälkeen liikevaihdon pienenemisvauh-ti on rauhoittunut. Vuonna 2010 laskua tuli 4,5 % ja vuonna 2011 puolestaan 2,3 %.

Alkuvuoden molemmat kvartaalit jäivät viime vuoden tasosta, tammi-maaliskuussa -4,5 % ja huhti-kesäkuussa -1,2 %. Kokonai-suutena vuoden ensimmäisellä puoliskolla jäätiin 2,7 % edellisvuoden liikevaihdosta.

Kivialan työllisyys kehittyi alkuvuonna ne-gatiivisesti, toimialan henkilöstömäärä laski 6,9 % Pohjois-Karjalassa. Vuolukivisten tuli-sijojen kysynnän heikkeneminen on johta-nut työvoimatarpeen vähenemiseen ja työ-voiman lomautuksiin maakunnassa.

Vuonna 2011 Pohjois-Karjalan kivialan yritysten liikevaihdosta 43 % eli yli 21 mil-joonaa euroa tuli viennistä. Kivituotteiden viennin huippuvuosi oli 2006, jolloin toimi-alan liikevaihdosta 58 % tuli viennistä ja eu-roina viennin arvo oli kaksinkertainen, 43,3 miljoonaa euroa, viime vuoteen verrattuna. Vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla ki-vituotteiden vienti kääntyi 3,9 % kasvuun ja oli arvoltaan yli 10,5 miljoonaa euroa.

Yleinen talouden epävarmuus ja enna-koitu hitaan kasvun jakso Euroopassa vai-kuttavat kivituotteiden valmistuksen näky-miin. Kivituotteilla on hyvä maine ekologi-sina ja pitkäikäisinä tuotteina, joka tukee niiden käytön laajenemista tulevaisuudes-sa. Maakunnan kiviteollisuuden vahvuus on korkea osaaminen yhdistettynä hyvälaatui-seen raaka-aineeseen ja jatkuvaan tuote-kehitykseen.

Tuukka Arosaraprojektipäällikkö


Viime vuonna 188 miljoonan euron kakku Maakunnan elintarviketeollisuuden (10-12) liikevaihto oli viime vuonna 188 miljoonaa eu-roa. Kasvua oli maltilliset 1,9 %. Koko maan tasolla vuotuinen kasvu oli vauhdikas 7,3 %.

Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljän-neksellä maakunta kiri kiinni valtakunnallis-ta vauhtia ja kasvua kertyi peräti 5,9 %. Toi-sella neljänneksellä jäätiin kuitenkin vain 1,5 %:n kasvuun. Puolen vuoden tarkastelussa päädyttiin kohtuulliseen 3,6 %:n kasvuun.

Elintarvikkeita valmistavien yritysten määrä on ollut laskusuunnassa 90-luvun lo-pun huippuluvuista. Viime vuonna yrityksiä oli 129, kun esimerkiksi vuonna 1998 yllet-tiin lähes 160 yritykseen. Tällä hetkellä suu-ri osa, noin 90 yritystä, on pieniä alle 5 hen-kilöä työllistäviä.

Ulkomaan vientiä harjoittaa puoli tusinaa yritystä ja viennin arvoksi summautui viime vuonna 13 miljoonaa euroa.

Alan henkilötyövuodet ovat kääntyneet kasvukäyrälle. Vuonna 2009 henkilötyövuo-det vähenivät 1,2 % ja vastaava negatiivinen suuntaus jatkui vielä vuonna 2010, kun las-kun puolella oltiin 2,3 %. Suuntaus kään-tyi viime vuonna ja kasvuksi kirjautui 4,5 %. Kuluvan vuoden alkupuolella hyvä suunta-us on jatkunut 1,4 %:n kasvuna. Alalla on jo vuosia ollut havaittavissa, että henkilös-tön merkittävin kasvu tapahtuu suurimmis-sa yrityksissä.

Maakunnan elintarviketeollisuudessa työskentelee lähes tuhat henkilöä. Suurim-pia työllistäjiä ovat Valion juustola, HKSca-nin teurastamo ja lukuisat leipomot. Työvoi-man osalta huippuvuosi oli 1994, jolloin alal-la työskenteli peräti 1 100 henkilöä. Henki-löstöpuolen kehitys on ollut maltillista, toki hienoisessa laskusuunnassa.

Aktiivisten maatilojen lukumäärä maa-kunnassa on noin 2 500 ja niillä työskente-lee noin 3 500 henkilöä.



Kivialalla alavirettä

12

Kauppa käy – mutta rauhallisesti

Tukku- ja vähittäiskaupan (G) liikevaihto kasvoi viime vuonna 6,3 %. Tammi-kesäkuus-sa kasvua kertyi 7,8 % ja heinä-joulukuussa 4,9 %, joten kasvukehitys oli melko tasaista ja myötäili valtakunnallista tilannetta.

Kuluvan vuoden alkupuolella kasvu oli koko maassa hieman Pohjois-Karjalaa reip-paampaa, sillä liikevaihto kohosi tammi-ke-säkuussa 5,8 %, kun maakunnassa jäätiin 2,7 %:iin. Euromääräisesti maakunnallinen kasvu merkitsi 22 miljoonaa. Suurin osa alan liikevaihdosta, 81 %, tuli Joensuun seutu-kunnasta. Ilahduttavasti kaikki seutukun-nat olivat kaupanalalla positiivisessa virees-sä, Pielisen Karjalassa kasvu oli 0,5 %, Kes-ki-Karjalassa ja Joensuun seudulla molem-missa sama 2,9 %.

Ala on ollut koko vuosituhannen lähes poikkeuksetta hienoisessa alle kymmenen prosentin vuosikasvussa. Kehitys on nou-datellut valtakunnallista, toki alati joitakin prosenttiyksikköjä perässä laahaten. Vuon-na 2000 alan liikevaihto maakunnassa oli 1 234 miljoonaa euroa, kun viime vuonna summaksi kirjautui jo 1 746 miljoonaa.

Vuosien varrella alan henkilöstömäärä on aaltoillut liikevaihtoa enemmän, välillä kas-vaen ja välillä vähentyen. Tilannetta kuvan-nee vuonna 2010 tapahtunut 2,4 %:n vähe-neminen, jota sitten seurasi viime vuoden 3,8 %:n kasvu. Kuluvan vuoden kevätkau-della päästiin taas hyvään 5,3 %:n kasvuun.

Kaupan kehityksen yhtenä osatekijän on suotuisasti jo vuosia kehittynyt tax free –myynti. Kesäkuun lopulla maakunnan myyn-ti oli kiitettävässä 39 %:n kasvussa. Hieman pidemmän aikavälin (2006-2011) tarkastelu avaa tax free –myynnin kasvua. Joensuussa myynti on noussut 1,8 miljoonasta 9,6 mil-joonaan, vastaavasti Kiteellä ja Tohmajärvel-lä oltiin 2006 vielä 166 192 eurossa, mut-ta viime vuonna jo 565 309 euron myynnis-sä. Kasvu on ollut kiitettävää myös Lieksan, Nurmeksen ja Juuan alueella, jossa vastaa-vat luvut ovat 13 863 vuonna 2006 ja viime vuonna 66 806 euroa.

Kevätkauden kovin kasvuala maakunnassa oli ehkä hieman yllättäen liike-elämän pal-velut. Laajaan, useita alatoimialoja katta-vaan luokkaan kuuluu kaksi päätoimialaa (M+N). Pääluokka M kattaa ammatillises-ti, tieteellisesti ja teknisesti erikoistuneet toi-minnat, jotka vaativat korkeatasoista osaa-mista. Pääluokka N puolestaan kattaa liike-elämän yleiset rutiiniluonteiset ja useimmi-ten lyhytkestoiset tukipalvelut.

Ala eteni myötätuulessa koko viime vuo-den. Vuotuinen liikevaihto nousi yhteensä 8,6 %. Sama suuntaus jatkui myös kevät-kaudella ja kasvuksi kirjautui 7,5 %.

Ripeän kasvun ala on kuluvan vuosituhan-nen aikana kirjannut viitenä vuotena yli kymmenen prosentin kasvun. Negatiivisel-la puolella on käyty vain vuonna 2009. Eu-roissa mitattuna ala ei ole toki suuri, vii-me vuoden liikevaihto oli 206 miljoonaa. Ala asettuu siis kokoluokassaan metallituot-teiden valmistuksen ja elintarviketeollisuu-den väliin.

Liikevaihdon hyvä kehitys heijastui vie-lä viime vuonna henkilöstön 5,4 %:n kas-vuun. Kuluvan vuoden alussa kasvu hiipui, siten että kevätkaudelle summautui heikoh-ko 0,9 %:n kasvu.

k_G

0

50

100

150

0

40

80

120

160

01.0

5

07.0

5

01.0

6

07.0

6

01.0

7

07.0

7

01.0

8

07.0

8

01.0

9

07.0

9

01.1

0

07.1

0

01.1

1

07.1

1

01.1

2

inde

ksi (

2005

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol G)


k_M+N

0

50

100

150

200

250

0

5

10

15

20

25

01.0

5

07.0

5

01.0

6

07.0

6

01.0

7

07.0

7

01.0

8

07.0

8

01.0

9

07.0

9

01.1

0

07.1

0

01.1

1

07.1

1

01.1

2

inde

ksi (

2005

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol M+N)

€ / kk

trendi

Kaupan alan liikevaihto

Liike-elämän liikevaihto



Liike-elämän palvelut kasvun piikkipaikalla

13

Kiinteistöalan (L) liikevaihto on ollut koko kuluvan vuosituhannen ajan tasaisen var-ma kasvuala, vaikka mitään suuria loikkia ei ole tapahtunutkaan. Alan liikevaihto maa-kunnassa kehittyi vuonna 2011 myöntei-sesti kaikilla neljänneksillä lukuun ottamat-ta viimeistä, jolloin liikevaihto supistu 3,3 %. Vuotuinen liikevaihdon kasvu oli hienoi-nen 0,8 %.

Kuluvan vuoden kevätkauden kahdel-la ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto

kehittyi myönteisesti. Tammi-maaliskuussa kasvua kertyi 3,5 % ja huhti-kesäkuussa 1,6 %. Vuosipuolikkaalle summautui kohtuulli-nen 2,5 %:n kasvu, mikä on euromääräises-ti noin miljoona. Koko maan tasolla kasvu oli kuitenkin huomattavasti ripeämpi 7,3 %.

Liikevaihdosta 83 % tulee Joensuun seu-tukunnalta. Maakuntatasolla alan vuotui-nen liikevaihto oli viime vuonna 84 miljoo-naa. Summa on tuplaantunut vuosituhan-nen alusta.

k_L

0

50

100

150

200

0

5

10

01.0

5

07.0

5

01.0

6

07.0

6

01.0

7

07.0

7

01.0

8

07.0

8

01.0

9

07.0

9

01.1

0

07.1

0

01.1

1

07.1

1

01.1

2

inde

ksi (

2005

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol L)

€ / kk trendi

Kiinteistöalan liikevaihto

Kuljetuksen ja varastoinnin toimialan (H) liikevaihto kehittyi viime vuonna niin Poh-jois-Karjalassa kuin koko maankin tasolla myönteisesti. Liikevaihto kohosi maakun-nassa 6,2 %, kun maan kehitys oli 7,5 %. Euroissa viime vuoden liikevaihto oli 253 miljoonaa, mikä on 2000-luvun paras tu-los. Vuosituhannen alussa liikuttiin noin 50 miljoonaa alemmalla tasolla.

Kuluvan vuoden alussa liikevaihdon ke-hityksen hyvä vire alkoi hiipumaan, sillä kas-vu jäi 1,9 %:iin. Huolestuttavaa on, että vii-

k_H

0

50

100

150

200

0

5

10

15

20

25

30

01.0

5

07.0

5

01.0

6

07.0

6

01.0

7

07.0

7

01.0

8

07.0

8

01.0

9

07.0

9

01.1

0

07.1

0

01.1

1

07.1

1

01.1

2

inde

ksi (

2005

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol H)


Kuljetusten liikevaihto

meiset kuukaudet ennen kesälomaa painui-vat jo negatiiviselle puolelle. Joensuun seu-tukunnan kuljetukset muodostavat 73 % kaikista kuljetuksista ja niiden kasvu kom-pensoi muiden seutukuntien laskussa ole-via lukuja.

Vastaava kehitys oli havaittavissa myös henkilöstön puolella, sillä ensimmäisellä vuosipuolikkaalla vähennystä tuli 2,5 %. Kuljetusalalla toimii maakunnassa 678 yri-tystä. Vuonna 2 000 yrityksiä oli vielä rei-lu 800.

Joensuu hinasi kuljetukset plussalle

Kiinteistöala jäi valtakunnan kasvuvauhdistaHenkilöstömäärä lähti viime vuonna jyrk-kään laskuun, kun määrä supistui 16,6 %. Käänne parempaan tapahtui kuluvan vuo-den tammi-maaliskuussa, henkilöstömää-rän noustua 5,9 % vuotta aiemmasta. Toi-sella neljänneksellä kasvu kuitenkin hyytyi 0,5 %:iin. Kevätkauden kasvuksi summau-tui kuitenkin kohtuullinen 3,1 %.

14

Liikevaihdon vuosimuutos televiestinnän, ohjelmistojen ja tietopalvelutoiminnan aloilla (61-63) pysyi edelleen positiivisena ja kasvua kertyi edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna 3,2 %. Sillä ei kuitenkaan ylletty parhaimpien alojen kasvulukuihin.

Toimialan tuotannon arvo on pysynyt pitkään vakaalla ja tasaisella tasolla ollen noin 11 miljoonaa euroa kuukaudessa. Kvartaalitasolla tarkasteltuna on oltu jo vii-si viimeisintä kvartaalia positiivisessa kehi-tyksessä, mikä edelleen vahvistaa käsitystä siitä, että ala on saavuttanut vakiintuneen ja kasvusuuntautuneen tilan. Toinen kvar-taali oli tosin jo huomattavasti huonom-pi kuin ensimmäinen, mikä voisi ennakoida heikompaa kehitystä loppuvuodeksi. Ver-rattuna kaikkien toimialojen liikevaihdon kehitykseen on tietotekniikka-alan kehitys ollut parina viime vuonna kuitenkin suh-teessa vaatimattomampaa.

ICT-toimiala on edelleen voimakkaasti keskittynyt Joensuun seudulle, sillä lukuja ei volyymin vähäisyyden takia ole saatavilla Pielisen Karjalan ja Keski-Karjalan seutukun-tien osalta. Koko maakunnan ICT-toimin-noista 99 % on Joensuun alueella.

Huolimatta liikevaihdon kehityksen py-symisestä positiivisena jo pitkään, on vaiku-tus henkilöstömäärän kasvuun pysynyt vä-

Jarmo Heiskanentietopalvelupäällikkö


häisenä. Henkilöstömäärä ei ole kasvanut kolmen viimeisen neljänneksen aikana. Ku-luvan vuoden alkupuolella henkilöstömää-rä väheni 1,6 % edellisvuodesta. Toiminto-jen tehostuminen ja ehkä myös yrityskoon kasvaminen ja yritysten fuusioituminen lie-nee eräs kehitystä kuvaava ja selittävä teki-jä, joka alalle on tyypillistä.

Joensuun Tiedepuiston viimeisimmän vaiheen valmistuttua on uutta toimitilaa

Toimialalla oli Suomessa viime vuonna noin 400 000 työllistä eli 16 % kaikista työllisistä. Alalla on keskimääräistä vanhempi työvoi-man rakenne, yli 50-vuotiaita on 37 %, mikä merkitsee lähivuosina suurempaa poistu-maa eläköitymisen myötä.

Samanaikaisesti kasvaa myös palvelujen tarvitsijoiden määrä erityisesti iäkkäimpien ikäluokkien määrän lisääntyessä, mikä voi-daan havaita selvimmin juuri Itä-Suomessa. Työvoiman tarvelaskelmat perustuvat VTT:n esittämään tavoiteskenaarioon, jossa edel-lytetään, että palvelutarpeet myöhentyvät noin viidellä vuodella, työn tuottavuus kas-vaa prosentin vuodessa ja alan koulutuk-seen pääsevät valmistuvat ja siirtyvät työ-elämään. Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan ainakin 20 000 uutta työntekijää vuoteen 2025 mennessä koko maassa.

Työvoiman saatavuusongelmat ovat sel-västi lisääntyneet. Noin 40 % alan toimi-paikoista ilmoitti viime vuonna vaikeuksista löytää sopivaa työvoimaa. Eniten rekrytoin-tiongelmia on aiheuttanut työnhakijoiden

Irma Ahokas-Kukkonenmaakuntasuunnittelija


k_61-63

0

50

100

150

0

5

10

1501

.05

07.0

5

01.0

6

07.0

6

01.0

7

07.0

7

01.0

8

07.0

8

01.0

9

07.0

9

01.1

0

07.1

0

01.1

1

07.1

1

01.1

2

inde

ksi (

2005

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (61-63)

€ / kk

trendi

Telealan liikevaihto

puutteellinen koulutus, työn tilapäisyys ja erityisosaamisen puute. Työvoiman saata-vuudessa on alueellisia eroja, mutta pulaa on koko maassa, etenkin lääkäreistä ja sai-raanhoitajista. Maassamme jo asuvien maa-hanmuuttajien kouluttaminen ja työllisty-minen sekä maan ulkopuolelta tulevan hen-kilöstön rekrytointi ovat kynnyskysymyksiä lähivuosina (TEM analyysejä 42–43/2012).

Pohjois-Karjalan (Q) yksityisen sekto-rin sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelui-den palkkasumma kasvoi melko tasaisesti koko vuoden 2011 ajan vuosikasvun olles-sa 8,4 %. Koska kattavia liikevaihtotietoja ei ole saatavilla, seurataan yritysten palk-kasumman kehitystä. Monet maakunnan kunnista ovat ulkoistaneet sosiaali- ja ter-veyspalvelujen tuottamisen yrityksille pal-velujen kilpailuttamisella ja palvelusetelin käyttöönotolla, joilla on ollut vaikutusta yri-tysten määrään kasvuun ja yksityisen liike-toiminnan kehittymiseen.

Viime vuonna Pohjois-Karjalan kuntien toimintamenot kasvoivat. Toimintameno-

jen kehitystä kuvaava toimintakate heikkeni 4,4 %, kun taas julkiset tulot kasvoivat 2,1 %. Kuntien käyttötalouden tilanne heikke-ni koko maata enemmän. Kuntatalouden heikkenemisen myötä kunnilla on merkit-täviä haasteita lisätä toiminnan tuottavuut-ta peruspalvelujen järjestämisessä. Kunnat tarvitsevat uusia toimintamalleja ja nykyi-sen toiminnan tuottavuuden tehostamis-ta yhteistyössä yksityisten palvelutuottaji-en kanssa. Maakunnassa tarvitaan suurten monikansallisten yritysten rinnalle vahvaa pk-yritystoimintaa tukemaan kuntien pal-velutuotantoa maakunnan elinvoimaisuu-den vahvistamiseksi sosiaali- ja terveyspal-veluissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen työvoiman tarve kasvaa

tullut tarjolle runsaasti, mikä mahdollistaa Tiedepuistoon soveltuvan ICT-alan yritys-toiminnan laajentumisen. Onkin oletetta-vaa, että lievä positiivinen kehitys alalla säi-lyy edelleen, etenkin kun yleisesti ennus-tetaan, että ICT-alan kokonaistuotannos-ta ohjelmistotuotannon osuus kasvaa koko ajan ja laitevalmistuksen ja televiestinnän osuus laskee, mikä kuvastaa siirtymistä koh-ti digitaalista palvelutuotantoa.

Teleala edelleen positiivisena

15

Ekokem Oyj valmistelee ekovoimalaitoksen ensimmäisen vaiheen rakentamista Puhok-sen teollisuusalueelle. Teholtaan 20 mega-wattisen laitoksen kustannusarvio on noin 35 miljoonaa euroa. Laitoksella on luvat val-miina ja rakentamaan päästään todennä-köisesti keväällä 2013. Myöhemmin toises-sa vaiheessa on tarkoitus rakentaa toinen vastaavankokoinen yksikkö.

Ekovoimalaitoksen investointipäätöstä on odottanut useampi yritys. Viime syksy-nä konkurssiin menneen Puhos Board Oy:n lastulevytehtaan toimintaa on jatkamassa suomalais-venäläinen Fiater Oy. Sen toimin-ta käynnistyy heti, kun rahoitus saadaan lo-pullisesti järjestettyä. Alkuvaiheessa tuotan-toon tarvitaan 80 työntekijää. Lastulevyteh-taan työvoimakoulutukseen oli yli 200 haki-jaa, joten työvoiman saatavuus on turvattu.

Myös iso teollisuustila, entinen Havu-kaisen halli odottaa uutta toimintaa. Syk-syn aikana on neuvoteltu puukalustetuo-tantoyrityksen sijoittumisesta halliin. Jos in-vestointi toteutuu suunnitellusti, tuotanto

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan (I) liike-vaihto on pysynyt positiivisessa kasvuvirees-sä jo vuodesta 2004 alkaen. Toki valtakun-nan luvuista on yleensä jääty hieman alhai-semmalle tasolle.

Maakunnassa alan liikevaihto kasvoi vuonna 2011 melko tasaisesti vuoden jo-kaisella neljänneksellä ja kasvua kertyi 4 %. Kuluvan vuoden alkupuolella kehitys jatkui samansuuntaisena, puolen vuoden nousu oli 4,7 %. Kasvuprosentti oli ilahduttavasti maakunnan kaikkien alojen vertailussa kol-mannella sijalla.

Vuonna 2000 alan euromääräinen lii-kevaihto oli 89 miljoonaa euroa, kun vii-me vuonna päästiin jo 121 miljoonan ta-solle. Summasta lähes puolet kertyy Joen-suun seudulta, kasvulukukin seutukunnalla oli peräti 6 %. Tätä selittää ainakin Kontio-lahden ampumahiihtokisojen aikaansaama majoituspiikki alkuvuodesta.

Työntekijöiden määrä pysyi vielä viime vuonna lähes edellisvuoden tasolla. Positii-vinen piristyminen tapahtui kuluvan vuo-den alkukuukausina ja puolivuotisjakson kasvuksi summautui 3,5 %, mikä on korkein puolivuotiskasvu sitten vuoden 2008 alun.



Suvi Spoofseutumarkkinoija

Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI

Ekovoimalaitos käynnistää Puhoksen teollisuusalueen uusinvestoinnit

käynnistyy ensi vuoden syksyllä. Uusien in-vestointien arvo on noin 8 miljoonaa euroa.

Puhoksen alue kiinnostaa muutenkin vientiä harjoittavia yrityksiä. Erityisesti Ve-näjän liittyminen WTO:n jäseneksi lisää itä-rajan kiinnostavuutta yritysten miettiessä sijoittumistaan, kun viennin rajoitusten ja tullimääräysten odotetaan helpottuvan. Ve-näjän läheisyys ja hyvät tavaraliikenneyh-teydet ovat lisänneet Puhoksen teollisuus-alueen houkuttelevuutta, Niiralan raja-ase-ma sijaitsee vain 50 kilometrin päässä Pu-hoksesta.

Puhoksessa riittää tilaa uusille investoin-neille. Kaavoitettua tonttimaata on lähes 300 hehtaaria. Syväsatama ja teollisuusrai-teet sekä kuutostie helpottavat tavarakul-jetuksia maitse ja vesiteitse.

Puhoksessa toimii kansainvälisiä yrityk-siä: Stora Enson Kiteen saha, Dynea Che-micalsin ostanut saksalainen Surfactor Fin-land Oy ja Momentive Specialty Chemicals Oy. Uusi ekovoimalaitos parantaa myös näi-den yritysten toimintaedellytyksiä.

k_I

0

50

100

150

200

0

4

8

12

16

01.0

5

07.0

5

01.0

6

07.0

6

01.0

7

07.0

7

01.0

8

07.0

8

01.0

9

07.0

9

01.1

0

07.1

0

01.1

1

07.1

1

01.1

2

inde

ksi (

2005

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol I)


Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto

Majoitus mitaleille kasvussa

Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/POKETTI-hankePäätoimittaja: Rauno JussilaTilastoaineisto: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalveluAineistojen käsittely, taulukot ja kuviot: Tuukka Arosara ja Hanna Silvennoinen, POKETTI-hankeGraafinen suunnittelu ja taitto: Laura JussilaKuvat: Keijo Penttinen (s. 1, 14), Eija Hiltunen (s. 2), Rauno Jussila (s. 6), Joensuun Meskari Oy (s. 7), Stock.XCHNG (s. 8, 9, 11, 13), Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI (s. 9, 15) Stockvault (s. 11, 14), morgueFile (s.12-13) Painatus: Kopijyvä OyPainosmäärä: 1 400 kplIlmestyminen: kaksi kertaa vuodessa

Julkaisu on luettavissa myös Internetissä:www.poketti.fi/trendit,www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto, www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala, www.josek.fi, www.keti.fi, www.pikes.fi

Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES

Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus. Sen palvelut ja tehtävät jakaantuvat kahdelle vastuualueelle 1) Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri ja 2) Ympäristö ja luonnonvarat. Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävät hoidetaan Pohjois-Karjalan osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.

JOSEKin toiminta-ajatuksena on vahvistaa ja moni-puolistaa elinkeinorakennetta, kehittää seudun kilpailu-kykyä ja parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kansainvälistyvässä ympäristössä. Tavoitteisiin pyritään yhteistyötä kehittämällä.

PIKES ohjaa ja toteuttaa aktiivisesti Pielisen Karjalan omaehtoista kehitystä ja uusiutumista. PIKESin tehtävänä on tuottaa yrityspalveluja ja neuvoa yrittäjiä, toteuttaa kehityshankkeita osakaskunnille ja yrityksille, huolehtia seutumarkkinoinnista, tehdä edunvalvontaa ja edistää ja toteuttaa seutuyhteis-työtä.

Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI on Keski-Karjalan kuntien omistama elinkeino-yhtiö. KETIn tehtävät painottuvat erityisesti yritysneuvontaan, kehittämishankkeiden toteutukseen sekä seutumarkkinointiin.

www.josek.fi

www.keti.fi

www.pikes.fi

www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Documents

Pohjois-Karjalan TRENDIT 2/2012