1RIIHIMÄEN KAUPUNGINYMPÄRISTÖRAPORTTI

RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2017

20162016

2

Riihimäen kaupunki 2017Riihimäen kaupunki

PL 12511101 Riihimäkiwww.riihimaki.fi

Lisätietoja:Elina Mäenpää, ympäristöjohtaja

p. 019 758 4160, 040 330 4160elina.maenpaa@riihimaki.fi

Tilaukset: Tietotupa p. 019 758 4040

Taitto: Jaana Hodju

Kuvat: Riihimäen kaupungin kuva-arkisto ellei tosin mainita

Kannen kuvat:Ympäristönsuojeluyksikkö

ISBN: Sidottu:ISBN 978-952-5571-77-6

pdf: ISBN 978-952-5571-78-3e-julkaisu: ISBN 978-952-5571-79-0

Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo

3

ESIPUHEYmpäristöasioihin panostaminen on jo 1990-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupun-gin selkeä strateginen valinta. Ympäristötietoisuus onkin noussut yhdeksi kaupungin toi-mintaa ohjaavaksi arvoksi kaupungin nykyisessä strategiassa.

Parhaillaan on käynnissä uusi strategiatyö. Ympäristöraportointi ja asioiden esiin nosta-minen toimii hyvänä lähtökohtana uusillekin strategisille valinnoille. Tavoitteena on, että ympäristöpolitiikasta tulee entistä selkeämpi osa strategiaa.

Riihimäen kaupungin on vastattava myös omalla toiminnallaan maailman laajuisiin ym-päristöuhkiin, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen hupenemiseen ja luonnon mo-nimuotoisuuden köyhtymiseen. Näissä paikallisen tason ja kaupungin toiminnalla on keskeinen merkitys. Näihin haasteisiin pyrimme vastaamaan myös vireillä olevassa kau-pungin strategiatyössä. Riihimäen kaupungin on tarpeen kehittää resurssiviisasta toi-mintatapaa ja olla osaltaan näyttämässä esimerkkiä kiertotalouden periaatteiden toteut-tamiseksi omissa toiminnoissaan.

Kaupungin ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko Riihimäen kau-pungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmän avulla. Kädessäsi oleva Riihimäen kaupungin ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään, ja se laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille, mutta myös kaikille riihimäkeläisille.

Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet kaupungin eri toimialojen edustajat. Tässä yhteydes-sä kiitämmekin kaikkia ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuneita hyvästä ja rakentavas-ta yhteistyöstä.

Riihimäellä 12.5.2017

Sami Sulkko Elina Mäenpääkaupunginjohtaja ympäristöjohtaja

Sisällysluettelo

Esipuhe 3Yleistietoa Riihimäestä 4Kaupungin ympäristövastuu 5Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä 5Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 8Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna 2016 10 • Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen 10 • Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen 18 • Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä 26 • Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen 33 • Ympäristöriskien hallinta 39Ympäristötilinpäätös 2016 44Tytäryhteisöt 48Riihimäen ympäristön tila 50Yhteenveto ja kehittämistarpeita 53

Liite:Ilmastostrategian toteutuminen 2016 tiivistelmä

4

YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ

Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä. Kaupunkia halkoo itä–länsi -suunnassa valtakunnallinen vedenjakaja, osa Riihimäestä kuuluu Ko-kemäenjoen ja osa Vantaanjoen vesistöalueeseen. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen päälle.

Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hat-lamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston–Huhtimonmäen metsäiset moreeni- mäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviseen maankäyttöön kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Asutus on jo laajentunut myös Vahteristoon.

Väkiluku 29 182Pinta-ala n. 126 km², josta

– Vesipinta-alaa noin 5 km² – Maapinta-alaa 121 km² – Asemakaavoitettu pinta-ala 2 509 ha - Rantakaavoitettu alue 232 ha – Kaupungin maaomaisuus noin 2 012 ha – Rakennettuja viheralueita (puistot ja katuvihreys) 115 ha – Muita viheralueita (puistometsät ja niityt) 544 ha – Luonnonsuojelualuetta 172,5 ha – Peltoa 2 500 ha, josta kaupungin omistamaa

noin 255 ha – Metsää 4 800 ha, josta kaupungin

omistamaa noin 510 ha – Luontopolkuja 6 kpl – Valaistuja ulkoilureittejä 19,7 km

Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja eteläosien met-säalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskustaajama, suuret tie- ja rautatielinjat sekä pohjois–etelä- että itä–länsisuunnassa ja taajaman ulkopuoli-

nen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi Vantaan-joki virtaa, on ojitettu ja metsitetty.

Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnon-tilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuojelualueena, ja on jo suurimmalta osalta lunastettu valtiolle. Taajama-alueen kaakkoiskulmassa sijaitseva Vahteris-

ton luonnonsuojelualue perustettiin vuon-na 2008, Vatsian luonnonsuojelualue Suolijärven pohjoisosaan vuonna 2009 ja Kolise- vanmaan luonnonsuojelualue vuonna 2011. Muita luonnonsuojelualueita ovat Epranojan luonnonsuojelualue, MiikaRock:n luonnonsuoje-lualue ja Kannistonmetsän luonnonsuojelualue.

Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainot-teinen. Kaupungissa sijaitsevista työpaikoista palveluelinkeinoa on 72 %, jalostusta 26 % ja alkutuotantoa vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2016 oli 1 275.

Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympä-ristön kannalta merkittävimmät ovat Verso-wood Riihimäki Oy:n sahateollisuus, Ekokem Oy Ab:n jätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n ase-tehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy:n Herajoen meijeri, BASF Oy:n maa-li- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy Ab:n kaasujen tuotantolaitos.

5

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ

KAUPUNGIN YMPÄRISTÖVASTUU

Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa.

Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllises-ti kestävällä tavalla. Kuntalaki 410/2015 1 §

Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus.

Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/1986 4 §

Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vas-tuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liit-tyviä tehtäviä.

Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Laki-sääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ympäris-tönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin.

Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koor-dinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on ke-vennetty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO 14001 -standardin mu-kaisesta ympäristöjärjestelmästä.

Ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaa

Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vah-vistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen.

Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ympäristöohjelmat osana

talouden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitel-mien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä.

Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmä- työtä ja järjestää koulutusta yksiköiden ekotukihenkilöille ja muille työntekijöille. Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä vuosittain tehtävän johdonkatselmuksen avulla.

Politiikan toteutumista seurataan

Hallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristöra-porttiin. Raportin avulla voidaan seurata ympäristöpolitiikan toteutumista. Ympä-ristöraportti jaetaan valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

6

Merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa: – Materiaalitehokkuus ja hankinnat – Luonnon monimuotoisuus ja viheralueet – Energian käyttö ja ilmastonmuutos – Ekologisesti kestävä kaupunkirakenne ja liikenne – Ympäristötietoisuus – Ympäristöriskit

Sidosryhmiin vaikuttaminen (asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt jne.) tiedon ja yhteistyön lisääntyminen asenteiden muutos toimintatapojen muuttuminen

Kaupungin toiminnan kehittäminen: – Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, mittarit – Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa

RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpäämäärät: – Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen – Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen – Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä – Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen – Ympäristöriskien hallinta

Keh

ittäm

inen

Seu

rant

a, ra

porto

inti

Pilaantumisen ennaltaehkäisyYmpäristön tilan paraneminen

7

Sanasto

YmpäristöpolitiikkaKoko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaava sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallintokunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupun-ginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain.

YmpäristöpäämäärätKaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt aihealueet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäise-minen ja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnas-sa ja ympäristöohjelmissa.

YmpäristönäkökohtaYmpäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhtei-set merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia.

YmpäristövaikutusIhmisen toiminnasta aiheutuvan muutoksen hyvä tai huono vaikutus ympäristös-sä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toi-mintaansa kehittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövaiku-tuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa.

YmpäristöjärjestelmäSovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seuran-tamenettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa.

YmpäristöohjelmaTavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma, jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien toteutumista. Ympäristöohjelmat laaditaan vuosittain taloussuunnittelun yhtey-dessä, ja niiden toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä.

YmpäristötiimiYmpäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallintokun-tien edustajista. Ympäristötiimi välittää tietoa ja koordinoi hallintokuntien ja työyk-siköiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Nykyisessä ympäristötiimissä on 18 henkilöä.

EkotukihenkilöHallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen eko-tukihenkilön (ennen ympäristövastaava). Ekotukihenkilön tehtävänä on muun muassa hoitaa käytännön ympäristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ekotukihenkilö toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kanssa. Ekotukihenkilöitä on yhteensä noin 75.

Epranoja

8

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

Riihimäen kaupungin voimassa oleva ympäristöpolitiikka sisältää kaupungin ym-päristöpäämäärien tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ym-päristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain.

Ympäristöpolitiikassa on otettu huomioon kaupungin yhteiset merkittävät ympä-ristönäkökohdat, joiksi ympäristötiimi on 19.9.2013 määritellyt seuraavat asiat:

– Materiaalitehokkuus ja hankinnat – Luonnon monimuotoisuus ja viheralueet – Energian käyttö ja ilmastonmuutos – Ekologisesti kestävä kaupunkirakenne ja liikenne – Ympäristötietoisuus – Ympäristöriskit

Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikkahyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.1.2014

Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöstä.

Ympäristöpolitiikka on osa koko kaupungin kehittämisstrategiaa ja -ohjel-maa. Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain.

Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen eh-käisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädän-nön velvoitteiden täyttämiseen. Suunnittelussa, toiminnassa ja päätöksenteossa arvioidaan merkittävät ympäristövaikutukset.

Vastuu ympäristöasioiden huomioon ottamisesta osana työtehtäviä ja päätök-sentekoa kuuluu kaikille Riihimäen kaupungin työntekijöille ja luottamushenki-

löille. Ympäristöpolitiikan toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuun-nitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion ja toimintasuunnittelun yhteydessä. Hal-lintokuntien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista selvitetään ympäristöra-portissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät

Seuraavien ympäristöpäämäärien toteutumiseksi kaupungin hallintokunnat, liike-laitokset ja yhtiöt asettavat talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtai-set ympäristötavoitteet ja toimenpiteet.

1. Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminenRiihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden ja muiden luontokohtei-den luonnon monimuotoisuutta. Myös kaupungin metsien hoidossa huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja virkistysarvojen säilyminen. Riihimäen kaupunki turvaa viheralueiden ja ekologisten yhteyksien säilymisen ja huolehtii kaupun-kiluonnon elinvoimaisuudesta ja viherverkon toimivuudesta myös tiivistyvässä kaupunkirakenteessa.

Luonnonvarat säilytetään monipuolisina ja elinvoimaisina sekä maisema- arvoiltaan ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Pohjavesiä suojelemalla turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Riihimäen kaupunki edistää myös pintave-siensä suojelua sekä virkistysarvoa ja -käyttöä. Vantaanjokea kehitetään viihtyi-sänä ympäristöelementtinä ja lähiluontokohteena.

Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja parantamalla toimintojen materiaali-tehokkuutta ottamalla kaikissa hankinnoissa huomioon koko elinkaaren aikaisen ympäristöystävällisyyden ja resurssitehokkuuden, ehkäisemällä jätteiden syntyä, lisäämällä hyöty- ja uudelleenkäyttöä, jäteneuvonnalla ja kehittämällä alueellis-ta jätehuoltoyhteistyötä. Kaikki hallintokunnat ja tytäryhtiöt kouluttautuvat kestä-vien hankintojen tekemiseen.

9

2. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminenRiihimäen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraalius. Kaupunki toteuttaa vuo-teen 2020 ulottuvaan ilmastostrategiaan kirjatut toimenpiteet päästöjen vähentä-miseksi ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumiseksi. Riihimäen kaupunki huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen varautumisen kaikessa kau-pungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Ilmastonmuutoksen vai-kutusten aiheuttamia riskejä ennaltaehkäistään.

Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kau-kolämmön käyttöä ja lisää uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön ja läm-mön osuutta omassa energiahankinnassaan.

Riihimäen kaupunki on sitoutunut energiatehokkuussopimuksessa 9 % energian-säästöön vuosina 2008–2016 sekä tähän vaadittaviin toimenpiteisiin, jotka on kir-jattu energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelmaan.

Riihimäen kaupunki säästää energiaa myös välttämällä tarpeetonta energianku-lutusta ja parantamalla energiatehokkuutta.

3. Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmäRiihimäen kaupungin harjoittama kaavoitus, maankäytön suunnittelu, rakenta-minen sekä rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelu ja parantaminen tuottavat yhdyskuntarakenteeltaan eheää, toimivaa, viihtyisää ja luontoarvoiltaan rikasta kokonaisympäristöä. Yhdyskuntarakennetta koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus ja vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin pyritään selvittä-mään jo suunnitteluvaiheessa.

Kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen, meluntorjuntaan, pohjavesien suojeluun ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

Liikenteen ympäristöhaittoja ehkäistään vähentämällä liikennetarvetta ja turvaa-malla kevyen liikenteen toimivuus ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Kevyen- ja joukkoliikenteen osuutta lisätään, ja pyöräilyn reittiverkoston laatua ja katta-vuutta parannetaan. Liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly- ja meluhaitat minimoidaan.

4. Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminenRiihimäen kaupunki vahvistaa kuntalaisten sekä kaupungin henkilöstön ja luotta-mushenkilöiden ympäristötietoisuutta ja sitoutumista ympäristön- ja luonnonsuo-jeluun. Kaupungin yksiköihin vakiinnutetaan ympäristöystävälliset toimintatavat. Ympäristön kannalta merkittävien päätösten yhteydessä arvioidaan niiden vaiku-tukset ympäristöön ja ympäristöpolitiikan päämääriin.

Ympäristöasioita edistetään aktiivisella ja vuorovaikutteisella sidosryhmäyhteis-työllä ja viestinnällä. Kaupunki luo mahdollisuuksia ja kannustaa ympäristöä säästävään elämäntapaan. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksia omaa ym-päristöä koskeviin asioihin parannetaan.

Kestävä kehitys ja ympäristökasvatus ovat osa koulujen ja varhaiskasvatuksen oppisisältöä sekä nuorisotyön sisältöä. Ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys huomioidaan myös oppimisympäristöissä ja niitä toteutetaan arkitoiminnoissa.

5. Ympäristöriskien hallintaRiihimäen kaupunki tunnistaa oman toimintansa ympäristöriskit ja hallitsee ja en-naltaehkäisee ympäristöhaittoja ja -riskejä omilla toimillaan. Kaupunki ennalta-ehkäisee maankäytön suunnittelussa, elinkeinopolitiikassa, elinkeinoelämän ohjauksessa ja viranomaistoiminnassa myös tuotantoelämän ympäristöhait-toja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ympäristöön vähenee.

Ympäristöpolitiikan hyväksyminen ja toteutumisen seuranta

Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokau-sittain. Toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallin-tokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin.

Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toi-menpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä ja niiden toteu-tumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

10

YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2016

LUONNON MONIMUOTOISUUDESTA JA LUONNONVAROISTA HUOLEHTIMINEN

Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuonna 2016 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat kehittämistoimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristö- politiikan toteutumista vuonna 2016. Seuraavassa esitetään Riihimäen kaupun-

gin ympäristöpolitiikka päämäärittäin, arviot siitä miten ympäristöpolitiikka on to-teutunut, esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta sekä päämäärien toteutumisen kehitystä kuvaavia mittareita.

Kierrätyskeskus 2016

Hallintokuntien toimenpiteet

Konserni- ja hallintopalvelukeskus – Kaikki toimielimet ovat ryhtyneet käyttämään sähköistä kokousaineistoa,

paperin kulutus on vähentynyt. – Strategiaan liittyvät kyselyt toteutettiin sähköisesti.

Kierrätyskeskus

Riihimäen kierrätyskeskuksessa edistetään kierrätystä ja uudelleenkäyt-töä. Kierrätyskeskus tarjoaa myös lakisääteistä kuntouttavaa työtoimintaa riihimäkeläisille työttömille.

Kierrätyskeskuksen kädentaitopajassa valmistettiin vuonna 2016 kierrätys-materiaaleista erilaisia tuotteita myyntiin, esimerkiksi kierrätyskoruja, paperi-, tilkku-, neule-, kirjonta- ja ompelutöitä. Laadukkaista turvakankaista on kehi-telty pyörätuolipusseja yhteistyössä koti- ja vanhuspalveluiden kanssa. Lisäk-si korjattiin myyntiin meneviä tuotteita ja verhoiltiin tuoleja. Työvaatteita tehtiin lisää tarpeen mukaan ja korjattiin nyt käytössä olevia. Lähes kaikki myyntiin menevät tuotteet pestiin ja puhdistettiin kierrätyskeskuksen pesulassa. Lisäk-si pesulassa mitattiin ja laputettiin kodintekstiilit.

Saapuvat pientavarat lajiteltiin lajittelupisteessä. Teknisessä työtilassa käytiin läpi isommat tavarat ja tehtiin tarvittavat puhdistus-, huolto-, testaus- tai korja-ustoimenpiteet. Puutyötilassa tehtiin uusiotuotteita, kuten puunkantotelineitä vanhoista suksista, linnunpönttöjä ja siilien talvehtimispesiä. Teknisen pajan henkilöt vastasivat myös kierrätyskeskuksen toimintaan liittyvistä talotalkka-rin toimista. Tärkeimpinä näistä oli toiminnasta syntyvien jätteiden lajittelu ja kierrättäminen talosta eteenpäin. Kierrätyskeskuksen myymälässä ja kahvio Kuplassa kiinnitettiin huomiota siisteyteen ja viihtyisyyteen. Useita koululaisryhmiä on käynyt tutustumassa kierrätyskeskuksen myymälään.

11

Sivistyspalvelukeskus – Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen, jätteen synnyn ehkäisy (muun

muassa paperin kulutuksen vähentäminen), uudelleenkäyttö ja kierrätys – Koulut osallistuivat Jäteselviytyjät-kilpailuun. – Ruokahävikin hallintaa kehitetty: muun muassa hävikin seuranta, tarkat

tilausmäärät, ylijäämäruoan myynti. Virhetoimitukset vähentyneet. – Ruokapalveluissa ympäristöasiat otetaan huomioon pesuaineiden

hankinnoissa ja käytössä, luomutuotteiden hyödyntäminen.

Sosiaali- ja terveystoimiala – Paperin kulutus ja postiliikenne on vähentynyt, muun muassa asialistat

sähköisesti. – Edistetään esimerkiksi huonekalujen uudelleenkäyttöä tarvittaessa

kalustusta.

Riihimäen Vesi – Vesijohtojen aluesaneerausta jatkettiin. Saneerauksella parannetaan ve-

denjakelun varmuutta ja pienennetään verkostoon pumpattavan veden määrää.

Tekniikka – Sähköisten palveluiden kehittäminen: sähköinen

asumisoikeusasuntohakemus – Vuosittaiset metsätyöt metsäsuunnitelman mukaisesti – Kinturinmäen maanvastaanottopaikan uudelleen käyttöönotto – Vieraslajien torjunta – Kaavoituksen yhteydessä tehdään selvityksiä ja vaikutusten arviointia. – Viherrekisterin käyttöönotto, puistojen viher- ja varusteomaisuuden rekis-

teriin saattaminen, metsäomaisuuden vieminen rekisteriin. Viherrekiste-rin valmistumisen tavoitevuosi 2020.

– Kestävä maankäyttö: rakennetaan pääosin jo kehitetylle maalle. Suunnit-telussa otetaan huomioon liittyminen ympäröivään luontoon.

– Ympäristöasiat hankinnoissa: Kalustohankinnat, katuvalaistuksen sanee-raus, paikallisliikenteen kalustossa kiristettiin kaluston ikävaatimusta 15 vuodesta 12 vuoteen.

– Tilayksikön suunnittelun hankinta-asiakirjassa urakkaohjelmassa edel-lytetään urakoitsijaa huolehtimaan rakentamisen ympäristöystävällisyy-

Herajoen vedenkäsittelylaitoksen saneeraus

Herajoen vedenkäsittelylaitoksen saneeraus ja laajennus alkoi vuoden 2014 lopussa ja kesti noin vuoden. Siinä peruskorjattiin vanha laitos ja li-sättiin uutena käsittely-yksikkönä aktiivihiilisuodatus, jonka avulla voidaan poistaa pohjavedessä olevaa kasvinsuojeluainetta.

Jätevedenpuhdistamo, Mikko Käkelä

destä ja resurssitehokkuudesta. Pääurakoitsijalta vaaditaan ympäris-tösuunnitelma. Esimerkiksi toteutettu urakkakilpailutuksessa Herajoen pääkoulun, Haapalan laajennuksessa ja Mäntylän peruskorjauksessa.

– Pohjaveden suojelutyöryhmän työskentelyyn osallistuminen – Ylijäämämaan hyödyntäminen jousiammuntaradalla

12

Riihimäen ekologinen verkosto

Ekologiset yhteydet ovat toiminnallisia yhteyksiä luonnon ydinalueiden ja muiden metsäalueiden välillä. Ne ylläpitävät ekologista kytkeytyneisyyt-tä pirstoutuneessa ekosysteemissä. Yhteydet jäsentävät luonnonmaise-maa ja ovat usein muotoutuneet verkoston kaltaisiksi. Tärkein merkitys niillä on biologinen taso, lajien liikkuminen alueella ja levittäytyminen uu-sille elinalueille.

Riihimäen yleiskaavan ekologisia vaikutuksia koskevan selvityksen (Riihi-mäen yleiskaavan ekologiset vaikutukset, Sito 2016) mukaiset ekologiset yhteystarpeet otetaan huomioon yleiskaavan rakentamisalueiden määrit-telyssä ja tarkemmanasteisessa suunnittelussa. Tärkeät ekologiset yhte-ydet on merkitty yleiskaavakarttaan ja yhdyskuntarakenteen laajenemis-alueen määräykseen.

Selvityksessä todetaan tärkeä pohjois–eteläsuuntainen ekologinen yh-teys Lahdentien yli Lopen rajan tuntumassa sekä koillis–lounaissuun-tainen yhteys moottoritien ja Hämeenlinnantien yli Arolammin seudulla. Merkittävä ekologinen yhteys sijoittuu Arolammin eritasoliittymän työpaik-ka-alueiden ja Hyvinkään pohjoisen liittymän väliin Kouluntien ja Heinilän-tien väliselle metsäiselle alueelle. Valtatien ja maantien eritasossa risteä-vä eläimille soveltuva kulkuyhteys tulisi sijoittaa tälle vyöhykkeelle.

13

Riihimäen kaupungin puistometsä- ja metsäsuunnitelmat vuosille 2015–2022

Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoittei-den mukaisesti, ja se perustuu kuviokohtaiseen puustonarviointiin. Met-sikkökuvioille tehdään puustosta kerättävien tietojen perusteella hoito- ja hakkuusuositukset. Suunnitelma voi tähdätä esimerkiksi kestävän metsä- talouden harjoittamiseen tai pyrkiä varmistamaan hakkuutulojen jatkuvuuden.

Valtuusto hyväksyi vuoden 2015 lopulla Riihimäen kaupungin metsiä kos-kevat puistometsä- ja metsäsuunnitelmat vuosille 2015–2022. Metsä-suunnitelmat kattavat yhteensä 723 hehtaaria metsämaata.

Riihimäellä uusien metsäsuunnitelmien tarkoituksena on turvata metsien kasvu ja säilyminen. Suunnitelmat eivät ole sitovia, vaan niitä tarkastel-laan vuosittaista työohjelmaa suunnitellessa. Suunnitelmiin tuovat muu-toksia muun muassa uhanalaisten lajien löytyminen, metsiä kohtaavat tuhot, kuten kirjanpainajatoukka ja myrskyt, metsäalueiden käyttötarkoi-tuksien muutokset ja varsinkin viime aikoina voimakkaasti lisääntyneet ta-loudelliset paineet.

Varsinkin puistometsäsuunnitelmassa korostuu luonnon monimuotoi-suus. Lähivirkistysalueilla pyritään säilyttämään puusto elinvoimaisena harvennuksilla ja poiminta- sekä pienimuotoisilla päätehakkuilla. Samal-la puulajien lukumäärää pyritään lisäämään jaloilla lehtipuilla niillä alueil-la, joilla kasvuolosuhteet ovat otolliset. Molempia suunnitelmia kehitetään niiden elinkaaren ajan lisäämällä niihin kuviokohtaisia tietoja luonnon eri-tyispiirteistä ja merkittävistä luontokohteista. Tämä helpottaa metsätöiden suoritusta ja vuosien 2022–2032 suunnitelmien laadintaa.

Ympäristö – Arvokkaiden luontokohteiden inventoiminen kesäkuu 2016 – Pohjavesiryhmän työskentelyn koordinoiminen – Riskikohteiden valvominen – Ympäristönsuojelumääräysten päivityksen käynnistäminen – Lausuntoja annettu luontoarvojen säilyttämiseksi – Yleiskaavan SL -alueiden valmisteleminen – Rakennusvalvonnan sähköinen luvan hakeminen – Ekohankintaverkostoon osallistuminen – Vahteriston liito-oravaselvityksen toteuttaminen – Vantaanjoen suojeluyhdistyksen projekteihin osallistuminen.

Kormun korpi

14

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Rakennusvalvonnan katselmukset

Työ Vantaanjoen hyväksi jatkui

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. jatkoi arvokas-ta työtään Vantaanjoen hyväksi. Vuoden 2016 aikana Riihimäen alueel-la on suoritettu Jokitalkkari-hankkeessa kalastuksenvalvontaa ja samalla siistitty jokivartta roskista, inventoitu ja huollettu lohikalojen lisääntymis-alueita ja tehty sähkökoekalastuksia Versowoodin tehdasalueella, Aro-lamminkoskella ja pohjapadolla.

Lisäksi yhdistyksellä oli kesäaikana jatkuvatoimista vedenlaa-dun seurantaa kolmen kuukauden ajan Arolamminkoskella: Tuloksia pääsi reaaliaikaisesti katsomaan yhdistyksen sivuilta. Anturituloksis-ta oli todettavissa Riihimäen jätevedenpuhdistamon selkeästi pienenty-neen kuormituksen positiiviset vaikutukset joen tilaan. Hulevesien haitta- ainetutkimuksen yksi näytteenottokohde oli Riihimäellä, ja yhteinen hule-vesiseminaari järjestettiin Järvenpäässä.

Riihimäen rakennettu ympäristö on pääosin siistissä kunnossa

Rakennusvalvontayksikkö suorittaa aina alkusyksyllä rakennetun ympä-ristön valvontakierroksen vuorovuosin kaupungin pohjois- ja eteläosissa. Tarkoitus ei ole mennä ihmisten pihapiiriin, vaan tavoitteena on puuttua sellaisiin epäkohtiin, jotka näkyvät kadulle asti. Yleensä ottaen Riihimäen ympäristöt ovat siistissä kunnossa.

Mahdollinen muistutuskirje lähti useimmiten huonoon kuntoon päässei-den julkisivujen korjaamiseksi, epäsiistien pihamaiden järjestämiseksi ja ympäristöä rumentavien töhryjen poistamiseksi. Töhryjen määrä on li-sääntynyt. Erityisen harmillista on se, että vaikka ympäristönsä huomioi-va kiinteistönomistaja olisi poistanut töhryt, sama kohta on saatettu töhriä uudestaan jo seuraavana päivänä.

15

Vuoden 2016 lopussa Riihimäellä oli yhteensä 177 hehtaaria luonnonsuoje-lualueita ja suojeltuja luontotyyppejä, mikä on 1,46 % maapinta-alasta.

Kehitystä kuvaavat mittarit

Suojellut luontotyypit ja luonnonsuojelualueet

157

165 166 166170

177 177

1,29 1,36 1,37 1,37 1,41 1,46 1,46

0,00,20,40,60,81,01,21,41,61,82,0

145

150

155

160

165

170

175

180

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

%ha

Yhteensä Osuus % maa-alasta

Vesijohtoverkostoon pumpattu vesi, vuotovesi, vuotoprosentti ja vuotoprosentin kehittyminen

Vesijohtoverkoston vuotoveden määrä pysyi suunnilleen edellisvuoden tasolla, ja vuotoprosentti oli 13,8 % vuonna 2016. Vuotoveden määrän vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta pitkällä aikavälillä vuotoprosentin kehityksen suunta on laskeva vesijohtojen suunnitelmallisen saneerauksen ansiosta.

0

5

10

15

20

25

30

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

%1 000 m³

pumppaus 1000 m³ vuoto 1000 m³ vuotoprosentti Lin. (vuotoprosentti)

Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat on huomioitu

Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa huomioitiin hankin-nasta riippuen myös ympäristönäkökohdat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Vuonna 2016 kilpailutettiin 15 kap-paletta vuosisopimushankintoja, joista kymmenessä (67 %) huomioitiin ympäris-töasioita. Vuonna 2016 kilpailutettiin muun muassa lähettipalvelut, LVI-tuotteet, metsäomaisuuden hoito, kasvualusta (multa) ja orgaaninen kate (puun kuori tai hake), oppilaskuljetus, sähkö- ja katuvalaisintarvikkeet, ilmansuodattimien han-kinta, vaikeavammaisten palveluasuminen, kehitysvammaisten palveluasuminen sekä maitotaloustuotteet.

35

2127 27

40

1523

16 17 17

27

10

66

76

63

63

68 67

0

20

40

60

80

0

10

20

30

40

50

60

2011 2012 2013 2014 2015 2016

%Kpl

Vuosisopimukset kpl Ympäristöasiat huomioitu kpl Ympäristöasiat %

Vahteristonmäen korpi,

16

Riihimäen järjestetyn jätteenkeräyksen jätemäärät

5 84

0

6 07

3

6 22

1

6091

6201

6167

6128

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Tonnia

Sekajäte Erilliskerätty biojäte Yhteensä

Kaupungin yksiköiden toiminnasta syntyvää todellista bio- ja sekajätemäärää ei ole mahdollista seurata. Riihimäen kaupungin järjestämän jätteenkeräyk-sen seka- ja biojätteen kokonaismäärä oli 6 128 tonnia vuonna 2016, mikä on 39 tonnia (noin 0,6 %) vähemmän kuin vuonna 2015.

Kaupungin paperin kulutus toimialoittain

0

2 500

5 000

7 500

10 000

2011 2012 2013 2014 2015 2016

Sivistys Riihimäen lukio Sosiaali- ja terveysTekniikka Hallinto Kulttuuri- ja vapaa-aikaYmpäristö Riihimäen Vesi

riisiä

7 3797 564 7 722 7 378

7 260

2 396 2 392 2 4692 309 2 322

0

800

1 600

2 400

3 200

4 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

2012 2013 2014 2015 2016

kplriisiä

Yhteensä A4 riisiä A4 arkkia / työntekijä

Kaupungin paperinkulutus

Kaupungin paperinkulutus väheni noin 1,6 % vuodesta 2015. Paperinkulutus vä-heni erityisesti hallinnossa, sosiaali- ja terveystoimialalla ja lukiossa. Sen sijaan sivistyspalvelukeskuksen ja Riihimäen Veden paperinkulutus kasvoi huomatta-vasti. Sivistyspalveluiden paperinkulutuksen kasvua selittää osaltaan se, että oppikirjoissa on säästetty ja hyödynnetty sähköisiä aineistoja, joita on joudut-tu tulostamaan enemmän. Paperihankintojen epätasaisuuden takia eri vuosien välillä esiintyy vaihtelua hallintokuntien laskennallisessa paperinkulutuksessa. Sähköisen kokouskäytännön ja sähköisten palveluiden kehittämisen ansiosta on saatu vähennettyä paperinkulutusta, ja jatkossa esimerkiksi sähköisen arkis-toinnin kehittämisellä luodaan mahdollisuuksia entisestään vähentää paperin- kulutusta.

Pekka Hovi

17

Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä

Riihimäen kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä kasvoi edelleen vuonna 2016 merkittävästi: myytyjen tavaroiden määrä oli 21 % suurempi kuin vuonna 2015. Valtuustokauden aikana on tapahtunut myönteistä kehitystä kierrä-tyskeskuksen toiminnassa ja kiertävän tavaran määrässä: esimerkiksi myytyjen tavaroiden määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2012. Myönteistä kehitystä selittävät muun muassa uudet tilat ja lisääntynyt henkilöstön määrä.

Vuosina 2014 ja 2015 ei tilastoitu niitä kävijöitä, jotka eivät tehneet ostoksia. Mak-saneiden asiakkaiden määrä kasvoi 20 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2016. Vuodesta 2012 lähtien asiakkaiden kokonaismäärä on lähes kaksinkertaistunut ja maksaneiden asiakkaiden määrä yli kaksinkertaistunut.

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

kpl

Taloustavarat Remonttitarvikkeet KodinkoneetKodin tekstiilit Huonekalut Muut tavaratKausitavara

Kierrätyskeskuksen asiakasmäärät

05 000

10 00015 00020 00025 00030 00035 00040 00045 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016Ostoksia tehneet kävijät Muut kävijät

Kierrätyskeskus, Pekka Hovi

18

ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN SEKÄ ILMASTONMUUTOKSEEN VARAUTUMINEN

Hallintokuntien toimenpiteet

Konserni- ja hallintopalvelukeskus – Etätyöskentelyn käyttöalaa laajennettiin.

Sivistystoimiala – Ruokapalveluissa on vähennetty riisin käyttöä ja punaisen lihan käyttöä,

sekä säästetty sähköä. – Kouluissa kiinnitettiin huomiota sähkönkulutukseen ja osallistuttiin

energiansäästökilpailuun. – Keskusurheilupuiston valot uusittiin energiatehokkaammiksi. – Pidettiin esillä Kevyesti kulkien -hankkeen tuloksia.

Sosiaali- ja terveystoimiala – Energiansäästöä edistetään, mutta samalla on huolehdittava, että on tur-

vallisuuden näkökulmasta riittävästi valaistusta.

Riihimäen Vesi – Herajoen vesilaitoksen saneerauksissa huomioitiin energiansäästöasiat

muun muassa kiinnittämällä huomio moottoreiden ja muiden laitteiden energiankulutukseen.

– Pääviemärisaneeraukset ja alueellisessa vesihuoltosaneerauksessa to-teutettavat erillisviemäröinnit, joissa viemärin saneerauksen lisäksi ra-kennetaan hulevesiviemärit, pienentävät pumppaamoiden ja puhdista-mon kautta johdettavia viemärivesimääriä ja siten energiankulutusta.

– Riihimäen Vesi on mukana kaupungin energiatehokkuussopimuksessa.

Tekniikka – Hulevesitietoutta lisättiin, tehtiin sopimus hulevesien hallinnasta

Vesilaitoksen kanssa. – Hulevesien hallintasuunnitelma tehtiin Punkanjoen valuma-alueelle – Vantaanjoen valuma-alueelle valmistui ELY-keskuksen selvitys veden

pidättämisestä valuma-alueella 2016. – Tulvariskit huomioidaan maankäytön suunnittelussa. Yleiskaavoituksen

yhteydessä laadittiin hulevesiselvitys Punkanjoen valuma-alueelle. – Vantaanjoen siltarumpujen muuttamista tuplarummuista siltarummuiksi

tutkittiin. – Vantaanjoen uoman kunnossapito ja tulvakorkeuksien tarkkailu – Hiekoitushiekkahalli rakennettiin varikolle – Suunnittelutyössä huomioidaan henkilöautoliikenteen tarpeen vähentä-

minen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen. Yleiskaavaehdotuksen il-mastovaikutuksia arvioidaan.

– Energiansäästötoimet kaupungin omistamissa toimitiloissa – Tilayksikön suunnittelussa pyritään energiatehokkuuden parantamiseen

ja huomioimaan myös materiaalien vaikutus kasvihuonekaasupäästöi-hin. Suunnittelun vaikutus ulottuu rakennuksen elinkaaressa pitkälle tulevaisuuteen.

– Rakennuslupaa vaativissa kohteissa laaditaan suunnitteluvaiheessa energiaselvitys.

– Peruskorjaus- ja uudisrakennusten suunnitteluvaiheessa selvitetään vaihtoehtoiset energiamuodot.

– Jäteastioiden tyhjennysvälit tarkastettiin. Ylimääräiset säiliöt ja tyhjen-nyskerrat poistettiin.

– Koulujen energiansäästökilpailu järjestettiin 2015–2016.

19

Riihimäen yleiskaavan 2035 ilmastovaikutusten arviointi

Riihimäen ilmastostrategiassa edellytetään yhdyskuntarakennetta kos-kevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuuden ja vaikutusten kas-vihuonekaasupäästöihin selvittämistä jo suunnitteluvaiheessa. Yleis-kaavaehdotukseen liittyvän selvityksen on laatinut DI Irmeli Wahlgren, ja se on jatkoa rakennesuunnitelman ja luonnoksen ilmastovaikutusten selvittämiselle.

Yleiskaavan toteuttamisesta aiheutuvat ilmastovaikutukset liittyvät uu-sien rakennusten ja perusrakenteen rakentamiseen ja käyttöön sekä uu-sien asukkaiden ja toimintojen aiheuttamaan liikenteeseen. Myös liiken-neverkon kehittämishankkeet aiheuttavat muutoksia liikenteeseen. Näistä aiheutuu energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Uusien aluei-den ottaminen rakentamiskäyttöön voi vähentää hiilinieluja ja siten lisätä kasvihuonekaasupäästöjä.

Yleiskaavaehdotus mahdollistaa primäärienergiankulutukseltaan ja kasvi-huonekaasupäästöiltään suhteellisen edullisen rakennuskannan kasvun. Uuden asuntorakentamisen potentiaali on Riihimäellä suuri. Yleiskaavan tavoitevuoteen 2035 mennessä tästä toteutuu vain osa.

Yleiskaavaehdotuksen ilmastovaikutusten arviointiin liittyy epävarmuus-tekijöitä muun muassa suurten liikennehankkeiden ja niihin liittyvien ke-hittämisalueiden takia. Liikenteestä aiheutuvan energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen tarkempi arviointi tehdään ilmastostrategian päivitystä varten.

Energiansäästötoimenpiteet kaupungin omistamissa toimitiloissa

– Uramon koulun suunnittelutyö on käynnissä. Töissä huomioidaan nykyrakentamisen energiataloudelliset määräykset.

– Herajoen koulun Mäntylän peruskorjaus ja Haapala-rakennuk-sen laajennustyöt ovat käynnistyneet syksyllä 2016. Mäntylä-ra-kennuksen sisätilat, välipohja, yläpohja ja alapohja puretaan koko-naan ja uusitaan lämpöeristeet rakenteisiin.

– Nuorisokeskus Monarin ilmanvaihtojärjestelmä on uusittu nyky- aikaiseksi energiataloudelliseksi ilmanvaihtojärjestelmäksi.

– Yritystalon ja Keskusvarikon toimistorakennusten ikkunoiden uusinta.

– Kansalaisopiston vesikaton uusinta sekä yläpohjan lämpöeristei-den uusinta

– Suomen lasimuseon keittiökoneiden ja laitteiden uusinta energiataloudellisimmaksi

– Ulkovalaistuksen uusinta led-valaisimiksi jatkui 12 kiinteistössä, joista merkittävimmät kohteet olivat Suomen lasimuseon ja Suo-men metsästysmuseon piha-alueet.

– Ilmanvaihdon kanavan puhdistuksia on tehty viidessä kiinteistös-sä ja ilmanvaihdon säätötoimenpiteitä on toteutettu e-palvelusopi-muksen mukaisesti.

– Ilmanvaihdon suodattimien kilpailuttaminen on toteutettu energia- kustannustehokkaasti.

– Energiakatselmuksia suoritettiin kolmeen kiinteistöön ja on toteu-tettu alta kolmen vuoden takaisinmaksuajalla olevat energiansääs-tötoimenpiteet. Katselmuskohteet olivat Pohjolanrinteen yläkoulu, Kirjauksen päiväkoti ja Suomen metsästysmuseo.

Liikenneympyrä, Mikko Käkelä

Lasimuseo

20

Energiatehokkuussopimuskauden 2008–2016 tavoitteet saavutettiin

Energiatehokkuussopimuksen 2008–2016 kokonaistavoitteena oli saavuttaa 9 % säästö kaupungin energiakulutuksessa sopimuskauden aikana verrattu-na vuoden 2006 kulutukseen. Tämä tavoite saavutettiin hyvin. Lisäksi tavoit-teiden mukaiset kiinteistöjen energiakatselmukset toteutettiin, eli 80 % kiin-teistökannasta on energiakatselmoitu, ja kiinteistöjen energiatodistukset on laadittu.

Säästötavoitteiden toteuttamiseksi on tehty vuosittain suunnitelmallises-ti energiaa säästäviä ja energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Ener-giankulutuksen seurantaa on tehostettu ja siirrytty vaiheittain kiinteistöis-sä kulutuksen tuntiseurantaan. Vuoden 2015 alusta asti voimassa olleen e-palvelusopimuksen avulla seurataan kiinteistöjen tekniikan toimivuutta ja tehdään tarpeellisia säätöjä hyvien olosuhteiden ja energiatehokkuuden saavuttamiseksi.

Sopimusjakson aikana toteutettiin useiden koulurakennusten peruskorjauk-sia, joiden yhteydessä talotekniset järjestelmät modernisoitiin. Peltosaaren ala-asteen ja Otavan päiväkodin lämmityksessä on siirrytty sähköstä kauko-

lämpöön. Aalto Yliopiston kanssa toteutetussa LEKO-hankkeessa parannet-tiin uimahallin ilmanvaihdon lämmöntalteenottojärjestelmää. Peltosaareen alueella kerrostaloissa on suoritettu ilmastoinnin ja lämmityksen säätötoimen-piteitä, ja lämmitysjärjestelmiä on uusittu siirtymällä sähkölämmityksestä kau-kolämpöön. Peltosaaren Saturnuksenkatu 2:een on toteutettu 0-energiatalo.

Jakson aikana rakennettiin myös uudisrakennuksia kuten harjoitusjäähal-li, Tiilikadun kuntouttamisyksikkö ja paloasema sekä laajennettiin Mäkikujan perhekeskusta.

Jätevedenpuhdistamo modernisoitiin ja vesi- ja viemäriverkostoja saneerat-tiin. Ajoneuvohankinnoissa on kiinnitetty huomiota polttoainekulutukseen. Ka-tuvalaistusta sekä kiinteistöjen piha- ja sisävalaistusta on modernisoitu ener-giatehokkaammaksi LED-valaistukseksi.

Henkilöstölle on järjestetty energiansäästöön liittyviä koulutustilaisuuksia.Riihimäkeläisille kouluille pidettiin energiansäästökilpailu, jolla kannustettiin oppilaita ja koulujen henkilökuntaa kiinnittämään huomiota lämmön-, sähkön- ja vedenkulutukseen.

Ympäristö – Ilmastostrategian koordinoiminen – CO2-päästöseuranta – Ilmastoasioista viestiminen – Koulujen energiansäästökilpailu 2015–2016 – Energiaryhmään osallistuminen – Rakennusten energiatehokkuusvaatimusten täyttyminen tarkistetaan

kaikkien uusien rakennusten lupahakemusten yhteydessä – Tulva-alueiden riskikohteiden valvominen ja luvittaminen – Hulevesien käsittelyjärjestelmät edellytetty liitettäväksi

rakennuslupahakemuksiin – Uusiutuvien energiamuotojen edistäminen, muun muassa biokaasun

mahdollisuuksien esittelytilaisuus toimialalla

Kehitystä kuvaavat mittarit

Riihimäen ilmastostrategian toteutuminen

Riihimäen ilmastostrategia 2020 ”Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä” hyväksyttiin syksyllä 2011. Tavoitteena on vähentää vuoteen 2020 mennessä 25 % Riihimä-en kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta. Ilmastostrategia on laadittu vuoteen 2020 ulottuvana ilmastostrategisena toimenpideohjelmana.

Tietoa ilmastostrategian toimenpiteiden toteutumisesta vuonna 2016 löytyy ympäristöraportin liitteestä.

21

Sähkönkulutus kaupungin kiinteistöissä

Sähkön kokonaiskulutus kaupungin kiinteistöissä kasvoi 2 % vuodesta 2015 vuoteen 2016. Katuvalojen sähkönkulutus pieneni lähes 9 % vuonna 2016. Riihimäen Veden sähkönkulutus kasvoi 10 % vuonna 2016. Sähkön kulutus li-sääntyi myös tekniikan alalla, sivistyspalveluiden toiminnoissa, uimalassa, so- siaali- ja terveystoimialalla sekä kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksessa.

Kokonaisuutena valtuustokauden aikana sähkönkulutus on pysynyt melko tasai-sena. Merkittävää sähkönsäästöä on saatu aikaiseksi suunnitelmallisella katuva-laistuksen saneerauksella, kun taas monissa muissa toiminnoissa sähkönkulutus on kasvanut. Sähkönkulutusta on lisännyt muun muassa lisääntynyt sähkölait-teiden määrä peruskorjatuissa rakennuksissa sekä kokonaan uudet runsaasti sähköä kuluttavat kiinteistöt, kuten uusi jäähalli. Jatkossa tulisi tehdä enemmän toimenpiteitä sähkön säästämiseksi.

Kaupungin katuvalojen sähkönkulutus oli 3 600 MWh vuonna 2016. Katuva-lojen sähkönkulutus on laskenut useana vuonna peräkkäin, ja vuonna 2016 kokonaiskulutus oli 1 270 MWh pienempi kuin vuonna 2007. Valaisinkohtainen energiankulutus oli suurimmillaan vuonna 2006, minkä jälkeen se on laskenut 35 %. Katuvalaisinten kokonaismäärä on tuona aikana kasvanut 15 %. Katuvalai-simia oli vuonna 2016 kaikkiaan 7 580 kpl, joista 69 % on uusia, vähemmän ener-giaa kuluttavia. Katuvalaisinten uusimisen vaikutus energiankulutukseen vuonna 2016 oli 1 939 MWh. Säästöä syntyy 174 000 euroa verrattuna tilanteeseen ilman toimenpiteitä.

0

3 000

6 000

9 000

12 000

15 000

18 000

21 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

MWh

Katuvalot Riihimäen Vesi UimalaJäähalli Kulttuuri- ja vapaa-aika Sosiaali- ja terveysSivistys Tekniikka Hallinto

Katuvalojen valaisinkohtainen sähkönkulutus/vuosi

691 664630

582 568522

475

050100150200250300350400450500550600650700750

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

kWh

Keskusvarikko, katuvalaismia, HAMK

22

Lämmitysenergian kulutusta tarkastellaan normitetulla ominaiskulutuksella, kWh/rakennuskuutiometri, jossa ulkolämpötilan vaihtelut on poistettu. Vuonna 2016 tilapalvelun kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen kaukolämmön normitettu ominaiskulutus oli 46,4 kWh/rm³. Kokonaisuutena lämmitysenergian kulutus kasvoi vuodesta 2015 noin 3 % (890 MWh). Tilayksikön kiinteistönhoi-don hallinnassa olevien kiinteistöjen lämmitysöljyn kulutus kasvoi 15 % vuodesta 2015 vuoteen 2016.

Lämmön kulutus lisääntyi erityisesti uimalan ja Riihimäen Veden osalta. Valtuus-tokauden aikana lämpöenergian kulutus on pysynyt melko tasaisena vuosittai-sesta vaihtelusta huolimatta. Lämpöenergian kulutus on laskenut merkittävästi monissa peruskorjatuissa kiinteistöissä, mutta toisaalta kiinteistökantaan on tullu kokonaan uusia rakennuksia, kuten uusi jäähalli, joka kuluttaa paljon energiaa.

Kaupungin kiinteistöjen sähkön ja lämmön ominaiskulutusten kehittyminen vuo-sina 2008–2016. Vuoden 2008 luvuissa varhaiskasvatuksen kiinteistöt ovat vielä osana sosiaali- ja terveys toimialan (SOTE, silloinen perusturva) kiinteistöjä, mut-ta vuodesta 2012 alkaen varhaiskasvatus on ollut osa sivistystoimea. Kulttuuri- ja vapaa-ajan (KUVA) kiinteistöistä uimala on graafissa erillään, koska sen omi-naiskulutus on sekä lämmön että sähkön osalta huomattavasti muita kiinteistöjä suurempi. Peruskorjatuissa ja uusissa rakennuksissa lämmön ominaiskulutus on yleensä vanhoja peruskorjaamattomia rakennuksia pienempi.

Lämmitysenergian kulutus

49,348,7 46,7

41,946,0 46,4

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

2011 2012 2013 2014 2015 2016

MWh

Hallinto Tekniikka- ja ympäristö

Sivistys Sosiaali- ja terveys

Kulttuuri- ja vapaa-aika Uimala

Riihimäen Vesi Kaukolämmön ominaiskulutus kWh/rm³

Lämmön ominaiskulutuksen kehitys 2008–2016

0

50

100

150

200

250

Hallinto,lämpö

SOTE,lämpö

KUVA,lämpö

Uimala,lämpö

Sivistys,lämpö

Tekninen,lämpö

Paloasema,lämpö

kWh/Rm³

2008

2012

2016

Sähkön ominaiskulutuksen kehitys 2008–2016

0

10

20

30

40

50

60

Hallinto,sähkö

SOTE,sähkö

KUVA,sähkö

Uimala,sähkö

Sivistys,sähkö

Tekninen,sähkö

Paloasema,sähkö

kWh/Rm³

2008

2012

2016

KWh/Rm³

Jäähalli, Pekka Hovi

23

Vedenkulutus toimialoittain

Vedenkulutus vaihtelee eri toimialoilla toiminnan luonteen mukaan. Eniten vettä käyttävät uimala ja sivistyspalvelut. Veden kokonaiskulutus on viimeiset vuodet ollut suhteellisen tasaista. Vedenkulutus vaihtelee suurimpien käyttä-jien käytön mukaan, ja myös peruskorjauksessa olevien suurten kohteiden ti-lastointipuutokset aiheuttavat vaihtelua kulutukseen. Vuonna 2016 vettä kului 1 860 m³ (3 %) enemmän kuin vuonna 2015. Prosentuaalisesti eniten veden kulutus lisääntyi hallinnossa, tekniikan ja ympäristön toimialalla sekä jäähallissa. Veden kulutukseen voivat tilojen käyttäjät itse vaikuttaa omalla toiminnallaan, ja siihen kannattaisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

Riihimäen vuoden 2016 kaukolämmöstä 95 % oli Ekokemin jätteenpoltolla tuo-tettua lämpöä ja 5 % Riihimäen Kaukolämpö Oy:n omissa laitoksissa fossiilisil-la polttoaineilla tuotettua lämpöä. Jätteenpoltolla tuotetusta lämmöstä puolet on oletettu olevan peräisin uusiutuvista luonnonvaroista muodostuneista jätteistä. Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannosta on pysynyt valtuusto-kauden aikana melko tasaisena, eikä uusiutuvan osuutta ole saatu merkittävästi kasvatettua. Uusiutuvan energian osuutta voitaisiin lisätä esimerkiksi tuottamalla Kaukolämmön laitoksissa tuotettava lämpöenergia uusiutuvalla energialla esi-merkiksi biokaasulla.

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

m³

Uimala Jäähalli Kulttuuri- ja vapaa-aika

Sosiaali- ja terveys Sivistys Tekniikka- ja ympäristö

Hallinto

Kaukolämmön hankinta

85,6 90,2 93,8 89,4 86,2 90,4

81,4 88,6 93,7 89,4 86,1 90,4

28,832,7 10,5 11,02 4,7 10,2

0

50

100

150

200

250

2011 2012 2013 2014 2015 2016Uusiutuva Fossiilinen jätelämpö Fossiilinen

GWh

Lähde: Riihimäen kaukolämpö Oy

Paalijärvi

24

Vaasan Sähkö Oy:n myymän sähkön alkuperä vuonna 2015

Riihimäen kaupunki hankki vuonna 2016 sähkön Vaasan Sähkö Oy:ltä. Vuonna 2015 sähköstä 34,1 % oli peräisin uusiutuvista energialähteistä, 31,6 % fossiili-sista energialähteistä ja 34,4 % ydinvoimasta. Riihimäki on sitoutunut kasvihuo-nekaasupäästöjen vähentämiseen ja uusiutuvan energian osuuden kasvattami-seen, mutta se ei ole vielä käytännössä juurikaan näkynyt sähkön hankinnassa.

Kaupungin julkisten rakennusten energiajakaumassa on huomioitu lämmitys ja sähkö. Vuonna 2016 uusiutuvan energian osuus oli 40 %, fossiilisen jäte-energian 28,5 %, fossiilisen energian 19 % ja ydinenergian 12 %. Ekokemin jätteenpoltolla tuotetusta lämmöstä puolet on oletettu olevan peräisin uusiutuvista luonnonvarois-ta muodostuneista jätteistä. Riihimäen kaupungin julkisten rakennusten energia- osuuksissa uusiutuvan energian osuus on kasvanut viime vuosina hitaasti. Kui-tenkin kestävästi tuotetun uusiutuvan energian suosiminen on energiansäästön ja metsien suojelun ohella tärkeimpiä keinoja hillitä ilmastonmuutosta.

34,1 %

34,4 %

31,6 %

Uusiutuvia

Ydinvoimaa

Fossiilisia

33,7 38,8 36,1 39,6 40,4

26,530,5 29,3 29,7 28,5

27,2 17,5 22,1 18,3 19,0

12,6 13,1 12,5 12,4 12,1

0

20

40

60

80

100

2012 2013 2014 2015 2016Uusiutuva Fossiilinen jäte-energia Fossiilinen Ydinvoima

%

Rakennusten energiatodistukset uudistuivat vuonna 2013, joten luvut ennen vuotta 2013 eivät ole vertailukelpoisia 2013 jälkeen myönnettyjen energiatodis-

tusten kanssa. Vuonna 2016 rakennuksen energiatodistuksen tarvitsevista ra-kennusluvan saaneista rakennuksista 95 % (rakennustilavuuden mukaan) kuului luokkaan C tai B. Energiatodistuksen ylimpien luokkien vaatimukset ovat oleelli-sesti tiukentuneet, ja harvempi rakennus yltää A-luokan vaatimuksiin. Graafissa eivät näy kaikki vuoden aikana rakennetut rakennukset, koska laskennassa ovat mukana vain ne rakennukset, joilta energiatodistus vaaditaan. Esimerkiksi useat suuret teollisuusrakennukset eivät näy tässä graafissa.

Kaupungin julkisten rakennusten energiaosuudet

Rakennusluvan saaneiden rakennusten energialuokka

0

15 000

30 000

45 000

60 000

75 000

90 000

105 000

2012 2013 2014 2015 2016

Rm³

A B C D E F G

25

Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt

Riihimäen alueen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan ympäristön-suojelun verkkosivustolla viikoittain julkaistavassa CO2-päästöraportissa. Rii-himäen CO2-vuosiraportin perusteella kulutuksen päästöt ja asukaskohtaiset päästöt ovat nousseet vuodesta 2015 vuoteen 2016 – tosin vuoden 2016 tieto on ennakkotieto, joka voi vielä tarkentua.

Vuoden 2016 kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen

Ennakkotieto Riihimäen kasvihuonekaasupäästöjen jakautumisesta eri sektoreil-le vuonna 2016 ilman teollisuutta. Lähde: CO2-vuosiraportti.

Kuluttajien sähkönkulutus

14 %

Kaukolämpö 17 %

Sähköläm-mitys 7,5 %

Maalämpö 0 %

Erillislämmitys 15 %

Liikenteen päästöt 41 %

Maatalouden päästöt

3 %

Jätehuollon päästöt

2 %

203,2174,7

166,9156

140,2 127,1 139

7,16

5,7 5,34,8

4,34,7

0

1

2

3

4

5

6

7

8

0

50

100

150

200

250

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016*

t CO2/askt CO2-ekv

Yhteensä kt Asukasta kohden t/as

26

EKOTEHOKAS KAUPUNKIRAKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ

Hallintokuntien toimenpiteet

Konserni- ja hallintopalvelukeskus – Etätyökäytäntö mahdollistaa liikkumistarpeen vähentämisen, ja mahdolli-

suus mobiiliin joustotyöhön kannustaa julkisen liikenteen käyttämiseen.

Sivistystoimiala – Ruokapalveluissa on vähennetty turhia kuljetuksia. – Ulos oppimaan -ideologian käyttöönotto kouluissa – Paikallisliikenteen hyödyntäminen on lisääntynyt koulujen retkillä. – Kouluissa on kannustettu joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen

käyttämiseen. – Joidenkin koulujen piha-alueiden liikennejärjestelyitä on selkiytetty. – Liikuntapalvelut koordinoi Riihimäen kaupungin osallistumista Liikkujan

viikolle: teemaviikon aikana edistettiin kevyttä liikennettä, joukkoliiken- nettä sekä liikuntaa.

– Liikkuva koulu -hankkeeseen osallistuminen.

Liikkujan viikko

Riihimäen kaupunki osallistui kansainväliseen liikkujan viikkoon 16.–22.9.2016. Kaupungin eri yksiköistä koottiin työryhmä suunnittele-maan viikolle tapahtumia ja vastaamaan niiden toteuttamisesta. Vuonna 2016 liikkujan viikon teema oli kestävän liikkumisen taloudelliset hyödyt. Liikkujan viikon suunnittelussa painotettiin taloudellisten hyötyjen lisäksi terveydellisiä ja ympäristöhyötyjä. Viikolla toteutettiin arki- ja työmatkaliik-kumiseen liittyviä tempauksia ja kirjoitettiin eri viestintäkanavia käyttäen talouteen, ympäristöön ja liikuntaan liittyviä tietoiskuja.

Viikolla järjestettiin kaikille kuntalaisille avoin valokuvakuvasuunnistus, jonka tavoitteena oli aktivoida kuntalaisia liikkumaan kävellen tai pyöräl-lä ympäri kaupunkia valokuvavihjeiden perusteella. Valokuvasuunnistuk-seen osallistui yli 250 henkilöä. Arkiaktiivisuuden lisääminen ja omaehtoi-sen liikkumisen kasvattaminen linkittyi sopivasti liikkujan viikon teemaan. Kaupungin työntekijöille järjestettiin arkiaktiivisuushaastekilpailu, jonka ta-voitteena oli saada kaupungin työntekijät liikkumaan joko työmatkansa tai vapaa-ajallaan 30 minuuttia kävellen tai pyörällä. Haastekilpailuun osallis-tui 312 henkilöä, ja kahden viikon mittainen kilpailu liikutti kaupungin työn-tekijöitä ulkona yhteensä yli 57 vuorokautta.

Viikko huipentui autottomaan päivään ja asema- aukiolla järjestettyyn auton vapaapäivän -tapahtu-maan, jossa oli muun muassa erilaisia esityksiä, tie-toiskuja sekä maksutonta sähköpyörien kokeilua. Lisäksi koko liikkujan viikon ajan paikallisliikenteen busseissa sai matkustaa maksutta. Liikkujan viikko toteutettiin yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

Teemu Heikkilä

27

Sosiaali- ja terveystoimiala – Palveluliikennettä on kehitetty yhteistyössä liikennetekniikan asiantunti-

jan kanssa. Käyttö on lisääntynyt. Nykyisin saattaja saa matkustaa mu-kana maksutta ja palveluliikenteen tavoitettavuutta on parannettu.

– Temppelikadun toimipisteessä on kaksi työasiointipolkupyörää, joita käy-tetään kotihoidon työasiointimatkoilla.

Riihimäen Vesi – Riihimäen Vesi on mukana kaavoitushankkeissa alusta lähtien. Ase-

makaavoihin laaditaan vesihuoltoselvitykset ja Riihimäen Vesi on omal-ta osaltaan mukana hulevesiselvitysten tekemisessä. Johtokunta antaa kaavoista lausunnot.

Tekniikka – Ekotehokas kaupunkirakenne huomioidaan yleis- ja asemakaavoitukses-

sa sekä muussa suunnittelussa. Kaavoitusyksikkö laati kaupunkiraken-netta tiivistäviä asemakaavoja ja hillitsi kaupunkirakenteen hajautumista suunnittelutarveratkaisuin. Asemakaava-alueen rakentamattomia ja va-jaasti rakennettuja tontteja selvitettiin.

– Yleiskaavan ilmastovaikutusten arviointi toteutettiin. – Riihimäen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma laadittiin. – Osallistuttiin Suomen ympäristökeskuksen tutkimushankkeeseen,

joka koski yhdyskuntarakenteen tulevaisuutta kaupunkiseuduilla (Urbanzone3).

– Kevyen liikenteen väylää rakennettiin välillä Apilakatu-Uramontie, Riihi-katu-Välittäjä (yhteensä 720 metriä).

– Arolammin eritasoliittymä toteutettiin yhdessä valtion ja Valion kanssa – Mattilantien kiertoliittymä valmistui. – Paikallisliikenteen uudistukset (reitit, aikataulut, lippujen hinnat ja

ikärajat) – Liikkujan viikko järjestettiin yhdessä liikuntatoimen kanssa. – Tilayksikön suunnittelun urakkatarjouspyynnöissä sallitaan maa-aineisten

ajo Riihimäen toimipisteeseen, jolloin alle viiden km matkalla minimoi-daan liikenteestä johtuvaa ympäristökuormitusta.

– Järjestettiin uudelleen kiinteistönhoitoalueet, jotta siirtymämatkat olisivat mahdollisimman lyhyitä.

– Edunvalvonta VR:n suuntaan Riihimäellä pysähtyviin junavuoroihin liittyen.

Peltosaaren asemakaava

Peltosaari I:n asemakaavamuutos Peltosaaren sillan läheisyyteen val-mistui vuonna 2016. Kortteliin rakentuu uusia asuntoja ja palveluasumis-ta palveluiden tuntumaan. Kortteli täydentää Riihimäen asemanseutua ja muodostaa Peltosaaren uudet kasvot pääradan suuntaan. Peltosaaren yleissuunnitelmaan pohjautuvia asemakaavan muutoksia jatketaan vai-heittain. Seuraava asemakaavamuutos on tavoitteena käynnistää seuraa-vien vuosien aikana. Peltosaaren uudistaminen on keskeinen osa koko asemanseudun ja keskustan kehittämistä.

Kuva on Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n viitesuunnitelmasta.

28

Yleiskaava 2035

Yleiskaavan 2035 luonnos oli nähtävillä tammi–helmikuussa 2016. Kesä-kuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi jatkosuunnitteluohjeet yleiskaavaeh-dotuksen laatimiseksi. Yleiskaavaehdotus valmistui joulukuussa 2016, ja se asetettiin nähtäville tammi–helmikuussa 2017. Tämä on viimeinen yleiskaa-van suunnitteluvaihe. Pieniä tarkistuksia voidaan tehdä kaupunginvaltuuston hyväksyessä kaavaa, minkä jälkeen laaditaan työohjelmat yleiskaavan toteut-tamisesta ja seurannan järjestämisestä.

Yleiskaavaehdotuksessa esitetään muuttuvien alueiden lisäksi nykyiset pysy-vät asemakaavoitetut alueet ja maaseudun erityispiirteitä. Kulttuuriympäris-tön vaaliminen ja luonnonympäristön arvot on esitetty erillisillä kartoilla.

Yleiskaavamääräyksissä osoitetaan alueet, joille pitää laatia osayleiskaa-vatasoiset maankäytön suunnitelmat sekä kehittämis- tai yleissuunnitelmat. Rakennetun ympäristön arvojen turvaamiseksi edellytetään rakennetun ym-päristön ohjelman laatimista. Hulevesien hallintasuunnitelma tulee laatia va-luma-alue- tai osavaluma-aluekohtaisesti asemakaavaa tai muuta yleis-kaavaa tarkempaa maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa. Suunniteltaessa

asemakaavaa tai muita toimenpiteitä tu-lee selvittää arvokkaan lintukohteen, le-pakkoalueen, liito-orava-alueen sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta ar-vokkaan kohteen rajaus ja arvot. Lisäksi on ratkaistava kohteen suojelun toteutta-mistarve ja -tavat siten, että arvojen säi-lyminen turvataan.

Yleiskaavaselostuksessa esitetään lisäk-si väestöennusteen tarkistamisen tar-ve valtuustokausittain, asunto-ohjelman laatiminen ja tarkistaminen vuosittain

sekä viheralueohjelmassa esitettyjen hankkeiden, kuten ulkoilureittien ja lii-kuntapaikkojen yleissuunnitelmat.

Yleiskaavan ehdotusvaiheessa on selvitetty ekologisen verkoston ja maan-käytön välistä suhdetta sekä yleiskaavan ilmastovaikutukset ja aluevaraukset melua aiheuttaville liikuntalajeille.

Kaupungin omistamilla alueilla ei ole moottoriurheiluun soveltuvia alueita. Ampumarata on selvityksen perusteella sijoitettu moottoritien ja Hämeenlin-nantien väliselle alueelle Riuttantien pohjoispuolelle kuntoradan lähtöpaikan tuntumaan. Radalla on mahdollista harjoitella melutasoltaan pienoiskiväärin ja -pistoolin kaltaisten aseiden käyttöä. Ampumaradan toteuttaminen edellyt-tää ympäristölupaa.

Veturitallit, Oladesign

29

Paikallisliikenne uudistui

Paikallisliikenne kilpailutettiin, ja uuden sopimusmallin myötä päävas-tuu liikenteen järjestämisestä sekä liikenteestä saatavat lipputulot siirtyi-vät elokuusta 2016 alkaen kaupungille. Tämän ansiosta voitiin toteuttaa muun muassa erilaisia matkalippu-uudistuksia, joita olivat:

– alle 7-vuotiaiden matkustus muutettiin maksuttomaksi (aiemmin alle 4-vuotiaat)

– koulu- ja varhaiskasvatusryhmille perustettiin maksuton lippu – sosiaali- ja terveystoimialan myöntämillä taksikorteilla matkusta-

minen muutettiin maksuttomaksi.

Etenkin koulujen ja varhaiskasvatusryhmien lippu on ollut suosittu ja edis-tää osaltaan ympäristön huomioonottavaa liikennekasvatusta.

Lippumuutosten lisäksi liikkujan viikolla (16.–22.9.) toteutettiin kampan-ja, jossa paikallisliikenteessä matkustaminen oli maksutonta koko viikon ajan. Kampanjalla kannustettiin ihmisiä kokeilemaan bussia vaihtoehto-na omalle autolle.

Lippu-uudistusten ja ilmaiskampanjan myötä paikallisliikenteen koko-naiskäyttäjämäärä, kasvoi 2016 loppuvuoden aikana (alkaen elokuus-ta) vajaalla 8 000 matkalla verrattuna vuoden 2015 loppuvuoteen. Koko vuoden osalta kasvu oli yli 9 000 matkaa. Yhteensä vuonna 2016 paikal-lisliikenteessä matkustettiin noin 142 000 kertaa.

Arolammin eritasoliittymä avattiin liikenteelle marraskuussa 2016

Valtatie 3:lle, Hyvinkään pohjoisen ja Riihimäen eteläisen eritasoliittymän väliin rakennettu Arolammin eritasoliittymä muodostaa uuden yhteyden valtatie 3:lle Herajoen teollisuusalueelta ja Retkiojan suunnalta.

Valtatien ylittävän Meijerintien ja ramppien liittymiin rakennettiin pisaraliit-tymät. Rinnakkaistienä toimivaa Hämeenlinnantietä (maantie 130) siirret-tiin idemmäksi eritasoliittymän kohdalla. Lisäksi hankkeessa toteutettiin uutta kevyen liikenteen väylästöä sekä alikulkusilta.

Uusi eritasoliittymä muodostaa sujuvan yhteyden valtatie 3:lle ja parantaa merkittävästi nykyisen teollisuusalueen liikennettä. Kun teollisuusalueen raskas liikenne ohjautuu yhä enemmän valtatielle, raskaan liikenteen kuormitus katuverkolla vähenee ja liikenneturvallisuus paranee. Aiempaa sujuvammat yhteydet luovat mahdollisuuksia myös uusien teollisuus- ja asuinalueiden käyttöönottoon.

Arolammin eritasoliittymä toteutettiin Liikenneviraston, Riihimäen kaupun-gin ja Valio Oy:n yhteisrahoitteisena hankkeena. Sen kokonaiskustannuk-set ovat noin 7,4 miljoonaa euroa. Hankkeen rakennuttamisesta vastasi Uudenmaan ELY-keskus.

Kuva: Teemu HeikkiläIlmakuva Röni-Kuva Oy, 2016

30

Riihimäen yhdyskuntarakenteen kestävä kehittäminen haastaa suunnittelijat ja päättäjät

Riihimäki oli mukana juuri päättyneessä kaksivuotisessa Urban Zone 3 -hank-keessa, jossa tutkittiin yhdyskuntarakenteen tulevaisuutta kaupunkiseuduil-la. Suomen ympäristökeskuksen vetämässä hankkeessa oli mukana 14 kau-punkiseutua. Kaupunkiseuduille laadittiin niiden asettamien tavoitteiden, toteutuneiden kehityshankkeiden ja suunnitelmien avulla tulevaisuusarvio yh-dyskuntarakenteen kehityksestä vuoteen 2030. Tutkimusmenetelmä perus-tui kaupunkikudosmalliin, jossa kaupunkiseutua tarkastellaan kolmen kau-punkijärjestelmän muutoksina: jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki. Tutkimuksessa hyödynnettiin monipuolisesti paikkatietoaineistoja. Kaupun-kiseutujen edustajat pääsivät osallistumaan teematyöpajoihin, joissa teemoi-na olivat muun muassa keskus- ja palveluverkko sekä asumisen muutokset kaupunkiseuduilla.

Kaupunkiseutujen pitkään jatkunut yhdyskuntarakenteen laajenemis- ja ha-jautumiskehitys on tutkimuksen mukaan hidastunut ja tiivistymistä on tapah-tumassa. Kehitys kasvavien ja taantuvien kaupunkiseutujen välillä on kuiten-kin eriytynyt: suuret kasvukeskukset investoivat joukkoliikenteeseen, mutta väestöään menettävillä alueilla rakenne väljenee. Kaupunkiseutujen suunni-telmat osoittavat autokaupungin edelleen kasvavan, mikä on ristiriidassa kau-punkiseutujen omien yhdyskuntarakennetta koskevien tavoitteiden kanssa. Myönteistä on, että tällä vuosikymmenellä voimistunut jalankulkukaupungin kehittyminen jatkuu. Joukkoliikennekaupungin säilyminen ja muodostaminen vaatisi monella seudulla joukkoliikennekäytäviä nykyistä vahvemmin tukevia maankäytön ratkaisuja. Tutkimuksen mukaan täydennysrakentamista tulisi edelleen tehostaa. Tulevaisuuden haasteena on muun muassa lapsiperheil-le sopivien asuntojen saatavuus jalankulku- ja joukkoliikennekaupungeissa.

Riihimäellä keskeinen suunnittelukysymys on yhteyksien luominen keskustan jalankulkuvyöhykkeen eri osakokonaisuuksien (Hämeenkatu, Atomi) välille; tärkeänä tekijänä on veturitallien alue. Asemanseutu muodostaa potentiaali-sen sijainnin elinkeinotoiminnoille. Suurimmat hankkeet kuitenkin painottuvat nykyisin autovyöhykkeelle. Mikäli Varuskunta–Kokko–Taipaleen alue raken-

netaan riittävän tiiviiksi ja sinne saadaan lähipalveluja, on alueella potentiaa- lia joukkoliikennekaupungiksi. Myös pyöräilyverkosto on alueen kannalta tär-keä. Riihimäen yhdyskuntarakenteen kehittymisen kannalta keskeiseksi te-kijäksi tutkimus nostaa maanhankinnan kohdentamista koskevat päätökset.

Urban Zone 3 -hankkeen tulokset on julkaistu raportissa Yhdyskuntaraken-teen tulevaisuus kaupunkiseuduilla (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4/2017). Hankkeen yhteydessä laadittiin case-analyysi kaupunkiympäristön laadusta Riihimäen keskustan jalankulkureiteillä: Riihimäen kaupunkiympä-ristön laatu. Analyysi ja kehitysehdotukset (Suomen ympäristökeskuksen ra-portteja 14/2016).

Gary Wornell

31

Riihimäen asukastiheys on 241 henkilöä maaneliökilometrillä. Tiheintä asutus on Pohjois-Peltosaaren alueella, jolla on keskimäärin 2 417 asukasta neliökilo-metrillä. Myös keskustan alue radan länsipuolella on tiheästi asuttua. Keskus-tapalveluiden alueella, alle 3 km:n etäisyydellä rautatieasemasta asuu 93 % riihimäkeläisistä (27 232). Väljimmin asuttuja ovat kaupungin eteläiset ja län-tiset osat (Hiivola, Vähäjärvi, Arolammi, Kytäjä, Järviseutu ja Retkioja), joilla neliökilometrillä asuu keskimäärin 9 asukasta.

Kinturinmäen maankaatopaikka otettiin uudelleen käyttöön

Kinturinmäen maankaatopaikalle myönnettiin ympäristölupa kesällä 2016 kaupungin omasta toiminnasta syntyvien puhtaiden ylijäämämaiden läji-tykseen. Ympäristölupa mahdollistaa myös lumen, puutarhajätteen ja hie-koitussepelin vastaanottamisen. Alueella on puomijärjestelmä, jonka avul-la seurataan kuljetusten määrää ja lajiketta.

Alueelle on vanhan ympäristöluvan mukaan saanut läjittää puhtaita kivi- ja maa-aineksia yhteensä 520 000 m³ ja uusien suunnitelmien mukaan alueelle mahtuu vielä 113 000 m³, mikä tarkoittaa nykyisillä massamääril-lä 5,5 vuoden toiminta-aikaa.

Risuja, lehtiä ja haravointijätettä voidaan vastaanottaa kaupungin yleisil-tä alueilta 3 000 m³ vuosittain. Kaupunki vastaanottaa keväällä ja syksyllä valvotusti muutamana päivänä kaupunkilaisten puutarhajätettä.

Ympäristö – Liikkujan viikko järjestettiin yhdessä Liikuntatoimen kanssa – Yleiskaavalausunnoissa kiinnitettiin huomiota kaupunkirakenteen tiivey-

teen ja eheyteen ja uusien kehäteiden kaupunkirakennetta hajauttavaan vaikutukseen.

– Osallistuttiin yleiskaavan ilmastovaikutusten arviointiin – Keskustan ilmanlaadun hiukkasmittaus toteutettiin.

Kehitystä kuvaavat mittarit

Väestön sijainnin jakautuminen

32

Riihimäen kevyen liikenteen väylät

Uutta kevyen liikenteen väylää rakennettiin noin 700 metriä välillä Apilakatu–Uramontie, Riihikatu–Välittäjä.

Henkilöautojen määrä Riihimäellä

Vuoden 2016 lopussa Riihimäellä oli 17 167 rekisteröityä henkilöautoa ja Kan-ta-Hämeessä 117 556 autoa. Tuhatta asukasta kohti Riihimäellä oli 588 autoa ja Kanta-Hämeessä 676 autoa.

Kaupungin henkilökunnan oman auton käyttö ja hiilidioksidipäästöt

Riihimäen kaupungin ja Riihimäen Veden henkilökunnan omilla autoilla tekemät työasiointi- ja virkamatkat vuonna 2016 olivat 303 326 kilometriä. Matkojen mää-rä lisääntyi edellisvuodesta noin 14 600 kilometriä eli 5 %. Ajetuista kilometreistä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ilmakehään olivat noin 44 tonnia. Päästöt työnte-

400

440

480

520

560

600

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

kpl/1000 askpl

Lähde: Trafi Henkilöautoja yhteensä Henkilöautoja 1000 asukasta kohti

289 326 302 301 288 289 303

45 49 45 45 43 43 44

30 32

29 28 27 27 28

26

34

42

50

1

10

100

1000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

t,kg1000 km

1000 km CO2 -päästö tonnia CO2 -päästö kg/ työntekijä

CO2

33

YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN JA YMPÄRISTÖMYÖNTEISTEN ASENTEIDEN VAHVISTAMINEN

kijää kohden kasvoivat hiukan edellisestä vuodesta. Kaupungin henkilökunta te-kee lisäksi työ- ja virkamatkoja käyttäen julkisia liikennevälineitä ja kaupungin omistamia autoja. Ajokilometrejä pyritään vähentämään muun muassa hyödyn-tämällä kimppakyytejä.

Pidemmällä aikavälillä kaupunki ei ole onnistunut vähentämään omilla autoilla ajettujen kilometrien määrää. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen hyödyntä-misessä olisi parantamisen varaa työasiointi- ja virkamatkoilla. Lisäksi jatkossa kannattaisi ohjata vahvemmin hyödyntämään kaupungin autoja henkilökunnan omien autojen sijaan – erityisesti jos kaupungin kalustoa saadaan jatkossa ym-päristöystävällisemmäksi ja uusiutuvaa energiaa hyödyntäväksi.

Paikallisliikenteessä tehdyt matkat

Riihimäen kaupunkiliikenteessä ja palveluliikenteessä tehtiin noin 157 800 mat-kaa vuonna 2016, mikä oli 9 300 matkaa enemmän kuin vuonna 2015. Paikallis-liikenteen matkojen määrä kasvoi erityisesti syksyllä 2016, jolloin paikallisliiken-teen uudistukset tulivat voimaan.

Hallintokuntien toimenpiteet

Sivistystoimiala – Ruokapalveluissa ”hävikin metsästystä” – Koulujen energiansäästökilpailu ja muut teemaviikot/kampanjat

(muun muassa kevätseuranta) ja tietoiskut – Koulun ympäristöä hyödynnetään opetuksessa – Vihreän lipun koulut: Haapahuhta, Harjunrinne, Eteläinen koulu – Kestävä kehitys osana opetusta monissa aineissa – Ilmiöoppiminen, monet liittyvät ympäristöön ja luontoon – Kuntalaisten ympäristötietoutta on edistetty, muun muassa PIM-haaste-

kisa, koulumatkaan liittyvä PIM-haastekisa, viestintä liittyen Liikkujan viikkoon ja Kevyesti kulkien -hankkeeseen, kävelyyn ja pyöräi-

lyyn liittyvä kysely, Liikkuva koulu -hanke.

3,50

3,80

4,10

4,40

4,70

5,00

0

30 000

60 000

90 000

120 000

150 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Matkaa/asukasMatkat, kpl

Kaupunkiliikenne Palveluliikenne Matkaa/asukas

Kuva: Teemu Heikkilä

Harjurinteen Vihreä lippu

34

Koulujen energiansäästökilpailu

Riihimäen kaupungin tilayksikkö yhteistyössä ympäristönsuojeluyksikön kanssa järjesti koulujen energiansäästökilpailun syyskuun 2015 ja maa-liskuun 2016 välillä. Kilpailun tarkoituksena oli edistää energiansäästöä ja tuoda energiansäästö osaksi koulujen päivittäisiä rutiineja.

Kilpailun aikana kouluissa toteutettiin lukuisia toimenpiteitä, joilla sääs-tettiin energiaa ja lisättiin tietoisuutta energia- ja ympäristöasioista. Kil-pailun aikana kouluissa muun muassa vietettiin villasukkaviikkoja, ener-giansäästöviikkoa, hävikkiviikkoa ja sähköttömiä päiviä, tehtiin energiaan liittyviä selvityksiä ja projekteja, tehostettiin energiansäästötoimia käy-tännössä, muutettiin pihavalaistusta energiatehokkaammaksi, suoritet-tiin jätteeseen ja biojätteeseen liittyviä mittauksia, opiskeltiin energia- ja ympäristöasioita eri oppiaineiden tunneilla sekä pidettiin aamunavauksia energia- ja ympäristöteemoista. Lämpöenergian, veden ja sähkön kulu-tuksissa saatiin aikaan myös konkreettista säästöä kilpailun aikana.

Kilpailun arviointikriteerit muodostuvat 50 % saavutetusta energiansääs-töstä ja 50 % koulun muusta energia-asioihin liittyvästä aktiivisuudesta kil-pailukauden aikana.

Kilpailun voittajat palkittiin diplomilla ja rahapalkinnolla. Yläkoulujen sarjan voitti Harjunrinteen koulu. Alakoulujen sarjassa palkinnon jakoivat Haapa-huhdan koulu, Herajoen koulu ja Lasitehtaan koulu.

Taide rakennetussa ympäristössä

Taide tukee esteettisen, viihtyisän ja mielenkiintoisen ympäristön kehit-tymistä ja vahvistaa sitä kautta kaupungin identiteettiä, imagoa ja veto-voimaa. Ainutlaatuisuudellaan taide saa paikan tuntumaan erityiseltä ja omalta sekä lisää sen myötä käyttäjien sitoutumista ympäristöstä huoleh-timiseen. Rakennettuun ympäristöön suunniteltu taideteos voi parantaa yhteisöllisyyttä, lisätä turvallisuuden tunnetta ja käytännössä jopa vähen-tää hoito- ja huoltokuluja.

Kulttuuripalveluissa on käynnistetty Riihimäen julkisen taiteen periaattei-den luonnostelu vuonna 2016 osana OKM:n rahoittamaa Yhteiskuntatai-teilija-hanketta. Toimintaperiaate tulee esittelemään vaihtoehtoja, joilla tai-detta voidaan sisällyttää kaupunkisuunnitteluun ja rakennushankkeisiin.

Kulttuuripalveluiden ja tekniikan ja ympäristön toimialan yhteistyönä saa-tiin Riihimäelle kaksi katutaideteosta. Peltosaaren liikekiinteistön pääty- seinään valmistui kuvataiteilija Edwina Goldstonen suunnittelema muraali, jonka tekemiseen osallistettin alueen asukkaita. Rautatien alikulkutunne-lin ilme koheni myös taiteen avulla. Koko käytävän mittaiset seinämaala-ukset toteutti Ola Kalnins osana UPEA16-katutaidefesti-vaalia. Samalla yhtenäistettiin mainosvitriinien ilme ja niihin lisättiin kuvia lasten taideteoksista. Sekä Peltosaaren että asematunnelin teospaikat ovat olleet ilkivaltaisen sotkemisen kohteina vuosien ajan. Taiteen myötä paikat ovat siistiytyneet ja viihtyisyys on parantunut.

35

Sosiaali- ja terveystoimiala – Useissa yksiköissä on ekotukihenkilö, ja osa heistä on osallistunut

ympäristökoulutukseen.

Riihimäen Vesi – Riihimäen Veden tiedotuslehti ilmestyi kaksi kertaa vuodessa osana

kaupungin tiedotuslehteä. – Jätevedenpuhdistamolla käy koululais- ja muita ryhmiä tutustumassa.

Tekniikka – Ekotukihenkilöt on nimetty, ja osa heistä on osallistunut

ympäristökoulutukseen. – Yksiköt osallistuivat muun muassa Reilun kaupan kahvitaukoon, energi-

ansäästöviikkoon, liikkujan viikon henkilöstökilpailuun, Vihervuoteen. – Vihervuoden Kotipihakilpailun teemana oli lähiympäristön huomioiminen – Toimialan Facebook otettiin käyttöön. – Jätteiden lajittelun opastus. Jätekatoksiin opastetaulut eri jätelajeista.

Perinteinen pihakilpailu järjestettiin osana valtakunnallista Vihervuotta

Vihervuosi on teemavuosi, jota vietettiin viidettä kertaa vuonna 2016. Tee-mavuoden tavoitteena oli innostaa ihmisiä, yhteisöjä, järjestöjä ja yrityk-siä toimimaan oman lähiympäristönsä hyväksi. Tarkoituksena oli edistää rakennetun ympäristön viihtyisyyttä ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia.

Kahden vuoden välein järjestettävä kotipihakilpailu kytkettiin osaksi viher-vuoden tapahtumia. Pihojen arvostelussa päähuomio kiinnittyy kaupunki-kuvalliseen yleisvaikutelmaan, lähiympäristöön ja huoliteltuun kadunvar-sinäkymään. Arvosteluraati tarkasteli pihoja heinä–elokuussa, ja palkitut pihat julkistettiin Riihimäki-päivänä 11.9.2016.

Kaupunki on jaettu kahteen alueeseen, ja vuonna 2016 tarkasteltiin kau-pungin itäisiä ja eteläisiä pihoja. Kotipihakilpailun yhteydessä järjestettiin myös valokuvakilpailu #kotipihakilpailu2016, johon saivat osallistua kaik-ki riihimäkeläiset pihat.

Muita vihervuoden tapahtumia Riihimäellä oli kirjaston Ihan Pihalla! -ta-pahtuma, jossa juhlistettiin Riihimäen kauppalan kirjaston perustamisen 80-vuotisjuhlaa ja nykyisen kirjastorakennuksen 30-vuotisjuhlaa kirjaston edessä olevassa Kirjastopuistossa.

Talkoot, Tapio Aulu

Riutta

36

Ympäristö – Ekotukihenkilöt on nimetty, ja he ovat osallistuneet

ympäristökoulutukseen. – Yksiköt osallistuivat muun muassa Reilun kaupan kahvitaukoon, energi-

ansäästöviikkoon, liikkujan viikon henkilöstökilpailuun, Vihervuoteen. – Tiedotettiin ja viestittiin aktiivisesti ympäristöasioista – Ekoarki-työ ja sähköinen Ekoarjen uutiskirje – Siisti Riksu -toiminnan koordinointi – Reilun kaupan kaupunki -toiminta: muun muassa kahvitaukoja ja

keskustelutilaisuus – Luontopolkujen taulut kunnostettiin, Hatlamminsuon pitkospuiden kun-

nostusta edistettiin. – Ympäristöjärjestelmän ja ekotukitoiminnan koordinointi, henkilökunnan

ympäristötiedotteet – Luontokouluvälineistön lainaus – Ympäristökoulutusta järjestettiin kaupungin henkilökunnalle. – Infotilaisuus Vihreästä lipusta kouluille – Ekokaari-lehti 20 vuotta, juhlavuoden kunniaksi järjestettiin kompostointi-

kurssi kuntalaisille.

Ekokaari -lehti täytti 20 vuotta

Ekokaari, Riihimäen, Lopen ja Hausjär-ven kuntien yhteinen ympäristölehti, on ilmestynyt jo 20 vuotta säännölli-sesti kaksi kertaa vuodessa.

Ekokaari-lehti kertoo ruohonjuuritason ympäristöasioista, ja se jae-taan maksutta alueen jokaiseen kotiin kaksi kertaa vuodessa. Lehden päätoimittajana on toiminut koko sen ilmestymisen ajan Urpu-Kaarina Yli-Laurila. Lehden kustantaa Riihimäen, Lopen ja Hausjärven kuntien ympäristötoimet.

Ekokaaren juhlavuoden kunniaksi lehden toimituskunta järjesti lokakuus-sa kaikille avoimen kompostointikurssin Riihimäen kierrätyskeskuksessa. Tilaisuudessa Liisa Sivusaari Kiertokapulasta kertoi kompostoinnista pai-kalla olleelle kiinnostuneelle kuulijakunnalle.

Kaupungin ympäristöjärjestelmän kehittäminen jatkui

Vuoden 2016 aikana Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää ke-hitettiin luomalla käytännöt toimialojen johdonkatselmuksiin ja sisäisiin auditointeihin. Näillä uusilla käytännöillä pyritään lisäämään tietoisuutta ympäristöasioista toimialojen johtoryhmissä sekä linkittämään ympäristö- politiikan toteuminen paremmin osaksi muuta johtamista ja toimintaa.

Kaupungin ympäristötiimille ja johtoryhmälle järjestettiin koulutus sisäisistä auditoinneista ja johdon katselmuksista, ja molempia uusia käytäntöjä pi-lotoitiin tekniikan ja ympäristön toimialalla. Jatkossa vuosittain suoritetaan kaupungin johtoryhmän vuosittaisen johdonkatselmuksen lisäksi jokaisel-la toimialalla 1–2 toimialan johdonkatselmusta ympäristöjärjestelmään.

Lisäksi valtaosa ympäristöjärjestelmään liittyvistä toimialarajat ylittävistä prosesseista kuvattiin prosessikartoiksi vuoden 2016 aikana. Ympäristö-järjestelmän sisäiset auditoinnit otettaneen käyttöön vuoden 2018 aikana.

Epranoja

37

Ekoarkityötä ja Reilun kaupan kaupunki –kampanjaa

Yhdessä seurojen ja järjestöjen kanssa jatkettiin Ekoarki-työmuotoa ja osal-listuttiin Reilun kaupan kaupunki -kampanjaan.

Reilu kauppa tarjoaa kuluttajalle mahdollisuuden osallistua globaalin köyhyy-den vähentämiseen ja vaikuttaa myönteisesti kehitysmaiden ihmisten elä-mään tekemällä jokapäiväisiä ja yksinkertaisia valintoja. Tällä hetkellä Suo-messa on saatavilla jo yli 1 800 erilaista Reilu kauppa -sertifioitua tuotetta. Reiluista tuotteista löytyy muun muassa kahvia, teetä, sokeria, hunajaa, he-delmiä, kaakaota, suklaata, kukkia ja puuvillaa.

Riihimäen kaupunki on Reilun kaupan kaupunkina sitoutunut edistämään hankinnoissaan Reilua kauppaa sekä tiedottamaan Reilusta kaupasta kun-talaisille. Riihimäellä toimii Reilun kaupan kaupunki -kannatustyöryhmä, joka jakaa tietoa Reilusta kaupasta, innostaa uusia toimijoita mukaan edistämään Reilua kauppaa ja valvoo Reilun kaupan kaupunki -kriteerien täyttymistä.

Toukokuussa 2016 Riihimäki osallistui Fairtrade Challenge -kampanjaan, jon-ka tavoitteena oli, että kampanjaviikonlopun aikana ympäri maailmaa nau-tittaisiin mahdollisimman paljon Reilun kaupan kahvia. Riihimäellä järjestet-tiin kaikille avoimet Reilut kahvitauot taidemuseolla, kierrätyskeskuksessa ja kauppakeskus Merkoksessa. Lisäksi kaupungin yksiköissä järjestettiin omia Reiluja kahvitaukoja.

Lokakuussa Reilun kaupan viikolla järjestettiin keskustelutilaisuus Reilusta kaupasta Riihimäen kirjaston Samuli Parosen salissa.

Ympäristötiedon jakamiseksi julkaistiin Ekoarjen uutiskirje 4 kertaa vuoden aikana.

Ekoarki-työ on ympäristönsuojeluyksikön koordinoima yhteistyömuoto yhdis-tysten, seurojen, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa. Työn tavoitteena on jakaa työryhmään osallistuvien tahojen edustajien avulla positiivisin keinoin tietoa riihimäkeläisille ympäristövastuullisesta kulutuksesta ja elämäntavasta.

Riihimäen taidemuseolla järjestettiin Reilu kahvitauko toukokuussa 2016 osana Fairtrade Challenge -kampanjaa. Kuva: Mirva Helenius

38

Kehitystä kuvaavat mittarit

Siisti Riksu -tapahtumia vuonna 2016

Siisti Riksu -kampanja käynnistettiin vuonna 2008. Vuonna 2016 kampanjan avulla jatkettiin kaupungin yksiköiden ja yhteistyötahojen voimin työtä puhtaan ja viihtyisän kaupunkiympäristön puolesta. Teemana vuonna 2016 oli valtakunnal-linen Vihervuosi 2016. Kaupungin yksiköt yhteistyötahoineen järjestivät tai osal-listuivat muun muassa seuraaviin kampanjoihin ja tapahtumiin:

– Kotipihakilpailu 2016 – Luontopolkuesitteiden päivitys – Kiinteistökatselmus, eteläinen alue – Perinteiset siivoustalkoot 2.–28.5. – Vieraslajien torjuntaa – Kansallinen Siivouspäivä muun muassa Tellustoril-

la 28.5. – Kesätorin avajaiset ja juhannusjuhlat,

Peltosaari-projekti – Nuukailupäivä Kierrätyskeskuksessa 20.4. – Perennanvaihtoviikot – Kierrätyskeskuksen puistokirppikset 15.6. ja 10.8. – Vaarallisten jätteiden keräyskierros 13.4. – Jäteselviytyjät –kilpailu peruskoulun 4.luokkalaisille, Kiertokapula Oy,

osallistujina Riihimäeltä: Eteläinen koulu, Peltosaaren koulu, Patasten-mäen puukoulu, Uramon koulu, Haapahuhdan koulu, Herajoen koulu ja Lasitehtaan koulu

– Taiteiden yö ja museoiden yö – Asematunnelin maalaus, UPEA 2016 –katutaidehanke ja Telluskadun

katutaidetapahtuma

Lisäksi Siisti Riksu –teema ja banderolli olivat esillä koulujen työssä, varhais-kasvatuksessa sekä nuorisopalveluiden ja kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen tapahtumissa.

Energiansäästökilpailu, Talvinen puu.

39

Konserni- ja hallintopalvelukeskus– Osallistuttiin ”Varaudu tulvaan” -oppaan laatimiseen. Opas jaettiin tulva-

riskialueen kiiteistöihin.

Varaudu tulvaan – Tulvaturvallisuusopas neuvoo miten

Riihimäen tulvariskialueen kiinteistöihin jaettiin maaliskuussa 2016 opas, jo-hon on koottu tietoa siitä, mitä tulisi huomioida ja miten toimia, jos Vantaan-joki tulvii. Tulviessaan joki saattaisi aiheuttaa vahinkoa Peltosaaren, Vanhan Peltosaaren ja Uhkolan alueilla. Riihimäellä voi esiintyä perinteisten kevättul-vien lisäksi rankkasadetulvia sekä hyyde- ja jääpatotulvia.

Omatoiminen varautuminenTulvan aiheuttamia vahinkoja on mahdollista rajoittaa etukäteen tehtävillä toi-menpiteillä. Opas antaa omakotitalon omistajalle vinkkejä siitä, miten suojau-tua tulvaa varten. Kodin tulvasuunnitelmaan kuuluu esimerkiksi omaisuuden siirtäminen, sähkövirran katkaiseminen, ensiaputarvikkeista huolehtiminen ja vakuutusten kattavuuden tarkistaminen. Tulvaveden pääsyä rakennukseen voi estää monin tavoin kuten varaamalla rakennustarvikkeita vallien ja pato-jen tekemiseen sekä tarkistamalla viemäreiden padotusventtiilit.

Tulvan aikana oma turvallisuus on kaikkein tärkeintä. Opas kertoo selkeäs-ti, miten toimia, jos oman kodin ympärillä tulvii. Tulvan jälkeen tärkeintä on turvallinen kotiinpaluu ja asuinympäristön palauttaminen asumiskelpoiseksi.

Tulvat harvinaisia, mutta mahdollisiaOppaassa kuvataan Riihimäen keskustan merkittävä tulvariskialue karttana, josta näkee ne alueet, jotka keskimäärin kerran 250 vuodessa tapahtuva tul-va peittää alleen. Vaikka tällaiset tulvat ovat erittäin harvinaisia, ne ovat kui-tenkin tilastollisesti mahdollisia.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ovat vuonna 2011 arvioineet Suomen tulvariskit merkittäviksi 21 alueelle, joista Riihimä-ki on yksi.

ELY-keskuksen, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ja Riihimäen kaupungin tuottama esite jaettiin tulvariskialueen kiinteistöihin. Opas on saatavissa sähköi-sesti organisaatioiden verkkopalveluista ja kaupungin asiakaspalvelupisteistä.

KIINTEISTÖN

TULVATURVALLISUUSOP SA

www.pelastuslaitos.fi

I IHI I

OPASTAA TURVALLISEEN ASUMISEEN

KANTA-HÄMEENPELASTUSLAITOS

YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA

40

Sivistystoimiala – Pesuaineiden oikea annostelu ja säilytys, voimakkaiden pesuaineiden

välttäminen – Kouluissa Roska päivässä -liike ja roskien pois vieminen metsäretkillä,

siivoustalkoot – Vaaralliset kemikaalit ja jätteet säilytetään niille varatussa paikassa.

Sosiaali- ja terveystoimiala – Vaarallisten aineiden ja jätteiden turvalliseen käsittelyyn kiinnitetään

huomiota.

Riihimäen Vesi – Viemärisaneeraukset ja samalla toteutettavat erillisviemäröinnit vähentä-

vät jätevesiverkoston ohituksia. – Riihimäen Vesi osallistui kaupungin valmiussuunnittelutyöhön. Laitoksen

oman varautumissuunnitelman päivitys käynnistyi.

Tekniikka – Suunnittelutyössä huomioidaan ympäristöriskien hallinta, ja kaavoituk-

sen yhteydessä laaditaan maaperä-, hulevesi- ja meluselvityksiä. – Oman toiminnan riskit on pääsääntöisesti tunnistettu ja on tehty toimen-

piteitä ympäristöriskien vähentämiseksi. – Koneissa ja autoissa on suodattimet työympäristön parantamiseksi ja

päästöhaittojen minimoimiseksi. Kaikista koneiden letkurikoista ja öljy-vuodoista ilmoitetaan heti, ja käytännöstä muistutetaan säännöllisesti.

– Vantaanjoen tulvaryhmän säännölliset kokoukset – Vieraslajitorjunta – Tulvaopas – Lasin kaatopaikan maaperän tutkimus, Peltosaaren aloitusalueen maa-

perän kunnostus

Tulvavesien pidätysmahdollisuuksia kartoitettiin Vantaan-Herajoen valuma-alueella

Hämeen ELY-keskus kartoitti kesällä 2016 Riihimäellä ja Hausjärvellä mahdollisia tulvavesien pidätysmahdollisuuksia. Selvityksen laadinta oli osa Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman 2016–2021 mukaista toimintaa. Veden pidättäminen valuma-alueella pienen-tää keskimääräisen tulvan suuruutta jonkin verran. Selvityksessä etsittiin mahdolliset paikat veden pidättämiseen alueella.

Selvityksen perusteella valuma-alueelle esitetään 12 kohdetta, jotka voi-sivat soveltua tulvavesien pidättämiseen valuma-alueella. Jokainen koh-de kuitenkin tarvitsee yksityiskohtaisemman suunnitelman. Riihimäellä sijaitseviksi latva-aluekohteiksi nimettiin Riihiniityn allas Metsäkorvessa, Kokonpuisto, Peltosaaren kosteikkopuisto, Uhkolansuo, Teerimäen laa-ja niittyalue Pohjankorven ja Koivurannan kaupunginosien välissä. Lisäk-si selvityksessä tarkasteltiin Herajoen valuma-alue sekä tulvariskialueen alapuolelle jäävä Silmäkeneva.

Selvityksen laadintaan osallistui työryhmä, joka koostui Hämeen ELY-kes-kuksen vesistöasiantuntijoista ja kaupungin edustajista. Selvityksen laati ELY-keskuksen kesäharjoittelija Elina Sorvali.

Peltosaari 2004

41

Punkanjoen valuma-alueen hulevesiselvitys

Kaupungin pohjoisosaan laadittiin laaja hulevesiselvitys Punkanjoen valuma-alueelle ja tarkemmin rajattuna Punkanojan ja Riihiviidanojan valuma-alueille.

Riihiviidanojaan laskee useita pienempiä ojia, kuten Kivioja Riihimäen portin suunnalta. Raviradan kohdalla erkanee neljä haaraa, ja niistä ete-läisin ulottuu Punkantien risteykseen saakka. Länteen suuntautuva haa-ra kulkee Uramon koulun tontin kautta ja sairaalan ja paloaseman tont-tien välistä.

Punkanoja haarautuu kolmeen ojaan Lahdentien Pohjoisen Rautatienka-dun liittymän kohdalla. Etelään suuntautuva haara suuntautuu Tienhaa-ran ja varuskunnan alueille. Itään suuntautuva haara johtaa Haapahuh-dan ja Kuulojan teollisuusalueille

Lahdentien eteläpuolelle on muodostunut useita kosteikkomaisia alueita, jotka muodostavat kevätvalunnan ja sadejaksojen aikana laajoja vesipin-taisia alueita. Alueella aikaisemmin toteutettu maa-ainestenotto on muo-kannut maanpinnan muotoja ja mahdollistanut nykyiset olosuhteet. Näil-lä kosteikoilla ei ole hulevesien laajemman hallinnan suhteen merkitystä. Lahdentien pohjoispuolella turvetuotannosta poistuneita alueita hyödyn-netään kosteikkona, joka puhdistaa Riihiviidanojaan pumpattavaa vettä.

Hulevesiolosuhteet ovat eräillä osa-alueilla jo nykytilassa äärevöityneet. Hallintavelka on muodostunut alueen rakentamisen yhteydessä, kun ra-kentamisen aikaisissa asemakaavoissa ei ole esitetty velvoitteita hule-vesien kiinteistökohtaiselle hallinnalle. Uusilla asemakaava-alueilla tämä velvoite tulee toteutumaan. Vanhojen asemakaava-alueiden osalta hallin-tavelka hoidetaan keskitetyillä hallintarakenteilla. Nykyisiä päävirtausuo-mia sekä niiden yhteydessä olevia kosteikkoja ja lammikoita kehitetään ja ylläpidetään.

Ympäristö – Pohjavesisuojeluryhmän työn koordinointi – Riskiyritysten valvonta – Ympäristönsuojelumääräysten päivittäminen käynnistettiin – Ympäristökatselmus suoritettiin asemakaava-alueella kaupungin

eteläosassa. – Purkujätteen käsittelyn valvonta

Verkostoon liittymisiä valvotaan

Ympäristönsuojeluyksikkö valvoo vesihuoltolain nojalla kiinteistöjen liit-tymistä vesihuoltolaitosten verkostoon ja päättää liittymisvelvoitteesta vapauttamisesta. Valvontaa on viime vuosina kohdistettu erityisesti ve-siosuuskuntien alueisiin, Siirtolaan ja Riuttaan. Vuonna 2016 lähetettiin 32 vesihuollon valvontaan liittyvää kehotusta, niistä suurin osa oli Riutta–Hiivola–Herajoen vesiosuuskunnan alueelle. Muutama kehotus lähetettiin Riihimäen Veden toiminta-alueella sijaitseville liittymättömille kiinteistöil-le. Vuonna 2017 jatketaan liittymisten valvontaa ja tulleiden vapautusha-kemusten käsittelyä.

42

Kehitystä kuvaavat mittarit

Jätevedenpuhdistamon puhdistusvaatimusten täyttyminen

Riihimäen jätevedenpuhdistamolle tulee jätevesiä Riihimäen lisäksi myös Hausjärveltä ja Lopelta. Jätevedenpuhdistamolla käsitelty vesimäärä oli vuon-na 2016 yhteensä 4 610 817 m³. Tästä määrästä Riihimäen osuus oli 83,5 % ja Hausjärven ja Lopen osuus yhteensä 16,5 %.

Jäteveden puhdistamon saneerauksen seurauksena puhdistustulokset ovat pa-rantuneet aikaisemmista, eikä vuonna 2016 tullut lupaehtojen ylityksiä. Myös-kään ohituksia ei tarvinnut tehdä.

Saneeratut jätevesiviemärit ja rakennetut sadevesiviemärit

Vuoden 2016 lopussa jätevesiviemärin kokonaispituus oli 191,6 km ja huleve-siviemäriverkoston pituus 123 km. Sekaviemäriä jätevesiverkostossa oli noin 33 km. Hulevesiä johdetaan osaksi myös avo-ojissa, jotka eivät ole mukana ti-lastoissa. Kuvassa ei ole mukana uudisalueiden jäte- ja hulevesiviemäröinnin rakentaminen.

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

erikseen saneerattu pääviemäri metriä vanhojen alueiden sv täydennys-rakentaminen metriä

saneerauksen yhteydessä rakennettu sv metriä saneerattu jv metriä

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

erikseen saneerattu pääviemäri metriä vanhojen alueiden sv täydennys-rakentaminen metriä

saneerauksen yhteydessä rakennettu sv metriä saneerattu jv metriä

metriä

Epranoja

43

Riihimäen vesihuoltoliikelaitoksen panos-tuotos-tarkastelu toiminnan ympäristökuormituksesta vuosina 2013–2016

Jätevedenpuhdistuksen kustannukset sisältävät jäteveden - ja lietteen käsittelykustannukset. Kaikista kustannuksista on vähennetty poistot.

Panokset 2013 2014 2015 2016Raakaveden hankinta pohjavesi

Herajoki m3 841 682 822 182 833 662 979 249Piirivuori m3 1 255 531 1 283 075 1 186 306 1 249 685Kormu m3 449 803 439 387 444 693 534 358Yhteensä m3 2 547 016 2 544 644 2 464 661 2 763 292

Käytetyt kemikaalitVedenkäsittelyHerajoki juraperle kalkkikivi tn 24 24 27 0 natriumhydroksidi tn 12 24 11 0Haapahuhta natriumhydroksidi tn 14 14 14 14

Jätevedenkäsittely ferrosulfaatti tn 814 807 690 575 polymeeri tn 9 13 12 12

Ostettu energia Sähkö Vedenkäsittely ja -jakelu kWh 1 283 669 1 298 879 1 297 332 1 351 108 Paineenkorotus kWh 99 223 98 367 91 028 119 152 Viemäriverkosto kWh 340 171 323 039 346 096 337 015 Jätevedenkäsittely kWh 2 867 697 3 105 613 2 536 930 2 901 318 Hulevesi kWh 4 375

Tuotettu energia kWh 100 000 100 000 495 465 330 803

Käytetyt polttoaineetkevyt polttoöljy veden hankinta l 27 522 31 498 32 606 6 330 jätevedenpuhdistus l 0 0 3 472 7 200maakaasu jvp vedenhankinta m³ 9 440 jätevedenkäsittely m³ 19 284 21 753 14 182 41 941

biokaasu jvp m³ 670 000 580 000 310 253 303 563

Käyttökustannuksetveden hankinta € 417 001 427 060 435 266 439 609paineenkorotus € 12 315 12 139 16 087 16 745jätevedenpumppaus € 107 192 90 679 82 763 97 075huleveden pumppaus € 2 161 2 674jätevedenpuhdistus € 1 142 703 1 155 572 1 118 828 1 234 658jätevesiverkosto € 272 231 224 773 221 400 224 090hulevesiverkosto € 75 486 93 910vesijohtoverkosto € 367 899 425 906 349 166 387 640

Tuotokset 2013 2014 2015 2016Pumppaus verkostoon käsitelty vesi

Herajoki m3 754 964 748 872 759 328 697 878Haapahuhta m3 1 256 741 1 283 347 1 186 306 1 272 996Kormu m3 417 383 435 998 443 693 525 740Hikiä m3 130 614 130 828 130 624 133 998Yhteensä m3 2 559 702 2 599 045 2 519 951 2 630 612

Veden myynti

Riihimäki m3 2 292 652 2 311 696 2 155 848 2 251 971

Laskuttamaton kulutusm3 267 050 287 349 364 103 363 641% 10,4 11,1 14,4 14,4

Jätevesi Riihimäeltä m3 3 973 363 4 178 589 3 954 623 3 851 342 Lopelta m3 241 688 236 399 378 632 378 594 Hausjärveltä m3 394 185 365 212 433 982 380 881 ohitukset m3 23 227 62 0 0 yhteensä m3 4 632 463 4 780 262 4 767 237 4 610 817

Kuivattu liete

muualle käsiteltäväksi tn 3 333 3 426 3 840 3 831

Lietteen metallikuorma elohopea kg 0,39 0,35 0,46 0,45 kadmium kg 0,51 0,47 0,87 0,48 kromi kg 48 34 50 36 kupari kg 171 183 227 214 lyijy kg 34 26 37 24 nikkeli kg 24 23 29 21 sinkki kg 467 431 517 446

arseeni kg 3,0 3,3 3,7 3,4

Päästö veteenBHK7atu kg 40 150 30 660 14 280 23 515CODCr kg 189 800 175 200 125 430 133 710Pkok kg 1 570 1 350 785 1 010N kg 87 600 87 600 79 790 59 940NH4-N kg 12 775 21 170 960 6 915SS kg 54 750 36 365 16 250 20 750

Jätteetvälpejäte polttoon kg 88 75 71 99rasvanerotuksen jäte kg 18 010 15 280 13 480 5 320ongelmajäte Ekokemille kg 1 000 1 000 1 650 1 000

44

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2016

Riihimäen ympäristötuotot 2016 (1 000 €)

Tämä on kahdeksas Riihimäen kaupungin ympäristötilinpäätös ja sen laadintaan on käytetty ECG Oy:n projektissa ”Kunnan ympäristökustannukset ja -tunnus-luvut” ympäristötilinpäätöksen laatimiseen koottua ohjetta. Ympäristötilinpäätök-sessä kulut, tuotot ja investoinnit luokitellaan soveltuvin osin yleiseurooppalaisen ympäristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokituksen mukaisesti.

Ympäristötilinpäätöksessä on mukana Riihimäen kaupungin omaan toimintaan kuuluvat toimintayksiköt ja vesihuoltoliikelaitos. Tilinpäätöksestä on rajattu pois kuntakonserniin kuuluvat yksiköt. Ympäristötalouden tunnuslukujen määrittelys-sä käytetään niin sanottua ensisijaisuuden periaatetta. Sen mukaan ympäris-tökustannuksia aiheutuu toiminnoista, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäris-tönsuojelu. Sen sijaan toiminnot, joiden sivuhyötyinä aiheutuu ympäristöhyötyjä, mutta joiden ensisijainen tarkoitus ei ole ympäristönsuojelu, eivät aiheuta ym-päristökustannuksia. Ympäristömenoihin ei sisällytetä menoja, jotka vaikutta-vat suotuisasti ympäristöön, mutta joilla pyritään pääasiassa edistämään muita tarpeita kuten kannattavuutta, työturvallisuutta ja terveyttä, tuotteiden turvallista käyttöä tai tuotannon tehokkuutta.

Kaikkien ympäristökustannusten lähtötiedot eivät ole hallintokuntien kirjanpidos-ta tai virallisista tilinpäätöstiedoista, vaan perustuvat osittain arvioihin. Osa tie-doista, kuten ympäristöperusteiset verot ja maksut, on laskettu tilastoidun ku-lutuksen sekä veron ja maksun perusteen mukaan. Monet ympäristöasiat ovat integroituneet tavanomaiseen toimintaan siten, ettei kaikkia ympäristökustan-nuksia ole kyetty ilmoittamaan tai osa kustannuksista on suuntaa antavia. Täs-tä syystä ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todennäköisesti suurem-pi kuin nyt raportoidut ympäristökustannukset. Kehitettävää on edelleen tietojen tunnistamisessa ja keräämiskäytännöissä.

Ympäristötuotot

Ympäristötuotoilla tarkoitetaan kaupungin saamia tuloja, jotka liittyvät ympäris-tönsuojeluun. Riihimäellä ympäristötuotot vuonna 2016 olivat noin 22,7 % kau-pungin kaikista toimintatuotoista. Ympäristötuottoja kertyi asukasta kohden 237 €. Kaikkiaan ympäristötuottoja kertyi 6,9 miljoonaa €. Jätevesien käsittely oli

suurin tuottoerä, jonka osuus oli noin 77 % kaikista ympäristötuotoista. Jätehuol-lon tulot koostuvat järjestetyn jätteenkeräyksen tuloista ja olivat noin 20 % kaikis-ta ympäristötuotoista.

Kaupunkiorganisaation omien kiinteistöjen jäte- ja jätevesimaksut sisältyvät ym-päristötuottoihin. Jätemaksuja kaupunki maksoi 300 430 € ja jätevesimaksuja 189 610 €. Jätevesituottoja saatiin lisäksi myös Hausjärveltä ja Lopelta yhteen-sä 576 360 €.

Vesiensuojelu ja jätevesien

käsittely; 5 334

Jätehuolto ja roskaantuminen;

1 402

Luonnonsuojelu ja maiseman-

suojelu; 3

Ympäristön-suojelun

viranomais-tehtävät; 26

Ympäristön-suojelun

edistäminen; 157

45

Riihimäen ympäristökulut 2016 (1 000 €)

Ympäristökulut

Ympäristökuluilla tarkoitetaan kuluja, jotka ensisijaisesti käytetään ympäristön-suojeluun tai sen edistämiseen. Myös sähkö- ja polttoaineverot katsotaan ympä-ristökuluiksi, koska niillä katsotaan olevan kulutusta ohjaava vaikutus. Kun mu-kaan lasketaan myös ympäristönsuojelulaiteinvestointien poistot, ovat Riihimäen ympäristökulut 3 % kaupungin kaikista toimintakuluista ja poistoista. Ympäris-tönsuojelun poistoihin on laskettu mukaan jätevedenpuhdistuksen ja viemäriver-koston poistot. Ympäristökuluja ja -poistoja kertyi asukasta kohden 203 € ja kaik-kiaan noin 5,9 miljoonaa €. Jätevesien puhdistuksen osuus oli suurin, 29,5 % kaikista ympäristönsuojelun kuluista. Jätehuollon kulujen osuus oli 23 % ja poltto-aine- ja sähköverojen osuus 10 %. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät muo-dostivat 4 % kaikista ympäristökuluista ja ympäristönsuojelun edistäminen noin 3 %.

Ympäristöinvestoinnit

Ympäristöinvestoinnit ovat pitkävaikutteisia menoja, jotka syntyvät tulevien hai-tallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä, vähentämisestä tai elimi-noinnista tai positiivisten tulevien ympäristövaikutusten aikaansaannista ja joista ennakoidaan saatavan etua ympäristölle tai kaupungin ympäristösuorituskyvylle.

Ympäristöinvestoinnit olivat 36,3 % kaupungin kokonaisinvestoinneista. Ympä-ristöinvestointeja tehtiin 130 €:lla asukasta kohden. Kaikkiaan ympäristöinves-tointeja tehtiin 3,8 miljoonalla €:lla. Suurimmat ympäristöinvestoinnit, 1,9 miljoo-naa € (50 % ympäristöinvestoinneista) liittyivät viemäriverkoston rakentamiseen, saneeraamiseen ja jätevedenpuhdistamon saneeraamiseen. Ympäristönsuoje-lun edistämiseen, eli katuvalaistuksen saneeraukseen ja kiinteistöjen energia-tehokkuuden parantamiseen käytettiin 23 % ympäristöinvestoinneista. Pilaan-tuneen maaperän puhdistukseen käytettiin 17 % ympäristöinvestoinneista ja pyöräteiden rakentamiseen 7 % ympäristöinvestoinneista.

Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu;

176

Vesiensuojelu ja jätevesien

käsittely (sisältää poistot); 3 308

Jätehuolto ja roskaantuminen;

1 339

Maaperän ja pohjaveden suojelu; 25

Melun ja tärinän torjunta; 30

Luonnonsuojelu ja maiseman-

suojelu; 20

Ympäristön-suojelun

viranomais-tehtävät; 230

Ympäristön-suojelun

edistäminen; 184

Polttoainevero; 150

Sähkövero; 457

Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu ;

264

Vesiensuojelu ja jätevesien

käsittely; 1917

Jätehuolto ja roskaantuminen;

23

Maaperän ja pohjaveden suojelu; 650

Melun ja tärinän torjunta; 60

Ympäristön-suojelun

edistäminen; 886

Riihimäen ympäristöinvestoinnit 2016 (1 000 €)

46

Ympäristövastuut

Ympäristövastuu on ympäristöön liittyvä olemassa oleva velvoite, jolla on toden-näköisesti tulevaisuudessa menoja lisäävä vaikutus. Tällainen ympäristövastuu-seen liittyvä tuleva vastuu merkitään taseeseen joko pakollisena varauksena tai siirtovelkana ja ympäristötilinpäätökseen se merkitään pakollisena ympäristöva-rauksena tai ympäristövelkana.

Ympäristövaraus on tiedossa oleva tuleva ympäristömeno. Varaus on pakollinen, kun meno kohdistuu aikaisempaan tilikauteen, sen toteutumista on pidettävä var-mana ja todennäköisenä, sitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen tai se perustuu lakiin tai kunnan sitoumukseen sivullisia kohtaan.

Riihimäen kaupunki on tunnistanut toimintaansa liittyvät ympäristövastuut ja mer-kinnyt ne tilinpäätökseen.

Riihimäen pakolliset ympäristövaraukset 2016 1000 €Kinturinmäen ja Korttionmäen maankaatopaikkojen jälkihoitovaraus 180Yhteensä 1000 € 180

Kaupungin omistamalla maalla olevia riskikohteita

Vanhat kaatopaikatKaupungin omistukseen siirtyneen Lasitehtaan vanhan riskikaatopaikan maape-rä- ja pohjavesitutkimuksia on tehty vuodesta 2004 alkaen. Kunnostustarpeen arviointi riskinarviointeineen valmistui vuonna 2016. Hämeen ELY-keskus päät-tää jatkotoimista.

Uhkolansuon vanhalla kaatopaikalla tehdyt maaperän tutkimukset osoittavat maaperän pilaantuneen kaatopaikkatoiminnan vaikutuksesta. Kunnostustarpeen tarkempi arviointi edellyttää lisätutkimuksia.

Entisellä Juppalan kaatopaikalla todettiin jätetäyttöä asemakaavoitukseen liitty-vissä maaperätutkimuksissa vuonna 2014. Maaperä on kunnostettava viimeis-tään alueen rakentamisen yhteydessä.

Peltosaaren asemakaavan laadintaan liittyen tutkittiin alueen maaperän ja pohja-veden pilaantuneisuutta. Maaperässä todettiin jätetäyttöä. Maaperän kunnostus valmistui tammikuussa 2017.

Pilaantunut pohjavesiRiihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma päivitettiin vuonna 2014. Osa-na suunnitelmaa tarkistettiin myös riskikohteet sekä pohjavesialueiden seuranta-ohjelmat. Pohjaveden seurantaa tehdään vuosittain Riihimäen Veden toimesta.

Valtakatu 11:ssä Neste Markkinointi Oy:n kaupungilta vuokraamalla kiinteistöllä loppui jakeluaseman toiminta vuoden 2009 lopussa. Maaperän kunnostuksen jäl-keen kaupungin omistamalle alueelle jäi kiinteistön asumiskäyttöä mahdollisesti rajoittavaa pilaantuneisuutta pohjaveteen. Pohjaveden seurantatulosten pohjalta Hämeen ELY-keskus päättää jatkotoimista. Pilaantuneen pohjaveden seuranta jatkui toimintansa lopettaneella Teboil Oy:n jakeluasemalla. Maaperä on pääosin kunnostettu. Pilaantunutta maata on jäänyt viereiselle kaupungin omistamalle puistokaistaleelle. Hämeen ELY-keskus päättää seurantatulosten pohjalta puh-distamisen loppuunsaattamisesta.

MaankaatopaikatKorttionmäen maakaatopaikan jälkihoitotyöt aloitettiin vuonna 2004 ja saatet-tiin valmiiksi vuoden 2012 lopulla. Suljetun kaatopaikan pintavesi- ja pohjavesi-vaikutuksia seurataan vuosittain. Kinturinmäen maankaatopaikka otettiin uudel-leen käyttöön vuonna 2016. Toiminnalle on ympäristöluvassa asetettu 12 000 €:n suuruinen vakuus. Kaatopaikan pintavesi- ja pohjavesivaikutuksia seurataan vuosittain.

Ympäristötilinpäätös yhteenveto

Riihimäellä vuonna 2016 ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit jakautuivat ai-healueittain taulukon mukaisesti. Ympäristökuluissa on mukana polttoaine- ja sähkövero sekä viemäriverkoston ja jätevedenpuhdistuksen investointien pois-tot. Ympäristötuottoja kertyi yhteensä 6,8 miljoonaa €, ympäristökuluja verojen ja poistojen kanssa yhteensä 5,6 miljoonaa €. Ympäristöinvestointeihin käytettiin yhteensä 3,3 miljoonaa €.

47

RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖTALOUDELLISET TUNNUSLUVUT

RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS

2015 2016 Tuotot Kulut I nvestoinnit Tuotot Kulut Investoinnit 1 000€ 1 000€ 1 000€ 1 000€ 1 000€ 1 000€Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 0 115 0 0 176 264Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 5 330 1594 3 061 5 334 1743 1 917Jätehuolto ja roskaantuminen 1357 1444 18 1 402 1339 23Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 52 0 0 25 650Melun ja tärinän torjunta 0 9 0 0 30 60Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 2 25 0 3 20 0Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 29 256 0 26 230 0Ympäristönsuojelun edistäminen 127 184 260 157 184 886Yhteensä 6 845 3 678 3 339 6 922 3 747 3 800Ympäristöperusteiset verot – Polttoainevero 132 150 – Sähkövero 349 457 Ympäristötoimintakulut yhteensä 4 159 4 354 Ympäristönsuojelulaitteiden (investointien) poistot – Jätevedenpuhdistus 988 998 – Viemäriverkosto, sis. sadevesiviemärit 464 567 Kaikki yhteensä 5610 5919

Tuotot 2015 2016Ympäristötuotot/ kunnan kaikki toimintatuotot 22,6 % 22,7 %Ympäristötuotot/ asukas 234 € 237,2 €Kulut Ympäristökulut + poistot/ kunnan kaikki toimintakulut ja poistot 3 % 3,1 %Ympäristökulut + poistot/ asukas 191,7 € 202,8 €Investoinnit Ympäristöinvestoinnit/ kunnan kokonaisinvestoinnit 27,6 % 36,3 %Ympäristöinvestoinnit/ asukas 114,1 € 130,2 €

48

TYTÄRYHTEISÖT

Riihimäen kaupungin nykyiset konserniohjeet ovat olleet voimassa vuoden 2007 alusta. Ohjeissa kunnan tytäryhteisöllä tarkoitetaan sellaista yhteisöä (osakeyh-tiö, yhdistys tai muu yhteisö ja säätiö), jossa kunnalla yksin tai yhdessä kuntakon-serniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta.

Konserniohjeiden mukaan ”Tytäryhtiöiden tulee noudattaa toimintansa suunnit-telussa, toteutuksessa, seurannassa ja raportoinnissa kaupungin ympäristöpoli-tiikkaa ja ympäristöjärjestelmän toimintaperiaatteita. Raportti ympäristöpolitiikan toteutumisesta toimitetaan ympäristönsuojeluyksikköön samassa aikataulussa kuin tilinpäätös talous- ja suunnitteluyksikölle. Raportit sisällytetään kaupungin ympäristöraporttiin.” Seuraavassa on kerrottu lyhyesti tytäryhteisöissä vuonna 2016 tehdystä ympäristötyöstä.

Riihimäen Kotikulma OyKiinteistöjen pihoissa käytetään kotimaisia kasvien istutuksia. Hankinnoissa py-ritään huomiomaan koko elinkaari. Jäteneuvontaa ja ympäristöasiaa on asuka-soppaassa, ja se jaettiin kaikkiin huoneistoihin vuonna 2016. Kiinteistöjen siirty-mistä kaukolämpöön ja kulutuksen seuranta edistettiin. Energiansäästötavoitteet on täytetty. Henkilökuntaa on osallistunut huoltotoiminnan koulutukseen ”ympä-ristö- ja energiatehokas huoltomies”. On edistetty led-valaisimiin siirtymistä ja jat-kettu IV-nuohous- ja säätötoimenpiteitä. Työntekijöitä on kannustettu liikkumaan polkupyörillä, erityisesti Peltosaaren asuinalueella. Hiekannosto toteutetaan ve-den kanssa ja pyritään minimoimaan pöly- ja meluhaitat työmenetelmillä. Sade-vesien hallintaa on parannettu kiinteistöissä. Ajosuunnittelulla ja sähköisillä työ-määräyksillä pyritään vähentämään turhaa ajoa.

Kiinteistö Oy Riihimäen JäähalliUuden jäähallirakennuksen osalta vuosi 2016 oli toinen kokonainen toiminta-vuosi. Rakennus valmistui syyskuussa 2014. Lämmön kulutus vuonna 2016 oli 359,6 MWh (2015: 391,4 MWh) , sähkön kulutus oli 1 716 kWh (1 747 kWh) ja vettä rakennuksessa käytettiin 5 510 m³ (5 008 m³). Yhtiö ei ole suorittanut vuon-na 2016 erityisiä ympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä. Kiinteistön pääkäyttäjä on kaupungin liikuntapalvelu. Yhtiön ympäristöohjelma laadittiin vuoden 2016 aikana.

Kiinteistö Oy Riihimäen PaloasemaUuden paloaseman osalta vuosi 2016 oli toinen kokonainen toimintavuosi. Ra-kennus valmistui syyskuussa 2014. Lämmön kulutus vuonna 2016 oli 341,6 MWh (2016: 341,0 MWh), sähkön kulutus oli 314 kWh (267 kWh) ja vettä rakennuk-sessa käytettiin 957 m³ ( 916 m³). Yhtiö ei ole suorittanut vuonna 2016 erityisiä ympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä. Kiinteistön käyttäjänä on Kanta-Hämeen Pelastuslaitos, joka on vuokrannut kiinteistön. Yhtiön ympäristöohjelma laadittiin vuoden 2016 aikana.

Kiinteistö Oy Riihimäen KalevanrinneKalevanrinteen osalta vuosi 2016 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Vuoden 2015 toiminnan osalta asukkaat muuttivat taloon vasta keväällä 2015. Rakennus valmistui syyskuussa 2014. Lämmön kulutus vuonna 2016 oli 131 MWh (2015: 137 MWh), sähkön kulutus oli 76 kWh (71 kWh) ja vettä rakennuk-sessa käytettiin 869 m³ (595 m³). Kiinteistön pääkäyttäjä on kaupungin sosiaali-toimi, joka jälleenvuokraa tilat mielenterveyskuntoutujille asunnoiksi. Yhtiö ei ole suorittanut vuonna 2016 erityisiä ympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä. Yhtiön ympäristöohjelma laadittiin vuoden 2016 aikana.

Riihimäen Linja-autoasema OyKiinteistössä on vain pari vuokralaista, minkä johdosta kiinteistön energiankulu-tukset ovat maltillisia. Lämmön kulutus vuonna 2016 oli 103 MWh (101 MWh) ja vettä rakennuksessa käytettiin 45 m³ (29 m³). Veden kulutusta kasvatti yhtiös-sä tapahtuneet kaksi vesivahinkoa. Yhtiö ei ole suorittanut vuonna 2016 erityi-siä ympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä. Yhtiön ympäristöohjelma laadittiin vuo-den 2016 aikana.

Kiinteistö Oy PaimenpolkuOn tehty vieraslajitorjuntaa tarvittaessa (espanjansiruetanat). Asukastoimikun-nan kanssa on ohjeistettu asukkaita sähkön, lämmön ja vedenkulutuksen tark-kailussa, autojen tyhjäkäynnin vähentämisessä ja jätteiden lajittelussa. Romuajo-neuvot on poistettu parkkialueelta. Remonttijätteet on lajiteltu asianmukaisesti.

49

RHL-Data OyMateriaalitehokkuutta edistetään jatkuvalla pyrkimyksellä sähköisten tietoaineis-tojen käyttöön ja prosessien sähköistämiseen, jolloin muun muassa paperia ja energiaa kulutetaan entistä vähemmän ja sähköiset prosessit vähentävät liikku-misen tarvetta. Sähköisen toiminnan edellyttämien tietoteknisten laitteiden elin-kaaret pyritään pitämään mahdollisimman pitkinä ja laitteistot poistetaan romut-tamalla niin, että kaikki hyödynnettävät materiaalit kierrätetään.

Yhtiön toimitilat Riihimäen Matkakeskuksen yhteydessä tarjoavat mahdollisuu-den joukkoliikenteen käyttöön työmatkoilla.

Yhtiön hankintapalvelu etsii ja tarjoaa kaupungin hankintayksiköille tietoa muun muassa energiatehokkuuden ja kierrätettävyyden sekä tavaroiden ja ainei-den muun ympäristöystävällisyyden ottamiseksi huomioon valintakriteereitä määriteltäessä.

Riihimäen Kaukolämpö OyRiihimäen Kaukolämpö Oy allekirjoitti energiatehokkuussopimuksen keväällä 2009, ja vuoden 2016 loppuun mennessä säästöä on kertynyt 1 296 MWh. Ener-giaa on säästetty uusimalla lämpöverkostoa ja lopettamalla erillisverkoissa ollei-den öljykäyttöisten lämpökeskusten käyttö. Vuonna 2016 yhtiö allekirjoitti uuden energiatehokkuussopimuksen, joka on voimassa vuosina 2017–2025.

Uuden sopimuksen aikana tehostetaan yhtiön oman energian käyttöä vähintään 420 MWh. Riihimäen Kaukolämpö on hankkinut lämpöasiakkaidensa käyttöön ”Kulutus-Web”-järjestelmän, jonka avulla asiakkaat voivat seurata omaa lämpö-energian kulutustaan kuukausittain.

Riihimäen Kaukolämmön kaukolämpöenergiasta (190 873 MWh) tuotettiin jät-teenpoltolla 180 720 MWh, uusiutuvilla polttoaineilla 0 MWh ja fossiilisilla poltto-aineilla 10 153 MWh. Riihimäen Kaukolämpö Oy jatkaa neuvotteluja biopolttoai-neilla tuotetun lämmön lisäämiseksi.

Yhtiön omien lämpökeskusten ympäristöriskit pyritään minimoimaan viikoittaisil-la (talviaikana vuorokausittaisilla) tarkastuskäynneillä. Kaukolämpöputkien suun-nittelussa ja rakentamisessa pyritään luonnonvarojen käytön ja ympäristön tur-melemisen minimoimiseen.

Kiinteistö Oy Riihimäen TeatterihotelliKaupungin omistamat tilat on vuokrattu Scandic Riihimäelle ja Riihimäen Teat-teri Oy:lle. Lisäksi rakennuksen osakkeista/liikehuoneista 13 % on yksityisessä omistuksessa ja käytössä.

Kiinteistön isännöinti, taloushallinto sekä huolto- ja hoitopalvelut ostetaan paikal-lisilta toimijoilta, jotka huolehtivat energian kulutuksen seurannasta sekä lämmön ja veden laskutuksesta, kulutusseurannan perusteella. Käyttöön perustuva las-kutus ohjaa kiinteistön käyttäjiä ympäristöystävällisempään toimintaan.

Kiinteistössä kulutettiin lämpöä 13 % edellistä vuotta enemmän. Normitettu kulu-tus kuitenkin laski 2 %. Sähkön kulutus laski 17 %.

Koy Riihimäen YritystaloVuonna 2016 tehtiin kiinteistön kuntoarvio. Kiinteistön kuntoarvion avulla suun-nitellaan tehtävät korjaukset oikea-aikaisesti. Kiinteistön ikkunat, parveke- ja tek-nistentilojen ovet uusittiin. Uudet ovet ja ikkunat ovat energiatehokkaampia kuin vanhat. Veden, sähkön ja lämmitysenergian kulutuksen seuranta.

Riihimäen Tilat ja Kehitys OyVuokralaisia on tiedotettu kiinteistöjen jäte- ja kierrätysasioista, jätteet lajitellaan. Pyritään sähkönkulutuksen vähentämiseen. RTOY tukee vuokralaisia led-valais-tukseen siirtymisessä. RTOY osallistuu yhdyskuntarakennetta tiivistävien kaava-hankkeiden ideointiin.

Riihimäen Erämessut Oy, tietoja ei saatu vuodelta 2016.Riihimäen Teatteri Oy, tietoja ei saatu vuodelta 2016.

Ekokem 2015, Tapio Aulu

50

RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILA

Riihimäellä ympäristön tilan seurantaa on kehitetty yhdennetyn seurannan suun-taan:Tietyllä koealalla seurataan ympäristön tilan, ilmanlaadun, pintavesien ja pohjaveden sekä luonnon monimuotoisuuden muutoksia.

Riihimäen ympäristön tilaa esittelevä raportti on julkaistu Riihimäellä noin kym-menen vuoden välein. Tuorein raportti ”Riihimäen ympäristön tila 2012” ilmestyi loppuvuodesta 2013. Raporttiin on koottu laajasti tietoa Riihimäen ympäristön ti-lasta ja ympäristön tilan seurannasta. Raportti löytyy ympäristönsuojelun inter-netsivuilta osoitteesta www.riihimaki.fi/ymparisto. Tässä vuosittain julkaistavas-sa kaupungin ympäristöraportissa kerrotaan vain lyhyesti tutkimusten tilanteesta sekä tarkemmin kyseisenä vuonna tehdyistä tutkimuksista.

Ilmanlaatu

Riihimäen ilmanlaadun seuranta käsittää hiukkasten ja typenoksidien leviämis-mallitutkimukset ja pitoisuusmittaukset. Ilman epäpuhtauksien vaikutuksia selvi-tetään puolestaan bioindikaattoritutkimuksen avulla. Tutkimukset uusitaan noin kymmenen vuoden välein.

Vuonna 2010 Ilmatieteenlaitos selvitti Riihimäen ilmanlaatua leviämismallin avul-la. Autoliikenne ja kaukokulkeuma aiheuttavat suurimman osan ulkoilman typpi-dioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. Ilmanlaatu Riihimäellä on pääsääntöisesti hyvä, mutta ilmansaasteiden pitoisuudet voivat ajoittain nousta vilkkaimpien liikenneväylien varsilla.

Ilman epäpuhtauksien vaikutuksia ympäristön tilaan tutkittiin bioindikaattoreiden avulla vuosina 2014–2015. Ilman epäpuhtauksien vaikutukset näkyivät selvimpi-nä voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla, jäkälien kuntoa huononsivat teollisuus-toiminta, energiantuotanto, jätteenkäsittely ja jätevedenpuhdistamot. Riihimäen alueen metallikuormitus näkyi humuksen ja sammalen metallipitoisuuksissa, jot-ka olivat usean metallin osalta korkeimmillaan Haapahuhdan alueella.

Ilmanlaadun hiukkasmittaukset Kolmiopuistossa

Ilmatieteen laitos mittasi Riihimäen keskustan ilmanlaatua touko–loka-kuussa 2016. Mittaustulosten mukaan ilmanlaatu oli hiukkaspitoisuuksien osalta pääsääntöisesti hyvää. Mitatut hiukkaspitoisuudet olivat tyypillisiä Riihimäen kokoiselle kaupungille, ja ne alittivat selvästi hiukkaspitoisuuk-sille annetun ilmanlaadun ohje- ja raja-arvotason.

Autoliikenteen pakokaasupäästöt ja liikenteen ilmaan nostama katupö-ly vaikuttivat eniten Kolmiopuistossa mitattuihin hengitettävien hiukkas-ten pitoisuuksiin. Mittauksissa ei voitu havaita energiantuotannon ja teolli-suuden laitosten vaikutusta hiukkaspitoisuuksiin. Keskimäärin suurimmat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet havaittiin tyynellä säällä, jolloin pa-kokaasupäästöjen ja pölyämisestä aiheutuvien hiukkaspäästöjen laime-neminen on lähellä maanpintaa heikkoa ja pitoisuudet voivat kohota nor-maalia korkeammiksi.

Kolmiopuistossa mitatuista hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista las-kettiin ilmanlaadun indeksi. Indeksillä kuvattuna ilmanlaatu oli Riihimä-ellä hyvää tai tyydyttävää lähes koko mittausjakson ajan. Ilmanlaatu oli huonoa vain yhtenä päivänä, eikä erittäin huonon ilmanlaadun tilanteita havaittu touko–lokakuussa lainkaan. Huonon ilmanlaadun tilanne aiheu-tui todennäköisesti läheisen rakennuksen purkutyömaan aiheuttamasta pölyämisestä

Ilmanlaatumittaus

51

Riihimäen melutilanne ja hiljaiset alueet

Koko Riihimäen kaupungin kattava meluselvitys valmistui syksyllä 2008. Lasken-nallisessa selvityksessä kartoitettiin Riihimäen melutilanne, laadittiin Riihimäelle meluntorjuntasuunnitelma sekä kartoitettiin Riihimäen hiljaiset alueet. Alkuvuo-desta 2008 valmistui opinnäytetyönä toteutettu asukaskysely riihimäkeläisten hil-jaiseksi kokemista alueista.

Meluselvityksen mukaan tieliikenteen melualueella asuu Riihimäellä tällä hetkellä noin 800 henkilöä ja raideliikenteen melualueella 1 100 henkilöä.

Järvien vedenlaatu

Riihimäen pintavesien säännöllinen vedenlaadun seuranta käynnistyi vuonna 2006. Viimeisin seuranta toteutettiin vuonna 2015, jolloin tutkittiin järvien veden-laatua. Seuraavan kerran järvien ja lampien vedenlaadun seuranta toteutetaan vuonna 2018.

Hirvijärvi ja Suolijärvi ovat arvokkaita luonto- ja virkistyskäyttökohteita Riihimäen vähävetisellä alueella. Järvien seurantatulokset osoittavat järvien vedenlaadun olevan erinomainen eikä muutosta rehevämpään suuntaan ole todettavissa.

Paalijärvi ja Vähäjärvi ovat matalia, runsasravinteisia humusjärviä. Paalijärven vesiensuojelun tehostamiseksi on tehty toimenpiteitä, muun muassa kuusi pa-tokynnyksin varustettua laskeutusallasta on toteutettu metsä- ja suoalueilta tule-vien vesien puhdistamiseksi. Vähäjärven ja Paalijärven veden kemikaalikäsitte-ly on myös ollut esillä.

Luonnon monimuotoisuus

Riihimäen arvokkaat luontokohteet kartoitettiin ensimmäisen kerran vuosina 1990 ja 1991. Vuonna 2005 valmistui seurantaohjelma Riihimäen luonnon moni-muotoisuudelle (LUMOS), ohjelmaan kuului tuolloin 98 kohdetta. Seurantaohjel-ma päivitetään luontokohteiden inventointien yhteydessä, pääasiallinen seuran-taväli on 10 vuotta.

Kesän 2016 luontoinventoinnit

Kesällä 2016 inventoitiin kaksikymmentä seurantaohjelmaan kuuluvaa luontokohdetta ja arvioitiin niiden suojelutarvetta. Selvityksen perusteel-la alueista suojelualueiksi sopivat maakunnallisesti arvokkaat alueet Paa-lijoen kanjoni, Kassoskivenmaa, Riuttanmäki–Riuttanlukot, Pähkinistön-mäki ja Arolammi sekä paikallisesti arvokkaista kohteista Kormun korven läntinen osa ja Silmäkenevan alue. Riuttan harjualueelta löydettiin uusi perinnebiotooppikohde, Myllysillan laidun, joka on noin hehtaarin laa-juinen kuusimetsälaidun. Viiden alueen rajausta laajennettiin ja viiden alueen rajausta supistettiin aiemmasta inventoinnista.

Riihimäen linnusto

Riihimäen linnusto tunnetaan hyvin. Riihimäen linnustoselvitys päivitettiin vii-meksi vuosina 2013–2014 Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen avustuk-sella. Selvityksen mukaan Riihimäen lintulajisto on säilynyt runsaana. Riihimä-eltä löytyy monipuolisia elinympäristöjä vanhojen metsien alueista kosteikkoihin ja kulttuurimaisemaan. Vesistöjä on suhteellisen vähän, mikä näkyy lajirunsau-dessa. Riihimäen alueella havaittiin yhteensä 228 lajia. Joukossa on säännöllis-tä pesimälajistoa, vuosittain Riihimäen läpi muuttavia lintuja sekä valtakunnalli-sia harvinaisuuksia.

Leppälintu, Juha Mälkönen

52

Uhanalaiset lajit

Riihimäen lepakkokartoitus valmistui vuonna 2007 kattaen koko Riihimäen kau-pungin alueen. Merkittävimmät ja monilajisimmat Riihimäen lepakkoalueet sijait-sevat Vatsiassa ja Arolammilla. Kaupunkialueella aktiivisimmat lepakkopaikat ovat Vantaanjoella Peltosaaren kohdalla sekä Lasitehtaan ja hautausmaan ym-päristössä. Myös Varuskunnan alue on ajoittain erittäin aktiivinen lepakkoalue. Lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja löytyi niukalti. Merkittäviä ruokai-lualueita löytyi 26. Näistä kaksi on I-luokan, viisi II-luokan ja 19 III-luokan aluetta.

Riihimäen liito-oravien esiintymisalueet on kartoitettu koko kunnan kattavasti vuosina 2004 ja 2013. Kevään 2013 inventoinnissa Riihimäen kaupungin alueel-ta paikannettiin 23 liito-oravan asuttamaa reviiriä. Riihimäellä liito-oravanaarai-den määrä oli enää 10–20 yksilöä, ja kannan väheneminen yhdeksässä vuodes-sa on todennäköisesti suuruusluokkaa 20–35 %. Asutut alueet keskittyvät yhä Riihimäen etelä- ja lounaisosien metsä- ja järviseudulle sekä kaupungin itäpuo-lelle. Riihimäen kaupungin itäosassa on ollut esiintymiskeskus, joka sijoittui va-ruskunnan ja Uhkolan kaupunginosan väliselle alueelle. Viime vuosina liito-ora-vien määrä alueella on vähentynyt merkittävästi.

Vahteriston liito-oravaselvitys 2016

Keväällä 2016 selvitettiin Vahteriston luonnonsuojelualueen liito-oravien esiintymistä alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnan pohjaksi.

Luonnonsuojelualueelta ei löydetty selvityksessä liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Luonnonsuojelualueen lähin tunnettu reviiri Vahte-riston pellonreunuksessa todettiin asumattomaksi. Pesäpuiden ja reviirin isojen haapojen tyvillä oli vanhoja kiipeämisjälkiä ja vanhojen virtsaläik-kien tyyppisiä jälkiä. Tuoreita merkkejä liito-oravasta löydettiin luonnon-suojelualueen länsipuolella sijaitsevasta metsästä.

Lepakko

Liito-oravat

53

Ympäristöpolitiikan toteuttajana Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä on kehittynyt askel askeleelta. Tätä järjestyksessä jo 17 ympäristöraporttia on hal-lintokuntien yhteisvoimin työstetty toimivaksi seuranta- ja viestintävälineeksi. Ym-päristöpolitiikan toteutumisen seuraamiseksi on pyritty löytämään mahdollisim-man käyttökelpoisia mittareita ja tunnuslukuja. Kaikilta osin seurantatietoa ei kuitenkaan ole vielä saatavissa. Tulevaisuudessa indikaattoreita ja tiedon kerää-mistä on edelleen kehitettävä, jotta toimenpiteiden vaikuttavuutta pystytään seu-raamaan entistä paremmin.

Kaupunginvaltuuston hyväksymän ympäristöpolitiikan ja ilmastostrategian avulla kaupunki pyrkii vastaamaan omalla toiminnallaan myös maailmanlaajuisiin ympä-ristöuhkiin, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Vaikka nämä haasteet on jo melko hyvin tiedostettu, tekemistä tavoitteisiin pää-semiseksi edelleen riittää. Kaikilta osin ympäristövaikutuksia ei myöskään vielä tunnisteta riittävästi päätöksenteossa. Riihimäen keskusta on nimetty Kanta-Hä-meen ainoaksi merkittäväksi tulvariskialueeksi, joten ilmastonmuutoksen hidas-tamiseen tähtäävien toimenpiteiden lisäksi ilmastonmuutokseen varautumiseen tulee jatkossa panostaa entistä enemmän. Myös luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on entistä haastavampaa tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. On tärkeää, ettei kaupunkirakenteen anneta hajautua, sillä hajautunut yhdyskuntara-kenne aiheuttaa paitsi yhtenäisten luontoalueiden pirstoutumista, myös lisää kas-vihuonekaasujen päästöjä muun muassa metsien hiilinielun pienenemisen ja au-toriippuvuuden myötä.

Ympäristötyötä tehdään kaikissa hallintokunnissa ja työyksiköissä. Ympäristön huomioon ottaminen on tiedostettu tärkeäksi näkökulmaksi hallintokuntien toimin-nassa ja hankkeiden toteutuksessa. Vuonna 2016 työyksiköiden ympäristöohjel-mat painottuivat kaupungin yhteisiin ympäristönäkökohtiin eli energian, veden ja paperin säästöön, jätehuoltoon, kaupunkirakenteen kehittämiseen, verkostojen saneeraamiseen ja täydentämiseen, liikenteen haittojen pienentämiseen sekä ympäristökasvatukseen. Merkittäviä ympäristöpanostuksia kohdistui Herajoen vedenottamon, vesi- ja viemäriverkoston sekä jätevesipumppaamon saneerauk-

siin. Energiatehokkuutta parannettiin muun muassa tekemällä energiakatselmuk-set Pohjolanrinteen yläasteella, Kirjauksen päiväkodissa ja Metsästysmuseossa sekä uusimalla katuvaloja LED-valoiksi. Myös lukuisia muita toimenpiteitä tehtiin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelman toteuttamiseksi. Ympäristö-järjestelmätyö on myös laajentunut varsinaisen kaupunkiorganisaation ulkopuo-lelle kaupungin tytäryhteisöjen toimintaan. Raportissa kerrotaan lyhyesti myös yhteisöjen tekemästä ympäristötyöstä.

Ympäristöjärjestelmän tavoitteena on mahdollisimman hyvä ja laajalle ulottuva tietoisuus toimintojen ympäristövaikutuksista sekä yhteinen vastuu Riihimäen ympäristön tilasta. Kaupungin johtoryhmällä sekä toimialojen johtoryhmillä on keskeinen rooli ympäristöpolitiikan toteutumisessa ja ympäristöjärjestelmän oh-jaamisessa. Tähän vuosittain tehtävät johdonkatselmukset luovat hyvät edelly-tykset. Katselmusten tavoitteena on varmistaa ympäristöjärjestelmän soveltu-vuus ja riittävyys sekä osoittaa kaupungin toiminnan ja ympäristöjärjestelmän muutos- ja kehittämistarpeet. Vuonna 2016 kehitettiin toimintamalli toimialojen johdonkatselmuksille ja sisäisille auditoinneille. Toimialojen johdonkatselmusten tuloksia hyödynnettiin ensimmäisen kerran keväällä 2017 tehdyssä koko kaupun-gin johtoryhmän katselmuksessa ja ympäristöraportin 2016 laatimisessa.

Ympäristöasioista tiedottamista koko kaupungin henkilökunnalle on toteutettu muun muassa sähköisten uutiskirjeiden sekä Ekotuki-toiminnan avulla. Kuntalai-sille kaupungin ympäristötyöstä kerrotaan laatimalla ympäristöraportista myös tii-vis kuntalaisversio.

YHTEENVETO JA KEHITTÄMISTARPEITA

Leucorrhinia pectoralis

54

Johdon kannanotto vuoden 2016 ympäristöjärjestelmätyöhön

– Ympäristöpolitiikka ja ympäristöpäämäärät kytketään kaupungin strategiaan ja kärkihankkeisiin.

– Ympäristöpolitiikka ja ympäristöpäämäärät kytketään mahdolli-simman konkreettisesti myös strategiaa täydentäviin politiikkoihin.

– Ympäristöjohtaminen kytketään entistä vahvemmin osaksi johta-mista ja talousseurantaa.

– Valmistellaan Riihimäen hakeutumista mukaan edelläkävijöiden verkostoon (esimerkiksi FISU tai HINKU).

– Edellisen vuoden johdon katselmuksessa linjattuja toimenpiteitä jatketaan niiltä osin, kuin eivät ole vielä toteutuneet. Näitä ovat:

- Kaupungin hyvää ympäristöimagoa hyödynnetään kaupungin markkinoinnissa. - Sisäiset auditoinnit otetaan käyttöön ympäristöjärjestelmän

kehittämisen ja seurannan välineinä. - Ympäristöasioiden huomioiminen hankinnoissa on tärkeää. - Ympäristövaikutusten arviointia päätöksenteossa

kehitetään osana vaikutusten arviointia. - Kehitetään ympäristöriskien tunnistamista ja arvioimista. - Pyritään luomaan määrällisiä tavoitteita mitattaville asioille, jotta toimintaa olisi helpompi ohjata oikeaan suuntaan.

Johtopäätökset ja kehittämistarpeet

– Ekologinen kestävyys ja resurssiviisaus otetaan huomioon osana kaupungin kaikkea toimintaa ja kaupunkistrategiaa ja valmistel-laan Riihimäen liittymistä mukaan edelläkävijöiden verkostoihin/hankkeisiin, kuten FISU tai HINKU.

– Riihimäen kaupunkirakenne on tiivis ja eheä, mikä luo erinomai-set edellytykset muun muassa kevyen liikenteen ja joukkoliiken-teen kehittämiselle. Varmistetaan, että kaupunkirakenteen eheys säilyy ja ettei kaupunkirakenne hajaudu.

– Ympäristöpolitiikka tulee kytkeä kaupunkistrategiaan ja ym-päristöjohtaminen entistä vahvemmin osaksi johtamista ja talousseurantaa.

– Kehitetään ympäristövaikutusten arviointia osana päätöksentekoa sekä ympäristöriskien tunnistamista ja arviointia.

– Kehitetään ympäristöasioiden huomioimista hankinnoissa ja in-novatiivisia hankintoja (esim. kiertotaloushankinnat). Esimerkiksi sähkön kilpailutuksessa tulee huomioida valtuuston ilmastostra-tegiaan kirjaama linjaus suosia uusiutuvia energianlähteitä. Lisä-tään hankintojen ympäristövaikutuksiin liittyvää osaamista.

– Lisätään uusiutuvan energian hyödyntämistä kaupunkikonser-nissa, ja edistetään uusiutuvan energian hyödyntämistä koko kaupungissa.

– Edistetään luonnon monimuotoisuutta, ekologisten yhteyksien säilymistä ja luonnon virkistyskäyttöä. Tunnistetaan paremmin metsien arvo myös hiilinieluina ja metsien suojelu osana ilmas-tostrategian toteuttamista: esimerkiksi nykyinen metsätaloustavoi-te on ristiriidassa ilmastostrategian kanssa.

– Kehitetään toimintatapa poikkeamien havaintoon ja kirjaamiseen sekä korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

– Vakiinnutetaan toimialojen johdon katselmukset ympäristöjärjes-telmään osaksi vuotuista toimintaa.

Epranoja