�

Riihimäen kaupunki ympäRistölautakunta 20�3

20122012

RIIHIMÄEN KAUPUNGINYMPÄRISTÖRAPORTTI

2

Riihimäen kaupunki 20�2Riihimäen kaupunki

PL 12511101 Riihimäkiwww.riihimaki.fi

lisätietoja:Elina Mäenpää, ympäristöjohtaja

p. 019 758 4160, 040 330 4160elina.maenpaa@riihimaki.fi

tilaukset: Tietotupa p. 019 758 4040

taitto: Jaana Hodjukuvat:

Riihimäen kaupungin kuva-arkisto ellei tosin mainita kannen kuvat:

Kylmänkukka, UPM-Kymmene OyjKoivunurmi-Niemelä

ISBN:

Sidottu: 978-952-5571-53-0pdf: 978-952-5571-54-7

e-julkaisu: 978-952-5571-55-4painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo

3

Sisällysluettelo

Esipuhe 3Yleistietoa Riihimäestä 4Kaupungin ympäristövastuu 6Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä 6Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 9Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna 2012 11

Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen 11Luonnonvaroista huolehtiminen 19Ympäristöriskien hallinta 26Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta 32Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen 34Ympäristökasvatus ja -tiedotus 38

Ympäristötilinpäätös 44Tytäryhteisöt 48Riihimäen ympäristön tila 50Yhteenveto ja kehittämistarpeita 54

Liite: Ilmastostrategian toteutuminen 2012

ESIPUHE Ympäristöasioihin panostaminen on jo 1990-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Ympäristötietoisuus onkin noussut yhdeksi kau-pungin toimintaa ohjaavaksi arvoksi. Riihimäen kaupungin visio turvallisesta ja viihtyisästä Riihimäestä edellyttää ympäristönäkökulman huomioon ottamista kaikessa kaupungin toiminnassa. Ympäristöasioihin sitoutuminen näkyy myös kaupungin strategiassa 2015, jonka keskeisenä päämääränä on taloudellinen, tiivis ja kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne. Riihimäen keskus-ta on nimetty Kanta-Hämeen merkittäväksi tulvariskialueeksi. Tulevina vuosina ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen varautuminen tulevatkin nousemaan voimakkaasti esille kaupungin toiminnassa.

Kaupungin ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko Riihimäen kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmän avulla. Kädessäsi oleva Rii-himäen kaupungin ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään ja se laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja. Raportti on suun-nattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille mutta myös kaikille riihimäkeläisille.

Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet kaupungin eri toimialojen edustajat. Tässä yhteydessä kiitämmekin kaikkia ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuneita hyväs-tä ja rakentavasta yhteistyöstä.

Riihimäellä 22.5.2013

Seppo Keskiruokanen Elina Mäenpääkaupunginjohtaja ympäristöjohtaja

�

YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ

Ryttylä

Kara

Karhi

Erkylä

Kermaala

Hiivola

Herajoki

Arolammi

Kytäjärvi

Kytöjärvi

KESKUSTAAJAMA

Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä. Kaupunkia halkoo itä–länsi-suunnassa valtakunnallinen vedenjakaja, osa Riihimäestä kuuluu Ko-kemäenjoen ja osa Vantaanjoen vesistöalueeseen. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston–Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviseen maankäyttöön kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Asutus on jo laajentunut myös Vah-teristoon.

Väkiluku 29 215 – Pinta-ala 126 km2, josta – vesipinta-alaa 5 km2 – maapinta-alaa 121 km2 – asemakaavoitettu pinta-ala 2444 ha – rantakaavoitettu alue 232 ha – kaupungin omistuksessa 2010 ha – rakennettuja viheralueita (puistot ja katuvihreys) 112 ha – muita viheralueita (puistometsät, maisemapellot ja niityt) 510 ha – luonnonsuojelualuetta 162 ha – peltoa (kaupungin omistamaa) 2500 ha (250 ha) – metsää (kaupungin omistamaa) 4800 ha (845 ha) – luontopolkuja 5 kpl – valaistuja ulkoilureittejä 19,7 km

Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja eteläosien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskustaajama, suuret tielinjat sekä pohjois–etelä- että itä–länsisuunnassa, ja taajaman ulkopuoli-nen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty.

Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuoje-lualueena ja on jo suurimmalta osalta lunastettu valtiolle. Taajama-alueen kaakkoiskulmassa sijait-seva Vahteriston luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 2008, Vatsian luonnonsuojelualue Suolijär-ven pohjoisosaan vuonna 2009 ja Kolisevanmaan luonnonsuojelualue vuonna 2011.

Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupai-notteinen. Kaupungissa sijaitsevista työpaikoista palveluelinkeinoa on 72 %, jalostusta 27 % ja alku-tuotantoa vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, jonka vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2012 oli 1 227.

Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäris-tön kannalta merkittävimmät ovat Versowood Riihi-mäki Oy:n sahateollisuus, Ekokem Oy Ab:n jätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy:n Herajoen meijeri, BASF Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy Ab:n kaasujen tuotantolaitos.

�

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO VUONNA 2012Luottamushenkilöorganisaatio Viranhaltijaorganisaatio /Johtava viranhaltijaKaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta EdustajatkuntayhtymissäKeskusvaalilautakunta

Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen

Sisäinen tarkastus Tuula Lehtonen

hallintokeskus Jussi SavolaYleiset hallintotehtävät (kaupunginkanslia)KehittämistehtävätKonserniohjaus ja taloushallinnon tehtävätHenkilöstöhallinnon tehtävät

Ympäristölautakunta ympäristökeskus Elina MäenpääYmpäristönsuojeluyksikköRakennusvalvontayksikkö

Perusturvalautakunta perusturvakeskus Marja-Liisa LindforsYhteispalvelutSosiaalityöVammaispalvelutKoti- ja vanhuspalvelut

Kasvatus- ja opetuslautakunta kasvatus- ja opetuskeskus Esa SantakallioYhteispalvelutVarhaiskasvatusPerusopetusLukio-opetusTaiteen perusopetus ja vapaa sivistystyöKirjastoRuokapalvelut

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus vt. Pasi KoistinenHallinto-, kulttuuri- ja matkailuyksikköLiikuntayksikköNuorisoyksikköSuomen LasimuseoRiihimäen kaupungin museot

Tekninen lautakunta tekninen keskus Jouko LehtonenHallintoyksikköKaavoitusyksikköKartta- ja tonttiyksikköTilayksikköKatu- ja puistoyksikköPelastustoiminta

Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta Vesihuoltoliikelaitos Jarmo Rämö

�

KAUPUNGIN YMPÄRISTÖVASTUU

Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ym-päristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa.

Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalaki 365/1995 1 §

Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomi-oon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus.

Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/1986 4 §

Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vastuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tehtäviä.

Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Lakisääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ym-päristönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin.

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ

Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordi-noidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on keven-netty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO 14001 -standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä.

Ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaaRiihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vah-vistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen.

Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ympäristöohjelmat osana ta-louden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitelmien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä.

Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmä-työtä ja järjestää koulutusta yksiköiden ympäristövastaaville ja muille työntekijöille. Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä vuosittain tehtävän johdon katselmuksen avulla.

Politiikan toteutumista seurataanHallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristöra-porttiin. Raportin avulla voidaan seurata ympäristöpolitiikan toteutumista. Ympä-ristöraportti jaetaan valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

�

merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa: – Ympäristötietoisuus– Hankintojen ympäristövaikutukset– Liikenne (henkilöt, tavarat, työkoneet)– Kaupunkirakenne ja ilmastonmuutos– Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys– Energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi)

sidosryhmiin vaikuttaminen(asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt jne.) tiedon ja yhteistyön lisääntyminen asenteiden muutos toimintatapojen muuttuminen

Keh

ittäm

inen

pilaantumisen ennaltaehkäisyympäristön tilan paraneminen

Kaupungin toiminnan kehittäminen:– Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, resurssit, mittarit– Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa

RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKAYmpäristöpäämäärät:

– Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen – Luonnonvaroista huolehtiminen – Ympäristöriskien hallinta – Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta – Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen – Ympäristökasvatus ja -tiedotus

Seu

rant

a, ra

porto

inti

Kuva: Antti Hovi

�

SanastoympäristöpolitiikkaKoko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaava sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallintokunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupun-ginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain.

ympäristöpäämäärätKaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt aihealueet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäisemi-nen ja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnassa ja ympäristöohjelmissa.

ympäristönäkökohtaYmpäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhtei-set merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia.

ympäristövaikutusIhmisen toiminnasta aiheutuva hyvä tai huono muutos ympäristössä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintaansa ke-hittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa.

ympäristöjärjestelmäSovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seuranta-menettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa.

ympäristöohjelmaTavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma, jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien to-

teutumista. Kukin yksikkö laatii ympäristöohjelmansa vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä ja sen toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä.

ympäristötiimiYmpäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallintokuntien edustajista. Ympäristötiimi välittää tietoa ja koordinoi hallintokuntien ja työyksi-köiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Nykyisessä ympäristötiimissä on 19 henkilöä.

ympäristövastaavaHallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen ym-päristövastaavan. Ympäristövastaavan tehtävänä on mm. hoitaa käytännön ympäristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ympäristövastaava toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kanssa. Ympäristövastaavia on yhteensä noin 83.

�

Riihimäen kaupungin voimassa oleva ympäristöpolitiikka sisältää kaupungin ympäristöpäämäärien tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain.

Ympäristöpolitiikassa on otettu huomioon kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat, joiksi ympäristötiimi on määritellyt seuraavat asiat:

– Ympäristötietoisuus – Hankintojen ympäristövaikutukset – Liikenne (henkilöt, tavarat, työkoneet) – Kaupunkirakenne ja ilmastonmuutos – Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys – Energian käyttö (lämpö, sähkö, vesi)

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKAhyväksytty kaupunginvaltuustossa �.�2.200�Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöasioista.

Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen.

Riihimäen kaupunki ottaa ympäristöpolitiikan huomioon myös Riihimäkistra-tegiassa.

Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärätSeuraavien ympäristöpäämäärien toteutumiseksi kaupungin hallintokunnat, liikelai-tokset ja yhtiöt asettavat talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtaiset ympäristötavoitteet.

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

�. energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminenRiihimäen kaupunki lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja sen ehkäisemises-tä ja huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa.

Riihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään välttämällä tarpeetonta ener-giankulutusta, parantamalla energian käytön tehokkuutta ja energiankulutuksen seurantaa omissa toiminnoissaan.

Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja vähentää niitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa.

Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä sekä lisää uusiutuvilla energioilla tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa.

2. luonnonvaroista huolehtiminenLuonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttä-mällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina.

Pohjavesiä suojelemalla turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Riihi-mäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta ja turvaa riittävien viheralueiden säilymisen.

Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden syntyä ehkäise-mällä, hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä tekemällä ympäristöystävällisiä ja kestäviä hankintoja.

3. ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee.

�0

Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskit ja huolehtii niiden hallinnasta.

�. maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallintaRiihimäen kaupungin harjoittamalla maankäytön suunnittelulla, rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelulla ja parantamisella luodaan Riihimäelle kestävän ke-hityksen mukaista kokonaisympäristöä, joka on yhdyskuntarakennetta eheyttävä, toimiva, turvallinen, viihtyisä ja virikkeellinen.

Uusien asuinalueiden kaavoituksessa meluntorjuntaan ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen sekä luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

�. liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Liikenteen suunnittelulla ja ohjaamisella luodaan turvallinen ja sujuva liikenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma.

Liikenneverkko suunnitellaan ja rakennetaan sekä kunnossa ja puhtaana pidetään siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilman-saaste-, pöly-, melu- ym. haitat minimoidaan.

Riihimäen kaupunki turvaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedel-lytykset ja siten vähentää liikenteen kokonaishaittoja.

�. ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäellä ympäristökasvatus, ilmastonmuutos ja energia-asiat ovat osa koulujen ja päivähoidon oppisisältöä.

Riihimäen kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä koulutetaan ympäris-töasioissa, ilmastonmuutoksesta ja energian tehokkaasta käytöstä. Kaupunkilaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun, vastuullisen kuluttamisen teemoihin ja ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista.

Ympäristöpolitiikan hyväksyminen ja toteutumisen seurantaYmpäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuusto-kausittain. Toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin.

Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä ja niiden to-teutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

Kuva: Antti Hovi

��

YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2012

Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuodelta 2012 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat toimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitiikan to-

ympäristöpolitiikan päämäärä:”Riihimäen kaupunki lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja sen ehkäi-semisestä ja huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutu-misen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Riihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään välttämällä tarpeetonta energiankulutusta, parantamalla energian käytön tehokkuutta ja energian- kulutuksen seurantaa omissa toiminnoissaan.

Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja vähentää niitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa. Rii-himäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä sekä lisää uusiutuvilla energioilla tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa.”

teutumista vuonna 2012 sekä kerrotaan suunnitelmista vuodelle 2013. Seuraavas-sa esitetään Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka päämäärittäin, päälliköiden arvioinnit, esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta sekä päämäärän toteutumisen kehitystä kuvaavia mittareita.

ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN JA SEURANTA SEKÄ ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN JA SIIHEN SOPEUTUMINEN

Hallintokuntien toimenpiteethallintokeskus Sähkön kulutuksen vähentäminen monistamon osalta on toteutunut. Monistamon kopiokoneet on ajastettu sulkeutumaan virransäästötilaan, jos konetta ei käytetä 10 minuuttiin. Illalla koneet sammuvat klo 17 ja käynnistyvät aamulla klo 7.45. Työasemien sulkeminen töiden päätyttyä on toteutunut hyvin. Valaistus on kello-

ohjattu kaupungintalolla ja sen ulkoalueella. Uudella ja saneeratulla puolella ovat lähes kaikki lamput energiasäästölamppuja.

tekninen keskusTyö- ja elinkeinoministeriö ja Riihimäen kaupunki ovat allekirjoittaneet vuonna 2008 energiatehokkuussopimuksen vuosille 2008–2016. Sopimuksen perusteella laadittiin Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma vuosille 2008–2016. Toimintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin eri hallintokunnissa. Energiatehokkuussopimuksen välitavoitteet on saavu-tettu hyvin ja myönteinen kehitys jatkui vuonna 2012.

Rakennuskannan energiatehokkuutta on parannettu rakennusten peruskor-jauksen, rakennusautomaation parantamisen yhteydessä sekä tehdyissä vuosit-taisissa energiakatselmuksissa eri kiinteistöissä. Rakennusten peruskorjaaminen näkyy lämmitysenergian kulutuksen alenemisena, kun taas sähköenergian kulutus kasvaa sähkölaitteiden lisääntymisen vuoksi. Vuoden 2012 toteutunut normitettu kulutus (kaukolämpö) oli edellisvuotta alhaisempi ollen 48,7 kWh/rm3.

Valaistuksen uusimista vähemmän energiaa kuluttaviin vaihtoehtoihin on toteutettu teknisen lautakunnan hyväksymän katuvalaistuksen yleissuunnitelman mukaisesti määrärahojen puitteissa, ja katuvalojen sähkönkulutus on laskenut jo kolmena vuotena peräkkäin.

�2

Peltosaaren kehittäminen eteneePeltosaari-projekti käynnistyi 1.6.2010. Ideakilpailulla, asiantuntijayhteistyöllä ja vuorovaikutuksella asukkaiden kanssa on kaavoitusvetoisesti rakennettu Peltosaaren yleissuunnitelma. Suunnitelman hyväksymisen jälkeen painopiste Peltosaaren kehittämisessä siirtyy rakentamiseen ja uudistamiseen.

Ympäristöministeriö, Tekes, ARA, VTT ja Hämeen ELY-keskus ovat olleet rahoittamassa Peltosaaren kehittämishankkeita. Asukkaiden aktivoimiseksi on perustettu asumisklinikka, Peltosaari Parlamentti työryhmineen sekä käynnis-tetty asukkaiden haastattelut. Lisäksi projektin kumppani 4H ylläpitää tyhjäksi jääneellä entisellä ”Ärrällä” alakouluikäisten iltapäiväkerhoa.

Energia- ja ekologisesta näkökulmasta VTT on tehnyt Peltosaaressa tut-kimusta ”Riihimäen Peltosaari Lähiön ekotehokas uudistaminen”. Asukkaille on annettu energiaan ja ekologisuuteen liittyvää tietoa parlamentin asunto-osakeyhtiöryhmän järjestämissä tilaisuuksissa mm. aurinko- ja maalämmöstä, ryhmäkorjauksista ja taloyhtiön energiansäästötoimenpiteistä. Lisäksi asuk-kaita on aktivoitu siisteyteen SiistiPeltsi -tapahtumissa kaksi kertaa vuodessa. Peltosaari-projektilla on parhaillaan haussa Tekesiltä hanke, missä uusia, innovatiivisia energiaratkaisuja suunnitellaan Peltosaareen rakennettavalle kylätalolle.

Peltosaari-projektia on esitelty lukuisissa seminaareissa viime vuonna mm. Ekologinen kaupunkisuunnittelu -seminaarissa Lahdessa sekä Aalto-yliopistossa.

Heinäkuussa 2012 valmistui Riihimäen Kotikulma Oy vetoinen, TES-menetelmällä peruskorjattu Innovatalo, jonka tavoitteena on 50–75 prosentin energiasäästö. Hankkeessa on mukana myös alan johtavia yrityksiä sekä Aalto-yliopisto.

Peltosaari-projektissa on kehitetty uudenlaisia asumisen uudistamiseen liittyviä innovaatiota ja kumppanuuksia sekä rakennettu useamman strategisen kärjen projektimalli. Tästä palkinnoksi Riihimäen kaupungille ja Peltosaari-pro-jektille myönnettiin Innovaatiopalkinto 24.1.2013. Palkitsemisperusteet Pelto-saari-projektin valinnalle olivat: ”Monipuolinen kokonaisuus, jossa sosiaalisuus ja alueen kokonaisvaltainen uudistaminen mukana. Projekti vetää puoleensa uusia innovaatiohankkeita.”

�3

Harjunrinteen koulun perusparannus säästää energiaaHarjunrinteen koulun perusparannus on valmistunut joulukuussa 2012. Perusparannussuunnittelussa ja rakentamisessa on otettu huomioon energiatehokkuuden vaatimat energiamääräykset. Rakennuksen lisäeris-tämisessä on huomioitu energiavaatimukset mm. rakennuksen julkisivun lämpörappauksessa, yläpohjan lisälämpöeristämisessä sekä uusittu kaikki rakennuksen ikkunat ja ulko-ovet nykymääräysten mukaisiksi. Tämän lisäksi energiataloutta on huomioitu taloteknisissä laitevalinnoissa sekä rakennusautomaatiojärjestelmissä. Sähköjärjestelmissä on mm. energiaa säästävää valaistusta sekä sisällä että pihamaalla. Rakennuksen sisätilat on varustettu lähes kaikki liiketunnistimilla. Rakennusautomaatiolla rakennusta pystytään säätämään lämpötilojen ja muuttuvien olosuhteiden mukaisesti, ja sitä kautta optimoimaan rakennuksen lämpötila ja sisäolosuhteet.

Riihimäen VesiJätevedenpuhdistamon saneerauksen toteutussuunnittelu valmistui syksyllä 2012. Suunnittelussa otettiin huomioon energiankulutus minimoimalla veden välipump-pauksia prosessissa. Tulevaisuudessa tullaan selvittämään eri energialähteiden käyttöä jätevedenpuhdistamon lisäenergialähteenä.

Eri puolilla kaupunkia tehtävät viemärisaneeraukset ja samalla toteutettavat erillisviemäröinnit pienentävät pumppaamoiden ja puhdistamon kautta johdettavia

viemärivesimääriä. Riihimäen Vesi on mukana kaupungin energiatehokkuusso-pimuksessa.

ympäristökeskusYmpäristönsuojeluyksikkö osallistuu kuntien ilmastonsuojelukampanjan työsken-telyyn ja yhdyshenkilötapaamisiin sekä viikoittaiseen CO2-päästöseurantaan. Riihimäen kaupungin ilmastostrategian toteuttaminen jatkuu kaupungin ilmasto-ryhmässä, jota ympäristönsuojeluyksikkö koordinoi. Ympäristökeskus osallistuu myös kaupungin energiaryhmän työskentelyyn. Kaupungin henkilöstön sähköinen ympäristötiedote ilmestyi vuonna 2012 kolmena numerona.

Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvien määräysten noudattamista valvottiin rakennuslupakäsittelyn ja rakentamisen yhteydessä. Uudisrakentami-sen yhteydessä esitettävien rakennusten energiatodistusten osoittamien ener-giatehokkuusluokkien tallentamiseen rakennuskohtaisesti on tarkoitus kehittää käyttökelpoinen tapa.

kasvatus- ja opetuskeskus Koulusaneerauksien yhteydessä olemassa olevaa kiinteää ja irtainta omaisuutta hyödynnetään aina, kun se on toiminnallisesti tarkoituksenmukaista. Perusparan-netuissa ja uusissa koulurakennuksissa valaistus on hoidettu liiketunnistimilla ja aikakatkaisimilla.

Valot sammutetaan niistä tiloista, joissa ei oleilla ja tietokoneet suljetaan päivän päätteeksi.

kulttuuri- ja vapaa-aikakeskusHankittiin energiaa säästävä vedensekoitin jäähallin jäädytystä varten. Vuosille 2013–14 suurin tavoite uuden jäähallin rakentaminen energiatehokkaaksi.

perusturvakeskus60-luvulla rakennetun Mäkikujan perhekodin energiatehokkuus on huono. Uuden perhekodin suunnittelu on meneillään ja uuden rakennuksen myötä energiatehok-kuus paranee. Tiilikadun nykyinen yksikkö sijaitsee energiatehottomissa vanhoissa rakennuksissa. Uudisrakennuksen suunnittelu on käynnissä.

��

Kehitystä kuvaavat mittarit Riihimäen ilmastostrategian toteutuminenRiihimäen ilmastostrategia 2020 ”Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä” on hyväksytty syksyllä 2011. Tavoitteena on vähentää vuoteen 2020 mennessä 25 prosentilla Riihimäen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta. Ilmasto-strategia on laadittu vuoteen 2020 ulottuvana ilmastostrategisena toimenpide-ohjelmana.

Ilmastostrategiaan on koottu keinoja, joilla pystytään vähentämään Riihimäen alueella muodostuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja siten hillitsemään ilmaston muuttumista ja sen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Tavoitteena on myös saada aikaan pysyviä toimintatapoja, joilla eri toimintojen energiankulutus ja niistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.

Ilmastostrategiassa tavoitteet ja toimenpiteet on asetettu seuraaville keskei-sille alueille:

– Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne– Elinkeinopolitiikka– Energiantuotanto ja -kulutus– Rakennukset ja rakentaminen– Liikenne ja liikkuminen– Hankinnat, kuluttaminen ja jätteet– Tietoisuus ja valistus– Ilmastonmuutokseen varautuminen.

Ilmastostrategian toteutumisesta ja mittareista on kerrottu tässä ympäristöpoli-tiikan toteutumisen osiossa. Ilmastostrategian toimenpiteiden toteutumista vuonna 2012 on selvitetty tarkemmin ympäristöraportin liitteessä.

Kaupungin energiansäästötavoitteetRiihimäen kaupungilla ja kauppa- ja teollisuusministeriöllä vuodesta 2000 alkaen ollut vapaaehtoinen energiansäästösopimus päättyi vuoden 2007 lopussa. Kaupunki on allekirjoittanut Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa uuden energiatehokkuussopimuksen vuosille 2008–2016. Sopimuksessa kaupungin energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 4 750 MWh vuoden 2006 kulutuksesta vuoden 2016 loppuun mennessä. Tavoitteeseen pääse-miseksi kaupunki on laatinut energiankäytön tehostamisen toimintasuunni-telman, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 2010.

Energiakatselmuksia kaupungin julkisiin rakennuksiin on tehty vuodesta 1995 alkaen 18 rakennukseen, joiden yhteistilavuus on noin 336 000 m3. Vuonna 2012 energiakatselmus tehtiin Jukolan päiväkotiin ja kouluun, Lasitehtaan koululle ja keskusvarikolle.

Sähkön kokonaiskulutus on kasvanut vuodesta 2011 lähes kaksi prosenttia (155 MWh). Rakennusten peruskorjaaminen näkyy lämmitysenergian kulutuksen ale-nemisena, kun taas sähköenergian kulutus on kasvanut sähkölaitteiden lisäänty-

Sähkönkulutus

0

3 000

6 000

9 000

12 000

15 000

18 000

21 000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

MWh

Katuvalot Riihimäen Vesi UimalaJäähalli Kulttuuri- ja vapaa-aika PerusturvakeskusKasvatus- ja opetus Tekninen keskus Hallintokeskus

Kuva: Antti Hovi

��

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

MWh

Riihimäen Vesi Uimala Kulttuuri- ja vapaa-aikaPerusturvakeskus Kasvatus- ja opetus Tekninen keskusHallintokeskus

Lämmitysenergian kulutus

Kaupungin katuvalojen sähkönkulutus oli vuonna 2012 noin 4 700 MWh ja on laskenut kolmantena vuonna peräkkäin, ollen 330 MWh pienempi kuin vuonna 2009. Valaisinkohtainen energiankulutus oli suurimmillaan vuonna 2006, jonka jälkeen se on laskenut 14 %. Valaisimien kokonaismäärä on ko. aikana kasvanut noin 13 %. Vuonna 2012 katuvalaisimia oli 7 450 kpl, joista 30 % on uusia, vä-hemmän energiaa kuluttavia. Katuvalaisimien uusimisen vaikutus energiankulu-tukseen oli 750 MWh, säästöä syntyi 73 000 euroa verrattuna tilanteeseen ilman toimenpiteitä.

Katuvalojen valaisinkohtainen energiankulutus

misen vuoksi. Kasvatus- ja opetuskeskuksen energian ja vedenkulutuksen kasvu johtuu varhaiskasvatuksen siirtymisestä vuoden alussa 2012 perusturvakeskuk-sesta kasvatus- ja opetuskeskukseen.

Lämmitysenergian kulutusta tarkastellaan tavallisesti normitetulla ominaiskulu-tuksella, kWh/ rakennuskuutiometri, jossa ulkolämpötilan vaihtelut on poistettu. Vuoden 2012 normitettu lämmitysenergian kulutus oli 48,7 kWh/rm3. Tilapalvelun kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen kaukolämmön normitettu kulu-tus oli laskenut 950 MWh ja öljynkulutus 3 250 litraa. Sähkökulutus oli kasvanut 55 MWh ja vedenkulutus 200 m3 vuodesta 2011.

684 689

668 667

711699

718 714731

715705 701

691

664

630

550

600

650

700

750kWh

Kuva: Antti Hovi

��

Vedenkulutus

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

m3

Uimala Jäähalli Kulttuuri- ja vapaa-aikaPerusturvakeskus Kasvatus- ja opetus Tekninen keskusHallintokeskus

Veden käyttömäärä vaihtelee toimialan luonteesta johtuen huomattavasti. Eniten vettä käyttävät uimala sekä kasvatus- ja opetuskeskus. Veden kokonaiskulutus on viimeiset vuodet ollut suhteellisen tasaista. Vedenkulutus vaihtelee suurim- pien käyttäjien käytön mukaan, myös peruskorjauksessa olevien suurten kohtei-den tilastointipuutokset aiheuttavat vaihtelua kulutukseen

Kaukolämmön hankinta

77,8 82,6 88,3 85,6 90,2

77,8 82,6 86,3 81,4 88,6

33,240,0

52,628,8

32,7

0

50

100

150

200

250

2008 2009 2010 2011 2012

Uusiutuva Jätelämpö Fossiilinen

MWh

Lähde: Riihimäen Kaukolämpö Oy

Riihimäen vuoden 2012 kaukolämmöstä oli Ekokemin jätteenpoltolla tuotettua lämpöä 84 %, Versowoodilla puupolttoaineilla tuotettua lämpöä 1 % ja loppu 15 % Riihimäen Kaukolämpö Oy:n omissa laitoksissa fossiilisilla polttoaineilla tuo-tettua lämpöä. Ekokemin jätteenpoltolla tuotetusta lämmöstä puolet on katsottu uusiutuvaksi energiaksi ja toinen puoli jätelämmöksi. Vuonna 2012 uusiutuvan energian osuus oli 43 %, jätelämmön 42 % ja fossiilisen 15 % kaukolämmöstä. Fossiilinen kaukolämpö muodostuu Riihimäen Kaukolämpö Oy:n omasta maa-kaasulla ja öljyllä tuotetusta lämmöstä.

Riihimäen kaupungin Vaasan Sähkö Oy:ltä hankkima sähkö perustuu fossiilisiin polttoaineisiin (maakaasu, kivihiili, turve ja öljy) sekä ydinvoimaan. Uusiutuvan energian osuus (vesi- ja tuulivoima, puupolttoaineet ja uusiutuvat jätepolttoai-neet) oli vuonna 2011 vain 20 %. Hiilidioksidin ominaispäästö oli 309 g/kWh, kun koko Suomen tuotannon päästö oli 170 g/kWh vuonna 2011.

Uudessa sähkösopimuksessa on uusiutuvalle energialle määritelty lisähinta 5 euroa/MWh (0,5 senttiä/kWh). Lisähinta nostaisi vuoden 2012 toteutunutta kes-kimääräistä arvonlisäverotonta rakennussähkön energiahintaa 10 % ja sähkön kokonaishintaa 5 %.

20,4 %

38,3 %

41,3 %

UusiutuviaYdinvoimaaFossiilisia

Lähde: Vaasan Sähkö OyVaasan Sähkön hiilidioksidin ominaispäästö 309 g/kWh

Vaasan Sähkö Oy:n myymän sähkön alkuperä vuonna 2011

��

Kaupungin julkisten rakennusten energiajakaumassa on huomioitu lämmitys ja sähkö. Uusiutuva energiaa on kolmannes, jäte-energiaa ja fossiilista energiaa kumpaakin runsas neljännes ja ydinenergiaa noin 13 %. Kaupunginvaltuuston toivomus suosia julkisissa hankinnoissa vähäpäästöisiä, energiatehokkaita ja uu-siutuviin energiamuotoihin perustuvia vaihtoehtoja ei toistaiseksi näy kaupungin julkisten rakennusten energiaosuuksissa.

Kaupungin julkisten rakennusten energiaosuudet

34,6 33,7

26,6 26,5

26,5 27,2

12,3 12,6

0

20

40

60

80

100

2011 2012Uusiutuva Jäte energia Fossiilinen Ydinvoima

%

Rakennusluvan saaneiden rakennusten energialuokka

0

15000

30000

45000

60000

75000

90000

105000

2008 2009 2010 2011 2012

Rm3

A B C D E F G

Riihimäellä vuonna 2012 rakennusluvan saaneiden rakennusten energialuokka on parantunut oleellisesti vuodesta 2008. Vuonna 2012 A ja B-energialuokan ra-kennuksia oli rakennustilavuuden mukaan 83 % energiatodistuksen tarvitsevista rakennusluvan saaneista rakennuksista. Vuonna 2012 A-energialuokan raken-nuksia oli 54 %, kun vuonna 2011 niitä oli 38 %.

Kuva: Antti Hovi

��

Riihimäen alueen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan viikoittain ym-päristönsuojelun kotisivulla, www.riihimaki.fi/ymparisto, julkaistussa CO2-päästö-raportissa. Raportti kertoo mm. viikon päästöjen kokonaismäärän, päästölähteisiin jakautumisen sekä asukaskohtaiset päästöt.

Kuva: Antti Hovi

Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt

Riihimäen CO2-vuosiraportin kulutuksen päästöt ja asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet.

Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt olivat pienimmät vuonna 2011 CO2-raportis-sa mukana olevista Kanta-Hämeen kunnista.Kuva: Antti Hovi

181,3182,2 203,2 174,7 169,8

6,4 6,47,1

6,0 5,8

012345678

0

50

100

150

200

250

2008 2009 2010 2011 2012*

t CO2/askt CO2-ekv

Yhteensä kt Asukasta kohden t/as

2 2

��

LUONNONVAROISTA HUOLEHTIMINEN

ympäristöpolitiikan päämäärä:”Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Pohjavesiä suojelemalla turvataan rii-himäkeläisille puhdas juomavesi. Riihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta ja turvaa riittävien viheralueiden säilymisen. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden syntyä ehkäisemällä, hyötykäyttöä lisäämäl-lä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä tekemällä ympäristöystävällisiä ja kestäviä hankintoja.”

Hallintokuntien toimenpiteethallintokeskusSuunnitelmallista paperinkäytön vähentämistä on edelleen jatkettu vuoden 2012 ai-kana. Sähköinen kokouskäytäntö on laajenemassa myös muihin hallintokuntiin.

Tietoteknisten-laitteiden kierrätyksen osalta toimenpiteet ovat vuonna 2012 toteutuneet suunnitellulla tavalla. Käytöstä poistetuista tietoteknisistä-laitteista on otettu käyttöön varaosia ja käyttökelpoiset työasemat kierrätetään kaupungin omissa yksiköissä. Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa on huomioitu hankinnasta riippuen kokonaistaloudelliset ja ympäristöystävälliset hankinnat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty erinäisten ympäristövaatimusten täyttymistä, ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä vertailuperusteena kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa.

Hankintalain voimaantulon myötä julkisyhteisöjen pitää ilmoittaa hankinnoista julkisessa ilmoitusportaalissa HILMA: ssa. Riihimäen kaupungin internetsivuille on laitettu sähköisiä tarjouspyyntöjä.

tekninen keskus Maankäytön suunnittelun yhteydessä tehtiin luontoselvityksiä. Rakennushankkeis-sa pyrittiin säilyttämään olemassa olevaa puustoa sekä tehtiin lisäistutuksia.

Kuva: Antti Hovi

20

Ekologiset verkostot ylläpitävät luonnon monimuotoisuuttaVuonna 2012 luotiin pohja Riihimäen alueen ekologisen verkoston selvit-tämistä ja suunnittelua varten kaavoitusyksikön ja ympäristönsuojeluyksi-kön yhteistyönä. Tiedot Riihimäen alueen luonnosta koottiin yhtenäiseksi paikkatietoaineistoksi ja erilaisiksi teemakartoiksi ja määriteltiin perusteita ekologisen verkoston mitoitukselle ja suunnittelulle. Työ jatkuu vuonna 2013 varsinaiseksi selvitykseksi, jossa määritellään Riihimäen ekologinen verkosto ja esitetään ratkaisuja maankäytön suunnitteluun ekologisen verkoston toimivuuden turvaamiseksi.

Ekologisen verkoston tavoitteena on säilyttää luonnon monimuotoisuus ja eläinten liikkuminen yhdyskuntarakenteessa. Ekologinen verkosto muodostuu luonnon ydin-alueista ja ekologisista yhteyksistä. Luonnon ydinalueet ovat rauhallisia ja laajoja alueita, joilla on monipuolinen ekologinen merkitys. Ekologiset yhteydet puolestaan yhdistävät luonnon ydinalueet toisiinsa. Ne ovat metsäisiä kasvillisuuden peittämiä yhteyksiä, jokia, purolaaksoja, har-jukannaksia tai metsäpeltoketjuja, jotka ylläpitävät ydinalueiden ekosysteemien toimintaa ja muodostavat yhteyksiä eliöiden liikkuessa alu-eelta toiselle. Ekologi-nen verkosto toimii eri tasoilla aina valtakun-nalliselta tasolta paikal-liseen tasoon.

Hämeenkylmänkukkaa ja kangasajuruohoaMetsäkorven asuntoalueen viheralueille istutettiin lokakuussa 120 hämeen-kylmänkukan pikkutainta kaupungin ja UPM Metsän yhteisessä kokeilu-hankkeessa. Siemenet kerättiin Janakkalasta Hämeen ELY-keskuksen erityisluvalla, koska kasvi on uhanalainen ja rauhoitettu. Siemenet idätettiin ja kasvatettiin pikkutaimiksi UPM: n Joroisten taimitarhalla. Istutetut kyl-mänkukat kukkivat ehkä 3–5 vuoden kuluttua.

Noin 80 kangasajuruohomätästä siirrettiin Lopelta Metsähallituksen luvalla Metsäkorpeen. Aikaisemmin alku- ja loppukesästä asuntoalueelle kylvettiin mm. kissankäpälää, idänkeulankärkeä, keltamaitetta, masmaloa, nuokkukohokkia, häränsilmää, mäkitervakkoa, ahomansikkaa ja kelta-apilaa.

Tehdyt toimenpiteet liittyvät Suomen ympäristökeskuksen koordinoi-maan harjumetsien hoitoa ja suojelua edistävää hankkeeseen ”Harjumetsien paahde-elinympäristöverkostot 2011–2013 ”. Uudella, rakennusvaiheessa olevalla Metsäkorven asuinalueella on hiekkaisen maaperän sekä toteute-tun maastonmuotoilun ansiosta oivallisia elinympäristöjä paahdekasveille, kuten hämeenkylmänkukalle ja kangasajuruoholle. Hanke auttaa myös selvittämään, voidaanko menetettyjä luontaisia paahde-elinympäristöjä korvata ihmisen luomilla ympäristöillä. Asuntoalueen kiinteistöjen omistajien toivotaan myös suosivan tonteillaan paahde-elinympäristöjä.

Asuin- ja tiealueet, ekologisten verkosto-jen esteitä

2�

Riihimäen VesiVesijohtojen saneerauksella ja systemaattisella vuotojen etsinnällä vähennetään pohjaveden ottoa. Riihimäen Vesi osallistuu Hausjärven pohjavesialueella toteu-tettavaan HAPPI -hankkeeseen, jonka tavoitteena on pohjavesialueiden uhkien kartoitus ja niiden hallinta.

ympäristökeskusKierrätyskeskuksen asiakasmäärä ja kierrätettyjen tavaroiden määrä nousi hieman edellisestä vuodesta. Siivoamiskehotuksia annettiin vuoden 2012 aikana 42 kpl, ja kehotusten noudattamisaste oli 81 %. Pohjavesien laatua seurattiin yritysten vel-voitetarkkailujen sekä Riihimäen Veden suorittaman pohjaveden tarkkailun avulla. Lisäksi osallistuttiin pohjavesialueiden suojelusuunnitelman seurantatyöryhmän työskentelyyn. Opas Riihimäen arvokkaista luontokohteista julkaistiin alkuvuodesta. Vuosina 2013–2014 päivitetään Riihimäen linnustoselvitys.

Rakennusvalvonta hoiti maa-ainesten oton valvontaa. Ottamistoiminta oli vuoden 2012 aikana vähäistä.

Uusittuun rakennusjärjestykseen on lisätty maaperän pilaantuneisuuteen ja pohjavesialueelle rakentamiseen liittyviä määräyksiä, myös maalämpökaivot on otettu lupamenettelyn piiriin. Vuonna 2012 laadittiin maalämpökaivoja koskeva ohje rakentajille. Myös hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen liittyviä määräyksiä on tarkennettu.

Koulujen ja päiväkotien lähimetsäkyselyRiihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys toteutti toukokuussa 2012 Riihi-mäen koulujen ja päiväkotien lähimetsäkyselyn yhteistyössä ympäristönsuo-jeluyksikön kanssa. Kyselyllä kartoitettiin metsiä, joita koulut ja päiväkodit käyttävät sekä metsien käyttömuotoja ja metsiä koskevia toiveita. Kyselyyn vastasi Riihimäeltä kymmenen koulua ja kuusi päiväkotia.

Vastausten mukaan koulut käyttävät metsää useimmiten ympäristöopin, biologian, maantiedon, liikunnan ja kuvaamataidon tunneilla. Metsää hyö-dynnetään myös äidinkielen ja matematiikan tunneilla. Päiväkodit käyttävät metsää yleisimmin retkeilyyn ja ulkoiluun, leikkimiseen, luonnon tutkimiseen ja askartelumateriaalien keräämiseen.

Kysely toi esiin monen koulun ja päiväkodin huolen lähimetsän säilymi-sestä. Viisi koulua ja yksi päiväkoti toivoivat seuraavien lähimetsien suojelua tai varaamista koulun tai päiväkodin käyttöön: Herajoen koulun ”lähimetsä”, Penninmäki, Hiirenkallio, Uramon palvelukeskuksen vieressä sijaitseva metsä, Kukkatalon metsä (Uramon metsä), Kirveskallion metsä, Ilvespuiston metsä, Sakonkentän metsä, Panimopuiston ”metsä”, Käpälämäen metsä, Hatlamminsuon metsä, Peltosaaren kosteikkopuisto, Patastenmäen lähei-nen metsikkö ja Haapahuhdan koulun alueella oleva metsikkö.

Metsässä käydään yleisimmin 1–2 kertaa kuukaudessa. Innok-kaimmat päiväkodit ja kouluryhmät käyvät jopa useammin kuin kerran viikossa. Metsän luontoarvoista mainittiin eri luontotyyppien lisäksi kiinnostavina kohteina mm. korkea mäki ja mukavat kivet ja metsän reunassa kasvavat piennarkasvit. Joissakin vastauksissa metsään toivottiin linnunpönttöjä ja retkeilyä palvelevia rakenteita. Kuva: Antti Hovi

Kuva: Antti Hovi

22

kasvatus- ja opetuskeskusVarhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen yhteisen ympäristöohjelman mukaisesti jokaisen yksikön tavoite on vahvistaa lasten ympäristötietoisuutta sekä positiivista asennetta luonnonvarojen harkittuun käyttöön.

Hankinnoissa hyödynnetään isoja tilauseriä. Koulukyydeissä käytetään jouk-koliikennettä aina kun se on mahdollista. Erityisryhmien taksikuljetuksissa reitit suunnitellaan siten, että sama taksi palvelee useampaa lasta.

Ruokakuljetuksissa hyödynnetään kuljetusrenkaita ja keskitettyjä tilauseriä, jolloin yhdellä autolla on yhden käynnin aikana useita pudotus- ja lastauspisteitä. Hankinnoissa ja tarjouspyynnöissä otetaan huomioon toimittajien ilmoittamat ympäristövaikutukset.

Sanomalehdet ja muu jätepaperi toimitetaan jätepaperikeräykseen. Kirjastos-sa poistettavista kirjoista irrotetaan kannet ja sisusta menee paperinkeräykseen. Kirjastossa poistettava aineisto kierrätetään edelleen myymällä poistokirjat.

Ruokapalveluissa koko kaupungin tasolla siirrytään kokonaisvaltaiseen Aromiohjelmiston käyttöön, jolla pyritään vähentämään hukkaan menevän ruoan määrää.

Koulusaneerauksien yhteydessä olemassa olevaa kiinteää ja irtainta omai-suutta hyödynnetään aina kun se on toiminnallisesti tarkoituksenmukaista.

kulttuuri- ja vapaa-aikakeskusUrheilukenttien lannoituksessa käytetään luonnon mukaisia lannoitteita. Hiekkakenttien suolausta on vähennetty.

perusturvakeskus Paperinkulutuksen käyttöä on tehostettu: kaksipuoliset tulostukset, kahden sivun tulostaminen arkille, toimistojätepaperin käyttäminen muistilappuina. Vuosittain lisätään sähköistä asiointia, sähköisiä asiakas- ja henkilöstökyselyjä ym. Vanhusten palvelupas on nettiversiona.

Vuonna 2012 kilpailutettiin pesulapalvelut ja niissä yhtenä kilpailuttamiskri-teerinä olivat ympäristökysymykset.

Yksiköissä on jätteiden lajittelu, Riihikodissa jätepuristimet. Riihikodissa on säännöllinen vaippaseuranta.

Kehitystä kuvaavat mittarit

Vesijohtoverkoston vuotoveden määrä on noussut edellisestä vuodesta kaksi prosenttiyksikköä ollen 2012 vuonna 10,5 %, osuus on toiseksi pienin sitten vuo-den 1983, jolloin vuoto oli 8,3 %. 23:n vuoden seurantajaksolla vuoto on ollut keskimäärin 15,3 %. Vuotojen vuosittaisen vaihtelun huomioiva vuotoprosentin kehityksen suunta on laskeva. Vuotovesimäärän laskeva suuntaus on saavutettu useita vuosia kestäneellä ja edelleen jatkuvalla vesijohtojen suunnitelmallisella saneerauksella.

Vesijohtoverkostoon pumpattu vesi, vuotovesi, vuotoprosentti ja vuotoprosentin kehittyminen

0

5

10

15

20

25

30

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

%1000 m3

pumppaus 1000 m³ vuoto 1000 m³vuotoprosentti Lin. (vuotoprosentti)

Kuva: Riihimäen Vesi

23

Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa on huomioitu hankin-nasta riippuen myös ympäristönäkökohdat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty ympäristövaatimusten täyttymistä, ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Ympäristöasioita on huomioitu vuon-na 2012 mm. satokausituotteissa, kaluste-, sähkö- ja katuvalaisin-, kasvualusta-, kopiopaperi-, siivousväline- ja pehmopaperihankinnoissa. Vuonna 2012 vuosiso-pimuksia oli yhteensä 21 kpl ja niistä 16:ssa oli ympäristöasioita huomioitu (76 %).

Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat huomioitu

42

36 35 35

21

1317

22 23

16

31

47

63 6676

0

20

40

60

80

0

10

20

30

40

50

60

2008 2009 2010 2011 2012

%Kpl

Vuosisopimukset kpl Ympäristöasiat huomioitu kpl

Ympäristöasiat % Riihimäen järjestetyn jätteenkeräyksen jätemäärät

5 33

2

5 36

9

5 43

3

5 60

8

5 80

4

5 79

8

5 86

7

6 09

4

5 86

8

5 84

0

6 07

3

6 22

1

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Sekajäte Erilliskerätty biojäte Yhteensä

Kaupungin yksiköiden toiminnasta syntyvää todellista kuiva- ja sekajätemäärää ei ole mahdollista seurata. Riihimäen kaupungin järjestämän jätteenkeräyksen seka- ja biojätteen kokonaismäärä oli 6 221 tonnia vuonna 2012. Kasvua oli 148 tonnia, eli runsas kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. Sekajätteen määrä kas-voi 163 tonnia ja biojätteen väheni 15 tonnia.Kuva: Antti Hovi

Kuva: Antti Hovi

2�

Riihimäen yhdyskunta- ja rakennusjätteet

0

2500

5000

7500

10000

12500

15000

17500

20000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012Loppusijoitettu jäte Energiana hyödynnetty JatkolajitteluunBiojäte Hyötykäyttöön

Riihimäeltä on vuoden 2007 loppupuolelta alkaen toimitettu kuiva- ja sekajäte sekä hyödyntämiskelvoton rakennusjäte Ekokemille polttoon energiana hyödyn-nettäväksi. Jätteen kokonaismäärä on laskenut noin 5 600 tonnia edellisestä vuo-desta.

Asukaskohtainen kaatopaikalle loppusijoitettu jäte

0

50

100

150

200

250

300

350

400

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

kg/as

Riihimäeltä kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrä on vuoden 2006 tilan-teesta, 349 kg/asukas, vähentynyt olennaisesti, ollen vuonna 2012 noin 2 kg/asukas.

Kaupungin paperinkulutus on laskenut edellisestä vuodesta 7 % ja 26 % vuodes-ta 2009. Eniten paperinkulutus on vuonna 2012 laskenut teknisessä keskukses-sa. Monistamon paperinkulutukseen vuosina 2008 ja 2009 sisältyy hallintokun-nille toimitettu kopiopaperi ja monistamosta tilattujen kopiointien paperit. Vuosina 2010–2012 kaikki paperinkäyttö, myös monistamosta hankittu, on jaettu hallin-

Kaupungin paperinkulutus9742 9997

70587915 7379

3293 3389

2319 2585 2396

0

800

1600

2400

3200

4000

0

2000

4000

6000

8000

10000

2008 2009 2010 2011 2012

kplRiisiä

Yhteensä A4 riisiä A4 arkkia / työntekijä

Kaupungin paperinkulutus toimialoittain

0

2500

5000

7500

10000

2008 2009 2010 2011 2012Kasvatus- ja opetuskeskus Riihimäen lukioPerusturvakeskus Tekninen keskusMonistamo HallintokeskusKuvakeskus YmpäristökeskusRiihimäen Vesi

2�

tokunnille niiden käytön mukaan. Paperihankintojen epätasaisuudesta johtuen vaihtelua eri vuosien välillä esiintyy hallintokuntien laskennallisessa paperinku-lutuksessa.

Kierrätyskeskuksen myynti ja kävijämäärä ovat kehittyneet suotuisasti. Vuonna 2012 kävijämäärä kasvoi 20 % edellisestä vuodesta, ostoksia tehneiden asiak-

Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä

Kierrätyskeskuksen asiakasmäärät

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

kpl

Muut tavarat Huonekalut TaloustavaratRemonttitarvikkeet Kodinkoneet Kodin tekstiilitKausitavara

0

5000

10000

15000

20000

25000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012Ostoksia tehneet kävijät Muut kävijät

Luonnonsuojelualueet ja suojellut luontotyypitRiihimäen ensimmäinen luonnonsuojelualue, Vahteriston luonnonsuojelualue, perustettiin vuonna 2008, ja sen pinta-ala on 121 hehtaaria. Suolijärven pohjois-rannan SL-alueelle on vuonna 2009 perustettu 34,6 hehtaarin kokoinen Vatsian luonnonsuojelualue. Vuonna 2011 Hämeen ELY -keskuksen rauhoituspäätöksellä perustettiin Metso-ohjelman kohteena 6,3 hehtaarin kokoinen Kolisevanmaan luonnonsuojelualue.

Maakuntakaavassa ja Riihimäen yleiskaavassa on suojeltaviksi alueiksi mer-kitty Hatlamminsuo- ja -mäki, Arolampi sekä vielä suojelematon osa Suolijärven pohjoisrannan SL-alueesta. Edellä mainittujen alueiden yhteispinta-ala on vajaa 100 hehtaaria, eikä niistä vielä ole tehty rauhoituspäätöksiä. Hatlamminsuosta ja -mäestä on suurin osa jo lunastettu valtiolle.

Luonnonsuojelualueiden ja rauhoitettujen luontotyyppikohteiden osuus on 1,37 % kaupungin maa-alasta. Riihimäellä suojeltujen luontotyyppien rajauspää-tös on annettu viidestä jalopuumetsiköstä. Kohteet ovat pienialaisia, ja niiden yhteispinta-ala on 4,1 ha.

Suojellut luontotyypit ja luonnonsuojelualueet

kaiden määrä kasvoi runsaat seitsemän prosenttia. Myytyjen tavaroiden koko-naismäärä kasvoi runsaat 10 % vuonna 2012.

1

122

157 157 165 166

0,01

1,011,29 1,29 1,36 1,37

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

0

50

100

150

200

2005 2008 2009 2010 2011 2012

%ha

Yhteensä Osuus % maa-alasta

2�

YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA

ympäristöpolitiikan päämäärä:”Riihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suun-nittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee.

Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskit ja huolehtii niiden hallinnasta.”

Hallintokuntien toimenpiteetRiihimäen VesiJätevedenpuhdistamon saneerauksen toteutussuunnittelu valmistui syksyllä 2012. Saneeraustyöt toteutetaan vuosina 2013–2014. Saneerauksen yhtenä tavoitteena on laitoksen kapasiteetin parantaminen siten, että jätevesiverkoston ohituksia ei enää tapahtuisi. Myös viemärisaneeraukset ja samalla toteutettavat erillisviemäröinnit vähentävät ohituksia. Vuonna 2012 toteutettiin viemäriverkoston vuotovesitutkimus, joka auttaa saneerausten suunnittelussa ja tehtyjen toimenpi-teiden vaikuttavuuden arvioinnissa.

Vantaanjoen valuma-alueen vesilaitosten ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen kanssa yhteistyössä jatkettiin vuoden 2011 lopussa käynnistettyä hanketta, jonka tavoitteena on vähentää jätevesiverkoston ylivuotoja Vantaanjoen valuma-alueella. Hankkeessa pyritään mm. parantamaan jäteveden-pumppaamojen toimintavarmuutta ja poikkeustilanteiden hallintaa kokoamalla huollon, varustelun ja käytön parhaita käytäntöjä laitoksilla. Lisäksi tehdään ver-kostojen kapasiteettitarkasteluja ja laaditaan jätevesipäästöjen torjuntastrategia ja toimenpideohjelma. Kaksivuotiseen hankkeeseen on saatu tukea Maakuntien kehittämisrahastosta.

Vuoden 2012 lopussa käynnistettiin yhdessä Hausjärven ja Lopen kuntien kanssa ”Riihimäen seudun jätevesipäästöjen vähentäminen kiinteistöneuvonnan ja mallintamisen avulla” -hanke. Vuotovesiselvityksillä ja jätevesiverkoston mal-linnuksilla tarkastellaan jätevesiverkoston ja pumppaamoiden kapasiteettia ja arvioidaan saneerauskohteiden kiireellisyyttä ja kustannustehokkuutta. Hankkeen kiinteistöneuvontaosassa annetaan kiinteistökohtaista neuvontaa viemäröintiin liittyvissä asioissa. Hämeen ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle EAKR-avus-tusta, ja se kestää kevääseen 2014.

Laitokselle hankittiin varavoimakone vuonna 2012. Hankinta pienentää pumppaamo-ohitusten riskiä sähkökatkojen aikana. Vuonna 2013 on tarkoitus parantaa varautumista sähkön toimitushäiriöihin lisäämällä yhteistyötä sähkö-verkkoyhtiön kanssa.

tekninen keskusKaavoituksessa otetaan huomioon tulvavaara-alueet ja kohteissa tehdään hule-vesiselvitykset sekä tarvittaessa tutkitaan maaperän mahdollinen pilaantuminen. Vantaanjoen kevättulvaan varauduttiin yhteistyössä pelastuslaitoksen ja Riihimäen Veden kanssa.

2�

Vantaanjoen tulvariskit hallintaanMaa- ja metsätalousministeriö on edellyttänyt vesistö- ja meritulvariskien hallintasuunnitelmien laadintaa. Turvariskien hallintalain nojalla ministeriö on nimennyt Vantaanjoen vesistöalueella Riihimäen keskustan merkittäväksi tulvatiskialueeksi ja nimennyt suunnittelun viranomaistyötä varten tulvaryhmän. Tulvaryhmää johtaa Hämeen ELY-keskus. Tulvaryhmään on nimetty viran-omaiset Hämeen ja Uudenmaan liitoista, Uudenmaan ELY-keskus, Hausjär-ven kunnasta, Hyvinkään ja Riihimäen kaupungeista sekä Kanta-Hämeen ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksista.

Tulvaryhmän työ käynnistyi huhtikuussa 2012. Tavoitteena on saada työ valmiiksi vuonna 2015. Työn tavoitteena on tulvariskien vähentäminen, tulvista aiheutuvien vahingollisten seurausten ehkäisy ja lieventäminen sekä tulviin varautumisen edistäminen.

Vahinkotyyppikohtaisia tavoitteita, kuten vaikutuksia ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen, välttämättömyyspalveluihin, elintärkeitä toimintoja turvaa-vaan taloudelliseen toimintaan, ympäristöön sekä kulttuuriperintöön, jaetaan vähimmäistavoitteisiin ja korkeampiin tavoitteisiin. Tulvaryhmän on mahdollista määritellä myös muita alueiden tarpeista lähteviä tavoitteita. Alueen tarpeista lähtevät tavoitteet koskevat mm. eräiden asuinalueiden suojaamista tulvasuo-jelurakenteilla ja jokiuoman perkaustarpeen selvittämistä.

Riihimäen kaupunki on tehnyt vähäisessä Vantaanjoen määrin rantojen perkausta ja rumpujen siivousta.

Tulvan hallintasuunnitelmaluonnoksessa on esitetty mm. että:– tulviin varautumisesta laaditaan esite yhteistyössä Suomen ympä-

ristökeskuksen kanssa – viestintävastuut vaativat uudelleenjärjestelyä– koulujen ja päiväkotien evakuointireittien lisäksi selvitetään mahdol-

liset evakuointipaikat – Herajoen vedenottamolta otettava vesimäärä voidaan korvata kahden

muun vedenottamon vedenkäytön lisäämisellä– varmistetaan energiapalveluiden saatavuus etukäteen– esitetään tulvariskikartassa katkeavat tiet – luovutaan sekaviemäröinnistä– sidosryhmätyöskentelyyn otetaan mukaan kalastukseen liittyviä

yhteistyötahoja. Tulvariskien hallinnalle asetettavien tavoitteiden määrittäminen on käy-

tännössä monivaiheinen ja työn kuluessa tarkentuva prosessi. Alustavien tavoitteiden toimenpidearviointi tehdään vuoden 2013 puolella ja sitä varten tulvaryhmää laajennetaan sidosryhmillä.

2�

ympäristökeskusYmpäristönsuojelun valvonta-asioista merkittävimmät liittyivät vuonna 2012 vi-reillä olleisiin ympäristölupahakemuksiin. Ympäristöluvallisia laitoksia valvottiin valvontasuunnitelman mukaisesti. Kiinteistöjen öljysäiliöiden ympäristöriskejä pienennetään vuosina 2012–2014 TANKKI-hankkeen avulla.

Jätevesijärjestelmien suunnittelun ja rakentamisen neuvonta ja rakentamisen ja käytön valvonta toteutetaan yhteistyönä rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja vesihuoltolaitoksen kesken. Jätevesisuunnitelmia hyväksyttiin uudisrakentami-seen liittyen kolme kappaletta, vanhojen järjestelmien uusimiseen liittyviä hake-muksia ei ollut. Vuonna 2013 osallistutaan ”Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille” - hankkeeseen. Neuvontaa annetaan noin sadalle Paalijärven ja Hirvijärven rantakiinteistölle. Kaava-alueen kiinteistöjen vesi-johto- ja viemäriverkostoon liittymisen valvontaa jatkettiin. Vuonna 2013 jatketaan Riutan ja Siirtolan osuuskuntaan liittymättömien kiinteistöjen valvontaa.

Öljysäiliöiden ympäristöriskit hallintaanHämeessä on noin 10 000 lämmitysöljysäiliötä, joista suuri osa on käyttö-ikänsä päässä. Kun öljysäiliö laitteistoineen lähentelee puolen vuosisadan ikää, on öljyn pääseminen maaperään ja sitä kautta pohjaveteen todellinen riski.

Riihimäen kaupunki on mukana TANKKI-hankkeessa, joka käynnistyi syksyllä 2012. Päijät- ja Kanta-Hämeessä toteutettavan hankkeen tarkoi-tuksena on tiedon keräämisen ja neuvonnan avulla pienentää öljysäiliöiden aiheuttamia ympäristöriskejä. Hankkeen aikana lisätään säiliönomistajien tietoa säiliöiden kunnossapidosta sekä viranomaisten tietoa alueensa öljysäiliöistä. Öljysäiliökartoituksen lisäksi hankkeessa testataan vähän käytettyjä maaperän puhdistusmenetelmiä lämmitysöljyllä pilaantuneissa kohteissa.

Kaksivuotisessa TANKKI-hankkeessa ovat mukana Lahden ja Hämeen ammattikorkeakoulut, Hämeen ELY-keskus, Kanta- ja Päijät-Hämeen pe-lastuslaitokset, Riihimäen kaupunki sekä Hattulan, Janakkalan, Nastolan ja Hollolan kunnat. Hanketta koordinoi Lahden ammattikorkeakoulu.

2�

kasvatus- ja opetuskeskusVaarallinen jäte toimitetaan keskitetysti kaupungille hävitettäväksi. Käytöstä poistettuja kalusteita tarjotaan kaupungin muille yksiköille tai viedään kierrätys-keskukseen.

perusturvakeskus Perusturvan valmiussuunnitelmassa on huomioitu ympäristöön kohdistuvat toi-mintariskit.

Kehitystä kuvaavat mittarit

Riihimäen jätevedenpuhdistamolle tulee jätevesiä Riihimäen lisäksi myös Haus-järveltä ja Lopelta. Riihimäen jätevesien osuus vuonna 2012 oli 86,6 %. Yllä olevassa kuvassa esitetään Riihimäen jätevesien aiheuttama jätevesikuormitus Vantaanjokeen riihimäkeläistä kohden. Kuormitus Vantaanjokeen on kasvanut edellisestä vuodesta.

Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa annetaan ehdot jäteveden käsittely-teholle sekä vesistöön laskettavan jäteveden enimmäiskuormitukselle. Vuonna 2012 puhdistamon käsittelytulos täytti lupaehdot neljännesvuosijaksoilla, fosforin neljättä jaksoa lukuun ottamatta. Kokonaisfosforin ja -typen vuosikeskiarvovaati-mus täyttyi koko vuoden osalta. Käsittelytuloksien laskelmissa on huomioitu ver-kostossa ja puhdistamolla tapahtuneet ohitukset.

Riihimäen jätevesikuormitus vuorokaudessa (g/asukas)

1,8 1,9

5,3

1,82,4

1,82,5

6,0 5,86,5

5,5

7,36,5

7,7

0,09 0,12 0,21 0,09 0,10 0,07 0,120,0

2,0

4,0

6,0

8,0

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

g/as/vrk

Biokemiallinen hapenkulutus Typpikuormitus Fosforikuormitus

Jätevedenpuhdistamon käsittelyvaatimusten täyttyminen

95 95

70

0

25

50

75

100

BOD7-atu Fosfori Typpi Ammoniumtyppi Kiintoaine

käsittelyteho%

2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lupaehto

10

0,3

4

15

0

3

6

9

12

15

18

21

BOD7-atu Fosfori Typpi Ammoniumtyppi Kiintoaine

mg/l

2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lupaehto

30

Jäteveden ohituksia tapahtuu verkostossa ja jätevedenpuhdistamolla rankkasa-teiden ja lumen sulamisien aikoina. Jätevesiverkostosta osa on sekaviemäröityjä, näillä alueilla myös hule- ja kuivatusvedet johdetaan jätevesiverkostoon. Vuonna 2012 ohituksia oli yhteensä 37 628 m3, niistä noin 71 % tapahtui viemäriverkosta. Riihimäen laskuttamaton jätevesimäärä oli 54 % käsitellystä jätevesimäärästä. Ohitusten määrä oli 2012 vuonna 0,66 % puhdistamolle tulevasta jätevedestä.

Yllä olevassa kuvassa ei ole mukana uudisalueiden jätevesiviemäreiden ja sade-vesiviemäreiden rakentaminen. Vuoden 2012 lopussa jätevesiviemäriverkoston pituus oli 189 km ja sadevesiviemäriverkoston pituus 114 km. Sekaviemäriä jä-tevesiverkostosta oli noin 42 km. Sadevesiä johdetaan osaksi myös avo-ojissa, jotka eivät ole mukana tilastossa.

Jätevedenkäsittelyn ohitukset ja ohitusten % -osuus

0,14

0,04 0,050,12

0,01

0,59 0,630,66

0,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

0

4000

8000

12000

16000

20000

24000

28000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

%m3

puhdistamo verkosto Ohitukset % jätevedestä

Saneeratut jätevesiviemärit ja rakennetut sadevesiviemärit

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

metriä

erikseen saneerattu pääviemäri vanhojen alueiden sv täydennysrakentaminen

saneerauksen yhteydessä rakennettu sv saneerattu jv

Kuva: Toni Virtanen

3�

panokset 200� 200� 20�0 20�� 20�2Raakaveden hankinta m3 m3 m3 m3 m3pohjavesi – Herajoki 1 118 565 1 123 781 1 107 023 1 103 261 822 637jälleenimeytykseen 215 472 231 099 205 921 165 409 165 974– Piirivuori 1 331 999 1 229 150 1 144 072 1 193 053 1 236 408– Kormu 391 361 442 884 480 662 369 737 448 255Yhteensä 3 057 397 3 026 914 2 937 678 2 831 460 2 673 274

Käytetyt kemikaalit tn tn tn tn tnVedenkäsittely – Herajoki juraperle kalkkikivi 48 48 32 28 29natriumhydroksidi 14 25 18 23 12– Haapahuhta natriumhydroksidi 24 11 11 11 12

Jätevedenkäsittely tn tn tn tn tnferrosulfaatti 804 918 927,5 867 732,1polymeeri 7,6 11 12,7 10 10,6

Jätevesiliete m3 m3 m3 m3 m3kuorihake 2 825 537 0 0 0hevosten kuivike 235 0 0 0 0

Ostettu energia kWh kWh kWh kWh kWhSähkövedenkäsittely ja -jakelu 1 338 259 1 390 231 1 371 490 1 271 773 1 261 088paineenkorotus 83 814 86 140 84 540 105 735 108 252viemäriverkosto 603 735 245 712 298 346 458 548 398 198jätevedenkäsittely 2790 941 2538 346 2 554 764 2 708 156 2 875 343

Tuotettu energia 385 000 390 000 400 000 300 000 300 000

käytetyt polttoaineet litraa litraa litraa litraa litraakevyt polttoöljyveden hankinta 29 037 29 238 38 590 33 361 31 438jätevedenpuhdistus 10 138 3 564 0 0maakaasu (m3) jvp 20 869 26 225 44 023 26 066 19 887biokaasu (m3) jvp 620 834 625 542 660 963 640 000 640 000

Käyttökustannukset € € € € €vedenhankinta 426 321 542 703 422 830 393 884 416 374paineenkorotus 10 850 15 351 12 819 11 927 13 429jäteveden pumppaus 65 358 85 568 77 447 91 106 103 953jätevedenpuhdistus 964 431 1 023 940 791 893 1 076 585 1 123 463jätevesiverkosto 210 116 200 486vesijohtoverkosto 408 039 372 608

tuotokset 200� 200� 20�0 20�� 20�2pumppaus verkostoon m3 m3 m3 m3 m3pohjavesi– Herajoki 1 040 834 1 034 611 1 004 616 865 513 751 864– Haapahuhta 1 191 086 1 229 150 1 140457 1 196 492 1 239 042– Kormu 382 797 433 960 454 993 364 856 434 266– Hikiä - - 51 130 130 458 129 934Yhteensä 2 614 717 2 697 721 2 651 196 2 557 319 2 555 106

Veden myynti m3 m3 m3 m3 m3• Riihimäki 2 233 264 2 176 115 2 226 868 2 336 699 2 286 146

laskuttamaton kulutus m3 381 453 521 606 424 328 220 620 268 960 % 14,6 19,3 16,0 8,6 10,5

Jätevesi m3 m3 m3 m3 m3– Riihimäeltä 4 941 810 3 789 767 3 929 381 4 247 722 4 954 103– Lopelta 389 486 307 864 321 764 210 743 262 221– Hausjärveltä 268 280 236 898 362 928 427 958 475 420ohitukset yhteensä 6 530 505 27 576 31 137 37 608yhteensä 5 606 106 4 335 034 4 641 649 4 917 560 5 718 597

kuivattu liete m3 m3 m3 m3 m3kompostoitu 3 895 735 0 0 0muualle käsiteltäväksi 367 3 588 4 090 3 348 3 646

Lietteen metallikuorma kg kg kg kg kgelohopea 0,26 0,41 0,41 0,35 0,43kadmium 0,68 0,78 0,89 0,54 0,75kromi 53 51 39 52 46kupari 221 163 196 182 207lyijy 37 40 36 28 33nikkeli 39 23 22 23 27sinkki 466 549 483 356 477arseeni 3,8 4,9

päästö veteen kg kg kg kg kgBHK7atu 62 050 21 535 29 565 22 265 31 025CODcr 284 700 127 750 153 300 131 400 182 500Pkok 2 445 1 059 1 205 913 1 533N 76 650 65 700 91 250 80 300 94 900NH4-N 8 030 12 045 8 760 7 300 2 920SS 91 250 29 565 40 150 32 120 43 800

Jätteet kg kg kg kg kgvälpejäte kaatopaikalle 76 540 0 0 0 0välpejäte polttoon 167 690 151 000 149 000 142 000 125 000rasvanerotuksen jäte 22 000 31 500 27 700 21 000 12 640ongelmajäte Ekokemille 1 000 2 500 1 500 1 600 900

Riihimäen vesihuoltolaitoksen panos-tuotos-tarkastelu toiminnan ympäristökuormituksesta vuosina 2008–2012

Jätevedenpuhdistuksen kustannukset sisältävät myös lietteenkäsittelyn kustannukset.

32

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA RAKENTAMISEN VAIKUTUSTEN HALLINTA

ympäristöpolitiikan päämäärä:”Riihimäen kaupungin harjoittamalla maankäytön suunnittelulla, rakenne-tun ja kulttuuriympäristön suojelulla ja parantamisella luodaan Riihimäelle kestävän kehityksen mukaista kokonaisympäristöä, joka on yhdyskuntara-kennetta eheyttävä, toimiva, turvallinen, viihtyisä ja virikkeellinen. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa meluntorjuntaan ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen sekä luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen kiin-nitetään erityistä huomiota.”

Yleiskaavatyö käynnissäVuonna 1997 kaupunginvaltuustossa hyväksyttyä yleiskaavaa ”Riihimäki 2010” ollaan päivittämässä.

Uudessa yleiskaavassa määritellään koko kuntaa kattavat strategiset tavoitteet ja laaditaan yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma. Tavoitteet määritellään ainakin väestönkasvun, asumisen, elinkeinojen ja liikenteen osalta. Lisäksi määritellään muut verkostomaiset maankäyttöön liittyvät kunnalliset ja seudulliset yhteydet, kuten tekninen verkosto, viheraluever-kosto ja ulkoilureitit sekä niihin liittyvät tavoitteet. Tarkasteltavana ovat mm. laajentumissuunnat, täydentyvät alueet, keskusta ja kyläalueiden kehitys-näkymät. Keskeisiä hankkeita ovat mm. rata- ja tieverkon kehitystarpeet.

Yleiskaavatyön pohjaksi on vuonna 2012 tehty erilaisia perusselvi-tyksiä, kuten väestöselvitys, palveluverkkoselvitys ja selvitys maankäytön rajoituksista.

Hallintokuntien toimenpiteetRiihimäen VesiRiihimäen Vesi on mukana kaavoitushankkeissa alusta lähtien. Asemakaavoihin laaditaan vesihuoltoselvitykset ja Riihimäen Vesi on omalta osaltaan mukana hulevesiselvitysten tekemisessä. Kaavoista annetaan kaavalausunto.

ympäristökeskusYmpäristönäkökohtien huomioimiseksi ympäristökeskus osallistui kaikkiin kes-keisiin kaavahankkeisiin sekä kaavojen selvitysten, kuten hulevesisuunnitelmien sekä melu-, pima- ja luontoselvitysten laadintaan. Myös Peltosaari-hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn osallistuttiin.

Rakennuslupamenettelyssä sekä maisematyöluvista päätettäessä otetaan huomioon arvokkaiden rakennusten, kaupunkikuvan ja maisemakokonaisuuksien säilyttäminen.

tekninen keskusKaavoituksessa on otettu huomioon yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Vuonna 2012 yleiskaavan perusselvityksiä vietiin eteenpäin ja osallistuttiin maakuntakaa-vakokouksiin.

kasvatus- ja opetuskeskusHarjunrinteen koulun perusparannus valmistui joulukuussa 2012.

Koulujen perusparannuksissa noudatetaan uusimpia energiatehokkuusmää-räyksiä. Lisäksi pyritään käyttämään lämmön lähteenä uusiutuvia energialähteitä. Esimerkiksi Herajoen koulun uudisrakennuksessa käytetään maalämpöä.

kulttuuri- ja vapaa-aikakeskusLiikuntayksikkö on mukana kaavoituspalavereissa suunnittelemassa ulkoilureittejä ja liikuntapaikkoja asutusalueiden välittömään läheisyyteen.

33

Kehitystä kuvaavat mittaritRiihimäen kaupunkirakenne on Suomen neljänneksi tiivein, rakennetun maan osuus pinta-alasta on hivenen alle 20 %. Väestöstä suurin osa asuu keskusta-palvelujen piirissä, sillä kolmen kilometrin säteellä matkakeskuksesta asuu noin 27 800 henkilöä, mkä on yli 95 % asukkaista.

Riihimäen asukastiheys on 241 henkilöä maaneliökilometrillä, kun Kanta-Hämeen keskiarvo on 33,6 ja koko maan 17,7. Tiheimmin asutulla keskustan alueella asuu 2 844 asukasta neliökilometrillä, vastaava luku koko Helsingissä on 2 753. Väljästi asutuilla läntisillä ja Arolampi-Silmäkenevan alueilla asuu vain 11 asukasta neliökilometrillä.

3�

LIIKENTEEN YMPÄRISTÖHAITTOJEN EHKÄISEMINEN JA VÄHENTÄMINEN

ympäristöpolitiikan päämäärä:”Liikenteen suunnittelulla ja ohjaamisella luodaan turvallinen ja sujuva lii-kenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma. Liikenneverkko suunnitellaan ja rakennetaan sekä kunnossa ja puhtaana pidetään siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly-, melu- ym. haitat minimoidaan. Riihimäen kaupunki turvaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja siten vähentää liiken-teen kokonaishaittoja.”

Hallintokuntien toimenpiteetympäristökeskusYmpäristönsuojeluyksikkö osallistui CO2-päästöjen viikkoseurantaan, seuranta-raportti vuodelta 2010 julkaistiin. Riihimäen ilmastostrategian toteutumista koor-dinoitiin ilmastoryhmässä.

tekninen keskusKaikkeen merkittävään maankäytön suunnitteluun liittyy liikenteen ja sen vaikutus-ten selvittäminen. Vuonna 2012 teetettiin kaavoihin liittyen liikenneselvityksiä.

Hausjärven ja Lopen kanssa yhteinen joukkoliikennekoordinaattori jatkoi toimintaa vuoden 2012 elokuuhun saakka. Kevyen liikenteen olosuhteita paran-nettiin laajentamalla kevyenliikenteen väylien verkostoa. Katupölyn torjuntaan kiinnitettiin erityistä huomiota ja pölymäärää pienennettiin myös tehokkaalla lumien poistamisella katualueilta.

Kuva: Antti Hovi

3�

Keskustan liikennesuunnitelmaTeknisen keskuksen katu- ja puistoyksikön tilaamassa Riihimäen keskustan liikennesuunnitelmassa selvitettiin eri vaihtoehtoja keskustan liikenneympä-ristön kehittämiseksi. Suunnitelman on laatinut Trafix Oy DI Matti Keräsen johdolla. Suunnitelman laadinnassa tehtiin tiivistä yhteistyötä Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n kanssa, joka teetti samanaikaisesti Riihimäen keskustan kau-pallista selvitystä. Lisäksi järjestettiin yksi laajapohjainen seminaari erilaisten näkemysten kartoittamiseksi. Mukaan kutsuttiin mm. yrittäjiä, luottamushen-kilöitä ja koulujen edustajia.

Työ jakaantui kolmeen osa-alueeseen: nykytilanteen tarkasteluun, liikenneverkon kehittämisehdotuksiin ja toteuttamisohjelman laatimiseen. Nykytilanteen tarkastelussa käytiin läpi mm. liikenneverkon rakenne, liiken-neturvallisuus, jalankulku ja pyöräily, pysäköinti sekä joukkoliikenne.

Liikenteen kehittämisehdotuksissa keskityttiin lähinnä Hämeenkadun ja Junailijankadun sekä Keskuskadun ja Kauppakadun muodostamien katuparien tarkasteluun. Katujen katkaisemista ajoneuvoliikenteeltä ei nähty realistisena vaihtoehtona, vaan lähinnä tutkittiin katujen mahdollista yksisuuntaistamista. Mahdollinen yksisuuntaistaminen mahdollistaisi myös pysäköintipaikkojen lisäämisen.

Keskustan kehittämisen periaatteena on kävelypainotteisuuden lisää-minen. Katutilan viihtyisyyden lisääminen ja jalankulku- ja pyöräilyalueiden leventäminen ovat avainasemassa tavoitteeseen pyrittäessä. Keskuskadun osalta tutkittiin kaistajärjestelyjen tarkistamista, sillä sen yksisuuntaistaminen ei ole tarkoituksenmukaista mm. suuren linja-autoliikennemäärän vuoksi. Katujen lisäksi tarkasteltiin viisi liittymää, jotka muodostavat porttiaiheen ydinkeskustaan tultaessa. Niiden kehittämistoimenpiteet on esitetty suunni-telmaraportissa.

Katujaksojen toteuttamistärkeys noudattaa viereisen kuvan numerointia. Liittymien osalta ensimmäisenä tulee toteuttaa Pohjoisen Asemakadun ja Kes-kuskadun liittymäalue. Kauppakadun ja Valtakäyrän liittymässä toimenpiteet eivät ole suuria, joten sen toteutus lienee kustannusmielessä helpoin.

Vaihtoehtojen osalta työssä tehtiin suunnitelmaluonnoksia ainoastaan Keskuskadusta. Lisäksi laskettiin katujaksojen arvioidut kustannukset.

3�

kasvatus- ja opetuskeskusVarhaiskasvatuksessa jo lapsen ensimmäistä päivähoitopaikkaa mietittäessä yksi kriteereistä on ns. koulupolkuajattelu. Tavoitteena on, että hoitopaikka löytyy lapsen asuinalueelta ja koti, päivähoitopaikka, esiopetuspaikka ja tuleva koulu sijaitsevat lähekkäin. Lähikouluperiaatteen vahvistaminen on vähentänyt koulu-laiskuljetusten määrää.

perusturvakeskusHenkilökuljetuksissa ja tavarakuljetuksissa huomioidaan ympäristövaikutukset. Vuonna 2012 tehdyssä pesulakilpailutuksessa oli kuljetuskaluston ikä ja polttoai-nekulutus yksi kriteeri. Vanhuspalveluasiakkaiden apteekkiasioinnit on keskitetty ja on suunnitteilla nettitilausten käyttöönottoa.

Kehitystä kuvaavat mittarit

Vuonna 2012 kevyen liikenteen väyliä on yhteensä 86,8 km, eli 3,0 m asukasta kohden. Reittien yhtenäistämiseksi rakentamistarve on 11,5 km. Uusia kevyen liikenteen väyliä rakennettiin Torikadulle, Karankadulle ja Metsäkorven asuinalu-eelle, yhteensä 1,43 km. Kevyen liikenteen väylät ja rakentamistarve on esitetty viereisessä kuvassa.

Kevyen liikenteen väylät Riihimäellä

0

25

50

75

100

2008 2009 2010 2011 2012

km

SoraAsfaltti

3�

Vuoden 2012 lopussa Riihimäellä oli 15 911 rekisteröityä henkilöautoa ja Kanta-Hämeessä 107 819 autoa. Tuhatta asukasta kohti Riihimäellä oli 545 henkilöau-toa ja Kanta-Hämeessä 615 autoa, eli 13 % enemmän kuin Riihimäellä.

Henkilöautojen määrä Riihimäellä

400

440

480

520

560

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000kpl/1000 askpl

Lähde: Trafi Henkilöautoja yhteensäHenkilöautoja 1000 asukasta kohti

Riihimäen kaupungin ja Riihimäen Veden henkilökunnan omilla autoilla teke-mät työ- ja virkamatkat olivat 2012 vuonna 302 274 km. Matkojen määrä on vä-

Kaupungin henkilökunnan auton käyttö ja hiilidioksidipäästöt

319 342 364 309 289 326 302

50 55 58 48 45 49 45

34 38 3933

3032

29

26

34

42

50

1

10

100

1000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

1000 km

1000 km CO2 -päästö tonnia CO2 -päästö kg/ työntekijä

hentynyt edellisvuodesta 23 300 km, eli runsaat seitsemän prosenttia. Ajetuista kilometreistä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ilmakehään alenivat 49 tonnista 45 tonniin. Kaupungin henkilöstö tekee lisäksi työ- ja virkamatkoja käyttäen julkisia liikennevälineitä.

Riihimäen kaupunkiliikenteessä aloitti uusi linja vuoden 2010 elokuussa, mikä kasvatti ko. vuoden matkustajamäärää. Vuonna 2012 Riihimäen kaupunkiliiken-teessä ja palveluliikenteessä tehtiin 4 800 matkaa enemmän kuin edellisenä vuonna, kasvua oli 3,5 %. Asukasta kohden tehdyt matkat kasvoivat 0,1 matkaa, eli 3 %.

Paikallisliikenteessä tehdyt matkat

3,5

3,8

4,1

4,4

4,7

5,0

0

30 000

60 000

90 000

120 000

150 000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Matkaa/asukasMatkat, kpl

Kaupunkiliikenne Palveluliikenne Matkaa/asukas

Kuva: Antti Hovi

3�

Riihimäellä toteutetuista meluntorjuntatoimenpiteistä tehtiin kartoitus vuonna 2008, jolloin meluesteiden yhteispituus oli 3,4 km ja niiden korkeus vaihteli 2 mja 7 m välillä. Suurin osa meluesteistä on juna- ja liikennemelun torjuntaan yli-jäämämaita hyödyntämällä rakennettuja meluvalleja. Vuonna 2012 meluvallien rakentamista on jatkettu Huhtimoon ja Koivurantaan.

Meluesteiden yhteispituus

3000

3200

3400

3600

3800

4000

4200

2008 2009 2010 2011 2012

Metriä

YMPÄRISTÖKASVATUS JA -TIEDOTUS

ympäristöpolitiikan päämäärä:”Riihimäellä ympäristökasvatus, ilmastonmuutos ja energia-asiat ovat

osa koulujen ja päivähoidon oppisisältöä.Riihimäen kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä koulutetaan

ympäristöasioissa, ilmastonmuutoksesta ja energian tehokkaasta käytös-tä. Kaupunkilaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun, vastuullisen kuluttamisen teemoihin ja ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista.”

Hallintokuntien toimenpiteethallintokeskusRHL-Datan antamia ohjeita työasemien ja näyttöjen sulkemisesta on noudatettu hyvin. Hallintokunnille on annettu ohjeita käytöstä poistettujen tavaroiden kierrä-tyksestä ja myymisestä.

tekninen keskusLuonto-, melu-, liikenne- ja hulevesiselvitykset ovat nähtävillä Riihimäen kaupungin internetsivuilla. Teknisen keskuksen edustajat osallistuivat ELY.n ja Maakuntaliiton joukkoliikennettä käsitteleviin tilaisuuksiin sekä toimivat aktiivisesti liikenneturval-lisuustyöryhmässä.

Riihimäen VesiRiihimäen Veden tiedotuslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa osana kaupungin tiedotuslehteä. Jätevedenpuhdistamolla käy vuosittain useita koululaisryhmiä tutus-tumassa. Riihimäen Vesi oli vuonna 2012 mukana Vesilaitosyhdistyksen johdolla toteutetussa yrityksille suunnatussa Vaarallinen jäte neuvontakampanjassa.

3�

Kiinteistöneuvonnalla hulevesiä pois jätevesiviemäristä Riihimäellä on vuonna 2006 aloitettu laajamittainen vesihuollon verkosto-jen aluesaneeraus. Vuotavien viemäreiden ja vesijohtojen saneerauksen lisäksi vanhoille asuinalueille on rakennettu hulevesiviemärit. Työn yhtenä tavoitteena on saada jätevedenpuhdistamolle ja pumppaamoille johdettavaa vesimäärää pienenettyä. Vain osa kiinteistöistä on hoitanut kuivatusjärjes-telmiensä saneerauksen ja hulevesien erottelun jätevesistä.

Kiinteistöjen kannustamiseksi tekemään tarvittavat toimenpiteet alu-eellaan on yhteistyössä Hausjärven ja Lopen kuntien kanssa käynnistetty Riihimäen seudun jätevesipäästöjen vähentäminen kiinteistöneuvonnan ja mallintamisen avulla -hanke. Riihi-mäellä ja osittain myös Hausjärvellä toteutettavassa kiinteistöneuvonta- osassa projektiin vuodeksi palkattu työntekijä antaa kiinteistökohtaista neuvontaa jäte- ja hulevesiverkostoon liittymisestä. Hämeen ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle EAKR-rahoi-tusta.

ympäristökeskus Ekokaari-lehti ilmestyi kahtena numerona. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin myös internetsivujen ja lehdistötiedotteiden avulla. Kaupungin ympäristöraportti 2011 jul-kaistiin. Ympäristönsuojeluyksikön koordinoimana jatkettiin hallintokuntien yhteistä roskaamisen vähenemiseen tähtäävää Siisti Riksu -kampanjaa sekä Ekoarki-työtä yhdessä riihimäkeläisten seurojen ja järjestöjen kanssa. Vuonna 2012 Ekoarki -työ keskittyi edelleen Reilun kaupan kaupunki -kampanjaan. Alkuvuodesta osallistuttiin Tunti maailmalle -ilmastotapahtumaan. Luontokoulun materiaaleja lainattiin koulu-jen ja päivähoidon käyttöön. Olemassa olevien luontopolkujen taulut kunnostettiin. Kierrätyskeskuksen pihakirppistapahtuma järjestettiin kesäkuussa.

Tee Siisti Työ!Siisti Riksu -kampanja kutsui Riihimäen peruskoulujen luokat viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja yleiseen siisteyteen liittyvään Tee Siisti Työ -kilpailuun syksyllä 2012. Kilpailua koordinoi ympäristönsuojeluyksikkö ja sponsoreina toimivat Ekokem Oy Ab ja Kiertokapula Oy.

Kilpailusarjoja oli kolme: eskari-2.lk, 3.–5.lk ja 6.–9.lk. Kilpailuaika oli 17.9.2012–15.2.2013. Töitä palautettiin yhteensä 15 kappaletta. Työt olivat julisteita, askarteluja, videoelokuvia ja - animaatioita sekä yksi lau-lusävelmäkin.

Palkintoraatiin kuuluivat Riihimäen kaupungin, Ekokemin ja Kiertoka-pulan sekä Riihimäen Nuorisoteatterin edustajat. Palkintoraati kävi työt läpi sekä katsoi ja kuunteli tietokoneavusteiset työt. Kilpailutyöt olivat monipuo-lisia ja korkeatasoisia, joten raadin päätöksenteko oli vaikeaa.

Eskari-2.lk-sarjan voitti Lasitehtaan koulun 2A-luokka työllä ”Porrasoh-jeet”, joka on visuaaliselta ilmeeltään hauska, selkeä, ja siitä näkyy lasten oma aiheen miettiminen ja ajatusten toteuttaminen. 3.–5.lk -sarjan voitti Uramon koulun 3B-luokan tekemä Siisti Riksu -laulu, joka on mukaansa tempaava, kertosäe jää mieleen ja sanoissa on osuvia oppilaiden ilmauksia kilpailun aiheesta.

Palkintona sarjojen voittajille oli luokan valinnan mukaan joko retki Hoplop-liikuntaseikkailupuistoon tai hohtokeilaamaan. Kaikki kilpailuun osallistuneet luokat saivat palkinnoksi Mölkky-pihapelin. Osa kilpailutöis-tä oli huhtikuussa esillä Riihimäen kirjaston ala-aulan ikkunaseinällä.

Kuvassa:Uramon koulun 3-B luokan oppilaat

�0

Riihimäestä kuudes Reilun kaupan kaupunki Riihimäestä tuli Suomen kuudes Reilun kaupan kaupunki, kun Reilun kaupan edistämisyhdistyksen projektipäällikkö luovutti Reilun kaupan kaupunki -ar-vonimen sertifikaatin kaupunginjohtajalle Granitin-aukion yleisötilaisuudessa 28.8.2012.

Reilun kaupan kaupunki -arvonimi myönnetään kaupungille tai kunnalle, joka sitoutuu edistämään Reilua kauppaa ja tekemään omissa hankinnoissaan eettisiä valintoja. Saadakseen Reilun kaupan kaupunki -arvonimen kaupungin tulee täyttää arvonimeen vaadittavat kriteerit. Reilun kaupan kaupunki -arvo-nimi myönnetään vuodeksi kerrallaan. Suomessa on tällä hetkellä seitsemän Reilun kaupan kaupunkia tai kuntaa.

Riihimäellä on tehty työtä Reilun kaupan kaupunki -arvonimen saami-seksi vuoden 2010 maaliskuusta, jolloin perustettiin tarvittava Reilun kaupan kannatustyöryhmä. Vaikeimmin täytettävä kriteeri oli vaatimus kahdeksan

kahvilan, ravintolan tai hotellin Reilun kaupan kahvin tarjoamisesta asiak-kailleen. Reilun kaupan kahvia tarjotaan Riihimäellä kriteerin edellyttämässä määrin, mutta yhtään ylimääräistä kahvilaa tarvittavan kahdeksan lisäksi ei toistaiseksi ole saatu.

Jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti Reilun kaupan kaupunki -arvonimen yksi keskeisimmistä kriteereistä on kestävien hankintojen lisää-minen ja toiminnan jatkuva kehittäminen. Säilyttääkseen arvonimen kanna-tustyöryhmän tulee joka vuosi raportoidessaan osoittaa, miten Reilun kaupan tuotteiden kulutus on kasvanut kaupungin hankinnoissa sekä mitä on tehty Reilun kaupan näkyvyyden ja tuotteiden saatavuuden parantamiseksi.

Riihimäen kaupunki käyttää Reilun kaupan kahvia ja teetä kaupungin-talolla ja kaikissa kaupungin omissa tilaisuuksissa. Reilun kaupan kahvi on käytössä kaupungintalon ja varikon kahvioissa ja tilaisuuksissa. Myös Yri-tystalossa on tilaisuuksiin tarjolla Reilun kaupan kahvia sekä pyydettäessä keittiö Telluksesta tilatut kahvit saa Reilun kaupan kahvina. Nuorisovaltuuston tilaisuuksissa ja nuorisoyksikön tiloissa käytetään Reilun kaupan tuotteita. Puolueista Vasemmistoliitto ja Vihreät käyttävät tilaisuuksissaan Reilun kaupan kahvia, myös muiden puolueiden toivotaan liittyvän käyttäjien joukkoon. Myös työyksiköiden kahviporukoiden toivotaan jatkossa käyttävän Reilun kaupan kahvia ja teetä.

��

kasvatus- ja opetuskeskus Kaikki varhaiskasvatusyksiköt toteuttavat Valtakunnallisen varhaiskasvatussuun-nitelman luonnontieteellistä orientaatiota, jossa havainnoimalla, tutkimalla ja ko-keilemalla syvennytään elollisen luonnon ilmiöihin. Kontrolloiduissa olosuhteissa perehdytään syy-seuraustyyppisiin vaikutussuhteisiin, joiden kautta luonnonilmiöt ja niiden vaikuttavat tekijät alkavat vähitellen avautua lapsille.

Esiopetusyksiköissä noudatetaan kunnallisen esiopetussuunnitelman mää-rittelemät käytännöt, joiden mukaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä

Harjunrinteen koulu ansaitsi Vihreän lipunHarjunrinteen koulu on saanut lippusalkoonsa ympäristökasvatustunnuksen, Vihreän lipun, osoitukseksi pitkäjänteisestä ja korkeatasoisesta ympäristö-kasvatustyöstöstä.

Vihreä lippu on kansainvälinen ympäristökasvatusohjelma, joka toimii yli 50 maassa. Ohjelman avulla Harjurinteen koulu on onnistunut liittämään kestävän kehityksen konkreettiseksi osaksi jokapäiväistä arkea. Nuoret ovat Vihreä lippu -projektissa aktiivisia vaikuttajia ja toimijoita aikuisten rinnalla niin suunnittelussa, päätöksenteossa, toteutuksessa kuin tulosten arvioinnissakin. Näin he näkevät, että yhteisiin asioihin on mahdollista itse vaikuttaa. Vihreä lippu innostaa nuoria etsimään kestävämmän elämäntavan ja ympäristönsuo-jelun salat oivallusten ja elämysten kautta.

Harjunrinteen koulussa ympäristöteemana oli lukuvuonna 2011–2012 sekä syyslukukautena 2012 jätteiden vähentäminen ja oikea lajittelu. Uusiu-tuneessa koulussa voidaan aloittaa tehokkaat, ympäristöystävälliset arkirutiinit lajittelun suhteen.

Ekokerholaiset, jotka koostuivat oppilaista kuudesluokkalaisista yhdek-säsluokkalaisiin, valistivat ympäristöaihetta koulussamme postereiden, info-tilaisuuksien ja tietokilpailuiden avulla. Tempauksiin osallistuivat miltei kaikki koulun oppilaat. Luokka-asteittain koulutustilaisuuksia pitivät oppilaille sekä opettajille myös hallintoassistentti Kiertokapula Oy:stä ja ympäristöhuollon kouluttaja Suomen ympäristöopistosta. Opettajavierailu toteutui Ekokemille.

Koulussa pyritään vähentämään jätteiden muodostumista hyvin yksinker-taisilla toimilla: syön kaiken ruuan, minkä otan lautaselle, käsien kuivaukseen tarvitsen vain yhden käsipyyhkeen, monistan kaksipuoleisesti jne. Oikeaan lajitteluun vaikutetaan mm. valkoisen ja värillisen paperin keräyspisteiden myötä. Biojäte kerätään talteen sekä ruokalassa että opettajanhuoneessa. Kartonki-, metalli-, puu-, ja lasijätteille on omat keräyspisteensä. Käytetyt paristot kerätään erikseen.

Ympäristökasvatuksen tarkoituksena on, että arkirutiinien myötä oppilaat ja samalla koko koulun henkilökunta ymmärtävät lajittelun tärkeyden - muu-allakin kuin koulussa. Toiminnalla vaikutetaan ensisijaisesti asenteisiin ja sitä kautta positiiviseen käyttäytymiseen luonnon hyväksi.

lähestytään tutkivasti. Lähtökohtana on monimuotoinen suhde luontoon, jota vah-vistetaan elämysten kautta. Kysymyksiä ja havaintoja tekemällä lapsi saa tietoa ympäröivästä maailmasta.

Ympäristökasvatusta toteutetaan perusopetuksessa opetussuunnitelmien mukaisesti. Vihreä lippu on Haapahuhdan ja Harjunrinteen kouluissa. Lisäksi myös muissa kouluissa noudatetaan Vihreän lipun periaatteita, mutta ei ole haettu Vihreä lippu -statusta. Alakoulut siistivät lähiympäristöään lukuvuosittain.

�2

Mäkikujan perhekodin ympäristökasvatus Päämääränä on lasten ja nuorten kanssa keskusteleminen ja tiedon lisääminen ympäristöasioista ja ympäristöasioiden huomioiminen arjen toiminnoissa. Tavoitteena on energiansäästö (sähkö, vesi) sekä tiedon lisääminen/kiinnostuneisuuden herättely ympäristöasioissa.

Ympäristöasioista on keskusteltu lasten ja nuorten kanssa arjessa (roskaaminen, jätteiden lajittelu, sähkön ja veden säästäminen jne). Sähkön ja veden kulutusta on seurattu säännöllisesti. Veden kulutus on laskenut ja sähkön kulutus kasvanut neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Jätteiden lajittelu ja kierrätys toimivat hyvin.

Pyykkihuolto vähäfosfaattisilla pesuaineilla sekä siivous- ja pesuainei-den oikea annostelu on sujunut hyvin. Pyrkimyksenä on pestä vain täysiä koneellisia. Pihatalkoot jäivät toteutumatta niin, että koko henkilökunta olisi ollut mukana. 31.3. osallistuttiin valot pois -tempaukseen klo 20.30–21.30. Autoiluun varatut kilometrirahat henkilökunnalle riittivät, sillä autoilua on pyritty vähentämään lyhyemmillä matkoilla.

Kehitystä kuvaavat mittarit luontopolutRiihimäen kaupunki ylläpitää opastettuja luontopolkuja Hatlamminsuolla, Vantaa-joen Kärajäkoskella, Hirvijärvellä ja Vahteriston luonnonsuojelualueella. Luonto-polkujen yhteispituus on 3 500 metriä, ja tauluja niissä on yhteensä 35.

Vihreä lippu-toimintaRiihimäellä oli koko vuoden kaksi voimassa olevaa kestävän tason Vihreää lippua, Haapahuhdan koululla ja Kirjauksen päiväkodilla, jonka lipun käyttöoikeus päättyi vuoden 2012 lopussa. Vihreä lippu toiminnan aloittanut Harjunrinteen koulu sai ensimmäisen Vihreän lipun 13.12.2012. Kanta-Hämeessä oli vuoden 2012 lopus-sa seitsemän koulua tai päiväkotia mukana Vihreä lippu -toiminnassa. Voimassa olevia lippuja niistä oli viidellä, joista 60 % Riihimäellä.

kulttuuri- ja vapaa-aikakeskusHenkilökunnalle tiedotetaan ympäristöasioista. Nuorten ympäristötietoisuutta lisätään sisällyttämällä ympäristönäkökulma läpäisyperiaatteella kaikkeen nuori-soyksikön toimintaan.

Nuorisoyksikön ympäristökasvatusNuorisoyksikössä on vuoden 2012 aikana vähennetty muovikassien ja kertakäyttöastioiden käyttöä ja pyritty kierrättämään entistä tehokkaammin. Nuorisovaltuuston tilaisuuksissa ja nuorisoyksikön tiloissa käytetään Reilun kaupan tuotteita. Nuorisokeskus Monarin graffitimonttu on ollut käytössä koko vuoden.

Nuorten ja päättäjien keskustelutilaisuus järjestettiin 24.4.2012. Yhtenä teemana olivat ympäristöasiat ja -kasvatus. Teeman alla keskusteltiin mm. opettajien motivoimisesta lasten laajempaan ympäristökasvatukseen. Ym-päristökasvatuksen pitäisi olla nykyistä näkyvämpää ja pitkäjänteisempää. Esiin nostettiin myös Peltosaari-projekti, jossa ympäristöarvoja on ansiok-kaasti tuotu esille ja toivotettiin nuoret tervetulleiksi Peltosaari-parlamenttiin jatkamaan positiivista kehitystä. Haapahuhdan koulussa ja Kirjauksen päiväkodissa käytössä olevasta Vihreä Lippu-hankkeesta annettiin myös positiivista palautetta ja toivottiin sen laajentamista myös muihin Riihimäen oppilaitoksiin. Nuoria kehotettiin olemaan aktiivisia Vihreä Lippu hankkeen eteenpäin viennissä, asia luvattiin ottaa käsittelyyn kasvatus- ja opetus-lautakunnassa.

perusturvakeskus

�3

Ympäristöviestintää tukevaa toimintaa ja hankkeita- Siisti Riksu -kampanja- Ekoarki-työryhmän toiminta- Arjen ekotietoa www-sivut- Ekokaari-lehti- CO2-päästöraportti- Varhaiskasvatuksen Metsämörri-toiminta- Luontokoulutarvikkeiden lainaaminen kouluille ja varhaiskasvatuksen yksiköille- Reilu kaupunki -kampanja- Peltosaari-hanke- Kaupungin ja Riihimäen Veden tiedotuslehti- Vaarallinen jäte -kampanja- Polaris-hanke - TANKKI-hanke - Koulujen ja päiväkotien lähimetsäkysely

Siisti Riksu -tapahtumia vuonna 2012Siisti Riksu -kampanja käynnistettiin vuonna 2008. Vuonna 2012 kampan-jan avulla jatkettiin kaupungin yksiköiden ja yhteistyötahojen voimin työtä puhtaan ja viihtyisän kaupunkiympäristön puolesta. Kaupungin yksiköt yhteistyötahoineen järjestivät tai osallistuivat mm. seuraaviin kampanjoihin ja tapahtumiin:

– Wanhoja virsiä kierrätyskeskuksessa 20.3.2012– Earth Hour sammutti valoja 30.3.2012– Vaarallisten jätteiden keräyskierros 18.4.2012, Kiertokapula Oy– Perinteiset siivoustalkoot 2.–27.5.2012– Jäteselviytyjät -kilpailu peruskoulun 4.luokkalaisille (Haapahuhdan koulu, Lasitehtaan koulu, Uramon koulu ja Peltosaaren koulu), Kiertokapula Oy– Pihakirppis 19.5. ja 27.6.2012 kierrätyskeskuksella– Pihakilpailu, Kotipihatoimikunta ja katu- ja puistoyksikkö– Vieraslajien torjuntatalkoot– Kukkaistutuksia, istutussäkkejä, haravointitalkoot, kirppis Peltosaari-projekti– Tee Siisti Työ! -kilpailu peruskouluille– Siisti Peltsi -päivä 5.5. ja 4.12.2012 yhteistyössä Peltosaari- projektin kanssa– Koirankakkaroskis -kampanjaan osallistuminen– Riihimäen urheilukalastajien onki-illat

Lisäksi Siisti Riksu -teema ja -banderolli olivat esillä nuorisotoimen ja ViRiKe ry:n tapahtumissa

http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Ymparisto/Siisti-Riksu/

��

Tämä on neljäs Riihimäen kaupungin ympäristötilinpäätös ja sen laadintaan on käytetty ECG Oy:n projektissa ”Kunnan ympäristökustannukset ja – tunnusluvut” ympäristötilinpäätöksen laatimiseen koottua ohjetta. Ympäristötilinpäätöksessä kulut, tuotot ja investoinnit luokitellaan soveltuvin osin yleiseurooppalaisen ympä-ristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokituksen mukaisesti.

Ympäristöntilinpäätöksessä on mukana Riihimäen kaupungin omaan toimin-taan kuuluvat toimintayksiköt ja vesihuoltoliikelaitos. Tilinpäätöksestä on rajattu pois kuntakonserniin kuuluvat yksiköt. Ympäristötalouden tunnuslukujen määrittelyssä käytetään ns. ensisijaisuuden periaatetta. Sen mukaan ympäristökustannuksia aiheutuu toiminnoista, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Sen sijaan toiminnot, joiden sivuhyötyinä aiheutuu ympäristöhyötyjä, mutta joiden ensisijainen tarkoitus ei ole ympäristönsuojelu, eivät aiheuta ympäristökustan-nuksia. Ympäristömenoihin ei sisällytetä menoja, jotka vaikuttavat suotuisasti ympäristöön, mutta joilla pyritään pääasiassa edistämään muita tarpeita kuten kannattavuutta, työturvallisuutta ja -terveyttä, tuotteiden turvallista käyttöä tai tuotannon tehokkuutta.

Kaikkien ympäristökustannusten lähtötiedot eivät ole hallintokuntien kirjan-pidosta tai virallisista tilinpäätöstiedoista, vaan perustuvat osittain arvioihin. Osa tiedoista, kuten ympäristöperusteiset verot ja maksut, on laskettu tilastoidun kulutuksen sekä veron ja maksun perusteen mukaan. Monet ympäristöasiat ovat integroituneet tavanomaiseen toimintaan siten, ettei kaikkia ympäristökustannuksia ole kyetty ilmoittamaan tai osa kustannuksista on suuntaa antavia. Tästä syystä ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todennäköisesti suurempi kuin nyt raportoidut ympäristökustannukset. Kehitettävää on edelleen tietojen tunnistami-sessa ja keräämiskäytännöissä.

Ympäristötuotot Ympäristötuotoilla tarkoitetaan kaupungin saamia tuloja, jotka liittyvät ympä-

ristönsuojeluun. Riihimäellä ympäristötuotot vuonna 2012 olivat 24 % kaupungin kaikista toimintatuotoista. Ympäristötuottoja kertyi asukasta kohden 230 €. Kaik-

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2012

kiaan ympäristötuottoja kertyi 6,7 miljoonaa euroa. Jätevesien käsittely oli suurin tuottoerä, jonka osuus oli 76 % kaikista ympäristötuotoista. Jätehuollon tulot koos-tuvat järjestetyn jätteenkeräyksen tuloista ja ovat 22 % kaikista ympäristötuotoista. Ympäristönsuojelun edistämisen tuotot sisältävät kierrätyskeskuksen myyntitulot ja osasta henkilökuntaa saadut palkkatuet.

Kaupunkiorganisaation omien kiinteistöjen jäte- ja jätevesimaksut sisältyvät ympäristötuottoihin. Jätemaksuja kaupunki maksoi 296 559 € ja jätevesimaksuja 189 833 €. Jätevesituottoja saatiin lisäksi myös Hausjärveltä ja Lopelta yhteensä 380 500 €.

Riihimäen ympäristötuotot 2012 (1 000 €)

Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät;

27

Luonnonsuojelu jamaisemansuojelu;

4

Jätehuolto ja roskaantuminen;

1 473

Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely;

5 079

Ympäristönsuojelun edistäminen;

99

��

YmpäristökulutYmpäristökuluilla tarkoitetaan kuluja, jotka ensisijaisesti käytetään ympäris-tönsuojeluun tai sen edistämiseen. Myös sähkö- ja polttoaineverot katsotaan ympäristökuluiksi, koska niillä katsotaan olevan kulutusta ohjaava vaikutus. Kun mukaan lasketaan myös ympäristönsuojelulaiteinvestointien poistot, ovat Riihimäen ympäristökulut 2,7 % kaupungin kaikista toimintakuluista ja poistoista. Ympäristön-suojelun poistoihin on laskettu mukaan jätevedenpuhdistuksen ja viemäriverkoston poistot. Ympäristökuluja ja -poistoja kertyi asukasta kohden 161 € ja kaikkiaan 4,7 miljoonaa euroa. Jätevesien puhdistuksen osuus oli suurin, 46 % kaikista ympäristönsuojelun kuluista. Jätehuollon kulujen osuus oli 32 % ja polttoaine- ja sähköverojen osuus 10 %. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät muodostivat 6 % kaikista ympäristökuluista ja ympäristönsuojelun edistäminen 4 %.

Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely (sisältää poistot);

2 142

Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu;

81

Sähkövero; 342

Polttoainevero; 122

Ympäristönsuojelun edistäminen;

201Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät;

290

Luonnonsuojeluja maiseman-

suojelu; 12

Jätehuolto ja roskaantuminen;

1 482

Riihimäen ympäristökulut 2012 (1000 €)Riihimäen ympäristöinvestoinnit 2012 (1000 €)

Ympäristönsuojelunedistäminen;

736

Melun ja tärinän torjunta;

3Vesiensuojelu ja

jätevesien käsittely;

1 775

YmpäristöinvestoinnitYmpäristöinvestoinnit ovat pitkävaikutteisia menoja, jotka syntyvät tulevien haitallis-ten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä, vähentämisestä tai eliminoinnista tai positiivisten tulevien ympäristövaikutusten aikaansaannista ja joista ennakoi-daan saatavan etua ympäristölle tai kaupungin ympäristösuorituskyvylle.

Ympäristöinvestoinnit olivat 18,3 % kaupungin kokonaisinvestoinneista. Ym-päristöinvestointeja tehtiin 87 eurolla asukasta kohden. Kaikkiaan ympäristöinves-tointeja tehtiin 2,5 milj. eurolla. Suurimmat ympäristöinvestoinnit, 1,8 milj. € (70 % kokonaisympäristöinvestoinneista), liittyivät viemäriverkoston rakentamiseen, sa-neeraamiseen ja jätevedenpuhdistamon saneeraussuunnitteluun. Ympäristönsuo-jelun edistämiseen, eli katuvalaistuksen saneeraukseen, rakennusautomaatioon ja lämmön talteenottoon energian säästämiseksi, käytettiin 29 % ympäristöinves-toinneista.

��

YmpäristövastuutYmpäristövastuu on ympäristöön liittyvä olemassa oleva velvoite, jolla on toden-näköisesti tulevaisuudessa menoja lisäävä vaikutus. Tällainen ympäristövastuu-seen liittyvä tuleva vastuu merkitään taseeseen joko pakollisena varauksena tai siirtovelkana ja ympäristötilinpäätökseen se merkitään pakollisena ympäristövarauksena tai ympäristövelkana.

Ympäristövaraus on tiedossa oleva tuleva ympäristömeno. Varaus on pakolli-nen, kun meno kohdistuu aikaisempaan tilikauteen, sen toteutumista on pidettävä varmana ja todennäköisenä, sitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen tai se perustuu lakiin tai kunnan sitoumukseen sivullisia kohtaan.

Riihimäen kaupunki on tunnistanut toimintaansa liittyvät ympäristövastuut ja merkinnyt ne tilinpäätökseen. Korttionmäen maankaatopaikan jälkihoitokustan-nukset ovat noin 80 000 euroa, jälkihoitotyöt aloitettiin vuonna 2004 ja saatettiin loppuun vuonna 2012. Ajalla 2004 –2012 jälkihoitotöitä on tehty noin 56 300 euron edestä. Jäljellä varausta on noin 24 000 euroa, mikä riittää kattamaan mahdolliset jälkihoitokustannukset.

Kinturinmäen maankaatopaikan on suunniteltu toimivan vuoteen 2016. Arvioitu jälkihoitokustannus tuolloin on noin 140 000 euroa. Ajalla 2004–2012 jälkihoito-kustannuksia on kirjattu varauksena 94 700 euroa. Vuosina 2012–2016 varausta kirjataan 11 300 euroa vuosittain.

RIIHIMÄEN PAKOLLISET YMPÄRISTÖVARAUKSET 1000 €Korttionmäen maankaatopaikan jälkihoitotyöt 24Kinturinmäen maankaatopaikan jälkihoitotyöt 95Yhteensä 1000 € 118

Ympäristötilinpäätös yhteenvetoRiihimäellä vuonna 2012 ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit jakautuivat ai-healueittain yllä olevan taulukon mukaisesti. Luvut ovat vertailukelpoisia vuoden 2011 vastaavien lukujen kanssa. Ympäristökuluissa on mukana polttoaine- ja sähkövero sekä viemäriverkoston ja jätevedenpuhdistuksen investointien poistot. Ympäristötuotto-ja kertyi yhteensä 6,7 miljoonaa euroa, ympäristökuluja verojen ja poistojen kanssa yhteensä 4,7 miljoonaa euroa. Ympäristöinvestointeihin käytettiin yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Kuva: Antti Hovi

��

RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 20�2 20�� tuotot kulut investoinnit tuotot kulut investoinnit 1000€ 1000€ 1000€ 1000€ 1000€ 1000€Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 0 81 0 0 56 0Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 5 079 1 413 1 775 4 772 1 467 1 306Jätehuolto ja roskaantuminen 1 473 1 482 0 1 438 1 483 3Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 0 0 0 30 0Melun ja tärinän torjunta 0 0 3 0 20 2Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 4 12 0 2 4 0Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 27 290 0 5 234 0Ympäristönsuojelun edistäminen 99 201 736 78 189 497yhteensä � ��2 3 ��0 2 ��� � 2�� 3 ��2 � �0�Ympäristöperusteiset verot - Polttoainevero 122 104 - Sähkövero 342 333 ympäristötoimintakulut yhteensä 3��� 3 ��� Ympäristönsuojelulaitteiden (investointien) poistot - Jätevedenpuhdistus 377 239 - Viemäriverkosto, sis. sadevesiviemärit 352 947 kaikki yhteensä � ��� � �0�

Ympäristötaloudelliset tunnusluvut tuotot 20�2 20�� – Ympäristötuotot/ kunnan kaikki toimintatuotot 24 % 24 % – Ympäristötuotot/ asukas 230 € 217 €kulut – Ympäristökulut + poistot/ kunnan kaikki toimintakulut ja poistot 2,7 % 3,1 % – Ympäristökulut + poistot/ asukas 161 € 176 €investoinnit – Ympäristöinvestoinnit/ kunnan kokonaisinvestoinnit 18,3 % 13,3 % – Ympäristöinvestoinnit/ asukas 87 € 130 €

Kuva: Antti Hovi

��

Riihimäen kaupungin nykyiset konserniohjeet ovat olleet voimassa vuoden 2007 alusta. Ohjeissa kaupungin tytäryhteisöllä tarkoitetaan sellaista yhteisöä (osake-yhtiö, yhdistys tai muu yhteisö ja säätiö), jossa kunnalla yksin tai yhdessä kunta-konserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta.

Konserniohjeiden mukaan ”Tytäryhtiöiden tulee noudattaa toimintansa suun-nittelussa, toteutuksessa, seurannassa ja raportoinnissa kaupungin ympäristöpo-litiikkaa ja ympäristöjärjestelmän toimintaperiaatteita. Raportti ympäristöpolitiikan toteutumisesta toimitetaan ympäristönsuojeluyksikköön samassa aikataulussa kuin tilinpäätös talous- ja suunnitteluyksikölle. Raportit sisällytetään kaupungin ympäristöraporttiin.” Seuraavassa on kerrottu lyhyesti tytäryhteisöissä vuonna 2012 tehdystä ympäristötyöstä ja suunnitelmista vuodelle 2013.

Riihimäen tilat ja kehitys Oy:n kiinteistöissä on jatkettu ympäristöasioista tiedottamista noin 60 tila-asiakkaalle. Yrityksille on tiedotettu kierrätystä lisäävistä jätehuoltotavoista. Lämpöenergian käyttöä on seurattu ja vertailtu aiempien vuo-sien kulutuksiin. Kaukolämmön kulutus vuonna 2012 oli yhteensä 1 469,5 MWh. Keskimääräinen ominaiskulutus (28,51 kWh/m3) oli 6,5 % edellisvuotta suurempi. Osaomisteisen sähkölämmitteisen Erätalon sähkönkulutus oli 453,73 MWh, ja kulutus on kasvanut edellisestä vuodesta noin 7,5 %.

asunto Oy Riihimäen tarmoke ja kiinteistö Oy paimenpolku 2 ovat kau-kolämmössä ja normaalissa asumiskäytössä. Paimenpolku 2:n kaikki jäteastiat on sijoitettu jätekatokseen. Jätteiden keräilyyn varatut astiat riittävät normaaliin tarpeeseen. Paimenpolku 2:ssa suoritettiin kuntotutkimus julkisivujen ja parvekkei-den osalta 2012. Kaukolämmön kokonaiskulutus oli 583,98 MWh (54,22 kWh/m³) ja veden kokonaiskulutus 3 710 m3 (145 l/hlö/vrk).

Tarmokkeessa jätteet kerätään osin Molok-astioihin. Tarmokkeessa suoritettiin elementtien uusintasaumaus 2012. Kaukolämmön kokonaiskulutus oli 297,23 MWh (37,5 kWh/m3) ja veden kokonaiskulutus 3 377 m3 (154 l/hlö/vrk).

Riihimäen kotikulma Oy on mukana kaupungin energiatehokkuussopi-muksessa. Vuoden 2012 aikana toteutettiin edellisellä toimintakaudella laadittua energiankäytön hallinta-ohjelmaa, mm. laadittiin kiinteistökohtaiset toteuttamis-

suunnitelmat. Huomattavimmat käytännön energiatoimenpiteet, joilla tavoitellaan noin viiden prosentin vuosittaista kulutuksen säästöä, ovat olleet:

– Saturnuksenkatu 2 Innovatalon passiivisaneerauskohde valmistui ja vas-taanotettiin 13.7.2012.

– Otavankatu 4 siirtyi kokonaisuudessaan kaukolämmön käyttäjäksi, kun talon lämmitysjärjestelmä uusittiin vesikeskuslämmitteiseksi.

– Otavankatu 10 porrashuoneen valaistusjärjestelmä uusittiin liiketunnistimin varustettuihin LED-valaisimiin.

– Asuinhuoneiden ja yhteisten tilojen vesikalusteet tarkastettiin ja tarvittavin osin korjattiin tai uusittiin kalustevuotojen vähentämiseksi. Tässä yhtey-dessä kiinnitettiin myös huomiota huoneistojen yleiskuntoon ja niissä asumiseen. Mitään tavallisuudesta poikkeavia havaintoja em. seikkoihin nähden ei tehty.

– Koko kiinteistökantaa koskeva IV-järjestelmien nuohous, säätö- ja tasapai-notustyö on käynnistetty.

– Kaukolämpöä käyttävistä kiinteistöistä 40 % on varustettu Ekonor-lämmön-säästöjärjestelmin.

– Koko kiinteistökantaa koskeva energiakatselmushanke on kilpailutettu vuodelle 2013.

Yhtiön sähkölämmitteisissä taloissa sähkön kokonaiskulutus (sis. lämmitys-, kiinteistö- ja taloussähkö) oli yhteensä 6 758,1 MWh, (55,12 kWh/m³), nousua edellisestä vuodesta on 0,8 %. Kaukolämmitteisten talojen kiinteistösähkön kulu-tus oli yhteensä 501 662 kWh (3,4 kWh/m3), säästöä edellisestä vuodesta 0,2 %. Kaukolämmön kokonaiskulutus oli 8 068,5 MWh, (29,75 kWh/m3), säästöä edel-lisestä vuodesta 15,6 %. Veden kokonaiskulutus oli 116 949 m³ (160,44 l/hlö/vrk).Vedenkulutus laski 3,2 %.

Tulevia vuoden 2013 korjauksia:– Yhtiön kaikissa rakennuksissa suoritetaan energiakatselmus ja laaditaan

energiatodistukset.– Otavankatu 4:ssä toteutetaan asuinkerrostalon taloussähkön mittarointi.

TYTÄRYHTEISÖT

��

– Yhtiön taloissa jatketaan LVI-järjestelmien säätötöitä.– Niihin kaukolämpöä käyttäviin kiinteistöihin, joissa ei vielä ole Ekonor

-lämmönsäätöjärjestelmää asennetaan järjestelmä seuraavalle lämmitys-kaudelle.

– Linnunradankatu 5–7 ja Linnunradankatu 9 sekä Marsinkatu 6 siirtyvät kaukolämmön käyttäjiksi käyttöveden lämmittämisen osalta.

– Talojen porrashuoneiden valaisimia uusitaan liiketunnistimilla ohjautuviksi LED-valaisimiksi.

kiinteistö Osakeyhtiöt Ritylä ja Riihenperä sekä asunto Oy Riihimäen Riihenkatto eivät ole tehneet ympäristöön ja energian käyttöön vaikuttavia toi-menpiteitä. Vuonna 2013 Riihenperässä toteutetaan ulkovaipan peruskorjaus ns. lämpö-rappausmenetelmällä. Energiankulutukset vuonna 2012:

– KOY Ritylä; sähkö 370,8 MWh (63 kWh/m3) ja vesi 1785 m3 (171 l/hen-kilö/vrk).

– KOY Riihenperä; sähkö 192,7 MWh (18,7 kWh/m3), kaukolämpö 438,1 MWh (42,6 kWh/m3) ja vesi 4147 m3 (160 l/henkilö/vrk). – As Oy Riihimäen Riihenkatto; sähkö 684,1 MWh (51,2 kWh/m3) ja vesi

12 789 m3 (145 l/henkilö/vrk).

kiinteistö Oy Riihimäen teatterihotellissa jätteiden lajittelu toimii jäte-huoltomääräysten mukaisesti. Scandic Riihimäki huolehtii tuottamansa jätteen lajittelusta ja kustannuksista. Muille kiinteistön käyttäjille on järjestetty yhteinen jätteiden lajittelu ja he vastaavat vain synnyttämänsä jätteiden kustannuksista yhteisvastuullisesti. Kustannusvastuu kannustaa kiinteistön käyttäjää minimoimaan jätteen syntyä. Kiinteistössä on vedenkulutukseen erillismittaus hotellille, teatterille ja pienille liiketiloille. Vesi laskutetaan kulutuksen mukaan, mikä ohjaa käyttäjiä tarkkailemaan vedenkulutusta. Vuonna 2012 kulutettiin kaukolämpöä 1 236 MWh, sähköä 15 570 KWh ja vettä 4 875 m3.

Riihimäen teatterista toimitetaan syntypaikkalajittelun jälkeen kaikki hyödyn-nettävät jätejakeet ulkona oleviin yhteisiin keräysastioihin. Teatterissa lavasteita kierrätetään ja käytön jälkeen purettavista lavasteista käyttökelpoiset materiaalit hyödynnetään uusissa lavasteissa ja loput uudelleen käyttöön sopimattomat materiaalit kierrätetään. Kierrätys toimii hyvin, mutta sitä pyritään edelleen te-hostamaan.

kiinteistö Oy Riihimäen yritystalossa ei ole tehty vuonna 2012 mainittavia energiaan ja ympäristöön vaikuttavia korjauksia. Kaukolämpöä talossa kului 679 MWh, sähköä 355 379 kWh ja vettä 1 227 m3. Lämmönkulutus laski 9 % ja säh-könkulutus 11 % edellisestä vuodesta, vedenkulutus kasvoi 26 %.

�0

Maan, veden ja ilman laatua muutta-vat monet eri toiminnot, kuten liikenne, teollisuus ja rakentaminen. Lisäksi ympäristöntilaa uhkaavat erilaiset onnettomuustilanteet teollisuudessa tai kemikaalikuljetuksissa. Muutokset ympäristön tilassa ovat ajallisesti hitaita ja siksi vaikeita havaita. Usein myös ympäristön tilaa koskeva tieto on hajallaan ja vaikeasti saatavissa.

Voimakkaimmin ilmanlaatuuvai- kuttavat Riihimäellä taajaman ulko-puolella moottoritien liikenne ja taa-jamassa autoliikenne. Raskaasti ympäristöä kuormittavaa teollisuutta on vähän. Ilmanlaatu Riihimäellä on hyvä, raja-arvojen ylityksiä ei ole. Teollisuuslaitosten velvoitetarkkailuis-ta saadaan säännöllistä tietoa mm. savukaasupäästöistä sekä vesistö- ja viemärikuormituksesta. Vantaanjokea kuormittaa merkittävästi mm. Riihimä-en kaupungin jätevedenpuhdistamo. Järvistä etenkin Paalijärvi ja Vähäjärvi ovat voimakkaasti rehevöityneet. Hir-vijärven ja Suolijärven tilanne on hyvä. Riihimäellä metsät ovat voimakkaassa talouskäytössä, mikä merkitsee uhkia, ja menetyksiäkin, luonnon monimuo-toisuudelle.

Ympäristön tila -raporttiRiihimäen ympäristön tilasta kertova raportti ilmestyi vuonna 2001, raportti päivite-tään vuoden 2013 aikana. Raporttiin on koottu tietoa Riihimäen ympäristön tilasta ja ympäristön tilan seurannasta. Raportti löytyy ympäristönsuojelun internetsivuilta osoitteesta www.riihimaki.fi/ymparisto.

YMPÄRISTÖN TILAN SEURANTAYmpäristön tilan seurantaa on kehitetty yhdennetyn seurannan suuntaan, eli tietyllä koealalla seurataan ympäristön tilan, eli ilmanlaadun, vesistöjen ja pohjaveden sekä maaperän laadun ja luonnon monimuotoisuuden muutoksia. Ympäristöntilan seuraamiseksi Riihimäelle on valmistunut seurantaohjelmat ilmanlaadulle, pohja- ja pintavesille sekä luonnon monimuotoisuudelle.

Seuraavassa kuvataan lyhyesti tutkimusten tilannetta sekä tarkemmin vuonna 2012 tehtyjä tutkimuksia. Kaikki tehdyt selvitykset löytyvät sähköisenä ympäristön-suojelun internetsivuilta.

Ilmanlaadun seurantaRiihimäen ilmanlaadun seuranta käsittää hiukkasten ja typenoksidien leviämismal-litutkimukset ja pitoisuusmittaukset. Ilman epäpuhtauksien vaikutuksia selvitetään puolestaan bioindikaattoritutkimuksen avulla. Bioindikaattoritutkimus tehtiin vuosina 2001 ja 2002, seuraavan kerran tutkimus on tarkoitus toteuttaa vuosien 2013 ja 2014 aikana.

Ulkoilman hiukkasten pitoisuusmittaus toteutettiin vuosina 2005 ja 2006 Rii-himäen keskustassa Hämeenkadulla. Tutkimuksen mukaan Riihimäen keskustan ilmanlaatu oli maalis-huhtikuussa päivittäin huono tai jopa erittäin huono. Muiden hiukkaspäästölähteiden kuin katupölyn ja liikenteen pakokaasupäästöjen vaikutus keskustan hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin oli kevätpölykaudella lähinnä marginaalinen. Seuraavan kerran hiukkasmittaus toteutetaan vuonna 2016.

Vuonna 2010 selvitettiin leviämismallin avulla Riihimäen autoliikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden aiheuttamia ilmanlaatuvaikutuksia. Ilmatie-

RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILA

��

teen laitoksen toteuttaman tutkimuksen mukaan autoliikenne ja kaukokulkeuma aiheuttavat suurimman osan ulkoilman typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista Riihimäellä. Energiantuotanto ja teollisuus aiheuttavat pitoisuuksiin vain pienen lisän, sillä korkealta vapautuvat päästöt laimenevat tehokkaasti. Il-manlaatu Riihimäellä on pääsääntöisesti hyvää, mutta ilmansaasteiden pitoisuudet voivat ajoittain nousta vilkkaimpien liikenneväylien varsilla. Korkeimpia typpidiok-sidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia esiintyy moottoritien varrella ja sen risteysalueilla sekä keskustan pääkatujen varsilla. Pitoisuudet alittavat terveyden suojelemiseksi asetetut raja-arvot alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä.

Riihimäen melutilanne ja hiljaiset alueetKoko Riihimäen kaupungin kattava meluselvitys valmistui syksyllä 2008. Lasken-nallisessa selvityksessä kartoitettiin Riihimäen melutilanne, laadittiin Riihimäelle meluntorjuntasuunnitelma sekä kartoitettiin Riihimäen hiljaiset alueet. Alkuvuodesta 2008 valmistui opinnäytetyönä toteutettu asukaskysely riihimäkeläisten hiljaiseksi kokemista alueista.

Meluselvityksen mukaan tieliikenteen melualueella asuu Riihimäellä noin 800 henkilöä ja raideliikenteen melualueella 1 100 henkilöä. Meluntorjuntaa varten Riihi-mäellä on rakennettu seitsemässä kohteessa yhteensä 17 meluvallia. Meluvallien pituus on 4,1 km ja niiden korkeus 2–7 m.

Pintavesien seuranta Riihimäen pintavesien seurantaohjelma valmistui vuoden 2005 lopulla. Ohjelman mukainen seuranta käynnistyi vuonna 2006 kaikkien Riihimäen järvien ja lampien vedenlaadun seurannalla. Hirvijärven kasviplanktonin koostumusta selvitettiin tar-kemmin kesällä 2007. Riihimäen lähteistä valmistui selvitys syksyllä 2006. Jatkossa järvien veden laatua seurataan kolmen vuoden ja lampien kuuden vuoden välein. Seuraavan kerran Riihimäen järvien vedenlaatua tutkitaan vuonna 2015.

�2

Pintavesien seurantatulokset vuodelta 2012Vuonna 2012 tutkittiin kaikkien Riihimäen lampien ja järvien vedenlaatua. Tutkimuksen toteutti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdis-tys aiemmin laaditun seurantaohjelman mukaisesti. Järvistä ja lammista otettiin kaikki pintavesiseurantaohjelman mukaiset näytteet, lisäksi suu-rimmista järvistä otettiin kasviplanktonnäytteitä.

Hirvijärvessä ja Suolijärvessä vesien laatu oli hyvä, eikä heikkenemistä edellisiin vuosiin verrattuna ole havaittavissa. Viime vuosina sinilevien esiintyminen on ollut Hirvijärvessä yleistä. Elokuussa klorofylli a-pitoisuus, 8,7 μg/l, osoitti vain lievää rehevyyttä, mutta oli seurantavuosien korkein. Myös Suolijärvessä oli havaittavissa vähän sinilevää, klorofylli a-pitoisuus 6,6 μg/l. Hirvi- ja Suolijärven välissä olevassa Vatsianjärvessä klorofylli a-pitoisuus oli huomattavan korkea, 34 μg/l. Pienen järven happipitoisuus oli myös selvästi heikentynyt.

Kesällä 2012 Paalijärven tilanne oli selvästi heikompi kuin aiempina seurantavuosina. Ravinteiden lisäksi vesi oli myös aikaisempaa ruskeam-paa. Vuoden 2012 klorofylli a-pitoisuus oli myös edeltäviä seurantakesiä korkeampi. Kukintaa muodostavia sinileviä eli syanobakteereita ei silti havaittu.

Järviseurannan tulosten perusteella Riihimäellä järvien ja lampien vesien laatu oli virkistyskäyttöön sopivaa. Seurannassa mukana olleiden purojen eli Suolijärveen laskevan Väliojan sekä Paalijärven valuma- alueella olevaan Vähäjärveen laskevan Kunausojan veden laatu oli run-saiden sateiden aikana heikentynyt, selvimmin elokuun lopulla. Molempien ojien vesissä järviin tuli runsaasti ravinteita ja ulosteperäisiä bakteereita. Purojen purkualueilla myös järvivesien hygieeninen tila saattoi olla hei-kentynyt.

�3

Luonnon monimuotoisuuden seurantaVuoden 2005 lopulla päättyneessä LUMOS-hankkeessa valmistui seurantaohjelma Riihimäen luonnon monimuotoisuudelle. Seurantaohjelma päivitettiin vuonna 2011 arvokkaiden luontokohteiden inventointien yhteydessä.

Seurantaohjelmassa Riihimäen arvokkaat luontokohteet on järjestetty luon-totyypin (lehdot, harjut, kangasmetsät, suot, kalliot, lintuvedet, rannat, vesistöt, pienvedet, luonnon muistomerkit, perinnemaisemat, muut) ja arvoluokan mukaisesti taulukkoon. Seurannasta vastaava viranomainen on joko Hämeen ELY-keskus/ Metsähallitus (luonnonsuojelualueet, maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet) tai Riihimäen kaupunki (paikallisesti arvokkaat luontokohteet, opetus- ja lähiluontokohteet sekä luonnon muistomerkit). Seurantaohjelmaan kuuluvia, luon-non monimuotoisuuden kannalta arvokkaita luontokohteita seurataan pääasiassa 10 vuoden välein. Seuraavat inventoinnit ajoittuvat vuodelle 2016.

Riihimäen arvokkaita luontokohteita on inventoitu kattavasti vuosina 1991, 2004 ja 2011. Vuoden 2011 kartoituksen tulokset on julkaistu ”Riihimäen arvokkaat luontokohteet” -raporttina.

Riihimäen luontoon sisältyy monipuolisesti sekä metsiä, soita ja vesistöjä. Kasvillisuuden osalta Riihimäki kuuluu eteläboreaalisen vyöhykkeen lounaisosaan, ns. vuokkovyöhykkeeseen. Metsistä kuusivaltaiset, lehtomaiset kankaat ovat yleisimpiä, mutta metsiä esiintyy karuista kankaista reheviin lehtoihin asti. Leh-musmetsiköitä on runsaasti ja jopa pähkinäpensaikkoja esiintyy. Lehtojen osuus metsämaasta on Riihimäellä yli 30 %. Etelä-Suomen oloihin soita on Riihimäellä jopa tavallista enemmän, lähes 10 %. Suot ovat monipuolisia sekä suotyypeiltään että myös kooltaan vaihtelevia. Suotyypeistä Riihimäellä esiintyy monipuolisesti rämeitä, korpia sekä nevoja.

Uhanalaiset lajitRiihimäellä uhanalaisista kasvilajeista on havaintoja mm. seuraavien lajien osalta: korpinurmikka, jäkki, peltorusojuuri, ahokirkiruoho, ketokatkero, ahosilmäruoho, metsänemä, lehtohernesara, neidonkärhö.

Riihimäen linnusto tunnetaan hyvin. Aivan ajantasaista tietoa ei kuitenkaan ole koottu. Viimeisin selvitys Riihimäen pesimälinnustosta on tehty vuosina 1992 ja 1993. Selvityksen mukaan Riihimäellä pesii noin 130 lintulajia. Kohtuullisen moni-

ilmeisestä ympäristöstä kertoo se, että peräti 14 valtakunnallisesti tai Hämeessä uhanalaiseksi luokiteltua lajia löytyi Riihimäeltä. Riihimäen linnustoselvitys päivi-tetään vuosien 2013 ja 2014 aikana Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen avustuksella.

Riihimäen liito-oravien esiintymisalueet on kartoitettu kattavasti vuonna 2004. Selvityksen mukaan Riihimäen liito-oravat keskittyvät kaupungin parhaisiin ja re-hevimpiin metsiin kaupungin etelä- ja lounaisosiin. Liito-oravien esiintymisalueet inventoidaan uudelleen vuoden 2013 aikana.

Riihimäen lepakkokartoitus valmistui vuonna 2007 kattaen koko Riihimäen. Merkittävimmät ja monilajisimmat Riihimäen lepakkoalueet sijaitsevat Vatsiassa ja Arolammilla. Kaupunkialueella aktiivisimmat lepakkoalueet ovat Vantaanjoella Peltosaaren kohdalla sekä Lasitehtaan ja hautausmaan ympäristössä. Myös Varus-kunnan alue on ajoittain erittäin aktiivinen lepakkoalue. Lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja Riihimäeltä löytyi niukalti. Merkittäviä ruokailualueita löytyi 26, näistä kaksi on I-luokan, viisi II-luokan ja 19 III-luokan aluetta.

��

Ympäristöpolitiikan toteuttajana Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä on kehittynyt askel askeleelta. Tätä järjestyksessä jo 13:tta ympäristöraporttia on hallintokuntien yhteisvoimin työstetty ennen kaikkea toimivaksi tiedonvälittäjäksi. Ympäristöpolitiikan toteutumisen seurannan havainnollistamiseksi on pyritty löy-tämään mahdollisimman käyttökelpoisia mittareita ja tunnuslukuja. Kaikilta osin seurantatietoa ei kuitenkaan ole vielä saatavissa. Tulevaisuudessa indikaattoreita ja tiedon keräämistä on edelleen kehitettävä, jotta toimenpiteiden vaikuttavuutta pystytään seuraamaan entistä paremmin.

Kaupunginvaltuuston hyväksymän ympäristöpolitiikan ykkösteemaksi on noussut energia- ja ilmastoasiat. Tu-levien vuosien keskeisenä tavoitteena onkin lisätä tietoi-suutta ja huomioida ilmastonmuutos kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Riihimäen keskusta on nimetty Kanta-Hämeen merkittäväksi tulvaris-kialueeksi, joten myös ilmastonmuutokseen varautuminen tulee nousemaan jatkossa esille.

Riihimäen kaupungin ilmastostrategia 2020 ”Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä” käsiteltiin loppuvuodesta 2011 Riihimäen kaupunginvaltuustossa. Ilmastostrategian toteutusta koordinoidaan hallintokuntien ja keskeisten sidosryhmien edustajista koostuvassa ilmastoryhmässä. Toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumista seurataan kaupungin ympäristörapor-tissa, näin ensimmäisen kerran myös tässä vuoden 2012 ympäristöraportissa.

Ympäristötyötä tehdään kaikissa hallintokunnissa ja työyksiköissä. Ympä-ristön huomioon ottaminen on tiedostettu tärkeäksi näkökulmaksi hallintokuntien toiminnassa ja hankkeiden toteutuksessa. Vuonna 2012 työyksiköiden ympäris-töohjelmat painottuivat kaupungin yhteisiin ympäristönäkökohtiin eli energian, veden ja paperin säästöön, jätehuoltoon, kaupunkirakenteen kehittämiseen, ver-kostojen saneeraamiseen ja täydentämiseen, liikenteen haittojen pienentämiseen sekä ympäristökasvatukseen. Merkittävimmät ympäristöpanostukset kohdistuivat

vesi- ja viemäriverkostoon sekä katuvalojen uusimiseen. Energiatehokkuutta parannettiin mm. Harjunrinteen koulun perusparannuksen yhteydessä uusimalla kaikki kiinteistön sähkö- ja LVI-järjestelmät lämmön talteenottoineen sekä liittä-mällä Harjunrinteen koulu, Junailijankadun päiväkoti ja Musiikkiopisto kiinteistöjen kaukovalvontaan. Energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelman toteutusta jatkettiin kaupungin energiaryhmässä.

Ympäristöjärjestelmätyö on myös laajentunut varsinaisen kaupunkiorganisaa-tion ulkopuolelle kaupungin tytäryhteisöjen tullessa mukaan työhön. Raportissa kerrotaan lyhyesti myös yhteisöjen tekemästä ympäristötyöstä.

Ympäristöjärjestelmän tavoitteena on mahdollisimman hyvä ja laajalle ulottuva tietoisuus toimintojen ympäristö-vaikutuksista sekä yhteinen vastuu Riihimäen ympäristön tilasta. Vastuu edellyttää aina asioiden tiedostamista ja op-pimista. Kaupungin johtoryhmällä on keskeinen rooli ympä-ristöjärjestelmätyön ohjaamisessa. Tähän vuosittain tehtävä johdon katselmus luo hyvät edellytykset. Katselmuksen tavoitteena on varmistaa ympäristöjärjestelmän soveltuvuus ja riittävyys sekä osoittaa järjestelmän muutos- ja kehittä-mistarpeet koko kaupungin organisaatiossa. Viimeisessä johdon katselmuksessa todettiin, että ympäristöjärjestelmä-

työssä edetään aiemman mukaisesti, muutostarpeita ei todettu. Reilun kaupan kaupunki -arvonimi otetaan jatkossa huomioon kaupungin toiminnassa.

Ympäristöasioista tiedottamista koko kaupungin henkilökunnalle on toteu-tettu mm. sähköisten ympäristötiedotteiden sekä koulutustilaisuuksien avulla. Ympäristöjärjestelmän kehittämistarpeet liittyvät myös jatkossa koulutukseen ja viestintään. Etenkin yksiköiden ympäristövastaavien tukemiseen pitää jatkossa panostaa entistä enemmän. Myös ulkoinen tiedottaminen kaupungin ympäristö-työstä Riihimäen asukkaille, yrityksille ja muille sidosryhmille on yksi tulevaisuuden haasteista, johon on pyrittävä vastaamaan.

YHTEENVETO JA KEHITTÄMISTARPEITA

��

ILMASTOSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN 2012

Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Tavoitetila 2020: Riihimäen yhdyskuntarakenne on eheä ja energiatehokas. Maankäytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrä on kääntynyt laskuun. Metsien merkitys hiilinieluina on huomioitu myös hoitotoimenpiteissä.

Toimenpide Vastuu Toteutuminen Maankäytössä tiiveys ja eheyttäminen ovat suunnittelun päälähtökohtia.

Varaudutaan kaupungin kasvuun ja huomioidaan luontaiset laajenemissuunnat yleiskaavallisessa suunnittelussa.

Uudisrakentaminen ja uusi asutus sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan olemassa olevan rakenteen yhteyteen.

Asumisen lähipalveluiden saavutettavuudesta kevyen liikenteen keinoin huolehditaan.

Kaavoituksella luodaan kehitysmahdollisuuksia paikallisille elinkeinoille.

Rakentamisen energiatehokkuutta edistetään kaavoituksen yhteydessä rakentamisohjein.

Passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen huomioidaan kaavaratkaisuissa.

Yhdyskuntarakennetta koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus ja vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin selvitetään jo suunnitteluvaiheessa.

Pyritään maankäytön suunnittelun keinoin saamaan ensisijaisiksi liikkumismuodoiksi kävely, pyöräily ja joukkoliikenne.

Kaavoitusyksikkö Tiivistäviä asemakaavoja 13 kpl vuoden 2012 kaavoitusohjelmassa.

Yleiskaavatyön pohjaksi vuonna 2012 tehtyjä selvityksiä: väestöselvitys, palveluverkkoselvitys, selvitys maankäytön rajoituksista.

Asemakaavoissa kevyen liikenteen järjestelyt otetaan huomioon.

Noin puolet vuosittaisista asema kaavoista on elinkeinoelämän hankkeita.

Mahdollisesti rakentamisohjeita sovelletaan esim. Peltosaaren asemakaavoja muutettaessa. Rakennusten suuntaaminen on olennainen asia suunnittelun kaikissa vaiheissa.

Näkökulma otetaan huomioon kaavoituksessa.

��

Minimoidaan yksityisautoilun tarvetta edistämällä joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia ja suunnittelemalla ja rakentamalla toimiva kevyen liikenteen verkosto.

Uudet kauppakeskukset ja vapaa-ajan keskukset sijoitetaan keskustoihin ja joukkoliikenteen saavutettaviin paikkoihin.

Näkökulma otetaan huomioon kaavoituksessa.

Näkökulma otetaan huomioon kaavoituksessa.

Rakentamisalueet, viheralueet, viheralueverkostot ja hulevesien hallinta suunnitellaan samanaikaisesti.

Kaavoitusyksikkö, katu- ja puistoyksikkö

Kaavoitusyksikkö 2012; Prisman laajennuksen hulevesiselvitys, inventoitu koko kaupungin viherverkostoja.

Hyvällä sopeuttavalla metsänhoidolla huolehditaan metsien kasvukunnosta ja hiilinieluista.

Katu- ja puistoyksikkö, kartta- ja tonttiyksikkö

Metsäsuunnitelma 2013–2022

Seuranta/ Mittarit – Asukastiheys asemakaavoitetulla alueella – Asemakaava-alueella asuvien määrä ja osuus väkiluvusta – Asemakaava-alueen ulkopuoliset rakennusluvat sekä suunnittelutarve- ja poikkeamispäätökset vuosittain– Asemakaava-alueen pinta-ala/asukas ja viheralueiden pinta-ala/ asukas– Keskustapalveluiden piirissä asuvien osuus (alle 3 km rautatieasemalta)– Päivittäistavarakaupan palveluiden saavutettavuus (lähietäisyydellä, 500 m asuvien osuus väestöstä %) – Puistojen ja viheralueiden osuus asemakaava-alueella

Koko kaupunki 241 as/km2 .

As. rakennuksia 5 muita 8 ja st -ratkaisuja 5 kpl v. 2012.

8,36 aaria/asukas.

Noin 27 800 henkilöä, noin 95 % v. 2012.

497 ha/2444 ha, 20 %.

ElinkeinopolitiikkaTavoitetila 2020: Riihimäki on hyödyntänyt ilmastonmuutoksen tarjoamia mahdollisuuksia elinkeino- ja työllisyyspolitiikassaan. Tavaroiden ja palveluiden kestävillä hankinta- ja tuotantotavoilla sekä innovaatioilla on luotu uusia yrittämisen mahdollisuuksia ja työpaikkoja.

Toimenpide Vastuu Toteutuminen Lisätään työpaikkaomavaraisuutta.

Yrityksiä kannustetaan teettämään työ- ja elinkeinoministeriön tukemia energiakatselmuksia.

Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy

Laskenut 1,2 prosenttiyksikköä v. 2010 vuodesta 2008Järjestetään 6.6.2013 tilaisuus, jossa Motiva esittelee Riihimäen Yrittäjille energiakatselmustukia.

��

Edistetään ilmastonmuutostutkimuksen ja siihen liittyvien hankkeiden sekä paikallisten yritysten yhteistyötä.

Kartoitetaan yritykset, jotka haluavat profiloitua ilmastonmuutoksen torjumisessa ja kestävien energiaratkaisujen tuotannossa.

Ympäristönsuojeluyksikkö,Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy

Kannustetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä ympäristöjärjestelmän käyttöönottoon ja kehittämään omaa ympäristöosaamistaan.

Lisätään vuorovaikutusta ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimpien yritysten ja sidosryhmien kanssa.

Energiantuottajia kannustetaan uusiutuvan energian käytön lisäämiseen alueen tuotantolaitoksissa.

Ympäristönsuojeluyksikkö

Seuranta/ Mittarit – Työpaikkojen määrä/ muutos – Työpaikkaomavaraisuus

– Ulos- ja sisäänpendelöinti– Ympäristöjärjestelmien määrä

Vuonna 2010 11 532 työpaikkaa, vähennys 308 vuodesta 2008. Työpaikkaomavaraisuus v. 2010 89,4 %, työllisiä 2011 46 vähemmän kuin vuonna 2008. Ulospendelöinti 45 %, sisäänpendelöinti 40 % v. 2010.

Energiantuotanto ja -kulutus Tavoitetila 2020: Uusiutuvan ja vähäpäästöisen energian osuus energiaratkaisuissa on kasvanut. Kaupungin omien toimintojen energiankäyttö on vähentynyt. Fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa on vähentynyt.

Toimenpide Vastuu Toteutuminen Energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelman 2008–2016 mukaisesti toteutetaan sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen vähentämiseen johtavia toimenpiteitä.

Kaikki toimialat, Riihimäen Kotikulma Oy

Toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin eri hallintokunnissa ja Riihimäen Kotikulmassa.

Energiatehokkuussopimusta ja energiatehokkuustoimia jatketaan myös vuoden 2016 jälkeen.

Tekninen keskus

��

Tarjotaan rakentajille ajantasaista tietoa hajautetun energiantuotannon mm. uusiutuvan energian mahdollisuuksista (mm. pelletit, aurinko, lämpöpumppu ja tuulivoima).

Rakennusvalvontayksikkö Energianeuvontaa oli (1 pv/vko) syksyyn 2012 asti. Energianeuvontaa pyritään antamaan ”oman työn” ohella kysynnän mukaan.

Edistetään pienimuotoista, päästötöntä energiantuotantoa (esim. tuulivoima, aurinkosähkö- ja lämpö, maalämpö)

Ympäristönsuojeluyksikkö,rakennusvalvontayksikkö

Aurinkopaneelien ja maalämpö-järjestelmien lupakäsittely on joustavaa.

Kaupungin tytäryhteisöjen kiinteistöjen reaaliaikaisesta lämmitysenergian ja sähkön kulutuksesta raportoidaan valtuustolle vuosittain ympäristöraportissa.

Tytäryhteisöt,ympäristönsuojeluyksikkö

Ympäristöraportit 2011 ja 2012

Vähennetään kaupungin omien toimintojen sähkökulutusta. Kaikki toimialat Sähkönkulutus on kasvanut 2 % vuodesta 2011, katuvalojen sähkönkulutus laskenut.

Energiankäyttöä tehostetaan yrityksissä mm. hukkalämmön hyödyntämisessä ja rakentamisessa.

Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy

RTOY:n tilojen energiankulutus on alle keskiarvon.

Energiatehokkuussopimuksen 2008–2016 toteuttaminen.

Peltosaaren sähkölämmitteisten kerrostalojen muuttaminen kaukolämmitykseen. Riihimäen Kaukolämpö Oy rakentaa alueelle kattavan kaukolämpöverkoston.

Kaukolämmön kulutusta seurataan kiinteistökohtaisesti vuosittain. Vuosiraportit lähetetään kiinteistöjen omistajille.

Asiakkaiden kaukolämmityslaitteet tarkastetaan viiden vuoden välein. Tarkastuksista laaditaan raportti.

Nykyiset erillisverkot Tielaitos, Peltosaari ja Kynttilätie kytketään pääverkoston piiriin vuoteen 2020 mennessä.

Etsitään aktiivisesti lämmönlähteitä uusiutuvista energioista tai jätelämmöstä.

Riihimäen Kaukolämpö Oy Tavoite v. 2008–2016 on 810 MWh. Torikatu 190 MWh, Hämeenaukio 115 MWh ja Peltosaari 105 MWh. YHt. 410 MWh.

Pääverkosto on rakennettu. Kaukolämpöasiakkaita kaikkiaan 11 ja niistä lämpimän käyttöveden asiakkaita 5.

Raportit on kaikille lämpöasiakkaille lähetetty vuosittain.

Tarkastuksia on tehty 100–150/vuosi.

Peltosaaren lämpökeskus on poistettu käytöstä. Vanha Peltosaari on kytketty pääverkon piiriin. Ekokemin kanssa on solmittu lisäsopimus.

��

Villaeristeiset vanhat betonikanaalit vaihdetaan polyuretaanieristeisiksi putkiksi.

Suuret sähkökäyttökohteet kuten kiertovesipumput vaihdetaan taajuus-muuttajakäyttöisiksi.

Torikatu ja Hämeen aukio valmistuneet 2012. Temppelikatu saneerataan 2013.

Kaikkien isompien lämpökeskusten pumput on vaihdettu taajuus-muuttajakäyttöisiksi.

Liikuntapaikkojen energiakulutus minimoidaan ja huomioidaan uusiutuvien energiamuotojen käyttö.

Liikuntayksikkö, tekninen keskus

Uimahalli on mukana Aalto-yliopiston LEKO -hankkeessa. Ulkoilureittien valaistusaikoja on vähennetty tunnilla.

Seurataan yleistä lämmön talteenottojärjestelmien kehitystä, jos löytyy varteenotettava menetelmä, tehdään kokonaistaloudellinen selvitys.

Riihimäen Vesi Saneerauksen valmistumisen jälkeen järjestelmien kehittymisen seurantaan paneudutaan enemmän.

Seuranta/ Mittarit – Energiatehokkuussopimusten toteutuminen

– Sähkön ja kaukolämmön tuotanto ja kulutus – Uusiutuvilla energioilla tuotetun sähkön ja lämmön osuus kokonaiskulutuksesta– Kaukolämpökiinteistöjen kokonaismäärä ja tilavuus – Kaukolämpörakennusten ominaislämmönkulutus (kWh/m2)– Riihimäen ja kaupungin omien rakennusten lämmitystapajakauma – Riihimäen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt – Villaeristeisten betonikanaalien pituus/ muutos polyuretaanieristeisiksi putkiksi

Energiatehokkuussopimus on toteutunut hyvin.Kaukolämmön tuotanto 212 106 MWh, kulutus 191 278 MWh. Kaukolämpö 43 % uusiutuva, 42 % jätelämpö, 15 % fossiilinen.

Tilavuus 5 389 336 m3.35,49 kWh/m3 Riihimäen kaikki rakennukset . Julkisten rakennusten lämmitystavat; kaukolämpö 86,7 %, sähkö 7,1 %, öljy 5,7 % ja maalämpö 0,5 %.169 800 t, 5,8 t/asukas.

Rakennukset ja rakentaminen Tavoitetila 2020: Rakennusten energia- ja tilatehokkuus on parantunut. Rakentamisessa käytetään kestäviä materiaalivalintoja.

Toimenpide Vastuu Toteutuminen Järjestetään energialaitosten, rakennusvalvonnan ja yritysten yhteistyönä energianeuvontaa, jonka tavoitteena on kuluttajien, kiinteistöä käyttävien ja hoitavien energiankäytön tehostumien, matalaenergiarakentamisen ja kestävien lämmitystapavalintojen yleistyminen.

Rakennusvalvontayksikkö,tilayksikkö, Riihimäen Kotikulma Oy, Riihimäen Kaukolämpö Oy, Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy

Rakennusvalvontayksikkö pyrkii antamaan energianeuvontaa ”oman työn” ohella kysynnän mukaan. Kotikulmassa energiaexpertti -toiminta.

�0

Kaupungin oma uudisrakentaminen toteutetaan energiatehokkaasti ja pääosin matalaenergiarakentamisena. Vanhojen rakennusten energiatehokkuutta parannetaan peruskorjausten ja remonttien yhteydessä.

Tilayksikkö, Riihimäen Kotikulma Oy, Riihimäen Tilat ja kehitys Oy, rakennusvalvontayksikkö

Harjunrinteen koulun energiatehokas perusparannus. Riihimäen Kotikulman Innovatalo toteutettu passiivitalona, valmistui 13.7.2012.

Rakennusten käytön aikaista energian hallintaa tehostetaan kiinteistöteknisiä -, säätö- seuranta- ja raportointijärjestelmiä kehittämällä ja määritellään rakennuskohtaiset energian käytön tavoitteet.

Lämmitysjärjestelmää valittaessa kiinnitetään huomiota lämmitysjärjestelmän kykyyn sopeutua uusiin ja vaihtoehtoisiin energiamuotoihin.

Kotitalouskoneiden ja kotielektroniikan sähkön kulutusta alennetaan energiatehokkuutta painottavilla laitevalinnoilla ja sähköä säästävillä valmistuksen ja laitteiden käyttötavoilla.

Valaistussähkön kulutusta pienennetään käyttämällä energiaa säästäviä lamppuja kuten led- ja loisteputkivalaisimia.

Tilayksikkö, Riihimäen Kotikulma Oy, Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy

Rakennusautomaatiota lisää v. 2012 Harjunrinteen koululle, Junailijankadun päiväkotiin ja Musiikkiopistolle.Riihimäen Kotikulman kaukolämpö-kiinteistöistä 40 % on varustettu Ekonor lämmönsäätöjärjestelmällä. Otavankatu 4 kiinteistö on muutettu sähkölämmöstä kaukolämpöön.

Hankitaan energiatehokkaita laitteita.

Energiansäästölamput käytössä. Riihimäen Kotikulma on uusinut portaikkoja led-valaisimin ja liiketunnistimin.

Puurakentamista lisätään ja edistetään.

Talot liitetään ensisijaisesti kaukolämpöön kaukolämpöverkon alueilla.

Kaavoitusyksikkö,tilayksikkö,rakennusvalvontayksikkö

Suhtaudutaan myönteisesti.

Neuvontatyössä asia otetaan puheeksi ja suositellaan kaukolämpöön liittymistä.

Rakennuslupaprosessissa ja -valvonnassa annetaan tietoa energiantehokkuutta parantavista ja päästöjä vähentävistä toimista. Kiinnitetään erityishuomiota myös tehottomiin sähkön käytön ratkaisuihin.

Talonrakentajia neuvotaan ja ohjataan lämmitystavan valinnassa.

Rakennusvalvontayksikkö Tietoa annetaan mahdollisuuksien ja kysynnän mukaan.

Peltosaarta kehitetään eko- ja energiatehokkaana kaupunginosana.

Tekninen keskus, Riihimäen Kotikulma Oy

Peruskorjattu Innovatalo, asukkaille energianeuvontaa, asunto-osakeyhtiöille tietoa mm. aurinko- ja maalämmöstä, ryhmäkorjauksista ja taloyhtiön energiansäästötoimenpiteistä.

��

Seuranta/ Mittarit – Peruskorjattavien rakennusten energiankulutusseuranta – Energiatehokkaasti korjattujen osuus koko volyymista– Rakennusten lämmitystapajakauma (uudet rakennukset erikseen)– Kaukolämmitteisten talojen osuus koko uudisrakennuskannasta – Neuvontatilaisuuksien lukumäärä / vuosi – Neuvontaa saaneiden asiakkaiden määrä– Taloteknisten järjestelmien uusiminen lkm/ kiinteistökanta– Rakennusluvan saaneiden rakennusten energialuokka (kpl, Rm3)

Harjurinteen koulu, Innovatalo. Kaupungin julkiset rakennukset kaukolämpö 86,7 %, sähkö 7,1 %, öljy 5,7 %, maalämpö 0,5 %.

A 49092 Rm3, B 26278 Rm3, C 13075 Rm3, D 2900 Rm3.

Liikenne ja liikkuminen Tavoitetila 2020: Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet. Kevyt- ja joukkoliikenne ovat houkuttelevia liikkumismuotoja.

Toimenpide Vastuu Toteutuminen Ohjataan paljon työssään autoa käyttävät kaupungin työntekijät taloudellisen ajotavan koulutukseen sekä jaetaan vähemmän käyttäville tietoa taloudellisesta ajotavasta.

Siirrytään tekniikan kehittyessä uusiutuvan energian ja sähkön käyttöön kaupungin omissa ajoneuvoissa ja kuljetuksissa.

Kaikki hallintokunnat, Riihimäen Vesi

Suurin osa kuljettajista on käynyt ennakoivan ajotavan kurssin osana pakollista ammattipätevyysdirektiivi-koulutusta.Perusturvan kotipalvelun autojen hankinnassa huomioidaan autojen vähäpäästöisyys.

Kevyen liikenteen verkostoa täydennetään ja yhtenäistetään. Katu- ja puistoyksikkö, kaavoitusyksikkö

Noin 1 km vuosittain, vuonna 2012 1,43 km Kaavoissa otettu huomioon tilavarauksissa.

Liikenteen seutuyhteistyötä kehitetään naapurikuntien ja liikennöitsijöiden kanssa.

Kaupungin sisäistä joukkoliikennettä kehitetään houkuttelevammaksi yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa, linjastoa selkeyttämällä, tarjontaa lisäämällä sekä mahdollisilla taksanalennuksilla.

Junan merkitystä nopeana ja ympäristöystävällisenä kulkuvälineenä kasvatetaan Riihimäen seudun joukkoliikenteessä tiedottamista lisäämällä ja syöttöliikennettä kehittämällä.

Katu- ja puistoyksikkö Määräaikainen joukkoliikennekoordinaattori syyskuun 2012 loppuun.

Ely-yhteistyö.Tuki lipun hintoihin.

Paikallisliikenne on rakennettu synkkaamaan mahdollisimman hyvin junaliikenteen kanssa.

�2

Katu- ja liikenneverkon suunnittelussa lähtökohtana on sujuva ja vähäpäästöinen liikenne.

Liittymien parantaminen Kiertoliittymien rakentaminen Sakonkadun kiertoliittymä valmistui.

Kuljetustarpeen minimoimiseksi puhtaiden ylijäämämaiden hyötykäyttöä edistetään mahdollisuuksien mukaan syntykohteessa tai lähiympäristössä esim. maisema- ja meluvalleina.

Kaavoitusyksikkö, katu- ja puistoyksikkö, tilayksikkö

Meluvalleja suunnitellaan ja toteutetaan, yhteispituus 4,12 km, vuonna 2012 tehty 170 m Huhtimoon ja Koivurantaan. Yleiskaavan ja maakuntakaavan yhteydessä selvitetty soveltuvia alueita.

Palvelulinjaa kehittämällä sekä ikäihmisten ja vammaisten kuljetuksia tehostamalla vähennetään henkilöauto ja taksiliikennettä.

Katu- ja puistoyksikkö, perusturvakeskus

Perusturvalautakunta päätti syksyllä 2012, että palvelulinja on ilmainen sosiaalihuolto-lain mukaisen kuljetuspalvelun saajille. Näin yritetään ohjata käyttäjiä palvelulinjan asiakkaiksi.

Hallintokunnat suosittelevat hankkimaan polkupyöriä työntekijöiden työkäyttöön ja tiedottavat pyöristä henkilökuntaa.

Kaikki hallintokunnat Perusturvaan ostettiin kaksi polkupyörää sosiaalityön ja vanhuspalveluihin työntekijöiden käyttöön myös Kaupungintalolla ja Yritystalolla on pyörät. Kaupunkipyöristä tiedotetaan kesän alussa.

Uusia kokoustekniikoita kehitetään ja hyödynnetään liikkumisen vähentämiseksi. Järjestetään koulutusta kokoustekniikoiden hyödyntämiseksi.

Sähköistä asiointia kehitetään.

Kaikki hallintokunnat, RHL-Data Oy

Lautakuntien sähköistä kokoustekniikkaa valmistellaan.

Mahdollistetaan etätyöskentelyn tekeminen. Henkilöstöyksikkö Etätyö-mahdollisuus kokeiluluontoisesti käytössä ajalla 1.1.–31.12.2013

Liikuntapaikat toimivat ns. lähiliikuntapaikka periaatteella eli perusliikuntapaikat sijoitetaan lähelle asumista.

Liikuntayksikkö, kaavoitus yksikkö

Korttionmäen lähiliikuntapaikka.

�3

Seuranta/ Mittarit – Kaupunki- ja palveluliikenteen matkustajamäärät – Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (%) – Kaupungin ajoneuvojen polttoaineen kulutus – Liikennelaskennat– Kevyen liikenteen väylien kokonaispituus ja katkojen pituus – Henkilöautojen kokonaismäärä ja asukasta kohti Riihimäellä – Liikennetapajakauma– Autoistumisaste (%)

Kaupunkiliikenne 129 803, palveluliikenne 15 569 matkustajaa v. 2012.

Bensiini 9 250 l, diesel 164 180 l, polttoöljy 76 614 l. 3 vuonna 2012.86,6 km, rakentamistarve 11,5 km. 15 911 autoa, 0,545 autoa/asukas, 545 autoa/1000asukasta.

Hankinnat, kuluttaminen ja jätteet Tavoitetila 2020: Hankinnat ja kuluttaminen ovat Riihimäellä kestävällä tasolla painottamalla tuotteen koko elinkaaren aikaisia ympäristö-, ilmasto- ja energiavaikutuksia.

Toimenpide Vastuu Toteutuminen Ennen hankintaprosessin aloittamista selvitetään onko hankinta välttämätön vai onko vaihtoehtoisia tapoja hoitaa toiminto, mahdollinen hankinta mitoitetaan vastaamaan todellista tarvetta

Toimialakeskukset/tulosyksiköt

Selvitetään kaikissa hankinnoissa.

Energia- ja materiaalitehokkuus huomioidaan hankinnoissa aina kun se on mahdollista. Energia- ja materiaalitehokkuus määritellään yhdeksi hankintakriteeriksi.

Tarjouspyyntöasiakirjoihin sisällytetään vaatimus energiatehokkuutta edistävistä huolto ja käyttöohjeista sekä mahdollisesta käyttöönottokoulutuksesta.

Palveluhankinnoissa ja kuljetuspalvelujen hankinnoissa huomioidaan palvelun tuottajan materiaali- ja energiatehokkuus.

Hankintatiimin toiminta käynnistetään RHL-Data Oy:n vetämänä.

Hankitaan energiatehokkaita, kestäviä ja riittävän takuun omaavia laitteita. Energiatehokkuus huomioidaan myös vuokraus ja leasinghankinnoissa.

Toimialakeskukset/tulosyksiköt, RHL-Data Oy

Riihimäen kaupunki on käynnistämässä hankintastrategian laadinnan, jossa tullaan huomioimaan tarkemmin asetetut tavoitteet ja niiden edellyttämät toimenpiteet. Huomioidaan hankinnan vaatimusmääritte- lyssä aina kun se on ollut mahdollista ja mielekästä.

Huomioidaan hankinnan vaatimusmääritte- lyssä aina kun se on ollut mahdollista ja mielekästä.Tarvittaessa hankintakohtaisesti onkoottu hankintatiimi.Huomioidaan ehdottamana vaatimuksena vaatimusmäärittelyssä.

��

ATK ja toimistolaitteilta edellytetään Energy Star vaatimusten täyttymistä laitteen käyttö- valmius ja lepotiloille. Energiansäästöominaisuudet tulee olla valmiiksi kytketyt.

Huomioidaan hankintaohjeissa ympäristönäkökohdat ja elinkaarikustannuskriteerien vaikutukset.

Järjestetään hankinnoista vastaaville koulutusta energia-asioiden ja ympäristönäkökohtien huomioimisesta hankinnoissa.

Kaupunki on mukana KL-Kuntahankintojen hankintasopimuksessa, jossa nämä asiat huomioidaan.

Huomioitu hankintaohjeissa.

Osallistutaan Ekohankintaverkoston toimintaan. RHL-Data Oy, ympäristönsuojeluyksikkö

Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan.

Vähennetään paperinkulutusta lisäämällä sähköistä asiointia, kaupungin yleisimmin käytetyt lomakkeet ovat saatavilla ja palautettavissa sähköisessä muodossa.

Kaikki toimialat ja yksiköt Sähköinen asiointi mahdollinen 2020 mennessä.Lomakkeet ovat tulostettavissa netissä ja suunnitellaan sähköisessä muodossa palautettavia lomakkeita.

Mobiilien käyttöä laajennetaan. Asiakaskyselyt tehdään sähköisesti.

Perusturvakeskus Mobiililiittymien hankkiminen ei ole edennyt mm. Effica-järjestelmän soveltumatto-muuden vuoksi. Asiaan palataan heti kun asiakasjärjestelmä kehittyy mobiiliversiona riittävästi. Vuonna 2012 ei tehty asiakaskyselyjä.

Ruokapalveluiden elintarvikehankinnoissa suositaan hankintalain puitteissa ruokaa, jossa elintarvike- ja kuljetusketjun kasvihuonekaasupäästöt ovat vähäiset (mm. luonnonmukaisesti tuotettua, sesongin mukaista kasvis- ja lähiruokaa)

Aluekeittiöt Tellus ja Kontio Luomun portaat toinen porras.Hyödynnetään kuljetusrenkaita ja keskitettyjä tilauseriä, jolloin yhdellä autolla on yhden käynnin aikana useita pudotus- ja lastauspisteitä.

Ehkäistään jätteiden syntyä, lisätään hyötykäyttöä tehostamalla kierrätystä ja lajitellaan syntyvät jätteet lajitteluohjeiden mukaisesti.

Kaikki toimialat ja yksiköt, Kiertokapula Oy, Ekokem Oy

Lajittelu pääsääntöisesti toimii.

Kapulan jätteen loppusijoitusalueen pintarakenteet toteutetaan ja kaatopaikkakaasun hyödyntämistä tehostetaan.

Kiertokapula Oy Pintarakenteiden toteutus on menossa. Tiiviit reunarakenteet ovat lähes valmiit Riihimäen puolella, mutta Hyvinkään puolelta aloittamatta.

Jätteiden hyötykäyttöä kehitetään. Kiertokapula Oy, Ekokem Oy

Etanolin valmistuksessa syntyvä rankki mädätetään, saatavalla kaasulla tuotetaan kaukolämpöä. Ekokemin ja Kiertokapulan yhteistyötä jätteiden hyötykäytössä.

��

Seuranta/ Mittarit – Hankinnat, joissa ympäristöasiat on huomioitu (kokonaismäärä ja osuus kaikista)– Hyödynnettävän ja ilmaan pääsevän kaatopaikkakaasun määrä – Sähkön osuus jätteestä tuotetusta energiasta– Kaatopaikalle loppusijoitetun yhdyskuntajätteen määrä kg/ asukas– Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen (%) materiaaleina ja energiana– Kaupungin paperinkulutuksen määrä arkkia/työntekijä

Vuosisopimuksia 21 kpl, 16 huomioitu, 76 %.

Lämpö 422 945 MWh, sähkö 58 871 MWh, osuus12,2 %, 2 kg/ asukas.

Materiaalina 41,8 %, energiana 57,8 %, loppusijoitus 0,4 %.

2396 arkkia/työntekijä v. 2012.

Tietoisuus ja valistusTavoitetila 2020: Riihimäkeläisten tietoisuus omien valintojensa ja toimiensa vaikutuksista energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin on parantunut.

Toimenpide Vastuu Toteutuminen Edistetään ja lisätään energiankäyttöön ja ilmastonmuutokseen liittyvän informaation jakamista.

Ilmastostrategiasta tiedotetaan suunnitelmallisesti viestinnän eri keinoin. Kaupungin päättäjiä, työntekijöitä ja yrityksiä kannustetaan ja sitoutetaan ilmastostrategian tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamiseen.

Lisätään ympäristövastaavien ilmastotietoisuutta koulutuksella. Kaupunkilaisia neuvotaan ja ohjataan energiatehokkaisiin toimintatapoihin.Tiedotetaan eri keinoin mm. kaupungin www-sivuilla keinoista ja tavoista, joilla kaupunkilaiset voivat vähentää omia kasvihuonekaasupäästöjään.

Kodinkoneita ym. sähkölaitteita myyvät yritykset aktivoidaan antamaan kuluttajille energiatehokkuusneuvontaa.

Ympäristönsuojeluyksikkö Tietoisuutta edistetty mm. tiedotteilla, netissä, intranetissä ja Ekokaarilehdessä.

Huomioidaan Riihimäki-strategiassa, KH:n ja KV:n seminaareissa esillä 2013. Tiedotus ilmastostrategiasta, strategia nettisivulla, ympäristötiedote henkilö-kunnalle.Energia- ja ilmastokoulutus 2011, Kiinteistönhuollon energiakoulutus yhdessä Syklin ja tilayksikön kanssaEkokaari-lehti, www-sivut, Arjen ekotietoa sivusto, Earth Hour -tapahtuma, CO2-raportti.

Kaupunkipyöristä tiedottamista tehostetaan. Hallintokeskus, ympäristönsuojeluyksikkö

Tiedottaminen keväisin.

��

Kaupungin henkilöstöä neuvotaan ja ohjataan energiatehokkaisiin toimintatapoihin.

Energiaryhmä

Ympäristötietoisuuden lisääminen. Katu- ja puistoyksikkö, nuorisoyksikkö

Nuorisoyksikkö on järjestänyt keskustelutilaisuuden, jossa oli yhtenä aiheena ympäristöasiat ja -kasvatus.

Ilmastonmuutos ja sen hillintä sekä energian tehokas käyttö sisällytetään opetukseen kaikilla koulutustasoilla osana ympäristökasvatusta.

Vihreä lippu toimintaa varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sekä koulujen kestävän kehityksen sertifiointia lisätään.

Uusia opetusteknologioita hyödynnetään koulujen opetuksessa.

Koulutuspalvelukeskus Toteutuu opetussuunnitelmien mukaisesti.

Kestävä Vihreä lippu Kirjauksen päiväkodilla ja Haapahuhdan koululla, uusi Vihreä lippu Harjunrinteen koululla.

Aktiivitaulut, dokumenttikamerat ja datatykit.

Seuranta/ Mittarit – Henkilöstön ympäristökoulutusten määrä ja osallistuneiden määrä– Vihreä lippu päiväkodit ja koulut, sertifioidut koulut – Asukaskysely

Kiinteistönhuollon energiakoulutus 2012, 22 osallistujaa.

Vuoden 2012 lopussa 2 koulua ja päiväkoti.

Ilmastonmuutokseen varautuminen Tavoitetila 2020: Ilmastonmuutoksen vaikutukset Riihimäen kaupungin toimintoihin on tunnistettu ja niihin on varauduttu.

Toimenpide Vastuu Toteutuminen Varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin huomioimalla sään ääri-ilmiöiden riskit suunnitelmissa. Valmiussuunnitelmassa varaudutaan sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin häiriötekijöihin.

Kaikki toimialakeskukset Kaupungin tulvatyöryhmä. Vantaanjoen kevättulvasta tiedottaminen. Huomioiminen asemakaavoissa.

��

Varmistetaan yhteiskunnallisesti keskeisten toimintojen toimintavarmuus poikkeuksellisissa tilanteissa.

Seurataan aktiivisesti ilmastonmuutosta koskevia tutkimustuloksia ja ennusteita. Tarkistetaan ohjeistusta uusien tietojen perusteella.

Kaikki toimialakeskukset Valmiussuunnitelman mukaisesti.

Ilmastonmuutostutkimusta ja ennusteita on seurattu.

Selvitetään rakennettujen alueiden rankkasadetulvariskit ja suunnitellaan varautumistoimenpiteet.

Ylläpidetään tulva- ja myrskytuhojen torjunta- ja korjausvalmius. Tarkistetaan olemassa olevien rakenteiden kestävyys.

Kaupunki toteuttaa hulevesien hallitsemiseksi tarvittavia ratkaisuja esim. kosteikkoja ja hulevesialtaita.

Kartoitetaan merkittävät tulvariskialueet ja laaditaan niille hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmat.

Tekninen keskus Vantaanjoen tulvaryhmä tekee alustavien tavoitteiden toimenpidearvioinnin vuoden 2013 aikana. Riihimäen kaupunki on tehnyt vähäisessä määrin Vantaanjoen rantojen perkausta ja rumpujen siivousta.

Hulevesialtaita on Peltosaaren hulevesi-suunnitelmassa ja asemakaavoissa.

Vantaanjoen tulvaryhmän työ käynnistyi huhtikuussa 2012 ja tavoitteena on saada työ valmiiksi vuonna 2015.

Ilmastomuutoksen vaikutukset huomioidaan metsäsuunnitelmassa sekä metsien, puistojen ja muiden viheralueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja hoidossa.

Luonnon monimuotoisuudesta huolehditaan ja järjestetääntoimivat ekosysteemipalvelut myös kaupunkirakenteen sisällä.

Katu- ja puistoyksikkö, kartta- ja tonttiyksikkö

Metsäsuunnittelu on tehty luonto- ja virkistysarvoja korostaen. Lähivirkistys-alueilla pyritään säilyttämään puusto elinvoimaisena ja uudistuvana pienimuotoisin harvennuksin ja poimintahakkuin. Kaupungin metsien hoidossa huomioidaan virkistysalue-, luonnonsuojelu- ja talousmetsänäkökulmat.

Maankäytön suunnittelussa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja varaudutaan niihin. Kaavoituksen yhteydessä tehdään hulevesisuunnitelmat.

Kaavoitusyksikkö Prisman laajennuksen hulevesiselvitys v. 2012.

Kiinteistöjen hulevesien käsittelytavasta vaaditaan suunnitelma. Suunnitelman toteuttamista valvotaan rakennustyön aikana sekä vesihuoltolain valvonnassa.

Rakennusvalvontayksikkö,ympäristönsuojeluyksikkö

Hulevesien käsittelyn periaatteet on esitetty kaikissa kohteissa, vaativissa kohteissa yksityiskohtainen suunnitelma, joita valvottu yhdessä Riihimäen Veden kanssa.

Varmistetaan yhteiskunnallisesti keskeisten toimintojen toimintavarmuus poikkeuksellisissa tilanteissa.

Seurataan aktiivisesti ilmastonmuutosta koskevia tutkimustuloksia ja ennusteita. Tarkistetaan ohjeistusta uusien tietojen perusteella.

Kaikki toimialakeskukset Valmiussuunnitelman mukaisesti.

Ilmastonmuutostutkimusta ja ennusteita on seurattu.

Selvitetään rakennettujen alueiden rankkasadetulvariskit ja suunnitellaan varautumistoimenpiteet.

Ylläpidetään tulva- ja myrskytuhojen torjunta- ja korjausvalmius. Tarkistetaan olemassa olevien rakenteiden kestävyys.

Kaupunki toteuttaa hulevesien hallitsemiseksi tarvittavia ratkaisuja esim. kosteikkoja ja hulevesialtaita.

Kartoitetaan merkittävät tulvariskialueet ja laaditaan niille hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmat.

Tekninen keskus Vantaanjoen tulvaryhmä tekee alustavien tavoitteiden toimenpidearvioinnin vuoden 2013 aikana. Riihimäen kaupunki on tehnyt vähäisessä määrin Vantaanjoen rantojen perkausta ja rumpujen siivousta.

Hulevesialtaita on Peltosaaren hulevesi-suunnitelmassa ja asemakaavoissa.

Vantaanjoen tulvaryhmän työ käynnistyi huhtikuussa 2012 ja tavoitteena on saada työ valmiiksi vuonna 2015.

Ilmastomuutoksen vaikutukset huomioidaan metsäsuunnitelmassa sekä metsien, puistojen ja muiden viheralueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja hoidossa.

Luonnon monimuotoisuudesta huolehditaan ja järjestetääntoimivat ekosysteemipalvelut myös kaupunkirakenteen sisällä.

Katu- ja puistoyksikkö, kartta- ja tonttiyksikkö

Metsäsuunnittelu on tehty luonto- ja virkistysarvoja korostaen. Lähivirkistys-alueilla pyritään säilyttämään puusto elinvoimaisena ja uudistuvana pienimuotoisin harvennuksin ja poimintahakkuin. Kaupungin metsien hoidossa huomioidaan virkistysalue-, luonnonsuojelu- ja talousmetsänäkökulmat.

Maankäytön suunnittelussa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja varaudutaan niihin. Kaavoituksen yhteydessä tehdään hulevesisuunnitelmat.

Kaavoitusyksikkö Prisman laajennuksen hulevesiselvitys v. 2012.

Kiinteistöjen hulevesien käsittelytavasta vaaditaan suunnitelma. Suunnitelman toteuttamista valvotaan rakennustyön aikana sekä vesihuoltolain valvonnassa.

Rakennusvalvontayksikkö,ympäristönsuojeluyksikkö

Hulevesien käsittelyn periaatteet on esitetty kaikissa kohteissa, vaativissa kohteissa yksityiskohtainen suunnitelma, joita valvottu yhdessä Riihimäen Veden kanssa.

��

Otetaan käyttöön innovatiivisia ratkaisuja liikuntamahdollisuuksien luomisessa esim. muovijää.

Liikuntayksikkö

Vesihuolto ja jätevedenpuhdistus turvataan myös sään ääri-ilmiöiden yhteydessä.

Riihimäen Vesi Pumppaamojen varmistamiseen on hankittu siirrettävä varavoimakone vuonna 2012.

Seuranta/ Mittarit – Kaavojen hulevesisuunnitelmat ja hulevesiä koskevat kaavamääräykset – Tulvariskien kartoituksen ja riskien hallinnan toimenpiteiden määrä – METSO -ohjelman toteutuminen– Luonnon monimuotoisuuden seurantakohteiden (LUMOS) seurannan tulokset

Kolisevanmaan luonnonsuojelualue 6,3 ha v. 2011 Kartoitus ja opas arvokkaista luontokohteista

��