Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 · merkittävästi henkilöstöresursseja varmistaaksemme asiakaspalvelun erinomaisen toimivuuden. Lisäksi ensimmäinen räätälöity kehityspolku,

Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011

Sisällys

Vuosi 2011Pohjola lyhyesti .............................................................................................................................................. 1Hallituksen puheenjohtajan katsaus ............................................................................................................15Toimitusjohtajan katsaus ..............................................................................................................................16Avainluvut 2011 ...........................................................................................................................................18Keskeiset tapahtumat 2011 .........................................................................................................................29Strategia .......................................................................................................................................................32Toimintaympäristö ........................................................................................................................................45Vakavaraisuus ja riskiasema ........................................................................................................................56

LiiketoiminnotKokonaisvaltaiset finanssipalvelut ................................................................................................................63Pankkitoiminta ..............................................................................................................................................65Vahinkovakuutustoiminta .............................................................................................................................78Varainhoito ...................................................................................................................................................95Konsernitoiminnot ......................................................................................................................................103Henkilöstö ...................................................................................................................................................109

VastuullisuusYhteiskuntavastuu OP-Pohjola-ryhmässä ..................................................................................................115Yhteiskuntavastuun teemat ........................................................................................................................127Yhteiskuntavastuun GRI-tiedot ..................................................................................................................163

Hallinnointi ja johtoPohjola osana OP-Pohjola-ryhmää ............................................................................................................205Hallinnointiperiaatteet................................................................................................................................213Hallitus .......................................................................................................................................................218Johtoryhmä ................................................................................................................................................226

Tietoa sijoittajilleTaloudellinen kalenteri ...............................................................................................................................233Sijoittajasuhteet .........................................................................................................................................234Osakkeet ja osakkeenomistajat ..................................................................................................................235Velkasijoittajat ............................................................................................................................................251

Pohjola lyhyestiPohjola-konserni on suomalainen finanssipalveluyritys, joka tarjoaa asiakkailleen pankki-, vahinkovakuutus- javarainhoitopalveluja. Pohjolan perustehtävä on edistää asiakkaidensa taloudellista menestystä, turvallisuutta jahyvinvointia.

Pohjolan markkina-asematavoitteena on olla johtava yrityspankki, vahinkovakuuttaja ja instituutiovarainhoitaja.

Markkina-asema

2011 Tavoite

Markkina-asema yrityspankkina 2. 1.

Markkina-asema vahinkovakuuttajana 1. 1.

Markkina-asema instituutiovarainhoitajana 1. 1.

Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 20111

Konsernin päämääränä on olla halutuin finanssipalvelukumppani. Keskeisiä tavoitteita ovat kannattava kasvu sekäyhtiön arvon kasvattaminen. Pohjolan strategian kulmakiviä ovat sen kolme ainutlaatuista kilpailuetua:

lähellä asiakastakokonaisvaltainen finanssitarjoomaosa OP-Pohjola-ryhmää.

Pohjola on sitoutunut vahvaan pääomitukseen ja omistajaystävälliseen osinkopolitiikkaan. Yhtiön A-osake on listattuNASDAQ OMX Helsingin Large Cap -listalla vuodesta 1989. A-osakkeen kaupankäyntitunnus on POH1S jatoimialaluokka Rahoitus. Pohjolalla on noin 34 000 osakkeenomistajaa.

Vuoden 2011 lopussa Pohjola-konsernissa oli henkilöstöä noin 3 400.


LiiketoimintarakennePohjola-konserni jakautuu kolmeen liiketoimintoon, jotka ovat Pankkitoiminta, Vahinkovakuutustoiminta jaVarainhoito, sekä niitä tukeviin Konsernitoimintoihin.

Liiketoimintarakenne

LiiketoimintaLiiketoiminta-alueet/toiminnot

Päämarkkina-alue Strateginen rooli

Osuuskonsernintuloksestaennenveroja 2011

Pankkitoiminta

Yritysten ja yhteisöjenrahoitus ja taloudenhallinta

Yrityspankki

Markets

Baltia

Suomi ja senlähialueet

Hyvä kannattavuusja markkina-asemanvahvistaminen

Vahinkovakuutus-toiminta

Henkilö-, yritys- jayhteisöasiakkaidenvakuutukset

Henkilöasiakkaat

Yritysasiakkaat

Baltia


Markkinoitanopeampi kasvu,markkinajohtajuudenvahvistaminen jaliiketoiminnan hyväkannattavuus

Varainhoito

Instituutioiden sekävarakkaidenyksityishenkilöiden jasukujen varainhoito

OP-Pohjola ryhmänrahastojen varainhoito

Instituutioasiakkaat

Private

Sijoitustoiminta


Hyvä kannattavuusja markkina-asemanvahvistaminen

Konsernitoiminnot

Konsernia ja senliiketoimintoja tukevatoiminta

Keskuspankkitoimintaja varainhallinta

OP-Pohjola ryhmänmaksuvalmiudesta javarainhankinnastavastaaminen

Talous ja rahoitus

Riskienhallinta

Henkilöstö

Viestintä

- Liiketoimintojenohjaaminen,tukeminen jahaastaminenasetettujentavoitteidensaavuttamiseksi


Liiketoiminnan arvoon vaikuttavat keskeiset tekijät


LuottoluokituksetPohjola vastaa OP-Pohjola-ryhmän maksuvalmiudesta ja yhdessä OP-Asuntoluottopankin kanssa kansainvälisestävarainhankinnasta.

Luottoluokitukset 31.12.2011

Luokituslaitos Pitkäaikainen varainhankinta Näkymät

Standard & Poor's Credit MarketServices Europe Limited

AA- Vakaat

Moody's Investor Service Ltd Aa2* Negatiiviset

Fitch Ratings Limited A+ Vakaat

* Luottoluokitus asetettu tarkkailuun mahdollista laskua varten.


1900-luvunalku

1902Osuuskassojen Keskuslainarahasto Osakeyhtiö perustettiin 14.toukokuuta 1902. Ensimmäiset paikalliset osuuskassatperustettiin syksyllä, mutta varsinainen lainaustoiminta alkoi vastavuoden 1903 puolella, kun Keskuslainarahasto oli saanutkäyttöönsä valtion lupaaman suuren lainan.

Vahva suomalainen menestystarina

OP-Pohjola on ollut rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa ja kartuttamassa maamme vaurauttajo 110 vuoden ajan. Ryhmän juuret ovat syvällä Suomessa.OP-Pohjolan historia lasketaan alkaneeksi vuodesta 1902, kun Osuuskassojen Keskuslainarahasto perustettiin.Vuonna 2005 finanssiryhmään hankitun Pohjolan toiminta oli alkanut jo vuonna 1891 nimellä Palovakuutus-Osakeyhtiö Pohjola.


1912Palovakuutus-Osakeyhtiö Pohjola liittyi perustettavaan Helsinginarvopaperipörssiin.

1915OKO sai oikeuden myöntää luottoja osuuskassojen ohella myösmuille osuustoimin-nallisille yrityksille sekä sittemmin myös kunnille ja seurakunnille.Ensimmäinen kotimainen obligaatiolaina laskettiin liikkeeseenvuonna 1916.

1920-luku

Osuuskassojen toiminta vakiintui 1920-luvulla. Vuonna 1920kassat olivat saaneet oikeuden ottaa talletuksia jäsenten ohellamyös yleisöltä, joten niiden toiminta alkoi saada todellisiapankkimaisia piirteitä.

1928Osuuskassojen Keskusliitto perustettiin. Tavoitteeksi määriteltiinmaalaisväestön osuuskassojen ja paikallistenosuuskassaliittojen aatteellisena keskusjärjestönä sekäyhdyssiteenä toimiminen sekä osuuskassaliikkeen edistäminen.


1930-luku

1930-luvun kuluessa osuuskassajärjestön markkinaosuus yleisönluotoista oli noussut noin kymmeneen prosenttiin ja osuuskassatolivat nousseet maaseudun merkittävimmäksiluottolaitosryhmäksi.

1930OKO otti ensimmäisen ulkomaisen lainan Ranskanpääomamarkkinoilta.

1933Osuuskassajärjestön keskinäinen vastuu toteutui vuonna 1933, jolloin Osuuskassojenvakuusrahasto aloitti toimintansa.

Sota-aika

ja sodanjälkeinen aika (1939-1955)Sodanjälkeinen aika oli todellinen menestystarina osuuskassajärjestölle.Suomen jälleenrakentamisen aikana sen markkinaosuus nousi aluksiluotonannossa ja muutaman vuoden viiveellä myös talletuksissa perätikymmenellä prosenttiyksiköllä. Kyseessä oli Suomen pankkihistorianäkillisin markkinaosuuksien muutos, jonka seurauksena osuuspankitnousivat tasaveroiseen asemaan vanhojen pankkiryhmittymien kanssa.

1941OKO aloitti kiinnitysluottopankkitoiminnan.


1950-luku

1950-luvun alkupuoliskolla muuttoliike maalta kaupunkeihin jataajamiin kiihtyi. Myös osuuskassojen toiminnan painopiste siirtyiasiakaskunnan mukana maalta kaupunkeihin. Nyt osuuskassojenhaasteena oli järjestää asuntoluottoja sekä olla mukanarakentamassa asuntoja uusille kaupunkilaisille.

Osuuskassojen markkinaosuudet kehittyivät otollisesti vuosina 1955-69, mikä osoittaaosuuskassojen sopeutuneen joustavasti uusiin olosuhteisiin.

Osuuskassojen talletusten kasvun myötä keskuspankkina toimineeseen OKOon talletetut varatlisääntyivät. Sen seurauksena OKOlla oli entistä paremmat mahdollisuudet osallistua myösyritystoiminnan rahoittamiseen. OKO hankki pääomia lähinnä Saksasta laskemalla liikkeeseenobligaatiolainoja, joiden turvin oli mahdollista lisätä pienen ja keskisuuren yritystoiminnan luototusta.

1952Osuuskassat ottivat 50-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1952 käyttöön Kylväjä-liikemerkin. Merkki kuvasti kasvua, säästämistä ja turvallisuuden tunnetta.

1960-luku

1960-luvulla OKO otti ensimmäisiä askelia automaattisentietojenkäsittelyn saralla. Ensimmäinen sopimus tietokoneidenhankkimiseksi allekirjoitettiin vuonna 1966.

1968Graniitista veistetty karhupatsas vakiintui Pohjolan symboliksi, ja se otettiin käyttöönmuun muassa kirjelomakkeissa vuonna 1968.


1970-luku

Vuonna 1970 astuivat voimaan uudet pankkilait, joiden myötäpaikallispankit saivat lähes tasaveroisen aseman liikepankkienkanssa. Osuuskassoista tuli osuuspankkeja. Vuonna 1974osuuspankit hyväksyivät käytännössä jo toteutuneen linjauksen,jonka mukaan ne toimivat kaikkia väestöryhmiä tasapuolisestipalvelevina yleispankkeina.

Osuuspankkien markkinaosuus kehittyi suotuisasti 1970-luvun alkuvuosista lähtien. 1980-luvunpuolivälissä osuus markkatalletuksista oli noussut jo 25 prosentin tuntumaan. Suurena apunaosuuspankkien menestymisessä oli niiden hyvä maine asiakkaiden keskuudessa. Asiakkaidensilmissä osuuspankit tunnettiin luotettavina ja yksityisasiakkaiden palveluun keskittyneinä pankkeina.

1970Tyylitelty prosenttimerkki otettiin käyttöön uudeksi liikemerkiksi. Se olimyös yhdistelmä lyhenteistä op ja ab.

1975OKO aloitti rahoitusyhtiötoiminnan. OKO liittyi pankkienkansainvälisen yhteistyöverkoston perustamaan SWIFT-maksuliikejärjestelmään.


1976OKO ja viisi keskieurooppalaista osuuspankkia perustivat osuustoiminnallisten keskuspankkienUnico-ryhmän Lontoossa.

1979Karhunkämmen otettiin käyttöön Pohjola-yhtiöidenuudeksi liikemerkiksi vuonna 1979.

1980-luku

Toisen maailmansodan vuosia seurannut säätelyjärjestelmä purkautui 1980-luvulla. Pankkienvarainhankinta vapautui, ja koko pankkitoiminnan luonne muuttui. Aikaisemmista"säätelyviranomaisista" muokattiin lyhyessä ajassa "rahan myyjiä". Osuuspankeissa ja niidenkeskuspankissa OKOssa edettiin kuitenkin melko maltillisesti.

Markkinaosuus kääntyi selkeään nousuun sitä mukaa, kun kilpailevan paikallispankkiryhmän,säästöpankkien, vaikeudet kärjistyivät.

1987Vuonna 1987 perustettiin OP-Rahastoyhtiö, joka samalla toi markkinoilleensimmäiset sijoitusrahastonsa OP-Tuoton ja OP-Kasvun.


1989OKOsta tuli pörssiyhtiö. OKO sai noin 60 000 uutta omistajaajärjestäessään yleisöannin ja listautuessaan Helsinginarvopaperipörssiin.

1990-luku

1990-luvun alkupuolella pankkitoiminta Suomessa koki ennennäkemättömän kriisin. Vaikeuksistahuolimatta osuuspankkiryhmä pystyi omin voimin selviytymään kriisivuosista.

Vuonna 1991 osuuspankkiryhmä nousi suurimmaksi pankkiryhmäksi. Vuonna 1993 toteutettuSuomen Säästöpankin terveen liiketoiminnan myynti kilpaileville pankkiryhmille vahvisti edelleenosuuspankkiryhmän asemaa. Markkinaosuus talletuksista nousi suurimmillaan lähes 34 prosenttiin.

Osuuspankkiryhmän merkitys koko kansan pankkina näkyy havainnollisesti luotonannonrakenteessa. Liki 52 prosenttia luotoista oli vuonna 1996 henkilöasiakkailla. Yritysasiakkaiden osuusoli 36 prosenttia ja maa- sekä metsätalousasiakkaiden osuus 11 prosenttia.

Vuosikymmenen aikana osuuspankkiryhmä nousi myös sähköisten palvelujen edelläkävijäksi jopaglobaalilla tasolla.

1991Viroon perustettiin vahinkovakuutusyhtiö, josta tuli myöhemmin Pohjolan tytäryhtiö Seesam International.

1996Vuonna 1996 liikemerkki modernisoitiin. Sen pyöreä muotoviestii palvelua ja ihmisläheisyyttä.

OP-verkkopalvelu perustettiin. Se oli aikanaan ensimmäinen verkkopankkiEuroopassa sekä toinen maailmassa.

1997Osuuspankkien Keskusliitto päätettiin muuttaa osuuskunnaksi, joka toimii osuuspankkienyhteenliittymän keskusyhteisönä. Ryhmän yhteistoimintamalli uudistettiin perusteellisesti.


2000-luku

2000-luku oli Suomessa voimakkaan kasvun javaurastumisen aikaa. Vuosikymmenen aikana OP-Pohjolan rooli suomalaisen vaurauden rakentajanavahvistui entisestään.

Pankkiryhmä muuttui finanssiryhmäksi. Se on saavuttanut lähes kaikilla liiketoiminta-alueillamarkkinajohtajan aseman. Pankki- ja vakuutuspalveluiden yhdistäminen on osoittautunutasiakkaiden arvostamaksi palvelukokonaisuudeksi. OP-Pohjola-ryhmällä oli vuosikymmenenlopussa jo yli 1,1 miljoonaa yhteistä pankki- ja vakuutusasiakasta. Ryhmä on saanut myöskansainvälistä tunnustusta, kun The Banker Magazine on valinnut OP-Pohjola-ryhmän useanavuonna vuoden pankiksi Suomessa.

2001Vuonna 2001 liikemerkkiä modernisoitiin. Teräväreunainen ja voimakkaan värinenliikemerkki viestii asiantuntemusta ja aktiivisuutta.

2005OP-ryhmä nousi Pohjola-Yhtymä Oyj:n pääomistajaksi. Kauppa oliOP-ryhmän historian suurin, ja sen merkitys oli ryhmällehistoriallinen. Osto laajensi ryhmän toiminnanvahinkovakuutukseen. Pohjola-kaupan myötä OP-ryhmästä tulijohtava finanssiryhmä Suomessa.

2007Syyskuussa julkistettiin ja otettiin käyttöön finanssiryhmän uusi nimi: OP-Pohjola-ryhmä. OKO Pankki Oyj puolestaan muutti nimensämaaliskuussa Pohjola Pankki Oyj:ksi. OP-Pohjola-ryhmän liikemerkki onyksi Suomen tunnetuimmista: tutkimuksen mukaan 95 prosenttiaihmisistä tunnistaa sen spontaanisti.

2011OP-Pohjola-ryhmä aloitti vuoden 2011 uudella keskusorganisaatiolla. OP-Keskus jakaantui kahdeksitoimijaksi, joista OP-Pohjola osk keskusyhteisönä vastaa ryhmäohjauksesta ja valvonnasta. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittäminen ja tuottaminen eriytettiinOP-Palvelut Oy:öön.


2012YK:n yleiskokous on julistanut vuoden 2012 kansainväliseksiosuustoimintavuodeksi.

Suomen johtava finanssiryhmä OP-Pohjola-ryhmä juhlii 110-vuotistataivaltaan toukokuussa. Tänä päivänä OP-Pohjola tarjoaa asiakkailleenmaan kattavimman ja monipuolisimman pankki-, sijoitus- javakuutuspalvelujen kokonaisuuden. Ryhmän muodostavat noin 200osuuspankkia sekä niiden omistama keskusyhteisö OP- Pohjola osktytär- ja lähiyhteisöineen.


Hyvät Pohjolan osakkeenomistajat

Katso video

Koko OP-Pohjola-ryhmän strategiassa korostuu yritysasiakasliiketoiminnan kehittäminen ja siihen panostaminen.Toinen tärkeä painopistealue on vahinkovakuutusliiketoiminnan ja pankkiliiketoiminnan integraation syventäminen.

On selvää, että nämä ryhmän panostukset tukevat myös Pohjolan keskeisiä liiketoimintoja ja Pohjolan menestystä.Myös se tosiasia, että OP-Pohjola-ryhmä on yksi Euroopan vakavaraisimmista finanssiryhmistä luo vakautta ja kasvunedellytyksiä Pohjolalle.

Vastavuoroisesti muu OP-Pohjola-ryhmä odottaa Pohjolalta vakaata ja hyvää osinkovirtaa. Tämä toive oli selvästihallituksella mielessä, kun se teki esitystä vuodelta 2011 maksettavasta osingosta.

Reijo KarhinenHallituksen puheenjohtaja


http://www.youtube.com/watch?v=ggxb7hveQBU&list=UU4o1IJlo1S9u4h4CMbWxh2A&index=25&feature=plpp_video

Toimitusjohtajan katsaus

Katso video

Takana poikkeuksellinen vuosiVuotta 2011 leimasi voimakas kaksijakoisuus. Alkuvuosi oli tunnelmiltaan ja talouskehitykseltään lupaava. Keväällätalouden vakautumisen myötä markkinoiden volatiliteetti tasaantui ja rahoituksen riskilisät pienenivät, mutta kesälläeuroalueen velkakriisi kärjistyi tehden sijoitusmarkkinoista loppuvuonna vaikean.

Toimintaympäristön turbulenssi toi Pohjolalle monia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Kansainvälistenfinanssipalvelujen tarjonta väheni Suomessa, ja avasi Pohjolan pankkitoiminnalle monia uusia tilaisuuksia. Epävarmaaika korosti ainutlaatuisia, paikallisuuteen ja asiakaskeskeisyyteen perustuvia kilpailuetujamme, ja osoitti myösliiketoimintamallimme vahvuuden osana OP-Pohjola-ryhmää. Vuonna 2011 pystyimme toiminaan häiriöttä, aitonakumppanina asiakkaillemme: tukien ja edistäen heidän taloudellista menestystään, turvallisuuttaan ja hyvinvointiaan.

Vakaassa kasvussaPohjola vahvisti toimintavuoden aikana markkina-asemiaan. Asiakasliiketoiminnan volyymi vahvistui pankkitoiminnassasekä yritysten ja kotitalouksien vahinkovakuutuksissa. Ensimmäistä kertaa Pohjolan markkinaosuus yritysluotoistarikkoi 20 prosentin rajan. Positiivista oli myös Pohjolaan vakuutuksensa keskittäneiden etuasiakastalouksien määrä,mikä kasvoi vuoden aikana 42 000:lla yli 520 000:een.

Konsernin tulos ennen veroja jäi viime vuonna kuitenkin edellisvuotista pienemmäksi ja oli 258 miljoonaa euroa.Laskuun vaikuttivat niin sijoitustuottojen aleneminen kuin myös laskuperustemuutokset, jotka koostuivateläkevastuiden diskonttokoron laskusta ja eliniän odotteen kasvusta johtuvasta vastuuvelan lisäyksestä.

Yhtiön vankka likviditeetti ja vakavaraisuus mahdollistavat strategian mukaisen osingonjaon. Hallitus ehdottaayhtiökokoukselle, että noteeratulle A-sarjan osakkeelle maksetaan osinkoa 0,41 euroa ja ei-noteeratulle K-sarjanosakkeelle 0,38 euroa osaketta kohti. Ehdotus vastaa 60 prosentin osingonjakosuhdetta.

Syvempää asiakastuntemustaVuonna 2011 loimme samansuuntaiset toimintamallit aiemmin käyttöön ottamiimme pankki- javahinkovakuutustoiminnan yhteisiin asiakkuusorganisaatioihin. Lisäksi tiivistimme yhteistyötämme osuuspankkienkanssa tarjotaksemme maakuntien suurille ja keskisuurille yrityksille täysin kattavan finanssipalveluvalikoiman: muunmuassa Pohjolan Yrityspankin ja Marketsin tuote- ja palveluasiantuntemusta alueorganisaatiossa lisättiin.


http://www.youtube.com/watch?v=48CO9euk8PA&list=UU4o1IJlo1S9u4h4CMbWxh2A&index=2&feature=plpp_video

Henkilöstö menestyksen rakentajanaOlemme voimakkaasti sitoutuneet henkilöstömme osaamisen kehittämiseen sekä motivaation ja hyvinvoinninvarmistamiseen. Osaamispääoman kehittäminen on yksi strategiamme kulmakivistä. Vuoden aikana lisäsimmemerkittävästi henkilöstöresursseja varmistaaksemme asiakaspalvelun erinomaisen toimivuuden. Lisäksi ensimmäinenräätälöity kehityspolku, Talent-ohjelma, käynnistyi.

Kohti haasteita hyvistä lähtökohdistaOn todennäköistä, että talouskasvu vuonna 2012 Suomessa ja muualla Euroopassa jää tänä vuonna viime vuottaalemmaksi. Pohjola ponnistaa alkaneeseen vuoteen kuitenkin hyvistä lähtökohdista: vakavaraisuutemme jaluottokelpoisuutemme ovat kilpailukykyisellä tasolla, likviditeettimme on vankka ja mahdollisuutemme saada rahoitustamarkkinoilta ovat hyvät. Konsernin tuloksen ennen veroja odotetaan vuonna 2012 olevan selvästi suurempi kuinvuonna 2011.

Kiitän lämpimästi osakkeenomistajiamme ja asiakkaitamme luottamuksesta sekä osuuspankkeja ja muitakumppaneitamme hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Kiitos kuuluu myös henkilöstöllemme, joka on tehnyt loistavaatyötä ajoittain vaikeissakin olosuhteissa.

Mikael SilvennoinenToimitusjohtaja


Avainluvut 20112011 2010

Tulos ennen veroja, milj. € 258 308

Tulos ennen veroja käyvin arvoin, € 78 291

Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 3,4 9,3

Tulos per A-osake, € 0,67 0,72

Osinko (A-osake), € 0,41* 0,40

Osinko (K-osake), € 0,38* 0,37

* Hallituksen esitys

Vakavaraisuus ja riskiasema2011 2010

Vakavaraisuussuhde, % 10,6 13,3

Tier 1 -vakavaraisuus, % 10,6 12,5

Core Tier 1 -vakavaraisuus, % * 10,3 10,5

RAVA-lain mukainen vakavaraisuussuhde 1,41 1,71

Riskipainotetut erät, milj. € 14 409 13 520

Vahinkovakuutuksen vastuunkantokyky, % 77 86

* Ensisijaiset omat varat pois lukien pääomalainat suhteutettuna riskipainotettuihin eriin.



Pohjola-konsernin tulosKonsernin tulos ennen veroja oli 258 miljoonaa euroa (308). Tulos ilman vahinkovakuutuksenlaskuperustemuutoksia (diskonttokoron lasku ja eliniän odotteen kasvusta johtuva vastuuvelan lisäys) oli 317miljoonaa euroa (322). Tulos ennen veroja käyvin arvoin oli 78 miljoonaa euroa (291). Oman pääoman tuottokäyvin arvoin oli 3,4 % (9,3).Pankkitoiminnan tulos ennen veroja parani 198 miljoonaan euroon (133). Tulokseen sisältyi saamistenarvonalentumisia 49 miljoonaa euroa (105). Luottokanta kasvoi 9 prosenttia ja keskimarginaali oli 1,34 prosenttia(1,36).Vahinkovakuutuksen maksutuotot kasvoivat 6 %. Yhdistetty kulusuhde oli 97,7 % (96,6). Operatiivinen yhdistettykulusuhde, joka ei sisällä laskuperustemuutoksia eikä yrityskaupassa syntyneiden aineettomien hyödykkeidenpoistoja, oli 89,8 % (89,7). Sijoitustoiminnan tuotot käyvin arvoin olivat -0,4 % (5,1).Varainhoidon tulos ennen veroja oli 27 miljoonaa euroa (31). Vertailukauden tulos sisälsi 6 miljoonaa euroayritysjärjestelyihin liittyviä tuottoja. Hallinnoitavat asiakasvarat olivat vuoden lopussa 31,3 miljardia euroa (35).Konsernitoimintojen tulos ennen veroja pieneni rahoituskustannusten nousun ja myyntivoittojen pienenemisenseurauksena 24 miljoonaan euroon (61).



AvainlukutaulukotPohjola-konsernin tulos, milj. €

2011 2010 2009 2008 2007

Korkokate 276 258 241 174 115

Palkkiotuotot ja -kulut, netto 161 164 143 122 115

Kaupankäynnin nettotuotot 26 35 71 -81 -34

Sijoitustoiminnan nettotuotot 23 31 -13 6 28

Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot 318 388 402 353 433

Liiketoiminnan muut tuotot 41 50 50 42 71

Tuotot yhteensä 843 926 895 617 728

Kulut yhteensä 528 514 501 470 440

Tulos ennen saamisten arvonalentumisia 316 412 394 147 288

Saamisten arvonalentumiset 60 104 129 28 1

Tulos ennen veroja 258 308 265 119 288

Käyvän arvon rahaston muutos -180 -17 243 -252 -54

Tulos ennen veroja käyvin arvoin 78 291 508 -133 234

Pohjola-konsernin tase, milj €31.12.2011 31.12.2010 31.12.2009 31.12.2008 31.12.2007

Käteiset varat 4 247 1 501 3 102 2 260 448

Saamiset luottolaitoksilta 7 367 8 033 7 630 6 644 5 217

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 183 422 1 279 3 255 4 701

Johdannaissopimukset 3 326 1 962 1 443 1 486 528

Saamiset asiakkailta 12 701 12 433 11 323 12 279 9 288

Vahinkovakuutustoiminnan varat 3 256 3 198 3 156 2 745 2 809

Sijoitusomaisuus 7 368 6 364 5 417 1 287 727

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 1 002 1 022 1 077 1 114 1 096

Muut varat 1 691 1 248 1 083 1 379 1 108

Varat yhteensä 41 142 36 184 35 510 32 448 25 922

Velat luottolaitoksille 5 935 4 960 4 984 3 643 2 739

Johdannaissopimukset 3 460 2 054 1 456 1 644 548

Velat asiakkaille 8 025 4 231 4 133 3 508 2 738

Vahinkovakuutustoiminnan velat 2 508 2 351 2 279 2 238 2 140

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 15 179 16 685 17 295 16 425 12 856

Muut velat 3 702 3 526 3 097 3 350 3 032

Velat yhteensä 38 811 33 807 33 244 30 808 24 053

Oma pääoma 2 331 2 377 2 267 1 640 1 869

Velat ja oma pääoma yhteensä 41 142 36 184 35 510 32 448 25 922


Pohjola-konsernin avainlukuja2011 2010 2009 2008 2007

Tilikauden voitto, milj. € 215 229 194 89 212

Taseen loppusumma, mrd. € 41,1 36,2 35,5 32,4 25,9

Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 3,4 9,3 19,2 -5,6 9,3

Luottokanta, mrd. € 12,4 11,4 10,7 11,6 9,4

Luotto- ja takauskanta, mrd. € 15,0 14,0 13,4 14,1 11,4

Varainhoidon hallinnoitavat asiakasvarat, mrd. € 31,3 35,0 33,1 25,3 31,3

Vahinkovakuutusmaksutuotot, milj. € 1024 964 943 923 850

Vakavaraisuussuhde, % 10,6 13,3 13,5 11,3 11,2*

Ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhde (Tier 1), % 10,6 12,5 11,8 9,4 10,7*

RAVA-lain mukainen vakavaraisuussuhde 1,41 1,71 1,73 1,26 1,38*

Tulos/osake (EPS), € **

A-osake 0,68 0,72 0,66 0,36 0,85

K-osake 0,65 0,69 0,63 0,33 0,84

Oma pääoma/osake, € ** 7,29 7,44 7,09 6,58 7,51

Osinko/osake, € **

A-osake 0,41*** 0,40 0,34 0,19 0,53

K-osake 0,38*** 0,37 0,31 0,16 0,5

Osinko/osakekohtainen tulos, (osinkosuhde) % 60*** 55 51 51 62

Efektiivinen osinkotuotto, % (Pohjola A) 5,5 4,5 4,5 2,4 5

Hinta/voitto -suhde (P/E), (Pohjola A) 11,2 12,5 11,5 22,4 12,5

Osakekannan markkina-arvo (Pohjola A ja K), mrd. € 2,40 2,87 2,41 1,98 2,66

Osakkeiden vaihto (Pohjola A), milj. kpl 174 154 175 119 147

% osakekannasta (Pohjola A) 69 61 75 74 92

Osakkeiden lukumäärä (Pohjola A ja K) tilikauden lopussa, milj. kpl 320 320 320 203 203

Osakkeiden lukumäärä (Pohjola A ja K) tilikauden lopussa, milj. kpl ** 320 320 320 249 249

Henkilöstö keskimäärin 3 189 3 005 2 966 3 085 3 006

* Laskentaperusteet muuttuneet vuonna 2008. Vertailutiedot vuodelta 2007 on muutettu vertailukelpoiseksi Basel II -säännöksenmukaisesti, eikä niitä ole erikseen tilintarkastettu. Vuodelta 2006 ilmoitettu luku on laskettu aiempien laskentaperusteiden mukaan.

** Osakekohtaiset tunnusluvut on oikaistu takautuvasti vuosien 2006−2008 osalta osakeantikertoimella johtuen Pohjola Pankki Oyj:nosakeannista ja 4.5.2009 kaupparekisteriin merkityistä uusista osakkeista.

*** Hallituksen ehdotuksen mukaan


Pankkitoiminnan tulosPankkitoiminnan tulos ennen veroja oli 198 miljoonaa euroa (133).Luottokanta kasvoi 9 prosenttia ja yritysluottokannan markkinaosuus nousi yli 20 prosenttiin.Yritysluottokannan keskimarginaali oli 1,34 prosenttia (1,36), viimeisellä vuosineljänneksellä marginaali nousi 2korkopistettä.Saamisten arvonalentumiset pienenivät 55 miljoonaa euroa ja olivat 49 miljoonaa euroa (105).Operatiivinen kulut/tuotot-suhde oli 35,5 prosenttia (35,4) eli 40 prosentin strategista tavoitetta parempi.


Vahinkovakuutustoiminnan tulosVahinkovakuutuksen tulos ennen veroja oli 8 miljoonaa euroa (83). Tulos ilman laskuperustemuutoksia oli 66miljoonaa euroa (103). Sijoitustuotot jäivät vaikean markkinatilanteen seurauksena 50 miljoonaa euroavertailuvuotta pienemmiksi.Vakuutusmaksutuotot kasvoivat 6 prosenttia yli miljardiin euroon.Vakuutustekninen kannattavuus ilman laskuperustemuutoksia oli vertailuvuoden tasolla. Operatiivinen yhdistettykulusuhde oli 89,8 prosenttia (89,7).Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli -0,4 prosenttia (5,1).


Varainhoidon tulosVarainhoidon tulos ennen veroja oli 27 miljoonaa euroa (31). Vertailuvuoden tulokseen sisältyynettovaikutukseltaan 6 miljoonaa euroa yritysjärjestelyihin liittyviä tuottoja.Hallinnoitavat asiakasvarat laskivat 11 prosenttiin ja olivat 31,3 miljardia euroa (35,0).Operatiivinen kulut/tuotot-suhde parani 49 prosenttiin (53).


Konsernitoimintojen tulosTulos ennen veroja oli 24 miljoonaa euroa (61). Tulosta heikensivät korkokatteen sekä saamistodistustenmyyntivoittojen pieneneminen ja kasvaneet saamistodistusten arvonalentumiset.Tulos ennen veroja käyvin arvoin heikkeni 86 miljoonaa euroa vertailukaudesta ja oli -98 miljoonaa euroa (-12).Maksuvalmius ja rahoituksen saatavuus säilyivät hyvällä tasolla.


Vuoden 2012 näkymätKonsernin tuloksen ennen veroja odotetaan vuonna 2012 olevan selvästi suurempi kuin vuonna 2011.Suhdannenäkymiin ja yleiseen toimintaympäristöön liittyvä epävarmuus on edelleen suuri. Merkittävän riskin näkymiinmuodostaa julkisen talouden kriisiytyminen eräissä euromaissa. Näkymät kokonaisuudessaan on esitetty vuoden 2011toimintakertomuksessa.

Lue lisää Pohjola-konsernin vuoden 2012 näkymistä


http://www.op-pohjola-annualreport.fi/Pohjola2011/fi/index.php?id=283

Keskeiset tapahtumat 2011

Tammikuu

Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto myönnettiin professori Vappu Taipaleelle. Palkinto onmyönnetty vuodesta 1981 lähtien vuosittain tunnustuksena suomalaiselle lääkärille merkittävästäkansainvälisestä tai kansallisesta elämäntyöstä.

Helmikuu

KTM Vesa Aho nimitettiin Pohjolan talous- ja rahoitusjohtajaksi (CFO) ja konsernin johtoryhmän jäseneksi1.3.2011 alkaen.Pohjola Pankki Oyj lunasti takaisin 150 miljoonan euron alemman toissijaisen oman pääoman ehtoisen LowerTier 2 -lainan. Laina oli laskettu liikkeeseen maaliskuussa 2006. Ehtojen mukaan laina olisi erääntynyt vuonna2016, mutta liikkeeseenlaskijalla on oikeus Finanssivalvonnan luvalla lunastaa laina ennenaikaisestimaaliskuussa 2011.Pohjola-yhtiöiden 100-vuotisrahasto, joka on yksi Suomen Kulttuurirahaston nimikkorahastoista, jakoi 84 000euroa ympäristönsuojelun tutkimukseen.

Maaliskuu

Pohjolan varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2010 tilinpäätöksen, myönsi hallituksen jäsenille jatoimitusjohtajalle vastuuvapauden ja päätti osingonjaosta.

Huhtikuu

Toukokuu

Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi ja OP-Pohjola osk ilmoittivat Pohjola Pankki Oyj:lle arvopaperikaupasta,jolla Suomi-yhtiö myi OP-Pohjolalle kaikki omistamansa Pohjolan A-osakkeet, joiden osuus osakekannasta oli7,26 prosenttia ja äänimäärästä 3,91 prosenttia.Pohjola Pankki Oyj:n hallitus päätti yhtiön osallistumisesta OP-Pohjola-ryhmän uusiin pitkän aikavälinkannustinjärjestelmiin. Palkitsemisjärjestelmissä otetaan käyttöön OP-Pohjolan ryhmätasoiset tavoitteet ja neovat yhteneväiset sekä johdon uudessa, osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä että koko ryhmänhenkilöstön OP-Henkilöstörahastossa. Yhdenmukaisilla, koko henkilöstöä koskevilla ryhmätasoisilla pitkänaikavälin palkitsemismittareilla edesautetaan OP-Pohjola-ryhmän strategian toteutumista.Pohjola Vakuutus osti strategisen työhyvinvoinnin palveluyhtiö Excentan yhtiön toimivalta johdolta ja Elisalta.Yrityskauppa vahvisti Pohjolan uutta hyvinvointiliiketoimintaa ja laajentaa Pohjola Terveyden palvelujayritysasiakkaille. Excenta konsultoi asiakkaitaan hyvinvoinnin johtamisessa, kouluttaa esimiehiä ja tarjoaatyökaluja hyvinvoinnin mittaamiseen sekä toimenpiteitä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen.


Kesäkuu

Pohjola Pankki Oyj laski liikkeeseen 100 miljoonan Sveitsin frangin alemman toissijaisen oman pääomanehtoisen Lower Tier 2 -lainan. Laina-aika on 10 vuotta ja laina noteerataan Sveitsin pörssissä (SIX SwissExchange).Pohjolan Baltian-palvelut laajenivat Tallinnan sivukonttorin aloittaessa toimintansa. Uudet yritysasiakkaillesuunnatut palvelut Virossa ovat maksuliikkeen ja likviditeetin hallinta sekä käyttöpääomarahoitus jainvestointirahoitus.

Heinäkuu

Pohjola Pankki Oyj liittyi European Securities Network LLP (ESN) -kumppaniverkostoon, joka on Euroopanjohtavien paikallisilla markkinoilla toimivien pankkien ja pankkiiriliikkeiden muodostama itsenäinenyhteenliittymä. ESN-verkosto tarjoaa asiakkailleen laadukasta Euroopan laajuista osaketutkimusta sekäosakekaupankäyntiä.Euroopan pankkiviranomainen (EBA) koordinoi kevään 2011 aikana yhteistyössä Euroopan keskuspankin,Euroopan systeemiriskineuvoston (ESRB), Euroopan komission ja kansallisten valvontaviranomaisten kanssaEU:n laajuisen stressitestin, joka julkistettiin 90 pankista. Suomalaisista pankeista stressitestissä oli mukanaOP-Pohjola-ryhmä. Pohjola Pankki Oyj on osa yhteisvastuullisesti toimivaa OP-Pohjola-ryhmää, joten sen tiedotsisältyvät ryhmän tulokseen. Ryhmä sai toistamiseen puhtaat paperit Euroopan pankkivalvojien toteuttamastastressitestistä, joka oli oletuksiltaan ankarampi kuin vuotta aiemmin.

Elokuu

Pohjola Pankki Oyj (Pohjola) lunasti takaisin 325 miljoonan dollarin (USD) alemman toissijaisen oman pääomanehtoisen Lower Tier 2 -lainan. Laina oli laskettu liikkeeseen syyskuussa 2006. Ehtojen mukaan laina olisierääntynyt vuonna 2016, mutta liikkeeseenlaskijalla oli oikeus Finanssivalvonnan luvalla lunastaa lainaennenaikaisesti syyskuussa 2011.Moody's Investors Service on asettanut OP-Pohjola-ryhmän, Pohjola Pankki Oyj:n sekä Pohjola Vakuutus Oy:nluottoluokituksia tarkkailuun luokituksen laskua varten.Pohjola Vakuutus ja Suomen Jääkiekkoliitto sopivat yhteistyön jatkamisesta pelikaudelle 2011-2012. PohjolaVakuutuksella on vuosikymmenien perinne jääkiekkoyhteistyöstä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa.Pohjola Vakuutuksen tytäryhtiö Excenta Oy ja Työterveyslaitos toteuttivat yhdessä Strategisen hyvinvoinnin tilaSuomessa 2011 -tutkimuksen. Tutkimukseen vastasivat 368 yrityksen edustajat seitsemältä eri toimialalta.Tutkimus osoitti, että vaikka yritykset käyttävät työntekijöiden hyvinvointiin enemmän rahaa kuin vuonna2010, panostetaan työurien pidentämiseen kuitenkin vähemmän.

Syyskuu

Pohjola Pankki Oyj (Pohjola) laski liikkeeseen 100 miljoonan euron (EUR) alemman toissijaisen oman pääomanehtoisen Lower Tier 2 -lainan. Laina-aika on 10 vuotta ja laina haettiin listattavaksi Lontoon pörssiin.KTM Tarja Ollilainen nimitettiin Pohjolan henkilöstöjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.1.2012alkaen.


Lokakuu

Luottoluokittaja Fitch Ratings asetti osana laajempaa globaalin ja eurooppalaisen pankkisektorintarkastelua myös OP-Pohjola-ryhmän ja Pohjola Pankki Oyj:n luottoluokitukset tarkkailuun luokituksenmahdollista laskua varten. Fitchin luottoluokitusten uudelleenarviointi koski useita suuria kansainvälisiä jasuhteellisen korkean luottokelpoisuuden omaavia eurooppalaisia pankkeja.Euroopan pankkiviranomainen (EBA) laati uuden arvion eurooppalaisten pankkien pääomatarpeesta.Suomalaisista pankeista arvioinnissa oli mukana OP-Pohjola-ryhmä. Pohjola Pankki Oyj on osayhteisvastuullisesti toimivaa OP-Pohjola-ryhmää, joten sen tiedot sisältyivät ryhmän tulokseen. EBAn arvionmukaan OP-Pohjola-ryhmältä ei edellytetä toimia vakavaraisuuden vahvistamiseksi, koska ryhmänydinvakavaraisuus on korkea ja ryhmän valtiolainoihin liittyvät riskit ovat pienet.

Marraskuu

Pohjola Varainhoito ja johtava välitys- ja finanssiteknologiayritys Investment Technology Group ottivat käyttöönuuden algoritmisen Smart Order Routing -kaupankäyntipalvelun.

Joulukuu

Euroopan pankkiviranomainen (EBA) päivitti arvionsa eurooppalaisten pankkien pääomatarpeesta 30.9.2011tietojen pohjalta. Suomalaisista pankeista arvioinnissa oli mukana OP-Pohjola-ryhmä. Pohjola Pankki Oyj on osayhteisvastuullisesti toimivaa OP-Pohjola-ryhmää, joten sen tiedot sisältyvät ryhmän tulokseen. EBAn arvionmukaan OP-Pohjola-ryhmältä ei edellytetä toimia vakavaraisuuden vahvistamiseksi, koska ryhmänydinvakavaraisuus on korkea ja ryhmän valtiolainoihin liittyvät riskit ovat pienet. OP-Pohjolan Core Tier 1 -suhde oli syyskuun 2011 lopussa 11,1 prosenttia, eli selvästi yli EBAn asettaman 9 prosentinvähimmäistavoitetason. Myöskään taseessa hankintamenoon kirjattujen valtionlainojen arvostuksestamarkkina-arvoon ei syyskuun lopussa syntynyt pääomatarvetta.Luottoluokittaja Standard & Poor's Ratings Services vahvisti Pohjola Pankki Oyj:n pitkien luottojen luokituksenAA- ja lyhyiden luottojen luokituksen A-1+. Luottoluokittaja piti luokituksen näkymät vakaana. LisäksiStandard & Poor's nosti Pohjola Vakuutus Oy:n luottoluokituksen tasolle AA- (aiemmin A+). Pohjolanluottoluokituksen vahvistaminen oli osa Standard & Poor'sin laajempaa globaalia ja eurooppalaisenpankkisektorin tarkastelua sekä metodologian muutosta. Standard & Poor's korosti Pohjolan luokituksenheijastavan sen vahvaa markkina-asemaa, vakavaraisuutta ja tuloksentekokykyä.Luottoluokittaja Fitch Ratings laski osana laajempaa globaalin ja eurooppalaisen pankkisektorin tarkastelua OP-Pohjola-ryhmän ja Pohjola Pankki Oyj:n pitkäaikaiselle varainhankinnalle annetut luottoluokitukset AA-:staA+:aan ja lyhytaikaisen varainhankinnan luottoluokitukset F1+:sta F1:een. Luokitusten näkymät asetettiinvakaiksi. Maailmantalouden yleinen kehitys ja merkittävä markkinoiden luottamuksen muutos pankkisektoriakohtaan kokonaisuudessaan olivat pääasialliset syyt luottoluokituksen laskuun. Fitch totesi, että OP-Pohjola-ryhmällä on vahva tase, hyvä likviditeetti sekä vahva vakavaraisuus.KTM, CEFA Niina Pullinen nimitettiin Pohjola Pankki Oyj:n sijoittajasuhdejohtajaksi 15.1.2012 alkaen.


StrategiaPohjola tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille monipuoliset pankki-, vahinkovakuutus- ja varainhoitopalvelut.Yksityishenkilöille Pohjola tarjoaa kattavat vakuutus- ja private banking -palvelut. Pohjolan keskeiset tavoitteet ovatkannattava kasvu ja yhtiön arvon kasvattaminen.

Strategian tiivistelmäSuomi ja sen lähialueet ovat Pohjolan keskeinen markkina-alue. Pohjola tuntee asiakkaansa hyvin ja toimii heidänkanssaan tiiviissä vuorovaikutuksessa. Yhtiö rakentaa asiakassuhteita pitkäjänteisesti tavoitteenaan monipuolisetkokonaisasiakkuudet. Pohjola palvelee ripeästi, joustavasti ja johdonmukaisesti. Palveluverkkoa kehitetään Suomessa jaSuomen lähialueilla. Muilla markkina-alueilla Pohjolan palvelukyky perustuu yhteistyöhön laadukkaiden paikallisten taikansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Pohjola erottuu kilpailussa osaamisellaan ja korkeatasoisilla ratkaisuilla. Kilpailuedut perustuvat asiakaskeskeiseen,joustavaan ja nopeaan toimintaan, kokonaisvaltaiseen finanssitarjoomaan sekä vakaaseen omistuspohjaan. Osana OP-Pohjola-ryhmää Pohjolalla on toimialan laajin ja monipuolisin palveluverkko sekä suurin asiakaskunta Suomessa.

Pohjola kasvaa kannattavasti tuottaakseen kilpailukykyisen kokonaistuoton osakkeenomistajilleen. Yhtiö varmistaatoimintansa jatkuvuuden ylläpitämällä vahvaa vakavaraisuutta. Yhteisvastuu OP-Pohjola osk:n ja ryhmään kuuluvienjäsenluottolaitosten kanssa vahvistaa Pohjolan luottokelpoisuutta.

Strategian kiteytys


Perustehtävä, päämäärä, keskeiset tavoitteet ja arvotPohjolan perustehtävä on edistää asiakkaidensa taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Päämääränä onolla halutuin finanssipalvelukumppani. Ensisijaisen ja halutuimman kumppanin asema rakentuu asiakkaiden odotustenylittämiseen ja luotettavuuteen. Keskeisiä tavoitteita ovat yhtiön arvon kasvattaminen ja kannattava kasvu.

ArvotPohjolan menestyksen takana ovat sen kestävät arvot: ihmisläheisyys, vastuullisuus ja yhdessä menestyminen.


Lupaukset sidosryhmille

Pohjolan tavoitteena on, että yhtiön osakkeen kokonaistuotto ylittää verrokkiryhmän keskimääräisen osaketuoton.Yhtiö kasvaa ja vahvistaa markkina-asemaansa kannattavasti. Vahvan pääomituksen avulla yhtiö varmistaa toiminnanvakaan jatkuvuuden.

Pohjola toimii pitkäjänteisesti ja tarjoaa asiakkailleen parhaat ratkaisut. Yhtiö erottautuu osaamisellaan,aktiivisuudellaan ja palvelun laadulla. Asiakkaiden tarpeet pyritään ennakoimaan ja samalla pyritään kehittämäänaktiivisesti uusia palvelukokonaisuuksia.

Pohjola edistää kannustavaa työilmapiiriä ja luo henkilöstölle erinomaiset mahdollisuudet kehittyä. Tavoitteena on ollafinanssialan vetovoimaisin työnantaja. Pohjola panostaa esimiestyöhön ja johtamisen kehittämiseen.

Pohjola toimii vastuullisesti ja tukee toimintaympäristönsä kestävää kehitystä ja hyvinvointia. Kannattava toiminta luoedellytykset liiketoiminnan jatkuvuudelle, henkilöstön työllisyydelle sekä yhteiskunnallisista velvoitteista huolehtimiselle.


Arvoa integraatiosta kilpailuetujen avullaPohjola toteuttaa strategiaansa kolmen ainutlaatuisen kilpailuetunsa avulla.



Strategiset hankkeet1. Yritys- ja yhteisöliiketoiminnan uudistamisessa tavoitteena on vahvistaa Pohjolan ja samalla koko ryhmän

markkina-asemaa erityisesti keskisuurten yritysten kumppanina. Keskeistä hankkeessa on selkeä työnjakoPohjolan ja osuuspankkien välillä.

2. Integraation syventämisessä on kyse toimenpiteistä, joilla Pohjola tehostaa yhteisen asiakaspotentiaalinhyödyntämistä. Pohjola hyödyntää asiakastietoja niin asiakaspotentiaalin tunnistamisessa, toimenpiteidenkohdentamisessa, asiakasvalinnassa kuin hinnoittelussakin.

3. Kansainvälisen palvelukyvyn parantamisessa konserni laajentaa kansainvälistä kumppanuusverkostoaantarjotakseen kilpailukykyiset palvelut asiakkailleen ympäri maailmaa. Pohjola on asiakkailleen täyden palvelunfinanssipalveluyritys myös ulkomailla.

4. Konsernin osaamispääoman kehittämisessä Pohjola panostaa kykyynsä uudistua ja kehittyä voidakseen tarjotaasiakkailleen toimialan parhaat ratkaisut ja palvelut. Yhtiö kasvattaa osaamistaan pitkäjänteisesti tulevaisuudentarpeet huomioon ottaen.



Strategian toteuttaminen vuonna 2012 ja lähivuosinaOP-Pohjolan ryhmätasoisen uuden strategian työstäminen on käynnistetty ja vuoden 2012 aikana päivitetään myösPohjolan strategia.

Vuoden 2012 aikana keskeistä on strategisten hankkeiden edistäminen ja saattaminen operatiiviseksi toiminnaksikäytännön tasolla. Kuluvan vuoden vuosisuunnitelmat tähtäävät asiakaskokemuksen parantamiseen sekäasiakasaktiivisuuden lisäämiseen, yhä laadukkaampien tuotteiden ja palveluiden tarjoamiseen, kannattavaan kasvuunsekä organisaation kustannustehokkuuden nostamiseen.


Taloudelliset tavoitteet yli suhdannesyklinTaloudelliset tavoitteet Tavoite

Toteuma2011

Toteuma2010

Konserni

Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 13 3,4 9,3

Tier 1 -vakavaraisuus, % > 9,5 10,6 12,5

Pankkitoiminta

Operatiivinen kulut/tuotot -suhde, % < 40 35 35

Vahinkovakuutustoiminta

Operatiivinen yhdistetty kulusuhde, % 92 89,8 89,7

Operatiivinen liikekulusuhde, % < 20 21,8 21,3

Vastuunkantokyky (Solvenssisuhde), % 70 77 86

Varainhoito

Operatiivinen kulut/tuotot -suhde, % < 50 49 53

Luottoluokitustavoite Tavoite

AA-tasoinen luokitus Vähintään kahdelta luottoluokittajalta AA-tasoinen luottoluokitus 2 3

Osinkopolitiikka TavoiteOsinko tilikauden tuloksesta, % Vähintään puolet tilikauden tuloksesta edellyttäen, että

vakavaraisuus (Tier 1) on vähintään 9,5 %60* 55

* Hallituksen esitys

Graafi: Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, %


Graafi. Tier 1 -vakavaraisuus, %

Graafi: Operatiivinen kulut/tuotot -suhde (pankkitoiminta), %


Graafi: Operatiivinen yhdistetty kulusuhde, %

Graafi: Operatiivinen liikekulusuhde, %


Graafi: Vastuunkantokyky (solvenssisuhde), %

Graafi: Operatiivinen kulut/tuotot -suhde, %


Graafi: Osinko/A-osake ja osinkosuhde


ToimintaympäristöMaailmantalous kasvoi keskimäärin kohtuullisen hyvää vauhtia vuonna 2011. Talouskehitys hidastui kuitenkin vuodenaikana selvästi ja se oli epävarmuuden sävyttämää ja epätasaista. Yhdysvalloissa talous kehittyi vaisusti vuodenalkupuolella, mutta kansantuotteen kasvu piristyi hieman loppuvuoden aikana. Kiinassa talous kasvoi edelleen ripeästi,mutta vauhti vaimeni vuoden aikana.

Euroopassa velkakriisi kärjistyi vuoden jälkipuoliskolla, mikä heikensi toimintaympäristöä olennaisesti. Vuoden aikanamyös Portugali joutui turvautumaan muiden apuun. Lisäksi Kreikan tilanteen heikennyttyä jouduttiin käynnistämäänlukuisia toimia maan velkataakan pienentämiseksi ja julkisen rahoituksen lisäämiseksi.

Inflaatio kiihtyi voimakkaasti alkuvuonna raaka-aineiden hintojen nousun vuoksi. Hintojen nousu hidastui vuodenaikana, kun maailmantalouden kehitys heikkeni.

Maailmantalouden näkymät vuodelle 2012 ovat epäyhtenäiset. Euroalueen näkymiä varjostaa edelleen velkakriisi, jatalouden kehitys on jäämässä heikoksi. Muualla maailmassa talouden odotetaan kasvavan kohtuullisesti. Inflaatiomaltillistuu niin euroalueella kuin Yhdysvalloissa.

Maailmantalouden haasteita vuonna 2012

Euroalueen ongelmana on edelleen eteläisen Euroopan valtioiden velkakriisi.Yhdysvalloissa vaalivuosi voi luoda epävarmuutta talouspolitiikkaan.Rahoitusmarkkinoilla normaalia suuremmat vaihtelut ovat mahdollisia talouspoliittisen epävarmuuden ja erimaiden taloustilanteiden suurten erojen vuoksi.Poikkeuksellisella rahapolitiikalla voi olla yllättäviä vaikutuksia.


Suomen talouskasvu hidastui vuonna 2011Suomen talous kehittyi kohtuullisesti vuonna 2011. Vuosi oli kuitenkin hyvin kaksijakoinen. Alkuvuonna talous kasvoilaajalla rintamalla vahvasti. Vuoden jälkipuoliskolla erityisesti vienti alkoi kangerrella. Tämä johtui ennen kaikkeaSuomen tärkeimpien vientimarkkinoiden tilanteen heikentymisestä Euroopassa.

Euroalueen velkakriisin aiheuttama epävarmuus heikensi kuluttajien ja yritysten luottamusta talouden näkymiinloppuvuonna. Tämä ei kuitenkaan heijastunut voimakkaasti kotitalouksien kulutus- ja investointipäätöksiin.Kokonaisuutena sekä kulutus että investoinnit lisääntyivät viime vuonna, vaikka vauhti hiipuikin vuoden loppua kohti.

Verrattain korkea inflaatio söi ostovoimaa vuoden 2011 aikana. Hintojen nousu alkoi hidastua loppuvuonna, kun muunmuassa öljy halpeni hieman maailmanmarkkinoilla. Myös työttömyys aleni vuoden jälkipuoliskolla.

Suomen talouden näkymät vuodelle 2012 ovat vaisut. Euroalueen velkaongelmat vaikeuttavat tärkeiden Euroopanvientimarkkinoiden näkymien arviointia. Epävarmuus heijastuu myös investointeihin. Kotitalouksien näkymät ovat siltiverrattain vakaat, sillä reaalipalkkojen odotetaan nousevan ja korkojen pysyvän matalina.

Graafi: BKT:n kehitys, %


Graafi: Työttömyysaste* Suomessa ja Euroalueella, %

Graafi: Julkisen talouden tasapaino, yli-/alijäämä, % BKT:stä


Graafi: Luottamusindikaattoreita Suomessa, saldoluku

Graafi: Yritysten velat suhteessa BKT:hen 31.12.2010,%


Graafi: Valtionlainojen (10 v) korot, %


Korko- ja osakemarkkinatKorkomarkkinat vuonna 2011Rahoitusmarkkinoilla vuosi 2011 oli euroalueen velkakriisin sävyttämä. Vuoden alkupuolella talouskehitys oli vielä hyvääja inflaatio kiihtyi. Euroopan keskuspankki nosti ohjauskoron 1,50 prosenttiin.

Markkinakorot kääntyivät kuitenkin alkuvuoden nousun jälkeen laskuun kesällä. Euroopan keskuspankki laskiohjauskoron 1,00 prosenttiin vuoden 2011 lopulla. Keskuspankki myös tuki markkinoiden toimintaa tarjoamallaylimääräistä rahoitusta pankeille sekä osti valtion lainoja markkinoilta.

Korkomarkkinoiden näkymät vuodelle 2012Euroalueen talousnäkymät vuonna 2012 ovat heikot, mutta erot maiden välillä ovat verrattain suuria. Inflaatiohidastuu keskuspankin tavoitteen tuntumaan. Vuonna 2012 Euroopan keskuspankki tukee edelleen talouden kehitystälisäämällä markkinoiden likviditeettiä poikkeuksellisen pitkillä operaatioilla. Lisäksi se jatkaa valtion lainojen ostoa.EKP:n toimet pitävät euribor-korot poikkeuksellisen matalalla vuonna 2012.

Rahamarkkinakorkojen lasku jatkuu markkinaodotusten mukaisesti alkuvuonna. EKP:n toinen kolmen vuodenhuutokauppa helmikuussa lisää entisestään likviditeetin määrää euroalueella ja tämä tukee markkinoidenodotuksia laskevista euribor-koroista.Euroalueen pitkät korot (10 vuotta) aloittavat vuoden ennennäkemättömän matalilta tasoilta. Pitkien korkojenosalta ensisijainen riski on, että korot nousevat nykytasoiltaan ainakin väliaikaisesti. Pitkien korkojen nousuatukevia tekijöitä ovat taloussentimentin jatkuminen odotuksia vahvempana sekä Yhdysvaltain keskuspankki Fedinpyrkimykset elvyttää asuntomarkkinoita.Pankkien likviditeettitilanne tukee etenkin lyhyen maturiteetin valtiolainojen ja yrityslainojen riskipreemioidennormalisoitumista.


Osakemarkkinoiden vuosi 2011

Osakemarkkinoiden kehitys oli hyvin epäyhtenäistä ja kurssiheilunta oli vuoden aikana erittäin voimakasta.Yhdysvalloissa keskeiset osakeindeksit päätyivät lähes alkuvuoden tasolle samaan aikaan, kun Euroopassa kurssitlaskivat voimakkaasti. Suomessa kurssikehitys oli murheellista heikentyvien talousnäkymien ja yrityskohtaistenongelmien painaessa kannattavuusnäkymiä.Yritysten tulokset pysyivät Yhdysvalloissa ja Euroopassa kasvussa, mutta kääntyivät Suomessa laskuun.Muiden rahoitusmarkkinoiden tapaan osakekurssien kehitystä dominoi euroalueen velkakriisin kärjistyminen javoimakas riskin karttaminen.


Osakemarkkinoiden näkymät vuonna 2012

Konsensusennusteet odottavat tulosten pysyvän kuluvana vuonna kohtuullisessa kasvussa. Talouskasvunennakoitua suurempi jarrutus olisi kuitenkin riski yritysten tuloskehitykselle.Yritysten taseet ovat pääosin vahvoja, mutta talouden voimakas heikentyminen ja finanssikriisin kärjistyminen ovatpotentiaalisia riskejä osinkotuotoille.Euroalueen velkakriisin lisäksi kehittyvien markkinoiden ja Yhdysvaltain talouskasvun jatkumisella on keskeinenrooli osakemarkkinoiden kehitykselle vuonna 2012.


Pankkien sääntely tiukentuu finanssikriisin seurauksenaVuoden 2011 alusta voimaan astuneet muutoksetLuottolaitosten vakavaraisuusdirektiivi CRD 3 (Capital Requirements Directive) tuli voimaan 1.1.2011. Direktiivinsisältämät muutokset koskivat sivukonttorivalvontaa, suurten asiakasriskien sääntelyä, omien varojen ja lähinnäpääomalainojen sääntelyä sekä likviditeettiriskin hallintaa.

Finanssisektorin EU-tason muuttuvaa palkitsemista koskevat uudet täsmennetyt määräykset tulivat voimaan1.1.2011.

Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen CRD IV-sääntelypaketista heinäkuussaVuonna 2008 alkaneen finanssikriisin käynnistämä keskustelu rahoitusmarkkinoiden sääntelyn ja valvonnankehittämisen tarpeesta johti EU-alueella konkreettisiin toimiin vuosien 2009-2011 aikana. Toimet koskevat paitsipankkien yleisten vakavaraisuus- ja likviditeettivaatimusten kiristymistä myös muita toimenpiteitärahoitusmarkkinoiden vakauden turvaamiseksi ja kriisin aiheuttaneiden ongelmien korjaamiseksi. Muutoksilla pyritäänmuun muassa parantamaan pankkien omien varojen määrää ja laatua, vähentämään pääomavaateen syklisyyttä jaasettamaan määrällisiä rajoitteita likviditeettiriskille. Vuosien 2013–2019 aikana voimaan tuleviksi suunnitellutmuutokset ovat vielä valmisteluvaiheessa, eikä niiden mahdollisia vaikutuksia markkinoihin ja pankkien liiketoimintaankyetä vielä yksiselitteisesti arvioimaan. Sääntelymuutokset tulevat kuitenkin nostamaan merkittävästi pankkienvähimmäispääomavaateita ja lisäämään pitkän rahoituksen tarvetta. Sääntelymuutosten seurauksena pankkien omanpääoman ja vieraan pääoman kustannustason arvioidaan nousevan. Säännösten siirtymäajat ovat kohtuullisen pitkät,jotta finanssisektori ehtii sopeutua muutoksiin, eikä talouden toipumista vaaranneta. Globaalisti finanssisektoriajoudutaan pääomittamaan vahvemmin, minkä myötä siitä tulee nykyistä vakaampi.

Euroopan komissio julkaisi 20.7.2011 ehdotuksen lainsäädäntöpaketista, jonka tavoitteena on vahvistaa pankkisektorinsääntelyä EU:ssa. Ehdotuksen pääsisältönä on Baselin pankkivalvontakomitean uuden ns. Basel III -säännöstönkäyttöönotto EU:ssa määriteltyjen siirtymäaikojen puitteissa. Ehdotus korvaa nykyiset vakavaraisuusdirektiivitasetuksella (CRR) ja direktiivillä (CRD IV). Asetuksella määritellään luottolaitosten sekä sijoituspalveluyritystenvakavaraisuuslaskenta ja maksuvalmiusvaatimukset. Asetuksen käyttö tarkoittaa kaikkien ns. Pilari 1 -vaatimustenmäärittämistä sitovana suoraan EU:n lainsäädännössä ilman sisällyttämistä kansalliseen lainsäädäntöön (ns.maksimiharmonisaatio). Direktiivi puolestaan kattaa liiketoiminnan aloittamista ja palvelujen tarjontaa koskevatvaatimukset sekä viranomaisvalvontaa (ns. Pilari 2) ja yhtiöiden luotettavaa hallintoa koskevat määräykset.

Vakavaraisuusasetus ja -direktiiviehdotuksen pääasiallinen sisältö:

EU-jäsenmaiden pankkien vakavaraisuuslaskentaa harmonisoidaan.Omien varojen määrää lisätään ja laatua parannetaan. Lisäksi yhdenmukaistetaan omista varoista tehtävätvähennykset.Minimipääomavaatimuksen lisäksi esitetään kahta pääomapuskuria pääoman riittävyyden turvaamiseksi jamyötäsyklisyyden vähentämiseksi. Pääomapuskurit ovat pääoman säilyttävä puskuri (capital conservation buffer),joka on sama kaikille EU-pankeille sekä vastasyklinen puskuri (counter cyclical buffer), joka voidaan asettaakansallisesti.Vastapuoliriskin vakavaraisuuslaskentaan tiukennuksia, jotka mm. kannustavat pankkeja OTC-johdannaissopimusten selvittämiseen keskusvastapuolien kanssa.Rahoituslaitosten lyhytaikaisen likviditeettiaseman parantamiseksi ehdotetaan maksuvalmiusvaatimusta.Luottolaitosten liiallisen velkaantuneisuuden rajoittamiseksi valvotaan vähimmäisomavaraisuutta.


Vahvistetaan vaatimuksia luotettavalle hallinnolle ja valvonnalle. Asetetaan vaatimuksia ylimmän johdonvalvonnalle, nostetaan riskienhallinnan ja -valvonnan asemaa sekä varmistetaan valvontaviranomaisten tehokasvalvonta määrittämällä valvonnalle tiettyjä vaatimuksia (mm. riskiarvion perusteella suoritettava valvonta,tarkastustoiminnan riittävyys).Vahvistetaan valvojien sanktiomahdollisuuksia. Ehdotetaan, että jos valvottavat rikkovat EU:n vaatimuksia, voivalvontaviranomainen käyttää tehokkaita sanktioita kuten sakkoja tai kieltää määräajaksi henkilöä toimimastavalvottavan johdossa.

Kirjanpitosäätelyyn vireillä olevat muutoksetIASB (International Accounting Standards Board) on jatkanut merkittävimpien keskeneräistentilinpäätösstandardimuutosten valmistelua vuonna 2011. IASB julkaisi vuoden 2011 lopulla standardimuutoksen, jonkamukaan rahoitusinstrumentteja koskevaa standardia on sovellettava 1.1.2015 alkaen. Aikaisemmin pakollinensoveltaminen oli 1.1.2013. Rahoitusinstrumentteja koskevista keskeneräisistä osista vuoden 2011 lopulla julkaistiinrahoitusvarojen ja -velkojen netottamista koskeva standardimuutos, joka tulee voimaan 1.1.2014. Sen sijaan muidenkeskeneräisten osien, joita ovat suojauslaskenta ja arvonalentuminen, valmistelu siirtyi vuoteen 2012. Tulouttamistakoskeva uusi standardiluonnos julkaistiin vuonna 2011. Vuokrasopimusten ja vakuutussopimusten uusienstandardiluonnosten julkaiseminen on siirtynyt vuoden 2012 puolelle. Näiden oletetaan tulevan voimaan 1.1.2015.Kaikilla edellä mainituilla muutoksilla tulee olemaan huomattavia vaikutuksia tilinpäätösinformaatioon.


Solvenssi II kehittää vakuutusyhtiöiden riskienhallintaaEU hyväksyi keväällä 2009 suuren vakuutusalan sääntöjen uudistuksen. Solvenssi II -direktiivin tarkoituksena onyhtenäistää jäsenmaiden toisistaan eroavaa vakuutusyhtiöiden riskienhallinnan ja vakavaraisuuden hallinnan sääntelyä.Uuden säännöstön myötä vakuutusyritysten erilaiset riskit voidaan ottaa aikaisempaa paremmin huomioonvakuutusyritysten vakavaraisuuslaskennassa. Säännöstö kannustaa kehittyneempien riskienhallintamenetelmienkäyttöönottoon. Solvenssi II -säännöstö tulee voimaan 1.1.2014.


Vakavaraisuus ja riskiasemaPohjolan vakavaraisuussuhde oli 10,6 prosenttia (13,3), kun lakisääteinen minimivaade on 8 prosenttia. Ensisijaistenomien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 10,6 prosenttia (12,5). Vakavaraisuus aleni pääosin tehtyjen Tier 2 -lainajärjestelyjen johdosta. Pohjola-konsernin Tier 1 -tavoite yli suhdannesyklin on vähintään 9,5 prosenttia.

Vakavaraisuus ja riskiasema2011 2010

Vakavaraisuussuhde, % 10,6 13,3

Tier 1 -vakavaraisuus, % 10,6 12,5

Core Tier 1 -vakavaraisuus, % * 10,3 10,5

RAVA-lain mukainen vakavaraisuussuhde 1,41 1,71

Riskipainotetut erät, milj. € 14 409 13 520

Vahinkovakuutuksen vastuunkantokyky, % 77 86

* Ensisijaiset omat varat pois lukien pääomalainat suhteutettuna riskipainotettuihin eriin.

Ensisijaiset omat varat olivat 1 521 miljoonaa euroa (1 692) ja omat varat yhteensä 1 521 miljoonaa euroa (1 803).Riskipainotetut erät olivat vuoden lopussa 14 409 miljoonaa euroa (13 520). Verrattaessa riskipainotettuja eriä vuoden2010 lopun lukuihin, ne kasvoivat 7 prosenttia.

Pohjola otti 31.12.2011 käyttöön vakavaraisuusvaateen laskennassa sisäisen luokituksen menetelmän vähittäis- jaluottolaitosvastuiden osalta. Syyskuusta 2008 lähtien sisäisen luokitusten menetelmän käyttöön on ollut lupa Pohjolanyritysvastuille. Markkinariskin ja operatiivisten riskien osalta omien varojen vähimmäismäärä on laskettustandardimenetelmän mukaisesti.


Pohjola-konserni kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, jonka vakavaraisuutta valvotaan rahoitus- ja vakuutusryhmittymänvalvonnasta annetun lain mukaan. Pohjola-konsernin osalta konsolidointimenetelmän mukaisesti laskettu rahoitus- javakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuussuhde pieneni 1,41:een (1,71).

Vahinkovakuutuksessa vastuunkantokyky oli 77 prosenttia (86).


Euroopan pankkiviranomainen (EBA) asetti syksyllä 2011 merkittäville eurooppalaisille pankeille 9 prosentinvähimmäisvaatimuksen Core Tier 1-vakavaraisuudelle.

EBAn lokakuussa tekemässä testissä OP-Pohjola-ryhmä ylitti selkeästi testin tiukennetutkin vaatimukset, koskaryhmän vakavaraisuus on vahva ja valtiolainoihin liittyvät riskit pienet. EBAn testissä käyttämillä kesäkuun lopuntiedoilla laskettu ryhmän Core Tier 1 -vakavaraisuus oli tuolloin 11,5 prosenttia. Pohjolan tiedot sisältyivät OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuusarvioon.


Pohjolan merkittävimmät riskitPohjola-konsernin toiminnan merkittävimmät riskit ovat luottoriski, markkinariskit ja likviditeettiriskit sekävakuutusriskit. Strategiset ja operatiiviset riskit, kuten muutokset toimintaympäristössä, kilpailutilanteessa taiasiakaskäyttäytymisessä, liittyvät myös olennaisesti kaikkiin liiketoimintoihin.


Rahoitus- ja likviditeettitilanne säilyi hyvänäRahoitus- ja likviditeettitilanne säilyi hyvänä. Lyhytaikainen varainhankinta toimi hyvin, mutta valtioiden velkakriisi onvaikeuttanut pankkien pitkäaikaisen varainhankinnan saatavuutta. OP-Pohjola-ryhmän varainhankinta on kuitenkintoiminut markkinaolosuhteista huolimatta odotetusti. Pohjola Pankki Oyj ylläpitää OP-Pohjola-ryhmänlikviditeettireservisalkkua, joka koostuu pääasiassa keskuspankkirahoituksen vakuudeksi kelpaavistasaamistodistuksista. Likviditeettireservisalkun määrä oli vuoden päättyessä 12,6 miljardia euroa (9,5). Pohjolanylläpitämä likviditeettireservisalkku muodostaa yhdessä muiden OP-Pohjola-ryhmän keskuspankkivakuuskelpoistenerien kanssa reservin, jolla voidaan tarvittaessa kattaa koko ryhmän tukkuvarainhankinnan erääntymiset vähintään 24kuukauden ajan.


Riskiasema säilyi hyvänä epävarmuudesta huolimattaKonsernin riskiasema säilyi hyvänä. Arvonalentumisten määrä oli koko vuoden aikana selvästi edellistä vuottaalhaisemmalla tasolla. Nettoluottotappioiden ja -arvonalentumisten tulosvaikutus oli tammi-joulukuussa 60 miljoonaaeuroa (104) tulosta heikentävä, joka oli 0,40 prosenttia (0,73) luottoja takauskannasta. Investointitason vastuidenmäärä pysyi hyvällä tasolla ja vastuut heikoimmissa luottoluokissa alenivat. Ongelmasaamiset suhteessa luotto- jatakauskantaan olivat edelleen alhaisella tasolla.

Markkinariskit pidettiin maltillisella tasolla koko tilikauden ajan.

Vahinkovakuutustoiminnan riskiasemaan vaikuttivat sijoitustoiminnan markkinariskien lisäksi eläkevastuidendiskonttokoron lasku sekä eliniän odotteen kasvusta johtuva vastuuvelan muutos.

Suhdannenäkymiin ja yleiseen toimintaympäristöön liittyvä epävarmuus on edelleen suuri. Merkittävän riskin näkymiinmuodostaa julkisen talouden kriisiytyminen eräissä euromaissa. Kriisi voi seurausvaikutuksineen vaikuttaa olennaisestikoko finanssitoimialan toimintaedellytyksiin.


SääntelymuutoksetFinanssikriisin seurauksena pankkien vakavaraisuus- ja likviditeettisäännöksiä ollaan tiukentamassa merkittävästi.Muutoksilla pyritään mm. parantamaan omien varojen määrää ja laatua, vähentämään pääomavaateen syklisyyttä jaasettamaan määrällisiä rajoitteita likviditeettiriskille. Vuosien 2013–2019 aikana voimaan tuleviksi suunnitellutmuutokset ovat vielä valmisteluvaiheessa, eikä niiden mahdollisia vaikutuksia kyetä yksiselitteisesti arvioimaan. Pohjolannäkökulmasta merkittävimmät muutokset uusissa säännöksissä liittyvät vakuutusyhtiöomistusvähennyksiin jalikviditeettiriskivaatimuksiin, joiden lopullinen käsittely ratkennee vasta kansallisessa lainsäädännössä.


Kokonaisvaltaiset finanssipalvelut lähellä asiakastaPohjola-konserni tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille monipuoliset pankki-, vahinkovakuutus- ja varainhoitopalvelut.Yksityishenkilöille Pohjola tarjoaa kattavat vahinkovakuutus- ja private banking -palvelut. OP-Pohjola-ryhmänosuuspankit tarjoavat pankkipalvelut henkilöasiakkaille.

Pohjolan asiakkailla on käytettävissään Suomen suurin pankkitoiminnan, vahinkovakuutuksen ja varainhoidonammattilaisten joukko, jolla on vankka asiantuntemus ja yhtenäinen tapa toimia parhaan palvelun varmistamiseksi.Yhdessä osuuspankkien kanssa Pohjola lupaa henkilöasiakkailleen parhaat keskittämisedut, keskeisimpinä OP-bonukset. Keskittämis- ja kumppanuuseduilla vahvistetaan asiakaspysyvyyttä.

Pohjolalla on käytössään Suomen laajin konttoriverkosto, jonka lisäksi se tarjoaa asiakkailleen laadukkaat sähköisetpalvelut. Kansainväliset palvelut Pohjola tarjoaa yrityksille yhteistyössä ulkomaisten kumppaneidensa kanssa.

Innovatiivisia ja moderneja ratkaisuja – asiakasta kuunnellenPohjola tekee päätökset paikallisesti lähellä asiakasta ja sen palvelu on nopeaa, joustavaa ja johdonmukaista. Pohjolatuntee asiakkaansa ja heidän tarpeensa, mikä mahdollistaa heille sopivimpien ratkaisujen löytämisen ja riskienennakoinnin.

Pohjola palvelee asiakkaitaan pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan yhteisen asiakkuusorganisaation kautta.Asiakkuudet on jaettu suuriin yritys- ja instituutioasiakkaisiin sekä henkilö- ja yritysasiakkaisiin.

Asiakkuusorganisaation avulla tavoitellaan asiakkaiden tarpeiden ja liiketoiminnan aikaisempaa parempaaymmärtämistä sekä entistä asiakaslähtöisempää toimintatapaa kokonaisvaltaisten finanssipalvelujen tarjoamisessa.

Suurissa yritys- ja instituutioasiakkuuksissa Pohjola painottaa tiimityötä ja ennakkoluulotonta, innovatiivista ratkaisujenetsintää. Pohjola tuottaa asiakkailleen lisäarvoa räätälöimällä palveluja liiketoimintaan heidän tarpeidensa mukaan.

Henkilö- ja yritysasiakkaiden palveluissa Pohjola on syventänyt yhteistyötään OP-Pohjola-ryhmän osuuspankkien sekäHelsingin OP:n kanssa pienten ja keskisuurten yritysten palveluiden tarjoamisessa. Pohjola on viime aikoina lisännyttuote- ja palveluasiantuntemusta alueorganisaatiossaan, ja yhteistyön kautta koko Pohjolan asiantuntemus onasiakkaiden käytettävissä ympäri Suomen. Henkilöasiakkaiden vakuutusmyynnissä yhteistyö Pohjolan ja osuuspankkienkesken on erittäin tiivistä.

Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 201163


PankkiliiketoimintaEuromääräisen yritysluottokannan markkinaosuus kaikkien aikojen korkein.Viron sivuliikkeen toiminta käynnistyi.Pohjola on valittu valtion maksuliikkeen päävälittäjäpankiksi 1.12.2012 alkaen.Pohjola liittyi eurooppalaiseen pankkiiriliikkeiden ja pankkien ESN-kumppaniverkostoon.

Pohjolan pitkäjänteisyys asiakkuussuhteissa vaikeassakin markkinatilanteessa on vahvistanut Pohjolan rooliasuomalaisten yritys- ja instituutioasiakkaiden palveluissa. Valtionlainakriisin vaikutukset Pohjolan pankkiliiketoimintaanovat jääneet rajallisiksi, ja tuloskehitystä on tukenut myös arvonalentumisten määrän väheneminen.

Pohjolan Pankkitoiminta tarjoaa ratkaisuja yritysten ja yhteisöjen rahoitus- ja taloudenhallintatarpeisiin. Näissäpalveluissa Pohjola on toiseksi suurin toimija Suomessa. Pankkitoiminnan liiketoiminta-alueet ovat Yrityspankki,Markets sekä Baltian pankkitoiminta.

Kansainvälinen palvelukyky on avainasemassa Pohjolan Pankkitoiminnan lähivuosien kehittämisessä, ja kansainvälistenpalveluiden tarjonta nojaa vahvasti kumppanuusstrategiaan. Yhteistyömuodot vaihtelevat maksujen välityksestästrategisiin kumppanuuksiin.

Tunnuslukuja2011 2010


Luotto- ja takauskanta, mrd. € 14,9 14,0

Yritysluottojen keskimarginaali, % 1,34 1,36

Saamisten arvonalentumiset luottoja takauskannasta, % 0,33 0,75

Operatiivinen kulut/tuotot -suhde, % 35 35

Henkilömäärä 748 657


MarkkinatSuomessa toimivien rahoituslaitosten yhteenlaskettu yritysluottokanta oli vuoden 2011 lopussa 60,4 miljardia euroa.Suomalaisyritykset ovat rahoittaneet toimintaansa pääomamarkkinoilta joukkovelkakirjojen ja yritystodistusten kauttanoin 28,9 miljardilla eurolla (syyskuu 2011), ja työeläkeyhtiöt ovat lainanneet yksityissektorille 9,2 miljardia euroa(syyskuu 2011).

Vuonna 2011 epävarma markkinatilanne jarrutti yritysluottojen kysyntää, mutta luottokanta kasvoi vuodessa 9prosenttia. Yritysten investointihalukkuus on edelleen vähäistä, mutta luotonottohaluja on kasvattanut käyttöpääomankysyntä, joka on tuotannon kasvun ansiosta edelleen lisääntynyt.

Yritysluottokannan keskimarginaali laski vuoden 2011 alussa, mutta vakiintui loppuvuoden aikana. Markkinatilanteenja sääntelymuutosten takia marginaalien odotetaan kääntyvän uudelleen nousuun. Yritysluottojen marginaaliterilaistuivat riskien mukaan, eli hyvän luottokelpoisuuden yritysten ja huonon luottokelpoisuuden yritysten rahoituksenhinnan ero kasvoi. Matala korkotaso piti yritysten rahoituskustannukset edelleen poikkeuksellisen matalina.

Joukkolainamarkkinoiden suurien heilahtelujen takia osa sijoittajista on karttanut joukkovelkakirjalainojasijoituskohteina. Sen sijaan monien yritysten halu suojata vastuitaan ja saamisiaan johdannaisten avulla on lisääntynytmerkittävästi.



Markkina-asemaPohjolan markkinaosuus yritysluotoista oli vuoden 2011 lopussa 20,2 prosenttia, ja koko OP-Pohjola-ryhmän osuusyritys- ja yhteisölainoista 29,3 prosenttia. Pohjola on suomalaisten suuryritysten pääpankkina toiseksi käytetyin (SFR-tutkimus).

Suomalaiset yritysasiakkaat ovat arvostaneet Pohjolan sitoutumista kotimaisten yritysten rahoittamiseen. Pohjolanvakavaraisuus sekä hyvä asiantuntemus ovat edesauttaneet Pohjolan aseman vahvistumista mm. suomalaisyritystensyndikoitujen lainojen järjestäjänä. Syndikoitujen lainojen markkina oli vilkas Suomessa vuonna 2011, ja lainoihinsisältyy tulevinakin vuosina merkittävä uudelleenrahoituspotentiaali.

Osake- ja velkapääomamarkkinoiden vaikeasta tilanteesta huolimatta Pohjola on vahvistanut markkina-asemiaan sekäoman että vieraan pääoman ehtoisen markkinarahoituksen järjestäjänä.


Vuosi 2011Pankkitoiminnan tulos parani edellisvuodesta, koska Pohjolan yritysluottokanta kasvoi markkinoita nopeammin jaarvonalentumisten määrä aleni edellisvuodesta. Lisäksi Pohjolan asema syndikoitujen lainojen markkinoilla on edelleenvahvistunut. Asiakaslähtöinen pääomamarkkinatoiminta jatkui vahvana ja Marketsin tulos oli vertailukauden tasolla.Talouden kasvaneen epävarmuuden seurauksena trading-toiminnan tulos pieneni erityisesti vuoden jälkipuoliskolla.


Pankkitoiminnan tulos

M€ 2011 2010

Korkokate 238 199

Palkkiotuotot ja -kulut, netto 97 93

Kaupankäynnin nettotuotot 18 47

Muut tuotot 31 29

Tuotot yhteensä 384 368

Kulut yhteensä 136 130

Tulos ennen saamisten arvonalentumisia 248 238

Saamisten arvonalentumiset 49 105

Tulos ennen veroja 198 133


Pohjolan Tallinnan konttori avasi ovensa

Pohjolan Baltian-palvelut laajenivat kevään 2011 aikana, kun Tallinnan sivukonttori aloitti toimintansaja pankkipalvelujen tarjoamisen yritysasiakkaille.

Pohjolalla on ollut jo useiden vuosien ajan rahoitusyhtiötoimintaa kaikissa kolmessa Baltian maassa. Palveluvalikoimaanovat kuuluneet kattavat leasing-rahoituspalvelut sekä lisäksi jo kahden vuosikymmenen ajan vahinkovakuuttaminenSeesam-tytäryhtiön kautta.

Vuonna 2010 Pohjolan Viron-edustusto muutettiin sivukonttoriksi. Vuonna 2011 käynnistyi asiakaspalvelujentarjoaminen yritysasiakkaille. Pohjolan uudet, Viron markkinoille tarjoamat palvelut ovat maksuliikkeen ja likviditeetinhallinta sekä käyttöpääoma- ja investointirahoitus.

- Haluamme palvella Pohjolan nykyisiä asiakkaita myös Viron markkinoilla. Lisäksi kohdistamme palvelummekeskisuurille ja suurille yrityksille paikallisesti. Meidän vahvuuksiamme ovat asiakaskeskeinen, joustava ja nopeatoimintatapa - rakennamme asiakassuhteemme pitkäjänteisesti, perustuen asiakkaan tarpeiden syvälliseentuntemiseen ja tiiviiseen vuorovaikutukseen, Pohjolan Viron maajohtaja Arja Jurmu kertoo.

Virossa toimii aktiivisesti jo yli 3000 suomalaisyritystä. Viron siirtyminen euroon vuoden 2011 alussa lisäsi suomalaistenyritysten halua investoida Viroon ja toisaalta myös virolaisten kiinnostus investoida Suomeen on kasvamassa.

Onnistunut vuosi kilpaillussa markkinassa Pohjolan Tallinnan yrityskonttorin ensimmäistä toimintavuotta voidaan pitää onnistuneena. Huolimatta pankkienvälisestä kireästä kilpailusta yritysasiakkaista, Pohjola saavutti Virossa vuonna 2011 menestyksellisesti tavoitteensa.Pohjolan tunnettuus on kasvanut nopeasti ja asiakastyytyväisyystutkimuksen kautta saatu palaute on ollut positiivista.Vuonna 2011 Pohjola voitti Tallinnan lentokentän ja Tarton yliopiston julkiset rahoitushankkeet sekä osallistui EestiEnergian lainajärjestelyyn.

Pohjolan Tallinnan konttori avasi ovensaPohjolan Tallinnan-konttorin avajaisissa vieraita ottivat vastaan Pohjolan pankkiliiketoiminnan johtaja Reima Rytsölä,Viron maajohtaja Arja Jurmu ja Pohjolan Baltian pankkitoiminnan johtaja Jorma Alanne.


Uuden sivukonttorin myötä Pohjola ja OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat osuuspankit ovat voineet tarjota maksuliike- jakassanhallintapalveluita Virossa toimiville yritysasiakkailleen. Jurmun mukaan myös osuuspankit ovat lisääntyvässämäärin löytäneet Pohjolan palvelut Virossa.

Vuoden 2012 aikana Pohjolan Viron konttorin palveluvalikoimaa laajennetaan. Lisäksi rahoitus- ja vakuutuspalveluissaPohjola ja Seesam tiivistävät yhteistyötään, kun yritykset ottavat muun muassa yhteisen myyntikonseptimallinkäyttöön.


Liiketoiminta-alueetYrityspankkiPohjolan Yrityspankki tarjoaa yritysasiakkailleen rahoitus-, maksuliike- ja kassanhallintapalveluja sekä ulkomaankaupanrahoituspalveluja. Se myöntää muun muassa luottoja, takauksia sekä kohde- ja saatavavakuudellista rahoitusta.

Pohjolan tavoitteena on olla johtava yrityspankki Suomessa sekä monipuolistaa asiakkaillensa tarjoamiaan palveluitaerityisesti maksuliikkeen ja kassanhallinnan hoitajana. Näiden palveluiden kautta Pohjola on onnistunut saamaan uusiaasiakkuuksia, mikä tarjoaa hyvät edellytykset liiketoiminnan kehittämiselle. Pohjola on vahvistanut asemiaan myösasiakkaiden ulkomaankaupan rahoittajana.

Pohjola valittiin marraskuun lopussa valtion maksuliikkeen päävälittäjäpankiksi. Uusi sopimuskausi alkaa 1.12.2012 jase kestää seitsemän vuotta. Aiemmin Pohjola on ollut valtion maksuliikkeen sivuvälittäjä.

Pohjolan vahvuuksia ovat kotimaiset palvelut suomalaisille asiakkaille ja vahva kansainvälinen yhteistyöverkosto. Pohjolakehittää aktiivisesti yritysasiakkaille tarjottavia pankkipalveluita nopeasti kasvavilla Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinanmarkkinoilla. Pohjolalla on oma edustusto Pietarissa seuraamassa paikallisia markkinoita ja avustamassapankkipalveluvalikoiman ja -verkoston kehittämisessä.

MarketsPohjolan Markets-liiketoiminta-alueen palvelutarjontaan kuuluvat raha-, valuutta-, osake-, hyödyke- javelkapääomamarkkinatuotteet sekä niihin liittyvät palvelut.

Pohjolan tavoitteena on olla halutuin pääomamarkkinakumppani Suomessa sekä kasvaa erityisestijohdannaisliiketoiminnassa laajentamalla tuotevalikoimaa ja hyödyntämällä eri myyntikanavia. Johdannaisliiketoimintaon yksi konsernin strategian painopisteistä, sillä yritykset hyödyntävät yhä enemmän johdannaisia suojautuessaankorko-, valuutta- ja muilta hintariskeiltä.

Pohjolan tavoitteena on lisätä osakevälitystä ja rahamarkkina- ja valuuttatuotteiden myyntiä sekä entisestään vahvistaaPohjolan asemaa suomalaisyritysten osakeantien ja emissioiden järjestäjänä sekä yrityskauppojen neuvonantajana.

Vuonna 2011 Pohjola liittyi European Securities Network LLP (ESN) -kumppaniverkostoon, joka on Euroopanpaikallisilla markkinoilla toimivien pankkien ja pankkiiriliikkeiden muodostama itsenäinen yhteenliittymä. ESN-verkostotarjoaa asiakkailleen Euroopan laajuista osaketutkimusta sekä osakekaupankäyntiä. ESN:n kautta Pohjola voi myydäomille asiakkailleen eurooppalaisia osakkeita, ja vastaavasti suomalaisille osakkeille saatiin Euroopan laajuinenjakelukanava ESN:n instituutioasiakaskunnalle.

Pohjolan arvopapereiden säilytys- ja selvityspalveluiden kansainvälinen yhteistyö Citibankin kanssa on laajentanuttuote- ja palveluvalikoimaa. Yhteistyön kautta Pohjola on saanut myös uusia kansainvälisiä asiakkaita.

Osakeanteihin ja -myynteihin sekä yritysjärjestelyihin liittyviä palveluita tarjoaa Pohjolan tytäryhtiö Pohjola CorporateFinance Oy, joka toimii yritysten neuvonantajana arvopaperipohjaisissa rahoitusratkaisuissa ja erilaisissayritysjärjestelyissä.

BaltiaPohjolan Baltian pankkipalveluissa tarjonta on laajinta Virossa, jossa yritysasiakkaille on tarjolla monipuoliset palvelut.Pohjolan Viron sivukonttorin asiakaspalvelut käynnistettiin vuonna 2011, ja sivukonttorin liiketoiminta on vahvassakasvussa erityisesti maksuliikepalvelujen kysynnän ansiosta.

Muissa Baltian maissa Pohjola tarjoaa yritysasiakkaille rahoitusyhtiötuotteita ja muuta rahoitusta. Latviassa jaLiettuassa palveluiden ytimen muodostavat Pohjola Financen tarjoamat kohde- ja saatavavakuudellisetrahoitusratkaisut. Pohjola jatkaa lähivuosina Baltian-liiketoiminnan kehittämistä ja tavoitteena on avata sivukonttoritmyös Latviassa ja Liettuassa vuoden 2012 aikana.


Tärkeimmät kansainväliset kumppanuudetPohjola kehittää yhteistyötä sellaisten ulkomaisten pankkien kanssa, joilla on vahva jalansija omilla markkinoillaan,paras asiantuntemus paikallisesta yritys- ja pankkitoiminnasta sekä parhaat mahdollisuudet tarjota kyseisillemarkkinoille sopivia palveluratkaisuja yritysasiakkaiden käyttöön. Pohjola on sopinut kumppanipankkien kanssakeskinäisestä asiakasohjauksesta, yhteistyöstä ulkomaankaupan rahoituksessa ja ulkomaan maksuliikkeessä sekäulkomaankauppaa harjoittaville että paikallista toimintaa aloitteleville suomalaisyrityksille.

Pohjolan yhteistyöpankit ulkomailla:

Raiffeisen Bank VenäjälläICICI Bank Limited IntiassaBank of China KiinassaBanco Itaú Brasiliassa

UnicoPohjola kuuluu eurooppalaisten osuustoiminnallisten pankkien muodostamaan Unico-pankkiryhmään. Unico-yhteistyönpainopisteenä on maksuliike- ja kassanhallintapalveluiden sekä kansainvälisten pääomamarkkina-, rahoitus- jaleasingpalveluiden kehittäminen yrityksille. Unico-pankkiryhmän jäsenpankit ovat merkittäviä pankkeja omissamaissaan ja pankkien konttorit muodostavat laajan kansainvälisen palveluverkon, joka toimii myös Pohjolan yritys- jayhteisöasiakkaiden palvelukanavana. Unico-pankkeja ovat Crédit Agricole Ranskassa, DZ BANK Saksassa, RabobankHollannissa, RZB Itävallassa ja ICCREA Italiassa.


Liiketoiminnan arvoon vaikuttavat tekijätLuotto- ja takauskannan kasvuLuotto- ja takauskannan laatu ja arvonalentumisten määräMarginaalien ja palkkioiden tasoKaupankäynnin volyymit Markets-liiketoiminta-alueellaKustannustehokkuus


AjankohtaistaPohjola parantaa ja laajentaa palveluitaanTuoterajat ylittävät ratkaisutPohjola tavoittelee asiakkaiden tarpeiden ja liiketoiminnan aikaisempaa parempaa ymmärtämistä sekä entistäasiakaslähtöisempää toimintatapaa. Tavoitteena on rakentaa asiakkaiden tarpeiden mukaan uusia perinteisettuoterajat ylittäviä ratkaisuja. Tällaiset palveluratkaisut ovat Pohjolalle merkittävä erottautumistekijä ja kilpailuetu.

Palvelukyvyn parantaminenPohjolan Pankkitoiminta parantaa palvelukykyään ja työn tuottavuutta uudistamalla yleisjärjestelmiään. Lisäksikehittämisen painopisteessä on sähköisen palvelukyvyn parantaminen. Helppo ja nopea asiointi tehostaa asiakkaidenprosesseja ja vahvistaa tyytyväisyyttä Pohjolan palveluihin.

Baltian liiketoiminnan kehittäminenPohjolan Viron sivukonttorin asiakaspalvelut käynnistettiin vuonna 2011 ja liiketoiminta on vahvassa kasvussaerityisesti maksuliikepalvelujen kysynnän ansiosta. Pohjola jatkaa lähivuosina Baltian-liiketoiminnan kehittämistä jatavoitteena on avata sivukonttorit myös Latviassa ja Liettuassa vuoden 2012 aikana.

Pankkiiriliiketoiminnan kansainvälistäminenVuonna 2011 Pohjola liittyi European Securities Network LLP (ESN) -kumppaniverkostoon, joka on Euroopanpaikallisilla markkinoilla toimivien pankkien ja pankkiiriliikkeiden muodostama itsenäinen yhteenliittymä. ESN:n kauttaPohjola voi myydä omille asiakkailleen eurooppalaisia osakkeita, ja vastaavasti suomalaisille osakkeille saatiin Euroopanlaajuinen jakelukanava ESN:n instituutioasiakaskunnalle.


Q&A: Reima Rytsölä, pankkitoiminnan johtajaMitkä ovat pankkitoiminnan strategiset tavoitteet?Pankkitoiminnassa Pohjolan tavoitteena on hyvä kannattavuus ja markkina-aseman vahvistaminen. Kannattavuuttamitataan kulujen suhteella tuottoihin, jonka pitkän aikavälin tavoite on olla alle 40 %. Pohjolan päämääränä on ollaasiakkailleen sekä Suomen johtava yrityspankki että johtava palveluiden tarjoaja pääomamarkkinoilla. Pohjola tavoitteleemarkkinajohtajuutta suurten asiakkaiden pankkina ja yhdessä osuuspankkien kanssa myös pienten ja keskisuurtenyritysten pankkina. Rahoituksen järjestäjänä pääomamarkkinoilla tavoitteena on johtava asema Suomessa.

Millä keinoin tavoitteet saavutetaan?Pohjola pyrkii asiakkaidensa pääpankiksi tarjoamalla kaikkiin pankki- ja vakuutuspalvelujen tarpeisiin kokonaisvaltaisetratkaisut. Pohjola tekee päätökset paikallisesti lähellä asiakasta, tuntee asiakkaansa ja heidän tarpeensa, mikämahdollistaa sopivimpien ratkaisujen löytämisen ja riskien ennakoinnin.

Mitä lupaat pankkitoiminnan asiakkaille?Pohjolan pankkitoiminnan kilpailukykyisyys koostuu osaavasta henkilöstöstä, johdonmukaisesta ja pitkäjänteisestäpalvelusta sekä kustannustehokkuudesta. Pohjola on sitoutunut asiakkaisiinsa pitkäjänteisesti. Pohjola on läsnä heidänarjessaan, niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

Mistä hyvä asiakaskokemus rakentuu?Asiakkaan saamasta aidosta lisäarvosta. Pohjola auttaa asiakkaitaan menestymään ja kehittämään heidänliiketoimintaansa eteenpäin.


VahinkovakuutusPohjola Vakuutus on vahvassa kasvussa. Henkilöasiakastalouksien määrä kasvoi 4,7 ja yritysasiakkaiden 4,9prosenttia. Vuoden 2012 alussa vakuutuksia Pohjolassa oli yli 914 700 taloudella ja lähes 138 000 yrityksellä.Vakuutusmaksutuotot kasvoivat 6 prosenttia yli miljardiin euroon.Asiakaspalveluun, korvauspalveluun ja hyvinvointiliiketoimintaan on palkattu lähes 300 uutta työntekijää.Korvauspalvelun kehittäminen jatkuu. Vuonna 2011 Pohjolaan ilmoitettiin 420 000 vahinkoa, mikä oli 30 000vahinkoa enemmän kuin edellisenä vuonna.Pohjola Vakuutus perustaa Helsinkiin päiväkirurgisen Omasairaala Oy:n, joka keskittyy ortopedisten sairauksien javammojen tutkimukseen ja hoitoon. Sairaala aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa.

VahinkovakuutustoimintaPohjola-konsernin vahinkovakuutustoiminnassa asiakasta palvelevat Pohjola Vakuutus Oy, A-Vakuutus Oy,Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalainen sekä Baltiassa toimiva Seesam.

Pohjola Vakuutus on Suomen johtava vahinkovakuuttaja. Pohjola tarjoaa henkilö- sekä yritys- jayhteisöasiakkailleen monipuolisen ja kattavan vakuutusturvan.A-Vakuutus on ammattiliikenteen vakuuttamisen erikoisosaaja.Eurooppalainen on Suomen ainoa matkavakuuttamiseen erikoistunut yhtiö.Seesam tarjoaa vahinkovakuutuksia Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Pohjolan vahinkovakuutustoiminnan strategisena tavoitteena on jatkaa markkinoita nopeampaa kasvua, vahvistaamarkkinajohtajuutta ja säilyttää liiketoiminnan hyvä kannattavuus. Kannattavuutta mitataan operatiivisella yhdistetylläkulusuhteella, joka on vahinkosuhteen ja operatiivisen liikekulusuhteen summa.



Yhdistetty kulusuhde, % 97,7 96,6

Operatiivinen yhdistetty kulusuhde, % 89,8 89,7

Operatiivinen liikekulusuhde, % 21,8 21,3

Sijoitusten tuotto käyvin arvoin, % -0,4 5,1

Vastuunkantokyky (solvenssisuhde), % 77 86

Henkilömäärä 2 355 2 090


MarkkinatSuomessa toimii aktiivisesti noin viisitoista suomalaista vahinkovakuutusyhtiötä ja 70 vakuutusyhdistystä. LisäksiSuomessa toimii joitakin Eta-alueelta tulevia ulkomaisia vakuutusyhtiöitä.

Suomalaisten vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu maksutulo oli vuonna 2011 arviolta 3,7 miljardia euroa, eli 4prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli 80 prosenttia maksutulosta kertyy neljälle suurimmallevakuutusyhtiöryhmälle.

Maksutulosta 50 prosenttia tuli henkilöasiakkailta ja 50 prosenttia yritysasiakkailta.

Maksutulosta noin 35 prosenttia on lakisääteisiä ja 65 prosenttia vapaaehtoisia vakuutuksia. Lakisääteisiä ja pakollisiavahinkovakuutuksia ovat lakisääteinen tapaturmavakuutus, liikennevakuutus, potilasvakuutus jaympäristövahinkovakuutus. Vapaaehtoisista vakuutuksista runsas puolet on yksityistalouksien ja loput yritysten jayhteisöjen vakuutuksia.

Baltian vahinkovakuutusmarkkinoilla vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu maksutulo oli vuonna 2011 arviolta 750miljoonaa euroa, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Henkilövakuuttamisessa on Suomessa vielä runsaasti kasvun mahdollisuuksia, sillä omaisuus on yleensä vakuutettuparemmin kuin ihmiset. Baltiassa talous on elpymässä, ja vakuutusmarkkinoiden odotetaan kehittyvän myönteisesti.


Markkina-asemaPohjolan markkina-asema vahvistui edelleen. Henkilöasiakkaiden vakuutusmaksutuotot kasvoivat 7 prosenttia. Pohjolanousi markkinajohtajaksi henkilöasiakkaiden ajoneuvojen vakuuttajana. Yritysasiakkaissa vakuutusmaksutuototkääntyivät 6 prosentin kasvuun. Kasvu oli voimakkainta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Baltiassavakuutusmaksutuotot pysyivät edellisen vuoden tasolla.

Vakuutuksensa Pohjolaan keskittäneiden etuasiakastalouksien määrä kasvoi yli 42 000 taloudella, ja yhteensä niitä olivuoden lopussa yli puoli miljoonaa. Näistä jo 66 prosenttia on keskittänyt myös pankkiasiointinsa OP-Pohjolaan.

Pohjolan markkinaosuus kotimaisen ensivakuutuksen maksutulosta vuonna 2011 oli lähes 29 prosenttia.

Pohjola on Suomen johtava vahinkovakuuttaja. Pohjolan vahvuutena Suomen markkinoilla on OP-Pohjolan vahvamarkkina-asema sekä sähköisten palvelujen ja konttoriverkon kattavuus. Paikallisuus ja hyvä asiakastuntemus luovatpoikkeuksellisen hyvän pohjan vahinkovakuutusten myynnille.

Pohjolan strategisena tavoitteena on vahvistaa edelleen asemaansa vahinkovakuuttajana kaikissa asiakassegmenteissäSuomessa ja Baltian vakuutusmarkkinoilla.

Graafi: Vahinkovakuutusyhtiöiden markkinaosuudet, %


Graafi: OP-Pohjola-ryhmän asiakaspotentiaali,1 000 asiakasta

Graafi: OP-Pohjola-ryhmän yhteiset pankki- ja vakuutusasiakkaat, 1 000 kpl


Graafi: Pääasiallinen vakuutusyhtiöasiakkuusosuuspankin asiakaskunnassa, %

Graafi: Pääasiallinen pankkiasiakkuus PohjolaVakuutuksen asiakaskunnassa, %


Vuosi 2011Vakuutusmaksutuottojen kasvu jatkui vuonna 2011 vahvana. Henkilöasiakastalouksien määrä kasvoi 4,7 jayritysasiakkaiden 4,9 prosenttia. Vuoden 2012 alussa vakuutuksia Pohjolassa oli yli 914 700 taloudella ja lähes 138000 yrityksellä.

Erityisesti henkilöasiakkuuksien kasvu oli markkinoita nopeampaa, ja Pohjola nousi markkinajohtajaksi myöshenkilöasiakkaiden ajoneuvojen vakuuttajana.

Yritysasiakkaissa vakuutusmaksutuotot kääntyivät vahvaan kasvuun. Kasvu oli voimakkainta pienissä ja keskisuurissayrityksissä. Vahinkovakuutuksen operatiivinen yhdistetty kulusuhde kehittyi suotuisasti.

Suomalaisten eliniänodote kasvaa edelleen, minkä seurauksena eläkkeitä maksetaan pidempään. Kuolevuusmallinmuutoksesta johtuen vastuuvelkaa kasvatettiin 27 miljoonaa euroa. Lisäksi eläkevastuiden diskonttokorkoa alennettiin0,2 prosenttiyksikköä 3,3 prosenttiin, mikä heikensi tulosta 32 miljoonalla eurolla.

Korvaustoiminnassa vuosi oli kiireinen. Pohjolaan ilmoitettiin 420 000 vahinkoa. Vahinkojen määrää lisäsiasiakkuuksien kasvu sekä alkuvuoden haastavat sääolosuhteet ja loppuvuoden myrskyt.

Korvausmenojen kasvu oli vakuutustoimialalla yleisesti edelleen selvästi maksutulon kasvua nopeampaa. Talouskasvunhidastumisen odotetaan kuitenkin tasapainottavan korvausmenojen kasvua suhteessa maksutulon kasvuun.

Euroopan velkakriisi ja sijoitusmarkkinoiden epävarmuus heikensivät sijoitustoiminnan tulosta. Sijoitusympäristöönliittyvien epävarmuustekijöiden ja matalan korkotason odotetaan lisäävän vakuutusyhtiöiden sijoitustoimintaankohdistuvia haasteita.

Vahinkovakuutustoiminnan tulos

M€ 2011 2010

Vakuutusmaksutuotot 1024 964

Korvauskulut -754 -694

Liikekulut -223 -205

Aineettomien hyödykkeiden poistot -22 -31

Vakuutustekninen kate 24 33

Sijoitustuotot ja -kulut 36 87

Muut tuotot ja kulut -52 -37


Tulos ennen veroja käyvin arvoin -39 139


Graafi: Vakuutusmaksutuotot liiketoiminta-alueittainja muutos, milj.€

Graafi: Operatiiviset yhdistetyt kulusuhteet, %


Graafi: Operatiiviset yhdistetyt kulusuhteetvakuutuslajeittain, %

Graafi: Sijoitustoiminnan nettotuotot ja käyvän arvonrahaston muutos, milj.€


Graafi: Sijoituskannan allokaatio, %

Graafi: Vahinkovakuutuksen myyntikanavathenkilöasiakkaille, %


Graafi: Suomalaisten vakuutusyhtiöiden kannattavuus2005–2011, yhdistetty kulusuhde, %

Graafi: Etuasiakastaloudet


Liiketoiminta-alueetHenkilöasiakkaatParhaat edut saa keskittämällä vakuutus- ja pankkiasiointinsa OP-Pohjolaan. Keskittäjät hyötyvät asioinninhelppoudesta ja saavat muun muassa OP-bonuksia. Pankkiasioinnista sekä kodin, perheen ja ajoneuvojenvakuutusmaksuista kertyviä OP-bonuksia käytetään pankin palvelumaksuihin ja vakuutusmaksuihin.

Vuonna 2011 OP-bonuksia käytettiin 1 391 000 vakuutuslaskuun, joista 209 000 laskua maksettiin kokonaanbonuksilla. Bonuksilla maksettujen vakuutusmaksujen määrä oli 66 miljoonaa euroa.

Henkilöasiakkailla on käytössään Pohjolan valtakunnallinen puhelinpalvelu sekä kattavat verkkopalvelut. Pohjola.fi-verkkosivuilla voi tehdä vahinkoilmoituksen ja seurata sen käsittelyä, ostaa vahinkovakuutuksia tai päivittäävakuutusturvaansa. Lisäksi pankki- ja vakuutusasioita voi hoitaa yli 300:ssa osuuspankin konttorissa.

YritysasiakkaatYritysasiakkaiden palvelukonseptissa keskeisellä sijalla ovat kattavat ja monipuoliset riskienhallintapalvelut, Ilmarisentyöeläkkeisiin liittyvät palvelut ja ennaltaehkäisevä vahingontorjunta sekä turvallisuusneuvonta.

Asiakkaiden kansainvälisen vakuutusturvan järjestämisessä Pohjolan kansainvälinen palveluverkko tarjoaa paikallistenolosuhteiden tuntemukseen perustuvaa vakuutus- ja riskienhallintapalvelua kaikkialla maailmassa. Jo yli 30 vuodenajan yhteistyökumppanina on ollut RSA, joka on maailman johtavia vahinkovakuuttajia ja toimii verkostonsa kautta yli135 maassa.

Riskien rajoittamiseksi Pohjola jälleenvakuuttaa kaikki suurimmat yksittäiset riskit sekä mahdollisten katastrofienseurauksena syntyvän riskien kertymän. Riskien hajauttamiseksi Pohjolalla on yhteistyökumppanina lähes 50jälleenvakuutusyhtiötä. S&P on arvioinut kaikki Pohjolan jälleenvakuutuskumppanit vähintään luokkaan A.

BaltiaPohjolan omistama Seesam-yhtiö tarjoaa asiakkailleen paikallista palvelua ja kattavan vahinkovakuutusturvan Virossa,Latviassa ja Liettuassa. Vakuutuksia myydään myös muiden jakelukanavien kautta, kuten pankeissa ja meklarien sekäomien asiamiesten kautta. Pohjolan markkinaosuus Baltiassa on keskimäärin 6 prosenttia. Tavoitteena onmarkkinaosuuden vahvistaminen.

Baltian vahinkovakuutusmarkkinoilla vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu maksutulo oli vuonna 2011 arviolta 750miljoonaa euroa. Vakuuttamisen aste on edelleen matala ja asiakkaiden vakuutusturvan laajentamiselle on kysyntää,varsinkin nyt kun markkinat ovat alkaneet elpyä.

KorvaustoimintaVuoden aikana jatkettiin uuden toimintamallin ja sitä tukevan uuden korvausjärjestelmän kehittämistä.Korvauspalvelun tavoitteena on tehdä asiakkaan palvelukokemuksesta alan paras.


Korvauspalveluun rekrytoitiin vuoden aikana 100 uutta työntekijää, ja yhteensä korvauspalvelussa työskentelee 740henkilöä.

Vuonna 2011 asiakkaiden vahinkojen määrä kasvoi 420 000:een, joka oli 30 000 vahinkoa enemmän kuin edellisenävuonna. Alkuvuoden haasteelliset sääolosuhteet ja loppuvuoden myrskyt tekivät vuodesta kiireisen.

Laajan yhteistyökumppanien verkoston avulla korvauspalvelu toimii tehokkaasti. Kumppanuussopimuksia on yli 20toimialalla, esimerkiksi terveyspalveluyritysten, autokorjaamojen sekä rakennus- ja kodinkoneliikkeiden kanssa.

HyvinvointiPohjola laajensi vuoden 2011 alussa toimintaansa hyvinvointiliiketoimintaan ja perusti Pohjola Terveys Oy:n, jokatuottaa yritysten käyttöön työhyvinvointiin liittyviä analyyseja sekä johtamisen ja mittaamisen asiantuntijapalveluja.

Pohjola Terveyden asiakasyritysten työhyvinvoinnin kehittämisestä vastaa asiantuntijajoukko, jolla on monipuolistaosaamista ja kokemusta henkilöstöjohtamisesta, työterveyshuollosta, taloudellisesta analysoinnista sekä vahinko- jaeläkevakuuttamisesta.

Toukokuussa uuden liiketoiminnan osaamisen vahvistukseksi ostettiin Excenta Oy, yksi Suomen johtavistatyöhyvinvoinnin palveluyrityksistä. Yrityskaupalla lisättiin yritysasiakkaille tarjottavaa palveluvalikoimaa, ja PohjolaTerveyteen siirtyi samalla 30 alan ammattilaista. Vuoden 2012 alussa Pohjola Terveys ja Excenta sulautuivat.

Työhyvinvoinnin kehittämisen palvelujen kysynnän arvioidaan kasvavan suomalaisessa työelämässä voimakkaastilähivuosina.


Tulipalo tuhosi tavaratalon

Vantaan Hong Kong -tavaratalo tuhoutuitulipalossa täysin, mutta keskeytysvakuutusturvasi liiketoiminnan jatkuvuuden.

Jouluaattoa edeltävänä päivänä vuonna 2010 kello 16.00 Vantaan Hong Kong -tavaratalon alakerran varastossahavaittiin tulipalo. Havaintohetkellä liekit löivät jo lattiasta kattoon. Jouluostoksilla oli 200 asiakasta. Asiakkaat jahenkilökunta saatiin sujuvasti turvaan ilman henkilövahinkoja.

Palo levisi nopeasti varastosta myymälään. Palokunnan sammutustyötä vaikeuttivat myyntiä odottavat ilotulitteet jaerittäin kova 25 asteen pakkanen, joka jäädytti koneita ja sammutusletkuja.

Noin kolmen tunnin kuluttua palon havaitsemisesta tavaratalo oli tuhoutunut täysin tulipalossa, joka aiheuttitaloudellisia vahinkoja noin 12 miljoonan euron edestä.

Lamaantuiko liiketoiminta?Myymälän kanssa samassa kiinteistössä toimivat myös tavarataloketjun maahantuontiyhtiö ja keskushallinto. Ketjuntoiminnan jatkumisen kannalta tärkeät tiedot ja atk-laitteet saatiin pelastettua, mutta kaikki muu tuhoutui.

Maahantuonti ja keskushallinto pystyivät jatkamaan keskeytysvakuutuksen turvin toimintaa lähes normaalisti.Toimintoja varten vuokrattiin ja kalustettiin väliaikaiset toimistotilat tietoliikenneyhteyksineen. Myös tavaratalontoiminnan tulos oli turvattu keskeytysvakuutuksella.

– Meillä on Pohjolassa kattavat vakuutukset ja sen ansiosta tappiota ei tullut. Koko prosessi tarkastuksestakorvaukseen sujui erinomaisen hyvin. Kaikin puolin nopeaa ja ammattimaista toimintaa, kehuu toimitusjohtaja MattiVassinen Pohjolan korvauspalvelua.

Pohjola korvasi omistajille kiinteistön, jossa tavaratalo oli vuokralaisena. Toiminnan keskeytysvahingon 2 miljoonaneuron lisäksi Hong Kongille maksettiin omaisuusvahinkoja yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa.


Vahinkotarkastus kännykällä

Suomessa sattuu vuosittain noin puolitoistatuhatta tulipaloa, joissa palon syttymisen syy on sähkö. Jatkojohdostaalkanut palo poltti Lehdon perheen kodin remonttikuntoon ja tuhosi koko irtaimiston. Tarmo-mobiilipalvelun avullavahinko oli tarkastettu jo seuraavana päivänä.

Pohjola Vakuutuksen omaisuuskorvausosastolla on käytössä Tarmo eli tarkastuksen mobiilipalvelu. Sen avullatarkastaja saadaan paikalle nopeasti, sillä toimeksianto lähtee kännykällä vahinkopaikkaa lähimpänä olevalletarkastajalle tai kumppanuusliikkeelle. Vahingon tarkastaja puolestaan lähettää vahinkopaikalta tiedot, kuvat ja videotälypuhelimella suoraan ajantasaiseen tietojärjestelmään.

Aikaa ja rahaa säästyy, kun tiedot ovat heti käytettävissä, ja vahinko saadaan hoidettua nopeasti.

Nopeimmillaan korvauspäätös voidaan antaa jo heti vahingon tarkastuksen yhteydessä. Suuremmissa vahingoissa jakumppaneiden tarkastamissa kohteissa korvauspäätös välitetään keskitetysti neljän vahinkojen haltuunottopisteenkautta.

Lehdon perheessä tarkastaja oli paikalla vahinkoa seuraavana päivänä.

– Olin yllättynyt siitä, miten nopeasti tarkastaja oli paikalla. Luulin, että asioiden hoito kestäisi paljon pidempään.Asiakkaalle on tosi hyvä juttu, että korvauspäätös saadaan nopeasti. Mitä nopeammin sen parempi, sanoo Risto Lehto.

Vahinkotarkastus kännykälläJatkojohdosta alkanut palo tuhosi kodin koko irtaimiston.


Liiketoiminnan arvoon vaikuttavat tekijätVakuutusmaksutuottojen kasvuRiskien valinta ja hinnoitteluKorvaustoiminnan nopeus, laatu ja tehokkuusSijoitustoiminnan tuototKustannustehokkuus


Ajankohtaista Pohjola Vakuutus perustaa Helsinkiin päiväkirurgisen Omasairaala Oy:n, joka keskittyy ortopedisten sairauksien javammojen tutkimukseen ja hoitoon. Sairaala aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa.

Omasairaalan toimitusjohtajana tulee toimimaan Harri Aho ja syyskuun 2012 alussa ylilääkärinä aloittaa lääketieteentohtori Markus Torkki. Uuden sairaalan leikkaussalikapasiteetiksi on suunniteltu noin 7 000 päiväkirurgista leikkaustavuodessa.

Omasairaala toimii Pohjola Vakuutuksen kumppanina jo olemassa olevien 160 lääkäriasema- ja sairaalakumppaninkanssa, jotka nykyisin vastaavat Pohjola Vakuutuksen vakuutusasiakkaiden sairauksien ja tapaturmien hoitamisesta.

Omasairaalan ortopediset palvelut ovat kenen tahansa saatavilla, eikä sairaalan palveluiden käyttöä rajata millääntavalla vain Pohjola Vakuutuksen asiakkaille.


Q&A: Jouko Pölönen, Pohjola Vakuutus Oy:n toimitusjohtaja1. Mitkä ovat vahinkovakuutustoiminnan strategiset tavoitteet?Pohjola Vakuutus on vahvassa kasvussa. Olemme tällä hetkellä Suomen johtava vahinkovakuuttaja ja haluamme pysyämarkkinoiden ykkösenä. Strategisena tavoitteenamme on jatkaa markkinoita nopeampaa kasvua ja säilyttääliiketoiminnan hyvä kannattavuus.

2. Millä keinoin tavoitteet saavutetaan?Pohjola Vakuutus on suomalainen yhtiö ja me tunnemme asiakkaamme. Asiakas on toimintamme lähtökohta.Tuotteita ja palveluja kehitetään jatkuvasti asiakkaiden tarpeista lähtien. Olemme myös lähellä asiakasta, sillä meillä onmaan kattavin palveluverkosto.

OP-Pohjolalla on lähes 4,2 miljoonaa asiakasta, joista vasta noin kahdella miljoonalla on vahinkovakuutuksia Pohjolassa.Tässä on huima kasvupotentiaali.

3. Mitä lupaat vahinkovakuutusasiakkaille?Tavoitteenamme on olla halutuin finanssipalvelukumppani ja vahinkovakuuttaja Suomessa.

Kehitämme jatkuvasti palvelujamme asiakkaan omaisuuden ja toiminnan turvaamiseksi sekä terveyden ja hyvinvoinninedistämiseksi.

Vuonna 2011 aloittanut riskinhallinnan osaamiskeskus auttaa yritysasiakkaita kartoittamaan riski- jaturvallisuustekijöitä sekä minimoimaan vaaratilanteet. Pohjola Terveys puolestaan tarjoaa yrityksille henkilöstönhyvinvointiin liittyviä palveluja.

Tänä vuonna Pohjola Vakuutus laajentaa terveydenhuoltomarkkinoille ja perustaa diagnostiikkaan ja ortopediaankeskittyvän päiväkirurgisen sairaalan Helsinkiin. Omasairaala Oy aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa. Asiakkaallesairaalan perustaminen tarkoittaa parasta ja nopeaa hoitoa.

4. Mistä hyvä asiakaskokemus rakentuu?Hyvä asiakaskokemus lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeista ja parhaista ratkaisuista juuri hänen tarpeeseensa. Metunnemme asiakkaamme ja toimintamme on henkilökohtaista. Meillä panostetaan palvelun helppouteen, nopeuteen jaluotettavuuteen. Me pidämme sen minkä lupaamme.


VarainhoitoSijoitusmarkkinoiden positiivinen vire kääntyi synkäksi kesän ja alkusyksyn aikana Euroopan velkakriisinkärjistyttyä. Raportointivuonna lähes ainoat positiivisesti tuottaneet omaisuusluokat olivat alhaisen riskinvaltionlainat ja yrityslainat.Haastavassa markkinatilanteessa Pohjola Varainhoito vahvisti markkina-asemaansa Suomen johtavanainstituutiovarainhoitajana.Pohjola Varainhoito perusti tytäryhtiön elektronisen kaupankäynnin Smart Order Routing (SOR) -palvelujentarjoamiseen.Vuoden aikana tehtiin merkittäviä panostuksia salkunhoidon ja riskienhallinnan kehittämiseen: uusi järjestelmäsijoitusriskien hallintaan otettiin käyttöön sekä salkunhoidon ja riskienhallinnan henkilöstöresursseja lisättiin.Operatiivinen kulut/tuotot-suhde laski alle strategisen tavoitteen (<50 %) ja oli 49 %.

Pohjola Varainhoito on luotettava kotimainen varainhoitaja, joka on alan johtava toimija Suomessa. Noin 31 miljardineuron hallinnoitavia asiakasvaroja hoitaa 150 varainhoidon ammattilaista. Pohjola Varainhoito hoitaa instituutioiden,varakkaiden yksityishenkilöiden ja sukujen sekä OP-Pohjola-ryhmän rahastojen varoja. Pohjola Varainhoidonmuodostavat Pohjola Varainhoito Oy, Pohjola Asset Management Execution Services Oy, Pohjola Kiinteistösijoitus Oy jaosakkuusyhtiö Access Capital Partners Group SA.

Pohjolan oma salkunhoito kattaa euromääräiset korkosijoitukset ja eurooppalaiset osakkeet (ml. Itä-Eurooppa jaVenäjä). Myös allokaatiopäätökset eli sijoituslajivalinnat tehdään itse. Osakekaupankäynnissä oman trading-tiiminkäyttö tuottaa hinta- ja tuottohyötyä asiakkaille. Lisäksi Varainhoito tekee yhteistyötä monien arvostettujenkansainvälisten varainhoitotalojen kanssa.

Perinteisten korko- ja osakeomaisuusluokkien lisäksi Pohjola Varainhoidossa toimivat omat hedge fund-, kiinteistö- japrivate equity -tiimit. Salkunhoitajia ja analyytikoita on eri tiimeissä yhteensä yli 60 - pääosa Helsingissä. Näistä syntyväinformaatiovirta ja tiimityö ovat Pohjola Varainhoidon sijoitustoiminnan menestyksen keskeinen perusta.



Hallinnoitavat asiakasvarat, mrd. € 31,3 35,0

Operatiivinen kulut/tuotot-suhde, % 49 53*


* pois lukien yritysjärjestelyyn liittyvät erät


Markkina-asemaPohjola Varainhoito oli vuonna 2011 jo viidettä vuotta peräkkäin suurin instituutiovarainhoitaja Suomessa. Myösasiakasmäärällä mitattuna nousimme käytetyimmäksi varainhoitajaksi (SFR:n tutkimus). Tiukasti kilpailluillamarkkinoilla Pohjola Varainhoidon etumatka suurimpiin kilpailijoihin kasvoi. Pohjola Varainhoidon asiakaspalvelun laatuarvioitiin koko alan keskiarvoa paremmaksi.

Instituutioiden varoja oli vuodenvaihteessa hoidossa yhteensä 18,5 miljardia euroa.

Pohjola Private tarjoaa palveluitaan varakkaille yksityishenkilöille ja perheille. Pohjola Privaten vahvuus on kattavienkansainvälisten varainhoitopalveluiden ohella tarjottavat kattavat pankki- ja vakuutuspalvelut sekä veroneuvonta.Pohjola Privatessa oli vuodenvaihteessa 2,8 miljardia euroa hoidettavia varoja.

OP-rahastojen salkunhoito on pääosin keskitetty Pohjola Varainhoitoon ja sen hallinnoimat varat olivatvuodenvaihteessa 9,9 miljardia euroa. OP-rahastoissa oli varoja vuodenvaihteessa 11,5 miljardia euroa, ja OP-rahastojen markkinaosuus Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista oli 20,7 prosenttia (2. suurin markkinaosuus).



Vuosi 2011Sijoitusmarkkinoiden tunnelmat kääntyivät vuoden alun positiivisista näkymistä kesän ja alkusyksyn aikana täysinpäinvastaisiksi Euroopan velkakriisin kärjistyttyä. Epävarmuus näkyi myös sijoitusmarkkinoiden heikoiksi jääneissätuotoissa. Lähes ainoat vuonna 2011 positiivisen tuoton antaneet omaisuusluokat olivat alhaisen riskin valtionlainat jayrityslainat.

Sijoitusmarkkinoiden epävarmuuden kasvu heijastui myös asiakassalkuissa, joissa riskitasoa laskettiin vuoden aikana.Hallinnoitavat varat laskivat vuoden aikana etenkin osakemarkkinoiden laskun seurauksena, mutta osittain myösasiakassalkkujen riskitason laskuun liittyvien rahastolunastusten seurauksena.

Haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta Pohjola Varainhoidon tulos ennen veroja parani 27 miljoonaan euroon.Vuonna 2010 tulokseen sisältyi nettovaikutukseltaan 6 miljoonaa euroa yritysjärjestelyihin liittyviä tuottoja ja tulosennen veroja oli 31 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 operatiivinen kulut/tuotot-suhde laski alle strategisen tavoitteen(<50 %) ja oli 49 %.

Varainhoidon kansainvälisten rahastojen analyysitiimi saavutti ykkössijan Suomen parhaana rahastovalintatiiminäpohjoismaisten rahastoyhtiöiden tutkimuksessa (Tell Media Group: Nordic Fund Selection Awards 2011).

Pohjola Varainhoito on ollut yksi edelläkävijöistä elektronisen kaupankäynnin kehittämisessä eurooppalaistenvarainhoitoyhtiöiden keskuudessa. Elektronisen kaupankäynnin tavoitteena on sijoitustuottojen parantaminen. Vuonna2011 Pohjola Varainhoito perusti uuden tytäryhtiön, Pohjola Asset Management Execution Services Oy:n, kehittämäänja markkinoimaan elektronisen kaupankäynnin ja Smart Order Routingin (SOR) -palveluja lähinnä kansainvälisillesijoittajille.

Pohjola Varainhoito jatkoi markkinariskienhallinnan kehittämishanketta ja otti vuoden 2011 alussa käyttöön MSCIRiskmetricsin RiskManager 4.0 -riskienhallintajärjestelmän. RiskManager-järjestelmän käyttöönotto tukee PohjolaVarainhoidon sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan analyysia ja päätöksentekoa sekä valmistautumista Solvenssi II -sääntelyyn. Lisäksi Pohjola Varainhoito kasvatti salkunhoidon ja riskienhallinnan henkilöstöresursseja raportointivuodenaikana.

Varainhoidon tulos

M€ 2011 2010

Nettopalkkiotuotot 50 58

Muut tuotot ja kulut 6 9





Instituutioasiakkuudet ja Pohjola PrivateInstituutioasiakkuudetPohjola Varainhoito tarjoaa instituutiosijoittajille täyden palvelun varainhoitoa, joka asiakkaan tarpeiden mukaan voi ollatäyden valtakirjan varainhoitoa, sijoituskonsultointia tai yksittäisiä rahastovaihtoehtoja sekä OP-rahastoista että laajastajoukosta kansainvälisten yhteistyökumppaneiden rahastoja. Pohjola Varainhoidon kansainvälinen palvelutarjooma onmarkkinoiden laajin, ja saimme vuonna 2011 ykkössijan Suomen parhaana kansainvälisten rahastojen analysoijanapohjoismaisessa tutkimuksessa. Rahastojen lisäksi Pohjola Varainhoito tekee asiakkailleen suoria sijoituksia sekäsijoituksia pörssinoteerattuihin rahastoihin, ETF:iin (Exchange Traded Funds). Palveluihimme kuuluvat myös erilaisetportfolioanalyysit ja mallinnukset.

Perinteisten omaisuusluokkien lisäksi Pohjola Varainhoito tarjoaa asiakkailleen myös private equity-, kiinteistö- ja hedgefund -sijoitusvaihtoehdot kansainvälisesti.

Pohjola Varainhoito on vastuullisen sijoittamisen edelläkävijöitä Suomessa.

Pohjola PrivatePohjola Private tarjoaa varakkaille yksityishenkilöille ja perheille varainhoito-, pankki- ja vakuutuspalveluita sekäveroneuvontaa. Olemme Suomessa edelläkävijä absoluuttisen tuottotavoitteen varainhoitokonsepteissa. Tarjolla onusean eri tuottoja riskitason konsepteja.

Privaten asiakaspalvelu on aina henkilökohtaista, ja varainhoitajilla on tukenaan Suomen suurin omaisuusluokittainerikoistunut salkunhoitotiimi. Pohjola Private tarjoaa varakkaille yksityishenkilöille ison talon osaamisen jakustannustehokkuuden sekä laajan valikoiman kansainvälisiä sijoitustuotteita, jotka tavallisesti ovat vain suurimpienammattisijoittajien ulottuvilla.



Liiketoiminnan arvoon vaikuttavat keskeiset tekijätSijoitustoiminnan onnistuminenHoidossa olevan varallisuuden määrä ja omaisuusluokkajakoPalkkiotasoKustannustehokkuus


Ajankohtaista Pohjola Varainhoito on ollut yksi edelläkävijöistä elektronisen kaupankäynnin kehittämisessä eurooppalaistenvarainhoitoyhtiöiden keskuudessa. Elektronisen kaupankäynnin tavoitteena on sijoitustuottojen parantaminen. PohjolaAsset Management Execution Services Oy:n liiketoiminta käynnistyi vuoden 2011 lopussa ja kansainväliset asiakkaatovat olleet erittäin kiinnostuneita palvelusta. Ensimmäiset asiakkaat ovat aloittaneet kaupankäynnin Smart OrderRouting -kaupankäyntijärjestelmällä.

Smart Order Routing -kaupankäyntijärjestelmäprojekti toteutettiin yhteistyössä Pohjola Varainhoidon ja sähköiseenkaupankäyntiin erikoistuneen kansainvälisen Investment Technology Groupin kanssa. Vuoden mittaisessa tutkimus- jayhteistyöprojektissa ITG muun muassa rakensi Tukholmaan uuden huippunopean datakeskuksen ja kehitti parannellunkaupankäyntijärjestelmän. Järjestelmä pienentää toimeksiantojen hintavaikutusta ja tarjoaa aiempaa kehittyneempiäalgoritmisia Smart Order Routing -kaupankäyntipalveluja lähinnä kansainvälisille instituutiosijoittajille.


Q&A: Karri Alameri, Pohjola Varainhoito Oy:n toimitusjohtajaMitkä ovat varainhoidon strategiset tavoitteet?Pohjola Varainhoidon strategisena tavoitteena on olla johtava varainhoitaja Suomessa. Lisäksi taloudellisena tavoitteenayli suhdannesyklin on, että operatiivinen kulut/tuotot-suhde on alle 50 prosenttia.

Millä keinoin tavoitteet saavutetaan?Pohjola Varainhoito pystyy saavuttamaan tavoitteensa osaavalla henkilöstöllä, kilpailukykyisillä sijoitustuotoilla jaammattimaisella edelläkävijyydellä.

Mitä lupaat varainhoidon asiakkaille?Pohjola Varainhoito lupaa asiakkailleen luotettavaa yhteistyötä ja kilpailukykyiset sijoitustuotot.

Mistä hyvä asiakaskokemus rakentuu?Ammattimaisesta, läpinäkyvästä asiakkaan tarpeet kattavasta palvelukokonaisuudesta, missä asiakas ja PohjolaVarainhoito ymmärtävät toistensa tavoitteet ja toimintamallit.


KonsernitoiminnotKonsernitoimintoihin on keskitetty konsernia ja sen liiketoimintaa tukevat toiminnot: Talous ja rahoitus, Riskienhallinta,Identiteetti ja viestintä sekä Henkilöstö. Konsernitoimintojen tehtävänä on ohjata, tukea ja kannustaa liiketoimintojaasetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Avainasemassa ovat ennakoiva riskienhallinta, optimaalinen pääomien käyttösekä motivoitunut ja osaava henkilöstö. Keskuspankkitoiminnan ja varainhallinnan keskeisenä tehtävänä on vastataPohjolan ja koko OP-Pohjola-ryhmän maksuvalmiudesta ja tukkuvarainhankinnasta.



Likviditeettireservisalkku, mrd. € 12,6 9,5

Saamiset ja velat Pohjolan ja osuuspankkien välillä, netto, mrd. € 1,7 3,4



Markkinat ja toimintaympäristöOP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallinnan tavoitteena on turvata tarvittava rahoitus ja sen saatavuuskustannustehokkaasti kaikissa tilanteissa. Finanssikriisin pitkittyessä vuonna 2011 Pohjolan ja koko OP-Pohjola-ryhmän rahoitusasema säilyi vakaana. Hyvän luottokelpoisuusluokituksen ansiosta Pohjola hankki tarvitsemansarahoituksen markkinoilta ongelmitta ja kasvatti lisäksi yritystalletusten osuutta varainhankinnassaan.


Vuosi 2011Likviditeettiasema säilyi koko vuoden 2011 vahvana. Vuoden lopussa likviditeettireservisalkun määrä oli 12,6 miljardiaeuroa eli 31 prosenttia Pohjola-konsernin taseesta ja 14 prosenttia OP-Pohjola-ryhmän taseesta. Varat on sijoitettuhyvän luottoluokituksen omaaviin valtioiden, kuntien ja rahoituslaitosten liikkeeseen laskemiin saamistodistuksiin sekäarvopaperistettuihin saamisiin ja keskuspankkivakuudeksi kelpaaviin lainoihin yrityksille.

Pohjola hankki pitkäaikaisia varoja laskemalla liikkeeseen juoksuajaltaan viiden vuoden mittaisen senior-ehtoisenjoukkovelkakirjalainan, määrältään 500 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi OP-Asuntoluottopankki laski liikkeeseen 1miljardin euron viiden ja seitsemän vuoden mittaiset katetut kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat (coveredbond).


Konsernitoimintojen tulos

M€ 2011 2010

Korkokate 35 64

Kaupankäynnin nettotuotot 3 -9

Sijoitustoiminnan nettotuotot 18 31

Muut tuotot 11 12



Tulos ennen saamisten arvonalentumisia 36 60

Saamisten arvonalentumiset 11 -1



Liiketoiminnan arvoon vaikuttavat keskeiset tekijätLikviditeettireservisalkun määrä ja tuottotasoLuottoriskimarginaalien kehitysOsuuspankkien ja Pohjolan välisten luottojen ja talletusten määräPohjolan luottokelpoisuusluokitus ja varainhankintakustannusKustannustehokkuus


AjankohtaistaEurooppalaisen pankkitoiminnan merkittävin muutostekijä tulevina vuosina on rahoitusmarkkinoidensääntelymuutosten vaikutus vakavaraisuussäännöksiin ja likviditeetin hallintaan sekä rahoitusinstrumenttienkirjanpitokäytäntöihin. Muutosten analysointi ja vaikutusten ennakointi markkinoihin ja konsernin liiketoimintaan ovatKonsernitoimintojen keskeisimpiä tehtäviä vuodelle 2012.

Lue lisää toimintaympäristöstä ja sääntelymuutoksista



Työhyvinvointi – hyvien tulosten ja erinomaistenasiakaskokemusten mahdollistaja

Osaamisen johtaminen Pohjolassa lähtee strategiasta ja liiketoiminnan tavoitteistaTulevaisuuden asiantuntija- ja johtajapotentiaalin varmistamiseksi käynnistettiin Pohjolan Talent-ohjelmaValmiina kohtaamaan tulevaisuuden työelämän haasteet ja mahdollisuudet

Pohjolan henkilöstölupauksen mukaisesti edistämme kannustavaa työilmapiiriä ja luomme erinomaiset mahdollisuudetkehittyä. Hyvä työilmapiiri ja osaamisen kehittäminen ovat edellytyksenä sille, että pystymme tavoitteidemmemukaisesti tarjoamaan parasta palvelua ja erinomaista asiantuntemusta asiakkaidemme palvelutarpeidenratkaisemiseksi. Vuonna 2011 jatkui edellisenä vuonna aloitettu strateginen hanke Pohjolan osaamispääomankehittämiseksi. Strategisen hankkeen tarkoituksena on varmistaa henkilöstölle annetun lupauksen toteutuminen:kannustava työilmapiiri ja erinomaiset kehittymismahdollisuudet.

Työhyvinvoinnin merkitys työurien pidentämiseen ja työn tuloksellisuuteen on kiistaton. Koko henkilöstö on yhdessäesimiesten kanssa mukana Pohjolan työhyvinvointiohjelmassa rakentamassa hyvinvoivaa työyhteisöä. Ohjelmassakannustetaan vastuullisuuteen, yhteistyöhön ja positiiviseen valmistautumiseen työssä tapahtuviin muutoksiin.Pohjolassa on jo pitkään tehty vuosittaisia henkilöstötutkimuksia, joilla seurataan työhyvinvointia ja siihen vaikuttaviatekijöitä. Henkilöstötyytyväisyyttä ja työhyvinvointia on edistetty monipuolisin toimenpitein vuosien ajan, ja tulokset ovatkehittyneet varsin hyvälle tasolle. Vuosittaisen seurannan lisäksi Pohjola päätti ottaa käyttöön vuoden 2012 alustakuukausittain toteutettavan työhyvinvoinnin pulssimittauksen. Mittauksen tarkoituksena on varmistaa nopea reagointi,jos henkilöstö kokee esimerkiksi äkillistä kuormitusta tai henkilöstön keskuudessa ilmenee muita toimenpiteitä vaativiaasioita.

Pohjolassa halutaan myös ennakoivasti kehittää työelämää tulevaisuuden työntekijöitä silmällä pitäen – ovat he sitten jonykyisin Pohjolassa toimivia tai vasta opiskelunsa päättäviä. Pohjola osallistui vuonna 2011 alkaneeseen Dialogi-hankkeeseen, jonka tavoitteena on yhteistyössä kahdeksan muun suuren työnantajayrityksen ja tulevaisuudentyöntekijöiden kanssa hakea ideoita ja kehittää tulevaisuuden työtä ja sen tekemistä.

Osaamisen kehittäminen lähtee Pohjolassa liiketoimintastrategian asettamista tavoitteista ja asiakkaiden tarpeista.Samalla tuetaan henkilöstön omaa kehittymistä sekä organisaation uudistumista ja innovaatiokykyä. Koko henkilöstönkanssa käydään vuosittain keskustelut, joissa kartoitetaan osaamista suhteessa liiketoiminnan vaatimuksiin ja henkilönomiin tavoitteisiin nähden. Tämän pohjalta tehdään sekä henkilötason kehittymissuunnitelmat että suunnitelmatosaamisen kehittämiselle koko konsernissa.

Pohjolassa arvioidaan vuosittain ylimmän johdon seuraajapotentiaali ja tarvittavat kehittämistoimenpiteet. Pidemmäntähtäimen seuraajapotentiaalin kehittämiseksi ja varmistamiseksi aloitettiin vuonna 2011 Pohjolan Talent-ohjelma,jossa on mukana noin 60 henkilöä. Keskeistä ohjelmassa ovat henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat sekä ylimmänjohdon vahva sitoutuminen kunkin talentin osaamisen kasvattamiseen. Johto toimii osallistujien mentoreina jaohjelman aikana tehtävien strategiatöiden kummeina.


Päämääränä parempi työelämä

Vuonna 2011 Pohjola osallistui Dialogi-hankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa todellistavuoropuhelua yritysten ja tulevaisuuden huipputyöntekijöiden kesken.

Dialogi-hankkeen tarkoituksena on luoda pohjaa tulevaisuuden uudelle työlle, joka motivoi, innostaa ja tuottaa tulosta.Hankkeessa selvitettiin Aalto-yliopistossa opiskelevien asenteita työhön ja sen tekemiseen sekä yrityksissä sisäisestioman henkilöstön tapaa tehdä töitä ja valmiuksia tulevaisuudessa. Pohjolan lisäksi hankkeessa on mukana kahdeksanmuuta suomalaista suuryritystä.

Dialogia Uudesta työstäHankkeen keskeisistä aiheista käyvät vuoropuhelua Pohjolan henkilöstöjohtaja Eva Valkama ja Aalto-yliopiston opiskelijaJanne Karlsson. Eva on työelämän konkari, joka jäi vuoden vaihtuessa eläkkeelle lähes kolmenkymmenen Pohjola-vuoden jälkeen. Samalla vuoropuhelun toinen osapuoli, Janne on päättämässä opintojaan ja pian astumassatyöelämään.

Mikä työssä on tärkeintä?Eva: On selvästi nähtävissä, että yhä useampi työntekijä haluaa ymmärtää oman työnsä vaikutuksen kokonaisuuteen.Tärkeimpänä pidetään työn kiinnostavuutta, innostavuutta ja kokemusta siitä, että saadaan aikaan jotain todellista.

Janne: Nuorten näkökulmasta työelämä koostuu erilaisista verkostoista, joissa oma työ on arvokasta ja merkittävää –parhaimmillaan se on osa identiteettiä.

Työkierron tuomat mahdollisuudet?Eva: Työkierto on positiivinen asia niin yritykselle kuin työntekijälle itselleen. Kun sen kautta siirtyy osaamista ja ideoitaorganisaation sisällä, uudet ajatukset, kokemukset ja tieto rikastuttavat kaikkia. Rohkaisen ylittämään rajojaorganisaatioiden sisällä. Urakierto voi olla kuin siksak-liikettä, jossa syvennetään osaamista ja vahvuuksia tavoitteidenmukaisesti eri puolilla samaa taloa.

Dialogia Uudesta työstäVuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt Pohjolan henkilöstöjohtaja Eva Valkama käy dialogia tulevaisuuden työpaikastaAalto-yliopiston opiskelijan Janne Karlssonin kanssa.


Janne: Edustamilleni X- sekä Y-sukupolville on tärkeää, että pystymme seuraamaan kiinnostuksemme kohteita jakoemme, että meillä on työssämme vaikutusmahdollisuuksia. Olemme ehkä aiempaa uskollisempia arvoillemme jahaluamme työpaikkamme heijastavan niitä.

Miten keskeisenä näette työajan rytmityksen? Missä työt tehdään?Eva: Useimmissa työtehtävissä tärkeintä on työpanos, ei se milloin ja missä työ tehdään. On kuitenkin myös ainatyötehtäviä, kuten suora asiakaspalvelu, jossa esimerkiksi etätyö ei ole mahdollista. Hyvään henkilöstöpolitiikkaankuuluu oleellisena osana henkilöstön erityistarpeiden huomioiminen erilaisissa elämäntilanteissa. Entistä tärkeämpänäkoetaan jouston mahdollisuus, oli työntekijä nuori tai vanha.

Janne: Vaikka me nuoret vaadimme joustoa, ymmärrämme että tämä on kaksisuuntainen väylä – joustoa tarvitaanmolempiin suuntiin työntekijän ja työnantajan välillä.

Nuoret haluavat diginatiiveina hyödyntää uutta teknologiaa mahdollisimman paljon. Samalla kuitenkin yhdessä ideointi,sosiaalinen kanssakäyminen työyhteisössä ja kasvokkain työskentely on yhä arvokasta. Tärkeää on myös niin sanottuläsnätyö eli mahdollisuus vetäytyä hiljaisiin huoneisiin avokonttorista.

Millaista on esimiestyö tulevaisuudessa?Eva: Uskon, että tulevaisuudessakin hyvä esimiestyö on sopiva sekoitus asioiden johtamista (management) ja ihmistenjohtamista (leadership). Kehittämistä ja luottamuksen rakentamista vastuullisen vaikuttamisen keinoin. Jokaisella ontyöyhteisössä erilaisia rooleja ja kaikilla on oman itsensä kehittämisen lisäksi myös vastuu työyhteisöstä.

Janne: Aina tarvitaan tietyt johtamisen puitteet, joiden rajoissa vapauksia voidaan antaa. Me nuoret opimme paljonmyös mentoroinnin kautta. Tämän vuoksi dialogi ja erilaisista ajatuksista keskusteleminen on tärkeää.

Tulevaisuuden työpaikka?Eva: On kaikkia työyhteisön jäseniä kunnioittava, kannustava, dynaaminen, määrätietoinen ja tavoitteissaanonnistunut.

Janne: Nuorille tärkeitä arvoja ovat avoimuus, mahdollisuus vaikuttaa, rehellisyys, joustavuus ja kehittyminen vähintäänsamaan tahtiin ympäristön kanssa.


Henkilöstö avainlukuinaHenkilökunnan määrä kasvoi vuonna 2011 Pohjolassa 364:lla, kun markkinaosuuden kasvun myötä syntyi tarve lisätähenkilöstöä varmistamaan asiakaspalvelun erinomainen toimivuus. Uusien henkilöiden perehdyttäminen ja samallakoko henkilökunnan monipuolinen kouluttaminen useilla eri osa-alueilla oli vuoden aikana mittavaa.

Vuoden 2011 lopussa Pohjola-konsernin henkilöstömäärä oli 3 380.

Henkilöstön keski-ikä on 41 vuotta. Naisten osuus johtotehtävissä on hieman vahvistunut, heidän osuutensa oli vuoden2011 lopussa 23 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 18 prosenttia.

Graafi: Henkilöstön jakauma liiketoiminnoittain, %

Graafi: Henkilöstön sukupuolijakauma, %


Graafi: Henkilöstön ikärakenne, %

Graafi: Palvelusvuosijakauma, %


Palkitseminen Pohjola-konsernissaPalkitsemisen tarkoitus on kannustaa, ohjata ja sitouttaa henkilöstö strategian ja siitä johdettujen tavoitteidensaavuttamiseen. Palkitsemisen lähtökohtana ovat konsernille ja sen liiketoiminnoille asetetut haasteelliset taloudellisettavoitteet ja saavutetut tulokset. Palkitsemisjärjestelmien laatimisen lähtökohtana ovat viranomaisten antamatpalkitsemista koskevat säännöt ja niiden sovellusohjeet.

Palkitsemisen kokonaisuuden muodostavat

1. Vuosituloksiin perustuva palkitseminen (lyhyen tähtäimen järjestelmät) ja2. OP-Pohjola-ryhmän yhteisten strategisten tavoitteiden saavuttamiseen perustuva pitkän tähtäimen

palkitseminen (henkilöstörahasto ja johdon pitkän tähtäimen järjestelmä)

OP-Henkilöstörahastoon kuuluvat Pohjola Pankki Oyj:n ja Pohjola Vakuutus Oy:n henkilöstö (pl. johto). Johdon pitkänaikavälin palkitsemisen piiriin kuuluu Pohjola-konsernissa enintään 75 henkilöä.

Lue lisää Pohjolan vuotuisesta selvityksestä Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement).


http://www.op-pohjola-annualreport.fi/2011/filebank/4471-Pohjola_Pankki_Oyj_CG2011.pdf

Yhteiskuntavastuu OP-Pohjola-ryhmässäYhteiskuntavastuulla tarkoitetaan yleisesti vastuuta toiminnan taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista.Finanssialalla on myös merkittävä rooli koko yhteiskunnan vakauden edistäjänä.

Taloudellinen vastuu tarkoittaa sekä toiminnan liiketaloudellisesta kestävyydestä huolehtimista että yrityksensidosryhmiin kohdistuvien taloudellisten vaikutusten huomioimista.

Sosiaaliseen vastuuseen kuuluvat henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä huolehtiminen,ihmisoikeuksien kunnioittaminen, tuotevastuu- ja kuluttajansuojakysymykset sekä hyvät toimintatavatyritysverkostossa sekä lähiyhteisö- ja yhteiskuntasuhteissa.

Ympäristövastuu on vastuuta ekologisesta ympäristöstä ja se kattaa sekä oman toiminnan ympäristövaikutustenvähentämisen että koko arvoketjun ympäristövaikutusten huomioimisen.

OP-Pohjola-ryhmässä terminä on yhteiskuntavastuu, sillä se kattaa koko toiminnan vaikuttavuuden. Vastuullisuus onkeskeinen osa OP-Pohjolan arvoja ja strategiaa, ja ryhmä on sitoutunut edistämään yhteiskuntavastuutaliiketoiminnassaan.

OP-Pohjolan historiassa taloudellisella ja sosiaalisella vastuulla on pitkät perinteet ja yhteiskuntavastuu on kiinteä osaliiketoimintaa ja jokapäiväistä tekemistä. Ryhmän strateginen tavoite on olla yhteiskuntavastuun edelläkävijätoimialallaan Suomessa. Oman toimintansa yhteiskuntavastuun merkitystä sidosryhmilleen OP-Pohjola arvioi yhdessäeri sidosryhmien kanssa. Käytännön työtä ohjaavat OP-Pohjolan yhteiskuntavastuuohjelma ja hyvän liiketavantoimintaohjeet.

Yhteiskuntavastuuohjelman painopistealueina ovat paikallisuus ja yhteiskunta, eettinen liiketoiminta, tuotteiden japalveluiden vastuullisuus, vastuu sidosryhmistä sekä ympäristövastuu.

OP-Pohjola kunnioittaa ja noudattaa toimialan kansainvälisesti tunnustettuja taloudellisen, sosiaalisen jaympäristövastuun periaatteita. OP-Pohjola-ryhmä on allekirjoittanut YK:n Global Compact -sitoumuksen ja OP-Rahastoyhtiö ja Pohjola Varainhoito ovat sitoutuneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin.

Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011115

Pääjohtajan vastuullisuuskatsaus

Katso video

OP-Pohjola-ryhmän vastuullisuuden perustana on vahva osuustoiminnallinen arvopohja, jossa omistajuus ja asiakkuusyhtyvät. Perustehtävämme on kestävän taloudellisen menestyksen ja turvallisuuden sekä hyvinvoinnin edistäminen.

Vuoden 2011 lopussa olemme allekirjoittaneet Global Compactin ja sitoutuneet näin viemään sen periaatteet osaksitoimintamallejamme. OP-Pohjolan yhteiskuntavastuun strateginen tavoite pitkällä aikavälillä on olla toimialanedelläkävijä Suomessa. Yhteiskuntavastuun toimenpiteissä huomioimme taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun.

Vuonna 2011 talouden epävakaa tilanne Euroopassa haastoi toimialaamme. OP-Pohjola-ryhmä avasi vuoden aikanauseaan otteeseen yhteiskunnallista keskustelua Euroopan tilanteesta ja ratkaisumalleista. Koemme, että johtavanasuomalaisena finanssiryhmänä meidän tulee kantaa vastuuta maamme taloudellisen infrastruktuurin toimivuudesta.Avoin ja läpinäkyvä keskustelu on osa sitä.

Omalta osaltamme olemme huolehtineet vakavaraisuudestamme ja osaavasta riskienhallinnasta. Vuoden aikananostimme pitkän aikavälin vakavaraisuustavoitteemme (Core Tier 1) 15 prosenttiin, kun se oli vuoden 2011 lopussa 14prosenttia. Olemme kasvattaneet markkinaosuuttamme yritysrahoituksessa jatkuvasti vuoden 2008 finanssikriisinjälkeen, ja vuoden 2011 lopussa osuutemme yritys- ja yhteisöluotoista oli 29,7 prosenttia.

Vuonna 2011 rakensimme hyvän pohjan uudelle yhteiskuntavastuuohjelmallemme, edistimme raportointia aloittamallaGRI:n (Global Reporting Initiative) mukaisen raportoinnin ja linjasimme yhteiskuntavastuun merkitystäliiketoiminnallemme. Operatiivinen tavoite on, että vastuullisuus on tiivis osa liiketoimintaa. Olemme linjanneet, että:

OP-Pohjola-ryhmä lisää vastuullisten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Vastuullisen rahoituksen,sijoittamisen ja vahinkovakuuttamisen toimintatapoja parannetaan jatkuvasti. Ympäristö- ja sosiaalinen vastuuotetaan huomioon koko arvoketjussa.OP-Pohjola-ryhmä on vastuullinen työnantaja, joka huolehtii henkilöstönsä kehittymisestä ja hyvinvoinnista.Yhteiskuntavastuun osaamisemme on ammattitaitoista ja sidosryhmiemme arvostamaa.Johtavana finanssiryhmänä OP-Pohjola-ryhmä kantaa vastuuta maan taloudellisen infrastruktuurintoimivuudesta. Asiakkaiden omistamana ryhmänä panostamme talouslukutaidon edistämiseen.Yhteiskuntavastuun viestintä on avointa ja läpinäkyvää. Aktiivinen sidosryhmävuorovaikutus on OP-Pohjola-ryhmän luonteva tapa kehittää edelläkävijyyttä yhteiskuntavastuussa.


http://www.youtube.com/watch?v=zwPb7J_HsZ0&list=UU4o1IJlo1S9u4h4CMbWxh2A&index=2&feature=plpp_video

Jatkossakin merkittävä osa vastuullisuuttamme on pankki- ja vakuutusasioiden turvallisuuden edistäminen. Uskommemyös, että uusille vastuullisille tuote- ja palveluinnovaatioille tulee olemaan kysyntää. Meidän tulee huolehtiaosaamisestamme taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun osalta koko organisaatiossa. Myös työn alla oleva uusistrategia on hyvä esimerkki siitä, että vahvalla vuorovaikutuksella voimme vaikuttaa yhteiskuntavastuun kehittämiseenryhmässämme.

Reijo KarhinenPääjohtaja


Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudetYritysten yhteiskuntavastuun kannalta keskeisiä globaaleja kehitystrendejä ovat väestönkasvu, ilmastonmuutos jakuluttajien vastuullisuustietoisuuden kasvu, joiden vaikutus heijastuu kaikkeen yritystoimintaan. Maailmantaloudenkasvunäkymien heikkeneminen, euroalueen velkakriisin hoitoon liittyvä epävarmuus ja alan sääntelymuutoksetkohdistavat vaatimuksia pankki- ja vakuutusyhtiöiden vastuullisuudelle. Tärkeintä on taloudellisen vakaudenedistäminen ja finanssimarkkinoiden infrastruktuurin toimivuuden varmistaminen.

Pankki- ja vakuutusyhtiöillä on myös erityinen yhteiskunnallinen rooli ja vastuu kansakunnan hyvinvoinninrakentamisessa. Pankkitoiminnan perustana on asiakkaiden pankkien haltuun uskoma omaisuus, erityisestitalletukset.

Pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on välillinen vastuu myös asiakkaidensa taloudesta ja sitä kautta opastava ja neuvojaantava rooli esimerkiksi ylivelkaantumistilanteissa, vahinkoihin varautumisessa ja varallisuudenhoidossa.

Toimiala on hyvin säännelty ja vastuullisuus on integroitu osa pankkien ja vakuutusyhtiöiden hyvää hallintotapaa,riskienhallintaa ja vaatimustenmukaisuuden varmistamista. Tulevaisuudessa pankki-, sijoitus- ja vakuutuspalveluidenvastuullisuus korostuu yhä enemmän. Samalla vastuullisuuden kehitys avaa myös mahdollisuuksia uusillekilpailukykyisille finanssituotteille.

OP-Pohjolassa yhteiskuntavastuu on alusta asti ollut osa ryhmän perustehtävää, joka on edistää omistajajäsenten,asiakkaiden ja toimintaympäristön kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Vastuullisuus onmyös yksi ryhmän arvoista, joiden mukaan OP-Pohjola toimii sekä paikallisesti, alueellisesti että valtakunnallisestieettisesti vastuullisena yrityksenä.


OlennaisuusarviointiSidosryhmien vastuullisuusodotusten selvittämiseksi ja niiden liiketoimintavaikutusten analysoimiseksi OP-Pohjola tekivuonna 2011 yhteiskuntavastuun olennaisuusarvioinnin, jossa sidosryhmät arvioivat yleisten yhteiskuntavastuunnäkökohtien olennaisuutta OP-Pohjolan toiminnassa. Verkkokyselyyn osallistui henkilö- ja yritysasiakkaiden, hallinnon,henkilöstön sekä muiden ulkoisten sidosryhmien edustajia. Sidosryhmäkyselyyn vastasi yhteensä 408 henkilöä.

Yhteiskuntavastuun näkökohdat jakautuivat kyselyssä neljälle osa-alueelle: OP-Pohjolan rooli suomalaisessayhteiskunnassa, vastuulliset tuotteet ja palvelut, vastuu sidosryhmistä ja ympäristövastuu.


Olennaisuusarvion tuloksetSidosryhmien vastausten perusteella tärkeimmät OP-Pohjolan yhteiskuntavastuun näkökohdat olivat asiakastiedonluottamuksellisuus ja tietoturva, henkilöstön osaamisen kehittäminen, ryhmän vakavaraisuus sekä viestinnän avoimuusja ymmärrettävyys.

Muita olennaisiksi arvioituja yhteiskuntavastuun näkökohtia OP-Pohjolan toiminnassa olivat lisäksi vastuullinenmarkkinointi, oikeudenmukainen palkka- ja palkitsemispolitiikka, maltillinen riskinotto ja taitava riskienhallinta,taloudellisen infrastruktuurin toimivuus, sähköisten pankki- ja vakuutuspalvelujen jatkuva kehittäminen sekäsijoituskohteiden vastuullisuuden arviointi.

Merkittävyyden arvioinnin lisäksi sidosryhmien edustajilta pyydettiin näkemyksiä OP-Pohjolan yhteiskuntavastuusta.Näihin kysymyksiin saatiin yli 500 vapaamuotoista vastausta, mikä osoittaa sidosryhmien laajaa kiinnostusta OP-Pohjolan yhteiskuntavastuuseen. Vastauksissa korostettiin muun muassa paikallista yhteiskuntavastuuta,vastuullisuuden luontaista kytkentää osuustoiminnallisuuteen sekä mahdollisuutta edelläkävijyyteen. Toisaalta myösodotettiin lisää konkreettisia toimenpiteitä ja näyttöjä teoista. Olennaisuusarvioinnin tulokset tukevat OP-Pohjola-ryhmän lähestymistapaa, jossa yhteiskuntavastuuta kehitetään kiinteänä osana liiketoimintaa.


Arvioinnin tuloksia on hyödynnetty ryhmän yhteiskuntavastuuohjelman painopistealueiden ja toimenpiteidenmäärittelyssä. Sidosryhmäpalautetta tullaan jatkossa hyödyntämään systemaattisesti osana OP-Pohjolanvastuullisuustyön kehittämistä.

Yhteiskuntavastuun kehitykseen liittyy aina myös liiketoiminnallisia vaikutuksia. Yrityksissä nämä vaikutuksetkonkretisoituvat liiketoiminnallisina riskeinä ja mahdollisuuksina. OP-Pohjolan kannalta liiketoiminnallisetmahdollisuudet liittyvät tuote- ja palvelukehitykseen ja uusiin tuoteinnovaatioihin. Yhteiskuntavastuun toimenpiteilläryhmä voi entistä paremmin vaikuttaa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti taloudellisen hyvinvoinninluomiseen.

Taloudellisen infrastruktuurin toiminta kaikissa olosuhteissa, asiakkaiden tietoturvan varmistaminen,talousrikollisuuden ja väärinkäytösten estäminen ja ilmastonmuutoksen luomat sään äärivaihtelut ovat esimerkkejäliiketoimintaan vaikuttavista riskeistä, joiden hallinta on integroitu OP-Pohjolassa osaksi ryhmän riskienhallintaa,hallintoperiaatteita ja johtamisjärjestelmää sekä compliance-toimintaa.


Yhteiskuntavastuun johtaminenYhteiskuntavastuu OP-Pohjolassa perustuu osuustoiminnallisille arvoille, vahvalle vakavaraisuudelle ja osaavalleriskienhallinnalle. Yhteiskuntavastuun strategisesta johtamisesta vastaa OP-Pohjola osk:n johtokunta ja operatiivisestitoimenpiteitä linjataan yhteiskuntavastuuohjelman avulla. Yhteiskuntavastuuohjelman toteuttamista ohjaaohjausryhmä, johon kuuluvat ryhmän eri liiketoiminta-alueiden, keskusyhteisön ja osuuspankkien edustajat. Vastuukäytännön yhteiskuntavastuutyöstä on ryhmän yritysten hallituksilla ja johtoryhmillä, jotka toteuttavatyhteiskuntavastuuta omien päätöksentekoprosessiensa mukaisesti. Toimenpiteet toteutetaan osana liiketoiminnanjohtamista koko ryhmässä. Yhteiskuntavastuu kuuluu keskusyhteisön johtokunnassa viestintäjohtajan vastuualueelle.

Vuonna 2011 OP-Pohjola osk:n johtokunta hyväksyi yhteiskuntavastuuohjelman sekä yhteiskuntavastuun linjaukset.Vuoden aikana tehtiin myös päätös GRI-raportoinnin (Global Reporting Iniative) aloittamisesta ja yhteiskuntavastuunKPI-mittaristo (Key Performance Indicator) hyväksyttiin osaksi OP-Pohjolan yhteiskuntavastuuohjelmaa. Lisäksi OP-Pohjola-ryhmä on allekirjoittanut Global Compact -sitoumuksen vuoden 2011 lopussa.

OP-Pohjola-ryhmän hallinnointijärjestelmä perustuu Suomen lainsäädännön lisäksi Suomen listayhtiöidenhallinnointikoodiin sekä ryhmän omiin hyvän hallinnoinnin suosituksiin.

Lue lisää OP-Pohjola-ryhmän hallinnointiperiaatteista

Lue lisää Pohjola Pankki Oyj:n hallinnointiperiaatteista

OP-Pohjolan yhteiskuntavastuun linjaukset:

OP-Pohjola-ryhmä lisää vastuullisten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä, ja vastuullisen rahoituksen,sijoittamisen ja vahinkovakuuttamisen toimintatapoja parannetaan jatkuvasti. Ympäristö- ja sosiaalinen vastuuotetaan huomioon koko arvoketjussa.OP-Pohjola-ryhmän linjauksiin kuuluu kiinteästi vastuullisuus työnantajana, joka huolehtii henkilöstönsäkehittämisestä ja hyvinvoinnista. Osaamisemme yhteiskuntavastuussa on ammattitaitoista ja sidosryhmiemmearvostamaa.Aktiivinen sidosryhmävuorovaikutus on OP-Pohjola-ryhmän luonteva tapa kehittää edelläkävijyyttäyhteiskuntavastuussa. Johtavana finanssiryhmänä OP-Pohjola kantaa vastuuta maan taloudelliseninfrastruktuurin toimivuudesta. Asiakkaiden omistamana ryhmänä panostamme talouslukutaidon edistämiseenkaikissa kohderyhmissä.Yhteiskuntavastuun viestintä on avointa ja läpinäkyvää.

OP-Pohjola kehittää systemaattisesti yhteiskuntavastuuseen liittyviä johtamiskäytäntöjään. OP-Pohjola valvooyhteiskuntavastuun kehitystä ja raportoi tuloksista säännöllisesti osana ryhmän taloudellista raportointia.


https://www.pohjola.fi/pohjola/sijoittajasuhteet/hallinnointi-ja-johto/hallintoperiaatteet?id=336400&srcpl=1&kielikoodi=fi

https://www.op.fi/op/op-pohjola-ryhma/op-pohjola-ryhma/hallinnointi/corporate-governance--periaatteet?id=80108&srcpl=1&kielikoodi=fi

OP-Pohjolan yhteiskuntavastuuohjelma


Yhteiskuntavastuuohjelman KPI-mittarit2011 2010 2009

Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuussuhde (RAVA) 1,80 1,70 1,58

Asiakaspalveluiden toimintavarmuus (%) 99,78 99,89 99,87

Tuki paikallisille hankkeille (milj.e) 3,3 1 2,1 1 1,8

Henkilöasiakkaiden vastaanottamat e-laskut (1 000 kpl) 2 955 2 315 1 479

Henkilöasiakkaiden asiakastyytyväisyys (asteikolla 1–5) 3,9 4,0 4,0

Bonukset omistajajäsenille (milj.e) 2 163 151 142

Edustajistopankkien jäsenmäärä kaikista jäsenistä (%) 71 67 65

Henkilöstötyytyväisyys (asteikolla 1–5) 3,9 3 3,9 3,8

Keskimääräinen eläkkeellejäämisikä 61,5 61,3 60,4

Oman toiminnan hiilijalanjälki (tn CO2) 4 34 990 28 318 28 057

Green Office -merkityissä toimistoissa työskentelevät (henkilömäärä) 2 550 2 422 2 420

1 Lisäksi vuonna 2010 tehtiin päätökset 3,6 miljoonan euron yliopistolahjoituksista, joiden maksu jakaantuu vuosille 2010–20112 Kertyneet bonukset

3 Henkilöstötutkimuksen rakenne on muuttunut vuonna 2011. Aikaisemmat luvut eivät ole vertailukelpoisia.4 Scope 1 ja 2

Yhteiskuntavastuu on ollut osana OP-Pohjola-ryhmän liiketoimintaa koko 2000-luvun ajan.Yhteiskuntavastuuohjelman suunnittelu aloitettiin 2010, jolloin sen työpajasuunnitteluun osallistui asiantuntijoita eripuolilta ryhmää. Vuonna 2011 sisältö konkretisoitui muun muassa tehdyn olennaisuusarvioinnin avulla, jonkaperusteella OP-Pohjola osk:n johtokunta päätti yhteiskuntavastuun linjauksista. Ohjelma tukee jatkossa myös ryhmänvuosisuunnittelua.

Vuonna 2011 osuuspankkien vuosisuunnittelua tuettiin yhteisellä pilotilla, jonka tuloksena julkaistiin TyökirjaOsuuspankin yhteiskuntavastuusta. Työkirjan tavoite on konkretisoida yhteiskuntavastuun merkitystä liiketoiminnanjohtamisessa osuuspankeissa.

Yhteiskuntavastuuohjelmalle ja osuustoiminnalle työstettiin toimintaa kuvaavat KPI-luvut (Key Performance Indicator).Vuoden aikana aloitettiin myös GRI-raportointi (Global Reprting Iniative), kuvattiin sen toimintatapoja ja työstettiinfinanssialan GRI-ohjeiston mukaiset GRI-mittarit OP-Pohjola-ryhmälle. Loppuvuodesta 2011 OP-Pohjola-ryhmäallekirjoitti Global Compact -sitoumuksen.

Vastuullinen sijoittaminen, rahoitus ja vakuuttaminen ovat olleet tiivis osa liiketoiminnan johtamista vuonna 2011.Osana hankintatoiminnan kehittämistä aloitettiin alihankinnan eettinen ohjeistaminen, jonka tavoitteena on määritelläyhteiskuntavastuulliset vaatimukset toimittajille ja alihankkijoille. Hyvän liiketavan toimintaohjeelle suunniteltiinverkkokurssi, joka toteutetaan vuonna 2012.

Vuonna 2012 yhteiskuntavastuun keskeisimpiä painopistealueita ovat pankki- ja vakuutusasioinnin tietoturva, vahvavakavaraisuus ja osaava riskienhallinta. Tämän lisäksi OP-Pohjola kehittää vastuullista sijoittamista, rahoitusta javakuutustoimintaa osana liiketoiminnan johtamista.

Yhteiskuntavastuun koulutus ja osaamisen kehittäminen, erityisesti hyvän liiketavan toimintaohjeiden tunteminen jaliiketoiminnan vastuullinen johtaminen ovat tärkeitä painopistealueita vuonna 2012. Samoin Global Compact -aloitteenperiaatteita viedään eteenpäin koko henkilöstön keskuudessa ja Green Office -järjestelmää hyödynnetäänympäristöasioiden edistämisessä OP-Pohjolan yrityskulttuurissa. Vastuulliset pankki- ja vakuutustuotteet ja -palvelutovat OP-Pohjolalle mahdollisuus erottua markkinoilla.


SidosryhmävuorovaikutusVastuullisuus ei ole organisaation itsensä määrittelemää tai määräämää, vaan se on tiukasti kiinni sidosryhmientarpeissa. Sidosryhmävuorovaikutus on sisäänrakennettu OP-Pohjolan osuustoiminnalliseen toimintamalliin jaajatusmaailmaan.

Kun asiakkuus ja omistajuus yhdistyvät, on asiakkaiden tarpeet helpompi tunnistaa ja ymmärtää heidän odotuksensa.Osuustoiminnallisuuden ansiosta OP-Pohjolalla on suorat kommunikointikanavat sille tärkeisiin sidosryhmiin, kutenesimerkiksi asiakkaisiin ja hallintoon, ja näitä kanavia voidaan hyödyntää vuoropuhelussa tehokkaasti. Merkittäviä OP-Pohjolan sidosryhmiä ovat henkilöstö, hallinto, asiakkaat, viranomaiset, median edustajat, kansalaisjärjestöt, alihankkijatsekä koulut ja yliopistot.

Vuosi 2012 on YK:n kansainvälinen osuustoimintavuosi, jonka suunnitteluun OP-Pohjola-ryhmän edustajat ovatosallistuneet aktiivisesti Osuustoiminnan neuvottelukunnassa, osuustoimintavuoden työryhmässä ja EACB:ssä (TheEuropean Association of Co-operative Banks). OP-Pohjolassa vuoteen on valmistauduttu muun muassa tuottamallahenkilöstölle ja hallinnolle suunnattu osuustoiminnan verkkokurssi sekä sähköinen uutiskirje hallinnolle. Tavoite onjatkaa osuustoiminnan viestinnän modernisointia osana liiketoiminnan toimenpiteitä vuonna 2012.

Hallinto

Henkilöstö

Lähi-yhteisöt

Kansalais-järjestöt

Toimiala-järjestöt

Tiedotus-välineet

Koulut jayliopistot

Viranomaisetja päättäjät

Asiakkaatja omistaja-

jäsenet


Kansainväliset sitoumuksetVuoden 2011 lopussa OP-Pohjola allekirjoitti Global Compact -aloitteen, joka sitouttaa ryhmän noudattamaan YK:nkymmentä periaatetta ihmisoikeuksien, työn, ympäristön ja korruption torjunnan aloilla. Aloitteessa pyydetään yrityksiäomaksumaan, tukemaan ja toteuttamaan omassa vaikutuspiirissään näitä perusarvoja.

Vuonna 1999 YK:n silloisen pääsihteerin Kofi Annanin aloitteesta syntyneen Global Compact -aloitteen periaatteetperustuvat ja ovat täten sopusoinnussa seuraavien yleismaailmallisten periaatteiden kanssa:

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistusILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskeva julistusYK:n ympäristöä ja kehitystä koskeva Rion julistusYK:n korruption vastainen yleissopimus

Allekirjoittamalla aloitteen OP-Pohjola sitoo oman yhteiskuntavastuutyönsä osaksi kansainvälistä yhteiskuntavastuunviitekehystä. Samalla aloite tukee ryhmän yhteiskuntavastuuohjelman toteuttamista ja hyvänliiketavan toimintaohjeiden jalkauttamista.

Pohjola Varainhoito Oy ja OP-Rahastoyhtiö Oy allekirjoittivat vuonna 2009 ensimmäisten suomalaisten joukossa YK:nvastuullisen sijoittamisen periaatteet (UNPRI) ja sitoutuivat näin noudattamaan niitä toiminnassaan. Vastuullisensijoittamisen periaatteiden lisäksi molemmat yhtiöt ovat allekirjoittaneet myös kansainvälisen sijoittajayhteisön CarbonDisclosure Project -aloitteen, jossa kannustetaan yrityksiä raportoimaan ilmastonmuutokseen liittyvistä seikoista yhäparemmin ja vakiintuneimmin tavoin. Tämän lisäksi yhtiöt ovat mukana Water Disclosure -projektissa, jossa yrityksiäkannustetaan huomioimaan veden käyttö ja saatavuus toiminnassaan.

Lue lisää Global Compact -aloitteesta


http://www.unglobalcompact.org/

Yhteiskuntavastuun teematOP-Pohjola-ryhmän yhteiskuntavastuuohjelma käsittää viisi teemaa ja niiden KPI-luvut.

Paikallisuus ja yhteiskunta -teema kiinnittää huomiota ryhmän toimintaan sidosryhmien kanssa paikallisesti jaalueellisesti sekä ottaa huomioon OP-Pohjolan aseman suomalaisessa taloudellisessa infrastruktuurissa.

Vastuu sidosryhmistä sisältää vuoropuhelun sidosryhmien kanssa ja huomioi henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyyteenvaikuttavat asiat.

Vastuulliset tuotteet ja palvelut sisältää vastuullisen sijoittamisen periaatteet sekä OP-Pohjolan tarjoamienpankkipalvelu- ja vakuutustuotteiden vastuullisuuden asiakkailleen.

Eettinen liiketoiminta -teeman alla käsitellään hyvän liiketavan toimintaohjeita ja niiden jalkauttamista ryhmässä.

Ympäristö-teeman alla tarkastellaan ryhmän toiminnan vaikutuksia ympäristöön.


Paikallisuus ja yhteiskuntaOP-Pohjola-ryhmän juuret ovat syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa, mikä heijastuu ryhmän arvoihin ja tapaan toimia.Vahva vakavaraisuus, osaava riskienhallinta ja hyvä hallinto luovat perustan OP-Pohjolan yhteiskuntavastuulle. Ryhmäon mukana kehittämässä alueiden elinvoimaisuutta ja rakentaa samalla pitkäaikaista luottamusta sidosryhmienkanssa.

OP-Pohjolalla on Suomen laajin pankki- ja vahinkovakuutuspalvelut kattava palveluverkko, jonka avulla varmistetaanasiakkaiden tasa-arvoiset asiointimahdollisuudet koko maassa. 532 toimipaikkaa eri puolilla maata luovat hyvätedellytykset vuorovaikutukseen paikallisten yhteisöjen ja asiakkaiden kanssa. Lisäksi ryhmä tarjoaa asiakkailleen laajanvalikoiman pankki- ja vakuutuspalveluita sähköisessä verkossa.


Vastuu suomalaisesta taloudellisesta infrastruktuuristaOP-Pohjolan arvot, yritysmuoto ja vakavaraisuus sekä osaava riskienhallinta luovat perustan ryhmän vastuullisuudelle.Vakavaraisuus luo vakautta alan ennakoimattomien tilanteiden varalta ja mahdollistaa kasvun myös vaikeina aikoina.Vahva talous luo hyvän pohjan myös ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun kantamiseen.

OP-Pohjolassa nähdään, että finanssialalla on keskeinen merkitys kansantalouden kasvulle ja hyvinvoinnille sekävälttämättömien peruspalveluiden että toimintamahdollisuuksien luomisessa ja tuottamisessa kansalaisille, yrityksille jayhteisöille myös taloudellisesti vaikeampina aikoina.

Ryhmän luotonmyönnön perusperiaatteet on säilytetty vuonna 2011 ennallaan. Heikentynyt taloustilanne ei olevaikuttanut järjestämättömien luottojen ja luottotappioiden määrään, vaan ne ovat pysyneet alhaisella tasolla.

Vakavaraisuuden hallinnan tavoitteena on turvata OP-Pohjola-ryhmän riskinkantokyky ja varmistaa, että ryhmäntoimintaedellytykset eivät vaarannu pitkällä aikavälillä. Ryhmän vakavaraisuus on erittäin vahva sekä rahoitus- javakuutusryhmittymän vakavaraisuudella (RAVA-vakavaraisuus) että luottolaitoslain mukaisella vakavaraisuudellamitattuna.

OP-Pohjola-ryhmä toteuttaa säännöllisesti toimintaedellytystensä jatkuvuuden varmistamiseksi erilaisia stressitestejä.Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) toteuttamassa eurooppalaisessa stressitestissä OP-Pohjola-ryhmänpankkitoiminnan vakavaraisuus oli odotusten mukaisesti erittäin vahva.

Rahalaitosten Basel III -uudistuksen keskeisimmät muutokset tulevat kiristämään vakavaraisuusvaatimuksia,rajoittamaan pankkien velkaantuneisuutta ja lisäämään maksuvalmius- ja rahoitusriskiaseman sääntelyä. Myösvakuutusyhtiöiden uudessa Solvenssi II -uudistuksessa vakavaraisuuslaskenta uudistuu merkittävästi. Pankki- javakuutustoiminnassa vakavaraisuuteen liittyvää sääntelyä täsmennetään jatkuvasti markkinoiden muutosta vastaaviksija säännökset ovat muuttuneet muutamien vuosien välein. OP-Pohjola-ryhmä valmistautuu tuleviinsääntelymuutoksiin aktiivisesti.

Vakavaraisuusasemasta on esitetty tarkempia tietoja osana OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätöstä, joka on luettavissaverkkosivuillamme op.fi.

Asiointikanavien kehittäminenOsana OP-Pohjolan vastuullisuutta on kehittää asiointikanavia niin, että ne vastaavat asiakkaiden uudenlaisia jakasvavia tarpeita. Verkon merkitys asiakkaiden asiointikanavana on kasvanut vahvasti ja OP-verkkopalvelua onkehitetty jatkuvasti, jotta asiakkaille voidaan tarjota laadukkaita ja kattavia pankki- ja vakuutuspalveluita myösverkkomaailmassa. Verkkopalvelun uudistuksessa vuonna 2011 keskityttiin erityisesti palvelun helppouden,henkilökohtaisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistämiseen. Uudistuksen myötä asiakas saa kokonaiskuvan pankki- javakuutusasioistaan.


http://www.op-pohjola-annualreport.fi/OP-Pohjola2011/fi/index.php?id=878

https://www.op.fi/op/op-pohjola-ryhma/taloudellinen-informaatio/finanssisanasto?id=80202&srcpl=1&kielikoodi=fi

Henkilöasiakkaiden lisäksi vahinkovakuutuksen yritysasiakkaiden asiointi verkossa helpottui heille suunnatun omanverkkopalvelun ansiosta. Mikro- ja pienyritysten verkkopalvelua pilotoitiin vuonna 2011 muutamalla eri paikkakunnallaja tarkoituksena on jatkossa lisätä palveluita saatujen kokemusten pohjalta.

Verkossa asioimisen suosio näkyi verkkopalveluiden, kuten vakuutusilmoitusten ja maksupalveluiden, käyttäjien selvänäkasvuna sekä verkkotiliotteen ja e-laskujen suosion tasaisena nousuna. Jatkossa tavoitteena on tuoda sähköisetpalvelut yhä paremmin kaikkien asiakkaiden ulottuville sekä kannustaa ja opastaa asiakkaita sähköisten palveluidenkäyttöön. Lisäksi vuonna 2011 otettiin käyttöön OP-mobiili-palvelu, joka tarjoaa asiakkaille helpon tavan hoitaapankkiasioitaan nykyisin myös älypuhelimella.

OP-Pohjola-ryhmässä kiinnitetään erityistä huomiota taloudellisen infrastruktuurin toimivuuden varmistamiseenryhmän osalta. Tähän liittyy muun muassa ryhmän oman toimintavarmuuden varmistaminen kuten maksuliikenteenhoitaminen ja tietojärjestelmien ylläpito.

Tietoturvan varmistaminen ja luotettavien palveluiden tarjoaminen asiakkaille on tärkeä osa ryhmän vastuullistaliiketoimintaa. Palvelutarjonnan lisäksi verkko- ja mobiilipalveluiden kehittämisessä korostuvat jatkuvasti myösturvallisuuskysymykset. Verkkorikollisuuteen varaudutaan ja uusia turvaominaisuuksia otetaan käyttöön uhkienlisääntyessä.


Case: Tietoturvan varmistaminen

Verkkoasioinnin turvallisuus ja luotettavuus ovat perusedellytyksiä OP-Pohjolan tietoverkoissa tarjoamien palveluidenmenestymiselle. OP-Pohjola arvioi ja kehittää ennakoiden ja aktiivisesti sähköisten asiakaspalveluiden tietoturva- jaturvallisuusratkaisuja.

Vuonna 2011 OP-verkkopalvelussa otettiin käyttöön maksuihin liittyvä lisävahvistus. Se on turvaratkaisu, jonka avullaasiakkaalle tarjotaan parempaa turvaa tietokoneella mahdollisesti olevia haittaohjelmia vastaan. Lisävahvistuksentarkoituksena on paljastaa asiakkaalle mahdolliset luvattomat maksutapahtumiin liittyvät väärinkäytösyrityksetverkossa. Mikäli maksu vaikuttaa asiakkaan osalta poikkeavalta, asiakas saa pankkiin välittyneet tiedotmatkapuhelimeensa, ja asiakkaan tulee tarkistaa maksun oikeellisuus ennen sen vahvistamista OP-verkkopalvelussa.

Maksun lisävahvistuksen avulla pyritään turvaamaan asiakkaiden varat rikollisia vastaan sekä varmistamaantietoyhteiskunnan tarvitseman verkkomaksuliikenteen luotettavuutta. Verkkorikollisuuden vastaisessa toiminnassaovat mukana liiketoimintaa tietoverkoissa harjoittavat tahot, poliisi ja muut viranomaiset. Tietoturva-ammattilaistennäkemysten mukaan maksun lisävahvistuksen kaksikanavaisuus tekstiviestin välityksellä on tämän hetkenturvallisimpia ratkaisuja haittaohjelmia vastaan. Suunnittelun ja kehittämisen yhteydessä pankkiasiakkaita pyydettiintestaamaan palvelun käytettävyyttä.

Maksun lisävahvistus on jo todistanut toimivuutensa. Käytön kokemusten myötä maksun lisävahvistusta ja muitatietoturvaratkaisuja kehitetään edelleen ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi tehdään jatkuvasti töitä.


Paikalliset ja alueelliset hankkeet sidosryhmien kanssaOleellinen osa OP-Pohjolan yhteiskuntavastuuohjelmaa ovat paikalliset ja alueelliset hankkeet. Niiden tavoitteena ontukea hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kaikkialla Suomessa.

Osuuspankit järjestävät runsaasti erilaisia paikallisia tapahtumia ja hankkeita eri puolella Suomea. Esimerkkeinähankkeista ovat Valkeakosken Osuuspankin aloittama nuorten kesätyöhanke ja Tampereen Seudun Osuuspankin Syli-kampanja Facebookissa yhteistyössä syöpään sairastuneiden lasten vanhempien yhdistyksen Syli ry:n kanssa.Paikallisesta ympäristöhankkeesta esimerkkinä on Päijät-Hämeen Osuuspankin Vesijärvi-hanke, jossa kerätään varojaVesijärven ja alueen pienten järvien pelastamiseksi.

Vuonna 2010 OP-Pohjola teki päätökset kaikkiaan yli 3,6 miljoonan euron lahjoituksista suomalaisille yliopistoille.Lahjoitukset tehtiin vuosina 2010 ja 2011 ja niissä ovat mukana sekä keskusyhteisö että OP-liitot, jotka ovatosuuspankkien alueellisia yhteistyöjärjestöjä.

Osuuspankit tukevat paikallisesti ja alueellisesti oppilaitoksia ja erilaisia ympäristöhankkeita. Vuonna 2011 järjestettiinuseita paikallisia tilaisuuksia ja tapahtumia muun muassa talouslukutaitoon liittyen. Moni osuuspankki tukee myöspaikallista urheilutoimintaa ja lasten HIPPO-hiihdoilla ja muilla urheilutapahtumilla on jo pitkät perinteet. Yksisuurimmista tapahtumista on vuosittainen Opetushallituksen ja kuvataideopettajien kanssa yhteistyössä järjestettäväosuuspankkien kansainvälinen kuvataidekilpailu lapsille.


Case: Osuuspankkien yhteiskuntavastuu -pilottihanke

Vuonna 2011 osana OP-Pohjolan yhteiskuntavastuun ohjelmaa toteutettiin Työkirja Osuuspankin yhteiskuntavastuusta-pilottihanke yhdessä kuuden osuuspankin kanssa.

Tavoitteena oli tuottaa osuuspankkien käyttöön sidosryhmäyhteistyötä, kestävää kehitystä ja siten liiketoiminnankestävää menestystä tukevia käytännön ratkaisuja, toimintamalleja sekä tukea liiketapaohjeistusta. Työkirja toimiikäytännön apuvälineenä kullekin pankille sopivien yhteiskuntavastuun ratkaisujen käyttöönotossa, seurannassa jadokumentoinnissa.

Työkirjassa on huomioitu OP-Pohjolan yhteiskuntavastuuohjelman viisi teemaa, jotka helpottavat osuuspankkejapohtimaan omista lähtökohdistaan vastuuta sidosryhmistä, paikallisuutta ja yhteiskuntaa, tuotteita ja palveluita,eettistä liiketoimintaa sekä ympäristöä. Tavoitteena on viedä työkirja osuuspankin yhteiskuntavastuusta osaksiosuuspankkien vuosisuunnittelua ja sitä kautta osaksi liiketoimintaa ja arkipäivää.


TalouslukutaitoAsiakkaiden omistamana ryhmänä OP-Pohjola panostaa suomalaisten talouslukutaidon edistämiseen ja finanssialantuntemiseen.

OP-Pohjola teki vuonna 2011 talouslukutaitotutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää laajasti suomalaistenkäsitykset omasta raha- ja talousasioiden osaamisestaan sekä oman talouden suunnittelusta ja hallinnasta.Tutkimusta hyödynnetään OP-Pohjolan talouslukutaito-ohjelman suunnittelussa. Tutkimus uusitaan vuoden 2012aikana.

Taloustaidon ja talouslukutaidon edistämiseksi osuuspankit ovat järjestäneet myös paikallisia tapahtumia nuorille jaseniorikansalaisille sekä talouden eri teemoihin liittyviä tilaisuuksia yksityisasiakkaille ja yrityksille. EsimerkiksiStarttipäivät-tapahtumia on järjestetty eri puolilla Suomea jo 12 vuoden ajan. Tapahtumasta vastaavat PohjolaVakuutus ja paikalliset osuuspankit yhdessä ja kohderyhmänä ovat yrityksen perustamista tai ostamista harkitsevat.

Vuoden 2012 aikana OP-Pohjola aikoo syventää oppilaitosyhteistyötä valittujen kumppaneiden kanssa. Tavoitteena onlisätä opiskelijoiden tietoisuutta finanssiliiketoiminnasta. Paikallisesta oppilaitosyhteistyöstä vastaavat osuuspankityhdessä muiden OP-Pohjola-ryhmään kuuluvien yhtiöiden kanssa. Yhteistyötapoja ovat muun muassa opiskelijavierailutja opinnäytetyöt, työharjoittelupaikat ja rekrytointimessut. Oppilaitosyhteistyö tuote- ja palvelukehityksessä sekäliiketoimintaan liittyvissä tutkimushankkeissa on OP-Pohjola osk:n vastuulla.

OP-Pohjola julkaisee Chydenius-lehteä, jonka tavoitteena on herättää yhteiskunnallista keskustelua sekä julkaistaeturivin asiantuntijoiden ja vaikuttajien näkemyksiä taloudesta ja työelämästä. Lehden kohderyhmänä ovat talouden,politiikan ja liike-elämän päättäjät, joihin kuuluvat myös OP-Pohjola-ryhmän hallintotehtävissä toimivat henkilöt.Chydeniuksen lisäksi OP-Pohjola-ryhmä julkaisee useita erilaisia asiakaslehtiä eri kohderyhmille.

Sosiaalisen median (Facebook ja Twitter) kautta OP-Pohjola tuo esiin ryhmän palveluja ja tuotteita sekä vastaaasiakkaiden kysymyksiin. Tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta uusien sähköisten viestintäkanavien kautta.


Case: Talouslukutaidon edistäminen

Talouden globalisoitumisen ja toimintaympäristön jatkuvan monimutkaistumisen myötä kuluttajilta vaaditaan entistäparempaa talouden ymmärtämystä ja talousasioiden osaamista. Tutkimusten mukaan monien suomalaisten kuvaoman talouden tilasta on epäselvä.

Oman talouden hallinnassa ja raha-asioiden hoidossa on kyse tulojen ja menojen kartoittamisesta, elämisen jahankintojen rahoituksesta ja turvaamisesta sekä maksujen käytännön järjestelyistä. Varallisuuden lisääntyessätarvitaan myös entistä enemmän taitoa ja osaamista suunnitella taloutta ja hyödyntää parhaalla mahdollisella tavallamarkkinoilla olevia palveluita.

OP-Pohjolan tehtävänä on auttaa asiakasta hahmottamaan oman taloutensa kokonaiskuva ja tulevaisuudennäkymätsekä antaa tarvittavat taloudelliset neuvot. Tämän takia asiakastapaamisessa käydään yhdessä läpi asiakkaan pankki-ja vakuutusasioiden kokonaisuus.


Vastuu sidosryhmistäOP-Pohjola on olemassa omistajajäseniään ja asiakkaitaan varten. OP-Pohjola-ryhmä käy aktiivista keskustelua erisidosryhmien kanssa. Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa on yksi ryhmän keskeisiä yhteiskuntavastuun teemoja yhdessäasiakasyhteistyön ja avoimen viestinnän kanssa.


Vuoropuhelu sidosryhmien kanssaVuonna 2011 strategiaprosessin viestintää ja osallistamista uudistettiin. OP-Pohjola sitouttaa henkilöstöä ja hallintoaentistä vahvemmin mukaan jo strategiaprosessin aikana. Strategiaprosessi on aiempaa selvästi avoimempi ja dialoginon tarkoitus kulkea läpi prosessin.

Syksyllä 2011 toteutettiin strategiaan liittyvä ryhmän sisäinen verkkopohdinta henkilöstölle ja hallinnolle. Kysely käsitteliryhmän identiteettiä vuonna 2020. Siihen vastasi yhteensä 4 365 kävijää, näistä 628 hallinnosta ja 3 737henkilöstöstä. Kaikkiaan strategiakyselyllä kertyi 9 321 näkemystä ja yhteensä 27 652 arviota.

Asiakkaat ja yhteistyökumppanit on huomioitu strategian tausta-analyyseissa ja strategiatyössä hyödyntämällä muunmuassa asiakasanalyyseja ja -kyselyitä, joista olennaisuusarviointi oli yksi.

OP-Pohjola-ryhmä korostaa avoimuutta ja vastuuta asiakaistaan käymällä aktiivista vuoropuhelua myös mediassa.Osuuspankkien vahvan paikallisen läsnäolon ja keskusyhteisön valtakunnallisen viestinnän kautta OP-Pohjola-ryhmälläon kontaktit erittäin laajasti koko suomalaiseen mediaan. Suomessa tehdyissä toimittajatutkimuksissa OP-Pohjola-ryhmän saamat arviot ovat yleensä parhaiden suomalaisyritysten joukossa.

Sidosryhmäyhteistyöhön kuuluvat läheisesti erilaiset hankkeet ja tapahtumat ympäri Suomea. Suurtenvaltakunnallisten hankkeiden lisäksi järjestetään runsaasti erilaisia paikallisia hankkeita ja tapahtumia. Lisäksi vuodenaikana OP-Pohjola-ryhmä on ollut mukana useilla messuilla, joista suurimpina Asuntomessut, Sijoitus-Invest 2011 -messut, Vero 2011 -messut, KoneAgria-messut, Metsä-messut sekä erilaiset koulutus- ja rekrytointimessut.


Esimerkkejä vastuullisista hankkeista

Tilaisuus Historia Vuonna 2011

Yrittämisen tulevaisuus -seminaarin kohderyhmänä ovatpienet ja keskisuuret yritykset, ja sejärjestetään yhteistyössäKauppalehden ja BalanceConsultingin kanssa. Seminaarissavalitaan lisäksi vuoden yritys sekäyritysjohtaja.

Järjestetty vuosittain vuodesta2003 alkaen. Henkilömäärä: 450–600 henkilöä paikkakunnastariippuen. Pääseminaarin lisäksivuoden aikana on pienempiäalueellisia tilaisuuksia.

Helsingissä järjestetyn seminaarinteemana oli Suomi-Ruotsi-maaottelu, kenttänä maailma,paikkana Musiikkitalo.

Osuuspankkiviikon pääjuhla onasiakkaille, hallintohenkilöille jamuille sidosryhmille tarkoitettuvuosittainen juhla. Pääjuhla aloittaaosuuspankkiviikon, jonka aikanapaikalliset pankit järjestävät erilaisiatilaisuuksia.

Osuuspankkiviikon vuosittainenpääjuhla on järjestetty 1960-luvulta alkaen ja paikkakuntavaihtelee vuosittain. Henkilömäärä:400–700 henkilöä paikkakunnastariippuen.

Osuuspankkiviikon pääjuhlajärjestettiin Mikkelissä.

OP-Pohjola-ryhmän metsäpäivä onseminaari metsänomistajalle jaaiheesta kiinnostuneillekohderyhmille. Seminaarissametsäalan ammattilaiset jaluottamushenkilöt kokoontuvatkeskustelemaan alanajankohtaisista kysymyksistä.

Metsäpäivä on järjestetettyvuosittain aina vuodesta 1985alkaen. Henkilömäärä: 300–700henkilöä paikkakunnasta riippuen.

Helsingissä järjestetyn seminaarinteemana oli Metsätaloudenkannattavuus Suomessa.

OP-Pohjola-ryhmän Eloistunto onseminaari maatalousalanammattilaisille. Kohderyhmänä ovaterityisesti maatalousyrittäjät.

Järjestetetty vuosittain ainavuodesta 1975 alkaen.Henkilömäärä: 300–700 henkilöäpaikkakunnasta riippuen.

Seminaari järjestettiin vuonna2011 Porissa ja teemana oliElintarvikeketjun vahvuudet meilläja muualla.

Tutkimussäätiön teemapäivä onOP-Pohjola-ryhmäntutkimussäätiön vuosittainenseminaari Helsingissä. Osanatieteellisen apurahasäätiöntoimintaa.

Vuosittain järjestettävä seminaarion aloitettu vuonna 1990.Henkilömäärä: 200–250.

Seminaarin teemana oli 2011Eurooppa valinkauhassa –velkakriisi, rahoitusmarkkinat jatalouskasvu.


HenkilöstöOP-Pohjolan tavoitteena on olla finanssialan vetovoimaisin työnantaja ja yksi arvostetuimmista suurista työnantajistaSuomessa. Strategisena tavoitteena on kehittää johtamisesta ja henkilöstön työhyvinvoinnista kilpailuetu. Ryhmänstrategia ohjaa liiketoiminnan, palveluverkon ja osaamisen kehittämistä sekä henkilöstön määrää ja rakennetta.

Sisäisessä toiminnassaan ryhmä panostaa voimakkaasti ja pitkäjänteisesti henkilöstön osaamiseen sekä johtamisenkehittämiseen, työhyvinvointiin, palkitsemiseen ja tasa-arvon edistämiseen. Henkilöstöä kannustetaan kehittämäänosaamistaan koko työuran ajan. OP-Pohjolan työnantajakuvan kehittymistä mitataan ja seurataan säännöllisesti.

OP-Pohjolassa seurataan työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia aktiivisesti henkilöstötutkimuksella, joka uudistettiin 2011samanlaiseksi koko ryhmässä. Tutkimus mittaa muun muassa työmotivaatiota, sitoutumista ja esimiestyötä OP-Pohjolan hyvän johtamisen periaatteiden mukaisesti. Henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella toimintaa kehitetäänsekä työyhteisö-, yritys- että ryhmätasolla.

Henkilöstön hyvinvointia tuetaan siirtämällä työterveyshuollon painopistettä aikaisempaa enemmän ennaltaehkäisevääntoimintaan koko ryhmässä. Tämän lisäksi esimiehiä valmennetaan työkykyyn liittyvien riskien tunnistamiseen. Eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien hyvää johtamista ja sukupolvien välistä yhteistyötä kehitetään Hyvä Ikä -ohjelmalla.

OP-Pohjolassa henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen. Osaamistarpeita ennakoidaanvuosisuunnittelun yhteydessä. Osaamisen johtamista tuetaan ryhmässä yhtenäisillä osaamisen johtamisen työkaluilla.OP-Akatemia tarjoaa kattavasti strategian toteuttamista tukevia valmennuksia eri tehtävissä toimiville henkilöille.

Henkilöstön valmennuksissa on panostettu erityisesti myynti- ja vuorovaikutustaitoihin. Johtamisen kehittämisessä onkeskitytty uusien esimiesten esimiestaitojen kehittämiseen sekä edelleen laajasti valmentavaan johtamiseen.Valmennusten lisäksi OP-Pohjola suurena finanssialan työnantajana tarjoaa henkilöstölle runsaasti mahdollisuuksiakehittää osaamistaan siirtymällä tehtävästä toiseen.

Ryhmälle on laadittu yhteinen tasa-arvon runkosuunnitelma, joka ohjaa tasa-arvosuunnittelua ryhmään kuuluvissayrityksissä. Runkosuunnitelman pohjalta yritykset laativat yrityskohtaiset vuosisuunnitelmat. Laaja tasa-arvoselvitystehdään vähintään kolmen vuoden välein ja vuosisuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain. Henkilöstön tasa-arvon kokemusta tutkitaan vuosittain.

OP-Pohjola-ryhmän palkkausta ja palkitsemista ohjaa ryhmän palkitsemispolitiikka, joka on julkaistu ryhmänintranetissä eli palkitsemisen periaatteet ovat henkilöstön tiedossa. Palkkausta, palkitsemisjärjestelmiä ja palkitsemistakehitetään aktiivisesti ja pitkäjänteisesti ryhmän hyvän tuloskehityksen, kasvun, kilpailukyvyn, kannustavuuden,sitouttamisen ja uusien, pätevien henkilöiden saatavuuden turvaamiseksi. Tavoitteena on, että palkitseminen onkilpailukykyistä ja läpinäkyvää. Henkilöstön ja henkilöstöedustajien kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä palkkaus- japalkitsemiskäytäntöjen kehittämisessä.


Vuonna 2011 tiukennettiin palkitsemisen sääntelyä finanssialalla, ja OP-Pohjolassa vastattiin sääntelyn vaatimuksiin.Samanaikaisesti OP-henkilöstörahaston ja johdon pitkän aikavälin palkitsemisen mittarit uudistettiin ryhmätasoisiksi jayhdensuuntaisiksi.


Case: Vuorovaikutteista osaamisen kehittämistäTulevaisuudessa yhä harvempia töitä tehdään yksin, ja varsinkin laadukkaaseen asiakaspalveluun tarvitaan vahvaayhteistyötä monien eri osapuolten välillä. Tämän vuoksi vastuullinen vaikuttaminen ja työyhteisötaidot valmentavanjohtamisen rinnalla nousivat OP-Pohjolassa erityisen kehittämisen kohteiksi vuoden 2011 aikana.

OP-Palveluiden ICT-organisaatio on kehittänyt uuden koulutushankkeen vuorovaikutustaitojen ja valmentavanjohtamisen ympärille. Idea sai alkunsa ICT-organisaation hankkeesta kehittää valmentavaa johtamista esimiehille.Suunnittelun yhteydessä kävi selväksi, että valmentaminen ei voi olla yksisuuntaista viestintää, ja ajatusriihentuloksena syntyi vastavuoroisen koulutuksen ohjelma, joka pilotoitiin syksyllä yhdessä ICT-Osaamiskeskuksen yksikössä.Koulutuksen tavoitteena on korostaa, että jokainen toimija voi vaikuttaa tavoitteisiinsa ja omaan kehittymiseensä.Lisäksi esillä on myös jokaisen mahdollisuus valmentaa toinen toistaan ja edistää yhteistä oppimista.

Valmentava vuorovaikutus sekä vastuullinen vaikuttaminen tukevat yhdessä menestymistä, joka on keskeinen arvoOP-Pohjola-ryhmässä. Liiketoiminnan kehittäminen on vahvasti asiantuntijoiden varassa, jolloin vastuullinenvaikuttaminen ja valmentava vuorovaikutus ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa.

OP-Pohjolassa valmentava johtaminen on huomioitu ottamalla mukaan koulutukseen työnjohdon lisäksi kokoasiantuntijataso. Yhdessä tekeminen kantaa parhaiten hedelmää, kun eri osapuolet ovat samalla tiedon ja tietoisuudentasolla myös toiminnan takana olevista perusajatuksista.

Pilotoinnit tehtiin vuonna 2011 ja kokonaistulokset projektista saadaan vuoden 2012 aikana. Jo ensimmäisetkokemukset olivat positiivisia. Pilotointeja ja arviointeja jatketaan vuoden 2012 aikana, ja tavoitteena on toteuttaavuorovaikutusvalmennuksia laajasti myös muissa OP-Pohjolan organisaatioissa.


Omistajajäsenet ja osakkeenomistajatJokainen osuuspankin asiakas voi liittyä oman pankkinsa omistajajäseneksi. Omistajajäsenet voivat osallistua pankinhallintoon ja päätöksentekoon. Omistajajäsenillä on hyvät vaikuttamismahdollisuudet palveluverkon,palautejärjestelmän ja osuuspankkien hallinnon kautta. Osuuspankit jakavat OP-bonuksia pankkinsa omistajajäsenilleosuustoiminnan periaatteiden mukaisesti siinä suhteessa, kun he keskittävät asioitaan osuuspankkiin. Pankki- javakuutusasioinnista kertyy bonuksia, joiden avulla voi päästä OP-bonusasiakkaaksi. Bonusasiakkaille on tarjolla etuinaesimerkiksi alennusta päivittäisasioinnin palvelukokonaisuudesta ja vakuutusmaksuista. Vuoden 2011 aikana bonuksiajaettiin 163 miljoonaa euroa.

Pörssiyhtiö Pohjola Pankki Oyj:llä on noin 34 000 A-osakkeenomistajaa. OP-Pohjola osk:n osuus osakkeista on 37prosenttia ja osuuspankkien 16 prosenttia.


Hallinnon osallistaminenOsuuspankeissa ylintä päätäntävaltaa käyttää edustajisto tai osuuskunnan kokous. OP-Pohjolassa on tavoitteena, ettäetenkin suurimmissa osuuspankeissa olisi edustajisto. Edustajisto on demokraattisempi vaihtoehto varsinkin, jospankilla on tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia omistajajäseniä.

Tällä hetkellä jo yli 70 prosenttia osuuspankkien omistajajäsenistä on pankeissa, joissa on edustajisto. Tavoitteena on,että vuonna 2017 edustajistopankeissa on 90 prosenttia omistajajäsenistä. Edustajisto muun muassa vahvistaa pankintilinpäätöksen ja taseen sekä valitsee hallintoneuvoston, joka puolestaan valitsee hallituksen. Edustajisto toimii myösponnahduslautana pankin hallinnon muihin tehtäviin.

Hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa osuuspankin hallintoa ja valitsee hallituksen sekävahvistaa pankin vakavaraisuuden hallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto vahvistaa pankin toimintaa koskevanohjesäännön asioista, jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä sekä päättää toimitusjohtajan ja hallituksenvälisestä tehtävänjaosta. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen ja hallituksen esityksestä toimitusjohtajan.

Hallitus on osuuspankin keskeisin päätöksentekoelin, joka huolehtii pankin hallinnon ja toiminnan asianmukaisestajärjestämisestä. Hallitus huolehtii myös siitä, että pankin liiketoiminta on jatkuvan menestymisen turvaamiseksisuunnitelmallista, tehokasta ja kannattavaa, toimintaympäristön muutoksiin sopeutuvaa ja riskeiltään hallittua.

Pankin hallitusten jäsenten on mahdollista osallistua koulutukseen, jossa käydään syvällisesti läpi osuuspankintoimintaa ja tavoitteet. Vuodesta 2011 alkaen hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenillä on ollut mahdollisuus myössuorittaa OP-Pohjolan verkkokursseja esimerkiksi osuus- ja pankkiliiketoiminnasta. Vuonna 2011 alettiinosuuspankkien hallinnolle toimittaa omaa sähköistä uutiskirjettä, joka tarjoaa nopean mahdollisuuden viestiäajankohtaisista asioista. Osuuspankkien hallintoon kuuluvilla on myös mahdollisuus osallistua verkossa asiakasyhteisöntoimintaan.


Case: Edustajiston vaalit sähköistyvätOsuuspankin edustajisto valitaan demokraattisesti vaaleilla, joissa jokainen omistajajäsen voi olla ehdokkaana jajokaisella on yksi ääni. Tavoitteena on lisätä äänestysaktiivisuutta ja parantaa jäsendemokratian toteutumista.

Vuonna 2011 pilotoitiin Etelä-Karjalan ja Kainuun Osuuspankeissa nettiäänestystä postivaalin rinnalla. Omistajajäsensai valita äänestikö hän perinteisellä tavalla postittamalla äänensä kirjekuorella vai netissä, jolloin hän siirtyi OP-verkkopalvelusta ulkopuoliseen äänestyspalveluun. Lisäksi pilotoitiin vaalikonetta, jossa jokainen ehdokas sai yhtäläisenmahdollisuuden esitellä itseään, mikä auttoi äänestäjiä sopivan ehdokkaan valinnassa.

Pilotoinnit onnistuivat hyvin, ja edustajistoihin saatiin mukaan aiempaa enemmän naisia ja nuoria, joten edustajistotkuvastavat nyt paremmin pankkinsa jäsenkuntaa. OP-Pohjola-ryhmän yhteinen tavoite on osuuspankkienedustajistojen määrän kasvattaminen. Vuonna 2013 tavoitteena on myös mahdollisimman monen osuuspankinedustajiston vaalien järjestäminen samanaikaisesti.


Vastuulliset tuotteet ja palvelutOP-Pohjola panostaa vastuullisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen parantamalla jatkuvasti toimintamallejaanvastuullisen sijoittamisen, rahoittamisen ja vakuuttamisen osalta. Tuote- ja palvelukehityksessä pyritään ottamaanhuomioon koko arvoketjun vastuullinen toiminta sekä ympäristön että sosiaalisen vastuun näkökulmasta. Vuonna2011 allekirjoitettu Global Compact -aloite sitouttaa OP-Pohjolan toimimaan aloitteen periaatteiden mukaisella tavalla.

Pohjola Varainhoito Oy ja OP-Rahastoyhtiö Oy ovat sitoutuneet noudattamaan YK:n vastuullisen sijoittamisenperiaatteita. Molemmat osallistuvat myös kansainvälisen sijoittajayhteisön Carbon Disclosure ja Water Disclosure -projekteihin. Pohjola Pankkiiriliike julkaisee jatkossa raporteissaan tietoja kotimaisten pörssiyhtiöiden vastuullisestatoiminnasta ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa kohtaan.

OP-Pohjola tarjoaa kattavan valikoiman sähköisiä pankki- ja vakuutuspalveluita. Paikallisuus ja vastuullisuus korostuvatmyös sähköisten kanavien käytössä, sillä laaja konttoriverkosto takaa asiakkaille henkilökohtaista tukea heidänsiirtyessään sähköisten kanavien käyttäjiksi. Tuotteiden tulee olla käyttäjäystävällisiä ja huomioida eri alueilla asuvien jaeri-ikäisten asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Vastuullisuuden tavoitteena on tuotteiden ymmärrettävyys ja helppous sekäläpinäkyvyys ja avoin raportointi. OP-Pohjolan vakavaraisuus ja asiakasomistajuus mahdollistavat asiakkaalle turvallisettuotteet ja palvelut.

Sähköisten palveluiden kehitysVerkkotiliote on korvannut paperisen tiliotteen valtaosalla OP-Pohjolan asiakkaista. Asiakkaille lähetetään noin kolmemiljoonaa verkkotiliotetta kuukaudessa, kun taas postitettavia tiliotteita on enää alle miljoona. Verkkotiliote on ollutkaikkien OP-Pohjolan asiakkaiden oletustiliotteena jo vuoden 2010 alusta lähtien, ja verkkoasiakkaista enää 16prosenttia saa tiliotteensa paperisena. Tavoitteena on vuoden 2012 aikana vähentää kuukausittain postitettavientiliotteiden määrää noin sadallatuhannella kappaleella.

Yritysten verkkopalveluun tulee vuoden 2012 aikana uutena tuotteena tositetiliote, joka vähentää yrityksillepostitettavien paperisten tiliotteiden määrää.

E-laskujen määrää pyritään kasvattamaan entisestään. OP-Pohjola otti e-laskun käyttöön yritysasiakkaille vuonna2003. Henkilöasiakkaille e-laskua on markkinoitu vuodesta 2005 alkaen, ensimmäisenä pankkina Suomessa. Vuonna2011 OP-verkkopalveluissa tehtiin yli 650 000 e-laskutilausta. OP-Pohjolan ennuste on, että verkkopalveluakäyttävistä asiakkaista 60 prosenttia käyttää e-laskupalvelua vuoden 2015 loppuun mennessä.

Myös yritysasiakkaat ovat havainneet e-laskun tarjoamat tehostamismahdollisuudet, ja e-laskusta on tullut osamaksuliikkeen peruspalvelukokonaisuutta. Vuoden 2011 aikana ryhmän yritysasiakkaat lähettivät ja vastaanottivatyhteensä noin yhdeksän miljoonaa e-laskua. Volyymit yli kaksinkertaistuivat edelliseen vuoteen nähden.

OP-Pohjola suosittelee e-laskupalvelun käyttöönottoa kotimaisen suoraveloituksen tilalle, kunsuoraveloitusmahdollisuus päättyy SEPA-muutosten myötä. Vuoden 2012 lopusta alkaen asiakkaille tullaankintarjoamaan helppoa tapaa siirtyä suoraveloituksesta e-laskun käyttöön.


Mobiilipalveluiden merkitys finanssialalla kasvaa jatkuvasti, ja tämän vuoksi OP-Pohjolassa on vuoden aikana panostettuvoimakkaasti uusien palveluiden kehittämiseen ja tarjoamiseen. OP-Pohjola perusti keväällä 2011 Ouluun uudenkehitysyksikön, jossa keskitytään erityisesti mobiilipalveluiden ja sähköisen myynnin kehittämiseen. Lisäksi ICT-organisaatio täydensi nykyistä osaamistaan perustamalla uuden yksikön Ouluun.


Vastuullinen sijoittaminenVastuullinen sijoittaminen on OP-Rahastoyhtiössä ja Pohjola Varainhoidossa osa normaalia sijoitustoimintaa. OP-Rahastoyhtiö ja Pohjola Varainhoito allekirjoittivat YK:n Vastuullisen sijoittamisen periaatteet vuonna 2009ensimmäisten suomalaisten varainhoitajien joukossa. Tämän jälkeen vastuullisen sijoittamisen toimintatapoja onkehitetty entistä määrätietoisemmin ja samalla on osallistuttu alan laajempaan kehittämiseen.

Sijoituskohteiden kestävän kehityksen tarkastelu tuottaa kestävämpää yritystoimintaa, ja tätä kautta edesauttaasijoittajien tavoitteiden toteutumista. Vastuullisuuden tarkastelusta vastaavat sijoituspäätöksiä päivittäin tekevätPohjola Varainhoidon salkunhoitajat ja analyytikot. Pohjola Varainhoidossa uskotaan, että tällä toimintatavalla ymmärrysympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviin kriittisiin seikkoihin tulee tehokkaalla tavallahyödynnetyksi päätöksenteossa.

Tärkeimpiä keinoja hankkia tietoa ja arvioida yritysten vastuullisuutta ovat salkunhoitajien tapaamiset yhtiöiden kanssa,joihin on sijoitettu tai mahdollisesti tullaan sijoittamaan asiakkaiden varoja.

Vuoden 2011 aikana yritysten vastuullisuuteen liittyviä keskusteluja käytiin 83 tapaamisessa tai muissayhteydenotoissa. Keskustelut jakautuivat aihealueittain seuraavasti: ympäristö 61 prosenttia, sosiaalinen vastuullisuus16 prosenttia ja hyvä hallintotapa 23 prosenttia. Lukuihin sisältyy yhteydenotot viiteen yritykseen, joissa on tuotu esiinOP-Rahastoyhtiön ja Pohjola Varainhoidon mielipiteet tiettyjen, lähinnä suomalaisten listayhtiöiden hallinnointikoodiinliittyvien asioiden johdosta.

Vastuullisuusasioiden toteutuminen voi tuoda yritykselle taloudellista lisämerkitystä ja siksi yhteistyökumppaneitakannustetaan tekemään sijoitustutkimusta, joka perinteisen taloudellisen analyysin yhteydessä tarkastelee myösvastuullisuusnäkökulmia.

Pohjola Varainhoito ja OP-Rahastoyhtiö osallistuivat vuonna 2011 Carbon Disclosure ja Water Disclosure -projekteihin.Projektien tarkoituksena on kannustaa yrityksiä ympäri maailmaa kiinnittämään huomiota toimintojensaympäristövaikutuksiin sekä etsimään ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja veden käyttöön liittyvissä seikoissa.

Vuonna 2011 OP-Rahastoyhtiö ja Pohjola Varainhoito olivat mukana kansainvälisessä sijoittajien vetoomuksessa, jokaoli suunnattu Durbanissa Etelä-Afrikassa kokoontuvalle suurelle ilmastokokoukselle. Vetoomuksella kannustettiinpäättäjiä kansallisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin ja toimenpiteisiin, jotka edistävät päästöjen vähentämistä, kestäväätalouskasvua ja sijoittajien mahdollisuuksia osallistua hankkeiden rahoittamiseen ja ratkaisemiseen.

OP-Rahastoyhtiö ja Pohjola Varainhoito osallistuivat myös aktiivisesti FINSIF ry:n toimintaan vuonna 2011. Yhdistyksentarkoituksena on lisätä tietoutta vastuullisesta sijoittamisesta. OP-Rahastoyhtiö ja Pohjola Varainhoito kuuluvatyhdistyksen perustajäseniin ja Pohjola Varainhoito on ollut edustettuna yhdistyksen hallituksessa sen perustamisestalähtien.

Positiivinen arvottaminenOP-Rahastoyhtiössä ja Pohjola Varainhoidossa ei ole rajattu sijoitusvalikoimasta pois tiettyjä toimialoja tai sektoreita.Asioita pyritään tarkastelemaan positiivisen arvottamisen näkökulmasta. Positiivinen arvottaminen nousee erityisestiesille OP-Ilmasto-rahastossa. Rahaston sijoitusvalikoiman muodostavat yhtiöt, jotka ovat hyvässä asemassa, kunyhteiskunnat ja yritykset sopeuttavat energiaratkaisujaan ja materiaalien käyttöään vähemmän hiilidioksidia tuottavaansuuntaan. Koska ilmastonmuutoksella on vaikutuksia myös veden käyttöön ja saatavuuteen, kuuluvat veden kanssatekemisissä olevat yhtiöt rahaston sijoitusvalikoimaan. Rahaston pääomat olivat vuoden 2011 lopussa 49,6 miljoonaaeuroa.


Aktiivinen omistajuus on kiinteä osa vastuullista sijoittamista. OP-Rahastoyhtiö käyttää hallinnoimiensasijoitusrahastojen äänioikeutta yhtiön hallituksessa hyväksytyn omistajapolitiikan mukaisesti. Pohjola Varainhoitoosallistuu OP-Rahastoyhtiön omistajapolitiikan käytännön toteuttamiseen osallistumalla aktiivisesti erityisestisuomalaisten yhtiöiden yhtiökokouksiin OP-Rahastoyhtiön valtuuttamana. Vuonna 2011 OP-Rahastoyhtiö käyttiäänioikeuttaan 47 yhtiökokouksessa tai ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Lisäksi OP-Rahastoyhtiön edustaja nimitettiinkahden yhtiön nimitysvaliokuntaan vuonna 2011.


Case: Vastuullinen sijoittaminenIhmisten, raaka-aineiden ja lopputuotteiden kuljettaminen haluttuun paikkaan vaatii globaalia logistiikkajärjestelmää.Tyypillisiä kuljetusvaihtoehtoja ovat maantiekuljetukset, lentokuljetukset sekä merikuljetukset, jotka tukeutuvat lähespoikkeuksetta fossiilisiin energianlähteisiin. Logistiikkasektorin osuus maailman hiilidioksidipäästöistä onkin IPCC:n(Intergovernmental Panel on Climate Change) mukaan noin 13 prosenttia. Kohoava energian hinta ja kasvava painevähentää hiilidioksidipäästöjä vaatii logistiikkayrityksiltä suunnitelmia ja konkreettisia toimia päästöjen jaenergiankulutuksen vähentämiseksi.

Osana vastuullista sijoittamista tulee myös tämän kaltaisiin ympäristökysymyksiin kiinnittää huomiota. PohjolaVarainhoidon salkunhoitajat tapasivat vuoden 2011 aikana useita logistiikkasektorin yhtiöitä. Tapaamisissa keskusteltiinesimerkiksi merikuljetusyhtiöiden hiilidioksidipäästöjen mittauksesta ja kehityksestä, suunnitelluista toimenpiteistäpäästöjen sekä kumipyöräkuljetusten ympäristövaikutusten ja energiankulutuksen vähentämiseksi. Useimmilla yhtiöilläon olemassa suunnitelmia ja jo aloitettuja toimenpiteitä edellä mainittujen seikkojen kehittämiseksi. Yhtiöt näkevätratkaisuna muun muassa teknologisen kehityksen, suuremmat kuljetusyksiköt ja ajonopeuden laskemisen esimerkiksimerikuljetuksissa.


Vastuulliset pankkipalvelutuotteet ja -palvelutOP-Pohjola-ryhmässä yritysrahoituksen ohjenuorana ovat luotonannon eettiset periaatteet ja ohjeet, joissa onhuomioitu sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu. Global Compact -aloitteen mukaisesti OP-Pohjola sitoutuuedistämään liiketoiminnassaan ihmisoikeuksien sekä työelämän perusaatteiden kunnioittamista, ympäristönsuojeluasekä korruption vastustamista.

Rahoitettavien hankkeiden ympäristövaikutusten huomioiminen, tunnistaminen ja analysointi on tärkeää myösriskienhallinnan näkökulmasta. Ympäristöriskien tunnistaminen arvioidaan OP-Pohjolan normaalinyritystutkimusprosessin yhteydessä.

OP-Pohjolassa pidättäydytään rahoittamasta hankkeita, joiden tarkoitusperää, taustaa tai ympäristövaikutuksia eiriittävästi tunneta. Ohjeistuksen mukaisesti luotonannon ehtona on tarvittavien viranomaismääräysten ja -lupien sekätarvittavien vakuutusten hankkiminen. OP-Pohjola ohjeistaa yrityksiä rahoittavia pankkeja myös tarkistamaan, ettärahoitettavan yrityksen ympäristöriskien hallinta on riittävällä tasolla ja onko näköpiirissä ympäristölainsäädännöllisiämuutoksia, jotka voivat aiheuttaa investointitarpeita tai hankaloittaa yrityksen toimintaa. Lisäksi yrityksentoimintahistoria tulee selvittää, mikäli on syytä epäillä, että toiminta-alueella on harjoitettu mahdollisesti ympäristöäpilaavaa toimintaa.

Pohjola rahoittaa suomalaisten yritysten toimintaa ulkomailla. OP-Pohjolan luotonannon eettisten ohjeiden lisäksiympäristöriskien arviointi on Pohjolassa osa standardimuotoista asiakkaan luottokelpoisuuden arviointiprosessia.Tarvittaessa analyyseissa tukeudutaan myös riippumattomien osapuolten tekemiin laajempiin arvioihin yksittäistenasiakkaiden liiketoimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä ja vastuista, ja arviot voidaan edelleen laajentaa kattamaanasiakkaan sosiaalista vastuuta kokonaisuudessaan.

Pohjola Pankkiiriliike on julkaissut ensimmäisen ESG-analyysin suomalaisten pörssiyhtiöiden vastuullisuudesta vuonna2011. Vastuullisuusanalyysissa tarkastellaan, miten yritys huomioi toiminnassaan ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviäseikkoja sekä noudattaa hyvää hallinnointitapaa. Näitä kutsutaan niin sanotuiksi ESG-kriteereiksi (environmental,social, governance). Pankkiiriliikkeen vastuullisuusanalyysi kattaa tässä vaiheessa OMX Helsinki 25 -indeksiin kuuluvatyhtiöt, mutta ei kuitenkaan Pohjolaa.

Henkilöasiakkaiden rahoitusHenkilöasiakkaiden rahoituksessa OP-Pohjolan luotonannon ohjeistus perustuu vastuulliseen, asiakkaan maksukyvynhuomioon ottavaan toimintatapaan. Asiakkaan riskiä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja luotonannossa huomioidaanFinanssivalvonnan antamat luotonantoa koskevat suositukset sekä henkilöasiakkaan omarahoitusosuus.

Lainaneuvotteluissa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaan velanhoitokykyyn, joka perustuu asiakkaan käytössäoleviin tuloihin ja lainanhoitoa koskeviin riskeihin. Asiakkaan kanssa käydään läpi muun muassa korkotason nousunvaikutus luotonhoitomenoihin ja laina-aikaan.

Asiakkaan ja pankin yhteinen etu on, että maksukyvyn arviointi tehdään huolellisesti. Laaja finanssipalvelukokonaisuusmahdollistaa paremmat edellytykset tarjota asiakkaalle olennaista tietoa päätöksenteon tueksi ja räätälöidä sopiviakokonaisratkaisuja OP-Pohjolan pankki- ja vakuutustuotevalikoimasta. Erityisesti nuoria asiakkaita autetaan omantalouden hallinnassa.

OP-Pohjolan pitkäjänteiseen toimintatapaan kuuluu, että asiakkaan eri elämäntilanteissa arvioidaan paras mahdollinenratkaisu laina-asioiden hoitamiseen. Taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden asiakkaiden kanssa neuvotellaan yhdessätilanteeseen sopiva ratkaisu. Tavoitteena on saattaa asiakkaat ja elinkelpoiset yritykset vaikeiden aikojen yli.


Case: Vastuullisuuden huomiointi rahoituksessa

Vuonna 2011 Pohjola Pankki Oyj ja Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) tekivät sopimuksen 50 miljoonan euronlainaohjelmasta. Rahoituksen kohderyhmänä ovat Pohjola Pankin asiakasyritysten energiatehokkuuteen kohdistuvatinvestoinnit, esimerkiksi taloyhtiöiden rakennushankkeet ja satamien jätevesien käsittely. Ympäristölainalla rahoitetaanympäristötehokkuutta lisääviä ja negatiivisia ympäristövaikutuksia vähentäviä kotitalouksien ja asunto-osakeyhtiöidenkorjausinvestointeja sekä näihin verrattavia uudishankkeita. Uudishankkeilta vaaditaan rakentamismääräyksiäkorkeampi taso, joka mahdollistaa ympäristöhyötyjen syntymisen.

Luotonannolla Pohjola ja NIB tukevat toimia, jotka vähentävät päästöjä vesistöihin ja ilmaan sekä edistävätympäristöystävällisten ratkaisujen käyttöä lämmitysjärjestelmissä. Lainaohjelma on hyvä esimerkki siitä, kuinka voidaanhuomioida pienimuotoisemmatkin hankkeet, joilla vähennetään välittömiä ympäristövaikutuksia. Paremmallajätehuollolla ja energiatehokkuudella on selviä positiivisia vaikutuksia paitsi ympäristöön myös elintasoon.

Toimintamalli on pääperiaatteiltaan samanlainen kuin voimassa olevissa Pohjola Pankin lainalimiiteissä EuroopanInvestointipankilta (EIB) ja Euroopan Neuvoston Kehityspankilta (CEP). Ympäristölainan maturiteetti on kahdeksanvuotta, ja se on osa Pohjola Pankin pitkäaikaista varainhankintaa.


Vastuulliset vakuutuspalvelutVahinkovakuutusyhtiön tehtävänä on varmistaa, etteivät mahdolliset vahingot aiheuta ylitsepääsemättömiä taloudellisiavaikeuksia vahingosta kärsineelle. Vahinkovakuutusyhtiö kantaa riskit, jotka ovat liian suuria asiakkaan kannettavaksi.Tässä tehtävässä vahinkovakuutusyhtiön on pidettävä huolta siitä, että se toimii kaikissa tilanteissa vastuullisesti jaasiakkaan eduksi.

Vahinkovakuutusyhtiön on myös huolehdittava omasta vakavaraisuudestaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettämaksukyvyn ja toiminnan on oltava taloudellisesti kestävällä pohjalla. Siksi Pohjola Vakuutus Oy:lle on asetettutavoitteeksi vähintään nykyinen A-luottoluokitus.

Pohjola Vakuutuksen tehtävänä on asiakkaiden riskienhallinnan ja turvallisuuden edistäminen ja vahinkojenennaltaehkäisy. Vuonna 2011 perustettiin erillinen Riskienhallinnan osaamiskeskus, joka yhdessä asiakkaan kanssakartoittaa potentiaaliset riski- ja turvallisuustekijät ja optimoi vakuutusratkaisut.

Myös ilmastosta johtuvien riskien merkitys on korostumassa. Suomessa ei toistaiseksi ole ollut voimakkaidenluonnonilmiöiden aiheuttamia vahinkoja, mutta tämän tyyppisiin riskeihin on varauduttava. Vahinkovakuutusyhtiö onomalta osaltaan vastuussa siitä, että ilmastoperäisiin riskeihin kiinnitetään riittävästi huomiota.

Henkilövakuuttamisen merkitys kasvaa koko ajan. Pohjola Vakuutus panostaa sekä henkilöasiakkaiden ettäyritysasiakkaiden henkilöstön hyvinvoinnin varmistamiseen. Yhtiö tarjoaa sekä lakisääteisiä että vapaaehtoisiavakuutuksia, joiden tehtävänä on asiakkaiden tapaturma- ja terveysriskien hallinta.

Hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisevän terveystyön edistämiseksi Pohjola Vakuutus on perustanut Pohjola Terveys Oy:n,joka tarjoaa hyvinvointiin liittyviä palveluja. Kartoittamalla asiakkaiden hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitävoidaan varmistua siitä, että kaikki terveysriskit tulevat katetuiksi.

Vahinkovakuutusyhtiön palvelukyky ja asiakaskokemus testataan silloin, kun asiakkaalle sattuu vahinko. PohjolaVakuutukselle on tärkeää, että korvauspalvelu on ensiluokkaista ja siksi korvaustoimintoa on kehitetty edelleen. Tätätyötä jatketaan ja verkossa tapahtuvaa asiakaspalvelua kehitetään edelleen.

Tiiviin osuuspankkiyhteistyön ansiosta Pohjola Vakuutus Oy on paikallisesti läsnä myös niissä tilanteissa, kun asiakastoivoo henkilökohtaista palvelua.


Case: Pohjola Vakuutus - Riskienhallinnan osaamiskeskusAlkuvuodesta 2011 Pohjola Vakuutus perusti Riskienhallinnan osaamiskeskuksen, joka kokoaa kaikkiriskienhallintapalvelut saman katon alle. Osaamiskeskuksen tehtävä on vakuutusasiakkaiden riskienhallinta- jaturvallisuuspalveluiden kehittäminen.

Osaamiskeskuksen osaajajoukkoon kuuluu yli 110 riskienhallinnan ja turvallisuuden ammattilaista, ja se toimii tiiviissäyhteistyössä myös ryhmän riskienhallinnan kanssa.

Vuoden 2012 aikana Riskienhallinnan osaamiskeskus myöntää ensimmäistä kertaa valtakunnallisen jamaakuntakohtaiset Turvallisuuspalkinnot yritysasiakkaille, jotka ovat kehittäneet yrityksensä turvallisuutta jariskienhallintaa vastuullisella tavalla.

Riskienhallinnan osaamiskeskus tuo asiakkaiden käyttöön myös uuden yritysten riskienhallintaratkaisun, jonkatarkoituksena on lisätä yritysasiakkaiden vastuullisen turvallisuuden kehittämistä. Vuoden 2012 aikana aloitetaanlisäksi henkilöasiakkaille tarkoitettu kodin turvallisuutta parantava palvelukokonaisuus.

Vuoden 2012 alussa asiakaspalvelussa toimiville henkilöille käynnistyy koulutusohjelma, joka tähtää noin 200 henkilönkouluttamiseen kokonaisvaltaisen riskienhallinnan osaamisalueelle (ERM). Koulutusohjelman tarkoituksena ontäydentää Pohjola Vakuutuksen henkilöstön riskienhallinnan osaamista, jotta asiakkaita voidaan palvella entistäparemmin myös muiden kuin vakuutustuotteiden osalta.


Case: Keep It Cool -yhteistyöhanke

Turvallisuuden takaaminen ja riskienhallinta on tärkeää Pohjola Vakuutuksessa. Yhtiön tavoitteena on erityisestiturvallisuuskumppanuuksien kehittäminen ja uusien kumppaneiden hankkiminen.

Keväällä 2011 Pohjola Vakuutus toteutti yhteistyössä Suomen Kylmäliikkeiden liiton kanssa Keep it Cool -kampanjan.Parempi kylmälaitteiden huolto ja kunnossapito edesauttavat ympäristönsuojelua ja parantavat korvausmenojenhallintaa. Säännölliset tarkastukset ja huollot lisäävät energiatehokkuutta ja vähentävät kylmäainevuotojen riskiä.

Kylmälaitetarkastuskirjaa pitämällä voidaan ennaltaehkäistä vahinkoja, suojella ympäristöä ja samalla pienentääkorvausmenoja. Kylmälaitetarkastuskirjan mukana asiakkaille on annettu päiväkirja, jonka avulla he voivat seuratalaitteiden huoltoa. Asiakkaita on informoitu tarkastusten ja huollon tärkeydestä erityisesti kylmäainevuotojenehkäisemiseksi ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Vakuutuksiin on sittemmin lisätty ehto, joka velvoittaaasiakasta pitämään tarkastuskirjaa.

Keep it Cool -yhteistyöhankkeeseen osallistuneilta pyydettiin vuoden lopussa kommentteja ja ideoita hankkeenkehittämiseksi. Samalla seurataan vahinkotilastojen kehitystä. Tavoitteena on laajentaa toimintaa vähittäiskauppa-asiakkaiden kanssa ja saada yhä useampi asiakas toimimaan kylmälaitteiden osalta vastuullisesti ympäristöä suojellensekä energiankulutustaan vähentäen.


Eettinen liiketoimintaOP-Pohjola-ryhmä rakentaa pitkäjänteisiä ja keskinäiseen luottamukseen perustuvia asiakassuhteita. Vahvallaammattitaidolla ryhmä vastaa toimintansa laadukkuudesta, asiantuntemuksesta ja luotettavuudesta sekä palveluidenja tuotteiden turvallisuudesta. OP-Pohjolan hyvä pankki- ja vakuutustapa ohjaa toimimaan lakien, normien jasäädösten mukaisesti sekä noudattamaan rehellisen ja reilun toiminnan periaatteita kaikkialla.

Asiakkaiden luottamus on menestyksellisen toiminnan perusedellytys finanssialalla. OP-Pohjola-ryhmä pyrkiituntemaan asiakkaansa ja perehtymään heidän toimintaansa ja taustoihin riittävän laajasti. Asiakkaan tunteminenauttaa tunnistamaan asiakkaan tarpeet ja edistää siten asiakkaalle sopivimpien tuotteiden ja palveluiden tarjoamista.OP-Pohjola-ryhmän toimihenkilöillä ja toimielimien jäsenillä on lakiin perustuva salassapitovelvollisuus; pankki- javakuutussalaisuus varmistavat asiakkaiden asioiden luottamuksellisen käsittelyn. Toimihenkilöt saavat käsitelläasiakastietoja vain työtehtäviensä edellyttämässä laajuudessa.

Finanssitoimialan säätely luo tiukat vaatimukset liiketoiminnalle. Yhtenä perusvaatimuksia ovat asiakastietojenluottamuksellisuuden varmistaminen ja tietoturvan jatkuva kehittäminen. OP-Pohjola arvostaa asiakassuhteita jakohtelee asiakkaitaan hyvän tavan mukaisesti tasapuolisesti ja ammattimaisesti. Lisäksi OP-Pohjola toimii aktiivisestirahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi. Asiakastyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti tehtävälläasiakastyytyväisyyskyselyllä. Asiakkaan antama palaute on tärkeää ja asiakaspalautteet ja valitukset otetaan vakavasti.

OP-Pohjola on sitoutunut vastuulliseen markkinointiin ja mainontaan. Ryhmä noudattaa markkinointilainsäädäntöä jakansainvälisten järjestöjen itsesäätelyohjeistuksia, joita ovat muun muassa Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n ohjeet.Lisäksi OP-Pohjola noudattaa Kuluttajaviraston markkinointiohjetta.

Markkinoinnissa OP-Pohjola pyrkii antamaan tuotteista ja palveluista kaikki ne tiedot, joilla saattaa olla merkitystäasiakkaan päätöksenteossa. Nuoriin ja lapsiin kohdistuva markkinointi on hyvin rajoitettua. OP-Pohjola huomioikohderyhmän yleisen kokemattomuuden ja rajoitetun oikeudellisen toimintakyvyn.


Hyvän liiketavan toimintaohjeetOP-Pohjolassa noudatetaan alan toimintaan liittyvää sääntelyä, hyvää vakuutus- ja pankkitapaa sekä hyvääarvopaperimarkkinatapaa, jotka ohjaavat toimintaa. Lisäksi useat lait ja valvontaviranomaisten antamat määräykset jaohjeet ohjaavat OP-Pohjolan toimintaa kaikilla aloilla. Hyvän liiketavan toimintaohjeet antavat eettisen perustan, jonkamukaisesti kaikkien OP-Pohjolassa työskentelevien tulee toimia roolista, asemasta tai toimipaikasta riippumatta.

Hyvään pankki- ja vakuutustapaan kuuluu, että OP-Pohjola tuntee asiakkaansa ja heidän taloudellisen tilanteensaasiakassuhteen edellyttämässä laajuudessa. OP-Pohjola kohtelee asiakkaitaan asianmukaisesti, oikeudenmukaisesti jatasapuolisesti. Asiakkaisiin liittyviä tietoja käsitellään niiden edellyttämällä huolellisuudella.

Henkilöstön kouluttamisella pyritään lisäämään henkilöstön ammattiosaamista tarjoamalla heille laajasti erilaisiakoulutuksia liittyen eri pankki- ja vakuutustoimintoihin kuten sisäpiirisääntelyyn, eettisyyteen sekä tietoturvaan jalainsäädäntöön. Vuonna 2011 hyvän liiketavan toimintaohjeet koostettiin yhtenäiseksi asiakirjaksi OP-Pohjola-ryhmäneri ohjeista ja periaatteista. Uusien hyvän liiketavan toimintaohjeiden koulutus aloitetaan vuoden 2012 aikana.

Vuoden 2011 aikana käytössä olleita työkaluja hyvän liiketavan toimintaohjeiden noudattamiseen olivat esimerkiksi OP-Palvelut Oy:n Laki- ja perintäpalveluiden Lakipalvelut-ryhmän OP-Pohjola-ryhmän yhteisöille tuottamat koulutukset,joiden aiheita olivat muun muassa rahanpesun estäminen ja sisäpiirisääntely.

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estäminen on finanssialalla toimivien tahojen lakiin (Laki rahanpesun jaterrorisminrahoituksen estämisestä / ResL) perustuva velvoite. OP-Pohjola-ryhmässä varmistaudutaan siitä, ettähenkilökunta tuntee oman työnsä kannalta ja riittävässä määrin lainsäädännössä asetetut velvollisuudet. OP-Pohjola-ryhmässä ohjeistus ja henkilökunnan koulutus ovat tärkeä osa siitä kokonaisuudesta, jolla varmistetaan, etteiesimerkiksi maksujenvälitys- tai muita palveluita käytetä rikollisella toiminnalla hankittujen varojen alkuperänhäivyttämiseen.

Riskin ottaminen on olennainen osa sekä pankki- että vakuutustoiminnan perustehtävää. OP-Pohjola-ryhmässäriskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa ne uhat ja mahdollisuudet, jotka vaikuttavat OP-Pohjola-ryhmän toimintaan.

Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata kaikkien ryhmään kuuluvien yhteisöjen riskinkantokyky ja varmistaa, etteivätne ota toiminnassaan niin suurta riskiä, että se vaarantaisi yhteisön tai koko OP-Pohjola-ryhmän kannattavuuden,vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallintaprosessi pitää sisällään riskien tunnistamisen, mittaamisenja arvioinnin sekä niiden rajoittamisen, raportoinnin ja valvonnan.

Compliance-toiminnalla varmistetaan, että OP-Pohjola-ryhmän kaikissa yhteisöissä noudatetaan lakeja, viranomaistenohjeita ja määräyksiä, markkinoiden itsesääntelyä sekä OP-Pohjola-ryhmän ja yhteisöjen omia sisäisiätoimintaperiaatteita ja ohjeita. Compliance-toiminta varmistaa myös, että asiakassuhteissa noudatetaan asianmukaisiaja eettisesti hyväksyttäviä periaatteita ja toimintatapoja.


Case: Henkilöstön koulutus väärinkäytösten estämiseksiHenkilöstön kouluttaminen hyvän liiketavan toimintaohjeiden tuntemiseen ja väärinkäytösten estämiseen on tärkeäosa OP-Pohjolan henkilöstön koulutusta. Vuonna 2009 käyttöön otettiin yhdessä Finanssialan Keskusliiton kanssalaadittu Rahanpesun monet kasvot -verkkokurssi, joka havainnollistaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksenestämiseen ja havaitsemiseen liittyviä tunnistamis- ja tuntemisvelvollisuuksia, poikkeavien liiketoimienselonottovelvollisuutta sekä epäilyttäviin liiketoimiin liittyvää ilmoitusvelvollisuutta.

Kurssi tarjoaa teoriaosuuden lisäksi vuorovaikutteisia harjoituksia, joiden avulla kurssin suorittaja voi testata tietojaan.Opiskelun päätteeksi suoritetaan lopputesti. Kurssi soveltuu kaikille OP-Pohjolassa työskenteleville esimiehille,rahanpesuasioiden yhteyshenkilöille, asiantuntijoille ja toimihenkilöille. Esimiehet huolehtivat, että kaikki ryhmässätyöskentelevät suorittavat verkkokurssin ja esittävät todistuksen kurssin suorittamisesta.

Verkkokurssi kattaa yleisimmät pankki- ja vakuutusliiketoiminnassa ilmenevät ja rahanpesumielessä tyypillisettapaukset, ja luo pohjan alan jatkokoulutukselle. Verkkokurssin lisäksi tarjolla on myös muuta koulutusta, jolla pyritäänvarmistamaan, että OP-Pohjolan henkilöstö tuntee rahanpesun estämistä koskevat lakisääteiset velvoitteet, sekävalvomaan, että velvoitteita myös noudatetaan.


YmpäristövastuuOP-Pohjolan tavoite on vähentää oman toiminnan ympäristövaikutuksia ja kehittää systemaattisesti ympäristöasioidenhallintaan liittyviä käytäntöjä sekä edistää ympäristöä vähemmän kuormittavia ratkaisuja työn tekemisessä. Vuoden2012 aikana OP-Pohjola asettaa tavoitteet koko ryhmän päästöjen vähentämiselle.

Ympäristövastuu kattaa sekä tuotteiden ja palveluiden että oman toiminnan ympäristövaikutukset. OP-Pohjolalle ontärkeää lisätä asiakkaiden ympäristötietoisuutta sekä tarjota tuotteita ja palveluja, joiden avulla voidaan vähentää kokoarvoketjun ympäristövaikutuksia.

Vuoden 2011 aikana OP-Pohjola jatkoi ympäristöasiat huomioon ottavien sijoittamisen, rahoituksen ja vakuuttamisentuotteiden ja palveluiden kehittämistä sekä edisti Green Office -järjestelmien käyttöönottoa toimipaikoissaan.


Oman hiilijalanjäljen pienentäminenHiilijalanjäljestä on muodostunut viime vuosina keskeinen ympäristövastuun mittari. Se auttaa tunnistamaanorganisaation vaikutukset ilmaston lämpenemiseen sekä pienentämään kustannustehokkaasti organisaationaiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.

Hiilijalanjäljen laskenta perustuu toimintokohtaisiin lähtötietoihin (kWh, kg, km) sekä materiaaleille ja toiminnoilleominaisiin päästökertoimiin (tnCO2/kWh, tnCO2/kg), jotka on valittu siten, että ne parhaiten vastaavat paikallisiaolosuhteita. Hiilijalanjälki määritetään läpinäkyvästi, kansainvälisiin standardeihin ja yleisesti hyväksyttyihin käytäntöihinperustuen. Oletuksiin pohjautuvien tietojen käyttö tiedostetaan ja tuodaan esille, ja niiden perusteella hiilijalanjäljellelasketaan myös virhemarginaali.

Hiilijalanjälki ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina (tnCO2-ekv.). Hiilidioksidiekvivalentit lasketaan kaikistakasvihuonekaasuista (hiilidioksidin lisäksi muun muassa metaani ja typpioksiduuli) ottamalla huomioon niiden ilmastoalämmittävä vaikutus verrattuna hiilidioksidiin.

OP-Pohjolan hiilijalanjäljen laskennassa on noudatettu Maailman luonnonvarojen tutkimussäätiön (World ResourcesInstitute) ja Kestävän kehityksen yritysneuvoston (World Business Council for Sustainable Development) kehittämääGreenhouse Gas Protocol -ohjeistusta, joka edustaa parasta käytettävissä olevaa laskentatapaa organisaatiokohtaisenhiilijalanjäljen laskentaan.

Hiilijalanjäljen laskennan tuloksia tarkasteltaessa on huomattava, että eri organisaatioiden hiilijalanjälkiä ei voidasuoraan vertailla keskenään. Vertailua varten on tarkistettava, että laskennassa tehdyt rajaukset ja oletukset sekäkäytetyt päästökertoimet vastaavat toisiaan.

Vuoden 2012 aikana asetetaan tavoitteet OP-Pohjola-ryhmän hiilijalanjäljen pienentämiselle. OP-Pohjolanhiilijalanjäljen arvioimisessa suurimmiksi hiilijalanjälkeä aiheuttaviksi tekijöiksi nousivat kiinteistöjen sähkö ja lämpö,paperin kulutus sekä autoilu. Oman toiminnan hiilijalanjälkeen pyrimme vaikuttamaan panostamalla henkilökunnanympäristöosaamiseen ja Green Office -järjestelmän laajentamiseen.


http://www.ghgprotocol.org/

Case: OP-Pohjola-ryhmän hiilijalanjälki

OP-Pohjola-ryhmä on arvioinut hiilijalanjälkensä vuosina 2009, 2010 ja 2011. Hiilijalanjäljen laskeminen auttaatunnistamaan organisaation vaikutukset ilmaston lämpenemiseen sekä pienentämään organisaation aiheuttamiakasvihuonekaasupäästöjä kustannustehokkaasti.

OP-Pohjola-ryhmän hiilijalanjälki vuonna 2011 oli noin 46 490 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (38 380 vuonna 2010),joka on 3,7 tnCO2 (3,2) työntekijää kohden¹. OP-Pohjola-ryhmän hiilijalanjäljestä noin 70 prosenttia (65) aiheutuisähkön sekä lämmön kulutuksesta toimistokiinteistöissä, 9,4 prosenttia (13,5) autoilusta ja 10,3 prosenttia(11,7) paperinkulutuksesta. Laskennan virhemarginaali on 18 prosenttia (15).

OP-Pohjolan hiilijalanjälki vastaa noin 10 566 keskimääräisen suomalaisen omakotitalon energiankulutuksen päästöjä(8 723)². Vuosittaisten päästöjen kompensoimiseksi pitäisi istuttaa 150 453 puuta (124 208)³.

¹ Suomalaisten hiilijalanjälki on keskimäärin noin 12 tnCO2 vuodessa. Päästömäärä sisältää asumisen ja liikkumisenlisäksi myös teollisuuden ja maatalouden päästöt. Koko maailman tasolla yhden ihmisen keskiarvo on 4,5 tnCO2 (lähde:World Bank Online Database / CO2 emissions (metric tons per capita). Luvut on laskettu jakamalla maankokonaispäästöt asukkaiden määrällä.

² Nelihenkisen perheen 120 m² omakotitalon energiankulutus on noin 20 000 kWh vuodessa. Karkean arvion mukaantästä sähkönkulutusta on 5 000 kWh ja lämmönkulutusta 15 000 kWh. Kun oletetaan, että talossa on kaukolämmitys,omakotitalon päästöiksi tulisi noin 4,4 tonnia hiilidioksidia. Päästö on laskettu Suomen keskimääräistensähköntuotannon ominaispäästön 200 g CO2/kWh ja kaukolämmön keskimääräisen erillistuotannon ominaispäästön226 g CO2/kWh perusteella. (Lähde: WWF Suomi)

³ Yksi puu sitoo keskimäärin 0,9175 tonnia hiilidioksidia 40 vuoden aikana istuttamisen jälkeen. Puiden kasvuedellyttää kuitenkin tilaa juurille, auringonvaloa ja vettä. Tästä johtuen pitää istuttaa kolme puuta, jotta voidaanvarmistaa ainakin yhden elävän tarvittavat 40 vuotta. Näin ollen tarvitaan yksi puu 0,309 hiilidioksiditonnin sitomiseksi.(Lähde: WWF Suomi)


WWF:n Green OfficeGreen Office on WWF Suomen vuonna 2002 kehittämä toimistoille tarkoitettu ympäristöjärjestelmä.

Tavoitteena on vähentää toimistojen oman toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä, lisätä ihmistenympäristötietoisuutta ja kannustaa arjen ekotekoihin.

Toimitilat ovat avainasemassa energiankulutuksessa ja kestävissä ratkaisuissa. Järjestelmästä hyötyvät organisaatio jaympäristö yhdessä.

OP-Pohjola-ryhmä on sitoutunut laajentamaan Green Office -järjestelmän käyttöönottoa vuoden 2012 aikana.


http://wwf.fi/maapallomme/vaikuta/greenoffice/

Case: Green Office

WWF:n Green Office -järjestelmän avulla työpaikat voivat lisätä henkilökunnan ympäristötietoisuutta, vähentääympäristökuormitustaan, saavuttaa säästöjä ja hidastaa ilmastonmuutosta. OP-Pohjola on sitoutunut laajentamaanGreen Office -järjestelmän käyttöönottoa toimitiloissaan. OP-Pohjola on vuoden 2011 aikana neuvottelut WWF:nkanssa ryhmätasoisista Green Office -tavoitteista. Green Office -merkki on ollut käytössä OP-Pohjolan HelsinginTeollisuuskadun toimipisteissä ja eräissä osuuspankeissa vuodesta 2003. Vuoden 2011 aikana Green Office -järjestelmään on lähtenyt mukaan OP-Pohjolan Lapinmäentien ja Hiomotien kiinteistöt sekä OP-Pohjola-ryhmän uusiOulun yksikkö ja osuuspankkeja ympäri Suomea.

Green Officen avulla niin isot kuin pienetkin toimistot voivat vähentää ympäristökuormitustaan ja saavuttaa säästöjäesimerkiksi jäte- ja energiakuluissa. OP-Pohjolan hiilijalanjälkeä mitataan erityisesti kiinteistöjen energiankäytön japaperinkulutuksen osalta. Järjestelmän avulla voidaan vaikuttaa henkilökunnan ympäristötietoisuuteen ja vähentääoman toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia.

Tavoitteena on saada Green Office -diplomi ja -merkin käyttöoikeus laajaan käyttöön vuoden 2012 aikana.


Yhteiskuntavastuun GRI-tiedotOP-Pohjola-ryhmän vastuullisuusraportointi on toteutettu integroimalla se osaksi ryhmän vuosiraportointia.Vastuullisuusraportti on laadittu noudattaen kansainvälisen Global Reporting Initiative -ohjeiston (GRI) antamiasuosituksia yhteiskuntavastuuraportointiin. Lisäksi on otettu huomioon GRI:n julkaisema finanssialan toimialakohtainenraportointisuositus. OP-Pohjola-ryhmän vastuullisuusraportointi kattaa myös Global Compact -aloitteen edellyttämättiedot ihmisoikeuksiin, työelämään, ympäristöön sekä korruption vastaisuuteen liittyvien periaatteiden edistämisestä.

Integroitu raportointi yhdistää yhteiskuntavastuuta koskevat tiedot ryhmän strategiaan ja liiketoimintaan,hallintoperiaatteisiin sekä liiketoiminnan taloudellisiin tuloksiin. Vastuullisuusraportoinnin lähestymistavankehittämisessä OP-Pohjola seuraa integroidun raportoinnin mallia laativan International Integrated ReportingCommitteen (IIRC) työtä. Tavoitteena on kehittää vastuullisuusraportointia integroituna osana ryhmän vuosiraportointiaja siten mitata yhteiskuntavastuutyön tuloksia ja vaikutuksia ryhmän liiketoiminnan kannalta.


GRI-sisältövertailuGRI-sisältövertailu osoittaa mistä osista OP-Pohjola-ryhmän vuosiraporttia GRI-ohjeiston tarkoittamatyhteiskuntavastuutiedot löytyvät. GRI-ohjeiston perussisällön tiedot on esitetty pääosin vuosiraportinvastuullisuusosiossa. Tämän lisäksi GRI-ohjeiston perussisältöön kuuluvia tietoja sisältyy OP-Pohjola-ryhmän vuosi2011, liiketoiminta- sekä hallinto ja rakenne -osiohin. GRI-sisältövertailu on laadittu GRI:n rahoitusalantoimialakohtaisen ohjeen mukaan. OP-Pohjola-ryhmän GRI-raportointi sisältää ne tiedot ja tunnusluvut, jotkaolennaisuusarvion perusteella on tunnistettu merkittäviksi sidosryhmien ja ryhmän liiketoiminnan kannalta. Osatiedoista on raportoitu osittain GRI-ohjeiston suosituksista poiketen. Näiden tietojen osalta on annettu selostuspoikkeamista.

Täysin raportoitu Osittain raportoitu Ei raportoitu

GRI:N SISÄLTÖ LINKKIRAPORTOINTI-ASTE LISÄTIEDOT

GLOBALCOMPACT

1 Strategia ja analyysi

1.1 Toimitusjohtajan katsaus Pääjohtajan katsausvastuullisuusraporttiin

x

1.2 Keskeiset vaikutukset, riskitja mahdollisuudet

Keskeiset vaikutukset,riskit ja mahdollisuudet

x

2 Organisaation kuvaus

2.1 Organisaation nimi OP-Pohjola-ryhmä

2.2 Tärkeimmät tuotteet,palvelut ja tavaramerkit

OP-Pohjola-ryhmä

2.3 Operatiivinen rakenne OP-Pohjola-ryhmä

2.4 Organisaation pääkonttorinsijainti

OP-Pohjola-ryhmä

2.5 Toimintojenmaantieteellinen sijainti

OP-Pohjola-ryhmä

2.6 Organisaation omistus jajuridinen muoto

OP-Pohjola-ryhmä

2.7 Markkinoiden kuvaus OP-Pohjola-ryhmä

2.8 Organisaation toiminnanlaajuus

Avainluvut

2.9 Merkittävät muutoksetorganisaation koossa,rakenteessa taiomistuksessaraportointikaudella

Keskeiset tapahtumat

2.10 Raportointikaudella saadutpalkinnot

Keskeiset tapahtumat

3 Raportointiperiaatteet

Raportin kuvaus

3.1 Raportointiajanjakso Raportointiperiaatteet

3.2 Edellisen raportinilmestymisajankohta

Raportointiperiaatteet
















3.3 Raportointitiheys Raportointiperiaatteet

3.4 Yhteystiedot Yhteystiedot

Raportin laajuus jarajaukset

3.5 Raportin sisällön määrittely(olennaisuus,asiakokonaisuuksienpriorisointi ja raporttiakäyttävät sidosryhmät)

Raportointiperiaatteet

Olennaisuusarviointi

3.6 Raportin laskentaraja jakattavuus

Laskentaperiaatteet

3.7 Erityiset rajoitukset raportinlaajuudessa tai rajauksessa

Laskentaperiaatteet

3.8 Yhdistelyperiaatteet Laskentaperiaatteet

3.9 Mittaus- jalaskentaperiaatteet

Laskentaperiaatteet

3.10 Muutokset aiemminraportoiduissa tiedoissa

Laskentaperiaatteet

3.11 Merkittävät muutoksetraportin kattavuudessa,rajauksissa taimittausmenetelmissä

Laskentaperiaatteet

GRI-sisältövertailu

3.12 GRI-sisältövertailu GRI-sisältövertailu

Varmennus

3.13 Periaatteet ja käytäntöraportin ulkoiseenvarmennukseen

Laskentaperiaatteet

4 Hallintokäytännöt,sitoumukset javuorovaikutus

Hallinto

4.1 Organisaationhallintorakenne

OP-Pohjola-ryhmähallinnointiperiaatteet -Corporate Governance

Pohjola Pankki Oyj:nhallinnointiperiaatteet-Corporate Governance

4.2 Hallituksen puheenjohtajanasema




https://www.pohjola.fi/pohjola/sijoittajasuhteet/hallinnointi-ja-johto/hallintoperiaatteet?id=336400&srcpl=8

https://www.op.fi/op/op-pohjola-ryhma/op-pohjola-ryhma/hallinnointi/corporate-governance--periaatteet?id=80108&srcpl=8















4.3 Hallituksen jäsentenriippumattomuus



4.4 Osakkeenomistajien jahenkilöstönvaikutusmahdollisuudethallituksen toimintaan



4.5 Organisaation tulostenvaikutus hallituksen ja johdonpalkitsemiseen (ml.yhteiskuntavastuu)



4.6 Intressiristiriitojenehkäiseminenhallitustyöskentelyssä



4.7 Hallituksen jäsenten pätevyysstrategisen johtamisen jayhteiskuntavastuun alueilla



4.8 Missio, arvot ja eettisetperiaatteet

Arvot

Yhteiskuntavastuunjohtaminen

4.9 Hallituksen tavat seuratayhteiskuntavastuunjohtamista, mukaan lukienriskienhallinta


















4.10 Hallituksen oman toiminnanarviointi



Ulkopuoliset sitoumukset

4.11 Varovaisuusperiaatteensoveltaminen

Kansainvälisetsitoumukset

7

4.12 Sitoutuminen ulkopuolisiinaloitteisiin

Kansainvälisetsitoumukset

4.13 Jäsenyydet järjestöissä,yhdistyksissä jaedunvalvontaorganisaatioissa

Vastuullinensijoittaminen, FINSIF

Sidosryhmävuorovaikutus

4.14 Organisaation sidosryhmät Sidosryhmävuorovaikutus

4.15 Sidosryhmien tunnistaminenja valinta


4.16 Sidosryhmävuorovaikutuksenmuodot


4.17 Sidosryhmävuorovaikutuksessaesiin nousseet asiat jahuolenilmaukset


OIennaisuusarviointi

Finanssialan tunnusluvut (FS)

Lähestymistapa rahoitusalantuotteiden ja palveluidenjohtamiseen

FS1 Yhteiskuntavastuun politiikatliiketoiminnoissa

Vastuulliset tuotteet japalvelut

FS2 Ympäristö- ja sosiaalisenvastuun riskien arviointiliiketoiminnoissa


FS3 Menettelytavat asiakkaidenyhteiskuntavastuunsopimuksenmukaisuudenvalvontaan


FS4 Menettelytavat henkilöstönyhteiskuntavastuuosaamisenlisäämiseen

OP-Pohjolanyhteiskuntavastuuohjelma

FS5 Vuorovaikutus asiakkaiden,yhteistyökumppaneiden taisijoittajien kanssaliittyen yhteiskuntavastuunriskeihin ja mahdollisuuksiin


















Tuotteiden ja palveluidenvaikutukset /Tuoteportfolio

FS6 Tuoteportfolion jakauma Tuoteportfolioliiketoiminnoittain31.12.2011

FS8 Erityistä ympäristöhyötyätuottavien tuotteiden japalveluiden kokonaisarvo


Vastuullinensijoittaminen

Omistajuus

FS10 Vuorovaikutus ympäristö- jasosiaalisissa kysymyksissäarvopaperisalkkuunkuuluvien yritysten kanssa


FS11 Sijoituskohteidenpositiivinen tai negatiivinenarvottaminen


Positiivinenarvottaminen

FS12 Ympäristö- ja sosiaalisiinasioihin liittyvätäänestysperiaatteet niidenosakkeiden osalta, joihinraportoitavallaorganisaatiolla on äänivaltatai mahdollisuus vaikuttaaäänivallan käyttöön


Taloudellisen vastuuntunnusluvut (EC)

Lähestymistapataloudellisen vastuunjohtamiseen


Taloudellinen vastuu

Taloudelliset tulokset

EC1 Taloudellisen lisäarvonluominen ja jakautuminensidosryhmien kesken

Taloudellinen vastuu

EC3 Eläkesitoumusten kattavuus OP-Pohjola-ryhmänetuuspohjaisteneläkejärjestelyjen ylikate

Pohjola Pankki Oyj:netuuspohjaisteneläkejärjestelyjen ylikate

EC9 Välilliset taloudellisetvaikutukset

Taloudellisetvaikutukset














Ympäristövastuuntunnusluvut (EN)

Lähestymistapaympäristövastuunjohtamiseen


Ympäristövastuu

Materiaalit

EN1 Materiaalien käyttö Materiaalit 8

Energia

EN4 Välillinen energiankulutus Energian kulutus 8

Päästöt ja jätteet

EN16 Suorien ja epäsuorienkasvihuonekaasujenkokonaispäästöt

Energia ja ilmasto

OP-Pohjola-ryhmänhiilijalanjälki

8

EN17 Välillisetkasvihuonekaasupäästöt

OP-Pohjola-ryhmänhiilijalanjälki

EN22 Jätteiden kokonaismääräjaoteltuna jätelajeittain jakäsittelymenetelmänmukaan

Jätteet 8

Tuotteet ja palvelut

EN26 Tuotteiden ja palveluidenkäytönaikaistenympäristövaikutustenvähentäminen

Tuotteiden ja palvelujenympäristövaikutukset


7, 8, 9

Sosiaalisen vastuuntunnusluvut

Lähestymistapa sosiaalisenvastuun johtamiseen


Vastuu sidosryhmistä

Työntekijät ja työolosuhteet(LA)

Työvoima

LA1 Kokonaistyövoimanjakautuminen työsuhteen jatyösopimuksen mukaan

Henkilöstörakenne

LA2 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstörakenne 6

Työterveys- ja turvallisuus

LA7 Tapaturmataajuus,ammattitaudit, menetetyttyöpäivät, poissaolot,kuolemaan johtaneettapaturmat

Työhyvinvointi Sairauspoissaolot 1

















Koulutus

LA10 Keskimääräisetkoulutustunnit työntekijääkohden jaoteltunahenkilöstöryhmittäin

Osaamisenkehittäminen

Koulutuskulutkeskimäärin

LA12 Kehityskeskustelut jasuoritusarvioinnit

Osaamisenkehittäminen

Monimuotoisuus jatasavertaiset mahdollisuudet

LA13 Hallintoelinten jahenkilöstöryhmienmonimuotoisuus

Henkilöstörakenne 1, 6

Ihmisoikeudet (HR)

HR3 Henkilöstön koulutusihmisoikeuksiin liittyvistäpolitiikoista jatoimintakäytännöistä

Ihmisoikeudet Hyvänliiketavankoulutus

1, 2, 3, 4,5, 6

HR4 Syrjintätapausten lukumääräja tehdyt toimenpiteet

Ei tapauksia

Yhteiskunta (SO)

Korruptio

SO3 Henkilöstön koulutuskorruptioon liittyvistäpolitiikoista jatoimintakäytännöistä

Yhteiskunta Koulutusväärinkäytöstenestämiseen

10

SO7 Kilpailunvastaiseentoimintaan, kartelleihin jamonopoliasemanväärinkäyttöön liittyvätoikeustoimet

Ei tapauksia

Tuotevastuu (PR)

Lähestymistapatuotevastuunjohtamiskäytäntöihin



FS15 Menettelytavatfinanssipalveluiden ja -tuotteiden vastuulliseenkehittämiseen ja myyntiinliittyen

Talouslukutaito


Tuotteisiin liittyvätmerkinnät

PR5 Asiakastyytyväisyyteen liittyvättoimintakäytännöt jaasiakastyytyväisyyskyselyidentulokset

Eettinen liiketoiminta












FS16 Aloitteet finanssilukutaidonparantamiseksi jaoteltunahyödynsaajittain

Talouslukutaito

Asiakkaiden yksityisyydensuoja

PR8 Asiakkaiden yksityisyydensuojan rikkomiseen jaasiakastietojenhävittämiseen liittyvätvalitukset

Eettinen liiketoiminta Asiakaspalautteenkäsittely

1




GRI-tunnusluvut2011 2010 2009

FS8 Ympäristöhyötyä tuottavat tuotteet, OP-Ilmasto-rahaston osuus kaikkienosakerahastojen pääomista (%) 1,5 2,6 3,4

EC3 Eläkevastuu, etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen ylikate (milj.e) 1 -71 -182 -159

LA1 Henkilöstön määrä 13 229 12 504 12 504

LA2 Henkilöstön vaihtuvuus (%) 3,6 4,7 4,6

LA 7 Sairauspoissaolot työajasta (%) 3,5 3,7 3,6

LA 10 Koulutuskulujen osuus palkkasummasta (%) 2,5 2,0 2,4

LA12 Kehitys- ja tavoitekeskustelun käynyt henkilöstö (%) 90 92 95

LA13 Henkilöstön sukupuolijakauma (%)

Miehiä 27 25 25

Naisia 73 75 75

LA13 Henkilöstön ikäjakauma (keski-ikä) 43 44 44

EN4 Energian käyttö (kWh ) 2 45 064 231 49 236 757 49 633 794

EN16 Kasvihuonekaasupäästöt (tn) 46 490 38 380 38 715

EN1 Materiaalien käyttö (toimistopaperi, kg) 3 387 365 448 601 574 154

EN22 Jätteet (tn) 4 1 058 990 1 166

1 OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätöksen liite 28 2 Sisältää: Sähkön OP-Pohjola keskusyhteisökonsernin käytössä olevista toimistotiloista sekä Haagan ja Teollisuuskadunkonesaleista ja lämmön OP-Pohjola keskusyhteisökonsernin käytössä olevista toimistokiinteistöistä 3 Sisältää: OP-Pohjola keskusyhteisökonsernin, Helsingin OP:n lisäksi arvion osuuspankkien osuudesta. Osuus on laskettuarvioimalla pankkien kulutusta keskusyhteisökonsernin ja Helsingin OP:n henkilömääräisen kulutuksen mukaan 4 Sisältää: OP-Pohjola keskusyhteisökonsernin omassa käytössä olevat kiinteistöt



Rahoitusalan omat GRI-näkökohdatGRI-ohjeiston rahoitusalan toimialakohtainen liite määrittelee ja ohjeistaa pankki- ja vakuutusyhtiöidenyhteiskuntavastuuraportointiin liittyviä erityiskysymyksiä, kuten vastuullisuuden tuote- ja palvelutarjonnassa javastuullisen sijoittamisen ja omistajuuden. Tuote- ja palvelutarjonnassa vastuullisuudella tarkoitetaan raportoivanorganisaation toimenpiteitä ja aloitteita kehittää ja markkinoida tuotteita ja palveluja, jotka huomioivatvastuullisuuskriteerit. Erityisesti painopistealueena ovat tuotteet ja palvelut, jotka tuottavat sosiaaliseen vastuuseen taiympäristövaikutuksiin liittyviä hyötyjä. Tavoitteena on myös kuvata, missä laajuudessa tällaisia tuotteita ja palvelujasisältyy nykyiseen tuote- ja palveluportfolioon sekä millä tavalla organisaatio edistää uusia vastuullisuuteen liittyviätuoteinnovaatioita finanssialalla.


Vastuulliset tuotteet ja palvelutVastuulliset tuotteet ja palvelut on yksi OP-Pohjola-ryhmän yhteiskuntavastuun painopistealueista.Yhteiskuntavastuuseen liittyvät asiat ja niiden kehitys on vaikuttanut useiden ryhmän tarjoamien tuotteiden japalveluiden sisältöön, vaikka vastuullisuutta ollaankin vasta integroimassa kiinteäksi osaksi tuote- ja palvelukehitystä.Esimerkki ympäristöhyötyä tuottavasta tuotteesta on OP-Ilmasto-rahasto, jonka sijoitustoiminnassa huomioidaankestävän kehityksen periaatteet painottaen erityisesti ympäristökysymyksiä. Rahaston varat sijoitetaan pääosinsektoreille, joihin ilmastonmuutoksella ja siihen varautumisella arvioidaan olevan suurimmat vaikutukset. Rahastonsijoituskohteena olevat yritykset ovat tyypillisesti liiketoiminnallisesti hyvässä asemassa ilmaston muutoksen hillinnässäja niiden liiketoimintaan liittyy esimerkiksi energiatehokkuus ja -teknologia, kierrätys, vesi- ja jätehuolto sekä näihinliittyvä infrastruktuuri.

TuoteportfolioTuoteportfolion jakaumaprosentti sektorin mukaan (FS6)Ryhmän tuoteportfolio koostuu erilaisista finanssialan tuotteista ja palveluista. Tuoteportfolion jakauma on esitettytarkasti OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätöksen liitteessä numero 57 Segmenttiraportointi.

Ympäristöhyötyä tuottavat tuotteet, OP-Ilmasto-rahaston osuus kaikkien osakerahastojenpääomista (FS8)OP-Ilmasto-rahaston arvon kehitys ja rahaston osuus kaikkien osakerahastojen pääomista on esitetty kuviossa: FS8Ympäristöhyötyä tuottavat tuotteet, OP-Ilmasto-rahaston osuus kaikkien osakerahastojen pääomista. OP-Ilmasto-rahaston sijoitusvalikoiman muodostavat yhtiöt, jotka ovat hyvässä asemassa kun yhteiskunnat ja yritykset sopeuttavatenergiaratkaisujaan ja materiaalien käyttöään vähemmän hiilidioksidia tuottavaan suuntaan. Rahaston pääomat olivatvuoden 2011 lopussa 49,6 miljoonaa euroa. Sijoitusten osuus kaikkien osakerahastojen pääomista oli 1,5 prosenttiavuoden 2011 lopussa.

Lisäksi Pohjola Pankki Oyj ja Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) ovat tehneet sopimuksen 50 miljoonan euronlainaohjelmasta, jonka tarkoituksena on rahoittaa energiatehokkuuden lisäämiseen ja jäteveden käsittelyyn liittyviähankkeita. Rahoituksen kohderyhmänä ovat Pohjola Pankin asiakasyritysten energiatehokkuuteen kohdistuvatinvestoinnit. Investoinneilla tuetaan toimia, jotka vähentävät päästöjä vesistöihin ja ilmaan sekä edistävätympäristöystävällisten ratkaisujen käyttöä lämmitysjärjestelmissä.



Vastuullinen sijoittaminenAktiivinen omistajuusFS10 Vuorovaikutus vastuullisuuskysymyksissä arvopaperisalkkuun kuuluvien yritysten kanssaVastuullisen sijoittamisen prosessi on käytössä Pohjola Varainhoidossa ja OP-Rahastoyhtiössä. Prosessi kattaa ketjunPohjola Varainhoidon vastuullisen sijoittamisen periaatteista salkunhoidon yritystapaamisiin ja vaikuttamisprosesseihin.Prosessin mukaisesti OP-sijoitusrahastojen äänivaltaa käyttää OP-Rahastoyhtiö. Molemmat yhtiöt raportoivat vuosittainUNPRI:lle.

Pohjola Varainhoidossa yritysten vastuullisuuteen liittyviä keskusteluja käytiin 83 tapaamisessa tai muussayhteydenotossa vuoden 2011 aikana. Keskustelut jakautuivat aihealueittain seuraavasti: ympäristö 61 prosenttia,sosiaalinen vastuullisuus 16 prosenttia ja hyvä hallintotapa 23 prosenttia. Vastuullisuuden tarkastelusta vastaavatsijoituspäätöksiä päivittäin tekevät salkunhoitajat ja analyytikot. Tärkeimpiä keinoja hankkia tietoa ja arvioida yritystenvastuullisuutta ovat salkunhoitajien tapaamiset yhtiöiden kanssa, joihin on sijoitettu tai mahdollisesti tullaansijoittamaan asiakkaiden varoja.

OP-Rahastoyhtiö käyttää hallinnoimiensa sijoitusrahastojen äänioikeutta yhtiön hallituksessa hyväksytynomistajapolitiikan mukaisesti. Pohjola Varainhoito osallistuu OP-Rahastoyhtiön omistajapolitiikan käytännöntoteuttamiseen osallistumalla aktiivisesti erityisesti suomalaisten yhtiöiden yhtiökokouksiin OP-Rahastoyhtiönvaltuuttamana. Ulkomaille sijoittavista OP-Rahastoista osa on Pohjola Varainhoidon ulkopuolisilla salkunhoitajilla. OP-Rahastoyhtiö on myös allekirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (UNPRI) ja raportoi niiden


toteuttamisesta kaikissa rahastoissaan.

Pohjola Pankkiiriliike on julkaissut ensimmäisen ESG-analyysin suomalaisten pörssiyhtiöiden vastuullisuudesta vuonna2011. Analyysissa tarkastellaan, kuinka yrityksen toiminnassa huomioidaan ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviäseikkoja ja noudatetaan hyvää hallinnointitapaa. Pankkiiriliikkeen vastuullisuusanalyysi kattaa tässä vaiheessa OMXHelsinki 25 -indeksiin kuuluvat yhtiöt, mutta ei kuitenkaan Pohjolaa.

Omaisuuserien positiivinen tai negatiivinen tarkastus ympäristö- ja sosiaalisen vastuunnäkökulmasta, OP-Ilmasto-rahasto (FS11)OP-Ilmasto-rahaston pääomat olivat vuoden 2011 lopussa 49,6 miljoonaa euroa. Sijoitusten osuus kaikkienosakerahastojen pääomista oli 1,5 prosenttia vuoden 2011 lopussa.

Ympäristö- ja sosiaalisiin asioihin liittyvät äänestysperiaatteet niiden osakkeiden osalta, joihinraportoitavalla organisaatiolla on äänivalta tai mahdollisuus vaikuttaa äänivallan käyttöön(FS12)Aktiivinen omistajuus on kiinteä osa vastuullista sijoittamista. OP-Rahastoyhtiö käyttää hallinnoimiensasijoitusrahastojen äänioikeutta yhtiön hallituksessa hyväksytyn omistajapolitiikan mukaisesti. Pohjola Varainhoitoosallistuu OP-Rahastoyhtiön omistajapolitiikan käytännön toteuttamiseen osallistumalla aktiivisesti erityisestisuomalaisten yhtiöiden yhtiökokouksiin OP-Rahastoyhtiön valtuuttamana. Vuonna 2011 OP-Rahastoyhtiö käyttiäänioikeuttaan 47 yhtiökokouksessa tai ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Lisäksi OP-Rahastoyhtiön edustaja nimitettiinkahden yhtiön nimitysvaliokuntaan vuonna 2011.


Talouslukutaito (FS16)Talouslukutaitoa edistettiin eri kohderyhmissä muun muassa oppilaitosyhteistyöllä vuoden 2011 aikana. Lisäksiosuuspankeilla on ollut pienimuotoisia paikallisia tapahtumia liittyen taloustaidon ja talouslukutaidon opettamiseennuorille ja seniorikansalaisille. Pankeilla on ollut myös eri talouden teemoihin liittyviä tilaisuuksia yksityisasiakkaille jayrityksille. Vuoden aikana tehtiin talouslukutaitotutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää laajasti suomalaisten raha- jatalousasioiden tuntemusta sekä oman talouden suunnittelua ja hallintaa. Tutkimusta hyödynnetään OP-Pohjola-ryhmän talouslukutaidon edistämistoimenpiteiden suunnittelussa. Talouden, politiikan ja yritysten päättäjille suunnattuOP-Pohjola-ryhmän talouslehti Chydenius uudistui.


Taloudellinen vastuuTaloudellinen vastuu on sekä toiminnan liiketaloudellisesta kestävyydestä huolehtimista että yrityksen sidosryhmiin jalaajemmin yhteiskuntaan kohdistuvien taloudellisten vaikutusten huomiointia. Taloudellinen vastuu on tärkeääfinanssialalla, sillä vastuu asiakkaista ja rooli talouden rahoittajana ja vakuuttajana korostuvat erityisesti taloudellisestivaikeina aikoina. Taloudellinen vastuu on OP-Pohjolan liiketoiminnan ytimessä. Vahva vakavaraisuus, maltillinenriskinotto ja taitava riskienhallinta sekä sitoutuminen yhteiskunnan pitkäjänteiseen kehittämiseen ovat toiminnanperusta.

OP-Pohjola luo perustehtävänsä mukaisesti paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti vaurautta ja vakauttatoimintaympäristöönsä. Ryhmä edistää alueiden elinvoimaisuuden kehittymistä ja rakentaa pitkäaikaista luottamustapaikallisessa ympäristössä.

OP-Pohjola luo taloudellista hyvinvointia pitkäjänteisesti sidosryhmilleen. Sidosryhmiin kohdistuvia välittömiä taloudellisiavaikutuksia on havainnollistettu taulukossa EC1 Taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakauma sidosryhmittäin.

EC1 Taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakauma sidosryhmittäin2011 2010 2009

Tuotettu suora taloudellinen lisäarvo (milj. e)

a) Tuotot Asiakkaat 2 059 2 024 1 872

Taloudellisen lisäarvon jakauma

b) Ostot Toimittajat 547 505 489

c) Henkilöstökulut Henkilöstö 696 643 622

d) Palautukset omistajajäsenille Omistajat 176 163 160

e) Tuloverot Julkinen valta 87 135 126

f) Lahjoitukset ja tuki Yleishyödylliset yhteisöt 3 2 2

Liiketoiminnan kehittämiseen 549 575 473


Taloudelliset vaikutukset (EC1 ja EC9)Taloudellisia vaikutuksia syntyy suorista rahavirroista, kuten bonusten maksusta asiakkaille, ostoista tavaran- japalveluntoimittajilta, palkkojen maksusta henkilöstölle, verojen maksusta valtiolle ja kunnille sekä tuestayleishyödyllisille toiminnoille. OP-Pohjola-ryhmän tavoitteena on tarjota omistajajäsenilleen finanssialan parhaatkeskittämisedut. OP-Pohjolalla on Suomen laajin pankki- ja vahinkovakuutuspalvelut kattava palveluverkko. Sen avullahalutaan varmistaa asiakkaiden tasa-arvoiset asiointimahdollisuudet. Laajasti eri puolilla Suomea sijaitsevatosuuspankit ja niiden toimipaikat mahdollistavat hyvän vuorovaikutuksen asiakkaiden ja paikallisen yhteisön kanssa.

OP-Pohjola-ryhmä on merkittävä suomalaisten tavaroiden ja palvelujen ostaja. Vuonna 2011 kotimaisten tavaran- japalveluntoimittajien osuus oli 97 prosenttia ostojen arvosta. Osuus on arvioitu 100 suurimman toimittajan tietojenpohjalta. Tavaran- ja palveluntoimittajien osuudessa ei ole huomioitu Baltian toimintoja. OP-Pohjola-ryhmä onkehittämässä edelleen ostopolitiikkaansa muun muassa sisällyttämällä aiempaa tarkemmat ohjeet tavaran- japalveluntoimittajien vastuullisuuden arviointiin.

OP-Pohjola-ryhmä on merkittävä työllistäjä useilla paikkakunnilla ja tukee siten alueiden ostovoimaa. Osuuspankit ovatuseilla paikkakunnilla yksi suurimmista veronmaksajista.

OP-Pohjola-ryhmä ohjaa taloudellista hyötyä myös yleishyödyllisille yhteisöille tuen, lahjoitusten ja sponsoroinninmuodossa.

Sidosryhmiin kohdistuvat taloudelliset vaikutukset voivat myös olla välillisiä. Välillisiä vaikutuksia syntyy toiminnanvaikutuksista paikallisen ja alueellisen talouden elinvoimaisuuteen sekä yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.Esimerkkejä välillistä taloudellisista vaikutuksista ovat:

työllistäminen (uusien työpaikkojen luonti, harjoittelupaikat, kesätyöpaikat, oppisopimuskoulutus)hankinnat (ostot paikallisilta tavaran- ja palveluntoimittajilta)investoinnit (kiinteistöt, ylläpito, paikallinen infrastruktuuri ja rakennushankkeet)rahoitus (uusien yritysten perustamiseen liittyvä rahoitus, paikallisten kohteiden rahoitus, luotonannon eettisetkriteerit toimialoittain)verojen maksu (tulovero, kunnallisverot, kiinteistöverot, muut verot).

Eläketurvan kattavuus (EC3)OP-Pohjola-ryhmässä eläke-etuudet määräytyvät eläkelakien ja OP-Pohjola-ryhmän omien eläkejärjestelmienmukaisesti. OP-Pohjola-ryhmän yhtiöiden työntekijöiden lakisääteinen eläketurva hoidetaan joko OP-Eläkekassassa taieläkevakuutusyhtiöiltä otetuin vakuutuksin. Muutamat OP-Pohjola-ryhmän yritykset ovat järjestäneet työntekijöillelisäeläketurvan joko OP-Eläkesäätiön tai henkivakuutusyhtiön kautta.

Lue lisää OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätöksestä 2011



YmpäristövastuuYmpäristövastuu kattaa OP-Pohjolassa sekä tuotteiden ja palveluiden että oman toiminnan ympäristövaikutukset.Pyrkimyksenä on systemaattisesti pienentää ryhmän omaa hiilijalanjälkeä sekä raportoida toiminnanympäristövaikutuksista avoimesti. OP-Pohjola pyrkii myös lisäämään henkilöstönsä ja asiakkaidensa ympäristötietouttaomalla toiminnallaan.


Energia ja ilmastoHiilijalanjälki, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen (EN4 ja EN16)OP-Pohjola-ryhmän toiminnassa syntyy välittömiä ja välillisiä ympäristövaikutuksia. Ryhmän tehtävänä on toimiavälillisenä vaikuttajana: asiakkaiden toiminnan ympäristövaikutusten huomioimiseen ja asiakkaiden ohjaamiseen janeuvomiseen esimerkiksi rahoituksen, vahinkovakuuttamisen ja sijoittamisen päätöksissä.

OP-Pohjola-ryhmä pyrkii vähentämään oman toimintansa ympäristövaikutuksia (energia, jätteet ja materiaalit) sekäkehittämään systemaattisesti ympäristöasioidensa hallintaan liittyviä käytäntöjä.

OP-Pohjola-ryhmä on arvioinut hiilijalanjälkensä vuosina 2009, 2010 ja 2011. OP-Pohjola-ryhmän hiilijalanjälki vuonna2011 oli noin 46 490 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (38 380 vuonna 2010). Pohjolan oman toiminnan (scope 1 & 2)kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä 34 990 CO2e-tonnia (28 316).

Energian kulutus omassa toiminnassaEnergiankäytöstä johtuvan ilmastomuutoksen hillitseminen on ympäristötyön keskeisiä tavoitteita. OP-Pohjola-ryhmäon kehittänyt yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa kiinteistöjensä korjaamiseen, ylläpitoon ja käyttöön ratkaisuja,jotka vähentävät kiinteistön elinkaaren aikana syntyviä ympäristövaikutuksia.

OP-Pohjola-ryhmän Helsingin suurimpien kiinteistöjen (Teollisuuskatu, Vääksyntie, Lapinmäentie ja Hiomotie) sähkönominaiskulutus oli 45,1 GWh (49,2).



Materiaalit (EN1)

OP-Pohjola-ryhmän toiminnassa kulutetaan suuria määriä toimistopaperia. OP-Pohjola on aloittanut toimenpiteetvähentääkseen toimistopaperin kulutusta laajentamalla Green Officea koko ryhmässä ja kehittämällä sähköisiäpalveluja. OP-Pohjolan toiminnossa käytettiin 387,4 tonnia (448,6 vuonna 2010) toimistopaperia vuonna 2011.


Jätteet (EN22)Jätteiden lajittelu on OP-Pohjolassa jokapäiväistä toimintaa. Jokaisella on työpisteessään energiajae-, toimistopaperi- jakeräyspaperiastiat. Yhteisissä tiloissa ovat tietoturva-, sekajäte- ja biojäteastiat. Myös muulle jätteelle, kuten paristoillesekä puu- ja ongelmajätteille on keräyspisteet. Jätteiden syntyä vähennetään toimintatapoja kehittämällä, muunmuassa sähköistä arkistointia ja kierrätystä tehostamalla sekä jätteiden lajittelun käyttäjäohjeistusta parantamalla. OP-Pohjola keskusyhteisökonsernin käytössä olevista omissa toimistotiloissa jätteiden määrää on tietoisen työn tuloksenaonnistuttu laskemaan viime vuosina.

Tehokkaan lajittelun ansiosta OP-Pohjola keskusyhteisökonsernin kaikkien jätteiden hyötykäyttöaste on 87,4prosenttia. Kaatopaikalle päätyi 12,6 prosenttia hyödyntämättömänä.


Tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutukset (EN 26)OP-Pohjola tarjoaa kattavan valikoiman sähköisiä pankki- ja vakuutuspalveluja ja palvelujen kehittämistä jatketaan.Vuoden 2011 aikana henkilökohtainen asiakaspalvelu teki tuloaan myös verkkoon. Verkon kautta testattiin uusiakeinoja, kuten videoneuvotteluita ja verkkokeskustelua. Tavoitteena on tarjota asiakkaille sijoittamisen, rahoittamisenja vahinkovakuuttamisen tuotteita ja palveluja, joiden avulla voidaan vähentää ympäristövaikutuksia koko arvoketjussa.Osana hankintapuolen kehittämistä aloitettiin alihankinnan eettinen ohjeistaminen, jonka tavoitteena on määritelläyhteiskuntavastuulliset vaatimukset toimittajille.

Lue lisää vastuullisista tuotteista ja palveluista



Sosiaalinen vastuuOP-Pohjola-ryhmän osuustoiminnallinen rakenne ja toimintaperiaatteet luovat hyvät edellytykset sosiaalisen vastuuntoteuttamiselle. OP-Pohjolan henkilöstöjohtaminen perustuu ryhmän arvoihin ja vastuullisiin toimintatapoihin.Henkilöstöjohtamisen periaatteet ohjaavat vastuullista toimintaa ja sen kehittämistä. Ryhmä panostaa henkilöstönosaamisen sekä johtamisen kehittämiseen, työhyvinvointiin, palkitsemiseen ja tasa-arvon edistämiseen. Henkilöstöäkannustetaan kehittämään osaamistaan koko työuran ajan.


Henkilöstörakenne (LA1, LA2 ja LA13)OP-Pohjola-ryhmässä henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2011 723 henkilöllä. Vuoden 2011 lopussa ryhmänpalveluksessa oli 13 229 henkilöä (12 504 vuonna 2010). Vakinaisessa työsuhteessa oli 92 prosenttia (92) jamääräaikaisessa työsuhteessa 8 prosenttia (8). Baltiassa (Seesam Baltia ja Pohjola Finance) OP-Pohjola-ryhmänpalveluksessa oli 335 henkilöä (336), joista vakinaisessa työsuhteessa 95 prosenttia (91) ja määräaikaisessatyösuhteessa 5 prosenttia (9).

Graafi: LA1 Henkilöstön määrä, sukupuoli, %

Graafi: LA1 Henkilöstön määrä, työsuhde, %


Graafi: LA1 Henkilöstön määrä, työsopimus, %

LA1 Henkilöstön määrä maan, sukupuolen, työsuhteen ja työsopimuksen mukaan Baltiantoiminnoissa (%)

Viro Latvia Liettua

Mies 37 32 39

Nainen 63 68 61

Kokoaikainen 100 92 94

Osa-aikainen 0 8 6

Määräaikainen 94 94 97

Vakituinen 6 6 3

Henkilöstön vaihtuvuus oli 3,6 prosenttia (4,7), jota voidaan pitää finanssitoimialalla pienenä.

Graafi: LA2 Henkilöstön vaihtuvuus, %


OP-Pohjolassa halutaan luoda tasa-arvoiset työskentelymahdollisuudet koko henkilöstölle. Henkilöstöstä vuonna 2011oli naisia 73 prosenttia (75) ja miehiä 27 prosenttia (25). OP-Pohjola-ryhmän ikäjakauma on pysynyt tasaisena. Keski-ikä OP-Pohjolassa oli vuoden 2011 lopussa 43 vuotta (44).

Graafi: Henkilöstöryhmien jakauma, %

Graafi: LA13 Henkilöstöryhmien monimuotoisuus, sukupuolijakauma, %


Graafi: LA13 Henkilöstöryhmien monimuotoisuus, ikäjakauma, %

Graafi: LA13 Hallintoelinten monimuotoisuus, sukupuolijakauma, %


Graafi: LA13 Hallintoelinten monimuotoisuus, ikäjakauma, %

Vuonna 2011 eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 61,5 vuotta (61,3) ja eläkkeelle siirtyneet olivat keskimäärin 24,5vuotta (23,3) ryhmän palveluksessa.


Osaamisen kehittäminen (LA10 ja LA12)OP-Pohjola-ryhmässä henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen. Henkilöstön valmennuksissa onpainotettu erityisesti myynti- ja vuorovaikutustaitoja, ja johtamisen kehittämisessä painopisteenä on ollut muunmuassa uudistumiskyky. OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa lisäksi henkilöstölle laajasti mahdollisuuksia kehittää osaamistaansiirtymällä tehtävästä toiseen. Vuonna 2011 koulutuskulujen osuus palkkasummasta oli 2,5 prosenttia (2,0 vuonna2010).

Tärkeässä osassa valmentamista ja koulutusta on myös henkilöstön suoritusten arviointi. Kehitys- jatavoitekeskusteluiden piiriin kuuluu koko OP-Pohjola-ryhmän henkilöstö Suomessa ja ulkomailla.


Työhyvinvointi (LA7)OP-Pohjolassa tehdään määrätietoista ja jatkuvaa työtä henkilöstön työhyvinvoinnin eteen. Ryhmässä seurataantyötyytyväisyyttä ja työhyvinvointia henkilöstötutkimuksella, joka uudistettiin vuonna 2011. Henkilöstötutkimuksentulosten perusteella toimintaa kehitetään sekä työyhteisö-, yritys- että ryhmätasolla.

Koko OP-Pohjolan henkilöstö Suomessa kuuluu työterveyshuollon piiriin. Baltian maissa työterveyshuolto hoidetaanmaiden oman lainsäädännön mukaisesti.

Sairauspoissaolojen osuus vuonna 2011 oli 3,5 prosenttia (3,7 vuonna 2010) laskennallisesta työajasta.


Ihmisoikeudet (HR3)Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on keskeinen osa yhteiskuntavastuullisuutta. OP-Pohjola-ryhmä on allekirjoittamallaYK:n Global Compact -periaatteet sitoutunut edistämään liiketoiminnassaan ihmisoikeuksien sekä työelämänperusperiaatteiden kunnioittamista. OP-Pohjola-ryhmä ei hyväksy missään olosuhteissa tapahtuvaa ihmisoikeuksien taityöntekijöiden oikeuksien loukkaamista. OP-Pohjola-ryhmällä on liiketoimintaa pääosin Suomessa ja vähäisessä määrinBaltian maissa. Ihmisoikeusriskien tunnistaminen ja hallinta ovat osa ryhmän riskienhallintaa, compliance-toimintaa jasidosryhmävuorovaikutusta.

Suurin vaikutusmahdollisuus ihmisoikeuksien edistämiseen OP-Pohjola-ryhmällä on tuotteiden ja palvelujen sekähankintojen vastuullisuuden kautta. Ihmisoikeusriskien arviointi on kiinteä osa vastuullisen sijoittamisen prosessia.Myös luotonannon eettisissä periaatteissa ja vakuuttamisen riskiarvioinneissa kiinnitetään huomiota sosiaalisenvastuun riskeihin. Ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien kunnioittaminen on sisällytetty myös ryhmänhankintapolitiikkaan, jonka uudistaminen on aloitettu. Ryhmä odottaa omien toimintaperiaatteidensa mukaistavastuullisuuden huomiointia yhteistyökumppaneiltaan ja toimittajiltaan.

Vuoden 2012 aikana aloitettava verkkokurssi hyvän liiketavan toimintaohjeista tulee sisältämään koulutusta myösihmisoikeuksien osalta. Lisäksi OP-Pohjola-ryhmän yhteiskuntavastuuohjelmassa tullaan henkilöstöä kouluttamaanGlobal Compact -periaatteisiin ja siten tunnistamaan tapoja edistää ihmisoikeuksien toteutumista liiketoiminnassa.


Yhteiskunta (SO3)OP-Pohjola edistää yhteiskunnan kestävää taloudellista menestymistä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Ryhmä onjatkuvasti vuorovaikutuksessa paikallisten yhteisöjen kanssa ja tekee laajasti yhteistyötä alueiden elinvoimaisuudenkehittämiseksi. Arvojensa mukaisesti ryhmä toimii sekä paikallisesti, alueellisesti että valtakunnallisesti esimerkillisenäja eettisesti vastuullisena yrityksenä.

OP-Pohjolan hyvän liiketavan toimintaohjeet ohjaavat toimimaan lakien, normien ja säädösten mukaisesti sekänoudattamaan rehellisen ja reilun toiminnan periaatteita kaikkialla yhteiskunnassa. Tämä pitää sisällään korruption jalahjonnan vastaiset menettelytavat, julkisen vaikuttamisen läpinäkyvyyden ja kilpailuoikeudellisten säännöstennoudattamisen. Toimialan säätely luo tiukat vaatimukset liiketoiminnalle ja sen yhteiskunnallisille vaikutuksille. OP-Pohjola-ryhmän sisäistä valvontaa, luotettavan hallinnon järjestämistä ja vakavaraisuuden hallintaprosessia sääntelevätluottolaitos-, osuuspankki- ja vakuutusyhtiölaki, laki talletuspankkien yhteenliittymästä sekä Finanssivalvonnanstandardit, määräykset ja ohjeet. OP-Pohjola on myös allekirjoittamalla Global Compact -periaatteet sitoutunutedistämään korruption ja lahjonnan vastaisten menettelytapojen kehittämistä liiketoimintansa vaikutuspiirissä.

Tärkeänä osana OP-Pohjola-ryhmän toimintaa on henkilöstön jatkuva kouluttaminen rahanpesua ja muita taloudellisiaväärinkäytöksiä vastaan. Vuoden 2011 aikana järjestettiin aktiivisesti rahanpesun estämiseen ja asiakkaantuntemiseen liittyviä koulutustilaisuuksia henkilöstölle. Vuonna 2012 aloitetaan koko henkilöstön uusi kattava hyvänliiketavan koulutus.


GRI-raportointiperiaatteetTämä raportti on OP-Pohjola-ryhmän ensimmäinen varsinainen Global Reporting Initiative (GRI) -ohjeiston suositustenmukaan laadittu vastuullisuusraportti. Aiemmin GRI on toiminut suuntaa antavana ohjeistona OP-Pohjolanvastuullisuusraportoinnissa. Raportti sisältää GRI-sisältövertailun sekä GRI-sovellustasoarvion. OP-Pohjolan tavoitteenaon kehittää ryhmän vastuullisuusraportointia edelleen GRI-ohjeiston sekä GRI:n rahoitusalan toimialakohtaisen liitteensuositusten mukaisesti. Ryhmän GRI-raportointi vastaa myös YK:n Global Compact -aloitteen raportointivelvoitettaihmisoikeuksiin, työelämään, ympäristöasioihin ja korruption vastaisuuteen liittyvien periaatteiden edistämisestä OP-Pohjolan liiketoiminnassa. GRI-sisältövertailussa on kerrottu, mitä tunnuslukuja on käytetty kuvaamaan GlobalCompactin kymmenen periaatteen käsittelyä. OP-Pohjola kehittää jatkossa vastuullisuusraportointiaan integroitunaosana ryhmän vuosiraportointia.


RaportointiperiaatteetOP-Pohjola-ryhmän vastuullisuusraportti kattaa tiedot vuodelta 2011 ryhmän rakenteen ja taloudellisen raportoinninperiaatteiden mukaisesti. Vastuullisuusraportti jakautuu kolmeen osioon. Yhteiskuntavastuu OP-Pohjola-ryhmässäkäsittelee yhteiskuntavastuuta liiketoiminnan ja strategian näkökulmasta. Siinä linjataan OP-Pohjola-ryhmänyhteiskuntavastuun olennaiset asiat sekä esitellään ryhmän yhteiskuntavastuuohjelman painopistealueet, toimenpiteetja johtaminen. Yhteiskuntavastuun teemat -osiossa esitellään tarkemmin OP-Pohjolan yhteiskuntavastuunpainopistealueiden sisältö, toimenpiteet ja tavoitteet sekä avaintunnusluvut. Yhteiskuntavastuun painopistealueet onvalittu olennaisuuden periaatteen mukaisesti. Yhteiskuntavastuun teemat rakentuvat OP-Pohjola-ryhmänliiketoiminnan kannalta olennaisimpien vastuullisuuden näkökohtien perusteella. Yhteiskuntavastuun GRI-tiedot-osiossa on esitetty olennaisuusanalyysin perusteella merkittävimmiksi tunnistetut GRI-toimintaindikaattorit. GRI-mittarit kattavat OP-Pohjolan yhteiskuntavastuun kannalta olennaisimmiksi määrittely taloudellisen, sosiaalisen jaympäristövastuun tunnusluvut sekä tuotteiden ja palveluiden vastuullisuuteen liittyvät rahoitusalan GRI-liitteentunnusluvut.

Olennaisuuden määrittelyOlennaisuuden arvioinnissa on otettu huomioon yhteiskuntavastuun eri näkökohtien painoarvo sidosryhmienkiinnostuksen sekä OP-Pohjolan liiketoiminnan vaikutusten kannalta. Sidosryhmien kiinnostuksen kohteita selvitettiinkeskeisille sidosryhmille suunnatun kyselyn avulla. Sidosryhmäkyselyyn vastasi 408 eri sidosryhmien edustajaa, jotkaarvioivat erilaisten yhteiskuntavastuun näkökohtien merkittävyyttä OP-Pohjolalle asteikolla 1–5. Kyselyn tuloksenalaadittiin OP-Pohjolan yhteiskuntavastuun olennaisuusmatriisi, jossa on esitetty näkökohtien priorisointi sidosryhmienkiinnostuksen perusteella. OP-Pohjola-ryhmän yhteiskuntavastuuohjelman painopistealueet heijastavatyhteiskuntavastuun teemoja, jotka ovat ryhmän liiketoiminnan kannalta olennaisimpia. Yhteiskuntavastuunliiketoiminnallisia vaikutuksia arvioitiin riskeinä ja mahdollisuuksina sekä kilpailukykyyn vaikuttavina tekijöinä.

Vastuullisuusraportissa on esitetty olennaisuuden määrittelyn tuloksena OP-Pohjola-ryhmän tärkeimmätyhteiskuntavastuun asiat. Jatkossa olennaisuusarviota päivitetään säännöllisesti osana ryhmänsidosryhmävuorovaikutusta ja yhteiskuntavastuuohjelmaa.

LaskentaperiaatteetOP-Pohjola-ryhmän vastuullisuusraportointi noudattaa pääosin samoja laskentaperiaatteita kuin ryhmän taloudellinenraportointi. Tunnusluvuista taloudellisen, sosiaalisen sekä tuotteisiin ja palveluihin liittyvät yhteiskuntavastuuohjelmanKPI- ja GRI-mittarit on laskettu ja esitetty tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti. Ympäristövastuun tiedot poikkeavatlaskentarajasta, sillä niiden osalta esitetyt tiedot perustuvat OP-Pohjola-ryhmän toimitilapalveluiden tietoihin.Poikkeamat ja rajoitukset laskentarajassa on raportoitu kyseessä olevien tunnuslukujen yhteydessä.

Numeeriset tiedot on esitetty raportointikaudelta sekä vertailutiedot vähintään kahdelta aikaisemmalta tilikaudelta.Niiden uusien tunnuslukujen osalta, joiden vertailutietoja ei ole saatavilla aikaisemmilta tilikausilta, raportissa onesitetty vain raportointikautta koskeva tieto.


Yhteiskuntavastuuohjelman KPI-mittareidenlaskentaperiaatteetRAVA-vakavaraisuussuhde on laskettu jakamalla OP-Pohjola-ryhmän omat varat yhteensä sen omien varojenvähimmäismäärällä. Tiedot on saatu OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätöstiedoista.

Asiakaspalveluiden toimintavarmuudella tarkoitetaan keskeisimpien pankki- ja vakuutusliiketoiminnan järjestelmienhäiriötöntä käytettävyyttä. Liiketoimintapalveluiden käytettävyys raportoidaan kuukausittain häiriöttömän palveluajanprosenttiosuutena mitattavan kuukauden kokonaisminuuteista. Vuosikohtainen luku on muodostettukuukausikohtaisten lukujen keskiarvosta.

Tuki paikallisille hankkeille on muodostettu kirjanpidon tileistä huomioimalla lahjoitukset, palkinnot sekä sponsorointi.Summasta on manuaalisesti poistettu urheilumainonnaksi luokiteltava sponsorointi sekä 3,6 miljoonan euronyliopistolahjoitukset, joiden maksu jakaantui vuosille 2010 ja 2011. Tuki paikallisille hankkeille ei sisällä Baltiantoimintoja.

Bonuksiin omistajajäsenille on laskettu vuoden 2011 aikana kertyneet bonukset osuuspankkien omistajajäsenille jaHelsingin OP Pankin bonusasiakkaille.

Henkilöstötyytyväisyyden luvut on poimittu vuosittain tehtävästä henkilöstötutkimuksesta laskemalla niistähenkilöstötyytyväisyyden indeksi. Vuonna 2011 tutkimuksessa oli mukana OP-Pohjola keskusyhteisökonsernista 4 015henkilöä ja 3 592 henkilöä osuuspankeista ympäri Suomea. Henkilöstötutkimuksen rakenne muuttui vuonna 2011joten aikaisemmat luvut eivät ole vertailukelpoisia.

Luvut henkilöasiakkaiden vastaanottamista e-laskuista kerätään kuukausittain palvelutilastointijärjestelmän avulla.

OP-Pohjolan-ryhmän asiakastyytyväisyys lasketaan henkilöasiakkaiden asiakastutkimuksen tehneiden osuuspankkientutkimustuloksista. Tulos on laskettu asiakkaan lojaalisuus- ja asiakastyytyväisyys mittareiden keskiarvojen (asteikko1–5) keskiarvona. Vuonna 2011 tutkimuksen toteutti 25 ryhmän jäsenosuuspankkia ja niihin vastasi yhteensä 7 415asiakasta.

Oman toiminnan hiilijalanjäljessä on laskettu oman toiminnan suorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 1) ja omantoiminnan epäsuorat päästöt muilta toimijoilta ostetun sähkön ja lämmön tuotannosta (scope 2). Laskenta on selitettytarkemmin GRI-raportointiperiaatteissa. Laskenta ei sisällä Baltian toimintoja.

Green Office -merkityissä toimipisteissä työskentelevän henkilöstön henkilömäärä on laskettu kyseisten toimipisteidenilmoittamien henkilöstömäärien mukaan. Laskennassa ei ole mukana Baltian toimipisteiden henkilöstöä.



Finanssitoimialakohtainen raportointi (FS)Finanssitoimialakohtaisten GRI-indikaattoreiden osalta tiedot perustuvat liiketoimintayksiköiden toimittamiin lukuihin,joiden oikeellisuus on sisäisesti varmistettu.


Taloudellinen raportointi (EC1 ja EC3)Taloudellisen vastuun tiedot perustuvat OP-Pohjola-ryhmän (Osuuspankkien yhteenliittymän) IFRS-tilinpäätöksen2011 tilintarkastettuihin lukuihin.


YmpäristöraportointiEnergia ja ilmasto (EN4 ja EN16)OP-Pohjolan hiilijalanjäljen laskennassa on noudatettu Maailman luonnonvarojen tutkimussäätiön (World ResourcesInstitute) ja Kestävän kehityksen yritysneuvoston (World Business Council for Sustainable Development) kehittämääGreenhouse Gas Protocol -ohjeistusta, joka edustaa parasta olemassa olevaa laskentatapaa organisaatiokohtaisenhiilijalanjäljen laskentaan.

Laskennassa huomioitiin seuraavat päästölähteet Greenhouse Gas Protocolin jaottelua noudattaen:

Oman toiminnan suorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 1 – sisällytettävä laskentaan): polttoainekulutusvaravoimakoneissa ja omistusautoissa (mukaan lukien käytössä olevat leasing-yhtiön autot)Oman toiminnan epäsuorat päästöt muilta toimijoilta ostetun sähkön ja lämmön tuotannosta (scope 2 –sisällytettävä laskentaan): sähkö ja lämpö OP-Pohjola-keskusyhteisökonsernin sekä jäsenosuuspankkien käytössäolevissa toimistokiinteistöissäMuut epäsuorat päästöt (scope 3 – sisällyttäminen laskentaan vapaaehtoista): jätteet ja jätevesi, sähkönkulutuspalveluntarjoajan tiloissa olevassa konesalissa, liikematkustus, ostetut kuljetukset ja postitus, paperinkulutuksenelinkaaripäästöt

Laskennasta rajattiin ulos lomakiinteistöjen, asunto-osakeyhtiö Kuusiniementien sekä vuokrattujen automaattitilojenenergiankulutus, ulkomaan toiminnot, matkat kodin ja työpaikan välillä sekä liikematkustuksesta junat, bussit japaikallisliikenne. Näistä edellä mainituista ulkopuolelle rajatuista scope 3:een kuuluvista toiminnoista ei ollut saatavissadataa laskentahankkeen aikataulun puitteissa. Lisäksi muulle materiankulutukselle kuin paperille ei ole käytettävissäriittävän kattavaa päästökerroindataa.

Energian kulutus on raportoitu OP-Pohjola-ryhmän Helsingin suurimpien kiinteistöjen (Teollisuuskatu, Vääksyntie,Lapinmäentie ja Hiomotie) osalta, koska niistä on saatavilla tarkat sähkönkulutustiedot.

Materiaalit (EN1) ja jätteet (EN22)Materiaaleissa on raportoitu toimistopaperin kulutus OP-Pohjola- keskusyhteisökonsernin ja arvion osuuspankkienosuudesta suhteessa henkilömäärään. Jätteiden hyötykäyttöaste on raportoitu OP-Pohjola-keskusyhteisökonserninosalta.

Raportoitujen vastuullisuustietojen oikeellisuus on varmistettu tietojen tuottajien ja raportoinnin vastuuhenkilöidentoimesta. OP-Pohjola kehittää jatkossa vastuullisuusraportoinnin kattavuutta sekä tietojen keruun ja sisäisenlaadunvarmistuksen menettelytapoja.


http://www.ghgprotocol.org/

Sosiaalinen raportointiHenkilöstötietojen osalta tiedot on kerätty SAP Henkilöstö -järjestelmästä. Henkilöstöluvut koskevat OP-Pohjola-ryhmää poislukien Baltian toiminnot (Seesam Baltia ja Pohjola Finance Baltia) sekä Osuuspankkienkiinteistövälityskeskukset (OPKK).

Henkilöstörakenne (LA1, LA2 ja LA13)Henkilöstön määrä on ilmoitettu koko OP-Pohjola-ryhmän osalta (myös Baltian toiminnot) jaoteltuna työsuhteen jatyösopimuksen sekä sukupuolen ja iän mukaan.

Hallinnon ikä- ja sukupuolirakenteen jakaumaan on laskettu Edustajiston ja Hallintoneuvoston jäsenet,hallintoneuvoston puheenjohtaja ja hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, hallituksen jäsenet, hallituksen puheenjohtajasekä varapuheenjohtaja ja hallituksen varajäsenet.

Henkilöstön vaihtuvuus on ilmoitettu koko ryhmän osalta. Vaihtuvuuden luvuissa ei ole huomioitu ryhmän sisäistävaihtuvuutta henkilöstön vaihtaessa työtehtäviään ryhmän sisällä.

Osaamisen kehittäminen (LA10 ja LA12)Koulutus on laskettu keskimääräisinä prosentuaalisina koulutuskuluina palkkasummasta.

OP-Pohjola-ryhmässä koko henkilöstö, johto ja Baltian työntekijät mukaan lukien, kuuluvat kehitys- jatavoitekeskusteluiden piiriin. Prosentuaalinen osuus kehitys- ja tavoitekeskustelun käyneistä on laskettu vuosittaisenhenkilöstötutkimuksen vastausten perusteella OP-Pohjola-keskusyhteisökonsernin osalta. Laskennassa ei olehuomioitu henkilöstöä, joka on aloittanut työssään edellisen kehitys- ja tavoitekeskustelukauden jälkeen.

Työhyvinvointi (LA7)Ryhmän henkilöstön hyvinvointia seurataan henkilöstötyytyväisyyskyselyllä.

Koko Pohjola-konsernin henkilöstö Suomessa kuuluu työterveyshuollon piiriin, joka toteutetaan työterveyshuoltolakia(1383/2001) noudattaen. Baltian maissa työterveyshuolto hoidetaan maiden omien lainsäädäntöjen mukaisesti.

Sairauspoissaolojen prosenttiluku on suhteutettu laskennalliseen työaikaan.


GRI-sovellustasoOP-Pohjola-ryhmän vastuullisuusraportointi vastaa GRI-ohjeiston sovellustasoa B. Sen mukaisesti OP-Pohjola raportoitoimintaansa liittyvät olennaiset yhteiskuntavastuun tiedot ja tunnusluvut siten, että raportti antaa riittävän jatasapainoisen kuvan ryhmän yhteiskuntavastuusta ja sen vaikutuksista.


YhteystiedotYhteiskuntavastuun yhteyshenkilöitä

Carina Geber-TeirViestintäjohtaja, Johtokunnan jäsen

Stina SuominenJohtaja, brändit ja yhteiskuntavastuu

Sanna AuvinenYhteiskuntavastuun yhteyspäällikkö

Niina PullinenSijoittajasuhdejohtaja, Pohjola Pankki Oyj

Rami TulonenController

Kysymykset ja muut yhteydenotot: viestinta (at) op.fi


Pohjola - osa OP-Pohjola-ryhmääPohjola on osa OP-Pohjola-ryhmää, joka on Suomen johtava finanssiryhmä. OP-Pohjola tarjoaa asiakkailleen maankattavimman ja monipuolisimman pankki-, sijoitus- ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden. Ryhmän liiketoiminta onjaettu kolmeen alueeseen, jotka ovat pankki- ja sijoituspalvelut, henkivakuutus sekä vahinkovakuutus.

Omistajajäseniä 1,3 miljoonaa

Henkilöasiakkaita yli 3,7 miljoonaa

Yritys- ja yhteisöasiakkaita 430 000

Henkilöstöä 13 229

Pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan toimipaikkoja 535

Hallinnointi ja johto Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011205

Johtava markkina-asemaOP-Pohjola-ryhmä on johtava finanssipalveluiden tarjoaja Suomessa. Ryhmä on markkinajohtaja luotoissa, talletuksissaja vahinkovakuuttamisessa kuin myös alan suurin toimija henkivakuutuksen maksutulolla mitattuna.

Graafi: Markkinaosuudet luotoista 2010, %

Graafi: Markkinaosuudet talletuksista 2010, %


Graafi: Markkinaosuudet vahinkovakuutuksenmaksutulosta 2010, %

Graafi: Markkinaosuudet henkivakuutuksenmaksutulosta 2010, %


OP-Pohjola-ryhmän rakenne ja työnjakoOP-Pohjola-ryhmän muodostavat noin 200 osuuspankkia sekä niiden omistama keskusyhteisö OP-Pohjola osk tytär- jalähiyhteisöineen. Pohjola Pankki Oyj on OP-Pohjola osk:n merkittävin tytäryhtiö ja se toimii OP-Pohjola-ryhmänkeskuspankkina. Pohjola vastaa mm. ryhmän maksuvalmiudesta ja hoitaa ryhmän kansainvälistä liiketoimintaa.

OP-Pohjola osk:n muita merkittäviä tytäryhtiöitä ovat OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Henkivakuutus Oy.

OP-Pohjola-ryhmän rakenne

Katso OP-Pohjolan-ryhmän omistussuhteet ja työnjako



YhteisvastuuPohjola vastaa OP-Pohjola-ryhmän maksuvalmiudesta ja varainhankinnasta. Ryhmän keskusyhteisö OP-Pohjola osk jasen jäsenluottolaitokset ovat keskenään vastuussa toistensa veloista ja sitoumuksista. Yhteisvastuu perustuutalletuspankkien yhteenliittymästä annettuun lakiin. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuunpiiriin. Ryhmän yhteisvastuu ja vakaa taloudellinen asema parantavat Pohjolan luottokelpoisuutta.


Laajin asiakaskuntaOP-Pohjola-ryhmään kuuluminen tuo Pohjolalle kilpailuetua. OP-Pohjola-ryhmällä on yli neljä miljoonaa asiakasta,joista pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan yhteisiä asiakkaita on noin 1,3 miljoonaa. Ryhmällä on yli 530 pankki- javahinkovakuutustoiminnan toimipaikkaa Suomessa ja sillä on maan kattavin palveluverkko ja laajin asiakaskunta. Noinpuolet toimipaikoista tarjoaa sekä pankki- että vahinkovakuutuspalvelut. Laaja konttoriverkosto mahdollistaamerkittävän kasvu- ja ristiinmyyntipotentiaalin. Integraation myötä Pohjola pystyy tarjoamaan asiakkailleen parhaatkeskittämisedut.

TNS Gallupin vuosittaisen pankkien ja vahinkovakuutusten vaihtotutkimuksen mukaan 40 prosenttia suomalaisistakäyttää OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pääasiallisena pankkinaan ja 22 prosenttia Pohjola Vakuutustapääasiallisena vakuutusyhtiönään.


AvainlukujaOP-Pohjola 2011 Pohjola 2011 OP-Pohjola 2010 Pohjola 2010

Taseen loppusumma, milj. € 92 287 41 142 83 969 36 184

Saamiset asiakkailta, milj. € 60 331 12 701 56 834 12 433

Talletukset, milj. € 41 304 8 025 36 443 4 231

Oma pääoma, milj. € 6 531 2 331 6 726 2 377

Tier 1 -vakavaraisuus, % 14 10,6 12,8 12,5

Ongelmasaamiset, milj. € 296 62 204 43

Ongelmasaamiset luottoja takauskannasta, % 0,47 0,41 0,34 0,3

Luotto- ja takauskanta, mrd. € 62,8 15 59,4 14,3

Saamisten arvonalentumiset, milj. € 101 60 149 104

Saamisten arvonalentumiset luottoja takauskannasta, % 0,16 0,4 0,25 0,73

Henkilöstö 13 229 3 380 12 504 3 016


TuloslaskelmaOP-Pohjola 2011 Pohjola 2011 OP-Pohjola 2010 Pohjola 2010

Korkokate 1 030 276 917 258

Vahinkovakuutuksen nettotuotot 312 318 382 388

Henkivakuutuksen nettotuotot 72 100

Palkkiotuotot ja -kulut, netto 574 161 563 164

Muut tuotot 173 90 210 116

Tuotot yhteensä 2 160 843 2 172 926

Kulut yhteensä 1 365 528 1 286 514

Tulos ennen saamisten arvonalentumisia 796 316 887 412Saamisten arvonalentumiset 101 60 149 104

Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille 176 163

Tulos ennen veroja 518 258 575 308Käyvän arvon rahaston muutos, brutto -400 -180 225 -17

Tulos käyvin arvoin ennen veroja 117 78 800 291


Hallinnointiperiaatteet – Corporate GovernancePohjola Pankki Oyj (Pohjola tai Yhtiö) on OP-Pohjola osk:n tytäryhtiö ja kuuluu sekä toiminnallisesti ettäomistuksellisesti kiinteästi pankki-, vakuutus- ja muita finanssipalveluja tarjoavaan OP-Pohjola-ryhmään. OP-Pohjola-ryhmä muodostuu noin 200 paikallisesta osuuspankista ja niiden omistamasta keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:statytäryhtiöineen.

OP-Pohjola-ryhmän rakenne


Pohjola-konsernin yhtiörakennePohjola-konserniin kuuluvat emoyhtiö Pohjola Pankki Oyj ja sen tytäryhtiöt.


Pohjolan hallintomalliPohjola on suomalainen osakeyhtiö, jonka johtoelinten vastuut ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lakien mukaisesti.

Pohjolalla on ns. yksitasoinen hallintomalli. Yhtiön ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajatyhtiökokouksessa. Yhtiön osakkeenomistajat valitsevat yhtiökokouksessa Yhtiön hallituksen ja tilintarkastajan. Pohjolaajohtavat hallitus, jonka ohjaus- ja valvontavastuu kohdistuu koko konserniin, ja hallituksen nimeämä toimitusjohtaja.Konsernin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa konsernin johtamisessa.

Pohjolan päätöksenteossa ja hallinnoinnissa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitäkoskevia säännöksiä, Pohjolan yhtiöjärjestystä ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n (Helsingin Pörssin) sääntöjä ja ohjeita.Yhtiö noudattaa tietyin erikseen todetuin poikkeuksin Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (2010).

Pohjola-konsernin keskeiset päätöksentekoelimet ja raportointisuhteet ovat tiivistetysti seuraavat:


Vuotuinen selvitys Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä(Corporate Governance Statement)Pohjola laatii vuosittain Suomen listayhtiön hallinnointikoodin ja arvopaperimarkkinalain edellyttämän selvityksen Yhtiönhallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan Yhtiön toimintakertomuksestaerillisenä ja se julkaistaan Yhtiön verkkosivuilla.


http://www.op-pohjola-annualreport.fi/2011/filebank/4471-Pohjola_Pankki_Oyj_CG2011.pdf

Ajantasainen kuvaus Yhtiön hallinnointiperiaatteista(Corporate Governance)Yhtiön internetsivujen sijoittajasuhteet-osio sisältää lisäksi jatkuvasti päivitettävän ajantasaisen kuvauksen Yhtiönhallinnointiperiaatteista. Merkittävimmät päivitykset tehdään tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ja yhtiökokoustenpäätösten julkistamisen yhteydessä.


https://www.pohjola.fi/pohjola/sijoittajasuhteet?id=330000&srcpl=1&kielikoodi=fi

HallitusReijo Karhinen, s. 1955

Puheenjohtaja

Vuorineuvos, pääjohtaja, OP-Pohjola-ryhmäKauppatieteiden maisteri, Turunkauppakorkeakoulun kunniatohtoriHallituksen jäsen vuodesta 1994

Muut keskeiset luottamustehtävät:Finanssialan Keskusliitto: hallituksenvarapuheenjohtajaKeskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen:hallituksen jäsenKeskuskauppakamari: hallituksenvarapuheenjohtajaSavonlinnan Oopperajuhlat Oy: hallituksenvarapuheenjohtajaLuottokunta: hallintoneuvoston jäsenHelsinkiMissio: valtuuskunnan puheenjohtajaUnico Banking Group: hallituksen jäsen

Keskeinen aiempi työkokemus:Osuuspankkikeskus osk: toimitusjohtaja 1997–2006, toiminnonjohtaja 1994–1996Kuopion Osuuspankki: toimitusjohtaja 1990–1994Savonlinnan Osuuspankki: toimitusjohtaja 1988–1990Varkauden Osuuspankki: toimitusjohtaja 1985–1988Juvan Osuuspankki: apulaisjohtaja 1979–1984

Pohjolan osakeomistus ja osakeperusteiset oikeudet:A-osakkeita 1.1.2011 52 802 kpl ja 31.12.2011 52802 kpl


Tony Vepsäläinen, s. 1959

Varapuheenjohtaja

Liiketoimintajohtaja ja pääjohtajan varamies, OP-Pohjola oskOikeustieteen kandidaatti, eMBAHallituksen jäsen vuodesta 2007

Muut keskeiset luottamustehtävät:Luottokunta: hallituksen varapuheenjohtajaOP-Pohjola osk: johtokunnan varapuheenjohtajaSuomen Kulttuurirahasto: hallituksen jäsen

Keskeinen aiempi työkokemus:OP-Keskus osk: toimitusjohtaja 2007–2010Tampereen Seudun Osuuspankki: toimitusjohtaja1998–2006Turun Seudun Osuuspankki: varatoimitusjohtaja1996–1998Kuopion Osuuspankki: pankinjohtaja 1993–1996Suomen Säästöpankki SSP Oy: aluejohtajanvaramies 1992–1993Pohjois-Savon Säästöpankki: esimiestehtävät1985–1992

Pohjolan osakeomistus ja osakeperusteiset oikeudet:A-osakkeita 1.1.2011 8 665 kpl ja 31.12.2011 8665 kpl.


Merja Auvinen, s. 1960

Varatoimitusjohtaja, Suur-Savon OsuuspankkiKauppatieteiden maisteri, eMBAHallituksen jäsen vuodesta 2006

Muut keskeiset luottamustehtävät:Etelä-Savon kauppakamari: hallituksenvarapuheenjohtaja

Keskeinen aiempi työkokemus:Savonlinnan Osuuspankki: toimitusjohtaja 2001-2011Kuopion Osuuspankki: pankinjohtaja 1992–2001Pohjois-Savon OP-Kiinteistökeskus Oy:toimitusjohtaja oto. 1992–1993Savonlinnan Osuuspankki: markkinointijohtaja1989–1992Nilsiän Osuuspankki: pankinjohtaja 1989,markkinointipäällikkö 1987–1989



Jukka Hienonen, s. 1961

Toimitusjohtaja, SRV Yhtiöt OyjKauppatieteiden maisteriHallituksen jäsen vuodesta 2009

Muut keskeiset luottamustehtävät:Helsingin seudun kauppakamari, puheenjohtaja

Keskeinen aiempi työkokemus:Finnair Oyj: toimitusjohtaja 2005-2010Stockmann Oyj Abp: varatoimitusjohtaja 2003-2005, Tavarataloryhmän johtaja 2001-2005 jaulkomaan toimintojen johtaja 1995-2000



Simo Kauppi, s. 1954

Toimitusjohtaja, Länsi-Suomen OsuuspankkiKauppatieteiden maisteri, eMBAHallituksen jäsen vuodesta 2006

Muut keskeiset luottamustehtävät:Satakunnan OP-liitto: hallituksenvarapuheenjohtajaSatakunnan kauppakamari: hallituksenvarapuheenjohtajaLänsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö:hallituksen puheenjohtajaPDL-palvelut Oy: hallituksen puheenjohtajaFinda Oy: hallituksen jäsenSatakunnan korkeakoulusäätiö: hallituksen jäsen

Keskeinen aiempi työkokemus:Länsi-Suomen Osuuspankki: varatoimitusjohtaja2006–30.4.2009Rauman Seudun Osuuspankki: toimitusjohtaja1996–2006



Satu Lähteenmäki, s. 1956

Kauppakorkeakoulun johtaja 1.1.2010-31.7.2012,Turun kauppakorkeakoulu / Turunyliopisto (Johtamisen ja organisoinnin professori)Kauppatieteiden tohtoriHallituksen jäsen vuodesta 2006

Muut keskeiset luottamustehtävät:Turun yliopisto: Turun kauppakorkeakoulunjohtokunnan puheenjohtajaTurun kauppakorkeakoulun tukisäätiö:hallituksen jäsenOP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö: hallituksenjäsenKyösti Haatajan säätiö: hallituksen jäsenSuomen Kauppakorkeakoulut ABS Finland ry:hallituksen puheenjohtajaTyösuojelurahaston tieteellisenasiantuntijaryhmän jäsen

Keskeinen aiempi työkokemus:Turun kauppakorkeakoulu: johtamisen jaorganisoinnin professori 1999-, apulaisprofessori1997-1998 ja erilaisissa opetus- jatutkimusviroissa 1985-1996MPS/DBM Scandinavia: ura- jauudelleensijoittamiskonsultti 1996Johannes Kepler University, Linz, Itävalta:vieraileva professori vuodesta 2004-

Pohjolan osakeomistus ja osakeperusteiset oikeudet:A-osakkeita 1.1.2011 0 kpl ja 31.12.2011 0 kpl


Harri Sailas, s. 1951

Toimitusjohtaja, Keskinäinen EläkevakuutusyhtiöIlmarinenEkonomiHallituksen jäsen vuodesta 2010

Muut keskeiset luottamustehtävät:Finnair Oyj: hallituksen puheenjohtajaKeskuskauppakamari: hallituksen jäsenTyöeläkevakuuttajat TELA: hallituksenpuheenjohtajaAalto-Yliopistokiinteistöt Oy: hallituksenpuheenjohtaja

Keskeinen aiempi työkokemus:Nordea Pankki Suomi Oyj: aluepankinjohtaja2004-2006 ja varatoimitusjohtajaSuomen vähittäispankin johtaja 2002-2004MeritaNordbanken/Merita Pankki Suomi Oyj:varatoimitusjohtaja, aluepankinjohtaja 1998-2002Merita Pankki Oyj: piirijohtaja Uusimaa 1995-1998Kansallis-Osake-Pankki: eri tehtävissä 1975-1995



Tom von Weymarn, s. 1944

Eläkkeellä vuodesta 2004Diplomi-insinööriHallituksen jäsen vuodesta 2006

Muut keskeiset luottamustehtävät:Hartwall Capital Oy: hallituksen puheenjohtajaTurku Science Park Oy: hallituksen puheenjohtajaSibelius-Akatemia: hallituksen puheenjohtajaIK Investment Partners Oy: Senior AdvisorBoardman Oy: partneriHydrios Biotechnology Oy: hallituksen jäsen

Keskeinen aiempi työkokemus:Oy Rettig Ab: toimitusjohtaja 1997-2004Cultor Oyj: varatoimitusjohtaja 1991-1997Oy Karl Fazer Ab: eri johtotehtävissä, joista kaksiviimeistä vuotta toimitusjohtajana 1983-1991Telko Oy: toimitusjohtaja 1981-1983Oy Huber Ab: toimialajohtaja 1975-1981



JohtoryhmäMikael Silvennoinen, s. 1956

Puheenjohtaja

Toimitusjohtaja, Pohjola Pankki OyjPohjola-konsernin palveluksessa vuodesta 1989.Pohjola Pankki Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta1997 ja johtokunnan jäsen vuosina 1997–2006,Pohjola-konsernin johtoryhmän puheenjohtajavuodesta 2006Kauppatieteiden maisteri

Keskeinen aiempi työkokemus:Pohjola-konserni: toimitusjohtaja erikonserniyhtiöissä 1989–1997Wärtsilä-konserni: eri johtotehtävissä 1983–1989

Keskeiset luottamustehtävät:Unico Banking Group: hallituksen jäsenKonecranes Oyj: hallituksen jäsen



Vesa Aho, s. 1974

Talous- ja rahoitusjohtaja, Pohjola Pankki OyjPohjola-konsernin palveluksessa vuodesta 2001Pohjola-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta2011Kauppatieteiden maisteri

Keskeinen aiempi työkokemus:Pohjola Pankki Oyj: esimies- ja johtotehtävissä2006–2010

Keskeiset luottamustehtävät: -



Karri Alameri, s. 1963

Toimitusjohtaja, Pohjola Varainhoito OyOP-Pohjola-ryhmän palveluksessa vuodesta2009Pohjola-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta2012 (10.2.2012-)Ekonomi

Keskeinen aiempi työkokemus:OP-Henkivakuutus Oy: varatoimitusjohtaja,sijoitusjohtaja 2009–2012Danske Capital Suomi: varatoimitusjohtaja 2007–2008Mandatum Omaisuudenhoito Oy:varatoimitusjohtaja 2004–2006Carnegie Varainhoito Suomi Oy:sijoitustoimenjohtaja 1997–2003

Keskeiset luottamustehtävät:Avara Oy: Hallituksen jäsen



Tarja Ollilainen, s. 1960

Henkilöstöjohtaja, Pohjola Pankki OyjPohjola-konsernin palveluksessa vuodesta 2003Pohjola-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta2012 (1.1.2012-)Kauppatieteiden maisteri

Keskeinen aiempi työkokemus:Pohjola Pankki Oyj: sijoittajasuhdejohtaja 2008-2011Pohjola Pankki Oyj: pankkiiriliikkeen johtaja2003-2008Danske Securities AB: Helsingin sivukonttorinjohtaja 2001-2002Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta:talousjohtaja 1995-2000 Skandinaviska Enskilda Banken, EnskildaSecurities: 1994-1995Sp-Meklarit Oy Pankkiiriliike: toimitusjohtaja1991-1994SKOP/Skopbank: esimies- jaasiantuntijatehtävissä 1986-1991

Keskeiset luottamustehtävät: -



Jouko Pölönen, s. 1970

Toimitusjohtaja, Pohjola Vakuutus Oy,konsernitasoinen vastuu henkilö- jayritysasiakkuuksista, Pohjola Pankki OyjPohjola-konsernin palveluksessa vuodesta 2001Pohjola-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta2008Kauppatieteiden maisteri, eMBA

Keskeinen aiempi työkokemus:Pohjola Pankki Oyj: talous- ja rahoitusjohtaja2009–2010Pohjola Pankki Oyj: riskienhallintajohtaja 2001–2008PricewaterhouseCoopers: KHT-tilintarkastaja1999–2001 ja tilintarkastaja 1993–1999

Keskeiset luottamustehtävät:FK:n vahinkovakuutuksen johtokunta:puheenjohtajaHelsingin OP Pankki Oyj: hallituksen jäsenTapaturmavakuutuslaitosten liitto: hallituksenjäsen



Reima Rytsölä, s. 1969

Pankkitoiminnan johtaja, konsernitasoinenvastuu suurista yritys- jainstituutioasiakkuuksista, Pohjola Pankki OyjPohjola-konsernin palveluksessa vuodesta 1996Pohjola-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta2008Valtiotieteiden maisteri, CEFA

Keskeinen aiempi työkokemus:Pohjola Pankki Oyj ja sen tytäryhtiöt: erijohtotehtävissä 1998–2007 ja kotimaanrahamarkkinoiden chiefdealer 1996–1997Merita Oyj: rahamarkkinadiileri 1994–1996.

Keskeiset luottamustehtävät:Unico Banking Group: johtoryhmän jäsen



Petri Viertiö, s. 1962

Riskienhallintajohtaja, Pohjola Pankki OyjPohjola-konsernin palveluksessa vuodesta 2009Pohjola-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta2009Diplomi-insinööri

Keskeinen aiempi työkokemus:Ernst & Young: liikkeenjohdon neuvontapalvelut,johtaja 2007–2009Sampo Oyj: riskienhallintajohtaja 2002–2007Sampo Pankki Oyj: riskienhallintajohtaja 2000–2001Varma-Sampo: riskienhallintapäällikkö 1999–2000Leonia-konserni: useissa eri johtotehtävissä1997–1999

Keskeiset luottamustehtävät:OP-Henkivakuutus Oy: hallituksen jäsen



18.1.-8.2.2012Hiljainen aika

8.2.2012arviolta klo 8Tilinpäätöstiedote2011

Viikolla 10Vuosikertomus,tilinpäätös jatoimintakertomus2011

27.3.2012Yhtiökokous 2012,Helsinki

10.4.2012Osingonmaksupäivä


3.5.2012arviolta klo 8Osavuosikatsaus1.1.-31.3.2012 (Q1)


1.8.2012arviolta klo 8Osavuosikatsaus1.1.-30.6.2012 (Q2)


31.10.2012, arviolta klo 8Osavuosikatsaus1.1.-30.9.2012 (Q3)

Taloudellinen kalenteri 2012

Tietoa sijoittajille Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011233

SijoittajasuhteetPohjolan sijoittajasuhdeosasto vastaa yhteydenpidosta sijoittajiin, analyytikoihin ja luottoluokituslaitoksiin sekä koordinoisijoittajatapaamisia. Pohjolan sijoittajasuhdetyön tavoitteena on tiedonantopolitiikan mukaisesti varmistaa, että kaikillamarkkinoilla toimivilla on Pohjolan osakkeen hinnanmuodostuksen perustaksi saatavilla samanaikaisesti riittävä ja oikeatieto yhtiöstä sekä varmistaa, että julkistettava tieto annetaan viipymättä ja tasapuolisesti. Pohjolan liikkeeseenlaskemiin joukkovelkakirjoihin sijoittavien kannalta tiedot ovat perustana sille, miten liikkeeseenlaskijantakaisinmaksukykyä pystytään arvioimaan. Pohjolan sijoittajasuhdetoimintaa ohjaava tiedonantopolitiikka onkokonaisuudessaan luettavissa yhtiön verkkosivuilla osoitteessa pohjola.fi > Sijoittajasuhteet > Hallinnointi ja johto >Tiedonantopolitiikka

Pohjolan verkkosivuilla osoitteessa pohjola.fi > Sijoittajasuhteet > Osakesijoittajat on lisää osakesijoittajille tarkoitettuainformaatiota, kuten tietoja Pohjolan osakkeesta ja sen kurssikehityksestä, analyytikoiden konsensusennusteet sekäosakkeen tuottolaskuri.

Pohjolan verkkosivuilla osoitteessa pohjola.fi > Sijoittajasuhteet > Velkasijoittajat on lisää velkasijoittajille tarkoitettuainformaatiota, kuten tietoa Pohjolan ja OP-Asuntoluottopankin velkaohjelmista, kvartaaleittain julkaistaviavelkasijoittajapresentaatioita sekä ohjelmaesitteitä ja emissiokohtaisia lainaehtoja.

Pohjolan osavuosikatsaukset:

www.pohjola.fi > Media > Julkaisut

OP-Pohjola-ryhmän osavuosikatsaukset:

www.op.fi > OP-Pohjola-ryhmä > Media > OP-Pohjola-ryhmän julkaisut

OP-Asuntoluottopankin osavuosikatsaukset:

www.op.fi > OP-Pohjola-ryhmä > Media > Tytäryhtiöiden julkaisut

Pohjolan sijoittajasuhteiden yhteystiedotOsakesijoittajatNiina PullinenSijoittajasuhdejohtajapuh. 010 252 4494niina.pullinen(a)pohjola.fi

VelkasijoittajatNiina PullinenSijoittajasuhdejohtajapuh. 010 252 4494niina.pullinen(a)pohjola.fi

Hanno HirvinenPankinjohtaja,Keskuspankki ja varainhallintapuh. 010 252 2221hanno.hirvinen(a)pohjola.fi

Lauri IloniemiToimitusjohtajaOP-Asuntoluottopankki Oyjpuh. 010 252 3541lauri.iloniemi(a)pohjola.fi


https://www.op.fi/op/op-pohjola-ryhma/media/aineistopalvelu/tytaryhtioiden-julkaisut?id=86004&srcpl=1&kielikoodi=fi

https://www.op.fi/op/op-pohjola-ryhma/media/aineistopalvelu/op-pohjola-ryhman-julkaisut?id=86002

https://www.pohjola.fi/pohjola/media/julkaisut?id=342000&srcpl=8

https://www.pohjola.fi/pohjola/sijoittajasuhteet/velkasijoittajat?id=334000

https://www.pohjola.fi/pohjola/sijoittajasuhteet/osakesijoittajat?id=332000&srcpl=1&kielikoodi=fi

https://www.pohjola.fi/pohjola/sijoittajasuhteet/hallinnointi-ja-johto/tiedonantopolitiikka?id=336800&srcpl=1&kielikoodi=fi

Osakkeet ja osakkeenomistajatPohjolan vuonna 2009 vahvistetun strategian mukainen sidosryhmälupaus osakkeenomistajille on tarjotakilpailukykyinen kokonaistuotto. Tavoitteena on, että osakkeenomistajien saama kokonaistuotto ylittää pohjoismaistenverrokkiryhmien osakkeiden keskimääräisen kokonaistuoton. Vuonna 2011 Pohjola pärjäsi paremmin kuinpankkiverrokit, mutta jäi hieman vakuutusverrokkien kokonaistuotosta.

Pankkiverrokkiryhmä: Nordea, SEB, SHB, Danske, Swedbank, DnBNORVakuutusverrokkiryhmä: Sampo, Tryg, Topdanmark, Alm.Brand

Lue lisää Pohjolan osakkeista


https://www.pohjola.fi/pohjola/sijoittajasuhteet/osakesijoittajat?id=332000&srcpl=8

Kurssikehitys, osakevaihto ja markkinapaikatPohjolan A-osake

2011 2010 2009 2008 2007

Kurssi vuoden lopussa, € 7,51 8,97 7,55 7,88 10,56

Vuoden ylin kurssi, € 10,28 9,79 9,31 11,43 12,34

Vuoden alin kurssi, € 6,47 6,97 3,80 6,28 9,64

Osakkeiden kappalemääräinen vaihto, milj. osaketta 174 154 175 119 147

Osakkeiden euromääräinen vaihto, milj. euroa 1 514 1 311 1 160 1 344 2 024


Osakkeiden markkinapaikatVuonna 2011 Pohjolan A-osakkeiden euromääräisestä kaupankäynnistä 79,5 % tehtiin NASDAQ OMX:ssä. Kuluneenvuoden aikana noin viidesosa kaupankäynnistä on siirtynyt monenkeskisille markkinapaikoille (MTF, multilateral tradingfacility).

MarkkinapaikkaOsuus euromääräisestä kaupankäynnistä 2011,

%

Nasdaq OMX 79,52

Chi-X 11,73

BATS 4,69

Turquoise 3,66

Burgundy 0,34

EuroNext Arca 0,07

Lähde: NASDAQ OMX Helsinki


Perustietoa osakkeista 31.12.2011Pohjolan osakkeet jakautuvat A- ja K-sarjan osakkeisiin.

A-osakkeetA-sarjan osakkeet ovat yleisölle tarkoitettuja, NASDAQ OMX Helsinki Oyj:ssä noteerattuja osakkeita. A-sarjan osake onollut listattuna NASDAQ OMX Helsingin (Helsingin Pörssin) Large Cap -listalle vuodesta 1989. A-sarjan osakkeetoikeuttavat, mikäli osinkoa jaetaan, vuotuiseen osinkoon, joka on osakkeelta vähintään kolme senttiä K-sarjanosakkeelle maksettavaa osinkoa korkeampi. A-sarjan osake tuottaa yhtiökokouksessa yhden äänen.

A-osake

tunnus: POH1SISIN-koodi: FI0009003222pörssierä 1 kpläänimäärä/osake: 1 ääniosakemäärä: 251 169 770 kplosakesarjakohtainen äänimäärä: 251 169 770

K-osakkeetK-sarjan osakkeet ovat listaamattomia osuuspankkien ja OP-Pohjola-ryhmän yhteisöjen omistuksessa olevia osakkeita,joiden siirto on rajoitettu vain kyseisten yhteisöjen välille, mutta jotka voidaan muuntaa A-sarjan osakkeiksi omistajanvaatimuksesta. K-sarjan osake tuottaa yhtiökokouksessa viisi ääntä.

K-osake (noteeraamaton)

tunnus: POHKSISIN-koodi: FI0009003925äänimäärä/osake: 5 ääntäosakemäärä: 68 381 645 kplosakesarjakohtainen äänimäärä: 341 908 225

Yhtiön osakepääoma ja osakkeiden lukumäärät

31.12.2011 31.12.2010

Osakepääoma yhteensä 427 617 463 427 617 463

Osakkeiden lukumäärä yhteensä 319 551 415 319 551 415

Osakkeiden kokonaisäänimäärä 593 077 995 593 077 995

Pohjolan NASDAQ OMX Helsingissä noteerattavien A-osakkeiden ja noteeraamattomien K-osakkeidenkokonaismäärissä ei tapahtunut vuoden 2011 aikana muutoksia.

Osakesarja 31.12.2011Osakkeidenlukumäärä

Osuus kaikistaosakkeista Osuus äänistä

Pohjola A (POH1S) 251 169 770 78,60 % 42,35 %Pohjola K (POHKS) 68 381 645 21,40 % 57,65 %Yhteensä 319 551 415 100,00 % 100,00 %


Osakekannan markkina-arvoPohjolan osakekannan markkina-arvo oli joulukuun lopussa 2 400 miljoonaa euroa (31.12.2010 2 866 miljoonaaeuroa). Markkina-arvon laskennassa K-osakkeet on arvostettu A-osakkeen kurssilla.

Osakekohtaisia tunnuslukuja2011 2010 2009 2008 2007

Tulos/A-osake (EPS), €* 0,68 0,72 0,66 0,36 0,85

Oma pääoma/osake, €* 7,29 7,44 7,09 6,58 7,51

Osinko/A-osake, € * 0,41** 0,40 0,34 0,19 0,53

Osinko/osakekohtainen tulos, (osinkosuhde) % 60** 55 51 51 62

Efektiivinen osinkotuotto (A-osake), % 5,5** 4,5 4,5 2,4 5,0

Hinta/voitto-suhde (P/E), (A-osake) 11,2 12,5 11,5 22,4 12,5

Osakkeen kurssikehitys (A-osake)

- keskikurssi, € * 8,52 8,61 6,32 9,15 11,08

- alin kurssi, € * 6,47 6,97 3,80 6,28 9,64

- ylin kurssi, € * 10,28 9,79 9,31 11,43 12,34

- vuoden lopun kurssi, € * 7,51 8,97 7,55 7,88 10,56

Osakekannan markkina-arvo (A- ja K-osakkeet), mrd. € 2,40 2,87 2,41 1,98 2,66

Osakekannan markkina-arvo (A-osake), mrd. € 1,89 2,25 1,90 1,56 2,09

Osakkeiden vaihto (A-osake), milj. kpl 174 154 175 119 147

- % osakekannasta (A-osake) 69 61 75 74 92

Osakkeiden lukumäärä (A- ja K-osakkeet)

- tilikauden lopussa, kpl 319 551 415 319 551 415 319 551 415 203 350 900 203 350 900

- tilikauden lopussa, kpl * 319 551 415 319 551 415 319 551 415 249 057 242 249 057 242

- keskimäärin tilikaudella, kpl 319 551 415 319 551 415 295 795 845 203 350 900 203 350 900

Osakkeenomistajien lukumäärä (A- ja K-sarja) 33 962 34 910 37 000 30 592 30 272

* Tunnusluvut on oikaistu takautuvasti vuosien 2005-2008 osalta osakeantikertoimella johtuen Pohjola Pankki Oyj:nosakeannista ja 4.5.2009 kaupparekisteriin merkityistä uusista osakkeista.

** Hallituksen ehdotuksen mukaan


OsakkeenomistajatPohjolalla oli vuoden 2011 lopussa 33 962 rekisteröityä osakkeenomistajaa. Määrä laski vuoden 2011 aikana 948osakkeenomistajalla (-3 %). Vuoden 2010 lopussa rekisteröityjä osakkeenomistajia oli 34 910 kappaletta.

Osakkeeonomistajien lukumäärä 31.12.2011 31.12.2010 Muutos (kpl)

A-sarja 33 956 34 903 -947

K-sarja 114 119 -5

Yhteensä* 33 962 34 910 -948

*A- ja K-osakkeenomistajien yhteenlaskettu lukumäärä poikkeaa A- ja K-osakkeenomistajien yhteenlasketustakokonaismäärästä, koska osa K-osakkeiden omistajista omistaa myös A-osakkeita.

Osakkeenomistajista 95,2 prosenttia oli yksityishenkilöitä 31.12.2011.

Osuuspankkilain säännösten mukaan Pohjola Pankki Oyj:n tulee olla keskusyhteisö OP-Pohjola osk:n tytäryhtiö. OP-Pohjola osk oli Pohjolan suurin yksittäinen osakkeenomistaja, jonka osuus kaikista osakkeista oli 37,2 prosenttia jakaikkien osakkeiden äänimäärästä 61,0 prosenttia.

Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus A-osakkeista oli vuoden 2011 lopussa 20,2 prosenttia ja muuulkomaalaisomistus 1,3 prosenttia A-osakkeista, yhteensä 21,6 prosenttia.

Hallintarekisteröityjen ja ulkomaalaisomistuksen osuus kaikista osakkeista vuoden 2011 lopussa oli 17,0 prosenttia.


10 suurinta osakkeenomistajaa 31.12.2011

Osuus kaikistaosakkeista, % Osuus äänistä, %

Osuus A-sarjanosakkeista, %

1. OP-Pohjola osk 37,24 60,96 23,23

2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 10,00 5,39 12,72

3. Oulun Osuuspankki 1,37 1,81 1,11

4. OP-Eläkekassa 1,08 0,58 1,38

5. Valtion Eläkerahasto 0,78 0,42 1,00

6. OP-Eläkesäätiö 0,73 0,39 0,93

7. Turun Seudun Osuuspankki 0,57 0,33 0,72

8. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 0,55 0,30 0,71

9. Tampereen Seudun Osuuspankki 0,51 0,34 0,61

10. Suur-Savon Osuuspankki 0,47 0,36 0,53

Hallintarekisteröidyt osakkeet yhteensä 15,89 8,56 20,22

Muut 30,80 20,54 36,85

Yhteensä 100,00 100,00 100,00

Omistusjakauma sektoreittain


https://www.pohjola.fi/pohjola/sijoittajasuhteet/osakesijoittajat/omistusjakauma-sektoreittain?id=332650

LiputusilmoituksetVuonna 2011 tehtiin yksi liputusilmoitus.

Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö) ja OP-Pohjola osk (OP-Pohjola) ilmoittivat 5.5.2011 PohjolaPankki Oyj:lle (Pohjola) arvopaperikaupoista, joissa Suomi-yhtiö oli myynyt 5.5.2011 OP-Pohjolalle kaikki omistamansaPohjolan A-osakkeet, joiden osuus osakekannasta on 7,26 prosenttia ja äänimäärästä 3,91 prosenttia. Suomi-yhtiönosakeomistus laski kauppojen seurauksena alle kahdeskymmenesosan rajan (1/20) ja OP-Pohjolan osuus nousi ylikolmen kymmenesosan rajan (3/10).

Kaupan jälkeen sekä 31.12.2011 OP-Pohjola osk:n omistusosuus Pohjola Pankki Oyj:ssä oli 37,24 % kaikista osakkeistaja äänten osuus 60,96 % kokonaisäänimäärästä.


OsinkopolitiikkaPitkän aikavälin tavoite osinkosuhteelle on vähintään 50 prosenttia edellyttäen, että Tier 1 -vakavaraisuus ylläpidetäänvähintään 9,5 prosentin tasolla.

Vuosina 2007–2011 osinkosuhde on ollut keskimäärin 56 prosenttia.

2011* 2010 2009 2008 2007

Osinkosuhde, %** 60 55 51 51 62

Jaettu osinko, milj. € 129,0 125,8 106,6 45,5 130,9

* Hallituksen ehdotuksen mukaan

** Osuus osakekohtaisesta tuloksesta


OsinkoPohjola Pankki Oyj:n hallituksen ehdottama osinko vuodelta 2011 on 0,41 euroa (0,40) A-osakkeelle ja 0,38 euroa(0,37) K-osakkeelle.

2011* 2010 2009 2008 2007

A-sarjan osake, € 0,41 0,40 0,34 0,19 0,53

K-sarjan osake, € 0,38 0,37 0,31 0,16 0,50

* Hallituksen ehdotuksen mukaan


Yhtiökokous ja osingonmaksuPohjola Pankki Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 27.3.2012 kello 14.00 alkaen HelsinginMessukeskuksen kongressisiivessä (Messuaukio 1, Helsinki).

Yhtiökokouskutsu julkaistiin 21.2.2012 yhtiön verkkosivuilla osoitteessa pohjola.fi sekä lehti-ilmoituksena HelsinginSanomissa ja Hufvudstadsbladetissa. Kutsu julkistettiin lisäksi pörssitiedotteena. Ilmoittautuminen yhtiökokoukseenpäättyy 21.3.2012 klo 16.00.

15.3. Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä

27.3. Yhtiökokous

30.3. Osingonmaksun täsmäytyspäivä

10.4. Osingonmaksu


Osakeantivaltuudet ja muut erityiset oikeudet osakkeisiinYhtiökokous valtuutti 29.3.2011 hallituksen päättämään yhdestä tai useammasta maksullisesta osakeannista.Osakeannissa annettavien A-sarjan osakkeiden yhteenlaskettu määrä saa olla enintään 24 000 000 kappaletta ja K-sarjan osakkeiden yhteenlaskettu määrä saa olla enintään 6 000 000 kappaletta.

Valtuutus sisältää hallitukselle myös oikeuden poiketa osakkeenomistajalle kuuluvasta etuoikeudesta yhtiön osakkeisiin(suunnattu osakeanti), jos tähän on osakeyhtiölain mukainen yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Valtuutustavoidaan tällöin käyttää yrityskauppojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi jatoteuttamiseksi.

Valtuutus sisältää hallitukselle oikeuden päättää osakeannin ehdoista ja toimenpiteisiin liittyvistä seikoista. Hallituksellaon myös oikeus päättää, kirjataanko merkintähinta kokonaan tai osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoontaikka osakepääomaan.

Valtuutus on voimassa 29.3.2012 saakka. Hallitus ei ole valtuutuksen nojalla päättänyt osakeannista.


Optio-ohjelmatPohjolalla ei ole voimassa olevia optio-ohjelmia.


Omien osakkeiden takaisinostovaltuudetYhtiökokous ei ole tehnyt päätöksiä yhtiön omien osakkeiden ostamisesta. Yhtiökokous ei ole myöskään antanuthallitukselle valtuutuksia päättää omien osakkeiden ostamisesta.


Johdon osakeomistus31.12.2011 31.12.2010

Hallituksen ja johtoryhmän omistamat A-osakkeet yhteensä 148 028 157 249

- suhteutettuna yhtiön koko osakekantaan, % 0,05 0,05

- suhteutettuna kokonaisäänimäärään, % 0,02 0,03

Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten osakeomistukset on esitetty tarkemmin Hallinnointi ja johto -osiossa "Hallitus" ja"Johtoryhmä".




Pohjolaa seuraavat osakeanalyytikotSeuraavat pankit ja pankkiiriliikkeet arvioivat Pohjolaa sijoituskohteena. Pohjola ei vastaa niiden kannanotoista.

Yhtiö Analyytikko

ABG Sundal Collier Claus Højmark Jensen

Carnegie Gianandrea Roberti

Credit Suisse Alex Orloff

Danske Equities Per Grønborg

Evli Bank Kimmo Rämä

Handelsbanken Matti Ahokas

JPMorgan Cazenove Andreas van Embden

Nordea Paavo Ahonen

SEB Enskilda Mika Koskinen

Swedbank (analyst changeover)


VelkasijoittajatOP-Pohjola-ryhmä hankkii varoja kansainvälisiltä markkinoilta Pohjola Pankki Oyj:n ja OP-Asuntoluottopankin toimiessavelkainstrumenttien liikkeeseenlaskijoina. Molemmat yhtiöt ovat keskusyhteisö OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöitä.

Lisätietoa OP-Pohjola-ryhmästä ja velkasijoittajille suunnatusta informaatiosta löytyy alla olevien linkkien takaa.

Lue lisää

Pohjola osana OP-Pohjola ryhmää OP-Pohjolan vuosikertomus 2011

Pohjola.fi > Velkasijoittajat OP-Pohjola-ryhmän julkaisut 2010 ja 2011


https://www.op.fi/op/op-pohjola-ryhma/media/aineistopalvelu/op-pohjola-ryhman-julkaisut?id=86002&srcpl=8

https://www.pohjola.fi/pohjola/sijoittajasuhteet/velkasijoittajat?id=334000&srcpl=1&kielikoodi=fi%20

http://www.op-pohjola-annualreport.fi/OP-Pohjola2011/fi


VarainhankintaPohjola toimii OP-Pohjola-ryhmän keskuspankkina, ja ryhmän tukkuvarainhankinta raha- ja pääomamarkkinoiltasuunnitellaan kokonaisuudessaan Pohjolassa. Ryhmän vakuudeton tukkuvarainhankinta toteutetaan Pohjolassa jakiinteistövakuudellinen tukkuvarainhankinta OP-Asuntoluottopankissa.

Pohjola pyrkii tukkuvarainhankinnassaan laajaan hajauttamiseen, jossa riskiä hajautetaan maturiteettiluokittain,vastapuolittain, tuotteittain ja markkina-alueittain.

OP-Pohjola-ryhmän rahoitusrakenne on vahva. Luotonannosta noin kaksi kolmasosaa on rahoitettu talletuksilla ja loputraha- ja pääomamarkkinoilta.


VelkaohjelmatPohjolalla on 15 miljardin euron suuruinen Euro Medium Term Note -ohjelma (EMTN) yli vuoden mittaistenjoukkovelkakirjojen liikkeeseen laskemiseksi ja 12 miljardin euron suuruinen Euro Commercial Paper -ohjelma (ECP)alle vuoden mittaisten joukkovelkakirjojen liikkeeseen laskemiseksi. Lisäksi Pohjola laskee liikkeeseen sijoitustodistuksia(CD) kotimaan markkinoille.

OP-Asuntoluottopankki laskee liikkeeseen kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjoja (covered bond) 10 miljardin euronsuuruisen Euro Medium Term Covered Note -ohjelmansa (EMTCN) alla.

Pohjolan ja OP-Asuntoluottopankin velkaemissiot vuonna 2011

Liikkeeseenlaskija Ajankohta Määrä Laina-aika Korkotaso

Pohjola Pankki Oyj tammikuu 500 milj. € 5 vuotta m/s +0,80 %

OP-Asuntoluottopankki Oyj heinäkuu 1 mrd. € 7 vuotta m/s +0,48 %

OP-Asuntoluottopankki Oyj huhtikuu 1 mrd. € 5 vuotta m/s +0,35 %


Yhteisvastuu OP-Pohjola-ryhmässäYhteisvastuu OP-Pohjola-ryhmässä perustuu talletuspankkien yhteenliittymästä annettuun lakiin.

Lain mukaan ryhmän keskusyhteisö OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset ovat keskenään vastuussa toistensaveloista ja sitoumuksista.

OP-Pohjola osk vastaa jäsenluottolaitoksensa niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksenvaroista.Jäsenluottolaitos on velvollinen suorittamaan OP-Pohjola osk:lle osuutensa määrästä, jonka OP-Pohjola osk onsuorittanut joko toiselle jäsenluottolaitokselle tukitoimena taikka toisen jäsenluottolaitoksen velkojalle maksunaerääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta velalliseltaan.Jäsenluottolaitosten vastuu määrästä, jonka OP-Pohjola osk on jonkin jäsenluottolaitoksen puolesta tämänvelkojalle suorittanut, jakautuu jäsenluottolaitosten kesken niiden viimeksi vahvistettujen taseiden loppusummanmukaisessa suhteessa.

Yhteisvastuu koskee OP-Pohjola osk:ta, OP-Pohjola-ryhmän jäsenosuuspankkeja, Pohjola Pankki Oyj:tä, Helsingin OPPankki Oyj:tä, OP-Asuntoluottopankki Oyj:tä ja OP-Kotipankki Oyj:tä. OP-Pohjola-ryhmän muut yhtiöt kutenvakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin.

Ryhmän yhteisvastuu ja vakaa taloudellinen asema parantavat Pohjolan luottokelpoisuutta.


LuottokelpoisuusluokituksetPohjolan strategian mukaisena tavoitteena on AA-tason luokitus vähintään kahdelta luottoluokittajalta.

Vain kahdella muulla pohjoismaisella pankilla on AA-tason pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitus kahdeltaluottoluokituslaitokselta. Pohjolan luottokelpoisuutta arvioidessaan luottoluokituslaitokset ottavat huomioon koko OP-Pohjola-ryhmän taloudellisen tilanteen, sillä ryhmää valvotaan yhtenä kokonaisuutena, ja keskusyhteisö OP-Pohjola osksekä jäsenpankit (ml. Pohjola) ovat vastuussa toistensa veloista ja sitoumuksista.

Pohjolan, OP-Pohjolan ja Pohjola Vakuutuksen luottoluokituksissa tapahtui seuraavia muutoksia vuoden 2011 aikana:

15.12.2011 Fitch Ratings Limited (Fitch) laski Pohjola Pankki Oyj:n ja OP-Pohjola-ryhmän pitkäaikaisellevarainhankinnalle annetut luottoluokitukset AA-:sta A+:aan ja lyhytaikaisen varainhankinnan luottoluokituksetF1+:sta F1:een osana laajempaa globaalin ja eurooppalaisen pankkisektorin tarkastelua. Luokitusten näkymätasetettiin vakaiksi.8.12.2011 Standard & Poor's Credit Market Services Europe Limited (Standard & Poor's) vahvisti Pohjola PankkiOyj:n pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokituksen AA- ja lyhyiden luottojen luokituksen A-1+. Luottoluokittajapiti luokituksen näkymät vakaana. Lisäksi Standard & Poor's nosti Pohjola Vakuutus Oy:n luottoluokituksen tasolleAA- (aiemmin A+).10.8.2011 Moody's Investors Service Ltd (Moody's) asetti OP-Pohjola-ryhmän, Pohjola Pankki Oyj:n sekä PohjolaVakuutus Oy:n luottoluokituksia tarkkailuun luokituksen mahdollista laskua varten. Tarkkailuun asetettiin OP-Pohjola-ryhmän taloudellista vahvuutta kuvaava BFSR-luokitus (B-), Pohjola Pankki Oyj:n pitkien luottojen luokitus(Aa2) ja Pohjola Vakuutus Oy:n taloudellista vahvuutta kuvaava luokitus (A2). Moody's arvioi elokuussa 2011, ettäOP-Pohjola-ryhmän taloudellista vahvuutta ja Pohjola Pankki Oyj:n pitkien luottojen luokituksia lasketaankorkeintaan yhdellä pykälällä.

OP-Asuntoluottopankin liikkeeseenlaskemat kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat ovat saaneet Standard &Poor'silta luottokelpoisuusluokituksen AAA ja Moody'silta luottokelpoisuusluokituksen Aaa.


Pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitukset 31.12.2011

Lue lisää luottoluokituksista


https://www.pohjola.fi/pohjola/sijoittajasuhteet/luottoluokitukset?id=333300&srcpl=1&kielikoodi=fi

op-pohjola-annualreport.fi/2011/fi

Documents

Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 · merkittävästi henkilöstöresursseja varmistaaksemme asiakaspalvelun erinomaisen toimivuuden. Lisäksi ensimmäinen räätälöity kehityspolku,