Raportti OPASTUSKONSEPTI SITO 181212 - hel.fi · (Space Syntax). Opastustarpeita tutkittiin palvelupolkuesimerkin avulla eri käyttäjäryhmien ... museo Finlandia-talo Ateneum Linnanmäki

OPASTEPILOTTI

Opastuskonsepti

Kävelykeskustan opastaminen ja Vuosaaren esimerkki

Sito 18.12.2012

Julk

aisu

OPASTEPILOTTIOpastuskonsepti

Esipuhe

Helsingissä on tällä hetkellä useita erillisiä opastusjärjestelmiä, joita ovat tuottaneet ja ylläpitävät eri hallintokunnat, kiinteistöt ja palvelun tarjoajat. Nykyisten opasteiden tilalle on konseptissa esitetty ratkaisuja yhtenäisen opastuksen luomiselle. Opastuskonseptilla haetaan vastauksia millainen järjestelmän tulisi olla ja miten opastus tuotetaan ja ylläpidetään. Opas-tuskonseptiprojektissa tutkittiin kävelykeskustan pilottialuetta palvelupol-kuesimerkkien avulla. Tehty palvelupolkuesimerkki koski jalankulkureitin Ete-läsataman matkustajaterminaalilta Kampin terminaaliin ja Temppeliaukion kirkolle. Tätä palvelupolkua tarkasteltiin eri käyttäjäryhmien tarpeiden näkö-kulmasta.

Keskustassa opastamisen näkökulma on erityisesti vierailijoiden opasta-misen ja palveluiden saavutettavuuden parantaminen. Vuosaari on otettu konseptisuunnitteluun lähiöopastamisen pilottialueeksi. Asuinalueella tar-peet ovat enemmän paikallisia kuten alueen oman identiteetin esiintuomi-nen, asukkaiden tarpeisiin vastaaminen ja paikallisten kohteiden näkyvyy-den parantaminen. Opastuskonsepti sisältää opastelaitteiden hierarkkisen ryhmityksen, joka pohjautuu tehtyyn alue- ja tarvehierarkia-analyysiin. Tu-levaisuudessa tarvittavia opasteita ovat ainakin ns. koonti-, alue-, suunta-, kohdeopasteet sekä viitoitus. Palvelupolkujen avulla on tutkittu opastusrat-kaisuja kuten opastetyypit ja niiden palvelutaso. Tarkoitus on luoda katkea-maton selkeä opastinten ketju, jonka jokainen palvelupiste on sisällöltään tarkoituksen mukainen.

Konseptissa on kartoitettu opastuksen periaatteita palvelupolkujen avulla. Näyttelyssä esitetyt ratkaisut on tarkoitettu myöhemmän suunnittelun poh-jaksi. Opastuskonseptit eivät sisällä konkreettista opastuslaitteiden tai opas-tuksen sisällön suunnittelua, vaan se luo pohjan kattavalle, esteettömälle ja laadukkaalle opastuksen ja opastuslaitteiden tuoteperheen suunnittelulle tulevaisuudessa.

Opastuskonseptin ovat suunnitelleet rakennusviraston laatiman työohjel-man pohjalta Sito Oy:n työryhmä, jonka muodostivat projektipäällikkö Mik-ko Rikala, teollinen muotoilija Ulla-Kirsti Junttila, sosiologi Sanna Luodemä-ki, arkkitehti Sisko Hovila, liikennesuunnittelija Marjaana Huhta sekä Reijo Markku Design Reform Oy:stä. Opastekonseptityötä on ohjannut ohjausryh-mä, johon ovat kuuluneet Anu Kiiskinen ja Pirjo Tujula Helsingin kaupungin rakennusvirastosta, sekä Tero Santaoja ja Mustafa Gurler Helsingin kaupun-gin Lähiöprojektista.

Sisällysluettelo

1. Tausta ja tavoitteet .......................................................................................................................................................................... 4

1.1. Tehtävän lähtökohdat, tavoitteet ja sisältö ....................................................................................................................... 4

1.2 Työskentelymenetelmä: Palvelupolku ...............................................................................................................................6

1.3 Opastepilotin työpajat keväällä 2012 ................................................................................................................................8

2. Menetelmät .......................................................................................................................................................................................12 2.1 Palvelumuotoilu opastuskonseptissa .................................................................................................................................12

3. Opastuskonsepti........................................................................................................................................................................... 13 3.1 Maastokävelyn havainnot .......................................................................................................................................................13 3.2 Opastuksen tarve: Tarvehierarkia-analyysi ......................................................................................................................16

3.3.Kohteiden verkosto: Suuntaopasteiden symbolit .......................................................................................................... 17

3.4 Opastehierarkia - Opastetyyppien sisältö ja asemointi ...............................................................................................18

3.5 Opastetyypit: Esimerkkejä ................................................................................................................................................... 20

4. Palvelupolut Helsingin keskustassa ..........................................................................................................................................22

4.1.Palvelupolkujen variaatiot .....................................................................................................................................................24

5. Opastuksen syventävät tasot.......................................................................................................................................................25

5.1 Suvantopaikat........................................................................................................................................................................... 25

6. Opastuksen visuaalinen ilme

6.1 Opastus osana Helsingin muita opastejärjestelmiä ja Helsinki-brändiä ...............................................................26

6.2. Helsinki ja sen sisäiset kaupunginosat ........................................................................................................................... .27

6.3 Alueiden teemallinen jaottelu.............................................................................................................................................27

7. Syventävät esimerkkikohteet........................................................................................................................................................28 7.1 Konseptin sovellustesti: Vuosaari..........................................................................................................................................28 7.2 Konseptin syventämisesimerkki: Ateneumin taidemuseo...............................................................................................29

8. Opastuksen ylläpito ja päivitys....................................................................................................................................................29

RakennusvirastoHelsingin kaupunki

3

Helsingin keskusta-alueen opasteiden nykytilan kartoitusOpastuskonsepti

1. TAUSTA JA TAVOITTEET

1.1. Tehtävän lähtökohdat, tavoitteet ja sisältö

Helsingissä on tällä hetkellä useita erillisiä opastusjärjestelmiä, joita ovat tuottaneet ja ylläpitävät eri hallintokunnat, kiinteistöt ja palvelun tarjoajat. Opastuskonseptissa esitetään ratkaisuja yhtenäisen opastuksen luomiselle ja haetaan vastauksia siihen, millainen järjestelmän tulisi olla.

Opastuskonseptin suunnittelussa on otettu huomioon keväällä 2012 toteu-tettu vuorovaikutteinen opastepilottityö, jossa kartoitettiin ja koottiin vuoro-vaikutteisesti tietoa ja kokemusta opastuksen tarpeesta erilaisissa työpajois-sa yhdessä erilaisten käyttäjäryhmien ja palvelun tarjoajien kanssa.

Opastuskonseptin keskeisimmät tavoitteet ovat:

• Liikkumisen ja orientoinnin helpottaminen

• Vierailijoiden ja asukkaiden opastuspalvelujen parantaminen

• Kaikille soveltuvan opastuksen kehittäminen (esteettömyys)

• Kaupungin palvelujen, kulttuurin ja elinkeinoelämän esille tuominen

Tavoitteena on myös opastukseen liittyvän toimintajärjestelmän luominen: kaupungin tarjoamien ja ulkoa ostettavien palvelujen tuottamisen ja hallin-noinnin järjestäminen. Lisäksi tavoitteena on opastejärjestelmän ja opastei-den ylläpidon ja tietojen päivittämisen organisointi niin, että voidaan taata järjestelmän toimivuus, kestävyys ja kustannustehokkuus.

Opastuskonsepti sisältää opastelaitteiden hierarkkisen ryhmityksen, joka pohjautuu tehtyyn alue- ja tarvehierarkia-analyysiin. Tulevaisuudessa tarvit-tavia opasteita ovat ainakin ns. koonti-, alue-, suunta-, kohdeopasteet se-kä viitoitus.

KÄYTTÄJÄRYHMÄT

Opastuskonseptin alkuvaiheessa määriteltiin eri käyttäjäryhmät, joita opas-tuksen tulisi palvella:

• Asukkaat

• Vierailijat ja turistit

• Kaupungin hallintokunnat

• Kiinteistöt

• Palvelujen tarjoajat

• Elinkeinoelämä

• Kulttuurilaitokset ja esim. yliopistot

Opastepilotin työpajavaiheessa todettiin kuitenkin, että keskustassa opas-tamisen suunnittelun lähtökohdaksi voi ottaa vierailijoiden opastamisen ja palveluiden saavutettavuuden parantamisen, sillä näiden ryhmien opastus-tarpeet ovat suurimmat. Asukkaiden tarpeet liittyvät keskustassa pääosin liikkumiseen, kaupunkien palveluiden ja kulttuurilaitoksien käyttöön sekä työpajassa esiinnousseeseen toiveeseen saada turisti- ja muista kohteista syventävää tietoa.

Vuosaari otettiin konseptisuunnitteluun lähiöopastamisen pilottialueeksi. Asuinalueella tarpeet ovat enemmän paikallisia, kuten alueen oman identi-teetin esiintuominen, asukkaiden tarpeisiin vastaaminen ja paikallisten koh-teiden näkyvyyden parantaminen.

KAIKILLE SOVELTUVA OPASTUS

Tarkasteltavalle Helsingin ydinkeskustan alueelle sekä Vuosaaren keskus-tan alueelle on laadittu aiemmin alueellinen esteettömyyssuunnitelma, jos-sa määritellään alueelliset esteettömyyden tasovaatimukset, perus- ja eri-koistason alueet sekä esteetön reitti.

Helsingin ydinkeskustassa erikoistason esteetön reitti noudattaa pääosin opastuskonseptin lähtökohtana olevaa palvelupolkua Olympiaterminaalilta Kampin terminaaliin. Opastuskonseptissa on otettu huomioon esteettömyy-den vaatimukset palvelupolulla sekä laitteiden sijoituksessa että laitetyyp-pien määrittelyssä. Konseptitasolla ei kuitenkaan voida esittää yksityiskoh-taisia suunnitelmia siitä, miten esim. näkövammaisille suunnattu opastus ja informaatio on ratkaistu koko reitillä tai kussakin kohteessa tai laitteessa.

Myös Vuosaaressa opastuskonseptin lähtökohtana oleva palvelupolku nou-dattaa pääosin alueellisessa esteettömyyssuunnitelmassa määriteltyä eri-koistason esteetöntä reittiä ja esteettömyyden vaatimukset on huomioi-tu opastusjärjestelmän ja laitteiden suunnittelussa. Laitteiden sijoituksen, muodon ja informaatiosisällön suunnittelu ovat kuitenkin myöhemmän suunnittelun tehtäviä.

Helsingissä on tehty päätös, että näkövammaisia henkilöitä ohjaavia ja va-roittavia laattoja käytetään ainoastaan katetuilla ja lämmitetyillä alueilla. Ka-tualueita koskevissa tyyppipiirustuksissa jalankulku- ja pyöräily erotetaan erikoistason alueilla nupu- tai noppakiveyksellä, perustasolla massaraidal-la. Ne toimivat usein myös ohjaavina elementteinä. Samoja materiaaleja voi-taisiin käyttää myös vartavasten ohjaavina elementteinä, koska niiden toimi-vuus on jo testattu näkövammaisilla.

HKR, OPASTUSKONSEPTOINNIN AIKATAULUTUS, 2012

ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47

1. Aloituskokous KOKOUS2. Lähtötietoanalyysi ja maastokäynti3. Alustavan konseptin laatiminen4. Konseptin ennakkoaineisto asiakkaalle5. Alustavan konseptin esittely KOKOUS6. Konseptin tarkentaminen7. Testaaminen Vuosaaressa8. Konseptin ennakkoaineisto nro 2 asiakkaalle9. Seminaari ja konseptin esittely KOKOUS10. Konseptisuunnitelman viimeistely11. Näyttelymateriaalin luovutus 13.11, avajaiset 15:00 18:0012. Loppuraportin ja materiaalin luovutus

TEHTÄVÄ VIIKOTKOKOUS

Kuva 1: Opastuskonseptin aikataulu

4


TERMINAALI

Nähtävyys

TORITORI

TERMMINAALI

Kuva 2: Opastekonseptin tavoitteena on liikkumisen ja orientoinnin helpottaminen. Parhaassa tapauksessa helppokäyttöinen ja laadukas opastus ilahduttaa.

5


1.2. Työskentelymenetelmä: Palvelupolku

Opastuskonseptiprojektissa tarkasteltava alue sijoittuu Helsingin ydinkes-kustaan, jota tutkittiin kävelijöiden näkökulmasta. Tarkasteltavan alueen si-sällä muodostettiin reitti, jonka varrella tutkittiin käyttäjälle tarjottavia opas-tuspalveluja. Opastuspalveluiden eli opasteen keskeisen sisällön lisäksi määriteltiin opasteiden laatutaso, sekä lopullisena tavoitteena oleva palve-lukokemus. Kokonaisuudesta muodostuu katkeamaton ja selkeä opastinten ketju, jota tässä työssä kutsutaan palvelupoluksi.

Tehty palvelupolku koski jalankulkureitin Eteläsataman matkustajaterminaa-lilta Kampin terminaaliin ja Temppeliaukion kirkolle. Sunnittelijat perehtyivät palvelupolulla eri käyttäjäryhmien tarpeisiin roolipelin avulla. Käyttäjärooli-hahmoja olivat mm. turisti, liikkumisesteinen, lapsi sekä ikääntynyt käyttäjä. Reitin varrella tuli huomioida erityisesti seuraavat tärkeät kohteet:

• Eteläsataman matkustajaterminaali

• Kauppatori

• Museot ja kulttuurikohteet: Helsingin kaupunginmuseo, Ateneumin taidemuseo ja Kauppatorin kauppahalli

• Puistot: Esplanadin puisto ja Kaisaniemen puisto

• Richardinkadun kirjasto

• Tuomiokirkko ja Senaatintori

• Unioninkadun akselin sähköinen opaste

• Rautatieasema sekä Rautatientorin ja Kampin metroasemat

• Kampin terminaali

• Temppeliaukion kirkko

Lisäksi opastuskonseptissa tuli ottaa huomioon opastaminen seuraaviin var-sinaisen palvelupolun ulkopuolisiin kohteisiin:

• Linnanmäki

• Kaivopuisto

• Kaapelitehdas

Palvelupoluksi valittiin esimerkkireitti, jonka varrelle sijoittui eniten suosittu-ja kohteita. Voidaan todeta, että myöhemmässä suunnittelu- ja toteutusvai-heessa on tarpeellista tehdä liikennevirtalaskennat tieteellisin menetelmin (Space Syntax).

Opastustarpeita tutkittiin palvelupolkuesimerkin avulla eri käyttäjäryhmien näkökulmasta.

6


OLYMPIA-TERMINAALI

KamppiM

NARINKKA-TORI

JATERMINAALI

KAUPPA-TORI

RAUTATIEN-TORI

Temppeliaukionkirkko

100m0 300m

Eduskunta-talo

Kansallis-museo

Finlandia-talo

Ateneum

Linnanmäki

Musiikki-talo

Kiasma Hginyliopisto

Hginkaupungin-

museo

Esplanadi

KaisaniemiM

tori

Rikhardin-kadun

kirjasto

Kaapeli-tehdas

3seppää

Kaivo-puisto

Kaisaniemenpuisto

Työryhmälle asetetut kohteet ja palvelupolku.

7


Työpaja 1:Palvelun-tarjoajien

tarpeet

Työpaja 2:Kaupunkilaisten

tarpeet

Työpaja 3: Työpaja 4:Tyylipaja

Työpaja 5:

tarpeet

Työpaja 6:Nuoriso

Viikko 4 Viikko 5 Viikko 9 Viikko 12 Viikko 15 Viikko 17

1.3 Opastepilotin työpajat keväällä 2012Opastepilotin periaatteena oli käynnistää suunnittelu käyttäjien tarpeita kar-toittamalla. Mitä tarpeita erilaisilla Helsingin keskustassa liikkuvilla ihmisillä on opastukselle ja miten opastus voisi tulevaisuudessa palvella heitä parem-min? Käyttäjänäkökulmaa kartoitettiin keväällä 2012 järjestämällä kuusi työ-pajaa, joihin kutsuttiin kuuden eri kohderyhmän edustajia.

Työpajojen aiheet:

1. Palveluntarjoajien tarpeet

2. Kaupunkilaisten tarpeet

3. Esteettömyys

4. Tyylipaja

5. Turistien tarpeet

6. Nuoriso

Työpajoissa pohdittiin 1) nykytilan haasteita ja 2) toiveita tulevalle opas-tukselle. Työskentely tapahtui mielikuvakortteja ja karttapohjia sekä rooli- ja ideakortteja hyödyntäen. Nuorisotyöpajan toteutukseen osallistui lisäksi Metropolian ammattikorkeakoulu järjestämällä rastityöskentelyn.

Työskentelymenetelmällä haluttiin rohkaista uuden visioimiseen. Jokaisessa työpajassa pohdittiin sitä, millainen ”minun Helsinkini” olisi.

Opastepilotin työpajojen aikataulu.

8


Työpajassa, jossa kartoitettiin palveluntarjoajien tarpeita ja toimintamal-

leja työskenneltiin karttojen, rooli- ja mielikuvakorttien ja kaavioiden avul-

la ryhmissä.

Avoin työpaja, jossa kaupunkilaiset saivat esittää kommenttejaan ja ide-

oida uutta mielikuvakorttien ja kartan avulla.

Esteettömyystyöpajassa kartoitettiin haasteita mielikuvakorttien, karttojen

ja keskustelujen avulla.

Nuorisoa kannustettiin osallistumaan avoimeen työpajaan Metropolian

toteuttaman intervention kautta.

Tyylipajassa työskenneltiin tyylikuvien, karttojen ja materiaalikirjaston

avulla.

Turistien tarpeita kartoitettiin matkailun asiantuntijoiden kanssa mieliku-

vatyöpajassa.

9


TYÖPAJOJEN ANTI

Luonteva osa kaupunkikuvaa – laadukas ja esteetön toteutus

Opastamisen ensisijaisena keinona tulisi olla hyvin suunniteltu ja selkeä kau-punkiympäristö, josta reitit ja erilaiset maamerkit eli suuntaavat ja rytmittävät elementit muodostavat mielenkiintoisen ja ohjaavan kokonaisuuden. Opas-teiden tulisi olla luonteva osa kaupunkia mutta samalla on tärkeää, että ne erottuvat myös etäisyyksien päästä. Esteettömyyden huomioimiseksi väreis-sä ja materiaaleissa on hyödynnettävä kontrasteja. Erottuvuus yhdistetty-nä kaupunkikuvaan sovittamiseen on yksi opastuksen suunnittelun keskei-nen haaste.

Helsingin erilaisista kaupunginosista huokuu oma henki ja niiden erityisyyt-tä halutaan nostaa esiin myös opasteilla. Jos opastuksen kokonaiskonsep-ti on vahva ja selkeä, on siihen mahdollista liittää räätälöityjä osia tai muoka-ta opasteita erilaisille kaupunginosille ominaisiksi. Yleisesti opasteiden tulisi olla aikaa kestäviä. Suomen neljä vuodenaikaa asettavat vaatimuksensa sekä opastuksen laadulle että ilmeelle.

Yksi opaste, monta käyttäjää

Erilaiset käyttäjät asettavat lukuisia erilaisia tarpeita opastukselle. Tarpei-ta määrittävät esim. liikkumistapa, ikä, elämäntilanne, kieli ja kulttuuritausta, kiinnostus, motivaatio. Kaupungin tavoitteena on, että yksi opaste palvelisi mahdollisimman montaa erilaista käyttäjää. Näin vältytään erilaisten ja tois-tensa kanssa kilpailevien opasteiden viidakolta. Esimerkkinä tällaisesta usei-den käyttäjäryhmien tarpeita palvelevasta opastustavasta on symbolien se-kä sähköisten opasteiden hyödyntäminen.

Tietoa on tärkeää olla tarjolla riittävästi mutta hallittavissa oleva määrä ker-rallaan. Kohdennetumpaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa voidaan tarjota helposti esim. sähköisten sovellusten kautta (kosketusnäytöt, mobiilisovel-lukset, internetistä ladattavat sovellukset jne.). Sähköisten opasteiden etuna on esimerkiksi se, että tieto on helposti päivitettävissä.

Opastuspolku

Opastuspolku on opastuksen käyttäjän matkakokonaisuus. Se sisältää eri-laisia opastustuokioita (palvelutuokioita), joiden aikana henkilö kohtaa eri-laisia opasteita ja esim. kartan, viitan, penkin, ihmisen, roskakorin, tv-näytön, mahdollisuuden ladata applikaatio jne. On tärkeää, että opastuspolku jatkuu loogisesti eikä sen varrella ole aukkokohtia, joissa henkilö kaipaisi opastusta mutta sitä ei ole tarjolla.

Opastusta nyt, ennen ja jälkeen

Opastuskokemus ei ole vain se hetki, kun henkilö katsoo kadulla viittaa tai etsii tietoa kosketusnäytöltä. On tärkeää tarjota tietoa myös ennen Helsinkiin tuloa sekä sieltä lähdön jälkeen. Helsinkiin halutaan usein tutustua jo etukä-teen esim. etsimällä tietoa Internetistä. Etukäteisinformaation saaminen on tärkeää erityisesti esteettömyyden näkökulmasta (esim. äänikarttojen ja koh-deoppaiden tulostaminen ja ympäristöön tutustuminen).

Matkailijoiden opastuskokemusta voidaan pidentää ulottumaan matkan jäl-keiseen aikaan. Matkan jälkeen heitä voidaan lähestyä palautekyselyn muo-dossa tai markkinointitarkoituksessa. Tällaisella ”jälkihoidolla” voidaan edes-auttaa positiivista kokemusta vierailusta ja innostaa uuteen vierailuun.

Kokonaisuuden hallinta

Helsingin opastukselle tarvitaan selkeä toimintaa ohjaava isäntätaho, joka koordinoi ja vastaa opastuksen kokonaisuudesta. On tärkeää, että opastuk-sen tuottajat luovat yhteisen vision opasteiden toimintakonseptista, sisäl-löstä, ilmeestä, sijoitteluperiaatteista, opasteperheestä sekä suunnittelun ja päivityksen toimintamallista. Se voidaan kirjata esim. opastamisen yhteisen Helsinki-käsikirjan muotoon, johon kootaan sellaiset menettely- ja viestintä-tavat, joihin kaikki toimijat voivat sitoutua.

Yhteinen Helsinki-standardi

Yhteisellä opastuksen visiolla ja ilmeen hallinnalla on keskeinen vaikutus sii-hen, millaisen kuvan vierailijat saavat Helsingistä, sillä opastus toimii Helsin-gin käyntikorttina sekä kaupunkilaisille että vierailijoille. Opastusjärjestelmä voi tukea Helsinki-brändiä ja luoda kuvan hallitusta ja suunnitellusta ympä-ristöstä.

Selkeään kokonaiskonseptiin voidaan liit-

tää kaupunginosakohtaisesti räätälöity-

jä osia.

Viimeistellyt yksityiskohdat sekä aina sujuvasti toimiva,

mutta näkymätön tekniikka, koettiin valttikorteiksi, joi-

ta tulisi hyödyntää opasteissa.

Opasteet tarvitsevat selkeän isäntätahon ja

opastamisen yhteisen Helsinki-käsikirjan.

10


Opasteiden erottuvuus, ja silti sovittaminen kaupunkikuvaan on yksi opasteiden suunnittelun keskeisimpiä haas-

teita.

Kuvasymboleilla ja sähköisen median voidaan palvella useita eri käyttäjä-

Opastuspolku on opastusta hyödyntävän henkilön matkakokonaisuus. Opastuspolun varrella käyttäjä kohtaa useita erilaisia opastamisen pisteitä. Polun tulisi olla looginen ja katkeamaton, jotta

käyttäjä kokee olonsa turvalliseksi ja tyytyväiseksi, jopa ilahtuneeksi.

11


2. Menetelmät2.1 Palvelumuotoilu opastuskonseptissaPalvelumuotoilu on uusi termi, mutta se sisältää tutun viestin: sen päämää-ränä on suunnitella käyttäjille parempia palveluja kuin olemassa olevat. Tä-mä haasteellinen päämäärä on erityisen tärkeä julkisissa palvelujen kehit-tämisprojekteissa. Palvelumuotoilu pyrkii ruohonjuuritason ajattelun kautta parhaisiin ja kustannustehokkaisiin lopputuloksiin. Fokus on palvelujen käyt-täjissä, kuluttajissa/asiakkaissa ja heidän odotuksissaan. Palvelumuotoilus-sa pyritään suunnittelemaan palveluja alhaalta ylöspäin – ei kuten monesti ennen, ylhäältä alaspäin. Enää ei ole varaa suunnitella palveluja, jotka eivät täytä käyttäjien odotuksia.

Helsingin kaupungin kävelyopastuksen toimivuus on suuri haaste: on huo-mioitava kovin monen eri kohderyhmän odotukset toimivasta järjestelmästä. Lopputulos voi parhaimmillaan olla hyvä kompromissi, jossa kaikki opastusta käyttävät kohderyhmät tuntevat saaneensa RIITTÄVÄSTI jotain lisäarvoa ar-kielämäänsä. Tämä koskettaa turisteja, kantahelsinkiläisiä, yrityksiä ja muita palvelujen tarjoajia. Lisäksi tällaisia suunnitelmia pitää tarkastella esteettö-myys-näkökulmasta, mikä takaa samalla parhaat lopputulokset myös muil-le kohderyhmille.

Tässä projektissa palvelumuotoilulla on kunnianhimoinen päämäärä ylit-tää ihmisten odotukset: tyytyväinen käyttäjä ei riitä vaan rima pitää nostaa ILAHTUNEEN jalankulkijan tasolle! Tässä projektissa halutaan aidosti kuulla opastusta tarvitsevien ajatuksia paremman helsinkiläisen järjestelmän luo-misessa. Pitkällä tähtäimellä toimiva ja mutkaton opastus vaikuttaa myös po-sitiivisesti imagoon: Helsinki tunnistetaan edistyksellisenä kaupunkina, jossa kaikki löytää vaivatta tiensä paikasta a paikkaan b. Tämä vaikuttaa turvalli-suuden tunteeseen ja viihtyvyyteen.

Opastusprojektissa on käytetty montaa eri palvelumuotoilutyökalua. Pro-jektin alussa järjestettiin eri kohderyhmille työpajoja joissa tehtiin ryhmä-töitä mm. mielikuvien, roolikorttien ja haastattelujen avulla. Näistä tuloksista koottiin tiivistelmät, joiden pohjalta tehtiin suunnittelijoiden ekskursiot se-kä keskustassa että Vuosaaressa. Näitä kokemuksia heijasteltiin konsulttiryh-män palvelupolkutyöpajassa yhteissuunnitteluhengessä. Myös projektin vi-ranomaisjohtoryhmä on tuonut näkökulmansa projektiin. Laiturin näyttelyyn tehtiin tiivistelmät opasteiden hierarkiamuodossa, jota näyttelyvieraat saa-vat kommentoida. Seuraava askel parhaan mahdollisen lopputuloksen saa-miseksi on protoilu oikeassa toimintaympäristössä.

Käyttäjäpominnat:

Liikkumis- ja toimimisesteinen henkilö, elinkeinoelämän edustaja, turisti 1,

turisti 2 ja museon edustaja.

12


3. Opastekonsepti3.1 Maastokävelyn havainnot

VIRALLINEN TIELIIKENTEEN OPASTUS

Yleisesti voidaan todeta, että alueella ei ole käytössä kattavaa opastejärjes-telmää, vaan ainoastaan satunnaisia ja toisistaan irrallisia opastinlaitteita, joiden tyypit vaihtelivat vakiotyyppisistä kevyen liikenteen viitoista yksittäis-ten kohteiden opasteisiin.

Nykyiset sinipohjaiset, tieliikenneasetuksen mukaiset kevyen liikenteen viitat sijoittuvat mm. rautatieaseman ja satamaterminaalin edustalle sekä kauppa-torin reunamille. Sijoituskorkeus ja tekstikoko eivät yleensä vastaa toisiaan: viitat on usein sijoitettu liian korkealle ja ovat heikosti luettavissa. Osa mer-keistä on myös vanhoja ja huonokuntoisia.

( Virallista kevyen liikenteen viittaa käytetään yleensä erillisten jalankulku- ja pyöräliikenteen reittien opastuksessa. Niissä opastetaan kauko-, lähi- ja eril-liskohteisiin. Kaukokohde antaa selkeän käsityksen reitin yleisestä suunnas-ta. Näitä ovat esim. kaupungin keskustat, aluekeskukset tai naapurikunnat. Lähikohde on reitin varrella sijaitseva asuntoalue, kaupunginosa tai muu ra-jallinen osa-alue. Erilliskohteella opastetaan reitin varrella sijaitsevaan tärke-ään kohteeseen tai suunnan valintaa helpottavaan kohteeseen esim. uima-halli, ostoskeskus, metro, jne. Keskustan nykyiset kevyen viitan kohteet ovat pääasiassa erilliskohteita: Finlandia-talo, Rautatientori, Kauppatori. Myös lä-hikohteita on viitoitettu: Haaga, Kulosaari, Hakaniemi.)

Tieliikenneasetuksen mukainen kevyen liikenteen viitta vastaa lähinnä täs-

sä opastekonseptissa määriteltyä suuntaopastetta.

Kevyen liikenteen reittiviitoitus erottuu selkeästi opastuskonseptin viitoituk-sesta, jos lähikohdeopastuksessa käytetään virallista kevyen liikenteen viit-taa. Muusta konseptissa esitetystä opastetyypeistä poiketen lähikohdeo-pastus saattaa ulottua kilometrien päähän ja palvelee kävelijöiden ohella myös pyöräilijöitä. Lisäksi viitoitus on aina vietävä katkeamattomana aloitus-kohdasta perille asti.

Yksittäiset palvelut palvelupolun varrella.

13


Valokuvia keskustan maastokäynniltä.

KESKUSTA-ALUEEN MAASTOKÄYNTI

Työn alussa tutustuttiin tarkasteltavaan reittiin maastossa ja kartoitettiin ha-vainnoimalla siellä nykyisin olevia opasteita ja niiden toimivuutta. Maasto-käynti toteutettiin roolien avulla, jotta voitaisiin eläytyä eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Samalla ideoitiin opastuksen toteutusta.

Olemassaolevista opastetauluista voitiin todeta, että ne on tällä hetkel-lä sijoiteltu vilkkaille liikennealueille, kuten aivan pyöräteiden risteyksiin tai muihin risteyspaikkoihin, jolloin useamman käyttäjän on mahdotonta tutkia opastetta yhtäaikaisesti ja ilman, että olisi häiriöksi ohikulkevalle liikenteelle. Tutkimusaluella opastetaulujen valaistus oli myös riittämätön.

Kaupunkiympäristöstä havaittiin, että keskustassa on paljon suoria katunä-kymiä, joiden päätteisiin kulkija kiinnittää paljon huomiota. Katunäkymien päässä olemassa olevia maamerkkejä olisi mahdollisuus hyödyntää opas-tamisessa (esimerkiksi Olympiaterminaalista Kauppatorille päin Kauppahalli, Tuomiokirkko ja Uspenskin katedraali) tai vaihtoehtoisesti käyttää katunäky-miä opasteiden sijoituspaikkoina (Arkadiankatu keskustasta Töölöön päin). Lisäksi pohdittiin, olisiko rauhallisempiin paikkoihin, kuten puistoihin, liiken-ne- ja pysäköintialueille (sataman ympäristö pysäköintialueineen) tai seson-kikäytössä oleville alueille tarvetta sijoittaa syventävää tietoa tarjoavia opas-teita (esim. Kauppatorille talvella).

Keskusta-aluetta esitteleviä yleisiä, paperisia karttoja ja kohde-esitteitä, se-kä sähköistä liikenneinformaatiota oli saatavilla Olympiaterminaalissa ja Havis Amandan patsaan aukiolla, missä samalla sai myös henkilökohtaista palvelua matkailuinfokontista. Näyttölaitteiden, telineiden, sekä itse paino-tuotteiden ulkoasussa on havaittavissa Helsingin yhteisen imagon puuttumi-nen, mikä johtaa sekavuuteen.

Maastokäynnillä tärkeimmiksi solmukohdiksi havaitut paikat koottiin ”palve-lupolkulakanaksi”. Valokuvat paikoista sekä niihin liittyvät kommentit ovat tä-män raportin liitteenä.

14


Valokuvia Vuosaaren maastokäynniltä.

VUOSAAREN MAASTOKÄYNTI

Havainnointikävely järjestettiin myös Vuosaaren alueella ohjausryhmän ja suunnittelutiimin voimin. Kävelyllä kartoitettiin olennaisin kävelyreitti Vuo-saaren metroasemalta kohti pohjoista vanhalle ostoskeskukselle saakka, se-kä etelään päin Aurinkolahden uimarannalle ja Uutelan ulkoilualueen alkuun asti. Todettiin, että tällä hetkellä kevyen liikenteen opastus koostuu virallisis-ta tieliikenneasetuksien mukaisista viitoista, joita on vain harvoissa pääris-teyksissä. Useat osoittivat virheelliseen suuntaan, tai niiden sijainti oli epä-looginen vierailijalle, joka ei seuraa virkistysreittejä, vaan saapuu metrolla tai bussilla.

Alueelta löytyisi useita kohteita, joiden opastuksesta olisi iloa asukkaille, mutta joka olisi välttämätöntä myös vierailijoiden houkuttelemiseksi perem-mälle Vuosaareen: Pohjoiseen mentäessä uimahalli, kirjasto ja pyöräpark-ki, urheilukenttä ja koirapuistot, kaupunkitaide ja nähtävyydet (kuten entisen lämpökeskuksen suojeltu piippu) sekä vanhan ostoskeskuksen palvelut ja vieressä sijaitseva, kaunis lammen ympärille kietoutuva puisto. Lisäksi todet-tiin, että kattava opastus edellyttäisi myös parempaa kaupunkivalaistusta.

Vuosaaren eteläpuolella merkittäviä kohteita ovat mm. pienvenesatamat, ui-maranta, kahvilat, liikuntapuisto ja kanava vesiputouksineen ja valaistustai-teineen, jotka ilman metroasemalta asti katkeamatonta opastepolkua jäävät vierailijalta tiedostamatta.

Kaiken kaikkiaan opastus olisi avain Vuosaaren kahden alueen yhdistämi-seksi yhtenäiseksi aluekokonaisuudeksi, jolloin pohjois- ja eteläpuoli saisivat voimaa toisistaan ja voisivat täydentää palvelutarjontaa.

15


3.2. Opastuksen tarve: Tarvehierarkia-analyysiMaastokäyntien jälkeen tarkastelualueiden tärkeimmät kohteet luokiteltiin kohteiden välttämättömyysasteen, käyttäjien määrän ja käytettävissä olevan ajan mukaan nelikenttään.

Luokittelun pohjalla oli Opastepilotin työpajoissa matkailun ammattilaisten kanssa tehty Helsingin matkailijoiden tarvehierarkia, jossa välttämättömim-piä perustarpeita olivat wc:t ja vesipisteet, toiseksi suosituimpana ravintolat, kahvilat ja muu shoppailu, ja vasta sitten nähtävyydet. Kaupunkilaisten vält-tämättömiksi tarpeiksi luokiteltiin liikenteen terminaalit ja julkiset palvelut.

Erityisen suuri opastuksen tarve on siten suomen sisäisissä liikennetermi-naaleissa sekä ulkomaan liikenneterminaaleissa, joissa liikkuu paljon sekä paikallisia käyttäjiä, että vierailijoita, mutta joissa käyttäjällä on myös verrat-tain paljon aikaa (ellei terminaalissa, niin vähintäänkin matkaan kuluva aika). Lisäksi terminaalit ovat saapumisen paikkoja, joissa vierailijat saavat ensikos-ketuksensa kaupunkiin – niissä tulisi siis esitellä ja tutustuttaa käyttäjä kau-pungin käyttöliittymään.

Opastuksen tarve eri kohteissa riippuu tarkasteltavasta alueesta. Esikaupun-geissa painottuvat enemmän asukkaiden tarpeet. Opastustarpeita tulee ar-vioida myös kohdekohtaisesti. Arvomaailma ja mielikuvat saattavat nostaa yksittäisten kohteiden opastustarvetta.

Esimerkiksi Helsingissä Kauppatorille riittäisi hierarkian mukaan alueopaste, joka tarjoaa tietoa rajatulta lähialueelta. Kauppatori on toritoimintansa lisäk-si kuitenkin tärkeä osa Helsingin mielikuvamarkkinointia: Sen sanotaan ole-van käyntikortti Helsinkiin – ja samalla koko Suomeen. Lisäksi Kauppatorilta liikennöi lauttoja, joten se on myös kaupungin sisäisen liikenteen terminaa-li. Lautat laajentavat Kauppatorin käyttäjäryhmää (sekä turistit, että kaupun-kilaiset), siellä vietettyä aikaa (lautan odottaminen) ja käyntitiheyttä (lautas-ta riippuvaiset asukkaat).

Tarvehierarkia-analyysissä oman laatikkonsa muodostaa syventävä tieto. Se sisältää Opastepilotin työpajoissa paljon toivottuja opastuksen tapoja ja si-sältöä, joka kuitenkin on luontevinta sisällyttää sähköiseen opastukseen.

Yksittäisten palveluiden, eli tärkeiden ja toistuvasti käytettyjen kohteiden, kuten pysäkkien, metroasemien ja wc:iden suunnittelussa tulisi pyrkiä siihen, että ne olisivat ulkoasultaan jo itsessään tunnistettavia ja nopeasti havaitta-via.

Kuva: Tarvehierarkia-analyysi. Kaupungin kohteet luokiteltiin kohteiden välttämättömyysasteen, käyttäjien määrän ja kohteissa käytettävän ajan mu-

kaan. Kohteissa tarvitaan sitä enemmän opastusta, mitä tärkeämpi kohde on hierarkiassa.

VÄLTTÄMÄTÖN

VAPAAEHTOINEN

Kohtaamispaikat Aukiot

Torit

Pysäkit WC

Muut julkiset palvelut:Palvelutalot,

terveyskeskukseturheilu

Kaupungin sis. terminaalit

Julkiset palvelut:

monitoimitalot,kirjastot, yliopistot ym.

Suomen sis. terminaalit

Ulkomaan

+BRÄNDIARVO

terminaalit

Tarinat

Sisällöntuotanto Teema-alueet Kaupunginosat

Shoppailu

Syventävä eto :

PuistotNähtävyydet

16


VÄLTTÄMÄTÖN

VAPAAEHTOINEN

Kohtaamispaikat Aukiot

Torit

Pysäkit WC

Muut julkiset palvelut:Palvelutalot,

terveyskeskukseturheilu

Kaupungin sis. terminaalit

Julkiset palvelut:

monitoimitalot,kirjastot, yliopistot ym.

Suomen sis. terminaalit

Ulkomaan terminaalit

Tarinat

Sisällöntuotanto Teema-alueet Kaupunginosat

Shoppailu

Syventävä eto :

PuistotNähtävyydet

sis. termminaalit

Puistot

, yliopistot ym.

Kuva: OpastustarpeetKuva: Kauppatori on esimerkki kohteesta, joka on Helsingin matkailulle

niin tärkeä, että sinne kannattaisi sijoittaa enemmän opastusta, kuin var-

sinaiset toiminnot vaatisivat.

Kuva: Suuntaa antavia opasteita tarvitaan suurimpiin risteyksiin sekä pit-

kien välimatkojen varrelle.

3.3 Kohteiden verkosto:

Suuntaopasteiden symbolit Kohteiden opastamisen lisäksi niiden väliset yhteydet lisäävät opastuk-sen tarvetta. Kohteet yhdistetään kaupunkitilassa verkostoksi, jonka käyttä-jä pystyy hahmottamaan. Kohteiden yhdistämiseksi ja katkeamattoman pal-velupolun muodostamiseksi tarvitaan suuntaa antavia opasteita, eli viittoja.

Viittoja tarvitaan isoimpiin risteyksiin ja kohtaamispaikkoihin, jolloin käyttä-jä osaa valita oikean tien, mutta saattaa myös spontaanisti valita uusia mää-ränpäitä. Viittoja tarvitaan myös pitkillä suorilla osuuksilla vahvistamaan oi-kean suunnan pitämistä. Tavoitteena tulisi olla, että ohjaavalta viitalta tulisi aina olla havaittavissa seuraava viitta.

17


KOONTIOPASTE

Koontiopasteesta saa käsityksen koko alueen mittakaavasta ja etäisyyksis-tä. Koontiopasteen tietojen avulla käyttäjä voi tutkia mahdollisia kohteita ja suunnitella kuljettavan reitin. Koontiopasteessa on orientoivaa informaatio-ta opastamisen periaatteista.

Koontiopaste sijoitetaan siten, että sen ympärille jää vähintään kuuden met-rin vapaa tila. Opasteen ympäristön suunnittelussa tulee huomioida saavu-tettavuus.

KOONTIOPASTE sisältää:

• Koko kaupungin kartan

• Lähialueen kartta maaston kanssa samansuuntaisesti suunnattuna

• Erityyppisiä reittejä, sekä kiintopisteitä reitin varrella

• Matkaan kuluvan ajan

• Automaatin, josta voi ostaa kartan, tai ladata mukaan mobiililaitteeseen

• Julkisen liikenteen tiedot

• Kellon

• Elinkeinon, kulttuurin ja matkailun opastukset, esim. kosketusnäytöllä

• Syventävää tietoa, esim. kosketusnäytöllä

• Tiedot kaikille sopivalla tavalla: symbolein, kohokuvioin tai äänin

• Tiedon opasteen kunnosta ja viimeisestä päivityksestä

3.4 Opastehierarkia - Opastetyyppien sisältö ja asemointi

Palvelupolulla jokaisen palvelupisteen tulisi olla sisällöltään tarkoituksen-mukainen. Opastuksen periaatteita ja ratkaisuja tutkittiin palvelupolkukoko-naisuuden valossa ja toisaalta yksittäisten kohteiden tarpeiden perusteel-la. Syntyi opasteperhe, jossa kullakin opastetyypillä on tietty palvelutaso. Koontiopaste

ALUEOPASTE

Alueopaste on pienempi kuin koontiopaste. Se sisältää aluekartan, julkisen liikenteen tiedot ja lähialueiden kohteiden opastuksen.

Alueopaste sijoitetaan siten, että sen ympärille jää vähintään neljän metrin vapaa tila. Opasteen ympäristön suunnittelussa tulee huomioida saa-vutettavuus.

18


SUUNTAOPASTE

SUUNTAOPASTE tukee koonti- ja alueo-pasteilla valittuja ja suunniteltuja reittejä ja auttaa käyttäjää pitämään oikean suun-nan. Suuntaopaste sisältää usean koh-teen (3-9 kpl) nimen, suunnan ja etäisyy-den.

Suuntaopaste sijoitetaan olemassa ole-viin rakenteisiin tai se on vapaasti seisova. Esteettömän opastuksen toteutusmuoto tutkitaan, voi olla ääni- tai kohokuvio.

OHJAAVA OPASTE

OHJAAVA opaste sisältää vain yhden tai kahden kohteen tiedot, suunnan ja etäisyyden. Esteettömän opastuk-sen sopivin toteutusmuoto, esimerkik-si ääni- tai kohokuvio, tutkitaan.

KOHDEOPASTE

Kohdeopaste kertoo kohteen his-torian, taustan ja tarinan. Se sijoi-tetaan kohteen seinäpintaan tai se on vapaasti seisova. Kohdeopasteet on luontevaa myös liittää sähköisen opastuksen elementiksi.

YKSITTÄINEN PALVELU

YKSITTÄISEN PALVELUN MERKKI ker-too käyttäjälle tarkennetun tiedon esim. WC, metro, esteetön kulku tai vaikkapa kulttuuripalvelu. Yksittäisen palvelun merkissä on aina symboli – Tarvittaessa suunta ja etäisyysmerkin-nät. Yksittäisen palvelujen merkkejä si-joitetaan vain tärkeille yleisille alueille. Käytettyjen symbolien tulee olla sa-mankaltaisia grafi ikaltaan.

VAHVENNE

VAHVENNE tukee ja ohjaa kulkijan matkaa valitulla reitillä. Vahventeeksi voidaan valita kaupunkitilassa sijaitse-va merkkirakennus tai muu huomatta-va kiintopiste. Vahvenne voidaan li-säksi sijoittaa kaupungin rakenteisiin, kuten yksittäisiin pysäkkeihin. Vahven-teita voidaan myös lisätä seinä- tai ka-tupintoihin, tai tärkeiden katuakselei-den päihin päätenäkymiksi.

Vahventeiden tarve pyritään kuitenkin pitämään minimissään kaupunkiym-päristön ja reittien huolellisella suun-nittelulla ja toteutuksella.

19


3.5 Opastetyypit: Esimerkkejä

KOONTIOPASTE

ALUEOPASTE

20


SUUNTAOPASTE

OHJAAVA OPASTE

21


Esplanadi

Olympiaterminaali

4. Palvelupolut Helsingin keskustassa

22


3 sepän aukio

EsplanadiAteneum

23


OLYMPIA-TERMINAALI

KamppiM

NARINKKA-TORI

JATERMINAALI

KAUPPA-TORI

RAUTATIEN-TORI

Temppeliaukionkirkko

100m0 300m

Eduskunta-talo

Kansallis-museo

Finlandia-talo

Ateneum

Linnanmäki

Musiikki-talo

Kiasma Hginyliopisto

Hginkaupungin-

museo

Esplanadi

KaisaniemiM

tori

Rikhardin-kadun

kirjasto

Kaapeli-tehdas

3seppää

Kaivo-puisto

Kaisaniemenpuisto

i pistotoiop oo

MPIA-YMPYMAAMINANAM

-ALI

RAURAUTATIENIEN-

I-PA-

I

nngin-gin-

eoeo

PA

4.1 Palvelupolkujen variaatiotOpastuskonseptityön arviointiseminaarissa tuli esiin, että palvelupolkuja tu-lisi olla tarjolla useita erilaisia. Käyttäjä voisi valita reittinsä erilaisten kriteeri-en mukaan, kuten nopeuden, matkan pituuden, mielenkiinnon kohteiden tai esteettömyyden mukaan. Lisäksi voisi olla päivittäin tai väliaikaisten tapah-tumien mukaan vaihtuva, yllätyksellinen ”jokerireitti”.

Opastetarpeet Helsingin keskustassa.

24


”Kävellessäni voisin kuunnella kertomusta sataman toiminnasta eri vuosikymmeninä. Tai ehkä Design-vuoden tapahtumista! Missä suunnassa onkaan Designmuseo?”

”Mihin kulttuuritapahtumaan voisin mennä ex tempore ennen iltapäiväteetä? Voisin kuunnella tässä istuskellessani myös tarinoita historiallisista merkkihenkilöistä ja puvustaa patsaan uudelleen mieluisekseni mobiililaitteellani.”

!

”Mitä jäi näkemättä tällä reissulla? Voinko seurata Kansallisteatterin teatteriesitystä kotona livenä netin välityksellä?”

”Voin kuunnella Kauppatorin äänimaiseman lokkeineen, muikkukauppiaineen, laivojen äänitorvineen keskitalvella! Ja mennä sitten kirjastoon etsimään lisätietoa. ”

5. Opastuksen syventävät tasot5.1 SuvantopaikatKaupunkitilan suvantopaikka on tyypillisesti siirtymä kohteiden välillä tai kaupunkiin saavuttaessa, tai paikka joka houkuttelee (tai pakottaa) käyttäjän pysähtymään. Suvantopaikkoja voivat olla esimerkiksi kävelymatka sataman läpi, rauhallinen puistoaukio tai terminaalissa odottelu ennen seuraavan lii-kennevälineen lähtöä. Suvantopaikkoja voidaan ajatella myös aukkopaikkoi-na palvelupolulla, ja ne voidaan hyödyntää tarjoamalla lisäinformaatiota ää-ni- tai sähköisen median avulla. Suvantopaikkojen hyödyntämisellä pyritään edelleen laajentamaan käyttäjien kokemusta.

25


6. Opastuksen visuaalinen ilme6.1 Opastus osana Helsingin muita

opastejärjestelmiä ja Helsinki -brändiä

Tällä hetkellä käytössä olevilla opastusjärjestelmillä, joita ovat tuottaneet ja ylläpitäneet mm. Liikennelaitos ja HSL, Helsingin yliopisto, liike-elämä, kauppakeskukset ja Seurakuntayhtymä, on myös omanlaisensa visuaalinen ilme. Lisäksi alueellisesti erilaisia visuaalisia elementtejä kaupunkikuvaan ovat tuoneet mm. Valtionrautateiden, satamien, metroasemien, bussitermi-naalien, taksiasemien ja lentoasemien omat opasteet. Omat ulkoasunsa on myös matkailu- ja elinkeinopalvelujen opastuspalveluilla.

Kun Helsingin brändi määritellään, päätetään yhdenmukainen värisarja, muotokieli (muotoilu, koko, kirjasinperhe) ja symbolikirjasto, joista muotou-tuu Helsingin ulkoasupaletti.

Työ symbolikirjaston yhdenmukaistamiseksi on jo aloitettu ”Helsinki kaikille”-projektin yhteydessä. Kuitenkin värien ja kuvakielen päivittäminen edelleen yhtenäisemmäksi olisi tarpeellista.

Symboleita Helsinki kaikille -projektista.

26


6.2 Helsinki ja sen sisäiset kaupunginosatHelsingin sisäisten kaupunginosien omissa opastinjärjestelmissä tulisi käyt-tää jotakin osasta Helsingin yhteiseksi sovitusta ulkoasupaletista, jotta tun-nistaa liikkuvansa Helsingin alueella.

Esimerkkinä yhteiseksi tekijäksi voitaisiin valita opasteiden muotokieli. Täl-löin opasteiden värit voisivat olla alueittain omanlaisensa.

Yhteinen tekijä voisi vaihtoehtoisesti olla väri (nykyään tummanvihreä), jota käytettäisiin kaikissa opasterakenteissa. Tällöin muotokieli voisikin olla kulla-kin alueella omanlaisensa. Jos kohteissa, yksittäisten palveluiden opasteissa tai vahventeissa käytetään symboleita, tulee niiden olla tulevaisuudessa luo-tavan yhtenäisen symbolikirjaston mukaisia.

Helsingillä ei ole vielä yhteistä ulkoasua.

6.3 Alueiden teemallinen jaottelu

Kulttuuri Liikenne Virkistys Tapahtumat Historia

27


7. Syventävät esimerkkikohteet7.1 Konseptin sovellustesti: Vuosaari

Helsingin keskusta on poikkeuksellisen vaativa opastuksen kannalta, koska alueelle keskittyy niin suuri määrä merkittäviä kohteita tai muuten opastus-ta vaativia asioita. Siitä syystä oli tärkeää testata konseptin soveltuvuus myös toisen tyyppisellä alueella, joka kuvaa paremmin muiden kuin ydinkeskustan alueen opastustarpeita. Vuosaaren keskusta valittiin rakennusvirastossa ai-emmin kantakaupungin ulkopuoliseksi opastuspilottikohteeksi ja se sovel-tuu tyypiltään hyvin opastuskonseptin toimivuuden testaukseen esikaupun-kialueella.

Vuosaaren opastettava esimerkkireitti kulkee pohjoiselta ostoskeskukselta urheilupuiston kautta Vuosaarentielle ja sieltä Vuotalon editse kauppakes-kus Columbukselle ja metroasemalle, josta reitti jatkuu Iiluodontietä Leiko-saarentien kautta Aurinkolahden puistotielle ja Aurinkolahden rantaan.

Opastetarpeet Vuosaaren alueella.

28


7.2 Konseptin syventämisesimerkki:

Ateneumin taidemuseoTehtävään sisältyi Ateneumin taidemuseon opastuksen tarkastelu esimerk-kinä esteettömän reitin opastuksesta. Ateneumin taidemuseon pääsisään-käynti Kaivokadulla on esteettömyyden kannalta ongelmallinen. Museon esteetön sisäänkäynti on Ateneuminkujalta, rakennuksen toiselta puolelta. Siten opastus esteettömälle sisäänkäynnille on erityisen tärkeää ja kohde kuvaa hyvin opastuksen ongelmia esteettömyyden kannalta.

8. Opastuksen ylläpito ja päivitys

Kaupungin opastukseen liittyy monia hallintokuntia ja yksityisiä palveluntar-joajia ja toimijoita, joten järjestelmän toimivuus edellyttää työn selkeää or-ganisointia ja vastuun selkeää jakoa eri osapuolien välillä niin, että järjestel-mä kyetään pitämään jatkuvasti toimivana ja tiedot ajan tasalla. Tästä syystä on tärkeää, että vastuu opastusjärjestelmän ylläpidosta ja laitteista on mää-ritelty selkeästi yhdelle osapuolelle, joka toimii koordinaattorina eri osapuol-ten välillä.

Opastuspalveluiden tuottaminen vaatii oman organisaationsa, joka voi ol-la esimerkiksi osa rakennusvirastoa. Koska laitteet sijoittuvat pääosin yleisille katualueille, on luontevaa, että niistä vastaisi Helsingin kaupungin rakennus-virasto, joka vastaa katualueiden hoidosta ja pääosasta muistakin kadunka-lusteista. Opastuksen järjestämisen voi olla tulevaisuudessa yksi merkittävä palvelu, jota rakennusvirasto tarjoaa maksullisena muille kaupungin hallin-tokunnille ja muille toimijoille. Muut osapuolet ostavat rakennusvirastol-ta opastuspalveluja, joiden sisältö ja laajuus määritellään kunkin osapuolen kanssa tehtävillä suhteellisen pitkäaikaisilla (vähintään 5 – 10 vuotta) sopi-muksilla.

Toimiva järjestelmä edellyttää, että palvelun tuottaja kehittää järjestelmää ja laitteita koko kaupungin alueelle soveltuviksi. Opastuspalveluiden tuot-taminen tulee organisoida. Organisointi vaatii selkeää yhteistyöprosessia lii-kennesuunnittelun, rakennusvalvonnan ja elinkeinopalveluiden kesken. Or-ganisaatio vastaa opastuksen tilaamisesta, kehittämisestä ja ylläpidosta. On tärkeää, että esitetyn informaation ajantasaisuutta seurataan säännöllisesti eri osapuolten yhteisissä tapaamisissa esimerkiksi 2 kertaa vuodessa. Muka-na olevien osapuolten tulee nimetä osaltaan vastuuhenkilö, joka toimii yhte-yshenkilönä ja toimittaa oman vastuualueensa päivitetyn informaation koor-dinaattorille ja sopii mahdollisista muista opastusta koskevista muutoksista. Myös esteettömyyden toteutumista seurataan jatkuvasti niin, että opas-tusjärjestelmä ja opastuslaitteet säilyvät saavutettavina ja käyttökelpoisina kaikkina vuoden ja vuorokaudenaikoina.

29


OPASTEPILOTTI

RakennusvirastoHelsingin kaupunki

30

Documents

Raportti OPASTUSKONSEPTI SITO 181212 - hel.fi · (Space Syntax). Opastustarpeita tutkittiin palvelupolkuesimerkin avulla eri käyttäjäryhmien ... museo Finlandia-talo Ateneum Linnanmäki