Oiva toimintaympäristö Luonnonvarakeskukselle s. 6

Energiaunioni – Euroopan laajuinen energiaverkko s.10

Verkostosta apua kansainvälistymiseen s.8

1 2015

Biotalouden tutkijahotellilisää yhteistyötä s.4

  Etelä-Pohjanmaa ei komeile vientitilas-tojen kärjessä. Mutta meillä on silti mittava joukko yrityksiä, joiden tuotteet kilpailevat menestyksellisesti kansainvälisillä markki-noilla. Mikä mukavinta, tällaisia ammatti-laisia löytyy joka puolelta maakuntaamme.

Alueellamme on perinteisesti arvos-tettu konkreettista, käsin kosketeltavaa tuotantoa. Metallista ja puusta kyetään sorvaamaan monenlaista näyttävää ja kiin-nostavaa. Ja esimerkiksi koneisiin liittyvää tietotekniikkaa syntyy verstaissamme yhä enemmän.

Kärkialaamme ovat ruokajärjestelmät ja niihin liittyvä osaaminen. Usein käytetään myös termiä agrobiotalous. Etelä-Pohjanmaalla halutaan keskittyä koko Suomelle tärkeän biotalouden kehittämisessä nimenomaan peltopohjaisiin tuotteisiin ja niiden ympärille kasvaneeseen teollisuuteen.

Ruokajärjestelmät on käsitteenä hyvin laaja. Siihen voidaan lukea koko elintarvike-ketju maataloudesta kuluttajalle: tätä ketjua palvelevat muun muassa koneet, laitteet ja kuljetukset. Yhä suurempaa roolia tässä kokonaisuudessa valtaa osaaminen. Myös kansainvälistyminen on oleellinen osa tärkeimmän sektorimme kehittymistä.

Etelä-Pohjanmaalta löytyy merkittävästi ruokajärjestelmiin kytkeytyvää tietotaitoa. Mielestäni emme aina osaa noteerata tätä ammattilaisuutta riittävästi. Kuitenkin myös se on jalostettavissa vientituotteeksi.

Juuri nyt on tärkeää kartoittaa näitä osaamisketjuja ja koota niitä yhteen sopiviksi paketeiksi. Ruokaprovinssistamme pystymme tarjoamaan maailmalle muutakin kuin elintarvikkeita ja niiden tuottamiseen ja jalostamiseen sopivia laitteita. On osattava toimia niin, että Etelä-Pohjanmaa on muista maista tuleville ykköskohde, kun alan am-mattilaiset haluavat tutustua maahan, jossa tuotetaan maailman turvallisinta ruokaa.

Ollaan ylpeitä osaamisestamme ja ammattitaidostamme. Ja kerrotaan siitä muille-kin. ”Evähistä sen näköö, mistä miäs kotoosin on!”

Eduskuntavaaleihin on enää muutama viikko. Vaalit ovat aina jännittäviä, mutta tällä kertaa ne ovat erityisen kiinnostavat. Tulevat kansanedustajat joutuvat ensitöikseen te-kemään kauaskantoisia päätöksiä maamme talouden kuntoon saattamisesta.

Uusi hallitus on visaisten haasteiden edessä. Isot ratkaisut odottavat. Sote-linjausten ohella otettaneen laajemminkin kantaa niin valtion rooliin alueilla kuin kuntapohjaisen aluehallinnon järjestämiseen. Maakuntien liittojenkin uskon olevan tässä tarkastelussa mukana – ja hyvä niin. Hallinto on ihmistä varten eikä päinvastoin.

Yritetään yhdessä huolehtia siitä, että ”nukkuvien puolueen äänisaalis” jäisi mahdol-lisimman pieneksi. Ei muuta kuin joka iikka äänestämään!

Asko Peltola, maakuntajohtajaWWW.EPLIITTO.FI

PRO ETELÄ-POHJANMAA 1/2015 Etelä-Pohjanmaan liiton tiedotuslehti

PÄÄTOIMITTAJA:Maakuntajohtaja Asko Peltolapuh. 0400 590 123

TOIMITUSSIHTEERI:Tiedottaja Hanne Rantala puh. 040 507 7510hanne.rantala@etela-pohjanmaa.fiwww.epliitto.fi

KANNEN KUVA: Kaj Skön

TAITTO: I-print | plusISSN 1796-0215

Agrobiotalouden globaalia osaamista

PÄÄKIRJOITUSTEKIJÄT

Oiva toimintaympäristö Luonnonvarakeskukselle s.12

Energiaunioni – Euroopan laajuinen energiaverkko s.4

Verkostosta apua kansainvälistymiseen s.3

1 2015

Biotalouden tutkijahotellilisää yhteistyötä s.13

2 1/2015

TapahtumakalenteriHuhtikuu1.4. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Kuntien kulttuurivastaavien kokous1.4.–30.4. . . . . . TAIDE TULEE LUO - maakunnallinen Taiteen

perusopetuksen kuukausi 14.4. . . . . . . . . . . . . . . . Aluekehittämisen ajankohtaistilaisuudet

Alajärvellä ja Alavudella 16.4. . . . . . . . . . . . . . . . Aluekehittämisen ajankohtaistilaisuudet

Ilmajoella ja Seinäjoella20.4. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Maakuntahallituksen kokous22.4. . . . . . Aluekehittämisen ajankohtaistilaisuus Kauhajoella23.4. . . . . . . . . .Aluekehittämisen ajankohtaistilaisuus Lapualla27.4. . . . . . . . . Kuntajohtajafoorumi Kauhavan Powerparkissa 29.4. . . . . . . . Kuusiokuntien kv-seminaari Alavuden Fasadissa

Toukokuu 8.5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .MYR:n sihteeristön kokous8.5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Eurooppa-päivän seminaari ja

kansalaistapahtuma Apila-kirjastossa11.5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Maakuntavaltuuston kokous12.5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kulttuurilautakunnan kokous18.5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Maakuntahallituksen kokous19.–20.5. . . . . . . . . . . . . . . . . . Kulttuuristrategiakoulutus kuntien

kulttuurivastaaville20.5. . . . . . . . . . . . . . . . . Etelä-Pohjanmaan korkeakoulufoorumi29.5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kunnallisjohdon neuvottelutilaisuus

Kesäkuu1.6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .MYR:n sihteeristön kokous5.6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kulttuurilautakunnan kokous12.6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . MYR:n kokous15.6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Maakuntahallituksen kokous

 Etelä‐Pohjanmaan liitto, Etelä‐Pohjan-maan ELY‐keskus ja Leader‐ryhmät järjestä-vät huhtikuun aikana kuusi tilaisuutta, joissa keskustellaan aluekehittämisen ajankohtaisis-ta kysymyksistä.

Keskiössä ovat alueen kehittämistoimin-nan tarpeet ja EU‐ohjelmakauden rahasto‐ohjelmien mahdollisuudet vastata niihin. Esiteltäviä EU-ohjelmia ovat maaseutuohjel-ma ja rakennerahasto-ohjelma.

Erityisesti paneudutaan maakunnan suurimman resurssiohjelman, maaseutuoh-jelman, mahdollisuuksiin. Ohjelman haut käynnistyvät kevään 2015 aikana. •

Aluekehittämisen ajankohtaistilaisuudet

 Helmikuun puolivälissä päättyneessä rakennerahasto-ohjelman haussa Keski-Suomen ELY-keskukseen ja Pirkanmaan liittoon saapui runsaasti Etelä-Pohjanmaalle kohdentuvia hankehakemuksia.

– Jaettavan rahoituksen määrä Länsi-Suomessa on vähentynyt vii-me ohjelmakaudesta, mikä osaltaan lisää hankkeiden välistä kilpailua. Toisaalta rakennerahasto-ohjelman sisältökin on aiempaa fokusoitu-neempi, vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala kertoo.

ESR-hankehaussa tuli 19 Etelä-Pohjanmaalle kohdennettua hakemusta, yksi valtakunnallinen hakemus ja kaksi ylimaakunnallista hakemusta, joihin haettiin rahoitusosuutta Etelä-Pohjanmaalta.

Lukumääräisesti eniten tuli hakemuksia, joiden sisältönä on nuor-ten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen tai yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin paranta-minen.

Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen sekä työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintaky-vyn parantaminen olivat myös keskeisiä hankesisältöjä.

EAKR-haussa saatiin seitsemän Etelä-Pohjanmaan liiton valmiste-luun tulevaa hakemusta. Sisällöllisesti EAKR-hankkeet painottuivat maakunnan kahteen kärkikokonaisuuteen, eli ruokajärjestelmiin ja biotalouteen sekä älykkäisiin järjestelmiin.

– Kummankin rakennerahasto-ohjelman hankkeet on tarkoitus käsitellä kesään mennessä. Hankkeet käsitellään ensin MYR:n sihtee-ristössä, minkä jälkeen ne jatkavat päätöksentekovaiheeseen, Rintala selvittää.

Rakennerahasto-ohjelman seuraava haku avataan kesällä. Näillä näkymin hakuaika päättyy syys–lokakuun vaihteessa. Hakujen avau-tumista kannattaa seurata www.rakennerahastot.fi-sivuston kautta. Sivustolla ilmoitetaan myös valtakunnallisista hauista. •

Rakennerahastohankkeita runsaasti valmisteilla

Ilmoittautumiset osoitteessa: https://fi.surveymonkey.com/s/ aluekehittamiskiertue mielellään viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta.

Lisätietoja: Kehittämissuunnittelija Sanna Puumala, Etelä-Pohjanmaan liitto, puh. 040 509 4420

Tilaisuudet järjestetään seuraavasti:TI 14.4. klo 9–12 Järviseutu

(Alajärvi, Lehtimäen enti-nen kunnantalo)

TI 14.4. klo 13–16 Kuusiokunnat (Alavus, Fasadi)TO 16.4. klo 9–12 JIK-kunnat (Ilmajoki, Liiverin tilat)TO 16.4. klo 13–16 Seinäjoki (Apila, Jaaksi-sali)KE 22.4. klo 13–16 Suupohja (Kauhajoki, Logistia)TO 23.4. klo 9–12 Kauhava-Lapua

(Lapuan kristillinen opisto)

31/2015

  Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja kertoo, että maakuntakaa-vojen valmistelu etenee pääpiirteittäin suunnitelmien mukaisesti.

– Vaihemaakuntakaavaan I tulleiden lisätöiden takia kaikkien kaavojen laadinta on kuitenkin jonkin verran viivästynyt, Saarte-noja huomauttaa.

Muutoksia sisältöihinMaakuntahallitus päätti tammikuisessa kokouksessaan tehdä joi-takin muutoksia vaihemaakuntakaavojen sisältöihin. Päätöksen mukaan vaihemaakuntakaavojen sisältöjä uudistetaan siten, että vaihemaakuntakaavaan II jäävät teemat, jotka ovat nopeimmin etenemässä luonnosvaiheeseen.

Vaihemaakuntakaavasta II päätettiin siirtää myöhemmin valmis-tuvaan III vaihemaakuntakaavaan arvokkaiden kulttuurimaisemien teema, jonka osalta on tarpeen odottaa valtioneuvoston lopullista päätöstä valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Lisäksi kes-kustatoiminnot päätettiin eriyttää kaupan teemasta omaksi koko-naisuudekseen.

Tuulivoima- kaavatyö loppusuoralla

Vaihemaakuntakaava I (tuulivoima) Valmistuu maakuntavaltuuston käsittelyyn 11.5.2015. Jos maakuntahallitus hyväksyy kaavan, se toimitetaan

ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Ministeriön vahvistusvaihe vienee noin vuoden.

Vaihemaakuntakaava II (kauppa ja liikenne) Kaavasta valmistuu luonnos kevään 2015 aikana.

Luonnosta esitellään viranomaisille toukokuussa. Luonnos asetetaan nähtäville syksyllä. Nähtävillä olon jälkeen

tehdään kaavan vaikutusten arviointi. Kaavaehdotus pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2015 aikana.

Vaihemaakuntakaava III (turvetuotanto, suoluonnon suojelu, bioenergia ja maisemat)

Kaavaa varten tehdään vielä joitakin selvityksiä koskien bioener-gialaitoksia ja turvetuotannon riskien arviointia.

Kaavaluonnos pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2015 aikana.

Seinäjoen tutkijahotelli käynnistettiin aikoinaan Etelä-Pohjanmaan liiton hankerahoituksella. Konsepti osoittautui toimivaksi, ja malli elää nyt Seinäjoen kaupungin rahoituksella. Mallia kopioidaan nyt myös muualle Suomeen.

4 1/2015

Hanke käynnistyi maaliskuun alussa, ja Seinä-joen yliopistokeskuksen tutkijahotellin tiloissa työskentelee jo muutama bio- ja agrotalou-den tutkija. Projektipäällikkö Esa Vuorenmaa kertoo, että alan tutkijoita haetaan parhaillaan lisää.

Biotalouden tutkijahotellin konsepti on toi-mintalogiikaltaan sama kuin edeltäjänsä Sei-näjoen tutkijahotellin: tutkimustyön tekijälle tarjotaan käyttöön työhuone yhteisestä tilasta muiden tutkijoiden kanssa. Tutkimuksen – oli se sitten gradu, väitöskirja tai muu tutkimus – laatiminen akateemisessa verkostossa parantaa työn laatua ja nopeuttaa prosessia. Myös yhte-ydet yrityksiin ovat käden ulottuvilla. Biotalou-den tutkijahotelli -hanke ei rahoita tiloja vaan käyttää Seinäjoen tutkijahotellin palveluita.

– Täällä työskenteleville tutkijoille tila on ilmainen. Periaatteessa tutkijatilan hintana tie-dottaminen ja verkottuminen muiden tutkijoi-den, Seinäjoen yliopistokeskuksen emoyliopis-tojen sekä alueen yritysten ja organisaatioiden kanssa, Vuorenmaa selvittää.

Tutkimustulokset yritysten käyttöönVuorenmaa kertoo esimerkkinä, että alueen yrityksiin tulee runsaasti yhteydenottoja opis-kelijoilta, jotka haluaisivat toteuttaa pro gradu -päättötyönsä tietyn yrityksen tarpeisiin. Yrityk-setkin olisivat kiinnostuneita, sillä aihe hyödyt-täisi heidän liiketoimintaansa, mutta valmiutta gradun ohjaamiseen ei välttämättä ole. Tässä

vaiheessa biotalouden tutkijahotelli astuu mu-kaan.

– Tutkimustyön ohjaaminen voidaan hoi-taa hankkeen kautta. Tämä on yksi esimerkki hankkeen keinoista vahvistaa tutkimuksen ja alan elinkeinoelämän yhteistyötä, kertoo Vuo-renmaa.

Onnistuneeksi osoittautunutta tutkijaho-tellitoimintaa laajennetaan nyt myös muual-le maakuntaan. Tällä hetkellä Ähtäri, Alajärvi, Kuortane, Kauhajoki ja Alavus ovat lähdössä mukaan ja tarjoavat lähitulevaisuudessa mah-dollisuuden tutkimuksen tekemiseen omista kunnistaan käsin. Verkottumismahdollisuuksia muualle tuetaan videoteitse.

Kohti kansainvälisiä verkostojaBiotalouden tutkijahotelli -hanke haluaa tehdä aluettamme tunnetuksi myös kansainvälisesti. Vuorenmaan mukaan me olemme alan malli-alue, sillä koko pellolta pöytään -ketju on vah-vasti edustettuna maakunnassamme. Meillä on runsaasti alkutuotantoa ja toisaalta huippuunsa vietyä lopputuotteiden jalostusta ja suuria alan yrityksiä. Hankkeessa on tavoitteena kansainvä-listyä myös kiinnittämällä täällä työskenteleviä tutkijoita kansainvälisiin tutkijaverkostoihin.

Vuorenmaan mielestä maakunnassamme on myös asenne alueen kehittämiseen kohdallaan. Hän esittää kiitoksensa Seinäjoen kaupungille, sillä ilman kaupungin vahvaa sitoutumista tällai-nen kehittämistyö ei olisi mahdollista. •

Hanke alkoi 1.3.2015 ja kestää 31.10.2107 saakka.

Hankkeen toteuttaja on Seinäjoen yliopistokeskus. Sitä rahoittavat lisäksi Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen kaupunki.

Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 306 000 euroa, josta noin 70 prosenttia on Etelä-Pohjanmaan liiton välittämää EAKR-rahoitusta.

Biotalouden tutkijahotelli tekee yhteistyötä muun muassa Luonnon- varakeskuksen kanssa.

Biotalouden tutkijahotelli

Teksti: Hanne Rantala

Biotalouden tutkijahotelli on linkki tutkijoiden ja yritysten välilläSeinäjoen tutkijahotellin idea on jalostettu nyt biotalouden tutkijahotelliksi. Sen tavoitteena on koota biotalouden osaajia Etelä-Pohjanmaalle ja lisätä tutkijoiden yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa.

51/2015

Maakunnassa eletään edelleen epävarmuudessa, vaikka uusi Luonnonvarakeskus (LUKE) aloitti toimintansa vuoden 2015 alusta. Alueella teh-dään kuitenkin pontevasti työtä sen eteen, että LUKE olisi tulevaisuudessa merkittävä osa Suo-men agrobiotalouden keskittymää.

– Etelä-Pohjanmaalla on erinomaiset edelly-tykset koko tämän osaamisalan keskuspaikaksi. Maakunnassa on tehty strateginen valinta ruoka-järjestelmien osaamisen keskittymän luomiseksi, ja alueen kehittämiskärjet vastaavat Luonnonva-rakeskuksen tavoitteita, maakuntajohtaja Asko Peltola muistuttaa.

Vankka asema elintarviketuotannossaEtelä-Pohjanmaalla sijaitsee lähes 11 prosenttia koko maan käytössä olevasta maatalousmaasta. Etelä-Pohjanmaa ja sen ympäristö ovat erittäin vahvaa ja kehittyvää agrobiotalousaluetta, jossa viljellään useita lisäarvoa tuottavia viljelykasveja, kuten leipäviljaa ja öljykasveja. Useiden viljely-kasvien satotaso on selkeästi maan keskivertoa korkeampi.

Lisäksi maidon- ja lihantuotanto on vahvaa ja kehittyvää Etelä-Pohjanmaalla ja sen ympäristö-maakunnissa. Myös turkisnahoista 80 prosenttia tulee pohjalaismaakunnista.

Suomen suurimmat elintarvike- ja rehuteolli-suuden yritykset ovat vahvasti edustettuina Ete-lä-Pohjanmaalla ja lähialueilla. Elintarvikeyrityksiä Seinäjoen seudulla toimii noin 80 kappaletta. Alan teknologiayrityksiä on Etelä-Pohjanmaalla ja sen ympäristömaakunnissa keskimääräistä enemmän – ja niiden joukossa on myös suuria toimijoita.

INKA-ohjelma vahvistaa ruokamaakunnan rooliaLuonnonvarakeskukseen yhdistetyistä laitoksista MTT:llä on tällä hetkellä toimipiste Etelä-Pohjan-maalla Seinäjoella. Toimintaa on yhtäältä tekno-logiakeskus Framissa Seinäjoen yliopistokeskuk-sen kanssa samoissa rakennuksissa sekä toisaalta Ylistaron koeasemalla, jossa on myös Perunantut-kimuslaitos PETLAn toimipiste.

– Nykyiset toimipisteet ovat kuitenkin pieniä alueen elintarviketuotannon laajuuteen suh-teutettuina, Peltola toteaa.

Etelä-Pohjanmaan rooli agrobiotalousmaa-kuntana on vahvistunut Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman myötä. Ohjelmassa Seinäjo-en seutu vie eteenpäin agrobiotaloutta toimien yhteistyössä biotaloutta Suomessa kehittävien kaupunkiseutujen kanssa teemalla ”Ruokajärjes-

Luonnonvarakeskukselle erinomainen toimintaympäristö Etelä-PohjanmaallaEtelä-Pohjanmaalla nähdään, että Seinäjoen ympäristöineen tulisi perustellusti olla yksi Luonnonvarakeskuksen kehitettävistä strategisista toimipisteistä. Alueen elinvoimainen alkutuotanto, vahva maatalouskoneteollisuus sekä lukuisat elintarvikkeita ja muita bioraaka-aineita jalostavat yritykset takaavat elinvoimaisen toimintakentän ja monipuoliset kehittymismahdollisuudet.

Teksti : Hanne Rantala

6 1/2015

telmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut” (Green Creative Garden).

Maakunnan eri toimijoilla on vahva yhteinen tahto suunnata resursseja biotalouden kehittä-miseen. Parhaillaan alueella on meneillään useita hankkeita, joilla edistetään elintarviketeollisuu-den kehittämis-, koulutus- ja tutkimustoiminnan sijoittamista Etelä-Pohjanmaalle.

– Olosuhteet mahdollistavat monipuolisen vuorovaikutuksen niin tutkijoiden, kehittäjien kuin yrityselämänkin kanssa. Etelä-Pohjanmaalla on erinomaiset puitteet ja valmiita rakenteita niin maatalousteknologiseen kuin biotalouteen ja elintarvikejalostukseen kytkeytyvään tutkimuk-seen, korostaa Peltola. •

Luonnonvarakeskus

Maa- ja metsätalousministeriön alaiset kolme sektoritutkimuslaitosta (metsän-tutkimuslaitos METLA, maa- ja elintarvi-ketalouden tutkimuskeskus MTT, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL) sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto yhdistyivät vuoden 2015 alusta Luonnon-varakeskukseksi.

Mainituissa tutkimuslaitoksissa työsken-telee noin 1 800 henkilöä, joista lähes puolet on tutkijoita ja muita akateemisia asiantuntijoita.

Luonnonvarakeskuksen alueellisen toiminnan strategian 2015–2025 mukaan sillä on tulevaisuudessa neljä päätoimi-paikkaa ja noin kymmenen muuta strate-gisesti tärkeää toimipaikkaa.

Päätoimipaikkoja ovat pääkaupunkiseutu, Jokioinen, Joensuu ja Oulu.

Muita toimipaikkoja koskevat päätökset tehdään vuoden 2015 aikana.

Etelä-Pohjanmaalla sijaitsee lähes 11 % koko maan käytössä olevasta maatalousmaasta.

Teksti : Hanne Rantala

71/2015

Verkostosta apua kansainvälistymiseenTeksti ja kuva: Elina ManninenVerkosto auttaa yrityksiä

kansainvälistymään myös Etelä-Pohjanmaalla.

Satu Alapihan työhön kuuluu yritysten neuvontaa ja konkreettista auttamista.

Satu Alapiha aloitti vuoden alussa Seinäjoella Yritys-Eurooppa-verkoston eli Enterprise Europe Networkin (EEN) yhteyshenkilönä.

Alapihan mukaan oma aktiivisuus oli ratkai-sevaa EEN-toiminnan saamisessa Etelä-Pohjan-maalle.

– Tämä on palvelulisä, jota ei aiemmin ole ol-lut yrityksille tarjota. Kaikki palvelut ovat yrityksil-le maksuttomia.

Asiantuntijan työpiste on Into Seinäjoen tilois-sa ja palvelu toteutetaan yhteistyössä Into Seinä-joen kanssa, vaikka palkka tuleekin Turku Science Parkista. Alapiha on työskennellyt aikaisemmin muun muassa Frami Oy:ssä yritysten kansainvä-listymisen parissa.

Yhteyshenkilöt apunaAlapihan työhön kuuluu yritysten neuvontaa ja konkreettista auttamista.

– Eri Euroopan maissa on EEN-yhteyshenkilöi-tä, joiden puoleen voi kääntyä. Tämä on konk-reettinen työkalu verkostoitumiseen.

EEN-yhteyshenkilöt järjestävät esimerkiksi yri-tysten tapaamisia ja neuvontaa.

– Esimerkiksi kun pieni elintarvikealan yritys haluaa viedä tuotteitaan Tanskaan, EEN-yhteys-henkilö Anders auttaa selvittelemään, mitä pitää ottaa huomioon.

Ensimmäisen vuoden suurin panostus on toi-minnan tunnetuksi tekeminen, Alapiha toteaa.

– Verkosto täytyy saada tietoisuuteen, että osattaisiin kysyä.

Kansainvälisyyttä verkostaTärkeä apuväline EEN-toiminnassa on verkosta löytyvä hakupalvelu, jonka avulla yritykset voi-vat etsiä kumppaneita. Yrityskontaktipörssissä on noin 20 000 ajankohtaista yritysprofiilia. Profiileita voi katsella vapaasti. Yritys voi luoda oman profiilin EEN-yhteyshenkilön kautta, eli vä-lissä on laadunvarmistus.

Profiilissa yritys kertoo, mitä se etsii ja mitä sillä on tarjota muille. Tiedoista käy ilmi vain yrityksen kotimaa ja koko.

Kansainvä

linen

Etelä-Pohjanmaa

8 1/2015

Enterprise Europe Network EEN eli Yritys-Eurooppa-verkosto toimii yli viidessä- kymmenessä maassa.

Suomessa EEN-verkosto aloitti toi-mintansa vuonna 2008. Tällä hetkellä maassa on 13 asiantuntijaa.

Seinäjoella verkosto on uusi asia. Aikaisemmin lähin organisaation edustaja oli Tampereella.

Suomen verkostoa koordinoi Finpro, ja toimintaa rahoittavat Euroopan komis-sio, TEM sekä verkoston toimijat.

Yrityskontaktipörssi löytyy verkoston nettisivuilta: http://een.ec.europa.eu/

EEN-verkosto

Kaikki palvelut ovat yrityksille maksuttomia.

lyhyet

  Tietoprovinssi on vuosittain järjestettävä tiedon nouto-pöytä, joka esittelee eteläpohjalaista tutkimusta, kehittämistä ja koulutusta. Käy tutustumassa vaikkapa EU-tietokeskuksen esittelypöytään! Tapahtumassa esittäytyy myös Seinäjoen yli-opistokeskuksen tutkijahotelli tutkijoineen. Lisäksi tarjolla on runsaasti mielenkiintoisia seminaareja. Tietoprovinssi on mak-suton ja avoin kaikille. Se järjestetään keskiviikkona 20.5.2015 Seinäjoella Framin B-osassa.

Lisätietoja: www.tietoprovinssi.fi

EU-tietokeskus esillä Tietoprovinssissa

 Etelä-Pohjanmaan liiton saamien tieto-jen mukaan maakunnassa on tällä hetkellä valmisteilla yli 60 kv-hankehakemusta. Kan-sainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsojan mukaan hankkeita saattaa olla val-misteilla vielä tätäkin enemmän, sillä kaikista hankkeista liittoon ei tule tietoa.

Hakemuksia valmistellaan eri rahoitusoh-jelmiin. Esimerkiksi Itämeri-ohjelman ensim-mäiseen hakuvaiheeseen on nyt lähtenyt 13

sellaista hankehakemusta, joissa on mukana toimijoita Etelä-Pohjanmaalta. Eväsoja kertoo, että ennen kesää saadaan tietoa siitä, mitkä näistä hankkeista etenevät jatkoon ja toiseen hakuvaiheeseen.

Hakemuksia on valmisteilla myös muun muassa Interreg Europe -ohjelmaan. Interreg-ohjelmien ensimmäisessä hankehaussa tul-laan jakamaan lähes puolet koko ohjelma-kaudelle varatuista varoista.

Kansainvälinen hankevalmistelu vilkasta Etelä-Pohjanmaalla

 Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus hyväk-syi helmikuussa Botnia Atlantica -ohjelman kansallisen vastinrahoituksen koordinointiso-pimuksen.

Botnia Atlantica -ohjelman kansallisen vas-tinrahoituksen välittävänä toimielimenä toi-mii Pohjanmaan liitto. Hallinnointi koordinoi-daan Pohjanmaan liiton, Keski‐Pohjanmaan liiton, Etelä‐Pohjanmaan liiton sekä Pohjan-maan ja Etelä‐Pohjanmaan ELY-keskusten yh-teistyönä.

Etelä-Pohjanmaa täysjäseneksiBotnia Atlantica on rahoitusohjelma, joka tarjoaa rahoitusta Merenkurkun ylittäviin suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten yhteistyöhankkeisiin. Ohjelman toimintalin-joja ovat innovaatio, elinkeinoelämä, ympä-ristö ja kuljetus.

Botnia-Atlantica-alue kattaa kolmessa maassa kuusi aluetta ja yhden kunnan. Suo-messa siihen sisältyvät Keski-Pohjanmaan,

Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakun-nat. Etelä-Pohjanmaa on nyt ensimmäistä ker-taa ohjelman täysjäsenenä.

Rahoitusta kehittämishankkeisiin Ohjelman seurantakomitean sekä kansallisen vastinrahoituksen koordinointiryhmän jäse-nenä Etelä-Pohjanmaan liittoa edustaa kan-sainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja. Hän toivoo, että eteläpohjalaiset toi-mijat löytäisivät ohjelman mahdollisuudet ja aktivoituisivat tekemään aiempaa enemmän hakemuksia.

– Rahoitusta on mahdollista hakea yh-teisiin kehittämishankkeisiin. Rahoituksesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Etelä-Pohjanmaan liittoon, Eväsoja vinkkaa.

Botnia Atlantica -yhteistyösopimus hyväksyttiin

Ohjelman haut ovat vuonna 2015 auki seuraavasti:• Elinkeinoelämä ja ympäristö: 1.6.–24.8.2015• Innovaatio ja kuljetus: 1.9.–9.10.2015

Omassa profiilissa voi etsiä kumppania useis-ta maista tai vaikka rajata haun koskemaan vain Pohjoismaita.

Palvelua voivat käyttää niin yritykset kuin tut-kimus- ja kehittämisorganisaatiotkin.

Mikäli jokin profiili kiinnostaa, vastaus teh-dään järjestelmän kautta. EEN-yhteyshenkilö var-mistaa ensin oman maansa yritykseltä, haluaako se selvittää yhteistyötä. Yritykset vaihtavat yhte-ystietoja vasta sitten, kun molemmat näyttävät vihreää valoa.

– Lopullisena tavoitteena on yritysten kah-denvälisten sopimusten aikaansaaminen.

Laaja työkenttäMe emme ole maailman kansainvälisin maakun-ta, Alapiha myöntää. Toivoa kuitenkin on.

– Pienikin juttu voi olla iso, kun pääsee alkuun.Ainakin kolmen Pohjanmaan alueet kuuluvat

Alapihan toiminta-alueeseen.– Lisäksi olen mukana elintarvikealan EEN-

ryhmässä, jossa voin palvella elintarvike- ja maa-talousalojen yrityksiä kansallisella tasolla. Nämä sektorit sopivat hyvin Etelä-Pohjanmaan kärkia-loihin. •

91/2015

”Kekseliäs, nuuka ja tehokas”Energiantuotantoon tarvitaan kattava valikoima energianlähteitä, sanoo euro parlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki

Teksti ja kuva: Elina Manninen

Energiaunioni on komission yritys saada lisävirtaa Euroopan unioniin, kertoo lapualainen europar-lamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (ALDE). Mepin mukaan komission julistus helmikuun lopulta on ensimmäinen kattava tahdonilmaisu siitä, mihin se pyrkii.

Energiatehokas rakentaminen on Suomessa päivänselvää– Etelä-Pohjanmaan hyötyminen energiaunio-nista riippuu siitä, mitä asia käytännössä tarkoit-taa.

Jäätteenmäki kehottaa tarttumaan aktii-visesti energiaunionin sisältöön, kuten ener-giaturvallisuuden parantamiseen, energian

10 1/2015

Lämmitys ja jäähdytys ovat suurin yksittäinen energian kysyntäerä Euroopassa. Energiaunionin avulla EU pyrkii turvaamaan varman ja kohtuuhintaisen energiansaannin kuluttajille. Komissio uskoo, että investoiminen rakennusten energiatehokkuuteen on yksi kannattavimmista toimista sekä kansalaisille että yrityksille.

Teksti ja kuva: Elina Manninen

sisämarkkinoihin, vähähiiliseen talouteen sekä alan tutkimukseen ja innovaatioihin.

Hän ottaa esimerkiksi rakennusten energia-tehokkuuden.

– Sen parantaminen ja energiankulutuksen vähentäminen on suomalaisille päivänselvä asia. Ilmastomme takia tarvitsemme erittäin lämpimiä rakennuksia. Kaikkialla EU-alueella näin ei ole, vaan monet asiat on suhteellisen halvan energian aikana tehty vain jotenkuten. Merkittävässä osassa brysseliläisten talojen ulko-ovista ei ole kynnyksiä! Tuuli puhaltaa suoraan käytävään ja asuntoihin.

Europarlamentaarikon mukaan on järkevää tehdä pienetkin parannukset, kun energia- ja

Euroopan laajuinen energiaverkko.

Energiaunioni on yksi Jean-Claude Junckerin johtaman Euroopan komission kärkihankkeista. Komissio julkisti stra-tegiansa energiaunionista helmikuussa.

Tavoitteena on yhdentää Euroopan ener-giamarkkinat ja vähentää hiilipäästöjä. Taustalla ovat Ukrainan kriisi ja huoli energiariippuvuudesta.

Energiaunioni perustuu kolmeen EU:n energiapolitiikan tavoitteeseen, jotka koskevat toimitusvarmuutta, kestä-vyyttä ja kilpailukykyä.

Komissio ehdottaa sekä keinoja tuon-tienergian saannin varmistamiseksi että EU:n sisäpuolella tehtäviä toimen-piteitä.

Energiaunioni oli yksi kolmesta pää-aiheesta Eurooppa-neuvoston maalis-kuun kokouksessa.

Euroopan parlamentin teollisuus-, tutki-mus- ja energiavaliokunta valmistelee parhaillaan aiheesta ei-lakiasäätävää päätöslauselmaa. Valiokunta äänestää mietintöluonnoksesta alustavan tiedon mukaan toukokuussa.

Energiaunioni on osa vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoit-teiden toimeenpanoa. Tavoitteiden toteuttamisessa olennainen osa ovat uusiutuvat energianlähteet, kuten biopolttoaineet.

Energiaunioni

"Etelä-Pohjanmaalla on paljon annettavaa eurooppalaiselle biotalouden kehittämiselle. Tarvitaan kokonaisvaltainen ote ja yksituumaisuus päämääristä."

ilmastotavoitteet ohjaavat rakentamista yhä voimakkaammin.

– Jos noita parannuksia osaa tuotteistaa, markkinoida ja myydä, tekemistä ja toimeentu-loa riittää pitkälle tulevaisuuteen.

Biotalouden viestiä pitää jaksaa kerrataYksi energiaunionin tavoitteista on uusiutuvien luonnonvarojen, kuten bioenergian, käytön lisää-minen. Anneli Jäätteenmäen mukaan Etelä-Poh-janmaalla on paljon annettavaa eurooppalaiselle biotalouden kehittämiselle.

– Esimerkiksi biopolttoainepohjainen kauko-lämmöntuotanto on meillä pitkälle kehitettyä ja toimivaa. Metsäisenä maana Suomella on hyvät lähtökohdat biotaloudessa. Tähän tarvitaan ko-konaisvaltainen ote ja yksituumaisuus päämää-ristä. Pelkkä yksittäisen teknologian kehittäminen ei riitä.

Mepin sanoin biotalous on käsite, jossa ener-gia ja materiaalit kiertävät tehokkaasti, eikä esi-merkiksi jätettä synny.

– On oltava kekseliäs, nuuka ja tehokas yhtä-aikaisesti.

Jäätteenmäki itse kertoo puhuvansa biotalou-den puolesta aina, kun luonteva paikka ilmaantuu.

– Olen ryhmäni varjoraportööri EU:n met-sästrategiauudistukseen ympäristövaliokunnassa. Paikka tarjoaa hyvän tilaisuuden tuoda esille suo-malaista ajattelua biotaloudesta.

Mepin täytyy paitsi tavata erilaisia sidosryh-miä, myös pysyä tietoisena uudesta tutkimustie-dosta.

– Biotalousasia tulee olemaan esillä vuosikau-sia, joten viestiä pitää jaksaa muokata, viedä ja kerrata. •

111/2015

Matkalle osallistuivat Food Safety Management Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Lähteenkorva, Elintarvikeketjujen turvallisuu-den edistäminen -tutkimusryhmän johtaja Timo Nieminen Ruralia-instituutista, maakuntajohtaja Asko Peltola sekä vierailun käytännön järjeste-lyistä vastannut konsultti Mai Renko.

Ajankohtainen teemaRuokaturvallisuus oli teemana ajankohtainen ja sopiva, sillä Vietnamissa tämä vuosi on nimetty nimenomaan ruokaturvallisuuden vuodeksi. Ete-lä-Pohjanmaa taas on kehittämistyössään suun-tautunut koko ruokaketjun toimintaan käsittäen alkutuotannon, jalostuksen, kone- ja laitevalmis-tuksen, logistiikan sekä tutkimus- ja kehittämis-toiminnan.

– Yleishavaintona ruokaturvallisuudesta Viet-namissa on todettava, että aihe on vietnamilaisil-le viranomaisille ja yrityksille varsin ajankohtainen. Mielenkiintoa teemaan lisäävät yhtäältä ruoan turvallisuudesta käytävä keskustelu ja toisaalta kasvaneet vientimahdollisuudet, jotka puoles-

Ruokaturvallisuus esillä VietnamissaNeljän Etelä-Pohjanmaata ja laajemminkin Suomea edustavan toimijan ryhmä teki maaliskuun alussa viikon mittaisen valmistelu- ja opintomatkan Vietnamiin. Matkan päätavoitteena oli viedä Vietnamiin tietoutta suomalaisesta ruokaturvallisuusosaamisesta sekä tavata potentiaalisia yhteistyökumppaneita.

Teksti: Hanne Rantala | Kuvat: Asko Peltola

Valtaosa lihasta myydään Vietnamissa tuoreena.

12 1/2015

taan edellyttävät tuotannolta tiettyä laatutasoa ja sertifiointia, Asko Peltola kertoo.

Elintason nousun myötä kuluttajien kiinnos-tus pidemmälle jalostettuihin ruokiin nousee jatkuvasti, vaikka suurin osa lihasta myydäänkin edelleen perinteisinä tuoretuotteina, joiden hy-gieniassa on paljon parantamisen varaa.

Elintarviketurvallisuuden parantamisen kes-keisimmät ajurit vierailukohteissa olivat yritysten asiakkaiden kasvavat vaatimukset, eivät niinkään viranomaiset. Yrityksistä ainakin kaksi suunnitteli elintarviketurvallisuuteen tähtäävän ISO 22000 -laadunhallintajärjestelmän käyttöönottoa asiak-kaidensa vaatimuksesta.

Kysyntää länsimaiselle teknologiallePeltola kertoo, että suomalaista tekniikkaa pide-tään edistyksellisenä ja laatua korkeana, minkä vuoksi Vietnamissa on toiveita yhteistyön lisää-misestä.

Vietnamissa halutaan myös kasvattaa tuotan-tomääriä, sillä tällä hetkellä Vietnam tuottaa itse vain 74 prosenttia sianlihastaan ja 17 prosenttia broilereistaan. Jalostettua lihaa on nyt vain seit-semän prosenttia kokonaistuotannosta, mutta tavoitteena on nostaa vuoteen 2020 mennessä lihanjalostus yli kaksinkertaiseksi nykyisiin tuotan-tomääriin verrattuna.

– Näin ollen Vietnamissa on lähivuosina suuri tarve ja kysyntä länsimaiselle tuotanto-osaamisel-le ja teknologialle, sanoo Peltola.

Ryhmä vieraili matkan aikana neljässä eri teu-rastamossa, joiden puitteet vaihtelivat merkittä-västi. Laadukkaimmat olivat lähellä suomalaista tasoa, kun taas heikoimmat olivat hygienialtaan alkeellisia.

– Useammassa vierailukohteessamme oli suunnitteilla mittavia investointeja, joiden tarkoi-tuksena oli automaation lisääminen. Investoinnit avaavat mahdollisuuksia esimerkiksi suomalaisille kylmälaitevalmistajille, Peltola huomauttaa.

Yhteiset hankkeet kiinnostavatPeltola kertoo, että kiinnostusta yhteisten hank-keiden rakentamiseen löytyi niin paikallisessa maatalousministeriössä, kaupunkien johdossa, yrityksissä kuin yliopistoissakin.

Rahoitusmahdollisuuksia voisi olla mahdollis-ta löytää muun muassa IPP-ohjelmasta (Finland – Vietnam Innovation Partnership Program) sekä Tekesin ja UM:n yhteisestä BEAM-ohjelmasta (Business with Impact).

Vielä kevään aikana on tarkoitus järjestää ete-läpohjalaisille yrityksille seminaari, jossa käydään läpi erityisesti Vietnamin ja sen lähimaiden mah-dollisuuksia elinkeinoelämälle.

Peltolan mielestä on olennaista löytää uusia tapoja kanssakäymiseen, jotta yhteistyö voi jatkua ja kasvaa nykyistä monipuolisemmaksi. Erityisen tärkeää on saada yrityselämää mukaan hyödyn-tämään Vietnamin tarjoamia mahdollisuuksia. •

Vietnamissa on lähivuosina suuri tarve ja kysyntä länsimaiselle tuotanto-osaamiselle ja teknologialle.

Ruokaturvallisuutta Vietnamissa vaativat ensisijaisesti asiakkaat.

IPP-ohjelman tavoitteena on edesauttaa innovatiivis-ten vientiyritysten syntymis-tä Vietnamiin.

BEAM-ohjelman tavoitteena on puolestaan auttaa suo-malaisia yrityksiä ja muita toimijoita ratkaisemaan inno-vaatioiden avulla maailman kehityshaasteita ja tekemään siitä menestyksekästä ja kestävää liiketoimintaa.

IPP- ja BEAM-ohjelmat

131/2015

Vuosina 2010–2014 toteutettu valtakunnallinen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toiminta-ohjelma on näkynyt eri puolilla Suomea lukuisten projektien ja kampanjoiden kautta.

Taide- ja kulttuuriväki ovat harjoitelleet yh-teistyötä sosiaalisektorin kanssa, usein melko hy-välläkin menestyksellä. Ongelmana on ollut, että hankerahojen loppuessa on myös toiminta pikku hiljaa hiipunut.

Etelä-Pohjanmaan liiton hallinnoiman Hyvin-vointia kuntiin ilman rajoja -hankkeen tavoitteena on uusien ja pysyvien kulttuurihyvinvoinnin pal-veluiden luominen. Hankkeen tuella kehitetään kunnissa hallinnolliset rajat ylittävää yhteistyötä sekä uusia palveluja tukevia toimintamalleja. Li-säksi pyritään vahvistamaan eri hallinnonalojen välisessä yhteistyössä tarvittavaa osaamista.

Kulttuuri- ja sotesektorin pidempiaikaisen yhteistyön käynnistämiseksi kunnille tarjotaan

Helmikuussa 2015 käynnistyneen Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeen tehtävänä on luoda Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueelle uusia hyvinvointia edistäviä kulttuuripalveluja. Hankkeen keskeisenä kohderyhmänä ovat kunnat, joiden kanssa yhteistyössä toteutetaan kuluvan vuoden aikana 12 pilottihanketta.

yksinkertaista mallia, mistä on helppo lähteä liik-keelle.

– Kuntapilottien hakuvaiheessa nimetään kuntien kulttuuri- ja sotepuolelta yhteyshenkilöt, jotka ryhtyvät työskentelemään työpareina tai pienryhmissä. Suunnitelmien edetessä voidaan mukaan ottaa palveluntuottajia esimerkiksi kun-nan kulttuurilaitoksista tai alueen järjestösekto-rilta. Kehittämishankkeen kautta me tuemme yhteistyön käynnistymistä sekä taloudellisesti että asiantuntijoina, kertoo hankkeen projektipäällik-kö Esa Vienamo.

Kuntapilotit käynnistyvät keväällä Hyvinvointihankkeeseen liittyvät kaksitoista kun-tapilottia käynnistetään kevään 2015 aikana. Pilo-teista viisi toteutetaan Etelä-Pohjanmaalla, neljä Keski-Pohjanmaalla ja kolme Pohjanmaalla. Pilot-tien haussa on painotettu palveluiden asiakasläh-töisyyttä, saavutettavuutta, sosiaalista pääomaa sekä ennalta ehkäiseviä vaikutuksia. Pilottien to-teuttamisessa on myös mahdollista huomioida oman kunnan erityispiirteet.

Hyvinvointinäkökulmasta kulttuurin merkitys voi toteutua esimerkiksi itsensä toteuttamisen, osallistumisen tai yhdessä olemisen kautta. Usein parhaita tuloksia on saavutettu sellaisten ryhmi-en parissa, jotka ovat kulttuuripalvelujen suhteen vaikeammin saavutettavissa. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa vanhukset, vammaiset tai syrjäyty-misuhan alla elävät ihmiset.

Taide- ja kulttuurialan toimijoiden keskuudes-sa uudet syntyvät hyvinvointipalvelut nähdään usein mahdollisuutena parantaa alan työllisyyttä ja vaikuttavuutta. Sosiaalipuolen näkökulmasta kyse on palvelujen laadun kehittämisestä ja tar-jonnan monipuolistamisesta.

Tärkein palaute saadaan kuitenkin asiakkailta, joiden taustat ja historiat saattavat olla keske-

nään hyvin erilaisia. Toiminnan keskiössä onkin kulttuuripalvelun tarjoajan ja asiakkaan välinen kohtaaminen.

Taustalla vuosien työEtelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjan-maan maakuntaohjelmissa on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ollut keskeisenä tavoit-teena. Teemaan liittyen on alueella tehty viime vuosien aikana aktiivista pohjatyötä ja selvityksiä, jotka tukevat nyt käynnistyneen maakuntien yh-teisen kehittämishankkeen toteuttamista.

Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeen rahoittajina toimivat Opetus- ja kulttuurimi-nisteriö, Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto ja Svenska Öster-bottens förbund för utbildning och kultur (SÖ-FUK). Hanketta hallinnoi Etelä-Pohjanmaan liit-to. Vuoden 2015 loppuun kestävälle hankkeelle tullaan mahdollisuuksien mukaan hakemaan jatkorahoitusta. •

Teksti: Esa Vienamo

12 kuntapilotin voimin

Hyvinvointia kulttuurista

Hyvinvointi- näkökulmasta kulttuurin merkitys voi toteutua esimerkiksi itsensä toteuttamisen, osallistumisen tai yhdessä olemisen kautta.

14 1/2015

Uusia kasvoja Etelä-Pohjanmaan liitossa

Hanna HangasluomakulttuurisihteeriOlen Hanna Hangasluoma ja asun perhee-ni kanssa Seinäjoen Pajuluomalla. Arkeani värittävät kaksivuotias tytär sekä aviomies. Juureni ovat Pohjois-Pohjanmaalla Ylivieskassa. Lakeuksilla on helppo hengittää, mutta kotiseu-duilta mieli kaipaa Kalajoen merituulta ja aavaa näkymää, johon on pakko palata aika ajoin.

Minun ajatukseni oli tulla Seinäjoelle hetkeksi, kulttuurialan opinto-jen perässä. Tuota hetkeä on jatkunut nyt reilut 12 vuotta. Opintojen jälkeen mielenkiintoiset työt kulttuurin parissa eri puolilla maakuntaa ovat pitäneet minut tiukasti Seinäjoella. Maakunta sekä sen monet kulttuuritoimijat ovat tulleet näiden vuosien aikana tutuksi. Myös vahva eteläpohjalainen identiteetti on tehnyt minuun lähtemättömän vaikutuksen.

Tällä hetkellä vapaa-ajalla rentoudun taikinaterapiasta ja liikunnan riemusta. Nämä kaksi harrastusta tasapainottavat sopivasti toisiaan.

Koen etuoikeutena olla osa hienoa Kulttuurin kehittämisalueen tiimiä, joka kehittää ja vie kulttuurin vahvaa tahtotilaa maakunnassa eteenpäin.

YHTEYSTIEDOTHyvinvointia kuntiin ilman rajoja Projektipäällikkö Esa VienamoEtelä-Pohjanmaan liittoKampusranta 9 C, FramiPL 109 60101 Seinäjoki

TYÖNTEKIJÄT• Projektipäällikkö Esa Vienamo

esa.vienamo@etela-pohjanmaa.fi 0400 883 317

• Projektikoordinaattori Mirka Harju mirka.harju@etela-pohjanmaa.fi 040 550 0576 (toimipaikka Kokkolassa)

Mirka Harjuprojektikoordinaattori

Olen Mirka Harju (os. Johansson), kaksikieli-nen nainen Kokkolasta. Olen vasta aloittanut työt Hyvinvointia ja kulttuuria kuntiin ilman rajoja -hankkeen projektikoordinaattorina, ja toimipaikkani on Keski-Pohjanmaan liitossa, Kokkolassa.

Koulutukseltani olen taidepedagogi ja kuvataiteilija. Minulla on 25 vuoden kokemus taidegraafikkona vaikuttamisesta, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Olen toiminut muun muassa Keski-Pohjan-maan kulttuurirahaston luottamustehtävissä, Ars-Hämeen hallituksessa sekä Pohjalaisen taiteilijaliiton puheenjohtajana vuosina 2013–2015.

Taidegrafiikan lisäksi olen tehnyt lukuisia kuvituksia, ja niistä rakkaim-mat ovat Yksinäinen tyttö ja yksisarvinen sekä Rakkauskirja, jotka sain tehdä Tommy Tabermannin kanssa.

Toimin seitsemän vuoden ajan Svenska Yrkesinstitutin median ja kuvataiteen lehtorina sekä yksikkövastaavana. Tällä hetkellä tavoitteena on Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto, jossa olen edennyt kandi-vaiheeseen. Hyvinvointi ja kulttuuri ovat erityisammattiosaamistani, ja äärettömän lähellä sydäntäni.

Nuorena tehdyt maailmanympärimatkat ääriolosuhteissa ovat opet-taneet minua paljon, ja nykyään nautinkin tasaisesta arjesta kaikkein eniten poikani kanssa.

151/2015

Esa Vienamoprojektipäällikkö

Olen Esa Vienamo ja aloitin hel-mikuun 2015 alussa Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeen projektipäällikkönä. Etelä-Poh-janmaa on minulle hyvin tuttua seutua, sillä olen mm. työsken-nellyt Seinäjoella Rytmi-instituutin johtajana 1997–2001. Lisäksi vaimoni on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta. Itse olen syntynyt Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana olen eri-koistunut eri tavoin taiteen ja kulttuurin hyvinvointi-vaikutuksiin sekä kulttuurin saavutettavuuteen. Vuodet 2010–2014 olin mukana valtakunnallisen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelman koordinaa-tio- ja seurantaryhmässä Taiteen edistämiskeskuksen edustajana. Kolme pohjalaismaakuntaa kattavassa hankkeessamme pääsenkin tekemään työtä, jonka teema on erityisen kiinnostukseni kohde.

Koulutukseltani olen FM ja olen valmistunut Tampereen yliopistosta pääaineenani etnomusikologia. Vapaa-ajan harrastuksiani ovat musiikin lisäksi liikunta ja matkailu.

Elina Manninenkansainvälisten hankkeidenva. assistentti

Elina Manninen tässä hei. Elämä toi minut ja kumppanini Seinäjo-elle jouluna 2013.

Teen sijaisuutta Etelä-Poh-janmaan liitossa kansainvälisten hankkeiden assistenttina. Avustan hankkeissa ja tiedotan kansainvälisistä asioista.

Vastuullani on EU-tietokeskuksen toiminta. Järjestän esimerkiksi Eurooppa-päivän tapahtumaa ja koordinoin maahanmuuttoasioiden uutiskirjettä.

Saavuin Etelä-Pohjanmaalle Uudenmaan, Venäjän Karjalan, Kainuun ja Koillismaan kautta. Valmistuin kesällä 2014 valtiotieteiden maisteriksi. Opiskelin Helsingissä EU-politiikkaa, poliittista historiaa ja venäjän kieltä.

Taskussani on myös tanssitaiteen kandidaatin tutkinto Teatterikorkeakoulusta. Koetan ammentaa luovia ideoita kokemuksistani tanssijana ja toimittajana.

EU-asioista sain otetta Euroopan komission Suomen-edustustossa. Ulkoministeriö päästi minut viisumivirkaile-maan Pietariin yhdeksi kesäksi. Erään lukuvuoden verran avustin maahanmuuttajaoppilaita.

Elämä on kansainvälistä vahingossa ja väistämättä.Kohtaamisiin!

Uusia kasvoja Etelä-Pohjanmaan liitossa

Mari Väänänensuunnitteluavustaja

Olen Mari Väänänen, alkujaan ylihärmäläinen ja nykyinen seinäjokinen. Maantieteen opinnot veivät minut yhdeksän vuotta sitten pohjoisen lakeuksille Ouluun, josta palasin vuodenvaihtees-sa takaisin Etelä-Pohjanmaalle mieheni kanssa.

Luonnonmaantieteilijän koulutuksella olen päässyt yhdistämään töissäni kaksi mielenkiintoni kohdetta: kartat ja luonnonilmiöt. Olen toiminut aiemmin muun muassa yliopisto-opettajana ja -tutkijana saavutettavuutta ja väestönmuutos-ta käsittelevissä paikkatietohankkeissa Oulun yliopistolla. Ennen liittoon siirtymistäni toimin

tutkijana Luonnonvarakeskuksessa porotalouden maankäyttökysymysten parissa.

Etelä-Pohjanmaan liitossa toimin maakunta-suunnittelun tiimissä, ja työtehtäviini kuuluvat muun muassa vaihemaakuntakaavojemme ympäristöasiat ja karttamateriaalien tuottaminen. Osallistuminen kotimaakunnan maankäytön suunnitteluun ja kehittämiseen on minulle mie-leinen tehtävä!

Näin kesän korvalla odotan jo innolla maan-tiepyöräilykauden alkua ja minulle uusia reittejä Seinäjoen seudulla. Aikaani vietän myös retkeillen kotimaan luontokohteilla ja omatoimimatkaillen Euroopassa.

16 1/2015